Hyvä Selkä 4/2021

Back to Move! -hanke päättyy

Selän terveyttä edistävä lehti

4/2021

Lantion alueen kiputilat

Kirjailija Leena Lehtolainen:

Aikuisellekin liikunta voi olla leikkiä Liikkuvuutta ja vahvuutta lonkkaan

Aktiivisuus muuttuu eläköidyttäessä Liikkuva selkä kantaa kauas!

Best in Test – Tutkimuksissa TEMPUR valittiin parhaaksi PARAS LAATU

PARAS SELÄLLE

PARHAIMMAT YLEISARVOSANAT

ENITEN SUOSITELTU

TYYTYVÄISIMMÄT KÄYTTÄJÄT

SÄNKYTARJOUS TEMPUR North -moottorivuode 160x200 cm (norm. 8250 €) 7250 €

Like no other

Tilaa uusi kuvasto, jossa nukkumisergonomiainfoa ja käyttäjäkokemuksia www.tempur.fi

Edun arvo 109€

PEITTOTARJOUS

TEMPUR-FIT Classic Light -peitto (alk. 308€) alk. 199€

Best In Test • • • • • •

Paras laatu Paras selälle Parhaimmat yleisarvosanat Eniten suositeltu Paras viestintä Kärkisijat myös designissa, allergikoille sopivuudessa ja mallivalikoimassa

*lähde Taloustutkimus 2019

Ostamalla Tempuria tuet Selkäliiton toimintaa!

TYYNYTARJOUS TEMPUR-tyynyn ostajalle Comfort -matkatyyny KAUPAN PÄÄLLE!

Varaa itsellesi aika yksityisesittelyyn Tempur Brand Storeen!

Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen lähimmästä Brand Storesta www.sleepcenter.fi /varaa-aika

Varauskoodi: SELKÄLIITTO Kaikille ajanvaraajille lahja. Voimme tehdä kartoituksen sinulle sopivista tuotteista myös verkkosivujemme chatin välityksellä!

Tempur Brand Store

Paras palvelu koulutetulta nukkumisergonomian asiantuntija -myyjältä. Katso sleepcenter.fi ja nukkumisergonomia.fi

NYT AVATTU! BRAND STORE PORI, JÄRVENPÄÄ, JUMBO ja HELSINKI OUTLET ESPOO Iso Omena • ESPOO Sello • HELSINKI Eerikinkatu 6 • HELSINKI Helsinki Outlet • HELSINKI Kaari • HELSINKI Tripla • HYVINKÄÄ Willa JOENSUU Kauppakatu 23a • JÄRVENPÄÄ Sibeliuksenkatu 18-20 • KUOPIO Matkus • LEMPÄÄLÄ Ideapark • PORI Puuvilla • RAISIO Mylly TAMPERE Koskikeskus • TURKU Eerikinkatu 9 • VANTAA Jumbo • VANTAA Tikkuri • sleepcenter.fi • tempur.fi

Pääkirjoitus Marjo Rinne

Valoa syksyyn

S

yksy on tuntunut toiveikkaalta, kun olemme voineet aloittaa monet koronan vuoksi tauolla olleet toiminnat. Miten hienoa onkaan ollut päästä osallistumaan erilaisiin tapahtumiin ja jatkaa itselle tärkeitä harrastuksia yhdessä muiden kanssa! Pitkän ajan jälkeen tapaamiset ovat olleet iloisia ja yhdessäolo muiden kanssa on ollut tosi voimaannuttavaa.

Korona-ajan rajoitusten myötä olemme huomanneet, kuinka tärkeää yhteydenpito toisiimme on.

Onneksi digitaaliset välineet mahdollistavat osallistumisen, vuorovaikutuksen ja tiedonsaamisen.

Samoin niiden käyttö on helpottanut yhteydenpitämistä aikaan ja paikkaan liittyvistä rajoituksista huolimatta.

Selkäliiton toiminnassa digitalisaatio on myös ollut entistä vahvemmin apuna. Selkäkanava on palvellut edelleen suurta joukkoa selän terveydestä ja hoidosta kiinnostuneita. Samoin kuluneen vuoden aikana liitto on järjestänyt useita selkä- ja niskaaiheisia webinaareja. Kaikille avoimia asiantuntijoiden yleisöluentoja on päässyt kuulemaan kotikoneeltaan.

Jälleen ensi vuonna on

tarkoitus järjestää eriaiheisia webinaareja ja podcasteja. Näistä tiedotetaan Selkäliiton some-kanavissa ja Selkäkanavalla.

Toisen asteen oppilaitoksille suunnattu Selkäliiton Back to Move! -hanke on myös tuonut opiskelijoiden arkeen selän hyvinvointia huomioivaa opiskelukulttuuria sekä selkätietoutta. Hankkeen myötä on kuultu nuorten toiveita ja opittu niistä uudenlaisia lähestymistapoja käyttäen digitekniikkaa. Back to Move! -hanke päättyy nyt marraskuun lopussa ja tässä lehdessä voit lukea yhteenvedon sen tuloksista. Hankkeen tuotokset kuitenkin jäävät osaksi Selkäkanavan materiaaleja. Haluan kiittää lämpimästi hankkeessa mukana olleita oppilaitoksia, niiden opettajia ja oppilaita sekä hankekoordinaattoria.

Loppuvuoden aikana päivänvalon määrä vähenee ja pimeänä aikana käperrymme mielellämme sisätiloihin. Kynttilänvalo tuo tunnelmaa syyspimeään, mutta meidän kaikkien on hyvä muistaa nauttia mahdollisuuksien mukaan lisäksi kirkkaasta valosta ja liikkumisesta. Suomalaisen tutkimuksen mukaan liikunta kirkkaassa valossa tunnin ajan kolme kertaa viikossa vaikutti suotuisasti terveyteen liittyvään elämänlaatuun ja mielialaan.

Kiitän lämpimästi jälleen kerran selkäyhdistysten jäseniä ja lukijoita kuluneesta vuodesta.

Marjo Rinne puheenjohtaja

Hyvä Selkä 4/2021

3

16-17

Sisältö 4/2021 3

Pääkirjoitus

6

Kirjallisuuden sekakäyttäjä viihtyy metsässä ja joogamatolla

10

Lantion alueen kiputilat voivat olla monisyisiä

12

Eläköityminen on mahdollisuus lisätä liikettä päivään

14

Back to Move! -hanke päättyy, toiminta jatkuu

16

Liikkuvuutta ja vahvuutta lonkkaan

18

Tutkimustietoa

24

Minä ja selkä: Oman selän hoito itsestä kiinni, ammattilaiset apuna

23

Liikkumista mahdollisimman usein

27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

21 20 HYVÄ SELKÄ - SELKÄLIITTO RY:N JÄSENLEHTI Julkaisija Selkäliitto ry Toimitus päätoimittaja Marjo Rinne toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio toimitussihteeri Pia Bilund 32. vuosikerta ISSN 2323-9484 Aikakausmedian jäsen

Taitto Eepinen Oy Jauri Varvikko Paino PunaMusta Kannen kuva Ville Juurikkala Keskiaukeaman kuvat Nina Kellokoski

Ilmestymispäivät 2021 1/2021 22.1.

2/2021 23.4.

3/2021 3.9.

4/2021 26.11.

Tilaukset ja jäsenasiat selkaliitto@selkaliitto.fi puh. 09 605 918 www.selkaliitto.fi Vuosikerta 30 €

HIILIN E

4

Hyvä Selkä 4/2021

RAALI PAIN UT

E UOT OT

Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa.

Aineistot seuraavaan lehteen 17.12.2021 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.

ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine

MITÄ NYT?

Selkä- ja niskakipu Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki puh. 09-605918, selkaliitto@selkaliitto.fi www.selkaliitto.fi

Lukiolaisista 45 % kertoo selkänsä tai niskansa kipeytyvän enemmän opiskellessa kuin vapaaajalla. Amisopiskelijoiden keskuudessa sama osuus on 20 %. Lähde: Back to Move! -kysely 2020 Lue Back to Move! -hankkeen päättymisestä sivuilta 9 ja 14.

Hallitus 2021 Marjo Rinne (pj) Kaarina Frosterus Sirpa Heikkinen Pirjo Karlsson Petri Kaunisto Leena Kämppi Sirpa Moilanen (varapj) Eira Mäkitalo Teuvo Näätänen Kari Rantavalli Leila Tarna

Toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi Tiedottaja Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi Selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola 050 465 7884 maria.sihvola@selkaliitto.fi Liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi Hankekoordinaattori, Back to Move! 30.11.2021 asti Katri Koivuneva 050 4111 960 katri.koivuneva@selkaliitto.fi

45%

lukiolaisista kokee selkätai niskakipua opiskellessa

Juttuäänestys Syksyn Hyvä Selkä -lehden suosituin juttu oli Kolme kysymystä asiantuntijalle: Pitkittynyt kipu on moniulotteinen terveysongelma.

Arvoimme juttuäänestykseen osallistuneiden kesken Selkäliiton tuubihuiveja. Palkinnot on postitettu voittajille.

Lämmin kiitos äänestykseen osallistuneille!

Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu?

Lähetä jutun otsikko tai sivunumero ja yhteystietosi sähköpostilla hyvaselka@selkaliitto.fi tai täytä lomake nettisivuillamme selkakanava. fi/lehden-paras-juttu. Kerro halutessasi myös mahdolliset perustelut, miksi valitsit kyseisen jutun. Arvomme vastaajien kesken pieniä tuotepalkintoja.

Anna palautetta Mitä tykkäsit lehdestä? Onko sinulla juttutoiveita?

Anna palautetta sähköpostitse, nettisivujen lomakkeella tai sosiaalisessa mediassa. Somessa merkitse palautteesi #hyväselkä.

Hyvä Selkä 4/2021

5

Kirjallisuuden sekakäyttäjä viihtyy metsässä ja joogamatolla Teksti: Pia Bilund • Kuvat: Veikko Somerpuro / Tammi

Kirjailija Leena Lehtolaisella on luontainen tarve keksiä tarinoita.

Hartiajumit suosittu dekkaristi pitää loitolla liikkumalla monipuolisesti ja tauottamalla työtä riittävän usein. Työpäivänsä hän päättää joogaan, johon toisinaan osallistuvat myös perheen kissat.

LEENA LEHTOLAISELLA on ollut kipuja alaselässä nuoruusvuosista saakka, koska hänellä on notkoselkä. Aikuisiällä kirjailijaa ovat vaivanneet erityisesti hartian ja niskan alueen sekä alaselän kipu, ja toisinaan myös iskias. Iskiasta lukuun ottamatta kipu on ollut luonteeltaan jomottavaa ja pitkäkestoista.

– Hartiakivut alkoivat opiskelujen jälkeen ensimmäisessä työpaikassa. Selvästikin jännitin siellä hartioitani liikaa.

Ensimmäisen raskauteni aikana kasvoin pari senttiä, mikä tarkoitti käytännössä sitä, että notkoselkäni suoristui hieman. Se oli jännä juttu. Tosin kävin silloin odottavien äitien jumpassa, joka saattoi auttaa asiaa.

Leena kertoo, että varsinaista kroonista kipua hänellä ei ole, mutta kipuvaiheita on ollut lähes koko elämän ajan.

– Selkäni voi melko hyvin niin kauan kuin ehdin huoltaa sitä. Toki erilaisia vihlaisuja tulee huonoissa asennoissa ja pitkään istuessa, mutta pärjään 95 prosenttia ajasta ilman kipulääkkeitä.

Isommin kivut eivät onneksi ole kirjailijan arkea rajoittaneet. Neulomisen hän kuitenkin on joutunut jättämään, koska ei vain osaa tehdä sitä jännittämättä hartioita.

Leena on huomannut, että stressikin voi vaikuttaa osaltaan selän kipuiluun.

– En välttämättä ehdi pitää itsestäni tarpeeksi huolta, esimerkiksi liikkua, ja uni jää vähäiseksi. Nämä kaikki taas heijastuvat selän ja mielen virkeyteen. Ihminen on kokonaisuus, ruumista ja sielua ei voi erottaa.

Jännitystarinoita taituroiva kirjailija huolehtii kipujen ennaltaehkäisystä ammattilaisen käsissä, joka osaa lukea hänen kroppaansa ja sen jännityksiä. Naa6

Hyvä Selkä 4/2021

purustossa asuva hieroja käy Leenan luona 2–3 kertaa kuussa.

– Kun löysin ihmisen, jolla on oikeanlaiset kädet, pidän hänestä kiinni. Minulla on vain yksi ruumis, joka on myös osaksi työvälineeni. Ihmiset korjaavat tietokoneita ja traktoreita, minä huollan itseäni.

Leenalla on takataskussaan myös omia kotikonsteja, jos alaselkää tai hartioita alkaa juilia.

”Selkäni voi melko hyvin niin kauan kuin ehdin huoltaa sitä.”

– Ihan ensimmäinen apu ristiselkään on joogasta tuttu kissaliike. Kun tekee sitä hitaasti nikama nikamalta, se auttaa.

Iskiakseen minulla on myös olemassa pari hyvää venytystä. Hartiajumeja koetan pyöritellä ja myös hengitellä rennommaksi. Niihin käytän myös lämmitettävää kauratyynyä. Ihan parhaassa tapauksessa sen korvaa Magnus-kissa, joka hyppää niskaan.

Hartiat alas!

Kirjailijan työ on istumatyötä, joten paikallanoloa kertyy pakostikin. Tärkeää selän hyvinvoinnille ovat työasentojen vaihtelu ja tauottaminen, ja ne ovatkin Leenalla hyvin hallussa.

– Välillä istun jumppapallolla ja minulla on myös toisessa huoneessa seisomakirjoituspöytä. Pidän taukoja riittävän usein, kävelen esimerkiksi kauempana

olevaan vessan ja kiinnitän huomiota työasentoon. Useimpina työpäivinä käyn liikkumassa ulkona kesken päivän. Hoen myös itselleni "hartiat alas!".

Koronapandemian myötä etätyöstä on tullut arkea yhä useammalle. Kirjailijalle kotona työskentely on tuttua jo vuosikymmenien ajan. Leena kertoo, että silloin kun lapset asuivat kotona, hänen työpäivänsä rytmi noudatti paljon koulupäivän rytmiä. Lasten muutettua omilleen meni pari vuotta ennen kuin hän löysi oman rytminsä.

Leena on aamu-uninen ja käy harvoin nukkumaan ennen puolta yötä. Hän herää ilman kelloa, kun on nukkunut riittävästi.

– Onneksi voin paljolti säädellä omaa työaikaani. Liian vähä uni saa minut alakuloiseksi. Toisaalta joskus on hauskaa irrotella ystävien kanssa miettimättä seurauksia.

Aamiaisen jälkeen Leena tekee töitä noin kolme tuntia, sitten on vuorossa liikunta- ja lounastauko. Iltapäivällä työtunteja kertyy 4–5. Välipalan jälkeen hän yleensä joogaa, eikä sen jälkeen en enää avaa tietokonetta.

Työpäivällä pitää Leenan mielestä olla selkeät rajat.

– Viikonloppuisin en tee töitä, jollei ole jotain kirjamessuja tai muita työmatkoja. Osaan myös pitää puhelinta äänettömällä tai kokonaan kiinni. Minun ei – eikä kenenkään – tarvitse olla koko ajan tavoitettavissa.

Yksin työskentelevä kirjailija on itse oma työterveyshuoltonsa.

– Kukaan ei tule pitämään minulle taukojumppaa tai tarjoa terveellistä työpaikkalounasta. Tajusin, että olen itse niistä vastuussa.

Leena Lehtolainen, 57 • Suomen suosituimpia kirjailijoita.

Tunnettu erityisesti Maria Kallio ja Hilja Ilveskero -romaaneistaan. Kirjoittanut myös useita dramaattisia perhe- ja avioliittoromaaneja.

• Julkaissut 33 teosta. Kirjoitti ensimmäisen romaaninsa 12-vuotiaana. Ensimmäinen Maria Kallio -rikosromaani ilmestyi vuonna 1993.

• Teoksia on käännetty 30 kielelle.

• Palkintoja: Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka 1997 ja 1998, Kirjapöllö-palkinto 2002, Pro Finlandia -mitali 2020.

• Harrastukset: jooga, luonnossa liikkuminen ja lukeminen.

• Perheeseen kuuluu aviomies, kaksi aikuista lasta ja kaksi kissaa.

Säännöllinen syöminen on tärkeää, samoin nukkuminen.

– Ruokavalioni on melko terveellinen ja arjessa kasvispitoinen. Poimin itse marjat ja sienet, se on hyödyllistä monin tavoin.

Liikunnan kirjoa Leena liikkuu ulkona lähes päivittäin ja hän pyrkii rytmittämään eri liikuntamuotoja.

– Tänään kävin juoksemassa, huomenna menen sauvakävelylle. Sienestän ja marjastan, viikonloppuisin teemme perheen ja ystävien kanssa pitkiä metsälenkkejä ja vapaa-ajalla myös vuorivaellusta.

Jos on lunta, hiihdän perinteistä murtomaata, jota selkäni ja koko kroppani rakastaa. Uin luonnonvesissä aina kun voin. Koetan muistaa hengittää riittävän syvään.

Uusin löytö on hulavanteen pyörittäminen.

”Jos venyttelisin yhtä huolella kuin kissani, en olisi selkävaivoja nähnytkään.”

– Se on todella avannut alaselkää. Vanhan kuntosaliharrastuksen aion taas virittää käyntiin, kunhan pandemia on ohi.

Pikkulasten äitinä nautin tappelemisesta raudan kanssa, nyt se on jäänyt kotikäsipainojen varaan.

Yksi Leenan pitkäaikaisista liikuntaharrastuksista on jooga. Ilman sitä kirjailijan kroppa olisi jäykempi ja selkä ”romuna”. Miten hän löysi joogan?

– Olen aina kuvitellut olevani jäykkä, sellainen, joka ei missään nimessä voisi harrastaa joogaa. Ihan niin kuin olisi liian likainen mennäkseen suihkuun. Kun ystäväni Virpi, nykyinen joogaohjaajani, houkutteli minut kansalaisopiston

ryhmään keväällä 2004, olin varma, ettei tästä tule mitään. Nykyisin kroppani kuitenkin on paljon liikkuvampi ja olen oppinut tuntemaan sen paremmin. Tiedän, mikä vaikuttaa mihinkin, lihaskalvojen yhteydet ja niin edelleen. En pyri akrobaattisiin asentoihin vaan tasapainoon ja joustavuuteen.

Energiaa luonnosta ja lukemisesta Maaseudun rauhassa Inkoossa asuvalle kirjailijalle luonto merkitsee paljon. Se on tärkeä voimavara ja ideoiden lähde.

➠ Hyvä Selkä 4/2021

7

➠ – Ympäröivä luonto antaa koko ajan uusia ihmeitä. Olen viikon sisällä nähnyt pihallamme ketun ja kotitiellä mäyrän.

Luonnon lisäksi Leena kertoo saavansa energiaa lukemisesta ja musiikista. Kirjallisuuden suhteen hän on aikamoinen ”sekakäyttäjä”: proosaa, lyriikkaa, joskus näytelmiä, elämäkertoja, tietokirjoja, keittokirjoja. Joihinkin vanhoihin rakkauksiin hän palaa aina uudestaan.

– Luen paljon, ihan perinteisiä paperikirjoja. En voisi elää ilman muiden kirjoittamia tarinoita ja runoja. Kuuntelen myös paljon musiikkia laidasta laitaan, Bachista punkkiin, ja toisinaan tanssin itsekseni meidän tuvan lattialla.

Kirjailija virkistyy suuresti taidenäyttelyissä ja museoissa. Hän myös matkustelee mielelläni ja saa uusista paikoista inspiraatiota. Pandemian aikana uusi paikka on voinut olla vaikkapa ennen käymätön lähiluontokohde.

Kielen kautta elävä ihminen Leena on aina halunnut kirjailijaksi. Hän alkoi pitää päiväkirjaa 7-vuotiaana ja julkaisi esikoisteoksensa vain 12-vuotiaana 45 vuotta sitten.

– Kirjoitan, koska en muuta voi. Minulla on luontainen tarve keksiä tarinoita, jäsentää ne paperille tai tietokoneen ruudulle ja vieläpä jakaa ne muiden kanssa.

Olen kielen kautta elävä ihminen.

Kirjojen tarinoille ei ole olemassa yhtä ideointitapaa. Leena kertoo, että usein vain jokin kysymys alkaa vaivata mieltä niin paljon, että hän haluaa kirjoittaa siitä. Inspiraatio voi tulla myös ihan missä vain, vaikka ohimennen kuullusta keskustelusta tai useasta videotaideteoksesta.

Kirjailijan työ ei ole vain kirjoittamista. Kirjan tekeminen vaatii myös paljon

LEENAN LIIKUNTAVINKKI: Löydä oma lempilajisi!

Aikuisellekin liikunta voi olla leikkiä. Lasken aina leikkipuiston liukumäen, kun sellainen tulee eteen ja hyppelen lätäköissä kumisaappaat jalassa.

8

Hyvä Selkä 4/2021

taustatyötä. Koko prosessi ensimmäisestä ideasta valmiiseen kirjaan vie yleensä 3–4 vuotta.

– Aluksi alan vain pyöritellä asioita mielessäni, teen muistiinpanoja ja synopsiksen sekä mietin henkilöitä. Itse kirjoitusprosessi on noin kouluvuoden mittainen, 9,5 kuukautta, mutta sitä ennen minulla on valmiina jo paljon taustoja.

Asiantuntijahaastattelut ovat usein antoisia ja antavat näkökulmia, joita en itse olisi tullut ajatelleeksi.

Leena Lehtolainen on yksi Suomen menestyneimmistä kirjailijoista. Elokuun alussa häneltä ilmestyi Ilvesvaara, viides Hilja Ilveskero -romaani, jota oli odotettu, sillä edellisestä oli kulunut viisi vuotta. Joulun alla ilmestyy novellikokoelma Joulupukin suudelma, jossa on 12 tavalla tai toisella jouluun liittyvää kertomusta.

– Pari on uutta, muut ovat ilmestyneet aiemmin eri yhteyksissä. Mukana

ovat Maria Kallio ja Hilja Ilveskero, mutta myös monia uusia tuttavuuksia, ja tarinoiden sävy vaihtelee mustasta hilpeään.

Loppukeväästä kirjailijan kynästä on tulossa jotain ihan uudenlaista, Antti Ruuskanen – Rätingin paikka.

– Kirjoitan juuri uransa päättäneen mestarikeihäänheittäjä Antti Ruuskasen henkilökuvaa. On todella antoisaa mennä kansallislajin ytimeen.

Kirjailijan työ on yksinäistä, mutta Inkoon tuvassa seuraa pitävät kissat Magnus ja Hönde, jotka myös muistuttavat selän huollosta.

– Jos venyttelisin yhtä huolella kuin kissani, en olisi selkävaivoja nähnytkään.

Kissa osaa luontaisesti pitää itsestään huolta ja rentoutua. Välillä ne ovat joogakissoinani, ja silloin joudun vähän soveltamaan liikkeitä. Jos loppurentoutuksessa kainalossa on kehräävä mirri, on elämä aika suloista. 

Ajankohtaista

Koonnut: Pia Bilund

Pop up -kysely:

Selkäkanava on hyödyllinen UUDISTIMME Selkäkanava.fi-sivustomme kesällä ja pyysimme teiltä palautetta sivustosta. Saimme pop up -kyselyymme 920 vastausta.

Vastaajista peräti 98 prosenttia koki, että on hyötynyt sivuston tarjoamasta tiedosta. Samoin 98 prosenttia on valmis suosittelemaan sivustoa ystävälleen tai työkaverilleen. Kouluarvosana-asteikolla (4–10) uusi sivusto sai keskiarvoksi 8,7. Saimme myös runsaasti avovastauksia ja huomioimme palautteita mahdollisuuksien mukaan sivustomme jatkokehityksessä.

Kyselyssä yhteystietonsa jättäneiden kesken arvoimme palkintoina Omron E3 Intense Pain Reliever -kivunlievittäjiä ja Selkäliiton juomapulloja. Voittajiin on

oltu yhteydessä ja palkinnot on postitettu heille.

Lämmin kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille!

Back to Move! -päätösseminaari

SELKÄLIITON toiselle asteen oppilaitoksille suunnatun kolmevuotisen Back to Move! -hankkeen päätösseminaari pidettiin Helsingissä 2. marraskuuta.

Seminaarissa tarjoiltiin monipuolinen kattaus asiantuntijoiden puheenvuoro-

ja nuorten selän ja niskan hyvinvoinnista. Puhujina olivat terveyden edistämisen asiantuntija Kirsti Siekkinen Likesin Liikkuva opiskelu -ohjelmasta, erikoispsykologi Tage Orenius Ortonista, toiminnanjohtaja Miika Pulkkinen Suomen elektronisen urheilun liitosta sekä liikunnan ja terveystiedon opettaja Mirva Ikola Hatanpään lukiosta. Hankkeesta ja sen tuloksista kertoi hankekoordinaattori Katri Koivuneva ja tilaisuuden juonsi toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio Selkäliitosta.

Päätösseminaarin tallenne on katsottavissa osoitteessa videonet.fi/selkaliitto.

Etkö halua painettua lehteä?

JOS ET JATKOSSA HALUA saada Hyvä Selkä -lehteä painettuna postilaatikkoosi, ilmoitathan siitä Selkäliiton toimistoon selkaliitto@selkaliitto.fi.

Hyvä Selkä -lehdestä ei ole verkkolehteä, mutta lehteä voi lukea takautuvasti digimuodossa issuu-palvelussa issuu.com/selkaliitto.

Vuoden 2022 tärkeitä päivämääriä Huhtikuu

• Selkäliiton järjestöpäivä ja kevätkokous 2.4.2022, Helsinki

Lokakuu

Marraskuu

Hyvä Selkä

• Selkäviikko 10.–16.10.2022

• Selkäliiton järjestöpäivät ja syyskokous 12.-13.11.2022, Tampere

• Hyvä Selkä -lehti ilmestyy 21.1., 22.4., 2.9. ja 25.11.

• Maailman selkäpäivä 16.10.2022

Hyvä Selkä 4/2021

9

Asiantuntija-artikkeli

Lantion alueen kiputilat voivat olla monisyisiä Lantion alueen kiputilat voidaan sekoittaa alaselkäkipuun. Samoin kuin selkäkivunkin suhteen, lantionseudun kivun syytä voi olla joskus hankala jäljittää. Vaivan taustalla voi olla useita oireiden aiheuttajia.

LANTION ALUEEN KIPU on usein tuki- ja liikuntaelimistöstä peräisin, mutta se voi johtua myös sisäelinperäisestä vaivasta. Joskus vaivan aiheuttajana voi olla useammat rakenteet ja tuolloin tarvitaan lääketieteen erikoisalojen välistä yhteistyötä. Vaivan diagnostiikkaan, hoidon suunnitteluun ja hoitoon voidaan tarvita esimerkiksi urologia, gynekologia, gastroenterologia, reumatologia, ortopedia tai fysiatria. Oireiden perusteella suunnataan tutkimukset eri lääketieteen erikoisalojen välillä. Jos vaiva tuntuu tuki- ja liikuntaeliperäiseltä eli se olennaisesti on yhteydessä tiettyyn asentoon tai liikkeeseen, voi oikea erikoisalavalinta olla fysiatria.

Lantiorenkaan kipu Lantiorenkaan kivusta puhutaan silloin, kun kipu paikantuu suoliluun harjujen ja pakaralinjan väliselle alueelle. Lantiorengaskipu voi tuntua lantion etuosassa häpyliitoksessa, mutta se voi säteillä myös reisiin ja joskus alemmas alaraajaan olematta kuitenkaan iskiaskipua.

Yleisintä lantiorenkaan kipu on raskauden aikana (jopa 50 % naisista kärsii kivusta raskauden aikana), mutta se voi kehittyä myös vamman, ylikuormituksen tai niveltulehduksen seurauksena.

Ennen lantiorengaskivun diagnoosin tekemistä on kivun johtuminen alaselästä suljettava pois. Alaselkäkivusta johtuva oire on ylempänä kuin lantiorenkaan kivussa. Siinä kipu tuntuu alimpien kylkiluiden alapuolelta aina suoliluun harjuihin saakka. Alaselkäkipuun voi liittyä myös alaraajaan säteilevää iskiaskipua säteillen alaraajaan hermoanatomian mukaisesti. Lantiorenkaasta tuleva sä10

Hyvä Selkä 4/2021

teily tuntuu hieman eri alueilla kuin alaselän säteilevä kipu.

Lantiorenkaan kivusta noin viidennes on peräisin alaselästä, kolmannes alaselästä ja lantiorenkaasta ja puolet puhtaasti lantiorenkaasta. Raskauteen liittyvät lantiorenkaan kivut paranevat hyvin raskauden jälkeen itsestään, mutta kipu voi myös pitkittyä ja jatkua vielä 6–36 kuukautta raskauden jälkeen. Lantiorenkaan kivun pitkittymiselle altistavat voimakkaat ja toimintakykyä heikentävät kivut jo raskauden alkuvaiheessa.

Tuki- ja liikuntaelinperäiset lantiovaivat Tuki- ja liikuntaelimistön osalta kivun aiheuttaja ei useinkaan ole yksi rakenne tai nivel, sillä lantiorenkaan läpi välittyy suuria voimia alaraajoista ylöspäin ja ylhäältä alaspäin. Lantiorenkaan kipua tutkitaan erilaisin provokaatiokokein, missä yritetään saada potilaalle tuttu kipu aikaiseksi testin aikana erilaisten lantion kuormittumistapojen kautta.

Kuten kaikissa pitkittyneissä kivuissa, myös potilaan henkisen ja sosiaalisen kuormittumisen riskitekijöitä on syytä kartoittaa.

SI-nivelen (risti-suoliluunivelen) oirehdinta voi olla hyvin paikallista tai säteillä hyvinkin laajalle alueella ja liittyy yleensä jollakin lailla lantion kuormitukseen niinkin yksikertaisessa kuormituksessa kuin seisomisessa tai kävelyssä. Häpyliitokset kivut tuntuvat lantion etuosassa melko paikallisesti ja tämä alue voi olla myös painellen aristava.

Lantionalueen rasitusmurtuma on mahdollinen raskaita liikuntalajeja harrastavilla etenkin lajeissa, joissa samanlais-

Asiantuntija-artikkeli

”Aktiivinen elämäntyyli on tärkein lantiorenkaan hoidon tukipilari tuki- ja liikuntaelinperäisessä lantiorenkaan kivussa.”

Kuva: Dollarphotoclub

ta kuormitusta tapahtuu jatkuvasti. Kipu on yleensä ensin paikallista kuormitukseen liittyvää, mutta kuormituksen jatkuessa kipukin muuttaa luonnettaan hankalammaksi. Rasitusmurtuma voi teoriassa tulla mihin tahansa lantiorenkaan alueelle riippuen siihen kohdistuneesta kuormituksesta.

Lantionpohjan toimintahäiriöt voivat aiheuttaa hyvin monenlaisia oireita, mutta yleisin lienee virtsankarkailu ja suolen toiminnan hankaluudet lantionpohjan lihasten ollessa yli- tai aliaktiiviset. Lantion alueen pienet lihakset, jotka liittyvät lonkan tukemiseen ja liikuttamiseen, voivat aiheuttaa kipua pakaran alueella tai lonkan ulkosyrjällä ja näiden lihasten jänteisiin voi kehittyä ylikuormituksesta jänneongelmaa (tendinopatiaa). Näiden jänteiden alueella on myös paljon limapusseja, mitkä voi kuormituksesta ärsyyntyä ja näin niihin voi kehittyä limapussin tulehdus eli bursiitti.

Bursiitit eivät ole kuitenkaan läheskään niin yleisiä kuin lantion lihasten tai niiden jänteiden kiputilat.

Potilaan haastattelu ja kliininen tutkimus ovat tärkeimpiä menetelmiä edellä mainittujen vaivojen tutkimiseen ja erottamiseen toisistaan. Fysiatrian erikoislääkäri tai pitkälle kouluttautunut fysioterapeutti voi näitä vaivoja tutkia ja erottaa toisistaan tarkan kliinisen tutkimuksen perusteella. Tarkka tutkiminen on erityisen tärkeää, jotta diagnoosi olisi oikea, sillä se ohjaa hoitoa oikeaan paikkaan ja näin ollen nopeuttaa vaivasta eroon pääsemisessä tai oireiden helpottamisessa.

sessä. Monesti kipujen taustalla on lihaskunnon heikkeneminen lantiorenkaan lihasten alueella, kun lihaskuntotyyppistä liikuntaa ei harrasteta riittävästi.

Melko harvoin potilas hyötyy selvästi lantiotukivyöstä, mutta tietyissä tapauksissa tätäkin voi lyhytaikaisesti harkita potilaalle. Lihasten vahvistaminen lantion luonnollisena tukena on joka tapauksessa erityisen tärkeää. Raskauden aikana lääkkeiden käyttö on monesti haasteellista ja kaikkia lääkeryhmiä ei voi edes raskauden aikana käyttää, joten tämän vuoksi myös akupunktio voi olla hyvin kipuja helpottava hoitomuoto.

Hoitokokonaisuus tulee aina suunnitella yksilöllisesti ja on tärkeää löytää syy vaivaan, jotta hoito voidaan kohdentaa oikein. Tämä on linjassa kaiken muunkin tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen hoitamisen kanssa eli yksilöllinen kuntoutus tuo parhaat tulokset. Fysiatri yhdessä fysioterapeutin kanssa ovat usein avainasemassa kuntoutuksen suunnittelussa. Fysiatrin tutkimuksen avulla selvitetään konetutkimusten (kuvantamistutkimus, hermoratatutkimus, laboratoriotutkimus yms.) tarpeellisuus ennen kuntoutuksen aloittamista ja aloitetaan tarvittaessa oireeseen lääkehoito huomioiden potilaan yksilölliset ominaisuudet ja kivun tyyppi. Diagnostiikan suhteen fysiatrin tarkka ja laaja-alainen tutkiminen voi helpottaa ja tehostaa kuntoutuksen aloittamista, kun päästään työskentelemään heti oikean kuntoutuskohteen parissa. Tarpeen mukaan potilas ohjataan muille erikoisaloille lisäselvityksiin, jos vaiva ei vaikutakaan olevan tuki- ja liikuntaelinperäinen.

Lantiorengaskivun hoito Aktiivinen elämäntyyli on tärkein lantiorenkaan hoidon tukipilari tuki- ja liikuntaelinperäisessä lantiorenkaan kivussa.

Raskauden aikainen liikunta ei estä lantiorengaskivun kehittymistä, mutta se voi selvästi lievittää kipua. Tarkat kohdennetut harjoitteet, kuten lantionpohjan harjoitteet, yhdistettynä yleiseen liikuntaan voivat auttaa kivun lievityk-

Jani Takatalo fysiatrian erikoislääkäri, LT, TtM, Ft-OMT INTO Terveys Oy, Helsinki Loisto Terveys Oy, Oulu

Hyvä Selkä 4/2021

11

Asiantuntija-artikkeli

Eläköityminen on mahdollisuus lisätä liikettä päivään Eläköityminen on elämänmuutos, joka tuo päiviin lisää vapaa-aikaa ja liikuntamahdollisuuksia.

Aktiivisuuden lisääminen arkeen vähentää paikallaanoloa, joka näyttäisi lisääntyvän eläköitymisen myötä. Monipuolinen liikunta on tärkeää tuki- ja liikuntaelimistön terveydelle.

Kuva: Getty Images

ELÄKÖITYMINEN ON merkittävä elämänmuutos ja siirtymävaihe, jossa työhön käytetyt tunnit vapautuvat käytettäviksi omavalintaisiin aktiviteetteihin.

Samalla työhön liittyvä fyysinen kuormitus ja työn psyykkiset kuormitustekijät poistuvat. Lisäksi pois jää työhön liittyvä työmatkojen kulkeminen, joka monilla muodostaa merkittävän osan päivän aktiivisuudesta. Eläköitymisen myötä myös sosiaaliset verkostot ja taloudellinen tilanne muuttuvat. Kaikilla näillä tekijöillä voi olla vaikutusta fyysisen aktiivisuuden määrään, elintapoihin ja yleiseen hyvinvointiin.

Turun yliopiston Finnish Retirement and Aging (FIREA) -tutkimuksessa on selvitetty elintavoissa ja hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia seuraamalla kuntaalan työntekijöitä erilaisin kyselyin, aktiivisuusmittauksin ja testein työuran viimeisistä vuosista aina eläkepäiviin saakka.

Fyysisistä ja palvelualan töistä eläköityvillä naisilla kokonaisaktiivisuus laski eläköitymisen jälkeen, pääosin koska aktiivinen työaika poistui. Sen sijaan istumapainotteisista töistä eläköityneillä naisilla kokonaisaktiivisuus ei juurikaan muuttunut eläköitymisen myötä. Miehillä havaittiin samankaltaisia ammattiryhmäeroja, mutta muutokset olivat naisiin verrattuna maltillisempia. Miehet

Aktiivisuus muuttuu eläköidyttäessä

olivat kuitenkin naisia huomattavasti vähemmän aktiivisia sekä työelämässä että eläkkeellä. Työajan ja työmatkojen aktiivisuuden korvaamiseen itselle sopivalla vapaa-ajan aktiivisuudella eläköitymisen jälkeen kannattaa kiinnittää huomiota.

FIREA-tutkimuksessa selvitettiin myös eläköitymisen vaikutusta päivittäiseen istumis- ja makoiluaikaan hereillä ollessa.

Tulokset osoittivat, että fyysisestä työstä eläköityvillä istumisaika lisääntyi huomattavasti. Istumapainotteisista töistä

Tutkimukset ovat osoittaneet, että vapaaajan liikunnan määrä kasvaa eläköitymisen jälkeen, mutta lähtee laskuun myöhempinä eläkevuosina iän karttuessa.

FIREA-tutkimuksessa päivän kokonaisaktiivisuutta mitattiin ennen eläköitymistä ja eläköitymisen jälkeen liikemittareilla, jotka antavat tarkkaa tietoa koko päivän aktiivisuudesta ja paikallaanolosta.

12

Hyvä Selkä 4/2021

”Fyysisesti kuormittavasta työstä eläköityminen voi tuoda helpotusta esimerkiksi niskaja selkävaivoista kärsiville.”

eläköityneillä istumiseen käytetty kokonaisaika ei muuttunut, vaan töissä istuminen näytti vaihtuvan vapaa-ajan istuma-aktiviteetteihin, kuten istumiseen television tai tietokoneen ääressä. Eläköitymisen myötä istumishetket näyttävät myös pitenevän, mikä voi johtua siitä, että televisiota katsellessa sohvalta noustaan todennäköisesti ylös harvemmin kuin töissä työpisteen ääreltä.

Fyysisesti kuormittavasta työstä eläköityminen voi tuoda helpotusta esimerkiksi niska- ja selkävaivoista kärsiville, koska työhön liittyvä fyysinen kuormitus kuten painavien taakkojen siirtely, hankalat työasennot ja toistoliikkeet eivät enää kuormita tuki- ja liikuntaelimistöä. Istumapainotteisessa työssä puolestaan niska- ja hartiavaivat ovat yleisiä, joten tietokoneen ääressä työskentelyn vähentyessä moni voi kokea helpotusta eläköitymisen jälkeen. Eläkkeellä olisi tärkeää huolehtia tuki- ja liikuntaelimistön kunnosta koko kehon lihasvoima-, lihaskestävyys- ja liikkuvuusharjoittelulla, kuten kuntosaliharjoittelulla ja erilaisilla venytyksillä.

Pääosin myönteisiä muutoksia muissa elintavoissa Eläköitymisen on havaittu olevan yhteydessä myös muihin, pääosin myönteisiin, muutoksiin terveyskäyttäytymisessä.

Asiantuntija-artikkeli

”Lisääntynyt vapaa-aika antaa mahdollisuuden lisätä liikkumista monipuolisesti pitkin päivää.” on hyvä nousta jaloittelemaan aina mainoskatkoilla. Istumisen tauottamisella voi melkein huomaamatta lisätä kevyttä liikkumista.

Lopuksi

Merkittävä ja hyvin yleinen muutos on, että ihmiset kertovat nukkuvansa enemmän ja paremmin. Lisäksi univaikeuksien määrä ja psyykkinen kuormittuneisuus näyttää vähentyvän eläköitymisen myötä.

Eläköitymiseen voi liittyä myös aiempaa voimakkaampi halu panostaa omaan terveyteen. Muun muassa tupakoinnin vähentäminen tai lopettaminen vaikuttaisi olevan yleisempää heti eläköitymisen jälkeen kuin sitä ennen tai myöhempinä eläkevuosina.

Eläkkeellä mahdollisuus liikkua pitkin päivää Voidaan ajatella, että eläköityminen on ihanteellinen ajanjakso luoda uusia, terveyttä tukevia jokapäiväisiä tapoja ja rutiineja. Lisääntynyt vapaa-aika antaa mahdollisuuden lisätä liikkumista monipuolisesti pitkin päivää.

UKK-instituutin laatimat Aikuisten liikkumisen suositukset ohjeistavat liikkumaan 150 minuuttia viikossa reippaasti tai 75 minuuttia viikossa rasittavasti terveyden edistämiseksi. Lisäksi lihaskuntoharjoittelua suositellaan tehtävän kahdesti viikossa. Yli 65-vuotiaille suositellaan edellisten lisäksi tasapainoa ja liikkuvuutta ylläpitäviä harjoitteita. Reipas liikunta (esimerkiksi reipas kävely, uinti, jumppa) hengästyttää hieman ja kiihdyttää energia-aineenvaihduntaa vähintään kolminkertaiseksi lepotilaan

nähden. Lihaskuntoharjoittelussa tulee kuormittaa suuria lihasryhmiä, ja se voi sisältää esimerkiksi pihatöitä, kuntosalia tai kotivoimistelua. Henkilöt, joilla on tuki- ja liikuntaelinsairauksia, ovat kokeneet vedessä tapahtuvan liikunnan kuten ohjatun vesivoimistelun miellyttäväksi ja kivuttomaksi tavaksi harrastaa liikuntaa.

Monet kunnat ja alueelliset selkäyhdistykset järjestävät erillisiä liikuntaryhmiä tuki- ja liikuntaelinoireisille.

Liikuntaa suositellaan tehtävän joka päivä, ja lyhyetkin liikuntasuoritukset lasketaan kokonaisuuteen. Näin ollen pienet päivittäiset valinnat, kuten portaat hissin sijaan mahdollisimman usein tai lyhyet välimatkat autoilun sijaan kävellen tai pyöräillen ovat tärkeitä kokonaisaktiivisuuden kannalta. Terveyttä edistävän liikunnan lisäksi tulisi liikuskella aina kun mahdollista, tauottaa istumista ja myös nukkua riittävästi.

Istuminen ja muu paikallaanolo vievät suurimman osan päivän valveillaoloajasta. Etenkin pitkittyneen paikallaanolon terveyshaitoista on jo tutkimusnäyttöä.

Mitä pidempään istutaan yhtämittaisesti, sitä voimakkaammin niska- ja hartiaseudun sekä selän rakenteet kuormittuvat ja lihaksiston verenkierto heikkenee. Pitkittynyt istuminen voi täten johtaa kiputuntemuksiin. Täten olisi syytä pitää huolta siitä, ettei unohdu liian pitkäksi aikaa istumaan tai makoilemaan paikalleen. Esimerkiksi televisiota katsellessa

Yhteenvetona FIREA-tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että eläköityminen voi olla otollinen hetki elintapamuutoksille. Pienikin lisäys päivittäisessä liikunnassa voi tukea jaksamista sekä tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa; vahvistaa lihaksia ja luita, parantaa nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa. Noudattamalla terveellisiä elintapoja ja sitoutumalla olemassa olevien sairauksien hoitoon, voi ennaltaehkäistä muun muassa sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 diabetesta sekä ylläpitää muistitoimintoja ja fyysistä toimintakykyä. Turun yliopiston nettisivuilla on luettavissa tutkimustietoon perustuva ja eläkeikäisille suunnattu opas terveellisten elintapojen ylläpitämiseen ja muodostamiseen.

Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Kristin Suorsa tutkijatohtori

Tuija Leskinen erikoistutkija

Sari Stenholm professori Kansanterveystiede, Turun yliopisto www.utu.fi/firea

Hyvä Selkä 4/2021

13

Back to Move! -hanke päättyy, toiminta jatkuu

Back to Move! -hanke on tullut päätökseensä. Hanke toimi Selkäliitossa kolmen vuoden ajan osana valtakunnallista Liikkuva opiskelu -ohjelmaa. Hankkeessa edistettiin nuorten selän ja niskan hyvinvoinnin huomioivaa oppilaitoskulttuuria toisella asteella eli lukioissa ja ammattioppilaitoksissa.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN rahoittaman Back to Move! -hankkeen toimintakausi alkoi keväällä 2019. Hanke sai virallisen lopetuksensa, kun päätösseminaari pidettiin Helsingissä keskustakirjasto Oodin Maijansalissa 2. marraskuuta.

Hankerahoituksen päättymisestä huolimatta Back to Move! jatkaa tiiviisti osana Selkäliiton perustoimintaa.

– Kannustamme jatkossakin nuoria edistämään omaa selän ja niskan hyvinvointia ja tuemme sitä nuorille suunnatulla materiaalilla. Toiveena on, että yhä nuoremmat mieltävät Selkäliiton omaksi järjestökseen, tehtävänsä jättävä hankekoordinaattori Katri Koivuneva iloitsee.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksista juuri selän ongelmat aiheuttavat eniten sairaspoissaoloja työstä. Toisaalta, keskimäärin 20 prosenttia toisen asteen opiskeli14

Hyvä Selkä 4/2021

joista kokee selkäkipua viikoittain. Niskakipua taas kokee keskimäärin 30 prosenttia opiskelijoista. Hajonta on suurta ja lukiolaistytöt kärsivät sekä selän että niskan kivuista selkeästi eniten. Nuorena koettu selkäkipu voi myös ennustaa aikuisena koettavaa kipua, joten on tärkeää puuttua siihen matalalla kynnyksellä ja mahdollisimman varhain. Koivuneva kannustaakin myös nuoria liittymään Selkäliittoon.

– Nuorena voi olla vaikea hahmottaa selän ja niskan kipua ja niiden taustalla vaikuttavia moninaisia tekijöitä. Selkäliitto jäsenyhdistyksineen on nuorten tukena edistämässä selän ja niskan hyvinvointia kaikissa elämänvaiheissa.

Opettajat luomassa selän ja niskan hyvinvoinnin huomioivaa oppilaitoskulttuuria Opiskelupäivän aikana selän ja niskan hyvinvoinnin yhtenä kulmakivenä on istuen tapahtuvan opiskelun tai työnteon tauotus, liikuskelu ja työskentelyasentojen vaihtelu. Erityisesti lukioikäisillä nuorilla istumista kertyy todella isoja määriä päivän aikana, reippaasti yli kymmenen tuntia, mikä on enemmän kuin amisopiskelijoilla.

Back to Move! -hankkeessa on koulutettu opettajia, opiskeluhuoltoa ja opiskelijoita liikkeen merkityksestä osana

opiskelupäivää. Opettajien koulutuksissa on käsitelty erityisesti tauotuksen ja asennon vaihtelun huomioivaa oppilaitosympäristöä ja opettajien asenteita tauotuksen edistämiseen. Koulutuksia on järjestetty 11 maakunnassa ympäri Suomen.

Opiskeluhuollon henkilöstön koulutuksissa on pureuduttu erityisesti nuorten selän ja niskan kipuun vaikuttaviin moninaisiin tekijöihin, jotka nuorilla ovat vahvasti biopsykososiaalisia.

– Nuoren selkä- tai niskakipu on tavallisesti seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta, Koivuneva toteaa.

Näitä tekijöitä on hyvä tunnistaa, jotta kipua voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti ja opiskelu ja muu elämä pysyy mielekkäänä.

Opiskelijoille hankkeessa on luotu oma Back to Move! -verkkoympäristö Discordiin. Discord on erityisesti pelaajien suosima verkkoalusta, jolla on 250 miljoona käyttäjää ympäri maailman. Back to Move! -tilillä Discordissa nuoret voivat keskustella omasta selän ja niskan hyvinvoinnista, osallistua työpajoihin ja kysyä neuvoa Selkäliiton fysioterapeutilta.

– Toivon, että yhä useampi nuori saisi apua oman selän ja niskan terveyden edistämiseen Discordin kautta, Koivuneva pohtii.

Lue lisää Back to Move! -hankkeesta ja -koulutuksista: selkakanava.fi/back-to-move/back-to-move-verkkokoulutukset.

Connection House tukee henkilöstönsä hyvinvointia monipuolisesti TAMPERELAINEN myyntiin ja asiakaskokemukseen erikoistunut Connection House on ollut Selkäliiton kannatusjäsenenä viime kesästä.

– Selkävaivat ovat monille ihmisille arkipäivää ja haluamme tukea tätä tärkeää asiaa, Connection Housen toimitusjohtaja Juha Raittila kertoo kannatusjäseneksi ryhtymisestä.

– Kannustamme henkilökuntaamme myös tilaamaan sähköpostiinsa Selkäliiton maksuttomat päivittäiset taukojumpat, Raittila jatkaa.

Connection House panostaa esimerkillisesti työtekijöidensä hyvinvointiin sekä työssä viihtymiseen. Henkilöstöllä on mahdollisuus valita, työskenteleekö toimistolla, etänä vai hybridimallilla.

Tarjolla on tarvittavat ergonomiset työvälineet, esimerkiksi sähköpöydät, myös etätyöpisteisiin.

Henkilöstöllä on käytössään laajennetut työterveyspalvelut ja mahdollisuus päästä esimerkiksi fysioterapiaan.

Lisäksi on mahdollista käydä hierojalla ja osteopaatilla työnantajan tukemana.

Mahdollisissa vaivoissa ja niiden ennaltaehkäisyssä auttaa tarvittaessa myös per-

sonal trainer. Palvelu on tarjolla kaikille halukkaille työnantajan kustantamana veloituksetta kolme kertaa kalenterivuoden aikana, lisäksi työntekijä voi hankkia kuntokeskuksen jäsenyyden 15 prosentin alennuksella. Työntekijöiden käytössä on myös liikunta- ja kulttuurisetelit sekä HeiaHeia-hyvinvointisovellus.

Connection House on erikoistunut merkityksellisten ja vaikuttavien yhteyksien luomiseen liike-elämässä. Sen asiakkaina on yrityksiä, jotka ovat halunneet ulkoistaa myyntiänsä.

Connection House auttaa myös asiakkaiden omaa myyntihenkilöstöä sopimalla heille tapaamisia tai tekemällä heille liidejä. Yrityksessä työskentelee 50 henkilöä. Connection Houselle on myönnetty kesällä 2021 Great Place to Work -sertifikaatti.

Haluaisiko sinunkin yrityksesi olla kannatusjäsen?

Kannatusjäsenyys on hyvä vaihtoehto yrityksille ja yhteisöille, jotka haluavat tukea toimintaamme.

Selkäliiton kannatusjäsenyys on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat tukea Selkäliiton työtä ja edistää kanssamme suomalaisten selän terveyttä. Yrityksille ja yhteisöille jäsenmaksu on 200 €/vuosi. Myös yksityishenkilöt voivat ryhtyä kannatusjäseniksi, jäsenmaksu on tällöin 50 €/ vuosi.

Kannatusjäsenet nauttivat samoista jäseneduista kuin varsinaiset jäsenet eli saavat esimerkiksi halutessaan Hyvä Selkä -lehden neljä kertaa vuodessa. Kannatusjäsenillä ei ole päätäntävaltaa Selkäliitossa.

Liity kannatusjäseneksi helposti ja nopeasti Selkäliiton nettisivuilla: selkakanava.fi/selkaliitto/liitykannatusjaseneksi

Teksti: Pia Bilund

SATULATUOLI Muuttaa tavallisen tuolin ergonomiseksi. Ryhdikäs istumaasento ja liike tuo helpotuksen niska-, hartia- ja selkävaivoihin.

Unohtuiko tauko?

Tilaa Selkäliiton taukojumppamuistutus!

Tilaa Selkäliiton maksuton taukojumppamuistutus sähköpostiisi.

Viestissä on linkki päivittäin vaihtuvaan jumppaohjeeseen. Muistutus lähetetään kerran päivässä maanantaista perjantaihin. Tilaa taukojumppamuistutus osoitteessa: selkakanava.fi/jumppamuistutus

selkäkanava.fi

TAR JOUS Selkäliiton jäsenille 31.12. asti

Tilaukset: www.humantool.fi | Alennuskoodi: SELKÄ | p. 010 666 7500 Ilmainen toimitus ja palautus, kokeile kotona 2 viikkoa.

Samalla koodilla -20% alennus kaikista tuotteistamme.

127€ (norm.158€)

www.humantool.fi

Hyvää joulua ja aktiivista uutta vuotta!

T: Selkäliiton väki

#liikkuvaselkä

Hyvä Selkä 4/2021

15

3

1

Käy kylkimakuulle lonkat ja polvet koukussa. Pidä selkäranka suorana ja lantio paikallaan. Nosta päällimmäistä polvea kohti kattoa. Pidä 5–10 sekunnin ajan ja toista 5-10 kertaa. Tunne lihastyö pakarassa.

Pyri pitämään alustassa oleva jalka rentona.

Halutessasi voit käyttää kuminauhaa vastuksena.

Kannattele vartaloa pitkänä ja linjattuna. Pyöritä rullaa rauhallisesti lantion alla. Siirrä rulla reiden ulkosyrjälle ja rullaa alas-ylös suunnassa hetken aikaa. Pidä jalkaterät ilmassa, kun rullaat reiden ulkosyrjää.

4

2

Kylkimakuulla ojenna alempi jalka suoraksi ja laita päällimmäinen jalka koukussa tyynyä vasten. Pidä selkäranka suorana ja lantio paikallaan.

Nosta alempaa suorana olevaa jalkaa hiukan irti alustalta. Pidä 3–8 sekunnin ajan ja toista 5–10 kertaa. Tunne lihastyö reiden sisäosassa.

Asetu melkein vatsamakuulle, rulla reiden sisäosan alla lähellä nivusaluetta.

Rullaa rauhallisella liikkeellä reiden sisäosaa hetken aikaa.

Siirrä sitten rulla puoleen väliin reittä ja rullaa vielä hetki.

Pyri liikkeiden aikana hallitsemaan keskivartalon asentoa niin, että tunnet alaselän ja vyötärön seudun olevan pitkä. Keskivartalon hyvä hallinta mahdollistaa lonkan vapaamman ja tehokkaamman liikkeen.

Tee liikkeet molemmin puolin. Harjoittele 2 kertaa viikossa.

Liikkuvuutta ja vahvuutta lonkkaan

5

Takalinjan venyttely. Nosta toinen jalkaterä tuolille.

Linjaa lantio eteenpäin ja pidennä selkäranka. Nojaa hiukan eteenpäin ylävartalosta niin, että takareiden alueella tuntuu pieni miellyttävä venytys. Pidä selkä pitkänä ja linjattuna ja tee lempeää lonkan kiertoa sisään- ja ulospäin (liike näkyy jalkaterässä asti). Tunne liikkeen vaikutus pakaran ja takareiden alueella. Toista rauhallisesti liikettä 10–60 sekunnin ajan.

Etulinjan venyttely. Nosta venytettävä jalkaterä tuolille.

Pidä lantio suoraan eteenpäin ja pidennä selkäranka.

Liikuta lempeästi venyttävän puolen polvea sisään ja ulospäin. Tunne liikkeen vaikutus etureiden ja lantion etuosan alueella. Toista rauhallisesti liikettä 10–60 sekunnin ajan.

Liikkeeseen saat tarvittaessa lisätehoa koukistamalla tukijalan polvea liikkeen ajan.

Foam Roller -rullia ja jumppakuminauhoja voi tilata Selkäkaupasta www.selkakauppa.fi.

9

6 Muuta sitten liikettä: Käännä vartaloa noin 60–90 astetta poispäin ylemmällä portaalla olevan jalkaterän suunnasta. Pidä ylemmällä portaalla olevan jalan polvea eteenpäin. Nosta alempi jalka portaalle toisen jalan viereen ja laske sitten taas alas. Tunne liike lonkan ulkokiertona. Toista liikettä 5–10 kertaa.

8

Portaalle nousu jalkapohja tukevasti portaalla. Pidä tukijalka portaalla koko ajan paikallaan. Nosta alempana oleva jalka portaalla olevan viereen ja laske jalka takaisin alemmalle tasolle. Tee liikettä näin 5–10 kertaa.

7 Mene portaat välillä hypähdellen ylös tai alas.

Voit myös laskeutua tai nousta portaat toinen kylki edellä, jolloin jalkoihin tulee ristikkäinen liike. Tämänkin voit tehdä hypähdellen. Jos hypähtely ei onnistu, voit siitä huolimatta laskeutua tai nousta portaat sivuttain ristiaskellusten avulla.

Tutkimustietoa

Potilasopas vähensi alaselkäkipupotilaiden tarpeetonta kuvantamista ja sairauspoissaoloja ALASELKÄKIVUN HOITO ei läheskään aina perustu tutkimusnäyttöön ja esimerkiksi kuvantamistutkimuksia tehdään yhä liikaa. Tutkija Anna Sofia Simula arvioi Oulun yliopistossa tekemässään tutkimuksessa uuden potilasoppaan vaikuttavuutta alaselkäkipupotilaiden hoidossa.

Tutkimukseen osallistui yhteensä yli 400 alaselkäkivusta kärsivää potilasta kahdeksassa terveydenhuollon yksikössä. Tutkimusta varten yksiköt satunnaistettiin joko tutkimus- tai vertailuryhmään.

Potilasoppaan käyttö vähensi huomattavasti sekä kuvantamistutkimuksia et-

tä sairauspoissaoloja. Vuoden seurantaaikana alaselän kuvantamistutkimuksia tehtiin tutkimusryhmässä 18 prosentille ja vertailuryhmässä 30 prosentille potilaista. Keskimääräinen sairauspoissaolojen määrä oli tutkimusryhmässä noin viikko ja vertailuryhmässä peräti kolme viikkoa. Potilaiden fyysisessä toimintakyvyssä ei ollut merkittäviä eroja ryhmien välillä.

Uusi potilasopas on edullinen ja tehokas tapa vähentää tarpeetonta kuvantamista sekä selkäkivusta johtuvia sairauspoissaoloja. Tulokset olivat linjassa oppaan soveltuvuustutkimuksen kanssa, jossa todettiin sen helpottavan

ammattilaisia näyttöön perustuvan hoidon toteuttamisessa. Myös potilaat kokivat oppaasta olevan apua selkävaivansa ymmärtämiseen, ja he rohkaistuivat liikkumaan. Tutkimuksen toteuttaminen normaalissa terveydenhuollon toimintaympäristössä helpottaa sen sovellettavuutta käytäntöön. Laajamittainen potilasoppaan käyttöönotto perusterveydenhuollossa saattaakin auttaa vähentämään alaselkäkipuun liittyviä kuvantamistutkimuksia ja sairauspoissaoloja laajasti Suomessa ja kansainvälisesti.

Alun perin australialaisten tutkijoiden Macquarien yliopistossa laatiman potilasoppaan tavoitteena on edistää näyt-

Kuva: Freepik

Lannerangan ahtaumataudin leikkaushoito helpottaa potilaan kokemia oireita kymmenen vuoden jälkeenkin

POTILAAT KOKEVAT lannerangan ahtaumataudin leikkaushoidon helpottavan oireita vielä kymmenen vuotta leikkauksen jälkeen, osoittaa lääketieteen lisensiaatti Iina Tuomaisen väitöstutkimus. Lisäksi tutkimuksessa löydettiin tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa leikkaushoidon tulokseen tällä aikavälillä.

18

Hyvä Selkä 4/2021

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin lannerangan ahtaumataudin (lumbar spinal stenosis, LSS) leikkaushoidon pitkäaikaistuloksia ja niihin vaikuttavia ennustetekijöitä. LSS-tauti on yleisin selkäleikkauksen syy yli 65-vuotiailla, mutta leikkaushoidon pitkäaikaistuloksista ja siihen vaikuttavista tekijöistä on ennes-

tään vain vähän tietoa.

Tutkimuksessa seurattiin potilaita, joiden lannerangan ahtaumatauti vaati leikkaushoitoa. Leikkaukset tehtiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2001–2004. Leikkaustulosta ja siihen vaikuttavia tekijöitä arvioitiin potilaille tehdyillä kyselyillä ennen leikkausta sekä leikkauksen jälkeen kolmen ja kuuden kuukauden sekä yhden, kahden, viiden ja kymmenen vuoden kuluttua.

Tulosten mukaan leikkaushoito helpotti oireita valtaosalla potilaista vielä kymmenen vuotta leikkauksen jälkeen.

Potilaista 68 prosenttia arvioi tuolloin tilanteensa olevan täysin parantunut tai huomattavasti parempi kuin ennen leikkausta. Seurannan aikana kuitenkin neljäsosa potilaista tarvitsi uusintaleikkauksen.

Parempaa toimintakykyä ja vähäisempää kipua kymmenen vuoden seurannassa ennustivat tupakoimattomuus, alle 12 kuukautta kestänyt särkylääkkeiden käyttö, parempi itsearvioitu terveydentila ennen leikkausta sekä se, että kyseessä oli potilaan ensimmäinen alaselkäleikka-

Tutkimustietoa töön perustuvaa alaselkäkivun hoitoa.

Opas sisältää oikeaa tietoa, muistuttaa ammattilaisia suositusten mukaisesta hoidosta, auttaa kliinisessä päätöksenteossa sekä tukee ammattilaisen ja potilaan välistä vuorovaikutusta. Opas on suomennettu, ja sen soveltuvuutta käytäntöön on selvitetty yhteistyössä ammattilaisten ja potilaiden kanssa Simulan aiemmassa tutkimuksessa.

Tutkijoiden tavoitteena on tuoda sähköinen versio potilasoppaasta kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten saataville jo tämän vuoden aikana.

Alkuperäisjulkaisu: Simula A.S, Jenkins H.J, Hancock M.J, Malmivaara M, Booth N, Karppinen J. Patient education booklet to support evidencebased low back pain care in primary care – a cluster randomized controlled trial. BMC Fam Pract 22, 178 (2021). https://doi.org/10.1186/ s12875-021-01529-2.

us. Potilailla, jotka tupakoivat tai joilla oli aiempi alaselkäleikkaus, leikkaustulos oli heikompi kymmenen vuoden jälkeen, mutta heilläkin leikkaushoidon hyöty säilyi viisi vuotta leikkauksen jälkeen. Lisääntyneet masennusoireet tai tyytymättömyys elämään ennen leikkausta tai seurannan aikana olivat yhteydessä heikompaan leikkaustulokseen kymmenen vuoden seurannassa.

Potilaat, joiden lannerangan ahtaumatauti vaatii leikkaushoitoa, voivat tutkimuksen perusteella odottaa leikkaushyödyn jatkuvan jopa kymmenen vuotta leikkauksen jälkeen. Tulosten perusteella tupakoinnin lopettaminen ennen leikkausta olisi tärkeää, ja huomiota olisi hyvä kiinnittää myös leikkaushoitoa tarvitsevien potilaiden mielenterveyteen. Lisäksi näiden tulosten avulla voidaan tunnistaa paremmin ne potilaat, joilla voi olla riski huonompaan leikkaustulokseen kymmenen vuoden seurannassa.

Iina Tuomaisen kliinisen lääketieteen alan väitöskirja Preoperative predictors and surgical outcome in lumbar spinal stenosis– a prospective 10-year follow-up study tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa syyskuussa 2021.

Alkuperäinen julkaisu: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-4277-7.

Fyysinen aktiivisuus, lannerangan nikamakoko ja Modic-muutokset keski-iässä NIKAMAMURTUMAT heikentävät merkittävästi ikääntyvän väestön liikuntakykyä ja elämänlaatua aiheuttaen myös suuria kustannuksia terveydenhuollolle. Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja Oulun yliopistossa suoritettu lääkäri Modarress Julinin väitöstutkimus osoittaa, että vähintään kohtuukuormitteisella fyysisellä aktiivisuudella on positiivinen vaikutus selkärangan nikamien kokoon keski-iässä molemmilla sukupuolilla. Elämänikäistä fyysistä aktiivisuutta voidaan siten pitää yhtenä varteenotettavana nikamamurtumien ennaltaehkäisykeinona.

Yksilötasolla tutkimustuloksia voidaan käyttää hyväksi motivoidessa ihmisiä aktiiviseen elämäntapaan ikään katsomatta. Laajemmassa mittakaavassa tuloksilla on kansanterveydellistä ja kansantaloudellista merkitystä siinä mielessä, että tuloksiin pohjautuen voidaan kehittää entistä täsmällisempiä hoitolinjauksia terveydenhuoltohenkilökunnan käyttöön.

Julinin väitöskirjan muissa osatutkimuksissa selvitettiin fyysisen aktiivisuuden yhteyttä lannerangan Modicmuutosten riskiin sekä lannerangan nikaman koon ja Modic-muutosten välistä yhteyttä. Modic-muutokset (alaryhmät 1, 2 ja 3) ovat magneettikuvauksessa nähtäviä selkänikamien luuydinmuutoksia, jotka ovat yksi pitkittyneeseen selkäkipuun yhdistetty löydös. Modicmuutoksiin ei ole täsmähoitoa, koska niiden perimmäinen syntytapa on edelleen selvittämättä.

Alaselkäkipu on yleisin työikäisten toimintakykyä heikentävä sairaus. Modic-muutoksiin vaikuttavien tekijöiden kartoittaminen on tärkeää, jotta voitaisiin kehittää tehokkaampia ennaltaehkäiseviä keinoja ihmisten työ- ja toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tutkimustulosten perusteella vähintään kohtuukuormitteinen fyysinen aktiivisuus näyttäisi olevan yhteydessä lannerangan tyypin 2 Modic-muutoksien suurempaan todennäköisyyteen miehillä vahvistaen teoriaa mekaanisen

Kuva Shutterstock

ylikuormituksen ja tyypin 2 Modic-muutosten yhteydestä. Lisäksi lannerangan Modic-muutokset saattavat olla yhteydessä korkeampaan nikamaan.

Väitöstutkimus suoritettiin fysiatrian ja liikuntalääketieteen erikoisalojen alaisuudessa. Tutkimusaineistona oli väestöpohjainen Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966, ja osatutkimuksesta riippuen tutkittavia oli 1202–1374. Tutkittavien ollessa 46-vuotiaita, he osallistuivat kiihtyvyysanturiin perustuvalla aktiivisuusmittarilla suoritettuihin fyysisen aktiivisuuden mittauksiin ja lannerangan magneettikuvaukseen.

Pohjois-Suomen syntymäkohortista suoritetut tutkimukset ovat osa suomalaista hyvinvointi- ja terveystutkimusohjelmaa, jonka tarkoituksena on kerätä tietoa väestön terveydestä. Tutkimuksissa saatujen tulosten perusteella pyritään kehittämään terveydenhuollon palveluja edistäen näin väestön hyvinvointia.

Modarress Julinin väitöskirja Physical activity, vertebral size and lumbar Modic changes in midlife tarkastettiin Oulun yliopistossa lokakuussa 2021.

Alkuperäinen julkaisu: http://urn.fi/ urn:isbn:9789526230269.

Hyvä Selkä 4/2021

19

Paluu normaaliin arkeen, kertyikö kuntoilu- ja kuntoutusvelkaa?

Laitosmuotoinen Tules-kurssi toteutetaan 9 kuukauden ai-

kana. Kurssiin sisältyy 3 kuntoutusjaksoa, jotka kestävät 5 vuorokautta eli yhteensä 15 vuorokautta.

Tules-kurssi toteutetaan seuraavissa ryhmissä:

• •

•

työelämässä olevat niska-hartiaoireiset, selkäoireiset ja alaraajan tule-sairautta sairastavat työelämästä poissa olevat alle 68-vuotiaat kaikki sairausryhmät samalla kurssilla työelämästä poissa olevat yli 68-vuotiaat kaikki sairausryhmät samalla kurssilla.

Tules-avokurssi toteutetaan 9 kuukauden aikana. Kurssiin

OLEMME ELÄNEET poikkeuksellista aikaa, kun pandemia siirsi työikäiset ja opiskelijat kotiin. Kotoilusta ja passiivisesta elämäntyylistä tuli hyve, askelten määrä väheni ja töitä tehtiin keittiön pöydän äärellä ja sohvan nurkassa. Oma aktiivisuus vaikutti siihen, paljonko tuli liikuttua, kun tuttu arki muuttui. Nyt monet koronarajoitteet on jo purettu ja liikkuminen tulisi palauttaa taas osaksi arkirutiineja.

Jos tule-oireesi vaativat kuntoutusta opiskelusta, työstä ja muista arjen toimista suoriutumiseen, tutustu Kelan laitosmuotoiseen Tules-kurssiin ja Tules-avokurssiin. Voit hakeutua Kelan kuntoutuskurssille sen jälkeen, kun tule-oireilu on kestänyt yli 3 kuukautta. Kuntoutujan tukena on moniammatillinen tiimi, jolta saat tukea toimintakykysi turvaamiseen ja kohentamiseen. Vertaistuki ja ryhmätyöskentely auttavat saavuttamaan yksilölliset tavoitteet ja säilyttämään muutoksiin tähtäävän motivaation.

Muutos saavutetaan vähitellen – koskee se sitten toimintakykyä, osallisuutta tai muuta kuntoutuksella tavoiteltua asiaa.

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit Suurin osa kurssien toiminnasta tapahtuu ryhmissä ja kurssin ohjelma määräytyy osallistujien yksilöllisten ja yhteisten tavoitteiden mukaan. Kurssiohjelmaa täydennetään tarpeen mukaan yksilöohjauksella.

Kuntoutujan oman tavoitteen mukaiset harjoitukset vahvistavat harjoittelun siirtymistä elämäntavaksi. Työelämänäkökulma ja kivunhallinta on lisätty myös kurssien sisältöön.

20

Hyvä Selkä 4/2021

sisältyy 10 ryhmämuotoista avokuntoutuspäivää ja se toteutuu seuraavasti: • aloitusjakso: 3 avokuntoutuspäivää peräkkäisinä päivinä • 5 yksittäistä avokuntoutuspäivää keskimäärin neljän viikon välein • päätösjakso: 2 avokuntoutuspäivää peräkkäisinä päivinä.

Tules-avokurssi toteutetaan seuraavissa ryhmissä: • työelämässä olevat, kaikki sairausryhmät samalla kurssilla • työelämästä poissa olevat, kaikki sairausryhmät samalla kurssilla.

Kuntoutuksen hakeminen

• •

Kuntoutuksen hakemista varten tarvitset lääkäriltä B-lääkärinlausunnon, jonka laatimisesta on kulunut korkeintaan vuosi.

Toimita kuntoutushakemus (KU 132) ja lääkärinlausunto Kelaan. Kuntoutushakemuksen saat verkosta osoitteesta kela.fi/lomakkeet.

Kuntoutus on maksutonta ja sille voi hakea ympäri vuoden.

Jos olet työelämässä, voit saada kuntoutuksesi ajalta kuntoutusrahaa. Kela korvaa myös kuntouksesta aiheutuneita matkakustannuksia.

Lisätietoja kurssista: www.kela.fi/kuntoutuskurssihaku. Käytä hakusanoja ”tules” tai ”tules-kurssi”.

Teksti: Merja Pouttu, Kela Kuva: Kela

Liikkuva selkä kantaa kauas!

Säännöllinen liikunta ja fyysisen aktiivisuus edistävät terveyttä monin erin tavoin.

Liikunnalla on todettu lukuisia terveysvaikutuksia niin sydän- ja verenkiertoelimistöön, tuki- ja liikuntaelimistöön kuin henkiseen hyvinvointiinkin.

LIIKUNNAN VAIKUTUKSET ovat välittömiä, mutta palautuvia, minkä vuoksi liikunnan vaikutukset eivät varastoidu, vaan liikunnan tulisi olla toistuvaa ja säännöllistä suotuisten vaikutuksen ylläpitämiseksi.

Liike ja liikkuminen on keskeistä myös selän terveydelle ja hyvinvoinnille. Selkä tarvitseekin säännöllisesti toistuvaa ja monipuolista liikettä pysyäkseen terveenä ja toimintakykyisenä. Liikunta voi yhtä hyvin olla hyötyliikuntaa, jossa selkä saa monipuolista liikettä tai se voi

koostua sekä hyöty- että kuntoliikunnasta. Keskeisintä on siis säännöllisesti päivittäin toteutuva liikunta sekä useasti päivän aikana toistuva liikehdintä, oli se sitten hyöty- tai kuntoliikunta tarkoituksessa tehtyä.

Mikään yksittäisen liikuntamuodon tai harjoittelumenetelmän ei ole todettu olevan selän terveyden kannalta toista parempi. Pääasia onkin löytää sellainen liikkumismuoto, josta nauttii. Kun liikunta on itselle mieluista, sitä tulee myös todennäköisemmin tehtyä säännöllisesti. Mielihyvää tuottava liikunta lievittää myös paremmin kipuja ja ylläpitää positiivista virettä.

Liikunta ja liike on tärkeää selkäkivusta toipumisessa. Liike edistää selän kudosten aineenvaihduntaa ja parantaa niiden hapen ja ravinteiden saantia ja edistää näin kudosten toipumista. Säännöllinen liike ylläpitää selän rakenteiden normaalia liikkuvuutta ja ehkäisee liikerajoitusten syntyä. Lisäksi päivittäinen liikunta vähentää stressiä, kohentaa mielialaa, vahvistaa kehon omia kivunsäätelyjärjestelmiä ja parantaa unen laatua, mikä vähentää selkäkipua ja parantaa toimintakykyä.

Vaikka liikunnan terveysvaikutukset

eivät varsinaisesti varastoidu, edistää lapsuudessa ja nuoruudessa omaksutut liikuntatottumukset terveyttä monin tavoin myös aikuisuudessa. Lapsena ja nuorena aloitettu liikunnan harrastaminen luo muun muassa hyvän pohjan tuki- ja liikuntaelinten terveydelle, sillä se vahvistaa luustoa, kasvattaa lihasmassaa ja -voimaa, parantaa tasapainoa ja koordinaatiokykyä, ehkäisee ylipainoa ja auttaa painonhallinnassa. Lisäksi lapsuuden liikunta ehkäisee monien sairauksien syntyä ja niiden riskitekijöiden ilmenemistä ja luo paremman pohjan terveydelle myös aikuisuudessa Aktiivinen elämäntapa ja liikunnan harrastaminen on tavallisesti yhteydessä myös muihin selän terveyden kannalta suotuisiin elintapavalintoihin, kuten tupakoimattomuuteen, terveellisempään ravitsemukseen ja painonhallintaan.

Teksti: Maria Sihvola Selkäliiton strategiakauden 2021–2023 teemana on Liikkuva selkä kantaa kauas!

Lue lisää liiton strategiasta: selkakanava.fi/ selkaliitto/selkaliitto-ryn-strategia-vuosille-2021-2023

Hyvä Selkä 4/2021

21

LUKUNURKKA

Hyvän unen avaimet HELI JÄRNEFELTIN KIRJOITTAMA Hyvän unen avaimet -opas tarjoaa selkeitä ja helposti lähestyttäviä, hoitosuositusten mukaisia itsehoitokeinoja hyvän unen edistämiseen ja unettomuuden helpottamiseen. Järnefelt on uneen ja unettomuuden hoitoon erikoistunut psykologi, psykoterapeutti ja tutkija.

Uni on tärkeä meille jokaiselle, sen merkitys hyvinvoinnille ja terveydelle on merkittävä. Hyvän unen hoitaminen alkaa jo aamusta, eli päivän säännöllinen rytmi ja kohtuullinen aktiivisuus työn, ruokailujen ja harrastusten suhteen tukee uni-valverytmiä. Aamulla tulisi hakeutua valon äärelle, koska se auttaa heräämisessä ja tahdistaa uni-valverytmiä. Myös päivän aikana tauotus ja palautumien ovat unen kannalta tärkeää, samoin liikunta.

Kirjassa käsitellään selkeästi unettomuuden noidankehä. Unettomuutta ylläpitävät mielen sisällöt liittyvät usein uneen ja unettomuuteen kohdistuviin huoliin ja pelkoihin, kuten nukahtami-

seen liittyvät suorituspaineet. Noidankehän purkaminen lähtee siitä, että alkaa havainnoida ja tunnistaa uneen ja unettomuuteen liittyviä omia huolia ja muita haitallisia käsityksiä. Sen jälkeen on tarkoituksena löytää rinnalle vaihtoehtoisia, unettomuuden noidankehää purkavia ajatuksia.

Unettomuuden lääkkeetöntä hoitoa on tutkittu paljon ja tällä hetkellä psykologisiin menetelmiin perustuvaa hoitoa pidetään ensisijaisena unettomuuden hoidossa. Monet unettomuudesta kärsivät saavat itsehoitomenetelmistä riittävän avun. Mutta jos ne eivät riittävästi auta, lyhytkestoinen pienellä annoksella aloitettu unta edistävä lääkitys voi olla tarpeen. Kuitenkin pitkäaikainen unilääkkeiden käyttö voi osaltaan ylläpitää univajetta ja väsymystä. Unilääkkeisiin liittyvät riskit tiedostetaan nykyään yhä paremmin.

Opas auttaa pohtimaan unta ja univaikeutta ja luomaan itselle sopivia itse-

säätelytaitoja hyvän unen edistämiseksi.

Unettomuuden erityistilanteita tarkastellaan myös eri ikäryhmien osalta. Opas auttaa miettimään, miten itse pystyy säätelemään omaa toimintaa, ajattelua ja tunteita siten, että hyvän unen edellytykset paranevat. Suosittelen kirjaa, siitä voi saada oivalluksia ja apua hyvän unen edistämiseen. (KT-A)

Heli Järnefelt: Hyvän unen avaimet. Duodecim, 2021.

Taltuta kipu TUKI- JA LIIKUNTAELINVAIVOISTA ja niiden itsehoidosta saa nykyisin helposti tietoa painettuna sekä verkkomateriaalina. Tutkimukset tuottavat jatkuvasti uutta tietoa, joka muuttaa käytäntöjä ja käsityksiä. Näin on käynyt myös tuki- ja liikuntaelimistön (tule) osalta. Uusin tieto ei välttämättä tavoita kaikkia tai se voi sekoittaa käsityksiä.

Taltuta kipu -kirjan tekijä, fysioterapian professori Hannu Luomajoki on työssään törmännyt tule-potilaiden pelkoihin ja väärinkäsityksiin. Joskus normaalit vaarattomatkin vaivat tulkitaan sairauksiksi. Potilasta helpottaa, kun tietää mistä kivussa on kyse, miten elää sen kanssa ja miten sen voi itse selättää. Vertaus hyvänlaatuisesta selkäkivusta flunssaan on hyvä: kuka tahansa voi saada nuhan, mutta se paranee itsestään – kuten usein selkäkipukin.

Tutkimustieto ja terveydenhuollon ammattilaisten termien selittäminen yleistajuisesti voi olla haastavaa. Tässä terveystoimittajat voivat auttaa ja muokata hankaliakin ammattilaistekstejä ymmärrettävämpään muotoon. Luomajoki 22

Hyvä Selkä 4/2021

pyysikin toiseksi kirjoittajaksi toimittaja Anna Sievistä, joka on avannut oppikirjamaista sisältöä värikkäästi yleiskielelle ja teksti on kuin tarinan kerrontaa. Tosin paikoin se muuttuu liiankin naiiviksi.

Mielenkiintoa kuitenkin lisäävät potilasesimerkit ja siteeraukset sanoma- ja aikakauslehtien asiantuntijahaastatteluista.

Punaisena lankana eri lukuja sitoo teema tule-kipujen ymmärryksen lisäämisestä ja liikkumisen merkityksestä tuleongelmien hoidossa. Jokainen luku on itsenäinen kokonaisuutensa ja lukemisen voi aloittaa mistä luvusta tahansa.

Vaikka tule-vaivoja voi olla missä nivelessä tai tukikudoksessa tahansa, ovat selkä- ja niskavaivat monessa luvussa pääosassa. Kirjan ensimmäinen kolmannes taustoittaa tuki- ja liikuntaelimistön rakennetta ja toimintaa tapausesimerkein. Vasta tämän jälkeen päästään "käsiksi kipuun", ja tekstikin muuttuu napakammaksi. Kivun hallinnassa on erityisen tärkeää tunnistaa eri kiputyypit.

Viimeisessä luvussa esitellään 34 yleisintä tule-vaivaa. Näistä lukija saa nopeasti käsityksen vaivan taustatekijöis-

tä, miten sitä hoidetaan ja mitä vaivalle voi itse tehdä.

Runsaat lähdeviitteet osoittavat kirjan perustuvan luotettavaan tietopohjaan, mistä kirjoittajat ovat koonneet kokonaisnäkemyksen yhdistäen erilaisia aineksia. Ymmärtääkseen paremmin selkänsä hyvinvointia ja selvitäkseen tulekipujen kanssa kannattaa tutustua Taltuta kipu -kirjaan. (MR)

Hannu Luomajoki, Anna Sievinen: Taltuta kipu. Istuvan ihmisen käsikirja. WSOY, 2021.

Kolme kysymystä asiantuntijalle

Liikkumista mahdollisimman usein SINIKKA KILPIKOSKI on pitkän linjan McKenzie-menetelmän konkari ja kouluttaja. Hän väitteli terveystieteiden tohtoriksi vuonna 2010 alaselkävaivoista ja MDT-menetelmästä (mekaaninen diagnostisointi ja terapia). Vuodesta 2015 hän on ollut Selkäliiton asiantuntijaryhmän jäsen.

Sinikka on aktiivinen myös paikallistason selkäyhdistystoiminnassa, johon hänet pyydettiin mukaan vuosia sitten.

Aluksi hän toimi Keski-Suomen Selkäyhdistyksessä pilates- ja vesivoimisteluohjaajana sekä teki jäsenistölle selkätutkimuksia pientä korvausta vastaan. Edelleen hän on työelämässä ja tutkii ja hoitaa pääasiassa selkäpotilaita. Hänen perustamansa MDT-menetelmään erikoistunut hoitolaitos myöntää alennuksen hoidoista selkäyhdistyksen jäsenille.

Miksi kiinnostuit McKenzie- eli MDTmenetelmästä?

Olin käynyt monia fysioterapeuttisia kursseja ennen kuin uusiseelantilainen Robin McKenzie tuli Suomeen ja vuonna 1988 osallistuin hänen kurssilleen Helsingissä. Se tapa, miten hän tutki potilaansa ja neuvoi potilastaan ja perusteli itsehoito-ohjeet ja miten nopeasti potilaat saivat avun ”muutamalla” liikesarjalla tehtyään samansuuntaisia liikkeitä moneen kertaan päivässä, herätti minussa mielenkiinnon opiskella lisää kyseistä menetelmää. Peruskurssien jälkeen suoritin diplomitutkinnon vuonna 1993 ja olin ensimmäinen ”McKenzie-diplomaatti” Skandinaviassa. Sitten toimin apuopettajana Kanadassa ennen kuin aloin kollegani Tuija Siitosen kanssa kouluttaa fysioterapeutteja ja lääkäreitä MDTmenetelmään Suomessa vuonna 1995.

94 % suosittelee jäsenyyttä.

Selkäliiton jäsenkysely 2020

Mistä MDT-menetelmässä on kyse?

MDT-menetelmässä (Mechanical Diagnosis and Therapy) tehdään aina aluksi seikkaperäinen kysely ja niin kutsuttu ”mekaaninen analyysi”, jossa selvitetään mikä kuormitussuunta pahentaa oireita ja mikä helpottaa, onko se pystyasennossa vai makuulla, onko kipu jatkuvaa vai ajoittaista, joten selvitetään onko kyseessä tulehdusprosessi tai vakava tautitila, jolloin vaiva pitää rauhoittaa ja välttää tiettyjä kuormituksia, vai voidaanko joillakin tietyn suuntaisilla liikkeillä tai asennoilla helpottaa kipua tai oireita.

Miten varttuneemmalla iällä voi pitää selästään huolta?

Tärkeää on pyrkiä liikkumaan mahdollisimman usein. Aerobista harjoittelua eli reipasta kävelyä tai pyöräilyä tai reipasta vesivoimistelua tulisi tehdä vähintään kolme kertaa viikossa jopa päivittäin, ja vähintään kaksi kertaa viikossa olisi hyvä harjoittaa lihasten kestävyysvoimaa.

Tutkimusten mukaan jopa yli 90-vuotiaiden lihasvoimat karttuvat kuntosaliharjoitteilla. Selkäyhdistykset eri puolilla maata järjestävät ohjattua ja turvallista liikuntaa.

Teksti: Pia Bilund

SELKÄLIITON ASIANTUNTIJARYHMÄ Vuonna 2010 perustettuun asiantuntijaryhmään kuuluu kuusi asiantuntijajäsentä ja kolme Selkäliiton henkilökunnan edustajaa. Ryhmän tehtävänä tukea Selkäliiton hallitusta päätöksenteossa ja auttaa liittoa kehittämään toimintaansa.

SINIKKA KILPIKOSKI • Terveystieteiden tohtori, fysioterapian opettaja, tutkija, Cert. & Dip. MDT, kansainvälisen ja Suomen McKenzie Instituutin kouluttaja.

• Selkäliiton asiantuntijaryhmän jäsen vuodesta 2015.

• H arrastukset: ohjattu kuntosaliharjoittelu, ”syvävesijuoksu” ja vesijumppa, jooga sekä selkäyhdistystoiminta.

• V inkki selän itsehoitoon: Istu ryhdikkäästi, alaselän tueksi on hyvä laittaa tyyny.

Tauota istumista tunnin välein, nouse ylös ja taivuta selkääsi myös taaksepäin.

Kävele päivittäin, jos selkä sallii, se on selälle ja mielelle erinomainen aktiviteetti.

Liity nyt jäseneksi!

Selkäyhdistyksen jäsenenä saat tietoa, tukea, ystäviä ja etuja.

Paikallisen selkäyhdistyksen etujen lisäksi saat liiton tarjoamat jäsenedut, kuten Hyvä Selkä -lehden neljä kertaa vuodessa sekä alennuksia ja etuja liiton yhteistyökumppaneilta.

Lue lisää ja liity: selkakanava.fi/liity-jaseneksi

MINÄ JA SELKÄ

Riitta Virenius:

Oman selän hoito itsestä kiinni, ammattilaiset apuna LÄHES KOKO 70-vuotisen elämäni aikana olen kokenut selkäni kanssa monia vaiheita. Kun selkääni yhdessä leikkauksessa kiinnitettiin titaaniset tukilevyt, aloin esitellä itseni ”rautaisena naisena”.

Selkäni oireili jo lapsena. Kipuja ei silloin paljon mietitty ja ne kuitattiin kasvukipuina. Kerran leikeissä putosin talon räystäältä suoraan pepulle ja selkä kipeytyi kunnolla. Vasta 1960-luvun lopulla menin ortopedin tutkimuksiin. Hän ehdotti selkäleikkausta, jonka jälkeen olisi pitänyt olla vatsallaan kipsikaukalossa kolme kuukautta. Kauhistuin ajatuksesta enkä ollut valmis moiseen.

Valmistuin merkonomiksi ja työni oli pääosin istumatyötä. Selkäni alkoi kipuilla yhä enemmän eikä lopulta kestänyt istumista. Söin selkäkipujeni vuoksi paljon lääkkeitä ja levitin kipuvoiteita selkään ja jalkoihin tuubikaupalla. Kävin hierojilla, osteopaatin ja naprapaatin käsittelyissä, akupunktiossa sekä yritin hoitaa sitä liikkumalla, vaikka tietoa liikunnan tärkeydestä selän hoidossa ei vielä korostettu. Ikäpolveni ei hevin jäänyt selästään sairaslomalle, kun kuuli kommentteja "Kyllä selästä lomaa saa" tai "Ei sitä mikään vaivaa, pinnaa vaan töistä". Menin hammasta purren ja lääkkeiden voimalla töihin.

Kirjanpitäjän työstä jäin työkyvyttömyyseläkkeelle kuusikymppisenä monien selkäleikkausten jälkeen.

Ensimmäinen leikkaus tehtiin niskan välilevyn pullistuman ja luupiikin vuoksi. Kivut loppuivat siihen, mutta iloa kesti vain vuoden. Siirtäessäni kukkaruukkua otteeni lipesi, niskasta kuului rusaus ja taas tuli sama kipu kuin ennen leikkausta. Niska leikattiin uudestaan ja sen yhteydessä sain kylkiäisenä sairaalabakteerin. Siitäkin selvisin, mutta sitä ei helposti unohda.

24

Hyvä Selkä 4/2021

Riitta Hakametsän jäähallissa pojanpoikansa Tuomaksen kanssa. Kuva: Jouni Virenius

Niskan parannuttua alkoi selkäni oireilu. Jalat eivät tahtoneet viedä eteenpäin, krampit jaloissa valvottivat yöt.

Magnesiumtabletit, -suihkeet ja -voiteet olivat ahkerassa käytössä. Lopulta pääsin selästäni tutkimuksiin. Röntgenkuvien, magneettikuvauksen ja hermoratatutkimusten mukaan pari nikamaa oli ”kaatunut” vatsaan päin. Edessä oli selkäleikkaus, jossa selkääni laitettiin titaaniset tukilevyt kuudella pultilla.

Vuoden ajan ihmeteltiin, kun en toipunut kuten yleensä. Taas tehtiin samat tutkimukset. Yksi ruuvi ei ollut luutunut, vaan oli irti ja eli omaa elämäänsä.

Kipu oli kuin puukon pisto pakarassa.

Edessä oli uusi leikkaus, jossa vanhat ruuvit ja tukilevyt poistettiin ja selkää-

ni kiinnitettiin uudet titaanilevyt, nyt kahdeksalla pultilla.

Tästä leikkauksesta jäi hermokivut.

Olin usean vuoden kipukroonikko ja kipua hoidettiin monella tavalla. Leikkauksen jälkeen aloin kuntouttaa selkääni vesikävelyllä heti kun pääsin liikkeelle. Kipulääkkeiden käytöstä tuli oikea kierre. Opioidit ovat vahvoja kipua poistavia aineita ja niitä söin paljon. Jos joku vain ehdottikin jotain uutta hoitomuotoa, niin olin valmis kokeilemaan.

Kipulaastari oli hyvä hoito, mutta olin allerginen laastarin liimalle ja laastarin hoitoaineelle, joten se siitä. Taas haettiin uusia lääkeitä ja alettiin ”huijaamaan aivoja”. En minäkään uskonut aluksi, että krooninen kipu ei ole pakarassa ja jaloissa vaan aivoissa. Aivot kun muistavat kivun, niin on tärkeintä, että saa kipukierteen loppumaan.

Onneksi tällä hetkellä olen lähestulkoon kivuton. Toisinaan kuitenkin joudun turvautumaan lääkkeisiin, kyynärsauvoihin tai keppiin. Kipu määrää ihmisen elämää voimakkaasti ja vaikuttaa kaikkeen tekemiseen. Kiitos myös miehelleni, joka on ymmärtänyt ja jaksanut kipuiluni. Puolin ja toisin olemme tukeneet ja auttaneet toisiamme vakavienkin sairauksien aikana.

Nykyään elämääni kuuluu hyvää ja oman selän hoito on tärkeintä. Olen mukana vapaaehtoisena Tampereen Seudun Selkäyhdistyksen hallitustyöskentelyssä. Olen myös innokas jääkiekkoa seuraava penkkiurheilija. Liikuntaharrastuksiini kuuluvat kävely ja sauvakävely sekä selkäyhdistyksen ryhmät, kuten vesivoimistelu ja kuntosalitreeni. Jotkut ovat kysyneet minulta, kuinka sinä aina jaksat käydä jumppaamassa. Se ei ole kiinni jaksamisesta tai viitsimisestä, vaan minun omaksi parhaaksi. Kukaan muu ei voi tehdä sitä puolestani. 

Tilaa Selkäliiton tuotteita: Uutuus: Heijastava vyölaukku Monikäyttöinen laukku, jonka kanssa näytät hyvältä ja näyt hyvin! Kaksi vetoketjullista taskua. Säädettävä hihna, jossa pikalukitus.

Säädettävyyden ansiosta laukku sopii käytettäväksi niin vyötäröllä kuin olan yli.

Juomapullo Vuotamaton, kestävä lasinen juomapullo neopreenisuojalla ja kantolenkillä.

Tilavuus: 500 ml Hinta 9,90 € + postikulut

Koko: 38 x 14 x 8 cm Tilavuus: 2,5 litraa Materiaali: 85 % polyesteriä, 15 % puuvillaa

Tilaa itsellesi tai lahjaksi.

Tilaukset: selkäkauppa.fi Ostamalla tuotteita tuet Selkäliiton toimintaa.

Hinta 24,90 € + postikulut

Liity jäseneksi!

Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi.

Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla Selkäliitto.fi.

Jäsenedut: • • • • •

Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet) Alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (TallinkSilja, Holiday Club) Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia

Haluan liittyä ______________________________________________ selkäyhdistyksen jäseneksi Nimi:

_____________________________________________________

Osoite:

_____________________________________________________

Selkäliitto maksaa postimaksun

______________________________________________________ Puhelin:

______________________________________________________

Sähköposti:

______________________________________________________

Syntymäaika:

__________________

(pp.kk.vvvv)

Päiväys ja allekirjoitus: __________________________________________________

Selkäliitto ry Sopimustunnus 5007981 Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki

Selkäyhdistysten yhteystiedot Espoon Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Lieksan Selkäyhdistys ry (22 €) Päivi Tallus (pj), 040 8272201, paivi.tallus@gmail.com Meeri Kauppinen (siht.), 040 585 4029, meeri.kauppinen@gmail.com

Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Anja Marttinen (pj), 040 846 6456, anja.marttinen@dnainternet.net, www.heisely.net

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com www.mikkelinselat.fi

Helsingin Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Napapiirin Selkäyhdistys ry (17 €) Ritva Kariniemi-Holm (pj), 040 564 2694, ritva.kari@gmail.com

Hyvinkään Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Sami Lehtimäki, 0400 884 566, sami.lehtimaki@hyvitera.fi Järviseudun Selkäyhdistys ry (20 €) Oili Kaunisto (pj), 040 512 0815, kaunisto.oili@gmail.com Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (20 €) Eero Kainulainen (pj), 050 552 2720, eero.kainulainen@pp2.inet.fi www.kantaselka.fi Keski-Pohjanmaan Selkäyhdistys ry (19 €) Pekka Nurmi (pj), 0500660145, pekka.nurmi@anvianet.fi www.kpselkayhdistys.com Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (22 €) Sinikka Kilpikoski (pj), 0400 242 481, sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi tukipuhelin 044 7577 636, ksselka@gmail.com www.keskisuomenselkayhdistys.com Kuhmon Selkäyhdistys ry (20 €) Ari Innilä (pj), 050 523 2044, ari.innila@gmail.com Eija Tuhkanen (siht.), 050 330 5916, eijatuhkanen2@gmail.com Kuopion Selkäyhdistys ry (22 €) Pertti Lötjönen (pj), 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com Pirjo Lötjönen (siht.), 044 554 8424, kuopioselkasihteeri@gmail.com Liikuntavastaavat, 040 566 4146, selkaliikunta@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.fi Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (20 €) Sirpa Heikkinen (pj), 0400 950 844, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (19 €) Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, sinikka.u@luukku.com, tukipuhelin 040 760 0644

26

Hyvä Selkä 4/2021

Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Kimmo Rundström (pj), 044 290 3753, kimmo.rundstrom@gmail.com Toimisto Kansankatu 53, 2. kerros, 90100 Oulu selkayhdistysossy@gmail.com https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/ Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (23 €) Sirpa Moilanen (pj), 050 322 4767, siroli.moilanen@gmail.com Lenita Mustonen (siht.), 045 205 0455 p-kselka@hotmail.fi, www.pkselka.fi Porvoon Seudun Selkäyhdistys ry Borgånejdens Ryggförening rf (18 €) Päivi Himanen (pj), 044 270 6989, paivi.himanen@hotmail.com www.selkayhdistysporvoo.net Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Tuula Lempinen (pj), 050 3211 479, tuula.lempinen@dnainternet.net Raimo Järvi (siht.), 0400 816 509, raimo.jarvi@eurajokinetti.fi Satakunnan Selkäyhdistys ry (25 €) Kari Rantavalli (pj), 040 547 9391, kari.rantavalli@sataedu.fi Marjatta Lahtinen (siht.), 050 5484 696, postia.lahtinen@gmail.com https://sataselka.webnode.fi/ Savonlinnan Selkäyhdistys ry (21 €) Jaakko Hassinen (pj), 044 974 6164, jaakhass@gmail.com Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys ry (22 €) Anna-Liisa Kallio (pj), 045 271 0165, kallionannaliisa@gmail.com Hilkka Talvitie (siht.), 050 327 3656 hilkka.talvitie@netikka.fi Tukihenkilö: Teija Perkiö, 040 563 7955, teija.k.perkio@gmail.com http:\\seinajoenselkayhdistys.wordpress.com

Selkäyhdistys SalpausSelät ry (22 €) Atte Sarilo (pj), 0400 353 055, atte.sarilo@gmail.com Brita Stång (varapj), 040 7429 325, stangbrita@gmail.com Jäsenasiat sss.sihteeri@gmail.com Vertaistukiasiat sss.vertaistuki@gmail.com Toimisto LINK, Hämeenkatu 26 A, 3. krs, 15140 Lahti www.lahdenlink.fi/jasenyhdistykset/ selkayhdistys-salpausselat-ry/ Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €) Anneli Jauhiainen (pj) 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com Suur-Salon Selkäyhdistys ry (24 €) Kari Lehti (pj), lehtikari50@gmail.com Maaret Halonen (siht.), 0500 745 331, maaret.h.halonen@gmail.com Matkat, retket, jäsenasiat Anne Lahti, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com www.salonselat.fi Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry (23 €) Arvo Autio (pj), 040 593 1146, arvo.autio@gmail.com, Tarja Joenpolvi (siht.), 040 090 8169, tarja1.tikka@gmail.com 040 557 6741, www.tamselka.fi Turun Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Pirkko Heino (pj), 0400 600 906, pirkko.h.heino@gmail.com Postiosoite Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Olli Kyläkangas (pj), 050 356 5610, olli.kylakangas@gmail.com Selja Kallio (siht.), selakallio@gmail.com https://tyrvaanselka.yhdistysavain.fi Vaasan Selkäyhdistys ry (22 €) Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com sihteeri@vaasanselkayhdistys.fi www.sinnedit.fi/toimija/vaasan-selkayhdistys-ry Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (16 €) Marjatta Hellsten (pj), 050 342 6950, hellsten.marjatta@gmail.com https://vakka-suomen-selkayhdistys.webnode.fi/ Vantaan Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Heinolan Seudun Selkäyhdistys Pikkujoulu 13.12. klo 18.00 WPK-talolla.

Liikuntaryhmät jatkuvat 2022 viikolla 2.

Tulossa 5/2022 Tuettu loma Varkauden Kun-

torantaan.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Helsingin, Espoon ja Vantaan selkäyhdistykset Pikkujouluja vietetään ma 13.12. klo 17.30-

19.30 Kampin palvelukeskuksessa. Ohjelmassa mm. joululauluja yhteislauluna, vapaata jutustelua ja pientä tarjoilua. Tilaisuus on maksuton. Tilaisuuteen mahtuu mukaan 25 henkilöä, ilmoittaudu kotisivuillamme www. selkayhdistykset.fi tai puh. 044 360 0201.

Ilmoittautuminen kevätkauden liikuntaryhmiin alkaa tiistaina 7.12.! Kevätkaudella

tarjolla selkäjumppaa, vesijumppaa, pilatesta ja kehonhuoltoa, 25 viikoittaista liikuntaryhmää Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Liikunta-aikataulu ja ilmoittautumislinkit löytyvät kotisivuiltamme: www.selkayhdistykset.fi.

Seniorin Selkä Kuntoon -liikuntaryhmät

jatkuvat tammikuussa. Ilmoittautuminen kevätkaudelle avautuu 7.12. Seniori-liikuntaryhmiin voivat osallistua maksutta +60-vuotiaat helsinkiläiset. Aikataulusta löytyy fysioterapeuttien ohjaamaa selkäjumppaa, vesijumppaa ja etäjumppaa. Lisätietoa kotisivuiltamme www.selkayhdistykset.fi tai puh. 044 360 0201.

Kanta-Hämeen Selkäyhdistys Kevään 2022 jumpat 10.1. alkaen Reipas fysiokimppajumppa ma 18.30-19.30,

Merja Sopenperä, Uimahallin liikuntasali.

Seniorijumppa ti 15.00-16.00, Reija Siltanen, Baunssin Sali, Kiekkoritarinkuja 3.

Vesijumppa ti 18.30-19.15, Maikki Lähteenmäki, Uimahalli HML. Passeli fysiokimppajumppa ke 18.45-19.45, Merja Sopenperä, Uimahallin liikuntasali.

Venyttelyjumppa pe 16.00-17.00, Merja Sopenperä, Uimahallin liikuntasali.

HUOM! Uimahallin sali on maakuntavaalien käytössä 11.1.–18.1. Sali ei silloin ole meidän käytössämme. Käy paikkaamassa muissa jumpissamme.

Lisätietoja www.kantaselka.fi ja sähköpostilla eero.kainulainen@pp2.inet.fi tai puh.

0505522720/Eero.

Kuntoloma lomakeskus Huhmarissa 3.– 8.10.2022. Loman omavastuuosuus on 100

euroa/hlö. Loman hakuaika on 7.5.–7.7.2022 suoraan Hyvinvointilomien kautta. Tämä on siis ennakkotieto, jotta voit varata jakson kalenteriisi. Pyrimme järjestämään yhteiskuljetuksen. Tiedotamme tarkemmin tulevissa jäsentiedotteissa.

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys

Suur-Salon Selkäyhdistys

Lopetamme syyskauden toiminnan viikolla 50 eli (viimeiset jumpat 16.12.).

Vuoden 2022 toiminnan aloitamme ma 10.1.

Vuoden 2022 jäsenlehti postitetaan vuoden 2021 lopussa kaikille jäsenille.

Kevään teatteri ”Perinnönjakajat” Mikkelin Teatterissa. Esitys la 19.2. klo 13, varattu yhdistyksellemme 60 paikkaa. Merkkaa päiväys itsellesi ylös. Palaamme yksityiskohtiin lähempänä.

Pelirinki 24.11. klo 17.

Kuukausitapaaminen Sytyssä 24.11. klo 18.

Pohjois-Karjalan selkäyhdistys Perinteiset selkäyhdistyksen järjestämät tanssit järjestetään su 19.12. klo 17.00 – 21.00 Kerhotalo Ruplalla, Sepänkatu 42, Joensuu. Liput 10 euroa, arpajaiset ja kahvio. Musiikista vastaa orkesteri Tahtipojat. Tervetuloa!

Jäsenkirje 1/2022 ilmestyy tammikuun ensimmäisellä viikolla. Kevään 2022 liikuntaryhmät ja muu toiminta löytyy jäsenkirjeestä. Ryhmiin ilmoittautuminen alkaa viikolla 2. Seuraa ilmoitteluamme pkselka.fi -sivuilla ja facebookissa.

Toivotamme kaikille terveyttä ja hyvää uutta vuotta.

Porvoon Seudun Selkäyhdistys - Borgånejdens Ryggförening Jumppa- ja joogaryhmät jatkavat Kevätkum-

mussa ja etänä myös kevätkaudella 2022. Tarkemmat tiedot löydät joulukuussa julkaistavasta Toimintakalenterista 2022. Ilmoittautumiset ja lisätiedot taina.pesonen@gmail.com tai puh. 040 5144 084.

Selkäyhdistys SalpauSelät Vaikka korona aiheuttikin normaalien toimintojen siirtoja, muutoksia ja soveltamista, olemme jälleen valmistautumassa Joulunaikaan ja ensi vuoden tapahtumiin.

Kiitos vielä kerran kaikille Selkäpäiväämme osallistuneille. Teemammehan oli "LIIKE ON LÄÄKE" ja sillä jatkamme myös 2022.

Jumpat alkavat viikolla 2 seuraavasti: Harjulassa Selkäryhmä 1 tiistaisin klo 11–12 60+-vuotiaille, helppo keskitaso.

Selkäryhmä 2 keskiviikkoisin klo 11–12 kaikenikäisille, keskitaso.

Miesten kuntojumppa keskiviikkoisin klo 19–20.

Tiedot ja ilmoittautumiset: Brita Stång, puh.

040 742 9325.

LINKin tiloissa Jooga torstaisin klo 10–11.

Harjulassa Vesijumppa perjantaisin klo 16.45– 17.30.

Ilmoittautuminen Merja Alanko. puh. 040 934 0285, toimisto@lahdenlink.fi.

Ryhmissä huomioidaan mukana olijoiden taso ja sovitetaan ohjelma kykyjen mukaan.

Hyvää joulua kaikille selistään välittäville!

Luennoimassa Ritva Tammilehto uniapneasta. Juhlistamme samalla yhdistyksen 14-vuotispäivää.

Jouluista musiikkia Sytyssä 13.12. klo 18.

Kimmo Lindegren vie meidät joulun tunnelmaan jouluisin sävelin kera joulukahvin.

Tammikuussa 2022 alkavat vesivoimisteluryhmät, venyttelyryhmä sekä kuntosalivuorot. Katso tarkemmin tammikuun alussa Salonjokilaakso, facebook ja www.salonselat.fi.

Rauhaisaa joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille!

Tampereen Seudun Selkäyhdistys Kaikille avoimet ilmaiset yleisöluentotilaisuudet keväällä 2022 Sampolan auditoriossa

tiistaisin klo 18-19, Tampereen seudun työväenopisto, Sampola, Sammonkatu 2, Tampere 18.1. Ikääntyminen ja selkäkipu. Luennoitsija Maria Sihvola, selkäneuvonnan koordinaattori. TtM, ft, Selkäliitto ry.

15.2. Selkäkipu ja fascia, osa 1. Luennoitsija Susanna Kiiltomäki, työfysioterapeutti, Pirte työterveys ja lääkärikeskus.

22.3. Selkäkipu ja fascia, osa 2. Luennoitsija Susanna Kiiltomäki, työfysioterapeutti, Pirte työterveys ja lääkärikeskus.

Luennot järjestetään yhteistyössä Tampereen seudun työväenopiston kanssa.

Luentoja on mahdollista seurata myös verkon välityksellä: https://peda.net/id/30947b6c2a1 Sääntömääräinen syyskokous la 27.11. klo 14 Pellervontuvalla, Pellervonkatu 9. Ennen kokousta yhdistys tarjoaa puuron ja kahvit alkaen klo 13.

Tutustu kevään liikuntaryhmiin kotisivuilla: tamselka.fi Vire – Tampereen Terveysmessut 22.-23.1.

Tampereen Messu- ja urheilukeskus.

Turun Seudun Selkäyhdistys Jäsenlehti Selkälehti kertoo tarkemmat tiedot toiminnastamme, mutta seuraavassa muutamia tietoja: Liikuntaryhmät jatkavat maanantaisin 13.12. asti TULE-tietokeskuksessa ja alkavat joulutauon jälkeen tammikuussa Ruusukorttelissa. Uutena myös tuolijumppa ja kuntosali. Ajankohtaiset tiedot kotisivuilla turunselkayhdistys.fi.

Selkäilta to 20.1. klo 17 TULE-tietokeskuksessa. Tietokirjailija Tuula Vainikainen kertoo muistisairauksia, uniapneaa, tekonivelleikkauksia ja isovanhemmuutta käsittelevistä kirjoistaan. Kahvitarjoilu.

Uusien jäsenten tutustumisilta ti 25.1. klo 17 TULE-tietokeskuksessa. Yhdistyksen ja tietokeskuksen toiminnan esittelyä. Kahvitarjoilu.

Vertaistreffit klo 15-17 joka kuukauden en-

Hyvä Selkä 4/2021

27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri simmäinen tiistai TULE-tietokeskuksessa vertaistukihenkilön johdolla.

Keskiviikkokerho joka kuukauden kolmas keskiviikko vaihtuvalla ohjelmalla. Tiedot jäsenlehdessä ja kotisivuilla.

TULE-tietokeskus on avoinna ma, ti, ja to klo 10-15, ke klo 11-18. Maksutonta ohjausta ja neuvontaa tuki- ja liikuntaelimistöön liittyvissä asioissa, teemapäiviä ja miniluentoja.

Tarkemmat tiedot tule.fi. Osoite Humalistonkatu 10, Turku.

Tyrvään Seudun Selkäyhdistys

Vakka-Suomen Selkäyhdistys

Olemme saaneet pitkän tauon jälkeen jälleen viiden ryhmän voimalla vesijumpata koko syksyn. Kiitos aktiivisille jumppareille. Pyrimme jatkamaan tammikuussa samoilla ryhmillä.

Ilmoitamme asiasta lähemmin.

Hallitus toivottaa jäsenilleen rauhallista joulunaikaa!

Selkäjumppa tiistaisin Saarniston koulun lii-

Yhdistysten merkkivuodet Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset 30 vuotta Yhdistys jakaa ansiomerkkejä myöhemmin ensi vuonna.

kuntasalilla, Santtiontie 17, Uki klo 18 -19. Joulutauko alkaa 15.12., jatketaan 11.1.2022. Omat jumppa-alustat ja vesipullo mukaan.

Tuoliavusteinen jumppa torstaisin Pohitullin peilisalilla, Pohjoistullitie 3, Uki, klo 18-19.

Joulutauko alkaa 17.12. ja jatketaan 13.1.2022.

Vesipullo mukaan. Ohjaajana molemmissa ryhmissä Niina Kemppinen.

Ansiomerkit 2021 Selkäyhdistys SalpausSelät ry Kultainen ansiomerkki Karhapää Pirkko Patamäki Antero Lisäksi Selkäliiton standaarin sai Brita Stång, joka on toiminut yhdistyksen hallituksessa jäsenenä, sihteerinä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana yhteensä 26 vuotta.

Vaasan Selkäyhdistys ry Kultainen ansiomerkki Nissinen Liisa Hopeinen ansiomerkki Hosiasluoma Eero Ranta Aino Rönnholm Helena Pronssinen ansiomerkki Åbb Leena Lämpimät onnittelut kaikille!

Vaasan selkäyhdistyksen ansiomerkit jaettiin elokuussa yhdistyksen kehittämispäivässä. Kuvassa vasemmalta Aino Ranta, Leena Åbb, Liisa Nissinen, Helena Rönnholm ja Eero Hosiasluoma. Kuva: Kurt Jäntti

Vuoden 2022 tuettujen lomien haku on auki Lomateema Lomakohde Loma-aika Voimaa vertaisuudesta -lomat omatoimisille aikuisille

Kruunupuisto Oy

07.03.–12.03.2022

Voimaa vertaisuudesta -lomat omatoimisille aikuisille

Härmän Kylpylä

18.09.–23.09.2022

Henkilömäärä

30 henkilöä

Omavastuuosuudet Loman omavastuuosuus on 20 €/vrk aikuisilta ja 17 vuotta täyttäneiltä. Alle 17-vuotiailta ei veloiteta omavastuuosuutta.

Loman sisältö Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneessa tai perhelomilla perhekoon mukaisissa huoneissa/huoneistoissa, ryhmäkohtainen ohjelma, yleinen vapaa-ajanohjelma, lomapaikan allasosaston ja kuntosalin käyttö.

Perhelomilla 1–3-vuotiaiden lastenhoito (4 x 2 h).

28

Hyvä Selkä 4/2021

Lomaa haetaan sähköisellä hakemuksella tai täyttämällä paperinen hakemus ja postittamalla se MTLH:lle. Esitteitä ja hakemuslomakkeita voi tilata puhelimitse 010 2193 460 (arkisin klo 9–13) tai sähköpostilla lomat@mtlh.fi.

Haku lomille päättyy 3 kuukautta ennen loman alkua.

Tutustu hakuohjeisiin ja täytä hakemus osoitteessa mtlh.fi/loman-hakeminen.

Hyvä Selkä 4/2021

29

Ovatko aikaiset herätykset sinulle vaikeita?

Aamujuontaja Aki Linnanahde ymmärtää ja kertoo, mikä paransi hänen virkeyttään Vuosienkaan jälkeen aikaiset herätykset eivät tunnu luonnollisilta, mutta Aki sanoo, että vireystilaa voi kuitenkin kohottaa laittamalla kuntoon pari perusasiaa: tavat ja nukkumisergonomian.

AKI LINNANAHTEEN ääni aloittaa lukuisien suomalaisten päivän. Pitkän linjan tv- ja radiojuontaja on vetänyt Radio Novan aamulähetystä Minna Kuukan kanssa jo viiden vuoden ajan. Linnanahteen herätyskello soi arkisin kello 5.05. Aikaiset herätykset ovat haaste hyville yöunille, sillä unta on saatava ajoissa ja unen on oltava palauttavaa eli virkistävää.

Jotta jaksamisessa saataisiin muutos parempaan, on nukkumiseen vaikuttavissa asioissa tapahduttava jokin konkreettinen muutos. Suurin muutoksen tarve korostui nukkumisen apuvälineissä eli sängyssä, tyynyssä ja peitossa – niillä nukutaan, ja siksi ne vaikuttavat suoraan unen laatuun ja palautumisen onnistumiseen.

Näistä syistä Linnanahde lähtikin mukaan yhteistyöhön nukkumisergonomian asiantuntijan Tempurin kanssa. Projekti alkoi lähtötilanteen kartoituksella ja unipäiväkirjan täytöllä.

Suurin osa suomalaisista nukkuu kuitutäytetyynyllä ja joustinpatjalla. Näitä ovat alennusmyynnit pullollaan. Ongelma niissä on materiaalien sopimattomuus laadukkaaseen uneen ja se, että tuotteita ei osata valita yksilöllisesti, jolloin ne istuvat huonosti käyttäjälleen.

Linnanahde sai käyttöönsä Tempursängyn, -tyynyn ja -peiton. Konkreettinen muutos oli iso ja siksi myös vaikuttava.

– Tempur-patjan sopiva jämäkkyys ja yksilöllinen muotoutuminen helpottavat illalla hyvän asennon löytymistä. Sänky ja

sen kanssa tarvittava tyyny sekä peitto ovat olleet loistavia. Ensimmäisten viikkojen jälkeen fiilikset uudesta sängystä ovat pelkästään positiiviset, Linnanahde arvioi.

Nukahtaminen helpompaa ja päivällä jaksaa paremmin Linnanahde myöntää, että aikaiset aamuherätykset eivät vielä vuosien totuttelunkaan jälkeen tunnu luontaisilta. Siksi hänen oli vaikea arvioida aamuista vireystasoaan Tempurin unikyselyä ja nukkumispäiväkirjaa täyttäessään. Ennen ja jälkeen sängyn vaihdon täytettävässä tutkimuksessa tulee muun muassa arvioida, kuinka monena aamuna tuntee itsensä väsyneeksi.

- Vastaus kysymykseen siitä, tunnenko itseni väsyneeksi aamuisin, on hiukan suhteellinen, koska se on itselleni niin epäluonnollinen aika herätä, hän toteaa.

Myös yöunien pituus on vakiintuneiden rutiinien vuoksi pysynyt Tempuriin vaihtamisen jälkeen melko samana, arkisin noin 7-8 tunnissa. Nukahtaminen on

kuitenkin Linnanahteen mukaan Tempurilla huomattavasti nopeampaa. Hän kokee myös nukkuvansa nykyään selvästi aiempaa paremmin.

- Nukahtaminen on tullut helpommaksi ja tapahtuu selvästi aikaisempaa nopeammin. Vaikka aamuinen perusväsymys onkin olemassa, on jaksaminen päivän mittaan parempaa, koska unen laatu on parantunut. Minun tapauksessani tavoitteena onkin muutos unen laadussa.

Parannuksista kertoo myös älykello, hän summaa.

Aiemmalla sängyllä ja tyynyllä Linnanahde ei kokenut nukkuvansa erityisen hyvin.

- Olo oli väsynyt sekä aamulla että päivän mittaan. Aamulla oli myös vaikeuksia lähteä liikkeelle, hän kuvailee aikaa ennen Tempuriin siirtymistä.

Nyt kun Linnanahde on jo tottunut Tempurilla nukkumiseen, huomaa hän eron helposti esimerkiksi mökillä, missä käytössä on vanhempi sänky.

- Mökkisängyssä nukutun yön jälkeen pää ei tunnu pitkistä unista huolimatta oikein nollaantuneelta, eli unen laatu ei ole hyvää, Linnanahde vertailee.

Jos haluat oppia lisää nukkumisergonomiasta ja saada vinkkejä parempaan uneen, voit kääntyä Tempurin koulutetun nukkumisergonomian asiantuntijan (KNA) puoleen. KNA:t ovat suorittaneet myyjille tarkoitetun eettisen erityiskoulutuksen, jossa kouluttajina ovat unen, anatomian, fysiatrian ja nukkumisergonomian ammattilaiset.

Lue lisää koulutuksesta ja löydä lähin nukkumisergonomian ammattilaisesi: nukkumisergonomia.fi ja sleepcenter.fi.

ILMOITUS

Tuotteita itselle tai lahjaksi Juomapullo Selkäliiton logolla

Gymba-aktivointilauta Gymba-aktivointilauta tarjoaa uuden tavan työskentelyyn, seisominen aktiivilaudalla pitää liikkeessä. Jatkuva liike parantaa keskittymiskykyä ja pitää virkeänä.

Vuotamaton, kestävä lasinen juomapullo neopreenisuojalla ja kantolenkillä.

Leveys: 46,5 cm Syvyys: 30,5 cm Korkeus: 5,5 cm Paino: 1,5 kg Painoraja: kestävyystesti takaa 300 kg asti

Tilavuus: 500 ml

90

9

159€

Värivaihtoehdot: musta, harmaa, antrasiitti, harmaa, sininen, pinkki, oranssi ja vihreä

Heijastava vyölaukku Selkäliiton logolla

Säädettävä läppäripöytä GetUpDesk Light

Monikäyttöinen laukku, jonka kanssa näytät hyvältä ja näyt hyvin! Kaksi vetoketjullista taskua. Säädettävä hihna, jossa pikalukitus. Säädettävyyden ansiosta laukku sopii käytettäväksi niin vyötäröllä kuin olan yli.

Mahdollistaa työskentelemisen seisten, kun ei ole säädettävää pöytää. GetUpDesk on kehitetty kannettavan tietokoneen käyttäjälle, mutta se sopii myös muihin tarkoituksiin säädettävyytensä vuoksi. Korkeuden saa säädettyä 8 eri tasoon. Värin voi valita itse kokoamisvaiheessa, toinen puoli on valkoinen ja toinen harmaa. Tuote on täysin Suomessa valmistettu.

Mitat: 56 x 74 x 3,6 cm Paino: 4,5 kg

Koko: 38 x 14 x 8 cm Tilavuus: 2,5 litraa Materiaali: 85 % polyesteriä, 15 % puuvillaa

90

24

179€

Hintoihin lisätään toimituskulut.

www.selkakauppa.fi

Hyvä Selkä 4/2021

31

ETÄERGONOMIA RATKAISUJA KOTIIN I www.ergofinland.fi

HYÖTYÄ KÄYTTÄJÄLLE Parempi ergonomia missä tahansa työskenteletkin Mukautuu kaikkien tarpeisiin Pitää sinut aktiivisena työpäivän ajan Työviihtyvyys paranee Ennaltaehkäisee tuki- ja liikuntaelinvaivoja