Leija 1/2021

SELKOLEHTI SELKOLEHTI 1 2021

Lempi Hyttinen, Kontiolahti: Kontiolahti Otetaan rauhallisesti ja voimien mukaan Tuetut lomat Teemaleirit Apurahat

Lempi Hyttinen asuu Kaisa-kissansa kanssa.

Hän toivoo, että iäkkäät kehitysvammaiset ihmiset saavat yhtä hyvää terveydenhoitoa ja huolenpitoa kuin muutkin.

Lempi Hyttinen sanoo vanhenemisesta:

Otetaan rauhallisesti ja voimien mukaan Lempi Hyttinen on 62-vuotias. Hän toivoo tulevaisuudelta, että terveys ja asuminen pysyvät sellaisina kuin ne ovat nyt.

Lempi Hyttinen näyttää valokuvaa, jossa hän on vielä pieni tyttö.

Kuvassa hän seisoo kotitalon pihalla, ja hänellä on päällä vaalea mekko. − Siinä on pikku-Lempi, aikuinen Lempi sanoo.

Pieni Lempi aloitti koulun samanikäisenä kuin muutkin lapset.

Koulunkäynti loppui kuitenkin pian. − Opettaja sanoi melkein heti, että minä en opi lukemaan.

Sen takia jäin pois koulusta.

Tein kotona töitä navetassa ja hoidin pienempiä sisaruksiani.

Monet saavat tietoa lukemalla, mutta Lempin pitää käyttää muita keinoja. − Minä kysyn asioista toisilta ihmisiltä, Lempi Hyttinen kertoo.

2

Leija 1

.

2021

Posti tuo kirjeitä ja muuta luettavaa, ja Lempi käy postit läpi ohjaajan kanssa kerran viikossa.

Ohjaaja tulee hänen luokseen Reimarista.

Se on palveluasumisen yksikkö.

Käsivoimat heikkenivät niin, että piti jäädä pois töistä Nyt Lempi Hyttinen on eläkkeellä.

Lapsuuden navettatöistä on pitkä aika, ja aikuisena hän on tehnyt eniten keittiötöitä ja siivoustöitä.

Niihin hänellä on myös koulutusta.

Hän on työskennellyt aina avotyössä, ja työsuhteet ovat olleet pitkiä.

Viimeksi hän teki töitä keittiössä.

Sieltä piti jäädä eläkkeelle, koska käsivoimat heikentyivät ja tavaroiden käsittely oli liian vaikeaa.

Lempi alkoi myös kaatuilla.

− Lihasten heikentymisen syytä ei ole koskaan tutkittu, Lempi kertoo.

Eläkkeelle jäämiseen pitäisi saada valmennusta Lempi Hyttinen ei ehtinyt valmistautua siihen, millaista eläkkeellä oleminen on. − Olisi hyvä, jos siihen saisi valmennusta, kun ikää tulee, hän sanoo.

− Silloin osaisi varautua etukäteen siihen, että tulee paljon aikaa, kun ei enää tarvitsekaan lähteä töihin.

Voisi esimerkiksi suunnitella, millaiseen toimintaan menee mukaan.

Kotona kotityöt veisivät mukavasti aikaa, mutta lihasheikkous estää esimerkiksi tiskaamisen ja imuroinnin.

Lempillä onkin asianpesukone, ja siivooja käy kerran kuukaudessa.

JATKUU > Leija 1

.

2021

3

JATKOA > Lempi Hyttinen pystyy askartelemaan ja hän käy taidekerhossa, jossa hän tekee taidekäsitöitä.

Hän osallistuu myös Kontiolahden Marttojen toimintaan, ja kaksi vuotta sitten hän palasi Pohjois-Karjalan Me Itse -ryhmään monen vuoden tauon jälkeen.

Vaikka Lempi kuuluu Marttoihin ja Me Itse -ryhmään ja taidekerhoon, hän on paljon yksin kotona. − Silloin aika käy pitkäksi, hän sanoo.

Henkilökohtainen avustaja on toiveena Lempi Hyttinen kulkee taidekerhoon, Marttoihin ja Me Itse -ryhmään taksilla.

Hän käy taksilla myös kaupassa.

Hänelle on myönnetty kuljetuspalvelu, joka on tarkoitettu vaikeavammaisille ihmisille.

Lempi sai kuljetuspalvelun näkövamman perusteella.

Hän on hakenut kaksi kertaa myös henkilökohtaista avustajaa.

Avustajan kanssa hän pääsisi paremmin tekemään asioita, joita hän ei nyt voi tehdä kehitysvamman takia.

Toistaiseksi avustajaa ei ole myönnetty. − En ole saanut sitä, koska en kuulemma ole tarpeeksi vaikeavammainen henkilökohtaisen avustajan saamiseen, Lempi ihmettelee.

Hyvien ihmisten verkosto kannattelee Lempiä Lempi Hyttisen elämässä on ihmisiä, joita hän sanoo hyviksi ihmisiksi.

4

Leija 1

.

2021

Hyvät ihmiset neuvovat, tukevat ja rohkaisevat ja ovat ystävinä Lempin rinnalla.

Yksi hyvä ihminen oli diakonissa, joka vaikutti Lempin elämään jo silloin, kun hän oli hyvin nuori.

Diakonissa kertoi Lempille, että hän voisi opiskella, vaikka koulu jäi kesken ja lukutaitokin puuttuu.

Niinpä Lempi lähti navettatöistä ja alkoi sivistää itseään ja hankkia uusia taitoja.

Hän opiskeli esimerkiksi kursseilla ja kansanopistoissa.

Nykyisin hyvien ihmisten verkostoon kuuluu myös fysioterapeutti, joka on ollut tärkeä ihminen lihasten heikentymisen jälkeen.

Fysioterapeutti on auttanut Lempiä kuntoutumisessa.

Lempi on saanut neuvoja ja opastusta myös tutulta terveydenhoitajalta.

Lisäksi hänellä on ystäviä, ja sisarukset pitävät häneen yhteyttä.

Hyvien ihmisten verkosto kannattelee Lempiä, ja se on hyvä ja lämmin asia.

Verkoston ihmisille voi kuitenkin tulla yllättäviä elämäntilanteita, jotka saattavat estää auttamasta.

Sellainen tilanne voi olla esimerkiksi sairastuminen tai muuttaminen toiselle paikkakunnalle kauas Lempistä.

Yhteiskunnan myöntämät vammaisten ihmisten palvelut ovat riippumattomia sellaisista yllätyksistä, joita yksittäisille auttajille voi sattua.

Lempi Hyttinen asuu Kontiolahden kirkonkylässä.

Kun vammainen ihminen saa kaikki tarvitsemansa palvelut, hänen on helpompi suunnitella elämäänsä luottavaisesti ja turvallisella mielellä.

Toiveita tulevaisuudelle Lempi Hyttinen toivoo tulevaisuudelta eniten kahta asiaa. − Toivon, että terveys pysyy sellaisena kuin se nyt on.

Toivon myös, että saisin asua tässä nykyisessä asunnossa ja rappusiin laitettaisiin luiska.

Silloin pääsisin rollaattorilla sisälle ja ulos enkä enää pelkäisi, että kaadun portaissa.

Lempille on ehdotettu ratkaisuksi muuttamista toiseen asuntoon.

Hän haluaa kuitenkin pysyä nykyisessä kodissaan, koska hän viihtyy siinä niin hyvin.

Lempi Hyttinen asuu kahdestaan Kaisa-kissan kanssa. − Minulle on sanottu, että kissasta pitäisi luopua, koska sen ruokaan menee rahaa, hän kertoo. − Siihen minä en suostu, en halua edes kuvitella elämää ilman kissaa, Lempi sanoo.

Lempi muistuttaa, että itsemääräämisoikeus kuuluu myös iäkkäille kehitysvammaisille ihmisille.

Vanhenemisesta hän ajattelee, että ikä tuo erilaisia kremppoja. − Niin tapahtuu meille kaikille.

Otetaan rauhallisesti ja voimien mukaan.

Enää ei ole kiire mihinkään.

Teksti Tuula Puranen Kuvat Johanna Kokkola

Leija 1

.

2021

5

Leijan uutisia

Takuueläke nousi noin kolme euroa Kun vuosi vaihtui, takuueläkkeen täysi määrä nousi hieman.

Se on nyt noin 837 euroa kuukaudessa.

Voit kysyä Kelalta, onko sinulla oikeus saada takuueläkettä.

Kelan nettisivun osoite on www.kela.fi.

Jos et käytä nettiä, voit hoitaa asioita soittamalla Kelaan.

Kelan eläkeasioiden numero on 020 692 202.

Uusia selkokirjoja Haluatko lentää avaruuteen, päästä matkalle Afrikkaan tai kohdata aaveita ja eläinystäviä?

Kaikki tämä on mahdollista, kun luet uusia selkokirjoja!

Tämän Leijan liitteenä on esite täynnä uusia selkokirjoja.

Kirjat voivat olla hauskoja, jännittäviä, pelottavia tai kauniita.

Niissä on mukana myös historiaa, taikaa ja supervoimia.

Esitteen lopussa kerrotaan, mistä voit lainata tai ostaa selkokirjoja.

Hyviä lukuhetkiä selkokirjojen parissa.

Teksti Ella Airaksinen, Selkokeskus

6

Leija 1

.

2021

Hyvällä mielellä -verkkokurssi Hyvällä mielellä- verkkokurssissa tutustutaan mielen hyvinvointiin.

Kurssilla saat tietoa siitä, millaiset asiat suojaavat sinun mielenterveyttäsi.

Kurssi on suunniteltu tehtäväksi parin kanssa tai pienessä ryhmässä.

Jokainen tekee kurssia itselleen sopivassa aikataulussa.

Kurssissa on kuusi jaksoa.

Jokaiseen jaksoon kuuluu lyhyt videoluento ja tehtäviä.

Lisätietoja antaa Aino Myöhänen / Tukiliitto 040 5470 702, aino.myohanen@tukiliitto.fi

Hyvällä mielellä -opasta voi tilata Tukiliitosta sähköpostilla osoitteesta tilaukset@tukiliitto.fi

Leijan kansikilpailun voitti kansi numero 3 Leijan lukijat äänestivät, että viime vuoden paras kansi on lehdessä numero kolme.

Lehden kansikuvassa on Esa Peltonen.

Keväällä Suomeen saapui korona ja kannessa on ajankohtainen teksti: ”Esa Peltosen nettilive tuo iloa korona-aikaan”.

Kannen on kuvannut valokuvaaja Mikko Käkelä.

Kilpailuun vastanneiden kesken arvottiin palkintoina Tukiliiton Kohtaa mut -kasvomaskeja sekä Me Itse -yhdistyksen heijastimia ja avainnauhoja.

Palkinnot on postitettu voittajille.

Kiitos kaikille äänestäjille!

Leija 1

.

2021

7

Elämyksiä ja yhdessä tekemistä teemaleireillä Yhdessä tekemistä vanhojen ja uusien ystävien kanssa.

Virkistäytymistä ja vaihtelua arkeen.

– Kuulostaisiko tämä sinun kesältäsi?

Kehitysvammaisten Palvelusäätiö järjestää kesäisin teemaleirejä.

Kesäleirit tarjoavat osallistujille mukavaa tekemistä ja toimintaa.

Kesäleirien suosittuja teemoja ovat luonto, liikunta, hyvinvointi, musiikki, tanssi ja eläinystävät.

Leirillä voit antaa musiikin viedä tai lumoutua luonnosta tai liikunnasta.

Tai voit tutustu tallielämään, hypätä ratsaille tai hoivata eläinystäviä.

Voit nauttia yhdessäolosta ystävien kanssa, voida hyvin ja nauttia kesästä.

Leiriltä voi löytää ystäviä tai saada kipinän uuteen harrastukseen.

Yhdessä nautitaan kesästä, lomasta ja luonnosta.

Lähde mukaan virkistymään ja viettämään aktiivista aikaa mukavassa seurassa.

Leiriltä saa mukavia muistoja Teemaleiri on monesti kesän hauskin viikko.

Leiriltä voi saada monia ikimuistoisia kokemuksia.

Viime kesän leiriläiset kertovat kokemuksistaan: 8

Leija 1

.

2021

”Kiva kun saa olla kavereiden kanssa ja kaikki ohjaajat on niin kivoja!” ”Sain uusia ystäviä ja tapasin vanhoja kavereita.

Odotan kiinnostuneena seuraavaa leiriohjelmaa.” ”Tulin leirille hyvillä mielin, tääl oli hyvä ilmapiiri ja hyvä yhteishenki.” ”Leirillä on saanut uida, saunoa ja ajaa valjakolla.”

Leirillä on kivaa, kun saa olla kavereiden kanssa!

”Elokuvat, makkaranpaisto ja disko oli kivaa.” ”Makkaranpaisto oli parasta!”

Teemaleirit kesällä 2021 Ensi kesänä teemaleirejä järjestetään Pirkanmaalla, Kainuussa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Leirit alkavat maanantaina ja päättyvät perjantaina.

Tutustu leireihin seuraavalla sivulla. ja ilmoittaudu mukaan.

Haku kesän leireille päättyy 22.3.2021.

Hakulomake ja tarkempaa tietoa teemaleireistä löytyy Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kotisivuilla osoitteessa www.kvps.fi/palvelut/teemaleirit JATKUU > Leija 1

.

2021

9

JATKOA > Voit myös tilata paperisen Leirielämyksiä!-esitteen.

Lähetämme sen sinulle postissa.

Leirin maksua kannattaa kysyä omasta kotikunnasta.

Lisätietoja ja esitteen tilaukset: Jaana Heino puhelin 040 8214 461 sähköposti jaana.heino@kvps.fi Teemaleirit Pirkanmaalla Pirkanmaan teemaleirit järjestetään Aitoossa, Koivupuistossa ja Varalassa.

Aitoon koulutuskeskus on kauniissa järvimaisemissa Pälkäneellä.

Kesäkuussa Aitoossa on yksi leiri Taiteiden kesä Heinäkuussa on kaksi leiriä Liehuvat liinaharjat -heppaleiri Metsän musikantit

. . .

Koivupuiston loma- ja kurssikeskus sijaitsee Ylöjärvellä Näsijärven rauhallisella rannalla.

Heinäkuun leirin nimi on Kohti hyvää oloa!

Elokuun leiri on nimeltään Käyn ahon laitaa minä ilman paitaa

. .

Varalan Urheiluopistossa Tampereella voi liikkua ja ulkoilla Pyynikin harjumaisemissa.

Varalassa on yksi leiri elokuussa Kipin kapin Varalaan!

.

Teemaleirit Kainuussa Kainuun teemaleirit järjestetään Kainuun Opistossa.

Kainuun Opisto on kurssikeskus luonnon ja kulttuurin keskellä.

Opisto on lähellä Kajaania.

Kainuun Opiston kesä-heinäkuun leirin nimi on Kepeät kesäpäivät

.

10

Leija 1

.

2021

Voit tilata paperin esitteen, jossa on lisätietoja kesän leireistä.

Heinäkuussa Kainuussa on kolme leiriä: Metsän musikantit Kesäkarkelot kainuulaisittain Lähdetään liikkeelle!

. . .

Teemaleiri Uudellamaalla Uudenmaan teemaleiri järjestetään leirikeskus Leiriniemessä.

Leiriniemi on järven rannalla luonnonkauniissa ympäristössä.

Leiriniemen elokuun leiri on Luontoleirin lumoa

.

Teemaleirit Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen teemaleirit järjestetään Taivassalossa.

Mansikkakarin leirikeskus on meren rannalla hienoissa maisemissa.

Heinäkuun leiri on Musakesä Mansikkakarilla Elokuun leiri on nimeltään Saariston seikkailut

. .

Teksti Elina Leinonen Kuva Anna-Liisa Nikus

Tuetut lomat aikuisille 2021 Kehitysvammaisten Tukiliitto järjestää yhteistyössä MTLH:n kanssa tuettuja lomia.

Tuetun loman hintaan kuuluu täysihoito, johon sisältyy aamiainen, lounas ja päivällinen sekä lomaohjaus.

Lomien omavastuuhinta on 100 euroa.

Matkakulut jokainen maksaa itse.

Hakuaika päättyy 3 kuukautta ennen loman alkua.

Lomalle voi hakea myös henkilökohtaisen avustajan kanssa.

Lomat järjestetään STEA:n tuella.

Lisätietoja: Veijo Nikkanen / Tukiliitto veijo.nikkanen@tukiliitto.fi, 050 4646 006

Kaksi tuettua lomaa 2021 Voimaa vertaisuudesta -tuettu loma järjestetään 7. – 12.6.2021.

Lomapaikka on Rokuan kylpylä, Vaala.

Haku päättyy 7.3.2021.

Voimaa vertaisuudesta -tuettu loma järjestetään 27.9. – 2.10.2021.

Lomapaikka on Lomakeskus Lehmiranta, Salo.

Haku päättyy 27.9.2021.

Lomien tiedot ja suorat linkit hakuun löydät netistä Tukiliiton sivulta osoitteesta tukiliitto.fi/toiminta/aikuiset/tuetut-lomat

Sari Uotila teki värikkään käsityön, kun hän oli hyvinvointilomalla maaliskuun alussa 2020.

Leija 1

.

2021

11

Tukiliiton apurahat syksyllä 2020 Tukiliitto myöntää apurahoja nuorille ja aikuisille, joilla on kehitysvamma tai vastaavaa tuen tarvetta.

Tukiliiton myöntämät apurahat tukevat osallisuutta.

Apurahaa voivat hakea kehitysvammaiset henkilöt ja ryhmät.

Ikäraja on 16 vuotta.

Apurahoja voi hakea harrastuksiin.

Keväällä apurahan haku päättyy 30.4.2021.

Syksyllä apurahan haku päättyy 30.10.2021.

Koronavirus tuo joustoa apurahojen hakuun.

Ryhmät voivat jo keväällä hakea tukea ensi syksyn toiminnan tukemiseen.

Tukiliiton myöntämät ryhmäapurahat syksyllä 2020 Apurahaa haki 35 ryhmää.

Apuraha myönnettiin 18 ryhmälle.

Ryhmäapuraha on 300 – 600 euroa.

Apurahan saajat: Loimaan Woimamiehet, Loimaa Muuramen työ- ja toimintakeskus, Muurame, Keski-Suomi Villa Vinssin ryhmäkodin asukkaat, Oulu Itsenäisesti asuvien ryhmä, Oulu Espoon Me Itse -ryhmä, Espoo Hyvinkään Me Itse Sankarit Kajaanin Me Itse -ryhmä, keilaryhmä, Kajaani Erityisnuorten Ystäväkahvila, Kankaanpää Kauhajoen Kamut Me Itse -ryhmä Merikarvian Me Itse -ryhmä NS Nuljun Sisu (salibandyjoukkue), Pirkkala

. . . . . . . . . . .

12

Leija 1

.

2021

. Me Itse Pörriäiset, Pohjois-Satakunta . Samixet-teatteriryhmä, Porvoo . Riihimäen Me Itse -ryhmä, Riihimäki . Ilves Erityisryhmä Jalkapallo, Tampere . Minetit Special, Tampere . Nurmipantterit, Valkeakoski . Osallisuus-teatteri, Pori ja Satakunta Tukiliiton myöntämät yksilöapurahat syksyllä 2020 Yksilöapurahaa haki 131 henkilöä ja sen sai 88 henkilöä.

Yksilöapuraha on 100 – 200 euroa.

Apurahan saajat:

. Jussi Aalto, Tampere . Irma Aartokallio, Ylämylly . Alex Agasiev, Lappeenranta . Jani Ahonen, Kuopio . Tomi Antila, Tampere . Olli Autio, Neuvoton . Mervi Auvinen, Espoo . Olli-Pekka Gröhn, Nastola . Sami Halonen, Somero . Inari Hickey, Oulu . Armi Horttanainen, Mikkeli . Juuso Joutsiniemi, Tampere . Olli Jussila, Naantali . Roope Järvinen, Kankaanpää . Elina Jääskeläinen, Hyvinkää . Jussi Kallio, Tampere . Aino Ilona Kamppuri, Liperi . Tatu Kantonen, Turku . Rebekka Karppinen, Vaala . Eveliina Kauppinen, Siilinjärvi . Johannes Kokkonen, Helsinki . Juhana Koponen, Lahti . Sanna Koskimaa, Hollola . Sari Kotiranta, Kankaanpää . Vesa Kuhmonen, Tampere

Kuvat Susanna Yli-Pekkala

Nokialaiset haklvat ja saivat apurahan virkistäytymiseen. Kuvat yhteiseltä retkeltä.

. Roosa Kukkumäki, Kankaanpää . Hilkka Lahtinen, Mäntsälä . Saku Laitinen, Tampere . Henna Laulainen, Espoo . Marko Lehtimäki, Mikkeli . Janne Ensio Lehtinen, Vantaa . Jaakko Lehtola, Oulu . Maija Lehtovaara, Halikko . Ilona Emilia Löytty, Jyväskylä . Miika Manninen, Riihimäki . Kaija Miettinen, Tampere . Jere Mikkonen, Pyhäntä . Pauliina Muikku, Lieksa . Kati Nevalainen, Mikkeli . Arttu Nyman, Riihimäki . Raisa Pekkanen, Helsinki . Laura Pesonen, Ilomantsi . Samuli Pietilä, Rovaniemi . Satu Pirskanen, Orimattila . Niina Puustinen, Mikkeli . Jarkko Reunanen, Huittinen . Heli Rintaluoma, Teuva . Rosa Rintamäki, Tampere . Kimmo Ruotsalainen, Kärsämäki . Osmo Rämö, Helsinki . Markus Saartila, Ylöjärvi . Niko Salonen, Koski TL

. Sanna Sepponen, Helsinki . Niko Silvennoinen, Lappeenranta . Joona Silvennoinen, Lappeenranta . Katriina Sinisalo, Forssa . Jere Suominen, Masku . Jenna Suomäki, Parola . Hanna Tarkkonen, Joensuu . Tea Tiainen, Helsinki . Laura Uosukainen, Nurmijärvi . Reetta Vainonen, Myllykoski . Terhi Vaittinen, Turku . Jorma Valkonen, Siilinjärvi . Nea Vanhanarkaus, Rovaniemi . Päivi Varsamäki, Vanhakylä . Katja Vatanen, Mikkeli . Emilia Westermark, Kauniainen . Susanna Virtanen, Hyvinkää . Lilli Vuori, Oulu Lisäksi apurahan sai 18 henkilöä, jotka eivät halua nimeään julkaistavan.

Lisätietoja apurahoista voi kysyä Tukiliitosta Soilikki Alanteelta.

Hänen numeronsa on 040 4839 318.

Voit lähettää myös sähköpostia osoitteeseen soilikki.alanne@tukiliitto.fi

Leija 1

.

2021

13

Kuvat Krakenimages ja Freepik

Alkoholi rentouttaa, mutta liiallinen juominen tuo ongelmia.

Onko alkoholin juominen sinulle ongelma?

Näin voi vähentää juomista Jos alkoholin käytöstä tulee tapa, voi se olla terveydelle vaarallista.

Alkoholia juodaan usein yhdessä muiden kanssa.

Moni juo alkoholia juhlapäivinä, kuten syntymäpäivillä ja vappuna.

Jotkut juovat viiniä ruuan kanssa.

Jotkut juovat esimerkiksi oluen saunan jälkeen.

Nuoret juovat usein siksi, että kaveritkin juovat.

Heistä tuntuu, että juominen kuuluu asiaan.

14

Leija 1

.

2021

Joskus alkoholi lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Jotkut juovat siksi, että heitä jännittää.

Kun juo alkoholia, saattaa tuntea olonsa rohkeaksi.

Liiallinen juominen on haitallista Alkoholi vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin monin tavoin.

Jos juo paljon, muisti ja oppiminen heikentyvät.

Tavoitteeni 1. Ensi viikolla olen juomatta nämä päivät: ____________________________________________________________ 2. Juon enintään ______ annosta päivässä 3. Juon enintään ______ annosta viikossa 4. En koskaan juo enempää kuin ______ annosta 5. Näissä tilanteissa en juo alkoholia: ____________________________________________________________

Esimerkkejä tavoitteista, joilla voi vähentää alkoholin juomista.

Jos muisti heikkenee, on vaikea keskittyä töihin.

Alkoholi vaikuttaa myös uneen.

Jos juo alkoholia, nukkuu huonosti.

Hankkeen ohjeita on julkaistu myös verkkopalvelu Vernerissä.

Löydät ohjeita netistä sivulta verneri.net Aseta tavoitteet

Jos alkoholia juo paljon monen vuoden ajan, voi sairastua vakavasti.

Voi olla vaikea arvioida, paljonko käyttää alkoholia.

Alla on esimerkkejä alkoholin annosmääristä:

Liiallinen juominen tuo ongelmia myös ihmissuhteisiin.

Humalassa ihminen voi muuttua väkivaltaiseksi tai haastaa riitaa.

Pieni tölkki keskiolutta tai lonkeroa on 1 annos alkoholia

Liiallinen juominen aiheuttaa huolta läheisissä ihmisissä.

Viinipullo on 6 annosta alkoholia

Haluatko vähentää juomista?

Selvis-hanke on osa EHYT ry:n toimintaa.

Hankkeella on ohjeita, miten voi vähentää juomista.

Niistä on tietoa seuraavalla sivulla.

2 litran hanapakkaus viiniä on 16 annosta alkoholia

JATKUU > Leija 1

.

2021

15

JATKOA > Jos haluat juoda vähemmän, aseta selkeät tavoitteet.

Ne auttavat vähentämään juomista.

Asiaa ei tarvitse hävetä.

Voit pyytää apua esimerkiksi omalta terveysasemalta.

Pidä juomisesta päiväkirjaa

Instalive 23.2.2021

Pidä päiväkirjaa siitä, minkä verran juot.

Voit merkitä alkoholin käytön vaikka vihkoon.

Verneri.net ja Selvis-hanke pitävät Instagramissa livelähetyksen.

Asiaa alkoholista -instalive alkaa tiistaina 23.2.2021 kello 13.

Voit lähettää etukäteen kysymyksiä alkoholista ja juomisesta Vernerissä Verkko-Kertulle.

Pidä päiväkirjaa kuukauden ajan.

Merkitse päiväkirjaan joka päivä, kuinka paljon alkoholia juot.

Kun vähennät juomista, voit seurata päiväkirjasta, että juominen vähenee.

Olet terveempi ja rahaakin säästyy.

Pyydä apua Juomisen vähentäminen tai lopettaminen voi olla vaikeaa.

Pyydä rohkeasti apua.

Testaa itsesi -esite Selvis-hankkeen esitteen avulla voi arvioida, paljonko juo alkoholia.

Arvioinnin voi tehdä yksin tai yhdessä ammattilaisen kanssa.

Esitteessä on mukana vinkkejä alkoholinkäytön vähentämiseen.

Selkoesite löytyy netistä EHYT ry:n sivulta osoitteesta www.ehyt.fi Samassa osoitteessa on vinkkejä myös tupakoinnin vähentämiseen.

16

Leija 1

.

2021

Kysymyksiin vastaavat Milla Ruuska EHYT ry:stä ja Jenni Sipilä Verneri.netistä.

Teksti Markku Juusola, SELVIS-hanke Jenni Sipilä, Verneri.net Voit lukea lisää Vernerin sivulta netistä osoitteesta verneri.net/selko/terveys-ja-liikunta/alkoholi

Kuvaaja Laura Vesa 2019

Tarja ja Sauli Lempiäinen vuosikokouksessa 2019. Ehkä jo ensi vuonna voidaan taas tavata toisiamme?

Me Itse -vuosikokous etänä keväällä 2021 Me Itse -yhdistyksen vuosikokous on lauantaina 13.3.2021.

Yhdistys toivoo, että kokoukseen osallistutaan etänä koronaviruksen takia.

Kokoukseen ilmoittautuneet saavat lisätietoa etäosallistumisesta.

Pysytään terveenä!

Me Itse -yhdistyksen jäseniä on ehdolla kuntavaaleissa eri puolilla Suomea Me Itse ry on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

Yhdistys ei kannata mitään puoluetta.

Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 18. huhtikuuta 2021.

Me Itse -yhdistyksen jäseniä on ehdolla kuntavaaleissa eri puolilla Suomea.

Tukiliiton lakineuvonta muistuttaa, että vaikka henkilöllä on edunvalvoja, hän voi asettua ehdolle vaaleissa.

Pääsääntöisesti jokainen äänioikeutettu henkilö on vaalikelpoinen eli hän voi asettua ehdolle.

Ainakin nämä Me Itse ry:n jäsenet ovat ilmoittaneet olevansa ehdolla kuntavaaleissa 2021: Fanny Boren, Perussuomalaiset, Raahe Anssi Karhu, Vasemmistoliitto, Kotka Vili Korhonen, Keskusta, Rovaniemi Diana Lempinen, Vasemmistoliitto, Turku Suvi Ontto-Panula, SDP, Kauhajoki Jaana Osara, Kristillisdemokraatit, Hämeenlinna Ulla Topi, Kokoomus, Salo Irmeli Vuotila, Keskusta, Turku

. . . . . . . .

Jos olet ehdokkaana, voit lähettää tietosi Leijan toimitukseen toimittaja Jaana Teräväiselle, jaana.teravainen@tukiliitto.fi Leija 1

.

2021

17

Historiasarja suomalaisia merkkihenkilöitä sotavuosien jälkeen Suomessa elettiin 1940-luvulla vaikeita talvisodan ja jatkosodan vuosia.

Sen jälkeen maata rakennettiin uudelleen vielä 1950-luvulla.

Kerromme Leijassa henkilöistä, jotka omalla työllään auttoivat suomalaisia tavallisen elämän uudelleen aloittamisessa vaikeiden sotavuosien jälkeen.

Tässä lehdessä kerromme hiihtäjä Siiri Rantasesta.

Siiri Rantanen teki pitkän hiihtouran maailman huipulla Siiri Rantanen on syntynyt vuonna 1924.

Hän on ensimmäinen suomalainen naishiihtäjä, joka teki pitkän uran kansainvälisellä huipulla.

Hän oli urheilija, jolla oli myös kaksi lasta.

Se oli silloin naisurheilussa hyvin poikkeuksellista.

Siiri Rantanen saikin lempinimen ”Äitee”.

Siiri Rantasen äiti kuoli nuorena, joten Siirille jäi suuri vastuu perheestä ja pienemmistä sisaruksistaan.

Lehmät Siiri lypsi jo ennen kouluun lähtöä.

Hänestä kasvoi sitkeä tyttö, jolla oli kova into hiihtämään.

Siiri Rantanen oli naimisissa Kalervo Rantasen kanssa.

Heillä on kaksi lasta.

Kultamitali naisten ensimmäisessä olympiaviestissä Naisten hiihdosta tuli olympialaji Oslon olympiakisoissa vuonna 1952.

Siellä Siiri Rantanen voitti 10 kilometrin hiihdossa pronssia.

Cortinan olympialaisissa vuonna 1956 naiset kilpailivat myös viestissä.

18

Leija 1

.

2021

Cortinan viestistä tuli Siiri Rantaselle suuri menestys.

Siinä Suomen joukkue voitti viestin olympiakultaa.

Joukkueessa hiihtivät Sirkka Polkunen, Mirja Hietamies ja Siiri Rantanen.

Suomalaisilla suksien voitelu onnistui erinomaisesti.

Kilpailu oli jännittävä.

Viimeisellä osuudella johdossa olivat Neuvostoliiton Radja Jerosina ja Siiri Rantanen Suomesta.

Jerosina kaatui alamäessä ja Siiri Rantanen pääsi hänen ohitseen.

Jerosina hiihti kovaa.

Seuraavassa nousussa hän meni Siirin ohi ja pääsi uudestaan johtoon.

Suomi oli jäämässä toiseksi.

Cortinan olympialaiset 1956, naisten viesti: Siiri Rantanen hiihtää numerolla 3.

Siiri hiihtää järkevästi, ohittaa muut – ja tuo Suomelle kultaa.

Mutta Jerosina hiihti liian kovaa, ja hän väsähti viimeisessä nousussa.

Silloin Siri Rantanen ohitti hänet ja ratkaisi viestin. Suomi voitti!

Monipuolinen ja ahkera harjoittelija Siiri Rantanen ei saavuttanut henkilökohtaista olympiavoittoa tai maailmanmestaruutta.

Lähimpänä tämä oli vuonna 1958 Lahden maailmanmestaruushiihdoissa.

Valitettavasti suksien voitelu epäonnistui ja tuloksena oli 10 kilometrin hiihdossa ”vain” pronssia.

Hän sai 5 mitalia maailmanmestaruuskisoissa.

Lisäksi hän voitti 11 Suomen mestaruutta.

Siiri Rantanen oli monipuolinen ja ahkera harjoittelija.

Hänen aikanaan naishiihtäjiä ei valmennettu eikä tuettu taloudellisesti.

Siiri Rantanen toimikin itse omana valmentajanaan aina, kun töiltään ehti.

Edes koko naisten hiihtomaajoukkueella ei ollut omaa valmentajaa eikä huoltojoukkoja.

– Suksetkin voideltiin itse.

Siiri Rantanen sai urallaan 3 olympiamitalia.

JATKUU > Leija 1

.

2021

19

Sirkka Polkunen, Mirja Hietamies ja Siiri Rantanen voittivat kultaa 3 x 5 kilometrin viestissä Cortinan olympialaisissa 1956.

JATKOA > Siiri Rantanen on muistellut, että se pärjäsi, jolla oli sukset kunnossa. ”Äitee” Siiri Rantanen oli nopea hiihtäjä vielä yli 40 vuoden iässä.

Hän osallistui vuoden 1969 Suomen mestaruuskilpailuihin ja sijoittui 5 kilometrin hiihdossa seitsemänneksi.

Siiri Rantanen oli mukana, kun 75 kilometriä pitkä Finlandia-hiihto aloitettiin 1970-luvulla.

Hän oli Finlandia-hiihdon nopein nainen vuonna 1976 ja vielä vuonna 1977.

Silloin hän oli jo 52-vuotias.

Vielä 71-vuotiaana Siiri Rantanen hiihti täysmittaisen Finlandia-hiihdon.

20

Leija 1

.

2021

Siiri Rantanen oli saanut kaksi poikaa jo ennen parhaita hiihtovuosiaan.

Hän oli myös Suomen naisten hiihtomaajoukkueen vanhin ja neuvoi sekä auttoi nuoria hiihtäjiä.

Lapsiensa ja avuliaisuutensa vuoksi Siiri Rantanen sai lempinimen ”Äitee”.

– Silloin naisten kesken vallitsi reilu henki.

Ei ollut kateutta tai katkeruutta.

Jos joku voitti, naurettiin ja saunassa pestiin selkä.

Huumorin avulla mentiin eteenpäin, Siiri Rantanen on kertonut.

Teksti Pertti Rajala Kuvat Suomen Urheilumuseo

Tietokirja maapallosta

Selkokirjoja

Tietokirjailijat Laura Ertimo ja Markus Hotakainen kertovat uudessa kirjassa kotiplaneetastamme.

Tietokirja Maapallo – planeettamme selkokielellä kertoo, miten Maa syntyi ja millainen se on.

Tietokirja sisältää paljon tietoa Maan historiasta ja nykypäivästä.

Se tutustuttaa maapallon rakenteeseen, veteen ja ilmaan.

Kirja pohtii myös, millainen on maapallon tulevaisuus.

Miten ihmisen toiminta muuttaa planeettaamme?

Miksi ilmasto muuttuu?

Kirja maksaa 32 euroa.

Tietokirja avaruudesta Miten tähdet syntyvät?

Kuinka moni ihminen on käynyt Kuussa?

Suositusta Avaruus-tietokirjasta on otettu uusi painos.

Markus Hotakaisen kirjoittama tietokirja on ensimmäinen avaruudesta kertova selkokirja.

Kirja kertoo avaruudesta helppotajuisesti ja selkeästi.

Kirja maksaa 32 euroa.

Molempien kirjojen kustantaja on Kehitysvammaliitto ry / Opike.

Kirjat löytyvät netistä sivulta www.opike.fi

Leija 1

.

2021

21

Seuraa kirjeenvaihtopalstalta Kumppanin tai kaverin löytäminen ei ole aina helppoa.

Minna Kokko kertoo oman tarinansa.

Lieksassa asuva Minna Kokko etsii seurustelukumppania kirjeenvaihtopalstan kautta.

Hänellä on ilmoitus Leijassa ja verkkopalvelu Vernerissä.

Verneri ja Leija tekevät yhteistyötä, joten sama kirjeenvaihtoilmoitus voidaan helposti julkaista molempien kirjeenvaihtopalstalla.

– Etsin itselleni reipasta ja huumorintajuista kaveria, Minna Kokko kertoo.

Minna Kokolla on paljon harrastuksia.

Hän lenkkeilee, matkustelee ja viettää aikaa kavereiden kanssa.

Silti hän on yksinäinen.

– Yksinäisyys on ollut välillä vaikeaa.

Kun ei ole löytynyt kunnon seurustelukaveria.

Yhdessä lenkille ja kahville Minna Kokko on etsinyt kumppania kirjeenvaihtopalstojen kautta aiemminkin.

– Yhden seurustelukaverin olen löytänyt palstan kautta.

Vähän aikaa seurusteltiin.

Nyt hän etsii kumppania Pohjois-Karjalasta.

Silloin tapailu olisi helpompaa.

– Haluaisin tehdä yhdessä pitsaa ja käydä lenkkeilemässä, ulkona syömässä ja kahvilla, Minna Kokko luettelee.

Kirjeenvaihtopalstalla voi etsiä myös ystäviä.

22

Leija 1

.

2021

Minna Kokolla on ilmoitus sekä Leijan että Vernerin kirjeenvaihtopalstalla.

Myös Minna Kokko on etsinyt ja löytänyt kavereita: – Ihan vaan tekstailtu ollaan. Ja soiteltu.

Onneksi on puhelimet keksitty, että voi jutella.

Ilmoituksen kirjeenvaihtopalstalle voi lähettää kirjeenä tai sähköpostilla.

Ilmoituksiin voi vastata sähköpostilla tai lähettämällä kirjeen.

Vernerissä kirjeet lähetetään ensin Vernerille, josta ne postitetaan edelleen ilmoittajalle.

Leijassa kirjeen voi lähettää suoraan ilmoittajan antamaan osoitteeseen.

Teksti Jenni Sipilä Verneri.netin kirjeenvaihtopalsta verneri.net/selko/kirjeenvaihto

Kirjeenvaihtoon

Sami asuu Porvoossa Etelä-Suomessa.

Hei, olen 31-vuotias mies Porvoosta Etelä-Suomesta.

Etsin tositarkoituksella tyttöystävää.

Olen rehellinen, luotettava, mukava ja huumorintajuinen Harrastukset: lenkkeily, pyöräily kuntosali ja neljäkielisen basson soitto.

En käytä alkoholia, en tupakoi.

Sami Timonen-Heinilä Galgbackantie 9 c 16 06100 Porvoo

Etsin vanhoja kavereitani Hei! Etsin vanhoja opiskelukavereitani!

Olen Alpo Sillanpää, 25-vuotias mies Parkanosta.

Parkano sijaitsee Pirkanmaalla.

Opiskelin Aitoon koulutuskeskuksessa vuona 2012 – 2016 kotityö- ja puhdistusalan perustutkintoa.

Haluaisin ottaa yhteyttä vanhoihin kavereihin ja muihin opiskelijoihin.

Jos tunnistat minut, kirjoitellaan.

Alpo Sillanpää Viinikantirinne 8 as 7 39700 Parkano

Hei! Asun Lieksassa Pohjois-Karjalassa.

Etsin 20 – 35-vuotiasta miestä soittelukaveriksi ja kirjeenvaihtoon ympäri Suomea.

Harrastuksiini kuuluvat muun muassa karaoke, kirjeenvaihto, matkailu, lenkkeily ja shoppailu.

Olen rauhallinen, kiva ja herkkä.

Toivon, että olet raitis kuten minäkin.

Voidaan vaihtaa puhelinnumerot kirjeessä ja soitella sitten.

Minna Kokko Toukolantie 27 b 3 81700 Lieksa

Haluatko laittaa ilmoituksen myös nettiin?

Leijan kirjeenvaihtoilmoituksia julkaistaan myös netissä verkkopalvelu Vernerin sivulla.

Kun lähetät ilmoituksen, kerro, jos haluat sen myös nettiin.

Voit käydä lukemassa ilmoituksia Vernerin kotisivulla osoitteessa verneri.net Klikkaa Vernerin selkosivulla otsikkoa Kirjeenvaihtoon ja pääset lukemaan ilmoituksia.

Jos haluat valokuvasi mukaan Leijan ja Vernerin ilmoituksiin, voit lähettää kuvan sähköpostilla tai kirjeessä.

Leija 1

.

2021

23

Kirjeenvaihtoon

Henri asuu Ilmajoella Pohjanmaalla.

Moikka!

Etsin itselleni kaveria tai ystävää naisista, jotka ovat 30 – 35-vuotiaita.

Minä olen 30-vuotias.

Harrastukseni ovat kävely ja pyöräily.

Henri Yli-Karjanmaa Paimenkuja 8 60800 Ilmajoki

Kirjeenvaihtoon

Moi! Olen 44-vuotias mies Toijalasta Pirkanmaalta.

Harrastan metsätöitä ja tietokonepelejä Haluan mukavan naisystävän, joka on iältään noin 35 – 42-vuotias.

Olethan rehellinen ja kiinnostunut tietokoneista sekä kätevä käsistäsi.

Haen kaveria Pirkanmaan alueelta.

Markku Rantanen Kurisjärventie 656 37800 Akaa Sähköpostini on markkurantanen7@gmail.com

Me Itse -ryhmä Facebookissa, liity sinäkin mukaan Jos käytät Facebook-palvelua netissä, voit liittyä keskusteluryhmään, jossa Me Itse ry:n jäsenet kirjoittavat juttuja ja jakavat kuvia ajankohtaisista asioista.

Ryhmässä on jo satoja keskustelijoita.

Osallistuminen ei maksa mitään.

Anne asuu Imatralla, Etelä-Karjalassa.

Moi! Olen 52-vuotias nainen.

Pidän uimisesta, lavatansseista, karaokesta ja SaiPan peleistä.

Tykkään myös liikkua luonnossa ja käydä kirpputoreilla.

Etsin 40 – 60-vuotiasta miestä tositarkoituksella.

Anne Kolinoja Kauppakatu 2 A 4 55120 Imatra 24

Leija 1

.

2021

Miten pääsen mukaan ryhmään?

Löydät ryhmän Facebookista näin: 1. Avaa Facebook.

2. Ylhäällä on haku, kirjoita siihen ”Me Itse -ryhmä”.

3. Ryhmän nimi näkyy hakutuloksissa.

Klikkaa nimeä ja näet ryhmän.

4. Klikkaa kohtaa ”Liity ryhmään”.

Seuraavaksi ryhmän ylläpitäjä hyväksyy pyyntösi ja olet mukana ryhmässä.

Kirjekaveriksi?

Haluatko kirjeenvaihtokaverin?

Jos lehdestä ei löytynyt sopivaa kirjeenvaihtokaveria, voit tehdä oman ilmoituksen.

Pekka asuu Sysmässä.

Hei, olen 54-vuotias sinkkumies.

Harrastan karaoken laulamista.

Luonteeltani olen iloinen.

Etsin tositarkoituksella sinua nainen, joka olet pikkuisen minua nuorempi.

Löydät minut myös Facebookista.

Klikkaa kaveriksi!

Pekka Järvinen Pajatie 8 asunto 1 19700 Sysmä

Kirjeenvaihtoon Hei! Olen 54-vuotias nainen ja haluan kirjoitella miesten kanssa.

Voit olla suunnilleen samanikäinen tai vähän vanhempi.

Käyn työkeskuksessa päivisin.

Harrastan karaoke-laulua, tanssimista, lenkkeilyä ja pyöräilyä.

Olen rehellinen ja puhelias.

Musiikkisuosikkejani ovat Souvarit ja Paula Koivuniemi.

Toivon, että olet raitis ja et tupakoi.

Ulla Keskimäinen Rimmintie 13 B 8 93100 Pudasjärvi Voit kirjoittaa myös sähköpostia, osoitteeni on ullakeskim09@gmail.com

Mieti, mitä haluat kertoa itsestäsi.

Voit kertoa: Millainen luonne sinulla?

Mitä harrastat?

Mistä pidät?

Voit myös kertoa, jos käytät nettipalveluja, kuten WhatsApp, Facebook tai Skype.

Leijassa ei yleensä julkaista puhelinnumeroita, koska on turvallisempaa vaihtaa numerot kirjeessä.

Jotkut hakevat seurustelukumppania tositarkoituksella.

Jotkut hakevat kirjeenvaihtopalstalla uusia ystäviä ja kavereita.

Ilmoituksen lähettäminen Ilmoitukset voi lähettää Leijan toimittaja Jaana Teräväiselle, sähköpostiosoite on jaana.teravainen@tukiliitto.fi Kirjeessä ilmoitukset voi lähettää osoitteeseen Leija Pinninkatu 51 33100 Tampere Leijan kirjeenvaihtoilmoituksia julkaistaan myös netissä verkkopalvelu Vernerin kotisivulla.

Kun lähetät ilmoituksen, kerro, jos haluat sen myös nettiin.

Leija 1

.

2021

25

Leijan ristikko Tunnistatko, mitä kuvissa on? Kirjoita sana kuvan kohdalle riville.

Tummalle pystyriville muodostuu uusi sana. Mikä se on?

A

E

Etsitty sana on 26

Leija 1

.

_ _ _ _ _ _ _ _ _.

2021

Ristikon on tehnyt Hannu Niittymäki.

Kuva Kaarisilta

Antero Laineen akryylimaalauksen aiheena on lumipyry. Teos on tehty 2018.

Kaarisilta Biennale -näyttelyn teemana on ympäristö Kansainvälinen kuvataidetapahtuma Kaarisilta Biennale kutsuu taiteilijoita.

Näyttelyyn on avoin haku, joka avautuu 22.2.2021.

Kaarisillan Taide- ja Toimintakeskus järjestää kesällä 2021 suuren kuvataidetapahtuman.

Kesän näyttelykokonaisuus on jo viides Kaarisilta Biennale.

Tapahtuma on järjestetty joka toinen vuosi vuodesta 2013 lähtien.

Näyttelyn teemana on ympäristö.

Järjestäjät toivovat, että taiteilijat pohtivat töissään omaa suhdettaan luontoon ja ympäristöön.

Kaarisilta kutsuu laajasti mukaan taiteilijoita ja taiteilijatyöryhmiä.

Kaarisilta Biennale -näyttelyyn on avoin haku, joka alkaa 22.2. ja päättyy 26.3.2021.

Näyttelyn teokset valitsee jury.

Sen puheenjohtajana toimii valokuvataiteilija Ilkka Halso.

Lisätietoja tapahtumasta ja tarkemmat hakuohjeet löytyvät netistä osoitteesta kaarisilta.fi/kaarisilta-biennale.

Leija 1

.

2021

27

Asiaa ja viihdettä selkokielellä

.

Numero 1 2021

Tietovisassa on viisi väitettä.

Jokaiseen on kolme vastausehdotusta.

Tiedätkö, mikä niistä on oikea vastaus?

Kysymykset on tehty tämän lehden jutuista.

Oikeat vastaukset löytyvät myös sivun alalaidasta. kansikilpailun voitti 1 ALeijan lehti numero 3/2020.

B lehti numero 4/2020.

C lehti numero 5/2020.

apurahaa voi hakea 2 Tukiliiton A yksittäinen ihminen.

B ryhmä.

C molemmat.

Siiri Rantasen lempinimi on 3 AHiihtäjä Lahden Musti.

B Cortinan lumitykki.

C Äitee.

ristikon ratkaisuksi tulee sana 4 ALeijan tulppaani.

B talvikeli.

C tulitikku.

kesän näyttelyn aiheena on 5 AKaarisillan rakkaus.

B loma.

C ympäristö.

ti! leh

Vastaukset 1. A 2. C 3. C 4. A 5. C

Kään nä

Käännä lehti ja lue oikeat vastaukset.

Montako sait oikein?

LEIJA Pinninkatu 51 33100 Tampere TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Jäsensihteeri / Tukiliitto puhelin 040 4839 362, sähköposti jasenpalvelu@tukiliitto.fi JULKAISIJA Kehitysvammaisten Tukiliitto ry puhelin 0207 718 200 tai 0400 968 200 kotisivu www.tukiliitto.fi TOIMITUS päätoimittaja Jaana Teräväinen, puhelin 050 4656 282, sähköposti jaana.teravainen@tukiliitto.fi ULKOASU Jaana Teräväinen KANSI Lempi Hyttinen ulkoilemassa.

Kuvaaja Johanna Kokkola.

LEIJAN TOIMITUSNEUVOSTO Anu Lehtonen, Aki Lindroos, Jani Hirvi, Kauko Saarelainen ja Ritva Vihanto.

PAINOPAIKKA Waasa Graphics, Vaasa TILAUSHINTA on 16 euroa.

Tukiliiton yhdistysten jäsenet voivat valita jäsenlehdekseen Leijan tai Tukiviestin.

Jäsenlehti on maksuton.

Leija ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.

Seuraavaan Leijaan 2 / 2021 tarkoitettujen juttujen ja kuvien pitää olla toimituksessa 22.3.2021 mennessä.

Lehti ilmestyy 8.4.2021.

Lehti on netin Issuu.com-palvelussa.

Löydät sen, kun kirjoitat selaimen osoiteriville ”Leija Issuu”.

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ TUKEE TOIMINTAAMME VEIKKAUKSEN TUOTOLLA.