Toimintakertomus

OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA

KONSERNI KSS Energia -konsernin muodostavat emoyhtiö KSS Energia Oy sekä sen tytäryhtiöt KSS Verkko Oy, KSS Lämpö Oy, KSS Rakennus Oy, Eficap Oy, Sähkökymi Oy ja Voimakymi Oy. Sähkökymi Ky:n yhtiömuoto on muutettu ja rekisteröity osakeyhtiöksi. Kymin Voima Oy on KSS Energia Oy:n osakkuusyhtiö. Vuosi 2016 oli lämpötilaltaan 5,1 prosenttia keskimääräistä lämpimämpi. Kuitenkin se edellisvuoteen verrattuna oli huomattavasti kylmempi. Tammikuussa saavutettiin Suomessa uusi sähkön kulutuksen ennätys. Kulutushuippu nousi 15 177 megawattiin. Tästä määrästä 28,5 prosenttia oli tuontisähköä. Sähköverkkoyhtiö KSS Verkko Oy:n toimialueella Kouvolassa ja Iitissä käytettiin sähköä 660 (edellisvuonna 629) gigawattituntia. Sähkön käyttö kasvoi 4,9 prosenttia. Toimialueella on 51 472 sähkönkäyttöpaikkaa.

Uusia sähköliittymiä rakennettiin 54 (84), kaukolämpöliittymiä 19 (19) ja kaasuliittymiä 6 (2).

Sähkönjakelun keskimääräinen, käyttöpaikkakohtainen keskeytysaika oli 27 (40) minuuttia. Vastaava kaukolämmön toimitusten keskeytysaika oli 46 (40) minuuttia. Energian toimitusvarmuus on parantunut merkittävästi viime vuosien aikana ennakoivan huollon ja kunnossapidon ansiosta.

Kaukolämpöä tuotettiin omilla voimalaitoksilla ja lämpökeskuksilla 450 gigawattituntia, josta 73,9 prosenttia tuotettiin energiatehokkaasti sähkön ja lämmön yhteistuotannolla. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 65,7 prosenttia. Biolämmön tuotanto käynnistyi Korialla viljavaraston yhteyteen rakennetulla lämpökeskuksella. Se liitettiin Korian kaukolämpöverkkoon lokakuussa, ja samalla taajaman kaksi erillistä lämpöverkkoa yhdistettiin.

Kaukolämmön myynti kasvoi 8,4 prosenttia nousten 475 (439) gigawattituntiin. Maakaasua myytiin 195 (181) gigawattituntia.

Verkonrakennus- ja kunnossapitopalvelujen kysyntä pysyi kohtuullisen hyvänä. KSS Rakennus Oy:n liikevaihto jäi edellisvuoden tasolle, 9,1 miljoonaan euroon. Liikevoitto oli 9,6 (13,5) prosenttia liikevaihdosta. Keskeneräisiä, alkuvuoden 2017 aikana valmistuvia töitä jäi huomattavan paljon. Palveluista 38,6 prosenttia myytiin energiakonsernin ulkopuolelle. Konsernin liikevaihto oli 111,6 (112,1) miljoonaa euroa, tulos rahoituserien jälkeen 7,9 (8,3) miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 5,7 (5,8) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 146,0 (145,6) miljoonaa euroa. Kassavirtaperusteiset investoinnit olivat 11,3 (8,0) miljoonaa euroa. Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat olivat yhteensä 36,6 (39,6) miljoonaa euroa.

Konsernin liikevoitto oli 8,3 (8,0) prosenttia liikevaihdosta. Oman pääoman tuotto oli 11,6 (11,8) ja omavaraisuusaste 34,7 (34,2) prosenttia.

Konserniyhtiöiden palveluksessa oli keskimäärin 117 henkilöä, joista kuukausipalkkaisten työntekijöiden määrä oli 71 ja tuntipalkkaisten 46. Palkat ja palkkiot olivat yhteensä 5,8 (5,9) miljoonaa euroa.

EMOYHTIÖ Sähköenergiaa myytiin 1 284 (1 306) gigawattituntia. Tästä omilla voimalaitoksilla ja tuotantoyhtiöiden osuuksilla tuotettiin 538 gigawattituntia eli 41,9 prosenttia. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 93,6 prosenttia. Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 52 841 (36 241) tonnia.

Kasvihuonekaasuista vapaata sähkön tuotantoa hankittiin 25 gigawattituntia lisää. Haminan Mäkelänkankaan aurinkovoimalaitos valmistui kesällä, samoin kuin Ilmajoen Santavuoren tuulivoimapuisto.

Emoyhtiön liikevaihto oli 69,5 (73,3) miljoonaa euroa, tulos rahoituserien jälkeen 7,9 (8,8) miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 7,9 (8,7) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 120,1 (121,3) miljoonaa euroa. Kassavirtaperusteiset investoinnit olivat 5,0 (2,2) miljoonaa euroa.

Yhtiöllä on osakeyhtiölain mukaista pääomalainaa Kouvolan kaupungilta 12,3 miljoonaa euroa, jonka korko on 6 prosenttia. Laina-aika päättyy 2022.

Emoyhtiön palveluksessa oli keskimäärin 36 henkilöä. Palkat ja palkkiot olivat yhteensä 2,1 (2,2) miljoonaa euroa.

OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN Eficap Oy ja Sähkökymi Oy sulautuivat KSS Energia – konsernin emoyhtiöön vuoden 2017 alussa. Sulautumissuunnitelman tavoitteena oli konsernirakenteen yksinkertaistaminen ja liiketoiminnallisten kustannussäästöjen saavuttaminen.

HALLINTO KSS Energian hallintoneuvostoon kuului 10 jäsentä sekä lisäksi henkilökunnan edustaja ja hänen varajäsenensä. Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Jani-Ville Heikari ja varapuheenjohtajana Ismo Karstinen.

Yhtiön hallitukseen kuuluivat Raimo Laine (puheenjohtaja), Sinikka Rouvari (varapuheenjohtaja), Kalevi Korjala, Sari Lankinen, Aimo Rautiainen, Tiina Solio ja Anssi Tähtinen. Hallitus piti vuoden aikana 10 kokousta.

Yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana toimi Finnpartners BDO Oy tilintarkastusyhteisö (Y-tunnus 1893593-9) vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela.

KSS Energia Oy:n toimitusjohtajana toimi Kyösti Jääskeläinen.

OSAKKEET Yhtiöllä on 1 010 osaketta, joiden nimellisarvo on 5 700 euroa. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Toiminnan merkittäviä riskejä ovat sähkönjakeluverkkoon vaurioita aiheuttavat myrskyt, tuotantokoneistojen ja energiaverkkoihin kuuluvien laitteiden ja johtojen yllättävä hajoaminen sekä toiminnan tuottoon vaikuttavat viranomaisten säädökset ja niiden yhtiökohtainen soveltaminen.

Sähkökaupan riskienhallintaa varten yhtiön hallitus on vahvistanut riskikäsikirjan. Yhtiö käyttää korkojohdannaisia suojaustarkoituksessa korkoriskin hallinnan välineenä.

Markkinahintaennusteiden alhaisen hintatason vuoksi energiantuotannon investointeja ei käynnisty ilman investointitai tuotantotukia.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Riittävän hyvän vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden ylläpitämiseen sekä investointien kannattavuuteen ja rahoitusjärjes

telyihin kiinnitetään erityistä huomiota. Energiatehokkuus sekä tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ohjaavat investointeja vähäpäästöisiin energialähteisiin.

Säävarmojen johtojen osuus sähköverkon kokonaispituudesta on 57 prosenttia. Toimitusvarmuuden parantamiseen tähtäävät verkostoinvestoinnit tulevat kasvamaan merkittävästi tulevina vuosina.

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTTÄMISESTÄ Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 36 318 545,84 euroa, josta tilikauden voitto on 7 871 979,48 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden voitosta jaetaan osinkona 4 960,00 euroa osakkeelta eli yhteensä 5 009 600,00 euroa ja loput jätetään vapaaseen omaan pääomaan.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

TUNNUSLUVUT 2014 - 2016

KONSERNI EMOYHTIÖ

2016 2015 2014 2016 2015 2014

LIIKEVAIHDON MUUTOS % -0,4 -2,9 -1,4 -5,2 -2,6 4,6 LIIKEVOITTO % 8,3 8,0 8,7 3,9 5,3 6,1 SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTOASTE % 11,5 11,8 11,5 10,5 11,1 7,1 OMAN PÄÄOMAN TUOTTOASTE % 11,6 11,8 13,7 16,5 18,1 11,3 OMAVARAISUUSASTE % 34,7 34,2 33,3 40,1 37,5 35,9 MAKSUVALMIUS 1,6 2,2 2,2 0,7 0,9 0,9 HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN 117 122 130 36 39 45 TILIKAUDEN PALKAT JA PALKKIOT (MILJ. €) 5,8 5,9 6,4 2,1 2,2 2,4

LIIKEVOITTO % 100 * liikevoitto liikevaihto

SIJOITETUN PÄÄOMAN 100 * (tulos ennen satunnaisia eriä + korkokulut ja muut rahoituskulut) TUOTTOASTE % sijoitettu pääoma (keskimäärin) Sijoitettu pääoma = korolliset velat + arvostuserät + varaukset + oma pääoma + liittymismaksut

OMAN PÄÄOMAN 100 * (tulos ennen satunnaisia eriä - verot) TUOTTOASTE % oma pääoma + vähemmistöosuus (keskimäärin)

OMAVARAISUUSASTE % 100 * (oma pääoma + vähemmistöosuus) taseen loppusumma - saadut ennakot

MAKSUVALMIUS vaihto-omaisuus + rahoitusomaisuus lyhytaikainen vieras pääoma