Koll på grammatiken Svenska blädderex

KOLL PÅ GRAMMATIKEN – SVENSKA

svenska

swedish suédois

ruotsi

ภาษาสวีเดน

‫اللغة السويدية بالعربي‬

suédois

suec ภาษาสวีเดน

rootsi

svensk

sueco

İsveççe

sænska

ruotsi

svedese

suec

SVENSKA

sænska

svensk

sænska

suédois ภาษาสวีเดน

suec svensk

svedese sueco

suec

sueco

suec

swedish

स्वीडिश भाषा

suédois

svenska

ruotsi

ภาษาสวีเดน

rootsi

‫اللغة السويدية بالعربي‬

swedish

sænska

rootsi

İsveççe

sueco

suec

Švédčina

SCHILDTS & SÖDERSTRÖMS

svedese

Švédčina

sænska rootsi

SISÄLTÖ PRONOMINIT – PRONOMEN

6

Persoonapronominit.................................................................................... 6 Possessiivipronominit.................................................................................. 7 Relatiivipronominit....................................................................................... 9 LUKUSANAT – RÄKNEORD

11

Perusluvut......................................................................................................11 Järjestysluvut ...............................................................................................12 SUBSTANTIIVIT – SUBSTANTIV

14

Yleistä substantiiveista..............................................................................14 En vai ett?.......................................................................................................15 Ett-sanat..........................................................................................................19 Taivutusluokat 1–5 (1.–5. deklinaatio).................................................23 ADJEKTIIVIT – ADJEKTIV

26

Yleistä adjektiiveista...................................................................................26 Adjektiivin epämääräinen ja määräinen muoto..............................27 Adjektiivin vertailumuodot.....................................................................29

4

SISÄLTÖ VERBIT – VERB

32

Verbi vara (olla jotakin).............................................................................32 Verbi ha (jollakulla on, omistaa).............................................................33 Apuverbit.......................................................................................................35 Yleistä verbeistä...........................................................................................36 I konjugaatio.................................................................................................38 II konjugaatio................................................................................................40 III konjugaatio...............................................................................................42 IV konjugaatio .............................................................................................44 V konjugaatio – epäsäännölliset verbit...............................................46 Partisiippi ......................................................................................................48 Futuuri.............................................................................................................50 Passiivi.............................................................................................................51 ADVERBIT – ADVERB

54

Yleistä adverbeistä......................................................................................54 Adverbin vertailumuodot........................................................................56 PREPOSITIOT – PREPOSITIONER

58

SANAJÄRJESTYS – ORDFÖLJD

62

5

SUBSTANTIIVIT – SUBSTANTIV

Yleistä substantiiveista A. Toisin kuin esim. suomen kielessä, ruotsin kielen substantiiveilla on suku: ne ovat joko en-sanoja tai ett-sanoja.

1. en flicka 2. en pojke 3. en banan 4. ett äpple 5. ett hus 6. en bok

tyttö poika banaani omena talo kirja

B. Substantiiveilla on ruotsin kielessä sekä epämääräinen että määräinen muoto.

– yksikön epämääräinen muoto 1. Jag såg en flicka. Näin tytön. (joku tyttö) – yksikön määräinen muoto 2. Jag såg pojken. Näin pojan. (tietty poika) – monikon epämääräinen muoto 3. Har ni bananer? Onko teillä banaaneja? (ylipäänsä banaaneja) – monikon määräinen muoto 4. Var är äpplena?

Missä omenat ovat? (tietyt omenat) C. Substantiivit jaetaan kuuteen taivutusluokkaan. Viisi ensimmäistä taivutus luokkaa on säännöllisiä substantiiveja (1.–5. deklinaatio), kuudes ryhmä on epäsäännölliset substantiivit. (Numerot alla ja yllä = taivutusluokat 1–6.) yks. epäm.

14

yks. määr.

mon. epäm.

mon. määr.

1. en flicka

flickan

flickor

flickorna

tyttö

2. en pojke

pojken

pojkar

pojkarna

poika

3. en banan

bananen

bananer

bananerna

banaani

4. ett äpple

äpplet

äpplen

äpplena

omena

5. ett hus

huset

hus

husen

talo

6. en bok

boken

böcker

böckerna

kirja

SUBSTANTIIVIT – SUBSTANTIV D. Yhdyssanat taipuvat sanan loppuosan mukaan = kun opit yhden substantiivin suvun ja muodot opit samalla kaikki samaan substantiiviin loppuvien yhdyssanojen suvun.

2. bil

bilen

bilar

bilarna

auto

2. elbil

elbilen

elbilar

elbilarna

sähköauto

2. paketbil

paketbilen

paketbilar

paketbilarna

pakettiauto

2. brandbil

brandbilen brandbilar

brandbilarna

paloauto

5. bär

bäret

bär

bären

marja

5. blåbär

blåbäret

blåbär

blåbären

mustikka

5. vinbär

vinbäret

vinbär

vinbären

viinimarja

5. körsbär

körsbäret

körsbär

körsbären

kirsikka

E. Genetiivi. Genetiivin pääte on -s, ja se liitetään pääsanaan. Päätteen voi liittää sanan kaikkiin eri muotoihin.

en flickas flickans flickors flickornas

(erään) tytön (tietyn) tytön tyttöjen (yleensä) (tiettyjen) tyttöjen

En vai ett?

Substantiivin suvut täytyy opetella ulkoa. Opettele artikkeli samalla kun opettelet uuden sanan. Useimmat substantiivit ovat en-sukuisia (eri arvioiden mukaan 75–80 % substantiiveista on en-sukuisia).

Pari muistisääntöä: Muistisääntö 1: Ihmiset ovat en-sukuisia, paitsi sana lapsi – ett barn är ett barn.

En människa är en person, en man eller en kvinna. Ihminen on henkilö,

mies tai nainen.

En liten människa är ett barn.

Pieni ihminen on lapsi.

15

SUBSTANTIIVIT – SUBSTANTIV en gäst

gästen

gäster

gästerna

vieras

en elev

eleven

elever

eleverna

oppilas

en pilot

piloten

piloter

piloterna

lentäjä

en vän

vännen

vänner

vännerna

ystävä

en kille

killen

killar

killarna

poika, nuori mies

en tjej

tjejen

tjejer

tjejerna

tyttö, nuori nainen

en konstnär

konstnären konstnärer konstnärerna taiteilija

en lärare

läraren

lärare

opettaja

lärarna

Muistisääntö 2: En + -ande/-ende = henkilö; Ett + -ande/-ende = ilmiö, asia.

Henkilö: en sökande

sökanden

sökande

sökandena

hakija

en studerande

studeranden

studerande

studerandena

opiskelija

Ilmiö, asia: ett meddelande meddelandet

meddelanden meddelandena viesti

ett förhållande

förhållandet

förhållanden

förhållandena

suhde

ett yttrande

yttrandet

yttranden

yttrandena

lausuma

ett påstående

påståendet

påståenden

påståendena

väittämä

Pari muuta muistisääntöä: Muistisääntö 3: Puut ja kukat ovat en-sukuisia, paitsi sana puu – ett träd är ett träd.

En ros är en blomma, en björk är ett träd. Ruusu on kukka, koivu on puu.

Ett litet träd är en buske.

Pieni puu on pensas. en tall

tallen

tallar

tallarna

mänty

en gran

granen

granar

granarna

kuusi

en ek

eken

ekar

ekarna

tammi

en tulpan

tulpanen

tulpaner

tulpanerna

tulppaani

en orkidé

orkidén

orkidéer

orkidéerna

orkidea

prästkragarna

päivänkakkara

en prästkrage prästkragen prästkragar 16

SUBSTANTIIVIT – SUBSTANTIV Muistisääntö 4: Lähes kaikki eläimet ovat en-sukusia, paitsi sana eläin – ett djur är ett djur. en apa

apan

apor

aporna

apina

en hund

hunden

hundar

hundarna

koira

en häst

hästen

hästar

hästarna

hevonen

en tiger

tigern

tigrar

tigrarna

tiikeri

en katt

katten

katter

katterna

kissa

en ko

kon

kor

korna

lehmä

en mus

musen

möss

mössen

hiiri

Opettele seuraavat ett-sukuiset eläinsanat ulkoa: ett bi

biet

bin

bina

mehiläinen

ett får

fåret

får

fåren

lammas

ett föl

fölet

föl

fölen

varsa

ett lamm

lammet

lamm

lammen

karitsa

ett lejon

lejonet

lejon

lejonen

leijona

ett svin

svinet

svin

svinen

sika

Muistisääntö 5: Substantiivit, jotka loppuvat -a-kirjaimeen, ovat useimmiten en-sukuisia. (Nämä sanat kuuluvat 1. taivutusluokkaan, 1. deklinaatioon.) en kvinna

kvinnan

kvinnor

kvinnorna

nainen

en gata

gatan

gator

gatorna

katu

en saga

sagan

sagor

sagorna

satu

en blomma

blomman

blommor

blommorna

kukka

en människa

människan

människor

människorna

ihminen

en bana

banan

banor

banorna

rata

en penna

pennan

pennor

pennorna

kynä

en kamera

kameran

kameror

kamerorna

kamera

17

VERBIT – VERB

Verbi vara (olla jotakin) Preesens (olen pirteä) Myönteinen

Kielteinen

Kysymys

Jag är pigg.

Jag är inte pigg.

Är jag pigg?

Myönteinen

Kielteinen

Kysymys

Jag var trött.

Jag var inte trött.

Var jag trött?

Imperfekti (olin väsynyt)

Ruotsiksi verbit eivät koskaan taivu henkilön mukaan.

Jag är trött.

Du är pigg.

Han är sjuk.

Hon är frisk.

Den är klar.

Det är en smarttelefon.

Vi är på stranden.

Ni är först.

De är här.

Minä olen väsynyt.

Sinä olet pirteä.

Hän (mies) on sairas.

Hän (nainen) on terve.

Se on valmis.

Se on älypuhelin.

Me olemme rannalla.

Te olette ensimmäiset.

He ovat täällä.

Kieltomuodon saa lisäämällä inte-sanan.

Simon är inte här.

Var inte Simon där?

Simon ei ole täällä.

Eikö Simon ollut siellä?

Ruotsinkielisissä olla-lauseessa pitää aina olla predikatiivi. Se voi olla substantiivi (doktor, spruta), adjektiivi (duktig, effektiv) tai esim. adverbi (här, ute).

Linda är läkare.

Linda är 32 år.

Linda är glad.

Linda är där.

Linda är på jobbet.

Linda är ute.

32

Linda on lääkäri.

Linda on 32 vuotta.

Linda on iloinen.

Linda on tuossa.

Linda on töissä.

Linda on ulkona.

VERBIT – VERB Jos predikatiivi on adjektiivi, se taipuu pääsanansa mukaan. (Lisää adjektiiveista sivulla 26.)

Jag/Du/Han/Hon/Peter/Den/Hunden är frisk. adjektiivin en-muoto Det/Lejonet är friskt. adjektiivin ett-muoto Vi/Ni/De/Peter och Linda/Hundarna är friska. adjektiivin a-muoto (monikkomuoto) Kieliviisas tietää, että verbi olla ei ole ruotsiksi aina verbi vara.

Han heter Kalle Johansson.

– heta, heter, hette, hett

Hänen nimensä on Kalle Johansson. (olla nimeltään, X:n nimi on)

Det finns lejon i Afrika.

– finnas, finns, fanns, funnits

Afrikassa on leijonia. (= olla olemassa)

Hotellet ligger vid stranden.

Hotelli on meren rannalla. (= sijaita)

Boken ligger på bordet.

Kirja on pöydällä. (= maata – ligga, ligger, låg, legat vaaka-asennossa)

kirja on

Boken står i hyllan.

Kirja on hyllyssä. (= seisoa – stå, står, stod, stått pystyasennossa)

kirja on

Vampyrer existerar bara i sagans värld. Vampyyreja on vain satumaailmassa.

– existera, existerar, existerade, existerat (= olla olemassa, esiintyä)

Verbi ha (jollakulla on, omistaa) Preesens (minulla on kirja) Myönteinen

Kielteinen

Kysymys

Jag har en bok.

Jag har inte någon bok. Har jag en bok?

Imperfekti (minulla oli tylsää) Myönteinen

Kielteinen

Kysymys

Jag hade tråkigt.

Jag hade inte tråkigt.

Hade jag tråkigt?

33

VERBIT – VERB Jollakulla on/oli -lauseissa on aina objekti. Objekti on useimmiten substantiivi määreineen.

Vi har en bärbar dator.

Har du en ny telefon?

Jag hade inte ett eget rum när jag var liten.

Meillä on kannettava tietokone.

Onko sinulla uusi puhelin?

Minulla ei ollut omaa huonetta kun olin pieni.

Jos objekti on adjektiivi ilman pääsanaa, adjektiivi on ett-muodossa.

Jag har ledigt.

Mutta: Jag har en ledig vecka.

Vi hade jätteroligt.

Mutta: Vi hade en jätterolig kväll.

Minulla on vapaata.

Minulla on vapaa viikko.

Meillä oli tosi hauskaa.

Meillä oli tosi hauska ilta.

Huomaa, että kul-adjektiivi on taipumaton.

Vi hade jättekul.

Meillä oli tosi hauskaa.

Har/hade käytetään myös perfektin ja pluskvamperfektin muodostamisessa.

Jag har pratat med henne.

Han har inte gått till jobbet ännu.

De hade inte ätit när jag ringde.

Hade affären redan stängt?

Olen puhunut hänen kanssaan.

Hän ei ole lähtenyt töihin vielä.

He eivät olleet vielä syöneet kun soitin.

Oliko kauppa jo mennyt kiinni?

Kieliviisas hallitsee myös tavalliset sanonnat, joissa käytetään ha-verbiä.

34

ha + toivotus – Ha en (riktigt) bra dag!

– Ha en skön semester!

– Ha det bra!

Mukavaa päivää!

Mukavaa lomaa!

Voi hyvin!

ha på sig – Vad tänker du ha på dig?

pitää yllään Mitä sinä aiot pistää päällesi?

VERBIT – VERB ha rätt/fel – Vi hade rätt och ni hade fel.

olla oikeassa/väärässä Me olimme oikeassa ja te väärässä.

ha tur/otur – Oj, vilken otur du hade!

käydä tuuri/onni Oi, kävipäs sinulla huono tuuri!

ha tid – Jag har tyvärr inte tid.

olla aikaa, ehtiä Valitettavasti en ehdi.

ha med sig – Hon hade med sig mat till alla.

tuoda (mukanaan) Hän toi ruokaa kaikille.

ha för sig – Har du något särskilt för dig i kväll? Teetkö jotain erityistä tänä iltana/illalla?

– Vad har du för dig egentligen?

Mitä sinä oikein puuhaat?

Apuverbit (hjälpverb) Preesens

Imperfekti

jag kan läsa

jag kunde läsa

osata (voida/kyetä): osaan–osasin lukea

du får köpa

du fick köpa

saat–sait ostaa

han tänker gå

han tänkte gå

hän aikoo–aikoi lähteä/kävellä/mennä

hon försöker sluta hon försökte sluta

hän yrittää–yritti lopettaa

den vill äta

den ville äta

se haluaa–halusi syödä

vi brukar sjunga

vi brukade sjunga

meillä on–oli tapana laulaa

ni måste ge

–

teidän täytyy/pitää antaa

de bör läsa mera

de borde läsa mera heidän pitää–pitäisi lukea enemmän

Apuverbi + pääverbin perusmuoto ilman att-sanaa.

Får jag fråga dig en sak?

Hon brukar ta bussen hem.

Saanko kysyä sinulta yhtä asiaa?

Hänellä on tapana mennä kotiin linja-autolla.

35

VERBIT – VERB Kunna = 1) osata, 2) voida ja 3) kyetä.

Kia kan inte läsa än.

Carl kan komma med.

Vi kan lära oss det här!

Kia ei osaa vielä lukea.

Carl voi tulla mukaan.

Me kykenemme oppimaan/voimme oppia tämän!

Ska = aikoa. Käytetään viittaamaan tulevaan aikaan, suomen kielessä käytetään yleensä preesensiä. (Katso myös sivulla 50.)

Jag ska åka till Helsingfors i morgon. Lähden huomenna Helsinkiin.

Kia ska bli läkare.

Kiasta tulee lääkäri/Kia aikoo opiskella lääkäriksi.

Ska han komma med?

Tuleeko hän mukaan?

Ja, det ska han.

Kyllä, hän tulee.

Skulle = pitäisi/piti, oli tarkoitus.

Jag skulle åka till Helsingfors i går.

Ja, han skulle komma med, men han ändrade sig.

Minun piti lähteä Helsinkiin eilen.

Kyllä, hänen piti tulla mukaan, mutta hän muutti mielensä.

Kieliviisas tietää, että seuraavat apuverbit esiintyvät harvoin arkikielessä, mutta ne on hyvä tietää, koska ne esiintyvät joskus muodollisissa tilanteissa ja kirjakielessä. lär Hon lär vara duktig på att sjunga.

kuuluu, sanotaan Sanotaan, että hän on hyvä laulaja.

torde Tiden torde passa honom också.

lienee, -ne- (potentiaalimuoto) Aika sopinee hänellekin.

Yleistä verbeistä A. Toisin kuin esim. suomen ja saksan kielissä, ruotsin kielessa verbit eivät taivu henkilön mukaan.

36

1. Jag/Du pratar svenska.

2. Han/De köper biljetter.

3. Hon/Vi bor i ett höghus.

Puhun/Puhut ruotsia.

Hän (mies) ostaa/He ostavat lippuja.

Hän (nainen) asuu/Asumme kerrostalossa.

VERBIT – VERB 4. Vi/Ni hinner inte.

5.

Får jag/vi vänta här?

Emme/Ette ehdi.

Saanko/Saammeko odottaa tässä?

B. Ruotsin kielessä on viisi aikamuotoa, kun suomen kielessä niitä on vain neljä.

– preesens (nykyhetki) 1. Jag väntar här.

Odotan tässä.

– imperfekti (mennyt aika) 2. Jag läste en bra bok i går.

Luin hyvän kirjan eilen.

– perfekti (har gjort = on tehnyt) 3. Jag har klätt på mig nu.

Nyt olen pukeutunut/pukenut päälleni.

– pluskvamperfekti (hade gjort = oli tehnyt) 4. Otroligt! Jag hade vunnit Uskomatonta! Olin voittanut ensimmäisen första pris. palkinnon.

– futuuri (tuleva aika – suomen kielessä käytetään preesensiä) 5. Jag ska göra det, jag lovar. Teen sen kyllä, lupaan sen.

C. Verbit jaetaan viiteen eri taivutusluokkaan eli konjugaatioon. Neljään ensimmäiseen taivutusluokkaan/konjugaatioon kuuluu säännöllisä verbejä, viides luokka on epäsäännöllisille verbeille. (Numerot alla ja yllä = taivutus luokat 1–5.) Verbin teemassa on neljä muotoa: infinitiivi, preesens, imperfekti ja supiini. Supiinia tarvitaan perfektin ja pluskvamperfektin muodostamiseen. infinitiivi preesens

imperfekti

supiini

1.

fråga

frågar

frågade

frågat

2.

behöva

behöver

behövde

3.

tro

tror

trodde

4.

skriva

skriver

skrev

5.

ge

ger

gav

kysyä, kysyn, kysyi, kysynyt tarvita, tarvitsen, tarvitsi, behövt tarvinnut uskoa/luulla, uskon/luulen, trott uskoi/luuli, uskonut/luullut kirjoittaa, kirjoitan, kirjoitti, skrivit kirjoittanut gett antaa, annan, antoi, antanut

37

PREPOSITIOT – PREPOSITIONER

PÅ

UNDER

I

TILL VÄNSTER (OM)

TILL HÖGER (OM)

FRÅN

UPP 58

BREDVID/VID

FRAMFÖR

TILL

NER

BAKOM

MELLAN

OVANFÖR

NEDANFÖR

PREPOSITIOT – PREPOSITIONER Opettele seuraavat ajan ilmaukset ulkoa. i fjol i år i går i går kväll i morse i dag i kväll

viime vuonna tänä vuonna eilen eilen illalla tänä aamuna tänään tänä iltana

i morgon i morgon bitti i morgon kväll i natt

nästa år nästa vecka förra veckan

huomenna huomenaamulla huomenillalla viime/tänä/ensi yönä (verbi ja lauseyhteys kertoo mistä yöstä puhutaan) ensi vuonna/vuosi ensi viikolla/viikko viime viikkona

Milloin? – mennyt aika (”viime”) i onsdags i fredags i våras i vintras i julas i midsomras

i + -(a)s

viime keskiviikkona viime perjantaina viime keväänä viime talvena viime jouluna viime juhannuksena

Milloin? – tuleva aika (”tulevana, ensi”) ajat ja pyhät

på + viikonpäivät, i + vuoden-

på onsdag keskiviikkona på lördag lauantaina i sommar ensi kesänä i vinter ensi talvena i påsk pääsiäisenä i pingst helluntaina 59

SUBSTANTIV PRONOMEN

RÄKNEORD

ADJEKTIV

PREPOSITIONER

ADVERB

VERB

ORDFÖLJD

Koll på grammatiken – svenska kuvailee lyhyesti ja perusteellisesti ruotsin kieliopin keskeiset rakenteet.

Sisältö on jaettu kolmeen tasoon, jotta voit helposti löytää oman taitotasosi.

Perusteet antavat sinulle perustiedot. Tiedot, joiden avulla suoriudut suurimmasta osasta eri tilanteita. Keskitasolla saat käyttöösi sääntöjä ja neuvoja kuinka käyttää kieltä erilaisissa arkipäivän tilanteissa. Ja bonustasolta saat hiukan ylimääräistä.

Rakenteita ja sääntöjä, joilla voit loistaa kielenkäyttötilanteissa.

K89.31 ISBN 978-951-52-3959-4

9 789515 239594