Ovi auki 5 blädderex

OVI

5

AUKI

Anna Brännström • Rita Klemets • Tuula Lahtinen • Marikki Sjöström • Eva Sundgren

SCHILDTS & SÖDERSTRÖMS

OVI

5

AUKI

Anna Brännström • Rita Klemets • Tuula Lahtinen Marikki Sjöström • Eva Sundgren

SCHILDTS & SÖDERSTRÖMS

Schildts & Söderströms www.sets.fi Redaktör: Roland Juthman Grafisk formgivning och ombrytning: Heidi Hjerpe/Ab Kustmedia Oy Fondernas samarbetsgrupp som består av Svenska kulturfonden, Svenska Folkskolans Vänner, Föreningen Konstsamfundet och Lisi Wahls stiftelse för studieunderstöd har beviljat ekonomiskt stöd för utgivningen av detta läromedel.

Första upplagan, första tryckningen © 2017 Anna Brännström, Rita Klemets, Tuula Lahtinen, Marikki Sjöström, Eva Sundgren och Schildts & Söderströms Kopieringsvillkor Det här verket är en kombinerad arbets- och lärobok.

Verket är skyddat av upphovsrättslagen (404/61). Det är förbjudet att fotokopiera, skanna eller på annat sätt digitalt kopiera sidor i arbetsboken eller delar av dem. Det är förbjudet att fotokopiera, skanna eller på annat sätt digitalt kopiera textsidor eller delar av dem utan tillstånd. Kontrollera om läroanstalten har gällande licenser för fotokopiering och digitala licenser. Mer information om licenser lämnas av Kopiosto rf www.kopiosto.fi.

Det är förbjudet att ändra verket eller delar av det.

ISBN 978-951-52-4199-3 2017

2 ovi auki – kurs 5

Hej och välkommen att jobba med Ovi auki!

Ovi auki är en läroboksserie för gymnasiet i A-finska. Den femte kursen behandlar studier, arbetslivet och näringsliv. Du får bland annat diskutera studieinriktning, studieliv, arbetsplatser, arbetsförhållanden, framtidsutsikter och näringslivet i Finland. Du får även bland annat träna på att delta i arbetsintervjuer, skriva en CV och diskutera målinriktat.

Varje kursbok innehåller texter och uppgifter uppdelade i tre tematiska avsnitt, JAKSO 1–3.

I början av varje JAKSO finns lärandemål för avsnittet. Lärandemålen finns på tre nivåer och hjälper dig hitta din egen kunskapsnivå och målnivå. Bekanta dig därför först med målen och välj därefter vad du ska fokusera på.

I varje JAKSO finns fem steg eller delområden: • • • • •

ALKU – bygg grunden och se helheten SANOJA – utvidga och förstärk ordförrådet TILANTEITA – träna muntliga situationer TIETOA – läs och fördjupa dig i sak, text och språk TAITOA – utmana dina kunskaper skriftligt eller muntligt

Börja med ALKU och välj därefter de steg och delområden som du vill fokusera på. Delarna bygger på varandra, vilket gör att du kan studera allt eller hoppa över det som du tycker att du redan behärskar respektive det som känns som överkurs.

Grammatiken finns samlad bak i boken, i RAKENTEET. Där finns både förklaringar och övningar. Kurs 5 fokuserar på adverbial och interpunktion.

Längst bak i boken finns en alfabetisk ordförteckning finska–svenska. Där hittar du böjningsformerna till de ord som presenteras i boken.

Vi önskar dig glädje och framsteg i studierna! Lycka till!

Anna, Eva, Marikki, Rita & Tuula

kurs 5 – ovi auki

3

Sisältö

JAKSO 1

JAKSO 2

UTBILDNING OCH STUDIER – KOULUTUS JA OPINNOT................ 6

ARBETSLIVET – TYÖELÄMÄ ........58

ALOITETAAN.......................................................................8 Pappi, lukkari, talonpoika, kuppari… Mikä sinusta tulee isona?..........................................................................8 ALKU.................................................................................... 10 Mikä susta tulee isona?.................................................... 11 HALLITSE SANAT............................................................. 14 TYÖSTÄ TEKSTIÄ............................................................. 16 SANOJA...............................................................................17 Koulutusasteita ja oppilaitoksia.....................................17 Opiskelijan arkea opintotuesta vapaa-aikaan......... 23 TILANTEITA....................................................................... 27 Tiedonhaku....................................................................... 27 Tavoitelähtöinen keskustelu......................................... 29

ALOITETAAN.................................................................60 Työ kuin työ, työpaikalla kuin työpaikalla?.............60 ALKU................................................................................ 62 Kuka nyt töistä tykkäisi?!............................................ 62 SANOJA.......................................................................... 67 Työnteon perussanastoa............................................ 67 Työnhaku........................................................................ 68 Erilaisia työsuhteita...................................................... 70 Työpaikan henkilöstöä................................................. 71 Työpaikalla: työsuhde-etuja....................................... 72 Työelämän kaari............................................................73 Paljon palkkaa ja vähän veroja?................................77 TILANTEITA.................................................................... 79 Työhaastattelussa........................................................ 79 Maisan työhakemus ja ansioluettelo....................... 82

TIETOA............................................................................... 33 Lukion jälkeen.................................................................. 33 Kolmannen asteen tutkinnot ja niiden rakenne...... 36 Suoritustavat tutuiksi...................................................... 44 Opiskelijanvaihto ja Erasmus-ohjelma....................... 50 Globalisoituva maailmamme........................................ 52

TIETOA............................................................................ 86 Työhaastatteluun menossa........................................ 86 Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet................... 92 Työpaikan pelisäännöt................................................ 98 Some ja työnhaku.......................................................107

TAITOA............................................................................... 56

TAITOA.............................................................................111

4 ovi auki – kurs 5

JAKSO 3

RAKENTEET

NÄRINGSLIV – ELINKEINOELÄMÄ... 114

ADVERBIAL OCH SKILJETECKEN.......... 154

ALOITETAAN.................................................................116 Tuttu Suomi?..................................................................116

1 ADVERBIAL 1.1 INLEDNING TILL ADVERBIAL...............156 1.2 TIDSADVERBIAL – huomenna, arkisin, pitkään aikaan............. 157 1.3 PLATSADVERBIAL – kotona, kotiin, kotoa................................... 167 1.4 SÄTTSADVERBIAL – hitaasti, hyvin, laulaen, laulamalla.............. 179 1.5 OSMA = OBJEKTINSIJAINEN

MÄÄRÄN ADVERBIAALI.........................181

ALKU................................................................................118 Viesti juhlavuodesta 2017..........................................118 HALLITSE SANAT........................................................120 TYÖSTÄ TEKSTIÄ........................................................122 SANOJA.........................................................................125 Kansantalous ja elinkeinoelämä..............................125 Yrittäjyys.........................................................................129 TILANTEITA....................................................................131 Myyntineuvottelu kättä päälle (ja käsirahaa).........131 TIETOA...........................................................................134 Työ- ja elinkeinoelämän muutokset........................134 Mitkä alat työllistävät..................................................139 Mitkä ihmeen sektorit?...............................................142 Brändi/brändäys.......................................................... 147

2 VÄLIMERKIT – SKILJETECKEN......................182

ALFABETISK ORDFÖRTECKNING...................................... xxx LÄRANDEMÅL – SJÄLVUTVÄRDERING............................ xxx BILDKÄLLOR............................................................................. xxx

TAITOA...........................................................................152

kurs 5 – ovi auki

5

ALOITETAAN

Oppiminen on yhteisöllistä

Oppia ikä kaikki

Ei oppi ojaan kaada, eikä tieto tieltä työnnä!

Kuta koulu kovempi, sitä oppi selkeämpi!

JAKSO 1: UTBILDNING OCH STUDIER – KOULUTUS JA OPINNOT LÄRANDEMÅL FÖR JAKSO 1 GRUNDERNA: • • • •

Jag kan på ett allmänt plan berätta om mina nuvarande studier.

Jag kan kortfattat berätta om mina planer inför studier efter gymnasiet.

Jag kan ställa enkla frågor om studielivet och kortfattat återge svaren.

Jag kan benämna de flesta nivåerna/skolstadierna i det finländska utbildningssystemet.

TILLÄMPNING I: • Jag kan ställa grundläggande men varierande frågor om studielivet och kortfattat återge svaren.

• Jag kan reflektera kring och diskutera om studier med konkreta exempel.

• Jag kan på ett grundläggande plan prata om olika studieinriktningar.

• Jag kan på ett allmänt plan kort redogöra för det finländska skolsystemet.

• Jag kan på ett allmänt plan prata om studentutbyte (t.ex. Erasmus-utbyte).

• Jag kan föra och driva en aktiv diskussion om för mig relevanta saker.

• Jag kan benämna de flesta studiealternativen efter gymnasiet.

• Jag kan på ett allmänt plan diskutera olika studieval efter gymnasiet.

• Jag kan på ett allmänt plan relatera olika studieval till intressen, mål och intressen.

• Jag kan på ett allmänt plan diskutera studier på tredje stadiet och hur de skiljer sig från studier på andra stadiet.

• Jag kan benämna flera olika sätt att avlägga studier på tredje stadiet.

TILLÄMPNING II: • Jag kan mångsidigt reflektera kring mina studier, mina ambitioner och mina utmaningar.

• Jag kan ställa målinriktade frågor om studiemöjligheter och driva diskussionen i den riktning jag önskar.

• Jag kan reflektera kring olika studieinriktningar, vad de förutsätter och vad de ger.

• Jag kan redogöra för det finländska skolsystemet och relatera det till min egen och min familjs livshistoria.

• Jag kan berätta om studierna inom en viss inriktning/bransch.

• Jag kan kort berätta om examina på tredje stadiet.

• Jag kan reflektera kring formen för och fördelar med internationellt studentutbyte.

ALOITETAAN

Pappi, lukkari, talonpoika, kuppari…

Mitä haluaisit opiskella?

Mikä ala kiinnostaa sinua?

Miksi tämä ala kiinnostaa?

Mitä koulutusaloja tunnet?

Haluatko tehdä samaa työtä koko elämäsi ajan?

8 ovi auki – kurs 5

Miten yhdistää perhe, työ ja vapaa-aika?

MiKä sinusta tulee … isona?

Harrastuksesta ammatti?

Haluaisitko ryhtyä yrittäjäksi?

Mitä ammatteja tunnet?

Haluatko kulkea vanhempiesi jalanjäljissä?

Akateeminen vai käytännön ammatti?

Miten tärkeä palkka on?

Oma polku kullan kallis

kurs 5 – ovi auki

9

jakso 1

alku

ALKUTEHTÄVÄ SUOMI + RUOTSI A) Yhdistä oikein. aloittaa ammatti ammattikorkeakoulu hakea hakija koulutus ohjaus = neuvonta opinnot opintosuuntaus opiskella pääsykoe tutkinto valinta valmistua yliopisto

1) ___________________________ yrke 2) ___________________________ studera 3) ___________________________ studier 4) ___________________________ val 5) ___________________________ utbildning 6) ___________________________ handledning, råd 7) ___________________________ studieinriktning 8) ___________________________ universitet 9) ___________________________ yrkeshögskola 10) ___________________________ examen 11) ___________________________ ansöka 12) ___________________________ ansökande (=person) 13) ___________________________ börja, inleda 14) ___________________________ bli färdig (gå ut en skola) 15) ___________________________ inträdesförhör

B) Valitse A-tehtävästä kolme sanaa. Kirjoita niistä 3–6 lausetta aiheesta ”Lukion jälkeen”. ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________

10 ovi auki – kurs 5

alku

jakso 1

MIKÄ SUSTA TULEE ISONA? Kaikkia askarruttaa ainakin joskus kysymys ”Mikä minusta tulee isona?” Monella on unelma-ammatti, joka säilyy vuodesta toiseen tai vaihtuu hyvinkin taajaan. Lukiossa ammatinvalinta-asia tulee ajankohtaiseksi, kun pitäisi tietää, mihin lähtee opiskelemaan ja mitä opintoihin vaaditaan. Monet joutuvat pohtimaan kurssivalintojaan ja miettimään, mitä kaikkea kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa, jotta valinnoista olisi hyötyä opiskelupaikkaa haettaessa. Netistä löytyy paljon ammatinvalintatestejä ja vaikka niihin ei luottaisikaan, voi aina kokeilla, mitä aloja testit ehdottavat. Vaikka olisikin varma näkemys siitä, mitä tulevaisuudessa haluaa tehdä, kannattaa silti haalia paljon tietoa eri koulutusvaihtoehdoista ja niihin liittyvistä pääsyvaatimuksista.

kurs 5 – ovi auki

11

jakso 1

alku

Opinto-ohjaajalta saa apua ja opastusta, ja opiskelijoille suunnatut messut ja infotapahtumat tarjoavat tietoa sitä etsiville. Joskus käy jopa niin, että innostuu alasta, josta ei ollut koskaan kuullutkaan tai jonka kuvitteli olevan itselleen sopimaton tai tylsä. Tärkeintä on, että asettaa päämääriä ja tavoitteita ja koettaa toteuttaa ne parhaansa mukaan.

Joskus valinta on vaikea etenkin, kun tuntuu siltä, että vaihtoehtoja on liikaa ja tuntee eksyvänsä opintoviidakkoon. Toiveammattiin suuntaavat opinnot saattavat osoittautua ihan muuksi, kuin mitä oli kuvitellut ja päinvastoin: etukäteen vähemmän kiinnostavalta kuulostanut opintosuuntaus osoittautuukin mielenkiintoiseksi ja antoisaksi. Tämän vuoksi ei kannata liikaa pelätä valinnan tekemistä.

Glorialla ja Lassilla on molemmilla hyppytunti. He istuvat oppilaskunnan kouluun hankkimissa säkkituoleissa käytävän päässä olevassa viihtyisässä aulatilassa, jonka yhteydessä on pieni keittiönurkkaus.

Molemmat hörppivät kahvia ja selaavat puhelintaan.

Gloria: Minulla on aika opolle huomenna, äikän tunnilla, en löytänyt enää muita vapaita aikoja.

Lassi: Mä menen perjantaina, onneksi hyppytunnilla, kun en halunnut olla pois yhdeltäkään tunnilta. Varasin ajan heti, kun oli mahdollista juuri siksi, että ne yleensä täyttyvät todella nopeasti, kun opo haluaa tavata kaikki Gloria: Musta tuntuu, että kaikki todellakin haluavat käydä juttelemassa opon kanssa, koska harvalla on ihan selvät sävelet sen suhteen, mitä lukion jälkeen alkaa tehdä.

Lassi: Niin, ja jos tietääkin mitä haluaa, niin on aina hyvä saada varmistus sille, että on valinnut oikeita kursseja ja tietää, mitä kannattaa kirjoittaa, jotta olisi parhaat lähtökohdat sitten kirjoitusten jälkeen pääsykokeita ajatellen.

Gloria: Ja välillä tuntuu kuin ne vaatimuksetkin muuttuisi vuodesta toiseen, joskus painotetaan koulutodistusta enemmän kuin pääsykoetta, välillä päinvastoin, jos uskoo tähän sivuun.

Lassi: Mikä sivu se on? En ole käynyt sillä, vaan enemmän tehnyt niitä ammatinvalintatestejä, joita löytyy ihan laidasta laitaan.

Lassi uppoutuu lukemaan Glorian näyttämää sivustoa, jossa on tietoa pääsykoevaatimuksista, hakijoiden määristä ja siitä, moniko hakijoista sai paikan. Hän nostaa katseensa kuullessaan Glorian naurahtavan ääneen.

12 ovi auki – kurs 5

alku

jakso 1

Lassi: Mikä nyt noin hauskaa on?

Gloria (hihittää): No kun tämä yksi testi väittää, että minulle sopiva ammatti olisi mainossuunnittelija tai graafinen suunnittelija, vaikka en mielestäni osaa piirtää edes tikkuukkoa, Lassi: Ei niitä kaikkia pidä ottaa kirjaimellisesti, minullekin ehdotettiin kätilöä. Vaikka toisaalta ei se ihan vikaan mennyt, sillä olen harkinnut ensihoitajan tai terveydenhoitajan koulutusta.

Gloria: Ja pitää ne välillä paikkansakin, sillä itse haluaisin opiskella logopediksi tai psykologiksi, ja muutama testi onkin pitänyt niitä minulle sopivina ammatteina.

Lassi: Vaikka sitä tietäisikin ihan varmasti, mitä haluaa, on olemassa niin paljon vaihtoehtoja, joista voisi pitää, mutta joista ei ole koskaan kuullutkaan. Ja miten sitä osaa valita, mitä lähtee lukemaan, mua ainakin jännittää, että tulee valinneeksi väärin Gloria: Niin, joskus sitä tuijottaa vain yhteen suuntaan huomaamatta niitä muita vaihtoehtoja. Itse ajattelin, että yliopisto on ainoa vaihtoehto, mutta kun kävimme niillä opiskelijamessuilla ja kuulimme niitä esityksiä ja luentoja, huomasin, että ammattikorkeakoulutkin tarjoavat todella hyviä vaihtoehtoja.

Lassi: Ja niihin taitaa olla joskus vähän helpompi päästä sisälle ja opinnot valmistavat johonkin ammattiin, mitä yliopistotutkinto harvoin tekee – ainakin mun serkku nauttii AMK-opinnoista, sillä niihin sisältyy aina harjoittelujaksoja, mikä avaa ovia kesätöihin ja siitä edelleen valmistumisen jälkeen ihan oikeisiin töihin.

SANASTO ammatinvalintatesti yrkesvalstest antoisa givande askarruttaa här: få någon att fundera,

sysselsätta tankarna avata ovia öppna dörren (till/för) ensihoitaja primärskötare haalia här: samla harjoittelujakso praktikperiod itselleen sopimaton (som) inte passar en själv /

(som är) olämpligt för en själv laidasta laitaan från den ena ytterlighet till den andra lähtökohta utgångspunkt oikeat työt riktiga jobb

osoittautua visa sig ottaa jokin kirjaimellisesti ta något bokstavligt painottaa betona pitää paikkansa stämma päämäärä mål päästä sisälle komma in pääsyvaatimus inträdeskrav selvät sävelet här: klara, tydliga planer taajaan ofta tavoite mål, målsättning toteuttaa förverkliga unelma-ammatti drömyrke uppoutua försjunka varmistus bekräftelse

kurs 5 – ovi auki

13

jakso 1

alku

HALLITSE SANAT 1

TEHTÄVÄ 1 + 1 = 1 Muodosta yhdyssanoja. Obs! Ibland måste du böja förledet och ibland måste du använda bindestreck.

De flesta men inte alla orden finns i ordlistan.

AMK ammatti ammatti ehto ensi harjoittelu hoitaja

hoitaja hyppy jakso kohta lähtö määrä määrä

ohjaaja opinnot opinto pää pää pääsy terveys

1) ___________________________ alternativ 2) ___________________________ drömyrke 3) ___________________________ håltimme 4) ___________________________ hälsoeffekt 5) ___________________________ hälsovårdare 6) ___________________________ inträdeskrav 7) ___________________________ mål 8) ___________________________ mål; destination 9) ___________________________ praktikperiod 10) ___________________________ primärvårdare 11) ___________________________ studiehandledare 12) ___________________________ studier(na) vid yrkeshögskola 13) ___________________________ utgångspunkt 14) ___________________________ yrkesvalstest

14 ovi auki – kurs 5

terveys tunti unelma vaatimus vaihto vaikutus valintatesti

alku

TEHTÄVÄ

jakso 1

2 SYNONYYMIT

Etsi sanastosta sanojen synonyymit.

1) todellinen

___________________________

2) näyttäytyä, paljastua

___________________________

3) päämäärä, tarkoitus

___________________________

4) panna painoa, korostaa

___________________________

5) usein

___________________________

6) vahvistus, suojaus

___________________________

7) syventyä

___________________________

8) melodia

___________________________

9) ajatteluttaa

___________________________

10) kerätä, koota

___________________________

TEHTÄVÄ

3 KYSY JA VASTAA

A) Kirjoita kolme opiskeluun ja opintoihin liittyvää kysymystä. Käytä Alkutehtävän, 1- ja/tai 2-tehtävän sanoja.

B) Paritehtävä. Kysy omat kysymyksesi muilta ja vastaa muiden kysymyksiin.

kurs 5 – ovi auki

15

jakso 1

alku

TYÖSTÄ TEKSTIÄ TEHTÄVÄ 1 A, B VAI C? Lue teksti ja valitse oikea vaihtoehto.

1) a) b) c)

Gloria ja Lassi istuvat hyppytunnilla koulun kirjastossa. koulun ruokalassa. aulassa, jossa on kahvinkeitin.

2) a) b) c)

Miten Lassi onnistui saamaan ajan opolle hyppytunniksi?

Hänellä on paljon hyppytunteja.

Hän varasi ajan heti kun siihen tarjoutui tilaisuus.

Hänellä oli uskomaton onni.

3) a) b) c)

Miksi monet haluavat käydä juttelemassa opon kanssa?

Moni ei tiedä ihan varmaksi, mitä haluaa lähteä opiskelemaan.

Jotta varmistuisi siitä, että on tehnyt oikeat kurssivalinnat.

Saadakseen lisätietoa pääsykoevaatimuksista.

4) a) b) c)

Mikä Gloriaa naurattaa?

Se, että Lassi haluaa kätilöksi.

Se, ettei hän osaa piirtää.

Se, että hänelle ehdotetaan alaa, jota hän ei koe hallitsevansa.

5) Mitä alaa Lassi on harkinnut yhtenä vaihtoehtona? a) Terveydenhuoltoalaa. b) Visuaalista alaa. c) Teknistä alaa.

6) a) b) c)

Miten Glorian mieli muuttui messujen jälkeen?

Hän tiesi varmaksi, että haluaa opiskella logopediaa.

Hänen epävarmuutensa opinnoista vahvistui entisestään.

Hän tajusi, että on muitakin vaihtoehtoja kuin vain yliopisto.

TEHTÄVÄ

2 SUOMEKSI

Suomenna.

1) 2) 3) 4) 5) 6)

Vad ska du bli när du blir stor?

Vet du redan vart du ska åka och studera?

Vad allt tänker du skriva i studentskrivningarna?

Vilka branscher föreslog testet?

Vad vill du göra i framtiden?

Du skulle kunna be studiehandledaren om hjälp.

16 ovi auki – kurs 5

sanoja

jakso 1

KOULUTUSASTEITA JA OPPILAITOKSIA TEHTÄVÄ

1 KOULUJA JA OPPILAITOKSIA

Yhdistä oikein. ammattikorkeakoulu ammattiopisto esikoulu kansalaisopisto kauppaoppilaitos koulu

koululaitos opinahjo oppilaitos oppilaitos päiväkoti sisäoppilaitos

toisen asteen koulutus valmistava koulu yliopisto

1) ____________________________________

skola

2) ____________________________________

läroverk

3) ____________________________________

skolväsen, skolverk

4) ____________________________________

lärosäte

5) ____________________________________

läroanstalt

6) ____________________________________

yrkeshögskola

7) ____________________________________

yrkesläroverk

8) ____________________________________

internatskola

9) ____________________________________

handelsläroverk

10) ____________________________________

medborgarinstitut

11) ____________________________________

utbildning på andra stadiet

12) ____________________________________

universitet

13) ____________________________________

förberedande skola

14) ____________________________________

dagis

15) ____________________________________

förskola kurs 5 – ovi auki

17

jakso 1

sanoja

TEHTÄVÄ

2 TUTTU VAI EI?

Paritehtävä. Käykää läpi sanat ja varmistakaa, että ymmärrätte sanojen merkityksen. Seuraavaksi ympyröikää kaikki koulut tai laitokset, joita olette itse käyneet tai joissa olette opiskelleet. Alleviivatkaa ne koulut tai laitokset, jotka voivat tulla kyseeseen valitessanne jatko-opintoja lukion jälkeen. Verratkaa vastauksia keskenänne.

ammattikorkeakoulu (AMK)

esikoulu

steinerkoulu peruskoulu

yläkoulu

ammattikoulu

valtionkoulu

alakoulu ammattiopisto yksityiskoulu kauppaoppilaitos

yliopisto

kauppakorkeakoulu iltakoulu

päiväkoti

päiväkoulu

taidekoulu

sisäoppilaitos

kansalaisopisto

opettajankoulutuslaitos esikoulu kesäyliopisto työväenopisto

opisto kansanopisto

oppisopimuskoulutus lukio

toisen asteen oppilaitos

18 ovi auki – kurs 5

Montessori-leikkikoulu

teknillinen oppilaitos

sanoja

TEHTÄVÄ

3

jakso 1

KOULUTUSMUOTOJA

Etsikää tietoa seuraavista koulutusmuodoista sekä kertokaa lyhyesti mitä ne tarkoittavat ja sisältävät, miten ne rahoitetaan jne.

Esimerkki: Opettajankoulutuslaitos: Opettajankoulutuslaitoksessa koulutetaan laaja-alaisesti päteviä ja monipuolisesti ammattitaitoisia opettajia. Opetus perustuu opettajankoulutusta ja opettajuuteen kouluttautumista vahvistavaan tutkimukseen.

• ammattiopisto • ammattikorkeakoulu (AMK) • yksityiskoulu • valtionkoulu • sisäoppilaitos • taidekoulu • kesäyliopisto • kansalaisopisto • työväenopisto • oppisopimuskoulutus • steinerkoulu • Montessori-leikkikoulu • toisen asteen oppilaitos • tekninen oppilaitos

TEHTÄVÄ

4 KESKUSTELKAA

Pari- tai ryhmätehtävä. Keskustelkaa vanhoista koulumuistoista.

• Millaista oli alakoulussa/yläkoulussa?

• Mitä teitte tunneilla?

• Millaista opetus oli?

• Kuinka usein saitte koulu - kurssitodistuksen?

• Miten vaativa koulu oli?

• Millaisia opettajat olivat?

• Kävittekö rippikoulun?

• Mitä hauskoja koulumuistoja teillä on?

• Pidättekö vielä yhteyttä lapsuudenajan koulukavereiden kanssa?

• Millaista opiskelu lukiossa on verrattuna peruskouluun?

kurs 5 – ovi auki

19

jakso 1

sanoja

TEHTÄVÄ

5

SELVITETÄÄN

Paritehtävä. Ottakaa selville mitä seuraavat sanat tarkoittavat. Kertokaa millaiseen tutkintoon opinnot johtavat jne.

• korkeakoulututkinto • alempi korkeakoulututkinto • ylempi korkeakoulututkinto • Alma mater • tohtoriopinnot • auskultointi

TEHTÄVÄ

6

TIEDEKUNNAT: OTA SELVÄÄ

Tutustukaa eri yliopistojen tarjontaan. Valitkaa yksi yliopisto. Mitä eri tiedekuntia kyseisessä yliopistossa on? Mitä näissä tiedekunnissa voi opiskella?

TEHTÄVÄ

7 VASTAUKSIA

Vastaa seuraaviin kysymyksiin.

1) Mitkä Suomen kaupungit ovat yliopistokaupunkeja?

2) Mitä eri aloja yliopistokaupungeissa voi opiskella?

3) Mitä tiedekuntia tiedät?

4) Mikä on oppisopimus?

5) Millaista ammatillista koulutusta Suomessa järjestetään?

6) Millainen on sisäoppilaitos?

7) Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansan- ja työväenopistot, kesäyliopistot ja kansanopistot.

Millaisia opinahjoja nämä ovat?

8) Mikä on päiväkoti? Onko se opinahjo?

9) Esimerkiksi merenkulkuoppilaitoksessa opiskellaan merimiehen ammattiin. Mitä muita ammattiin johtavia oppilaitoksia/ammattikorkeakouluja tunnet?

10) Googlatkaa ja ottakaa selvää mitä steinerkoulu ja Montessori-leikkikoulu ovat. Mihin niiden toiminta perustuu?

11) Mitä kuuluu toisen asteen koulutukseen?

12) Mikä on ammattioppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun ero?

13) Mitä ammattioppilaitoksessa voi opiskella? Anna esimerkkejä.

14) Mitä ammattikorkeakoulussa voi opiskella? Anna esimerkkejä.

20 ovi auki – kurs 5

sanoja

TEHTÄVÄ

8

jakso 1

SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ

Kerro kaavion avulla millainen Suomen koulutusjärjestelmä on.

Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulut

3

Työkokemus

Ylioppilastutkinnot Lukiot

1–1,5

Työkokemus 3 vuotta

3,5–4

Alemmat korkeakoulututkinnot Yliopistot

Ylemmät amk-tutkinnot Ammattikorkeakoulut

Erikoisammattitutkinnot* Ammattitutkinnot*

Ammatilliset perustutkinnot* Ammatilliset oppilaitokset *koulutusta järjestetään myös oppisopimuskoulutuksena

3

kesto vuosina

Ylemmät korkeakoulututkinnot Yliopistot

3

Tohtorintutkinnot Lisensiaatin tutkinnot Yliopistot

2

Suomen koulutusjärjestelmä

Esiopetus – 6-vuotiaat Varhaiskasvatus

kesto vuosina

1

Perusopetus 7–16-vuotiaat Peruskoulut

0–6

9

Lisäopetus (10. luokka)

kurs 5 – ovi auki

21

jakso 1

sanoja

TEHTÄVÄ

9 SANOJA, SANOJA, SANOJA

A) Tutustu sanoihin ja varmista, että ymmärrät niiden merkitykset.

opetusohjelma

päivittää tietoa

kurssi tutkielma

ajantasainen tieto tutkinto lukuvuosi

rakenne

tiedeyhteisö

sisältökuvaus

opetuksen sisältö opetusohjelma

opinto-opas tiedekunta

monitieteinen seminaari

kampus

opinnäytetyö

tutkimuspainotteinen ylioppilasasuntola

laitos yksikkö

karonkka poikkitieteellinen

B) Vastaa kysymyksiin.

• Mikä on tiedekunta?

• Mikä on laitos? Esimerkiksi: suomen kielen laitos.

• Mitä tarkoittaa monitieteinen?

• Mitä tarkoittaa päivittää tietoa?

• Mikä on kampus?

• Mikä on tutkielma?

C) Pari- tai ryhmätyö. Tutustukaa jonkin yliopistokaupungin yliopiston opintotarjontaan. Kirjoittakaa tiivistelmä, josta käyvät ilmi tiedekunnat ja niiden tarjoamat opiskeluvaihtoehdot. Kertokaa myös mihin ammatteihin kyseiset opinnot voivat johtaa/johtavat.

22 ovi auki – kurs 5

tietoa

jakso 1

LUKION JÄLKEEN Lukion jälkeen haetaan tavallisesti yliopistoon tai ammattikorkeakouluun, mutta myös ammatillisissa oppilaitoksissa on ylioppilaspohjaisia koulutusohjelmia. Niissä opiskelu kestää tavallisesti kaksi vuotta, kun se peruskoulupohjaisissa kestää kolme vuotta. Ensi kertaa hakeville on oma kiintiö, jotta ensikertalaisten olisi helpompi saada opiskelupaikka. Pääsyvaatimukset ja hakijamäärät vaihtelevat.

Lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkinnon arvosanoista saa yhteishaussa pisteitä, mutta yleensä vaaditaan erillinen pääsykoe, jossa testataan hakijan motivaatio ja opiskelutaidot. Erillinen soveltuvuuskoe kuuluu joidenkin alojen hakuprosessiin, samoin fyysistä kuntoa mittaavat testit. Hakijoiden karsinta voi olla monivaiheista. Vaikeinta on päästä taideyliopiston koulutusohjelmiin, joihin on aloituspaikkoihin nähden yleensä runsaasti hakijoita.

POHDI TAI OTA SELVÄÄ: • Minkä alojen koulutuksessa testataan hakijoiden soveltuvuus alalle?

• Millä aloilla hakijoiden fyysinen kunto testataan?

Jotkin tutkinnot pätevöittävät ammattiin, esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnoista sairaanhoitaja, suuhygienisti ja sähköinsinööri. Yliopistotutkinnoista ammattiin pätevöittävät esim. lääketieteen lisensiaatti, kasvatustieteen maisteri ja oikeustieteen maisteri. Suurin osa yliopistotutkinnoista ei kuitenkaan valmista erityiseen ammattiin, vaan opiskelijan tulevaisuudennäkymät riippuvat siitä, millaisia aine- ja kurssiyhdistelmiä hän valitsee ja mihin hän suuntautuu ja erikoistuu opinnoissaan. Joihinkin työpaikkoihin voi

kurs 5 – ovi auki

33

jakso 1

tietoa

päästä useilla eri tutkinnoilla, kun taas toiset vaativat tietynlaisen tutkinnon. Esimerkiksi kulttuurialan töitä voi saada monella eri koulutuksella, mutta terveydenhoitoalan ammatteihin vaaditaan tietty koulutus. Suomessa harva pääsee töihin alemmalla yliopistotutkinnolla eli kandidaatin tutkinnolla, toisin kuin monissa Euroopan maissa.

Tavallisimmin kandidaatin tutkinto on välivaihe, josta jatketaan ylempään eli maisterin tutkintoon.

Tieteellisiä jatkotutkintoja ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot, joilla tähdätään tutkijan tai yliopiston opettajan uralle. Lääkäreillä lisensiaatti on perustutkinto, joka vaaditaan lailliseen ammatin harjoittamiseen.

OTA SELVÄÄ: A) Missä seuraavia tutkintoja voi opiskella (yliopisto, ammattikorkeakoulu vai ammatillinen oppilaitos)? Millaisiin töihin ne pätevöittävät?

• tradenomi • ekonomi • valtiotieteen maisteri • datanomi • matkailuvirkailija • eläinlääketieteen lisensiaatti • sosionomi • filosofian maisteri • psykologian maisteri

34 ovi auki – kurs 5

B) Mikä koulutus seuraaviin ammatteihin vaaditaan? Missä sen voi suorittaa?

• poliisi • lentoemäntä/stuertti • kosmetologi • lastentarhanopettaja • psykologi • psykiatri • ravintolakokki • lukion aineenopettaja • ohjelmoija

tietoa

jakso 1

Jotkut ovat lukion jälkeen väsyneitä koulunkäyntiin ja haluavat pitää välivuoden, toiset taas joutuvat pitämään välivuoden, koska eivät saa haluamaansa opiskelupaikkaa. Välivuoden voi käyttää hyödykseen: voi käydä töissä tai opiskella kaikille avoimia opintoja esimerkiksi työväenopistossa tai avoimessa yliopistossa. Työväenopistoissa on paljon kieli-, taide- ja liikuntakursseja, mutta niitä ei arvioida eikä niistä näin ollen saa todistusta.

Avoimen yliopiston opinnot ovat maksullisia, mutta ne vastaavat yliopisto-opintoja. Avoimessa yliopistossa voi suorittaa yksittäisiä kursseja tai opintokokonaisuuksia, kuten perusopinnot jossakin oppiaineessa. Jos myöhemmin pääsee yliopistoon, avoimessa suoritetut opinnot saa liittää tutkintoonsa. Jotkin avoimet yliopistot tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet suorittaa opintoja verkon kautta etänä silloin, kun itselle sopii. Avoimet yliopistot järjestävät myös kesäopetusta yliopistopaikkakunnan ulkopuolella, mikä laajentaa kurssipaikkakunnan opintotarjontaa.

POHDI TAI OTA SELVÄÄ: • Mitä aineita kotipaikkakuntanne työväenopistossa voi opiskella?

• Mitä aineita kotiseutunne avoimessa yliopistossa voi opiskella?

• Entä Suomen muissa avoimissa yliopistoissa?

• Mitkä aineet tai kurssit kiinnostaisivat sinua?

TEHTÄVÄ: MITÄ SEURAAVAKSI? Kirjoita vastaus yhdelle seuraavista lukiolaisista.

1)

2)

3)

Olen todella väsynyt lukion jälkeen enkä jaksaisi heti ruveta opiskelemaan, vaikka vanhemmat painostavat. Mitä minun kannattaisi tehdä?

Olen luonteeltani ujo ja viihdyn hyvin omissa ajatuksissani. Haluaisin työn, jossa ei tarvitsisi olla ihmisten kanssa tekemisissä. Mitä suosittelette?

Vanhempani ovat akateemisesti koulutettuja, ja heidän mielestään minunkin pitäisi pyrkiä akateemiselle alalle. Itseäni se ei kuitenkaan kiinnosta. Mitä neuvoja antaisitte?

kurs 5 – ovi auki

35

jakso 1

tietoa

GLOBALISOITUVA MAAILMAMME

Ystävykset Martti, Kimmo ja Tarja istuvat Jyväskylän yliopiston opiskelijakahvilassa ja keskustelevat opinnoistaan ja tulevaisuudesta.

Martti on Tarjan serkku, ja hän opiskelee toista vuotta kauppakorkeakoulussa. Kimmo on hänen lapsuudenystävänsä, joka myös opiskelee kolmatta vuotta kauppiksessa.

Tarja opiskelee englantilaista filologiaa nykykielten laitoksella Helsingissä. Hän on tullut Jyväskylään tapaamaan vanhoja ystäviään.

Martti: Moi Tarja, kiva nähdä sinua pitkästä aikaa.

Kimmo: Moi! Mukavaa, että ehdit tulla Jyväskylään tapaamaan vanhoja kamujasi.

Tarja: Moikka pojat, kiva nähdä teitä pitkästä aikaa. Mitä kaikkea teille kuuluu? Miten opinnot sujuvat?

52 ovi auki – kurs 5

tietoa

jakso 1

Martti: Opinnot sujuvat vaihtelevasti, koska viihteelläkin pitää ehtiä käydä… mutta suunnittelen lähteväni ulkomaille vuoden päästä Erasmus-ohjelman kautta.

Tarja: Mielenkiintoista! Minne olet aikonut hakea?

Martti: Minua kiinnostaa kovasti Etelä-Korea, koska siellä opetus on korkeatasoista ja kulttuuri hyvin erilainen.

Haluaisin päästä opiskelemaan Seoul National Universityyn, eli huippuyliopistoon. Lisäksi pidän kovasti korealaisesta ruuasta, varsinkin kimchistä.

Tarja: Juuri näin… Oletko jo ottanut selvää heidän opintoohjelmastaan?

Martti: Kyllä, olen selaillut heidän yliopistonsa sivuja, mutta pitää nyt alkaa ottaa toden teolla selville faktoja tarkemmin.

No Tarja, mitä sinä olet puuhaillut?

Tarja: Pidin juuri välivuoden opinnoistani. Olin IsossaBritanniassa opiskelemassa lukukauden Erasmus-ohjelman puitteissa. Voin suositella! Kielitaitoni karttui, ja opin monia uusia asioita. Toisen lukukauden aikana työskentelin Lontoossa eräässä yrityksessä. Tein lähinnä hanttihommia ja vastailin puhelimeen. Sain hieman lisäansioita, vaikka täytyy myöntää, että ”tili tuli ja tili meni”; Lontoossa on kallista asua, ja ne ihanat putiikit… Visa vinkui hieman liikaa välillä. No entäs Kimmo-rakas, olet istunut hiljaa koko ajan, mitä sinulle kuuluu?

Kimmo: No ihan hyvää. Olen yrittänyt opiskella ahkerasti ja edistyä opinnoissani, koska sain harjoittelupaikan Grenoblesta, Ranskasta. Yritämme äidin kanssa parhaillaan etsiä minulle opiskelijakämppää Grenoblen yliopiston läheltä.

Aion opiskella syyslukukauden siellä. Kauppakorkeassa meidän täytyy olla tietty aika ulkomailla opiskelemassa.

Martti: Osaatko ranskaa?

Kimmo: ”Mersii ja silvuplee” kuuluu nykyiseen sanavarastooni, mutta aion mennä kielikurssille Nizzaan tänä kesänä, jotta en opintojen alkaessa ole täysin ummikko.

Onneksi äiti on lukenut lukiossa pitkän ranskan. Hän auttaa minua käytännön järjestelyissä.

Tarja: Voi, onko kello jo noin paljon! Harmi, että minulla ei ole enempää aikaa. Nyt minun täytyy kyllä mennä, Ritva odottaa minua. Heippa pojat, pidetään yhteyttä ja soitellaan ja sovitaan seuraava tapaaminen. Minulle sopisi ehkä myöhemmin tänä iltana, kun Ritva on lähtenyt Helsinkiin.

Kimmo: Ollaan kuulolla, tänään illemmalla sopii varmasti.

Martti: Minulle sopii myös.

Kimmo ja Martti: Moi, moi Tarja kurs 5 – ovi auki

53

jakso 1

tietoa

TEHTÄVÄ

3 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

Svara på frågorna.

1) Varför har Tarja kommit till Jyväskylä?

2) Vem är Kimmo och Martti?

3) Var studerar Tarja, Kimmo och Martti?

4) Hur går Marttis studier och vilka framtidsplaner har han?

5) Varför vill Martti åka till Sydkorea?

6) Hur insatt är Martti i studieprogrammet i Sydkorea?

7) Vad har Tarja hållit på med?

8) Vart ska Kimmo åka och varför?

9) Hur bra kan Kimmo tala franska, hur tänker han förbättra sina språkkunskaper?

10) Varför måste Tarja gå?

TEHTÄVÄ

4 KESKUSTELLAAN

Keskustelkaa opiskelijavaihdosta.

Miksi lähtisitte ulkomaille opiskelemaan?

Mitä hyötyä teillä voisi olla opinnoista ulkomailla?

Tunnetteko jonkun, joka on ollut opiskelijavaihdossa? Kertokaa siitä.

Miten kauan viipyisitte ulkomailla?

Mitä haluaisitte opiskella?

TEHTÄVÄ

Missä haluaisitte opiskella?

Miten tärkeää hyvä kielitaito on?

Onko nykyään välttämätöntä lähteä joksikin aikaa ulkomaille opiskelemaan?

Suosivatko tulevat työnantajat mahdollisesti henkilöitä, joilla on kansainvälistä kokemusta?

5 POHDITAAN

Tutustukaa Erasmus-opiskelijavaihto-ohjelmiin. Miettikää missä maissa ja mitä haluaisitte opiskella. Millaiset opinnot sopisivat teille? Mitä hyötyä teille voisi olla opiskelusta ulkomailla?

TEHTÄVÄ

6 OTETAAN SELVÄÄ: TILASTOTIETOA

Ottakaa selville montako suomalaista opiskelijaa on lähtenyt Eurooppaan opiskelijavaihtoon Erasmusohjelman kautta ja montako harjoittelijavaihtoon. Kuinka monta ulkomaalaista on saapunut Suomeen opiskelemaan tai työharjoitteluun? Mistä maista harjoittelijoita saapuu Suomeen? Mihin maihin suomalaiset opiskelijat mielellään lähtevät? Kuinka kauan opiskelijat yleensä ovat vaihto-opiskelijoina tai työharjoittelussa?

54 ovi auki – kurs 5

tietoa

TEHTÄVÄ

jakso 1

7 KATSELLAAN JA KESKUSTELLAAN

Espanjalainen kimppakämppä – L’Auberge espagnole on Cédric Klapischin ohjaama espanjalaisranskalainen vuonna 2002 valmistunut elokuva. Se kertoo ranskalaisesta Xavierista (Romain Duris), joka lähtee vuodeksi Barcelonaan. 24-vuotias ranskalaispoika Xavier lähtee Erasmus-ohjelman kautta vuodeksi Barcelonaan, Espanjaan opiskelemaan taloustiedettä ja espanjaa. Hän jättää taakseen tyttöystävänsä, turvallisen mutta tylsän työpaikkansa ja hyppää tuntemattomaan…

Katsokaa elokuva ja keskustelkaa siitä. Miten Xavier kehittyi ihmisenä ja mitä hän oppi Erasmus-vuotensa aikana?

TEHTÄVÄ

8 KIRJOITETAAN

Täydennä miellekartta ja kirjoita sen avulla noin 150–250 sanan pituinen kirjoitelma.

Minne?

Kuinka kauan?

Miksi?

Mitä opiskelisin?

Minäkö ulkomaille opiskelemaan?

Tulevaisuuden ammattini?

Mitä uutta oppisin?

Mitä haittoja?

Mitä hyötyjä?

kurs 5 – ovi auki

55

jakso 1

taitoa

1

TEHTÄVÄ HAASTATTELU A) Haastattele opiskelijaa ja esitä kysymyksiä, jotka koskevat hänen opintojaan. Kerro haastateltavasta muulle luokalle/parillesi.

Kysymyksiä: – Kuka hän on?

– Mistä hän on kotoisin?

– Mitä hän opiskelee?

– Missä hän opiskelee?

– Miksi hän on valinnut kyseisen alan?

– Kuinka kauan koulutus kestää?

– Minkälaista opiskelu on?

– Minkälaista opiskelijan arki on?

– Miten hän kustantaa opinnot?

– Onko hän nostanut opintolainaa?

– Millainen hänen tilanteensa on valmistumisen jälkeen?

B) Paritehtävä.

Toinen teistä on haastattelija ja toinen opiskelija. Valmistautukaa ensiksi yhdessä ottamalla selvää jostakin koulutusalasta, jotta osaatte vastata yllä oleviin kysymyksiin. Esittäkää haastattelu muulle luokalle. Muut yrittävät arvata, mitä haastateltava opiskelee.

TEHTÄVÄ

2 AMMATINVALINTATESTI

Tee netissä ammatinvalintatesti. Ammatinvalintatestejä löydät esim. kirjoittamalla hakukenttään ammatinvalintatesti. Voit tehdä useammankin testin ja vertailla niiden tuloksia. Esimerkiksi: Ammattivalintatesti Duunikone ja AVO Ammattivalintaohjelma.

Keskustelkaa pienryhmissä tuloksistanne. Mitä aloja testi suositteli teille? Soveltuisitteko testin mukaan haluamallenne alalle? Saitteko ehdotuksia, joita ette aiemmin ole tulleet ajatelleeksi? Mitä mieltä olette testeistä? Kuinka vakavasti niiden tulokset kannattaa ottaa opiskelupaikkaa valitessaan?

56 ovi auki – kurs 5

taitoa

TEHTÄVÄ

jakso 1

3 KIRJOITELMA

Valitse yksi alla olevista aiheista ja kirjoita 150–250 sanan pituinen teksti.

1) Lapsuuden toiveammattini 2) A) Vaihtoon Kerro, minne haluaisit tulevaisuudessa lähteä opiskelijavaihtoon, mitä opiskelisit ja miksi haluaisit juuri sinne.

B) Vaihdossa Olet opiskelijavaihdossa ulkomaisessa korkeakoulussa ja kirjoitat kaverillesi kokemuksistasi.

3) Tällaiseksi kuvittelen opiskelijaelämän

TEHTÄVÄ

4 VÄITETÄÄN, ETTÄ…

Tiedätkö pitävätkö väittämät paikkansa? Ota tarvittaessa selvää ja korjaa väärät väittämät.

1) Mies ei voi toimia kätilönä.

2) Poliisiksi hakevan pitää ensin käydä armeija.

3) Lentoemäntä ei saa olla yli 170 cm pitkä.

4) Viittomakielen tulkiksi opiskellaan ammattikorkeakoulussa.

5) Kaikki, joilla on tohtorin koulutus, ovat lääkäreitä.

6) Restonomi voi työskennellä matkailualalla.

7) Lastentarhanopettajalla on alempi korkeakoulututkinto.

8) Proviisori työskentelee elintarvikealalla.

9) Aineenopettaja on myös pätevä toimimaan luokanopettajana.

10) Kirjanpitäjällä on vaitiolovelvollisuus.

kurs 5 – ovi auki

57

ALOITETAAN

Toivoa voi, mutta pelkästään toivomalla ei onnistu.

Vastuita, oikeuksia ja käytäntöjä työpaikalla.

58 ovi auki – kurs 5

Asiallista palkkausta.

Tähdeksi tähti kerrallaan.

JAKSO 2: ARBETSLIVET – TYÖELÄMÄ LÄRANDEMÅL FÖR JAKSO 2 GRUNDERNA: • • • • •

Jag kan kort berätta om mitt sommarjobb/prao.

Jag kan tillämpa en mall för CV. Jag kan benämna parterna i ett arbetsförhållande.

Jag kan benämna de centrala teman som fastslås i ett enkelt arbetsavtal.

Jag kan skriva en kortfattad, faktabaserad arbetsansökan utgående från en detaljerad arbetsplatsannons.

TILLÄMPNING I: • Jag kan mångsidigt berätta om mitt sommarjobb/prao, inklusive vad jag gjorde, hur jag fick jobbet och vad jag lärde mig.

• Jag kan förklara skillnaden mellan prao och arbetspraktik.

• Jag kan berätta vad som bör ingå i ett arbetsavtal.

• Jag kan benämna ett flertal typer av arbetsförhållanden och kort förklara skillnaden mellan dem.

• Jag kan benämna olika skeden av ett anställningsförhållande.

• Jag kan skriva en enkel men fritt formulerad arbetsansökan och CV. • Jag kan förbereda mig inför en arbetsintervju.

• Jag kan kort och på ett allmänt plan diskutera vad arbetstagare har för grundläggande rättigheter och skyldigheter.

TILLÄMPNING II: • Jag kan reflektera kring sommarjobb/prao och dess koppling till arbetslivet i allmänhet och mina tankar kring mitt yrkesliv i synnerhet.

• Jag kan diskutera arbetsavtal ur olika synvinklar.

• Jag kan diskutera lönefrågor på ett allmänt plan.

• Jag kan benämna olika typer av arbetsplatsförmåner.

• Jag kan belysa olika skeden av anställningsförhållanden och hur de kan upphöra.

• Jag kan diskutera fördelar och nackdelar med olika typer av arbetsförhållanden.

• Jag kan skriva en arbetsansökan och CV som visar min personlighet.

• Jag kan diskutera arbetstagarens rättigheter och skyldigheter på ett reflekterande sätt, med exempel och egna åsikter.

• Jag kan reflektera kring hur man kan använda sociala medier för att hitta en arbetsplats.

kurs 5 – ovi auki

59

jakso 2

sanoja

ERILAISIA TYÖSUHTEITA TEHTÄVÄ 3 RUOTSINNA Kirjoita ruotsinkielinen sana joka rivin viimeiseen ruutuun suomenkielisen sanan ja selityksen perusteella.

kokoaikainen työsuhde

työntekijä tekee työtä täysipäiväisesti, yleensä viitenä päivänä viikossa ja n. 40 tuntia

toistaiseksi jatkuva kokoaikainen työsuhde

tarkoittaa kokoaikaista työsuhdetta, jonka päättymispäivämäärää ei ole ennalta määrätty

vakituinen työ

toistaiseksi voimassa oleva työsuhde

voi sanoa, että jatkuva, kokoaikainen työ on tällainen – ei ole kenenkään sijainen työsopimus on voimassa, kunnes toisin sovitaan

määräaikainen työ

työsopimus on voimassa tiettyyn päivään asti

osa-aikainen työsuhde

työntekijä tekee alle 30 työtuntia viikossa

sijaisuus

jos työskentelee sijaisena, on työsuhde määräaikainen, koska siinä tehdään jonkun toisen vakituista työtä hänen poissa ollessaan

kausiapulainen/ kausityöntekijä

työntekijä työskentelee silloin, kun yritys tarvitsee häntä lisätyövoimaksi

työharjoittelu

joihinkin ammatteihin ei voi opiskella vain koulussa, vaan täytyy hankkia myös käytännön kokemusta oikeissa työtehtävissä

vuokratyö

työntekijällä on työsuhde vuokratyöyritykseen, joka tarjoaa hänen työpanostaan muille yrityksille, eli hänen työpaikkansa vaihtelee

70 ovi auki – kurs 5

sanoja

jakso 2

kurs 5 – ovi auki

71

TYÖPAIKAN HENKILÖSTÖÄ TEHTÄVÄ 4 HENKILÖSTÖÄ Yhdistä nimitykset.

Valitse tästä: arbetarskyddsfullmäktig arbetsledare chef; överordnad funktionär; tjänsteman förtroendeman generaldirektör personal underordnad verkställande direktör

henkilöstö esimies alainen työnjohtaja pääjohtaja toimitusjohtaja toimihenkilö työsuojeluvaltuutettu luottamusmies

TEHTÄVÄ

5 ERILAISIA POMOJA

Ruotsinna.

1) Myyntipäällikkö tai -johtaja

______________________________

2) Ostopäällikkö tai -johtaja

______________________________

3) Henkilöstöpäällikkö tai -johtaja

______________________________

4) Osastopäällikkö/osastonjohtaja

______________________________

5) Kehityspäällikkö tai -johtaja

______________________________

6) Viestintäpäällikkö tai -johtaja

______________________________

jakso 2

sanoja

TYÖPAIKALLA: TYÖSUHDE-ETUJA TEHTÄVÄ 6 SUOMENNA Työnantaja voi antaa työntekijälle työsuhde-etuja eli luontoisetuja (naturaförmåner), jotka ovat verotettavaa palkkatuloa. Selvitä annettujen vinkkien perusteella, mitä edut ovat nimeltään suomeksi.

Bostadsförmån = ______________________________ Asunnon ikä, kunto, koko ja sijainti vaikuttavat siihen, millainen verotusarvo asunnolla on.

Kostförmån = ______________________________ Tämä voi tarkoittaa esim. tavallista työpaikkaruokailua henkilöstöravintolassa tai sitä, että saa työnantajalta lounasseteleitä.

Bilförmån = ______________________________ Tämä tarkoittaa sitä, että saa ajaa sekä omia ajoja että työmatkoja työnantajan tarjoamalla autolla.

Telefonförmån = ______________________________ Jos työnantaja maksaa vapaa-ajan yksityispuheluja, kyse on tästä verotettavasta edusta.

Yllämainittujen lisäksi voi saada vaikkapa seuraavia henkilökuntaetuja, jotka eivät välttämättä – edun suuruudesta riippuen – ole verotettavaa tuloa: Personalbiljett = ______________________________ Tämän avulla voi huristella vaikkapa bussilla sekä työ- että muita matkoja.

Motionsedel = ______________________________ Tämän avulla voi käydä jumpassa tai kuntosalilla, jotta pysyy työkuntoisena.

Arbetshälsovård = ______________________________ Tähän voi turvautua, jos sairastuu.

72 ovi auki – kurs 5

sanoja

jakso 2

TYÖELÄMÄN KAARI Keskustele ensin parisi kanssa: Oletko miettinyt, miten työurasi tulee alkamaan?

Millaisia töitä saat tehdä / joudut tekemään aluksi?

Aiotko valita ”varman” alan, jolla luultavasti aina tullaan tarvitsemaan työntekijöitä?

Oletko valmis sietämään epävarmuutta ja työttömyyden uhkaa?

Montako työvuotta sinulla on edessäsi?

Minkä ikäisenä arvelet oman ikäluokkasi pääsevän eläkkeelle?

Kannattaa varautua siihen, että työuransa alussa joutuu tekemään pätkätöitä ja olemaan sijaisena vakituisten työntekijöiden ollessa äitiyslomalla tai vanhempainvapaalla. Jos ei mokaa sijaisena ollessaan niin, että saa potkut eli tulee erotetuksi, tulee ehkä vakinaistetuksi, eli saa vakinaisen työpaikan.

Irtisanominen ei kuitenkaan ole aina työntekijän omasta toiminnasta kiinni; kokonainen tehdas saatetaan sulkea kannattamattomana.

Joillakin aloilla vakituisia työpaikkoja on sitä paitsi niin vähän, että alalla on melkein pakko toimia freelancerina, eli käytännössä yrittäjänä.

Joutuu siis työllistämään itse itsensä ja välillä sietämään epävarmuutta ja työttömyyttä.

Kaikilla aloilla ylenemismahdollisuuksia ei juuri ole, kun taas toisilla aloilla ihan yleisesti havitellaan ylennyksiä, jotka tuovat mukanaan sekä lisää palkkaa että lisää vastuuta. Joskus voi tuntua siltä, ettei se yritys, jossa on töissä, enää tarjoa uusia mielenkiintoisia haasteita tai ylenemismahdollisuuksia. Silloin kannattaa harkita työpaikan vaihtoa.

Jossain vaiheessa joko oma ala tai työnteko yleensä voi ruveta maistumaan puulta. Silloin voi – jos oma taloudellinen tilanne sen sallii – pitää jonkinlaisen sapattivuoden. Jo pitkään on ollut käytössä esimerkiksi mahdollisuus vuorotteluvapaaseen tai opintovapaaseen.

kurs 5 – ovi auki

73

jakso 2

sanoja

Joskus käy niinkin, että joutuu vaihtamaan alaa, kun omalta alalta ei kerta kaikkiaan löydy töitä. Tai sitten on tullut siihen tulokseen, ettei sen hetkinen ala enää vastaa omia toiveita ja alanvaihto on ainoa mahdollisuus. Silloin ehkä haluaa uudelleenkouluttautua. Joissakin tilanteissa täydennys- tai jatkokoulutuskin tuo uutta intoa työntekoon; uuden oppiminen voi tuoda uusia työtehtäviä omalla työpaikalla ja ehkä mahdollistaa edellä mainitun ylennyksen.

Kun eläkeikä häämöttää, ovat jotkut innoissaan eläkkeelle lähtemisestä.

He ajattelevat, että he pääsevät eläkkeelle ja tekemään kaikkea kivaa, mihin heillä ei ole siihen mennessä ollut aikaa. Jotkut taas ajattelevat, että he joutuvat jäämään eläkkeelle, vaikka heillä olisi energiaa tehdä työtä ja vielä paljon asiantuntemusta tarjottavana työnantajalleen.

Sitten on tietysti niitä epäonnisia, jotka joutuvat työkyvyttömyys- tai sairauseläkkeelle, kun he fyysisten tai psyykkisten sairauksien takia eivät voi jatkaa työelämässä.

Se, minkä ikäisenä jää eläkkeelle, riippuu alastakin. Joillakin aloilla eläkeikä on alhaisempi. Lisäksi jotkut ilmoittavat jo parikymppisinä, että he aikovat jäädä eläkkeelle nelikymppisinä; sitten kun he ovat ansainneet tarpeeksi miljoonia elääkseen mukavasti loppuelämänsä.

Kuulutko sinä heihin?

SANASTO ala bransch alanvaihto byte av bransch ansaita förtjäna, tjäna asiantuntemus sakkunskap, expertis eläkeikä pensionsålder freelancer frilansare irtisanominen uppsägning jatkokoulutus fortbildning, vidareutbildning jäädä eläkkeelle gå i pension kannattamaton olönsam lähteä eläkkeelle gå i pension opintovapaa studieledighet pätkätyö (kort) tidsbundet arbete päästä eläkkeelle få gå i pension saada potkut få sparken, bli avskedad/uppsagd sairauseläke sjukpension sapattivuosi sabbatsår sijainen vikarie

74 ovi auki – kurs 5

tulla erotetuksi bli avskedad/uppsagd tulla vakinaistetuksi få fast anställning työkyvyttömyyseläke invalidpension työllistää sysselsätta työpaikan vaihto byte av arbetsplats työttömyys arbetslöshet työura arbetskarriär, yrkesbana täydennyskoulutus påbyggnadsutbildning,

kompletterande utbildning uudelleenkouluttautua omskola sig vaihtaa alaa byta bransch vakinainen työpaikka fast arbetsplats vanhempainvapaa föräldraledighet vuorotteluvapaa alterneringsledighet ylenemismahdollisuus möjlighet till befordran ylennys befordran yrittäjä företagare äitiysloma moderskapsledighet

sanoja

TEHTÄVÄ

jakso 2

7 RUOTSINNA

Ruotsinna suullisesti.

1) Enska jäi eläkkeelle viime viikolla ja hänelle järjestettiin juhlat.

2) ”Varokaa, ettette saa potkuja, kun minä en ole enää auttamassa teitä”, Enska nauroi.

3) ”Ikävää, että te nuoret joudutte usein tekemään pätkätöitä”, jatkoi Enska vakavana.

4) Enskan tyttärellä, Annilla, on alanvaihto edessä; hänellä on paha allergia, eikä hän voi enää toimia kampaajana.

5) Anni joutuu uudelleenkouluttautumaan.

6) Tähän asti Anni on tehnyt töitä yrittäjänä.

7) Ehkä hän jatkossakin työllistää itsensä, mutta toisella alalla.

8) Annin veljellä, Simolla, on myös työongelmia; koko työväki irtisanottiin tehtaasta, jossa hän on töissä.

9) Simo on ansainnut aika hyvin tehdastyössä.

10) Enskan mielestä Anni ja Simo ansaitsevat uuden mahdollisuuden työelämässä.

TEHTÄVÄ

8

SUOMENNA

Suomenna aukkotehtävän sanat. Älä kurkistele vastauksia heti tekstistä, vaan mieti ensin itse! Tarkista siis vastaukset vasta lopuksi.

Kannattaa varautua siihen, että (1) ______________________ (sin karriär) alussa joutuu tekemään (2) ______________________ (snuttjobb) ja olemaan (3) _________________________ (som vikarie) vakituisten työntekijöiden ollessa (4) ______________________________ (på moderskapsledigt) tai (5) __________________________________ (på föräldraledigt). Jos ei mokaa sijaisena ollessaan niin, että saa (6) _________________ (sparken) eli (7) ______________________________ (blir avskedad), tulee ehkä vakinaistetuksi, eli saa (8) ____________________________________ (fast arbetsplats).

(9) ____________________________ (Uppsägning) ei kuitenkaan ole aina työntekijän omasta toiminnasta kiinni; kokonainen tehdas saatetaan sulkea (10) ___________________________________ (som olönsam).

Joillakin (11) _________________ (i branscher) vakituisia työpaikkoja on sitä paitsi niin vähän, että alalla on melkein pakko toimia (12) ______________________________ (som frilansare), eli käytännössä (13) _____________________ (som företagare). Joutuu siis (14) ________________________ (sysselsätta) itse itsensä ja välillä sietämään epävarmuutta ja (15) ____________________________ (arbetslöshet). kurs 5 – ovi auki

75

jakso 2

tietoa

TYÖPAIKAN PELISÄÄNNÖT Joillakin työpaikoilla on tarkasti määritelty työnjako, työasu ja työajat, joihin tulevat ammattilaiset perehdytetään jo opiskeluaikana. Tällaisia työpaikkoja ovat mm. poliisi, tulli, puolustusvoimat, sairaalat ja lentoyhtiöt, joissa on turvallisuuden kannalta tärkeää, että jokainen tietää paikkansa ja että päältä päin näkee, kuka missäkin asemassa on. Näillä aloilla on selkeästi määritelty hierarkia. Nopeaa toimintaa vaativissa tilanteissa on olennaista tietää, kuka on vastuussa mistäkin, koska ei ole aikaa neuvotella eikä arvailla. Työasua vaativat työnantajat antavat yleensä tarvittavat asut työntekijöiden käyttöön.

Hygieenisyyden ja turvallisuuden takia työnantaja voi vaatia työntekijää käyttämään työasua ja turvavarusteita. Korut, lävistykset ja rakennekynnet voivat joillakin aloilla olla kiellettyjä hygieenisyyden, turvallisuuden tai imagon takia. Näitä aloja ovat ainakin hoitoala ja elintarvikeala. Työnantaja voi myös vaatia tatuointien piilottamista.

98 ovi auki – kurs 5

tietoa

jakso 2

Vaikka tarkkoja kirjoitettuja sääntöjä ei olisi, jokaisella alalla ja työpaikalla on yleisiä käytäntöjä, joita on hyvä noudattaa. Työntekijä edustaa työpaikalla ensisijaisesti ammattiaan ja työnantajaansa, ei itseään. Työntekijän pitää näyttää uskottavalta ja luotettavalta omassa ammattiroolissaan. Mitä konservatiivisempi ala, sitä muodollisempaa pukeutumista työntekijöiltä edellytetään. Luovissa töissä on paljon vapaampi pukeutumiskäytäntö.

Työaikojakin on monenlaisia. Virastotyöaika tarkoittaa tavallisesti, että työaika on maanantaista perjantaihin klo 8–16. Se on yleinen valtion virastoissa. Opettajilla kokonaistyöaika tarkoittaa, että oman esimiehen kanssa tehdään työsuunnitelma, jossa määritellään eri työtehtävät ja niihin käytettävä aika. Vuosityöaika on tällöin yleensä 1600 tuntia.

Tavallisissa töissä säännöllinen viikkotyöaika on 37,5 tuntia viikossa, keskimäärin 7,5 tuntia päivässä. Ruokatauko, useimmiten puolen tunnin mittainen, on omaa aikaa, joten työpäivän pituus on yleensä 8 tuntia.

Kaksivuorotyö tarkoittaa aamu- ja iltavuoroissa tehtävää työtä, ja kolmivuorotyö tarkoittaa, että lisäksi on yövuoroja. Kolmivuorotyö on raskasta eikä sovi kaikille. Siinä on tarkat säännöt työvuorojen järjestyksestä, että työntekijä jaksaa. Vuorotyöhön sisältyy töitä viikonloppuisin ja pyhäpäivinä, mutta siitä ajasta maksetaan paremmin.

Sunnuntaina ja muina pyhäpäivinä maksetaan työehtosopimusten mukaan kaksinkertaista palkkaa. Tavallista on myös maksaa ilta- ja yölisä työstä, joka tehdään iltaisin ja öisin. Lisien suuruus riippuu työehtosopimuksista.

Liukuva työaika tarkoittaa, että töihin voi tulla ja sieltä lähteä tiettyjen kellonaikojen puitteissa, mutta kiinteän työajan on oltava työsopimuksen mukainen. Esimerkiksi jos liukuma on klo 7–9, se tarkoittaa, että töihin voi tulla aikaisintaan klo 7 ja viimeistään klo 9. Jos on tullut klo 7, saa tietysti lähteä aikaisemmin kuin jos olisi tullut klo 9.

Etätyö tarkoittaa, että työtä tehdään muualla kuin työpaikalla. Etätyö soveltuu hyvin esimerkiksi projektiluonteisiin töihin, jotka eivät välttämättä vaadi työntekijän fyysistä läsnäoloa työpaikalla. Monet työnantajat ovat nykyään kiinnostuneita etätyömahdollisuuksista, koska etätyö säästää työntekijän aikaa ja ympäristöä.

kurs 5 – ovi auki

99

jakso 2

tietoa

Työpaikalla saattaa olla käytössä työajanseurantalaite, johon työntekijän pitää syöttää tiedot töihin tullessaan ja töistä lähtiessään.

Tämä tapahtuu nykyään näyttämällä avainkorttia ovella olevalle laitteelle. Ennen puhuttiin kellokortista, sillä jokaisella työntekijällä oli pahvikortti, johon erityinen laite leimasi tulo- ja poistumisajan. Joillakin työpaikoilla myös ruoka- ja kahvitauot on kirjattava työajanseurantaan.

Joihinkin ammatteihin sisältyy julkisuuslain perusteella erityinen salassapito- ja vaitiolovelvollisuus. Tämä tarkoittaa, että työssä kirjallisesti tai suullisesti saatuja asiakkaita koskevia asioita ei saa millään tavoin välittää ulkopuolisille. Myös yksityiset työnantajat voivat vaatia työntekijää allekirjoittamaan vaitiolositoumuksen, jolla tämä sitoutuu olemaan paljastamatta ulkopuolisille ammattisalaisuuksia tai työnantajan asioita työsuhteen päättymisen jälkeenkään. Salassapitoja vaitiolovelvollisuus koskee esimerkiksi oikeuslaitoksen, poliisin, koululaitoksen ja terveydenhuollon henkilöstöä.

Joihinkin työpaikkoihin hakevista voidaan tehdä henkilöturvallisuusselvitys, jossa tarkistetaan mm. rikosrekisteri ja luottotietorekisteri. Tällaiset työpaikat edellyttävät, että työntekijään voi luottaa kaikin tavoin, sillä niissä on yleensä kysymys valtion tai lähiympäristön turvallisuudesta. Esimerkiksi tulli, poliisi, ministeriöt, Puolustusvoimat, ydinvoimalat ja vartiointiliikkeet tekevät hakijoista henkilöturvallisuusselvityksiä. Myös jos työssä ollaan esimerkiksi tekemisissä alaikäisten kanssa rikostausta tutkitaan. Lainsäädäntö määrittelee tarkasti mitä työhakijasta voi selvittää.

SANASTO etätyö distansarbete henkilöturvallisuusselvitys säkerhetsutredning ilta- ja yölisä kvälls- och nattillägg kaksivuorotyö tvåskiftsarbete kokonaistyöaika helhetsarbetstid kolmivuorotyö treskiftsarbete liukuva työaika flexibel arbetstid luottotietorekisteri kreditupplysningsregistret neuvotella förhandla olennainen väsentlig perehdyttää lära ut, introducera rikosrekisteri straffregistret rikostausta (eventuell) kriminell bakgrund

100 ovi auki – kurs 5

salassapitovelvollisuus sekretess sitoutua förbinda sig turvavaruste skyddsutrustning työajan seuranta uppföljning av arbetstid työnjako arbetsfördelning vaitiolositoumus avtal om / förbindelse

att ha tystnadsplikt vaitiolovelvollisuus tystnadsplikt viikkotyöaika arbetstid på veckonivå virastotyöaika ämbetsarbetstid vuosityöaika årsarbetstid

tietoa

jakso 2

1

TEHTÄVÄ YMMÄRSITKÖ TEKSTIN? Luetun ymmärtäminen. Valitse oikea vaihtoehto.

1) a) b) c)

Liukuva työaika tarkoittaa, että töihin voi tulla ja sieltä lähteä milloin itselle sopii. että työtä tehdään muualla kuin työpaikalla. että töihin voi tulla ja sieltä poistua tiettyjen aikarajojen puitteissa.

2) Mitä tekstissä sanotaan työpaikan pukeutumisesta? a) Jos työnantaja ei anna työntekijän käyttöön työasua, työntekijä voi pukeutua miten haluaa. b) Jos työnantaja ei anna työntekijän käyttöön työasua, työnantaja voi silti antaa pukeutumista koskevia määräyksiä. c) Jos työnantaja antaa työntekijän käyttöön työasun, sen käyttäminen on vapaaehtoista.

3) a) b) c)

Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus koskee kaikkia työsuhteita. on voimassa vain työsuhteen aikana. on voimassa myös työsuhteen päättymisen jälkeen.

4) a) b) c)

Mitä tekstissä sanotaan työntekijöiden ulkonäöstä?

Työnantajalla ei ole oikeutta puuttua siihen.

Työnantaja voi kieltää työntekijöiltä lävistykset ja suuret korut työaikana.

Tatuoinnit ovat kaikilla työpaikoilla hyväksyttäviä.

5) a) b) c)

Mitä etätyöstä sanotaan?

Työnantajat eivät pidä siitä.

Se säästää aikaa ja rahaa.

Etätyöskentely soveltuu etenkin erilaisiin projekteihin.

6) a) b) c)

Vuorotyöstä sanotaan, että yötöistä ja pyhistä maksetaan lisäkorvaus. että ne soveltuvat melkein kaikille. että viikonloppuisin saa vapaata jos haluaa.

kurs 5 – ovi auki

101

jakso 2

tietoa

TEHTÄVÄ

2 VAAKASUORAAN JA PYSTYSUORAAN

Ratkaise sanaristikko vihjeiden avulla. Kirjoita sanan perusmuoto.

1) Pukeutumiskäytännön synonyymi.

2) Aika, jonka puitteissa voi tulla töihin tai poistua työpaikalta.

3) Sellainen piti ennen leimata, kun tuli töihin tai lähti pois.

4) Velvoittava lupaus.

5) Sopimus siitä, kuka tekee mitä.

6) Välineet, joiden käyttäminen on joissakin töissä pakollista.

7) Arvojärjestyksen synonyymi.

8) Sitä maksetaan tavallisesti klo 18 jälkeen.

9) Työ, jota tehdään eri vuorokaudenaikoina.

10) Se tutkitaan joskus henkilöturvallisuusselvityksessä.

11) Sinne töihin hakevien taustat tutkitaan tarkoin, samoin vierailulle haluavien.

12) Työ, jota tehdään muualla kuin työpaikalla.

13) Tärkeän synonyymi.

14) Sen avulla seurataan ihmisten tulemista ja menemistä talossa.

14) 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) 12) 13)

102 ovi auki – kurs 5

tietoa

TEHTÄVÄ

jakso 2

3 OIKEA MUOTO?

Täydennä virkkeet taivuttamalla sanat oikeisiin muotoihin.

1) Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus tarkoittavat, että työssä kirjallisesti tai suullisesti

______________________________ (saada) ____________________________________________

_______________________ (asiakkaat koskea asiat) ei saa millään tavoin välittää ulkopuolisille.

2) Nopeaa toimintaa ___________________________________________ (vaatia tilanteet) on

____________________________ (olennainen) tietää, kuka on ______________________________

(vastuu) mistäkin, koska ei ole aikaa neuvotella eikä arvailla.

3) Myös yksityiset työnantajat ______________________________ (voida) vaatia _________________

_____________________________________________ (työntekijä allekirjoittaa) vaitiolositoumuksen,

____________________ (joka) tämä sitoutuu _________________________________ (olla paljastaa)

ulkopuolisille ammattisalaisuuksia tai työnantajan asioita _____________________________________

_______________________ (työsuhde päättyä) jälkeenkään.

4) ________________________________ (jokin työpaikka) edellyttävät, että ______________________

_____________ (työntekijä) voi luottaa ______________________________ (kaikki tavat).

5) Työnantaja voi vaatia ________________________________________________ (tatuoinnit piilottaa).

kurs 5 – ovi auki

103

ALOITETAAN

Tiesitkö, että monet suuret ulkomaiset sanomalehdet painetaan suomalaiselle paperille?

Miten puu ja paperi liittyvät toisiinsa?

Elektroniikkateollisuuden tuotteet olivat Suomen toiseksi tärkein vientituotteiden ryhmä 1990-luvulla.

Mitä sitten tapahtui?

IT-kupla puhkesi ja maailmantalous ajautui kriisiin.

Paperilehti ei olekaan vielä kuollut sukupuuttoon.

Suomen tärkein luonnonvara on puu.

Paljonko Suomen pintaalasta on metsää?

Yli 70 %.

JAKSO 3: NÄRINGSLIV – ELINKEINOELÄMÄ LÄRANDEMÅL FÖR JAKSO 3 GRUNDERNA: • Jag kan kort och på ett allmänt plan berätta om hur det finländska näringslivet förändrats sedan landet blev självständigt.

• Jag kan benämna olika typer av konjunkturlägen.

• Jag kan berätta vad jag vill sälja och svara på frågor om detta.

• Jag kan benämna de fyra sektorerna i samhället.

TILLÄMPNING I: • Jag kan reflektera kring hur det finländska samhället och dess näringsliv förändrats sedan landet blev självständigt.

• Jag kan kort redogöra för mina tankar kring vilka framtida utmaningar det finländska samhället och dess näringsliv står inför.

• Jag kan diskutera olika konjunkturlägen på ett övergripande plan.

• Jag kan berätta om det som jag vill sälja på ett tydligt och lockande sätt samt återkoppla till den potentiella kunden.

• Jag kan berätta vilka de fyra sektorerna i samhället är, vad de består av och vad de har för funktion.

• Jag kan benämna olika typer av sinnebilder för företag och produkter (image, rykte, brand…).

• Jag kan kort berätta om ett företag och dess verksamhet.

TILLÄMPNING II: • Jag kan föra en flerbottnad diskussion om den samhälleliga och ekonomiska utvecklingen i Finland, Norden och världen.

• Jag kan förklara några nationalekonomiska nyckeltal.

• Jag behärskar ordförråd som handlar om företagsamhet och företagande.

• Jag kan tillämpa grundläggande strategier för att sälja och övertala.

• Jag kan reflektera kring de fyra sektorerna i samhället och hur de interagerar.

• Jag kan delta i en flerbottnad diskussion om framtidsyrken, vilka branscher som sysselsätter bra och vilka som är konjunkturkänsliga.

• Jag kan reflektera kring olika typer av sinnebilder för företag och produkter samt hur dessa sinnebilder kan påverkas och interagera.

• Jag kan berätta om ett företag, dess verksamhet, verksamhetsidé och relatera detta till samhället och samhällsutvecklingen i övrigt.

jakso 3

tietoa

TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄN MUUTOKSET Teollistuminen alkoi Suomessa 1800-luvun loppupuolella, mutta sisällissota, talvisota ja jatkosota katkaisivat kehityksen. Vielä 1950-luvulla Suomi oli maatalousvaltainen maa, mikä tarkoitti, että suurin osa työvoimasta sai elantonsa maataloudesta. Hevosia oli enemmän kuin autoja, ja monien kulutustavaroiden ostamista säännösteltiin. Se tarkoittaa, että niitä ei saanut ostaa vapaasti. Sotaaikanahan kaikki oli kortilla, eli ihmisille jaettiin kortteja, joita vastaan tuotteita sai ostaa tietyn määrän. Sotien jälkeinen jälleenrakentaminen vauhditti teollistumista, eikä työttömyyttä ollut.

POHDI Pohtikaa pareittain ja ottakaa selvää, jos ette tiedä.

1) Mistä oli erityisesti pulaa sotien aikana?

2) Mitä tuotteita säännösteltiin vielä jatkosodan jälkeen?

3) Milloin säännöstely lakkautettiin Suomessa kokonaan?

Muiden länsimaiden, erityisesti Ranskan ja Ison-Britannian, teollistuminen alkoi jo 1700-luvun lopussa. Ihmiset muuttivat sankoin joukoin työn perässä kaupunkeihin, ja syntyi suurkaupunkeja.

Teollisuusyhteiskunnasta siirryttiin palveluyhteiskuntaan asteittain 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Siirtymä maatalousyhteiskunnasta palveluvaltaiseen yhteiskuntaan kesti Ranskassa ja Isossa-Britanniassa noin sata vuotta.

134 ovi auki – kurs 5

tietoa

jakso 3

Suomessa vastaava kehitys tapahtui muutamassa vuosikymmenessä ja oli osittain päällekkäistä: Suomi ei ole koskaan ollut pelkästään teollisuusyhteiskunta, vaan palvelusektori kehittyi rinnakkain teollisuuden kanssa. Julkisten palveluiden, kuten sosiaalihuollon, terveydenhoidon ja koulutuksen kehittäminen loi Suomeen runsaasti työpaikkoja 1950-luvulla. Kaupungistuminen vauhdittui ja oli voimakkaimmillaan 1960-luvulla, jolloin uuden kaupunkiväestön asuttamiseksi rakennettiin runsaasti lähiöitä. Suomesta lähti myös runsaasti ihmisiä Ruotsiin teollisuustyöhön. Suomen kehitystä havainnollistavat oheiset ympyräkaaviot:

Kuvio 1. Elinkeinorakenne 1920 Koko maa

Helsinki

Maatalous 70,1 % Teollisuus 25,2 %

Tuntematon 3,3 % Rakennus 1,1 % Liikenne 2,7 % Kauppa 2,9 % Kauppa 14,5 % Sekatyö 4,1 % Palvelu 5,4 % Teollisuus 10,4 %

Liikenne 9,9 %

Palvelu 26,2 %

Tuntematon 14.1 % Maatalous 2,0 % Sekatyö 2,1 % Rakennus 6,1 %

Lähde: Tilastokeskus

POHDI Pohtikaa pareittain.

1) Mitä hyötyä teollistumisesta ja kaupungistumisesta on?

2) Mitä haittoja niillä on?

Suomen talouskasvu oli voimakasta 1980-luvun lopulle saakka. Sitten alkoi viitisen vuotta kestänyt lama, jolloin puoli miljoonaa työpaikkaa katosi. Pahimmillaan Suomen työttömyysaste oli yli 20 %, ja sen jälkeen täystyöllisyys on jäänyt vain haaveeksi. Suomen ulkomaankauppa ajautui kriisiin, kun Neuvostoliitto lakkautettiin, koska NL oli ollut Suomen viennin tärkein kohdemaa. Lisäksi globalisaatio ja sen mukanaan tuoma sääntelyn purkaminen lisäsivät kilpailua, ja monien tuotteiden valmistaminen lopetettiin Suomessa kannattamattomana.

kurs 5 – ovi auki

135

jakso 3

tietoa

Yhä useammat teollisuuslaitokset on siirretty länsimaista maihin, joissa työvoima on halpaa ja työntekijöiden palkkaaminen ja erottaminen on helppoa. Tämä on aiheuttanut kulutustavaroiden, kuten kodinelektroniikan, hintojen alenemista mutta myös työttömyyttä.

Yhteiskuntatieteissä siirtymää maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskuntaan kutsutaan modernisaatioksi. Modernilla yhteiskunnalla tarkoitetaan yhteiskuntaa, jossa suurin osa väestöstä asuu kaupungeissa ja saa elantonsa teollisuudesta ja palveluista. Työttömyyttä on hyvin vähän. Nykyistä länsimaista yhteiskuntaa kutsutaan jälkimoderniksi tai postmoderniksi tietotai informaatioyhteiskunnaksi. Sille on ominaista informaation räjähdysmäinen kasvu, informaatioteknologian ja median keskeisyys, työelämän kiihtyvät muutokset, jatkuva koulutuksen tarve, lisääntyvä epävarmuus ja kilpailu työelämässä. Uusia aikamme työelämän ilmiöitä kuvaavia sanoja ovat pätkätyö, silpputyö, nollasopimus, mikroyrittäjyys, elinikäinen oppiminen ja työvoimareservi.

SANASTO elanto uppehälle, levebröd globalisaatio globalisering jälkimoderni senmodern jälleenrakentaminen återuppbyggnad kannattamaton olönsam modernisaatio modernisering olla kortilla vara på kort (= man fick köpa

endast mot ett ransoneringskort) postmoderni postmodern

136 ovi auki – kurs 5

sankoin joukoin i stora skaror säännöstellä ransonera sääntely reglering teollistuminen industrialiseringen tieto- tai informaatio- kunskaps- eller informationsyhteiskunta samhälle työttömyysaste arbetslöshetsgrad täystyöllisyys fullständig sysselsättning

tietoa

jakso 3

1

TEHTÄVÄ POHDINTAA Pohtikaa ja ottakaa tarvittaessa selvää.

1) 2) 3) 4) 5) 6)

Mikä on Suomen nykyinen työttömyysaste?

Mitä tarkoittaa globalisaatio? Mikä sen on aiheuttanut?

Mitä haittoja globalisaatioon liittyy?

Miten ihminen voi parantaa selviytymismahdollisuuksiaan työelämässä?

Miksi täystyöllisyys ei ole länsimaissa realistinen tavoite?

Mitä huonoja puolia kulutustavaroiden halpenemiseen liittyy?

TEHTÄVÄ

2 TÖITÄ YHDISTELLEN

Yhdistä viivalla sana, selitys ja ruotsinkielinen vastine.

1) pätkätyö

lyhyet määräaikaiset työsuhteet

arbetskraftsreserv

2) silpputyö

opiskelua koko elämän ajan

att driva/ha mikroföretag

3) nollasopimus

pienimuotoinen itsensä työllistäminen

livslångt lärande

4) mikroyrittäjyys

työ, jota tehdään muutama tunti nollavtal kerrallaan työnantajan kutsusta

5) elinikäinen oppiminen

työsopimus, jossa työnantaja ei lupaa mitään mutta työntekijän pitää tulla, jos töitä on

tillfälligt arbete, jobb som tillfällig inhoppare

6) työvoimareservi

työttömät tai yleensä ihmiset, jotka ovat sijoitettavissa työhön

korttidsanställning, korttidsjobb, visstidsanställning

PST! Ibland används ordet snuttjobb för både pätkätyö och silpputyö. Ordet används främst i Finland.

POHDI Pohtikaa.

1) Mitä huonoja puolia pätkä- ja silpputyössä on?

2) Mitä hyviä puolia niissä on?

kurs 5 – ovi auki

137

rakenteet LÄRANDEMÅL GRUNDERNA • Jag vet vad adverbial, tidsadverbial, platsadverbial och sättsadverbial är.

• Jag kan tidsuttrycken som motsvarar i går, i dag och i morgon.

• Jag kan specificera tidsuttrycken som motsvarar i går, i dag och i morgon med dygnets delar (t.ex. i går morse).

• Jag är medveten om att finskan och svenska i fråga om rumsadverbial ibland har olika logik (dvs. att kasusformerna och prepositionerna ibland inte alls stämmer överens).

• Jag kan välja rätt rumsadverbial med verb som uttrycker rörelse och/ eller riktning både på svenska och finska, om verben är högfrekventa.

• Jag kan välja rätt rumsadverbial med verb som uttrycker position både på svenska och finska, om verben är högfrekventa.

• Jag känner igen och kan bilda -sti-adverbial av adjektiv.

• Jag kan benämna de mest högfrekventa skiljetecknen.

• Jag kan foga bisats till huvudsats.

TILLÄMPNING I • Jag kan svara på frågan Milloin? med veckodagar, årstider och högtider om det är en engångsföreteelse (t.ex. på (den ena) måndagen).

• Jag kan svara på frågan Milloin? med veckodagar, årstider och högtider om en upprepad, regelbunden händelse (t.ex. om måndagar(na)).

• Jag kan svara på frågan Milloin? med vecka, månad och år om det är en engångsföreteelse (t.ex. förra veckan, nästa år).

• Jag kan svara på frågan Milloin? med veckor, månader och år om en upprepad, regelbunden händelse (t.ex. tidigare år, kommande veckor).

• Jag kan svara på frågan Milloin? med dygnets delar om det är en engångsföreteelse (t.ex. i kväll).

• Jag kan svara på frågan Milloin? med dygnets delar om en upprepad, regelbunden händelse (t.ex. om nätterna).

• Jag kan ange tidsintervall (från… till…).

• Jag kan berätta på vilken tid någonting blev eller blir klart.

• Jag kan ange deadline.

• Jag kan välja rätt rumsadverbial med de flesta verb som uttrycker rörelse och/eller riktning både på svenska och finska.

• Jag kan välja rätt rumsadverbial med verb som uttrycker position både på svenska och finska.

• Jag kan välja rätt rumsadverbial med verben jäädä, jättää, hakea, laittaa och unohtaa.

154 ovi auki – kurs 5

• Jag är medveten om när svenskan använder ägandekonstruktion (att ha något) och finska i stället -ssA-formen.

• Jag känner igen olika typer av sättsadverbial.

• Jag kan avända sättsadverbial som slutar på -sti.

• Jag kan använda sättsadverbial som är E-inifinitiv eller MALLAinifinitiv.

• Jag kan benämna de flesta skiljetecknen.

• Jag kan foga ihop enkla satser till enkla meningar.

• Jag är medveten om centrala fall där finskans regler för skiljetecken skiljer sig från svenskans.

TILLÄMPNING II • Jag kan ange under vilken tidsepok någonting inträffat.

• Jag kan ange deadline med flera olika tidsuttryck.

• Jag kan välja rätt rumsadverbial med verb som jäädä, jättää, hakea, laittaa och unohtaa.

• Jag kan genom att välja olika typer av rumsadverbial signalera olika avstånd och specifika positioner.

• Jag kan komparera rumsadverbial.

• Jag vet vad OSMA är.

• Jag kan använda enkla OSMA-konstruktioner.

• Jag kan foga samma satser till meningar på ett mångfacetterat men tydligt sätt.

• Jag är behärskar de flesta fall där finskans regler för skiljetecken skiljer sig från svenskans.

kurs 5 – ovi auki

155

ISBN 9789515241993

9 789515 241993