Semexin tiedotuslehti 2022

Laatua tilan jalostustyöhön

Koskenojan tila Oy – maidontuotannon ikkuna kuluttajille, sivu 5 Welfare Quality hyvinvoinnin mittarina – Ruuskala Ranchilla viihtyvät niin lehmät, hevoset kuin hoitajatkin, sivu 8 Paljon apetta syövä lehmä lypsää paljon maitoa, sivu 10 Tikan tila Oy – kohti hiilineutraalia maitoa, sivu 12

Semex Finland tiedotuslehti 2022 1

Semex Finland Oy palvelee kaikenkokoisia maito- ja emolehmätiloja koko Suomen alueella Semex Finland Oy on yli 11 vuoden ajan toiminut kanadalaisen Semex Alliancen tuotteiden ja palvelujen jälleenmyyjänä Suomessa. Palveluihimme kuuluu naudan pakastesiemenen ja alkioiden myynti, jalostusneuvonta, genomitestaus, rakenneluokitus, typen ja siemennystarvikkeiden myynti sekä alan kurssitoiminta.

Tässä lehdessä esittelemme asiakastilojamme, jotka ovat panostaneet laadukkaaseen genetiikkaan, eläinten hyvinvointiin ja tuotannon ympäristöystävällisyyteen. Näiden tilojen karjakoot, navettaratkaisut ja tuotostavoitteet ovat erilaisia, mutta niitä kaikkia yhdistää taloudellisesti ja tuotannollisesti kestävä kokonaisuus, jota kelpaa esitellä myös kuluttajille.

Siemenen ja tarvikkeiden toimitus

OptiMatejalostusneuvonta

Siemenen ja tarvikkeiden tilaaminen on helppoa. Voit tilata tilauslomakkeen kautta tilaus.semex.fi, sähköpostitse tilaukset@ semex.fi, puhelimitse, tekstiviestillä tai sähköpostilla oman alueesi edustajalta. Yhteystiedot ovat tämän lehden takasivulla.

Tiedot sonneista löytyvät osoitteesta semex.fi. Alue-edustajat auttavat sinua mielellään sonnivalinnassa.

Jakeluautomme kiertää kuuden viikon välein koko Suomen alueella. Aikataulut löydät kotisivuiltamme. Pikaiseen tarpeeseen voit tilata annoksia myös Matkahuollon kautta, jolloin toimituskulut lisätään lähetykseen.

Annokset pakataan tilausten mukaisesti varastolla valmiiksi niin, ettei kylmäketju hetkeksikään vaarannu.

Gobletit merkitään selkeällä merkkiliuskalla, jossa lukee sonnin nimi.

Voit tilata jokaista sonnia juuri sen määrän kuin haluat.

OptiMate-jalostussuunnitelma lähtee tilan omista tarpeista ja toiveista. Peruspaketti sisältää karjan analysoinnin ja sen vahvuuksien ja parannuskohteiden määrittelyn sekä neuvontaa jalostustavoitteiden asetteluun ja toteuttamiseen.

Sonnivalinnat eivät perustu valmiiksi määritettyyn kokonaisjalostusarvoon, vaan karjanomistajan itse asettamiin tavoitteisiin.

Lehmät jaetaan ryhmiin käyttötarkoituksen mukaisesti, ja jokaiselle lehmälle nimetään 2-3 sille parhaiten sopivaa sonnia niistä vaihtoehdoista, jotka karjanomistaja on valinnut käyttöön.

OptiMate-ohjelma huomioi haitalliset haplotyypit ja sukusiitosasteen sekä Elevate -genomitestien Sem Finlan ex lehmäkohtaiset tulokset.

OptiMate-ohjelmassa voidaan käyttää kaikkien sonnifirmojen sonneja.

d palvel Oy ee

Sem Finlan ex d Oy p alvele

e

semex.fi

semex.fi

Semexin jalostusfilosofia perustuu siihen, että lehmän tuotoskyvyn ja rakenteen on oltava tasapainossa, jotta lehmä pysyy terveenä ja kestää useita lypsykausia.

Karjan geneettisen potentiaalin on realisoiduttava navettaolosuhteissa niin, että viivan alle jää mahdollisimman paljon euroja, työmäärä pysyy hallinnassa ja työn mielekkyys säilyy.

2

Laatua tilan jalostustyöhön www.semex.fi

Semex Finland tiedotuslehti Julkaisija: Semex Finland Oy, Liminka Päätoimittaja: Sari Alhainen Kannen kuva: Neljä kertaa poikinut Vakkamäen Muisti (Doorman – Ashlar), omistaja Johanna Vakkamäki. Kuva: Roosa Tikkanen Sivunvalmistus: Tmi SeT-Print, Kauhajoki

Semex Finland tiedotuslehti

Vakkamäen tilalla lehmien mukavuus on ykkösasia Johanna Vakkamäki ja EX90luokitettu, neljä kertaa poikinut Vakkamäen Marabella (i. Doorman), jonka paras 305 pv on 13 356 EKM. Kuva Heidi Savander

K

auniilla mäellä Vihdin Otalammen kylässä Uudellamaalla sijaitsee perinteikäs Vakkamäen tila. Tilan historiasta tiedetään, että se on ollut ratsutilana Ruotsin vallan aikaan 1600-luvulla. Venäjän vallan aikaan tilan historia on pimennossa. Suvussa tila on ollut vuodesta 1887, ja eläinlääkäri Johanna Vakkamäki luotsaa tilaa jo viidennessä sukupolvessa puolisonsa Juho Ruuhijärven kanssa. Tilan omistajaksi Johanna ryhtyi sukupolvenvaihdoksen myötä vuonna 2018.

Vanha navetta on nykyinen nuorkarja- ja umpilehmänavetta, jonka rakennusvuosi on 1928. Siihen tehtiin laajennus vuonna 2004. Rakennusta peruskorjattiin vasikoille ja umpilehmille vuonna 2021. Vanhassa navetassa on ollut lypsäviä enimmillään noin 60. Nykyinen karja on saanut alkunsa Johannan isoisän, Paavo Vakkamäen, ostettua Suontaan kartanon huutokaupasta kolme ayr-

shirelehmää vuonna 1928.

Samoihin aikoihin, vuonna 1932, tilalla liityttiin tuotosseurantaan.

Paavo on kunnioitettavassa 96 vuoden iässä ja asuu Vakkamäessä edelleen. Paavo on aina ollut kova karjamies ja teki alusta alkaen tarkkaa jalostustyötä. Omia sonneja ei käytetty, vaan lehmille valittiin astutussonneiksi seudun parhaimmat sonnit. Kun keinosiemennystoiminta rantautui Suomeen 50-luvulla, Paavo Vakkamäki liittyi siihen heti. Friisiläissonnit herättivät mielenkiinnon 1970-luvulla ja pian siemennettiin ensimmäiset Vakkamäen lehmät friisiläissonneilla. Ensimmäinen puhdasrotuinen friisiläislehmä Vakkamäessä oli nimeltään Oikku ja se syntyi vuonna 1983. Isänä sillä oli Lusi-Kottilan Elvis.

Näin oli saanut alkunsa Vakkamäen holsteinkarja. Karjaa Vakkamäkeen ei ole ostettu 1950-luvun jälkeen, joten suvut tunnetaan aivan alusta alkaen.

Alkionsiirtotoimintaankin lähdettiin mukaan varhain.

Ensimmäiset alkionhuuhtelut Vakkamäessä tehtiin 90-luvulla.

Astutussonneja parhaista suvuista on myyty Vakkamäestä lukuisiin karjoihin. Semexin sonnit ovat olleet käytössä 1990-luvun lopulta, jolloin ensimmäiset tuotiin Suomeen. Kanadan matkan myötä Johanna on ostanut tuontialkioita eri yhdistelmistä. Näistä on karjassa kolmea eri sukua, joista vanhimmat lehmät ovat jo 50-tonnareita.

Uuden pihaton rakentamiseen lähdettiin lehmien hyvinvointi edellä. Johanna oli ulkomaanmatkoillaan nähnyt monta hiekkaparsinavettaa ja oivaltanut, että näissä lehmien mukavuus oli paras mahdollinen. Suunnitteluun käytettiin runsaasti aikaa ja konsultaatiossa käytettiin sekä kotimaista että kanadalaista ja amerikkalaista osaamista. Vihti sijaitsee Lohjanharjun kupeessa, joten sopivan hiekan saatavuus ai-

van läheltä oli merkittävä tekijä päätöksenteossa. Lannanpoisto ja hiekkalietteen jatkokäsittely mietittiin erityisen tarkkaan läpi, sillä siitä ei Suomessa vielä ole paljon kokemusta. Uuden robottipihaton käyttöönotto oli helmikuussa 2019, jonka myötä lypsyn hoiti kaksi robottia.

Varaus oli kolmannelle robotille, joka otettiin käyttöön tammikuussa 2021.

Syvissä hiekkaparsissa peti muotoutuu lehmän kehon ja liikkeiden mukaan, eikä pehmeän alustan ansiosta hiertymiä pääse syntymään. Kun makuumukavuus on paras mahdollinen, on lehmän lepoaika maksimoitu, ja samalla myös sorkat ja jalat saavat lepoa. Parsipeti ei ole milloinkaan liukas.

Parren hiekka kuivattaa sorkat tehokkaasti ja hiekkaa kulkeutuu sorkkien mukana myös käytäville vähentäen liukkautta lehmien kulkiessa. Samalla hiekka kuluttaa sorkkaa luonnollisella tavalla.

Lanta poistetaan käytäviltä V-raapoilla. Poikkikuilussa oleva raappa vie lannan ensimmäiseen lietesäiliöön, johon hiekka saostetaan, ja viereiseen toiseen säiliöön pumpataan neste. Nesteliete levitetään vetoletkulevityksellä ja hiekka poistetaan lietesäiliöstä kaivurin avulla.

Verhoseinät ovat kokonaan avattavat alas asti, joten raikasta ilmaa kiertää navetassa runsaasti ja kesähelteillä lisäapua saadaan suurista tuulettimista. Ruokintapöydän ja ruokintakäytävän korkeusero on tavallista pienempi, sillä Johanna on lukenut tutkimuksia, joissa on todettu oikean syömisasennon vaikuttavat lehmän syljen eritykseen ja sitä kautta ehkäisevän ruuansulatusongelmia. Appeessa on säi-

Harava on kätevä työkalu hiekkaparsien puhdistuksessa. Kuva Heidi Savander

3

Semex Finland tiedotuslehti

Kuvassa neljä kertaa poikinut Vakkamäen Muisti (Doorman – Ashlar), jonka paras 305 pv on 16 042 EKM.

Alas asti avattavat verhoseinät tuovat navettaan runsaasti raikasta ilmaa. Kuva Heidi Savander

4

Kuvassa kaksi kertaa poikinut Vakkamäen Gipsy Oho Oygy (Loverman – Let It Snow), jonka 2. 305 pv tuotos oli 14 463 EKM.

lörehua, vilja-maissiseosta, rypsiä ja kivennäiset. Robotilta lehmät saavat puolitiivistettä sekä vilja-maissiseosta.

Tänä päivänä Vakkamäessä lypsää noin 170 lehmää.

Lehmistä noin 150 on holsteinrotua, ayrshirerotuisia on noin 20 ja suomenkarjaa 3.

Viljelyssä peltoa on tällä hetkellä noin 250 hehtaaria, josta 120 hehtaaria on omaa. Metsää on noin 100 hehtaaria. Tilalla on töissä kaksi vakituista työntekijää: Antti Lehtonen, joka on ollut tilalla töissä jo vuosia ja Riikka Niemi, joka jäi harjoittelun jälkeen tilalle töihin reilu vuosi sitten. Tarvittaessa töissä on kiireapulaisia ja harjoittelijoita. Johanna tekee tilan töiden ohella myös eläinlääkäripraktiikkaa lähialueen maitotiloilla. Johannan äiti Mirja on suurena apuna karjanhoitotöissä. Pariskunnan Aino-tytär on syntynyt vuonna 2012. Vakkamäen tilan päärakennuksessa asuukin neljä sukupolvea.

Kuvassa ensikko Vakkamäen Bormio (Living – Doorman), jonka ensimmäinen 305 pv tuotos oli 12 055 EKM.

Rakenne ja kestävyys ovat pitkään olleet tärkeimpiä tekijöitä jalostusvalinnoissa, ja rakenneluokituksella onkin Vakkamäessä pitkät perinteet. Kanadalaisen luokitusjärjestelmän mukainen luokitus on tehty vuosittain.

Melkoinen huipennus ja kunnianosoitus monen sukupolven jalostustyölle saatiin viime syksyn luokituksessa,

Vakamäen tilan tunnuslukuja • Karjassa lehmiä 176 (helmikuu 2022) • Karjan EKM 11 970 kg, rasva 4,04, valkuainen 3,50 • Holstein 151 lehmää: EKM 12 285 - 4,01 3,48 • Ayrshire 21 lehmää: EKM 10 956 - 4,28 3,66 • Keskipoikimakerta 2,9

kun Semex Finlandin rakenneluokittaja Heikki Vanhatalo arvosteli Marabella-lehmän Excellent 90-rakennepisteillä. Marabellan isä on ValBisson Doorman ja sen paras kausi on kolmas: EKM 13 356 - 4,42 - 3,84. Sekä Marabellan emä että emänemä olivat 50-tonnareita. Marabella itse on tehnyt kolme lehmävasikkaa ja sen suku on karjassa vahvasti edustettuna. Tällä hetkellä Vakkamäen karjassa on 37 lehmää, joiden tuotos ylittää 50 tonnia. Korkein elinikäistuotos tällä hetkellä on Vakkamäen Imperialla (isä Ladino-Park Talent) ollen 93 944 kiloa. Lehmien hyvästä kestävyydestä kertoo myös se, että mittavasta laajennuksesta huolimatta keskipoikimakerta on peräti 2,9 ja jalostuseläimiä on riittänyt hyvin myös myyntiin. Heidi Savander

Neljä kertaa poikineen, tuontialkiosta syntyneen Fradon L Montreal Papoosen (Lavanguard – Stormatic) 3. 305 pv tuotos oli 11 424 EKM.

KOSKENOJAN TILA OY

Semex Finland tiedotuslehti

– maidontuotannon ikkuna kuluttajille

Koskenojan karjan upeita lehmiä Holstein Klubin Farmikisan esittelyssä.

K

oskenojan Tila Oy:n neljän robotin navetta valmistui vuonna 2013.

Liisa ja Juha Vuorelan pitkä kokemus karjanhoidosta auttoi suunnittelemaan työympäristön, jossa sekä hoitajat että lehmät viihtyvät, ja karjan tuotos on onnistuneen ruokinnan, hoidon ja jalostuksen avulla noussut vuosi vuodelta. Kesällä 2021 tuotosseurannan 12 kuukauden EKM-tuotos ylitti ensimmäistä kertaa 13 000 kilon rajan.

Viime kesän rehujen alhainen D-arvo on tänä talvena aiheuttanut ongelmia, ja päivätuotokset eivät ole yltäneet aivan viime talven lukemiin, mutta vuoden 2021 tuotosseurannan virallinen 305 päivän keskituotos oli silti komeasti 190 lehmällä 12 533 – 4,08 – 3,38 – 12 700 EKM. Karjan keskipoikimakerta on 2,76 ja poistettujen elinikäistuotos on 31 922 kiloa. Hiehot poikivat 24,8 kuukauden iässä, ja ensikkojen keskituotos vuonna 2021 oli 11 194 EKM. Liisan ja Juhan poika San-

teri ja lehmien ruokinnasta vastaavan Jari Pentinmäen poika Sameli ovat myös innokkaasti mukana kaikissa tilan töissä, ja lisäksi navetassa on yksi palkattu työntekijä.

Liisa ja Juha kehuvat kilpaa sekä oman työyhteisön toimivuutta että pitkäaikaisia yhteistyökumppaneitaan, jotka ovat tärkeä osa tilan menestystä. ”Meillä saa olla oma itsensä ja tuiskahdellakin välillä, se vapauttaa ilmapiiriä”, Liisa naurahtaa. Tilan väki kokoontuu säännöllisesti ruokapöydän ääreen sekä aamupalalle, lounaalle että iltapäiväkahville, ja kiireisinä aikoina myös iltaruokailuun. Liisa ja Juha hoitavat ruokailujen järjestämisen, ja ihmettelyyni tällaisen tavan suuresta työmäärästä Liisa nauraa, että samalla vaivalla niitä perunoita kiehuu vähän isompikin kattilallinen. Pöydän ääressä ehditään hyvin vaihtaa päivän kuulumiset ja tehdä tulevien töiden suun-

Jari Pentinmäki sekä Liisa ja Juha Vuorela juhlistamassa 13 000 EKM maitokilon ylitystä.

5

Semex Finland tiedotuslehti nitelmat niin, että kaikki ovat aina ajan tasalla ja yhteistyö toimii. ”Rentoa yhdessäoloa ja hengen nostatusta”, Liisa tiivistää.

Säilörehu on onnistuneen ruokinnan perusta Säilörehu on avainasemassa, kun tavoitellaan korkeaa keskituotosta. ”Rehunteon mestariksi ei tule koskaan, vaan harjoitella pitää joka vuosi”, toteaa Juha, ja sanoo viime kesän olleen siitä hyvä esimerkki. Rehu vanheni niin nopeasti, ettei rehuntekoryhmä ehtinyt mukaan vauhtiin. Heikon D-arvon paikkaamiseen joudutaan käyttämään tavallista enemmän väkirehuja, mikä paitsi lisää kustannuksia, on aiheuttanut myös hapanpötsiä ja sorkkavaivoja.

Jari Pentinmäen vankka kokemus ja ammattitaito appeen tekijänä saa ansaitut kiitokset Juhalta ja Liisalta.

ProAgrian Liisa Kuiri laatii reseptit, joita Jari hienosäätää seuraamalla päivittäin maidon analyysejä, lehmien lantaa ja lypsyviiveitä. Appeessa on säilörehun lisäksi tuoresäilöttyä ohraa sekä kuivattua kauraa ja vehnää. Ostokomponentteina on yleensä vain rapsi ja hivenravinteet, mutta tällä hetkellä energiaa haetaan lisää myös suojatusta rasvasta. Juha harmittelee, että rasvan lisäys hei-

kentää appeen maittavuutta.

Kerrallaan on auki joko kaksi tai kolme rehusiiloa niin, että appeen koostumusta voidaan hienosäätää kuitupitoisemman ja vahvemman säilörehun suhteita muuttamalla.

Säännölliset terveydenhoitokäynnit Karjan terveydenhoidosta vastaavat eläinlääkärit Leena Hietanen ja Jenni Marttila käyvät tilalla joka toinen viikko huolehtimassa hedelmällisyystarkistuksista, nupouttamisesta ja kaikista ajankohtaisista terveydenhoitotarpeista. Akuutit ongelmat hoidetaan välittömästi. Sorkanhoitaja Jukka Kangaspusu käy kerran kuussa huolehtimassa sorkkien hyvästä kunnosta. Lehmien stressittömyydestä ja lypsyn sujuvuudesta huolehditaan sorkanhoitopäivinä niin, että teline siirretään puolilta päivin ruokintapöydän yli toiseen ryhmään ja aina eri päähän navettaa kuin missä lypsyrobotti on. Näin sorkanhoito häiritsee lypsyä mahdollisimman vähän.

Semexin eläinaines toimii Vuorelat ovat käyttäneet Semexin eläinainesta siitä lähtien, kun Semex Finland perustettiin. Yhteistyö Juha Toivolan kanssa toimii erinomaisesti. Jalostustavoitteis-

ta keskustellaan tilakäynneillä ja lehmien kehityskohteet käydään läpi yksilökohtaisesti. Sonnivalinnassa painotetaan maitoindeksin ja pitoisuuksien lisäksi erityisesti jalkarakennetta, sopivaa kokoa ja lanneselän vahvuutta. Uutena painopisteenä on mukaan otettu sorkan kannan vahvuus, joka tukee hyvää sorkkaterveyttä. OptiMate-jalostussuunnitelma huomioi lehmäkohtaiset kehityskohteet, sukusiitosasKaksi kertaa poikinut Paronitar (Dodge Stanleycup) on herunut toisella kaudella 61,1 kiloon.

1.305 päivän tuotos oli 11 445 kiloa.

Kolme kertaa poikinut Nemesis (Supersonic - Steady).

Sen kolmas 305 päivän tuotos oli 13 853 kiloa.

Kolme kertaa poikinut Nuuskamuikkunen (High Octane - Steady).

Nuuskamuikkusen toinen 305 päivän tuotos oli 14 540 kiloa.

6

Poikimakarsinoissa riittää tilaa ja kuiviketta.

Kuva Juha Toivola

teen ja haitalliset haplotyypit. Lehmät voidaan myös ryhmitellä tarpeen mukaan niin, että jokaiselle ryhmälle valitaan eri sonnit.

Kaikki mukaan kertomaan karjatilan arjesta kaupunkilaisille!

Liisa Vuorela on tehnyt jo vuosia arvokasta työtä avaamalla maitotilan arkea sosiaalisen median monilla kanavilla. Hän on laatinut myös

YouTube-opetusvideoita karjatilan töistä ja kutsunut ahkerasti vieraita tutustumaan nykyaikaiseen navettaan, jossa lehmien tarpeet on huomioitu viimeistä piirtoa myöten. Opettajan ammattitaito on ollut tässä työssä hyvänä apuna. Liisa pohtii, että kaupunkilaiset näyttävät viime vuosina vieraantuneen yhä enemmän kotieläintuotannosta ja maaseudulla tehtävästä arvokkaasta työstä suomalaisen huoltovarmuu-

Semex Finland tiedotuslehti

Koskenojan tilan tunnuslukuja • • • • •

305 pv tuotos v 2021 (190 lehmää) Ensikot Keskipoikimakerta Poistettujen elinikäistuotos Hiehojen poikimaikä

den varmistamiseksi. Myös vanhempien ikäpolvien puoli vuosisataa vanhat käsitykset vaatisivat pikaista päivittämistä.

Navetan yläkertaan rakennetut viihtyisät tilat ovat toimineet monien vierailujen ja opintoretkien näyttämönä, kun Vuorelat ovat esitelleet nykyaikaista kotieläintuotantoa niin peruskoululuokille, opiskelijoille, alan toimijoille kuin kaupunkilaisillekin. Vieraat ovat aina olleet Vuorelaan tervetulleita. ”On tämä korona-aika jotain hyvääkin tuonut”, Liisa nauraa ja esittelee, miten Teamsin ja muiden vastaavien kanavien lisääntynyt käyttö etäopetuksessa on antanut valtavat mahdollisuudet päästä esittelemään kokonaisille luokille karjatilan arkea ja elämää. Esittelijä liikkuu navetassa kännykkä kädessä ja kertoo päivän töistä, esittelee lypsyä, ruokintaa ja lehmien persoonia, kun ne tulevat tervehtimään kuvaajaa ja vaikka nuolaisevat kännykän näyttöä kesken esityksen. Katsojat istuvat omissa pulpeteissaan ja pääsevät paljon lähemmäksi lehmän olemusta kuin vaikkapa navetan yläkerran esittely-

12 700 EKM 11 194 EKM 2,76 31 922 kg 24,8

huoneesta tai ruokintapöydältä käsin. ”Vain haju puuttuu”, Liisa kuvailee katsojien kokemusta ja haastaa kaikki maidontuottajat talkoisiin esittelemään suomalaista maidontuotantoa kuluttajille. Erityisesti kaupunkien lapsille pitäisi saada oikeaa tietoa kotieläintuotannosta vastapainoksi ääriliikkeiden levittämälle propagandalle ja kauhukuville.

Liisa neuvoo kaikkia kiinnostuneita ottamaan yhteyttä MTK:n paikallisyhdistykseen, jonka kautta oppituntien järjestelyt onnistuvat vaivattomasti. Virtuaalioppitunnin pitämiseksi tarvitaan vain älypuhelin ja kanava, jolla yhteys koululuokkaan saadaan. Omaan osuuteen kuuluu navettakierroksen suunnittelu niin, että oppilaat saavat mahdollisimman kattavan ja positiivisen kuvan maitotilan töistä ja arjesta. Monille kaupunkilaisille on yllätys, että lehmät saavat pihatoissa liikkua vapaasti ja kulkea lypsyllä ja syömässä juuri silloin, kun siltä tuntuu. Lehmien seurustelua, karjaharjan käyttöä, parressa lötköttämistä, lypsyä ja uuden elämän ihmet-

Ensikko Raakel (Praise High Octane) on lypsänyt 1.305 päivän tuotoksen 12 205 kiloa.

Neljä kertaa poikinut NewYork (Ashlar Stanleycup).

Sen kolmas 305 päivän tuotos oli 15 287 kiloa.

tä kannattaa esitellä ylpeänä siitä, että meillä Suomessa on monien kansainvälisten

mittareiden perusteella maailman puhtain ja eettisin kotieläintuotanto. ¬

Sari Alhainen

Jalosta terveempi karja Semexin Immunity+ -sonneilla!

Semexin Immunity+ -sonnien avulla jalostat lehmillesi paremman vastustuskyvyn sekä bakteereja että viruksia vastaan.

Naudan immuunivasteen periytyvyysaste on 30%!

www.semex.fi

7

Welfare Quality hyvinvoinnin mittarina

Ruuskala Ranchilla viihtyvät niin lehmät, hevoset kuin hoitajatkin

Ruuskala Ranchin voimakaksikko Sanni Murtola ja Timo Ruuskanen. Kuva Ronja Rannanpää

S

anni Murtolan ja Timo Ruuskasen omistama Ruuskala Ranch on yksi niistä harvoista suomalaistiloista, jotka ovat päässeet korkeimpaan mahdolliseen luokkaan karjan hyvinvointia mittaavassa Welfare Quality -arvioinnissa. Hyvien olosuhteiden, ammattitaitoisen hoidon ja hyvän eläinaineksen avulla tilan 12 kuukauden keskituotos ylitti viime keväänä 12 000 EKM kilon rajan virallisessa ProAgrian tuotosseurannassa. Nämä saavutukset eivät tulleet yllätyksenä tilan toimintaa tunteville.

Ruuskala Ranch on monialainen yritys. Yli sadan lehmän lypsykarjan ohella Sanni pyörittää kymmenen hevosen täyshoitopihattotallia, ja Timo urakoi muun muassa lumitöitä. Näin ei ole kuitenkaan ollut aina, vaan tilaa on kehitetty ja kasvatettu mää-

8

rätietoisesti. Sannin ja Timon aloittaessa vuonna 2009 heillä oli 15 lehmän parsinavetta, keskituotos 6000 kiloa ja peltoakin rajallisesti. Lehmämäärä tuplattiin suunnilleen saman tien, ja uusi pihatto yhdellä robotilla valmistui 2015. Viljelyalan lisääntyessä toinen lypsyrobotti voitiin hankkia varsin pian, ja hiehot muuttivat ulkokatoskasvatuksesta omaan pihattoonsa vuonna 2019. Pikkuvasikoille on remontoitu luksusolot vanhaan parsinavettaan. Tilassa, jossa oli ennen 30 lehmää, on nyt erittäin helppohoitoinen 10-15 -paikkainen juotto-osasto, jossa vasikat

voivat todella hyvin.

Harvinaisen hyvin voivat myös lypsylehmät, sillä Ruuskalan tila nousi Welfare Quality-arvioinnissa luokkaan ”erinomainen”, johon on toistaiseksi yltänyt vain 2,5 prosenttia Suomen WQ-auditoiduista tiloista.

WQ-auditoijan, eläinlääkäri Marita Saarikiven, mukaan olennaisin tekijä Ruuskalan huipputuloksessa on ympärivuotinen ulkoilu ja laidunnus.

Lisäksi navetan sisäisestä elämästä on onnistuttu tekemään yksinkertaista, jolloin lehmien ei tarvitse stressata jatkuvista muutoksista. Rutiineja rakastavina eläiminä ne

Tuotosseurannan tunnuslukuja Ruuskala Ranchilla • • • • •

Keskituotos 2021 12 055 EKM Keskipoikimakerta 2,94 Poistettujen elinikäistuotos 37 714 EKM EKM/elinpäivä, poistetut 17,4 EKM Poistoprosentti keskimäärin 2018-2021 20,5 %

kiittävät kaiken ylimääräisen häiriön puuttumisesta. Sanni ja Timo ovat samoilla linjoilla: niin eläimet kuin hoitajatkin pääsevät paljon vähemmällä, kun päivittäiset työt on suunniteltu yksinkertaisiksi.

Kun olosuhteet ovat kunnossa ja karja voi hyvin, kiireellisiä eläinlääkärikäyntejä ja muita yllätyksiä on edessä vain harvoin. Järkevällä tasolla pysyvä työmäärä mahdollistaa myös tilan muut oheistoiminnot. Huomattavaa on, että Ruuskalassa ei toistaiseksi ole vakituista, palkattua työvoimaa!

Hyvinvoinnin perusasiat olivat Ruuskalassa kunnossa valmiiksi, joten meijerin järjestämien auditointien alkaminen ei herättänyt etukäteen suuria tunteita.

Kuitenkin jo ensimmäisellä kerralla saavutettu ”edistyksellinen” taso innosti ja sai miettimään uusia parannuksia. Myös auditoijalta tulee kiitosta jatkuvasta kehittämi-

sestä: Ruuskalassa ei ole jääty uudenkaan navetan kanssa paikoilleen, vaan siellä on tehty muutoksia muun muassa parsien mitoitukseen nimenomaan eläinten ehdoilla.

Tehdyt parannukset näkyvät lehmien hyvinvoinnissa, ja sitä kautta myös auditoinnin tuloksissa. Sanni ja Timo kokevat auditoinnin hyödyiksi erityisesti hyvät mittarit hyvinvoinnin arviointiin, avun epäkohtien löytämiseen sekä konkreettiset neuvot esimerkiksi niskaputkien säätämiseen.

Yleisinä esimerkkeinä mahdollisesti hyvinkin edullisesti toteutettavista parannuskohteista Marita Saarikivi mainitsee ”pulttisulkeiset”, eli parsien avartamisen esteitä siirtämällä, rintaesteen asennuksen ja ohjatun kierron purkamisen. Lehmien käyttäytymistä tarkastellessa esiin voi tulla myös ruokintarytmiin ja rehunjakokertoihin liittyviä asioita, joita

Semex Finland tiedotuslehti

WQ-auditoinnin pääkohdat

Hyvä kasvatusympäristö

Hyvä ruokinta

3. Mukava lepopaikka 4. Liikkumisen helppous

1. Ei pitkittynyttä nälkää 2. Ei pitkittynyttä janoa

Eläimen hyvinvointi Hyvä terveys

5. Ei vammoja 6. Ei sairauksia 7. Ei toimenpiteistä johtuvaa kipua

Käyttäytyminen

8. Sosiaalinen käyttäytyminen 9. Muut käyttäytymismuodot 10. Hyvä ihmisen ja eläimen välinen suhde 11. Positiivinen tunnetila

Lähde: Armenta Benessi Oy, nettisivut. Graafikko: Sari Toivola ei huomaa pikaisilla kierroksilla. Jos karkearehua jaetaan liian usein ja liian vähän kerrallaan, lehmät eivät saa syötyä riittävästi, vaan pysyvät jaloillaan odottamassa seuraavaa annosta. Tämä lisää ruuhkaa ja nahistelua ja vähentää lepoaikaa. Pitkä jalkeillaoloaika - olipa sen syynä mikä tahansa - heikentää lehmien hyvinvointia.

Ruuskalassa laiduntavat kaikki Sannille ja Timolle on itsestäänselvyys, että niin kauan kuin maitoa tuotetaan, lehmiä ja hiehoja myös laidunnetaan. Kun eläimet opetetaan aitaan pikkuvasikasta lähtien, ei karkailua juuri tapahdu.

Talviulkoilun on todettu tuovan niin paljon hyötyjä, että sen vaatima pieni lisätyö ja -kustannus maksavat itsensä helposti takaisin. Samalla tulee tehtyä hyvää PR-työtä kuluttajille päin, kun päivittäin tilalla vierailevat hoitohevosten omistajat näkevät ulkoilevia lehmiä ja hiehoja myös talvella. Toisaalta, jos vaikka joku sattuu joskus karkaamaan laitumelta, hevosihmiset auttavat mielellään. Tallin American Quarter-hevosilla on synnynnäistä paimenvaistoa, ja niinpä esimerkiksi yksittäisen eläimen erottaminen laumasta navettaan käy ratsukolta varsin näppärästi.

Usein kuulee sanottavan, ettei vapaalla liikenteellä toimivan robottinavetan lehmiä voi laiduntaa. Ruuskalan lehmillä on navetan lähellä muutaman hehtaarin ”terapialaidun” vapaasti käytössä, eikä lypsyllä käynti ole ollut koskaan ongelma. Talvitarha on laidunta pienempi, mutta

kuitenkin riittävä vaikka kaikkien lehmien ulkoilla yhtä aikaa. Sanni ja Timo eivät koe mielekkääksi järjestää kalliita sorkkakylpyjä navetassa, kun on käytettävissä helppo, edullinen ja ympäristöystävällinen luonnon oma sorkkahoitokeino: lumi. Tarha tuo myös väljyyttä navettaan, ja varsinkin kiimaporukoiden höyryäminen kaukana roboteista rauhoittaa lehmäliikennettä. Ympärivuotisen ulkoilun ansiosta sorkkien kunto pysyy erinomaisena, eikä ontumista juuri esiinny.

Terveillä jaloilla on helppo käydä omatoimisesti lypsyllä myös sieltä laitumen periltä.

Eläinten hyvinvointi on ollut tärkeä tavoite jalostusvalinnoissakin, sillä hyvärakenteisten lehmien on helppo myös lypsää hyvin.

Ruuskalassa on oltu erittäin tyytyväisiä Semexin jalostusneuvontaan ja eläinaineksen laatuun. Anu Tiikkainen

WELFARE QUALITY Welfare Quality -arviointi on kansainvälinen järjestelmä, joka on kehitetty EU:n rahoittaman hankkeen turvin yli 10 vuotta sitten. Erona moneen muuhun hyvinvointia mittaavaan systeemiin on se, että WQ-arvioinnissa keskitytään eläimeen itseensä, ei niinkään sen ympäristöön, kuten esimerkiksi parsien ja käytävien mittoihin. Auditointikäynti kestää karjan koosta riippuen 2-7 tuntia, valtaosan ajasta kuluessa lehmien käytöksen tarkkailuun. Esimerkiksi parsien mukavuutta arvioidaan sen perusteella, miten kauan lehmät käyttävät aikaa makuulle menemiseen, ja voivatko ne mennä makuulle ja nousta ylös ilman, että satuttavat itseään parsirakenteisiin.

Lehmistä arvioidaan myös muun muassa hiertymien ja turvotusten yleisyyttä, likaisuutta ja käyttäytymistä sekä laumatovereita että ihmistä kohtaan. Parsinavetoille ja pihatoille on omat arviointikaavakkeensa, ja molemmissa navettatyypeissä on mahdollista päästä erinomaiselle tasolle.

Jos eläinten hyvinvointi ei ole riittävällä tasolla, tuloksesta tulee ”hylätty”. Essi Wallenius auditointeja suorittavasta Armenta Benessistä kertoo hylättyjä tuloksia kertyneen Suomessa vain 1,5 prosenttia, kun esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa hylättyjen osuus on jopa 10 prosenttia auditoinneista. Meijerien tilaamien auditointien lisäksi WQ-arviointeja tehdään myös neuvontatyyppisesti yrittäjien omasta aloitteesta. Auditoinnin hinta on noin 700-1300 euroa sisältäen palautekeskustelun, tulosten laskennan ja raportoinnin.

Auditointeja tekevä Marita Saarikivi on Suomen ensimmäinen WQ-auditointioikeuden omaava terveydenhuoltoeläinlääkäri. Hän kertoo ammattien tukevan hyvin toisiaan: Welfare Qualityn eläinlähtöinen näkökulma helpottaa terveydenhuollon puolella ongelmien juurisyiden selvittämistä, ja toisaalta eläinlääkäritausta auttaa WQtulosten käsittelyssä ja esittämisessä.

Ympäri vuoden ulkoilevat lehmät ovat tärkeä viesti eläinten hyvinvoinnista myös kuluttajille.

Kuva Timo Ruuskanen

9

Semex Finland tiedotuslehti

Paljon apetta syövä lehmä lypsää paljon maitoa Marika ja Kari Heiskan tilalla Nivalassa rikottiin ennätyksiä vuonna 2021, kun karjan keskituotos 12 kuukaudelta ylitti 14 000 kilon rajapyykin. Kotipellon karjassa on jo pitkään luotettu Semexin eläinainekseen, joka on osoittanut toimivuutensa aperuokinnassa ja robottilypsyssä.

E

lokuussa 2021 kausiraportissa komeili hienot luvut 56 holsteinlehmällä: 12 kuukauden keskituotos 14 028 kiloa. Hyvien tulosten takana on monta tekijää, joista yksi on ruokinta. Heiskalla Kari vastaa peltoviljelystä ja appeiden teosta ja kommentoi eläinaineksen laatua hieman myhäillen: ”Miten sitä enää onnistuisikaan ruokkimaan epätasaista karjaa hyvin?” Tässä kysymyksessä on totuuden ydin, sillä ruokinnan suunnittelu kirjavalle eläinainekselle on haastavaa.

Kotipellon karjan tasalaatuisuus on upeaa katsottavaakun lehmät ovat rivissä ruokintapöydällä, ovat ne kaikki samankorkuisia ja laajarunkoisia. Hyvän tuloksen takana on erittäin toimivat eläimet, huippuluokan hoito ja onnistunut ruokinta.

Intohimoista jalostusta Marika on ollut innostunut jalostuksesta heti yrittäjyyden

alkuajoista asti. Hän kertoo, että tilan jalostuksessa käänteentekevä lehmä oli Yokeri (i. Final Cut), joka poikkesi ulkomuodoltaan silloin ratkaisevasti muista karjan lehmistä. Sillä oli syvä runko ja hyvät jalat, ja erinomaisen syöntikykynsä ansiosta se lypsi sellaisia ennätyksiä, jotka on onnistuttu rikkomaan vasta viime vuonna. Yokerista tuli Kotipellon toinen satatonnari ja se osoitti, miten lehmä voi lypsää kovia tuotoksia aperuokinnalla. Sen jälkeen ”yokereita” onkin jalostettu karja täyteen.

Tämän hetken eläinaineksessa täydellinen esimerkki rungon kapasiteetista on OiMinnie (i. Apprentice), jolla tuli juuri täyteen toinen 305 päivän tuotos lukemin 18 825 kiloa. Oi-Minnie on herunut tasaisesti: huippukauden keskipäivämaito on ollu 61,5 kiloa ja herumishuippu 69 kiloa. Tällä hetkellä maitoa on vielä 59 kiloa, eli ”täydellisen tasaista työtä”, kommentoi

Marika ja Kari upeiden lehmiensä kanssa, lehmät vasemmalta lukien: K.Nätti-Eva (i. Brawler), K.Pivoine (i. Gatsby), K.Paprika (i.Unix) ja K.PinkkiOphelie (i. High Octane). Kuva Maija Inkiläinen Marika. Tavoitteena onkin, että lehmä pystyy syömään apetta niin, että korkea tuotos tulee vaivattomasti. Hitaampi heruminen ei haittaa, kun lehmät pitävät maitonsa tasaisesti pitkään. ”Kaiken A ja O on tasalaatuinen eläinaines”, linjaa Marika jalostuksesta. Navetta ei ole uusi, eikä mitoituksiltaan väljä, mutta lehmien raamik-

10 Kuvassa Moneymaker (i. Bombero), jonka 3.305 päivän tuotos on 18 669 kiloa ja kokonaistuotosta tähän asti on 64 700 kiloa. Kuva Marika Heiska

kuudesta ei haluta tinkiä. Tavoitteena ei ole korkeat lehmät, mutta rungoissa pitää olla syvyyttä, rinnassa leveyttä ja lantion on mahdollistettava riittävä tila utareelle. ”Vähän keskinkertaisella utareella lehmä saattaa pärjätä jopa satatonnariksi, mutta heikolla lanneselällä ja huonoilla jaloilla sinne ei päästä, vaan lehmä joudutaan pois-

tamaan ennen aikojaan”, Marika pohtii kokemuksiaan. ”Hyvän tuotoksen lisäksi lehmän rakenteen pitää olla sellainen, että se selviytyy helposti parhaille, eli neljännelle ja viidennelle, tuotoskaudelle”, hän jatkaa.

Mustaa ja valkoista Hyviä lehmiä on navetta täynnä, mutta mieluisimpia

Oi-Minnie (i. Apprentice) on tuore ennätyksentekijä, 2. 305 päivän tuotos on 18 825 kiloa. Kuva Marika Heiska

Semex Finland tiedotuslehti <— Ensikko Rosefiina (i. Crushabull), jonka paras heruminen on 46,7 kiloa. Kuva Maija Inkiläinen

—> Josefiina (i.

Baltimor) on kuvassa seitsemän kertaa poikineena ja lähes 99 000 kiloa lypsäneenä. Kuva Marika Heiska

lehmäperheitä ovat Joukolan Vianorista alkanut suku, jossa kaikki lehmät ovat paitsi valkovoittoisia ja syvärunkoisia, myös todella kovia lypsämään ja tulevat helposti tiineeksi. Tästä suvusta on muun muassa nimensä veroinen huippulypsäjä Moneymaker (Bombero x Modest x Meridian), jonka kolmas 305 päivän tuotos on 18 669 kiloa ja elinikäistuotosta on kertynyt tähän asti 64 700 kiloa. Toinen hieno lehmäperhe on Josefiinan suku, jossa myös yhdistyy upeasti korkea tuotos ja hyvä rakenne. Josefiina itse on nyt seitsemän kertaa poikinut ja elinikäistuotosta on kasassa 98 858 kiloa. Ensikkotytär Rosefiina (i. Crushabull) on Marikan sanojen mukaan ”ensikko, jolta ei voisi enempää toivoa!” Se on aktiivinen robottilehmä ja herunut 46,7 kiloon, eikä rakenteessa ole moitteen sanaa.

Syöntikyky ei ole kiinni yksin jalostusvalinnoista, vaan merkittävä osa siitä tehdään jo vasikkana ja hiehona.

Heiskalla vasikat ovat täysmaitojuotolla: ensimmäisen kuukauden ajan ne saavat kolmesti päivässä 4-5 litraa, mutta käytännössä kuitenkin niin paljon kuin juovat. Toinen kuukausi juotetaan kahdesti päivässä 4 litraa kerrallaan ja vieroitus maidolta tehdään 2 kuukauden iässä. Vasikat ja hiehot saavat samaa väkirehua syntymästä tiinehtymiseen saakka. Valkuaisrehu annostellaan käsin ikäryhmittäin, jotta suunnitellut rehumäärät varmasti toteutuvat ja kaikille saadaan turvattua tasainen ja maksimaalinen kasvu pienestä saakka. Vasikat syövät karkearehuna vä-

kiheinää 4 kuukauden ikään saakka ja saavat sen jälkeen herne- vehnä- olki- seosta tunnutukseen asti.

Hyvä hoito on ennakointia Lehmien toivotaan kestävän karjassa pitkään ja niiden eteen ollaan valmiita tekemään töitä. Erityisesti vastapoikineita lehmiä seurataan tarkasti ja alle 30 päivää poikimisesta pieniinkin notkahduksiin lehmän märehtimisessä reagoidaan heti. Mitä aiemmassa vaiheessa ongelmaan päästään kiinni, sitä helpommin se on kotikonstein hoidettavissa. Korkea tuotos ei näy eläinlääkärikuluissa, sillä kuukausittaisten hedelmällisyyskäyntien lisäksi eläinlääkäriä tarvitaan akuu-

teille tapauksille vain harvoin.

Marika vannoo ennakoinnin nimeen, ja sanoo sillä vältettävän suurimman osan ongelmista. Tämä on uskomaton yhtälö karjassa, jossa keskituotos on näin huikea!

Marika mainitsee yhdeksi tärkeimmistä tunnusluvuista poistettujen lehmien elinikäistuotoksen, sillä se kertoo paljon siitä, millaista uraa lehmät karjassa tekevät.

Tavoitteena on, että luku olisi yli 40 000 kiloa ja useimpina vuosina tämä tavoite onkin saavutettu. Vuonna 2021 jäätiin niukasti tavoitteesta, kun jouduttiin poistamaan yksi vastapoikinut hieho.

Poistettujen lehmien kokonaismäärä pysyi kuitenkin tavoitteessa, ja oli 12 kpl, joka tekee noin 21 prosent-

tia. Hiehojen poikimaikä on noin 24 kuukautta ja se on koettu yhden robotin karjassa hyväksi. Kun hiehot ovat sopivassa kuntoluokassa ja tarpeeksi ”kypsiä” poikiessaan, ne pärjäävät vanhoille lehmille ja ottavat luontevasti paikkansa laumassa.

Kotipellon karja on upea taidonnäyte siitä, kun motivaatio, osaaminen ja pitkäjänteisyys kohtaavat. Jos haluat tutustua enemmän tilan tapahtumiin ja nähdä esittelyitä upeista lehmistä, kannattaa ottaa seurantaan Kotipellon Holstein Facebookissa. Maija Inkiläinen

Lehmän syöntikyvyn pitää olla kunnossa Lehmät syövät apetta keskimäärin 26 kg ka/lehmä, joka tarkoittaa 71 kg apetta/ lehmä/päivä. Lisäksi lypsävät saavat robotilta täysrehua aina kilon kymmentä maitokiloa kohden. Tämä tekee keskimäärin kuiva-aineen syönniksi 30-31 kg ka/lehmä.

Appeessa syötetään koko vuoden ajan ensimmäisen ja toisen sadon säilörehuja sekaisin, jotta lehmille tulisi ruokintaan mahdollisimman vähän muutoksia talven aikana. Tällä systeemillä syksyllä tulee vain yksi muutos, ja sen jälkeen talvi mennään tasalaatuisella appeella. Säilörehun lisäksi appeessa on viljaa, valkuaistiivistettä, olkea ja vettä.

Tilan lehmiä töihin menossa. Kuva Maija Inkiläinen

11

Semex Finland tiedotuslehti

TIKAN TILA OY – kohti hiilineutraalia maitoa Siemennysiässä hiehot siirtyvät katettuun ulkopihattoon, jossa ne siemennetään. Hiehojen poikimaikä on 23,9 kuukautta.

Tuomo Mäkinen ja Veera Peijariniemi tuottavat Yhden tilan luomumaitoa Kurikassa.

Kauppalehden myöntämä Menestyjä 2021 -sertifikaatti kertoo, että Tikan Maatila Oy tekee erinomaista taloudellista tulosta.

T

ikan Maatila Oy on 350 lypsylehmän luomumaitotila Kurikassa. Sen omistajat Tuomo Mäkinen ja Veera Peijariniemi lähtivät ennakkoluulottomasti toteuttamaan haavettaan omasta maatilasta, kun heille tuli mahdollisuus lunastaa Päivi ja Vesa Tikan perustama ja menestyksellä kehittämä maitotila itselleen. He aloittivat tilan osakkaina vuonna 2018 ja lunastivat loput osakkeet itselleen vuonna 2020. Vaikka työtä ja opittavaa on ollut paljon, on tilan kehittäminen ja johtaminen

12

Lehmät nauttivat kauniista talvipäivästä ja upeista pohjalaisista maisemista.

ollut motivoivaa. Leikkimieliseen kysymykseen, tekisittekö saman uudelleen, tulee vilpitön ja nopea vastaus, että varmasti tekisimme!

Isäntäväen innostus ja vah-

va halu tilan kehittämiseen näkyy kaikessa toiminnassa.

Kehityskohteita arvioidaan realistisesti erilaisia vaihtoehtoja punniten. Taloudellinen kannattavuus on kaiken perustana. Kun tila hankitaan vieraalta, eikä omakohtaista aikaisempaa kokemusta maitoyrittäjyydestä ole, voidaan kaikkea tekemistä arvioida ja kehittää vailla menneiden sukupolvien tai perinteiden taakkaa.

Toimiva kokonaisuus Tilan edelliset omistajat Päivi ja Vesa Tikka laajensivat ostamaansa 21 lypsylehmän

tilaa voimakkaasti ja siirtyivät luomutuotantoon jo vuonna 2002. Tuomo ja Veera kiittävät hyvin suunniteltuja laajennuksia, joissa vanhat ja uudet tilat on pystytty yhdistämään toimivaksi kokonaisuudeksi. Jouni Pitkärannan suunnittelemat navetat on rakennettu vierekkäin niin, että eläimiä voidaan yhden ihmisen voimin helposti siirtää navetasta toiseen katettua ja porttien avulla ohjattavaa käytävää pitkin.

Navetoiden väliin on rakennettu tilava ulkokasvattamo hiehoille. Kummassakin navetassa on kolme robottia.

Vanhassa navetassa, joka alun perin suunniteltiin asemalypsyyn, hoidetaan kaikki poikimiset oljella ja turpeella kuivitetuissa karsinoissa.

Ensikot opetetaan robotin takakierrossa ensin seisomaan hiljaa lypsyllä, jonka jälkeen ne pääsevät omaan

ensikkoryhmäänsä vanhan navetan puolelle. Omassa ryhmässään ensikot toimivat hyvin ja oppivat nopeasti käymään robotilla. Ensikkoryhmän mukana pidetään myös muutamia vanhempia lehmiä, jotka rauhoittavat ilmapiiriä mahdollisissa yllättävissä tilanteissa. Vanhemmat lehmät ja umpilehmien sekä pian poikivien hiehojen ryhmä asuvat uudessa navetassa, jossa on kiinteät, kumimatoilla päällystetyt lattiat, ja umpilehmillä ja pian poikivilla hiehoilla on syväparret. Kaikki parret kuivitetaan separoidulla lannalla, josta on hyvät kokemukset sekä syväparsien että parsipetien puolella. Syväparret on koettu parsipetejä työläämmiksi, koska osasto ei koskaan ole kokonaan tyhjänä, ja lehmiä täytyy ajaa ylös parsien puhdistuksen ajaksi. Myös kuiviketta kuluu enemmän.

Tämän kuivikkeen riittävyydestä ei onneksi tarvitse kantaa huolta, Veera naurahtaa.

Navetan työt on suunniteltu niin hyvin, että vain yksi työntekijä tarvitaan kerrallaan hoitamaan aamu- ja iltavuorojen päivittäisiä rutiinitehtäviä. Muut työt, kuten eläinten siirrot ja isommat siivoukset tehdään useamman hengen voimin. Appeen teko ja kuivitus ovat konepuolen työntekijöiden vastuulla. Veera ja Tuomo huolehtivat kokonaisuudesta ja osallistuvat kaikkiin töihin tarpeen mukaan. Veera huolehtii myös kaikista siemennyksistä.

Kaikki Tikan maatilan eläimet laiduntavat kesällä ja ulkoilevat tarhassa ympäri vuoden. Tila sijaitsee aivan 3-tien vieressä, joten aitojen täytyy olla hyvässä kunnossa. Sijainnin hyviin puoliin kuuluu ehdottomasti kuluttajien mahdollisuus nähdä laiduntavia lehmiä ohi ajaessaan. Toisaalta tilan uhkiin on lisättävä se, että ison tien läheisyys lisää riskiä kutsumattomien vieraiden käynteihin. Kaikkeen on nykyisin varauduttava.

Yhden tilan luomumaito Kysymyksiin luomutuotannon eduista tai sen tuomasta lisäarvosta Veera naurahtaa, että tämä heidän ostamansa tila sattui olemaan luomutila, eli kyse ei ole ollut tietoisesta valinnasta. Luomumaidon ja -viljan hintaerot ovat viime aikoina kaventuneet, ja isäntäväki on tarkasti punninnut tulevaisuuden ratkaisuja. Tällä hetkellä viljelyssä on noin 1000 hehtaaria peltoa, jotka sijaitsevat 55 kilometrin säteellä tilakeskuksesta. Tilalla noudatetaan monipuolista viljelykiertoa, jossa 3-vuotisen nurmen jälkeen viljellään viljaa ja seosviljaa 1-2 vuotta, jonka jälkeen tulee säilörehuksi kor-

jattava härkäpapu tai herne.

Kun härkäpapu korjataan hyvissä ajoin säilörehuksi, sen juureen voidaan perustaa uusi nurmi. Tuomo kertoo, että härkäpapusäilörehu lypsättää lehmiä paremmin, kuin mitä sen rehuanalyysin perusteella voisi olettaa.

Tuomo toteaa luomuruokinnan suurimmaksi haasteeksi energian riittävyyden, kun lehmät heruvat korkealle. Luomutuotannon säännöt sallivat vain 40 prosentin väkirehuosuuden, joten heikosti onnistunutta säilörehua on mahdotonta korvata lisäämällä väkirehuja. Säilörehun onnistuminen niin rehuarvoiltaan kuin säilönnälliseltä laadultaan on avainasemassa.

Ensi kesän suunnitelmiin kuuluu siirtyminen biologisista säilöntäaineista happoon rehun laadun varmistamiseksi.

Toistaiseksi tila pysyy kuitenkin luomutuotannossa, ja Arla markkinoi osaa tilan tuottamasta maidosta ”Yhden tilan luomumaito”tuotemerkillä. Ajatus tuotantoketjun avoimuudesta ja suomalaisen maidontuotannon eettisyyden esille tuomisesta on loistava, mutta Veera harmittelee suomalaisten päättäjien nuivaa suhtautumista kotimaiseen elintarviketuotantoon. ”Tällaisten brandien paikka olisi vientimarkkinoilla, jos vain osaisimme tuoda esille suomalaisten elintarvikkeiden eettisyyttä ja puhtautta”, Veera toteaa.

Kohti hiilineutraalia maitoa Tikan maatilalla on panostettu maidon hiilijalanjäljen pienentämiseen. Tilan hiilijalanjälki, 0,97 kg CO2 e maitokiloa kohden, on Suomenkin mittakaavassa selvästi keskimääräistä alhaisempi, ja kun sitä verrataan globaaliin keskiarvoon 2,5 kg CO2 e/

Semex Finland tiedotuslehti

Runsas kuivitus ja hyvin mitoitetut parret lisäävät lehmien makuuaikaa ja mukavuutta.

Vanhan ja uuden navetan väliin on rakennettu tilava ja toimiva ulkokasvattamo nuorille hiehoille. Katosten suojassa on paksu kestokuivikepatja. maitokilo, voidaan tuotannon eettisestä kestävyydestä olla ansaitusti ylpeitä. Kaikki tilan käyttämä sähkö on lähtöisin kotimaisesta uusiutuvasta vesivoimasta, ja aurinkopaneelit otettiin käyttöön

vuonna 2021.

Seuraava mittava investointi on suunnitteilla oleva biokaasulaitos, jonka tavoitteena on tuottaa noin 600 000 diesel-litraa vastaava määrä biokaasua vuodes-

sa. Hankkeessa ovat mukana isäntäväen omistaman BioMuu OY:n lisäksi Arla Suomi, One1, SEO ja Envitecpolis Oy. One 1 jalostaa kaasun nesteytetyksi polttoaineeksi tilan välittömässä läheisyydessä ja SEO huolehtii polttoaineen jakelusta. Nesteytetty kaasu sopii raskaimmallekin kuljetuskalustolle. Jatkossa Arlan maitoauton on tarkoitus tankata biometaania samalla, kun se hakee maidon.

500 kilon tankkauksella maitoauto ajaa yli 1000 kilometriä, ja sen hiilidioksidipäästöt ovat vuodessa 90 prosenttia alhaisemmat kuin fossiilista dieseliä käyttävällä maitoautolla. Kun biokaasulaitos on täydessä toiminnassa, se lasEnsikot viihtyvät omassa ryhmässään vanhassa navetassa.

13

Semex Finland tiedotuslehti kee tilan vuosittaista hiilijalanjälkeä reilun neljänneksen.

Tavoitteena tasalaatuinen karja Kysyttäessä tilan jalostustavoitteista, Veera haluaa kiittää Semexin Juha Toivolaa, joka on huolehtinut jalostussuunnitelmista jo vanhan isäntäväen aikana. Tavoitteena on tasalaatuinen karja, joka tuo hyvän taloudellisen tuloksen. Juha Toivola painottaa, että luomutilalla on kiinnitettävä erityistä huomiota lehmien kykyyn syödä ja hyödyntää karkearehua. Lehmien on myös oltava hyväjalkaisia, jotta ne kulkevat ketterästi laitumelle ja tarhaan. Lantiorakennetta on painotettu tukemaan liikkuvuutta ja varmistamaan helpot poikimiset. Myös maidon pitoisuudet ja lehmien kestävyys ovat tärkeitä jalostustavoitteita.

Lehmämäärää ei ole tarkoitus enää lisätä, vaan lisää tuottoa haetaan nykyisten seinien sisäpuolelta.

Isäntäväki tarkastelee asiaa vahvasti talousnäkökulma edellä, eikä mahdollisimman korkea keskituotos ole itsetarkoitus. ”Jos panokset tuotoksen nostamiseksi maksavat liikaa, voi kate jäädä lopulta alhaiseksi korkeista päivämaidoista huolimatta”, Tuomo toteaa. Lisäksi hyvin korkeat herumiset aiheuttavat helposti energiavajeen, ja sitä kautta heikentynyt-

Keskituotoksen kehitys 2018-2021 2021 2020 2019 2018

10 405 – 3,99 – 3,30 10237 – 3,94 – 3,20 10 054 – 3,99 – 3,23 9841 – 3,95 – 3,16

tä hedelmällisyyttä ja alentunutta vastustuskykyä. Hyvä kannattavuus voidaan saavuttaa maltillisella lypsättämisellä, kun kulut pidetään kurissa.

Hyvänä esimerkkinä jatkuvasta talouden seurannasta on robotilta syötettävä houkutusrehu. Tilalla on pelletöintilaite, jolla omasta luomuviljasta ja herneestä valmistetaan maittavaa seosta. Toisesta syöttöputkesta annostellaan robotille kaupallista täysrehua. Näiden rehujen suhde riippuu luomuviljan hinnasta.

Joskus on edullisempaa myydä luomuviljaa ja ostaa täysrehua, joskus taas suhdanteet ovat sen puolella, että luomuvilja kannattaa jalostaa maidoksi omalla tilalla.

Tikan Maatila Oy on erinomainen esimerkki nykyaikaisesta maitoyrityksestä, jota kehitetään ennakkoluulottomasti ja määrätietoisesti kuluttajien ja ympäristön vaatimukset huomioiden. Tuomo Mäkisen ja Veera Peijariniemen ammattitaitoisissa käsissä on Tikan Maatilalle helppo ennustaa valoisaa ja kestävää tulevaisuutta. Teksti ja kuvat Sari Alhainen

Elevate-sovelluksen avulla testaat helposti eläintesi jalostuksellisen tason ja perinnöllisen immuunivasteen (holstein) sekä tarkistat polveutumisen, genomisen sukusiitosasteen ja haitalliset haplotyypit .

Sire Works ja Sire View ovat alue-edustajien käytössä olevia ohjelmia, joiden avulla voit hakea omien tavoitteittesi mukaisia sonneja Semexin koko valikoimasta tai vain Semex Finlandin varastosta.

Kaikkia ominaisuuksia ja brandeja voidaan painottaa halutulla tavalla, tai asettaa kehityskohteille minimiarvoja. Voit myös luoda oman kokonaisjalostusarvon tilasi tavoitteiden mukaisilla painotuksilla.

Lehmät voidaan jakaa eri tavoitteiden mukaisiin ryhmiin ja valita jokaiselle ryhmälle parhaiten sopivat sonnit.

Semex Works laskee investoinnin tuottoarvon ja tekee raportit sonnien takana olevista suvuista. Voit myös itsenäisesti rajata ja lajitella kaikkia Semexin myymiä sonneja kotisivujemme lajittelupalvelussa sivulla semex.fi/lypsyrodut/lajittele sonneja.

Tuomme tilausten perusteella mitä tahansa tuontikelpoista Semexin sonnia noin 1600 sonnin valikoimastamme.

semex.fi

Semexillä on Suomen varastossa laaja valikoima angus-rodun siementä.

Kuvassa SMX Falconera Zoro

Sem Finlan ex d palvel Oy ee

Immuunivasteen genomitestin avulla pystyt parantamaan karjasi terveyttä geneettisesti myös emälinjojen kautta. Testaus on vaivatonta. Kudosnäytteen voi helposti ottaa korvamerkkien laiton yhteydessä. Eläimen tiedot yhdistetään näytteeseen kännykkäsovelluksen avulla ja näytteet lähetetään kirjekuoressa laboratorioon.

Tulokset saapuvat muutamassa viikossa sähköpostiin ja päivittyvät jatkossa kuukausittain. Tuloksista on saatavilla monipuolisia yhteenvetoja nettiselaimen kautta, ja niitä voi vapaasti lajitella ja ryhmitellä myös excel-sovelluksen avulla.

Lisätiedot omalta alue-edustajalta.

14

Sem Finlan ex d palvel Oy ee

SEMEXIN PALVELUT PIHVIKARJATILOILLE

Elevategenomitestaus

Lisämaksusta saat tiedot punavärigeenistä, nupoudesta, maidon kaseiineista, sekä viralliset TPI-tulokset.

Semex Works ja Sire View – sonnivalinnan työkalut

semex.fi

• Semexin ja Swissgeneticsin siemenannosten myynti ja jakelu • Typpisäiliöiden myynti ja vuokraus, typen jakelu • Siemennyskurssit Hollannissa • Siemennystarvikkeiden myynti ja jakelu • Alkioiden maahantuonti Kanadasta ja Sveitsistä Tilaukset sähköpostitse tai puhelimitse omalle alue-edustajalle tai tilaukset@semex.fi. Varastossa valmiiksi olevia sonneja voi tilata osoitteesta tilaus.semex.fi.

Limousin-, simmental- ja angussonneja Sveitsistä myös Spermvital-annoksina!

Lisätiedot siemennyskursseista sari.alhainen@semex.fi.

Tuomme annoksia Kanadasta kerran kuussa ja Sveitsistä 5-6 kertaa vuodessa, ja voimme tuoda myös pieniä eriä kerrallaan.

Koulutilan keskituotos ylitti 12 000 EKM kiloa Haapajärvellä koulutuskuntayhtymä JEDU:n navetassa iloittiin, kun vuoden 2021 vuosiraportissa komeili karjan keskituotoksena 12 180 EKM kiloa. Koulutilalla on panostettu sekä jalostukseen että lehmien hoitoon pitkäjänteisesti, ja tulokset ovat sen mukaisia.

T

iettävästi Erkkilän tila on ensimmäinen koulutila Suomessa, jossa on ylitetty 12 000 EKM kilon keskituotos. Hyvän tuloksen takana on tietysti huipputiimi: Haapajärvellä navettaa pyörittävät Kaisa Oravakangas, Patrik Kinnunen, Kaisa Hosionaho, Salla Pekonen sekä Jukka Puurula. Heidän lisäkseen tilan töissä ovat mukana tietysti vaihtuvat oppilaat, jotka tekevät työympäristöstä tavalliseen tilaan verrattuna hieman värikkäämmän.

Reippaita robottilehmiä Jalostukseen on panostettu koulutilalla jo pitkään, sillä oma typpisäiliö hankittiin vuonna 2011 ja silloin tuli käyttöön myös ensimmäiset Ominaisuus Keskipoikimakerta Poistettujen elinikäistuotos EKM kg/elinpv, elossa olevat

2017 2,71

kanadalaiset sonnit. Aluksi haettiin erityisesti ayrshiren rakenteeseen parannusta, mutta vuodesta 2015 alkaen myös kaikki holstein-annokset sekä jalostussuunnitelma ovat tulleet Semexin kautta.

Karjamestarit Kaisa Oravakangas ja Patrik Kinnunen kommentoivat lehmien olevan aktiivisia robottilehmiä, joiden rakenne ei rajoita niiden tuotosta. Karja on valtaosin holsteinia, mutta myös ayrshireä ja pari suomenkarjan lehmää mahtuu joukkoon. ”Hyvä lehmä saa paikkansa pitää, rodusta riippumatta”, Patrik linjaa.

Kestävä karja Tuotoksen nousuun on monta syytä, joista eläinaineksen lisäksi Patrik mainitsee myös

2018 2,88

29 085 27 834 13,9

14,9

2019 2,93

2020 2,93

2021 2,94

34 393 33 799 40 605 16,1

15,2

15,4

Tilakunto vuosivertailu (ProAgria) 24.2.2022. Erkkilän koulutilalla lehmien toivotaan kestävän pitkään, koska ne parantavat tuotostaan helposti kolmannelle ja neljännelle tuotoskaudelle.

Koulutilalla lehmät ovat kilttejä ja kesyjä.

ruokinnan onnistumisen vasikasta saakka. ”Ruokinnassa on tavoitteena saada koko karja hyvään kierteeseen”, hän sanoo. Tämä tarkoittaa, että jo oikea umpiruokinta tukee laadukasta ternimaitoa, ja sitä kautta vasikalle onnistunutta alkua kasvuun.

Maidon lisäksi vasikat saavat syntymästä kolmen kuukauden ikään asti vasikkarehua vapaasti.

Karjassa lehmien kestävyys on parantunut huomattavasti, sillä keskipoikimakerta on ollut kolmen tuntumassa jo muutaman vuoden ajan, kun vuonna 2014 se oli vain 2,14. Tämä on mahdollistanut runsaan lihasonnin käytön, jolla on saatu tehtyä tiukkaa karsintaa, ja lehmävasikoita on syntynyt vain kaikista toimivimmista ja mieluisimmista lehmistä.

Hiehoja kasvatetaan vain tarpeeseen ja niissä satsataan laatuun, ei niinkään määrään.

Tunnusluvuista esiin nostamisen arvoinen on myös poistettujen elinikäistuotos, joka on hienosti 40 605 EKM kiloa, kun valtakunnan keskiarvo vuonna 2021 oli 30 454 EKM kiloa.

Taitavat ja motivoituneet hoitajat Lehmien kestävyyden ja hyvinvoinnin takana on ehdottomasti myös hoitajien ammattitaito ja sitoutuneisuus. ”Näiden lehmien eteen tehdään töitä, ja ongelmiin

Karjamestarit Kaisa Oravakangas ja Patrik Kinnunen vastaanottivat Semexin onnittelut 12 000 kilon keskituotoksen ylityksestä. puututaan heti”, Kaisa kertoo. Hyvä hoito tarkoittaa ennen kaikkea jokapäiväistä hyvää tekemistä ja ajoissa reagoimista. ”Tämä on sellainen työ, että aina voi oppia uutta, aina tulee uusia tilanteita”, hän lisää.

Työympäristönä oppilaitos poikkeaa tavallisesta maatilayrityksestä, mutta Patrik ja Kaisa pitävät työnkuvastaan. He korostavat, että koulutila on ennen kaikkea oppilaita varten. Tilalla on tärkeä tehtävä olla oppilaille kokemus oikeasta työ-

elämästä ja jokapäiväisestä karja-arjesta. Oppilaissa on monenlaisia oppijoita, ja silti päivittäiset ja yllättävätkin työt navetassa on tehtävä. ”Tämä on työ, jossa oman kädenjäljen näkee, hyvässä ja pahassa”, Kaisa nauraa.

Kädenjälki näyttää oikein hyvältä, kun katsoo hyvinvoivia eläimiä, hienoja tunnuslukuja ja iloisia hoitajia. Teksti ja kuvat Maija Inkiläinen

Lehmät nauttivat ympärivuotisesta ulkoilusta. Oikealla kaksi kertaa poikinut Pimbo (i. Impression), jonka ensikkotuotos oli 10 251 EKM kiloa ja vasemmalla on neljä kertaa poikinut Nancy (i. Pride), jonka 3.305 päivän tuotos oli 12 186 - 4,72 15 – 3,54.

Semex Finland Oy Viikatetie 3, 91900 Liminka www.semex.fi etunimi.sukunimi@semex.fi

Rakenneluokitus

TOIMISTO, VARASTO JA JAKELU:

Alhainen Sari puh. 040 550 7643

Heikkinen Inga puh. 0400 891 262

Inkiläinen Mika puh. 044 358 1822 Ai24-laitteisto

Karppinen Kari puh. 045 125 3717

Soudunsaari Samuli puh. 040 828 7790

Vanhatalo Heikki puh. 040 350 2337 Rakenneluokitukset koko maa

Alue-edustajat:

Heikkinen-Björkqvist Eevastiina puh. 044 524 8728 Pohjois-Karjalan pohjoisosat, Pohjois-Savo, Kainuu

Inkiläinen Maija puh. 040 823 7801 Pohjois-Pohjanmaa

Kokkoniemi Eveliina puh. 040 773 5266 Pohjois-Savo, Itä-Häme, Kymenlaakso

Lahdenperä Sonja puh. 040 582 9872 Lappi, Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosat, Kainuu

Savander Heidi puh. 0500 860 637 Uusimaa, Kanta-Häme Pihvikarja-asiat koko maa Åland, även på svenska

Tiikkainen Anu puh. 044 502 1975 Pohjois-Savo

Ikonen Miia puh. 050 546 6499 Etelä-Savo, EteläKarjala ja PohjoisKarjalan ja PohjoisSavon eteläosat

Kivilahti Jani puh. 045 273 2340 Keski-Suomi, osia Pirkanmaasta ja Hämeestä

Kuokkanen Taru puh. 050 339 7034 Keski-Suomi, osia Keski- ja PohjoisPohjanmaasta

Laiholahti Laura puh. 044 552 4493 Varsinais-Suomi, Uusimaa, Etelä-Häme, Kanta-Häme

Staudinger Liisa puh. 040 561 0303 Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, KeskiPohjanmaa, Pirkanmaa, Satakunta

Toivola Juha puh. 044 550 0097 Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa

TILAA ESITTELYKÄYNTI Jos olet kiinnostunut Semexin palveluista, voit pyytää oman alueesi edustajan esittelykäynnille kertomaan toiminnastamme ja sonneistamme. Esittelykäynti on maksuton eikä sido sinua millään tavoin.

Käynnin aikana käydään yhdessä läpi tilan toiveet palveluista ja sonnien ominaisuuksista sekä Semexin tarjonta ja palveluvaihtoehdot. Edustaja neuvoo navetassa eläinten toiminnallisen rakenteen arvioinnissa ja 16 antaa yleisiä ohjeita sonnien valintaan ja lehmien ryhmittelyyn.

www.semex.fi