Saan asua, miten itse haluan

Eija Piekkari on tyytyväinen kotiinsa Sodankylän keskustassa, vaikka ensin ajatus muutosta harmitti ja suututti.

Syyskuussa Sodankylässä puiden lehdet ovat keltaisia ja punaisia. Eija Piekkari sauvakävelee kirkonkylän katuja pitkin.

Nämä kadut ovat hänelle tuttuja, sillä hän on asunut Sodankylässä lähes koko elämänsä. Sodankylä on kunta keskellä Lapin maakuntaa.

– Täällä on mukava asua, kun tämä on tällainen pikkukylä, Eija kertoo.

Kerrostalon alkuperäinen asukas

Eija Piekkarin koti on Sodankylän keskustassa pienessä kerrostalossa.

Hän on asunut samassa talossa jo 24 vuotta. Ennen sitä Eija Piekkari asui toimintakeskuksen pihapiirissä. Ensin hän asui yhdessä avohuollon asunnossa, sitten hän muutti toiseen.

Asumisen ohjaajat huomasivat, että Eija pärjää hyvin yksin.

He ehdottivat hänelle muuttoa. Keskustaan rakennetaan uutta kerrostaloa.

Eija Piekkari ei pitänyt ehdotuksesta. – Mietin, että minunko se aina pitää muuttaa, Eija kertoo.

Ajatus muuttamisesta tuntui hankalalta.

Häntä harmitti ja suututti. Eija lähti hiihtämään joen rantaan. Hän halusi miettiä ehdotusta rauhassa.

Hiihtoretkellä hänen olonsa keveni, kun toimintakeskus ja asunto jäivät taakse.

Muutaman päivän päästä Eija meni potkukelkalla katsomaan kerrostaloa. Se oli melkein valmis.

Talossa oli hienot kulmaikkunat, joihin Eija ihastui:

– Silloin tunsin, että haluan muuttaa tuohon taloon.

Seuraavalla viikolla Eija ilmoitti, että hän ottaa asunnon vastaan.

Toukokuussa vuonna 1997

Eija muutti uuteen kotiinsa, jossa hän asuu yhä.

– Olen tämän kerrostalon ainoa alkuperäinen asukas, Eija sanoo. Muut asukkaat ovat vuosien aikana vaihtuneet.

Minä saan asua, miten itse haluan

Eija Piekkari viihtyy omassa kodissaan hyvin.

Olohuoneen, keittiön ja makuuhuoneen lisäksi asunnosta löytyy oma sauna, jonka Eija lämmittää kaksi kertaa viikossa.

JATKOA > – Minulle on tärkeää, että saan asua, miten itse haluan. Saan siivota ja tiskata omassa aikataulussani, Eija Piekkari sanoo.

Palvelut ja luonto ovat kotia lähellä

Eija Piekkari käy avotöissä kirjastossa, jonne on kotiovelta vain 500 metriä. Myös muut palvelut ovat lähellä.

– Tosin palvelut vähenevät koko ajan, kun niiden yrittäjät jäävät eläkkeelle ja monet asiat siirtyvät nettiin, Eija toteaa.

Asumisen ohjaaja käy

Eijan luona kerran viikossa. Silloin he vaihtavat viikon kuulumiset.

– Joskus ohjaaja auttaa minua esimerkiksi pesemään ikkunat tai lähtee mukaan ostoksille, jos teen isompia hankintoja, Eija sanoo.

Vapaa-ajallaan Eija Piekkari viihtyy käsitöiden parissa.

Nyt kesken on virkattu torkkupeitto.

Eija Piekkari käy usein lenkillä ja retkillä luonnossa. Joskus hän ottaa eväät matkaan ja pysähtyy syömään niitä vaikka joen rannalle.

– Luonto antaa minulle rauhaa. Jos minua vaikka surettaa, niin luonnossa tunne usein helpottaa, hän sanoo.

Kodintunne voi löytyä mistä vain

Oma koti kerrostalossa on Eija Piekkarille rakas ja hän toivoo, että voi asua siellä mahdollisimman pitkään.

Kodintunne eli kodin tunnelma voi kuitenkin löytyä myös muualta.

– Ajattelen, että jos joskus joudun muuttamaan vanhainkotiin, on sekin minulle koti.

Tärkeintä on, ettei se ole laitos.

Teksti Aino Myöhänen

Kuvat

Apurahat haussa

Tukiliitto myöntää apurahoja koulutuksiin, harrastuksiin ja tapahtumiin osallistumiseen. Apurahat tukevat osallisuutta.

Apurahoja voivat hakea 16 vuotta täyttäneet nuoret ja aikuiset, joilla on kehitysvamma tai vastaava tuen tarve.

Apurahaa voivat hakea myös kehitysvammaisten ihmisten harrastusryhmät.

Hakuaika päättyy syksyllä 30.10. ja keväällä 30.4.

Lisätietoja apurahoista antaa

Wilma Karikko Tukiliitosta.

Wilmalle voi soittaa numeroon 040 6743 631 tai laittaa sähköpostia osoitteeseen wilma.karikko@tukiliitto.fi