Issuu

Fibromyalgia on yleinen tukija liikuntaelinkipujen aiheuttaja

Selän terveyttä edistävä lehti

4/2020

Mitä osteopaatti tekee?

ROMAN SCHATZ:

Kuminauhalla lisää tehoa kotijumppaan

Olen käynyt kuntosalilla melkein puolet elämästäni Hyvä Selkä -lehti 30 vuotta

Paras selälle Paras unelle Paras tarjous

Tyyny on pääasia

Like no other

TEMPUR Ombracio-tyyny 159€ (norm. 189€) Tukee hyvin, korkeus muokattavissa ja sopii kaikkiin nukkuma-asentoihin

Fysioterapeutti suosittelee aitoa TEMPUR-tyynyä

Kysy Janikalta TEMPUR -tyynyn ja -patjan valinnasta sähköpostilla janika.kiuru@tempur.fi

Fysioterapeutti, nukkumisergonomian asiantuntija Janika Kiuru

TEMPUR®-TYYNY OHJAA PÄÄSI JA NISKASI OIKEAAN ASENTOON

TEMPUR North Box -parivuode TONNI POIS Esim. 160x200 cm, 7cm petauspatjalla alk. 4592€ (norm. 5592€), sinkkusängyn alennus 500€ Hinta sis. rungot, jalkasarjat ja 7cm sijauspatjan

Uudista sänkysi aidoksi TEMPURvuoteeksi! TEMPUR-sijauspatjan voi laittaa minkä tahansa hyväkuntoisen patjan päälle. TEMPUR vähentää kehoon kohdistuvaa painetta ja ennaltaehkäisee ja auttaa niska-, selkä- ja nivelkipuja. TEMPUR 7cm -sijauspatja -15%

Yksilöllisesti sopivalla tyynyllä parannat nukkumisergonomiaasi ja unesi laatua. TEMPURtyyny muotoutuu pääsi ja niskasi muotojen mukaan. Näin tyyny tukee kaularankaa optimaalisesti, ja hartiaseutusi rentoutuu ja palautuu päivän rasituksista. Aamulla heräät levänneenä, ilman niska- ja hartiakipuja.

TEMPUR®-TYYNYN HYÖDYT OVAT ENEMMÄN KUIN RAHAN ARVOISET TEMPUR tyynyjen anatomisesti oikea muoto ja painetta vähentävät ominaisuudet lievittävät tehokkaasti niska-hartiaseudun kipuja ja niskan jännitystä. Tyynyt vähentävät jopa noista syistä

johtuvaa migreeniä. TEMPUR-tyynyt muotoutuvat yksilöllisesti sopiviksi ja tuovat niskalle tuen sekä mukavuuden. Oikeanlainen tyyny lieventää kuorsausta ja uniongelmia sekä mahdollistaa oikeanlaisen nukkumisergonomian, joka lievittää jopa alaselän kipuja.

SOPIVAN TEMPUR®-TYYNYN VALINTA Sinulle sopivimman tyynyn valintaan vaikuttavat nukkuma-asentosi, hartioidesi leveys ja kaulasi pituus, patjasi upottavuus sekä sinun mieltymyksesi joko vahvaan tukeen tai pehmeään tuntemukseen.

KOKEILE TYYNYNVALINTAKONETTA fi.tempur.com/tyynynvalinta

Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen lähimmästä Brand Storesta www.sleepcenter.fi /varaa-aika

Varauskoodi: SELKÄLIITTO Kaikille ajanvaraajille lahja. Voimme tehdä kartoituksen sinulle sopivista tuotteista myös verkkosivujemme chatin välityksellä!

Tempur Brand Store Selkäliitto ja Uniliitto suosittelevat vain aitoa TEMPURIA

Ostamalla Tempuria tuet Selkäliiton toimintaa!

VANTAA Kauppakeskus Tikkuri • ESPOO Kauppakeskus Iso Omena TURKU Eerikinkatu 9 • RAISIO Kauppakeskus Mylly • HYVINKÄÄ Kauppakeskus Willa JOENSUU Kauppakatu 23a • www.sleepcenter.fi • www.tempur.fi

Pääkirjoitus Marjo Rinne

Muutos on pysyvää

uoden päätteeksi on tapana luoda katsaus menneeseen. Kuluneena vuonna moni asia on ollut toisin kuin aikaisemmin. Jo antiikin kreikkalaisen filosofin Herakleitosin toteamus "Muutos on todellista, pysyväisyys vain harha" pitää edelleen paikkansa. Emme silti osanneet edes aavistaa, millainen vuodesta tulisi. Seuraavassa käännänkin katseen mieluummin tulevaan. Selkäliiton ja sen jäsenyhdistysten toiminta jatkuu edelleen, jotain muuttuu, jotain pysyy ennallaan. Liitto on pitänyt onnistuneesti vuoden 2020 sääntömääräiset kokouksensa pääosin etäyhteyksillä, samoin liiton hallitus on kokoustanut etänä. Aluksi kokousten järjestäminen etänä tuntui hankalalta, mutta onneksi tietoliikenneyhteydet sekä tekniikka toimivat hyvin – opimme paljon uutta. Kokousedustajien kasvojen näkeminen ja äänen kuuluminen ruudun kautta on ollut yhtä luontevaa kuin kokouksessa yleensäkin. Väliaikaiset lakimuutokset mahdollistivat virallisesti poikkeavat kokousjärjestelyt, koska järjestön sääntöjen ja yhdistyslain mukaan se ei olisi muutoin ollut mahdollista. Siksi Selkäliiton sääntöjen uudistaminen on juuri nyt ajankohtaista,

jotta etäkokousten mahdollisuutta voidaan käyttää jatkossakin. Tuleviin vuosiin vaikuttaa myös Selkäliiton uusi strategiakausi ajalle 2021–2023. Sen tunnuslauseeksi valittiin "Liikkuva selkä kantaa kauas". Strategiaa olivat valmistelemassa niin hallituksen jäsenet kuin paikallisyhdistysten edustajat. Lisäksi liiton asiantuntijaryhmän jäsenet antoivat sidosryhmänä arvokasta palautetta muokkausvaiheessa. Selkäliitto haluaa toiminnallaan kannustaa jäsenistöään edistämään selän hyvinvointia liikkumalla ja muilla terveellisillä elämäntapavalinnoilla. Painopisteiksi valittiin kolme tärkeää kokonaisuutta, joissa korostuu luotettavan selkätiedon välittäminen, liikkumisen ja liikunnan lisääminen sekä yhteistyön lisääminen eri tahojen kanssa. Uuden strategian vieminen käytäntöön on sekä liiton että paikallisyhdistysten tehtävä. Ennen strategian toteutumista tarvitaan keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa. Uusien asioiden käytäntöön vieminen ei silti etene pelkällä keskustelulla, vaan ennen kaikkea tarvitaan innostusta ja ketterää kokeilua. Hyvä Selkä -lehden 30. juhlavuosi on lopuillaan ja lehti siirtyy uudelle vuosikymmenelle. Uuden strategian mukaisesti välitämme edelleen luotettavaa ja ajankohtaista selkätietoa. Kiitän lämpimästi jälleen kerran selkäyhdistysten jäseniä ja lukijoita kuluneesta vuodesta. Marjo Rinne puheenjohtaja

Hyvä Selkä 4/2020

Sisältö 4/2020

16-17

Pääkirjoitus

Kuntosali oli selän pelastus

Fibromyalgia on laaja-alainen kipu-uupumusoireyhtymä

Lukunurkka

Back to Move! -hanke etenee hyvin koronasta huolimatta

Vastuskuminauhalla voimaa jalkoihin

Tutkimustietoa

Osteopaatti hoitaa kehoa kokonaisvaltaisesti

Yksilöllistä liikuntaneuvontaa teknisellä sovelluksella

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

Kuva: Nina Kellokoski

20-21 HYVÄ SELKÄ - SELKÄLIITTO RY:N JÄSENLEHTI Julkaisija Selkäliitto ry Toimitus päätoimittaja Marjo Rinne toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio toimitussihteeri Pia Bilund 31. vuosikerta ISSN 2323-9484 Aikakauslehtien liiton jäsen

Taitto Eepinen Oy Jauri Varvikko Paino Arkmedia Kannen kuva Curt Richter Keskiaukeaman kuvat Nina Kellokoski

Kuva: Osteopaattiliitto / Pete Laakso, Tailorframe

Ilmestymispäivät 2021 1/2021 22.1. 2/2021 23.4. 3/2021 3.9. 4/2021 26.11. Tilaukset ja jäsenasiat selkaliitto@selkaliitto.fi puh. 09 605 918 www.selkaliitto.fi Vuosikerta 30 €

Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa. Aineistot seuraavaan lehteen 31.12.2020 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.

Hyvä Selkä 4/2020

Toiminnanjohtajalta

Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki puh. 09-605918, selkaliitto@selkaliitto.fi www.selkaliitto.fi

Hallitus 2020 Marjo Rinne (pj) Kaarina Frosterus Sirpa Heikkinen Pirjo Karlsson Leena Kämppi Eija Kärkkäinen Sirpa Moilanen (varapj) Eira Mäkitalo Teuvo Näätänen Kari Rantavalli Milla Suomi

Toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi Tiedottaja Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi Toimistosihteeri Jaana Martinkauppi 09 605 918 selkaliitto@selkaliitto.fi Selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola 050 465 7884 maria.sihvola@selkaliitto.fi Koulutus- ja liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi Hankekoordinaattori, Back to Move! Katri Koivuneva 050 4111 960 katri.koivuneva@selkaliitto.fi

Toivo ja asenne auttavat eteenpäin VAARINI NIMI OLI TOIVO. Lapsena mielestäni nimi oli vähän hassu, ja niin oli vaarinikin. Myöhemmin aloin pitämään nimen positiivisesta sävystä ja merkityksestä – toivosta. Nyt jos koskaan tarvitaan toivoa. Toivoa siitä, että koronatilanne ei pahene ja siitä, että mahdollisimman moni siihen sairastunut selviää vähillä oireilla. Toivohan juurtuu aina vallalla olevaan tilanteeseen ja sen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Vaikean tilanteen hyväksyminen vie usein aikaa. Nyt ei voida pitää kiinni valmiiksi suunnitelluista ohjelmista tai rutiineista. Tilanteen hyväksyminen mahdollistaa oman vaikuttamisen tilanteeseen. On koitettava tehdä erilaisia, uudenlaisia valintoja. Toivon lisäksi tarvitaan joustavuutta. Monet saattavat olla kotona tällä hetkellä miltei yötä päivää. Miten kodin voisi muuttaa siten, että voisi tehdä asioita eri tavalla, jotain ”enemmän”? Millä pystyisi ylläpitämään arkiaktiivisuutta? Liike kuitenkin helpottaa niin fyysisesti kuin psyykkisesti – ihan tutkitusti. Vanhat rutiinit tulisi miettiä uusiksi. Esteen ilmaantuessa pitäisi löytää tilannejoustavuutta eli etsitään toinen, senhetkisiin olosuhteisiin sopiva vaihtoehto sen sijaan, ettei tekisi mitään. Jos ei ole motivaatiota, mielen valtaavat laiskuus, mukavuudenhalu ja tekosyyt. Voisiko meitä motivoida se, että tulevaisuus tulee tuomaan paljon hyvääkin? Joudumme miettimään asioita tarkemmin, ja asiat ja tavat saavat toisenlaista merkitystä. Tarpeettomat asiat karsiutuvat. Koti pitäisi designata uudelleen. Istumisen ja paikallaanolon haittoja voi vähentää helpoiten lyhentämällä paikallaanoloon käytettyä aikaa. Jo aivan lyhyetkin tauot ovat hyödyllisiä. Puhelimessa puhuessa kannattaa kävellä vaikka vain huoneesta toiseen. Tai mitä jos ottaisit esiin sen vaateripustimena toimineen kuntopyörän ja aina välillä hyppäisit sen selkään ja polkisit kymmenen minuuttia? Sen jälkeen olo on parempi, energisempi. Joustavan tavan noudattaja miettii, miten hän voi näissä olosuhteissa edetä kunnon kohottamiseen liittyvää tavoitettaan kohti. Hän voi etsiä tietoa ja jumppaohjeita Selkäkanavalta. Haastavissa oloissa tarvitaan siis muutosta ajattelussa ja asenteessa. Älä siis yritä pärjätä yksin tai rakentaa hyvää elämää vain itsesi varaan. Toivo tarvitsee tutkitusti toisia ihmisiä. Voisitko ottaa etäyhteyden ystävääsi ja nauttia virtuaalikahvit? Molemmat keittävät tahoillaan kahvit ja sitten rupatellaan kuulumiset. Pidetään huolta siitä, että jouluna kenenkään ei tarvitsisi tuntea yksinäisyyttä. Hyvää loppuvuotta ja toiveikasta uutta vuotta! Kirsi Töyrylä-Aapio kirsi.toyryla@selkaliitto.fi

Hyvä Selkä 4/2020

Kuntosali oli selän pelastus Roman Schatz ei nuorena uskonut löytävänsä itseään kuntosalilta. Nyt mies hikoilee salilla useamman kerran viikossa ja tuntee olonsa vahvaksi. Notkeutta hän ylläpitää joogalla, ja selän kipuillessa apu löytyy kävelystä.

Teksti: Pia Bilund • Kuvat: Dirk Archner ja Saara Saarteinen

irjailija ja toimittaja Roman Schatzilla on aina ollut jonkin verran selkäongelmia. Pitkälle, yli 190-senttiselle miehelle huonekalut ja työtasot ovat yleensä liian matalia ja kumarassa asennossa oleminen, kuten tiskaaminen, sattuu selkään. Isommin selkäkipu, tarkemmin sanottuna noidannuoli, iski Romaniin noin 30-vuotiaana. Äkillinen voimakas kipu yllätti, kun hän laittoi farkkuja jalkaan. Avuksi selkäkipujen taklaamiseen löytyi sitten liikunta ja kuntosali. – Kaverini otti mut mukaan kuntosalille. Ja olen käynyt kuntosalilla siitä lähtien eli melkein puolet elämästäni. Se oli mun pelastus. Hankin lihaksia, vahvistin keskivartaloa ja koko kehoa.

Kävelevä himotreenaaja Roman täytti elokuussa 60 vuotta ja tietää, että lihasmassa katoaa iän myötä, joten siitä on huolehdittava. Selkä pysyy nykyisin kunnossa liikunnan avulla, vaikka aika ajoin selkäkipu ilmoittaakin itsestään. Kun selkä on ”huonossa kunnossa”, silloin Roman kävelee. – Mä kävelen ja mun pitää aina kilometrin välein mennä kyykkyyn ja venytellä nikamia paikoilleen. Sitten jaksaa taas. Mutta se on vähän noloa ja näyttää siltä, että sedältä tulee oksennus. Joskus on joku kysynytkin, että onko kaikki okei – joo, selkä vaan vaivaa. Roman kävelee keskimäärin 10 000 askelta päivässä. Hän on myös treenannut ahkerasti. Harjoitusohjelmaan on kuulunut kuntosalia 4–5 kertaa viikossa ja 6

Hyvä Selkä 4/2020

kerran viikossa joogaa. Kuntosalille oli helppo mennä, sillä se sijaitsi kätevästi samassa talossa, jossa Roman asui. Sittemmin mies on muuttanut ja etsii uutta salia uuden kodin läheltä. – Olen siis ollut ihan himotreenaaja. Vanhalla miehellä on ”sixpack”, mutta naama on rytyssä eikä se oikein sovi vartaloon, Roman naurahtaa. Hieman toisenlaista treeniä Roman sai lokakuisen muuton yhteydessä.

yhdellä jalalla niin kauan kuin huvittaa. – Joogassa hyvä juttu ovat nimenomaan tasapaino ja mikroliikkeet, pienet korjausliikkeet, jotka haastavat kehoa. Ei siinä lihaksia saa, mutta yllättävän hankalaa se on. Teen netin kautta noin kerran viikossa ohjelmaa, jossa koko keho tulee kunnolla venytetyksi, ja lopuksi seison päälläni. Enemmänkin olisi hyvä joogata.

Vahva olo ja makea fiilis

”Liikunta on lääke kaikkeen.” – Tein muuton itse, kahdeksan reissua edestakaisin. Mutta hyvin selkä kesti kantamisen ja hankalat asennot, eikä tarvinnut erikseen käydä kuntosalilla. Se oli hyötyliikuntaa. Liikunta on Romanin mielestä ainoa lääke kaikki vaivoihin. Kivuttomuuden ja liikunnan ilon lisäksi mies kertoo treenaavansa senkin takia, että hän myy itseään. – Olen yhden ihmisen firma ja sen nimi on Roman Schatz. Olen tuote ja mun täytyy pitää huolta tästä tuotteesta. Kuntosalilla hikoilun lisäksi Roman on harrastanut joogaa säännöllisesti jo vuosia. Hänestä on tärkeää, että keho pysyy notkeana, saa vielä varpaista kiinni tai saa kädet yhteen selän takana, toinen käsi ylä- ja toinen alakautta, tai voi seisoa

Roman kertoo tekevänsä vain ja ainoastaan istumatyötä. Juuri siksi hän onkin himoliikkuja, vaikka kertoo periaatteessa olevansa hedonisti, joka ei tee mitään, mikä ei tunnu kivalta. – Mutta liikkumiseen mulla ei ole sellainen suhde ”ei hitto, mä en jaksais”, vaan mä tiedän, että jos lähden salille, tunnin jälkeen mua ei enää ketuta, ei stressaa. Ja vaikka olen pumpannut rautaa tunnin verran, sen jälkeen tunnen itseni tosi vahvaksi, en suinkaan väsyneeksi tai uupuneeksi. Se on makee fiilis. Romanin työpöytä ja -jakkara ovat säädettäviä eli työasentoja voi vaihdella päivän aikana. Hän myös liikuskelee paljon työpäivän aikana eikä istu paikallaan juuri 15–30 minuuttia pidempiä aikoja. Puhelut ja hampaiden pesutkin sujuvat mieheltä ympäriinsä kävellen. Askeleita arkeen kerryttää lisäksi autottomuus. – Mulla ei ole ollut autoa enää moneen vuoteen. Kävelen paljon, erityisesti kun liikun Helsingin sisällä. Voin kävellä 30–40 minuutin matkan. Matka ratikalla kestäisi kuitenkin yhtä kauan, varsinkin jos pitää vaihtaa. Käveleminen on mulle erittäin tärkeää.

Roman Schatz, 60 • Saksalaissyntyinen kirjailija ja toimittaja. • Julkaissut 15 teosta: romaaneja, tietokirjoja, oppikirjoja ja sarjakuvaalbumeja. • Viikoittainen radioohjelma Maamme-kirja Yle Radio 1:ssä. • Harrastaa kuntosalia, joogaa, kävelyä ja musiikkia. • Perheeseen kuuluu kouluikäinen tytär ja kaksi aikuista lasta aiemmasta liitosta.

”Saksalaiset ovat pilanneet saunan.”

Selkäkipu ei ole Romanin mukaan kauheasti haitannut työn tekemistä. Mies on kuitenkin huomannut, että selkäkipu korreloi suoraan elämäntapojen, etenkin syömisten kanssa. – Jos syön kiltisti vihanneksia, enkä syö ylimääräistä sokeria, suklaata, jätskiä tai sipsejä, mitään sellaista ”pahaa”, niin selkäkivut pysyvät poissa. Roman kertoo painavansa tällä hetkellä 94 kiloa, mutta on joskus painanut enemmän. – Sen kyllä tuntee selässä, jos edessä roikkuu kymmenen kilon kaljavatsa.

Etätöitä vuodesta 1996 Nyt korona-aikana moni on siirtynyt tekemään etätyötä kotiin. Romanille etätyö on ollut normaalia jo vuodesta 1996 lähtien. – Ainoa käytännön ero mun työssä nyt korona-aikaan on se, että ei ole ollut live-

keikkoja, mikä tuntuu tietysti kukkarossa. Mutta onneksi on radio ja voi kääntää. Mun päätoimeentulo on jo vuosia ollut radio ja se on aina etätyötä. Viikkopalaveritkin hoituvat nyt videoyhteydellä. Romanin Ylellä vetämä keskusteluohjelma Maamme-kirja jatkuu ainakin vuoden 2021 loppuun asti. Kesällä hän käänsi kirjan saksasta suomeksi, ja siitä on tulossa myös äänikirja, jonka kustantaja haluaa Romanin lukevan. Miehellä on myös uusi oma kirja työn alla. – Kirjaprojektilla ei ole vielä kustantajaa, joten ei tarvitse henkensä edestä kirjoittaa. Tähtään siihen, että kirja ilmestyy ensi vuonna. Toivottavasti silloin on taas kirjamessut, ei vain verkossa. Vastapainoa työlle tuovat askareet alaasteikäisen tyttären kanssa. Roman vie ja hakee tyttären koulusta, laittaa tälle ruokaa ja tekee yhdessä läksyjä. – Mulla on jo kaksi täysi-ikäistä lasta ja meillä on aina ollut niin, että olen ollut

se vanhempi, jolle koulusta on soitettu, jos lapsi on kipeä. Olen aina tehnyt töitä kotona ja mun aikataulu on hyvin joustava. Ja se on kiva. Vapaa-ajallaan Roman harrastaa myös laulamista ja soittaa kitaraa. Miehen tekemiä lauluja voi kuunnella hänen Youtube-kanavallaan.

Alastomat ja hikiset suomalaiset Roman on asunut Suomessa vuodesta 1986. Häntä kutsutaankin ”Suomen viralliseksi saksalaiseksi” ja häneltä kysytään usein eroista suomalaisten ja saksalaisten välillä. Yleistyksiin Roman ei lähde, sillä saksalaisia on monenlaisia kuten suomalaisia, ja maiden sisällä on alueellisia eroja.

➠ Hyvä Selkä 4/2020

➠ – Toisaalta, Saksassa asuu 80 miljoonaa ihmistä samalla pinta-alalla kuin Suomessa viisi miljoonaa, joten siellä on kilpailuhenkisempää ja organisoidumpaa, ehkä, Roman pohtii. Joitakin kulttuurieroja joka tapauksessa on. Yksi niistä liittyy saunaan. Suomalaisella ja saksalaisella saunalla on eroa. – Suomalainen on paljon useammin alasti ja märkä, hikinen. Suomalainen on myös paljon useammin pakkasessa tai metsässä, tilastollisesti, ei tietenkään kaikki. Saksalainen sauna on Romanin mielestä naurettava. Siellä kello tikittää eikä löylyä saa heittää itse. – Löylyä tulee heittämään löylymestari ja löyly haisee eteerisille öljyille. Ja sitten löylymestari tekee pyyhkeestä propellin niin, että alalauteella on yhtä kuuma kuin ylälauteella. Ja tälle pitää taputtaa. Saksalaiset ovat pilanneet saunan.

Kurinalainen kuin sotilas

”Treenin jälkeen tunnen itseni tosi vahvaksi, en suinkaan väsyneeksi tai uupuneeksi.”

Hyvä Selkä 3/2020

Roman on merkinnyt kalenteriin treenikertansa ja yllättynyt itsekin niiden suuresta määrästä. – Se näyttää aika hyvältä, mutta on siellä reikiäkin. Ehkä taustalla on näyttämisen haluakin, joka kumpuaa siitä, että hänelle on sanottu: ”Roman, sulla ei ole minkäänlaista itsekuria. Sä aloitat tuhat asiaa, mutta mitään et saata loppuun.” – Mulla on aina ollut tarve näyttää jollekin, en tiedä kenelle, että olen kurinalainen sotilas, treenaan kurinalaisesti ja vien asiat loppuun. Kurinalaisuus, mä inhoan sitä, mutta toisaalta ilman sitä en voisi pyörittää yhden miehen firmaa ulkomailla. Koululiikunnasta 1970-luvun Saksasta Romanilla on ikävät muistot. Liikuntatunnit olivat hänelle hirveä painajainen. – Piti pelata futista ja olin aina se viimeinen, jota kukaan ei halunnut joukkueeseen. En osannut juosta, en heittää palloa enkä tehdä mitään pallotemppuja. Olin vähän plösö poika. Siitä jäi mulle jokin trauma. Eroja Suomen ja Saksan välillä löytyy Romanin mielestä myös urheilussa. Hänen teoriansa on se, että suomalaiset ovat perinteisesti hyviä sellaisissa lajeissa, joita voi tehdä yksin ja joissa yksilösuoritus on tärkeä, esimerkiksi hiihto ja ralli. Suomi on Romanista liikuntahullu maa.

– Suomessa kaikki ovat joutuneet hiihtämään. Täällähän hiihdetään 50 kilometriä pakkasessa ihan huvin vuoksi. Minä en ole koskaan hiihtänyt metriäkään, siis murtomaasuksilla. Lasketellut olen kyllä, koska olen kotoisin Alppien reunalta. Mutta ”himoliikkujien” rinnalla oma lajinsa ovat ”pössyttelevät sohvaperunat”, jotka kaipaisivat kannustusta liikunnan aloittamiseen. Mitä sarkasmistaan tunnettu kirjailija sanoisi heille? – Mun terveysvinkki keski-ikäisille suomalaismiehille on: myy autosi ja kulje julkisilla, jalan tai hanki fillari. Se tekee selällekin hyvää. Yksi hyvä arkiliikunnan muoto on myös portaiden kävely. – Vaikka rappujen kävelyllä ei olisi merkitystä sun kokonaisvaltaisen voinnin kannalta, siitä tulee hyvä fiilis, kun olet selättänyt taas kerran sisäisen laiskiaisen. Sillä on tärkeää terapeuttinen vaikutus.

Hallinnan tunne kantaa Nuorempana Roman ei olisi ikinä uskonut, että löytää vielä itsensä kuntosalilta. Elämässä on parempaakin tekemistä kuin pumpata jotain typerää rautaa kellarissa. Mutta kuntoilussa on myös psyykkinen, filosofinen ulottuvuus. – Kun elämä heittää kanveesiin, minäpä jumalauta nousen ylös. Niin kuin turkkilaisessa ylösnousussa, jossa makaat selällään ja nouset ylös 20 kilon kahvakuula tai kaljakori kädessä. Siinä treenaantuu koko kroppa, kahvakuulailusta tykkäävä mies veistelee. – Ja kun 4–5 kertaa viikossa hengästyy niin, että t-paita on kunnolla märkä, se tekee ihollekin hyvää. Liikunta antaa Romanin mukaan illuusion siitä, että on kontrollissa, hallitsee tilannetta. – Kun on pidempään treenannut, tulee pidempi hallinnan tunne. Ja kun lihakset alkaa näkyä, sitä on myös kiva katsoa. Ikää kertyy meille kaikille väistämättä lisää ja jossain vaiheessa on aika jättää jäähyväiset keholle. Roman haluaa pysyä hyvässä kunnossa ja aktiivisena vielä pitkään. – Täytin just 60 vuotta, mutta hyvässä lykyssä mulla on vielä 20 vuotta edessä. Treenaan senkin takia, etten joutuisi pyörätuoliin vaan omin jaloin ja voimin pärjäisin. 

Ajankohtaista

Koonnut: Pia Bilund

Syyskokous pidettiin etäyhteyksin:

Uusia jäseniä liiton hallitukseen SELKÄLIITON JÄRJESTÖPÄIVÄT ja syyskokous pidettiin 14.–15. marraskuuta Vaasassa. Kokousisäntänä toimi Vaasan Selkäyhdistys, joka vietti 30-vuotisjuhlaansa. Vallitsevan koronapandemian takia Selkäliiton kokous pidettiin hybridikokouksena, ja suurin osa kokousedustajista osallistui tilaisuuteen etäyhteyksin. Mukana oli kaikkiaan yli 30 osallistujaa 17 selkäyhdistyksestä. Sunnuntaina 15.11. pidetyssä syyskokouksessa Selkäliiton hallitukseen vuosille 2021–2022 valittiin kaksi uutta jäsentä Petri Kaunisto (Kuopion Selkäyhdistys) ja Leila Tarna (Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset). Jatkokaudelle erovuoroisista valittiin uudelleen Pirjo Karlsson (Heinolan Seudun Selkäyhdistys), Leena Kämppi (Mikkelin Seudun Selkäyhdistys) ja Kari Rantavalli (Satakunnan Selkäyhdistys). Kaksivuotiskauttaan Selkäliiton hallituksessa ensi vuonna jatkavat Kaarina Frosterus (Turun Seudun Selkäyhdistys), Sirpa Heikkinen (Kymenlaakson Selkäyhdistys), Sirpa Moilanen (PohjoisKarjalan Selkäyhdistys), Eira Mäkitalo (Tyrvään Seudun Selkäyhdistys) ja Teuvo

Selkäliiton puheenjohtaja Marjo Rinne (vas.) luovutti kiitoskukkaset kokousjärjestäjänä toimineen Vaasan Selkäyhdistyksen puheenjohtajalle Aino Rannalle. Kuva: Jaana Martinkauppi

Näätänen (Siika-Pyhä-Kalajokilaakson

Selkäyhdistys). – Syyskokous voitiin järjestää poikkeusoloissa etäyhteyksin ja jäsenet erovuoroisten tilalle hallitukseen saatiin valittua sähköisellä äänestyksellä. Osallistujat kokivat myönteisenä uuden tavan

järjestää sääntömääräinen kokous etänä, ainoastaan järjestötapaamiseen liittyvä vapaamuotoinen kuulumisten vaihto jäi tällä kertaa toteutumatta, Selkäliiton puheenjohtaja Marjo Rinne kertoo. Lämpimät onnittelut kaikille valituiksi tulleille!

Moni on löytänyt uusia : y l e Kys

tapoja liikkua korona-aikana

SELKÄLIITON SYYSKUISEEN kyselyyn vastanneista 92 prosenttia oli kokenut selkä- tai niskakipuja viimeisen puolen vuoden aikana. Yli puolet vastaajista koki selkä- tai niskakivun pysyneen ennallaan, reilu kolmannes koki kivun lisääntyneen ja kuusi prosenttia koki kivun vähentyneen. Viidennes selkä- ja niskakipuisista oli jättänyt käymättä lääkärissä, ja noin joka kolmas vastaajista, joille oli määrätty fysioterapiaa selkä- tai niskakipuun, perui hoitokertoja koronapandemian takia. Kuva: Freepik

Kyselyyn vastanneista 43 prosenttia kertoi liikunnan harrastamisen vähentyneen pandemian aikana. Liikuntaa harrasti kuten ennenkin 35 prosenttia ja 20 prosenttia ilmoitti harrastaneensa liikuntaa jopa aiempaa enemmän. Lisäksi 30 prosenttia vastaajista ilmoitti löytäneensä koronaaikana uusia tapoja harrastaa liikuntaa. Yleisimmät uudet liikkumismuodot olivat ulkoliikunta eri muodoissaan (esim. kävely, sauvakävely, juoksu, pyöräily) sekä nettijumppa ja kotijumppa. Liikunta olikin kyselyn mukaan käytetyin itsehoitokeino selkä- ja niskakivun lievittämiseen. Muita keinoja kivun lievittämiseen olivat esimerkiksi selän lepoasennot, rentoutumisharjoitukset ja kylmä- tai lämpöhoito. Selkäliiton verkkokyselyyn koronapandemian vaikutuksista selkä- ja niskakipuun vastasi 15.–22.9.2020 yli 1 000 henkilöä. Suurin osa vastaajista (91 %) oli iältään 46–79-vuotiaita ja naisia (85 %), ja noin puolet vastaajista (51 %) oli Etelä-Suomesta. Vastaajista 96 % on selkäyhdistysten jäseniä.

selkakanava.fi/selkaliiton-koronakysely

Hyvä Selkä 4/2020

Asiantuntija-artikkeli

Fibromyalgia on laaja-alainen kipu-uupumusoireyhtymä Fibromyalgia on krooninen kipu-uupumisoireyhtymä, jossa esiintyy laaja-alaista tukija liikuntaelimistön kipua sekä kosketusarkuutta eri puolilla kehoa. Fibromyalgiaperäiset tukija liikuntaelin kivut eivät selity vammalla, vauriolla tai tulehduksella. Muita tyypillisiä oireita ovat uupumus, virkistämätön uni, muistihäiriöt ja erilaiset mielialaoireet kuten masennus. FIBROMYALGIAA ESIINTYY noin 1,3–8 prosentilla väestöstä riippuen käytetyistä diagnostisista kriteereistä, ja sen esiintyvyys on samaa luokkaa maailmanlaajuisesti. Fibromyalgia onkin toiseksi yleisin pitkäkestoisten tukija liikuntaelinkipujen aiheuttaja nivelrikon jälkeen. Lisäksi se on noin kaksi kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä ja sitä voi esiintyä kaikenikäisillä.

Mistä fibromyalgia johtuu? Fibromyalgian perussyytä ei vielä tunneta. Se kuuluu niin sanottuihin toiminnallisiin häiriöihin, joilla tarkoitetaan toimintakykyä ja elämänlaatua haittaavia oireita ja oireyhtymiä, joiden syy ei perusteellisissakaan somaattisissa tai psykiatrisissa tutkimuksissa selviä. Toiminnallisiin sairauksiin kuuluu laaja joukko monimuotoisia ja erilaisia oireyhtymiä, kuten krooninen väsymysoireyhtymä, Crohnin tauti, ärtyvä paksusuoli, kivuliaat purentaongelmat (TMJ), toiminnalliset suolistoongelmat, ärtynyt virtsarakko ja levottomat jalat. Toiminnallisten oireiden ja häiriöiden syntyyn sekä niiden jatkumiseen vaikuttavat keskushermostoperäiset häiriöt. 10

Hyvä Selkä 4/2020

Fibromyalgian todennäköisimpänä syynä pidetään keskushermostoperäistä kivun säätelyhäiriötä ja autonomisen hermoston epätasapainoa. Tutkimuksissa on todettu fibromyalgiaa sairastavien reagoivan erilaisiin aistiärsykkeisiin voimakkaammin kuin muiden henkilöiden. Esimerkiksi normaalisti kivuton ärsyke, kuten kevyt kosketus, saattaa aiheuttaa voimakkaan kipureaktion, vaikka kudoksissa ei ole vauriota tai tulehdusta.

heuttaman kudosärsykkeen voisi olettaa saavan aikaan. Ilmiötä on kuvattu eräänlaiseksi aivojen ”kiputermostaatin” säätelyhäiriöksi. Tutkimusten mukaan perimä saattaa selittää jopa puolet fibromyalgian sairastumisriskistä. Fibromyalgia periytyy kuitenkin polygeenisesti eli oireyhtymän vaaditaan usean geenin yhteisvaikutus. Lisäksi ympäristötekijöillä, kuten pitkäkestoisella stressillä ja traumaattisilla ko-

”Fibromyalgian perussyytä ei vielä tunneta. Todennäköisimpänä syynä pidetään keskushermostoperäistä kivun säätelyhäiriötä ja autonomisen hermoston epätasapainoa.” Ilmiön fysiologinen vaste on voitu osoittaa myös funktionaalisissa aivokuvantamistutkimuksissa. Kuvantamistutkimuksissa kehon ääreisosien kudosärsytys sai aikaan fibromyalgiapotilaiden keskushermoston kipua säätelevien keskusten voimakkaamman aktivoitumisen verrattuna terveisiin verrokkeihin. Fibromyalgiassa onkin tyypillistä, että kipu koetaan voimakkaampana kuin sen ai-

kemuksilla, näyttäisi olevan keskeinen rooli sairauden puhkeamisessa. Sairastuneen ensimmäisen asteen sukulaisilla sairastumisriksi fibromyalgiaan tai muuhun krooniseen kipuoireyhtymään on 8,5-kertainen. Perinnöllisen alttiuden lisäksi tunnetaan useita fibromyalgialle altistavia kuormitustekijöitä, kuten eri puolella kehoa ilmenevät krooniset kiputilat, riit-

Asiantuntija-artikkeli

”Oireita voi vähentää perusterveillä elintavoilla, kuten säännöllisellä liikunnalla, painonhallinnalla ja parantamalla yöunta.” tämätön tai virkistämätön uni, ylipaino, vähäinen liikunta sekä henkinen stressi tai toivottomuus. Myös jotkin infektiot, autoimmuunisairaudet, tapaturmat, leikkaukset, hormonaaliset muutokset, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai vaihdevuodet, voivat altistaa tai laukaista oireyhtymän. Fibromyalgiaa onkin kuvattu eräänlaiseksi elimistön hätähuudoksi ja stressireaktioksi kuormitustekijöiden kasaantumiselle.

Oirekuva on moninainen Laaja-alaisten kipukokemusten ja kosketusherkkyyden lisäksi keskushermoston säätelymekanismien häiriöt ja aivojen välittäjäaineiden epätasapaino voivat aiheuttaa lukuisia muita oireita. Fibromyalgiaan voi liittyä yleistä vetämättömyyttä tai uupumusta, joka alkaa aamusta ja kestää koko päivän. Unihäiriöt, kuten katkeileva yönuni, joka ei virkistä on tyypillistä. Sairauteen voi liittyä toiminnallisia sisäelinperäisiä oireita, kuten vatsakipuja ja turvotusta, kuukautiskipuja, virtsavaivoja ja sydämentykytystä. Neurologisia oireita, kuten puutumista, pistelyä, huimausta ja päänsärkyä saattaa myös esiintyä. Lisäksi oirekuvaan voi liittyä keskittymiskyvyttömyyttä, muistihäiriöitä sekä mielialaoireita, kuten masennusta tai ahdistusta. Fibromyalgialle on myös tunnusomaista kivun ja muiden oireiden aaltoileva kulku. Lisäksi ulkoiset tekijät, kuten stressi tai säätila, voivat vaikuttaa oireiden ilmenemiseen ja niiden vaikeusasteeseen. Fibromyalgiaa sairastavalla on usein taustaa myös muista toiminnallisista kipuoireyhtymistä, kuten päänsärystä, kipuniskasta, kuukautiskivuista, kivuliaista purentaongelmista, toiminnallisista suolisto-ongelmista, ärtyneestä virtsarakosta, kroonisista selkäkivuista tai levottomista jaloista. Lisäksi on hyvin tavallista, että fibromyalgiapotilaalla on samanaikaisesti muita sairauksia, joista yleisimpiä ovat nivelrikko, degeneratiiviset selkäongelmat, masennus, migreeni tai krooninen päänsärky, ahdistushäiriöt sekä tulehdukselliset reuma- ja sidekudossairaudet.

Fibromyalgian toteaminen Fibromyalgian diagnosointi perustuu lääkärin tutkimukseen sekä potilaan haastatteluun ja oirekyselyyn kivun laaja-alaisuudesta, oireiden esiintymisestä ja niiden vaikeusasteesta. Lisäksi tutkimuksia voidaan tarvittaessa täydentää laboratoriokokeilla, kuten verinäytteillä. Oirekyselyssä potilas merkitsee kipeät tai arat alueet kehopiirrokseen, jolla arvioidaan kivun laaja-alaisuutta (Widespread Pain Index, WPI). Kyselyssä potilas arvioi myös vetämättömyyden, mentaalisten ja unihäiriöiden vaikeusastetta, kolmen oheisoireen esiintymistä (Symptom Severity, SS) ja oireiden kestoa. Oirekyselyn tulos on fibromyalgialle viitteellinen, jos yhteispisteet WPI + SS ≥ 13 ja samanaikaisesti vähintään WPI ≥ 7 ja SS ≥ 5, tai WPI 3–6 ja SS ≥ 9. Oireet ovat kestäneet vähintään 3 kuukautta ja mikään muu syy ei selitä oirekuvaa riittävästi. Lääkärin tutkimus sisältää huolellisen nivelstatuksen tutkimisen ja usein myös kehon niin sanottujen arkuuspisteiden tunnustelun. Tyypillisesti fibromyalgiaa sairastavilla todetaan painoarkuutta tietyissä arkuuspisteissä erityisesti jänteiden kiinnityskohdissa ympäri kehoa. Fibromyalgian uudet diagnostiset kriteerit eivät kuitenkaan enää vaadi arkuuspisteiden tunnustelua sairauden toteamiseksi.

Itsehoito on keskeistä Fibromyalgiaan ei ole olemassa varsinaista täsmähoitoa vaan hoito perustuu pitkälti lääkkeettömiin itsehoitokeinoihin sekä itsehoitokeinojen ja lääkehoitojen yhdistelmään. Fibromyalgiapotilaan hoidon ensisijaisena tavoitteena on toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen. Fibromyalgian toteamisen jälkeen potilaalle annetaan tietoa sairaudesta ja sen itsehoitokeinoista. Oireita voi vähentää perusterveillä elintavoilla, kuten säännöllisellä liikunnalla, painonhallinnalla ja parantamalla yöunta.

Sekä kestävyystyyppisen liikunnan että voimaharjoittelun on todettu vähentävän fibromyalgiaan liittyviä kipuja ja muita oireita. Säännöllinen liikunta auttaa muun muassa painonhallinnassa, vähentää stressiä, nostaa kipukynnystä, parantaa unta ja autonomisen hermoston säätelykykyä. Liikunta kannattaa aloittaa kuitenkin riittävän kevyesti ja omaa kehoa kuunnellen. Mahdollinen liikunnan lisäämisen aiheuttama väliaikainen kivuliaisuuden lisääntyminen ei ole kuitenkaan vaarallista. Tavallisesti hyvin sopivia lajeja ovat esimerkiksi reipas kävely tai sauvakävely, pyöräily, uinti ja muu vesiliikunta, hiihto ja kuntosaliharjoittelu. Myös venyttely ja muut kehon rentoutumista tukevat harjoitteet voivat olla hyödyllisiä. Ylipainoisilla fibromyalgiaa sairastavilla laihduttamisen on todettu lievittävän huomattavasti oireita. Laihduttaminen on vähentänyt kipuja, parantanut unen laatua sekä mielialaa. Myös riittävä lepo ja palautuminen on tärkeää fibromyalgiassa, samoin riittävästä ja laadukkaasta unesta huolehtiminen. Unta voidaan parantaa välttämällä häiriötekijöitä, kuten liiallista kahvin tai muiden piristeiden ja alkoholin käyttöä, sekä kiinnittämällä huomiota unenhuoltoon. Lisäksi olisi tärkeää pyrkiä välttämään stressin aiheuttajia. Hyötyä on myös kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta, jossa potilasta autetaan siirtämään ajatuksia pois negatiivisista asioista, vähennetään kipuun liittyviä pelkoja ja uskomuksia, välttämiskäyttäytymistä sekä asioiden katastrofointia. Maria Sihvola TtM, ft, selkäneuvonnan koordinaattori, Selkäliitto

Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Hyvä Selkä 4/2020

LUKUNURKKA

Sauna, keho & mieli SUOMALAISET OVAT aina tienneet, että sauna tekee hyvää niin mielelle kuin keholle, ja nyt sen todistaa myös kansainvälinen tutkimus. Mutta mihin saunan positiiviset terveysvaikutukset perustuvat? Sauna, keho ja mieli -kirja kokoaa uusimman tutkimustiedon aiheesta. Kirjoittajat, tutkija Tanjaniina Laukkanen ja professori, kardiologi Jari Laukkanen, ovat kansainvälisen tutkimusryhmänsä kanssa julkaisseet viime vuosina 15 vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusta saunan terveysvaikutuksista. Kirjassa perustellaan saunomisen terveyshyötyjä fysiologian kautta ja kerrotaan, miten terveyttä voi edistää myös saunasta nauttien. Erilaiset höyrykylvyt ovat yleisiä Euroopan kylpylöissä, mutta sauna on keskeinen osa suomalaista kulttuuria ja identiteettiä. Stressi helpottaa saunassa, minkä itse ja muutkin saunomista rakastavat olemme tienneetkin. Mutta säännöllinen saunominen on yhteydessä myös pienempään sydänsairauksien, sy-

dänperäisten äkkikuolemien, verenpainetaudin sekä Alzheimerin taudin ja dementian vaaraan. Runsaalla saunomisella on havaittu yhteys myös pienempään hengityselimistön sairauksien riskiin ja matala-asteisen tulehduksen tasoon. Jo 30 minuutin saunominen alentaa kohonnutta verenpainetta ja parantaa verisuonten toimintaa. Saunominen voi nostaa sykettä jopa keskiraskasta liikuntaa vastaavalla tavalla. Kirjassa kerrotaan saunomisen tieteellisesti todennetut terveysvaikutukset unohtamatta kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin teemaa medikalisoituneessa ja mittaamiseen keskittyvässä suoritusyhteiskunnassa. Niille, jotka eivät pidä liikunnasta ja vaikea motivoitua liikkumaan, voi sauna olla syy lähteä lenkille – se on ikään kuin palkinto ”epämukavasta” liikuntasuorituksesta. Vielä saunomisessa riittää tutkimussarkaa, esimerkiksi kuinka kauan ja missä lämpötilassa terveysvaikutukset parhaiten saavutetaan. Mutta se tiedetään,

että ensin kannattaa saunoa ja sitten vasta syödä. Sille löytyy fysiologisia perusteita. Ja verenkierron kannalta monelle on helpompaa saunoa jalat saunan seinää vasten nostettuna kuin lauteilla istuminen. Väestön ikääntyessä olisi tärkeää, että saunojen esteettömyydestä pidettäisiin huolta – näin jokainen meistä saisi nauttia sanomisesta vanhanakin. (KT-A)

Laukkanen Tanjaniina, Laukkanen Jari: Sauna, keho & mieli. Docendo, 2020.

Nuku hyvin NUKU HYVIN -KIRJA antaa tietoa ja ohjeita unettomuuden korjaamiseen ja unen laadun parantamiseen. Kirjan ovat kirjoittaneet professori, neurologi ja Suomen johtava unitutkija Markku Partinen ja unihoitaja ja sairaanhoitaja Anne Huutoniemi, jolla on psykoterapeuttiset erityisvalmiudet ja joka on perehtynyt unettomuuden lääkkeettömiin hoitomenetelmiin. Uni on avain terveyteen ja hyvään elämään. Se on tärkeä aihe myös selkäkipuisille. Uni on ihmisen aivotoiminnan tila, jossa tietoinen yhteys olemassaoloon on poikki. Unen aikana elimistö elpyy ja lepää, vain aivot työskentelevät. Aivot käsittelevät päivän tapahtumia ja lataavat omia energiavarastojaan. Kukaan meistä ei jaksa ilman unta. Huono uni muodostaa vakavan ongelman koko terveydelle. Nukahtamisvaikeus, yöllinen toistuva heräily ja liian varhainen aamuherääminen ovat kaik12

Hyvä Selkä 4/2020

ki unettomuuden muotoja. Unta häiritsevät myös uniapnea, jonka oirekuvana ovat kuorsaus ja suuhengitys sekä levottomat jalat -oireyhtymä. Näihinkin on saatavilla apua. Kirjassa käsitellään unen tarpeen vaihtelua, iän tuomaa unen rakenteen muuttumista, uni-valverytmin rikkoutumista, unihäiriöiden syntyä ja hoitoa sekä keinoja unettomuuden välttämiseksi. Teoksessa on uusinta tutkimustietoa muun muassa uneen vaikuttavasta ravitsemuksesta ja unettomuuden lääkkeettömästä hoidosta. Nuku hyvin on kattava tietokirja unesta. Kirjan toivoisi antavan uusia ajatuksia ja työkaluja uniongelmien kanssa kamppaileville. Uneen kannattaa panostaa ajoissa, koska pitkäaikaisella väsymyksellä on yhteys myös ahdistukseen ja masennukseen, tapaturmiin ja onnettomuuksiin. Jokaisen kannattaisi kokeilla huolihetkien pitämistä, jolloin työhön tai muuten

kuluneeseen päivään liittyvät ajatukset ja niiden herättämät tunteet kirjataan paperille. Huolille kirjataan myös jonkinasteinen ratkaisu, joka kirjataan huolen viereen. Tällä tavoin voi tyhjentää päätään päivän aikana kertyneistä asioista, jotta ne eivät nouse yöllä esiin ja haittaa tärkeää untamme. (KT-A)

Markku Partinen ja Anne Huutoniemi: Nuku hyvin. Docendo, 2020 (uusittu ja laajennettu painos).

LUKUNURKKA

Kauppatavarana terveys – Selviydy terveysväitteiden viidakossa LÄÄKETIETEEN TOHTORI, professori Juhani Knuuti selvittää Kauppatavarana terveys -kirjassaan, miten erottaa oikean terveystiedon huuhaasta. Knuuti opastaa ymmärtämään ja tulkitsemaan ympärillämme olevia, usein varsin ristiriitaisia terveysväittämiä, joita on etenkin runsaasti verkossa. Ryhmäpaine saa ihmeitä aikaiseksi – se saa ihmiset käyttäytymään ja ajattelemaan kuin muut ryhmän jäsenet. Ja nykyisin sosiaalinen verkosto tekee näkyväksi itse kunkin tekemiset. Terveysväitteitä hyödyntämällä moni kauppias pystyy saavuttamaan merkittävää taloudellista etua. Terveysuskomuksiin liittyvät tuotteet ja hoidot ovat samalla lailla liiketoimintaa kuin lääketeollisuus siinä mielessä, että tavoitteena on mahdollisimman suuri myynti ja voitto. Kokemusasiantuntijankin toiminta voi olla merkittävä tulonhankintakeino. Kun kuulee monesta lähteestä samaa väitettä, oma tulkintakin muuttuu huomaamatta väitteen suuntaan. Tiedon laadun ja oikeellisuuden arvioiminen on monille yhä haastavampaa. Parhaimmillaan jaettu informaatio innostaa ihmisiä etsimään lisätietoa ja saa

aikaan terveyttä edistäviä muutoksia elintavoissa. Pahimmillaan se on harhaanjohtavaa tai jopa hengenvaarallista. Kirjassa arvioidaan suosittuja terveysväitteitä tutkitun tiedon valossa. Kirjassa on analysoitu 72 erilaista terveysteemaa tai hoitoa ja niihin liittyvää yli 250 terveysväitettä. Analyysi perustuu tieteellisen kirjallisuuden huolelliseen arviointiin yleistajuisesti ja ymmärrettävästi. Kokonaisnäyttö ratkaisee, eivät yksittäiset tutkimukset. Samalla kirjassa pohditaan tutkimukseen ja terveysväitteisiin liittyviä muita ilmiöitä. Miksi erikoiset terveysväitteet ovat niin suosittuja? Millä tavalla oma tulkintamme tiedosta syntyy? Mikä selittää virheellisten terveysuskomusten itsepintaisuutta? Miten tehdään lääketieteellistä tutkimusta? Kirja kannustaa oman arkijärjen tehokkaampaan käyttämiseen sekä kriittisen lukutaidon kehittämiseen. Kirjan luettuaan lukija ymmärtää paremmin terveysväitteiden luotettavuutta sekä terveysviestinnän ilmiöitä. Kirjassa on hyviä esimerkkejä ravitsemuksesta esitetyistä väitteistä ja myös siitä, miten

meditatiiviset liikkeet auttavat tukija liikuntaelinvaivoihin sekä millaisia vaikutuksia on manuaalisella terapialla selkä- ja niskavaivojen hoidossa. Kirjan lopussa on erittäin selkeä liite, jossa kuvataan, miten tieteellistä tietoa haetaan ja analysoidaan. Yleinen tuntuma virheellisistä terveysuskomuksista on, että ne olisivat lisääntyneet. Suosittelen kirjaa etenkin niille, jotka haluavat käyttää omaa järkeään tehokkaasti ja haluavat osata lukea paremmin esimerkiksi tuotteiden terveysväittämiä. Ehkä moni turha ostos jää tekemättä. (KT-A)

Juhani Knuuti: Kauppatavarana terveys. Selviydy terveysväitteiden viidakossa. Minerva, 2020.

Tilaa Selkäkaupasta kirja itselle tai lahjaksi -10 % Jenni Ahopelto: Paranna untasi – opas nukkumisergonomiaan

McKenzie-kirjat itsehoitoon Robin McKenzien kirjoja "Kuntouta itse niskasi", "Kuntouta itse selkäsi" ja "Kuntouta itse olkapääsi" on käännetty 17 eri kielelle ja niitä on myyty maailmanlaajuisesti yli 6 miljoonaa kappaletta. Helppotajuiset käsikirjat antavat lukijalle aktiivisen tavan hoitaa itse kipuaan. Toimitus kirjeenä.

Hinnat: Kuntouta itse selkäsi 32,40 € Kuntouta itse niskasi 32,40 € Kuntouta itse olkapääsi 36 €

Heräätkö aamulla selkä tai niska-hartiaseutu kipeänä? Tuntuuko, että pyörit vuoteessa koko yön? Syyt kivulle voivat löytyä nukkumisasennosta, sängystä tai tyynystä. Kirja paneutuu nukkumisergonomiaan helposti lähestyttävällä tavalla ja sisältää havainnollistavia kuvia sekä ohjeita.

Hinta: 25,11 € Tilaukset verkkokaupasta selkäkauppa.fi Ostamalla tuotteita Selkäkaupasta tuet Selkäliiton selän terveyttä ja hyvinvointia edistävää työtä. Tarjoushinnat ovat voimassa 17.12.2020 asti. Hintoihin lisätään postituskulut.

Hyvä Selkä 4/2020

Back to Move! -hanke etenee hyvin koronasta huolimatta Vastauksissa korostuivat nuorten kokema niskakipu ja päänsärky sekä mielenterveysongelmat, joiden takia opiskelijat hakeutuvat terveydenhoitajan vastaanotolle. Vastauksista oli huomattavissa, että opiskeluterveydenhoitajat pitävät puutteellista ergonomiaa ja lisääntynyttä ruutuaikaa keskeisimpinä tekijöinä, jotka aiheuttavat ongelmia opiskelijoiden selän ja niskan terveyteen. Näillä tekijöillä ei kuitenkaan ole tutkimukseen perustuvaa näyttöä nuorten selän ja niskan oireiden riskitekijöinä. Kyselyn tietoja käytetään suunniteltaessa koulutuksia opiskeluhuollon henkilöstölle. Ensimmäiset koulutukset järjestetään vielä tämän vuoden puolella verkossa ja niitä jatketaan kevätlukukaudella 2021.

Selkäliiton toisen asteen oppilaitoksille suunnatussa Back to Move! -hankkeessa edistetään nuorten selän ja niskan hyvinvointia opiskeluhyvinvoinnin ja tulevaisuuden työkyvyn näkökulmasta. Toinen hankevuosi on edennyt hyvin poikkeuksellisesta keväästä ja syksystä huolimatta.

eväällä aloitettiin koulutukset toisen asteen oppilaitosten opettajille. Koulutuksissa käsitellään nuorten selän ja niskan toiminnallisuutta, hyvinvointia oppilaitosympäristössä sekä asenteita ja motivaatiota nuorten selän hyvinvoinnin edistämiseksi. Koulutuksia on jatkettu myös syksyllä esimerkiksi liikunnan aluejärjestöjen ja aluehallintovirastojen järjestämissä verkkoseminaareissa, joissa on tavoi14

Hyvä Selkä 4/2020

tettu laajasti eri toisen asteen toimijoita. Jatkossa opettajille suunnattuja koulutuksia tarjotaan kysynnän mukaan ja ensisijaisesti Liikkuva opiskelu -ohjelman oppilaitoksille. Muutamat kevään koulutuksista ehdittiin pitää lukioissa ja ammattioppilaitoksissa, kunnes pandemia sulki oppilaitosten ovet. Koulutukset saatiin siirrettyä kuitenkin helposti verkkoon. Hankkeella on nyt laajasti nuorten selän ja niskan hyvinvointia tukevaa materiaalia verkko-oppimisympäristössä, jonne oppilaitosten opettajia kannustetaan liittymään.

Kysely ja koulutuksia terveydenhoitajille Kevään alussa käynnistyi yhteistyö Suomen terveydenhoitajaliiton kanssa. Yhteistyössä liiton kanssa kerättiin kyselyllä tietoa opiskeluhuollon terveydenhoitajien kokemuksista ja näkemyksistä nuorten selän ja niskan hyvinvoinnista. Lisäksi kartoitettiin muun muassa tietoa keskeisimmistä syistä, joiden vuoksi opiskelijat hakeutuvat terveydenhoitajan vastaanotolle sekä terveydenhoitajien käsityksiä keskeisistä tekijöistä, jotka aiheuttavat ongelmia opiskelijoiden selän ja niskan terveyteen.

E-urheiluyhteistyötä Kajaanissa Kajaanin ammattikorkeakoulun ja KAMK-liikunnan Älyllä aktiiviseksi -hankkeen kanssa on puolestaan käynnistetty e-urheiluyhteistyötä. E-urheilukontekstin uskotaan puhuttelevan kohderyhmää – nuoria aikuisia – uudella tavalla ja tarjoavan mahdollisuuden nykyaikaiseen ja paremmin nuoret tavoittavaan terveysviestintään. Digitaalisuus tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia selän ja niskan hyvinvoinnin edistämiselle niin asiantuntijoiden kuin oppilaitosten ja nuorten näkökulmista. Lisäksi etäopiskelun ja opiskelun hybridimallien ollessa edelleen ajankohtaisia ovat erilaiset verkossa tapahtuvat aktiviteetit ja niiden hyödyntäminen tärkeä osa tämän päivän hyvinvointityötä. Teksti: Katri Koivuneva Kuva: iStock Lue lisää hankkeesta: selkakanava.fi/backtomove Lisätietoa hankkeen koulutuksista: selkakanava.fi/back-to-move-koulutukset

Lisää tehoa kotijumppaan

KUMINAUHALLA VASTUSKUMINAUHALLA voi harjoittaa monipuolisesti koko kehoa. Sen etuna on myös harjoittelun yksinkertaisuus. Vastuskuminauha sopii lihasvoima- ja kestävyysharjoittelun ohella liikehallinta- ja liikkuvuusharjoitteiden tueksi. Kuminauha antaa hyvän vastuksen muun muassa alaraajojen liikkeisiin. Liikkeissä korostuvat asennosta riippuen työskentelevien lihasryhmien lisäksi keskivartalon hallinta ja tuki. Liikkeet kannattaa tehdä hallitusti ja keskittyneesti, jolloin liikehallinta kehittyy. Suositusten mukaan lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa ainakin kaksi kertaa viikossa. Harjoitusta tehtäessä kuminauhassa tulee säilyttää koko liikkeen ajan kevyt jousimainen jännitys. Palautusvaiheessa liikettä jarrutetaan niin, ettei kuminauha löysty. Jarruttava lihastyö lisää harjoittelun tehoa. Kun kuminauhaa venytetään, siihen sitoutuu energiaa, joka purkautuu, nauhan vapautuessa venytyksestä. Tätä ilmiötä hyödyntämällä kuminauhalla voi tarvittaessa keventää harjoitettavia liikkeitä, kuten leuanvetoa. Vastuskuminauhoja on paljon erilaisia. Perinteisten leveiden vastuskuminauhojen lisäksi on olemassa muun muassa putkimaisia tuubikuminauhoja, lenkin muotoisia vastus-

KOKEILE ALARAAJOJEN KUMINAUHAJUMPPAA KESKIAUKEAMALTA! >>>

kuminauhoja ja vahvoja liinamaisia vastuskuminauhoja. Alaraajojen lihasvoiman kehittämiseen soveltuvat parhaiten lenkin muotoiset kuminauhat tai perinteisemmät, leveät vastuskuminauhat. Jokainen voi valita kuntotasoonsa sopivan vahvuisen nauhan. Kuminauhan vahvuuden valintaan vaikuttavat liike, kuntotaso ja harjoitettava lihasryhmä. Alaraajojen isoja lihasryhmiä harjoittaessa kuminauhan vastus voi olla voimakkaampi kuin ylävartalon pienempiä lihasryhmiä harjoittaessa. Alaraajojen lihasvoimaa säännöllisesti harjoittamalla voidaan ylläpitää tai parantaa toimintaja liikkumiskykyä. Kuminauha tehostaa lihaskuntoharjoittelua ja tuo lisää vaihtelua kotiharjoitteluun. Kuminauha on edullinen harjoitusväline kotiin. Se on myös helppo pakata mukaan matkalle tai mökille. Vastuskuminauhaharjoittelu sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille. Teksti: Hanna Kääriäinen Kuva: Nina Kellokoski

satulatuoli Paras itsehoito niska-, hartia- ja selkävaivoihin!

Unohtuiko tauko? Tilaa Selkäliiton taukojumppamuistutus! Tilaa Selkäliiton maksuton taukojumppamuistutus sähköpostiisi. Viestissä on linkki päivittäin vaihtuvaan jumppaohjeeseen. Muistutus lähetetään kerran päivässä maanantaista perjantaihin. Tilaa taukojumppamuistutus osoitteessa: selkakanava.fi/jumppamuistutus

Tarjous 127€ Tilaa koekäyttöön

Nyt kaupanpäälle kova alusta Tarjous Selkäliiton jäsenille 127€ (158) voimassa 31.12 asti Nettisivuilta kuponkikoodilla: SELKÄ tai puh 010 666 7500 Ilmainen toimitus ja palautus. Koekäyttö 2 vk. PS. Samalla koodilla -20% alennus kaikista tuotteistamme.

www.humantool.fi Hyvä Selkä 4/2020

Asetu selinmakuulle polvet koukussa. Laita kuminauha napakasti reisien ympärille polvien yläpuolelle. Nosta lantiota niin ylös kuin saat ja samalla työnnä polvia ulospäin kuminauhaa vasten. Laske liike hallitusti lähtöasentoon ja toista. Polvikulmaa säätelemällä voit

4. LANTIONNOSTO

Aseta kuminauha reisien ympärille polvien yläpuolelle. Kävele puolikyykyssä leveillä askelilla eteen- ja taaksepäin 30–60 sekunnin ajan kuntosi mukaan. Voit nostaa kädet eteen tasapainottamaan liikettä. Voit toistaa kävelyn lyhyen tauon jälkeen. Tauon aikana ravistele jalkoja ja liikuskele. Jos kaipaat lisähaastetta liikkeeseen, laita kuminauha nilkkojen ympärille tai kävele matalammassa kyykyssä.

1. KYYKKYKÄVELY ETEEN JA TAAKSE

Venytä kuminauha napakasti nilkkojen ympärille. Asetu puolikyykkyasentoon ja kävele sivulta sivulle. Ota yhtä monta askelta kumpaankin suuntaan. Tee sivukävelyitä 30–60 sekuntia kuntosi mukaan. Pidä tauko ja toista. Raskaampi versio on laittaa kuminauha jalkaterien ympärille ja/ tai kävellä matalammassa kyykyssä.

2. KYYKKYKÄVELYT SIVUILLE

3 Aseta kuminauha reisien ympärille polvien yläpuolelle. Astu toisella jalalla taakse ristiin ja tee kyykky takaviistoon. Palaa takaisin ylös ja toista toiselle puolelle. Lisähaastetta saat, kun lisäät puolen vaihtojen väliin peruskyykyn, jolloin kyykkäät ensin takaviistoon oikealle, sitten keskelle ja lopuksi takaviistoon vasemmalle.

3. KYYKYT TAKAVIISTOON

Näillä liikkeillä kehitetään etenkin alaraajojen ja pakaroiden lihasvoimaa. Osa liikkeistä haastaa myös tasapainoa ylläpitäviä lihaksia. Tarvitset vastuskuminauhan, jonka päät voi solmia yhteen. Kaksi ensimmäistä liikettä ovat alkulämmittelyliikkeitä, joiden tarkoitus on nostaa sykettä, tehostaa verenkiertoa sekä aktivoida hermostoa ja lihasten toimintaa. Lihaskunto-osuudessa keskitytään pakara- ja alaraajalihasten vahvistamiseen. Toista lihaskuntoliikkeitä 8–12 kertaa oman kuntosi mukaan. Toistoja kannattaa lisätä vähitellen ja voit toistaa liikesarjat 2–3 kertaa pitäen välillä pienen tauon.

Vastuskuminauhalla voimaa jalkoihin

Lisää jumppaohjeita selkäkanava.fi

Laita kuminauha nilkkojen ympärille ja asetu päinmakuulle jalat suorina lattiaa vasten. Otsa nojaa käsiin. Pidä lantio kiinni alustassa, koukista toista polvea ikään kuin vetäisit kantapäätä kohti pakaraa. Palauta hallitusti ja toista toisella jalalla.

8. POLVEN KOUKISTUS PÄINMAKUULLA

Laita kuminauha pohkeiden ympärille polvien alapuolelle napakasti. Asetu päinmakuulle. Otsa voi nojata käsiin. Koukista polvet ja nosta polvia irti alustasta. Avaa polvia ulospäin ja palauta keskelle. Toista liikettä pumppaavana kuntosi mukaan, palauta polvet lattiaan ja rentouta pakarat.

7. JALKOJEN NOSTO JA AVAUKSET PÄINMAKUULLA

vaikuttaa siihen, mihin liike kohdistuu. Kuvassa jalat ovat kauempana, jolloin liike kohdistuu myös takareisiin. Jos jalat ovat lähempänä peppua, liike tuntuu enemmän pakaralihaksissa.

Aseta kuminauha nilkkojen ympärille napakasti. Ota kiintopiste seinästä ja ojenna toista jalkaa takaviistoon. Tukijalan polvi voi olla hieman koukussa ja ylävartalo kallistuu eteenpäin. Kädet tasapainottavat liikettä edessä. Palauta jalka hallitusti toisen viereen. Toista toisella jalalla. Lisähaastetta liikkeeseen saat vahvemmalla kuminauhalla tai pitämällä jalkaa hetken takaviistossa ennen palauttamista takaisin.

6. JALAN OJENNUS TAKAVIISTOON SEISTEN

Asetu konttausasentoon kyynärvarret alustaa vasten. Aseta kuminauhan keskiosa toisen jalan jalkapohjaa vasten. Ota tiukka ote kuminauhan päistä. Ojenna jalkaa suoraksi taakse kantapää edellä. Pidä keskivartalo paikallaan ja niska pitkänä, katse lattiaan. Palauta ja toista.

5. JALAN OJENNUS KONTTAUSASENNOSSA

Tutkimustietoa

Selkäleikkauksen jälkeinen kuntoutus tulisi olla räätälöityä PITKITTYNYT SELKÄKIPU heikentää selkälihaksia, eivätkä ne palaudu riittävästi vuoden seurannassa leikkauksen jälkeen. Selkäleikkauksen jälkeen selän itsehoito on tärkeässä asemassa.

Outi Ilveksen väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että vartalon lihasten harjoittaminen ja riittävä määrä kuntoliikuntaa tukevat leikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Kuva: Shutterstock

Alaselän jäykistysleikkauspotilailla on heikko vartalon lihasvoima jo ennen leikkausta. Terveillä selkälihasten (vartalon ojentajat) on havaittu olevan noin kolmanneksen vahvemmat kuin vatsalihasten (vartalon koukistajat), mutta leikkaukseen tulevilla selkäkipupotilailla tämä voimasuhde on päinvastoin. Tutkimuksessa leikattujen selkäpotilaiden vartalon ojennus- ja koukistusvoimat lisääntyivät neljänneksen vuoden seurannassa leikkauksen jälkeen. Tästä huolimatta etenkin ojentajalihasten voimataso jäi edelleen heikoksi vuoden seurannassa, joten leikkauksen jälkeistä kuntoutusta tarvitaan. Tutkimuksessa selvitettiin myös vuoden kestävän nousujohteisen kotiharjoitteluohjelman vaikuttavuutta leikkauksen jälkeen. Kun kotiharjoitusohjelmaa verrattiin tavanomaiseen leikkauksen jälkeiseen hoitoon, ei havaittu merkittäviä eroja tuloksissa kahden hoitoryhmän välillä. Tuloksissa havaittiin kuitenkin suurta vaihtelua yksilöiden välillä. Vuoden kestävä kotiharjoittelu toteutui vaihtelevasti ja toteutusaktiivisuus väheni tutkimusjakson loppua kohti joka toinen kuukausi pidetyistä fysioterapiaseurannoista huolimatta, mikä on voinut osal-

Usean lajin harrastaminen voi auttaa ylläpitämään liikunta-aktiivisuutta – yhteys myös kivuttomampaan selkään MONIPUOLISELLA LIIKUNNALLA voi saavuttaa enemmän terveyshyötyjä yhteen liikuntalajiin verrattuna. Aikuisiän monipuolisella liikunnalla ja etenkin kestävyyslajien harrastamisella voi olla yhteys myös vähäisempiin alaselkäkipuihin. Sara Kaartinen tutki väitöskirjassaan liikunnan monipuolisuuden hyötyjä. Toistuva, yksipuolinen harjoittelu on riski nuorten urheilijoiden loukkaantumisille, rasitusvammoille, loppuun palamiselle ja jopa liikunnan lopettamiselle. Myös monet aikuisurheilijat raportoivat lajeilleen tyypillisistä rasitusvammoista ja ylikuormituksesta, jotka voivat olla seurausta yksipuolisesta harjoittelusta. Väitöksessä selvitettiin, millainen yhteys nuoruuden monipuolisella liikunnalla on vapaa-ajan liikunta-aktiivisuu18

Hyvä Selkä 4/2020

teen aikuisena ja miten liikunnan monipuolisuus vaikuttaa selän alueen kipuiluun aikuisiällä. Alaselän ja niska-hartiaseudun kivut ovat yleisiä nuoruudesta alkaen, ja kivut voivat vaikuttaa merkittävästi ihmisen toimintakyvyn heikkenemiseen. Tutkimusaineistona oli Nuorten kaksosten terveystutkimus, jossa on seurattu vuosina 1975–1979 syntyneitä kaksosia. Otokseen kuului yli 3 700 liikunnallisesti aktiivista kaksosta, jotka olivat keskimäärin 16–34-vuotiaita tutkimuksen aikana. Sekä liikunta-aktiivisuutta että selkäkipuja tutkittiin kaksosten itseraportoitujen tietojen avulla. Kun tutkimuskohteena olivat kaksosparit, myös perimän ja ympäristötekijöiden vaikutusta tutkittuihin yhteyksiin oli mahdollista arvioida.

Tutkimuksen tulosten mukaan nuorena monipuolisesti eri liikuntalajeja harrastaneet naiset olivat liikunnallisesti aktiivisempia aikuisena kuin ne, jotka harrastivat vain yhtä lajia. Miehillä vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Ero voi osin selittyä sillä, että tutkimuksessa miehet harrastivat rasittavampaa liikuntaa, jolloin liikuntasuositusten mukaisen viikoittaisen liikunta-aktiivisuustason saavuttaminen vaatii ajallisesti vähemmän liikuntakertoja. Näin ollen harrastettujen liikuntalajien määrä ei välttämättä nouse yhtä keskeiseksi tekijäksi miesten liikunta-aktiivisuudessa kuin naisten kohdalla. Monipuoliset liikkujat raportoivat tutkimuksessa aikuisena vähemmän alaselkäkipuja, sukupuolesta riippumatta. Tutkimuksen mukaan erityisesti kestävyys-

Tutkimustietoa taan vaikuttaa tuloksiin. Potilailla oli merkittävää alaselkä- ja alaraajakipua sekä kipuun liittyvää liikkumisen pelkoa ennen leikkausta. Nämä vähenivät ensimmäisten kolmen leikkauksen jälkeisen kuukauden aikana tarjoten hyvän pohjan vuoden kotiharjoittelujakson aloitukselle. Molemmilla hoitoryhmillä vartalon lihasvoima, toimintakyky, fyysiseen toimintakykyyn liittyvä elämänlaatu sekä fyysisen aktiivisuuden määrä parantuivat. Kuitenkin vartalon ojentaja- ja koukistajalihasten voimasuhde parani vain harjoitteluryhmällä. Kaikkiaan neljännes tutkittavista koki vähintään kohtalaisia oireita ja toimintakyvyn haittaa vielä vuosi intervention päättymisen jälkeen. Leikkaukseen tulevilla selkäkipupotilailla fyysinen aktiivisuus vaikuttaa olevan hyvin vähäistä. Leikkauksen jälkeen fyysinen aktiivisuus lisääntyi merkittävästi vuoden aikana, mutta se ei yksin riitä toimintakyvyn parantamiseen vaan tarvitaan yksilöllisesti räätälöityä kuntoutusta. Outi Ilveksen väitöskirja Rehabilitation after Lumbar Spine Fusion. The Effectiveness of a 12-Month Home-Exercise Program tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa syyskuussa 2020. Alkuperäinen julkaisu: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-8244-7.

lajeihin osallistuneet raportoivat vähemmän alaselän kipuja. Tutkimus tukee näkemystä siitä, että liikunnan monipuolisuudella voi saavuttaa lisää terveyshyötyjä verrattuna vain yhteen lajiin. Tulokset myös tukevat nykyisiä liikuntasuosituksia, joiden mukaan viikoittain olisi hyvä harjoittaa sekä reipasta tai rasittavaa liikuntaa että lihaskuntoa ja liikehallintaa. Jyrkimmin liikunta-aktiivisuus laskee lapsuuden ja nuoruuden aikana sekä silloin, kun nuori aikuistuu. Tutkimuksen mukaan erityisesti tyttöjä olisi hyvä kannustaa useiden liikuntalajien pariin nuoruudessa, mikä voisi auttaa heitä säilyttämään liikunta-aktiivisuuden, kun he siirtyvät nuoruudesta aikuisuuteen. Nuorille tulisi tarjota mahdollisuuksia erilaisiin lajikokeiluihin ja harrastamiseen myös ilman suuria harjoitusmääriä ja kilpailutoimintaa.

Selkäkivut häiritsevät nuorten urheilun harrastamista SELKÄKIVUT OVAT YLEISIÄ jo nuorilla riippumatta siitä, osallistuvatko he urheiluseuratoimintaan vai eivät. Nuorista koripallon ja salibandyn pelaajista noin joka toinen on kokenut selkäkipuja edellisen vuoden aikana ja joka kahdeksannella pelaajalla selkäkivut häiritsevät merkittävästi harrastamista. Tulokset selviävät Marleena Rossin väitöskirjatutkimuksesta, jossa selvitettiin selkäkipujen yleisyyttä urheiluseuratoimintaan osallistuvilla ja eiosallistuvilla nuorilla. Lisäksi tutkittiin harjoituksista ja peleistä poissaoloja aiheuttaneiden selkäkipujen yleisyyttä ja riskitekijöitä nuorilla koripallon ja salibandyn pelaajilla. Urheiluseurassa liikkuvilla pojilla oli enemmän alaselkäkipuja kuin pojilla, jotka eivät harrastaneet seurassa. Toisaalta urheiluseuratoimintaan osallistuvat tytöt ja pojat raportoivat vähemmän niska-hartiaseudun kipuja. Todennäköisyys raportoida myös muita tukija liikuntaelinkipuja oli suurempi nuorilla, joilla oli selkäkipuja. Koripallon ja salibandyn pelaajien 1–3 vuoden seurannassa havaittiin, että useimmiten pelaajien selkäkivut alkavat vähitellen ja pääsääntöisesti alaselän alueelta. Poissaolo harjoituksista selkäkipujen takia kesti keskimäärin kaksi viikkoa. Lisäksi useampi kuin joka kolmas vähitellen alkaneista selkäkivuista esti normaaliin harjoitteluun osallistumista jopa yli 29 päivän ajan. Etenkin koripalloon liittyy paljon hyppyjä ja alastuloja, mutta yhteyttä alastulon aiheuttamaan iskun ja selkäkipujen välillä ei löydetty. Tutkimuksessa ei havaittu, että lonkankoukistajien tai takareisien heikompi lihasvenyvyys tai yleinen nivelten yliliikkuvuus lisäisi riskiä selkäkivuille. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että lonkan liikkeen hallinta yhden jalan alastuloissa altistaa alaselkäkipujen synnylle, vaikka lonkan lihasten lihasvoima ei näyttäytynytkään selkäkipujen riskitekijänä. Vaikka selkäkivut ovat yleisiä myös nuorilla urheilijoilla vaikuttaa siltä, että salibandy ja koripallo eivät altista selkäkivuille merkittävästi muuta väestöä enempää. Nuorilla urheilijoilla esiintyvät selkäkivut häiritsevät kuitenkin merkittävästi harrastamista. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että liikuntavammat ja selkäkivut vaikuttavat nuoren urheilijan suorituskykyyn ja mielialaan. Lisäksi huomattavassa osassa alaselkäkivuista on usein kyse toistuvasta vaivasta. Jatkossa olisi erityisen tärkeää tunnistaa ne nuoret urheilijat, joilla on suurempi riski toimintakykyä alentaviin ja liikkumista vähentäviin pitkittyviin selkäkipuihin. Marleena Rossin väitöskirja Back Pain in Youth – Occurrence and Risk Factors tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa syyskuussa 2020. Alkuperäinen julkaisu: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8184-6. Kuva: iStock

Sara Kaartisen väitöskirja Diversity of sport activities, leisure-time physical activity, and spinal pain: A Finnish Twin Study tarkastettiin Helsingin yliopistossa elokuussa 2020. Alkuperäinen julkaisu: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-51-5913-7.

Hyvä Selkä 4/2020

Asiantuntija-artikkeli

Osteopaatti hoitaa kehoa Osteopatia on turvallinen, hellävarainen ja yksilöllinen hoitomuoto. Useimmiten hoito tapahtuu manuaalisesti, vaikka osteopaatit hallitsevat hyvin muitakin hoidon osa-alueita. IHMINEN NÄHDÄÄN osteopatiassa dynaamisena toiminnallisena kokonaisuutena, jonka terveyteen voi vaikuttaa kehossa, mielessä tai ajatusmaailmassa tapahtuvat muutokset. Ihmistä ja hänen terveyttään pyritään tukemaan mahdollisimman laajasti ja ajatuksena on, että eri elinjärjestelmät ovat riippuvaisia toisistaan. Häiriö yhdessä järjestelmässä voi aiheuttaa oireita toisessa. Keho on kokonaisuus ja oireisiin voidaan vaikuttaa monella tavalla. Hoidettaessa ei keskitytä ainoastaan oireilevaan osaan, ja hoidettava alue saattaa olla kaukanakin kipukohdasta.

”Osteopatia sopii kirjaimellisesti vauvasta vaariin.” Kehon nestekierto on terveyden kannalta tärkeää ja hermostolla on tärkeä rooli kehon nesteiden kulkemisessa. Osteopaatti ottaa hoidossa huomioon eri elinjärjestelmien toiminnan ja hyödyntää erilaisia lähestymistapoja yksilöllisessä hoidossa. Keho sopeutuu yllättävän hyvin erilaisiin elämän tuomiin haasteisiin. Usein oireita ilmenee siinä vaiheessa, kun kehon kuormitus kasvaa tietyn rajan yli, eikä keho pysty enää kompensoimaan kaikkia tekijöitä. Häiriöt voivat haitata esimerkiksi toimintakykyä ja asento20

Hyvä Selkä 4/2020

Osteopaatti tutkii ja tunnustelee käsin kehon rakenteita.

aistia. Jännitystilat voivat myös heikentää paikallista verenkiertoa tai aiheuttaa vaikkapa nivelten kulumista, mikäli kompensointi on voimakasta. Tällöin aluksi toiminnallisesta ongelmasta voi seurata muutoksia myös kehon rakenteissa. Osteopaatti voi tukea kehoa sopeutumaan paremmin, jolloin kehon kapasiteetti toimia parhaalla mahdollisella tavalla kasvaa.

Mitä vastaanotolla tapahtuu? Ensimmäisen käynnin yhteydessä osteopaatti tekee kattavan haastattelun, jossa käydään läpi muun muassa asiakkaan vaivoja ja oireita sekä yleistä terveydentilaa. Osteopaattia kiinnostaa myös menneet vaivat ja mahdolliset onnettomuudet, leikkaukset, lääkitykset ja muut käytetyt hoidot. Tarkoituksena on kartoittaa vaivan taustalla olevia tekijöitä. Osteopaatille asiakas on kokonaisuus, johon vaikuttaa kaikki menneestä nykyhetkeen. Osteopaatti kirjaa asiakkaan antamat tiedot potilastietoihin, ja ne ovat aina luottamuksellisia. Haastattelun jälkeen osteopaatti tut-

kii asiakkaan. Tutkimuksen tarkoitus on saada lisää tietoa asiakkaan kehosta, jotta hoidosta saadaan räätälöityä asiakkaan tarpeiden mukainen. Osteopaatti arvioi kehon terveyden sekä toiminnallisten häiriötilojen laatua päästäkseen hyvään työdiagnoosiin. Hän voi pyytää asiakasta tekemään yksinkertaisia liikkeitä tehdäkseen havaintoja kehon liikkuvuudesta ja toiminnasta. Osteopaatilla on käytössä useita erilaisia hoitotekniikoita ja hoito voikin sisältää useita menetelmiä, joilla voidaan käsitellä muun muassa pehmytkudoksia, sidekudoksia tai niveliä. Hoidon aikana voidaan myös mobilisoida tukija liikuntaelimistöä sekä vaikuttaa hellävaraisesti sisäelinten ja hermoston toimintaan. Osteopaatti voi tarpeen mukaan käyttää nivelmanipulaatiotekniikoita. Hoito muodostuu aina yksilöllisesti asiakkaan sen hetkisen tilanteen mukaan, joten hoitokerrat eivät välttämättä ole täysin samanlaisia keskenään. Asiakas on vuoropuhelussa osteopaatin kanssa, ja voi hoidon aikana kysellä vaivaansa tai terveydentilaansa liittyen kysymyksiä. Hoidon aikana asiakas voi olla jous-

Asiantuntija-artikkeli

kokonaisvaltaisesti OSTEOPAATTI • • •

• • •

Osteopaatti on tukija liikuntaelimistön toiminnallisten häiriö- ja kiputilojen tutkimisen ja hoidon asiantuntija. Osteopaatit ovat nimikesuojattuja terveydenhuoltoalan ammattihenkilöitä ja kuuluvat Valviran ylläpitämään sosiaalija terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. Suomessa osteopaatiksi voi opiskella Metropolia-ammattikorkeakoulussa tai osa-aikaisesti Osteopatiakoulu Atlaksessa tai Ortopedisen osteopatian koulutuskeskuksessa, jos on jo valmistunut terveydenhuoltoalan ammattilaiseksi. Koulutus kestää neljä vuotta. Osteopaatin vastaanotolle voi tulla itsenäisesti ilman lääkärin lähetettä. Enenevässä määrin myös yritykset tarjoavat osteopatiaa osana työntekijöilleen suunnattuja työnhyvinvointipalveluja. Suomessa on kaikkiaan noin 500 osteopaattia.

seuraa asiakkaan paranemista jokaisella hoitokäynnillä ja hoitosuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Hoitosuunnitelmassa huomioidaan asiakkaan yksilölliset tavoitteet ja toiveet hoidon suhteen.

Osteopatian hyödyt

tavissa vaatteissa tai alusvaatteisillaan käytetyistä hoitotavoista riippuen. Osteopaatti voi suositella harjoitteita, vaivaan sopivia itsehoitotoimenpiteitä tai tarvittaessa myös muita terveydenhuollon palveluita hyvinvoinnin tueksi. Osteopaatin kanssa voidaan miettiä vaikkapa asiakkaan elämäntilanteeseen sopivaa liikuntamuotoa tai pohtia hyvinvoinnin tiellä olevia tekijöitä. Vaivan parantuminen tai oireiden väheneminen saattaa vaatia useamman hoitokerran, vaikka hoitojaksot tyypillisesti ovat melko lyhyitä. Osteopaatti

Osteopatia sopii kirjaimellisesti vauvasta vaariin. Hoitoon tullaan hyvin moninaisista syistä. Alaselkäkipu on yksi tyypillisimmistä tulosyistä, samoin niska- ja hartiaseudun vaivat. Kroonisesta kivusta kärsivän hermostoa osteopaatti voi rauhoittaa. Esimerkiksi viime aikoina pitkittynyt etätyöskentely on näkynyt erilaisina kehon jännityksinä tai raajojen puutumisena ja arkiliikunnan sekä tauotusten puutteena. Kipu ei ole ainoa syy tulla hoitoon. Stressi ja sen mukanaan tuoma oireisto on myös melko yleinen syy hakeutua osteopaatille. Moni tulee vastaanotolle urheiluvammojen takia. Odottavat äidit ovat iso asiakasryhmä, ja heille hoito sopiikin erityisen hyvin. Vastaanotoille tulee nykyisin lastenlääkärien lähettäminä pieniä vauvoja, jotka ovat esimer-

”Hoidettaessa ei keskitytä ainoastaan oireilevaan osaan, ja hoidettava alue saattaa olla kaukanakin kipukohdasta.”

kiksi itkuisia tai liikkuvat toispuoleisesti. Hoitoon hakeudutaan myös leikkauksen jälkeisen kuntoutuksen vuoksi, jolloin kyseessä voi olla leikkausarpien hoito. Asiakkaan ikä ja hoitoa rajoittavat perussairaudet, esimerkiksi osteoporoosi, pitää selvittää ennen käsittelyjä. Este hoidolle ne eivät kuitenkaan ole, vaan vaikuttavat tekniikoiden kirjoon ja hoitotapaan. Osteopaateilla on vahva erotusdiagnostinen osaaminen ja heidät on koulutettu tunnistamaan lääkärin hoitoa vaativat tilat. Osteopaatit toimivat usein yhteistyössä muiden terveydenhuoltoalan ammattilaisten kanssa. Laura Lee Kamppila osteopaatti, puheenjohtaja Suomen Osteopaattiliitto ry osteopatia.fi

Kuvat: Osteopaattiliitto /

Pete Laakso, Tailorframe

Hyvä Selkä 4/2020

Yksilöllistä liikuntaneuvontaa Kanta-Hämeen ja Tampereen Seudun Selkäyhdistykset mukana UKK-instituutin elintapahankkeessa Vuosikymmenten ajan tutkimuksissa on kyselylomakkeilla selvitetty miten usein ja millaista liikuntaa ihmiset harrastavat. Teknologiset sovellukset ovat mahdollistaneet yksilöllisen ja tarkemman fyysisen aktiivisuuden, paikallaanolon ja nukkumisajan mittaamisen vuorokauden ympäri. Tätä tietoa on alettu käyttää myös liikuntaneuvonnan tukena. UKK-INSTITUUTTI toteutti syksyllä 2019 STEAn tuella eri potilasjärjestöille elintapahankkeen. Hankkeeseen pyydettiin Kanta-Hämeen ja Tampereen Seudun Selkäyhdistyksiä kutsumaan jäseniään yhdessä Selkäliiton kanssa. Tavoitteena oli saada osallistujiksi yhteensä 120 vapaaehtoista ja tarkoitus oli, että osallistujat lisäävät päivittäisiä askeleita ja vähentävät paikallaanoloa, mikä vaikuttaisi myös unen laatuun. Selkäyhdistyksistä hankkeeseen osallistui kaikkiaan 50 henkilöä. Suurin osa heistä oli naisia, iältään hieman yli 60-vuotiaita.

”

Hanke tuotti arvokasta tietoa yhdistyksille, liitoille sekä liikuntaneuvonnan käytännön työhön.”

Hyvä Selkä 3/2020

Nykyisten liikuntasuositusten mukaan reippaan ja rasittavan liikkumisen lisäksi yhtä tärkeää on vähentää paikallaanoloa ja liikuskella aina kun mahdollista. Osallistujien liikkumista, paikallaanoloa ja nukkumista mitattiin liikemittarilla (kiihtyvyysmittari) vuorokauden ympäri neljän viikon ajan. Valveilla ollessa mittaria pidettiin vyötäröllä ja yöksi mittari siirrettiin rannekkeeseen. Mittari osoitti vuorokau-

tisen valveillaoloajan sekä nukkumisen kokonaiskeston eriteltynä levottoman ja rauhallisen unen vaiheisiin. Hankkeeseen kuului myös älypuhelinsovelluksen kautta toteutettu yksilöllinen elintapaneuvonta. Osallistujat saivat laatia liikemittariin ensimmäisen viikon aikana kertyneen tiedon pohjalta omat liikkumisensa tavoitteet, kuten esimerkiksi päivittäisten askelten määrän lisäyksen ja paikallaanolon vähen-

teknisellä sovelluksella tämisen. UKK-instituutin elintapaneuvoja auttoi puhelimitse ja tekstiviestein tavoitteiden asettamisessa sekä niiden saavuttamisessa. Tavoitteiden toteutumista seurattiin liikemittarin puhelinsovellukseen välittämän tiedon avulla.

Tavoitteet muokattiin liikemittarin keräämästä tiedosta Ensimmäisen viikon mittaustiedon mukaan osallistujat pitivät liikemittaria noin 21 tuntia vuorokaudessa. Tästä ajasta he istuivat tai olivat valveilla ollessaan makuulla yli 8 tuntia vuorokaudessa, seisoma-asennossa he olivat keskimäärin 2 tuntia ja kevyttä liikkumista kertyi 1 tuntia 39 minuuttia. Reipasta tai rasittavaa liikkumista kertyi noin tunti vuorokaudessa. Nukkumisen ajalta liikemittari osoitti unen laadun: rauhallista lähes 4 tuntia, rauhatonta unta jopa yli 3 tuntia ja hereillä oloa keskimäärin tunnin verran. Hankeraportissa esitetään liikkumisen muutokset ensisijaisesti askelmäärien perusteella. Ensimmäisellä mittausviikolla askelmäärä oli keskimäärin 7 420 askelta/osallistuja vuorokaudessa, mikä on laajoihin väestötutkimusten tuloksiin verrattuna kohtuullisen hyvä määrä. Määrät kuitenkin vaihtelivat yksilöllisesti noin 2 200 askeleesta 15 900 askeleeseen. Liikemittarin älypuhelinsovellus antoi näiden perusteella jokaiselle osallistujalle tavoitteeksi henkilökohtaisen askelmäärän. Pienimmillään tavoite saattoi olla 3 487 ja suurimmillaan 12 000 askelta vuorokaudessa, mutta tavoitetta voitiin muuttaa elintapaneuvojan kanssa.

Teknisen sovelluksen käyttökokemuksia Liikemittarin käyttökin vaihteli, osa muisti pitää mittaria, osalla mittarin käyttö unohtui. Koko neljän viikon jaksolta saatiin vain 38 osallistujalta vähintään kolmen vuorokauden mittaustieto, mutta viimeisellä neljännellä viikolla kuitenkin 42 osallistujaa käytti liikemittaria ja sovellusta. Viimeisellä vii-

kolla osallistujat lisäsivät muutoinkin askeleidensa määrää. Niitä kertyi lähes saman verran kuin alussa, keskimäärin 6 800 askelta vuorokaudessa. Tällä voidaan olettaa olevan merkitystä yksittäisten osallistujien terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Osallistujat vastasivat hankkeen päätteeksi liikemittaria ja sovellusta koske-

Huomattavasti parempi ajankohta olisi ollut aiemmin syksyllä. Aineisto jäi tässä osahankkeessa huomattavasti keskimääräistä pienemmäksi ja oli myös valikoitunut, mikä vaikeuttaa vaikutusten arviointia ja heikentää tulosten yleistettävyyttä. Yksi syy pieneksi jääneeseen osallistujamäärään saattoi olla varsin lyhyt rekrytointiaika.

”

Nykyisten liikuntasuositusten mukaan reippaan ja rasittavan liikkumisen lisäksi yhtä tärkeää on vähentää paikallaanoloa ja liikuskella aina kun mahdollista.”

vaan käytettävyyskyselyyn. Sovelluksen näkymiä pidettiin epäluotettavina, koska mittari ei tuntunut rekisteröivän kaikkea paikallaanoloa eikä liikkumista, kuten lihaskuntoharjoittelua. Jotkut osallistujat kokivat, ettei älypuhelinsovelluksen näyttämä paikallaanolon tai liikkumisen määrä vastannut heidän toimintaansa. Lisäksi mittarin toimintaan toivottiin kehitystä niin, että se huomioisi paremmin käyttäjien liikkumiskyvyn ja kuntotason. Reippaan liikkumisen ja askelten kertymiseen vaadittava liikuntasuositusten mukainen teho on todennäköisesti liian suuri etenkin iäkkäämmille ja hitaasti liikkuville käyttäjille.

Elintapaneuvojan rooli tärkeä Osallistujat olivat kuitenkin tyytyväisiä elintapaneuvojan tukeen puhelimitse sekä tekstiviestien välityksellä. Elintapaneuvojan kannustavuus ja asiantuntemus saivat erityisesti kiitosta. Suurin osa sai neuvonnasta sen mitä tarvitsi, vaikka elintapaneuvojan yhteydenotoilla ei saavutettu suuria muutoksia osallistujien liikkumiseen. Muutosten tekemisen kannalta hankkeen toteutusaika, joulunalusaika, oli ehkä huonoin mahdollinen.

Todennäköisesti myös osallistujamäärää pienensi se, että mittareiden käyttö ajoittui marraskuun puolivälistä aina lähelle joulua.

Elintapojen muuttaminen vaatii aikaa Elintapojen muuttaminen ei tapahdu lyhyessä ajassa. Hanke tuotti kaikkineen arvokasta tietoa yhdistyksille, liitoille sekä liikuntaneuvonnan käytännön työhön. Neuvontajakson pituus ja yhteydenottojen määrä tulisi mukauttaa yksilön elämäntilanteeseen ja tarpeisiin. Monella osallistujalla oli sairaudesta tai kivusta johtuvia rajoituksia liikkumisessaan. Nämä sairaudesta tai kivuista johtuvat rajoitukset ja muut yksilölliset asiat, kuten elämäntilanne, tulisi pystyä paremmin selvittämään ja ottamaan huomioon neuvonnassa. Elintapapilotin Selkäliiton raportti on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa ukkinstituutti.fi/aineistot/elintapahanke-selkaliiton-loppuraportti/.

Teksti: Marjo Rinne Kuva: Reetta Muranen / UKK-instituutti

Hyvä Selkä 4/2020

Tue työtämme – tee

LAHJOITUS

Me Selkäliitossa haluamme ehkäistä selkäoireita sekä parantaa selkäsairaiden hoitoa, kuntoutusta ja elämänlaatua. Tänä vuonna olemme muun muassa  tukeneet 31 paikallista selkäyhdistystämme: järjestäneet koulutuksia, julkaisseet sisäisiä tiedotteita sekä antaneet henkilökohtaista neuvontaa yhdistystoiminnan kehittämiseksi.  pitäneet selän terveyttä edistäviä luentoja.  antaneet maksutonta selkäneuvontaa monin eri tavoin: puhelimitse, sähköpostitse, sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuillamme.  tavoittaneet kuukausittain yli 90 000 kävijää verkkosivuillamme, ja sosiaalisen median kanavissa meillä on yhteensä yli 40 000 seuraajaa.  kampanjoineet selän hyvinvoinnin puolesta Selkäviikolla.  julkaisseet neljä Hyvä Selkä -lehteä.

Jos haluat tukea työtämme ja mahdollisuuksiamme edistää selkäterveyttä ja antaa neuvontaa selkäoireisille myös tulevaisuudessa, tee lahjoitus lehden liitteenä olevalla tilisiirtolomakkeella. Lahjoitusvarat käytetään materiaalin, neuvonnan ja ohjauksen tuottamiseen selkä- ja niskaoireisille sekä yhdistystoiminnan kehittämiseen koulutuksin. Voit tukea toimintaamme myös liittymällä jäseneksi. Täytä Liity jäseneksi -lomake viereisellä sivulla tai nettisivuillamme osoitteessa selkäliitto.fi. PS. Kun liityt jäseneksi 15.12.2020 mennessä, maksat jäsenmaksun vasta ensi vuonna. Saat kuitenkin heti käyttöösi liiton ja oman selkäyhdistyksesi jäsenedut sekä uuden Hyvä Selkä -lehden kotiisi postitettuna. Lämmin kiitos tuestasi ja rauhallista joulunaikaa!

Kuva: Porvoon Seudun Selkäyhdistys

Tilaa hittituote:

Selkäliiton fleeceliivi! Sinisen fleeceliivin rinnassa on ommeltuna Selkäliiton kangasmerkki. Liivissä on vetoketjulliset etutaskut ja elastinen nauha helmassa. Konepesu 40 asteessa. Koot: naisten lady fit XS-XXL, unisex/miehet S-4XL. Hinta 20 € + toimituskulut Tilaukset: Selkäliiton toimistosta selkaliitto@selkaliitto.fi tai puh. 09 605 918 Pehmoinen fleeceliivi lämmittää mukavasti talvikeleillä ja selkäyhdistyksen tapahtumissa. Ostamalla liivin tuet Selkäliiton työtä. 24

Hyvä Selkä 4/2020

selkäkanava.fi

Hyvää joulua ja aktiivista uutta vuotta! T: Selkäliiton väki

Liity jäseneksi!

Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi.

Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla Selkäliitto.fi.

Jäsenedut: • • • • •

Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet) Alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (TallinkSilja, Holiday Club) Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia

Haluan liittyä ______________________________________________ selkäyhdistyksen jäseneksi Nimi:

_____________________________________________________

Osoite:

_____________________________________________________

Selkäliitto maksaa postimaksun

______________________________________________________ Puhelin:

______________________________________________________

Sähköposti:

______________________________________________________

Syntymäaika:

__________________

(pp.kk.vvvv)

Päiväys ja allekirjoitus: __________________________________________________

Selkäliitto ry Sopimustunnus 5007981 Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki

Selkäyhdistysten yhteystiedot Espoon Selkäyhdistys (25 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Lieksan Selkäyhdistys ry (22 €) Päivi Tallus (pj), 040 8272201, paivi.tallus@gmail.com, Meeri Kauppinen (siht.), 040 585 4029, meeri.kauppinen@gmail.com

Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Anja Marttinen (pj), 040 846 6456, hss.ry@phnet.fi, www.heisely.net

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com www.mikkelinselat.fi

Helsingin Selkäyhdistys (25 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Hyvinkään Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Selkäliitto (toimisto), 09 605 918, selkaliitto@selkaliitto.fi Järviseudun Selkäyhdistys ry (20 €) Oili Kaunisto (pj), kaunisto.oili@gmail.com, 040 512 0815 Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (17 €) Eero Kainulainen (pj), 050 552 2720, eero.kainulainen@pp2.inet.fi www.kantaselka.fi Keski-Pohjanmaan Selkäyhdistys ry (19 €) Pekka Nurmi (pj), 0500660145, pekka.nurmi@anvianet.fi www.kpselkayhdistys.com Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (22 €) Sinikka Kilpikoski (pj), sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi, 0400 242 481 Postiosoite Matarankatu 6, 40100 Jyväskylä, tukipuhelin 044 7577 636, ksselka@gmail.com www.keskisuomenselkayhdistys.com Kuhmon Selkäyhdistys ry (18 €) Ari Innilä (pj), 050 523 2044, ari.innila@gmail.com Eija Tuhkanen (siht.), 050 330 5916, eijatuhkanen2@gmail.com Kuopion Selkäyhdistys ry (22 €) Pertti Lötjönen (pj), 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com Pirjo Lötjönen (siht.), 044 554 8424, kuopioselkasihteeri@gmail.com Liikuntavastaavat, 040 566 4146, selkaliikunta@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.fi Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (20 €) Sirpa Heikkinen (pj), 0400 950 844, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (19 €) Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, sinikka.u@luukku.com, tukipuhelin 040 760 0644

Hyvä Selkä 4/2020

Napapiirin Selkäyhdistys ry (17 €) Ritva Kariniemi-Holm (pj), 040 564 2694, ritva.kari@gmail.com Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Kimmo Rundström (pj), 044 290 3753, kimmo.rundstrom@gmail.com Toimisto Kansankatu 53, 2. kerros, 90100 Oulu selkayhdistysossy@gmail.com https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/ Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (22 €) Sirpa Moilanen (pj), 050 322 4767, siroli.moilanen@gmail.com Lenita Mustonen (siht.), 045 205 0455 p-kselka@hotmail.fi, www.pkselka.fi Porvoon Seudun Selkäyhdistys ry Borgånejdens Ryggförening rf (18 €) Päivi Himanen (pj), 044 270 6989, paivi.himanen@hotmail.com www.selkayhdistysporvoo.net Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Tuula Lempinen (pj), 050 3211 479, tuula.lempinen@dnainternet.net Raimo Järvi (siht.), 0400 816 509, raimo.jarvi@eurajokinetti.fi Satakunnan Selkäyhdistys ry (21 €) Kaija-Liisa Lohivuo (pj), 0440 121437 kaija.lohivuo@gmail.com, Marjatta Lahtinen (siht.), 050 5484 696, postia.lahtinen@gmail.com Toimisto auki sopimuksen mukaan, Otavankatu 5, 28100 Pori sataselka@gmail.com, www.sataselka.net Savonlinnan Selkäyhdistys ry (17 €) Jaakko Hassinen (pj), 044 974 6164, jaakhass@gmail.com Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Anna-Liisa Kallio (pj), 045 271 0165 kallionannaliisa@gmail.com Hilkka Talvitie (siht.), 050 327 3656 hilkka.talvitie@netikka.fi Tukihenkilö: Teija Perkiö, 040 563 7955, teija.k.perkio@gmail.com http:\\seinajoenselkayhdistys.wordpress.com

Selkäyhdistys SalpausSelät ry (22 €) Atte Sarilo (pj), 0400 353 055, atte.sarilo@gmail.com Jäsenasiat sss.sihteeri@gmail.com Eija Lyytikkä (siht.), 040 718 1218, eija.lyytikka@gmail.com Brita Stång (varapj), 040 7429 325, stangbrita@gmail.com Toimisto LINK, Hämeenkatu 26 A, 3. krs, 15140 Lahti www.lahdenlink.fi/jasenyhdistykset/ selkayhdistys-salpausselat-ry/ Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €) Anneli Jauhiainen (pj) 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com Suur-Salon Selkäyhdistys ry (23 €) Kari Lehti (pj), lehtikari50@gmail.com Maaret Halonen (siht.), 0500 745 331, maaret.h.halonen@gmail.com Matkojen ja retkien kyselyt ja ilm. Anne Lahti, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com www.salonselat.fi Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry (23 €) Arvo Autio (pj), 040 593 1146, arvo.autio@gmail.com, Tarja Joenpolvi (siht.), 040 090 8169, tarja1.tikka@gmail.com 040 557 6741, www.tamselka.fi Turun Seudun Selkäyhdistys ry (23 €) Pirkko Heino (pj), 0400 600 906, pirkko.h.heino@gmail.com Postiosoite Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Olli Kyläkangas (pj), 050 356 5610, olli.kylakangas@gmail.com Selja Kallio (siht.), selakallio@gmail.com https://tyrvaanselka.yhdistysavain.fi Vaasan Selkäyhdistys ry (20 €) Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com vaasanselkayhdistys@netikka.fi www.vaasanselkayhdistys.fi Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (16 €) Marjatta Hellsten (pj), 050 342 6950, hellsten.marjatta@gmail.com https://vakka-suomen-selkayhdistys.webnode.fi/ Vantaan Selkäyhdistys (25 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Heinolan Seudun Selkäyhdistys Liikuntaryhmät jatkuvat normaalisti 11.12.

asti.

Syyskokous 30.11. klo 17, Sportkafee, Urhei-

lukatu 2 (Jäähalli).

Käsityökerho 3.12. klo 13. Keskustelukerho 14.12. klo 14.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Ilmoittelemme virkistysmatkoista heti koronarajoitusten salliessa

Helsingin, Espoon ja Vantaan selkäyhdistykset Virtuaalinen selkäilta ti 1.12. klo 18 Zoomin

SelkäTsemppi-illat keväällä 2021: to 28.1., 25.2., 25.3., 29.4. ja 27.5. klo 18-19.30 Kump-

panuuskeskus, Kansankatu 53, 90100 Oulu, kokoustila Asema 2.kerros (sisäänkäynti Vanhantullinkadun oven kautta). Tervetuloa tutustumaan toimintaamme niin jäsenet kuin muut asiasta kiinnostuneet. Sääntömääräinen vuosikokous to 8.4. klo 18-19.30 Kumppanuuskeskus, Kansankatu 53, 90100 Oulu, kokoustila Asema 2.kerros (sisäänkäynti Vanhantullinkadun oven kautta). Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu ja etsitään luennoitsijaa. Liikuntaryhmät alkavat viikolla 2/2021. Kuntosali selkäkipuisille maanantaisin 11.1. alk. klo 17-18 Oulun kaupungin sairaala (Kiviharjuntie 5). Perusmaksu. Kokoontumiseen sairaalan aulaan. Vertaistukiohjaus. Lisätietoja liikuntavastaava Tuula Korpelalta puh. 040 865 5132. Tosimiehen selkätreeni torstaisin 14.1. alk. klo 16-17 Oulun uimahallin (Raksila) judosalilla (alakerrassa). Kertamaksu uimahallin kassalle. Ohjaaja ilmoitetaan myöhemmin. Kaikille miehille, jotka tarvitsevat liikettä ja vahvistusta selälle. Ilmoittautuminen Tuula Korpela, puh. 040 865 5132. Asahi keskiviikkoisin 13.1. alk. klo 10-10.45 Raatin uimahallin liikuntasali. Ei ilmoittautumista. Tiedustelut 044 703 8049. Kertamaksu. Helppo, koko kehoa huoltava, seisten sukkasillaan tai istuen venyttelyt ja liikesarjoja.

kautta. Illan teemana on lääkkeetön selkäkivun hoito. Tapaamisessa jaetaan osallistujien kesken vinkkejä lääkkeettömiin kivunhoitokeinoihin ja virkistymiseen. Tapaamisen päätteeksi pidetään ohjattu loppurentoutus. Tilaisuus on maksuton. Iltaa ohjaavat vertaisohjaajamme. Ilmoittaudu pian mukaan! Liikuntakausi käynnistyy 11.1.! Tarjolla fysioterapeuttien ohjaamana selkäjumppaa, vesijumppaa, pilatesta ja kehonhuoltoa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Ilmoittautuminen alkaa jo 7.12. Nettijumpat käynnistyvät tammikuussa! Jumpata voit nyt vaihtoehtoisesti omassa olohuoneessasi fysioterapeuttiemme etäohjauksella. Tarkemmat tiedot löytyvät pian nettisivuiltamme. Niska Kuntoon -verkkokurssi alkaa 18.1. Kurssilla opit tunnistamaan niska-hartiaseudun kuormitustekijät ja haitalliset liikemallit sekä omaksut niskalle suunnattuja fysioterapeuttisia harjoituksia. Kurssi sisältää teoriaa ja harjoittelua. Kurssimaksu jäsenille 39 € ja muille 59 € /5 krt. Hintaan sisältyy vastuskuminauha. Selkä Kuntoon -verkkokurssi alkaa 18.1. Kurssin tavoitteena on oppia hoitamaan ja ennaltaehkäisemään selkäoireita. Kurssilla harjoitellaan mm. kehon asennonhallintaa ja vahvistamaan selkää tukevia lihaksia. Verkkokurssi sisältää teoriaa ja käytännön harjoitteita. Kurssimaksu jäsenille 39 € ja muille 59 € /5 krt. Hintaan sisältyy vastuskuminauha! Lisätietoja toiminnastamme löydät www.selkayhdistykset.fi tai puh. 044 360 0201.

puh. 044 703 8046. Katso selän kuntoilu- ja liikuntaryhmät (esim. Lempeä selkäjooga) Oulu-opiston (www.ouluopisto.fi) ja Vuolle-opiston sivuilta (www. vuolleoulu.fi). Katso ajankohtaista tietoa koronaviruksesta Oulussa ja toimintaohjeet osoitteessa www. ouka.fi/korona. Noudatamme korona ohjeistusta, maskit mukaan ja tulethan terveenä. Kotisivut oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/ Facebook www.facebook.com/ossyry/

Oulun Seudun Selkäyhdistys

Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys

Kaikki toiminta toteutetaan koronasuositusten ja -ohjeiden mukaan, joten ryhmiin kohdistuvat muutokset ovat mahdollisia. Katso ajankohtaista tietoa koronaviruksesta Oulussa ja toimintaohjeet osoitteessa www.ouka.fi/korona. SelkäTsemppi-ilta to 10.12. klo 18.-19.30 Kumppanuuskeskus, Kansankatu 53, 90100 Oulu, kokoustila Asema 2.kerros (sisäänkäynti Vanhantullinkadun oven kautta). Tavataan pikkujoulun merkeissä. Tervetuloa!

Toiminta jatkuu koronan sallimissa rajoissa vuodenvaihteen jälkeen. Kevään valikoimaan tulee perinteisiä, suosittuja liikuntaryhmiä, jäseniltoja ja virkistystoimintaa. Jäsenkirje 1/2021 ilmestyy tammikuun ensimmäisellä viikolla. Ryhmiin ilmoittautuminen alkaa viikolla 11.1.2021. Seuraa ilmoitteluamme pkselka.fi-sivuilla ja Facebookissa. Toivotamme kaikille terveyttä ja hyvää uutta vuotta.

Vesikävelyä, vesijuoksua ja ratauintia

oman aikataulun mukaan sekä vesivoimistelut viikoittain useita kertoja. Katso https:// www.ouka.fi/liikunta/oulu/liikunta-ja-ulkoilu/ vesivoimistelut. Vaihtoehtoina musiikkivesijumppa, kevyt vesijumppa ja syvän veden jumppa. Ei ilmoittautumista. Uimahallimaksu. Pilates, neuro-pilates sekä voima/tasapainoryhmät. Tiedustelut Ulla Virrankoski,

Porvoon Seudun Selkäyhdistys - Borgånejdens Ryggförening Kevätkaudella 2021 jumpat ja jooga jatkuvat, mutta muu toiminta on tauolla pandemian vuoksi. Seuraa yhdistykset nettisivuja www.selkayhdistysporvoo.net ja paikallislehtien yhdistyspalstoja. Ilmoittaudu liikuntaryhmiin suoraan ohjaajalle: taina.pesonen@gmail.com tai 040 5144 084.

Selkäyhdistys SalpausSelät Jumpparyhmät jatkavat syyskauden loppuun

sopimallaan tavalla. Kevään ryhmistä ja alkamisajoista tiedotamme heti, kun se on mahdollista. Asiasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä seuraaviin numeroihin: Vesijumpat Harjulassa ja jooga LINKin tiloissa Merja Alanko/LINK 040 943 0285. Miesten jumpparyhmä Harjulassa Brita Stång 040 742 9325. Fysakosliikuntaryhmät 0400 170 634. Puurojuhla 10.12. klo 15–18 LINKin tiloissa, Hämeenkatu 26 A. Joulumyyjäiset 16.12. klo 15–18 LINKin tiloissa, Hämeenkatu 26 A. Seuratkaa sähkö- ja tavallista postianne. Toivotamme kaikille jäsenillemme ja heidän tukijoukoilleen Hyvää Joulua ja Miellyttävää Vuodenvaihdetta!

Suur-Salon Selkäyhdistys Jouluista tunnelmaa Sytyssä 14.12. klo 17.

Puuroa, glögiä, kakkua turvavälit huomioiden. Seuraa mahdollisia koronan aiheuttamia rajoituksia. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi vuosi ja uudet kujeet 27.1. klo 18 Sytyssä. Pelirinki ennen kerhoa klo 17.

Tampereen Seudun Selkäyhdistys Kaikille avoimet ilmaiset yleisöluentotilaisuudet keväällä 2021 Sampolan auditoriossa

tiistaisin klo 18-19, Tampereen seudun työväenopisto, Sampola, Sammonkatu 2, Tampere. Selkävaivojen monet kasvot 19.1. Luennoitsijat Juho Otranen, osteopaatti ja Jyri Lepistö, ortopedi, Johanneksen klinikka. Keho kuntoon oikealla liikkeellä ja ravinnolla 9.2. Luennoitsija Sanna Mehto, personal

trainer, hyvinvointivalmentaja, Koulutuspalvelut Wellnas Training.

Jalkaterien hyvinvointi osa selän hyvinvointia 16.2. Luennoitsija Satu Leinonen, fy-

sioterapeutti, Peurankallion lähitori.

Vaihtoehtoja pillereille ja puukolle 6.4. Lu-

ennoitsija Essi Peltoniemi, koulutettu hieroja. Yhteistyössä Tampereen seudun työväenopisto. Luentoja on mahdollista seurata myös verkon välityksellä.

Hyvä Selkä 4/2020

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Turun Seudun Selkäyhdistys Seuraamme tarkasti koronapandemiaan liittyviä ohjeita ja suosituksia, joten toimintoihin voi tulla muutoksia nopealla aikataululla. Liikuntaryhmät alkavat viikolla 2 Ruusukorttelissa. Tarkemmat tiedot jäsenlehti Selkälehdessä 4/2020. Pikkujoulut ke 2.12. klo 12-15 TULE-tietokeskuksessa. Tanssien apua tulevaivoihin ti 8.12. klo 12. Soveltavaa tanssia ja tietoiskuja TULE-tietokeskuksessa.

Opastusta painohulavanteen käytössä ke 9.12. klo 12-18 TULE-tietokeskuksessa. Infoa Petrean tules-kuntoutuksesta ke 20.1. klo 12 TULE-tietokeskuksessa. Suomalainen asahi -miniluento ke 27.1. klo

torstaisin klo 16-20 numerossa 040 558 1025. TULE-tietokeskus avoinna ma, ti ja to klo 10-15, ke klo 11-18. Osoite Humalistonkatu 10, Turku.

12 TULE-tietokeskuksessa.

Tyrvään Seudun Selkäyhdistys

18 TULE-tietokeskuksessa. Selkätreffit joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 15 TULE-tietokeskuksessa. Keskiviikkokerho joka kuukauden kolmas keskiviikko klo 11 vaihtuvalla ohjelmalla. Tarkemmat tiedot Selkälehdessä. Tukipuhelin päivystää tiistaisin klo 10-14 ja

Tämän vuoden viimeiset vesijumpat Voi-

Uusien jäsenten tutustumisilta ke 27.1. klo

marinteellä viikolla 51.

Kevään 2021 vesijumpat jatkuvat Voima-

rinteellä viikolla 2, samoilla ryhmillä kuin syksyllä. Hallitus toivottaa jäsenille hyvää joulunodotusta!

Yhdistysten merkkivuodet Koronatilanteesta johtuen selkäyhdistykset eivät ole voineet juhlistaa merkkivuosiaan suunnitellusti. Toivotaan, että juhlavuosia ja ansioituneita yhdistysaktiiveja päästään muistamaan kattavammin ensi vuonna. Paljon onnea ja menestystä tuleville vuosille!

• • • •

Lieksan Selkäyhdistys ry 10 vuotta Savonlinnan Selkäyhdistys ry 25 vuotta Selkäyhdistys SalpausSelät ry 25 vuotta Vaasan Selkäyhdistys ry 30 vuotta

Ansiomerkit 2020 Vaasan Selkäyhdistys ry Kultainen ansiomerkki Kaskinen Tuovi Rönnholm Leif Widjeskog John

Leif Rönnholmille luovutettiin kultainen ansiomerkki Vaasan Selkäyhdistyksen vuosijuhlassa 14. marraskuuta. Ansiomerkin, kunniakirjan ja kukkakimpun ojensivat Selkäliiton puheenjohtaja Marjo Rinne ja Vaasan Selkäyhdistyksen puheenjohtaja Aino Ranta. Kuva: Jaana Martinkauppi

Vuoden 2021 tärkeitä päivämääriä Huhtikuu

• Selkäliiton järjestöpäivä ja kevätkokous 17.4.2021, Helsinki

Hyvä Selkä 4/2020

Lokakuu

• Selkäviikko 11.–17.10.2021 • Maailman selkäpäivä 16.10.2021

Marraskuu

• Selkäliiton järjestöpäivä ja syyskokous 20.11.2021, Helsinki

• Hyvä Selkä -lehti ilmestyy 22.1., 23.4., 3.9. ja 26.11.

Osallistu kansikuvaäänestykseen! Kerro suosikkisi ja voit voittaa kivunlievittäjän

Olemme julkaisseet vuoden aikana otteita jutuista lehtemme kolmelta eri vuosikymmeneltä. Päätämme juttusarjan vanhojen Nikama-lehtien kansikuvaäänestykseen. Arvomme osallistujien kesken yhden Omron E3 Intense Pain Reliever -kivunlievittäjän.

Näin osallistut

Lähetä meille oman suosikkikantesi numero ja omat yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero) joko sähköpostitse osoitteeseen hyvaselka@selkaliitto. fi tai postitse osoitteeseen Hyvä Selkä / Selkäliitto, Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki. Lähetä vastauksesi niin, että se on perillä viimeistään 15.12.2020 mennessä. Arvomme voittajan viikolla 52 ja ilmoitamme voitosta hänelle henkilökohtaisesti. Onnea arvontaan!

10.

11.

12.

Hyvä Selkä -lehti 30 vuotta

Hyvä Selkä 4/2020

Alaselän kivut ja vireysongelmat ovat yleisiä Lue miten näyttelijä Monika Lindeman selätti selkäkivut Kymmenen vuotta jatkunut alaselän kipu, huonontunut unenlaatu ja heikentynyt vireystila korjaantuivat lopulta uuden sängyn avulla. Sänky on muuten paras paikka repliikkien opetteluun, paljastaa Monika. SALATUISTA ELÄMISTÄ TUTTU näyttelijä Monika Lindeman kärsi alaselän rakenteellisen vian aiheuttamasta kivusta ja siitä seuranneesta heikentyneestä unenlaadusta vuosia. Lindeman oli jo Tempur-tyynyn käyttäjä, mutta sänkynä oli pitkään tavallinen joustinpatja. Sen jouset väsyvät käytön myötä, ja heikon tuen seurauksena alaselkä kipeytyi entistä helpommin. Pika-apuna vaivaan toimi yöksi alaselän alle asetettu tyyny ja uusi, kova joustinpatja, mutta vaikka ranka suoristuikin niiden avulla ja kivut hellittivät hetkeksi, tuli eteen toinen ongelma: käden epämiellyttävä puutuminen nukkuessa. Heikko nukkumisergonomia ja painepisteitä aiheuttava patja vaikuttaa suoraan kehon kipuihin ja unen laatuun sekä vireystilaan, minkä myös Lindeman havaitsi.

Uusi sänky helpotti Monika Lindemanin pitkään jatkuneita selkäkipuja ja paransi vireystilaa.

ta ja satsannut riittävään unenmäärään. Hänen unirytminsä on hyvin säännöllinen, ja uuden sängyn myötä laatukin viimein parani. - Unen laatu on muuttunut todella paljon patjan vaihtamisen jälkeen, sillä uuden sängyn myötä ei ole ollut yöllisiä heräämisiä. Kun sänkyyn menee, aamulla tuntuu siltä, että yöllä ei olisi liikkunut ollenkaan! Patja muotoutuu kehon ympärille hyvin, mikä varmasti vaikuttaa unen laatuun. Nykyään hyvä nukkuma-asento löytyy heti, ja hyvässä asennossa yöllinen kääntyilykin on vähentynyt. Sängyn vaihtamisen myötä vaikutus

Uusi sänky vei kivut mennessään Noin kymmenen vuotta sitten alkanut vaiva helpotti viimein Tempur-sängyn myötä. - Mietimme puolisoni kanssa uuden sängyn hankkimista aivan liian kauan. Kun lopulta ostimme Tempur-sängyn, ongelmat hävisivät. Sänky muotoilee kehoa aivan täydellisesti (tukee ja muotoutuu ergonomisesti), Monika Lindeman kertoo. Nykyisin Lindeman nukkuukin sanojensa mukaan todella hyvin. 35-vuotias näyttelijä on aina arvostanut hyvää un-

selän kiputiloihin on ollut ilmeinen. - Tempur-sängyssä ei tarvitse hakea tyynyjä alaselän alle, sillä sänky tukee koko kehoa. Patja ei aiheuta paineen tunnetta, joten mikään raaja ei puudu vaan veri kiertää ihan normaalisti koko kehossa.

Sängystä kodin uusi lempipaikka Nykyisin Lindeman viihtyy sängyssä todella hyvin ja viettää siellä aikaa nukkumisen lisäksi myös esimerkiksi tulevien jaksojen repliikkejä opetellen. - Sänky on hyvin mukava istua ja rentoutua, katsella maisemia ikkunasta. Lukemiseen ja äänikirjojen kuunteluun tämä on aivan paras paikka, vastaa Lindeman sängystään käsin. - Luemme pojan iltasadut yhdessä tässä sängyllä ennen kuin hän menee omaan sänkyyn nukkumaan. Sekin onnistuu todella mukavasti. Uuden sängyn vaikutukset Lindemanin yöuneen ovat olleet ilmeiset. - Yöunista sanoisin, että nukun 99 prosenttia kaikista öistä todella hyvin, Lindeman summaa.

Kuva: Darren McStay ILMOITUS

Hyvä Selkä 4/2020

Selkäkaupassa joukampanja Kaikki tuotteet -10 % Tarjoukset ovat voimassa 31.12.2020 asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Hintoihin lisätään toimituskulut.

Joululahjaksi ergonomiaa ja hyvää oloa Spina-Bac Voit säätää Spina-Bac-selkänojan selkääsi vasten, käytössä on kuusi eri asentoa. Se tukee lannenotkoa siten, että selkärankaan kohdistuva paine vähenee. Päällinen on helposti puhdistettavaa ja kulutusta kestävää polyesterkangasta.

Leveys 30 cm, korkeus 42 cm. Värit: viininpunainen, siniharmaa, musta ja ruskea.

GetUpBall

(ovh. 102 €)

GetUpBall on tukevalla ja liukumattomalla materiaalilla päällystetty jumppapallo, jossa on kätevä kahva. Halkaisija 65 cm tai 75 cm. Väri: musta, sininen vetoketju. Takuu 1 vuosi. Mukana toimitetaan ilmapumppu.

(ovh. 94,90 €)

Sissel terapia- ja harjoituspallo Sissel terapia- ja harjoituspallo on monipuolinen kuntoiluväline. Mikä koko on minulle oikea? Mittaa kätesi pituus olkapäästä ranteeseen ja lisää 5 cm. Tämä mitta vastaa osapuilleen pallon minimihalkaisijaa. Valitse koko, joka on hieman suurempi.

(ovh.23 €)

Kokoja saatavilla 55, 65 ja 75 cm. Värit: sininen ja punainen. Hinta alkaen 20,70 €, 55 cm koko (hinta määräytyy koon mukaan).

(ovh.29,50 €)

Sissel Hot-Cold lämpö/kylmäpakkaus Monipuolinen kylmä/lämpöpakkaus.

Kylmä- ja kuumahoidot. Lämmitetään joko mikroaaltouunissa tai kuumassa vedessä, jäähdytys pakastimessa. Pinta kankaanomainen. Koko: 40 x 28 cm.

www.selkakauppa.fi

Kotimaista ergonomiaa ja hyvinvointia etätyöhön Lukuisat tutkimukset osoittavat, että liike on selän terveyden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Liikettä on hyvä saada sisällytettyä sopivassa määrin koko valveillaoloaikaan. Asentojen vaihtelu, istumisen tauottaminen ja mikrotauot liikettä lisäämään, auttavat pitämään selkääsi kunnossa, toteaa Lääketieteen tohtori Harri Helajärvi.

Gymba aktivointilauta lisää lihasaktiivisuutta ja täten voi parantaa tukija liikuntaelimien verenkiertoa, metaboliaa ja lihasvoimaa, mikä on omiaan vähentämään selkäkipujen riskiä. Monet selkäkivuista kärsivät ovatkin saaneet apua vaivoihinsa säännöllisesti Gymbaa käyttämällä.

Korkeussäädettävä työtaso mahdollistaa työskentelyn seisoma-asennossa ja hyväryhtisesti. GetUpDesk light on näppärä 8 korkeuteen säätyvä taso esim. keittiön/ olohuoneen pöydällä käytettäväksi, saadaan säilytettyä kompaktisti esim. sängyn alla.

Pitkään istuminen lisää selän kuormitusta ja kipuja. Seat Guard mikrotauottaja pitää huolen istumisen tauottamisesta. Seat Guard on tekninen älylaite yhdistettynä istuintyynyyn. Laite on esiasennettu värähtelemään, kun olet yhtäjaksoisesti istunut 30 minuuttia. Laite varmistaa myös, että pysyt pois istumasta vähintään 2 minuuttia.

Tutustu tarjouksiin www.selkäkauppa.fi