Älykäs intuitio lukunäyte

ASTA RAAMI

ÄLYKÄS INTUITIO ja miten käytämme sitä

S&S Helsinki

Teoksen kirjoittamista ovat tukeneet TyÜsuojelurahasto ja Suomen tietokirjailijat ry Š Asta Raami ja Kustantamo S&S, 2016 Painanut Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2016 ISBN 978-951-52- 3779-8

Pojilleni sekä kaikille niille, jotka rakentavat tulevaisuutta

SISÄLLYS Nokkela, sukkela intuitio

9

MI TÄ I N T U I T IOSTA TI E DE TÄÄN

17

Intuitio on ajattelun perusta

17

Mistä saamme tietoa?

21

Mihin tietoon voi luottaa?

29

MI TÄ O N Ä LY KÄS I NTUI TI O

35

Intuitio on kehittyvä kyky

35

Intuitiolla on monia ääniä ja väyliä

44

Vaikeat päätökset vaativat moniottelua

61

Intuitio tuo kirkkautta ristiriita­tilanteisiin

72

Asiantuntijat hyödyntävät älykästä intuitiota

81

Huippuasiantuntijuus ja tietämisen yhdistyminen

94

LU OVU US JA K E KS I MI NE N

116

Oivaltaminen on yhdistymistä

116

Miten pääsen oivaltavaan tilaan?

122

Intuitiokyky on luovuuden ydintä

141

Luovan mielentilan ristiriidat

151

Mistä uudet ideat tulevat – voiko niitä tilata?

162

Mitä voimme oppia keksijöiden ajattelusta?

177

I H M I ST E N VÄ L IS E T Y HTEY DE T

197

Olemme yhteydessä toisiin ja toisaalle

197

Merkitykselliset kohtaamiset jättävät jäljen

208

Erityislaatuinen tietäminen on luonnollista

228

Ä LY K KÄÄ N I N TUI TI ON KÄY TTÖ

258

Intuitiokyky – opi virittymistä, lukutaitoa ja erottelukykyä

258

Havainnointikyky – rohkene avautua ja huomaa herkästi

272

Erottelukyky – arvioi intuitiosi luotettavuutta

280

Matkalla kohti näennäisesti mahdottoman ylittämistä

296

Kiitokset

298

Inspiroivaa kirjallisuutta

300

Viitteet

302

Lähteet

313

NOKKELA, SUKKELA INTUITIO Olemme kaikki intuitiivisia, vaikka emme sitä tiedostaisi. Meillä jokaisella on monenlaisia intuitioita eli monenlaisia sisäisen tie­ tämisen tapoja. Tunnistatko, millaisia ovat sinun intuitiosi? Millä tavoin hyödynnät niitä? Ei haittaa, vaikka et osaisi vastata nyt. Kir­ jan luettuasi todennäköisesti osaat. Jokainen voi nimittäin oppia havainnoimaan ja hyödyntämään omaa intuitiotaan. Sinun ei tarvitse olla lahjakas tai tietynlainen. Riität sellaisena kuin olet. Älykäs intuitio koostuu kolmesta taidosta: kyvystä virittyä intuitioon, intuition lukutaidosta sekä kyvystä arvioida intuition luotettavuutta. Tämä kirja tarkastelee näiden taitojen käyttöä monesta eri näkökulmasta. Älykkään intuition käyttö on kykyä olla samanaikaisesti sekä avoin että erottelukykyinen riittävällä tarkkuudella.

Tietyissä tilanteissa intuitio on ylivertainen tai korvaama­ ton päättelyyn verrattuna. Intuitio auttaa nopeutta vaativassa päätöksenteossa, monimutkaisessa ongelmanratkaisussa ja saa visioimaan sellaista, mihin looginen ajattelu ei yllä.

NOKKELA, SUKKELA INTUITIO

9

Intuitio ei toimi sanoin, mutta tarvitsemme sanoja, jotta voimme puhua intuitiosta ja jakaa sen tuottamaa tietoa. Intui­ tion sanallistaminen on haasteellista. Sen vuoksi tämä teos puhuu siitä monin eri tavoin ja näkökulmin.

Kirjaa varten olen haastatellut ja havainnoinut useita ihmisiä, jotka kaikki ovat sekä erityislaatuisia että tavallisia samaan aikaan.

He edustavat eri ammatteja ja taustoja. Joukossa on taiteilijoita, muotoilijoita, opettajia, keksijöitä, lääkäreitä, käsityöläisiä, in­ sinöörejä, yritysjohtajia, eläkeläisiä, perheenäitejä, isiä ja nuoria.

Jokaisen taito ja herkkyys omaan sisäiseen tietämiseen on kehit­ tynyt ja hioutunut vuosien kuluessa. Jokaisen ihmisen ainut­ laatuisuus paljastuu myös kertomusten kautta. Sitaateissa osa ihmisistä esiintyy omalla nimellään, osa nimettöminä.

Vaikka yksilöllisiin intuitiokertomuksiin ei voi suhtautua varsin­ kaan tieteellisenä totuutena, niistä välittyy arvokasta, kerroksel­ lista tietämistä. Ne välittävät jotain, mitä minä – tai kukaan muu­ kaan ulkopuolinen – ei osaa kaikilta osin selittää. Ne puhuttelevat, luovat siltoja omiin kokemuksiimme ja niistä versoo uudenlaista ymmärrystä. Kaikkien näiden tarkoituksena on rikastaa ja ravisut­ taa omaa ajattelua. Intuitio kun ei toimi tietoisen päättelyn lineaa­ risessa maailmassa vaan moniulotteisessa tietotodellisuudessa.

Tarinoiden kautta voit alkaa havainnoida omia kokemuksiasi toisesta näkökulmasta, herkemmin ja avoimemmin, mikä on in­ tuition kehittämisessä olennaista. Osa tämän teoksen tarinoista tai tieteen tutkimustuloksista todennäköisesti haastaa käsityk­ siäsi todellisuudesta tai uskomuksiasi siitä, mikä ylipäätään on mahdollista. Olen itse saanut toistuvasti huomata, että oma mieleni asettaa rajoituksia, joita todellisuudessa ei ole olemassa.

Voit aloittaa teoksen lukemisen mistä kohtaa kirjaa tahansa.

Alkuosa käsittelee intuition teoriaa ja asiantuntijuuteen liittyvää intuitiota. Loppuosa sukeltaa syvälle henkilökohtaisiin oman

10

Ä LY KÄS I N T U I T I O

elämän kysymyksiin ja rajoja rikkovaan intuitioon. Kokonaisuus on kuin kaarisilta, joka tuo yhteen kaksi erilaista maailmaa. Jos pidät tieteellisemmästä painotuksesta, aloita kirjan alusta, mutta älä pelästy jos puolivälissä alkaa tuntua kaltevalta – teorioista ei ole tukevaksi kaiteeksi joka kohdassa. Tarinat kutsuvat irti­ päästämiseen ja uudenlaisen tasapainon löytämiseen. Jos taas olet oman elämäsi intuition käyttäjä, voit lukea ensin teoksen loppuosan tai tarinat. Kirjan alun taustojen haltuunotto voi vaa­ tia hieman sinnikkyyttä. Molempia puolia tarvitaan sillan raken­ tamiseen kohti älykästä intuitiota.

Minut johdatti intuition äärelle luovuus. Se on sillan keski­ osaa, josta näkyy molempiin maailmoihin. Lähes kolmekymmen­ tä vuotta olen tutkinut luovaa prosessia eri näkökulmista: tieteel­ lisesti, taiteellisesti, itseäni havainnoimalla, muita kuuntelemalla, kirjallisuutta lukemalla, kokeilemalla ja testaamalla. Mistä täysin uudet ideat tulevat? Miten on mahdollista keksiä sellaista, jota ei ole ennen ollut olemassa? Miten voi ratkaista mahdottomilta näyttäviä ongelmia? Luovuuden ytimestä löysin intuition.

Viimeiset viisitoista vuotta olen keskittynyt intuition tutkimi­ seen. Olen havainnoinut ja kehittänyt omaa intuitiotani sekä tutkinut muiden intuition käyttöä väitöstutkimuksessani. Silloin huomasin, että luovuuden ja intuition käyttöön liittyvät asiat eivät rajoitu vain luovan työn tekijöihin vaan ovat yleisempiä.

Intuitio on avain täysin uudenlaiseen ja arvokkaaseen tietoon.

Vaikka olen väitellyt intuition käytöstä ja kehittämisestä, en vieläkään koe olevani intuition asiantuntija – niin monisyisestä ja rikkaasta ilmiöstä on kyse. Mutta perehtyneisyyteni ja moni­ alaisen taustani vuoksi osaan todennäköisesti ihmetellä intuition ilmiötä tavalla, johon asiaan perehtymätön ei kykene. Toivon, että yhdessä ihmettely rohkaisee sinua kuuntelemaan ja kehittä­ mään omaa intuitiotasi!

NOKKELA, SUKKELA INTUITIO

11

Tarvitsemme älykästä intuitiota nyt ehkä enemmän kuin kos­ kaan. Ympärillämme on kasapäin vaikeita ongelmia, joiden rat­ kaisemiseen päättelevä äly ei riitä. Tarvitsemme päättelyn rajal­ lisuuden ylittävää ajattelua, sillä täysin uuden keksimisessä ei riitä olemassaolevan tiedon tai asioiden uudelleenyhdistely.

Jokaisella ihmisellä on valtava kapasiteetti tietämisen voima­ varoja. Potentiaali on huikea. Esittelen tässä kirjassa myös no­ belistien, tiedemiesten ja keksijöiden ajattelutapoja: radikaalin visionäärisyyden keskiössä ovat nimenomaan henkilökohtaiset ja monimuotoiset sisäisen tietämisen tavat.

Intuitiokykyä on mahdollista kehittää. Intuitio ei ole vain sattumanvarainen oivallus, joka tulee jos on tullakseen. Siihen voi tietoisesti virittyä ja sen kautta voi hakea tietoa. Intuitio toimii siis älykkäästi kahteen suuntaan. Tällä hetkellä ei ole yksimielisyyttä siitä, miten intuition eri muotoja voi ymmärtää, kehittää saati opettaa – saattaa olla, että niitä voi ainoastaan oppia. Mutta tutki­ mukseni, havaintojeni ja kokemukseni mukaan tätä oppimis­ prosessia voi nopeuttaa. Tämän tiedon tahdon jakaa sinun kanssasi.

Yksi tärkeimmistä asioista sisäisellä tutkimusmatkalla on erottelukyvyn kehittäminen. Mistä erotat luotettavan intuition?

Ilman sitä on vaikea arvioida tiedon oikeellisuutta tai hyödylli­ syyttä. Toinen tärkeä asia on havaintokyvyn kehittäminen. Mitä signaaleja havaitset ja miten voisit huomata yhä hienovaraisempia signaaleja? Havainto- ja erottelukyky muodostavatkin yhdessä intuition lukutaidon ytimen – älykkään intuition.

Toivon, että tämä kirja avartaa näkökulmaasi niin, että se ly­ hentää matkaasi intuitiosi äärelle. Kirjassa on mukana muutamia harjoituksia, joiden olen vuosien saatossa huomannut auttavan useimpia intuition äärelle. Parhaiten toimivat yksilölliset harjoi­ tukset – ja niiden keksimiseen tarvitaan taas omaa intuitiota.

Harjoittelun tavoitteena on elävä ja syventyvä yhteys itseesi ja

12

Ä LY KÄS I N T U I T I O

omaan intuitiiviseen ajatteluusi. Tutkimusmatka omaan sisäi­ seen tietoon kiehtova. Siinä jokainen on itse tärkeimmässä ase­ massa, tutkimuksen keskipisteenä. Jokaisella ihmisellä on monenlaisia intuitioita ja sisäisen tietämisen tapoja. Osa niistä on korvaamattoman arvokkaita.

Ehkä parasta on se, että vaikka intuition toimintaa ei voi täy­ sin ymmärtää, intuitiota voi silti hyödyntää. Jokainen käyttää sitä jo luonnostaan! Ei ole myöskään tarpeen todistaa, onko in­ tuition kautta saatu tieto absoluuttisesti totta, jos se toimii käytännön tilanteissa.

Ihminen on nerokas kokonaisuus. Teknologisen kehityksen keskellä saattaa unohtua, että meillä on sisäänrakennettuna oikeastaan kaikki mitä tarvitsemme ollaksemme kekseliäitä, luo­ via, terveitä ja onnellisia. Vähättelemme omaa tietoamme, jos etsimme vastauksia ainoastaan itsemme ulkopuolelta. Kukaan toinen ei voi tarjoilla sinun sisälläsi olevaa tietoa sinulle.

Ihmisen monenlaisia tietämisen tapoja ei voida korvata koneel­ la tai laskennallisen tehon lisäämisellä. Parhaimmillaankin tek­ nologia kykenee vain jäljittelemään luontoa. Ihmisen kyky ha­ vainnoida on paljon hienovaraisempi, tarkempi, tehokkaampi ja moniulotteisempi kuin yksittäisen teknisen laitteen. On aika herätä arvostamaan ihmisen sisäistä viisautta ja huomata, miten monen­ laisia tietämisen tapoja meissä on. Kirjallani tahdon osaltani rikastaa käsitystä ihmismielestä, sen luovasta kauneudesta ja briljanssista.

Olisi kuitenkin syytä puhua enemmän intuitiosta ja päättelys­ tä kuin intuitiosta tai päättelystä. Ne ovat erilaisia ajattelun muo­ toja ja niiden arvo mitataan erilaisissa tilanteissa. Niiden yhteis­ työ on äärettömän tärkeää varsinkin uuden ideoinnissa, vaikeissa päätöksissä ja monimutkaisten ongelmien ratkaisussa. Päättelyn ja intuition tietoisesta yhdistämisestä syntyy rikasta tietoa. Älyk­ kään intuition käyttö on järkevää.

NOKKELA, SUKKELA INTUITIO

13

VÄITTEITÄ INTUITIOSTA – TOTTA VAI TARUA? Intuition antama tieto on totta ja se on aina luotettavaa.

Intuitio voi olla luotettavaa tai epäluotettavaa, samoin kuin päätelty tietokin.

Intuitioita on monenlaisia. Tietyt intuition muodot ovat alttiimpia vinoumille ja virheille. Tunnepohjainen tuntuma harhautuu useammin kuin asiantuntijuuteen ja kokemukseen perustuva intuitio. Tarvitsemme älykästä intuitiota, joka syntyy intuitiokykyä kehittämällä. Silloin on mahdollista erottaa intuitio peloista, mieli­ haluista, mielijohteista ja mielikuvituksesta.

Intuitio ja päättely ovat vastakohtia.

Intuitio ja päättely ovat erilaisia tietämisen tapoja, mutta eivät välttämättä tois­ tensa vastakohtia: tiedonhankinnan tapoina ne ovat hyvin erilaiset mutta limit­ tyvät ajattelussa. Intuitio ja päättely voivat osoittaa samaan suuntaan, jolloin niiden kautta saatu tieto on samansuuntaista.

Intuitio on synnynnäinen lahja, joka minulla joko on tai ei ole.

Jokainen ihminen on intuitiivinen ja aivot toimivat synnynnäisesti intuitiivisesti.

Itsenäinen elämä ilman intuitiota on mahdotonta. Intuitio on sekä ihmisen omi­ naisuus että kyky. Jotkut ovat herkempiä tunnistamaan oman intuitionsa. Kaikki voivat kehittää omaa intuitiokykyään.

14

Ä LY KÄS I N T U I T I O

Stressissä intuitio ei toimi.

Tavallisesti intuition kuulee paremmin, jos on rentoutunut ja mieli on rauhallinen.

Toisaalta stressaavassa tilanteessa tai paineen alla toimiessa, esimerkiksi onnet­ tomuudessa tai henkeä uhkaavassa tilanteessa, intuitio voi olla erittäin kirkas.

Naiset ovat intuitiivisempia kuin miehet.

Tutkimukset ei vahvista naisten olevan miehiä intuitiivisempia. Ekspertti-intui­ tiivisissa henkilöissä on yhtä lailla miehiä kuin naisia. Kuitenkin feminiinisinä pi­ detyt ominaisuudet, kuten empatia, herkkyys ja kyky tunnistaa omia tunteita, ovat hyödyllisiä intuition käytössä.

Intuitio on sama kuin kuudes aisti.

Kuudes aisti viittaa yliluonnolliseen kokemiseen tai selittämättömään tietämiseen.

Intuitiossa on puolia, joille ei vielä ole olemassa selitysmallia. Osa intuitioista pohjautuu kuitenkin selkeästi asiantuntijuuteen, kokemukseen tai vaistoihin.

Intuitiota ei siis voi kutsua kuudenneksi aistiksi.

Intuitiivinen ajattelu sijaitsee oikeassa aivolohkossa.

Joskus kuulee sanottavan, että intuitiivinen ajattelu liittyy aivojen oikeaan puo­ leen ja rationaalinen vasempaan. Ajatteluun osallistuvat kuitenkin aina aivojen monet alueet, vaikkakin tietyt toiminnot tapahtuvat suurimmaksi osaksi jossa­ kin tietyssä kohdassa aivoja. Aivot ovat hieno yhteistoimintaelin.

Intuitiota voi auttaa kuvittelemalla.

Intuitio ja mielikuvitus ovat erilaisia toimintoja. Kuvittelun avulla ei voi päästä käsiksi luotettavaan intuitioon. Joidenkin ihmisten intuitio näyttäytyy kuvina, joidenkin taas fyysisinä tuntemuksina tai vaikkapa tuoksuina. Kuvittelu voi toki auttaa kehittämään visuaalista näkökykyä, jolloin intuitio voi alkaa näyttäytyä kuvina myös niille, joille tämä ei ole luontaista.

NOKKELA, SUKKELA INTUITIO

15

Intuitio tulee, jos on tullakseen.

Intuitio ei ole aina ohjailtavissa. Se toimii täysin eri tavoin kuin päättely. Intuitio usein tosiaankin pulpahtaa mieleen äkillisenä ja yllättävänäkin oivalluksena, mutta intuitioon on mahdollista myös virittyä. Intuition kautta voi tietoisesti hakea tietoa ja tätä taitoa voi edistää harjoittelemalla.

Jos intuitiot ovat vastakkaiset, toinen on väärässä.

Jos eri ihmisten intuitiot tuovat vastakkaista tietoa, tulee asiaa tutkia tarkem­ min. On mahdollista, että toisen henkilön intuitiota vinouttaa tunnesidos tai tiedostamaton este. Kyse voi olla myös vallankäytöstä. Mutta on myös mahdol­ lista, että ihmiset suuntaavat intuitionsa eri kohtiin asiakokonaisuutta, jolloin tieto vain näyttää ristiriitaiselta. Intuitio ei toimi lineaarisesti, joten sen sanallis­ taminen ja jakaminen voi olla haastavaa.

Intuitiota ei tarvitse perustella.

Intuition perusteleminen ei ole aina helppoa, kun intuitiolle voi olla vaikea löytää sanoja. Asiantuntijan tunnistaa kuitenkin aina hyvistä ja kattavista perusteluista.

Jos intuitioitaan jakaa muille, on syytä valmistautua antamaan muitakin perus­ teluita kuin että jokin ”vaan tuntuu oikealta”. Mitä enemmän kehittää kykyä tunnistaa ja eritellä omia tuntemuksiaan, sitä helpompaa on perustella oman intuition muille, ja arvokas tieto tulee myös jaetuksi.

Minusta tulee hörhö, jos luotan intuitioon tai kehitän sitä. Älykäs intuitio ei ole feminiinistä pehmoilua, meedioiden hommaa tai epä­ määräistä fiilistelyä, vaan tietämisen kovaa ydintä. Tutkimukset nobelistien, visionäärien ja keksijöiden keskuudessa paljastavat, että intuitio on korvaama­ ton apu uuden keksimisessä ja monimutkaisessa ongelmanratkaisussa.

Minulla ei ole aikaa intuitiokyvyn harjoittamiseen. Älykkään intuition käyttäminen tuottaa huikeasti ajansäästöä. Intuitio toimii noin 300 000 kertaa nopeammin päättelyyn verrattuna. Intuition harjoittelu ei vaadi niinkään aikaa kuin kykyä suunnata ja avartaa mieltä.

16

Ä LY KÄS I N T U I T I O

MITÄ INTUITIOSTA TIEDETÄÄN Intuitio on kompleksinen käsite, jota eri tutkimusalat lähestyvät ja tutkivat eri tavoin. Intuitiosta puhuminen ja sen määrittely voi välillä tuntua liukkaalta kuin saippua, mutta auttaa omaan intui­ tioon tutustumisessa ja sen toiminnan ymmärtämisessä. Tässä osiossa avataan intuition ilmiötä eri näkökulmista.

Intuitio on ajattelun perusta Intuitiolla ei ole yksiselitteistä määritelmää. Arkikielessä intuitio kuvataan usein äkilliseksi, välähdyksenomaiseksi ja välittömäksi tiedoksi. Se mielletään oivallukseksi, tuntemukseksi tai päähän pälkähtäväksi ratkaisuksi, joka tulee tiedostamattomasta.

Psykologian alan kirjallisuus määrittelee intuition tavallisesti hiljaiseksi sanattomaksi tiedoksi, joka perustuu pääasiassa koke­ mukseen ja oppimiseen. Intuitiivinen tietäminen on välitöntä, assosiatiivista ja pohjautuu ei-tietoisiin tietorakenteisiin.1

M I TÄ I N T U I T I O STA T I E D E TÄÄ N

17

Ihmisen ajattelun voi karkeasti jakaa kahteen hyvin erilai­ seen ajattelun prosessiin. Ensimmäinen on välitön ja ei-tietoi­ nen eli intuitiivinen. Toinen on rationaalinen eli tietoinen päättely. Tiivistettynä näiden eroa voisi kuvata vaikkapa näin: päätellessä tiedän, että ajattelen tätä ajatusta, kun taas intuitio­ ta voi kuvailla näin: tiedän, vaikka en osaa sanoa miten.2 Nämä kaksi ajatteluprosessia muodostavat ihmisen ajattelun perus­ tan. Käytännössä molemmat ovat kietoutuneet toisiinsa. Suu­ rin osa ajattelusta on intuitiivista, eli välitöntä ja ei-tietoista ajattelua.

Jokainen on intuitiivinen, tiedostipa sen tai ei. Se on aivojen synnynnäinen toimintatapa: ajattelemme aina ensin intuitiolla ja päättely seuraa vasta viiveellä.3 Kaikki käyttävät intuitiota jatku­ vasti jokapäiväisessä elämässään, vaikkakin sen käyttö on useim­ miten tiedostamatonta ja sattumanvaraista.

Eri tieteenalat lähestyvät intuitiota eri tavoin ja avaavat oman­ laisiaan näkökulmia. Ongelmana kuitenkin on, että ne eivät kes­ kustele kovin hyvin keskenään. Jokaisella alalla on omat käsit­ teistönsä ja tutkimusmenetelmänsä, niin myös johtopäätöksensä.

Se on kuin kasa erilaisia palapelejä, joista vain jotkin palat sopivat yhteen. Joissain kohdin on päällekkäisyyksiä ja toisaalle jää suu­ ria aukkoja.

Siinä missä neurotiede avaa näkökulmia aivoissa tapahtuviin muutoksiin, psykologia tutkii mielessä tapahtuvia prosesseja.

Kasvatustiede avaa näkökulmia ihmismielen kehitykseen ja ta­ poihin oppia kun taas antropologia auttaa ymmärtämään koke­ muksia. Filosofia etsii kuvaavampia käsitteitä ja designtutkimus parempia menetelmiä intuition hyödyntämiseen. Edes näin moni­ alaisesta tarkastelusta ei synny täysin kattavaa kuvaa intuitiosta – niin moniulotteisesta ilmiöstä on kyse. Jokainen tutkimusala tutkii vain viipaletta kokonaisuudesta.

18

Ä LY KÄS I N T U I T I O

Psykologian tutkimuksen näkökulmasta intuition käsite kattaa kaiken ei-tietoisen ajattelun. Intuitio on siis eräänlainen sateenvarjokäsite, jonka alle kuuluvat kaikki mielen toiminnot paitsi tietoinen päättely. Tästä näkökulmasta intuitiota ovat esi­ merkiksi assosiaatiot, vaistot, alitajuinen toiminta, opitut tavat, kuten mieltymykset ja inhot, sekä automatisoituneet taidot.4 Esimerkiksi pyörällä ajaminen tai pallon lennosta kiinni koppaa­ minen ovat intuitioon perustuvaa toimintaa, vaikka näitä ei ar­ jessa intuitioksi kutsutakaan. Tämä teos keskittyy älykkääseen intuitioon, eli juuri niihin intuition tyyppeihin, jotka avustavat luovuutta vaativissa ajattelutoiminnoissa ja päätöksenteossa.

Looginen ja virheettömyyteen pyrkivä päättelevä ajattelu on ihmiselle haastavaa ja suhteellisen hidasta. Päättelyssä tarvittavat prosessit ovat peräkkäisiä, ja vaativat tietyn järjestyksen.5 Päätel­ täessä syntyy helposti aukkoja. Intuitiivinen ajattelu sen sijaan kykenee useiden asioiden samanaikaiseen prosessointiin. Intuitio kerää ympäristöstä vaikutelmia, aistimuksia ja havaintoja, ja sa­ malla rationaalinen ajattelu nivoo niitä yhteen. Rationaalinen päättely rakentaa ymmärrystä. Samalla se luo jatkumoa tai tarinaa, jossa mahdolliset aukot täytetään ja kokonaisuudesta tehdään mielekäs – pahimmillaan epäloogisesti tai sepittämällä. Kun olemme näin luoneet itsellemme mahdollisimman eheän tarinan, siitä on vaikea irrottautua. Tämän vuoksi päätelmissä on aina mukana myös epäjohdonmukaisuutta ja irrationaalisia piirteitä sekä kuvittelua.

Intuitio tuottaa tietoa, jota ei saa päättelemällä. Käytännössä se kuitenkin nivoutuu päättelyyn, ja kaikessa toiminnassa käy­ tämme sujuvasti kumpaakin rinnakkain ja lomittain. Niinpä ei ole viisasta asettaa intuitiota ja päättelyä vastakkain. Mitä vaikeam­ masta ajatustoiminnasta on kyse – esimerkiksi uuden luomisesta, keksimisestä, vaikeasta ongelmanratkaisusta tai visioinnista – sitä enemmän tarvitaan päättelyn ja intuition yhteistyötä.

M I TÄ I N T U I T I O STA T I E D E TÄÄ N

19

Tietyissä tilanteissa ja oikein käytettynä intuitio tuottaa pal­ jon parempia tuloksia ja ratkaisuja kuin päättely.6 Tutkimusten mukaan intuitio on ylivertainen tilanteissa, joissa informaatiota on liian vähän tai liikaa. Jos tutkimuskohteesta ei tiedetä riittä­ västi eli tietämyksessä on liian suuria aukkoja, ei ole mahdollista päätellä kestävästi. Jos taas faktoja on liikaa, päättelevä äly tu­ kehtuu informaation määrään: tietoisen ajattelun kapasiteetti kun on suorituskyvyltään erittäin rajallinen.

Ihminen kykenee pitämään mielessään samanaikaisesti vain noin neljä asiaa. Tietoisesti pystymme keskittymään oikeastaan vain yhteen asiaan kerrallaan.7 Voimme toki syödä purkkaa ja polkea kuntopyörää samalla kun puhumme puhelimessa, mutta se onnistuu siksi, että osa näistä toiminnoista on automatisoituneita.

Hankalimmissa tilanteissa informaatiota on määrällisesti lii­ kaa, mutta samalla oleellista tietoa puuttuu. Aina ei ole edes sel­ villä se, että tietoa puuttuu tai varsinkaan mitä tietoa puuttuu.

Tällaisissa tilanteissa intuition ylivertaisuus päättelyyn verrattu­ na korostuu, etenkin jos aikaa on käytettävissä vain vähän.8 Yhä useammat nykymaailman ongelmat ovat juuri tämänkaltaisia: sekavia ja monimutkaisia vyyhtejä, joita päättelevä äly ei yksi­ nään pysty ratkaisemaan.

Miksi intuitiota ei sitten hyödynnetä tietoisemmin tai kehite­ tä? Yksi syy tähän on intuitio-käsitteen epämääräisyys. Jos se ymmärretään sateenvarjomaisena kattokäsitteenä, on vaikea ymmärtää, mistä itse asiassa on kyse. Osittain juuri epämääräi­ syyden vuoksi intuitio käsitetään päättelyyn verrattuna vähem­ piarvoiseksi tiedon muodoksi, joka on pääsääntöisesti vieläpä sattumanvaraista, vääristynyttä ja epäluotettavaa.9 Nämä väittä­ mät ovat osittain totta, sillä varsinkin tietyt intuition muodot ovat herkkiä vääristymille. Puhutaan intuition vinoumista; on siis totta, että intuitio ei aina ole luotettavaa.

20

Ä LY KÄS I N T U I T I O

Jos intuitio käsitetään vain satunnaiseksi ja tunnepohjaiseksi fiilikseksi, intuition luotettavuuden todellakin voi kyseenalaistaa hyvällä syyllä. Intuitio sekoittuu helposti pelkoihin, mielihaluihin, päähänpistoihin tai mielikuvitukseen. Silloin ei kuitenkaan ole kyse intuitiosta. Intuitio on eri asia kuin pelko tai mielihalu.

Erottelukykyä täytyy kehittää, jotta nämä eivät sekoitu toisiin­ sa. Vain siten saamme käyttöömme älykkään intuition.

Intuition kokemuksiin voi liittyä myös poikkeuksellista tie­ tämistä. Intuition kautta voi nimittäin saada tietoa, jota ei muu­ ten ole saatavilla ja jota ei ns. pitäisi voida tietää. Vaikka tällaiset kokemukset kuulostavat mystisiltä ja jopa pelottavat toisia ihmi­ siä, ne ovat pohjimmiltaan luonnollisia.10 Intuition välttämättömyys korostuu haasteellisissa ja moni­ mutkaisissa ajatustoiminnoissa. Ilman intuitiota matematiikka on pelkkää laskentoa. Ilman intuitiota ei synny uutta. Mutta yhtä lailla sitä tarvitaan kyvyssä ymmärtää itseä, lukea runoja, kokea kauneutta, ratkaista sanallisia laskutehtäviä tai kirjoittaa kirjettä.

Intuitiota tarvitaan myös toisten ymmärtämiseen, sillä kieli toimii osittain päättelyn ulkopuolella. Intuitiota tarvitaan, jotta kielen jättämät aukot täyttyvät ja ymmärrämme ajatuksen toisen henki­ lön sanojen takana. Älykkäästi toimiva intuitio on keskinäisen ymmärryksen, luovan toiminnan ja kekseliäisyyden kova ydin.11

Mistä saamme tietoa?

Voimme tietää eri tavoin ja saamme tietoa eri lähteistä. Tieto voi perustua päättelyyn ja auktoriteetteihin, mutta se voi perustua myös kokemukseen tai intuitioon. Päätelty tieto ja auktoriteet­ tien jakama tieto ovat luonteeltaan ulkoista, kun taas kokemus ja intuitio ovat sisäistä tietämistä. Tietäminen voi olla myös yhdis­ telmä kaikkia näitä tietämisen tapoja.12 M I TÄ I N T U I T I O STA T I E D E TÄÄ N

21

Tietoinen päättely on tietämistä, jossa tiedon tuottamisen prosessi voidaan jäljittää, tiedon lähteet ja perusteet ymmärre­ tään ja voidaan kommunikoida. Tietoinen päättely voi perustua esimerkiksi laskelmiin, analyysiin, syy-seuraussuhteisiin ja lo­ giikkaan. Päättelyn koko prosessi voidaan saattaa muiden nähtä­ väksi, ja sen vuoksi päätelmien luotettavuutta on helppo arvioi­ da. Tämä tekee päättelystä perustellun ja vaivattomasti jaettavan tiedon muodon. Näistä syistä päättelyä myös arvostetaan, vaikka se ei aina toimisikaan hyvin käytännössä.

Päättelyn ohella arvostetaan yleensä auktoriteettien ja asian­ tuntijoiden tuottamaa tietoa. Tieteellinen tieto on vertaisarvioitua ja tutkijat rakentavat tätä tietoa yhdessä. Yleensä se edustaakin kunkin ajankohdan parasta ymmärrystä jostakin tietystä aihees­ ta. Asiantuntijuus ei itsessään ole vielä tae tiedon luotettavuu­ desta, sillä asiantuntijallakin voi olla puutteellista, ristiriitaista, vääristynyttä tai harhaanjohtavaa tietoa. Asiantuntija saattaa jopa valehdella – ihminen kun on.

Kokemusperäinen tieto pohjautuu ihmisen omaan elämään ja aiempiin kokemuksiin. Se on tärkeä osa tietämistä ja oppimista.

Lukuisat arjen tiedot ja taidot opitaan kokemuksien kautta. Te­ kemällä oppiminen on tehokas oppimisen muoto, varsinkin yh­ distettynä mestari-kisälli-tyyppiseen toimintaan. Tällaisen teke­ misen myötä siirtyy paljon ei-sanallista arvokasta tietoa. Kaikkea tietoa ei pysty eikä ole tarpeenkaan pukea sanoiksi, vaan yhdessä tehtäessä opitaan myös tarkkailemalla, matkimalla, virheitä kor­ jaamalla ja yhdessä keksimällä. Kokemusperäisen tiedon arvioin­ nissa korostuu asiantuntemus ja toimivuus käytännössä. Joskus voi tosin oppia myös virheellisiä tai huonoja toimintatapoja.

Intuitio pohjautuu välillä kokemukseen ja oppi miseen. Se voi olla myös sellaista tietämistä, joka ei pohjaudu opittuun tai koet­ tuun. Silloin intuitiosta käytetään nimitystä noeettinen tietäminen.

22

Ä LY KÄS I N T U I T I O

Noeettisen tietämisen kautta tieto, idea tai oivallus voi ilmestyä äkisti, kirkkaasti, voimallisesti tai vakuuttavasti.

Voisin kuvata intuitiotani sanoilla positiivinen tyhjyys. Kuin valoisat, selkeät hetket. Se on tila, jossa kaikki turha on tippunut pois tai jäänyt kehälle, ulkopuolelle. Se on minusta riippumatonta, se ei ole työnteon tai ponnistelun tulos.13 Tällainen tietäminen on perinteisesti jäänyt vähemmälle huo­ miolle. Joskus se voi olla jopa yliluonnolliselta vaikuttavaa tie­ tämistä. Monet tieteen historian loistavat ideat ja keksinnöt ovat saaneet alkunsa tällaisesta tietämisestä.14 Tieto on voinut tulla unessa, ilmestyksenä, välähdyksenomaisena oivalluksena, yhdis­ tymisen tunteena tai joskus jopa tilassa, joissa tietoisuus on muuntunut vaikkapa huumaavien aineiden vaikutuksesta. Ei ihme, että intuition maine outona tai epämääräisenä on korostu­ nut päättelyyn verrattuna. Kaikki tietäminen on kuitenkin poh­ jimmiltaan luonnollista.

Ajattelisinko intuitiolla vai päätellen?

Yksi tunnetuimmista intuition vinoumien tutkijoista on Daniel Kahneman, taloustieteen Nobel-palkinnolla palkittu psykologi ja päätöksenteon tutkija. Kahneman käyttää intuitiosta nimitystä ”systeemi 1” ja tietoisesta päättelystä nimitystä ”systeemi 2”.15 (Monet tutkijat mitä ilmeisemmin käyttävät aikansa tutkimiseen eivätkä kuvaavien nimien keksimiseen!)

Kummassakaan näistä ei ole kyse yhtenäisestä järjestelmästä, vaan joukosta erilaisia toimintoja. Aivot ovat hienostunut yhteis­ toimintaelin. Systeemi 1 koostuu joukosta automatisoituneita ja ei-tietoisia prosesseja. Systeemi 2 taas viittaa tietoisiin ja hallit­ tuihin prosesseihin. Kahneman on tutkinut heuristiikkoja ja nimen­ omaan niiden vinoumia eli vääristymiä. Heuristiikat ovat yksi M I TÄ I N T U I T I O STA T I E D E TÄÄ N

23

intuition muoto. Heuristiikkoja ovat esimerkiksi nyrkkisäännöt, kehittyneet arvaukset tai stereotypiat, joita jokaiselle syntyy toistuvista tilanteista. Heuristiikkoja syntyy automaattisesti ko­ kemuksen myötä, mutta niitä voi myös tietoisesti kehittää ajat­ telunsa tai toimintansa tueksi.

Heuristiikat nopeuttavat ratkaisun löytymistä. Esimerkiksi sanallisten laskutehtävien ratkaisussa hyödynnetään heuristiik­ koja. Ongelmaa miettiessä ei heti tiedetä oikeaa ratkaisua, vaan toimivaa tapaa etsitään yritysten ja erehdysten kautta tai kehit­ tyneiden arvauksien avulla. Jos sitten kolme sanallista tehtävää on pystynyt ratkaisemaan samalla tavalla, niin todennäköisesti neljänteen tehtävään koettaa ensin soveltaa tätä samaa tapaa – vaikka tehtävä vaatisi aivan erilaisen ratkaisutavan. Silloin puhu­ taan heuristiikan vinoumasta tai virheeseen johtavasta ajattelu­ tavasta.

Intuitio on altis vinoumille, kun erittäin nopea hahmon­ tunnistusprosessi yhdistää käsillä olevan tilanteen muistissa olevaan tilanteeseen. Silloin ajattelemme, että se mitä näemme, on KAIKKI mitä on olemassa.16 Tämä johtaa virheelliseen tulkin­ taan. Tietoinen mieli muokkaa todellisuutta sivuuttamalla joita­ kin havaintoja. Sivuutamme näkemäämme, koska havainnot eivät sovi siihen kokonaisuuteen, jonka olemme mieleemme ra­ kentaneet. Kaikki tämä alleviivaa havaitsemisen tärkeyttä.

Heuristiikkojen vinoumien ohessa intuition altistaminen ratio­ naaliselle analysoinnille tuottaa uusia ongelmia. Tutkimusten mukaan intuitiivisen tiedon ylianalysointi vähentää intuition tarkkuutta.17 Kuitenkin joissain tilanteissa intuition analysointi on hyödyllistä. Käytännössä on tietysti vaikea tietää, milloin in­ tuitiota analysoi liikaa ja analyysista tulee ylianalysointia.

Joskus heuristiikkojen epäluotettavuudesta vedetään sellai­ nen johtopäätös, että olisi parempi luottaa pelkästään päättelyyn

24

Ä LY KÄS I N T U I T I O

ja unohtaa intuitio, jotta vältytään virheiltä. Tämä ei kuitenkaan ole järkevää, sillä heuristiikoista on myös hyötyä. Päättelykään ei ole aina luotettavaa: sekin voi olla virheellistä eri syistä. Lisäksi intuition sivuuttaminen on käytännössä mahdotonta, sillä intui­ tio on paljon muutakin kuin heuristiikkoja. Meillä on käytössäm­ me koko ajan erilaisia intuitioita, jotka pohjautuvat erilaisille prosesseille. Käytännössä on siis järkevää kehittää intuitiota niin, että voi hyödyntää sen parhaita puolia eli älykästä intuitiota.

Vaikka Kahneman on kiinnittänyt huomiota erityisesti intui­ tion vinoumiin, hän puhuu myös intuition hyödyistä. Vaikka suurin osa tekemistämme virhepäätelmistä tulee intuitiosta, siitä johtuu myös suurin osa oikeista päätöksistämme. Tietoinen päät­ tely ei tuota ihmisen tietämyksen kirkkainta timanttia, sillä päättely on kyvyiltään ja tietopohjaltaan aina rajallinen.

Tietoisen mielen ja intuition eroista

Tietoinen mieli voi poimia vain murto-osan aivoihimme ja ke­ hoomme saapuvasta tiedosta. Se prosessoi tietoa peräkkäin ja tietyssä järjestyksessä. Intuitiivisesti ihminen pystyy sitä vastoin käsittelemään useita tietoja rinnakkain ja toisistaan riippumat­ tomasti. Tämän vuoksi sen tiedon käsittelyn kapasiteetti on aivan eri luokkaa. Vaikka ihmismieltä ei voi rinnastaa koneeseen, niin vertaus tietokoneen prosessoriin auttanee hahmottamaan ajatteluprosessien eroavaisuuksia. Tietoinen mieli voi parhaim­ millaan käsitellä noin 40–50 bittiä sekunnissa.18 Samassa ajassa intuitiivinen mieli käsittelee noin 11 miljoonaa bittiä. Ero on siis noin 300 000 -kertainen! Luku perustuu pääosin tutkimuksiin siitä, kuinka paljon havaintoja saamme eri aistien kautta, joista näköaisti rekisteröi suurimman osan. Todellisuudessa ero voi olla huomattavasti suurempikin, sillä saamme myös muuta kuin M I TÄ I N T U I T I O STA T I E D E TÄÄ N

25

viiden perusaistin kautta tulevaa tietoa. Vaikka luvut ovat vain karkeita arvioita, ne antavat suuntaviittoja erojen hahmottami­ seen. Oleellista on se, että tiedonkäsittelyn nopeus rationaali­ sen ja intuitiivisen ajattelun välillä on täysin eri luokkaa.

Kuvitellaanpa intuitio ja päättely virtaavaksi vedeksi. ”Intui­ tion vesi” virtaisi Päijännetunnelissa, joka tuo vettä Helsingin asukkaille. Tunneli on poikkipinta-alaltaan reilut viisitoista neliö­ metriä – eli niin iso, että tunneliin sopisi vaikka kuorma-auto.

Millaista tunnelia pitkin virtaisi siinä tapauksessa ”päättelyn vesi”? Se olisi vain lyijykynän paksuinen väylä! Silti molemmat näistä tiehyistä toimivat täydellisesti, juuri niin kuin pitääkin – parhaalla mahdollisella tavalla. Ihmismielen tiedonkäsittely on loistava todiste tämän monimutkaisen yhteistyön äärettömäs­ tä hienoudesta. Ja jokainen ihmiskeho kykenee tähän tiedon­ käsittelyyn luonnostaan.

Vaikka tietoisen mielen kapasiteetti onkin erittäin rajallinen, sen avulla voi fokusoida huomion tarkasti haluttuun kohteeseen.

Tähän taas ei intuitio pysty. Intuitio huolehtii sen sijaan saman­ aikaisesti paljosta muusta. Kun tietoinen mielemme bussissa kotimatkalla ajattelee kynttiläillallisen tarjottavia, suunnittelee viikonlopun patikointiretkeä tai muistelee viimekesäistä matkaa, ei-tietoinen mielemme ahkeroi muiden toimintojen parissa. Se esimerkiksi havainnoi nykyhetkeä monesta eri suunnasta. Se rekisteröi muutokset bussissa, ikkunan takana sekä tarkkailee oman kehon toimintoja. Ohi vilahtavasta maisemasta se poimii uuden idean retkelle. Jokin tapahtuma, ääni, bussin liike, muut ihmiset tai kehon tila saattaa äkisti kiinnittää huomiomme ja nousta tietoisuuteen. Silloin tietoisesti päätämme, tarvitseeko muuttuneeseen tilanteeseen tai olosuhteeseen reagoida. Jollakin alitajuisella tasolla olemme ympäristöstämme ja kehostamme tauotta tietoisia, vaikka emme sitä huomaakaan.

26

Ä LY KÄS I N T U I T I O