Issuu

Selkäkanava on uudistunut!

Selän terveyttä edistävä lehti

3/2021

Taukoliikunnasta lisäpotkua päivään

Aivojen toiminnan muutokset ja pitkittynyt alaselkäkipu

Äänitaituri Rudi Rok:

Selkäkipu on mahdollisuus, se ei ole maailmanloppu Magneettikuvalöydökset iskiaspotilailla Liikkuva selkä kantaa kauas!

Best in Test – Tutkimuksissa TEMPUR valittiin parhaaksi PARAS LAATU

PARAS SELÄLLE

PARHAIMMAT YLEISARVOSANAT

ENITEN SUOSITELTU

TYYTYVÄISIMMÄT KÄYTTÄJÄT

Like no other Like no other

AJANVARAAJILLE LAHJA Katso sleepcenter.fi ja varaa aika kokeiluun!

VUODETARJOUS!

TILAA VERKKOKAUPASTA!

TEMPUR Flexible -parisänky alk. 1999€ (norm. alk. 2872€)

TEMPUR-tyynyn ostajalle upea kylpytakki KAUPAN PÄÄLLE!

sis. rungon mustalla huonekalukankaalla, 7cm TEMPUR-sijauspatjan sekä jalkasarjan. Pääty ja muut lisäosat normaalihintaisia.

Best In Test • • • • • •

Paras laatu Paras selälle Parhaimmat yleisarvosanat Eniten suositeltu Paras viestintä Kärkisijat myös designissa, allergikoille sopivuudessa ja mallivalikoimassa

*lähde Taloustutkimus 2019

Ostamalla Tempuria tuet Selkäliiton toimintaa!

Edun arvo 69€

Varaa itsellesi aika yksityisesittelyyn Tempur Brand Storeen! Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen lähimmästä Brand Storesta www.sleepcenter.fi /varaa-aika

Varauskoodi: SELKÄLIITTO Kaikille ajanvaraajille lahja. Voimme tehdä kartoituksen sinulle sopivista tuotteista myös verkkosivujemme chatin välityksellä!

Tempur Brand Store

Paras palvelu koulutetulta nukkumisergonomian asiantuntija -myyjältä. Katso sleepcenter.fi ja nukkumisergonomia.fi

NYT AVATTU! BRAND STORE PORI, JÄRVENPÄÄ JA JUMBO ESPOO Iso Omena • ESPOO Sello • HELSINKI Eerikinkatu 6 • HELSINKI Kaari • HELSINKI Tripla • HYVINKÄÄ Willa • JOENSUU Kauppakatu 23a JÄRVENPÄÄ Sibeliuksenkatu 18-20 • KUOPIO Matkus • LEMPÄÄLÄ Ideapark • PORI Puuvilla • RAISIO Mylly • TAMPERE Koskikeskus TURKU Eerikinkatu 9 • VANTAA Jumbo • VANTAA Tikkuri • sleepcenter.fi • tempur.fi

Pääkirjoitus Marjo Rinne

Totta vai tarua – medialukutaito tärkeää

iedonvälitys on nykyisin entistä nopeampaa ja viestintä monipuolisempaa. Uutisia päivitetään eri tiedonvälityskanavissa jatkuvasti ympäri vuorokauden, koska teknologia on mahdollistanut nopean viestinnän. Huomisen painetun lehden uutiset on jo moneen kertaan välitetty verkkosivustojen, erilaisten sovellusten tai sosiaalisen median kautta. Varsinkin sosiaalisen median alustalla monet seuraavat aktiivisemmin mielipidevaikuttajien blogeja tai postauksia kuin muita totuttuja tiedonvälityskanavia. Olemme oppineet omatoimiseen tiedonhakuun ja tiedon jakamiseen internetin kautta. Verkkomaailma on avoinna ympäri vuorokauden ja tarvitsemansa tiedon voi löytää milloin tahansa. Valitettavasti toisinaan internetissä faktana esitetty tieto voi olla virheellistä tai sen alkuperä ei ole tiedossa eikä luotettavuutta ole tarkastettu. Väärä tieto saattaa levitä internetissä nopeasti ja johtaa ihmisiä harhaan. Tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa tai vääristeltyä tietoa tai tiedotusta kutsutaan disinformaatioksi. Vastaavasti misinformaatio-sanaa käytetään silloin, kun väärää tai virheellistä tietoa levitetään tahattomasti tai tahallisesti.

Virheettömän, paikkansapitävän ja totuudenmukaisen tiedon tuottaminen vie monesti huomattavasti enemmän aikaa kuin raflaavien otsikoiden taakse tuotettu tieto. Aiemmin "painettuun sanaan" luotettiin tilanteessa kuin tilanteessa, mutta nykyisin tarvitaan kykyä tunnistaa, onko lähde luotettava, onko asia totta sekä mihin se perustuu. Näitä tiedonarvioinnin perusasioita ja medialukutaitoa tulisi pitää nyky-yhteiskunnassa tärkeänä kansalaistaitona. Selkäliiton viestinnän periaatteena on välittää ajankohtaista, luotettavaa ja helposti ymmärrettävää tietoa monipuolisesti eri viestintäkanavien kautta. Tämäkin Hyvä Selkä -lehti sisältää selän hoidon asiantuntijoiden artikkeleita, uusimmista selkätutkimuksista koottuja lyhyitä uutisia sekä selän itsehoitoon kannustavia liikuntaohjeita. Tässä lehdessä kerrotaan myös uudistetusta Selkäkanava.fi-verkkosivustosta, jonne on tuotettu uutta sisältöä ja aiempi tieto on tarkistettu ja päivitetty. Jotta viestit selän terveyden merkityksestä ja hyvinvoinnista tavoittaisi väestöä laajasti, liitto järjestää yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa lokakuussa valtakunnallisen teemaviikon. Se ajoittuu 16.10. vietettävän maailman selkäpäivän yhteyteen. Liitto tiedottaa selkäviikosta, sen teemasta sekä yhdistysten tapahtumista viestintäkanavissaan. Pysy kuulolla. Liikunnallista syksyä! Marjo Rinne puheenjohtaja

Hyvä Selkä 3/2021

Sisältö 3/2021 3

Pääkirjoitus

Selkäkipu mahdollisti uuden uran

16-17

Magneettikuvalöydökset eivät välttämättä oireile

Aivojen kivunsäätely ja tunne-elämän tekijät selkäkivun kroonistumisessa

Suosituksista käytäntöön – Nuorten liikkuminen arjessa

Opiskelijan taukoliikunta

Tutkimustietoa

Minä ja selkä: Tavallinen sujuva arki on parasta

Pitkittynyt kipu on moniulotteinen terveysongelma

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

HYVÄ SELKÄ - SELKÄLIITTO RY:N JÄSENLEHTI Julkaisija Selkäliitto ry Toimitus päätoimittaja Marjo Rinne toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio toimitussihteeri Pia Bilund 32. vuosikerta ISSN 2323-9484 Aikakausmedian jäsen

Taitto Eepinen Oy Jauri Varvikko Paino PunaMusta Kannen kuva Lauri Laukkanen Keskiaukeaman kuvat Nina Kellokoski

Ilmestymispäivät 2021 1/2021 22.1. 2/2021 23.4. 3/2021 3.9. 4/2021 26.11. Tilaukset ja jäsenasiat selkaliitto@selkaliitto.fi puh. 09 605 918 www.selkaliitto.fi Vuosikerta 30 €

Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa. Aineistot seuraavaan lehteen 1.11.2021 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.

Hyvä Selkä 3/2021

MITÄ NYT?

Paikallaanolo Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki puh. 09-605918, selkaliitto@selkaliitto.fi www.selkaliitto.fi

LIITU-tutkimuksen mukaan lukiolaisille kertyy päivän aikana yli 11 tuntia paikallaanoloa eli istumista tai seisomista. Lue nuorten liikkumisesta sivulta 14.

Yli 11 tuntia

Hallitus 2021 Marjo Rinne (pj) Kaarina Frosterus Sirpa Heikkinen Pirjo Karlsson Petri Kaunisto Leena Kämppi Sirpa Moilanen (varapj) Eira Mäkitalo Teuvo Näätänen Kari Rantavalli Leila Tarna

Toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi Tiedottaja Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi Selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola 050 465 7884 maria.sihvola@selkaliitto.fi Liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi Hankekoordinaattori, Back to Move! Katri Koivuneva 050 4111 960 katri.koivuneva@selkaliitto.fi

paikallaanoloa päivän aikana

Juttuäänestys Kevään Hyvä Selkä -lehden suosituin juttu oli Minä ja selkä -tarina ”Iskiaskipu kuriin aktiivisella kuntoutuksella”. Arvoimme äänestykseen osallistuneiden kesken 10 kappaletta tuubihuiveja. Voittajille on ilmoitettu voitosta henkilökohtaisesti. Lämmin kiitos kaikille äänestäjille! Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu? Lähetä vastauksesi, jutun otsikko tai sivunumero ja yhteystietosi sähköpostilla hyvaselka@ selkaliitto.fi tai täytä lomake nettisivuillamme selkakanava.fi/lehden-paras-juttu. Kerro halutessasi myös mahdolliset perustelut, miksi valitsit kyseisen jutun. Arvomme vastaajien kesken pieniä tuotepalkintoja.

Anna palautetta Mitä tykkäsit lehdestä? Onko sinulla juttutoiveita? Anna palautetta sähköpostitse, nettisivujen lomakkeella tai sosiaalisessa mediassa. Somessa merkitse palautteesi #hyväselkä.

Hyvä Selkä 3/2021

SELKÄKIPU

mahdollisti uuden uran Teksti: Pia Bilund • Kuvat: Lauri Laukkanen

Rudi Rokin lupaava tanssiura katkesi selkävaivoihin. Kuntoutusaikana hän alkoi harjoitella aikansa kuluksi ääniä, jotka ovat sittemmin vieneet miehen maailmalle. Liike on Rudille elinehto, joka saa niin kropan kuin ajatuksen kulkemaan paremmin. ÄÄNITAITURI RUDI ROK ei ollut lapsena erityisen urheilullinen tai superliikkuva. Erilaiset taideharrastukset, kuten teatteri, soittaminen ja kuorossa laulaminen olivat hänen juttunsa. Sitten 15-vuotiaana Rudi löysi breakdancen. Se kolahti. Tanssissa tuli menestystä kisoissa ja vuosien mittaan siitä tuli miehelle myös ammatti. – Breikki vei mun sydämen, musta tuli ihan liikuntahullu. Se inspiroi liikkumaan, siinä yhdistyi luova puoli, tanssi, musiikki ja liikkuminen. Ja oli coolia, kun pystyi tekemään jotain niin mahdotonta. Treenasin ja ajattelin, että musta tulee maailman paras breikkaaja. Sitten jossain vaiheessa alkoi tulla selkäkipuja. Liikaa treeniä, liian vähän kehonhuoltoa. Rudi kävi hoidattamassa selkäkipua osteopaatilla ja hierojalla. Vuonna 2005 nuori mies treenasi kaverinsa mökillä takaperin puolivolttia. Parhaimmillaan hän pystyi tekemään niitä 25 putkeen. Yhtäkkiä selkä meni pahasti ”rikki”. – Tuli ihan käsittämätön kipu. En tiedä, mitä tapahtui. Ensiavussa kysyttiin, tunnetko jalat. Tunsin. Arvio oli, että kyseessä on lihasvenähdys. Alkoi kausi, jolloin Rudi kävi erilaisilla lääkäreillä. Selkä oireili, mutta kipu ei säteillyt jalkaan. Kunnes jalat menivät muutaman kerran alta. – Alaselässä oli jäätävä, lamaannuttava kipu. En pystynyt tekemään mitään. Makasin kaksi viikkoa sängyssä, sitten helpotti. Syksyllä 2006 Rudi oli mukana eräässä teatterituotannossa, kun häneltä lähtivät taas jalat alta. – Raahasin itseni lavan taakse. Ajattelin, että näin ei voi jatkua, selkä on tutkittava. Kinuamalla sitten sain magneettikuvat. Kuvista selvisi, että tuolloin 19-vuoti6

Hyvä Selkä 3/2021

aalla Rudilla oli kaksi välilevyn pullistumaa, rappeumaa ja kulumaa. Pullistumat olivat täyttäneet yli puolet selkäytimestä, joten esimerkiksi kumartuminen ei ollut enää mahdollista. – Luulen, että suuri syy selkäni hajoamiseen oli kehonhuollon laiminlyönti. Usein aloitin treenit ilman alkulämmittelyjä ja skippasin venyttelyt ja muut tärkeät kehonhuoltovaiheet.

”Liike on mulle elinehto. Pääkin toimii liikunnan jälkeen eri lailla.” Tähtäimessä comeback Leikkausta ei tehty, Rudi ei sitä halunnut. Titaanilevy selkään ja neljä alinta nikamaa lukkoon ei erityisemmin parikymppistä tanssijaa houkuttanut. Mieluummin hän jumppaa, kuntouttaa selkäänsä. Alaselkäkivun kaveriksi oli tullut myös iskiasoireita. – Tein päivittäin pilatesta ja kerran viikossa kävin fysioterapeutilla. Vuosien aikana kävin monissa hoidoissa ja kaikenlaisia uusia juttuja kokeiltiin, esimerkiksi sähköhoitoa iskiasta helpottamaan. Rudi sanoo, että hänen syvät lihaksensa olivat olleet huonot kaikesta tanssitreenistä huolimatta. Vatsalihakset olivat vain pintaa, mutta tuki oli ollut huono. Selän kuntoutuksen lomassa Rudi käytti aikansa beatboxaukseen, erilaisten äänien harjoittelemiseen. – Mulla oli breikkipiireissä pari kaveria, jotka osasivat beatboxausta. Se oli mun mielestä mahdotonta. Oli siistiä, kun

joku beatboxaa ja siihen voi breikkaa. Mulla oli aikaa ja olen aina tykännyt tehdä vähän mahdottomia asioita. Lapsena esimerkiksi harjoittelin taikatemppuja. Tähtäimessä oli kuitenkin koko ajan comeback, paluu tanssilattialle, koska sydän oli siellä ja suurin osa ystävistä. – Ajattelin, että vien nyt energiani ääniin, mutta kuntoutan itseni ja palaan tanssiin. Vuoden kuntoutuksen jälkeen iskiasoireet olivat poissa. Mutta comebackiä Rudi ei pystynyt tekemään. Sen verran huonossa hapessa selkä oli. Rudi muistelee, että hän käveli pitkään varovasti, pienin askelin. Ulospäin nuori mies oli atleettinen, mikä aiheutti harmillisia tilanteita. Selkävaiva ei näy päälle päin. – Kun sporapysäkillä tuli joku nainen lastenrattaiden kanssa ja olisi tarvinnut apua. Mä en voinut auttaa, siitä tuli huono olo.

Eläinäänet avasivat ovet Ääniä tehdessään Rudi sai saman tunteen, intohimon, kuin aikoinaan breakdancessa. Hänen valttinsa olivat eläinäänet. Perheessä on aina ollut eläimiä. Rudi matki niitä lapsena ja oppi äänet kuin vahingossa. Tosin hän ei silloin tiennyt niitä myöhemmin tarvitsevansa. – Eläinäänet toimi mulla ovenavaajana, kun aloitin beatboxaamaan. Ulkomailla tapahtumissa ja kilpailuissa tutustuin kovan luokan beatboxaajiin, sain heistä itselleni mentoreita ja tein vaihtokauppaa äänistä. Kun selkä ei enää mahdollistanut tanssia, Rudi pystyi kuitenkin äänen kautta tuomaan yleisölle sen ”mahdottoman”, jonka hän loi ennen liikkeen kautta. Sitten Rudi alkoi lisätä pientä liikettä esityksiinsä.

Rudi Rok eli Rudi Mickelsson, 35 • Helsinkiläinen äänitaituri, erikoistunut ihmisäänellä luotuihin ääniefekteihin. • Tehnyt stand up -keikkoja, ääniä peleihin, mainoksiin ja animaatioelokuviin, kuten Sing ja Ihmeiden puisto, sekä uuden version Vaarallinen tehtävä -elokuvien tunnuskappaleesta Mission Impossible -Fallout -elokuvan markkinointiin yhdessä nokkahuilisti Eero Saunamäen kanssa. • Varoitusääni Fiatin uudelle sähköautolle. • Mieluisin ääni maailmassa: Kun aallot iskeytyvät rantaan – mieluiten hiekkarantaan, jossain lämpimässä. • Selkävinkki: Pysy liikkeessä, pääset pitkälle. Selkä on paljon vahvempi kuin miltä se saattaa tuntua. – Tein kärpäsen äänen ja seurasin sitä. Se oli kevyt liike, joka ei rasittanut selkää. Hiljalleen esitykset kasvoivat parista minuutista 10–15 minuutin show’ksi, joka yhdisti ääntä, komiikkaa ja liikettä. – Siihen aikaan kukaan ei tiennyt mitään beatboxauksesta ja teinpä mitä vaan, tuloksena oli ”vau”. En ollut aiemmin puhunut mikrofoniin, se oli mulle aika hurja asia. Mutta kun sain ihmisille hyvän fiiliksen, yleisön nauramaan ja hämmästymään, se palkitsi. Vuonna 2011 Rudi treenasi taas jonkin aikaa breakdancea, osallistui kisoihin ja sijoittuikin kuuden parhaan joukkoon. Paluu breikin pariin oli vielä ajatuksissa. Mutta äänissä oli potentiaalia ja keikoille oli kysyntää yrityksissä, stand-up-klubeilla ja muissa tilaisuuksissa. Siitä voisi saada ammatin. – Se riski, että breikkasin ja rikkoisin selkäni uudestaan, oli sen verran iso, etten uskaltanut lähteä sille tielle. Breakdance on harrastus ja keskityn ääniin.

Liike on elinehto Kun Rudi oli aikoinaan reissussa Intiassa, hän huomasi, että kuumassa ilmastossa selkä käyttäytyi eri lailla. – Lihakset ja jalat varsinkin rentoutuivat lämmössä ja ainakin puolet selkäkivuista lähti pois. Pystyin hyppäämään eka kertaa pää edellä uima-altaaseen.

En ollut sitä aiemmin uskaltanut tehdä välilevyn pullistumien takia. Kylmyys saa Rudin selän oireilemaan. Mies asuisi mielellään Suomen kylmän kauden jossain lämpimässä. Hän on myös aina halunnut kansainvälistyä urallaan ja viettikin puolet vuodesta Los Angelesissa vuosina 2012–2016.

”Saan paljon inspiraatiota treenin kautta.” Rudin työ ei pelkkää lavalla oloa ja liikkumista. Hän tekee myös paljon istumatyötä, esimerkiksi äänityksiä. Koronapandemia on vähentänyt Rudinkin työkeikkoja. Hän on nyt yrittänyt ottaa takaisin liiallista istumista. – Yritän tehdä kuntoutusharjoituksia aamuisin. Siitä saa hyvän startin päivään. Tuntuu, että on jo voittanut, kun on tehnyt itselle hyvän jutun heti aamulla. Rudi tekee esimerkiksi liikkuvuusharjoituksia ja käy kuntosalilla. Välillä miehellä on joogakausia, lämpimän ystävä suosii hotjoogaa. Kerran viikossa hän käy osteopaatilla. Myös liikunnassa Rudia kiinnostaa mahdottomuuskulma, esimerkiksi calisthenics ja street workout, joissa tehdään

kehonpainoharjoittelua vaikkapa käsillä seisoen tai leuanvetotangolla. Rudi kertoo, että ulkotreenissä kehon haastaminen piiloutuu vähän kuin leikkiin. Treeni on tosi rankkaa mutta hauskaa. – Liike on mulle elinehto. Pääkin toimii liikunnan jälkeen eri lailla. Kaikki on paljon selkeämpää ja saan paljon inspiraatiota treenin kautta. Sporttinen äänivirtuoosi suosii muutenkin terveellisiä elintapoja. Hän kiinnittää huomiota siihen, mitä syö. Mutta hän ei ole ihan ehdoton syömisten suhteen, vaikka on välillä pitänytkin karkki- ja alkoholilakkoja. Uni on Rudista supertärkeää. Nukkuminen jää yrittäjällä kuitenkin toisinaan vähiin, kun on työteliäitä kausia. Selkäkipuiselle nukkuminen voi olla vaikeaa. Se oli sitä Rudillekin. Apu löytyi lattialta. – Silloin kun selkä meni parikymppisenä, nukuin ekan vuoden lattialla. Se tuntui olevan ainoa paikka, jossa pystyin nukkumaan. Sängyssä heräsin kipuun aina, kun liikahdin. No, ehkä sänky olisi silloin voinut olla parempi. Edelleen kun tulee takapakkia selän kanssa, Rudi menee nukkumaan lattialle. – Se auttaa alaselkään, muuten selkä voi kylläkin mennä vähän jumiin. Mutta suosittelen sitä selkäkipuisille. Maton päälle nukkumaan, se maadoittaa.

➠ Hyvä Selkä 3/2021

➠ Ääni kertoo paljon Mitä äänien oppiminen vaatii? Toistoa, toistoa ja toistoa. – Olen hidas oppimaan ja olen aina pyrkinyt viemään itseäni pois mukavuusalueelta. Haastan ääntä, mihin kaikkeen sen voi viedä ja mikä tekee siitä mielenkiintoisen, viihdyttävän ja erilaisen. Rudi on esimerkiksi suunnitellut MarcoPolo Arctic -peliin yli 450 ääntä. – Se on opettelua, kun hakee uutta ääntä. Esimerkiksi miltä kuulostaa, kun jääkarhu astuu lumen päälle. Äänellä voidaan rakentaa mielikuvia. Rudi tekee yrityksille ääni-identiteettejä. Se kertoo, millainen on yrityksen ääni. – Äänibrändäys on vielä lapsenkengissä, vaikka se on olennainen osa yrityskuvaa ja ääni on kytköksissä yhteen meidän vahvimmista aisteista. Ääni sisältää paljon informaatiota ja herättää tunteita. Se esimerkiksi varoittaa, kuten auton tööttäys. Puhelimen merkkiääni kertoo, mikä viesti tuli ja mihin sovellukseen. Ääni voi myös muistuttaa kokemuksesta, hyvästä tai huonosta, ja elokuvissa se lataa tunnelmaan. Niin kuin muustakin kehosta, äänestä on pidettävä huolta. Rudi lämmittelee ääntä ja tekee erilaisia harjoitteita. Fysioterapiassa huomioidaan kaulan ja kasvojen alue ja hierotaan äänentuoton lihaksia. Laulutunnit ovat myös hyvä keino huoltaa ääntä. – Se oli ensimmäisiä asioita silloin 2006, kun hiffasin, että äänistä voi aueta uusi ura. Tällä kertaa en ryssi tätä niin kuin kävi selän kanssa. En treenaa liikaa, huollan myös.

Äänellä maailmasta parempi paikka Rudi on innoissaan uudesta kansainvälisestä yhteistyöstä. Hän on saanut kunnian tehdä ääniä Australian Disneyn lastensairaalan mielikuvituspuuhun. – Yhdessä puun kerroksessa on tötteröitä, joissa on leijonan ja muiden eläin-

”Selkäkipu on mahdollisuus, se ei ole maailmanloppu.” 8

Hyvä Selkä 3/2021

ten ääniä. Oikeat eläinten äänet saattavat olla lapsille liian pelottavia, joten loin kerrokseen vähemmän pelottavat, mutta aidonkuuloiset eläinäänet korvaamaan aitoja. Tässä tullaan Rudin mukaan ihmisäänen hienouksiin. Sillä voi luoda karaktäärin, vaikuttaa ääneen ja korvata autenttisen. – Itselle ”vau-faktori” tuli siitä, että sain tehdä jotain hyvää äänellä. Esiintyjäuran alussa, kun sain ihmiset nauramaan, se palkitsi. Tämä on uusi palkinto, jota en edes osannut ajatella. Se mahdollistaa jollekin lapselle kokemuksen, jota hän ei muuten saisi tai se voisi olla pelottava. Kansainväliset työt ovat Rudin tavoitteena, mutta myös Suomessa on paljon kiinnostavia mahdollisuuksia. – On kiva huomata, että täälläkin on innostuttu siitä, mitä ihmisäänellä voi tehdä. Tuntuu, että aletaan hiljalleen ymmärtää, kuinka iso merkitys äänellä on ja kuinka iso mahdollisuus se on.

mahdollisimman vähän, joskus hän mielestään jopa kävelee liikaa. Miehellä on ollut selän kanssa vuosien aikana ylä- ja alamäkiä. Hänestä selkäkipu on mahdollisuus, se ei ole maailmanloppu. Se antaa perspektiivin, jota ei ymmärrä ennen kuin sen kokee. – Mun tanssipolku olisi varmaan ollut upea, mutta olin kuplan sisällä. Selkäkipu heitti mut sieltä pois ja antoi mahdollisuuden katsoa laajemmalle. Se mahdollisti uran äänen parissa. Sillä lailla onnekas olen, että pystyn yhä treenaamaan. Rudi miettii arjessa paljon asioita selän kautta. – Monessa asiassa ajattelen ekana selkää. Teen ikään kuin vaara-analyysin, mutta rekisteröin myös positiiviset asiat. Jos jokin asia on tehnyt selälle hyvää, se kannatti tehdä. Rudi myös mietti, miten ihmisiä voisi saada liikkumaan äänen avulla. Jäämme kiinnostuneena kuulolle, odottamaan luovan ja lahjakkaan äänimestarin ratkaisua tähän. 

Selkäkipu ei ole maailmanloppu Rudi pyrkii huomioimaan liikkeen kaikessa tekemisessään. Hän käyttää autoa

Käy kuuntelemassa Rudia Youtubessa: www.youtube.com/rudirok

Ajankohtaista

Koonnut: Pia Bilund

Jäsentietojen päivitys

Selkäkanava on uudistunut – Nyt oli aika uudistaa Selkäkanava.fiSelkäkanava-sivusto on sivusto, koska se oli jo seitsemän vuotta uudistunut! Sivusto on vanha. Sivusto siirrettiin uudelle ajanmukaiselle alustalle. Samalla pystyimme saanut uuden raikkaan parantamaan sivuston käytettävyyttä ja ilmeen, sivuvalikko on saavutettavuutta ja raikastimme sivuskattavampi ja uutena ton ulkoasun, Selkäliiton toiminnanjohominaisuutena sivustolta taja Kirsi Töyrylä-Aapio kertoo. löytyy esimerkiksi helpAnna palautetta pokäyttöinen materiaaliTutustu uuteen sivustoon ja anna palaupankki. tetta. Voit antaa sitä sivustolla olevalla UUSIEN SIVUJEN tavoitteena on palvella entistä paremmin kaikkia selän terveydestä ja itsehoidosta kiinnostuneita.

palautelomakkeella tai sähköpostitse selkaliitto@selkaliitto.fi. Lue lisää uudistuneesta Selkäkanavasta lehden sivulta 21.

SELKÄLIITTO ON ottanut käyttöön kotimaisen FloMembers-jäsenrekisterin. Uusi jäsenrekisteri parantaa tietoturvaa ja mahdollistaa sen, että jäsenenä voit itse käydä tarkistamassa ja päivittämässä jäsentietosi. Kaikille jäsenille, joilla on rekisterissä toimiva sähköpostiosoite, lähetetään viikolla 35 sähköpostitse viesti, jossa pyydetään aktivoimaan oma tili. Sähköposti tulee osoitteesta flomembers@ floapps.com. Jos viesti ei löydy saapuneista viesteistä, kannattaa tarkistaa roskapostikansio. Lisätietoja saat tarvittaessa Selkäliiton toimistosihteeriltä: selkaliitto@selkaliitto.fi.

Tulossa: Mobiilijäsenkortti Jäsenrekisteriuudistuksen myötä selkäyhdistysten jäsenillä on mahdollisuus ladata puhelimeensa sähköinen jäsenkortti. Paperisista jäsenkorteista ollaan luovuttu, eikä niitä toimiteta enää jäsenlaskun mukana. Mobiilikortin linkki lähetetään jäsenille sähköpostitse tai tekstiviestinä syyskuussa. Sähköisen jäsenkortin voi tallentaa puhelimen aloitusnäytölle ja sen avulla voi osoittaa jäsenyytensä esimerkiksi liikuntaryhmissä, tapahtumissa ja jäsenetuja käyttäessä.

Selkäviikko 11.–17.10. SELKÄVIIKKOA VIETETÄÄN tänä vuonna 11.–17. lokakuuta. Teemaviikko ajoittuu vuosittain maailman selkäpäivän (16.10.) yhteyteen. Selkäviikolla tuodaan esiin selän terveyden ja hyvinvoinnin tärkeyttä sekä rohkaistaan ihmisiä pitämään huolta selän toimintakyvystä ja pysymään aktiivisina. Selkäviikon teema on tällä kertaa "Back2Back – tukea selälle". Tukea selän itsehoitoon ja hyvinvointiin saa Selkäliitosta ja paikallisista selkäyhdistyksistä. Selkäyhdistykset järjestävät selkäviikolla maksuttomia ja kaikille avoimia tapahtumia, esimerkiksi luentoja, lii-

kuntalajikokeiluja ja toiminnan esittelyä. Selkäviikkoon ja maailman selkäpäivään voi osallistua myös sosiaalisessa mediassa jakamalla oman selkäaiheisen

kuvan tai tarinan tunnisteilla #selkäviikko ja #backtoback. Lue lisää selkäviikosta ja sen tapahtumista: selkakanava.fi/selkaviikko. Hyvä Selkä 3/2021

Asiantuntija-artikkeli

Magneettikuvalöydökset eivät välttämättä oireile Leikkausarvioon lähetettyjen iskiaspotilaiden magneettikuvauksessa todettuja rappeutumiseen liittyviä löydöksiä vertailtiin poikkileikkaustutkimuksella. Potilaat luokiteltiin McKenzien menetelmällä.

Kuva: Kansainvälinen McKenzie-instituutti

Hyvä Selkä 3/2021

AINOASTAAN LÄÄKÄREILLÄ on oikeus tehdä lääketieteellinen diagnoosi. Fysioterapeuttien tulee selvittää diagnoosista toiminnallinen oireyhtymä, mikä sisältää joukon samanaikaisia oireita ja ilmiöitä, jotka vastaavat lääketieteellistä diagnoosia laatiessaan terapiasuunnitelmaa. Fysioterapeutti Robin McKenzien kehittämä mekaaninen diagnostisointi ja terapia on näyttöön perustuva ranganja raajaongelmia potevien potilaiden tutkimus- ja hoitomenetelmä. Menetelmässä iskiaspotilaat, joilla on hermoperäistä kipua, luokitellaan oireiden käyttäytymisen perusteella eri oireyhtymiin, joista tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kahta. Ensinnäkin tarkasteltiin Derangement-oireyhtymää, jossa iskiaspotilaan hermokipu vähenee tai/ja poistuu raajan ääreisosista. Kivun tuntemus siirtyy eli kipu sentralisoituu raajan yläosiin, pakaran alueelle, tai keskelle alaselkää tietyn suuntaisten liikkeiden ja asentojen seurauksena. Lisäksi näillä iskiaspotilailla, joiden kipu sentralisoituu, on osoitettu olevan hyvä ei-leikkauksellisen hoidon ennuste. Toiseksi tarkasteltiin iskiaspotilailta, joiden kipu periferioituu, mikä on sentralisaatiolle vastakkainen ilmiö. Siinä rangasta johtuva hermokipu ei muutu, tai se siirtyy asteittain rangan läheisyydestä raajan ääriosiin. Heillä on ei-leikkaushoidollisesta terapiasta huonompi ennuste, ja näistä potilaista suurempi osa päätyy leikkaukseen kuin potilaat, joiden oireet sentralisoituvat. Tutkimuksessa verrattiin leikkausarvioon lähetettyjen iskiaspotilaiden magneettitutkimuksella (MRI) todettuja löydöksiä sentralisoitujien (CEN) ja eisentralisoitujien (Non-CEN) välillä poikkileikkausasetelmassa.

Tutkimuksen kulku Tutkittavana oli 150 perusterveydenhuollosta ja työterveyshuollosta KeskiSuomen keskussairaalaan, fysiatrian ja kirurgian poliklinikalle lähetettyä iskiaspotilasta. Erikoislääkärin tutkimuksen jälkeen potilaille, joilla oli epäily leikkaustarpeesta, annettiin lähete lannerangan MRI-tutkimukseen välilevytyrän leikkausarviointia varten. Iskiaspotilaat olivat 18–65-vuotiailta, ja heidän oireensa olivat kestäneet vähintään kuusi viikkoa.

”Iskiasvaiva paranee yleensä itsestään.” Tutkimuksesta suljettiin pois raskaana olevat ja potilaat, joiden selkä oli jo aiemmin leikattu tai hoidettu McKenzien menetelmällä. Lisäksi ratsupaikkaoireyhtymä ja muut vakavien sairauksien oireita sairastavat, edeltävät korkeaenergiset tapaturmat sekä osteoporoottiset murtumat ja fibromyalgiat suljettiin pois tutkimuksesta. Potilaiden odottaessa MRI-tutkimukseen pääsyä heidät tutkittiin McKenzien menetelmällä ja luokiteltiin oireyhtymiin. MRI-löydökset analysoivat aluksi radiologit, sen jälkeen rappeumamuutokset analysoi Keski-Suomen keskussairaalassa erikoistuva ortopedi, ja lopuksi erikseen välilevytyrät, jotka painoivat hermojuurta, kokenut fysiatri. Demograafisten tekijöiden, iän, sukupuolen, painoindeksin ja tupakoinnin lisäksi selvitettiin tutkimushetkellä selkäkivun kesto sekä tämänhetkisen iskiaskivun kesto. Lisäksi kartoitettiin suoran jalan nostotesti (SLR), tuntoja lihasvoimien sekä refleksien muutokset.

Asiantuntija-artikkeli

”Pelkkiin magneettitutkimuslöydöksiin perustuen ei tehdä hoito- eikä leikkauspäätöstä, vaan kliinisten oireiden ja löydösten tulee olla yhteydessä kuvantamislöydöksiin.” Alaselkään ja jalkaan säteilevän hermokivun voimakkuutta mitattiin kipujanalla (VAS= visual analogue scale) asteikolla 0-100 mm (0 = ei lankaan kipua, 100 = erittäin voimakas kipu). Toimintakyvyn haittaa mitattiin Oswestryn toimintakykyindeksillä (ODI) suomenkielisellä versiolla 2.0.

Molemmissa ryhmissä oli suuri määrä välilevyrakenteiden muutoksia Erikoissairaanhoitoon lähetetyistä iskiaspotilasta 67 prosenttia täytti sisäänottokriteerit. Sadasta potilaasta 51 kuului sentralisoitujien (CEN) ja 49 eisentralisoitujien ryhmään (Non-CEN). Taustatiedot ryhmien välillä eivät eronneet, mutta Non-CEN-ryhmässä olleiden potilaiden selkäkipu oli merkittävästi voimakkaampaa (p=0.008) ja heillä oli merkittävästi enemmän toimintakyvyn haittaa (p=0.001) kuin CEN-ryhmässä olleilla. Seisten tehty yhden jalan kyykkytesti oli merkittävästi heikentynyt NonCEN-ryhmässä olleilla verrattuna CENryhmässä olleisiin (p=0.028). Molemmissa ryhmissä oli suuri määrä välilevyrakenteiden muutoksia: CENryhmässä 96 % ja Non-CEN-ryhmässä 86 %. Kaikki merkittävimmät löydökset olivat alimpien lannerangan nikamien tasolla (L4-L5 ja L5-S1). CEN-ryhmässä olleilla iskiaspotilailla oli merkittävästi enemmän nikamapäätelevyn Modicmuutoksia (p=0.05), pidemmälle edenneitä välilevyn rappeumamuutoksia (Pfirrmann-asteikko, p=0.003), päätelevyvaurioita (TEPS-asteikko, p=0.013) sekä rappeuttava nikamasairautta (p= 0.029).

Tutkimuksen johtopäätelmiä Tämän tutkimuksen perusteella välilevyperäisiä MRI-löydöksiä oli runsaasti molemmissa ryhmissä, eikä välilevy-

jen rakenteen muutosten määrissä ollut eroa ryhmien välillä. Ei myöskään välilevypullistumissa, jotka painoivat hermojuurta ja joita oli molemmissa ryhmissä 75 prosentilla potilaista, eikä myöskään luisissa rakenteissa. Kuitenkin CEN-ryhmässä olleilla oli merkittävästi enemmän nikamapäätelevyn Modic-muutoksia, päätelevyvaurioita, välilevyn rappeumamuutoksia sekä rappeuttavaa nikamasairautta. MRI-löydösten esiintyvyyden ero hämmästyttää, koska olisi voinut olettaa, että Non-CEN-ryhmässä olleilla, jotka olivat merkittävästi kipeämpiä ja sen ryhmän potilaiden on todettu useammin päätyvän leikkaukseen, olisi ollut enemmän kyseisiä löydöksiä. Toisaalta sentralisoitujilla, joilla on osoitettu aikaisemmissa tutkimuksissa olleen parempi ei-leikkauksellisen terapian ennuste, oli merkitsevästi enemmän rappeumamuutoksia magneettikuvissa. Selitys saattaa olla se, mitä Brinjikji ym. ovat tutkimuksessaan osoittaneet, että rappeumamuutoksia, samantyyppisiä kuin tässä tutkimuksessa, löytyi oireettomilta henkilöiltä: mitä vanhempia henkilöt olivat, sitä enemmän oireettomilla löytyi tämäntyyppisiä löydöksiä. Kyseisen tutkimuksen potilaiden iän keskiarvo oli 45 vuotta eli he olivat samanikäisiä kuin tutkimuksemme potilaat. Voitaneen olettaa, että osa kyseisistä magneettilöydöksistä ei aiheuta kipua, koska paranemisen ennuste on ollut hyvä aiemmissa tutkimuksissa. Iskiasvaiva paranee yleensä itsestään. Magneettitutkimusta harkitaan vasta sitten, kun oireet eivät ole alkaneet helpottaa 6–8 viikon kuluessa, tai jos kyseessä on ratsupaikkaoireyhtymä tai epäily vakavasta sairaudesta tai tapaturmasta. Pelkkiin magneettitutkimuslöydöksiin perustuen ei tehdä hoito- eikä leikkauspäätöstä, vaan kliinisten oireiden ja löydösten tulee olla yhteydessä kuvantamislöydöksiin. Siksi asiantunteva lääkäri tehtyään kliinisen tutkimuksen harkitsee magneettikuvauksen tarpeellisuuden.

Sinikka Kilpikoski TtT, fysioterapian opettaja, tutkija, Omi-terapeutti, Cert. & Dip. MDT, MDT:n kouluttaja, kansainvälisen McKenzie Instituutin Senior Instructor

Artikkeli perustuu julkaisuun Comparison of Prevalence of Degenerative Findings on Lumbar MRI among Sciatica Patients classified using the McKenzie Method. Crosssectional analysis of an randomized clinical trial. Kilpikoski Sinikka, Suominen Eetu, Repo Jussi, Häkkinen Arja, Kyrölä Kati, Kautiainen Hannu, Ylinen Jari. Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Tutkimusta on tukenut ja mahdollistanut Jenny ja Antti Wihurin säätiö.

Hyvä Selkä 3/2021

Asiantuntija-artikkeli

Aivojen kivunsäätely ja tunne-elämän tekijät selkäkivun kroonistumisessa Tutkimustiedon mukaan kipuoireisto on seuraus laajan hermoverkoston yhteistoiminnasta eikä selity pelkästään kudosvaurion, tulehduksen tai muun häiriön aiheuttamasta tilasta. Selkäkipua selittävien fyysisten löydösten ja kivun voimakkuuden välinen yhteys on useimmiten löyhä. Viime vuosien aivotutkimus on tuonut uutta tietoa selkäkivun kroonistumisen tausta- ja riskitekijöistä. ALASELKÄKIPU ON tavallisimpia syitä lääkäriin hakeutumiseen ja sairauspoissaoloihin, ja siten suuri terveydellinen haaste maailmanlaajuisesti. Akuutilla kivulla on tärkeä hälytystehtävänsä ja se ohittaa ihmisen muut tarpeet. Kroonistunut kipu kestää kuitenkin pitempään kuin kudoksen paraneminen, eikä sillä ole selviytymistä palvelevaa biologista arvoa. Alaselkäkivun esiintyvyys eliniän aikana on tutkimuksista riippuen 11–84 prosenttia.

Aivojen kivunsäätely Vaikka aivot käsittelevät kivun eri osia eri alueilla aivoissa, koettu kipuoire syntyy laajan hermoverkoston tuottamana: tuntoaistista vastaavat aivokuoret työstävät ja säätelevät kiputuntemusta. Etummainen pihtipoimu työstää kipuun liittyvää epämiellyttävyyttä sekä huolehtii käyttäytymis- ja autonomisista reaktioista. Aivosaareke hienosäätelee aivokuorta aikaisemman kiputiedon

yhdistämiseksi tämänhetkiseen kipuaistimukseen. Lisäksi kivuliaalla henkilöllä on tietoisuus ja tulkintoja kivusta, jotka kuuluvat aivojen etuotsalohkon toimintoihin. Kivunhallinnalla viitataan usein etuotsalohkon toimintoihin. Aivorungon autonomisessa hermostossa säädellään kipuun liittyvää vireystason nousua ja kiihtymistä. Tärkeätä osaa kivunsäätelyssä edustavat myös ns. alenevat hermoradat, jotka lievittävät tai vahvistavat kipusignaalia vaikuttaen siten koko kipukokemukseen, mutta erityisesti kivun voimakkuuteen. Keskushermostomme kehityshistorian aikana on tunne- ja kivunsäätelylle kehittynyt aivoissa kaksisuuntaisia yhteyksiä, joten tunnetiloilla on vaikutusta kipuoireistoon. Vahva tunnelataus vaikuttaa tuntoaivokuoren toimintaan. On selviytymisen kannalta ollut suotuisaa toisaalta havahtua vahvasti akuuttiin kipuaistimukseen ja toisaalta olla kivuton huolimatta suuristakin vammoista, esimerkiksi taistelutilanteessa sotatantereella.

”Pitkittynyt alaselkäkipu johtaa muuntuneeseen aivokuoren toimintaan. Tuskaisuus, väsymys ja ajatusten hitaus ovat tuttuja olotiloja useimmille alaselkäkipuisille.” 12

Hyvä Selkä 3/2021

Aivojen toiminnan muutokset kroonistuneessa alaselkäkivussa Kroonistunut kipu kärsimyksineen saattaa jatkua vuosia ja siihen liittyy kivusta johtuvia kognitiivisia eli ajatustoimintaan liittyviä vaikeuksia sekä elämänlaadun heikkenemistä. Kivun aistimiseen liittyy negatiivista tunnelatausta, tavallisimmin suuttumuksen, ahdistuksen ja masennuksen muodoissa. Viimeisten tutkimustietojen perusteella pitkittynyt alaselkäkipu johtaa muuntuneeseen aivokuoren toimintaan. Useimmille alaselkäkipuisille tuskaisuus, väsymys ja ajatusten hitaus ovat tuttuja olotiloja. Lisäksi joillekin saattaa kehittyä kohonnutta herkkyyttä äänten tai valon suhteen. Amerikkalaisessa aivotutkimusprojektissa seurattiin alaselkäkipuisia ja huomattiin selkeitä eroja aivojen kivunkäsittelyssä kivun muuttuessa akuutista kroonistuneeksi. Siinä missä akuutissa alaselkäkivussa aivojen tuntoaivokuori oli aktiivisinta, kivun kroonistuessa aktivaatio siirtyi yhä enemmän pois tuntoaivokuoresta tunnesäätelyalueille. Ominaista kivuttoman henkilön aivoille on saavuttaa tasapainoinen harmonia silloin, kun ei ole erityistä ajatus- tai toiminnallista tehtävää. Tätä tasapainotilaa kutsutaan aivojen perustilaksi (default mode). Tutkimukset ovat osoittaneet alaselkäkivuliaan aivojen vaikeuksista

Asiantuntija-artikkeli ensimmäinen vaikea alaselkäkipuvaihe, näytti etuotsalohkon ja mielihyvä/palkitsevuuskeskuksen aktivaation ajallinen kytkentä ennustavan kivun kroonistumista yli 80 prosentin tarkkuudella. Tämän aivojen toiminnallisen kytkennän puuttuvilla kipu parani tai lievittyi tuntuvasti vuoden aikana. Tulosta kannattaa tulkita siten, että etuotsalohkon ohjaus on riittämätön suhteessa mielihyvä/palkitsevuuskeskuksen toimintaan. Tutkijoiden toinen johtopäätös oli, että mielihyvä/palkitsevuuskeskus toimisi poikkeuksellisesti niillä henkilöillä, joiden alaselkäkivut kroonistuvat. Hieman yksinkertaistaen ilmiö voisi vastata kärsimättömyyden ja levottomuuden kokemuksia suhteessa kipuun. Potilaita seurattiin yli vuoden ja lisäseurantatutkimuksia on tekeillä. Tutkijat pyrkivät lääkkeellisesti vaikuttamaan mielihyvä/palkitsevuuskeskuksen toimintaan.

Lopuksi

Kuva: Shutterstock

säätää itseään tähän perustilaansa. Kansanomaisesti voisi sanoa, että aivot eivät tehtäviensä jälkeen palaudu. Lisäksi kipukohtauksissa aivot ylireagoivat tuntoaivokuorillaan aivojen etuotsalohkon toiminnan vähentyessä tuntuvasti. Etuotsalohko huolehtii ihmisen kognitiivisista toiminnoista, joita ovat muun muassa keskittymiskyky, toiminnanohjaus, työmuisti ja oppimiskyky, joten sen alitoiminta näkyy juuri näiden toimintojen heikkenemisenä. Näiden tiedollisten toimintojen heikkenemistä ovat useimmat alaselkäkipuiset huomanneet.

Alaselkäkivun ennustaminen Useimmat alaselkäkipua potevat henkilöt kokevat särkyä jonkin aikaa, mutta pääsevät vähitellen akuuteista kivuistaan eroon vamman tervehdyttyä. Joidenkin selkäkipu kuitenkin pitkittyy kudosvaurion toipumisen jälkeen. Huolimatta yli kolmenkymmenen vuoden tutkimustyöstä ei ole löytynyt yksise-

litteisiä biologisia tai psykologisia ennustekijöitä tai selityksiä alaselkäkivun kroonistumiselle. Tiedetään kuitenkin, että emotionaaliset tekijät näyttävät vaikuttavan suuresti itse kroonistumisprosessiin. Yhteisymmärrystä on tullut siitä, että tunne-oppimisesta vastaavien aivoalueiden epäedullinen toiminta myötävaikuttaa kivun kroonistumiseen. Erityisesti akuuttiin kipuun liittyvät tunnereaktiot ovat merkittävässä asemassa. Tuoreessa aivotutkimuksessa psyykkisiä olojaan huonosti tunnistavien aivojen kivunsäätelyssä on poikkeavuutta. Kroonistunutta alaselkäkipua potevilla henkilöillä on tutkimuksissa todettu olevan haasteita sekä sopeutumisessa kipuun että tunteiden itsesäätelyssä. Tuore aivotutkimustulos kertoo, että alaselkäkivun kroonistumista voisi ennustaa mittaamalla etuotsalohkon ja mielihyvä/palkitsevuuskeskuksen välistä yhteyttä toiminnallisella magneettikuvantamisella. Kun aivokuvannettiin potilaita, joilla oli 4–12 viikkoa kestänyt

Vaikka aivoja tutkimalla voidaan jo ennustaa alaselkäkivun kroonistumista, tarvitaan lisätutkimuksia asiayhteyksien selvittämiseksi ja tehokkaiden kuntoutus- ja hoitomuotojen selvittämiseksi. Lupaavimmalta ennustekijältä vaikuttaa etuotsalohkon ja mielihyvä/palkitsevuuskeskuksen välisen toiminnallisen kytkennän tutkiminen. Mikäli jatkotutkimukset osoittavat tämän ilmiön yleispäteväksi, voitaisiin aivokuvantamista hyödyntää seulana ennaltaehkäisevien hoitotoimenpiteiden kohdistamiseksi akuuttia alaselkäkipua poteville, joiden alaselkäkivun kroonistumisen riski on koholla. Tage Orenius PsL, erikoispsykologi

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Hyvä Selkä -lehden numerossa 4/2017. Lukijoiden toiveesta julkaisemme artikkelin uudestaan päivitettynä versiona. Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Hyvä Selkä 3/2021

Suosituksista käytäntöön – Nuorten liikkuminen arjessa

Kuva: UKK-instituutti

Nuorten vähäinen liikkuminen puhuttaa vuodesta toiseen. Miten saada paljon paikallaan istuvat nuoret liikkumaan riittävästi? SELKÄLIITON Back to Move! -hanke tuo ratkaisuja tauottamiseen ja asennon vaihteluun osana oppitunteja kouluttamalla lukion ja ammattioppilaitosten opettajia. Lisäksi elokuussa julkaistiin liikkumiseen kannustavat toiminnalliset työpajat opiskelijoille. Koulutusten ja työpajojen kehittämisen pohjana on käytetty uusinta tutkimustietoa nuorten selkäterveydestä, liikkumisesta ja niihin vaikuttavista tekijöistä. UKK-instituutti julkaisi päivitetyt 7–17-vuotiaiden lasten ja nuorten liikkumisen suositukset keväällä 2021. Pian tämän jälkeen saatiin Valtion liikuntaneuvoston LIITU-tutkimusjulkaisu, jossa on raportoitu 16–20-vuotiaiden nuorten liikuntakäyttäytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tarkasteltaessa toisen asteen opiskelijoiden liikkumista, saadaan molemmista julkaisuista tärkeää tietoa nuorten parissa tehtävän hyvinvointityön edistämiseksi. Suositukset ovat selkeät. Reipasta ja rasittavaa liikuntaa tulisi kertyä vähin14

Hyvä Selkä 3/2021

tään tunti päivässä. Kaikki hyvinvoinnin kannalta merkityksellinen liikkuminen ei kuitenkaan ole hengästyttävää kestävyysliikuntaa, vaan myös luustoa ja lihaksistoa kuormittavaa liikettä tarvitaan. Lisäksi pitkäkestoista paikallaanoloa pitäisi välttää. Toisen asteen opiskelijat ovat pääosin 16–19-vuotiaita nuoria, joten noin puolet ikäluokasta kuuluu lasten ja nuorten ja puolet aikuisten liikkumisen suositusten piiriin. Nuorten kohdalla erityisesti liikuntaan kannustavat tekijät, kuten liikunnan ilo ja siitä saatavat psykososiaaliset hyödyt korostuvat.

Liikunnan ilo ja hyvä olo motivoivat nuoria liikkumaan Nuorten suhde liikkumiseen muuttuu murrosiän kynnyksellä. Keskimäärin nuorilla vaikuttaa olevan hyvät valmiudet liikkumiseen. Heitä motivoivat liikkumaan esimerkiksi sosiaaliset suhteet, liikunnan ilo ja liikunnasta saatava hyvä olo. Kuitenkin esimerkiksi harrastusten kalleus ja pitkä etäisyys kotoa tai opiskelupaikasta toimivat liikuntaa estävinä tekijöinä. Tämä havainto puhuu edelleen sen puolesta, että kaikenlainen liikkuminen osana opiskelupäivää on ensisijaisen tärkeää. On myös hyvä huomata, että ne, jotka liikkuvat vähiten, hyötyvät jo matalatehoisestakin liikunnasta suhteellisesti eniten.

Mitä eroa on liikkeellä ja liikunnalla? Liikkumisesta puhuttaessa on hyvä huomata, milloin puhutaan liikkeestä ja milloin liikunnasta. Erityisesti pitkien opiskelupäivien aikana juuri kevyt liikuskelu osana oppitunteja ja niiden välillä on tärkeää, ja liikkua tulisi niin usein kuin mahdollista. Tuki- ja liikuntaelimistön lisäksi liikkeestä hyötyvät aivotkin, keskittymiskyky paranee ja vireystila kohenee. LIITU-tutkimuksen mukaan lukiolaisille kertyy päivän aikana yli 11 tuntia paikallaanoloa eli istumista tai seisomista. Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös Selkäliiton Back to Move! -hankkeen aiemmassa kyselyssä. Vertailua ammattioppilaitosten opiskelijoihin tulisi välttää, mutta näyttää siltä, että amisopiskelijat istuvat, mutta toisaalta myös harrastavat rasittavaa liikuntaa hieman lukiolaisia vähemmän. Toisaalta valtaosa koko ikäryhmän nuorista sekä lukion että ammattioppilaitosten opiskelijoista, liikkuu suosituksiin nähden riittämättömästi eli alle tunnin päivässä. Teksti: Katri Koivuneva Lue lisää opiskelun tauottamisesta: selkakanava.fi/back-to-move/opiskelun-tauotus Back to Move! -koulutuksista: selkakanava.fi/ back-to-move/back-to-move-verkkokoulutukset/opettajille

Taukoliikunnasta lisäpotkua päivään Jokainen saattaa välillä kokea jumitusta tai epämukavuuden tunnetta selän ja niskan alueella. Usein nämä tuntemukset selässä ja niska-hartiaseudussa johtuvat siitä, että jäämme yhteen asentoon pitkäksi aikaa. Asentojen vaihtelu, tauottaminen ja taukoliikunta katkaisevat paikallaanoloa ja virkistävät. OPISKELU EDELLYTTÄÄ usein pitkiä paikallaanolojaksoja päivän aikana. Pitkäkestoinen ja runsas istuminen rasittaa tuki- ja liikuntaelimistöä sekä heikentää lihasten veren-

kiertoa ja aineenvaihduntaa, joiden seurauksena voi olla lihasten väsymistä, ohimeneviä lihaskipuja tai epämukavuuden tunnetta kehossa. Istuminen on lähes lepoa vastaava passiivinen olotila, jolloin asentoa ylläpitävien suurten lihasten aktiivisuus on minimaalista. Asentojen vaihtelu, liikuskelu ja tauottaminen katkaisevat paikallaanoloa ja aktivoivat lihaksia. Istumista ja muuta paikallaanoloa kannattaa tauottaa tiheästi, noin puolen tunnin välein. Jo aivan lyhyetkin tauot ovat hyödyllisiä. Jokaisella tauolla ei tarvitse tehdä taukojumppaa, vaan jaloittelu ja työskentelyasennon vaihtelu riittävät katkaisemaan yhtäjaksoista paikallaanoloa. Aktiiviseen opiskelupäivään kuuluu oppituntien aikana tehdyn taukoliikunnan lisäksi niiden välissä tapahtuva liikkuminen.

Ulkona käyminen tai liikuntasalissa pelailu tuo huomaamatta lisää liikettä opiskelupäivään. Taukoliikunta on kevyttä liikuntaa, jonka suorittaminen onnistuu lyhyessä ajassa ja pienessäkin tilassa. Liikkeiden tulee olla riittävän helppoja ja yksinkertaisia toteuttaa. Taukoliikunnassa olennaista on aktivoida suuria lihasryhmiä, kuten alaraajojen lihaksia, jolloin verenkierto vilkastuu tehokkaammin. Myös erilaiset vartalon kierto- ja nivelten liikeratoja avaavat liikkeet ovat hyvää vastapainoa staattiselle opiskeluasennolle. Ylipäänsä olisi tärkeää tehdä aktiivisia, lihasten verenkiertoa vilkastuttavia liikkeitä pitkäkestoisten venytysten sijaan. Pitkäkestoisia venytyksiä voi halutessaan tehdä taukojumpan päätteeksi. Tauon aikana tai taukojumpan lopuksi voi kokeilla myös lyhyttä rentoutusharjoitusta. Taukoliikunnan seurauksena sekä keho että mieli virkistyvät ja koettu väsymys vähenee. Vireystilan koheneminen parantaa keskittymiskykyä ja lisää tarkkaavaisuutta ja voi edistää myös oppimista. Lisäksi liikkuminen vilkastuttaa lihasten verenkiertoa ja parantaa niiden aineenvaihduntaa, vähentää tuki- ja liikuntaelinten rasittuneisuutta, kipuoireita ja stressiä sekä rentouttaa jännittyneitä lihaksia. Taukojumppaliikkeitä voi hyvin tehdä myös istuen, jos seisomaannousu ei onnistu. Keskiaukeamalta löydät taukojumppaliikkeitä niin istuen, kuin myös seisten tehtävään taukoliikuntaan. Teksti: Hanna Kääriäinen Kuva: Nina Kellokoski

Tutustu toiselle asteelle suunnattuun Back to Move! -hankkeeseen:

selkakanava.fi/back-to-move

Kokeile opiskelijan taukojumppaa keskiaukeamalta >>> Hyvä Selkä 3/2021

Kyykisty mahdollisimman alas ja vie käsiä samalla takaviistoon (kuva 3a). Nouse päkiöille ja heilauta kädet samalla suoraksi ylös (kuva 3b). Toista liikettä.

3. KYYKKY JA NOUSU PÄKIÖILLE

Nosta toinen polvi koukkuun vartalon eteen ja vie polvi sivulle. Laske jalka alas toisen viereen ja tee sama toisella jalalla.

1. LONKAN AVAUS

4. KIERTOLIIKE RINTARANGALLE

Nosta molemmat kädet suoraan eteen. Vie toista kättä sivulle katseen seuratessa liikettä. Palauta käsi toisen viereen ja toista liike toisella kädellä. Lantio ja jalat pysyvät paikoillaan liikkeen aikana.

2. SIVUTAIVUTUS

Aseta kädet takaraivolle, kyynärpäät osoittavat ulospäin. Taivuta ylävartaloa suoraan sivulle. Palaa takaisin lähtöasentoon ja toista toiselle puolelle. Lantio ja jalat pysyvät paikoillaan liikkeen aikana.

Taukoliikunta on kevyttä liikuntaa, jonka suorittaminen onnistuu lyhyessä ajassa ja pienessäkin tilassa. Nämä liikkeet tehdään osaksi seisten, osaksi istuen. Jos seisomaannousu ei onnistu, liikehdi istuen. Toista liikkeitä 10–15 kertaa.

Opiskelijan taukoliikunta

Istu selkä suorana. Pyöristä yläselkä ja työnnä kädet pitkälle eteen, vie leuka rintaan (kuva 8a). Ojenna yläselkä, vedä lapoja yhteen ja avaa kädet sivuille sekä nosta katse vaakatasoon (kuva 8b).

8. YLÄSELÄN PYÖRISTYS JA OJENNUS

9. RENTOUTUMISHARJOITUS ISTUEN

Istu tuolin etuosassa selkä suorana ja kädet ristissä rinnan päällä. Kierrä rauhallisesti puolelta toiselle. Katse seuraa liikettä.

6. RINTARANGAN KIERROT

Rentouta keho ja sulje silmät. Jos tuolissa on selkänoja, nojaa siihen. Hengitä nenän kautta sisään niin, että kohdistat hengityksen vatsan ja kylkiin. Pidätä hetki hengitystä ja anna hengityksen virrata vapaasti ja rauhallisesti ulos. Voit pitää toista kättä vatsalla tunnustelemassa hengitystä.

Lisää jumppaohjeita selkäkanava.fi

Istu selkä suorana. Lähde kurottamaan kädellä yläviistoon mahdollisimman pitkälle. Toista toisella kädellä.

7. KUROTUKSET YLÄVIISTOON

5. SELÄN PYÖRISTYS JA OJENNUS Seiso jalat lantionlevyisessä haaraasennossa. Lähde viemään sormia kohti lattiaa ja anna selkärangan pyöristyä nikama nikamalta. Pidä niska rentona (kuva 5a). Palaa rauhallisesti rullaten lähtöasentoon ja ojenna sitten selkää taaksepäin. Kädet tukevat liikettä alaselästä (kuva 5b).

Tutkimustietoa

Selkäydinstimulaatio voi lievittää selkäleikkauksen jälkeistä vaikeaa kroonista hermokipua ja auttaa osaa potilaista vähentämään opioidilääkitystä SELKÄYDINSTIMULAATIO on tehokas ja turvallinen hoito selkäleikkauksen jälkeisessä pitkäkestoisessa vaikeassa alaraajaan säteilevässä hermokivussa, osoitti lääketieteen lisensiaatti Mette Nissenin väitöskirjatutkimus. Oikea potilasvalinta on kuitenkin tärkeää hoidon onnistumisen kannalta. Tutkimuksessa tarkasteltiin selkäydinstimulaation pitkäaikaistuloksia selkäleikkauksen jälkeisen vaikean ja pitkäkestoisen alaraajaan säteilevän hermojuurikivun hoidossa. Selkäydinstimulaatiossa annetaan ihon alle asennettavalla laitteistolla heikkoja sähköimpulsseja selkäytimen takajuosteeseen ja pyritään muokkaamaan kipusignaalin kulkua aivoihin.

Hoidon pitkäaikaistulosta mitattiin sillä, jatkoivatko potilaat laitteen käyttöä koko seuranta-ajan ja pystyivätkö he vähentämään vahvojen opioidilääkkeiden käyttöä kivun hoidossa. Potilaiden tyytyväisyyttä hoitoon mitattiin postikyselyllä seurannan lopussa. Hoidon turvallisuutta mitattiin aiheutuneiden haittavaikutusten määrällä. Lisäksi tutkittiin, vaikuttaako samanaikainen gabapentinoidien tai muiden hermokipulääkkeiden käyttö hoitotulokseen. Tutkimus käsitti yhteensä 224 potilasta, joille oli asennettu joko väliaikainen tai pysyvä selkäydinstimulaattori Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1996–2014. Seuranta-aika oli keskimäärin kuusi vuotta.

Tulosten mukaan viikon kokeilujakson jälkeen 78 prosentille potilaista asennettiin pysyvä selkäydinstimulaattori. Seuranta-aikana laite poistettiin 19 prosentilta riittämättömän kivunlievityksen vuoksi ja kuudelta prosentilta muista syistä. Potilaista 74 prosenttia jatkoi stimulaatiohoitoa seurannan loppuun. Heistä 47 prosenttia palautti kyselylomakkeen, ja vastanneista 69 prosenttia ilmoitti kiputilan olennaisesti tai kokonaan parantuneen. Elektrodin korjausleikkaus puutteellisen kivunlievityksen vuoksi tehtiin 22 potilaalle. Selkäydinstimulaation epäonnistumisriski oli suurin potilailla, joilla oli käytössä suuri annos opioidia. Raja-arvona epäonnistumiselle oli annos, joka vastaa

Selkäkipuinen jää usein tyhjän päälle – merkitykselliset kohtaamiset tärkeitä hoidossa POTILAAT JÄÄVÄT tyhjän päälle, jos terveydenhuoltojärjestelmä ei mahdollista hoidon jatkuvuutta tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen hoidossa. Moni selkäkipuinen kokee, ettei tule kuulluksi ja ymmärretyksi terveydenhuollossa. Toisaalta yksikin merkityksellinen kohtaaminen saattaa muuttaa suunnan. Myös ammattilaiset tarvitsevat riittävää koulutusta ja tukea toteuttaakseen kokonaisvaltaisempaa, biopsykososiaalista lähestymistapaa kivun hoidossa, selviää Riikka Holopaisen väitöstutkimuksesta. Tutkimuksessa kartoitettiin kokonaisvaltaisen, biopsykososiaalisen lähestymistavan merkitystä tule-vaivojen hoidossa potilaiden ja fysioterapeuttien näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että sekä fysioterapeutit ja potilaat tunnistivat uuden lähestymistavan erilaisuuden. Osalle kokonaisvaltainen lähestymistapa aiheutti alussa vastustusta. Monelle se oli kuitenkin lopulta positiivinen yllätys ja tärkeänä pidettiin sitä, että fysioterapi18

Hyvä Selkä 3/2021

Kuva: Freepik

assa huomioitiin koko ihminen elämäntilanteineen pelkkään kipeään selkään keskittymisen sijaan. Sekä fysioterapeuttien että potilaiden käsityksissä nousi esiin myös kivun ymmärtämisen, potilaskeskeisen hoidon ja vuorovaikutuksen tärkeys sekä itseluottamuksen kasvaminen kohti itsenäistä toimijuutta. Tuen tärkeys matkalla kohti uutta korostui fysioterapeuttien ja potilaiden käsityksissä. Vaikka fysioterapeutit saivat koulutus-

ta ja monet potilaat kertoivat hyötyneensä hoidosta, suureksi ongelmaksi näytti muodostuvan erityisesti se, että potilaat jäivät tyhjän päälle, kun terveydenhuoltojärjestelmä ei mahdollistanut hoidon jatkuvuutta. Tule-vaivat ovat suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja maailmanlaajuisesti eivätkä nykyiset hoitokäytännöt ole onnistuneet ratkaisemaan tätä ongelmaa. Kivun hoito on usein turhauttavaa sekä potilaille että ammattilaisille. Uusimmat hoitosuositukset suosittelevat biopsykososiaalista lähestymistapaa tule-vaivojen hoitoon, mutta sen soveltamisessa käytännössä on vielä haasteita. Sen lisäksi, että tutkitaan sitä, millainen hoito on vaikuttavaa, on tärkeää ymmärtää paremmin sitä, millainen merkitys hoidolla on potilaille ja sitä toteuttaville fysioterapeuteille. Tutkimukseen osallistuneet fysioterapeutit saivat koulutusta kognitiivisfunktionaalisessa terapiassa (CFT). Tutkimusta varten haastateltiin 17 alaselkäkipuis-

35 milligrammaa morfiinia vuorokaudessa. Opioidien käytön lopetti kokonaan lähes joka neljäs potilaista, jotka käyttivät selkäydinstimulaattoria kahden seurantavuoden ajan, muttei yksikään potilaista, joilta laite poistettiin tai sitä jouduttiin korjaamaan puutteellisen kivunlievityksen vuoksi. Gabapentinoidien käyttöön liittyi huomattavasti pienempi riski stimulaattorin poistoon ja suurempi mahdollisuus opioidiannoksen vähentämiseen yli 20 prosentin verran. Gabapentinoidien hyödyt selkäydinstimulaation liitännäishoitona tulisi kuitenkin varmentaa satunnaistetulla kontrolloidulla tutkimusasetelmalla. Mette Nissenin kliinisen lääketieteen alan väitöskirja Long-term outcome of spinal cord stimulation in failed back surgery syndrome tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa kesäkuussa 2021. Alkuperäinen julkaisu: http:// urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3781-0

ta henkilöä, jotka olivat saaneet hoitoa selkäkipuihinsa ennen fysioterapeuttien saamaa CFT-koulutusta ja koulutuksen jälkeen yhdeksää alaselkäkipuista henkilöä, jotka olivat käyneet koulutuksen saaneiden fysioterapeuttien vastaanotolla. 22 CFT-koulutukseen osallistunutta fysioterapeuttia haastateltiin yksilöllisesti. Lisäksi tutkimusta varten tehtiin järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus, jossa kartoitettiin aiempiin laadullisiin tutkimuksiin pohjautuen fysioterapeuttien näkemyksiä biopsykososiaalisen lähestymistavan oppimisesta ja soveltamisesta käytännössä. Väitöskirjatutkimus on osa laajempaa professori Jaro Karppisen johtamaa tutkimushanketta, jossa selvitetään yksilöllisen biopsykososiaalisen hoitomallin soveltuvuutta suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään alaselkäkivun hoidossa. Riikka Holopaisen väitöskirja Exploring the meaning of the biopsychosocial approach in the management of musculoskeletal conditions. Patients’ and physiotherapists’ perspective tarkastettiin kesäkuussa 2021. Alkuperäinen julkaisu: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-8652-0.

Liikuntalajin valinnalla voi olla vaikutusta työssä jaksamiseen TYÖTERVEYSLAITOKSEN tutkijoiden mukaan liikuntalajin valinnassa on huomioitava työn luonne, jotta liikunta edistää yleisen hyvinvoinnin lisäksi työstä palautumista ja työkykyä. Esimerkiksi fyysistä työtä tekevän syketaso voi jäädä koholle raskaan työpäivän jälkeen. Tällöin työntekijä voi palautumisen näkökulmasta hyötyä enemmän rauhallisesta metsälenkistä, kuntosaliharjoittelusta tai uinnista kuin voimakkaasti sykettä nostavista liikuntalajeista. Vapaa-ajalla harrastetun liikunnan avulla voidaan edistää myös työstä palautumista ja ehkäistä esimerkiksi työperäisiä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Tule-sairaudet ovat tavallisimpia työhön liittyviä terveysongelmia Suomessa ja myös yleisin syy sairauspoissaoloihin. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston vuoden 2019 ESENER-tutkimuksesta käy ilmi, että kolme neljästä yleisimmästä työterveyteen liittyvästä riskitekijästä on sidoksissa tuki- ja liikuntaelimistöön. Tietointensiivisellä alalla työskentelevillä on ongelmia erityisesti niska- ja hartiaseudun kanssa. Nämä työntekijät hyötyisivät esimerkiksi lihasvoimaharjoittelusta ja venyttelystä. Monipuolisesta koko kehon voimaharjoittelusta on hyötyä myös nostamista ja kantamista sisältävissä töissä. Lisäksi sauvakävely, pyöräily ja muut kestävyyskuntoa kohottavat lajit ovat hyviä valintoja. Edistääkö fyysisesti raskasta työ terveyttä ja fyysistä kuntoa? Tällä hetkellä yhteys vaikuttaa epäselvältä. Tuoretta tutkimustietoa on saatu siitä, että fyysisesti raskas työ on sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien ja ennenaikaisen kuoleman riskitekijä riippumatta vapaa-ajan liikunnan harrastamisesta. Toisaalta norjalaistutkimuksessa nimenomaan fyysisesti raskasta työtä tekevillä miehillä eliniänodote on todettu pidemmäksi kuin istumatyötä tekevillä miehillä. Joka tapauksessa sekä työnaikaisen että vapaa-ajan liikunnan suhteen tulisi huolehtia palautumisesta ja ottaa huomioon kokonaiskuormittuminen sekä muut elintavat.

Kuva: GettyImages

Työpaikoilla kannattaisi jakaa työntekijöille tietoa liikuntalajeista, jotka ylläpitävät työkykyä ja jaksamista. Esimerkiksi työterveyshuollon kanssa yhteistyössä voitaisiin miettiä lajisuosituksia jo ennen kuin työntekijöillä ilmenee terveys- ja toimintakykyongelmia. Hengityssuojaimia paljon työssään käyttävien tulisi vahvistaa hengitysmekaniikkaa. Hengityslihaksille hyödyllisiä lajeja ovat esimerkiksi jooga, vesiliikunta ja sauvakävely, ja niistä hyötyvät esimerkiksi paineilmasäiliölaitetta työssään käyttävät. Kun liikunnalla halutaan edistää työkykyä, tulisi huomioida työn vaatimukset ja edistää yhdessä harrastamista. Liikunnan ja ergonomian voi yhdistää esimerkiksi perustamalla oman liikuntaryhmän selkäongelmista kärsiville. Työnantaja voi kannustaa työyhteisöä liikuntaharrastusten pariin monella tapaa. Voi tukea lajikokeiluja tai luoda mahdollisuuksia harrastaa yhdessä jotakin lajia esimerkiksi tunnin viikossa työajalla. Erityisesti etätöissä liikunnan harrastaminen voi onnistua jopa keskellä työpäivää ja edistää siten myös palautumista. Työnantaja voi kannustaa pyöräilemään tai juoksemaan työmatkat tarjoamalla asialliset suihkutilat ja paikkoja pyörien säilytykseen. Liikunnalla on tärkeä asema myös mielen hyvinvoinnin kannalta, mitä oma lempilaji varmasti tukee. Kannattaa kuitenkin pohtia, voisiko tutun lajin rinnalle tuoda toisen liikuntaharrastuksen, joka tukisi oman työn vaatimuksia.

Hyvä Selkä 3/2021

PEACE & LOVE

URHEILUVAMMAN

hoito

heti vamman jälkeen

akuutin vaiheen jälkeen

Purista

Ohjeista

E VAT

D U C AT

MPRES

Pysy positiivisena

Käytä tulehduskipulääkkeitä ja kylmää kivunhoitoon harkiten.

Tue verenkierron palautumista

Mekaaninen kompressio vähentää turvotusta ja verenvuotoa.

Aktiivinen kuntoutus nopeuttaa paranemista.

Myönteinen asenne edistää paranemista.

IMIS

LARIS

LIIKUNTAVAMMOJEN ensiapu- ja hoito-ohje on päivitetty. Uudessa ohjeistuksessa korostuvat vamman ensiapua seuraavien päivien kuntoutustoimet. Myös kylmähoidon ja tulehduskipulääkkeiden tarpeellisuutta urheiluvammojen tavanomaisessa hoidossa arvioidaan uudelta näkökannalta. Uusi ohje mukailee British Journal of Sports Medicine -lehdessä julkaistua kansainvälistä pehmytkudosvammojen PEACE and LOVE -suositusta. Uusi ohjeistus korvaa aiemman kompressio–koho–kylmä (KKK) -ohjeistuksen.

AV O I D

Harkitse

Nosta vamma-alue sydämen yläpuolelle.

Aloita kuormittaminen heti oireiden salliessa.

LOAD

Kohota

Kuormita

TIO

RO EC T

Vältä varaamista vammaalueelle ja rajoita liikettä.

Suojele

VA S C

ensiapu

Liikuntavammojen ensiapu- ja hoitoohje päivittyi – varhainen kuntoutus korostuu

RCIS

Liikkuminen vilkastuttaa verenkiertoa ja nopeuttaa paranemista.

Harjoittele

Aloita pian kuntouttava ja uusia vammoja ehkäisevä harjoittelu.

Lue lisää

terveurheilija.fi

Tampereen Urheilulääkäriasema

Lähde: UKK-instituutti

Mukailtu: Dubois B, Esculier JF. Soft-tissue injuries simply need PEACE and LOVE. Br J Sport Med 2020:54(2):72–73.

MAINOS

Kipeän selän pelastus Edistä selän toipumista yhdistämällä liikunta ja tehokas TENS-kivunlievityshoito.

elkä tarvitsee säännöllistä liikettä pysyäkseen toiminta kykyisenä ja terveenä. Liike edistää tutkitusti selän toi pumista erilaisissa kiputiloissa. Olennaista on rohkaistua liikku maan ja käyttämään selkää kivuista huolimatta, sanoo Selkäliiton asian tuntija Maria Sihvola.

Akuutissa selkäkivussa tavallinen arkinen liikuskelu, kuten kevyt kävely, yleensä riittää. Liikkumisen tueksi kannattaa kokeilla myös TENSkivunlievitys hoitoa. Se voi vähentää liikkumiseen liittyviä kiputuntemuksia esimerkiksi kävellessä ja näin helpottaa liikkeelle lähtöä.

Helppokäyttöinen kivunlievittäjä TENS-teknologiaan perustuva Omron PocketTens -kivunlievittäjä auttaa lihas- ja nivelkipuihin. Hoitoaika on 15–30 minuuttia, ja valittavissa on viisi valmista hoito-ohjelmaa. Laite mahtuu taskuun ja on kevyt kantaa mukana.* * TENS ei sovellu epilepsiaa sairastaville tai henkilöille, joilla on sydämentahdistin.

Hyvä Selkä 3/2021

selkaliitto.fi | omron-healthcare.fi

Uudistunut Selkäkanava Selkäkanava on uudistunut kesän aikana. Sivusto on saanut uuden raikkaan ilmeen, sivuvalikkoa on parannettu ja uutena sivustolta löytyy muun muassa helppokäyttöinen materiaalipankki. UUDISTUKSESSA sivusto siirrettiin uudelle, ajanmukaiselle alustalle. Samalla parannettiin sivuston käytettävyyttä ja saavutettavuutta sekä raikastettiin ulkoasua. Tavoitteena on, että sivut palvelevat entistä paremmin kaikkia selän terveydestä ja itsehoidosta kiinnostuneita.

Kattavampi valikko Sivuston uusi valikko on aiempaa kattavampi ja käyttäjä löytää helpommin etsimänsä tiedon. Käyttäjä myös näkee avaamansa sivun yläosassa ns. murupolun, joka kertoo sijainnin sivustolla eli missä osiossa ja minkä aiheen alla hän kulloinkin on. Navigointi sivustolla on näin helpompaa.

Tieto ja ohjeita selän ja niskan itsehoitoon Etusivulta löytyvät valikot Selkäkipu, Selän hoito ja Harjoitusohjeet. Selkäkipu-otsikon alla on tietoa muun muassa selän rakenteesta ja toiminnasta sekä selkäkivun syistä ja riskitekijöistä. Tietoa löytyy myös niskakivusta, oman otsikon alta. Osiossa voi tehdä myös selkäkipukyselyn, joka antaa suosituksen selkäkivun hoitoon sen mukaan, onko selkäkivun pitkittymisen riskisi vähäinen, keskisuuri vai korkea. Selän hoito -osiossa on tietoa selkä- ja niskakivun omatoimisesta hoidosta, lääke- ja leikkaushoidosta, fysioterapiasta ja muista manuaalisista hoidoista. Osiosta löytyy lisäksi selkäkipuisten tarinoita. Harjoitusohjeet, videot ja kuvalliset harjoitusohjeet, on jaettu uudella sivustolla omille alasivuilleen. Videot on luokiteltu eri aihepiireittäin, esimerkiksi taukojumppavideot, harjoitukset selkäkivusta toipumiseen ja lihasvoimaharjoitteet. Harjoitusohjeiden lisäksi saatavilla on tietoa selkäkipuisille sopivista liikuntalajeista.

Selkäliitto Selkäliitto-osiossa kerrotaan liiton toiminnasta, organisaatiosta, strategiasta

ja palveluista, kuten selkäneuvonnasta ja koulutuksista. Sivuilla on myös koottuna tietoa yhteistyömahdollisuuksista sekä tuesta selkäyhdistyksille. Uutta on materiaalipankki, josta voi helposti ladata esimerkiksi liiton logon, kuvituskuvia, itsehoito-oppaita sekä mallipohjia selkäyhdistyksen toimintaan.

Selkäyhdistykset Selkäyhdistykset-osiosta löytyvät yhdistysten yhteystiedot, jäseneksiliittymislomake, tietoa jäseneduista sekä tuetuista lomista.

Back to Move! Back to Move! on Selkäliiton toiselle asteelle suunnattu hanke. Osion sivuilta löytyy tietoa hankkeesta ja koulutuksista oppilaitoksille sekä materiaalia nuorten selän hyvinvointiin.

ANNA PALAUTETTA Tutustu uuteen sivustoon ja anna palautetta sivustolla olevalla palautelomakkeella tai sähköpostitse selkaliitto@selkaliitto.fi

Osioilla teemavärit Sivuston eri osioilla, Selkäkanava, Selkäliitto, Selkäyhdistykset ja Back to Move! -hanke, on kullakin oma teemavärinsä: tummanvihreä, mustikansininen, limenvihreä ja turkoosi. Värit toistuvat kunkin osion eri elementeissä, esimerkiksi sisältönostolaatikoissa. Hyvä Selkä 3/2021

Tuotteita kotiin ja toimistoon LÄPSTERI-sylitaso

BodyBow-selkäkaari

Läpsteri-sylitaso on loistava vaihtoehto etä- ja toimistotyöhön sekä vaikkapa erilaisiin oppimisympäristöihin ja co-working-tiloihin. Hinta 69 € (valkoinen) ja 79 € (tammiviilu)

Haluatko kotiharjoitteluun lisähaasteita? Kokeile BodyBow-kaarta.

Mitat: • Etureunan korkeus 35 mm • Takareunan korkeus 85 mm • Leveys 360 mm • Syvyys 294,8 mm (lukituksen välinen syvyys 256 mm) Värit: valkoinen tai tammiviilu

Kotimaista BodyBow-selkäkaarta on saatavilla kahta eri kokoa, isompi kaari yli 180 senttisille harjoittelijoille. Harjoitusvinkkejä löydät Selkäkanavalta ja Bodybow’n kotisivuilta. Hinta 365 € IsoVeli (16 cm pidempi) Hinta alk. 435 € Kaarten puuosa joko valkoinen tai tumma pähkinä. Nahkapäällys lime, beige tai sininen.

79€ GetUpDesk Free -seisomapöytä Helppokäyttöinen ja tyylikäs seisomatyöpöytä. Portaaton korkeudensäädin mahdollistaa jokaiselle sopivan työskentelykorkeuden. Tuote on tukevarakenteinen.

365€ Maksimikorkeus 40 cm Maksimikuormitus 10 kg Pöytätason mitat: leveys 79,5 cm, syvyys 56 cm Pöytälevyn paksuus: 8 mm Alumiinijalkakehikon mitat: leveys 64 cm, syvyys 52 cm Väri: valkoinen, levyä ympäröi musta ABS-nauha Jalkojen alla liukuesteet

299€ Hintoihin lisätään toimituskulut.

Hyvä Selkä 3/2021

www.selkakauppa.fi

Kolme kysymystä asiantuntijalle

Pitkittynyt kipu on moniulotteinen terveysongelma SELKÄLIITON asiantuntijaryhmän jäsen, erikoispsykologi Tage Orenius kokee, että liitto tekee tärkeää valistustyötä. Selkäkipu on tavallisimpia kipuoireistoja länsimaissa. Tage on asiantuntijuudellaan tuonut Selkäliiton hyödynnettäväksi uusimpia kipututkimuksia ja niistä on kerrottu esimerkiksi Hyvä Selkä -lehdessä ja luennoilla. Työnkuvassaan Tage on yhdistänyt kliinisen työn, tieteellisen tutkimustoiminnan sekä opetuksen kokonaisuudeksi, jossa kaikki kolme osa-aluetta täydentävät ja tasapainottavat toisiaan. Kolmijalkainen jakkara on Tagen mukaan toistaiseksi pysynyt varsin vakaana. Kaikki hänen tutkimansa kipuilmiöt kumpuavat käytännön potilastyöstä. Tage kertoo, että kipu on pitkittyessään moniulotteinen ja haasteellinen terveysongelma. Niin akuutissa kuin pitkittyneessä selkäkivussa on runsaasti ajatus-, tunne-, ja käyttäytymistekijöitä, jotka ovatkin kipupsykologian ydintä. Pitkittyneen kivun Käypä hoito -suosituksissa todetaan, ettei lääkehoito saisi olla ensisijainen eikä koskaan ainoa hoitomuoto. Mitä kipu on, mistä se kertoo?

Kipuaistimus on elintärkeä ja mahdollisesta kudosvauriosta ilmoittava varoitussignaali, joka on kehityshistorian aikana palvellut eloonjäämistä ja siksi kehittynyt herkäksi. Juuri kipumekanismien herkkyyden takia riski pitkittyneeseen kipuun on olemassa. Kroonistunut kipuhan ei kerro kehoa uhkaavasta vaarasta, vaan on virhesignaali, jonka taustalla on useita psyykkisen ja sosiaalisen elämän tekijöitäkin. Kipusignaali syntyy kudoksessa, varsinainen kipukokemus keskushermostossa.

SELKÄLIITON ASIANTUNTIJARYHMÄ Vuonna 2010 perustettuun asiantuntijaryhmään kuuluu kuusi asiantuntijajäsentä ja kolme Selkäliiton henkilökunnan edustajaa. Ryhmän tehtävänä tukea Selkäliiton hallitusta päätöksenteossa ja auttaa liittoa kehittämään toimintaansa.

Miten kivun kanssa voi oppia elämään?

Kroonistuneen kivun kanssa pärjäämiseen on eri ihmisillä hyvinkin erilaisia keinoja, eikä kaiken kattavaa kaikille soveltuvaa keinoa ole. Eikä läheskään kaikilla ei ole riittävästi toimivia kivunhallintakeinoja. Koska kipu on hälytyssignaalina vaativa, keskushermosto kuormittuu. Moni kroonisesti kipuileva onkin jossain määrin uupunut, joten varsin yleishyvä keino itsehuoltoon on rauhoittuminen, itsensä palauttaminen kipustressistä. Lisäksi on tärkeää tarkastella omaa suhdetta ja etäisyyttä kipuoireistoon. Psyyken lainalaisuuksia on, että mitä lähemmäksi jokin ilmiö tulee, sitä vaikuttavammaksi se koetaan. ”Kipukroonikoksi” itsensä nimeävän kannattaa siis pohtia etäisyyden saamista kipukokemukseen. Myös kaikki toiminta on hyväksi ja kuntouttaa aivojakin. Mitä uutta on nyt pinnalla kivuntutkimuksessa?

Aivotutkimus tuo jatkuvasti uuttaa tietoa keskushermoston kipumekanismeista. Yhä enemmän ruvetaan ymmärtämään kivun pitkittymisen taustatekijöitä ja yksilöeroja. Tutkimusryhmämme tuore, vielä julkaisematon kirjallisuuskatsaus alaselkäkivun ennaltaehkäisykeinoista osoittaa lisäksi, etteivät uusimmat kivuntutkimuksen löydökset ole vielä juurtuneet käytännön hoitokeinoiksi. Eli vielä on sovellettava uusinta tutkimustietoa käytännön selkäkivun hoitoihin ja kuntoutusmenetelmiin. Teksti: Pia Bilund

Tage Oreniuksen artikkeli Aivojen kivunsäätely ja tunne-elämän tekijät selkäkivun kroonistumisessa sivuilla 12–13.

TAGE ORENIUS • Erikoispsykologi, kipututkija, Orton Oy. • Selkäliiton asiantuntijaryhmän jäsen vuodesta 2014. • Harrastukset: Musiikin soitto ja kuuntelu, lukeminen, punttisali sekä elektroniikka. • V inkki selän itsehoitoon: Elämän peruspilarit, ravinto, liikunta, lepo, keskinäiseen tasapainoon. Vältä laajoja elämänremontteja ja keskity yhteen tai pariin tärkeään tekijään, mikäli on tarvetta muuttaa asioita. Hakeudu mielihyvää tuottavien toimintojen pariin. Elämänlaadun pienikin kohennus vaikuttaa aivojen sisäiseen kivunsäätelyyn.

Hyvä Selkä 2/2021

MINÄ JA SELKÄ

Ari Kauppinen:

Tavallinen sujuva arki on parasta

MINULLA ON OLLUT HAASTEITA selän kanssa 25 vuotta. Selkäongelmat alkoivat, kun liukastuin autosta noustessa työpaikan parkkipaikalla. Olin silloin 35-vuotias ja tein pääosin istumatyötä paperikoneen automaation parissa. Työni oli toimistossa, palavereissa ja ajoneuvoissa istumista eli istuminen hallitsi elämääni. Tuohon aikaan suunnittelutyötä tehtiin CAD-tietokoneilla ja tietokoneen näytöt olivat isoja ja raskaita putkinäyttöjä, joita katsottiin vain istuma-asennossa. Ennen tietokoneaikaa tein suunnittelutyötä yli 5 vuotta piirustuslaudalla, ja siinä oli mahdollista työskennellä välillä seisten. Varsinkin suunnitelmien tarkistus oli sellainen työvaihe, joka tuli aina tehtyä seisten, ja välillä laudan takana oli useitakin henkilöitä seisomassa. Selkäongelma aiheutti sen, että arki ei enää ollutkaan sujuvaa. Särkylääkkeitä 24

Hyvä Selkä 3/2021

tuli otettua useita työpäivän aikana ja sairauslomalle jäin vasta sitten kun oli pakko. Kun palasin sairauslomalta, oli työpöydälle tullut pino yhteydenottoja asiakkailta ja asennustyömailta, ja monesti nämä olivat todella kiireisiä. Aamulla kun olin lähdössä töihin sairausloman jälkeen, kerroin vaimolle, että todennäköisesti tänään tulen kotiin myöhään. Selkäongelmani kuormitti koko työyhteisöä, eli kun minua ei tavoittanut puhelimitse, monet soittivat kollegoille. Silloin oli käytössä vain lankapuhelimet ja kotiin soittamiseen oli korkea kynnys. Kiireiset kollegat joutuivat usein selvittämään myös minun projektien asioita varsinkin valmistukseen ja asennustyömaille. Olin sinnitellyt näin muutaman vuoden, kun sattumalta naapuriosaston Leila kertoi omista selkäongelmistaan ja miten hän on saanut apua siihen liikuntahoidosta, johon hän oli saanut lähetteen ortopediltä. Kiinnostuin asiasta ja varasin ajan samalle ortopedille. Viikoittainen liikuntahoito fysioterapeutilla oli minulle todella hyvä ratkaisu, sillä pääsin eroon sairauslomakierteestä. Liikuntahoidossa opin kuuntelemaan kehoani ja sen mukaan toteuttamaan päivittäistä liikuntaa myös omaehtoisesti. Pystyin työskentelemään suht koht hyvin vielä 5 vuotta ennen kuin yhtäkkiä selkäni tilanne huononi ja jouduin kahteen peräkkäiseen selkäleikkaukseen. Henkisesti selkäleikkauksiin joutuminen oli todella raskas asia, oli huoli toimintakunnosta ja toimeentulosta. Minulle tuli istumatyökammo eli koin, että selkäongelmat pahenivat aina, kun istuin ja suunnittelijahan istui siihen aikaan pitkiä aikoja työpäivän aikana. Aloin miettiä ammatinvaihtoa ja puhuin tästä työterveyslääkärille. Lääkäri kertoi minulle ammatillisesta kuntoutuksesta ja kuntoutustuesta, jota työeläkeyhtiöt maksavat, kun kuntoutettava hankkii uuden ammatin sairauden vuoksi.

Aloin katsoa uusia ammatteja ja varsinkin sellaisia ammatteja, joissa olisi mahdollista jatkaa saman työnantajan palveluksessa ja hyödyntää yli 15 vuoden työkokemusta paperikoneista. Hain muutamiin koulutuksiin ja pääsin viestintäalan kaksivuotiseen audiovideokoulutukseen Kokkolaan. Pääsykokeisiin oli kutsuttu kaksinkertainen määrä henkilöitä ja siihen sisältyi myös lyhyt haastattelu, haastattelussa kerroin, että olen ammatinvaihtaja ja haluaisin erikoistua yritysviestintään. Suoritettuani tutkinnon palasin työelämään ja tein osittain uutta ammattia eli koulutusvideoita asiakaskoulutusosastolle ja vanhaa suunnittelijan työtä. Työn vaihto uuteen ei onnistunutkaan niin kuin olin ajatellut, johtuen siitä, että poissa ollessani työpaikalle oli ollut ulkoistamisbuumi ja minutkin ulkoistettiin uuden yrityksen palvelukseen. Uudessa yrityksessä tein aluksi suunnittelu-, sitten tuotekehitys- ja lopuksi myyntityötä, jossa myös hyödynnettiin uutta visuaalista osaamistani. Sitten tuli yritysmaailmaan heikoimmat ajat ja minutkin irtisanottiin. Viimeiset 10 vuotta olen tehnyt viestintäalan määräaikaisia töitä: videotuotantoja, valokuvausta, tiedotusta, puhelinmyyntiä ja puhelinneuvontaa. Sattumalta lähdin puhelintyöhön Espanjaan ja sen jälkeen olen työskennellyt puhelintyössä myös Suomessa. Näiden viimeisten vuosien aikana olen onnistunut rytmittämään työn aivan uudella tavalla niin, että jatkuva huoli selän kestävyydestä onkin muuttunut voimavaraksi. Työhyvinvoinnin rinnalle on yhtä tärkeäksi tullut hyvinvointi vapaa-ajalla. Kun koronarajoitukset esti paluun Espanjaan viime syksynä, aloin opiskella kokemusasiantuntijaksi. Nyt toimin Kokemustalo ry:n kouluttamana kokemusasiantuntijana työterveyteen ja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Toimin myös Selkäliiton kouluttamana vertaistukihenkilönä. Näillä näkymin seuraavat vuodet tulen olemaan Suomessa. 

Uutuus: Juomapullo Selkäliiton logolla Vuotamaton, kestävä lasinen juomapullo neopreenisuojalla ja kantolenkillä. Tilavuus 500 ml Hinta 9,90 € + postikulut TUKEA, VÄLITTÄMISTÄ, RAKKAUTTA - RANKA KORU KAUNISTA ELÄMÄÄ

Jäsenetuna -15 % verkkokaupastamme koodilla "selkäliitto". Ilmaiset toimitukset.

www.nikamadesign.fi

Tilaa itsellesi tai lahjaksi selkäkauppa.fi Ostamalla tuotteen tuet Selkäliiton toimintaa.

ELÄMÄN MERKITYKSIIN

Liity jäseneksi!

Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi.

Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla Selkäliitto.fi.

Jäsenedut: • • • • •

Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet) Alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (TallinkSilja, Holiday Club) Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia

Haluan liittyä ______________________________________________ selkäyhdistyksen jäseneksi Nimi:

_____________________________________________________

Osoite:

_____________________________________________________

Selkäliitto maksaa postimaksun

______________________________________________________ Puhelin:

______________________________________________________

Sähköposti:

______________________________________________________

Syntymäaika:

__________________

(pp.kk.vvvv)

Päiväys ja allekirjoitus: __________________________________________________

Selkäliitto ry Sopimustunnus 5007981 Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki

Selkäyhdistysten yhteystiedot Espoon Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Lieksan Selkäyhdistys ry (22 €) Päivi Tallus (pj), 040 8272201, paivi.tallus@gmail.com Meeri Kauppinen (siht.), 040 585 4029, meeri.kauppinen@gmail.com

Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Anja Marttinen (pj), 040 846 6456, anja.marttinen@dnainternet.net, www.heisely.net

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com www.mikkelinselat.fi

Helsingin Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Napapiirin Selkäyhdistys ry (17 €) Ritva Kariniemi-Holm (pj), 040 564 2694, ritva.kari@gmail.com

Hyvinkään Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Sami Lehtimäki, 0400 884 566, sami.lehtimaki@hyvitera.fi Järviseudun Selkäyhdistys ry (20 €) Oili Kaunisto (pj), 040 512 0815, kaunisto.oili@gmail.com Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (20 €) Eero Kainulainen (pj), 050 552 2720, eero.kainulainen@pp2.inet.fi www.kantaselka.fi Keski-Pohjanmaan Selkäyhdistys ry (19 €) Pekka Nurmi (pj), 0500660145, pekka.nurmi@anvianet.fi www.kpselkayhdistys.com Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (22 €) Sinikka Kilpikoski (pj), 0400 242 481, sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi tukipuhelin 044 7577 636, ksselka@gmail.com www.keskisuomenselkayhdistys.com Kuhmon Selkäyhdistys ry (20 €) Ari Innilä (pj), 050 523 2044, ari.innila@gmail.com Eija Tuhkanen (siht.), 050 330 5916, eijatuhkanen2@gmail.com Kuopion Selkäyhdistys ry (22 €) Pertti Lötjönen (pj), 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com Pirjo Lötjönen (siht.), 044 554 8424, kuopioselkasihteeri@gmail.com Liikuntavastaavat, 040 566 4146, selkaliikunta@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.fi Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (20 €) Sirpa Heikkinen (pj), 0400 950 844, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (19 €) Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, sinikka.u@luukku.com, tukipuhelin 040 760 0644

Hyvä Selkä 3/2021

Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Kimmo Rundström (pj), 044 290 3753, kimmo.rundstrom@gmail.com Toimisto Kansankatu 53, 2. kerros, 90100 Oulu selkayhdistysossy@gmail.com https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/ Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (23 €) Sirpa Moilanen (pj), 050 322 4767, siroli.moilanen@gmail.com Lenita Mustonen (siht.), 045 205 0455 p-kselka@hotmail.fi, www.pkselka.fi Porvoon Seudun Selkäyhdistys ry Borgånejdens Ryggförening rf (18 €) Päivi Himanen (pj), 044 270 6989, paivi.himanen@hotmail.com www.selkayhdistysporvoo.net Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Tuula Lempinen (pj), 050 3211 479, tuula.lempinen@dnainternet.net Raimo Järvi (siht.), 0400 816 509, raimo.jarvi@eurajokinetti.fi Satakunnan Selkäyhdistys ry (25 €) Kari Rantavalli (pj), 040 547 9391, kari.rantavalli@sataedu.fi Marjatta Lahtinen (siht.), 050 5484 696, postia.lahtinen@gmail.com Toimisto auki sopimuksen mukaan, Otavankatu 5, 28100 Pori sataselka@gmail.com, www.sataselka.net Savonlinnan Selkäyhdistys ry (21 €) Jaakko Hassinen (pj), 044 974 6164, jaakhass@gmail.com Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys ry (22 €) Anna-Liisa Kallio (pj), 045 271 0165, kallionannaliisa@gmail.com Hilkka Talvitie (siht.), 050 327 3656 hilkka.talvitie@netikka.fi Tukihenkilö: Teija Perkiö, 040 563 7955, teija.k.perkio@gmail.com http:\\seinajoenselkayhdistys.wordpress.com

Selkäyhdistys SalpausSelät ry (22 €) Atte Sarilo (pj), 0400 353 055, atte.sarilo@gmail.com Brita Stång (varapj), 040 7429 325, stangbrita@gmail.com Jäsenasiat sss.sihteeri@gmail.com Vertaistukiasiat sss.vertaistuki@gmail.com Toimisto LINK, Hämeenkatu 26 A, 3. krs, 15140 Lahti www.lahdenlink.fi/jasenyhdistykset/ selkayhdistys-salpausselat-ry/ Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €) Anneli Jauhiainen (pj) 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com Suur-Salon Selkäyhdistys ry (24 €) Kari Lehti (pj), lehtikari50@gmail.com Maaret Halonen (siht.), 0500 745 331, maaret.h.halonen@gmail.com Matkat, retket, jäsenasiat Anne Lahti, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com www.salonselat.fi Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry (23 €) Arvo Autio (pj), 040 593 1146, arvo.autio@gmail.com, Tarja Joenpolvi (siht.), 040 090 8169, tarja1.tikka@gmail.com 040 557 6741, www.tamselka.fi Turun Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Pirkko Heino (pj), 0400 600 906, pirkko.h.heino@gmail.com Postiosoite Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Olli Kyläkangas (pj), 050 356 5610, olli.kylakangas@gmail.com Selja Kallio (siht.), selakallio@gmail.com https://tyrvaanselka.yhdistysavain.fi Vaasan Selkäyhdistys ry (22 €) Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com sihteeri@vaasanselkayhdistys.fi www.sinnedit.fi/toimija/vaasan-selkayhdistys-ry Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (16 €) Marjatta Hellsten (pj), 050 342 6950, hellsten.marjatta@gmail.com https://vakka-suomen-selkayhdistys.webnode.fi/ Vantaan Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Heinolan Seudun Selkäyhdistys Käsityökerho alkaa keskiviikko 8.9. klo 13

ja jatkuu kahden viikon välein.

Keskustelukerho alkaa ma 13.9. klo 14.

Lukupiiri klo 14 joka kuukauden viimeinen torstai. Liikuntaryhmät 30.8. alkaen Maanantai: Selkäjumppa klo 10-10.55. Miesten kuntosali klo 11-12. Tiistai: Naisten kuntosali klo 10-11. Vesijumppa klo 11.15-12. Torstai: Kuntojumppa klo 9-9.55. Vesijuoksu klo 10.15-11. Vesijumppa klo 11.15-12. Perjantai: Venyttelyjumppa klo 11-11.55. Vesijumppa klo 12.15-13. Ilmoittautumiset Kaisalle p. 040 705 4331 tai Selkikseen ti klo 10-12.

Helsingin, Espoon ja Vantaan selkäyhdistykset Syyskauden liikuntaryhmät alkavat 30.8.

Tarjolla selkäjumppaa, vesijumppaa, pilatesta ja kehonhuoltoa, 25 viikoittaista liikuntaryhmää Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Liikunta-aikataulu ja ilmoittautumislinkit löytyvät kotisivuiltamme: www.selkayhdistykset.fi.

Seniorin Selkä Kuntoon -liikuntaryhmät

käynnistyvät 30.8. Seniori -liikuntaryhmiin voivat osallistua maksutta yli 60-vuotiaat helsinkiläiset. Aikataulusta löytyy fysioterapeuttien ohjaamaa selkäjumppaa, vesijumppaa, ulkoliikuntaa ja etäjumppaa netin kautta. Lisätietoa kotisivuilta www.selkayhdistykset.fi tai p. 044 360 0201. Nettijumpat käynnistyvät 1.9. Jumppavideoiden avulla voit harjoitella kotona, tarvitset vain toimivan internetyhteyden ja tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen. Jumppasarja sisältää erimittaisia ja sisältöisiä jumppatunteja fysioterapeuttien ohjaamana, mm. selkäjumppaa ja pilatesta. Selkä Kuntoon -verkkokurssi alkaa 11.10. Kurssi sisältää sekä teoriaa että käytännön harjoitteita videotallenteina, jotka lähetetään sähköpostitse kerran viikossa viiden viikon ajan. Fysioterapeutin suunnittelemalla kurssilla harjoitetaan mm. kehon asennonhallintaa sekä selkää tukevia lihaksia. Kurssimaksu jäsenille 39 € ja muille 59 € (sis. postitse lähetettävän jumppakuminauhan). Niska Kuntoon -verkkokurssi alkaa 11.10. Kurssi sisältää teoriaa ja käytännön harjoitteita videotallenteina, jotka lähetetään sähköpostitse kerran viikossa viiden viikon ajan. Kurssilla opit tunnistamaan niska-hartiaseudun kuormitustekijät ja haitalliset liikemallit sekä omaksut niskalle suunnattuja fysioterapeuttisia harjoituksia. Kurssimaksu jäsenille 39 € ja muille 59 € (sis. postitse lähetettävän jumppakuminauhan). Syyskokous ti 23.11. klo 18. Esityslistal-

la sääntömääräiset asiat, kuten hallituksen jäsenien valinta, toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen vuodelle 2022. Kokouspaikkana yhdistysten toimisto os. Oltermannintie 8, Helsinki. Tilanteen vaatiessa kokous pidetään etäyhteydellä. Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistysten (Helsinki, Espoo ja Vantaa) jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita. Ilmoittauduthan etukäteen p. 044-360 0201 tai kotisivujemme kautta www.selkayhdistykset.fi. Lisätietoa toiminnasta löydät kotisivuiltamme www.selkayhdistykset.fi, puhelimitse 044- 360 0201 tai sähköpostitse toimisto@ selkayhdistykset.fi.

Kanta-Hämeen Selkäyhdistys Kimppajumpat alkaen 6.9. Ma klo 18.30–19.30 Reipas fysiokimppajumppa, Merja Sopenperä, Uimahallin lii-

kuntasali. Ti klo 15.00-16.00 Seniorijumppa, Reija Siltanen, Baunssin Sali, Kiekkoritarinkuja 3. Ti klo 18.30-19.15 Vesijumppa, Maikki Lähteenmäki, Uimahalli HML. Ke klo 18.45-19.45 Passeli fysiokimppajumppa, Merja Sopenperä, Uimahallin liikuntasali. Pe klo 16.00-17.00 Venyttelyjumppa, Merja Sopenperä, Uimahallin liikuntasali. Syyskauden kausimaksu 80 € (100 € ei-jäsenille) on maksettava Selkäyhdistyksen tilille FI61 5680 2720 0254 53 viimeistään 1.10.2021. Kausimaksulla voit osallistua useampaankin jumpparyhmään. Viestikenttään laitettava ehdottomasti kenen jumppa maksetaan. Lisätietoja saat sähköpostilla eero.kainulainen@pp2.inet.fi tai puh. 050 5522 720/Eero. Katso tarkemmat ohjeet jäsentiedotteesta ja www.kantaselka.fi. Multigolf ja puistojumppa la 18.9. Hattulan Multigolfparkissa klo 10-14, Opinkuja 2, 13720 Parola. Laji sopii niin lapsille, nuorille ja aikuisille kuin myös senioreille. Tuo mukaan myös ei-jäsen ystäväsi. Puistojumppa klo 12.00-12.30. Lisäksi tietoa selkäyhdistyksestä sekä tarjolla buffet-pöydästä juomaa ja ruokaa. Osallistumismaksu 10 €/hlö. Osallistujien kesken arvotaan vapaakortteja syyskauden jumppiin. Katso lisätiedot ja ilmoittautumisohje jäsentiedotteestamme tai nettisivuilta www.kantaselka.fi. Viime vuodelta siirtynyt niska-hartiaryhmä järjestetään syksyn aikana. Otamme yhteyttä aikaisemmin ilmoittautuneisiin lähiviikkoina. Peruutuspaikkoja voit kysyä Eero Kainulainen puh. 0505522 720. Eräs Teatteri ja pikkujoulu 27.11. klo 16 alkaen. Esitys ”Täydellinen lauantai” klo 17. Laita ajankohta allakkaasi! Tiedotamme tilaisuudesta tarkemmin 23.10. Kaupunkiuutisissa ja sähköpostilla. Ilmoita nyt sähköpostisi sihteerille, jos se ei ole hänen tiedossaan. Ilmoita myös s-postin muutoksesta marja.varri@pp.inet.fi. Hinta jäseneltä 25 € ja kump-

panilta 35 € sisältäen tarjoilut ennen esitystä ja väliajalla. Ilmoittautumisohjeet tiedotteessamme myöhemmin.

Keski-Suomen Selkäyhdistys Liikuntaryhmät Vesijumppa torstaisin alkaen 2.9. klo 17.30-

18.30, Palvelutalo Telkänpesä, Telkäntie 2, JKL. Ohjaajana fysioterapeutti Petra Pirttimäki. Osallistumismaksu (15 x) jäseneltä 135 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 160 €. Tiedustele vapaita paikkoja petra.pirttimakii@gmail. com tai p. 040 512 3648. Pilates maanantaisin alkaen 30.8. klo 18.0019.00, Isotooppi-sali 2. kerros, Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, 40100 Jyväskylä. Ohjaajana Pia-Maria Hemmola, liikunnanohjaaja, LitM, TtK. Osallistumismaksu (15 x) jäseneltä 135 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 160 €. Tiedustele vapaita paikkoja hemmola@student.uef.fi tai p. 050 368 0337. Itämainen tanssi I maanantaisin alkaen 6.9. klo 16.00-17.30, Viitajyvä Sali 1, Viitaniemientie 11-13, 40720 Jyväskylä. Ryhmään otetaan korkeintaan 15 osallistujaa. Ohjaajana toimii Eija Kolehmainen. Osallistumismaksu (12 x) jäseneltä 80 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 100 €. Tiedustele vapaita paikkoja eja.kolehmainen@gmail.com tai p. 040 820 7687. Itämainen tanssi II torstaisin alkaen 9.9. klo 15.30-17.00, Viitajyvä Sali 1, Viitaniemientie 11-13, 40720 Jyväskylä. Ryhmään otetaan korkeintaan 15 osallistujaa. Ohjaajana toimii Eija Kolehmainen. Osallistumismaksu (12 x) jäseneltä 80 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 100 €. Tiedustele vapaita paikkoja eja.kolehmainen@gmail.com tai p.040 - 820 7687. Sääntömääräinen syyskokous & asiantuntijaluento ke 14.10. klo 17.30-18.30. Paikka:

Reaktori-sali, Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, 40100 Jyväskylä. Kokouksen jälkeen klo 18.30 asiantuntijaluento ajankohtaisesta aiheesta. Esittäjä ja aihe vielä avoin.

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys Aloitamme syksyn 2021 toiminnan ma 6.9. alkaen korontilanteen salliessa.

Mikkelin Päiväkeskuksessa, Kiiskinmäenkatu 2 Latinalaistanssi (viite 5555) ma 6.9.–13.12

klo 16.45–17.45, ohjaajina Tiina Ripatti, kausi 45 €, yhdyshenkilö Kaisa, p. 040 676 5760. Jooga I (viite 4446), ma 6.9.–13.12. klo 18.00– 19.30, kausi 45 €, ohjaajana Minna Honkanen, yhdyshenkilö Kaisa, p. 040 676 5760. Jooga II (viite 4446), ke 8.9.–15.12 klo 18.00– 19.30, ohjaajana Pirjo Herrala, yhdyshenkilö Riitta, p. 0400 650 638. Selkä-salijumppa (viite 3337) ti 7.9.–14.12. klo 18.00–19.00, ohjaajina Anita Ikonen ja Anu Peltonen, kausi 30 €, yhdyshenkilö Ulla, p. 044 324 0064.

Hyvä Selkä 3/2021

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Kevennetty jumppa (viite 7773), ke 8.9

–15.12. klo 16.45 - 17.45, kausi 30 €, ohjaajana Leena Kämppi, kausi 30 €, yhdyshenkilö Leena, p. 050 339 3181. Moision kuntokeskuksessa Allasjumppa (viite 70551) to 9.9.–16.12. ryh-

mä I klo 18.45 – 19.30, ryhmä II klo 19.30 – 20.15. Kausi 75 €. Ohjaajina Liisa Pokela ja Anita Ikonen. Pukuhuoneisiin voi mennä klo 18.30. Kuntosali mahdollinen samaan aikaan, yhdyshenkilöt Heimo, p. 050 322 7601, Petri, p. 050 526 1063 ja Olavi, p. 044 342 9075. Omatoiminen kuntosali Raviradantie Kuntosalilla, Raviradantie 8, (sisäänkäynti Ra-

viradantien puolelta), Kalevankangas (viite 8882) ma 6.9.– 13.12 klo 11.00–12.00. Yhdyshenkilö Heikki, p. 0400 413 022, kausi 20 €. Selkäviikko 11.–17.10. Selkäviikolla voi kaikkiin jumppiin osallistua kokeilumielessä veloituksetta. Järjestämme myös yleisöluennon liittyen selän leikkaushoitoon.

Selkäliiton järjestöpäivä ja syyskokous 20.11. Helsingissä. Syyskokous ja pikkujoulu pe 26.11. Ravin-

tola Pitopadassa Karkialammella.

Oulun Seudun Selkäyhdistys Kaikki toiminta toteutetaan koronasuositusten ja -ohjeiden mukaan, joten ryhmiin kohdistuvat muutokset mahdollisia. Katso ajankohtaista tietoa koronaviruksesta Oulussa ja toimintaohjeet osoitteessa www.ouka.fi/korona.

SelkäTsemppi-illat to 23.09., 14.10., 25.11. ja 16.12. klo 17.00-18.30 Kumppanuuskes-

kus, Kansankatu 53, Oulu, kokoustila Asema 2. kerros (sisäänkäynti Vanhantullinkadun oven kautta). Tervetuloa tutustumaan toimintaamme niin jäsenet kuin muut selkäasioista kiinnostuneet. Sääntömääräinen vuosikokous to 4.11. klo 17.00-19.30 Kumppanuuskeskus, Kansankatu 53, Oulu, kokoustila Asema 2. kerros (sisäänkäynti Vanhantullinkadun oven kautta). Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Liikuntaryhmät 6.9-12.12. Kuntosali selkäkipuisille alk. 6.9. Ma 10.0012.00 Raksilan uimahalli (2krs). Ke 10.00-13.00 Raksilan uimahalli, kuntosali (2. krs). Lisätietoja liikuntavastaava Tuula Korpela puh. 040 865 5132. Tosimiehen selkätreeni alk. 9.9. to 16.0017.00 Raksilan uimahallin judosali (alakerrassa). Kertamaksu uimahallin kassalle. Ohjaaja ilmoitetaan myöhemmin. Kaikille miehille, jotka tarvitsevat liikettä ja vahvistusta selälle. Ilmoittautuminen Tuula Korpela puh. 040 865 5132. Asahi alk. 8.9. ke 10.00-10.45 Raksilan uimahallin liikuntasali. Ei ilmoittautumista. Tiedustelut 044 703 8049. Kertamaksu. Helppo, koko kehoa huoltava, seisten sukkasillaan tai istuen venyttelyt ja liikesarjoja. Vesikävely, -juoksu ja ratauinti oman aikataulun mukaan sekä vesivoimistelut viikoit-

Hyvä Selkä 3/2021

tain useita kertoja. Katso www.ouka.fi/liikunta/oulu/liikunta-ja-ulkoilu/vesivoimistelut. Vaihtoehtoina musiikkivesijumppa, kevyt vesijumppa ja syvän veden jumppa. Ei ilmoittautumista. Uimahallimaksu. NeuroPilates alk. 9.9. ke 12.00-13.00 Raksilan uimahalli, liikuntasali. Omalle tasolle soveltuvia pilatesharjoitteita. Soveltuu selkäongelmaisille. Kuntoilumaksu. Ilmoittautumiset ja tiedustelut p. 044 703 8046. FasciaMethod UUSI! alk. 7.9. ti 13.30-14.30 Raksilan uimahallin liikuntasali. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Ulla Virrankoski puh. 044 703 8046. Pilates, jatkoryhmä ke alk. 7.9. klo 13.0014.00 Ouluhalli, tanssisali (2. krs), pe alk. 10.9. klo 10.00-11.15 Ouluhalli, tanssisali (2. krs). Kokonaisvaltaista kehonhuoltoa. Tunnilla keskitytään parantamaan liikkuvuutta toiminnallisin aktiivisin venytyksin nivelten täysiä liikeratoja käyttäen. Ilmoittautumiset ja tiedustelut p. 044 703 6014, 044 703 8046. Pilates to 12.00–13.00 Raksilan uimahalli, liikuntasali. Omalle tasolle soveltuvia pilatesharjoitteita. Soveltuu hyvin selkäongelmaisille. Kuntoilumaksu. Ilmoittautumiset ja tiedustelut p. 044 703 8046. Noudatamme koronaohjeistusta, maskit mukaan ja tule vain terveenä. www.oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/ www.facebook.com/ossyry/

Pohjois-Karjalan selkäyhdistys Liikuntaryhmät Joensuun ryhmät Allasjumppa virkistysuimala Vesikossa tiis-

taisin 7.9.-14.12. klo 12.30-13.15 (ei viikolla 42 eli 19.10.) koronan sallimissa rajoissa. Yhteensä 14 kertaa. Vain jäsenille. Osallistujat maksavat suoraan Vesikkoon uintimaksun. Hinnat löytyvät Joensuun kaupungin Vesikon uimahallin sivuilta. Lisäksi yhdistys laskuttaa ilmoittautumisten perusteella koko syksystä 42 euroa/henkilö. Laskutus tapahtuu kerralla. Tiedustelut email: p-kselka@hotmail.fi tai puh. 045 2050 455/Lenita. Ryhmään mahtuu enintään 20 osallistujaa. Ohjattu kuntosaliryhmä (aiemmin harjoitelleille) ISLON kuntosali, Länsikatu 15,

Rakennus 3 A 3. kerros, Tiedepuisto, Joensuu maanantaisin 6.9.-29.11. klo 16.00-17.30 (ei viikolla 42 eli 18.10.). Yhteensä 12 kertaa. Hinta 84 €, ei-jäsenet 94 €, laskutetaan kerralla. Tiedustelut email: p-kselka@hotmail. fi tai puh. 045 2050 455/Lenita. HUOM. Sekä entisten että uusien osallistujien tulee ilmoittautua. Ryhmään mahtuu enintään 14 osallistujaa. Ohjattu kuntosaliryhmä (vähän harjoitelleille ja aloittelijoille) Fysioterapia Sulavis-

sa, Yliopistonkatu 15, Joensuu maanantaisin 13.9.-22.11. klo 16.30-17.45 (ei viikolla 42 eli 18.10.). Yhteensä 10 kertaa. Hinta 70 €, eijäsenet 80 €, laskutetaan kerralla. Tieduste-

lut email: p-kselka@hotmail.fi tai puh. 045 2050 455/Lenita. Ryhmään mahtuu enintään 14 osallistujaa. Toteuttamiseen tarvitaan vähintään 8 osallistujaa. Lempeä, selkäystävällinen jooga, Studio Kindly, Kauppakatu 17 A, 4 krs. Joensuu torstaisin 16.9.-25.11. klo 16.30-17.20 (ei viikolla 42 eli 21.10.). Yhteensä 10 kertaa. Hinta 90 €, ei-jäsenet 110 €, laskutetaan kerralla. Ilmoittautuminen 8.9. mennessä joko email: p-kselka@hotmail.fi tai puh. 045 2050 455/Lenita. Ryhmään otetaan vähintään 10 ja enintään 20 osallistujaa. Pilates jatkokurssi, Animotion, Koulukatu 47 a, Joensuu, keskiviikkoisin 8.9.-1.12. klo 18.30-19.30 (ei viikolla 42 eli 20.10.). Yhteensä 12 kertaa. Hinta 108 €, ei-jäsenet 125 €, laskutetaan kerralla. Tiedustelut email: p-kselka@hotmail.fi tai puh. 045 2050 455/Lenita. Ryhmään mahtuu enintään 12 osallistujaa. Ryhtiä sauvajumpalla Rantakylän urheiluhallin tanssisali, Pataluodonkatu 2, Joensuu, tiistaisin 7.9.-14.12. klo 17.00-18.00. Yhteensä 15 kertaa. Hinta 75 €, ei jäsenet 100 €, laskutetaan kerralla. Tiedustelut email: p-kselka@ hotmail.fi tai puh. 045 2050 455/Lenita. Ryhmään mahtuu enintään 15 osallistujaa. Vertaistukiryhmä selkäleikatuille ja selkäkipuisille tiistaisin 14.9., 12.10., 9.11., ja 7.12. klo 17.00-19.00, paikka Piparkakkutalo,

1. krs:n ryhmätila, Kauppakatu 34, Joensuu. Lisätietoja pj. Sirpa Moilanen, email: siroli. moilanen@gmail.com. Ilmoittautuminen 3.9. mennessä joko email: p-kselka@hotmail.fi tai puh. 045 2050 455/Lenita. Ryhmään otetaan enintään kuusi osallistujaa. Ilomantsin ryhmät yhteistyössä Ilomantsin kansalaisopiston ja Fysio-Voimalan kanssa Selkäongelmaisen vesijumppa Ilomantsin uimahallissa, Henrikintie 4, Ilomantsi tiistaisin 14.9.-23.11. klo 16.30-17.15 (ei viikolla 42 eli 19.10.). Yhteensä 10 kertaa. Ryhmään otetaan 10 henkilöä (varalle 2). Maksu 52 € maksetaan kansalaisopiston käytäntöjen mukaan. Ilmoittautuminen suoraan kansalaisopistolle 7.9.2021 mennessä www.opistopalvelut.fi/ilomantsi tai puh. 040 104 3112. Kurssinumero 9436. Physio pilates -peruskurssi Fysio-Voimalassa, Kalevalantie 21, Ilomantsi, la-su 25.9.26.9. klo 10.00-12.30. Yhteensä 5 tuntia. Ilmoittautuminen ja tiedustelut sähköpostiin: tuula.haapsaari@fysiovoimala.fi tai p. 050 559 1222. Hinta 90 €/5h. Maksu Fysio-Voimalalle. Mukaan mahtuu enintään 10 osallistujaa.

Kiteen ryhmä Allasjumppa Kiteellä Vespelissä, Urheilutie

7, Kitee, maanantaisin 6.9.-13.12. klo 19.3020.30 (ei viikolla 42 eli 18.10.). Yhteensä 14 kertaa. Menettelyt kuten ennenkin (uinti maksetaan hallin kassaan ja jumppaohjaus 3 e/kerta ohjaajalle.

Liperin ryhmät Allasjumppa Liperin Liprakassa, os. Silmutie

11, Käsämä, torstaisin 9.9.-16.12. klo 18.0019.00 (ei viikolla 42 eli 21.10.) koronan salli-

Selkäyhdistysten toimintakalenteri missa rajoissa. Yhteensä 14 kertaa. Osallistujat maksavat suoraan Liperin kunnalle uintimaksun joko kertamaksuna tai ostavat ladattavan 10 kerran kortin. Hinnat ja käytännöt löytyvät Liperin kunnan Liprakan sivustolta. Lisäksi yhdistys laskuttaa ilmoittautumisten perusteella koko syksystä 42 € jäseniltä ja ei jäseniltä 50 €. Laskutus tapahtuu kerralla. Tiedustelut email: p-kselka@hotmail.fi tai puh. 045 2050 455/Lenita. Ryhmään mahtuu enintään 20 osallistujaa. Selkäjumppa Ylämyllyllä, Kuntokeskus Energy Oy, Ylämyllyn ostoskeskus, Rännitie 3, Ylämylly, maanantaisin 6.9.-29.11. klo 16.15-17.15 (ei viikolla 42 eli 18.10.). Yhteensä 12 kertaa. Hinta 60 €/kausi tai 5 €/kerta. Maksu suoraan kassaan. Lisätietoja puh. 01 0420 6655 tai ylamylly@kuntokeskusenergy.com. Tiedustelut yhdistyksen sihteeriltä email: p-kselka@hotmail.fi tai puh. 045 2050 455/Lenita. Enintään 15 osallistujaa. Nurmeksen ryhmät yhteistyössä Ylä-Karjalan Kansalaisopiston kanssa Aamujooga, 830103, Nurmes-talo, Palandersali, Kötsintie 2, tiistaisin 7.9.-30.11.2021, 4.1.5.4.2022 klo 8.30-9.30. Tunteja 17 sl, 19 kl. Hinta 40 €. Enintään 15 osallistujaa. Hathajooga, 830107, Kirkkokadun yläkoulu, yläsali, Kirkkokatu 15, maanantaisin 6.9.29.11.2021, 3.1.-4.4.2022 klo 17.15-18.45. Tunteja 26 sl, 28 kl. Hinta 45 €. Enintään 25 osallistujaa. Joogaa senioreille, 830109, Nurmes-talo, Palander-sali, Kötsintie 2, tiistaisin 7.9.30.11.2021, 4.1.-5.4.2022 klo 9.30-11.00. Tunteja 26 sl, 28 kl. Hinta 45 €. Enintään 15 osallistujaa. Keppijumppa, 830112, Porokylän koulu, liikuntasali, Mähköntie 19, keskiviikkoisin 8.9.17.11.2021, 12.1.-10.4.2022 klo 16.45-17.30. Tunteja 10 sl, 14 kl. Hinta 30 €. Enintään 40 osallistujaa. Syvävenyttävää joogaa, 830122, Nurmestalo, Palander-sali, Kötsintie 2, tiistaisin 7.9.30.11.2021, 4.1.-5.4.2022 klo 14.00-15.00. Tunteja 17 sl, 19 kl. Hinta 40 €. Enintään 15 opiskelijaa. HUOM. Kaikkiin Nurmeksen ryhmiin on ilmoittauduttava ennakkoon. Ilmoittau-

tuminen alkaa 24.8. klo 9.00. Ilmoittautuminen joko www.nurmes.fi/kansalaisopisto -> ilmoittautuminen -> netti-ilmoittautuminen tai puhelimella puh. 040 10 45 105 tai hyvinvointipalveluissa, Kirkkokatu 14, Nurmes. Tarkista aikataulut Nurmeksen kansalaisopiston sivuilta. Jäsenilta/asiantuntijakeskustelu ti 14.9.

klo 17.00-19.00 Joensuun pääkirjaston Muikku-salissa, Koskikatu 25, Joensuu. Aiheena Edunvalvonta- ja testamenttiasiaa, asiantuntijana Hillevi Kontturi-Karvinen, OTM, lupalakimies. Tilaisuus on maksuton ja vapaa myös ei-jäsenille. Ennakkoilmoittautuminen 12.9. mennessä email: p-kselka@hotmail.fi tai puh. 045 2050 455/Lenita. Koronaohjeistuksen vuoksi mukaan mahtuu 30 ensiksi ilmoit-

tautunutta. Lämpimästi tervetuloa! Selkäviikko 11.-17.10. Tarkemmasta ohjelmasta tiedotetaan paikallisten lehtien järjestöpalstalla, kotisivuilla ja facebookissa lähempänä ajankohtaa. Kaikille avoin asiantuntijaluento Itä-Suomen Yliopiston Aurora-auditoriossa, Yliopistonkatu 2, B-sisäänkäynti, Joensuu ti 12.10. klo 17.30 aiheena Selkäkipu, sen kirurginen hoito ja jälkikuntoutus. Luennoitsijana ja asiantuntijana ortopedi, selkäkirurgi Jarkko Halme Kuopion rankakeskuksesta. Ilta on osa Selkäviikon ohjelmaa. Yhteistyössä mukana Pohjois-Karjalan Luustoyhdistys. Sääntömääräinen syyskokous Piparkakkutalolla, Kauppakatu 34, 1. krs, Joensuu, ke 24.11. klo 18. Kokouksesta tiedotetaan Karjalaisen ja Karjalan Heilin järjestöpalstoilla, sähköpostitse, yhdistyksen kotisivuilla ja Facebookissa. Perinteiset selkäyhdistyksen järjestämät tanssit Kerhotalo Ruplalla, Sepänkatu 42,

Joensuu, sunnuntaina 19.12. klo 17.00-21.00. Liput 10 €. Asiasta tiedotetaan Karjalaisen ja Karjalan Heilin järjestöpalstoilla, yhdistyksen kotisivulla ja Facebookissa. Lisätietoja toiminnasta yhdistyksen kotisivuilta pkselka.fi tai puheenjohtajalta s-postitse siroli.moilanen@gmail.com tai sihteeriltä s-postitse p-kselka@hotmail.fi.

Porvoon Seudun Selkäyhdistys - Borgånejdens Ryggförening Syksyn 2021 jumpat ja joogat ovat alka-

neet. Liikuntaryhmät kokoontuvat Kevätkummun ostoskeskuksella, Sammontie 1 B, 2. kerros, Kamp Sport Fightersin Taekwondo-salissa, jossa on nivelille ystävällinen, pehmeä tatamialusta. Hissillä pääsee ylös, jos portaat tuottavat hankaluuksia! Kaikkiin muihin, paitsi miesten ryhmään voi osallistua myös etäyhteydellä Zoomin kautta. Tiedustele ohjaajalta, Taina Åkerlund-Pesonen, mihin ryhmiin mahtuu vielä mukaan puh. 040 514 4084 tai s-posti taina.pesonen@gmail.com. Selkäviikko 11.-17.10. Yhdistys pyrkii järjestämään ohjelmaa, josta ilmoitetaan paikallislehtien yhdistyspalstoilla ja jäsenistölle sähköpostilla. Tällä hetkellä on suunniteltuna Geryn ravitsemusasiantuntija Laura Sormusen luento ruuan ja ravitsemuksen merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle torstaille 14.10. klo 18.

Satakunnan Selkäyhdistys Sali-/selkävoimistelut Kauppis, Luvianpuistokatu 1, Pori. Ryhmä 1 maanantaisin 6.9.-18.10. klo 16.45/

50 €, naiset ja miehet yhdessä, huomio kiinnitetään yläselkään ja olkapäihin. Ryhmä 2 maanantaisin 25.10.-13.12. klo 16.45/ 50 €, naiset ja miehet yhdessä, huomio kiinnitetään alaselkään ja alaraajoihin.

Porin nuorisotalo, isosali, Isolinnankatu

12, Pori.

Ryhmä 3 keskiviikkoisin 6.10.-15.12. klo

17.00/ 50€, naiset ja miehet yhdessä, kaikille sopivaa, liikuttavaa liikkumista. Vesivoimistelut, Jacuzzi- allastilat, Antinkatu 8, Pori, tiistaisin 7.9.-14.12. klo 17.15/ 80 €, naisille. Voit osallistua vaikka joka ryhmään, liike on lääke. Tervetuloa mukaan! Muutokset aikatauluihin ovat mahdollisia. Tiedustelut ja ilmoittautuminen: Marjatta Lahtinen, 050 5484696, postia.lahtinen@ gmail.com. Pienryhmäkurssit, Porin vanha kauppis, Fyysinki Oy. Kurssi 1 12.9.-10.10. klo 15.00-16.00 /75 €. Kurssi on kohdistettu erityisesti työikäisten ja nuorten niska-/ hartiaongelmiin/ someniskaan. Yksilöllinen pienryhmäkurssi niskan, hartiaseudun, olkapään ja rintarangan kiputilojen vähentämiseksi. Sisältää alkutilanteen kartoituksen ja henkilökohtaisen ohjauksen harjoittelun aikana, myös kotiharjoitteluohjeet. Kurssi kestää viisi viikkoa, tunnin viikossa. Kurssille otetaan 8 hlöä. Ohjaajana työfysioteraputti Nina Nieminen, lisätiedot 041 3183 510. Kurssi 2 12.9-10.10. klo 17.00-18.00 /75 €. Kurssi on kohdistettu ikääntyvien alaselkävaivoihin. Yksilöllinen pienryhmäkurssi alaselän, lantion ja alaraajojen kiputilojen vähentämiseksi. Sisältää alkutilanteen kartoituksen ja henkilökohtaisen ohjauksen harjoittelun aikana, myös kotiharjoitteluohjeet. Kurssi kestää viisi viikkoa, tunnin viikossa. Kurssille otetaan 8 hlöä. Ohjaajana työfysioterapeutti Nina Nieminen, lisätiedot 041 3183 510.

Selkäyhdistys SalpauSelät Terve selkä - liikettä ja liikkeitä sinun selällesi selkäviikolla ke 13.10. klo 17.15-20.00.

Paikka: Wellamo-opiston auditorio, Aikuiskoulutuskeskus, Kirkkokatu 16, 15140 Lahti. Teemana selkä ja selän kuntoutus. Luennolla myös havainnollistavia liikkeitä. Luennoitsijat: Ari Kautto, Nelli Pohjonen (Forever-kuntoklubi). Paikalle pääsee seuraamaan esitystä ajankohtaisten koronamääräysten mukainen osanottajamäärä. Esitystä voi seurata myös etäluentona. Tiedotamme asiasta lähemmin lokakuun alkupäivinä. Tiedustelut: Atte Sarilo, 0400 353 055, atte.sarilo@hmail.com. Muista syksyn tapahtumista tiedotamme lähemmin ajankohtien varmistuttua. Hyvää syksyn jatkoa kaikille!

Suur-Salon Selkäyhdistys Seniorimessut Salon torilla 1.9. Löydät mei-

dät todennäköisesti Torikadun ja esiintymislavan väliseltä alueelta. Vuonna 85 -musikaali Teatteri Provinssissa 16.10. klo 15. Maksu 30 euroa tilille viim. Hyvä Selkä 3/2021

Selkäyhdistysten toimintakalenteri 10.9. käyttäen viitettä 20213. Ilmoittautuminen sitova. Antti Ketosen Joulukonsertti Teatteri Provinssissa 12.12. klo 18. Lipun hinta 25 euroa, sitova ilmoittautuminen maksamalla tilille 5.11. mennessä viitteellä 7171. Lippuja rajoitetusti. Tarkista konserttien paikkatilanne Annelta ennen maksua. Pelirinki 22.9. klo 17. Kerhoilta, syyskauden aloitus 22.9. klo 18. Pelirinki 27.10. klo 17 Sytyssä. Kerhoilta 27.10. klo 18 Sytyssä, ohjelma tarkentuu myöhemmin seuraten koronan mahdollisia rajoitteita. Kerhoilta 24.11. (ei pelirinkiä), vietämme klo 18 alkaen yhdistyksen 14-vuotissynttäreitä muistellen menneitä vuosia täytekakkukahvituksen lomassa. Vesivoimisteluryhmät tiistaisin 14.9-14.12. klo 15.50-16.35 (Huom! ei viikolla 42), torstaisin 16.9.-16.12. klo 16.20-17.05 (Huom! ei viikolla 42). Molempien ryhmien ilmoittautuminen alkaa to. 9.9. klo 9.00 alkaen vain tekstiviestitse numeroon 045 279 2721. Seuraa kotisivuja liikuntavuorojen maksujen osalta, hinta tarkentuu syyskuun alkupuolella. Kuntosaliryhmät Salohallilla maanantaisin 23.8.-20.12. klo 13.30-14.30 ja torstaisin 19.8.-16.12.21 klo 14-15. Maksu tarkentuu syyskuun alkupuolella, arvio noin 10-20 euroa koko kausi/ryhmä. Venyttelyryhmää haettu Uimahallin liikuntatilaan syyskaudelle, päätöksiä ei vielä saatavilla. Muita tapahtumia ja matkoja kehitteillä! Seuraa kotisivujamme www.salonselat.fi

Tampereen Seudun Selkäyhdistys Kaikille avoimet ilmaiset yleisöluentotilaisuudet syksyllä 2021 Sampolan audito-

riossa tiistaisin klo 18-19, Tampereen seudun työväenopisto, Sampola, Sammonkatu 2, Tampere. 14.9. Pitkittyvän alaselkäkivun kuntoutus. Luennoitsija LL Tarja Virkkunen, fysi-

atrian ja työterveyshuollon erikoislääkäri.

5.10. Yhteistä ymmärrystä rakentamassa selkäkipupotilaan ja lääkärin näkökulmasta. Sukelletaan pintaa syvemmälle

94 % suosittelee jäsenyyttä. Selkäliiton jäsenkysely 2020

selkäkivussa. Keskustelemassa Marja-Leena Hyypiä, yleislääketieteen erikoislääkäri, työterveyslääkäri ja Riitta Virenius, yhdistyksen vertaistukihenkilö. 2.11. Millaista harjoittelua selän terveydeksi, tutkimustietoa käytäntöön. Luen-

noitsija Marjo Rinne, Terveystieteen tohtori, Selkäliiton puheenjohtaja. Yhteistyössä Tampereen seudun työväenopisto. Luentoja on mahdollista seurata myös verkon välityksellä: peda.net/id/30947b6c2a1 Sääntömääräinen syyskokous la 27.11. klo 14 Pellervontuvalla, Pellervonkatu 9. Ennen kokousta yhdistys tarjoaa puuron ja kahvit alkaen klo 13. Tutustu liikuntaryhmiin kotisivuilla: tamselka.fi Teatteria Komediateatterissa: Fingerpori pe 8.10. klo 19. Levätkää rauhassa, komisario Palmu pe 29.10. klo 19. Ilmoittaudu Arvo Autiolle puh. 040 593 1146, s-posti: arvo.autio@gmail.com. Uotin kylpylä, rentoutumispaketit: miehet pe 1.10. klo 16 ja naiset pe 15.10. klo 16.

Turun Seudun Selkäyhdistys Yhdistys järjestää kaikki toiminnot terveysturvallisesti ja noudattaa viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Muutokset suunniteltuun toimintaan ovat mahdollisia, joten kannattaa seurata kotisivuja turunselkayhdistys.fi ja Yhdistykset-palstaa Turun Sanomissa. Jäsenlehti Selkälehdessä on tarkemmat tiedot, mutta seuraavassa poimintoja syksyn toiminnasta ja tapahtumista. Liikuntaryhmät alkavat viikolla 36. Kaikki ryhmät kokoontuvat Ruusukorttelissa. Syyskauden avajaiset keskiviikkona 8.9. klo 14-17 Rauhaniemessä Littoisissa. Selkäilta 16.9. klo 17 Tule-tietokeskuksessa. Ft Jenna Walldenin alustus ”Istumallako selkä terveeksi?”. Back2Back – tukea selälle -tiedotustilaisuus to 14.10. klo 17 Ruusukorttelissa. Mukana LT, erikoislääkäri Harri Helajärvi. Selkäilta 21.10. klo 17 Yhteisötalo Lounatuulessa. Mukana Raision Marttayhdistyksen edustaja aiheenaan ruokakulttuuri. Selkäilta 18.11. klo 17 TULE-tietokeskuksessa. Miian vinkkejä konmaritukseen.

Syyskokous 23.11. klo 17 TULE-tietokes-

kuksessa.

Tukipuhelin päivystää tiistaisin klo 10-14 ja

torstaisin klo 16-20 numerossa 040 5581025. Vertaistreffit joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 15-17 TULE-tietokeskuksessa. Keskiviikkokerho joka kuukauden kolmas keskiviikko. Tarkempi ohjelma Selkälehdessä. TULE-tietokeskus on avoinna ma, ti ja to klo 10-15, ke klo 11-18. Maksutonta ohjausta ja neuvontaa tuki- ja liikuntaelimistöön liittyen. Koulutustilaisuuksia etäyhteydellä: 20.9. klo 16-18 Olkapäävaivojen itsehoito 18.10. klo 16-18 Faskia 15.11. klo 16-18 Kaatumisten ehkäisy

Ilmoittautumiset toimisto@tule.fi tai puh. 044 744 7085.

Vaasan Selkäyhdistys Katri-Helena-musikaalin la 2.10. klo 13

näytökseen ryhmälippuja varattuna Vaasan teatterista jäsenille 20 kpl hintaan 38 euroa. Varaa lippu itse teatterin kassasta (+358 6 325 3961). Peruuntuneista näytöksistä annetut lahjakortit käyvät sitten, jos myöhemmin liput lunastetaan (seuraa koronaohjeita). Luento Selkäviikolla ti 12.10. klo 18 Vaasan kansalaisopisto Almassa, Raastuvankatu 31, 3. krs:n juhlasali. Luennoitsijana OMT-fysioterapeutti Toni Jääskeläinen Fysioksesta. Sääntömääräinen syyskokous ke 6.10. klo 18 Korsholmanpuistikko 44, POHY:n 1 krs:n kokoushuone. Kokouksen alussa kahvitarjoilua ja luento. Tervetuloa osallistumaan kokoukseen ja muuhun toimintaan. Tarkemmat tiedot syksyn toiminnasta löydät elokuun lopussa lähetetystä jäsentiedotteessa.

Selkäliiton järjestöpäivä ja syyskokous 20.11. Helsingissä. Tervetuloa!

Liity nyt jäseneksi! Selkäyhdistyksen jäsenenä saat tietoa, tukea, ystäviä ja etuja. Paikallisen selkäyhdistyksen etujen lisäksi saat liiton tarjoamat jäsenedut, kuten Hyvä Selkä -lehden neljä kertaa vuodessa sekä alennuksia ja etuja liiton yhteistyökumppaneilta. Lue lisää ja liity: selkakanava.fi/liity-jaseneksi

Haluatko nukkua paremmin? Kahden lapsen äiti Johanna nukkuu nyt jopa 9 tuntia yössä, myös lonkkakivut ja turhat heräilyt loppuivat Ennen nukkumaanmeno ahdisti Johanna Tähtistä, mutta nykyään hän menee mielellään ajoissa sänkyyn. KUN KATKONAISET ja liian lyhyet yöunet ovat enemmän sääntö kuin poikkeus, voi nukkumaanmeno alkaa aiheuttaa stressiä ja ahdistusta. Näin kävi Johanna Tähtiselle, joka pitkään heräili joka yö ja kärsi yöllisistä kivuista. - Se oli jatkuvaa havahtumista hereille ja asennon vaihtamista. Kaikkia kertoja en edes muista. Kauneusalan yrittäjä ja Wellnessmalli 2020 -finalisti Johanna aloitti yhteistyön Tempurin kanssa tavoitteenaan parantaa koko perheensä unta ja hyvinvointia. Johannalla ja hänen miehellään on kaksi pientä lasta. Ensimmäiseksi Tempuriin vaihtamisen jälkeen Johanna huomasi, että lonkkasäryt, jotka kiusasivat aiemmin, loppuivat kokonaan. Muutos oli selkeä jo parin viikon Tempurilla nukkumisen jälkeen. - Ennen nukkumaanmeno jopa ahdisti lonkkasäryn takia. Tuntui, että kun jämähtää paikalleen, on vaikea saada hyvää asentoa säryn takia. Uuden sängyn kanssa lonkkani ei ole särkenyt enää kertaakaan. Ja Tempur on oikeasti niin ihana, että nyt sänkyyn tekee mieli mennä hyvissä ajoin, Johanna kuvaili tunnelmiaan muutoksesta. Vanhassa sängyssä nukkuessaan hän myös havahtui hereille ainakin kerran joka yö. Sängynvaihdon jälkeen heräily on ollut vain satunnaista. Muutaman kuukauden Tempurilla nukkumisen jälkeen Johanna vakuuttui pysyvästä ja selkeästä parannuksesta nukkumisessaan.

Ei vain tunnu paremmalta, vaan tutkitusti jopa neljä tuntia enemmän unta joka yö Yhteistyö perustuu tutkimukseen Johannan unen laadusta. Hän on vastannut unikyselyyn ja pitänyt nukkumispäiväkirjaa ennen ja jälkeen sängyn vaihdon. Tuloksista selviää, että Johannalla on aiemmin mennyt nukahtamiseen 31-60 minuuttia ja unta hän on saanut 5-8 tuntia yössä. Hän on kokenut nukkuvansa huonosti muun muassa lonkkasäryn vuoksi ja uni on ollut katkonaista kääntyilyn ja asennon vaihtelun vuoksi. Aamuisin Johannan on ollut vaikea lähteä liikkeelle, hänellä on ollut jäykkyyttä selän alueella, selkäkipuja sekä voimaton ja väsynyt olo. Myös niska-hartiaseudulla on ollut jumeja ja jäykkyyden tunnetta. Tempuriin vaihtamisen jälkeen Johannan unen määrä on lisääntynyt. Hän nukkuu nykyään jopa yli yhdeksän tuntia yössä ja nukahtaminen oli 13 päivän testijaksolla helppoa joka ilta. Hän kokee, että Tempur-patja ja -tyyny ovat vähentäneet kipuja ja tuntuneet mukavilta. Uni on ollut niillä laadukkaampaa, minkä

ansiosta myös olo on ollut virkeämpi. Osana sängyn vaihtamista Johanna on käynyt koulutetun nukkumisergonomian asiantuntijan (KNA) perehdytyksessä kuulemassa vinkkejä ja ohjeita parempaan nukkumisergonomiaan. KNA:t ovat suorittaneet myyjille tarkoitetun eettisen erityiskoulutuksen, jossa kouluttajina on unen, anatomian, fysiatrian ja nukkumisergonomian ammattilaiset (lue lisää koulutuksesta: nukkumisergonomia.fi). - Tempurin KNA-myyjältä oppimani asiat ovat parantaneet nukkumista. Osaan nykyään kiinnittää huomiota esimerkiksi makuuhuoneen sopivaan lämpötilaan, valaistukseen ja esimerkiksi peiton laatuun. Ja sänky on nyt niin hyvä, että kyllä siinä nukkuu kuin tukki, Johanna summaa.

ILMOITUS Hyvä Selkä 3/2021

ETÄERGONOMIA RATKAISUJA KOTIIN

• Laadukas, yhdellä moottorilla toimiva sähköpöytä • Kompaktin kokoinen • Pöytälevyn koko 60x60 cm • Korkeuden säätö 65-133 cm • Nopea asentaa ja vaivaton ottaa käyttöön • Muistipaikkaohjain (3 muistipaikkaa) • Sisältää sekä pyörät että tassut • 5 vuoden takuu

• Combo sisältää: * GetUpDesk light * Rack- teline kannettavalle tietokoneelle * Kanto/säilytyskassi • Kotimaiset tuotteet • Säädettävissä 8 eri korkeuteen • Rack säätää näytön silmien tasolle • Lisää aktiivisuutta ja seisomista • Kompaktisti säilytettävissä

COMBO

I! PAKETT

- Aktiivituoli • • • • • •

Ohjaa selän hyvään asentoon Loivat nivelkulmat Pysyy hyvin paikoillaan Lisää aktivisuutta istumiseen Käytettävissä myös seisomatukena Korkeussäätö 63 cm – 87 cm

• • • • • • • •

Kotimainen tuote Koko keho saa liikettä Verenkierto tehostuu Aineenvaihdunta lisääntyy Monikäyttöinen Vähentää selän rasitusta Sis. kaksi hierontapalloa Hierontapallot rentouttavat ja stimuloivat jalkapohjia

Tutustu tarjouksiin www.selkakauppa.fi