Juttu luistaa d Textbok blädderex

Kirsi Martin

Anita ร strand

Juttu luistaa

Tekstikirja Schildts & Sรถderstrรถms

d

Juttu luistaa

d

Schildts & Söderströms www.sets.fi Redaktör: Roland Juthman Omslag: Jukka Laukkanen (bild) och Heidi Hjerpe (formgivning) Seriens allmänna grafiska plan: Pia Pettersson Layout och ombrytning: Heidi Hjerpe/Oy Kustmedia Ab Illustrationer: Jukka Laukkanen Övriga bilder: Via iStock.com om annat ej anges. 6–7 fstop123; 14 Victor_Brave; 18 winterling; 19 mv Farion_O, mh hipokrat, nv longtaildog, nh Anna Khromova; 20 m Saaster, h dnberty; 21 v jackmalipan, h Wikimedia Commons, flaggor: ibreakstock; 22 m asantosg, n piranka; 23 Shimi_Eni; 28–29 LeoPatrizi; 36 Förbundet för finländskt arbete; 38 u Wikimedia Commons/Skopp, m Wikimedia Commons/Vzb83; 40 Wikimedia Commons; 41 Lehtikuva/ Tommi Anttonen; 42 u totalpics, m labsas; 43 v Lehtikuva/Interfoto, h Lehtikuva/DPA; 44 bergserg; 45 franckreporter; 50–51 Modilus; 52 vicnt; 53 mv michelangeloop, mh Lehtikuva/ Markku Ulander, n rigamondis; 54 DavidSzabo; 58 u Magnilion, n Sneksy; 59 petejau; 60 artJazz; 61 u JackF, m1 Nataba, m2 Delpixar, n YanLev; 62 m DanielPrudek, n hadynyah; 63 v coffeekai, h swissmediavision; 64 uv Lehtikuva Matti Björkman, um IgorSPb, uh AndreAnita, n opjla; 66 ssiltane; 67 h Mats Lindberg, v Mats Lindberg; 72–73 Andrew Rich; 76 iridi; 77 PeopleImages; 80 Imgorthand; 81 u dolgachov, n KatarzynaBialasiewicz; 88 Wikimedia Commons; 89 Wikimedia Commons; 94–95 Jule_Berlin; 100 v Picsale, h Lehtikuva Kimmo Rauatmaa; 102 u leonello, n tcly; 103 jes2ufoto; 104 u Hyrma, m janrysavy, nv Ian_Murdoch, nm1 JackJelly, nm2 Lehtikuva Otavamedia/Norman Ojanen, nh MarkGillow; 105 atoss; 106 m RTimages, n steppe; 107 Statens näringsdelegation; 108 u scibak, nv mfron, nh Lightguard; 109 stockstudioX; 110 uh Wikimedia Commons, mv Illustrious, mh RyersonClark; 111 Dominique_Lavoie; 112 Simon Bradfield Fondernas samarbetsgrupp som består av Svenska kulturfonden, Svenska Folkskolans Vänner, Föreningen Konstsamfundet och Lisi Wahls stiftelse för studieunderstöd har beviljat ekonomiskt stöd för utgivningen av detta läromedel.

Första upplagan, första tryckningen © 2017 Kirsi Martin, Anita Åstrand och Schildts & Söderströms Kopieringsvillkor Det här verket är en lärobok. Verket är skyddat av upphovsrättslagen (404/61). Det är förbjudet att fotokopiera, skanna eller på annat sätt digitalt kopiera det här verket eller delar av det utan tillstånd. Kontrollera om läroanstalten har gällande licenser för fotokopiering och digitala licenser. Mer information fås av Kopiosto rf www.kopiosto.fi. Det är förbjudet att ändra verket eller delar av det.

ISBN 978-951-52-4186-3 2017

2

Till eleven I den här boken får du fortsätta att följa Sofia, Jere och de andra i Koskenlinna och du får också följa med på resor både inom Finland och utanför Finland. Du får bland annat läsa om och fundera kring teman som samhället, Finland, historia, media, miljö, motion och hur till exempel unika berättelser var och en av oss bär på. Textboken har 25 kapitel indelade i fem delar. Varje kapitel har två olika texter – en lättare och en svårare. Du och din lärare kan välja vilken text som passar bäst för dig att jobba med. Till textboken hör också en arbetsbok och ett digitalt material. Vi hoppas att du ska trivas med Sofia, Jere, Leo, Emma, Ali, det finska språket och Juttu luistaa.

Till läraren Juttu luistaa är en serie i A-finska för enspråkiga elever och för elever med förkunskaper i finska språket i årskurserna 3–6 i den grundläggande utbildningen. För eleven finns en textbok, en arbetsbok och digitalt material för varje årskurs.

Textboken till Juttu luistaa d består av 25 kapitel. Kapitlen är indelade i fem inlärningshelheter. Varje kapitel har två texter med olika svårighetsgrad, vilket ger möjlighet att differentiera arbetet för eleverna. Till varje text hör frågor och en ordlista.

Frågorna är indelade i två grupper: Lue ja vastaa (Läs och svara) respektive Mieti, oivalla ja tee (Fundera, inse och gör). Lue ja vastaa-frågorna fokuserar på texten och ofta på en central struktur. Mieti, oivalla ja tee-frågorna fångar upp textens tema och/eller struktur. Eleverna får koppla temat till sig själva, till annan kunskap och aktivera sina kunskaper och färdigheter, för att utveckla de mångsidiga kompetenser som läroplanen eftersträvar.

Textens ordlista omfattar nya ord. Dessa markeras med fet stil i texten. Verben och deras temaformer presenteras i en egen ruta, för att befästa böjningsmönstren. Ordlistorna är i alfabetisk ordning för att eleven lätt ska hitta de ord som hen vill kolla upp.

Nya strukturer som tas upp i texterna presenteras i skilda rutor i anslutning till texten.

I textbokens innehållsförteckning ser du vilka ord och strukturer som övas och betonas i texterna och vid inlärningen. De kommunikativa målen för varje kapitel finns också med i innehållsförteckningen. Boken följer grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen 2014.

Har du åsikter om boken? Vi tar gärna emot dina synpunkter så att vi kan göra eventuella förbättringar.

Vi hoppas att du har många lärorika och trevliga stunder med finska språket och Juttu luistaa.

Författarna

3

Innehåll Kapitel

Sida

Tema

DEL 1

Struktur

Du lär dig

R = repetition

1. Nuoret sankarit

8–9

1. Kesäisiä sankaritekoja

10–11

2. Harrastuksena palokunta

12–13

2. Liikkeelle

14–15

3. Kesätyöpaikkani

16–17

3. Puutarhassa

18–19

4. Lähden kotoa, kun lähden kotiin

20–21

4. Balkanin niemimaa

22–23

5. Haaveilen ammatista

24–25

5. Ehkä minusta tulee poliisi

26–27

tidningsartikel, olycka

R Missä? adessiv, inessiv singular Mistä? ablativ, elativ singular Mihin? allativ, illativ singular

diskutera kring en olyckshändelse

hobby

R Mistä? elativ singular

berätta om frivilliga brandkåren

sommarjobb

R Mihin? illativ singular Keneen? illativ singular

berätta om sommarjobb

hem, släktingar

R ägarändelse (possessivsuffix)

berätta om hemmet och släktingar

yrke

essiv singular

diskutera kring olika yrken

pengar, sparande

R infinitiv I (första temaformen av verb)

diskutera pengar och sparande

produkt, pris

R jakande imperfekt (tredje temaformen av verb)

berätta om produkter och priser

Finland, självständighet

R presens

berätta om Finland och självständighet

invandrare

nekande imperfekt (fjärde temaformen av verb)

berätta om en invandrarfamilj

samhällslära, hemuppgift

nekande imperfekt

diskutera kring hemuppgifter

klimatförändring

perfekt

diskutera kring en artikel om klimatförändring

jorden, atmosfär

partitiv plural (fjärde temaformen av nomen)

berätta om jorden och atmosfären

sökord, bild, webbplats

R objekt i nekande sats (tredje, fjärde temaformen)

diskutera kring en intressant skoluppgift

DEL 2 6. Suunnittele, säästä ja harkitse

30–31

6. Leirikouluun

32–33

7. Polkupyörän hinta

34–35

7. Mitä merkit kertovat?

36–37

8. Itsenäinen Suomi

38–39

8. Itsenäisen valtion tunnusmerkkejä

40–41

9. Hän ei itkenyt surusta

42–43

9. Saksan liittotasavalta

44–45

10. Miten voin vaikuttaa päätökseen?

46–47

10. Monta vaikeaa sanaa

48–49

DEL 3

4

11. Ilmastomme on muuttunut

52–53

11. Hyvä ja paha kasvihuoneilmiö

54–55

12. Ulkoilupäivä

56–57

12. Ilmakehä eli atmosfääri

58–59

13. Kuva ei kerro kaikkea

60–61

Kapitel

Sida

13. #aavikoituminen

62–63

14. Vaara-Suomi

64–65

14. Suomen ihmeitä

66–67

15. Kevättä ilmassa

68–69

15. Okta Lapissa

70–71

Tema

Struktur

Du lär dig

östra Finland, sevärdheter

R genitiv singular (andra temaformen av nomen) Montako? Paljonko?

berätta om de skogsklädda höjdernas Finland

väderlek

R objekt i jakande sats (tredje temaformen)

diskutera vårens första tecken

humör

R essiv singular

berätta om en tråkig dag

åsikter

R Milloin? dygnets tider, klockslag

svara på frågan milloin med dygnets tider och klockslag

elevkår

R temaformer av nomen

berätta om skolans elevkår

samarbete

translativ singular

berätta om ungdomsklubbens musikverksamhet

ungdomsklubb

R Missä? Mistä? Mihin?

berätta om en händelserik kväll

Afrika

R temaformer av verb

diskutera kring en reseberättelse

idrott

R perfekt

berätta om roliga idrottsgrenar

livsmedel

R Mistä? elativ singular Milloin? Miten? essiv singular

berätta om potatisens historia

Kanada

R translativ singular

berätta om Kanada och kanadafinländare

Australien

R minä olen, sinä olet… minulla on, sinulla on…

berätta om ett internationellt läger

DEL 4 16. Minulla on tylsää!

74–75

16. Mielipiteitä säästä

76–77

17. Minun mielestäni

78–79

17. Nukutko riittävästi?

80–81

18. Koskenlinnan koulun oppilaskunta 82–83 18. Liikutaan välitunneilla

84–85

19. Mitään et saa ilmaiseksi

86–87

19. Eri puolilla Suomea

88–89

20. Nuorisokerhossa tapahtuu

90–91

20. Bändikerhosta esiintymislavalle

92–93

DEL 5 21. Vierailija

96–97

21. Illanvietto nuotion äärellä

98–99

22. Aasiassa ja Suomessa

100–101

22. Suurin maanosa

102–103

23. Peruna

104–105

23. Ruoan ympäristövaikutuksia

106–107

24. Kesäksi Suomeen

108–109

24. Nunavut

110–111

25. Terveiset Australiasta

112–113

25. Ystävyys ja ystävällisyys

114–115

alfabetisk ordförteckning finska–svenska

118–139

5

1 Kapitel 1–5 Strukturer: Aikuisena muutan maalle.

Viime kesänä olin maatilalla.

Setäni tienaa hyvin muusikkona.

I del 1 lär du dig att: diskutera kring en olyckshändelse berätta om frivilliga brandkåren berätta om sommarjobb berätta om hemmet och släktingar diskutera kring olika yrken

7

1 Nuoret sankarit Kaverukset istuvat Okariina-kirjaston sohvalla. He keskustelevat kesälomasta ja suunnittelevat iltapäivän ohjelmaa.

Sofia:

Lähdemmekö kioskille? Minä haluan ostaa kortin ja lähettää sen mummille Espanjaan.

Emma: Odota hetki! Haluan vielä katsoa tuota lehteä! Leo, annatko lehden hyllyltä?

Leo:

Ole hyvä!

Emma ja Sofia lukevat Koskenlinnan Sanomat -lehteä.

Sofia:

Jere, täällä on kuva sinusta ja Joonasta!

Leo:

Jännää! Lue ääneen, Sofia!

sanasto

8

esimerkillinen, esimerkillisen, esimerkillistä

exemplarisk

grillikatos, grillikatoksen, grillikatosta

grillplats med tak

järkevästi

förnuftigt, vettigt

järvi, järven, järveä

sjö

palo, palon, paloa

brand

palokunta, palokunnan, palokuntaa

brandkår

sanko, sangon, sankoa

hink

sankoruisku, sankoruiskun, sankoruiskua

brandspruta

savu, savun, savua

rök

tulipalon alku

början till en brand

1) Mihin Sofia haluaa lähteä?

2) Millä Joona ruiskutti vettä?

3) Missä Jere ja hänen serkkunsa olivat?

1) Miten sinä toimit, jos tulet palopaikalle?

Kerro.

2) Mainitse vähintään kolme suomenkielistä sanomalehteä.

Lue ja vastaa Mieti, oivalla ja tee

Sofia:

”12-vuotiaat pojat olivat retkellä, kun he huomasivat savua Koskenpolun metsässä. Grillikatoksessa oli pieni tulipalon alku. Pojat toimivat nopeasti ja sammuttivat palon. Koskenlinnan palokunta kiittää esimerkillisestä työstä.”

Emma: Te toimitte tosi järkevästi!

Jere:

Jotakin piti tehdä, koska olimme serkkuni kanssa palopaikalla.

Leo:

Miten te sammutitte palon?

Jere:

Joona muisti, että grillikatoksen vieressä on sankoruisku ja kolme sankoa.

Joona ruiskutti vettä sankoruiskulla. Minä otin tyhjän sangon ja hain lisää vettä järvestä. Kannoin veden grillikatokseen… ja onneksi tulipalo sammui.

Sofia:

Soititteko 112-hätänumeroon?

Jere:

Totta kai! Soitin heti, kun näin paljon savua metsässä.

Leo:

Miten te osasitte toimia noin hyvin hätätilanteessa?

Jere:

Joona kuuluu palokunnan nuorisoryhmään ja hän neuvoi minua tuossa tilanteessa.

Emma: Joonalla on kyllä hyvä harrastus!

verbit huomata, huomaan, hän huomasi, en huomannut

märka, jag märker, hen märkte, jag märkte inte

kantaa, kannan, hän kantoi, en kantanut

bära, jag bär, hen bar, jag bar inte

lähettää, lähetän, hän lähetti, en lähettänyt

skicka, jag skickar, hen skickade, jag skickade inte

ruiskuttaa, ruiskutan, hän ruiskutti, en ruiskuttanut

spruta, jag sprutar, hen sprutade, jag sprutade inte

sammua, se sammuu, se sammui, se ei sammunut

slockna, den slocknar, den slocknade, den slocknade inte

sammuttaa, sammutan, hän sammutti, en sammuttanut släcka, jag släcker, hen släckte, jag släckte inte

9

1 Kesäisiä sankaritekoja Kaverukset ovat Okariina-kirjaston pihalla. He ovat matkalla kioskille. Yhtäkkiä Leo alkaa nauraa ja kertoo kavereilleen kesälomansa tapahtumista.

Leo:

Ette muuten varmaan usko, mutta minäkin olen tänä kesänä tehnyt sankaritekoja.

Sofia:

Leo, nyt kyllä pelleilet!

Leo:

En muuten pelleile! Tämä juttu on aivan tosi.

Jere:

No kerro, mitä tapahtui.

Leo:

Kaikki alkoi sateisena kesäpäivänä mökillämme Järvi-Suomessa.

En keksinyt mitään tekemistä, ja pikkuveljeni Olli halusi kuulla jännittäviä tarinoita. Keksimme Ollin kanssa seikkailutarinoita pienestä lapinkoira Oktasta. Suomenlapinkoiran valitsimme hahmoksi, koska Olli on niin ihastunut Kasperin perheen koiranpentuun.

sanasto

10

en keksinyt mitään tekemistä

jag kom inte på något att göra

hahmo

figur

hänestä meidän pitäisi

här: hon tyckte att vi borde

julkaista

publicera

Järvi-Suomi

Insjöfinland

kertomus

berättelse

kissanpennun onneksi

som tur var för kattungen

koiranpentu

hundvalp

liukas

hal

malttakaa hetki

lugna er, vänta lite

olla pelkkänä korvana

vara idel öra

paikallinen

lokal

pelleillä

fåna sig, skoja

päättyä

ta slut

sankariteko

hjältedåd

1) Mihin kaverukset ovat matkalla?

1) Oletko sinä tehnyt jonkun sankariteon?

Kerro sankariteostasi parille.

2) Mistä Leo ja Olli keksivät seikkailutarinoita?

2) Missä Järvi-Suomi sijaitsee? Entä Vaara-Suomi? Ota selvää ja piirrä Suomen kartta, johon merkitset alueet.

3) Miten Okta pelasti pienen kissanpennun?

Lue ja vastaa

Mieti, oivalla ja tee

Emma: Leo, ei se ole mikään sankariteko, jos keksii koiratarinoita pikkuveljensä kanssa.

Leo:

Kertomukseni ei vielä päättynyt.

Malttakaa hetki, niin kerron sen loppuun.

Sofia:

Olen pelkkänä korvana.

Leo:

Äiti kuunteli meidän tarinoitamme ja sanoi, että hänestä meidän pitäisi piirtää ja kirjoittaa tarinamme paperille. Niinpä kirjoitin tarinamme paperille ja Ollin kanssa piirsimme vielä hauskat kuvat. Äiti luki tarinan ja lähetti sen paikalliseen lehteen.

Jere:

Mitä sitten tapahtui?

Leo: Lehti julkaisi tarinan ja kuvat nimellä Kesäisiä sankaritekoja.

Jere:

Vau! Ei voi olla totta, tosi siistiä!

Emma: Oliko se suosittu?

Leo:

Oli varmaan, koska toimittaja soitti äidille ja pyysi saada kaksi seikkailutarinaa lisää.

Ali:

Uskomatonta!

Leo:

Ensimmäisessä tarinassamme pieni kissanpentu leikki laiturilla ja kuinka ollakaan se putosi laiturilta veteen. Kissanpennun onneksi Okta oli rannalla ja se huomasi, mitä tapahtui. Se hyppäsi yhdeltä liukkaalta rantakiveltä toiselle ja pian se pääsi kapealle laiturille. Laiturilta se loikkasi rohkeasti pelastamaan pelokkaan kissanpennun vedestä.

Emma: Olipa vauhdikas tarina! Kerrotko joskus vielä toisen tarinan?

Leo:

Joo, voin kertoa. Oktalle sattuu aina kaikenlaista. Kerran se oli Lapissa…

11

2 Harrastuksena palokunta Viime viikolla lehdessä oli juttu vaaratilanteesta Koskenlinnassa. Metsässä oli tulipalon alku, mutta Jere ja hänen serkkunsa sammuttivat tulipalon. Tämän vuoksi Leo kiinnostui palokunnan toiminnasta. Nyt hän haluaa liittyä Koskenlinnan vapaaehtoiseen palokuntaan.

Leo: Katso, keräsin materiaalia palokunnan nuorisotoiminnasta. Sain nämä tiedot VPK:n nuoriso-osastolta.

Emma: Mitä tuo VPK tarkoittaa?

Leo:

Vapaaehtoinen palokunta eli VPK on palokunta, jossa vapaaehtoiset henkilöt voivat tehdä monta palo- ja pelastustoimen tehtävää.

Palokunnan nuorisotyön tarkoitus on tukea palokunnan työtä.

Emma: Sehän kuulostaa hyvältä.

12

1) Miksi Leo haluaa liittyä Koskenlinnan

1) Palokuntanuoret saavat harjoitella

vapaaehtoiseen palokuntaan?

esimerkiksi alkusammutusta ja ensiapua. Mitä muuta palokuntanuoret tekevät? Ota selvää ja kerro vähintään kolme asiaa. Kerro suomeksi tai ruotsiksi.

2) Mistä Leo sai tietoa palokunnan nuorisotoiminnasta?

3) Voivatko Leo ja Emma liittyä vapaaehtoiseen palokuntaan?

2) Palokuntanuori saa harjoitusvarustuksen. Mitä palokuntanuoren harjoitusvarustukseen kuuluu? Ota selvää ja esittele vähintään neljä asiaa.

Lue ja vastaa

Mieti, oivalla ja tee Leo:

Niin minustakin. Tämän materiaalin mukaan VPK:n nuoriso-osasto tarjoaa mukavan ja haastavan harrastuksen.

Emma: Voimmeko me liittyä nuoriso-osastoon?

Leo:

Kyllä voimme. Kaikki 9–16-vuotiaat tytöt ja pojat voivat liittyä vapaaehtoiseen palokuntaan. Siellä palokuntanuoret saavat harjoitella esimerkiksi alkusammutusta ja ensiapua.

Emma: Kuinka paljon tämä harrastus maksaa?

Leo:

Palokunta on harrastuksena melkein ilmainen. Palokunta antaa suojahaalarin tai sammutusasun.

Emma: Minäkin taidan tulla mukaan tähän toimintaan. Keskustelen tästä isän ja äidin kanssa. Toivon, että he innostuvat uudesta harrastuksestani.

sanasto alkusammutus, alkusammutuksen, alkusammutusta

verbit

inledande släckning, första

släckningsinsats

haastava, haastavan, haastavaa

utmanande

ilmainen, ilmaisen, ilmaista

gratis

osasto, osaston, osastoa

avdelning

pelastustoimi, pelastustoimen, pelastustoimea

räddningsväsende

sammutusasu, sammutusasun, sammutusasua

släckningsdräkt

suojahaalari, suojahaalarin, suojahaalaria

skyddsoverall

taidan tulla mukaan

jag tror att jag kommer med

tarkoitus, tarkoituksen, tarkoitusta

syfte, avsikt

toiminta, toiminnan, toimintaa

verksamhet

vaaratilanne, vaaratilanteen, vaaratilannetta

farlig situation

vapaaehtoinen, vapaaehtoisen, vapaaehtoista

frivillig

innostua, innostun, hän innostui, en innostunut

bli entusiastisk, jag blir e., hen blev e., jag blev inte e.

kerätä, kerään, hän keräsi, en kerännyt

samla, jag samlar, hen samlade, jag samlade inte

kiinnostua (jostakin), kiinnostuin, hän kiinnostui, bli intresserad (av något), jag blir i., hen blev i., jag blev inte i. en kiinnostunut liittyä (johonkin), liityn, hän liittyi, en liittynyt

gå med (i något), jag går m., hen gick m., jag gick inte m.

tarjota, tarjoan, hän tarjosi, en tarjonnut

erbjuda, jag erbjuder, hen erbjöd, jag erbjöd inte

tukea, tuen, hän tuki, en tukenut

stöda, jag stöder, hen stödde, jag stödde inte

13

4

MUUALLA

Lähden kotoa, kun lähden kotiin Minun nimeni on Leyla Babić. Olen 12-vuotias ja asun Pohjanmaalla veljeni, isäni ja äitini kanssa.

Isovanhempani tulivat isän ja äidin kanssa Bosnia ja Hertsegovinasta Suomeen vuonna 1993. He pakenivat sotaa. He jättivät talonsa, työnsä ja sukunsa. Onneksi äidin ja isän perheet saivat tulla Suomeen ja vielä Pohjanmaalle.

Heidän kotikylästänsä ei ole enää mitään jäljellä.

Veljeni ja minä synnyimme Suomessa. Meillä on kaksi kotimaata, Suomi ja Bosnia. Olen siitä hyvin kiitollinen.

Osaan esimerkiksi arvostaa sekä tarkkaa että rentoa suunnitelmaa. Syön mielelläni niin karjalanpiirakan kuin burekinkin.

sanasto

20

avain, avaimen, avainta

nyckel

bosnia, bosnian, bosniaa

bosniska

jäljellä

kvar

karjalanpiirakka, karjalanpiirakan, karjalanpiirakkaa

karelsk pirog

kasvihuone, kasvihuoneen, kasvihuonetta

växthus

kiitollinen, kiitollisen, kiitollista

tacksam

kotikylä, kotikylän, kotikylää

hemby

kotoa

hemifrån

lähihoitaja, lähihoitajan, lähihoitajaa

närvårdare

metallityöntekijä, metallityöntekijän, metallityöntekijää

metallarbetare

paeta sotaa

fly undan kriget

Pohjanmaa, Pohjanmaan, Pohjanmaata

Österbotten

rento, rennon, rentoa

avslappnad

sota, sodan, sotaa

krig

suku, suvun, sukua

släkt

tarkka, tarkan, tarkkaa

noggrann, exakt

1) Kenen kanssa Leyla asuu?

2) Mitä Leylan isovanhemmat jättivät, kun he lähtivät Bosnia ja Hertsegovinasta?

3) Miksi Leyla haluaa oppia monta kieltä?

Lue ja vastaa

1) Mitä Leylan isoisä tarkoittaa, kun hän sanoo, että ”lähdemme kotoa, kun lähdemme kotiin”? Vastaa suomeksi tai ruotsiksi.

2) Kirjoita kymmenen kieltä suomeksi ja ruotsiksi.

Mieti, oivalla ja tee

Viihdymme Pohjanmaalla hyvin. Äitini on lähihoitaja ja isäni on metallityöntekijä. Isoveljeni tekee viikonlopputyötä kasvihuoneessa. Äidin vanhemmat asuvat naapurissamme. Käyn heidän luonaan joka päivä koulun jälkeen.

Puhun bosniaa, ruotsia, suomea ja englantia. Haluan oppia ainakin kymmenen kieltä! Kieli on avain minun kulttuuriini, sinun kulttuuriisi ja meidän kulttuuriimme.

Käymme joka vuosi Bosniassa. Lähdemme kotoa, kun lähdemme kotiin, kuten isoisä sanoo.

verbit arvostaa, arvostan, hän arvosti, en arvostanut

uppskatta, jag uppskattar, hen uppskattade, jag uppskattade inte

jättää, jätän, hän jätti, en jättänyt

lämna, jag lämnar, hen lämnade, jag lämnade inte

paeta, pakenen, hän pakeni, en paennut

fly, jag flyr, hen flydde, jag flydde inte

syntyä, synnyn, hän syntyi, en syntynyt

födas, jag föds, hen föddes, jag föddes inte

21

4

MUUALLA

Balkanin niemimaa Balkanin niemimaa sijaitsee KaakkoisEuroopassa. Niemimaa on Euroopan niemimaista itäisin.

Niemimaata ympäröivät suuret meret ovat lännestä itään Adrianmeri, Joonianmeri, Välimeri ja Egeanmeri. Nämä meret sijaitsevat Euroopassa. Balkanin niemimaan itäpuolella on lisäksi Mustameri, joka on Euroopan ja Aasian välissä.

Balkanin niemimaan pinta-ala on noin 670 000 neliökilometriä eli vain noin kaksi kertaa Suomen pinta-ala. Niemimaalla on siitä huolimatta varsin monta valtiota. Balkanin niemimaan valtiot ovat Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, Kosovo, Kreikka, Kroatia, Makedonia, Montenegro, Serbia, Slovenia ja Romania. Sen lisäksi myös Turkin Euroopan-puoleinen osa sijaitsee Balkanin niemimaalla.

22

1) Missä Balkanin niemimaa sijaitsee?

1) Viime vuosisadalla Balkanin niemimaalla oli Jugoslavian valtio.

Selvitä, mitkä nykyiset valtiot kuuluivat entiseen Jugoslaviaan.

2) Montako valtiota sijaitsee kokonaan tai osittain Balkanin niemimaalla?

3) Onko Balkanin niemimaalla monta metsäpeitteistä vuoristoketjua?

Perustele.

2) Vertaa Suomea Balkanin niemimaahan.

Luo taulukko, jonka avulla vertaat niiden sijaintia, pinta-alaa, luontotyyppiä, luonnonvaraisia eläimiä ja paikallisia kieliä.

Lue ja vastaa

Mieti, oivalla ja tee

Balkanin niemimaa tunnetaan meristä ja vuorista. Niemimaa on hyvin vuoristoinen. Korkeimmat vuorenhuiput nousevat jopa yli 2 700 metrin korkeuteen. Eräiden tutkijoiden mukaan niemimaan nimi, Balkan, tulee turkin kielestä. Turkin sana balkan tarkoittaa metsäpeitteistä vuoristoketjua. Valtaosa niemimaan metsistä on kuitenkin kaadettu viimeisten vuosisatojen aikana.

Tavallisia luonnonvaraisia niemimaan eläimiä ovat ruskeakarhu, punakettu, ilves, lepakko sekä esimerkiksi kultasakaali.

sanasto Balkanin niemimaa

Balkanhalvön

Euroopan-puoleinen osa

den del som ligger i Europa

itäisin

östligast, som ligger längst österut

Kaakkois-Eurooppa

sydöstra Europa

kaataa

fälla, avverka

kultasakaali

guldschakal, vanlig schakal

lepakko

fladdermus

luonnonvarainen eläin

djur som finns naturligt (i en viss miljö)

meri

hav

metsäpeitteinen

skogklädd, täckt av skog

pinta-ala

yta

vuori

berg

vuorenhuippu

bergstopp

vuoristoinen

bergig

23

5 Haaveilen ammatista Eräänä aurinkoisena torstai-iltana kaverukset ovat seikkailupuistossa. Emma ja Kasperi keinuvat ja muut kiipeilevät kiipeilytelineessä.

Emma: Joona, haaveiletko vuorikiipeilijän ammatista, kun kiipeilet noin taitavasti?

Joona: En haaveile. Pidän luonnosta ja haaveilen eläintenhoitajan ammatista.

Viime kesänä tutustuin eläintenhoitajan työhön, kun olin kesäleirillä maatilalla. Siellä sain hoitaa kolmea kissaa ja viittä pientä koiranpentua.

Aikuisena muutan maalle ja hankin ainakin oman koiran ja kaksi hevosta.

Sofia:

Tänä päivänä haaveilen siitä, että aikuisena minä… En minä vielä tiedä, mitä haluan tehdä isona.

sanasto

24

aikuisena

som vuxen, när jag blir stor

ammatista puheen ollen

på tal om yrken

ammatti, ammatin, ammattia

yrke

asiallinen, asiallisen, asiallista

saklig

eläintenhoitaja, eläintenhoitajan, eläintenhoitajaa

djurskötare

erinomainen, erinomaisen, erinomaista

utmärkt

herkullinen, herkullisen, herkullista

delikat, mycket god

hädässä

illa ute, i nöd

kiipeilyteline, kiipeilytelineen, kiipeilytelinettä

klätterställning

koiranpentu, koiranpennun, koiranpentua

hundvalp

koodaaja, koodaajan, koodaajaa

kodare, programmerare

kuulo, kuulon, kuuloa

hörsel

pianonvirittäjä, pianonvirittäjän, pianonvirittäjää

pianostämmare

rauhallinen, rauhallisen, rauhallista

lugn

taitavasti

skickligt

toimittaja, toimittajan, toimittajaa

reporter, journalist

vahvuus, vahvuuden, vahvuutta

styrka

valokuvaaja, valokuvaajan, valokuvaajaa

fotograf

vuorikiipeilijä, vuorikiipeilijän, vuorikiipeilijää

bergsklättrare

Aikuisena muutan maalle. aikuinen, aikuise/n = aikuise/na Viime kesänä olin maatilalla. kesä, kesä/n = kesä/nä Setäni tienaa hyvin muusikkona. kk muusikko, muusikon/n = muusikko/na

Kielioppi

Leo:

1) Mitä kaverukset tekevät seikkailupuistossa?

2) Mihin Joona aikoo muuttaa aikuisena?

3) Kuka esiintyy konsertissa?

Lue ja vastaa

1) Mitä sinä teet aurinkoisena torstaiiltana? Kerro.

2) Kuinka monta ammattia löydät tekstistä? Laske.

Kirjoita tai kerro viisi ammattia, joita ei ole tekstissä.

Mieti, oivalla ja tee

Minusta tulee valokuvaaja ja ruokalehden toimittaja.

Pidän herkullisesta ruoasta ja olen taitava valokuvaaja. Mistä ammatista sinä haaveilet, Emma?

Emma: Minä haaveilen poliisin ammatista.

Jere:

Se sopii sinulle varmasti, koska pysyt aina rauhallisena ja asiallisena. Minun unelmaammattini on koodaaja. Haluan keskittyä yhteen asiaan kerralla, ja tehdä sen huolellisesti.

Kasperi: Minun vahvuuteni on erinomainen kuulo, joten haaveilen pianonvirittäjän työstä.

Ali:

Minä haaveilen lääkärin ammatista. Lääkärinä osaan auttaa, jos henkilö on hädässä.

Kasperi: Ammatista puheen ollen, lähteekö joku kanssani lauantaina konserttiin?

Konsertissa esiintyy setäni, joka on ammattimuusikko.

Emma: Kiva idea, minä voin tulla.

Leo ja Joona: Ja mekin!

verbit esiintyä, esiinnyn, hän esiintyi, en esiintynyt

uppträda, jag uppträder, hen uppträdde, jag uppträdde inte

haaveilla, haaveilen, hän haaveili, en haaveillut

drömma/fantisera, jag drömmer, hen drömde, jag drömde inte

keskittyä, keskityn, hän keskittyi, en keskittynyt

koncentrera sig, jag koncentrerar mig, hen koncentrerade sig,

jag koncentrerade mig inte

kiipeillä, kiipeilen, hän kiipeili, en kiipeillyt

klättra, jag klättrar, hen klättrade, jag klättrade inte

25

5 Ehkä minusta tulee poliisi Koskenlinnan torilla vietetään perinteistä syystapahtumaa.

Torille on kerääntynyt paljon väkeä. Ihmiset myyvät ja ostavat elintarvikkeita, vaatteita ja muita tavaroita. Paikalla on myös palokunta ja poliisi. Emma ja Sofia viettävät aikaa syystapahtumassa ja tutustuvat eri asioihin. Emma on kiinnostunut poliisin ammatista.

Tytöt katselevat poliisiautoa ja keskustelevat virkapukuisen poliisin kanssa.

Tytöt:

Hei!

Poliisi: Hyvää päivää.

Emma: Katsoimme tuota teidän poliisiautoanne. Autossa on paljon erilaisia laitteita. Onko niitä vaikea käyttää?

Poliisi: Laitteiden käytön oppii yleensä aika nopeasti. Laitteet ovat tärkeitä apuvälineitä työssämme. Koulutuksessamme opetetaan, miten apuvälineet toimivat ja miten niitä tulee käyttää.

Emma: Selvä, kuinka kauan poliisiksi opiskelu kestää?

Poliisi: Koulutus kestää vähintään kolme vuotta.

Emma: Mitä kaikkea poliisi tekee?

Poliisi: Esimerkiksi tänään olen ensin täällä syystapahtumassa ja sen jälkeen lähden työparini kanssa valvomaan liikennettä. Tehtäviä on paljon ja ne ovat monipuolisia.

Sofia:

26

Kesällä sain uuden passin ja hakemuksen teimme poliisilaitoksella.

1) Mitä laitteita poliisiautossa on? Ota

1) Missä tytöt viettävät aikaa?

selvää ja kirjoita vihkoon vähintään kolme laitetta.

2) Mitä tytöt katsoivat?

3) Missä voi tehdä passihakemuksen?

2) Miksi tarkkojen havaintojen tekeminen on tärkeää poliisin työssä? Keskustele parin kanssa.

Lue ja vastaa Mieti, oivalla ja tee

Emma: Aivan, poliisi hoitaa myös monia lupa-asioita. Onko muita asioita, jotka minun olisi hyvä tietää, jos haaveilen poliisin ammatista.

Poliisi: Hienoa, että harkitset poliisin ammattia. Kysyit, että onko muita asioita, jotka sinun olisi hyvä tietää,… hmm… kyllä on. Harrastatko urheilua?

Emma: Pelaan koripalloa kolme kertaa viikossa ja liikun monipuolisesti kavereiden kanssa.

Poliisi: Hyvä, muista pitää hyvää huolta terveydestäsi, koska poliisilla tulee olla hyvä kunto.

Emma: Selvä, muistan ja varmaan asiallinen käytöskin on tärkeää, vai mitä?

Poliisi: Kyllä, olet aivan oikeassa. On myös hyvä harjoitella tarkkojen havaintojen ja muistiinpanojen tekemistä, koska ne ovat tärkeitä taitoja poliisin työssä.

Tytöt lähtevät syystapahtumasta kotiin. Kotimatkalla Emma miettii vielä kaikkea, mitä poliisi kertoi ja puhuu Sofian kanssa poliisin työstä.

sanasto apuväline

hjälpmedel, redskap

elintarvike

livsmedel

hakemus

ansökan

havainto

observation, iakttagelse

kerääntyä

samlas

koulutus

utbildning

käytös

uppförande

laitteiden käytön oppii

man lär sig använda apparaterna

lupa-asia

tillståndsärende

lähteä valvomaan

åka (ut) och övervaka

pitää hyvää huolta jostakin

ta väl hand (om något)

poliisiksi opiskelu

att studera till polis

virkapukuinen poliisi

polis i uniform, uniformerad polis

27

28

2 Kapitel 6–10 Strukturer: Hän ei puhunut matkasta.

He eivät jääneet Itä-Saksaan.

En osannut tehtävää.

En selvinnyt tehtävästä yksin.

I del 2 lär du dig att: diskutera pengar och sparande berätta om produkter och priser berätta om Finland och självständighet berätta om en invandrarfamilj diskutera kring hemuppgifter

29

8 Itsenäinen Suomi Suomen tasavalta on itsenäinen valtio. Suomesta tuli itsenäinen valtio kuudes joulukuuta 1917.

Itsenäisyyspäivänä vietämme liputuspäivää.

Itsenäisen valtion tunnistamme lipusta. Suomen lipussa on valkoisella pohjalla sininen risti.

Toinen itsenäisyyden tunnusmerkki on vaakuna.

Suomen vaakunassa on leijona, joka symboloi voimaa ja rohkeutta.

MAAMME

VÅRT LAND

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,

Vårt land, vårt land, vårt fosterland,

soi, sana kultainen!

Ljud högt, o dyra ord!

Ei laaksoa, ei kukkulaa,

Ej lyfts en höjd mot himlens rand,

ei vettä, rantaa rakkaampaa,

Ej sänks en dal, ej sköljs en strand,

kuin kotimaa tää pohjoinen,

Mer älskad än vår bygd i nord,

maa kallis isien!

Än våra fäders jord.

Sun kukoistukses kuorestaan

Din blomning, sluten än i knopp,

kerrankin puhkeaa,

Skall mogna ur sitt tvång;

viel lempemme saa nousemaan

Se, ur vår kärlek skall gå opp

sun toivos, riemus loistossaan,

Ditt ljus, din glans, din fröjd, ditt hopp.

ja kerran, laulus synnyinmaa

Och högre klinga skall en gång

korkeemman kaiun saa.

Vår fosterländska sång.

Maamme-laulu on Suomen kansallislaulu. Fredrik Pacius sävelsi ja Johan Ludvig Runeberg sanoitti laulun.

38

1) Mitä virallista nimeä me käytämme Suomen

1) Milloin Suomesta tuli itsenäinen

lipusta? Kirjoita lipun nimi suomeksi ja ruotsiksi.

valtio?

2) Minkä näköinen Suomen lippu on?

2) Opettele ulkoa Maamme-laulu ja Vårt land.

3) Mikä eläin Suomen vaakunassa on?

Kuulustele laulut pariltasi. Laulakaa laulut.

Lue ja vastaa

Mieti, oivalla ja tee

Itsenäisyyspäivän monet perinteet: Monet sytyttävät itsenäisyyspäivän kunniaksi kaksi sinivalkoista kynttilää.

Jokaisella sankarihaudalla on kukka, kynttilä tai seppele.

sanasto kansallislaulu, kansallislaulun, kansallislaulua nationalsång kunniaksi

till minne (av), (dagen) till ära

kuudes

sjätte

lippu, lipun, lippua

flagga

liputuspäivä, liputuspäivän, liputuspäivää

flaggdag

perinne, perinteen, perinnettä

tradition

pohja, pohjan, pohjaa

botten

risti, ristin, ristiä

kors

rohkeus, rohkeuden, rohkeutta

mod, tapperhet

sankarihauta, sankarihaudan, sankarihautaa

hjältegrav

seppele, seppeleen, seppelettä

krans

Suomesta tuli

Finland blev

tasavalta, tasavallan, tasavaltaa

republik

tunnusmerkki, tunnusmerkin, tunnusmerkkiä kännetecken vaakuna, vaakunan, vaakunaa

vapen

valtio, valtion, valtiota

stat

voima, voiman, voimaa

kraft, energi

verbit sanoittaa, sanoitan, hän sanoitti, en sanoittanut

skriva text/ord (till en sång), jag skriver,

hen skrev, jag skrev inte

symboloida, se symboloi, se symboloi, se ei symboloinut symbolisera, den symboliserar,

den symboliserade, den symboliserade inte

sytyttää, sytytän, hän sytytti, en sytyttänyt

tända, jag tänder, hen tände, jag tände inte

säveltää, sävellän, hän sävelsi, en säveltänyt

komponera, jag komponerar, hen komponerade,

jag komponerade inte

tunnistaa, tunnistan, hän tunnisti, en tunnistanut

känna igen, jag känner i., hen kände i.,

jag kände inte i.

39

8 Itsenäisen valtion tunnusmerkkejä Suomen lipusta on kolme eri tyyppiä. Ne ovat kansallislippu eli tavallinen siniristilippu, valtiolippu ja kielekkeinen valtiolippu.

Valtiolipussa ristin sakarat muodostavat neliön. Neliön sisäpuolella on Suomen vaakuna.

Suomen vaakunan syntyhistoria on osittain tuntematon. Tiedämme, että Suomen vaakuna esiintyi ensimmäistä kertaa Kustaa Vaasan hautamonumentissa 1580-luvulla. Siinä muodossa se on hyväksytty itsenäisen Suomen vaakunaksi vuonna 1917.

Johan Ludvig Runeberg on Suomen kansallisrunoilija. Hän kirjoitti runoja Suomen sodasta, jota käytiin vuonna 1808–1809. Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät kahtena kokoelmana vuosina 1848 ja 1860. Ensimmäisen kokoelman aloittavasta Maamme-laulusta tuli Suomen kansallislaulu.

40

1) Miten valtiolippu eroaa kansallislipusta?

1) Minkälaisia itsenäisyyspäivän perinteitä sinun perheelläsi on?

2) Mistä Suomen kansallislaulu tulee?

2) Mihin Suomen sota vuosina 1808–1809

3) Missä Puolustusvoimien

johti Suomen kohdalla? Ota selvää ja kerro.

itsenäisyyspäivän paraati järjestetään?

Lue ja vastaa

Mieti, oivalla ja tee

Itsenäisyyspäivän monet perinteet: Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelukseen osallistuvat tasavallan presidentti, valtioneuvosto, eduskunta ja valtion ylimmät virkamiehet.

Juhlajumalanpalvelus on Helsingin tuomiokirkossa.

Puolustusvoimat järjestää paraatin, jonka paikka vaihtelee joka vuosi.

sanasto eduskunta

riksdag

juhlajumalanpalvelus

högtidsgudstjänst

kansallislippu

nationalflagga

kansallisrunoilija

nationalskald

kielekkeinen

här: tretungad

kokoelma

samling

muodostaa neliö

bilda/forma en kvadrat

puolustusvoimat

försvarsmakten

sakara

arm

syntyhistoria

tillkomsthistoria

tasavalta

republik

tuntematon

okänd

valtiolippu

statsflagga

valtioneuvosto

statsrådet

ylimmät virkamiehet

de högre tjänstemännen

41

9

MUUALLA

Hän ei itkenyt surusta Minun nimeni on Sasha ja olen melkein kolmetoista vuotta vanha. Asun Tammisaaressa isäni kanssa.

Isoäitini Oma on kotoisin Itä-Saksasta. Hän lähti äitinsä ja isänsä kanssa Itä-Berliinistä keväällä vuonna 1961 ja tuli Länsi-Saksan ja Ruotsin kautta Suomeen.

Kysyin kerran Omalta, miksi he eivät jääneet ItäSaksaan. Hän vastasi: ”Halusimme lähteä maahan, jossa voimme nauttia vapaudesta. Itä-Saksassa emme nauttineet vapaudesta. Halusimme matkustaa ja uskoa mihin vain, mutta emme saaneet.

Saimme kyllä äänestää, mutta emme sitä henkilöä, jota halusimme. Kansanvalta eli demokratia ei toiminut Itä-Saksassa. Tästä syystä lähdimme länteen.”

Isä kertoi, että isoäiti itki, kun Berliinin muuri kaatui vuonna 1989. Isoäiti ei itkenyt surusta vaan ilosta. Pari vuotta myöhemmin isoäiti ja isä kävivät yhdessä entisessä Itä-Saksassa. Oma ei puhunut matkasta. ”Paikka sekä tuntui että ei tuntunut samanlaiselta,” hän vastaa vieläkin, kun kysyn. Isä sanoo, että paluu oli isoäidille hyvin katkeransuloinen kokemus.

sanasto entinen, entisen, entistä

för detta, tidigare

katkeransuloinen, katkeransuloisen, katkeransuloista bitterljuv

42

kautta

via

kokemus, kokemuksen, kokemusta

erfarenhet

paluu, paluun, paluuta

återkomst

suru, surun, surua

sorg

Tammisaari, Tammisaaren, Tammisaarta

Ekenäs

uskoa mihin vain

tro på det vi ville (tro på vad helst)

vapaus, vapauden, vapautta

frihet

Hän ei puhunut matkasta. puhu/a = puhu + nut = puhunut

He eivät jääneet Itä-Saksaan. jää/dä = jää + neet = jääneet

(minä) en puhunut (sinä) et puhunut hän ei puhunut (me) emme puhuneet (te) ette puhuneet he eivät puhuneet

(minä) en jäänyt (sinä) et jäänyt hän ei jäänyt (me) emme jääneet (te) ette jääneet he eivät jääneet

Kielioppi

1) Lähtivätkö Oma ja hänen vanhempansa Länsi-Saksasta Tanskaan?

2) Miksi he eivät jääneet kotimaahansa?

3) Itkikö Oma surusta, kun Berliinin muuri kaatui?

Lue ja vastaa

1) Mitä sana sananvapaus tarkoittaa? Entä mitä sana uskonnonvapaus tarkoittaa? Vastaa suomeksi tai ruotsiksi.

2) Miltä tuntuu, kun jokin on katkeransuloista?

Piirrä kuva tai kirjoita esimerkiksi runo.

Mieti, oivalla ja tee

verbit itkeä, itken, hän itki, en itkenyt

gråta, jag gråter, hen grät, jag grät inte

kaatua, kaadun, hän kaatui, en kaatunut

falla, jag faller, hen föll, jag föll inte

lähteä, lähden, hän lähti, en lähtenyt

åka, jag åker, hen åkte, jag åkte inte

puhua, puhun, hän puhui, en puhunut

tala, jag talar, hen talade, jag talade inte

saada, saan, hän sai, en saanut

få, jag får, hen fick, jag fick inte

toimia, se toimii, se toimi, se ei toiminut

fungera, den fungerar, den fungerade, den fungerade inte

tuntua, se tuntuu, se tuntui, se ei tuntunut

kännas, det känns, det kändes, det kändes inte

uskoa, uskon, hän uskoi, en uskonut

tro, jag tror, hen trodde, jag trodde inte

äänestää, äänestän, hän äänesti, en äänestänyt

rösta, jag röstar, hen röstade, jag röstade inte

43

9

MUUALLA

Saksan liittotasavalta Saksa, virallisesti Saksan liittotasavalta, sijaitsee Keski-Euroopan pohjoisessa osassa.

Saksa on EU:n (Euroopan unionin) runsasväkisin maa.

Vuonna 2016 asukasmäärä oli yli 82,2 miljoonaa. Saksa on myös pinta-alaltaan suuri maa. Se on EU:n neljänneksi suurin maa.

Saksalla on monta naapurimaata. Naapurimaat ovat Puola, Tšekki, Itävalta, Sveitsi, Ranska, Luxemburg, Belgia, Alankomaat ja Tanska.

Saksan suurimmat kaupungit ovat pääkaupunki Berliini, satamakaupunki Hampuri ja teollisuuskaupunki München.

44

1) Löydät suomenkieliset vastineet 1) Montako naapurimaata Saksalla on?

2) Miksi Saksa on merkittävä maa EU:ssa?

3) Kuinka iso osa entinen Itä-Saksa on nyky-Saksasta?

Lue ja vastaa

seuraaville saksankielisille sanoille tekstistä: Bundestag , Bundesrepublik , Bundeskanzler ja Bundesland . Kirjoita sanat saksaksi, suomeksi ja ruotsiksi.

2) Yhdysvallat on myös liittovaltio.

Monestako osavaltiosta Yhdysvallat koostuu? Miksi maan parlamenttia kutsutaan? Missä se kokoontuu? Ota selvää ja kirjoita lyhyt teksti.

Mieti, oivalla ja tee

Saksan valtiomuoto on liittotasavalta. Se tarkoittaa, että Saksa koostuu 16 osavaltioista, joilla on laaja itsehallinto.

Kussakin osavaltiossa toimii sen oma hallinto rinnakkain keskitetyn liittovaltion hallinnon kanssa. Saksan liittopäivät eli parlamentti kokoontuu Berliinissä.

Liittopäivät valitsee liittokanslerin, joka johtaa Saksan hallitusta.

Nykymuodossaan Saksa on ollut vuodesta 1990, kun ItäSaksa liitettiin silloiseen LänsiSaksaan. Entinen Länsi-Saksa on noin 70 % nyky-Saksasta.

sanasto asukasmäärä

invånarantal

hallinto

styre, förvaltning

hallitus

regering

itsehallinto

självstyrelse

koostuu 16 osavaltioista

består av 16 delstater

liittotasavalta

förbundsrepublik

liittää johonkin

ansluta till, förena med

nykymuodossaan

i sin nuvarande form

runsasväkisin

mest folkrik

satamakaupunki

hamnstad

silloinen

dåvarande

teollisuuskaupunki

industristad

45

10

Miten voin vaikuttaa päätökseen?

On ilta. Sofia on kotona ja miettii kotitehtäväänsä. Kotitehtävä on Sofian mielestä vaikea.

Sofia:

Isäää…! Tuletko tänne? Tarvitsen sinun apuasi. En ymmärrä tätä kotitehtävää!

Isä:

Älä huuda, kuulen kyllä. Tulen, tulen…

Sofia:

Puhuimme tänään koulussa yhteiskunnasta.

Isä: Aivan.

Sofia:

Mutta en ymmärrä tätä tehtävää. Emme tehneet sitä yhdessä yhteiskuntaopin tunnilla.

Isä:

OK, kirjoititko jo jotain?

Sofia:

En kirjoittanut vielä mitään, koska en tajunnut kysymystä.

Isä:

Lue kysymys minulle, niin voimme katsoa sitä yhdessä.

Sofia:

Miten voit osallistua päätöksentekoon yhteiskunnassa?

Isä:

Tuo on mielenkiintoinen kysymys. Hmm… Mitä sinä teet, jos toivot uutta vaihtoehtoa kouluruokaanne?

Sofia:

Minä… hmm… puhun keittäjän kanssa tai sitten kysyn, voiko oppilaskunta ehdottaa muutosta ruokalistaan.

sanasto ehdottaa muutosta

föreslå en förändring

mielenkiintoinen, mielenkiintoisen, mielenkiintoista

intressant

muutos, muutoksen, muutosta

förändring

oppilaskunta, oppilaskunnan, oppilaskuntaa

elevkår

päätöksenteko, päätöksenteon, päätöksentekoa

beslutsfattande

päätös, päätöksen, päätöstä

beslut

vaihtoehto, vaihtoehdon, vaihtoehtoa

alternativ

vaikuttaa asiaan

påverka saken

yhteiskunta, yhteiskunnan, yhteiskuntaa

samhälle

yhteiskuntaoppi, yhteiskuntaopin, yhteiskuntaoppia samhällslära

46

En osannut tehtävää. osa/ta = osa + nnut = osannut

En selvinnyt tehtävästä yksin. selvi/tä = selvi + nnyt = selvinnyt

(minä) en osannut (sinä) et osannut hän ei osannut (me) emme osanneet (te) ette osanneet he eivät osanneet

(minä) en selvinnyt (sinä) et selvinnyt hän ei selvinnyt (me) emme selvinneet (te) ette selvinneet he eivät selvinneet

Kielioppi

1) Miksi Sofia huutaa isälle?

1) Miten sinä voit osallistua päätöksentekoon koulussa tai yhteiskunnassa? Kerro suomeksi tai ruotsiksi.

2) Minkä aineen kotitehtävää Sofia ei osannut?

2) Mitä luulet, että ”Hmm…” tekstissä

3) Mitä Sofia teki, kun hän ei

tarkoittaa? Kerro.

selvinnyt tehtävästä yksin?

Lue ja vastaa

Isä:

Mieti, oivalla ja tee

Hyvä, tuolla tavalla sinä voit vaikuttaa asiaan ja päätökseen.

Sofia:

Oliko tehtävän vastaus noin helppo?

Isä:

Kyllä, osasit vastauksen hienosti.

Etkä tarvinnut apuani kovinkaan paljon!

Sofia:

Voi ei, miksi en älynnyt noin helppoa tehtävää!

Isä:

Sofia, teit aivan oikein. Koska et selvinnyt tehtävästä yksin, pyysit apua. Yhdessä on helpompaa.

Sofia:

Ihan kuten yhteiskunnassa?

Isä (nauraa): Aivan niin!

verbit osata, osaan, hän osasi, en osannut

kunna, jag kan, hen kunde, jag kunde inte

selvitä, selviän, hän selvisi, en selvinnyt

klara (av), jag klarar, hen klarade, jag klarade inte

tajuta, tajuan, hän tajusi, en tajunnut

förstå/inse/fatta, jag förstår, hen förstod, jag förstod inte

tarvita, tarvitsen, hän tarvitsi, en tarvinnut behöva, jag behöver, hen behövde, jag behövde inte älytä, älyän, hän älysi, en älynnyt

fatta/förstå, jag fattar, hen fattade, jag fattade inte

47

10 Monta vaikeaa sanaa

Koulupäivä on päättynyt ja kaverukset ovat kotimatkalla. He keskustelevat koulupäivästään.

Jere:

Kaverit, oletteko huomanneet, että kuudennella luokalla meille tulee tosi usein uusia sanoja ja käsitteitä?

Emma: Mitä tarkoitat?

Jere:

Tarkoitan, että esimerkiksi historiassa ja yhteiskuntaopissa on paljon uusia sanoja, joita en ymmärrä tai ole ennen kuullut.

Sofia:

Minulla on aivan samanlainen tunne. Uusia sanoja vilisee teksteissä ja kotitehtävissä. Yksilö, yhteisö, yhteisöllisyys, yhteiskunta … minä en enää pysy kärryillä kaikkien uusien sanojen ja käsitteiden kanssa. Yksilö on helppo sana, mutta sitten nuo kolme muuta ovat jo vaikeampia.

Leo:

Muistan sanan yhteisö, kun mietin, että silloin ollaan yhdessä.

Emma: Aivan, yhteisössä tehdään yhdessä samanlaisia asioita ja noudatetaan samanlaisia sääntöjä.

48

1) Laita järjestykseen pienimmästä isoimpaan: yhteiskunta, yksilö ja yhteisö.

1) Yksilö voi kuulua moniin yhteisöihin.

Mihin yhteisöihin sinä kuulut?

2) Mitä sanonta ”Hädässä ystävä

2) Mistä tunnistaa yhteisön?

tunnetaan” tarkoittaa? Kerro ja anna myös esimerkkejä.

3) Miksi Emman mummu kannustaa Emmaa menemään koripalloharjoituksiin ja viettämään aikaa kaverusten kanssa?

Mieti, oivalla ja tee

Lue ja vastaa Sofia:

Ai, tarkoitatko niin kuin perheessä tai nuorisokerhossa?

Leo:

Kyllä. Perhe on oivallinen esimerkki. Perheillä on yhteiset säännöt, jotta kaikilla perheenjäsenillä olisi turvallinen olo yhdessä.

Emma: Mummu sanoo, että on tärkeää kuulua johonkin mukavaan ryhmään.

Hän muistuttaa, että sekä ystävyys että yhteisöllisyys ovat hyvin tärkeitä asioita ihmisen elämässä. Hänen ja Erjan ystävyys on kestänyt kaikenlaisia tapahtumia jo yli puoli vuosisataa. Mummu aina kehottaa minua menemään koripalloharjoituksiin tai viettämään aikaa teidän kanssanne.

Jere:

Niin, ja minun isäni sanoo, että tosi ystävä auttaa myös vaikeissa asioissa.

Me olemme siis tosi ystäviä, kun kerran yhdessä harjoittelemme vaikeita käsitteitä. Yhdessä näitä sanoja on helpompi oppia kuin yksin.

Leo:

Emma, muistatko, kun olimme esikoulussa, ja sinä autoit minut pois…

Emma (hymyilee): Joo, kyllä muistan. Hädässä ystävä tunnetaan!

Kaverukset jatkavat kotimatkaa iloisina ja hyväntuulisina. He keksivät yhdessä vaikeista sanoista hauskan riimin ja pian he kaikki jo osaavat ja ymmärtävät vaikeat sanat.

sanasto Hädässä ystävä tunnetaan!

I nöden prövas vännen.

kaikenlainen

all slags

kuulua johonkin

höra till någon

käsite

begrepp

noudattaa sääntöjä

följa reglerna

oivallinen

utmärkt, ypperlig

pysyä kärryillä

hänga med, vara med på noterna

yhteiskuntaoppi

samhällslära

yhteiskunta

samhälle(t)

yhteisö

kollektiv, grupp, gemenskap, (mindre) samhälle

yhteisöllisyys

social gemenskap

yksilö

individ

49

50

3 Kapitel 11–15 Strukturer: He ovat keskustelleet ilmastonmuutoksesta.

He eivät ole keskustelleet ilmastonmuutoksesta.

Minä kerään kiviä. kivi, kiven, kiveä, kiviä Mitä kaasuja ilmakehässä on? kaasu, kaasun, kaasua, kaasuja

I del 3 lär du dig att: diskutera kring en artikel om klimatförändring berätta om jorden och atmosfären diskutera kring en intressant skoluppgift berätta om de skogsklädda höjdernas Finland diskutera vårens första tecken

51

11 Ilmastomme on muuttunut Kaverukset lukevat tiedelehden artikkelia. He ovat keskustelleet koulussa ilmastonmuutoksesta.

Mitkä ovat olleet ilmastonmuutoksen hyvät ja huonot puolet? Artikkelissa lukee, että ilmastonmuutos on vaikuttanut paljon luontoon ja elinympäristöömme.

Emma: Olen kuullut, että jos ilmasto lämpenee pari astetta, merenpinta voi kohota jopa kuusi metriä. Se kuulostaa aivan hurjalta.

Leo:

Niin kuulostaakin. Toisaalta täällä Suomessakin on satanut usein, koska ilmasto on lämmennyt. Lukeeko siinä artikkelissa mitään talvesta ja lumesta?

sanasto aste, asteen, astetta

grad

elinympäristö, elinympäristön, elinympäristöä

livsmiljö

eteläinen, eteläisen, eteläistä

södra

hyvät ja huonot puolet

goda och dåliga sidor

ilmasto, ilmaston, ilmastoa

klimat

ilmastonmuutos, ilmastonmuutoksen, ilmastonmuutosta klimatförändring

52

laskettelu, laskettelun, laskettelua

slalom, slalomåkning

lumi, lumen, lunta

snö

lumitalvi

vinter med snö, snörik vinter

mahdollisuus, mahdollisuuden, mahdollisuutta

möjlighet

merenpinta, merenpinnan, merenpintaa

havsyta

pitkään aikaan

på länge

tiedelehti, tiedelehden, tiedelehteä

vetenskaplig tidning

toisaalta

å andra sidan

tulva, tulvan, tulvaa

översvämning

He ovat keskustelleet ilmastonmuutoksesta. keskustel/la = keskustel + leet = keskustelleet

He eivät ole keskustelleet ilmastonmuutoksesta. keskustel/la = keskustel + leet = keskustelleet

(minä) olen keskustellut (sinä) olet keskustellut hän on keskustellut (me) olemme keskustelleet (te) olette keskustelleet he ovat keskustelleet

(minä) en ole keskustellut (sinä) et ole keskustellut hän ei ole keskustellut (me) emme ole keskustelleet (te) ette ole keskustelleet he eivät ole keskustelleet

Kielioppi

Emma: Kyllä lukee. Lumitalvet ovat jo vähentyneet

1) Mistä oppilaat ovat

Etelä-Suomessa ja tulvat ovat lisääntyneet.

Ali:

keskustelleet koulussa?

Voi, sehän on ikävää. Onkohan meillä jatkossakin

2) Mitä artikkelissa lukee talvesta ja lumesta?

talvella aina vain vähän lunta? Emme ole nauttineet kunnon lumitalvesta pitkään aikaan.

Sofia:

3) Mitä Sofia sanoo?

Tässä lukee vielä, että esimerkiksi perinteistä hiihtoa emme ehkä voi harrastaa eteläisessä

Lue ja vastaa

Suomessa. Laskettelumahdollisuudet ovat kuitenkin säilyneet vähän paremmin.

1) Mistä vuodenajasta sinä pidät eniten? Miksi?

2) Miten ilmastonmuutos on vaikuttanut sinun paikkakunnallasi? Kerro suomeksi tai ruotsiksi.

Mieti, oivalla ja tee

verbit keskustella, keskustelen, keskusteli, keskustellut

diskutera

kohota, se kohoaa, kohosi, kohonnut

stiga

kuulla, kuulen, kuuli, kuullut

höra

lisääntyä, se lisääntyy, lisääntyi, lisääntynyt

öka, bli fler

lämmetä, se lämpenee, lämpeni, lämmennyt

bli varmare

nauttia (jostakin), nautin, nautti, nauttinut

njuta (av)

sataa, se sataa, satoi, satanut

regna

säilyä, se säilyy, säilyi, säilynyt

finnas kvar; bevaras

vaikuttaa, vaikutan, vaikutti, vaikuttanut

påverka

vähentyä, se vähentyy, vähentyi, vähentynyt

minska

53

11 Hyvä ja paha kasvihuoneilmiö aurinko

maapallolta pois heijastuva lämpö

Kasvihuonekaasujen vuoksi auringon lämpö ei heijastu kokonaan maapallolta.

ilmakehä

maapallo

Kasvihuoneilmiö on elämän ehto. Ilman kasvihuoneilmiötä maapallon pintalämpötila olisi noin -18°C, mutta kasvihuonekaasujen ansiosta lämpötila onkin +14°C. Luonnollisen kasvihuoneilmiön vuoksi saamme nauttia keskimäärin yli 30 astetta korkeammasta lämpötilasta kuin ilman kasvihuoneilmiötä. Kasvihuoneilmiö kuuluu siis luonnon järjestykseen, ja sen ansiosta maapallon lämpötila on elämälle suotuisa.

54

1) Onko kasvihuoneilmiö yksiselitteisesti huono asia?

2) Millä tavalla kasvihuoneen lasikatto ja maapallon ilmakehä toimivat samalla tavalla?

3) Mitä haitallisia vaikutuksia ilmaston lämpenemisellä on?

Lue ja vastaa

1) Mitä muita haitallisia vaikutuksia ilmaston lämpenemisellä on?

2) Millä tavalla ihmiskunta päästää ilmakehään lisää kasvihuonekaasuja?

Miten päästöjä voi vähentää? Tee asiasta miellekartta (parin kanssa).

Mieti, oivalla ja tee

Ilmakehä toimii maapallolla samalla tavalla kuin lasikatto kasvihuoneessa, se lämmittää. Ilmakehän koostumuksesta riippuu, kuinka voimakasta tämä lämmitys on. Tällä hetkellä kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä kasvaa jyrkästi ja lämmitys voimistuu. Sen seurauksena myös maapallon ilmasto muuttuu.

Kasvihuoneessa lämpötila on paljon korkeampi kuin ulkona varsinkin silloin, kun aurinko paistaa. Auringon säteily pääsee kasvihuoneen lasikaton läpi lämmittämään kasvihuonetta. Toisaalta lasikatto läpäisee huonosti kasvihuoneen sisältä lähtevää lämpösäteilyä.

Tämän säteilyn mukana kulkeva energia ei siis juurikaan pääse karkaamaan kasvihuoneesta. Kasvihuoneen lasikatto toimii valikoivana suodattimena: auringon säteily pääsee sisään, mutta lämpösäteily ei pääse samassa määrin ulos. Tätä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi.

Ilmastonmuutos on kasvihuoneilmiön voimistumista. Toisin sanoen, kun kasvihuonekaasut lisääntyvät, niiden ilmakehää lämmittävä vaikutus voimistuu. Tällä hetkellä ihmiskunta lämmittää maapalloa nopeasti päästämällä ilmakehään lisää kasvihuonekaasuja. Ilmaston lämpenemisellä on monia haitallisia vaikutuksia, esimerkiksi sateiden jakautuma maapallolla muuttuu ja meren pinta kohoaa.

sanasto haitallinen

skadlig

ihmiskunta

mänskligheten

jakautuma

fördelning

kasvihuoneilmiö

växthuseffekten

kasvihuonekaasu

växthusgas

koostumus

sammansättning

läpäistä

släppa igenom

on elämälle suotuisa

gynnsam för liv

pintalämpötila

yttemperatur

samassa määrin

i samma utsträckning

säteily

strålning

voimistua

tillta i styrka, förstärkas

55

13 Kuva ei kerro kaikkea Ali ja Sofia tekevät paritehtävää. Opettaja on pyytänyt, että he etsivät kuvanjakopalvelun kuvia aiheesta ilmastonmuutos ja että he esittelevät kuvansa tunnin lopussa. Sofia avaa tietokoneen ja menee sivustolle.

Sofia:

Minulla ei ole käyttäjätiliä. Onko sinulla tili?

Ali:

Ei ole. Emme tarvitse tiliä. Voimme vapaasti hakea ja selata kuvia.

Klikkaa hakukenttää ja syötä ensin ristikkomerkki ja sitten hakusana.

Sofia:

Enkö voi hakea ilman ristikkomerkkiä?

sanasto

60

hakukenttä, hakukentän, hakukenttää, hakukenttiä

sökfält

hakusana, hakusanan, hakusanaa, hakusanoja

sökord

jääkarhu, jääkarhun, jääkarhua, jääkarhuja

isbjörn

kaikki, kaiken, kaikkea, kaikkia

allt; alla

Kansallisooppera, Kansallisoopperan, Kansallisoopperaa

Nationaloperan

kuva, kuvan, kuvaa, kuvia

bild

kuvanjakopalvelu

bilddelningstjänst

käyttäjätili, käyttäjätilin, käyttäjätiliä, käyttäjätilejä

användarkonto

näppäin, näppäimen, näppäintä, näppäimiä

tangent

pipo päässä

med mössa på huvudet

punatulkku, punatulkun, punatulkkua, punatulkkuja

domherre

ristikkomerkki, ristikkomerkin, ristikkomerkkiä, ristikkomerkkejä

hashtagg, fyrkantstagg

samanaikaisesti

samtidigt

sivusto, sivuston, sivustoa, sivustoja

webbplats

tili, tilin, tiliä, tilejä

konto

1) Onko Alilla kuvanjakosivuston

1) Miksi Ali ja Sofia eivät lataa kuvia?

käyttäjätili?

Pohdi ja kerro suomeksi tai ruotsiksi.

2) Kertooko kuva kaiken?

2) Katso aukeaman kuvia. Kirjoita jokaisesta kuvasta kolme hakusanaa tai avainsanaa.

3) Lataavatko oppilaat kuvat?

Lue ja vastaa

Ali:

Mieti, oivalla ja tee

Voit, mutta jos et käytä ristikkomerkkiä, haet samanaikaisesti myös sivuston käyttäjiä.

Sofia:

Ahaa, OK.

Sofia kirjoittaa hakukenttään #ilmastonmuutos ja painaa enternäppäintä.

Sofia:

En ymmärrä näitä kuvia. Flamencotanssija, punatulkkuja puussa, auto kadulla, nainen pipo päässä, jääkarhuja… Miten nämä liittyvät ilmastonmuutokseen?

Ali:

Kuva ei kerro kaikkea. Sinun pitää myös lukea kuvateksti. Klikkaa flamencotanssijaa. Kiitos. No niin, kuva on Kansallisoopperan flamencoesityksestä.

Esityksen nimi on Los Elementos, joka kertoo ilmastonmuutoksesta.

Sofia:

Jännää!

Ali ja Sofia valitsevat neljä kuvaa ja lukevat kuvatekstit. He eivät lataa kuvia. Tunnin lopussa he esittelevät kuvat koko luokalle.

verbit hakea, haen, haki, hakenut

söka

klikata, klikkaan, klikkasi, klikannut

klicka (på/i)

ladata, lataan, latasi, ladannut

ladda (upp/ner)

pyytää, pyydän, pyysi, pyytänyt

be (om något)

selata, selaan, selasi, selannut

bläddra

syöttää, syötän, syötti, syöttänyt

mata in, skriva in (på dator)

61

13 #aavikoituminen Sofia ja Ali päättivät pitää lyhyen esitelmän aavikoitumisesta.

Ali:

Aavikoituminen tarkoittaa sitä, että viljelykelpoinen ja happea tuottava maa-alue häviää.

Sofia:

Tässä on esimerkki aavikoitumisesta.

Sofia:

Araljärvi oli vuoteen 1960 asti maailman neljänneksi suurin järvi. Nyt järvestä on jäljellä enää neljännes. Se johtuu siitä, että ihminen ohjasi järveen laskevat joet riisi- ja puuvillapeltojen kasteluun.

Ali:

Eri lähteiden mukaan vedenpinta laski 70- ja 80-luvuilla jopa yli puoli metriä vuodessa.

Sofia:

Onneksi Araljärvi ei enää pienene, koska me ihmiset päätimme puuttua asiaan.

Ali:

#aavikoituminen #suola-aavikko #Araljärvi #neljäsosa jäljellä

Aavikoituminen ei ole enää valtava uhka maapallolle. Monen tutkimuksen mukaan 1980-luvun alusta aavikoiden kokonaisala on pienentynyt. Esimerkiksi Saharan aavikko pienenee.

Sofia:

#Sahara #aavikko #elämä voittaa

62

Näin on. Mutta vaara ei ole ohi.

1) Kuinka iso osa Araljärvestä on

1) Etsi tai piirrä kolme kuvaa, jotka liittyvät

hävinnyt vuodesta 1960?

ympäristöongelmiin. Kirjoita jokaiseen 3–4 avainsanaa. Ota mallia aukeaman kuvista.

2) Milloin aavikoiden kokonaisala lakkasi kasvamasta?

2) Valitse yksi aukeaman kuva. Kirjoita

3) Miten maaperä voi saastua ja

kuvasta tarina.

köyhtyä?

Lue ja vastaa

Mieti, oivalla ja tee

#maaperä #raskasmetalleja #kemikaaleja

Ali:

#luonto #yhdessä parempi

Ei olekaan. Nyt emme pelkää aavikoitumista, vaan pelkäämme maaperän pilaantumista.

Sofia:

Kyllä. Maaperä saastuu ja köyhtyy monessa paikassa, esimerkiksi raskasmetallien ja kemikaalien liiallisen tai huolimattoman käytön takia.

Ali:

Aivan. Nämä aineet saattavat pilata maaperän pitkäksi aikaa.

Sofia ja Ali: Yhteisvoimin me voimme vielä pelastaa maaperän ja samalla maailman kasvit ja eläimet.

sanasto aavikoituminen

ökenspridning

pienetä

huolimaton

vårdslös, oaktsam,

puuttua (johonkin) ingripa (i något)

lättvindig

saastua

förorenas

kastelu

bevattning

uhka

hot

kokonaisala

totalareal, total yta

vedenpinta

här: vattennivå

köyhtyä

utarmas

viljelykelpoinen

odlingsbar, lämpad för

lähde

källa

odling

maa-alue

landområde, jordområde

yhteisvoimin

maaperän pilaantuminen

förorening av jordmånen

krympa, bli mindre

med gemensamma krafter

63

4 Kapitel 16–20 Strukturer: Onneksi sain yhteyttä nuorisokerhoon.

Jere ja Ali saavat ehdotuksen valmiiksi.

I del 4 lär du dig att: berätta om en tråkig dag svara på frågan milloin med dygnets tider och klockslag berätta om skolans elevkår berätta om ungdomsklubbens musikverksamhet berätta om en händelserik kväll

73

19 Mitään et saa ilmaiseksi Jere ja Ali ovat tehneet päätöksen. He haluavat lisää bändejä nuorisokerhoon.

Ali on oppinut oppilaskuntatyöstä, että mitään et saa ilmaiseksi. Hän sanoo Jerelle, että jos he haluavat jotain, heidän pitää ideoida, suunnitella ja perustella asiaa hyvin. Jere ja Ali päättävät, että he keräävät ensin ideoita. Ali kerää ideoita omasta kerhostaan ja Jere ottaa yhteyttä pariin muuhun kerhoon.

Pari viikkoa myöhemmin he tapaavat Alin luona.

Ali:

Mitä sait selville?

Jere:

Onneksi sain yhteyttä pariin nuorisokerhoon. Odota… no niin, tässä.

Eli Leyla Närpiöstä, Sasha Raaseporista, Minh Espoosta ja Saara Pietarsaaresta. He vastasivat viestiini.

Ali:

Mainiota, mitä he vastasivat?

Jere kertoo Alille, mitä vastaajat ovat ehdottaneet.

sanasto

86

bändi, bändin, bändiä, bändejä

band

Entäs sinä?

Och du då?

Espoo, Espoon, Espoota

Esbo

idea, idean, ideaa, ideoita

idé

ilmainen, ilmaisen, ilmaista, ilmaisia

gratis

kerholainen, kerholaisen, kerholaista, kerholaisia

klubbmedlem

käytännön ehdotus

konkret förslag

Närpiö, Närpiön, Närpiötä

Närpes

onneksi

som tur är, lyckligtvis

Pietarsaari, Pietarsaaren, Pietarsaarta

Jakobstad

Raasepori, Raaseporin, Raaseporia

Raseborg

Ryhdytään hommiin.

Då hugger vi i!, Då tar vi itu med det här!

saada yhteys (johonkin)

få kontakt (med)

tehdä päätös

fatta (ett) beslut

yhteistoiminta, yhteistoiminnan, yhteistoimintaa

samarbete, samverkan

Onneksi sain yhteyttä nuorisokerhoon. onni, onne/n = onne/ksi Jere ja Ali saavat ehdotuksen valmiiksi. valmis, valmii/n = valmii/ksi

1) Mitä Ali on oppinut oppilaskuntatyöstä?

2) Miksi Ali tuli iloiseksi, kun hän keräsi ehdotuksia?

3) Mitä mieltä nuorisokerhon hallitus on Jeren ja Alin ehdotuksesta?

Kielioppi

Lue ja vastaa

Jere:

… Eikä kurssi ollut edes kallis, Saara kirjoittaa.

Ali:

Hyvä!

Jere:

Entäs sinä? Mitä kerholaiset ehdottavat tai odottavat?

Ali:

Tulin iloiseksi, kun huomasin, että kaikki haluavat lisää

1) Tekstissä mainitaan

musiikkia, lisää tapahtumia ja lisää yhteistoimintaa.

En saanut monta käytännön ehdotusta, mutta Kasperi ehdotti samaa kuin Leyla ja Sasha.

Jere:

Hyvä ehdotus siis!

Ali:

Kyllä, ryhdytään hommiin!

neljä kaksikielistä kuntaa. Kirjoita kunnat. Kirjoita myös jokaiselle ainakin yksi naapurikunta.

2) Mitä sinä luulet, että Jere ja Ali ehdottavat nuorisokerhon hallitukselle?

Jere ja Ali saavat ehdotuksen valmiiksi ja he lähettävät sen nuorisokerhon hallitukselle. Seuraavana torstaina he saavat

Mieti, oivalla ja tee

esitellä ideansa. Esittelyn jälkeen hallituksen jäsenet kehuvat ehdotusta erinomaiseksi.

verbit kehua, kehun, kehui, kehunut

berömma

oppia, opin, oppi, oppinut

lära sig

perustella, perustelen, perusteli, perustellut motivera sanoa, sanon, sanoi, sanonut

säga

87

19 Eri puolilla Suomea

NÄRPIÖ Närpiö on kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan eteläosassa.

Kaupunki tunnetaan muun muassa kasvihuoneista, kurkuista, tomaateista ja rennosta tunnelmasta. Närpiö sijaitsee valtatie 8:n varrella, joten sinne pääsee helposti linja-autolla, henkilöautolla tai pyörällä.

Kaupungissa on laajoja peltoja ja metsiä eli sielunrauha on niin sanotusti nurkan takana.

88

PIETARSAARI Pietarsaari sijaitsee Pohjanmaan pohjoisosassa. Pietarsaari on tunnettu muun muassa teollisuudestaan. Kaupungissa on iso satama. Kaupunkiin pääsee nopeasti ja helposti maitse, meritse tai lentäen. Lentokenttä sijaitsee 30 kilometrin päässä keskustasta. Tule ihastumaan!

1) Miten Närpiö eroaa muista tekstin mainitsemista paikkakunnista?

2) Miten Pietarsaari eroaa muista tekstin mainitsemista paikkakunnista?

3) Miten Raasepori eroaa muista tekstin

1) Tutustu aukeaman vaakunoihin.

Mitä ne sinun mielestäsi viestivät kaupungeista?

2) Kirjoita sinun paikkakunnallesi tai naapurikunnalle samanlainen esittelyteksti kuin aukeaman esittelytekstit.

mainitsemista paikkakunnista?

4) Miten Espoo eroaa muista tekstin

Mieti, oivalla ja tee

mainitsemista paikkakunnista?

Lue ja vastaa

ESPOO Espoo sijaitsee pääkaupunkiseudulla, Uudenmaan keskiosassa. Sanotaan, että Espoo on kuin Suomi pienoiskoossa. Siellä on saaristoa, maaseutua, kaupunkimaisemaa ja erämaata Nuuksion kansallispuistossa. Espooseen pääsee ihan miten vain.

Tartu tilaisuuteen, tämän voit kokea vain Espoossa.

sanasto

RAASEPORI Raasepori sijaitsee Uudenmaan länsiosassa. Raaseporissa on laaja saaristo ja henkeäsalpaavan kaunis luonto. Kaupunkiin pääsee helposti laivalla, junalla, linja-autolla ja tietysti henkilöautolla tai pyörällä. Ihastu

eteläosassa

i södra delen (av)

henkeäsalpaavan

andlöst, hissnande

ihastua

bli förtjust

keskiosa

i mellersta delen (av)

kokea

uppleva

lentäen

med flyg

länsiosa

i västra delen (av)

maitse

landvägen

meritse

sjövägen

niin sanotusti

så kallad

olla nurkan takana

ligga runt hörnet

pienoiskoossa

i miniatyr

pohjoisosa

i norra delen (av)

sielunrauha

själsfrid

tarttua tilaisuuteen

ta tillfället i akt

esimerkiksi Tammisaaren vanhaan kaupunkiin.

89

Oopperatalo Aalto-Musiktheater. Paikka: Nordrhein-Westfalen, Saksa. Arkkitehti: Alvar Aalto.

5 Kapitel 21–25 Strukturer: Kenellä on mukavaa?

Meillä on mukavaa.

Teillä on mukavaa.

Heillä on mukavaa.

Meillä ei ole tylsää.

Teillä ei ole tylsää.

Heillä ei ole tylsää.

I del 5 lär du dig att: diskutera kring en reseberättelse berätta om roliga idrottsgrenar berätta om potatisens historia berätta om Kanada och kanadafinländare berätta om ett internationellt läger

95

21 Vierailija Tänään nuorisokerhossa on jännittävä ilta. Kerhoon saapuu vierailija.

Nuoriso-ohjaaja: Hyvää iltaa!

Kaikki: Hyvää iltaa!

Nuoriso-ohjaaja: Tänään saamme kuulla matkakertomuksen Afrikasta.

Tervetuloa Reetta!

Reetta: Kiitos! Kiva, kun kutsuitte minut tänne vierailulle. Olin kolme viikkoa safarilla. Liikuin savannilla ja viidakossa. Ensimmäisellä päiväretkelläni viidakossa pelästyin uusia ääniä. Afrikan viidakon äänet ovat erilaisia kuin Suomen metsän äänet...

Joona: Mitä eläimiä näit viidakossa?

Reetta: Näin apinoita, lintuja ja hyönteisiä.

Sofia:

Jännittävää! Näitkö virtahepoja?

Reetta: En nähnyt virtahepoja. En käynyt sellaisella alueella, jossa on virtahepoja.

Jere:

Miten lämmintä viidakossa on?

sanasto

96

apina, apinan, apinaa, apinoita

apa

ensimmäinen, ensimmäisen, ensimmäistä, ensimmäisiä

första

erilainen, erilaisen, erilaista, erilaisia

annorlunda, olik

hyönteinen, hyönteisen, hyönteistä, hyönteisiä

insekt

kertomus, kertomuksen, kertomusta, kertomuksia

berättelse

kylä, kylän, kylää, kyliä

by

rakennus, rakennuksen, rakennusta, rakennuksia

byggnad

valmistaa ruokaa

tillreda mat

vierailija, vierailijan, vierailijaa, vierailijoita

besökare

vierailu, vierailun, vierailua, vierailuja

besök

viidakko, viidakon, viidakkoa, viidakkoja

djungel

viidakon reunassa

i utkanten av djungeln

virtahepo, virtahevon, virtahepoa, virtahepoja

flodhäst

ääni, äänen, ääntä, ääniä

ljud

1) Mitä eläimiä voit nähdä savannilla? Ota

1) Missä Reetta oli kolme viikkoa?

selvää ja kerro vähintään kolme eläintä.

2) Miksi Reetta ei nähnyt virtahepoja?

2) Minkälaisia ruoka-aineita afrikkalaisen

3) Miten lämmintä viidakossa oli?

perheen äiti käyttää, kun hän valmistaa ruokaa? Ota selvää ja kerro vähintään kaksi ruoka-ainetta.

Lue ja vastaa

Mieti, oivalla ja tee

Reetta: Viidakossa on yli kaksikymmentä astetta lämmintä. Viidakon reunassa oli pieni kylä. Tässä on kuva kylästä.

Emma: Mikä rakennus tuo on?

Ali:

Se on afrikkalainen koti.

Reetta: Oikein, se on heidän talonsa.

Sofia:

Asuuko koko perhe tuossa?

Reetta: Kyllä, ja perheen äiti valmistaa ruokaa tuossa pihalla.

Reetta jatkaa matkakertomustaan. Kaverukset kuuntelevat ja esittävät monta kysymystä Reetalle.

verbit valmistaa, valmistan, valmisti, valmistanut

laga, tillreda; tillverka

pelästyä, pelästyn, pelästyi, pelästynyt

bli rädd

97

21 Illanvietto nuotion äärellä

Reetta viettää iltaa Lauri-veljensä, Laurin lasten ja lasten ystävien kanssa. He istuvat kerrostalon nuotiopaikalla. Lauri on tehnyt pienen nuotion, jonka valosta ja lämmöstä he nauttivat.

Lauri:

Onko teillä kylmä?

Kaikki: Ei ole, tässä on mukavan lämmin.

Emma: Isä, pärjäämme mainiosti, pian olemme jo 13-vuotiaita.

Lauri:

Tiedän, että te pärjäätte, mutta Reetta ja Ennikin ovat mukana.

Reetta: Katsokaa, miten kauniisti nuo tähdet loistavat tänä kevätiltana.

Jere:

Joo, mutta olivatko tähdet yhtä hienoja Afrikassa?

Reetta: Olipa erinomainen kysymys. Tähdet loistavat Afrikassakin, mutta tähtikuviot ovat erilaisia.

98

1) Onko Emmalla ja Jerellä kylmä?

1) Mitä eläimiä luulet, että Reetta näki savannilla? Keksi ja kirjoita.

2) Onko tähtitaivas samanlainen

2) Miksi Pohjantähti on tärkeä

kaikkialla maapallolla?

purjehtijalle? Ota selvää ja kerro.

Piirrä myös tähtikuvio Pieni karhu.

3) Mihin tähtikuvioon Pohjantähti kuuluu?

Lue ja vastaa

Sofia:

Mieti, oivalla ja tee

Mitä tarkoitat sillä, että tähtikuviot ovat erilaisia? Eikö tähtitaivas ole aina samanlainen?

Reetta: Täällä Suomessa näemme pohjoisen tähtitaivaan. Katsokaa vaikka tuota kirkasta tähteä, se on Pohjantähti. Se on osa tuota tähtikuviota, jonka nimi on Pieni karhu.

Enni:

Isä, saanko vielä toisen tikkuleivän?

Lauri:

Ole hyvä. Varo, se voi olla kuuma.

Jere:

Reetta, tarkoititko, että Afrikassa on eteläinen tähtitaivas?

Reetta: Kyllä, juuri sitä tarkoitin. Miten tiedät siitä?

Jere ja Leo: Olemme tutkineet karttakirjamme tähtikarttoja.

Reetta: Sehän on hieno juttu!

Lauri:

Kerrotko lapsille siitä, miten ihmeissäsi olit, kun yöllä oli hyvin lämmintä?

Reetta: Kerron, ja voisin kertoa vielä muitakin hassuja juttuja, joita minulle sattui matkallani, jos jaksatte kuunnella. Voisin kertoa myös, miltä minusta tuntui, kun nukuin Afrikan kirkkaan tähtitaivaan alla ja kuulin eläinten ääniä. Kertoisin mielelläni myös, miten paljon eläimiä näin, kun matkustin junalla savannilla.

Tunnelmallinen nuotiohetki Koskenlinnassa jatkuu. Nuoret kuuntelevat kiinnostuneina Reetan tarinoita. Laurikin kertoo nuorille, miltä tuntuu purjehtia tyynessä ja myrskyssä eri valtamerillä. Pian kaikki tietävät, missä Pohjantähti on ja miksi se on tärkeä.

sanasto eteläinen

här: sydlig, på södra halvklotet

olla ihmeissään

vara förvånad/fundersam

Pohjantähti

Polstjärnan

pohjoinen

här: nordlig, på norra halvklotet

pärjätä

klara sig

tunnelmallinen

stämningsfull

tyynessä ja myrskyssä

här: i stiltje och i storm

tähtikuvio

stjärnbild, stjärnkonstellation

99

22 Aasiassa ja Suomessa

Aasia on maapallon suurin maanosa. Aasiaan kuuluu monta valtiota. Mitä yhteistä on suurella Aasialla ja pienellä Suomella? Aasialla ja Suomella on yhteistä esimerkiksi se, että sekä Suomessa että Aasiassa on jo kauan ollut monta hauskaa ja outoa urheilulajia.

Aasiassa: Monet ovat harrastaneet urheilulajia, jota he ovat aina kutsuneet shakkinyrkkeilyksi. Shakkinyrkkeilyssä pelaajat pelaavat kolme minuuttia shakkia ja nyrkkeilevät kolme minuuttia. Hyvällä kilpailijalla on rautainen kunto ja terävät aivot.

Norsupoolo on pallopeli. Norsupoolossa pelaajat istuvat norsun selässä.

Jokaisella pelaajalla on norsun ohjaaja, joka ohjaa eläintä sillä tavalla kuin pelaaja haluaa. Pelikenttä on noin 200 metriä pitkä. Mailana toimii bambukeppi.

Monet ovat pelanneet jo monta vuotta norsupooloa ainakin Nepalissa, Intiassa ja Thaimaassa.

Suomessa: Rautakankikävely on viestikilpailu. Jokaisessa joukkueessa on neljä kilpailijaa.

Kilpailijat kävelevät 125 metriä. Jokaisella kilpailijalla on kaksi rautakankea. Yksi rautakanki painaa 6,5 kiloa. Tuomarit tarkkailevat jokaisen kilpailijan tekniikkaa.

Suopotkupallossa pelaajat kahlaavat suossa pallon perässä. Monet ovat teipanneet kengät kiinni jalkaansa, sillä muuten kengät eivät pysy jalassa.

Suopotkupallo on erittäin raskas urheilulaji.

100

1) Mikä on maapallon suurin maanosa?

1) Rautakankikävely on viestikilpailu.

Missä muissa urheilulajeissa on viestikilpailuja? Mainitse vähintään neljä muuta lajia.

2) Missä urheilulajissa on myös eläin?

3) Kuinka pitkän matkan kilpailija kävelee rautakankikävelyssä?

2) Suopotkupallo on erittäin raskas urheilulaji. Miksi?

Lue ja vastaa

Mieti, oivalla ja tee

sanasto Aasia, Aasian, Aasiaa

Asien

Intia, Intian, Intiaa

Indien

keppi, kepin, keppiä, keppejä

käpp; pinne

kilpailija, kilpailijan, kilpailijaa, kilpailijoita

tävlande

kävely, kävelyn, kävelyä, kävelyjä

gång

maanosa, maanosan, maanosaa, maanosia

världsdel

maapallo, maapallon, maapalloa, maapalloja

jorden

norsun selässä

på ryggen på en elefant

nyrkkeily, nyrkkeilyn, nyrkkeilyä, nyrkkeilyjä

boxning

ohjaaja, ohjaajan, ohjaajaa, ohjaajia

förare; instruktör

pallon perässä

efter en boll

pelikenttä, pelikentän, pelikenttää, pelikenttiä

spelplan

rautainen

järnhård, järn-

rautainen kunto

stenhård kondition

rautakanki, rautakangen, rautakankea, rautakankia

järnspett

suopotkupallo

träskfotboll, kärrfotboll

suurin, suurimman, suurinta, suurimpia

störst

teipata kiinni jalkaansa

tejpa fast på sin fot

terävät aivot

skarp hjärna

Thaimaa, Thaimaan, Thaimaata

Thailand

tuomari, tuomarin, tuomaria, tuomareita

domare

viestikilpailu

stafett

verbit kahlata, kahlaan, kahlasi, kahlannut

pulsa, vada

nyrkkeillä, nyrkkeilen, nyrkkeili, nyrkkeillyt

boxas

ohjata, ohjaan, ohjasi, ohjannut

styra

painaa, se painaa, painoi, painanut

väga

pysyä, pysyn, pysyi, pysynyt

hållas kvar; stanna kvar; förbli

tarkkailla, tarkkailen, tarkkaili, tarkkaillut

iaktta, observera; se noggrant på

teipata, teippaan, teippasi, teipannut

tejpa

101

22 Suurin maanosa Olemme jo oppineet, että Aasia on maapallon suurin maanosa, johon kuuluu monta valtiota. Sen lisäksi tiedämme, että joissakin Aasian maissa harrastetaan outoja urheilulajeja, aivan kuten Suomessakin.

Mitä muuta me tiedämme Aasiasta?

Oppilailla on meneillään ympäristöopin tunti. Opettaja haluaa tietää, mitä oppilaat tietävät Aasiasta jo ennestään.

Opettaja: Maapallon suurin maanosa on Aasia, mutta kuinka monta miljoonaa neliökilometriä Aasian pinta-ala on?

Ali:

Arvaan, että se on yli 30 000 000 km².

Opettaja: Arvauksesi osui lähelle. Se on noin 44 000 000 km². Se tarkoittaa lähes 1/3 maapallon maapinta-alasta. Entä kuinka monta miljardia ihmistä Aasiassa on? Miettikää ensin koko maapallon väkilukua, ja verratkaa sitä sitten Aasian väkilukuun.

Emma:

Tiedän, että maapallolla on tällä hetkellä noin 7 500 000 000 ihmistä.

Koska Aasia on maapallon suurin maanosa, siellä ehkä asuu myös suurin osa maapallon ihmisistä.

Arvaan, että Aasiassa on noin 4 000 000 000 ihmistä.

Opettaja: Emma, se oli hyvin päätelty.

Vastauksesi on aivan oikein. Teollinen tuotanto on Aasian maissa erittäin suurta. Mitä teollisuustuotteita Aasiassa valmistetaan?

102

1) Mitkä ovat Aasian viisi suurinta valtiota 1) Mikä Aasian pinta-ala on ja paljonko ihmisiä siellä asuu?

2) Mitä teollisuustuotteita valmistetaan Aasiassa?

3) Mitä Aasiassa viljellään?

Lue ja vastaa

asukasmäärän mukaan? Ota selvää ja kerro.

2) Aasiassa on alueita, joilla ei voi harjoittaa maataloutta lainkaan. Ota selvää, missä ja miksi näitä alueita on.

Kirjoita tai tee miellekartta.

Mieti, oivalla ja tee

sanasto

Sofia:

maanosa

världsdel

maapinta-ala

landyta

maatalous

jordbruk, lantbruk

olla meneillään

här: har just nu

selvittää

ta reda på

teollisuustuote

industriprodukt

viedä

exportera

No, siellä valmistetaan ainakin autoja ja tietokoneita.

Opettaja: Kyllä, ihan totta. Tuotteita viedään ympäri maailmaa. Entä mitä tiedätte Aasian maataloudesta? Mitä Aasiassa esimerkiksi viljellään?

Jere:

Ainakin teetä, riisiä ja ehkä vehnääkin.

Opettaja: Kyllä, olet oikeassa. Aasiassa on myös alueita, joilla ei voi harjoittaa maataloutta lainkaan.

Ympäristöopin Aasia-aihe jatkuu, ja seuraavaksi oppilaat saavat tehtäväkseen selvittää, mitä eri kieliryhmien kieliä Aasiassa puhutaan. Niiden joukossa on eräs kieli, jota maapallon kaikista kielistä puhutaan eniten äidinkielenä. Mistä kielestä on kysymys?

103

24 Kesäksi Suomeen Nimeni on Sandra, olen kanadansuomalainen. Asun Kanadassa – englanniksi I live in Canada ja ranskaksi J’habite au Canada. Tiesitkö, että Kanadakin on kaksikielinen maa? Useimmat puhuvat englantia ja osa puhuu ranskaa. Opin molemmat kielet koulussa. Kotona puhun suomea äidin ja ranskaa isän kanssa. Äiti on kotoisin Siuntiosta. Hän tuli Kanadaan vuodeksi, kun hän oli lukiolainen. Kun hän tapasi isäni Olivierin, äiti päätti, että hän muuttaa pysyvästi Kanadaan. Kanadassa on paljon ihmisiä, joilla on suomalaistausta.

Ajattele, meitä kanadansuomalaisia on noin 140 000!

Asumme Vancouverissa, joka on Vancouverin lähellä. Tämä kuulostaa varmaankin sekavalta. Asia on nimittäin niin, että asun isän ja äidin kanssa isossa Vancouverin kaupungissa, joka sijaitsee Kanadan itärannikolla.

Vancouverin kaupungin lähellä on valtava saari, jonka nimi on myös Vancouver.

Onhan se vähän hassua, että kaupungilla ja saarella on sama nimi.

108

1) Mitä I live in Canada on suomeksi?

1) Mitä yhteistä Kanadalla ja Suomella on?

2) Miksi Sandran isoveli opiskelee? Miksi

2) Mitä tiedät Kanadasta? Tee

Sandra haluaisi?

miellekartta ja esittele Kanada lyhyesti miellekarttasi avulla parille.

3) Kuinka pitkäksi ajaksi Sandra tulee Suomeen?

Mieti, oivalla ja tee Lue ja vastaa

Isoveljeni asuu Vancouver-saaren eteläosassa, Victorian kaupungissa. Hän opiskelee siellä insinööriksi. Minä en halua insinööriksi. Haluaisin mieluiten metsänhoitajaksi, koska Kanadassa on suuria metsiä.

Tulemme kesäksi Suomeen. Odotan innolla mökkielämää ja maaseudun rauhaa! Pidän kovasti sekä Kanadasta että Suomesta. Kanadalla ja Suomella on paljon yhteistä.

Molemmissa on esimerkiksi hyvät koulut ja paljon luontoa.

sanasto asia on nimittäin niin

det är nämligen så

eteläosassa

i södra delen

itärannikolla

på östkusten

joilla on suomalaistausta

som har rötterna i Finland

kaksikielinen, kaksikielisen, kaksikielistä, kaksikielisiä

tvåspråkig

kanadansuomalainen

kanadafinländare

lukiolainen, lukiolaisen, lukiolaista, lukiolaisia

gymnasieelev, gymnasist

maaseudun rauha

lugnet på landet

metsä, metsän, metsää, metsiä

skog

metsänhoitaja, metsänhoitajan, metsänhoitajaa, metsänhoitajia

skogsvårdare

mieluiten

helst

odottaa innolla

se mycket fram emot

opiskella insinööriksi

studera till ingenjör

pysyvästi

permanent

ranska, ranskan, ranskaa

franska

saari, saaren, saarta, saaria

ö

sekava, sekavan, sekavaa, sekavia

oklar; rörig, virrig

Siuntio, Siuntion, Siuntiota

Sjundeå

suuri, suuren, suurta, suuria

stor

valtava, valtavan, valtavaa, valtavia

enorm, mycket stor

verbit opiskella, opiskelen, opiskeli, opiskellut

studera

109

24 Nunavut

Kanadasta tulee helposti mieleen englannin ja ranskan kieli, suuret metsät ja monet yhtäläisyydet Suomen kanssa. Mieleen tulee ehkä myös intiaanit eli First Nations -kansat, kuten Kanadassa sanotaan.

Mutta tiesitkö, että Kanadassa asuu myös inuitteja?

Useimmat kanadalaiset inuitit asuvat Nunavutissa. Nunavut on Kanadan uusin osavaltio tai pikemminkin territorio. Kanada on liittovaltio, johon kuuluu kymmenen osavaltiota ja kolme territoriota.

Vuonna 1999 Nunavutista tehtiin oma territorio, jolla on laajat itsehallinto-oikeudet.

110

1) Tekstissä mainitaan kaksi Kanadan

1) Mitä yhteistä Nunavutilla ja Ahvenanmaalla mielestäsi on?

Miten ne eroavat toisistaan?

alkuperäiskansaa. Mitkä?

2) Kanadassa Nunavut on sekä ”pienin” että ”suurin”. Missä mielessä?

2) Ota selvää, mitä Nunavutin lipussa oleva kivipatsas esittää? Kerro tai kirjoita.

3) Millainen ilmasto Nunavutissa on?

Lue ja vastaa

Mieti, oivalla ja tee

Nunavut on pinta-alaltaan Kanadan suurin territorio tai osavaltio, ja samalla väestöltään Kanadan pienin. Pinta-ala on noin 2,1 miljoonaa neliökilometriä, mutta asukasmäärä on vain noin 33 000. Alueella, joka on enemmän kuin kuusi kertaa suurempi kuin Suomi, asuu siis vain vähän enemmän ihmisiä kuin Ahvenanmaalla.

Erityistä Nunavutissa on muun muassa luonto. Alueella on erittäin paljon saaria ja vesialueet ovat näin ollen aina lähellä – Nunavut muistuttaa tässäkin hieman Ahvenanmaata. Mutta Nunavutin ilmasto on hyvin erilainen kuin Ahvenanmaan ilmasto. Nunavut on arktinen ja subarktinen alue. Luontotyyppi on pääosin tundra ja ikiroutaa on laajoilla alueilla.

Nunavutin pohjoisosassa meri on jäässä ympäri vuoden.

sanasto ikirouta

permafrost

luontotyyppi

naturtyp

muistuttaa jotakin

påminna om något

osavaltio

delstat

territorio

territorium

tulla mieleen

komma att tänka på

yhtäläisyys

likhet

111

Juttu luistaa d bestür av textbok arbetsbok digitalt elevmaterial lärarmaterial

ISBN 9789515241863

9 789515 241863