Leija 4/2021

4 2021

Marko Salonen

kirjoittaa elämästä:

”Mitä sä ystävä nyt odotat?”

Marko Salonen kirjoittaa elämästä Kohtaa mut

Marko Salonen lähetti Kohtaa mut -tarinakisaan sanoituksen, joka kertoo ystävyyden voimasta.

Kehitysvammaisten Tukiliitto järjesti keväällä tarinakilpailun.

Aiheena oli ”Kohtaa mut”. Kisa on osa liiton 60-vuotisjuhlavuotta.

Kilpailuun tuli lähes sata työtä. Osallistujat olivat tehneet esimerkiksi tekstejä, piirustuksia ja sarjakuvia.

Jotkut kuvasivat kännykkävideoita yksin tai yhdessä kavereiden kanssa.

Osa kilpailutöistä esiteltiin

Tukiliiton 60-vuotisjuhlassa

11. kesäkuuta 2021.

Juhlaan valituista tarinoista yhden teki 28-vuotias

Marko Salonen Kangasalta.

Marko Salonen kertoo, että kilpailun teksti syntyi nopeasti. Hän kirjoitti sen heti paperille. Näet tekstin alla.

Marko Salonen luki juhlassa videolla oman Kohtaa mut -tekstinsä:

”Mitä sä ystävä nyt odotat? Odotatko avaruuslentoa, vai naista hentoa, vai miestä rentoa. Hyvä-sana tarkoittaa kiva, kiltti, viehättävä, mukava. Sinä olet mahtava. Viehättävä tarkoittaa kiinnostava, puoleensa vetävä, kiinnostunut.”

”Kaveruus tarkoittaa yhdessä tekemistä, yhdessä kulkemista kaupungilla, juttelemista.

Kavereiden kanssa pelaillaan ja myös bailataan.”

”Kohtaa mut, kohtaa mut. Sydän on punainen, rakkaus onnellinen.

Kaverille kortin voi lähettää, siitä tulee hyvä mieli. Hyvät muistot mieleen jää.”

Sanoitus syntyi hetkessä

Marko Salonen sai vinkin tarinakilpailusta omalta ohjaajaltaan.

Halusin ehdottomasti osallistua. Sanoitus syntyi nopeasti, ja olin tyytyväinen heti ensimmäiseen versioon.

JATKUU >

– Muutin vain paria sanaa, kun myöhemmin samalla viikolla katsoin tekstin vielä uudelleen läpi, hän kertoo.

Marko Salonen harrastaa kitaransoittoa, laulunsanojen kirjoittamista ja kappaleiden sovittamista. Myös tarinakilpailun teksti on tarkoitettu laulettavaksi. Se kertoo Markon mukaan kaveruudesta ja unelmista.

Sanoituksessa on minusta aika hieno tunnelma. Se on ihan minun tyyliäni.

Siinä kuvataan, millaista on olla ystävä ja kiinnostunut toisesta ihmisestä, Marko Salonen sanoo.

Markon mielestä hyvissä, koskettavissa biiseissä sävellys ja sanat ovat yhtä tärkeitä.

Hyvä musiikki tuntuu sydämessä asti. Siinä on parantava voima.

Marko Salosen yksi haave on tulla muusikoksi.

Kaikkia Leijan lukijoita hän kannustaa tekemään kärsivällisesti omia tarinoita ja taidetta.

– Teksti on hittikamaa, siinä on hieno tunnelma, Marko Salonen sanoo tyytyväisenä.

Vaikka joku haukkuisi huonoksi, ei pidä lannistua.

Me olemme kaikki yhtä arvokkaita.

Myös surullisia tarinoita

Suunnittelija Anne Vuorenpää on töissä Tukiliitossa.

Hän kuvailee Marko Salosen tekstiä koskettavaksi ja ajatuksia herättäväksi.

Anne Vuorenpää tutustui kaikkiin Kohtaa mut -kilpailun teksteihin. Hän kiittää ihan kaikkia kisaan osallistuneita.

Osa töistä on julkaistu Tukiliiton nettisivuilla.

Kisaan tuli valtava määrä upeita tarinoita.

Osa tekijöistä on vanhoja tuttuja, mutta myös mukana on ensikertalaisia tekijöitä.

Kohtaa mut -aihetta on tulkittu monipuolisesti ja laajasti.

Annen mielestä osallistujat olivat selvästi heittäytyneet täysillä tarinoiden tekemiseen.

Hänen mukaansa kännykkävideoiden tekeminen kiinnostaa selvästi monia juuri nyt.

Vaikka useat kilpailutyöt kertovat iloisista asioista, jotkut tarinat käsittelevät vaikeita aiheita kuten kiusaamista, masennusta ja huonoa kohtelua. Tukiliitto haluaa tuoda esiin myös tällaisia töitä.

Kehitysvammaisten ihmisten elämä ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Ongelmista ei pidä vaieta.

Raskaiden asioiden jakaminen voi antaa itselle voimia ja tarjota muille vertaistukea, Anne Vuorenpää sanoo.

Osaaminen näkyville

Kohtaa mut -tarinakilpailu on Anne Vuorenpään mukaan erittäin tärkeä ja iso osa Tukiliiton juhlavuotta.

Me haluamme nimenomaan tuoda näkyville kehitysvammaisten ihmisten osaamista ja omia kokemuksia.

Yksi suurimmista saavutuksista 60 vuoden aikana on Annen mielestä ollut se, että Tukiliitto on auttanut Me Itse -toiminnan käynnistämisessä.

Eikä jokaisen suinkaan tarvitse toimia aktiivisesti Me Itse -yhdistyksessä. Yhteisissä jutuissa voi olla mukana myös monin muin tavoin.

Annen mielestä on ollut hienoa nähdä, että Me Itse -yhdistyksissä on alettu miettiä aivan kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta. Juuri tähän suuntaan myös Tukiliiton pitää hänen mukaansa kehittyä.

Me Itse -porukassa syntyy aika helposti ajatus kaikkien yhteisestä maailmasta. Jokainen on tärkeä vammaan, syntyperään tai asemaan katsomatta.

Teksti Mari Vehmanen Kuvat Laura Vesa

Kohtaa mut -tarinakilpailun voittajat

Tukiliitto on toiminut 60 vuotta. Sen kunniaksi järjestettiin

Kohtaa mut -tarinakilpailu.

Kilpailuun tuli lähes sata työtä.

Parhaat työt palkittiin:

Runo

Kohtaa mut -kilpailun runosarjan voittaja ja 100 euron apurahan saaja on Jan Henriksson Pieksämäeltä.

Raadin mukaan hänen runonsa jättää lukijan miettimään.

Arkitarina

Arkitarinasarjan voittaja ja apurahan saaja on Kari Järvenpää Ylöjärveltä.

Hänen tarinansa on ote elämästä, jossa murhe muuttuu iloksi ja uuden kodin onneksi.

Fantasia

Parhaan fantasian tekijä ja apurahan saaja on Alex Berg Hämeenlinnasta.

Hänen piirtämänsä kuvat ovat taideteoksia sadunomaisessa tarinassa.

Sarjakuva

Parhaan sarjakuvan tekijä ja apurahan saaja on Mika Prittinen Kalajoelta. Sarjakuva kertoo kohtaamisen tarinan selkeästi kuvin ilman sanoja.

Video

Videosarjan voitto menee Resiina-työryhmälle Akaalle. Tarinan kirjoittaja on Nora Aalto.

Erityismaininta

Kohtaa mut -kilpailun erityismaininnan ja lahjakortin saa Heidi Soini Vihannista. Heidi kertoi luontokuvin ja tekstein uudesta harrastuksestaan.

Raadin mukaan kaikki työt olivat mahtavia, joten voittajien valinta oli vaikeaa. Palkintoraatiin kuuluivat toimittaja Tuula Puranen, moniosaaja Tiia Takala Osallisuusteatterista ja suunnittelija Anne Vuorenpää Tukiliitosta.

Kiitos osallistujille ja onnittelut voittajille.

Videosarjan voitti ja apurahan sai Resiina-työryhmä. Kuvakaappaus videosta.

Uusi hanke monikulttuurisille, tukea tarvitseville nuorille aikuisille

Poweria!-hanke tukee ihmisiä, joilla on monikulttuuritausta ja lievä kehitysvamma tai jotka muuten tarvitsevat tukea arkeensa.

Hanke järjestää valmennusta, jossa osallistujat saavat tietoa opiskelusta. He saavat myös tutustua työelämään. Valmennuksen aikana muun muassa tehdään ansioluettelo ja työhakemuksia. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön hanke on suunnattu 16 – 29-vuotiaille.

Jooga sopii kaikille

– Jooga sopii kaikille, nuorille, aikuisille ja ikäihmisille. Joogassa samanlainen tasapaino, tasavertaisuus yhdistää ihmisiä, Tommi Salonen sanoo. Hän on erkkajoogan vertaisohjaaja.

Ensi syksynä järjestetään Suomen ensimmäinen joogaohjaajakoulutus, joka on suunniteltu ihmisille, joilla on kehitysvamma.

Lisätietoja antaa Erkkajoogan vertaiset, Facebook @erkkajooganvertaiset.

– Joogaohjaajana toiminen lisää omanarvontuntoani ja itsevarmuuttani, erkkajooga-ohjaaja Tommi Salonen sanoo.

Kuva Poweria!-hanke

Kuva Roosa Sunila

Leijan uutisia

Poweria!-hankkeessa tapaa muita ihmisiä, jotka myös miettivät opiskelun aloittamista tai työelämään tutustumista.

Tukiliiton apurahat keväällä 2021

Tukiliitto myöntää apurahoja nuorille ja aikuisille, joilla on kehitysvamma tai vastaavaa tuen tarvetta.

Tukiliiton myöntämät apurahat

tukevat kehitysvammaisten

henkilöiden ja ryhmien osallisuutta.

Ikäraja on 16 vuotta.

Apurahoja voi hakea harrastuksiin.

Tukiliiton apurahat ovat haussa

keväällä ja syksyllä.

Tukiliiton myöntämät

ryhmäapurahat keväällä 2021

. Rytmikkäät tytöt, Lahden seudun kvt ry

.

Kehitysvammateatteri La Strada

.

Budoseura Kamiza ry, Lappeenranta

. Pyrstötähdet Teatteriryhmä, Pori

. ROPS, soveltava jalkapallojoukkue

. Kirsikodin taiteilijat, Lieksa

. Selännekodin Elämäntaitopaja-ryhmä, Sastamalan kaupunki

. Rantasalmen Norpat

. Vaappuankat, Turku

. Ravimiehentien Asumisyksikkö, Myllykoski

. Työ-ja toimintakeskuksen väen

sählyporukka, Salon kaupunki

. Nokian kvt ry, Kulttuuriporukka

.

Tähtityypit-draamaryhmä, Halsua

. Kahvimyllyn vapaa-ajan

ryhmä, Seinäjoki

. Räiskylän Frisbeegolfarit, Riihimäki

. Toimintakeskus Hyrylä, Enontekiö

. Päivätoiminta Kotilon

Keilauskerho, Jyväskylä

. Me Yhdessä, Keuruu

. Rantakoti Lehdokin väki, Inkeroinen

. Lukeva, Vihti ja Karkkila

. Laihian KVT:n sähly- ja uintikerho

. Ylisfestarin kävijät 2022, Hämeenlinnan Seudun kvt

. Länsiliinan tukiasumisen

peliryhmä, Pori, Vähärauma

. Luonnosta hyvää yhdessä! Leppävirta

. Special Rescue -osasto, Illon VPK, Sastamala

. Hannan kerho, Viitasaari

. Potkua elämään, Akaa

. Monitoimikeskus Maakarin

päiväkävijät, Kalajoki

. Menninkäisen naisten ryhmä, Lehmo

. Rauman Me Itse Elokuva-ryhmä

. Pyörteen porukka, Hämeenkyrö

. Futarit, Kirkkonummen työkeskus

Yksilöapurahat keväällä 2021

100 euroa seuraaville

. Ollipekka Aarnipuro, Oulu

. Ulla-Maija Haavisto, Luopioinen

. Suvi Harlin, Nurmijärvi

. Dan Hedberg, Kirjala

. Mari Heinilä, Kangasala

. Aila Hihnala, Kalajoki

. Sofia Huoman, Kuusankoski

. Anni Häkkinen, Varkaus

. Päivi Hämäläinen, Mikkeli

. Terttu Intila, Turku

. Mikko Itänen, Helsinki

. Sofia Johansson, Helsinki

. Risto Järvinen, Viitasaari

. Eira Lakka, Lehmo

. Eeva-Liisa Leinonen, Kajaani

. Maarit Loukusa, Kalajoki

. Päivi Karjalainen, Nurmes

. Sauli Karjalainen, Taivalkoski

. Maarit Kaltula, Kangasala

. Juha Ketola, Teuva

. Helena Koistinen, Lohja

.

Viivi Korhonen, Nilsiä

. Kai Kärkkäinen, Espoo

. Sari-Marjaana Litjo, Turku

. Lauri Murtonen, Kaartilankoski

. Joonas Mäkinen, Kangasala

. Mia Mässeli, Kotka

. Toni Nurminen, Kankaanpää

. Juho Ojala, Ulvila

. Miska Paganus, Hämeenlinna

. Mervi Papunen, Joensuu

. Ville Pere, Nokia

. Anne Pesonen, Muurame

.

Eetu Pietikäinen, Varkaus

. Aapeli Piipponen, Riihimäki

. Tuula Puranen, Viitasaari

. Timo Puumala, Kälviä

. Tapio Räsänen, Kuopio

. Jarmo Sadinmaa, Pihtipudas

. Riina Saukko, Merijärvi

. Veeti Selin, Hämeenlinna

. Roni Siivonen, Turku

. Alpo Sillanpää, Parkano

. Mikko Sipi, Jyväskylä

. Janina Sjöberg, Lieto

. Matti Tani, Porvoo

. Rauno Tervonen, Jääli

. Tatu Tiihonen, Suonenjoki

. Susanna Tuominen, Turku

. Sandra Urbanski, Tampere

. Milla Vaittinen, Tampere

. Rami Valkonen, Jyväskylä

.

Paula Välimäki, Kaarina

200 euroa seuraaville

.

Antti Aho, Lieto

.

Tomi Antinoja, Mikkeli

.

Eero Flinkman, Pälkäne

. Päivi Hartikainen, Tervola

. Pirkko Heikkonen, Ivalo

. Marianne Helkamäki, Kankaanpää

. Suvi Hentola, Hollola

. Jouko Hietikko, Halsua

. Emmi Karppinen, Kuopio

. Marjatta Koivunen, Huittinen

. Jukka Laitinen, Lempäälä

. Markus Lehtonen, Halikko

. Niklas Luokkala, Vantaa

. Leo Ollila, Helsinki

. Pia Pollari, Halsua

. Esa Peltonen, Helsinki

. Anni Pöljö, Lappeenranta

. Tinja Vatanen, Tampere

. Eija Railo, Pori

.

Janina Romppanen, Kaarina

.

Tarja Salmela, Halsua

.

Jarmo Salminen, Kotka

. Henna Salonen, Huittinen

.

Laura Saarela, Oulu

.

Jan Siltanen, Rovaniemi

.

Milla Tikkanen, Suuraho

.

Jalmari Turunen, Pornainen

. Olli Tuure, Ivalo

. Seppo Viitanen, Nokia

.

Jarno Väänänen, Sauvo

Osa hakijoista ei halua nimeään julkisuuteen.

Kukat ja kauniit kasvit tuovat luonnon lähelle. Timo Partanen ja Sari Moilanen pitävät juomataukoa. Kuvaaja Nina Suomalainen, Setlementti Ukonhattu, Leppävirta.

Me Itse järjestää syksyllä sekä vuosikokouksen että Me Itse -päivät

Me Itse on yhdistys ihmisille, joilla on kehitysvamma tai vastaava tuen tarve. Yhdistys on osa Tukiliiton toimintaa.

Me Itsen sääntömääräinen vuosikokous järjestetään lauantaina 11.9.2021.

Vuosikokoukseen osallistutaan vain etäyhteyden avulla. Etäyhteys tarkoittaa sitä, että Me Itsen vuosikokoukseen osallistutaan kotipaikkakunnalta tietokoneen avulla.

Syksyllä on myös

Me Itse -päivät ryhmille 23. – 24.10.2021 Mikkelissä. Jos kokoontuminen ei ole mahdollista, tapahtuma järjestetään verkossa.

Lisätietoja antaa yhdistyksen järjestösihteeri Mia Johansson. Hänelle voi soittaa numeroon 0400 426 535 tiistaina, keskiviikkona tai torstaina kello 9 – 13. Voit lähettää Mialle myös sähköpostia osoitteeseen mia.johansson@meitse.fi

Timo Jäppinen osallistui Me Itse -vuosikokouksessa 2019. Hänellä on usein mukana vammaiskortti, sillä sitä voi näyttää, jos tarvitsee apua toisilta.

Kuvaaja Laura Vesa

Terveisiä Kotkasta

Viimein saimme tavata toisemme

Kotkan Me Itsen porukka kokoontui yhteen kesäkuun iltana. Viimein saimme tavata toisemme.

Emme olleet nähneet toisiamme pitkään aikaan.

Viime vuoden syksyllä tapasimme edellisen kerran. Silloin näimme muutaman kerran.

Perinteinen kesätapaaminen Katariinanniemessä meni hienosti.

Oli mahtavan hieno ilta, vaikka lämpöasteita oli peräti +29.

Kun tuuli sopivan mukavasti vireili, eipä ollut tuskallista kuuma.

Paistoimme makkaraa, ja ne maistuivat hyvin.

Paikalla oli 16 meikäläistä ja muutama apulaisia.

Hauskaa oli kaikilla ja ilta meni nopsasti.

Terveisin Kotkan Me itse -ryhmä

Tapasimme meren rannalla. Paistetut makkarat maistuivat mehun kanssa.

Polun reunoilla kasvaa kanervia ja puolukoita. Kuva on Malikkeen kurssilta Ilomantsin Möhkössä.

Suomen luonnon päivä elokuussa kutsuu ulos

Malike kutsuu vaikeasti vammaisia ihmisiä perheineen ja avustajineen luontoon.

Suomen luonnon päivänä 28.8.2021 on mahdollisuus tutustua uusiin esteettömiin reitteihin, kokeilla luontoliikunnan apuvälineitä tai vaikkapa nukkua yö esteettömässä metsähotellissa.

Suomen luonnon päivän aikaan vietetään myös Nuku yö ulkona -tapahtumaa.

Päivän aikana järjestetään kolme maksutonta, esteetöntä luontotapahtumaa. Malike on mukana Kiljavalla.

Kiljava sijaitsee Rajamäellä, Märkiönjärven rannalla.

Suomen luonnon päivä

Kiljavalla 28.8.2021

Kiljavan suurtapahtuman ohjelmassa on muun muassa rastipolku.

Malike tuo paikalle

luontoliikkumisen toimintavälineitä, joita voi maksutta kokeilla.

Malikkeen työntekijät kertovat välineistä, niiden soveltuvuudesta ja hankinnasta.

Kiljavalla kuulet luontoliikunnan mahdollisuuksista. Voi myös kokeilla soveltavaa melontaa.

Suomen luonnon päivän tapahtuma Kiljavalla alkaa kello 11 ja päättyy kello 16. Tapahtumassa voi ostaa retkievästä.

Kiljavalle rakennetaan esteetön metsähotelli, johon voi varata paikan etukäteen

Suomen Latu -järjestön kautta. Rantaan pystytetään esteetön telttasauna, jossa voi saunoa maksua vastaan.

Kiljavan tapahtuman osoite on Vihtilammintie 45, Rajamäki

Päivän kaksi muuta esteetöntä tapahtumaa ovat Kurjenrahkassa ja Liesjärvellä.

Kuvaaja Topi Ylä-Mononen

Myös Kurjenrahkan alueella saa neuvoja ja vinkkejä

luontoharrastuksen aloittamiseen.

Kävijät voivat kokeilla

luontoliikunnan välineitä.

Osoite on Kuhankuonontie, Pöytyä.

Liesjärven tapahtuma järjestetään

Tittilammin keittokatoksella ja esteettömällä Peukaloisen polulla.

Reitti on neljä kilometriä pitkä.

Osoite on Kanteluksentie 580, Tammela.

Tapahtumista vastaavat eri vammaisjärjestöt, Metsähallitus ja Suomen Latu -järjestö.

Lisätietoja Malike, sen kotisivu on malike.fi, sähköposti malike@tukiliitto.fi ja puhelin 040 4839 327.

Elokuun lopulla metsässä voi jo löytää puolukoita. Puolukan marjan maku on hapan.

Kuvaaja Tuula Puranen

Me Itse ry:n julkilausuma: Oikeus

elää ilman

Moni kehitysvammainen ihminen on kokenut kiusaamista. Kiusaaminen on aina väärin, eikä se ole koskaan kiusatun syy. Kiusaamisesta voi selviytyä. Jos sinua kiusataan tai näet, että kaveria kiusataan, on tärkeää toimia heti.

Kerro kiusaamisesta jollekin, jolla on velvollisuus vaikuttaa siihen. Jos olet koulussa tai opiskelet, kerro kiusaamisesta opettajalle. Hänen velvollisuutensa on toimia niin, että kiusaaminen loppuu. Myös vanhempasi voivat ottaa yhteyttä opettajaan tai rehtoriin.

Jos sinua kiusataan asuntolassa tai toimintakeskuksessa tai töissä, kerro kiusaamisesta ohjaajalle tai pomolle. Hänen pitää toimia niin, että kiusaaminen loppuu.

Juttele kiusaamisesta ystävälle tai muulle läheiselle ihmiselle. Juttele kiusaamisesta läheisen ja luotettavan ihmisen kanssa. Mitä tapahtui ja miltä sinusta tuntuu?

Voit purkaa kiusaamisen aiheuttamia tunteita myös jollakin muulla tavalla. Jotkut saavat paremman olon esimerkiksi musiikin kuuntelusta tai ulkoilusta.

Puolusta itseäsi tai kaveria, jos se on mahdollista. Kun puolustaa itseään tai toista, on tärkeää sanoa kiusaajalle, että hän toimii väärin.

kiusaamista

Voi kertoa, että ikävät teot tai ilkeät sanat satuttavat ja niistä tulee paha olo.

Poistu paikalta, jos hermot alkavat mennä. Joskus kiusaajan tarkoitus voi olla, että hän saa sinut hermostumaan. Poistu rauhallisesti paikalta.

Kasvatus ja media avuksi. Lapset pitää kasvattaa niin, että he hyväksyvät kaikenlaiset ihmiset. Lapsille pitää opettaa, että kiusaaminen on aina väärin.

Media voi kertoa kiusaamisen seurauksista ja selviytymisen keinoista.

Me Itsen kokemuspuhujat voivat pitää puheenvuoroja kiusaamisesta. He ja muut ”meikäläiset” voivat antaa haastatteluja medialle.

Väkivallasta voi tehdä rikosilmoituksen. Lyöminen, potkiminen ja muu pahoinpitely ovat väkivaltaa. Väkivallasta voi tehdä rikosilmoituksen.

Kiusaamiseen pitää aina puuttua. Sitä ei saa katsoa hiljaa vierestä.

On väärin, että vain kiusattu joutuu kärsimään kiusaamisen seuraukset.

Kiusaajalla pitää olla vastuu teoistaan. Meillä on oikeus elää elämäämme ilman kiusatuksi joutumista.

Teemaviikko on vuosittain 1. – 7.12. Se muistuttaa kehitysvammaisten ihmisten oikeuksista.

Lisätietoja löydät netistä Tukiliiton sivulta tukiliitto.fi

Seksuaalisuuden historia

Tässä tekstissä kerrotaan seksuaalisuuden historiasta eli siitä, miten ihmisten seksuaalisuuteen on aikaisemmin suhtauduttu. Seksuaalisuus on yksi ihmisen herkimmistä asioista.

Seksuaalisuus on ihmisen pysyvä ominaisuus eli se on ihmisessä syntymästä kuolemaan asti.

Seksuaalisuus on eri asia kuin seksi. Seksi on toimintaa, joka johtuu siitä, että ihminen on seksuaalinen.

Seksuaalisuus saa ihmisen lisääntymään. Sinua, minua ja ihmiskuntaa ei olisi olemassa ilman seksuaalisuutta.

Seksuaalisuuteen on etenkin aiemmin liittynyt paljon kieltoja, pelkoa ja häpeää. Siksi oma seksuaalisuus ja seksuaalisuudesta puhuminen voi vieläkin tuntua vaikealta.

Määräyksiä ja valvontaa

Historian aikana valtiot, uskonnot ja kulttuurit ovat rajoittaneet ihmisten seksuaalisuutta.

On paljon seksuaalisuutta koskevia sääntöjä, tapoja ja lakeja. Ne ovat usein määränneet, millainen seksuaalinen toiminta on oikein tai väärin.

Ne ovat määränneet, mikä on sallittua ja hyväksyttävää tai kiellettyä ja häpeällistä.

Seksuaalisuuteen liittyvät säännöt ovat voineet olla hyvin tarkkoja. Ne ovat koskeneet jopa pukeutumista ja ulkonäköä.

Uskonto määrää sääntöjä

Uskonto voi määrätä monista seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Uskonto voi määrätä esimerkiksi seuraavia asioita:

. Seksiä saa olla vain avioliitossa.

. Seksiä saa olla vain miehen ja naisen välillä.

. Joidenkin ihmisten pitää elää kokonaan ilman avioliittoa.

Tällaiset säännöt voivat tehdä seksuaalisuudesta pelottavan asian. Pelkkä seksin ajattelu voi tuntua väärältä.

Uskonto voi kieltää myös homoseksuaalisuuden tai sukupuolen moninaisuuden.

Erityisesti naisia on rajoitettu Varsinkin naisten seksuaalisuutta on rajoitettu ankarasti.

Suomessa naisilla ei ennen vanhaan saanut olla seksiä ennen avioliittoa, saati useita seksikumppaneita.

Nainen ei saanut saada lapsia avioliiton ulkopuolella eikä näyttää seksuaalisuuttaan pukeutumisella tai muilla tavoilla.

Jos nainen rikkoi näitä sääntöjä, häntä ja hänen lastaan hyljeksittiin ja syrjittiin.

Miehet ovat yleensä olleet seksuaalisesti vapaampia kuin naiset.

Suomessa on myös pilkattu ihmisiä, jos he eivät ole menneet naimisiin.

Heitä kutsuttiin esimerkiksi

sellaisilla pilkkanimillä

kuin vanhapoika tai vanhapiika.

Heitä myös verotettiin ankarammin kuin ihmisiä, jotka olivat naimisissa.

Veroa sanottiin vanhanpiian tai vanhanpojan veroksi.

Seksuaalisuutta on aina valvottu

Seksuaalisuuteen liittyvien

sääntöjen ja tapojen noudattamista on aina valvottu.

Sääntöjä ovat valvoneet esimerkiksi viranomaiset, papit, poliisit, opettajat, oman kylän väki, suku tai oma perhe.

JATKOA > Sääntöjen ja tapojen rikkomisesta on seurannut rangaistus. Suku ja lähiyhteisö ovat voineet hylätä tai eristää ihmisen, joka on rikkonut sääntöjä.

Ihmisten seksuaalisuutta on säädelty häpeän, pelon ja hylkäämisen avulla.

Siksi moni on vaiennut kaikesta, mikä on liittynyt seksuaalisuuteen. Salailu on aiheuttanut kärsimystä.

Kaikesta tästä huolimatta seksuaalisuus on ihmisessä pysyvästi.

Siitä ei pääse eroon silloinkaan, kun elämä tuntuisi helpommalta ilman sitä.

Laki on kieltänyt menemästä naimisiin

Suomessa valtio on määrännyt seksuaalisuudesta lakien kautta. Lait vaikuttavat edelleen esimerkiksi lasten hankkimiseen ja perheen perustamiseen.

Laki määrää, kuka saa hankkia lapsia tai mennä naimisiin.

Suomessa laki on säädellyt varsinkin vammaisten ihmisten seksuaalisuutta.

Avioliittolaki määräsi vuonna 1929, että kehitysvammainen ihminen ei saa solmia avioliittoa.

Tuolloin laki käytti sanaa “tylsämielinen”, mutta se tarkoitti kehitysvammaa.

Vuodesta 1987 kehitysvammaiset ihmiset ovat saaneet mennä naimisiin kuten kaikki muutkin ihmiset.

Pakkosterilointilaki oli voimassa vuosina 1935 – 1970.

Sterilointi tarkoittaa leikkausta, jonka jälkeen ei voi enää saada lapsia.

Ihminen voitiin steriloida siksi, että hänellä oli kehitysvamma.

Laki myös suojaa Laki myös suojelee jokaisen ihmisen seksuaalisuutta.

Kukaan ei saa loukata toisen ihmisen seksuaalista koskemattomuutta. Se tarkoittaa, että seksin ja muiden seksuaalisten tekojen pitää aina olla vapaaehtoisia. Niihin ei saa pakottaa ketään.

Seksuaalinen väkivalta on rikos ja siitä joutuu vastaamaan oikeudessa. Aikuisella ei saa olla seksiä alle 16-vuotiaan lapsen kanssa.

Suhtautuminen seksuaalisuuteen muuttuu

Suomessa kehitysvammaisten ihmisten seksuaalisuuteen on suhtauduttu ainakin kolmella eri tavalla.

On ajateltu, että kehitysvammaisilla ihmisillä ei ole lainkaan seksuaalisuutta. On siis ajateltu, että heillä ei ole koskaan elämänsä aikana seksuaalisia tarpeita, haluja ja toiveita.

On ajateltu myös täysin päinvastoin. On uskottu, että kehitysvammaisten ihmisten seksuaalisuus on liian voimakasta. On ajateltu, että kehitysvammaisten ihmisten seksuaalisuutta pitää valvoa ja rajoittaa. Kehitysvammaisen ihmisen seksuaalisuutta on voitu kuvata karhuksi, jota ei saa herättää.

Ensimmäisessä ja toisessa ajattelutavassa kehitysvammaisia ihmisiä on kohdeltu eri tavalla kuin muita ihmisiä.

Kolmas ajattelutapa on ymmärtää, että kehitysvammainen ihminen on seksuaalinen kuten kaikki muutkin.

Tämä ajattelutapa alkaa olla yhä yleisempi. Seksuaalioikeudet koskevat myös kehitysvammaisia ihmisiä.

Jokaisella on oikeus seksuaalisuuteen

Asenteet seksuaalisuutta kohtaan muuttuvat pikku hiljaa. Tutkittua tietoa saadaan lisää. Jokaisella on oikeus saada tietoa seksuaalisuudesta ja siihen liittyvistä asioista.

Seksuaalikasvatusta ja seksuaaliterveyden palveluja on entistä paremmin saatavissa. Ne kuuluvat kehitysvammaisille ihmisille samalla tavalla kuin muille.

Myös kehitysvamma-alan työntekijät saavat entistä enemmän tietoa ja koulutusta seksuaalisuudesta.

Seksuaalisuus on yksi ihmisen herkimmistä asioista. Siksi siihen puuttuminen vaikuttaa niin voimakkaasti. Mitä enemmän seksuaalisuudesta on tietoa, sitä vähemmän ihmistä ja hänen seksuaalisuuttaan voidaan vahingoittaa pelkojen, ennakkoluulojen ja häpeän avulla.

Teksti Tuula Puranen

Kuvat Kraken Images

Seksuaalineuvoja vastaa

Teksti on julkaistu myös Vernerissä. Verkkopalvelu Vernerin kotisivulla seksuaalineuvoja vastaa kysymyksiisi. Kysymykset voivat liittyä esimerkiksi seurusteluun, seksiin, tunteisiin. Sivun osoite on verneri.net/selko/seksuaalineuvoja

KeMuT kutsuu katsomaan

Seuraavat KeMuT järjestetään lauantaina 25.9.2021 kello 14 – 18 Helsingissä Messukeskuksen Siivessä.

KeMuT on kulttuuritapahtuma, jossa esiintyvät muusikot, esiintyjät ja taiteilijat, joilla on kehitysvamma.

Ennakkotietojen mukaan lauantaina 25.9. lavalle nousevat Bergenstein, DJ Domino Official, Herkkuräbäri, Juha Tapio Kärki Duo, Kari Aalto & Rastakarai, Kauriinmetsästäjät, La Strada -teatteri, Pikku Kipinä, Rapgods, Resonaarin muusikot, Rokkasoppa, Sakari Leppänen, Sam Heat, Taikasydän ja Tunneteatteri.

Tapahtuman järjestää Kehitysvammatuki 57 ry, jolta myös saa lisätietoja lipuista ja järjestelyistä. Lippu tapahtumaan maksaa 17 euroa. Jos lipun ostaa ennakkoon, sen saa halvemmalla.

Tapahtuman kotisivun osoite on kvtuki57.fi/yhdistys/kemut

KeMuT-tapahtuma järjestetään tänä vuonna syyskuussa.

Kirjeenvaihtoon

Moi

Olen nuori mies, etsin uutta tyttöystävää

tai kaveria.

Voit olla 18 – 30-vuotias.

Ei haittaa, jos kaverisuhde

muuttuu myöhemmin vakavaksi.

Asun Kiikoisissa päin

Satakunnan maakunnassa.

Minulla on lemmikkinä kissani.

Sen nimi on Viivi.

Harrastukset ovat: postimerkkeily, pyöräily ja retkeily.

Harrastan myös kalastusta. Facebook on käytössä.

Vaihdetaan kirjeessä

puhelinnumerot, niin voimme soitella.

Saku Touronen

Tanhuanpäätie 7 A 2

38360 Sastamala

Kirjekaveriksi?

Haluatko kirjeenvaihtokaverin?

Jos lehdestä ei löytynyt

sopivaa kirjeenvaihtokaveria, voit tehdä oman ilmoituksen.

Ilmoitukset voi lähettää

Leijan toimittaja Jaana Teräväiselle

sähköpostilla osoitteeseen

jaana.teravainen@tukiliitto.fi

Kirjeessä ilmoitukset voi lähettää osoitteeseen

Leija

Pinninkatu 51

33100 Tampere

Moi, olen 37-vuotias iloinen, mukava ja rehellinen sinkkumies Ulvilasta, Satakunnasta. Etsin tositarkoituksella naisystävää Satakunnan seudulta. Olen lievästi kehitysvammainen. Naiset, iällä ei ole väliä. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä. Sähköpostini on juhakirvesniemi83@gmail.com Mulla on Snapchat käytössä, siellä on juhis847.

Kirjeenvaihtoon

Moi!

Olen 44-vuotias mies Toijalasta Pirkanmaalta. Harrastan metsätöitä ja tietokonepelejä. Haluan mukavan naisystävän, joka on iältään noin 35 – 42-vuotias. Olethan rehellinen ja kiinnostunut tietokoneista sekä kätevä käsistäsi. Haen kaveria Pirkanmaan alueelta.

Markku Rantanen

Kurisjärventie 656

37800 Akaa

Sähköpostini on markkurantanen7@gmail.com

Juhis asuu Satakunnassa.

Kirjeenvaihtoon

Hei!

Olen 50-vuotias nainen

Lohjan Pusulasta Etelä-Suomesta. Etsin kirjeenvaihtokavereita kaikenikäisistä naisista koko Suomen alueelta.

Olen luonteeltani luotettava, rehellinen, rauhallinen ja pirteä. Harrastan muun muassa lenkkeilyä, piirtämistä, keilausta ja pyöräilyä.

Työskentelen ravintolassa.

Minulle eläimet ovat tosi tärkeitä.

Hei!

Olen 51-vuotias reipas, raitis ja rauhallinen poikamies Turusta.

Harrastan salilla käyntiä ja kävelen paljon.

Pidän elokuvien katselusta ja sarjoista.

Suosikkeja ovat

Salkkarit ja Uusi päivä.

Etsin kirjeenvaihtokaveria ja ystävää tositarkoituksella noin 40 – 50-vuotiaasta reippaasta ja luotettavasta naisesta, mielellään Varsinais-Suomesta.

Marko Linkinen

Kurjenmäenkatu 9 B 17

20720 Turku

Kirjeenvaihtoon

Hei, olen 50-vuotias nainen

Ulvilasta Satakunnasta.

Toivon tositarkoituksella kaveriksi luotettavaa miestä, joka on suunnilleen samanikäinen.

Olethan kiva ja rehellinen!

Sari Virta

Ravanintie 351 as 5

28450 Vanha-Ulvila

En etsi miehiä kirjeenvaihtokaveriksi. En käytä Facebookia kirjeenvaihdossa.

Ritva Henell

Myllypellontie 6 As 16 a 03850 Pusula

Haluatko laittaa

Leijan kirjeenvaihtoilmoituksia julkaistaan myös netissä verkkopalvelu Vernerin sivulla. Kun lähetät ilmoituksen, kerro, jos haluat sen myös nettiin.

Voit käydä lukemassa ilmoituksia Vernerin kotisivulla osoitteessa verneri.net

Valitse ensin selkosivut. Klikkaa selkosivulla otsikkoa Kirjeenvaihtoon ja pääset lukemaan ilmoituksia.

Marko asuu Turussa.

Ulla asuu Pudasjärvellä.

Hei!

Olen 54-vuotias nainen

ja haluan kirjoitella miesten kanssa.

Voit olla suunnilleen samanikäinen

tai vähän vanhempi kuin minä.

Käyn työkeskuksessa päivisin.

Harrastan kävelyä ja käyn jumpassa.

Käyn näytelmäpiirissä.

Tykkään musiikista, hyviä esiintyjiä ovat Souvarit, Antti Tuisku ja Kake Randelin.

Olen Joel Siltalan fani!

Ulla Keskimäinen

Rimmintie 13 B 8

93100 Pudasjärvi

Voit kirjoittaa minulle sähköpostia. Sähköpostisoitteeni on ullakeskim09@gmail.com

VITSEJÄ

VITSI

– Onpa sinulla viisas koira. Sehän lukee sanomalehteä.

– Ei, ei se niin taitava ole. Se vain katselee sarjakuvat.

Valokuva ilmoitukseen?

Voit lähettää kuvan sähköpostilla tai kirjeessä. Jos otat kuvan älykännykällä, voit lähettää sen suoraan puhelimesta

Leijan toimittajalle myös

viestinä tai WhatsApp-sovelluksella numeroon 050 4656 282.

VITSI

– Mitä rotua koirasi on?

– En tiedä. Ostin sen kissana.

VITSI

– Haloo, onko Poliisilla?

Tulkaa tänne pian!

Minun pihapuussani istuu ikävä postinkantaja, joka huutaa rumasti minun koiralleni.

VITSI

Kaksi koiraa tapasi kadulla.

Toinen sanoi:

– Minun nimeni on Musti, entä sinun?

– En ole varma, mutta luulen, että se on Istu.

Tee itsellesi onnellisuuden purkki

Joskus harmittaa ja mikään ei onnistu. Silloin voit piristää mieltäsi onnellisuuden purkilla.

Onnellisuuden purkki on purkki, jossa säilytetään paperilappuja elämäsi hyvistä asioista. Hyvät asiat tekevät sinut iloiseksi. Sinulle tärkeitä asioita voivat olla esimerkiksi ystävät, ruoka tai harrastukset. Ne voivat myös olla asioita, joita opit tänään.

Onnellisuuden purkin

teko-ohjeet

Onnellisuuden purkin tekemiseen tarvitset seuraavat asiat: . kynän . paperia . tyhjän purkin.

Tyhjä purkki voi olla myös astia, rasia tai laatikko.

Onnellisuuden purkkiin laitetaan lappuja, joihin kirjoitat itsellesi tärkeät asiat tai muistot.

Tarvitset purkin, rasian tai laatikon.

Kuva Freepik.com

Purkin sisältö tehdään seuraavasti:

1. Revi tai leikkaa paperi pieniksi lapuiksi.

2. Kirjoita paperille asiat tai muistot, jotka ovat sinulle tärkeitä. Voit käyttää kirjoittamisen apuna seuraavia kysymyksiä:

. Mitä opit tänään?

. Mikä oli kivaa tänään?

. Missä onnistuit tänään?

. Mikä asia teki sinut onnelliseksi?

. Mikä sai sinut hymyilemään?

Jos haluat, voit kirjoittaa lappuun päivämäärän. Päivämäärä auttaa sinua muistamaan, milloin mukava asia tapahtui.

4. Taittele paperi ja laita se purkkiin.

Näin käytät purkkia

Jos sinulla on huono päivä tai olet surullinen, sinun voi olla vaikea löytää hyviä asioita elämästä. Ota silloin onnellisuuden purkki esille.

Lue purkissa olevista lapuista mukavia asioita.

Asioiden ajattelu ja muistelu piristävät päivääsi.

Voit kertoa näitä mukavia muistoja myös muille, jos haluat.

Onnellisuuden purkin avulla voit aina muistella mukavia asioita.

Kirjoittajat

Alisa Peltonen, Hilla Tiitinen ja

Riia Lamminmäki, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Ota paperi purkista ja voit muistella

Puhelu ystävän kanssa. Söin jäätelön 22.5.2021. Aurinko paistoi.

Laita paperit purkkiin.

kivaa asiaa.

Tarvitset paperilappuja, joihin kirjoitat kivoja asioita. Alla näet muutamia esimerkkejä.

Leijan ristikko

Tunnistatko, mitä kuvissa on?

Kirjoita sana kuvan kohdalle riville.

Tummalle pystyriville muodostuu uusi sana.

Uusi sana liittyy kesään. Mikä se on? Etsitty

Ristikon on tehnyt Hannu Niittymäki.

Runoja

Älä jätä minua

Äiti älä jätä minua on ystäväni

älä hylkää minua

olen sinun poikasi, tule takaisin. On minulla sinua ikävä ja rakastan sinua.

Äiti ja isä miks varten hylätte mun?

Hoitoon muualle.

Kari Juhani Lehto Strömma

Kohtaa mut

Kiva nähdä tässä huulikin väpättämässä.

Täällä käydään, en pelkää sinua enää.

Isäntä soitti hanurii, sitä telkkarista katseltii.

Jan Henriksson

Pieksämäki

Runo palkittiin

Tukiliiton Kohtaa mut -kilpailussa.

Kirjoitatko sinäkin runoja?

Voit lähettää niitä Leija-lehden toimittaja Jaana Teräväiselle.

Voit käyttää sähköpostia jaana.teravainen@tukiliitto.fi tai lähettää kirjepostia osoitteeseen Leija, Pinninkatu 51, 33100 Tampere

Piirroskuvat Papunet Arasaac

Takasivun tietovisa

Tietovisassa on viisi väitettä. Jokaiseen on kolme vastausehdotusta.

Tiedätkö, mikä niistä on oikea vastaus?

Kysymykset on tehty tämän lehden jutuista.

Oikeat vastaukset löytyvät myös sivun alalaidasta.

1 2 3 4 5

Tukiliiton kilpailun aiheena oli

A Yhdessä, ei yksin.

B Kohtaa mut.

C Tule mukaan.

Tukiliitto on toiminut

A 20 vuotta.

B 40 vuotta.

C 60 vuotta.

Keskiaukeamalla on julkilausuma.

Julkilausuman aiheena on

A Laitos ei ole koti.

B Työstä palkkaa.

C Oikeus elää ilman kiusaamista.

Leijan ristikon ratkaisuksi tulee sana

A kävelijä.

B kivikova.

C kesäloma.

Tukiliiton Kohtaa mut -kilpailussa

A palkittiin runoja ja tarinoita.

B ideoitiin uusia tapahtumia.

C käveltiin yhdessä.

Käännä lehti ja lue oikeat vastaukset. Montako sait oikein?

Käännälehti!

Asiaa ja viihdettä selkokielellä

Numero 4 . 2021

LEIJA Pinninkatu 51

33100 Tampere

TILAUKSET

JA OSOITTEENMUUTOKSET

Jäsensihteeri / Tukiliitto

puhelin 040 4839 362, sähköposti jasenpalvelu@tukiliitto.fi

JULKAISIJA

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry puhelin 0400 968 200 kotisivu www.tukiliitto.fi

TOIMITUS JA ULKOASU

päätoimittaja Jaana Teräväinen, puhelin 050 4656 282, sähköposti jaana.teravainen@tukiliitto.fi

KANSI

Marko Salonen tekee tekstejä. Kuvaaja Laura Vesa.

LEIJAN TOIMITUSNEUVOSTO

Anu Lehtonen, Aki Lindroos, Jani Hirvi, Kauko Saarelainen ja Ritva Vihanto.

TILAUSHINTA on 16 euroa.

Tukiliiton yhdistysten jäsenet voivat valita jäsenlehdekseen Leijan tai Tukiviestin. Jäsenlehti on maksuton.

Leija ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Seuraavaan Leijaan 5 / 2021 tarkoitettujen juttujen ja kuvien pitää olla toimituksessa 20.9.2021 mennessä.

Lehti ilmestyy 8.10.2021.

PAINOPAIKKA Waasa Graphics, Vaasa

ISSN 0359-8217 (painettu)

ISSN 2737-0283 (verkkojulkaisu)

Lehti on netin Issuu.com-palvelussa. Löydät sen, kun kirjoitat selaimen osoiteriville ”Leija Issuu”.

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

TUKEE TOIMINTAAMME

VEIKKAUKSEN TUOTOLLA.