Semex Finland tiedotuslehti
Laatua tilan jalostustyöhön
Kokonaisvaltaista kehitystä Kukkulan tilalla, sivu 2 Vakkamäen hiekkaparsipihatossa asuu tyytyväisiä lehmiä, sivu 6 Brown swiss – valloittava juustomaidon tuottaja, sivu 9 Salinin Tila Oy panostaa luomutuotantoon, sivu 10 Immuunivasteen genomitestaus nopeuttaa terveysjalostusta, sivu 12 – Semex Finland tiedotuslehti –
1
Kokonaisvaltaista kehitystä Kukkulan tilalla Kukkulan tilalla Sievissä yrittäjät Juho ja Hanna Nivala ovat tehneet upeaa työtä: tilan keskituotos on noussut lähes 2500 kiloa kolmessa vuodessa, ja ennen vuodenvaihdetta meni 13 000 kiloa rikki. Helmikuun kausiraportissa komeilee 150 lehmän EKM keskituotos 13 242 kiloa.
halu kehittyä, tehdä tehokkaammin ja saada parempia tuloksia. Oppia on haettu ulkomailta ja tuotu itselle hyvältä tuntuvia parannuksia omaan työhön. Yhteinen innostus tilanpitoon ei voi jäädä huomaamatta. Tällä hetkellä lehmiä on 150 ja ne lypsetään kolmella robotilla. Viljelyssä on 150 ha peltoa ja 90 prosenttia peltotöistä teetetään urakoitsijalla. Työkoneissa ei ole kiinni pääomaa kuin sen verran, mitä tarvitsee jokapäiväisissä töissä. Lisäksi urakoinnin käyttäminen vapauttaa työaikaa ydinosaamiseen eli lehmiin. ”Maito on meidän bisneksemme”, linjaa Juho.
Juho ja Hanna löysivät toisensa vuonna 2015 ja ryhtyivät kehittämään tilaa yhdessä.
K
ukkula on Juhon kotitila, johon hän tuli yhtymän osakkaaksi vuonna 2007, jolloin tilalle hankittiin myös ensimmäinen lypsyrobotti. Uusi kahden robotin verhoseinänavetta valmistui v. 2012 ja sukupolvenvaihdos tehtiin v.2014. Seuraava
vuosi 2015 olikin muutosten aikaa, kun Hanna ja Juho löysivät toisensa ja ryhtyivät kehittämään tilaa yhdessä. Kehitystä on totisesti tapahtunut kaikilla osa-alueilla niin tuotoksessa, rakenteessa kuin managementissakin. Juholla ja Hannalla on palava
toimiva eläinaines, hyvä hoito, ruokinta ja olosuhteet. Hyvä hoito on ennakointia, ongelmiin puututaan mahdollisimman hyvissä ajoin. Poikineet ja vastasyntyneet ovat joka päivä etusijalla työjärjestyksessä, ne hoidetaan aina ensimmäisenä. Vastasyntyneelle
juotetaan testattu ternimaito mahdollisimman pian syntymän jälkeen ja lehmän vointia ja syöntiä seurataan. Kaikenikäiset ruokitaan appeella: vasikoille on oma hyvin maistuva vasikka-ape. Juotolta vieroitus on helppoa, kun vasikat ovat mais-
Hyvällä johtamisella tuloksia Monta pientä ja suurta asiaa on osunut kohdilleen, kun katsotaan tunnuslukujen kehitystä viime vuosina. Keskituotos on noussut yli 13 000 kiloon samaan aikaan kun lehmälukua on kasvatettu. Hyvän tuloksen takana on
Poikineet ja vastasyntyneet ovat joka päivä etusijalla työjärjestyksessä. Kuva Hanna Nivala
Tilan tulos Ominaisuus
2014
2015
2016
2017
2018
Keskilehmäluku
136,5
139,6
134,3
133,8
150,0
Keskituotos, kg/lehmä
Tuotanto 10625
10721
11312
11988
13007
Ensikoiden keskituotos, kg/lehmä
9643
9391
9154
10431
11487
Keskituotos, 2 kertaa poikineet
11450
10838
11962
11634
14659
Keskituotos 3 + kertaa poikineet
10936
11712
12185
12982
13485
EKM tuotos, kg/lehmä
10704
10892
11417
12042
13093
Hiehojen poikimaikä, kk
24,5
24,6
23,5
25,9
23,7
Poikimaväli
403
403
391
400
390
Keskipoikimakerta
2,35
2,42
2,67
2,60
2,48
Maitoa kg/elinpv, elossa olevat
12,1
12,7
14,6
13,8
14,9
Maitoa kg/elinpv, poistetut
12,1
11,3
14,4
18,1
17,8
Hyvinvointi
(Lähde: ProAgria Tilakunto vuosivertailu 19.2.2019)
2
– Semex Finland tiedotuslehti –
Vasikoiden kasvu ei hidastu vieroitettaessa, kun ne ovat maistelleet alusta alkaen samaa valkuaispitoista apetta. Ryhmäigluissa vasikat viihtyvät. Kuva Hanna Nivala
telleet alusta alkaen samaa valkuaispitoista apetta. Lehmien aperesepti tarkistetaan joka kuukausi: rehueristä otetaan analyysit ja ruokinnansuunnittelija tekee tarvittavat muutokset reseptiin. Näin vältytään yli- tai aliruokinnalta ja rehujen vaihteluun reagoidaan nopeasti. Ennakointia on myös säännöllisyys: sorkat hoidetaan kaikilta lehmiltä 5 kuukauden välein ja akuutit tapaukset hoidetaan itse heti ongelmien ilmaantuessa. Hedelmällisyyskäynnit tekee eläinlääkäri kerran kuukaudessa. Hiehot poikivat alle 24 kuukauden ikäisenä, ja ensikoilla on ollut oma ryhmä ja robotti huhtikuusta 2017 alkaen. Laadukas hiehonkasvatus ja oma ryhmä, jossa robotilla on reilusti vapaata kapasiteettia, näkyvät ensikoiden keskituotoksessa, joka oli v. 2018 huikeat 11 487 kiloa. Hannalle ja Juholle tärkeää tilanpidossa on oman toiminnan ja osaamisen kehittäminen ja työn tehokkuus. Hyvä tulos tulee pienten asioiden parantamisesta, pienistä puroista kasvaa suuri joki. ”Kaikista arkisista töistä täytyy tehdä rutiini, ja kaikki tilalla työskentelevät tekevät työt samalla tavalla”, Hanna kuvailee arjen organisointia. Johtamisen apuna on LEANtyökalut, kuten viikkopalaverit ja valkotaulut, ja niiden avulla kaikki tilalla työskentelevät tietävät mitä, miten ja milloin on tehtävänä. Sekä ihmisten että eläinten hyvinvointi on tärkeää, ja työn suunnittelussa huomioidaan molemmat. Työaikaa pyritään käyttämään tehokkaasti tärkeisiin asioihin, eli niihin, jotka vaikuttavat lehmien hyvinvointiin ja toiminnan tuottavuuteen. Jokainen työtapa ja -vaihe on mietitty ja pyritty tehostamaan. Hanna mainitsee tavoitteeksi, ettei päivittäisissä töissä tulisi sellaista hetkeä, jossa joutuu vain odottamaan. ”Vie mennessäs, tuo tullessas, tee ollessas”, he siteeraavat vanhaa sanontaa. Esimerkiksi joka päivä muutaman minuutin odottelu lehmän kanssa robotin edessä on vuodessa jo paljon aikaa. Robotin vieressä oleva karsina, josta lehmä ei pääse pois kuin robotin kautta vapauttaa työaikaa muualle. Navetan työt on järjestelty niin, että arkiaskareet ja eläinten siirrot ovat yhden ihmisen hoidettavissa. Talousasioiden hallinta on koko ajan tärkeämpää, kun maidonhinta on laskenut ja tuotantopanosten hinnat ovat nousseet. ”Traktoria ei osteta siksi, että se on uusi ja kiva. Muidenkin hankintojen suhteen nukutaan ensin yön yli, ei tehdä heräteostoksia.”
Ensikko Nagpur (Superpower) Od. 305 pv (168 tuotospäivää) 12 896 kg Investointeja tehdään joka vuosi, mutta niiden tuoma lisäarvo tilan kehitykselle pitää olla selvillä. Lisäarvo voi olla tehokkuuden parantumista, eläinten hyvinvointia tai tiedon lisääntymistä. Esimerkiksi viime syksynä toteutettiin vanhan navetan nuorkarjatilojen remontointi: eläinten olosuhteet paranivat ja uusi ryhmittely vähentää työaikaa. ”Aina voi kehittää ja tehdä paremmin!” Hanna sanoo. Yritysmäinen ajattelutapa auttaa kokonaisuuden hallinnassa, tarkoitus on kuitenkin tehdä voittoa! Omaa osaamista on kehitetty monella tavalla: ”Me ollaan mukana pienryhmissä, kokouksissa, seminaareissa, luennoilla, tehdään tilavierailuja Suomessa ja ulkomailla, mieli täytyy pitää avoimena”.
Jalostuksessa harppauksia ”Meidän ainoa tulonlähde on maidontuotanto ja siihen pa-
nostetaan. Eläinaineksen laatu on yksi keskeisiä asioita, jota kehittämällä tulos paranee.” Tärkeimpänä jalostustavoitteena Juho ja Hanna pitävät tasapainoista kokonaisuutta. Lehmällä tulee olla toimiva ja kestävä rakenne, maitoa, lypsynopeutta ja hyvä terveys. He ovat olleet tyytyväisiä kanadalaiseen eläinainekseen, sillä Semexin sonnit ovat tuoneet toivottua rakennetta, tasaisuutta ja kestävyyttä. Semexin sonneja on käytetty vuodesta 2013 ja sopimusasiakkaita he ovat olleet vuodesta 2015 alkaen. Sonnivalinnat ja muut linjaukset tehdään yhteistyössä jalostusneuvoja Maija Inkiläisen kanssa, joka tekee jalostussuunnitelmat. Vaikka yhteistyö Semex Finlandin kanssa on kestänyt vasta viitisen vuotta, on joukossa yksi vanhempi kanadansukuinen lehmä: karjan vanhin lehmä Alisa (i. Lehoux Larez) on ainoa elossa oleva ikäluokastaan.
Ensikko Noctua (isä Megawatt) Od. 305 pv (246 tuotospäivää) 11 946 kg
Misteli (Impression) on kaksi kertaa poikinut, 1. 305 pv 12 253 kg, paras mitta 2. kaudelta 66 kg. Alisan elinikäistuotos tähän mennessä on 92 153 kiloa ja edellinen 305 päivän tuotos 13 609 kg - 4,19 - 3,68.
Ankara emävalinta Yksi suurin tekijä jalostuksessa on ollut emävalinta. Kun vuonna 2015 uusi navetta
oli saatu täyteen, alkoi kova karsinta. Poistoja oli jopa 40 prosenttia ja myös hiehoja poistettiin emien ja hiehon oman rakenteen perusteella. Hanna teki suuren työn käydessään sukuja läpi ja valitsi ne lehmäperheet, joista haluttiin jälkeläisiä. Näissä
Eläinaineksen tasalaatuisuus tuo helppohoitoisuutta. – Semex Finland tiedotuslehti –
3
Lehmät vasemmalta oikealle: Manna (Krusader), 2. 305pv EKM 13 328 kg, Millero (Krusader), 1. 305pv EKM 11 643 kg, Minuutti (Krusader), 1. 305 pv EKM 11 362 kg ja Morsian (Krusader), 1. 305pv EKM 12 272 kg. suvuissa piti olla tuotosta ja rakennetta, ja yksittäinen hyvä eläin ei riittänyt suvun jatkumiseen. Toisaalta myös toisinpäin: yksi huonompi eläin hyvässä emälinjassa ei ole maailmanloppu. Jalostussuunnitelmaan tehtiin suuria linjoja, lihaa sukuihin, joiden ei haluttu jatkuvan ja seksattua siementä mieluisiin sukuihin. Ankara valinta on tuottanut tulosta: ensikkoryhmä loistaa tasaisuudellaan ja tuotoksellaan.
Tasaisuutta tytärryhmillä Juho kertoo eläinaineksen epätasaisuudesta uuden navetan alkuaikoina: ”Mietin silloin, miten voi olla niin erikokoisia eläimiä!” Uuden navetan kalusteiden mitoituksessa oli vaikeuksia esimerkiksi ruokintapöydän KORVA 992 825 107 77 44 114 7 97 73 104 59 110 623 11 99 118 965 828 85 111 71 102 23 129 128 84 100 88 34
NIMI Kasablanca V. S. Noriko Niiskuneiti Muuntaja Lolita Nirppanokka Lusitania Morsian Manna Misteli Muratti Nefele Alisa Leena Merita Nekku KultaKatriina V. Marilyn-Char Minuutti Nigella Munkki Manitoba Laiva Nizza Neuvokas Musiikki Millero Margareta Liki
niskaputken kanssa, koska kokoeroa lehmillä oli jopa 30cm. ” Syy hajonnalle löytyikin sukuja tarkasteltaessa: vuonna 2013 syntyi 65 lypsyrotuista vasikkaa 40 eri isästä. Vuonna 2018 lypsyrotuiset vasikat olivat 16 eri isästä, joista 5 oli ayrshire- ja 11 holsteinsonneja. ”Tasaisuutta hakiessa käytimme ensin vain jälkeläisarvosteltuja sonneja, mutta nyt olemme ottaneet mukaan myös genomisonneja, joilla on takana vahva lehmäperhe”, Juho kertoo. Sonnivalinnoissa painotetaan tasapainoista kokonaisuutta, mutta aivan erityisesti kiinnitetään huomiota etukiinnitykseen, lypsytyyppisyyteen ja jalkarakenteeseen, unohtamatta maitoa ja käyttöominaisuuksia. Kysyttäessä maidon uusista hinnoitteluperusteista, he Rotu HOL HOL HOL HOL HOL HOL HOL HOL HOL HOL HOL HOL HOL HOL HOL HOL AY HOL HOL HOL HOL HOL AY HOL HOL AY HOL AY AY
Krt 4 1 1 2 3 1 3 1 2 2 2 2 8 3 2 2 4 2 2 1 2 2 3 1 1 2 2 2 3
Lehmät oikealta vasemmalle: Nekku (Silva) 1. 305pv EKM 11904 kg, Merita (Silva) 1. 305pv EKM 11 362 kg, Movetron (Fever) 1. 365pv EKM 12 244kg ja Misteli (Impression) 1. 305 pv EKM 10 880 kg.
toteavat, että pitoisuuksia katsotaan sonnivalinnassa, mutta hyviä emiä ei karsita niiden perusteella. ”Litrat on tärkeimpiä, mutta pitoisuudet huomioidaan.” Immunity+ sonneja käytetään niin paljon kuin mahdollista. Tällä hetkellä holsteinsonneista ovat laajassa käytössä esimerkiksi Fuel, Useful, Bloomfield, Unix ja Victor. Sonneja on käytössä kerrallaan vain muutama ja niistä pyritään saamaan reilun kokoiset tytärryhmät. Tällä hetkellä lypsylehmissä on hyvänkokoiset tytärryhmät mm. Impressionista, Krusaderista, Feveristä ja Silvasta.
Luokitus Kaikki ensikot pyritään luokittamaan kanadalaisella systeemillä. Luokitus on Hannan ja Juhon mielestä erittäin
ISÄ Brawler REWSeaver O-BeeKrusader MonumentImpression C.Fever O-BeeKrusader GenIBeqLavaman O-BeeKrusader O-BeeKrusader MonumentImpression O-BeeKrusader MonumentImpression LehouxLarezET LarcrestContras BennerSilva BennerSilva J.Oblique LarcrestContras O-BeeKrusader MonumentImpression MonumentImpression BennerSilva K.LandscapeET BennerSilva BennerSilva GenialSituation O-BeeKrusader GenialSituation K.LandscapeET
12KK MAITO-KG 17 301 16 276 16 255 15 773 15 549 15 436 14 844 14 204 14 157 13 815 13 787 13 445 13 405 13 300 13 259 13 112 13 088 12 944 12 848 12 828 12 801 12 570 12 516 12 305 12 293 12 235 12 164 11 849 11 740
Parhaat Semex-sonnien tyttäret tällä hetkellä.
4
– Semex Finland tiedotuslehti –
hyvä tapa kehittää karjaa, koska luokituskäynnit ovat opettavaisia ja kehittävät omaakin karjasilmää. Lisäksi luokitustulosten seuraaminen on tärkeää: ”hyvin luokitetut lehmät ovat lähes aina myös niitä parhaita lypsäjiä”, Hanna kertoo. Edellisellä luokituskerralla omista kasvateista luokitettiin 50 prosenttia ensikkona GP80 tai paremmin. Luokitusten keskiarvo on noussut vuodessa kaksi pistettä.
Ostoeläimillä vauhtia jalostukseen Koska jalostus on hidasta ja Juho ja Hanna halusivat nopeammin tuloksia, he päättivät kokeilla alkionsiirtoa. Kun 11 alkiota siirrettiin ja tuloksena ei tullut yhtään vasikkaa, päätettiin parantaa eläinainesta ostoeläimillä. Laadukkaita jalostuseläimiä on ostettu esimerkiksi Vanhatalon huutokaupoista ja niistä rakennetaan nyt uusia lehmäperheitä. Parhaiden Semex-tytärten tuotoslistalla (kuva) komeileekin jo kaksi Vanhatalosta ostettua eläintä: Vanhatalon Marilyn-Charmaine ja Vanhatalon Seaver Noriko.
Seuraava askel: genomitestaus Uusin käyttöön otettu työkalu jalostuksessa on Elevate-
genomitestaus, jolla saadaan lisätietoa nuorkarjan jalostuspäätöksiin. Kun emävalinta on ollut tiukka, on nuoriso keskimäärin jo niin hyvälaatuista, että viimeiset valinnat siemennetäänkö hieho seksatulla vai tavanomaisella siemenellä tehdään genomitestin antaman tiedon perusteella. Lisäksi tieto immuunivasteesta kiinnostaa, etenkin kun terveydeltään heikompiin sukuihin on viime aikoina käytetty pelkästään Immunity+ sonneja. Maidon beetakaseiinityyppi A2A2 testataan myös vasikoilta, koska se voi olla tulevaisuudessa merkittävä tekijä.
Kehitys jatkuu Vaikka on saavutettu jo nyt huikeita tuloksia, Hanna ja Juho ajattelevat tulevaisuuteen. ”Keskituotos nousee jatkossakin, vielä on parannettavaa”. Tämän hetken tärkein tavoite on ottaa kaikki irti nykyisen navetan seinien sisältä. Lehmämäärää olisi pienillä muutoksilla mahdollista nostaa 170:een + umpilehmät. Lisäksi ympäristölupa on saatu 4 robotin uudelle navetalle, mutta päätöksiä laajennuksesta ei ole tehty. Tällä hetkellä seurataan mihin maailman asiat kehittyvät. ¬ Maija Inkiläinen
Tilasiemennys- ja munasarjadiagnostiikkakurssit Hollannissa SYKSY 2019 22.-28.9.2019 Tilasiemennyskurssi Hollannissa 24.-30.11.2019 Tilasiemennyskurssi Hollannissa 8.-12.12.2019 Munasarjadiagnostiikkakurssi Hollannissa Lisätiedot, ilmoittautumiset sekä ennakkovaraukset kursseille sari.alhainen@semex.fi www.semex.fi
Virva ja Kari Vesasen karjan esittelyryhmä Suomen Ayrshirekasvattajien kevättapaamisessa teki vaikutuksen tasaisuudellaan ja hyvällä rakenteellaan. Mukana oli lehmiä ensikosta 6 kertaa poikineisiin ja niiden kaikkien isänä on Semexin sonni.
Semex Finland Oy mukana Suomen Ayrshirekasvattajien kevättapaamisessa
S
emex Finlandilla oli ilo ja kunnia olla mukana Suomen Ayrshirekasvattajien kevättapaamisessa Salossa 13. helmikuuta. Sari Alhainen kertoi kokousväelle Kanadan ayrshirejalostusohjelman nopeasta edistymisestä ja vahvoista lehmäperheistä sen takana. Karjakohtaisessa jalostuksessa Ayrshirekasvattajien teema ”Kehittyvät ayrshirekarjat” toteutuu parhaiten karsimalla ensin ei-toivotut yksilöt pois jalostuksesta siementämällä ne liharotuisella sonnilla, ja sen jälkeen valitsemalla seuraavan sukupolven emille käyttöön ne sonnit, jotka parhaiten täyttävät tilakohtaiset tavoitteet yksittäisten ominaisuuksien osalta. Vanhemmille lehmille, jotka ovat osoittaneet tuotoskykynsä, kestävyytensä ja periyttämiskykynsä käy-
tännössä, tulee antaa niille kuuluva arvo. Lehmäperheitä voidaan rakentaa vain, jos samoista emistä saadaan useampia lehmävasikoita. Kun karsintaa rakenteen ja tuotoksen suhteen on tehty parin-kolmen sukupolven ajan ja eläinaines alkaa olla fenotyypiltään riittävän yhtenäinen, on aika ottaa mukaan heikommin periytyviä ominaisuuksia jokaisen tilan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tähän valintaan saadaan apua uudesta Elevate-kännykkäsovelluksesta, jonka avulla vasikoiden tiedot voidaan vaivattomasti yhdistää kudosnäytteisiin. Genomitulosten avulla saadaan lisätietoa erityisesti matalan periytymisasteen ominaisuuksista, joita on vaikeampi havaita suoraan eläimen fenotyypistä. Genomitestauksen avulla
5 kertaa poikinut Kyläkullan Ivalo (Jelyca Oblique), paras 305 pv (4.) 11 731 – 4,12 -3,03, omistaja Kari ja Virva Vesanen saadaan myös omien eläinten haplotyyppitiedot, joiden avulla voidaan kokonaan välttää kahden kantajan paritukset. Näin päästään täysimääräisesti hyödyntämään
3 kertaa poikinut Lehtirannan Lancome (Marbrae Century) , 2. 305 pv 10 425 – 4,38 – 3,24, omistaja Mikkola Kalle ja Jussi MTY
ne sonnit, jotka kantavat jotain haitallista haplotyyppiä. Olisi tuhlausta jättää tällaiset sonnit kokonaan käyttämättä silloin, kun niiden ominaisuudet sopivat hyvin karjaan.
Ayrshire-rotu pysyy kilpailukykyisenä, kun sen vahvuuksista pidetään kiinni niissä karjoissa, joissa sen ominaisuuksia arvostetaan. Jalostusohjelman tavoitteena tulee aina olla rotutyypillinen eläin, jonka tunnistaa ayrshireksi kaikkialla maailmassa. Rotutyypillinen ayrshirelehmä on lypsytyyppinen, keskikokoinen ja ketterä eläin, joka sopeutuu haasteellisiinkin olosuhteisiin sairastumatta. Hyvä sorkkaja utareterveys, sitkeys selviytyä vaikeistakin tilanteista sekä maidon hyvät pitoisuudet takaavat rodulle oman kannattajajoukkonsa myös tulevaisuudessa. ¬ Teksti: Sari Alhainen, kuvat: Laura Laiholahti
7 kertaa poikinut Lehtirannan Epäkesko (Des Prairies Potter), paras 305 pv (3.) 11 740 – 4,69 – 3,45, omistaja Mikkola Kalle ja Jussi MTY
– Semex Finland tiedotuslehti –
5
Vakkamäen hiekkaparsipihatossa asuu tyytyväisiä lehmiä Vakkamäen uudessa robottipihatossa on kiinnitetty huomiota parhaaseen mahdolliseen hyvinvointiin. Johanna Vakkamäki on eläinlääkärin työssään nähnyt, miten paljon eläinten makuumukavuus ja puhtaus vaikuttavat niiden terveyteen ja kestävyyteen. Ulkomaisilla vierailutiloilla nähdyt hiekkaparret vakuuttivat Johannan siitä, että lehmien näkökulmasta syväparret ja hiekka olisi heidänkin uudessa navetassaan paras ratkaisu.
H
iekkaparsien hoidossa tärkeintä on pitää huoli siitä, että uutta hiekkaa lisätään tarpeeksi. Muissa kuivitusmuodoissa kuivituksen siirtyminen ei näy lehmien hyvinvoinnissa niin selvästi, koska vähentyneen makuuajan aiheuttama vaikutus maitomääriin ja utareterveyteen näkyy hitaasti, mutta hiekan kanssa vajaa kuivitus näkyy välittömästi työmäärän huomattavana lisääntymisenä. Jos parsi ei ole täynnä hiekkaa, puhdistustyö lisääntyy paljon, kun sontaa pääsee parteen, ja kun hiekan määrä edelleen laskee, lehmät alkavat myös virtsata parren puolelle. Parsien on todellakin oltava jatkuvasti täynnä, jotta kuivi-
tus toimii. Hiekan leviämistä käytäville ei kannata pelätä, päinvastoin hiekoitetut käytävät eivät koskaan ole liukkaita ja lehmät uskaltavat liikkua vapaasti. Sorkkien kunto paranee selvästi hiekkaan siirryttäessä, kun sorkat puhdistuvat hyvin ja pysyvät kuivina. Navetan suunnittelussa on hiekkaparret otettava huomioon. Kaikkien käytävien on oltava helposti läpiajettavia myös hiukan isommalla kalustolla niin, että hiekan kuljetus parsiin on sujuvaa. Kuormaimeen tai traktoriin kannattaa hankkia hiekan kuljettamiseen ja parsiin siirtämiseen hyvin soveltuva kauha. Lannan käsittelyyn hankittavan laitteiston tulee
Hiekkaa on oltava tarpeeksi ja parsien aina täynnä, jotta kuivitus toimii. Vakkamäessä käytetään hiekkaa, jonka raekoko on 1-4 mm. Kun 0-kokoa ei ole mukana, hiekka ei pääse tiivistymään liikaa. Kuva Heidi Savander
6
olla suunniteltu hiekkaparsijärjestelmää ajatellen. Hiekan laatu on ratkaisevaa erityisesti maassa, jossa pakkaspäiviä on runsaasti. Pääsääntöisesti kuivitukseen sopii samantyyppinen hiekka, joka sopii betonin valmistukseen. Kaikki hieno jae (0 -1 mm) on seulottava pois. Vakkamäessä käytetään raekokoa 1-4 mm. Hiekka kannattaa varastoida tontille kesän kuivimpaan aikaan ja se tulee peittää pressulla, jotta siihen ei pääse kosteutta. Vakkamäen navetassa näkyy emännän ammattitaito muuallakin kuin hiekkaparsien suunnittelussa. Vastapoikineet lehmät pidetään omassa osastossaan, jossa on sulkuparret hoitotoimenpi-
Eläinlääkäri Johanna Vakkamäki (kuvassa) on tehnyt lehmien hyvinvointiin liittyvää laajaa selvitystyötä jo vuosia. Yksi esimerkkikarja on kanadalainen Larenwood Farms, jossa tärkeimpänä mottona on eläinten stressin minimoiminen niiden kaikissa elämänvaiheissa. Paras mahdollinen makuumukavuus lehmille on tärkeä osa sitä. Kuva Heidi Savander
teitä varten. Omassa ryhmässään alkulypsykaudella olevia lehmiä on helppo tarkkailla, ja pienetkin poikkeamat normaalitilanteesta huomataan ajoissa. Kynnys tehdä toimenpiteitä on pieni, kun työ käy sujuvasti ja turvallisesti. Sorkkaparrelle on oma karsinansa, johon lehmä on helppo erotella, jos pienikin ongelma jaloissa ilmenee. Akuutit tapaukset hoidetaan heti. Rutiinihoidot tekee sorkanhoitaja säännöllisillä
Lantakolaa parempi työkalu hiekkaparsinavetassa on lyhytpiikkinen harava. Haravalla saadaan puhdistettua parret ilman että liikaa hiekkaa kulkeutuisi mukana. Lisäksi hartiat ja käsivarret kuormittuvat vähemmän. Kuva Heidi Savander – Semex Finland tiedotuslehti –
käynneillään. Työn sujuvuutta on mietitty pienissäkin yksityiskohdissa. Typpisäiliö, pöytä ja siemennystarvikkeiden kaappi on robottikopissa heti erottelukarsinan vieressä niin, ettei siemenen sulatusta varten tarvitse pestä saappaita useita kertoja ja käydä toimistossa. Isossa karjassa tällaiset yksityiskohdat säästävät vuositasolla valtavasti aikaa ja askelia. Johanna on tarkasti miettinyt myös lehmien stressin
Hiekkaparsissa sorkat pysyvät puhtaina ja kuivina. Kuva Johanna Vakkamäki
vaikutusta niiden hyvinvointiin. Sairaan lehmän erottelu yksinään omaan karsinaansa on yleisesti käytetty tapa, jonka tarkoituksena on antaa lehmälle rauhassa aikaa parantua. Vakavasti sairas lehmä on tarkoitus pitää sairaskarsinassa myös Vakkamäen navetassa, mutta Johannan tavoitteena on pitää lehmä omassa laumassaan niin pitkään kuin mahdollista. Väljästi mitoitetussa navetassa lehmä pystyy väistämään tovereitaan tarvittaessa. Erottelu lajitovereista aiheuttaa sairaalle lehmälle stressiä ja erityisesti sen palaaminen laumaan voi olla vaikeaa, kun koko lauma saattaa eron jälkeen pitää sitä tunkeilijana. Kun vaivat hoidetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, pystytään useimmat lehmät hoitamaan ilman, että niitä tarvitsee erottaa laumasta. Vakkamäen navetan ilmapiiri on rento ja rauhallinen. Lehmät makaavat parsissaan tyytyväisinä tai ovat syömässä tai lypsyllä. Parsilaitteista näkee, etteivät ne ole kolhineet itseään putkiin ylös noustessaan - kiiltäviä pintoja ei ole missään. Kun eläinaines on yhtenäinen niin tyypiltään kuin kooltaankin, on parret helppo mitoittaa kaikille sopiviksi. Johanna kiittää edeltäviä sukupolvia ja etenkin pappaansa hyvis-
tä jalostusvalinnoista, joilla karjaan on rakennettu vahva perustus. Johanna on jatkanut määrätietoista työtä eläinvalinnassa rakentamalla lehmäperheitä ja valitsemalla käyttöön vain sonneja, jotka kaikilta osin täyttävät hänen tavoitteensa. Sonnivalinnassa Johanna painottaa vahvaa lanneselkää ja hyväasentoista, leveää lantiota. Kun lantion rakenne on korrekti, lehmällä on yleensä myös hyvät jalat ja liikkuvuus, mikä on hyvinvoinnin kannalta ratkaisevan tärkeää. Utareen kiinnityksistä ei tingitä, ja se myös näkyy lehmien upeissa utareissa. Karjan lehmät ovat kooltaan ja lypsytyypiltään ihanteellisia, kaikilla on hyvät lantiot, ja utareet ovat silmiinpistävän elastisia. Vakkamäen karjan keskituotos on jo vanhassa parsinavetassa yltänyt yli 11 000 kilon. Uuden navetan upeat olosuhteet yhdessä vankan ammattitaidon ja laadukkaan eläinaineksen kanssa parantavat varmasti jo valmiiksi hyvää kestävyyttä ja nostavat tuotostasoa edelleen. ¬
Navetan verhot voidaan avata koko seinän mitalta. Kuva Heidi Savander
Sari Alhainen
Navetan ilmapiiri on rauhallinen. Lehmät makaavat parsissaan tyytyväisinä, kun eivät ole syömässä tai lypsyllä. Kuva Johanna Vakkamäki
Semexin palvelut pihvikarjatiloille - Siemenannosten maahantuonti Kanadasta ja Sveitsistä, myynti ja jakelu koko maahan - Typpisäiliöiden myynti ja vuokraus, typen jakelu - Siemennyskurssit Hollannissa - Tilasiemennyskoulutukset - Siemennystarvikkeiden myynti ja jakelu
WLL Ernest Cider 18E
Lisätietoja sonneistamme antaa pihvikarja-asiantuntijamme Heidi Savander heidi.savander@semex.fi, puh. 0500 860 637. Tilaukset sähköpostitse tai puhelimitse joko Heidille, omalle alue-edustajalle tai tilaukset@semex.fi. Varastossa valmiiksi olevia sonneja voi tilata osoitteesta tilaus.semex.fi. Limousin-, simmental- ja angussonneja Sveitsistä myös Spermvital-annoksina! Lisätiedot siemennyskursseista sari.alhainen@semex.fi. Tuomme annoksia Kanadasta kerran kuussa ja Sveitsistä 5-6 kertaa vuodessa, ja voimme tuoda myös pieniä eriä kerrallaan.
Quaker Hill Columbus 6V48
– Semex Finland tiedotuslehti –
7
Arvolan Karjapiha Oy:
Kun osaaminen ja olosuhteet ovat kunnossa, saadaan tuloksena 13 000 EKM keskituotos Minna ja Jukka Määtän isännöimällä Arvolan Karjapiha Oy:n tilalla saavutettiin tammikuun lopulla 13 000 EKM kilon keskituotos. Karja on kehittynyt vuosittain tasaisesti kaikilla osa-alueilla, mutta viimeisten kahden vuoden aikana hyppäys keskituotoksessa on 2000 kiloa ja maidon pitoisuudet ovat kohonneet. Samaan aikaan terveyden ja kestävyyden tunnusluvut ovat erinomaisella tasolla. Suotuisa kehitys ei ole notkahtanut, vaikka eläinmäärää on lisätty yhdestä robotillisesta kahteen. Arvolan Karjapiha Oy:n yhteistyökumppani karjan jalostusasioissa on ollut Semex pian kymmenen vuoden ajan. Viimeiset vuodet suunnitelmat on tehty sopimusasiakkaana yksinomaan Semexin sonneilla. Karjan tasaisuus sonnivalinnoilla Minna Määttä, joka vastaa tilan jalostusasioista, kertoo eläinaineksen yhtenäisyyden parantuneen selkeästi Semexin sonneihin ja jalostusneuvontaan siirtymisen jälkeen. Lehmäkohtaisten tavoitteiden sijaan valitaan karjatason kehityskohteiden mukaiset sonnit, joille pyritään saamaan riittävän suuret tytärryhmät. Näin saadaan jalostuksessa nopeasti näkyviä tuloksia, ja pystytään asettamaan yhä tarkempia tavoitteita heikommin periytyviin ominaisuuksiin. Eläimet ovatkin ulkomuodoltaan kuin ”yhdestä muotista”, kooltaan maltillisia, mutta rungoiltaan raamikkaita ensikoista lähtien. Tilan panostuksesta hiehokasvatukseen ja siten saadusta ensikoiden syöntikyvystä kertoo niiden keskituotos, joka on viimeiseltä 12 kuukaudelta holsteineilla 11 442 EKM kg.
Keskipoikimaikä on 23,7 kuukautta. Kun ensikoilla ei kulu energiaa kasvuun, ne pystyvät alusta alkaen korkeisiin tuotoksiin. Yli 50 kilon ensikkoherumiset ja tasaiset lypsykäyrät ovat tulleet tilalla tehtyjen olosuhdeparannusten ja ruokinnan tehostamisen myötä yhä tavallisimmiksi. Eläinaineksen tasaisuudesta kertoo myös se, ettei karjassa ole vain muutamia erittäin korkeatuottoisia lehmiä, vaan tuotoshajonta on pieni. Tilalla käytetään kuitenkin liharotuannoksia niihin sukuihin, jotka eivät ole mieleisiä, tai jos jokin yksilö selvästi poikkeaa tuotokseltaan tai lypsettävyydeltään valtajoukosta. Lajitellulla siemenellä varmistetaan, että toimivimmat suvut laajenevat karjan sisällä. Viime keväänä aloitettiin kanadalainen luokitus Chantal Charetten tekemänä, jotta nähtäisiin, millä tasolla ollaan menossa ja kuinka luokitus-
Eläinaineksen yhtenäisyys on parantunut selvästi Semexin sonneihin ja jalostusneuvontaan siirtymisen jälkeen. Samaan aikaan kestävyys on erinomaisella tasolla ja keskituotos on noussut yli 13 000 kiloon. Kuva Sari Alhainen pisteiden keskiarvo nousee vuosien mittaan.
Investointeja tulevaisuuteen uskoen Tilan huikeiden tuotoslukujen takana on suuri joukko tekijöitä, joihin Määtät ovat viime vuosina paneutuneet. Tilalle valmistui kevytrakenteinen halli umpilehmille, joka vapautti navetasta tilaa lypsylehmille. Optimoitu umpiruokinta, vapaa liikkuminen ulkoilmassa ja olkipohjainen makuualue varmistavat parhaan mahdollisen palautumisen lypsykaudesta ja toisaalta valmistavat lehmää onnistuneeseen poikimiseen ja tulevaan lypsykauteen. Poikimisen lähestyessä lehmä siirretään sisälle tarkkailuosastolle, jossa se viipyy tarvittavan ajan. Pikkuvasikoille ja nuorkarjalle remontoitiin vanhan navetan tilat
Vasemmalla 4 kertaa poikinut Arvolan Kiva GP 83 (Stantonsa Steady) ja oikealla 5 kertaa poikinut Arvolan Jupakka GP84 (Gen-I-Beq Seagual) EKM 13 867 kg, sekä vasemmalta oikealle Semexin luokitusharjoittelija Heikki Vanhatalo, rakenneluokittaja Chantal Charette sekä Jukka, Minna ja Janne Määttä.
8
– Semex Finland tiedotuslehti –
väljiksi kasvuolosuhteiksi. Jukan vastuulla olevassa ruokinnassa tapahtui myös muutoksia, kun tila siirtyi seosrehuruokintaan. Kun siihen löytyi oikeat rutiinit, tuotos on saatu pysymään huomattavan tasaisena muuttuvissakin olosuhteissa, kuten viime kesä oli. Minnan ja Jukan lähivuosien suunnitelmissa on edelleen tilan tuotannon kehittäminen, kun mukaan yrit-
täjäksi saadaan agrologiksi opiskeleva poika Janne. Kun tällaiseen maatilayritykseen, jossa osaaminen ja työnteon kulttuuri on Jukan ja Minnan kaltaisten ammattilaisten tasoa, saadaan lisää nuoria käsipareja, voi vain kuvitella tulevaisuudessa saavutettavissa olevia tuloksia! ¬ Eevastiina Heikkinen-Björkqvist
Arvolan karjapiha Oy:n tunnuslukuja Keskituotos 12kk
105 lehmää: 12 679 – 4,23 – 3,50 - 13 127 EKM
Solut:
154 000
Keskipoikimakerta
2,9
Poikimaväli:
389 pv
Hiehojen poikimaikä:
23,7 kk
Poistettujen elinikäistuotos:
32 256 kg
EKM/elinpäivä, elossa olevat:
15,7 kg
EKM/elinpäivä, poistetut:
15,9 kg
Karjan jalostusasioista vastaava Minna Määttä on tyytyväinen karjan kehitykseen. Karjakohtaiset tavoitteet asetetaan yhdessä tilan jalostusneuvojan Eevastiina Heikkinen-Björkqvistin kanssa. Kuvassa Minnan kanssa Itikka (Fever), jonka 4. 305 pv on 15 201 EKM. (Kuvassa 3 kertaa poikineena). Kuva Sari Alhainen
Brown swiss – valloittava juustomaidon tuottaja Kuva Heidi Savander
B
rown swiss- rotu on Suomessa melko uusi tulokas ja se on nopeasti lisääntymässä erityisesti karjoissa, joissa haetaan korkeampia pitoisuuksia ja maidon hyviä juustoutumisominaisuuksia. Tämä valloittava harmaakorva on luonteeltaan useimmiten hyvin rauhallinen ja ystävällinen. Sveitsissä brown swiss on edelleen yleisin lypsyrotu, ja se pärjää mainiosti vaativissakin olosuhteissa. Brown swiss sopii sekä tehokkaaseen tuotantoympäristöön, jossa pyritään maksimoimaan tuotostaso, että karkearehuvaltaiseen, lähes ympärivuotiseen laidunnukseen perustuvaan tuotantoon. Maailmalla trendiksi noussut A2-maito tulee varmasti myös lisäämään brown swiss -rodun suosiota, koska A2-alleeli esiintyy rodussa melko yleisesti. Lisäksi suurin osa lehmistä on kappakaseiinityyppiä BB. Italiassa on tutkittu eri rotujen maidon juustoutumista, ja näissä tutkimuksissa havaittiin, että 100 kilosta brown swiss-rodun maitoa saatiin kilo enemmän parmesan juustoa kuin 100 kilosta holsteinmaitoa (BS 8,83 kg ja HO 7,80 kg). Toinen brown swissin rotuominaisuus on kantoaika, joka on keskimäärin noin 7 vrk pitempi kuin valtaroduilla. Pitempi tiineysaika kannattaa huomioida
umpeenlaittoa ja tunnutusta suunniteltaessa. Brown swissin sanotaan olevan maailman vanhin lypsyrotu ja puhtaana se on tällä hetkellä maailmassa kolmanneksi yleisin heti holsteinin ja jerseyn jälkeen noin 7 miljoonan rekisteröidyn eläimen populaatiolla. Brown swissiä jalostetaan määrätietoisesti lähinnä Sveitsissä, Italiassa, Saksassa ja USA:ssa, ja myös Kanadassa on jonkin verran puhtaita jalostuskarjoja. Sveitsistä löytyy lisäksi alkukantainen ”dual purpose” – eli maitoliha-yhdistelmärotu Original Braunvieh, jolla on oma kantakirja ja joka on hyvin lähellä alkuperäistä brown swiss-lehmää. Sveitsin arvostetuimmassa maatalousopilaitoksessa Plantagenissa tehdään kiinnostavaa tutkimusta, jossa oppilaitoksen karja on jaettu kahteen osaan tuotannon tavoitteiden perusteella. Osa karjasta laiduntaa mahdollisimman suuren osan vuodesta, ja lisäruokinta perustuu pääosin kuivaan heinään sekä hyvin maltilliseen väkirehulisään. Toinen puoli navetasta hoidetaan tähtäämällä mahdollisimman korkeaan tuotokseen huolehtimalla appeen hyvästä energia- ja valkuaispitoisuudesta ja hoidon korkeasta tasosta. Ryhmille on valittu sonnit eri perustein. Korkea-
Brown swiss toimii yhtä hyvin tehokkaassa, korkeaan tuotostasoon tähtäävässä tuotannossa kuin Alppien rinteillä laiduntaen. Kuva Semexin arkisto
tuottoisten ryhmään valitaan sonneja, jotka periyttävät korkeaa tuotosta sekä rakennetta, joka kestää korkean tuotoksen aiheuttamat paineet. Toiselle ryhmälle valitaan sonneja, jotka periyttävät maltillista herumista, mutta korkeita pitoisuuksia sekä hyvää tytärhedelmällisyyttä ja helppoja poikimisia. Tulosten perusteella voidaan todeta, että molemmilla menetelmillä saadaan aikaan kannattavaa tuotantoa, mikäli linja säilytetään johdonmukaisesti. Maltillisen tuotoksen ryhmässä täytyy pystyä karsimaan tehokkaasti kustannuksia sekä karjan ruokinnassa, hoidossa että koneissa ja rakennuksissa,
Brown swiss-rotu on maailman kolmanneksi yleisin lypsyrotu, jota arvostetaan erityisesti sen maidon hyvien juustoutumisominaisuuksien vuoksi. Kuva Heidi Savander – Semex Finland tiedotuslehti –
jotta tuotannosta saadaan kannattavaa. Korkean tuotoksen ryhmässä täytyy pystyä satsaamaan korkealaatuisin rehuihin ja hoitoon, jotta eläinten energiatase saadaan pysymään positiivisena ja terveys hyvänä. Myös rakenteelliset tavoitteet ovat korkealla, jotta eläinten syöntimäärät voidaan maksimoida ja utareissa riittää kapasiteettia korkeisiin herumisiin. Brown swiss -kasvattajat ovat poikkeuksellisen yksimielisiä rodun jalostustavoitteista sekä siitä, että kansainvälinen yhteistyö koituu lopulta koko rodun parhaaksi. Missään muussa rodussa ei olla päästy vastaavan kaltaiseen yhteistyöhön,
jossa rodun etu on asetettu oman organisaation edun edelle. Brown swiss- rodulla on ainoana maailmassa yksi yhteinen referenssiryhmä ja kaikki brown swiss- sonnit testataan samalla skaalalla ja testausmenetelmällä niin, että jokainen maa voi laskea samasta suorasta genomituloksesta oman maansa mukaiset jalostusarvot. Tämä menetelmä parantaa ratkaisevasti tuontisonnien arvostelujen luotettavuutta ja laatua kaikissa niissä maissa, missä brown swiss-sonneille lasketaan arvosteluja. ¬ Sari Alhainen
Tyypillinen brown swiss -lehmä on sitkeä ja kestävä, eikä kaihda vaikeitakaan olosuhteita. Kuvassa vuonna 2009 syntynyt Norma EX94, jonka paras 305 pv on 12 499 - 5,23 - 3,20 ja elinikäistuotos 61 252 kiloa. Kuva Heidi Savander
9
Salinin Tila Oy panostaa luomutuotantoon Juha Salin on syntynyt yrittäjäksi. Hän korostaa, että maatalousyrityksen toiminnan on oltava taloudellisesti kannattavaa. Luomun kysyntä kasvaa koko ajan, ja sitä kannattaa tuottaa, mitä kuluttaja haluaa. Kuva Anu Fräntilä
T
ammikuussa 2017 tuli päätökseensä yksi luku Suomen lypsykarjahistoriaa, kun Urjalassa sijaitseva Honkolan kartano myi koko karjansa Salinin Tila Oy:lle. Honkolan kartano oli yksi Suomen suurimpia lypsykarjatiloja sen jälkeen, kun tilalle rakennettiin 260 lehmälle pihattonavetta vuonna 1976. Tämä Suomen suurin yksittäinen eläinkauppa aloitti uuden luvun kohti suurta luomumaitotilaa Virroilla Ikkalakylässä. Kun Salinin tilan pellot siirtyivät luomutuotantoon vuonna 2001, tilalla oli emolehmiä ja pieni lypsykarja. Vuonna 2006, kun silloinen lypsykarjanavetta tyhjeni, emot siirtyivät luomuun. Muutaman vuoden kuluttua mukaan tuli lihahiehojen loppukasvatus, jolloin emojen
määrää laskettiin hieman alle 200:aan. Lihahiehoja oli kerrallaan kasvamassa noin 700 vuonna 2009 valmistuneessa pihatossa, joka toimii nykyään lypsykarjan navettana. Tuolloin Salinin tila toimitti noin puolet Lihatukku Tammisen luomunaudasta. Kun tähän lisää vielä SR-Harvesting- yrityksen perustamisen ja sen voimakkaan kasvun maatalouskoneiden maahantuojana Suomeen, voitaneen todeta, että Virroilta kotoisin olevat veljekset, Juha ja Jukka Salin, ovat selvästi syntyneet yrittäjiksi. Jukan yllättävä ja surullinen poismeno syksyllä 2017 toi mukanaan muutoksia tilan elämään ja etenkin ainoaksi yrittäjäksi jääneen Juhan työmäärään.
Lypsykarja mukaan yritystoimintaan Juhan mukaan myös maatalousyrityksen on oltava tuloksellista yritystoimintaa. ”Koko ajan on halu kehittää – yrittämisen palo on ollut aina vahvasti läsnä, jo lapsena.” Tätä oli myös päätös kokonaisen lypsykarjan ostamisesta, sen pääluvun lisäämisestä ja siirtymisestä luomumaidontuotantoon. Päätös ei kuitenkaan ollut hetkessä syntynyt, vaan jo lihahiehopihaton suunnitteluvaiheessa oltiin otettu huomioon mahdollisuus, että siellä jonain päivänä voisi olla lypsykarja maitoa tuottamassa. Näin ollen muutostyöt oli melko helppo toteuttaa. Suurin vaikutin lypsykarjan mukaan tulemisella oli kuitenkin markkinoiden muutos. Luomun kysyntä kasvaa koko ajan, ja näin ollen kannattaa tuottaa sitä, mitä kuluttaja haluaa. Lisäksi maitomarkkinat ovat tällä hetkellä toimivammat, koska lihapuolella luomun tuotantokustannus suhteessa lopputuotteen luomulisäarvoon on heikompi.
Aloitusvaiheessa tautipaine haluttiin pitää mahdollisimman alhaisena, ja kun mahdollisuus ostaa yksi karja avautui, siihen ei ollut varaa olla tarttumatta. Näiden Honkolasta tulleiden lehmien lisäksi tilalle on tullut vain noin 20 lehmää muualta. Puolen vuoden luomun siirtymävaihe tapahtui Honkolassa sen jälkeen, kun eläinten omistajuus vaihtui tammikuun 1. päivä vuonna 2017. Karja siirrettiin heinäkuussa Virroille, jossa toimintavalmiina odotti kolme lypsyrobottia. Karsintaa jouduttiin tekemään jo etukäteen, jotta uudessa navetassa tulisi mahdollisimman vähän poistoja epäsopivan utarerakenteen vuoksi. Eläimiä oltiin umpeutettu etukäteen jonkin verran, jotta mahdollisimman moni muuttanut eläin voisi aloittaa robottilypsyn lypsykauden alussa. Eläinten mukana uuteen navettaan siirtyi myös kolme Honkolan vanhaa työntekijää. Tällä hetkellä Salinin Tila Oy työllistää 10 työntekijää, joista seitsemän on vastuussa lypsykarjanavetasta ja kolme muuta
Lehmät viihtyvät navetan mukavissa syväparsissa, joiden kuivike saadaan lannasta separoimalla. Kuva Liisa Staudinger
10
– Semex Finland tiedotuslehti –
huolehtivat tilan peltotöistä ja noin 100 lihaemosta. Päätösvastuu lypsykarjanavetalla on kahdella työnjohtajalla, kun toinenkin uusi työntekijä on aloittanut työt tilalla lähikuukausien aikana. Juha itse on vastuussa taloudesta ja kaiken olemassa olevan pyörimisestä ja uuden suunnittelusta, ja osallistuu aktiivisesti myös tilan arjen toimintaan. Hän on käynyt tilasiemennyskurssin ja on useimmiten vastuussa robottien yöhälytyksistä, hoitaa ruokintamiehen lomitukset, sekä toimii ongelmien ratkojana. Nyt navetassa lypsää kaikki seitsemän robottia, mutta karjamäärä ei ole aivan vielä lopullisessa tavoitteessaan. Nykyisestä 330 lehmästä määrä on kasvanut syksyyn 2019 mennessä 380 lehmään. Seuraava tavoite on kasvattaa maitomäärä 3,5 miljoonaan kiloon vuodessa, nykyisestä 2,9 miljoonan kilon vuosituotoksesta. Kun tämä on saavutettu, on aika asettaa uusia tavoitteita ja jatkaa niitä kohti. Suurimmat tavoitteet painottuvat tulospuolelle ja täyden kapasiteetin saavuttamiseen olemassa olevissa tuotantotiloissa. Yhdenkin kilon nousu päivämaidossa on paljon kiloja vuositasolla. Tavoitteisiin päästäkseen täytyy olla hyvä suunnitelma ja kykyä sen toteuttamiseen. Alkuvaiheessa lihasonnin käyttö pidetään suhteellisen matalana, jotta uutta eläinainesta saadaan enemmän, sillä karjassa on vielä hajontaa tuotoksen ja rakenteen osalta. Tulevaisuudessa lihasonnisiemennysten osuutta tullaan kasvattamaan ja poistoprosentin matalana pitäminen tulee olemaan yksi kehityksen kohde. Tarkka poikineiden seuranta, niiden yleiskunnosta huolehtiminen ja sen ylläpitäminen mahdollistavat ajoissa aloitetut siemennykset poikimisen jälkeen. Tämä takaa paitsi lyhyemmän poikimavälin, myös paremman tiinehtyvyyden. Aloitussiemennys tehdään viimeistään 60 vrk poikimisesta, ensikoiden kohdalla jopa mahdollisesti 40 vrk:n
kuluttua. Mikäli lehmältä ei ole nähty kiimaa 35-40 vrk:n päästä poikimisesta, tarkistaa eläinlääkäri lehmän tilanteen ja se hoidetaan asiaan kuuluvasti. Tämän talven hankkeena on ollut 1,5 hehtaarin aumakentän tekeminen. Ruokinta on aiemmin perustunut pelkästään paalirehuun, mutta aumakentän valmistuttua ensi kesäksi saadaan säilörehuun toivottua tasalaatuisuutta. Rinnalla tulee edelleen pienessä määrin jatkamaan paalirehu.
Luomun ehdoilla Luomuviljelyn tuottamat haasteet ovat tuoneet enemmänkin mielenkiintoa kuin vastoinkäymisiä viljelyyn. Ilmaston lämpeneminen puhututtaa joka puolella ja kotimainen luomutuotanto todennäköisesti onkin jopa enemmän hiiltä sitovaa, kuin sitä luovuttavaa, uskoo Juha. Luomuviljelyn suurin tarkoitus on saada lisättyä peltojen multavuutta, mikä sitoo hiiltä. Paras ratkaisu tämän saavuttamiseksi on peltoviljelykierron onnistuminen. Peltopuoli on Juhan vastuualuetta. Hän tekee pohjatyön peltosuunnittelulle ja yhdessä neuvojan kanssa suunnittelee lopullisen toteutuvan kierron ja viljeltävät kasvit. Lehmien lanta kierrätetään kuivikkeeksi separoimalla. ”Ravinteet ovat vain lainassa kuivikkeena”, Juha sanoo. Kun kuivike saadaan omasta takaa, ei turvetta tai
Hiehot kasvavat hyvin, kun appeessa ja riittävästi valkuaista. Kuva Anu Fräntilä muuta kuiviketta tarvitse käyttää kuin poikimakarsinoissa ja joskus lisänä kuivikepohjilla. Kuiviketta tulee yli oman tarpeen, vaikka sillä kuivitetaan myös hiehojen suuri makuualue lehmien syväparsien lisäksi. Syväparret ovat osoittautuneet erinomaiseksi valinnaksi eläinten hyvinvoinnin ja jalkaterveyden kannalta, eikä niiden puhtaanapitoon kulu normaalia parren päivittäistä puhdistamista pidempään. Kuiviketta lisätään noin kaksi kertaa viikossa, parret lanataan ensin tilan työntekijän kehittämällä lanalla suurimpien kuoppi-
en tasaamiseksi, sen jälkeen ajetaan kuivike. Kaikki tämä vie aikaa noin 45 minuuttia. Vaikka kuoppia pääsee syntymään, ne enemmänkin ohjaavat eläintä makaamaan oikeassa paikassa ja asennossa, kuin lisäisivät puhdistustyötä tai haittaisivat eläinten makaamista. Selvästi eniten sotkevat pienikokoiset eläimet, joten karjasta on tarkoitus ruokinnan ja jalostuksen myötä saada tasakokoinen. Luomutuotanto asettaa omat vaatimuksensa myös nuoren karjan ruokintaan. Vasikoita tulee juottaa kolme kuukautta täysmaidolla koko
juottokauden ajan, ja lisäksi eläimillä tulee olla mahdollisuus laiduntamiseen. On tärkeää huomata, että vain osan ravinnosta on tultava laiduntamalla. Jos ruokinta jää kesällä pelkän laitumen varaan, valkuaisen ja kivennäisen saanti jää poikkeuksetta liian alhaiseksi kasvavien eläinten tarpeeseen nähden. Alkukasvatuksen aikana vasikat saavat maitojuoton lisäksi lypsävien apetta. Kun maitoruokinta jää pois, ape jatkuu samana aina noin 7 kuukauden ikään asti, ja rinnalla on kesäaikaan laidunta tarjolla. Seuraavassa ryhmässä ovat
eläimet noin 7 kuukauden iästä aina tiinehtyneisiin hiehoihin asti, ja ne ruokitaan omalla appeella, edelleen laidunnuksen ollessa kesäaikana rinnalla. Seuraavan ryhmän muodostavat tiineet hiehot, jotka kesäkaudella ovat etälaitumella, ja vain tällöin ja tässä ryhmässä ruokinta koostuu pelkästään laitumesta ja lisäkivennäisestä. Koko ajan eläimillä on mahdollisuus jaloitteluun ulkona. Anu Fräntilä on lypsykarjan työnjohtajan roolissa tuonut oman vahvan osaamisensa tilan toimintaan ja managementiin heti lypsykarjan astuessa mukaan Salinin tilan kehityssuunnitelmiin. Asetetut tavoitteet eläinaineksen kestävyyden, korkean tuotoksen ja hyvän rakenteen osalta ovat saavutettavissa vain pitkäjänteisellä työllä. Tämä edellyttää paitsi vahvaa ammattitaitoa ruokinnassa ja eläinten hyvinvoinnista huolehtimisessa, myös parhaan mahdollisen eläinaineksen valitsemista jalostustyöhön. Yhteistyö Semex Finlandin sopimusasiakkaana alkoi heti, kun eläimet muuttivat Virroille heinäkuussa 2017. Semex Finland toimittaa Salinin tilalle kaikki siemenannokset ja jalostusneuvontapalvelut. Niiden avulla eläinainesta kehitetään asetettujen tavoitteiden mukaisesti. ¬ Liisa Staudinger
MITEN TILAAN SIEMENTÄ SEMEXILTÄ? Siemenen ja tarvikkeiden tilaaminen on helppoa. Voit tilata kotisivujen tilauslomakkeen kautta tilaus.semex.fi, sähköpostitse tilaukset@semex.fi tai puhelimitse, tekstarilla tai sähköpostitse omalta jalostusneuvojaltasi. Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@semex.fi. Tiedot sonneista löytyvät osoitteesta semex.fi. Jalostusneuvojat auttavat sinua mielellään sonnivalinnassa. Viimeinen tilauspäivä on jakoviikkoa edeltävä tiistai. Liittymällä ryhmäsähköpostilistalle saat uusimmat tiedotteet ja sonnit aina ajantasaisina omaan sähköpostiisi. Siemenannokset pakataan varastolla valmiiksi karjanomistajan tilauksen mukaisesti. Voit tilata jokaista sonnia juuri sen määrän kuin haluat. Kotisivuilta löydät jakeluaikataulut. Pikaiseen tarpeeseen lähetämme annokset matkahuollon kautta, jolloin toimituskulut lisätään lähetykseen.
Inga Heikkinen vastaa olkien pakkauksesta Limingan varastolla. Semexin siemenoljet on merkitty selkeästi merkkiliuskalla, jossa on sonnin nimi. Kaikki annokset pakataan typpikattilassa valmiiksi gobletteihin tilausten mukaisesti niin, ettei olki pääse lämpiämään missään vaiheessa.
– Semex Finland tiedotuslehti –
11
IMMUUNIVASTEEN GENOMITESTAUS NOPEUTTAA TERVEYSJALOSTUSTA Lehmien terveysjalostus harppasi ison askeleen eteenpäin, kun perinnöllistä vastustuskykyä mittaava genomitesti naaraille saatiin karjanomistajien käyttöön. Immuunivasteen periytyvyysasteen on useissa tutkimuksissa osoitettu olevan erittäin korkea, mikä mahdollistaa ominaisuuden tuloksellisen jalostamisen.
A
ikaisemmat immuunivastetta mittaavat tutkimukset ovat perustuneet fenotyyppiseen testiin, jonka luotettavuus on osoitettu jo vuosia sitten. Fenotyyppinen testi on hidas ja kallis, ja sitä käytetään lähinnä sonnien immuunivasteen mittaukseen, sekä naarailla alan tutkimukseen. Uusi, kai-
SISTANT GENETICS
herd
ECTED TO HAVE
HERITABILITY
30%
per
ghter
profit
o the $ value netics for traits.
HERITABILITY Production Traits 25-35% Conformation Traits 15-40%
Immune Response 30% Longevity 8-10% Calving Ease Traits 6-7% Daughter Fertility 4-7%
ENT
INCIDENCE LE POPULATION.
Disease Incidence 2-10%
Immuunivasteen periytyvyysaste on noin 30% eli yhtä hyvä kuin monien tuotos- ja rakenneominaisuuksien. Mittausmenetelmän luotettavuus antaa hyvät lähtötiedot indeksilaskennalle.
kille naaraille avoin genomitesti avaa koko maailmalle mahdollisuuden jalostaa immuunivastetta myös emän puolelta, mikä tuplaa edistymisnopeuden verrattuna aikaisempaan tilanteeseen, jossa valintaa on voitu tehdä vain sonnien osalta. Ensimmäiset tulokset genomitestattujen naaraiden sairastuvuudessa verrattuna karjan muihin eläimiin ovat todella lupaavia: tartunnallisissa sairauksissa on havaittu merkitseviä eroja vertailuryhmään nähden. Utaretulehdusta esiintyy peräti 39,18 prosenttia vähemmän niillä naarailla, jotka kuuluvat immuunivasteessa populaation parhaan 16 prosentin joukkoon. Kohtutulehdusta esiintyy HIR-ryhmässä (high immune response) 17,6 prosenttia vähemmän ja ontumista aiheuttavia sairauksia 39,96 prosenttia vähemmän. Kyse ei ole vain siitä, että eläimet sairastuvat harvemmin, vaan myös paremmasta mahdollisuudesta parantua silloin, kun sairastuminen on tapahtunut. Todennäköisyys, että eläin kuolee tai lopetetaan tilalla, on HIR-naarailla 24,23 prosenttia pienempi. (Steven Larmer 2018)
Immunity+ merkinnän saa sonni, joka on sekä bakteerien että virusten immuunivasteessa populaation parhaan 16% joukossa.
Immunity+ Sires
Taustalla yli kahden vuosikymmenen tutkimustyö Naudan perinnöllistä immuunivastetta on tutkittu Guelphin yliopistossa Kanadassa yli 20 vuoden ajan, ja aiheesta on julkaistu useita kymmeniä tieteellisiä tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet, että hyvän immuunivasteen omaavilla eläimillä on merkittävästi pienempi riski sairastua, ne reagoivat paremmin rokotteisiin ja lypsävät parempilaatuista ternimaitoa kuin heikomman immuunivasteen eläimet. Jalostamalla luontaista vastustuskykyä kokonaisuutena saadaan aikaan merkittävää geneettistä edistymistä eläinten kyvyssä torjua ympäristön taudinaiheuttajia, ja sairastuessaan parantua nopeammin. Dr. Bonnie Mallardin johtaman tiedemiesryhmän uraauurtava työ immuunivastetta mit-
2007
le herd for our clients. Global Dairy Solutions Manager, Jay Shannon. Contact Jay at: jshannon@semex.com
Käytännön tuloksia
© 2012 (~30,000 lehmää, ~75,000 vasikkaa)
IMMUNITY+ tyttäret
Muut lehmät
Utaretulehdus
28.5%
31.7%
10.0%
Krooninen utaretulehdus
4.4%
5.3%
17.0%
Ontuminen
21.1%
24.0%
12.1%
Muut hoidot
5.9%
6.5%
9.2%
Kuollut/lopetettu
4.8%
6.0%
20.0% 2.1%
SAIRAUS
Vähennys
Keuhkokuume (nuorikarja)
9.6%
9.8%
Ripuli
5.4%
5.7%
5.3%
Vasikkakuolleisuus
7.7%
9.2%
16.3%
Immunitysonnien tyttärien on osoitettu olevan terveempiä laajoissa tutkimuksissa, jotka on tehty isoissa karjoissa USA:ssa ja Kanadassa.
Larmer et al., 2017 – Cattle Practice
12
– Semex Finland tiedotuslehti –
taavan testin kehittämisessä on palkittu useilla tiede- ja innovaatiopalkinnoilla Kanadassa ja USA:ssa. Vasta-ainevälitteinen immuunivaste (AMIR) vastaa elimistön hälytysjärjestelmästä erityisesti bakteereja ja muita solun ulkoisia patogeenejä vastaan, soluvälitteinen immuunivaste (CMIR) vastaa puolustusjärjestelmästä solunsisäisiä patogeenejä, kuten viruksia ja mykoplasmoja vastaan. Immuunivasteeseen vaikuttaa yli 2000 geeniä ja sen periytyvyysaste on noin 30 prosenttia eli samaa luokkaa kuin tuotos- ja rakenneominaisuuksilla. Immuunivasteen genomitesti on validoitu yli 9500 eläimen referenssiryhmässä, joka koostuu isoissa USAlaisissa karjoissa sekä fenotyyppisesti että geneettisesti testatuista naaraista. Näissä karjoissa on käytössä luotettava terveystietojen dokumentointi, joiden avulla voidaan jatkuvasti seurata geneettistä edistymistä käytännön tasolla. Karjojen lehmämäärät ovat myös riittävän suuria, jotta luotettava vertailu karjan sisällä onnistuu. Immuunivasteen mittaus on toistaiseksi mahdollista vain holsteinrodulla.
Hyvä perimä mahdollistaa vahvan immuunivasteen kehittymisen Vasikan oma immuunijärjestelmä ei ole syntymähetkellä käynnistynyt, ja se saa ensimmäiset vasta-aineensa emän
ternimaidosta. Ternimaidossa olevien vasta-aineiden määrä on ratkaiseva vasikan ensimmäisten elinviikkojen aikana. Lehmillä, joilla on korkea immuunivaste, on tutkimusten mukaan myös parempilaatuinen ternimaito, ja ne pystyvät tätä kautta antamaan vasikalleen hyvät eväät elämän alkutaipaleella. Vasikan oman immuunijärjestelmän käynnistymisen teho ja nopeus riippuu vasikan perimästä, joten emä vaikuttaa vasikkansa tulevaisuuteen sekä periyttämällä hyviä geenejä että lypsämällä laadukasta ternimaitoa. Kun vasikan oma luontainen immuunijärjestelmä käynnistyy, sen vastustuskyky eri taudinaiheuttajia vastaan muodostuu sekä perimän että ympäristön seurauksena. Perimä antaa eläimelle mahdollisuuden kehittää hankittua immuunivastetta. Ruokinnan ja olosuhteiden avulla eläin pidetään vahvana ja hyväkuntoisena niin, että se pystyy täysmääräisesti hyödyntämään perimänsä antamat mahdollisuudet. Jos eläimellä on heikko luontainen immuunivaste, sen elimistö ei huomaa taudinaiheuttajia ajoissa, eikä ehdi reagoida ennen kuin on myöhäistä. Tällaiset eläimet reagoivat heikosti tai eivät olenkaan rokotteisiin, eikä niiden elimistössä synny vasta-aineita myöskään sairastettuja tauteja vastaan. Sorkkaterveyden korrelaatio solun ulkoiseen immuunivasteeseen on selkeä,
TARJOLLA ON MONIA ERILAISIA GENOMITESTEJÄ, MUTTA VAIN YKSI TESTAUSMENETELMÄ MITTAA
KARJASI PERINNÖLLISTÄ IMMUUNIVASTETTA • Immuunivasteen genomitestaus, julkaistaan High, Average tai Low (vain holstein) * Polveutumisen tarkistus, viralliset LPI-tulokset ja haplotyypit. Lisätilauksesta TPI-tulos ja A2A2 tulos (myös ayrshire, brown swiss ja jersey)
TUOTOS:
RAKENNE:
* LPI * PRO$ * Maito * Rasva * Rasva% * Valkuainen * Valk%
KÄYTTÖ- JA TERVEYSOMINAISUUDET:
* Kestävyys * Soluluku * Pitkämaitoisuus * Tytärhedelmällisyys * Lypsynopeus * Luonne * Poikimavaikeus * Tytärten poikimavaikeus * Kuntoluokka * Utareterveys * Aineenvaihduntasairaudet
GENOMICS FOR FEMALES
ja erityisesti sorkka-alueen ihotulehduksen (Digital Dermatitis) esiintyvyydestä on tehty uraa uurtavaa tutkimusta. Tämä ikävä tartunnallinen sorkkatauti on leviämässä myös suomalaisiin karjoihin, joissa eläinten vastustuskyky kyseisiä patogeenejä kohtaan on vielä melko heikko. Jalostamalla luontaista immuunivastetta voidaan vähentää myös sorkkatautien esiintyvyyttä.
Vaivatonta tiedonkulkua Elevatesovelluksen kautta Semexin Elevate-ohjelman kautta lähetetty genomitesti antaa Lifetime Performance Index (LPI) -skaalan mukaan ominaisuuksittain lasketun genomituloksen lisäksi tiedon haitallisista haplotyypeistä, tarkistaa ja korjaa sukutiedot sekä holsteinrodulla kertoo, kuuluuko eläimen perinnöllinen immuunivaste populaation parhaan 16 prosentin joukkoon (yksi hajonnan yksikkö), heikoimman 16 prosentin joukkoon vai sille välille (high, low tai average). Testin mukana saa pienellä lisämaksulla myös USA:n arvostelupohjan mukaiset TPI-tulokset, sekä tiedon A2A2-beetakaseiinityypistä. Genomitestauspalvelu on saatavilla immuunivastetta lukuun ottamatta myös
• Virallinen LPI-genomi ja haplotyypit Semexin putkilossa (sis. holsteinin immuunivasteen) 25 €
* Kokonaisrakenne * Utarerakenne * Jalat & Sorkat * Runko& Lypsytyyppi * Lantio * Utaremuoto * Utarekudos * Keskiside * Etukiinnitys * Etuvedinten sijainti * Takakiinnityksen korkeus * Takakiinnityksen leveys * Takavedinten sijainti * Vedinpituus * Sorkkakulma * Sorkan kannan vahvuus * Luustolaatu * Kinnerkulma * Takajalat takaa * Takakorkeus * Etukorkeus * Rinnan leveys * Rungon syvyys * Lypsytyyppisyys * Lanneselän vahvuus * Lantiokulma * Lantion leveys * Lonkkanivelen sijainti
ayrshire-, jersey- ja brown swiss-roduille. Genomitesti tehdään korvamerkin laiton yhteydessä DNA-pihdeillä otettavasta kudosnäytteestä. Tietojen lähettäminen eteenpäin on helppoa. ELEVATE -sovellus ladataan asiakkaan omaan kännykkään ja samalla ladataan karjan tiedot tietokantaan. Lataus onnistuu Minun Maatilani-ohjelman raporteista ja yleisimmistä tuotannonhallintajärjestelmistä. Kudosnäyte otetaan eläimen korvasta DNA-näyteputkeen, joka on ELEVATE-sovelluksen skannaustoiminnon avulla yhdistetty testattavan eläimen tietoihin. Putket lähetetään laboratorioon, ja vastaukset saapuvat suoraan asiakkaan omaan sähköpostiin ja latautuvat myös OptiMate-ohjelmistoon, mikäli se on käytössä. Kännykkään ladattavan sovelluksen ja näytteenottovälineet voi tilata Semex Finlandin toimistolta osoitteesta tilaukset@semex.fi tai omalta alue-edustajalta. Lisätietoja genominäytteiden ottamisesta ja tulosten tulkinnasta antaa Sari Alhainen sari.alhainen@semex.fi. ¬ Sari Alhainen
• Virallinen LPI-genomi ja haplotyypit DNA-korvamerkkiputkilossa (sis. holsteinin immuunivasteen) 27 € • Virallinen TPI 7 € • A2A2 tulos 5 € • Testiputket 10 kpl erissä 20 €/paketti, TSU pihdit 42 € • Kaikkiin hintoihin lisätään alv 24%
Tarvikkeiden tilaus tilaukset@semex.fi. Tekninen tuki (Elevate-sovelluksen ja karjan tietojen lataus) mika.inkilainen@semex.fi. Tulosten tulkinta ja lisätiedot omalta alue-edustajalta tai sari.alhainen@semex.fi. Katso myös http://www.semex.fi/genomilomake.html.
SEMEX FINLAND JÄRJESTÄÄ JALOSTUSKURSSIN 20. – 22. ELOKUUTA 2019 Teoriaosuus 2 pv Seinäjoen seudulla Käytännön osuus 1 pv Koskenojan tila Oy
(Pärintie 4, Jalasjärvi)
Kurssilla syvennytään seuraaviin aiheisiin: -
Jalostuksen perusteet Karjakohtaisten jalostustavoitteiden asettaminen Emävalinta Genomitestauksen hyödyntäminen Karjakohtaisten tunnuslukujen tulkinta Eri maiden jalostusohjelmat ja indeksien tulkinta Sonnivalinnan perusteet Kolmas kurssipäivä Koskenoja tila Oy:n navetalla, kokoustilat yläkerrassa. Tilakäynnillä harjoitellaan lehmien rakenteen arviointia, lehmäkohtaisten parannuskohteiden kirjausta ja olosuhteiden merkityksen huomiointia. Kurssille otetaan 12 henkeä. Hinta 390 eur + alv sisältää opetuksen, kurssimateriaalit, lounaan ja iltapäiväkahvit. Ilmoittautumiset sari.alhainen@semex.fi tai tekstiviestillä 040 550 7643.
– Semex Finland tiedotuslehti –
13
TILASIEMENNYS YLEISTYY
T
ilasiemennys yleistyy nopeasti. Kun karjojen määrä vähenee ja samaan aikaan karjakoot kasvavat, pitenevät tilojen väliset matkat entisestään. Tämä kasvattaa voimakkaasti ulkopuolisen siemennyspalvelun kustannuspaineita. On selvää, että Suomen kaltaisessa maassa, jossa matkat ovat pitkiä ja karjoja harvassa, on kustannustehokkainta huolehtia päivittäisistä rutiinitehtävistä oman työvoiman turvin. Hedelmällisyyden seurannassa ja tiineystarkastuksissa kannattaa hyödyntää alaan erikoistuneiden eläinlääkärien kuukausittaisia terveydenhoitokäyntejä, jolloin eläinlääkäriltä saa tarvittavat hoidot heti, kun ongelma havaitaan. Lehmälääkärit Oy on suomalaisten nautaeläinlääkärien perustama yritys, jonka eläinlääkäreillä on uusin nautojen terveydenhoitoon ja hedelmällisyyteen liittyvä tieto. Jokainen rutinoitunut tilasiementäjä pystyy myös itse tarkistamaan rakkulaepäilyn tai toteamaan toimimattomat munasarjat. Semexin järjestämillä munasarjadiagnostiikkakursseilla saa lisävarmuutta sekä munasarjojen tutkimiseen että tiineystarkastuksiin. Tilasiemennyskoulutukseen on tarjolla useita vaihtoehtoja, joista jokainen voi valita itselleen sopivimman. Koulutuksen jälkeen suoritetaan virallinen näyttötutkinto opetustavasta riippumatta. Näyttötutkinnon vastaanottavaan oppilaitokseen on otettava yhteyttä ennen koulutuksen aloittamista. ¬
Semexin tilasiemennyskurssilla Hollannissa harjoitellaan todellisissa tilaolosuhteissa.
Omatoimisiemennys joko karjanomistajan tai hänen työntekijänsä tekemänä on maailmalla hyvin yleistä. Omatoimisiemennyksen etuja ovat mm: * Kustannussäästöt, kun seminologin käynti- ja siemennysmaksut jäävät pois. * Voi siementää vuoden kaikkina päivinä. * Voi siementää parhaaseen mahdolliseen aikaan. Lehmät ovat usein parhaassa kiimassa iltaisin. * Voi siementää oman aikataulun mukaan, ei tarvitse odotella seminologia. * Lehmä pysyy rauhallisena, kun sen ympärillä ei ole vieraita ihmisiä. * Lehmä ei joudu odottamaan siemennyspisteessä seminologin tuloa. * Navetassa käy vähemmän vieraita > tarttuvien tautien riski vähenee. * Siemennyksiä voi tehdä, vaikka tilalla olisi tarttuva tauti eikä seminologia voisi kutsua paikalle.
SIEMENNYSKURSSI HOLLANNIN DOKKUMISSA * 5 päivän tehokurssi, joka painottuu käytännön harjoitteluun todellisissa tilaolosuhteissa. * Opettajana erittäin pidetty ja taitava Mr Anne Terpstra * Paikalla suomenkielinen matkanjohtaja ja tulkki * Kaikki materiaalit ovat suomen kielellä * Mahdollisuus irtautua arjesta ja viettää lomaa idyllisessä kanaalien halkomassa pikkukaupungissa * Hinta 960 eur + lennot n. 180-240 eur ja majoitus n. 250 eur. Lisätiedot sari.alhainen@semex.fi
Kustannusvertailu ulkopuolisen siemennyspalvelun ja tilasiemennyksen välillä karjakokoluokittain Siemennyspalvelu
Tilasiemennys
karjakoko
25
50
100
200
300
25
50
100
200
300
siemennyksiä/vuosi kpl (lehmät 2,0 ja hiehot 1,5 siem)
70
138
275
550
825
70
138
275
550
825
käyntejä/vuosi
65
128
250
360
360
65
128
250
360
360
Seminologin käynti 17,75 e
1242
2272
4438
6390
6390
0
0
0
0
0
siemennysmaksu 14,70 e
1029
2029
4043
8085
12128 0
0
0
0
0
sunnuntailisä 15 e
135
274
535
771
771
0
0
0
0
0
Tilasiemennyskurssi/v (20v)
0
0
0
0
0
85
85
85
85
85
Näyttökoe/v (20v)
0
0
0
0
0
9
9
9
9
9
typpisäiliö ja siemennyspakki/v (10v)
0
0
0
0
0
60
60
60
60
60
desipyyhe
0
0
0
0
0
8
17
33
66
99
liukastusgeeli
0
0
0
0
0
12
18
29
29
58
siemennyshanska
0
0
0
0
0
8
16
24
48
72
pistoletinsuoja
0
0
0
0
0
6
11
22
44
66
typpitäytöt (ilmainen jos 20 annoksen tilaus)
0
0
0
0
0
30
0
0
0
0
kustannukset yhteensä
2406
4575
9016
15246 19289 218
216
262
341
449
4359
8754
14905
18840
tilasiemennyksen tuoma säästö/ karjakokoluokka/vuosi
14
2188
– Semex Finland tiedotuslehti –
KOTIKOULUTUS OMASSA KARJASSA * Kurssin pituuden ja jaksotuksen voi sopia vapaasti kouluttajan kanssa. Paras tulos saavutetaan, kun harjoitellaan useana peräkkäisenä päivänä. * Kouluttajan voi valita itse. Kouluttajana voi toimia seminologi tai eläinlääkäri. Myös tilasiementäjä voi kouluttaa toisen tilasiementäjän toimimaan samalla tilalla. Kaikissa tapauksissa koulutusohjelmasta on aina sovittava etukäteen näyttötutkintoja tarjoavan oppilaitoksen kanssa. * Sopii hyvin erityisesti silloin, kun tilalta poistuminen perhesyiden tai työvoimapulan takia on vaikeaa. * Vähintään muutaman eläimen on tärkeää olla kiimassa kotikoulutuspäivänä. Siemennystä saa harjoitella vain eläimillä, jotka ovat kiimassa. * Esimerkiksi SEDU aikuiskoulutuksen järjestämänä kotikoulutus maksaa 1067 euroa. Summa sisältää sähköisesti toimitetut koulutusmateriaalit. Lisätiedot irma.uusi-laitila@ sedu.fi * Koulutuksen voi sopia myös suoraan kouluttajan kanssa, jolloin oppilaitoksen kanssa sovitaan vain näyttötutkinnosta.
SEMEXIN PALVELUT LYPSYKARJATILOILLE -
Siemenannosten maahantuonti, myynti ja jakelu koko maahan Alkioiden maahantuonti ja myynti X ja Y-lajiteltu siemen Liharodun siemen risteytyskäyttöön Jalostusneuvonta Laajentavien tilojen eläinhankinta Rakennearvostelu Kanadan luokitusjärjestelmän mukaisesti Typpisäiliöiden myynti ja vuokraus, typen jakelu Siemennyskurssit Hollannissa Henkilökohtainen siemennyskoulutus omalla tilalla. Siemennystarvikkeiden myynti ja jakelu Realtime ai24 – kiimanseurantajärjestelmät Lehmien ja tilasonnien genomitestaus Semexin asiakaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Saat lehden veloituksetta kun lähetät yhteystietosi. Ajankohtaiset asiat saat suoraan sähköpostiisi. Kysy lisää, yhteystiedot löydät tämän lehden takasivulta tai osoitteesta www.semex.fi
Paras tapa parantaa karjasi terveyttä Karjanomistajat tekevät paljon töitä pitääkseen lehmät terveinä ja tuottavina. Silti lehmät joskus sairastavat, ja se aiheuttaa kustannuksia ja lisätyötä.
27%
utaretulehdus
Semexin Immunity+ -sonnien avulla jalostat lehmillesi paremman vastustuskyvyn. Semexin sonneilta testataan sekä virusten että bakteerien immuunivasteet, jotka ovat geneettisesti eri ominaisuuksia. Hyvän immuunivasteen omaavat sonnit merkitään Immunity+ logolla.
17%
kohtutulehdus
32%
jälkeisten jäänti
3000 lehmän karjassa lehmät, joilta oli mitattu korkea immuunivaste, sairastivat selvästi vähemmän kuin karjan muut lehmät.
Semexin eläinaineksen avulla parannat karjasi kannattavuutta. Terveet ja tuottavat lehmät tuovat hyvinvointia myös hoitajille.
Kysy immunity+ -sonneja omalta alue-edustajaltasi ja paranna karjasi perinnöllistä vastustuskykyä.
Semex Finland Oy Viikatetie 3, 91900 Liminka | puh. 040 550 7643 sari.alhainen@semex.fi
www.semex.fi
Semex Päivät KalaJoella kylpylähotelli Sanissa 30.-31.10.2019 Jukupolku 3, 85100 Kalajoki, www.kalajokiresort.fi
Teemana lehmien terveys ja immuunipuolustusjärjestelmä Keskiviikko 30.10. * Genetiikan mahdollisuudet karjan terveyden parantamiseksi – immuunijärjestelmän vahvistaminen. Dr Steven Larmer, University of Guelph and Semex Alliance * Miten vahvistan karjan vastustuskykyä olosuhteiden avulla? Mr AnneTerpstra, management and fertility Specialist, Semex Holland
Torstai 31.10. Karjavierailut Kotipellon Holstein, Marika ja Kari Heiska, Ainassaari 53, Nivala
- Vuonna 1999 rakennettu lypsyasemapihatto, jossa on siirrytty robottilypsyyn v 2008. Keskituotos 12 577 kg, ensikot 11 323 kg. Elevate-genomitestaus ja kanadalainen rakenneluokitus käytössä. Kahvitarjoilu.
Kukkulan tila Oy, Hanna ja Juho Nivala, Peräläntie 48, Sievi
- V. 2012 rakennettu kolmen robotin verhoseinänavetta. V. 2018 keskituotos 13 007 kg, ensikot 11487 kg. Hiehojen poikimaikä 23,7 kk. Elevategenomitestaus ja kanadalainen rakenneluokitus käytössä. Kenttälounas. Jalkinesuojat ja suojahaalarit saadaan tilakohteista. Semex tarjoaa karjanomistajille, karjanhoitajille ja opiskelijoille luentopäivän ohjelman, lounaan ja kahvit. Muille luentopäivän hinta on 89 eur +alv/hlö. Illallisbuffet 39 eur, yöpyminen 1hh 102 eur ja 2hh 64 eur/hlö. 4 hlö huoneisto 256 eur. Majoitus sisältää aamiaisen, kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön aukioloaikoina. Ilmoittautumiset 14.10. mennessä sari.alhainen@semex.fi tai 040 550 7643. Ilmoita, osallistutko vain toiseen vai molempiin päiviin, tuletko illalliselle, ja yövytkö 1 hh vai 2hh huoneessa, sekä huonekaveri. Ilmoita myös, haluatko lähteä tilavierailulle linja-autossa. Tervetuloa!
– Semex Finland tiedotuslehti –
15
Semex Finland Oy Viikatetie 3, 91900 Liminka www.semex.fi etunimi.sukunimi@semex.fi TILASIEMENNYS:
TOIMISTO, VARASTO JA JAKELU:
Alhainen Sari puh. 040 550 7643
Heikkinen Inga puh. 0400 891 262
Inkiläinen Mika puh. 044 358 1822
Karppinen Kari puh. 045 125 3717
Soudunsaari Samuli puh. 040 828 7790
Aarnipuro Virpi puh. 050 440 8050 tilasiemennyskoulutus ja näyttötutkinnot Koko maa
Ai24-laitteistot
Alue-edustajat:
Heikkinen-Björkqvist Eevastiina puh. 044 524 8728 Pohjois-Karjalan pohjois-osat, osia Pohjois-Savosta, Kainuu
Inkiläinen Maija puh. 040 823 7801 Pohjois-Pohjanmaa
Kokkoniemi Eveliina puh. 040 773 5266 Itä-Uusimaa, Itä-Häme, Kymenlaakso
Laiholahti Laura puh. 044 552 4493 Varsinais-Suomi, Uusimaa, Etelä-Häme, Kanta-Häme
Staudinger Liisa puh. 040 561 0303 Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, osia Pirkanmaasta ja Satakunnasta
Toivola Juha puh. 044 550 0097 Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa
Ikonen Miia puh. 050 546 6499 Etelä-Savo, EteläKarjala ja PohjoisKarjalan ja PohjoisSavon eteläosat
Kivilahti Jani puh. 045 273 2340 Keski-Suomi, osia Pirkanmaasta ja Hämeestä
Lahdenperä Sonja puh. 040 582 9872 Lappi, Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosat
Savander Heidi puh. 0500 860 637 Uusimaa, Kanta-Häme Pihvikarja-asiat koko maa Åland, även på svenska
Tiikkainen Anu puh. 044 502 1975 Pohjois-Savo
Vanhatalo Heikki puh. 040 350 2337 Pirkanmaa, Satakunta
Liity Semexin sähköpostilistalle! Semexin sähköpostilista jakautuu viiteen ryhmään, joista voitte valita itsellenne parhaiten sopivan. Ryhmän vaihto onnistuu helposti lähettämällä asiasta sähköpostia osoitteeseen sari.alhainen@semex.fi.
Ryhmät ovat seuraavat: • Kaikki postit (kaikki postit kaikista roduista) • Peruspostit (kaikkien rotujen sonnipostit, tapahtumat ym, ei alkioposteja) • Ayrshirepostit (kaikki muut postit paitsi pelkästään holsteiniin liittyvät) • Holsteinposti (kaikki muut postit paitsi pelkästään ayrshireen liittyvät) • Svensk Nyhetsbrev (Nyheter på svenska)
TILAA ESITTELYKÄYNTI Jos olet kiinnostunut Semexin palveluista, voit pyytää oman alueesi edustajan esittelykäynnille kertomaan toiminnastamme ja sonneistamme. Esittelykäynti on maksuton eikä sido sinua millään tavoin. Käynnin aikana käydään yhdessä läpi tilan toiveet palveluista ja sonnien ominaisuuksista sekä Semexin tarjonta ja palveluvaihtoehdot. Edustaja neuvoo navetassa eläinten toimin– Semex Finland tiedotuslehti – 16 nallisen rakenteen arvioinnissa ja antaa yleisiä ohjeita sonnien valintaan ja lehmien ryhmittelyyn.