Verkko haltuun -hankkeessa aikuiset oppivat digitaitoja

Internet on tärkeä osa ihmisten elämää. Verkon käyttäminen on sujuvaa, kun digitaidot ovat kunnossa.

Verkko haltuun on oululainen hanke. Sen toiminnassa kehitysvammaiset aikuiset oppivat käyttämään internetiä monipuolisesti ja turvallisesti.

Hankkeella on monenlaista toimintaa. Hyvä esimerkki ryhmätoiminnasta ovat digikahvilat.

Digikahviloissa kokoonnutaan porukalla kokeilemaan jotain uutta digitaitoa.

Syyskuun puolivälin digikahvilassa perehdyttiin Pokemon Go -peliin.

Aluksi ohjaajat opastivat, kuinka sovellus ladataan puhelimelle.

Sen jälkeen kokeneet pelaajat auttoivat ensikertalaisia pelaamaan lähiympäristössä.

Ulkoilun jälkeen maistuivat kahvit.

Verkko haltuun -hanke

Verkko haltuun -hankkeen toteuttaa Oulun Kehitysvammaisten Tuki Ry. Rahat hankkeeseen tulevat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta. Hanke kestää kolme vuotta.

Arvo Kallio, Henna Isoaho ja Miika Pasanen ovat pelanneet Pokemon Go -peliä sen ilmestymisestä alkaen.

– Peliä voi pelata yksin tai sitten kaverin kanssa. Löysin kerran kaverin kanssa 20 Pokemonia tunnin aikana. Se on ennätykseni, Arvo paljastaa.

Peli yhdistää mukavasti digitaitoja ja ulkona liikkumista.

– Pokemon Go on siitä hyvä peli, että sitä saa pelata ulkona ja samalla liikkua. Olen joskus kävellyt pelaamisen aikana yli 50 kilometriä viikossa, Miika Pasanen sanoo.

– Pelissä ei ole mitään vaikeaa, Henna Isoaho sanoo.

Verkko haltuun -hankkeella on monenlaista toimintaa

Hankkeen työntekijät

Kaisa Pitkälä ja Sirpa Lukka tukevat ja auttavat erilaisissa verkkoon liittyvissä tilanteissa. He kertovat hankkeesta:

– Verkko haltuun -hankkeen tavoite on lisätä kehitysvammaisten ihmisten turvallisia verkkotaitoja ja osallistumismahdollisuuksia verkossa.

– Monipuolinen toiminta on innostanut mukaan yli sata aikuista, joilla on kehitysvamma, Kaisa Pitkälä iloitsee. Toimintaa kehitetään yhdessä. Kaikkien osallistujien toiveita ja ideoita kuunnellaan.

Työntekijät opastavat digitaitoja henkilökohtaisesti, jos asiakas niin haluaa.

Yhdessä voidaan harjoitella esimerkiksi Whatsappin, äänikirjojen tai Teams-etäyhteyden käyttämistä.

Asiakkaat voivat opetella digitaitoja myös erilaisissa ryhmissä. Ryhmiä on pidetty myös työ- ja päivätoimintakeskuksissa.

Osa toiminnasta järjestetään lähitoimintana ja osa etätoimintana. Hybridimallin tapahtumiin voi osallistua paikan päällä ja etäyhteydellä.

Säännölliseen toimintaan kuuluvat esimerkiksi Päivän polttavat puheenaiheet.

Tässä tapahtumassa osallistujat keskustelevat netissä Teams-yhteyden kautta erilaisista ajankohtaisista asioista.

Hanke kouluttaa verkkotukihenkilöitä eli Verttejä

Hankkeessa on koulutettu jo yhdeksän vapaaehtoista verkkotukihenkilöä eli Verttiä. He opastavat muille internetin käyttöä.

Pokemon Go -peli innosti sekä ensikertalaisia että konkareita Oulun

Verkko haltuun -hankkeessa. Mukana pelaamassa oli myös Oulun tukiyhdistyksen toiminnanjohtaja Annemari Eskola.

Vertti-koulutukseen voi osallistua kehitysvammainen aikuinen, jolla on jo jotain digitaitoja ja kokemusta verkon käytöstä.

– Esimerkiksi valokuvien käsittely tai sosiaalisen median käyttäminen voivat olla tukihenkilön vahvuuksia, Kaisa Pitkälä kertoo.

– Vertit jakavat taitojaan muille. He voivat auttaa arjessa kavereitaan, läheisiään tai vaikka vanhempiaan.

Sujuvat digitaidot lisäävät yhdenvertaisuutta

Verkko haltuun -hanke on tuonut monenlaista iloa ja osaamista oululaisten osallistujien elämään. Sen kautta on esimerkiksi syntynyt uusia ystävyyssuhteita.

Hyvät digitaidot parantavat osallisuutta. Hankkeessa tasa-arvoisuutta lisää myös se, että hanke ohjaa vain ilmaisten palvelujen käyttöä.

Olemme kokemustoimijoita!

Elämä omaksi -hanke

Pohjois-Suomen alueella järjesti Oulussa koulutuksen, jonka osallistujat valmistuivat kesäkuussa kokemustoimijoiksi.

Leijan uutisia

Elämä omaksi -hanke

aloitti Itä-Suomessa

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla alkoi uusi hanke. Eri paikkakunnille perustetaan Kohtaa mut -kahviloita.

Ensimmäiset kahvilat aloittivat syyskuussa Joensuussa ja Kuopiossa. Hankkeella on myös netissä toimiva Kohtaa mut -kahvila.

Lisäksi hanke järjestää kokemustoimintaa nuorille ja aikuisille.

Hankkeen nimi on Elämä omaksi. Pohjois-Suomen alueella toimii oma Elämä omaksi -ESR-hanke.

Harrastatko?

Hae Tukiliiton apurahaa

Tukiliiton apurahoja myönnetään nuorille ja aikuisille, joilla on kehitysvamma. Voit hakea apurahaa, jos olet täyttänyt 16 vuotta.

Illon vapaapalokuntatoiminnan Special Rescue haki ja sai Tukiliiton apurahan keväällä 2021. Apuraha käytettiin kesäleiriin.

Tukiliiton apurahat tukevat osallisuutta. Syksyn haku päättyy lokakuun lopussa. Yksittäinen hakija voi saada apurahan esimerkiksi harrastukseensa. Ryhmä voi hakea apurahaa toiminnan tukemiseen.

Lisätietoja antaa Sanna Salmela, Tukiliitto. Sannan puhelinnumero on 040 6720 476 ja sähköposti on sanna.salmela@tukiliitto.fi

Seinäjoella tehtiin videokuvaus päättäjän kanssa. Kuvassa toimittaja Suvi Ontto-Panula, kansanedustaja Paula Risikko, toimittaja Jaana Nordlund sekä kuvausryhmän Eija Railo ja Tiia Takala. Kuvauksista vastasi SEKK/MEKA TV.

Asenteet paranevat keskustelemalla

Teemaviikon aiheena joulukuussa ovat asenteet vammaisuutta kohtaan. Me Itse ry:n Jaana Nordlund kannustaa aloittamaan keskusteluja päättäjien kanssa.

Teemaviikon julkilausuman nimi on ”Asenteet kuntoon vammaisuutta kohtaan”.

Asenne tarkoittaa julkilausumassa sitä, miten ihmiset suhtautuvat meihin, joilla on erityisen tuen tarve, kehitysvamma tai jokin muu vamma.

Me Itse ry on julkilausuman tekijä. Yhdistys pohtii, että asenteet näkyvät ihmissuhteissa, töissä, koulussa ja muussa elämässä.

Me Itse ry:n puheenjohtaja

Jaana Nordlund on usein nostanut esille työelämän epäkohtia, kuten työosuusrahan pienuutta.

– Joku voi saada päivän tehtävistä viisi euroa korvausta ja lounas maksaa kuusi euroa. Korvaus ei riitä edes ruokaan, Jaana sanoo.

– Menisivätkö päättäjät itse niin pienellä korvauksella työ- tai toimintakeskukseen?

Eivät varmaan menisi, Jaana sanoo.

Puhutaan päättäjien kanssa

Asenteet näkyvät valtakunnan tasollakin. Kaikki päätökset eivät ole olleet hyviä vammaisille ihmisille.

Me Itse ry toimii yhdistyksenä, jotta asiat paranevat. Yhdistyksessä on yhteisvoimaa. Yhdistys antaa esimerkiksi julkilausumia, ja päättäjien tapaaminen on tärkeää.

Paras keino asenteiden muuttamiseen on keskustelu ja tiedon lisääminen. Yhdistystoiminnassa Jaana Nordlund tavannut päättäjiä. Hän on esimerkiksi kertonut suoraan työministerille työelämän epäkohdista.

Tuorein päättäjän tapaaminen oli Seinäjoella.

Jaana Nordlund on mukana Näkyvämmäksi-hankkeessa, jonka edustajat tapasivat kansanedustaja Paula Risikon.

Me Itse -yhdistyksen aktiivit vietetään 1. – 7.12.2022. Paikallisiin tapahtumiin voi hakea taloudellista tukea, lisätietoja sivulla tukiliitto.fi

Jaana Nordlund ja Suvi Ontto-Panula esittivät kansanedustajalle kysymyksiä.

– Puhuimme kansanedustajan kanssa työelämästä ja asumisesta. Video julkaistaan lokakuussa Me Itse -päivillä.

Silloin kaikki pääsevät katsomaan, millaisia vastauksia saimme, Jaana Nordlund sanoo.

– Paikalliset Me Itse -ryhmät voivat vaikuttaa asenteisiin samalla tavalla. Ryhmä voi aloittaa keskustelun paikallisten päättäjien kanssa.

Jaana Nordlund sanoo, että paikallisen ryhmän kannattaa ottaa yhteyttä alueen kansanedustajiin tai oman kunnan päättäjiin.

– Päättäjät voivat olla kiireisiä, mutta kyllä sieltä aina pieni hetki löytyy, Jaana rohkaisee.

Jaana Nordlund rohkaisee ottamaan yhteyttä paikallisiin päättäjiin:

– He voivat olla kiireisiä, mutta kyllä sieltä aina pieni hetki löytyy.