Hyvä Selkä 3/2019

3/2019 Irtonumero 7,-

Onko ryhdillä väliä?

Sauvakävely on tehokasta kuntoliikuntaa

Täsmäharjoitteilla päänsärkyjä ehkäisevä vaikutus

Nicklas Wancke:

Rakastan rasittaa selkääni

Aito TEMPUR -parivuode vain 1999€

Selkäliitto suosittelee aitoa Tempuria

Löydä koulutetut NUKKUMISERGONOMIAN ASIANTUNTIJAT helposti!

Koulutettu NUKKUMISERGONOMIAN ASIANTUNTIJA on paras ammattilainen valitsemaan juuri Sinulle yksilöllisesti sopivat nukkumisergonomiaa ja toimintakykyä edistävät vuode-, patja-, tyyny- ja peittoratkaisut. Ammattitaitoon kuuluu myös opastaminen keskeisissä unenhuollon kysymyksissä.

Koulutettu NUKKUMISERGONOMIAN ASIANTUNTIJA -tutkinto ja sen suorittaneiden henkilöiden infosivusto nukkumisergonomia.fi on yksi Tempurin tapa palvella heitä, jotka kärsivät esimerkiksi seuraavista terveydellisistä haasteista nukkumisergonomia tai unen huolto lähtöisesti: niskakipu, selkäkipu, selän tai niskan jäykkyys, päänsärky, nivelongelmat, nukahtamisongelmat tai muut uniongelmat, kuorsaaminen, öiset hengityskatkokset, vireystilaongelmat, päiväaikainen

TEMPUR Flexible -parivuoteen alkaen hinta sisältää rungon mustalla huonekalukankaalla, sijauspatjan sekä valitut jalkasarjan (norm. 2828€).

väsymys ja keskittymisongelmat.

TEMPUR on kansainvälisen ja kotimaisen tutkimuksen TESTIVOITTAJA

TEMPUR Ombracio -tyyny (norm. 189 €)

· paras, tutkitusti tyytyväisimmät käyttäjät!

149 €

· paras selälle · paras unelle · paras allergikoille

Erikoismuotoiltu Ombracio sopii kaikkiin nukkuma-asentoihin, myös mahallaan nukkuvalle. Erityisen hyvin se sopii paljon nukkuma-asentoa vaihtelevalle. Siivekäs muoto rentouttaa lihaksia, tukee niskaa ja hartioita, sekä vapauttaa hengityksen.

Hengittävä 3D-päällinen on irrotettava ja vesipestävä. Yksi koko 60x50 cm.

· paras design · paras laatu

VARAA AIKA maksuttomaan nukkumisergonomian kartoitukseen

Tempur Brand Store ESPOO Iso-Omena 2. krs 040 215 7560 espoo@tempur.fi

HYVINKÄÄ Willa, Torikatu 7 040 124 0764 hyvinkaa@tempur.fi

VANTAA Tikkuri 2. krs 09 5868 360 vantaa@tempur.fi

TURKU Eerikinkatu 9 045 8639 788 turku@tempur.fi

www.sleepcenter.fi • www.tempur.fi

TEMPUR BRAND STORE -myymälään JOENSUU Torikatu 25 050 560 8350 joensuu@tempur.fi

Varauskoodi: SELKÄLIITTO Ostamalla Tempuria tuet Selkäliiton toimintaa!

Pääkirjoitus Marjo Rinne

Virkeänä syksyyn

K

esällä valoisat illat ja kuulaat yöt voivat pitää meidät virkeinä myöhään yöhön. Syksyä kohti mentäessä valoisa aika vähenee ja monen unirytmi muuttuu. Jotkut meistä pystyvät nukkumaan yhtämittaisesti pitkät yöunet, joillakin nukahtaminen voi olla vaikeaa tai yölliset heräilyt valvottavat aamuyön pitkinä tunteina.

ja herkistymistä erilaisille ärsykkeille. Vastaavasti laajassa ruotsalaisessa tutkimuksessa Rasmussen-Barr (2017) havaitsi, että unihäiriöt saattoivat jopa ennakoida selkäkivun ilmaantumista. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että häiriintynyt yöuni vaikuttaa selkeämmin krooniseen kipuun kuin krooninen kipu häiriintyneeseen uneen.

Keskimäärin ihminen kuitenkin viettää noin kolmanneksen elämästään nukkuen, vaikka ei ihan unikeoksi siitä hyvästä kutsuttaisikaan. Siis ihmiseksi, joka nukkuu yleensä paljon tai aamuisin pitkään. Tiesitkö muuten, että unikeko on aivan oikea eläin? Se on jyrsijä, joka nukkuu vuorokaudessa jopa 20 tuntia ja liikkuu vain lyhyen ajan öisin. Lisäksi sen tiedetään nukkuvan talviunta seitsemän kuukautta. Eläinmaailman unikekoa ei Suomesta löydy, mutta Euroopasta kylläkin.

Uni ja nukkuminen tuntuvat monista vähäpätöisiltä ja itsestään selviltä asioilta, mutta ne ovat osa selän hoitoa. Myös päiväaikainen liikunta rytmittää univalverytmiä ja parantaa yöunen laatua. Nukkuessa elimistö saa aikaa palautumiseen. Aloita siis kesän jälkeen selästäsi huolehtiminen liikkumalla ja nukkumalla riittävästi!

Riittävä uni on ihmiselle elintärkeää. Unenpuute nostaa verenpainetta, sydämen sykettä ja kortisolipitoisuutta eli stressiä sekä häiritsee sokeriaineenvaihduntaa, mikä aiheuttaa rasitusta elimistölle. Suomalaisen unitutkimuksen uranuurtaja, neurologi Markku Partinen vertaakin nukkumista hauskasti huoltoasemalla käyntiin. Uni on kuin tankkaus, jonka aikana tapahtuu monia kehon huoltotoimenpiteitä, kuten aivojen puhdistus kuona-aineista ja hermoverkoston rakenteiden huolto. Lisäksi uni vahvistaa immuunipuolustusjärjestelmäämme.

Viime aikoina on selvitetty myös unen ja tuki- ja liikuntaelimistön kipujen yhteyttä. Eräässä tutkimuksessa häirittiin terveiden kivuttomien henkilöiden nukkumista. Jo kahtena peräkkäisenä yönä aiheutetun, noin neljän tunnin mittaisen osittaisen univajeen seurauksena tutkittaville ilmaantui kiputuntemuksia

Marjo Rinne puheenjohtaja

PS. Lue lisää nukkumiseen liittyvistä asioista Selkäkanavalta.

Hyvä Selkä 3/2019

3

Sisältö 3/2019 3

Pääkirjoitus

6

Jäykkä juontaja tykästyi astangajoogaan

10

Onko ryhdillä väliä?

12

Scheuermann-potilailla on suurempi riski selkäkipuihin

16

Sauvakävelijän verryttely

18

Tutkimustietoa

20

Täsmäharjoitteilla päänsärkyjä vähentävä vaikutus

23

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät: Akupunktio

27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

Kuva: Olli Perttula/Mediastage

20-21

16-17 Kuva: Suomen latu

Hyvä Selkä – Selkäliitto ry:n jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 30. vuosikerta, ISSN 2323-9484. www.selkaliitto.fi, selkaliitto@selkaliitto.fi Julkaisija: Selkäliitto ry. Toimitus: Päätoimittaja Marjo Rinne, toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio, toimitussihteeri Pia Bilund.

Taitto: Eepinen Oy, Jauri Varvikko, aineisto@eepinen.fi Painopaikka: Arkmedia, puh. 06 317 1515, Vaasa Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Kannen kuva: Jukka Lintinen/YLE Tilaukset, osoitteenmuutokset, peruutukset sekä jäsenasiat: Toimistosihteeri Jaana Martinkauppi, selkaliitto@selkaliitto.fi, 09 605 918.

Tietosuoja: Lehti jaetaan Selkäliiton jäsenrekisterissä oleville henkilöille ja yhteisöille. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävissä Selkäliiton toimistossa. Henkilötietolain 26 ß:n ja 30 ß:n mukaiset yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina tai henkilökohtaisesti Selkäliiton toimistossa. Vastuut: Hyvä Selkä -lehti ja Selkäliitto eivät kanna ilmoitusten, tuotteiden tai palveluiden tuotevastuuta. Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa.

Hyvä Selkä 4/2019 ilmestyy 29.11.2019. Aineistot 4.11.2019 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.

Vuosikerta (kestotilaus) 24 €, irtonumero 7 €.

4

Hyvä Selkä 3/2019

Toiminnanjohtajalta

Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki puh. 09-605918, selkaliitto@selkaliitto.fi www.selkaliitto.fi

Hallitus 2019 Marjo Rinne (pj) Kaarina Frosterus Pirjo Karlsson Sinikka Kilpikoski Leena Kämppi Eija Kärkkäinen Sirpa Moilanen (varapj) Eira Mäkitalo Teuvo Näätänen Kari Rantavalli Milla Suomi

Toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi Tiedottaja Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi Toimistosihteeri Jaana Martinkauppi 09 605 918 selkaliitto@selkaliitto.fi Selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola 050 465 7884 maria.sihvola@selkaliitto.fi Järjestö- ja liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi Hankekoordinaattori, Back to Move!

Katri Koivuneva 050 4111 960 katri.koivuneva@selkaliitto.fi

Back to Move!

– liikkumattomuudesta takaisin liikkeelle LIIKKUMATTOMUUDEN VÄHENTÄMINEN on nostettu jo vuosia sitten liikuntapolitiikan ja -tutkimuksen tärkeäksi painopistealueeksi. Kuitenkin vasta nyt uudessa hallitusohjelmassa on ensi kertaa otettu käyttöön sana liikkuminen. Käsite sisältää kaikenlaisen liikkumisen, ei vain liikuntaa ja urheilua. Toisaalta liikunnalla ja urheilulla on liikkumisen kokonaiskentässä verraten rajallinen merkitys ‒ vaikkakin harrastajalleen tärkeä.

Liikkumisen (ei liikunnan) lisääminen edellyttää yleensä ensisijaisesti muita kuin liikuntaratkaisuja. Mitä enemmän on kyse vähän liikkuvista, sitä tärkeämpää on tarkastella liikkumattomuuden taustalla olevia syitä ja syiden syitä. Ihmiset valitsevat elintapansa ympäristönsä asettamissa rajoissa.

Vähäinen liikkuminen ei välttämättä ole pysyvä elämäntapa, vaan tiettyyn elämänvaiheeseen tai -tilanteeseen liittyvä ilmiö. Lasten ja nuorten liikuntaaktiivisuudelle ja liikuntasuhteelle onkin ominaista pikemminkin muutos kuin pysyvyys. Sekä liikunnan harrastamiseen kannustavilla tekijöillä että liikunnan esteillä on tapana kasaantua.

Vähän liikkuviin ihmisiin liitetään usein kielteisiä mielikuvia ja heistä puhutaan ikään kuin yhtenäisenä ryhmänä. Esimerkiksi vähän liikkuvat nuoret eivät ole homogeeninen ryhmä. Osa heistä on jäänyt jo varhain liikunnan iloista osattomaksi, mutta joukossa on myös heitä, jotka ovat aikoinaan olleet aktiivisia liikunnan harrastajia ja urheilijoita. Liikkumattomaan elämäntapaan saatetaan siis päätyä hyvin erilaisten elämänkulkujen seurauksena. Koska ihmisten kokemukset ja liikuntaan liittyvät merkitykset ovat erilaisia, on myös liikuntaan aktivoivien keinojen oltava erilaisia eri ihmisille.

Selkäliitossa on tänä keväänä alkanut opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Back to Move! -hanke, joka on suunnattu lukioille ja ammattikouluille. Näissä opiskelijat istuvat huomattavia määriä yhtäjaksoisesti. Lukiolaisista 21 % ja ammattikoulun opiskelijoista 23 % kokee alaselän kipuja vähintään kerran viikossa. Niska-hartiakivuista kärsii viikoittain noin 34 % lukiolaisista ja noin 32 % ammattikoululaisista. Yksi syy kipuihin on liikkumisen vähäisyys.

Hankkeemme tarkoituksena on edistää opiskelijoiden selän terveyttä tauottamisen ja liikkeen keinoin. Oppilaitoksiin halutaan luoda kulttuuria, joka sallii liikkumisen ja tauot oppituntien aikana. Järjestämme hankkeessa opettajille ja oppilashuollolle selän terveyden edistämiseen liittyvää koulutusta ja tuotamme materiaalia, jota he voivat hyödyntää. Materiaalit julkaistaan hankkeen verkkosivuilla.

Hankkeella on myös oma Instagramtili, jossa innostetaan opiskelijoita fyysiseen aktiivisuuteen, palautumaan sekä kiinnittämään huomiota omaan niskan ja selän terveyteen ajoissa – ennen kuin vaivoja ilmaantuu!

Aktiivista syksyn alkua!

Kirsi Töyrylä-Aapio kirsi.toyryla@selkaliitto.fi

Jäykkä juontaja tykästyi astangajoogaan Aamukolmen aikaan herääminen vaatii itsekuria ja istumatyö käy selän päälle. Juontaja ja toimittaja Nicklas Wancken pitävät vedossa liikunta, voimatorkut ja hyvä työporukka. Luonnollista kivunlievitystä suosivan miehen niskajumeihin auttoi astangajooga.

KYMMENEN VUOTTA SITTEN Ylen Aamu-tv:n Nicklas Wanckella oli ikäviä niska- ja hartiaseudun vaivoja. Kun mies käänsi päätään sivulle, niska jämähti ja oli kipeä päiväkausia. Sitten hän löysi astangajoogan, ja kivut ovat kaikonneet.

– Astangajooga vahvisti lihaksia ja toi joustavuutta ja liikkuvuutta. Olen aina ollut jäykkä, ja olen varmaan edelleen ryhmän ”huonoin”, jäykin, mutta se ei haittaa, jo yhdeksän vuotta joogannut mies naurahtaa.

Nicke tykästyi astangajoogan kokonaisvaltaisuuteen.

– Hikoilen joogassa paljon enemmän kuin salilla. Tykkään siitä tunteesta, että olen liikkunut. Se on mulle urheilua, josta tulee hyvä olo.

6

Hyvä Selkä 3/2019

Suora haastattelu on paras kipulääke Toimittajan työ on pitkälti istumatyötä, mikä tuntuu Nicken mukaan kolotuksena aina silloin tällöin.

– Selkä on se, mistä mun on oikeasti pidettävä huolta. Jos en sitä tee, se kipeytyy. Ainoa tapa, jolla saan kivun pois, on liikunta.

Lääkkeet eivät ole Nicken mielestä järkevä ratkaisu.

– Mulla on suolistovaiva, joten en halua ärsyttää vatsaa yhtään kipulääkkeillä, jos vain mahdollista. Pyrin siihen, että mulla on aina luonnollinen keino kivunlievitykseen.

Paras kipulääke, mitä ikinä on keksitty, on Nickestä suora haastattelu.

– Kun tekee 10-12 minuutin haastattelun suorassa lähetyksessä, niin kaikki, myös kipu unohtuu.

Kuminauha on loistava jumppaväline Liikkumista ja liikuntaa Nicke harrastaa monipuolisesti. Astangajoogan lisäksi hän käy kuntosalilla ja tekee omatoimisesti selkäjumppaa. Hän myös pyöräilee työmatkat ja ulkoilee koiransa Kamun kanssa.

Kuminauhalla tehtävän jumpan Nicke bongasi Hyvä Selkä -lehdestä ja sai siihen henkilökohtaista opastusta, kun Selkäliiton asiantuntija kävi Aamu-tv:n lähetyksessä ohjaamassa jumpan.

”

Tykkään siitä tunteesta, että olen liikkunut."

– Olen tosi kiitollinen teille. Opin tekemään jumpan haastattelussa hyvällä opastuksella.

Kuminauhajumppa kuuluu Nicken ohjelmaan yleensä aamuvuoropäivinä, jolloin hän jättää suosiolla joogan ja kuntosalin väliin. Mies kuuntelee kehoaan ja tekee sitä, mikä tuntuu hyvältä. Selkäjumppa ei ole liian raskas tehtäväksi aamuisen työrupeaman jälkeen.

– Kuminauhajumpan tekemiseen menee suunnilleen 25 minuuttia. Olen lisännyt mukaan muutamia ylimääräisiä liikkeitä. Kuminauha on aivan loistava väline ja olen hankkinut erivahvuisia kuminauhoja. Toiset liikkeet teen löysemmällä ja toiset taas napakammalla, kun haluan lisää tuntumaa liikkeisiin.

Pari vuotta sitten vaivanneeseen olkapääkipuun Nicke sai apua ja jumppaohjeita eräältä toiselta haastateltavaltaan.

– Se on näitä työn etuja. Meillä on maan parhaat asiantuntijat haastateltavana ja niiltä voi kysyä, Nicke iloitsee.

Terveys- ja hyvinvointiaiheet kiinnostavat myös katsojia, ja aamujumpista on tullut hyvää palautetta.

– Porukka tekee jumppaa kotona lä-

NICKLAS WANCKE, 54 • Ylen Aamu-tv:n juontaja vuodesta 2006 • Toiminut aiemmin esim. Yleisradion englanninkielisen toimituksen esimiehenä ja Ylenewsin toimittajana.

Työskennellyt myös mm. matkaoppaana ja englannin kielen opettajana.

• Harrastaa astangajoogaa ja kuntosalia, rakastaa lukemista.

• Selkävinkki: ”Rakasta selkääsi rasittamalla sitä.” hetyksen tahtiin, jos vain on sopivat välineet saatavilla.

Jumppaamisen ohella ihmiset tykkäävät siitä, kun toimittaja laittaa itsensä likoon ja hikoilee kaiken kansan edessä.

Aamuherääminen vaatii itsekuria Aikaisia aamuvuoroja miehellä on kaksi viikossa. Muuten työvuorot ovat päivävuoroja, joissa valmistellaan lähetyksiä.

Aamuvuoroaamuina Nicken herätyskello soi 3.15, mutta pääsääntöisesti hän herää ennen kellonsoittoa.

– Se on yksi kerta viidestäkymmenestä, kun herään herätyskelloon. Muuten herään aina ennen, ja se on aika kypsää, jos herää vaikka tuntia liian aikaisin.

Nicke kertoo, että Aamu-tv:n porukka on upea, huumorintaju ja henki on hyvä, ja kaikilla on myös sama rytmi, joten töihin tulee mielellään, se ei ole mikään ”efortti”.

Aamuherääminen tosin kysyy itsekuria. Yleensä Nicke katsoo illan pääuutislähetyksen ja lukee sitten noin 30–45 minuuttia. Lukemista rakastava mies sanoo, ettei voisi elää ilman kirjoja. Yöpöydällä on yleensä pari kolme kirjaa luennassa.

– Pitää vaihdella ”ruokalajia”. Välillä luen faktakirjallisuutta, sitten jotain fiktiota vastapainoksi ja joskus elämänkertaa. Olen hyvin kaikkiruokainen kirjojen suhteen.

Nukahtaminen ei ole Nickestä vaikeaa, vaan herääminen. Raskainta aikaisin herääminen on marraskuisessa pimeydessä.

– Silloin pitää lisätä liikunnan määrää.

Silloin laiskotuttaa kaikkein eniten, houkuttaa ne fazerinsiniset ja monta jaksoa Netflixiä putkeen, ruutukasvo virnistää.

”

Selästä on oikeasti pidettävä huolta.

Jos en sitä tee, se kipeytyy.”

Viiden minuutin selkälepo Nicke kertoo, että joku neuvoi aikoinaan, että aamulla herätessä kannattaa levätä hetki selällään ennen kuin nousee ylös.

– Olen pitkä ihminen, 193 senttiä, ja mulla on pitkä selkä. Nukun kyljelläni, mutta kun herään, makaan viisi minuuttia selällään sängyssä. Siinä nikamat ehtivät ”herätä” ja tuntuu ikään kuin ne ”menevät paikoilleen”.

Aamuvuoroaamuina miehellä ei tosin ole mahdollisuutta jäädä pötköttelemään. Silloin täytyy vain ampaista äkkiä ylös.

Aikataulun salliessa Nicke tekee joskus aamuisin myös lantionkiertoja, joita Selkäliiton asiantuntija on hänelle eräässä toisessa haastattelussa opettanut.

– Sekin on hyvä liike, Nicke kiittelee.

Yksi hyvien yöunien edellytys on Nickestä hyvä sänky.

– Sänkyyn pitää satsata, siinä ei kannata säästää.

Virtaa voimatorkuista Toimittajan aamuvuoro päättyy kello 11 palautekokouksen jälkeen. Irtautuminen työpäivästä käy Nicken mukaan helposti.

– Kun aamu on tehty, se on tehty, ei sitä tarvitse miettiä.

Aamuvuorosta kotiuduttuaan Nicke yleensä syö aamupalan ja ottaa sitten enintään 45 minuutin torkut, jottei yöuni mene pilalle.

– Voimatorkut tekevät todella hyvää.

Herään yleensä säpsähtäen siihen, kun posti tulee. Koira haukkuu, se vihastuu, kun posti kolahtaa luukusta.

Nicke toteaa, että jos ei tee tällaista duunia, on vaikea käsittää, millaista se on.

– Moni ajattelee, että sullahan on koko päivä aikaa aamuvuoron jälkeen. Mutta kyllä sitä ihan zombina on. Kun menee koiran kanssa ulos nokosten jälkeen, siinä herää. Mutta ei ole sellainen olo, että haluaa muita ihmisiä nähdä. Ja illalla taas on mentävä ajoissa nukkumaan. Muuten ei jaksa.

Itsekuri ja aamutyö rajoittavat sosiaalis-

ta elämää, sitä ei käy Nicken mukaan kieltäminen. Sitä tärkeämpää hänestä onkin tavata ihmisiä ja tehdä kivoja juttuja, kun siihen on aikaa.

Piikkimatto rentouttaa Haastattelun aikaan Nickellä oli menossa vähän huonomman unen kausi. Hän oli nukkunut kolme yötä huonosti eli 5–6 tuntia yössä ja herännyt aamuisin liian aikaisin. Kun mies ei saanut aamuvuoron jälkeen nukuttua, tuli jännitystä hartioihin.

Oloa helpottaakseen hän teki selkäjumpan ja kaivoi esille myös piikkimaton.

– Kun tarvitaan kovempaa ”hard core” -lääkitystä, käytän piikkimattoa. Se ei ehkä ole enää niin trendikäs, mutta se toimii.

Varsinkin jos on stressiä tai en saa nukuttua. Kuulostaa itse asiassa ihan hullulta, että makaat niiden epämukavien piikkien päällä. Ensimmäiset minuutit on tuskaa ja sitten yhtäkkiä huomaat, että olet nukahtamassa. Piikkimatto rentouttaa.

Mikään stressaaja Nicke ei sano olevansa, ainakaan tietoisesti.

– Johtuu varmaan ammatista. Kun vedät suoraa lähetystä älyttömään kellonaikaan ja kaikki voi muuttua minuutissa, ei siinä pärjää stressaamalla. Aika rennosti otan, tosin eihän sitä voi tietää mitä alitajunnassa tapahtuu.

Liikkeelle vaikka ei huvittaisi Nicke arvelee, että niskajumeihin on voinut vaikuttaa se, että hänellä on pitkä kaula. Iän karttuessa mies on huomannut, että vaivojen ehkäisemiseksi on tehtävä töitä.

Nicken ranka pysyy kunnossa liikkumalla, mutta motiivina liikunnassa on kivuttomuuden ja kunnossa pysymisen sijaan hyvä mieli.

– Se on se juttu, että saa pyyhittyä mielen tyhjäksi. Eikä se liikkeelle lähteminen ole aina, että ”jipjee”. Täytyy vaan päättää, että nyt menen salille, vaikka ei huvita. Ja sitten kun menee, ei kaduta pätkääkään. Välillä pitää vaan pakottaa itsensä liikkumaan.

Päivittäistä työmatkapyöräilyä ja koiran kanssa ulkoilua Nicke ei koe liikuntana.

– Pyöräily töihin on itsestäänselvyys.

Matka työpaikalle kestää vartin. Liikuntaa on oikeasti se, että pyöräilee pidemmän matkan ja siinä tulee hiki.

Mutta kaikki liike on kuitenkin hyvästä.

Nicken vinkki selän hyvinvointiin onkin selän liikuttaminen.

– Rakasta selkääsi rasittamalla sitä.

Teksti: Pia Bilund • Kuva: Sanna Savikko

Hyvä Selkä 3/2019

7

SELKÄLIITON VERTAISTUKIKOULUTUS, JATKOKURSSI Aika: 23.11.2019 klo 09.00–16.00 Paikka: Selkäliiton toimisto, Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki Kouluttaja: Sirpa Heikkinen, mielenterveyshoitaja, kriisityöntekijä, ryhmä- ja työnohjaaja Kuvaus: Vertaistukikoulutuksen jatkokoulutuksessa syvennetään vuorovaikutus- ja tunnetaitoja sekä kriisitietoutta. Lisäksi käsitellään vertaistukihenkilön jaksamista ja voimavarojen hyödyntämistä mm. suoja- ja riskitekijöiden kautta.

Kohderyhmä: Kaikki peruskurssin suorittaneet (tai pitkään vertaistukihenkilöinä toimineet, joilla on vastaavat tiedot) selkäyhdistysten jäsenet, jotka ovat kiinnostuneet vertaistukihenkilötoiminnasta tai toimivat vertaistukihenkilöinä. Koulutuksen osallistujilla tulee olla myös omakohtaista kokemusta selkäongelmasta ja siitä selviytymisestä tai siihen sopeutumisesta.

Osallistujilta tulisi olla myös aikaa ja halua olla mukana oman selkäyhdistyksensä vertaistukitoiminnassa.

Hinta: Koulutuspäivä on maksuton ja siihen sisältyy koulutusmateriaali, aamukahvi/-tee ja sämpylä sekä iltapäiväkahvi/-tee ja välipala. Lounas on omakustanteinen. Mahdollisista matka- ja majoituskuluista osallistujaa sopii selkäyhdistyksensä kanssa.

Ohjelma 09.00 Aamukahvi ja päivän aloitus 09.30 Koulutusosuus alkaa 11.30 Lounas 12.30 Koulutusosuus jatkuu 14.00 Kahvi 14.15 Koulutusosuus jatkuu 15.30-16.00 Päivän päätös ja todistusten jako Ilmoittautuminen 13.11.2019 mennessä: Ilmoittautumislinkki Selkäliiton Koulutukset-sivulla, selkakanava.fi/koulutukset Lisätiedot: selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola, maria.sihvola@selkaliitto.fi tai puh. 050 465 7884 Tervetuloa koulutukseen!

Pidätämme oikeuden ohjelman muutokseen.

Helppokäyttöinen Omron kivuttomampaan elämään

VAP END

KIPUVI ES

ÄTIN

TAA AUORTFIINEJA

ESTÄ

Omron E3 Intense kivunlievittäjä tarjoaa luotettavaa ja helppoa hoitoa lihas- ja nivelkipuihin. Se helpottaa kipua kolmivaikutteisesti.

Nyt voit nauttia ammattilaistenkin käyttämästä TENS-teknologiasta omassa kodissasi.

15 min

L I S Ä ÄOA EN ERT

VER

KI

Kivun käypä hoito -suositus tuo esille lääkkeettömän kivunhoidon.

TENS-teknologia on yksi suosituksen mukainen hoito.

Helppokäyttöinen. Hoitoaika 15 minuuttia. www.omron-healthcare.com/fi 8

Hyvä Selkä 3/2019

Omron E3 Intense

Selkäviikko 14.–20.10.

Graafinen ohjeisto päivitetty

SELKÄVIIKKOA VIETETÄÄN tänä vuonna 14.–20. lokakuuta teemalla "Käytä selkääsi" (”Get Spine Active”).

Selkäviikko ajoittuu perinteisesti maailman selkäpäivän yhteyteen, jota vietetään 16. lokakuuta. Teemaviikolla tuodaan esiin selän terveyden ja hyvinvoinnin tärkeyttä sekä rohkaistaan ihmisiä pitämään huolta selästään ja pysymään aktiivisina.

Aktiivisuus ei tarkoita yksinomaan liikuntaa tai urheilua. Pienikin liike arjessa, kuten selän ojennus, venyttely, kävely tai taukojumppa, tekee hyvää. Jokainen meistä voi tavallaan – ikään tai kuntoon katsomatta – olla aktiivinen ja käyttää selkäänsä.

SELKÄLIITON graafinen ohjeisto on päivitetty. Liiton logoa ja fonttia on uudistettu ja värimaailmaa raikastettu. Päävärien (mustikka, lime ja turkoosi) ohella käyttöön on otettu lisävärejä (apila, appelsiini, purppura ja rubiini). Graafinen ohjeisto on lähetetty sähköisesti selkäyhdistyksille, ja se löytyy myös liiton verkkosivuilta.

Käytä selkääsi Selkäviikolla paikalliset selkäyhdistykset eri puolilla maata järjestävät maksuttomia ja kaikille avoimia tapahtumia, esimerkiksi luentoja, liikuntalajikokeiluja ja toiminnan esittelyä.

Selkäviikkoon ja maailman selkäpäivään voi osallistua myös sosiaalisessa mediassa jakamalla oman selkävinkkinsä, tarinansa tai kuvansa aihetunnisteilla #käytäselkääsi ja #selkäviikko tai #getspineactive.

Lue lisää Selkäviikon tapahtumista:

selkakanava.fi/selkaviikko

SELKÄVIIKKO 14.–20.10.2019 Käytä selkääsi

Tiesitkö?

Selkäliiton logon merkkiosa koostuu kahdesta graafisesta ihmisfiguurista, jotka taivuttaen nojaavat toisiinsa ja muodostavat kehän. Tämä kuvaa paitsi liikkumisen tärkeyttä selkäoireiden ja -sairauksien ehkäisyssä kuin myös Selkäliittoa ja sen antamaa tukea.

Back to Move! -hanke laittaa nuorten selät liikkeelle SELKÄLIITOSSA ON ALKANUT toiselle asteelle – lukioille ja ammattikouluille – suunnattu, selän terveyttä edistävä Back to Move! -hanke.

Nuorten opiskeluhyvinvoinnin ja selän ja niska-hartiaseudun ongelmien ehkäiseminen on tulevaisuuden työkyvyn kannalta tärkeää. Jopa 80 % aikuisväestöstä kokee alaselän kipua jossain vaiheessa elämäänsä, ja suuri osa työikäisten sairauspoissaoloista aiheutuu selän tai niskahartiaseudun ongelmista. Lukiolaiset ja

ammattikoulujen opiskelijat istuvat pitkiä aikoja päivittäin, ja yli viidennes nuorista on kertonut kokeneensa toimintakykyä haittaavia selän ja niskan alueen kipuja.

Hankkeessa on tarkoitus motivoida toisen asteen opiskelijoita ja opettajia kiinnittämään huomiota selän terveyteen.

Oppilaitoksiin halutaan luoda kulttuuria, joka sallii liikkumisen ja tauot oppituntien aikana.

Selkäliitto järjestää opettajille ja opiskeluhuollolle selän terveyden edistämiseen

liittyvää koulutusta ja tuottaa materiaalia, jota he voivat hyödyntää oppilaitoksissa.

Lisäksi sosiaalisen median kanavissa pyritään herättämään opiskelijoiden kiinnostusta fyysiseen aktiivisuuteen, palautumiseen, selän ja niskan terveyden itsehoitoon ja vaivojen ennaltaehkäisyyn.

Back to Move! -hanke toimii osana opetus- ja kulttuuriministeriön Liikkuva opiskelu -verkostoa.

Lue lisää hankkeesta:

selkakanava.fi/backtomove

Hyvä Selkä 3/2019

9

Asiantuntija-artikkeli

Onko ryhdillä väliä?

Olet varmasti törmännyt lehtijuttuihin siitä, kuinka ihmisten ryhti on huonontunut ja ohjeisiin siitä, kuinka ryhtiä voidaan korjata. Huonoa ryhtiä syytetään usein selkä- ja niskavaivoista ja hyvää ryhtiä pidetään terveyden kannalta tavoiteltavana ominaisuutena sekä ratkaisuna moniin vaivoihin. Hyvä ryhti saattaa näyttää hyvältä, mutta mitä hyvällä ryhdillä oikeastaan tarkoitetaan? Entä onko ryhdillä todellisuudessa vaikutusta erilaisten vaivojen syntymiseen tai onko siitä toisaalta ratkaisuksi? Tässä kirjoituksessa pureudumme siihen, mitä ryhdistä ja sen vaikutuksesta terveyteen tiedetään.

HYVÄN RYHDIN JUURET lienevät 1500-luvun armeijaympäristössä. 1700-luvulla ryhtiä alettiin pitää merkkinä terveydestä ja sairaudesta, vauraudesta, kurista ja moraalista myös armeijan ulkopuolella.

Ryhtiä koitettiin parantaa erilaisten korsettien, vaatteiden ja kalusteiden avulla.

Koulut olivat avainasemassa hyvän ryhdin opettamisessa ja lastenkasvatusoppaat korostivat ryhdin merkitystä.

Vähitellen tiukka kuri ryhdin suhteen höltyi ja alettiin käyttää myös mukavampia vaatteita. Monet puolustivat silti vanhaa ryhti-ihannetta, ja kun etiketti ei enää vaatinut jäykkää ryhdin ylläpitämistä, sitä perusteltiin lääketieteellisesti. Huonoa ryhtiä pidettiin edelleen merkkinä luonteen heikkoudesta ja itsehillinnän puutteesta ja se yhdistettiin rikollisiin ja pelkureihin.

Vaikka jo 1960-luvulla todettiin, ettei vakuuttavaa tutkimusnäyttöä ryhdin ja terveysongelmien välillä ole, on käsitys oikeanlaisesta ryhdistä jäänyt elämään ja ”hyvä” ja ”huono” ryhti ovat edelleen yleisesti hyväksyttyjä käsitteitä.

Miten ryhtiä arvioidaan?

Ryhtiä arvioidaan havainnoimalla selkärangan, lantion ja hartioiden asentoja.

“Korostunut notko”, “oiennut lanneranka”, “lantio vinossa”, “eteen kiertyneet hartiat” jne. ovat tuttuja ilmaisuja ryhdin kuvaamisessa. Silmämääräinen asennon arviointi on kuitenkin epäluotettavaa, sillä ihmisen asento vaihtelee hetkestä toiseen, 10

Hyvä Selkä 3/2019

POHDITUTTAAKO RYHTI? MUISTA NÄMÄ: • • • •

On aivan ok istua välillä lysyssä, jos se sinusta tuntuu mukavalta Rennon asennon löytäminen istuessa näyttäisi olevan oleellista sen sijaan, että jatkuvasti yrittäisi aktiivisesti ylläpitää “hyvää” ryhtiä Yhtä oikeanlaista istuma- tai seisoma-asentoa ei ole olemassa, tärkeintä näyttäisi olevan riittävä liikkuminen päivän aikana.

Selkä- ja niskakipuun liittyy monia muita olennaisempia tekijöitä kuin ryhti, joita on tarkasteltava yksilöllisesti.

jolloin jonkun ihmisen alaselän notko saattaa näyttää tänään ihan erilaiselta kuin huomenna. Lisäksi jokaisen anatomia on hiukan erilainen.

Myös fysioterapeuttien käsitykset hyvästä asennosta vaihtelevat paljon ja saattavat olla osittain kulttuurisidonnaisia.

Lisäksi on huomattu, että jos ammattilainen tietää asiakkaalla olevan kipuja, huomaa hän enemmän poikkeamia asennossa. Ryhdin arviointi ja “normaalin” ryhdin määrittäminen ei siis ole yksinkertaista eikä kovin luotettavaa.

Ryhti ja TULE-vaivat ”Hyvän” ryhdin on ajateltu pienentävän kehon rakenteisiin kohdistuvaa kuormitusta ja siten vähentävän riskiä tuki- ja liikuntaelimistön kivuille ja muille ongelmille. Virheellistä ryhtiä ja kehon epäsymmetrioita on vastaavasti syytetty usein tules-kivuista. Ryhdin ja tuki- ja liikun-

taelimistön (TULE) kipujen yhteys ei kuitenkaan ole niin selvä kuin ehkä yleisesti luullaan.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, ettei esimerkiksi olkapää-, niska- ja alaselkäkipupotilaiden ja kivuttomien henkilöiden ryhdeissä ole eroa. Esimerkiksi “korostunutta” tai “oiennutta” notkoa syytetään usein selkäkivuista, mutta tutkimuksissa ei olla havaittu selkeää eroa selkäkipujen esiintymisen ja erilaisten notkon suuruuksien välillä.

Kun istumme, ryhdin sijaan vartalolihasten jännitystaso näyttäisi olevan se tekijä, joka pidemmässä altistuksessa on yhteydessä alaselkäkivun ilmentymiseen.

Mitään tiettyä istuma-asentoakaan ei siis voida automaattisesti pitää huonona. Lyhyellä (20 min) istumisella lysähtäneessä asennossa ei ole osoitettu olevan haittavaikutuksia selkärangan toimintaan ja se näyttäisi jopa olevan hyödyllistä, sillä se palauttaa välilevyn nestepitoisuutta.

Asiantuntija-artikkeli Kuva: Shutterstock Skolioosi aiheuttaa rintarangan käyryyden oikealle, huomaa myös lapaluiden eriparisuus ja vartalon epäsymmetria.

Kuva: Heikki Österman

Näyttäisi siis, että on tärkeämpää istua rentona ja vaihtaa asentoa aika ajoin kuin istua samassa asennossa, “hyvässä” ryhdissä jännittyneenä. Lysyssä istuminen on siis ajoittain ok, jos se tuntuu mukavalta selällesi.

Viime aikoina paljon mediahuomiota saaneen “someniska”-ilmiön olemassaolo ei myöskään saa kannatusta tutkimuksesta. Vaikka etukumarat mobiililaitteiden käyttöasennot lisäävätkin niskan rakenteiden kuormitusta, se ei automaattisesti tarkoita, että niiden käyttöön mahdollisesti liittyvät TULE-ongelmat riippuisivat pelkästään asennosta. Mobiililaitteiden käyttöön liittyy usein muitakin kipuongelmiin vaikuttavia tekijöitä, kuten fyysisen aktiivisuuden vähenemistä sekä unen häiriintymistä tai uniajan lyhenemistä.

Eikö ryhti sitten koskaan ole ongelma?

Totta kai on, jos vaikkapa vietät suuren osan ajasta samassa asennossa – mutta silloin ei välttämättä ole kyse ryhtiongelmasta, vaan staattisen asennon tuomasta epämukavuuden tunteesta ja liikkumisen puutteesta. Toisaalta vaikka meillä olisi kuinka hyvä ryhti, se ei tarkoita kivuttomuutta, varsinkaan jos olemme jatkuvasti tässä yhdessä samassa asennossa. Ryhti ei siis näyttäisi olevan selkeässä yhteydessä kipuihin, mutta sillä on yhteys ikään, luonnollisesti kun vanhenemme, usein myös ryhti painuu kasaan ja ”huononee”.

Ryhti ja kehon kieli ja mieliala Vaikka ryhdin ja monenlaisten kipujen välinen yhteys ei ole selkeä, ryhdillä saattaa olla merkitystä hyvinvointimme kannalta muiden tekijöiden kautta. Vuonna 2010 julkaistiin paljon huomiota saanut tutkimus avoimista, niin sanotuista voima-asennoista (engl. power posing).

Ehkä oletkin törmännyt tutkimukseen nojaavaan kaikkien aikojen toisiksi kat-

sotuimpaan TED talk -videoon. Tutkijat esittivät, että näiden asentojen käyttö saa meidät tuntemaan itsemme voimakkaammiksi, voimaan paremmin ja tekevät meistä yleisesti menestyksekkäämpiä.

Myöhemmät tutkimukset eivät kuitenkaan ole pystyneet toistamaan näitä tutkimustuloksia.

Ryhdin ja masennuksen yhteyttä on tutkittu jonkin verran ja näyttäisi siltä, että kumaralla ryhdillä ja masennuksen vakavuudella on yhteys. Kumara ryhti saattaa estää positiivisia ja vahvistaa negatiivisia ajatuksia, ja vastaavasti ryhdin oikaiseminen saattaa lisätä positiivisia tunteita, vähentää väsymystä sekä vähentää omien tuntemusten ja tilanteen tarkkailua lievistä tai keskivaikeista masennusoireista kärsivillä. Mitään lopullisia johtopäätöksiä näistä tutkimuksista ei vielä voida vetää, mutta näyttäisi siltä, että ryhdillä on ainakin joissain tapauksissa vaikutusta psykologisten tekijöiden kannalta. Mielenkiintoinen keskustelu on myös se, onko kyseessä muna vai kana – onko “huono ryhti” vaikkapa masentuneen mielialan seurausta vaiko sitä edeltävä tekijä.

Yhteenveto Tämän hetken tutkimusnäyttö viittaa siihen, että ”hyvään” ryhtiin pyrkimisen sijaan huomio kannattaa siirtää riittävään asennon vaihteluun ja tauottamiseen. On aika lakata syyttämästä pelkästään ryhtiä erilaisista kiputiloista. Kiputilat ovat lähes aina monitekijäisiä ongelmia, joita ei pelkästään täydellistä ryhtiä tavoittelemalla voiteta. Luultavimmin meidän pitää olla enemmän huolissamme liikkumattomuudesta kuin siitä, millaisessa asennossa me olemme paikallaan ollessamme.

Paikallaan ollessa osalle ihmisistä kehittyy kipuoireita tai epämukavuuden tunnetta helpommin istuessa ja osalle seistes-

sä. Näissäkään ryhmissä on tuskin tarvetta yrittää muuttaa ryhtiä, vaan välttää yhtäjaksoista paikallaanoloa, etsiä vaihtoehtoja työasentoon ja pyrkiä rentoon asentoon.

Näin kehon rakenteiden yksipuolinen kuormittuminen vähenee.

Ratkaisu tietyissä asennoissa ilmeneviin oireisiin ei voi mitenkään olla siinä, että yritämme pakottaa kaikki ihmiset seisomaan tai istumaan anatomian kirjan kuvaamalla tavalla. Yksilöllisten tekijöiden tunnistaminen ja huomioiminen on tärkeää ja meidän on etsittävä joustavampaa lähestymistapaa ryhdin tarkasteluun.

Riikka Holopainen ft, TtM, väitöskirjatutkija, kipufysioterapian erikoisasiantuntija, Jyväskylän yliopisto, MoveDoc Oy Sami Tarnanen ft, TtT, MoveDoc Oy, Finnish Net Solutions, Fysios Finlayson

Julius Luomajoki ft OMT, Aspetar, MoveDoc Oy Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Hyvä Selkä 3/2019

11

Asiantuntija-artikkeli

Scheuermann-potilailla on suurempi riski selkäkipuihin Scheuermannin tauti on nikamien kasvuhäiriö, joka voi johtaa kumaraselkäisyyteen. Taudin perimmäinen syy on edelleen tuntematon, mutta tutkimukset ovat osoittaneet taudin olevan perinnöllinen.

Scheuermann-potilailla on enemmän selkäoireita kuin väestöllä yleensä.

S

cheuermannin taudissa esiintyvien kiilamaisten nikamien epäillään johtuvan nikamien kasvun kehityshäiriöistä.

Kasvuhäiriöiden seurauksena selkänikamien etuosan kasvu hidastuu, kun nikamien takaosa jatkaa kasvamistaan. Näin nikamien etuosa jää takaosaa matalammaksi ja selkärangan kyfoosi eli kumaraselkäisyys lisääntyy.

Nopean pituuskasvun aikana myös hormonaaliset ja mekaaniset tekijät voivat vaikuttaa kiilamaisten nikamien syntyyn perintötekijöiden lisäksi.

Tauti diagnosoidaan, kun rintarangassa on vähintään kolme peräkkäistä nikamaa, joiden kiilamaisuusaste on yli 5 astetta tai yksi yli 10 asteen kiilamainen nikama. Kiilamaisuuden lisäksi nikamat voivat olla epäsäännöllisiä. Diagnoosi tehdään yleensä 12–17-vuotiailla nuorilla, jotka tulevat lääkärin vastaanotolle selän virheasennon ja/tai kivun vuoksi. Rintarangan kyfoosi on joustamaton/jäykkä ja suuruudeltaan yli 40 astetta. Kyfoosin suuruudessa on suuria yksilöllisiä vaihteluja. Scheuermannin taudissa rintarangan 12

Hyvä Selkä 3/2019

kyfoosin huippu on yleensä rintarangan keski- tai alaosassa, mutta se voi esiintyä myös rintarangan ja lannerangan välisellä alueella. Kun rintarangan kyfoosi korostuu, lannenotko lanneselässä kasvaa, jotta rangan tasapaino säilyy.

Taudin yleisyys ja ennuste Taudin esiintyvyys USA:n väestössä on raportoitu olevan 0.4–8 prosentin välillä. Euroopassa tehdyssä tutkimuksessa Scheuermannin tautia on löydetty 8 prosentilla väestöstä. Useiden tutkimusten mukaan tautia esiintyy yleisemmin miehillä. On kuitenkin myös tutkimuksia, joissa eroja sukupuolen ja taudin esiintyvyyden välillä ei ole havaittu.

Scheuermannin tautia sairastavat henkilöt ovat keskimääräistä pidempiä. Tutkimusten mukaan pitkät miehet ovat alttiimpia suurempiin rangan muutoksiin.

Scheuermannin taudista on tehty muutamia pitkiä seurantatutkimuksia (yli 30 vuotta). Näiden tutkimusten mukaan Scheuermann-potilailla on enemmän kipuja selän alueella kuin kontrolliryhmässä olleilla. Tutkimukseen kuuluvien kipuoireet eivät kuitenkaan vaikeuttaneet päivittäisiä toimintoja tai työssäkäyntiä.

Pitkän aikavälinen ennuste potilailla on vielä melko tuntematon. Muutamien tutkimusten osalta on saatu kuitenkin viitteitä, että taudin luonnollinen kulku on hyvä.

Konservatiivista hoitoa suositaan Scheuermannin hoito on pääosin konservatiivista, sillä taudin luonnollinen kulku on hyvä. Potilaille, joiden rintarangan kyfoosi on alle 60 astetta ja tila on oireeton tai lähes oireeton, suositellaan selkään kohdistuvia venyttelyitä, mahdollisesti fysioterapiaa ja tarvittaessa tulehduskipulääkettä. Suurin osa potilaista kuuluu

Havainnekuva Scheuermannin taudin aiheuttamasta korostuneesta rintarangan kyfoosista. Kuva: Dollarphotoclub

tähän ryhmään. Jos rangan kyfoosin suuruus on kasvavalla lapsella tai nuorella 60–80 astetta, hoitona käytetään tukiliiviä.

Sitä voidaan käyttää yhden kahden vuoden ajan. Tukiliivi ei oikaise rintarankaa, mutta voi pysäyttää kyfoosin etenemisen.

Ei kuitenkaan ole tarkkaa tutkimustietoa, voidaanko korostuneen rintarangan kyfoosin etenemistä kasvun aikana hidastaa tukiliivillä tai selän ojennusharjoituksilla.

Leikkaushoitoa tarvitaan harvoin. Jos kyfoosin aste on kuitenkin suuri ja se hankaloittaa toimintakykyä, rintaranka suoristetaan leikkauksella. Leikkaustarve arvioidaan yksilöllisesti.

Asiantuntija-artikkeli

SCHEUERMANNIN TAUTI • • • • • •

Scheuermannin taudissa rintarangan kyfoosi on korostunut johtuen nikamien kasvuhäiriöiden aiheuttamista nikamarakenteiden muutoksista.

Tauti diagnosoidaan, kun rintarangassa on vähintään kolme peräkkäistä nikamaa, joiden kiilamaisuusaste on yli 5 astetta tai yksi yli 10 asteen kiilamainen nikama.

Scheuermann-potilailla on väestöä suurempi riski selkäkipuihin.

Scheuermann-potilaat raportoivat koetun elämänlaatunsa ja terveydentilansa hieman heikommaksi kuin väestöverrokit.

Toiminnalliset haitat päivittäisessä elämässä ovat yleisempiä Scheuermannin potilailla kuin väestössä keskimäärin.

Suurempi kyfoosi Scheuerman-potilailla ei kuitenkaan ennusta myöhäisemmällä iällä toimintakyvyn muutosta tai selkään liittyviä oireita.

Suomalaistutkimus seurasi potilaita 46 vuoden ajan Suomessa on tutkittu Scheuermann-potilaiden elämänlaatua, selkäoireita ja toimintakykyä. Tutkimukseen osallistuivat potilaat, jotka eivät olleet käyttäneet tukiliiviä, eikä heille ollut tehty leikkausta kyfoosin oikaisemiseksi. Potilaita seurattiin keskimäärin 46 vuoden ajan, minkä jälkeen he täyttivät selkään liittyvän oirekyselyn, ja lääkäri teki heille kliinisen tutkimuksen. Lisäksi potilaiden selästä otettiin röntgenkuva ja lannerangasta magneettikuvat. Fysioterapeutti teki toimintakyvyn kartoitukseen liittyvät testit mm. kävelyn suoriutumisen ja tuolilta ylösnousu -testin avulla. Tutkimukseen osallistuneiden potilaiden keski-ikä oli aineiston keruuvaiheessa 65 vuotta.

Tutkimuksessa todettiin, että Scheuermann-potilaat kokivat elämänlaadun ja yleisen terveyden hieman heikommaksi kuin samanikäiset ja samaa sukupuolta olevat henkilöt, joilla ei oltu todettu selkävaivaa (vertailuryhmä). Ero ei ollut kliinisesti eikä tilastollisesti merkitsevä.

Scheuermannin potilaat raportoivat enemmän jatkuvaa selkä- ja iskiaskipua.

Myös viimeisen kuukauden aikainen selkäkipu oli yleisempää kuin vertailuryhmässä olevilla henkilöillä.

Kuvantamistutkimusten (röntgen) mukaan Scheuermannin potilaiden rangan muutokset sekä rintarangassa että lannerangassa kasvoivat yli 40 vuoden aikana noin 14 astetta. Myös nikamien kiilamaisuusaste lisääntyi seurannan aikana. Mag-

Yhteenveto

Scheuermannin taudin röntgenologiset muutokset kaavakuvana. Kuva havainnollistaa Scheuermannin taudille tyypillisiä nikamien rakennemuutoksia. Kuvassa näkyvät kolmen peräkkäisen nikaman (keskellä) kiilamainen ja epäsäännöllinen rakenne.

neettikuvissa -potilailta löytyi enemmän madaltuneita välilevylöydöksiä lannerangassa kuin vertailuryhmällä.

Tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä Scheuermannin potilaiden kyfoosin etenemisen ja toimintakyvyn välillä. Suuri rintarangan kyfoosin muutos ei myöskään ennustanut selkäkipuja myöhäisemmällä iällä.

Scheuermannin potilaat raportoivat enemmän vaikeuksia yhden porrasvälin kävelyssä ja viiden kilon taakan kantamisessa 100 metrin matkalla kuin vertailuryhmän henkilöt.

Scheuermann-potilailla rintarangan kyfoosi lisääntyi hieman pitkän seurantaajan aikana. Suurempi kyfoosi myöhäisemmällä iällä ei kuitenkaan ennustanut toimintakyvyn muutosta tai selkään liittyviä oireita.

Scheuermann-potilailla on enemmän selkäoireita kuin väestöllä yleensä. Alkutilanteen selkärangan kyfoosin aste ei kuitenkaan ollut yhteydessä myöhäisempään koettuun terveyteen, elämänlaatuun ja selkäkipuihin.

Vaikka rintarangan kyfoosi voi iän myötä kasvaa Scheuermannin potilailla, näyttää siltä, että korostunut kyfoosi ei juurikaan tuota lisähaasteita toimintakyvyn ja selkäoireiden suhteen. Useilla potilailla tauti on lähinnä esteettinen, eikä aiheuta ongelmia tai haasteita jokapäiväisessä elämässä.

Leena Ristolainen TtT, ft, AmO, tutkimus- ja koulutuspäällikkö, Tieteellinen tutkimus Orton, Orton Oy

Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Hyvä Selkä 3/2019

13

Sauvakävely on tehokasta kuntoliikuntaa Sauvakävely on oikealla tekniikalla tehokasta kuntoilua. Aloittaminen on helppoa ja edullista: tarvitaan vain kävelysauvat ja mukavat kengät.

Harrastamaan voi lähteä suoraan kotiovelta, kaikkina vuodenaikoina, omasta kunnosta riippumatta. Laji sopii niin kestävyysharjoitteluksi kuin tueksi painonhallintaan. Harjoittelu tehostuu maastoa vaihtelemalla, tempoa nopeuttamalla ja teholiikkeitä käyttämällä.

HIIHTÄJÄT ovat käyttäneet sauvoja kesätreeneissään jo vuosikymmeniä, mutta suuren yleisön ja median tietoisuuteen laji nousi 1990-luvun lopulla. Nykyisin jopa puoli miljoonaa suomalaista sauvakävelee kerran viikossa ja puolitoista miljoonaa on kokeillut lajia. Maailmalla laji kulkee nimellä Nordic Walking. Harrastajia on jo lähes kymmenen miljoonaa. Suosituinta sauvakävely on Keski-Euroopassa ja Suomessa. Suomen Latu on yksi lajin kehittäjäorganisaatioista.

Oikein suoritettuna sauvakävely on jopa 20 prosenttia tehokkaampaa kuin kävely. Hapenkulutus kasvaa, syke nousee, askel pitenee, kävelyryhti paranee ja kehon kaikki lihasryhmät pääsevät töihin.

Sauvakävely parantaa käsien ja selän lihaskestävyyttä sekä rintarangan liikkuvuutta, alamäissä polviniveleen kohdistuva kuormitus pienenee. Sauvakävely tuntuu fyysisesti kevyemmältä kuin perinteinen kävely ja se vaikuttaa myönteisesti myös mielialaan. Sauvakävelyn teholukuihin vaikuttaa henkilön paino, pituus ja sauvojen käytön hallinta, maasto ja vauhti. Tekniikka on kuitenkin kaikki kaikessa.

Tekniikka haltuun Sauvakävelyn tekniikka on helppo oppia. Oikeassa tekniikassa hartiat pysyvät rentona, ylävartalo tekee tehokkaasti töitä ja askel rullaa hyvässä kävelyrytmissä.

Sauvakävelyssä ylävartalon nojaa hieman eteenpäin, jotta selän lihakset aktivoituvat ja voimistuvat.

Sauvat tehostavat ylävartalon ja rintakehän vastakiertoa rangan ympäri sekä aktivoivat hartioiden ja lapaluiden liikettä. Sauvojen tasapainoittavan vaikutuksen ansioista lonkan oikea asento ja lonkkanivelen ojentuminen kävelyn varvastyöntövaiheessa parantuu ja lantionseudun käyttö tehostuu.

Sauvakävelyharjoitukset kannattaa aloittaa roikottamalla sauvoja rennosti alhaalla suorilla käsillä ja hakemalla kävelyrytmiä. Kun rytmi löytyy, askeleeseen yhdistetään vastakkaisen käden sauvatyöntö taakse. Kun sauvojen hihnoihin tuetaan, sormet aukeavat kädensijoista ja ylävartalo kiertää käsiojennukseen mukaan. Käsi heilahtaa rennosti takaisin eteen niin, että sauva pysyy navan alapuolella.

SAUVAKÄVELYTEKNIIKKA katse eteenpäin hartiat alhaalla Rintarangan kierto käsi aukeaa työnnön lopuksi

edessä sauva pysyy navan alapuolella

Sauvatyöntö vartalolinjan taakse

herkkä ote sauvasta

Sauvat takaviistossa etummainen sauva askeleen puolivälissä

14

Hyvä Selkä 3/2019

varvastyöntö

kantaisku

YLÄMÄKITEKNIIKKA • • • • • •

Kävelyalustan kaltevuuden muutos muuttaa vartalon asentoa ja raajojen käyttöä.

Alaraajojen lihakset kuormittuvat, mutta niveliin kohdistuu vähemmän iskua.

Kun ylävartalo nojaa kevyesti mäkeen päin, selän ryhti on hyvä.

Sauvatyöntö vartalolinjan taakse vahvistuu ja käsien käyttö on voimakkaampaa.

Jalkaterillä ponnistetaan voimakkaasti eteenpäin.

Ylämäessä on helpompi oppia oikea sauvakävelytekniikka.

ALAMÄKITEKNIIKKA • • • • • •

Mitä jyrkempi mäki, sitä enemmän nojataan vartalolla taaksepäin.

Vartalon painopiste alemmas: koukista lonkkaa ja polvia.

Säilytä alaselän ryhti.

Lyhennä askelpituutta.

Sauvat takaviistoon: ota tukea mäestä.

Mitä enemmän vartalolla nojaa sauvaan sitä vähemmän painoa on vastakkaisella jalalla.

5 VINKKIÄ SAUVAKÄVELYYN

1. Työnnä vartalonlinjan taakse – älä purista sauvaa.

Koko työntöliike tapahtuu hihnaa vasten ja kädet pysyvät koko ajan lähes suorina.

2. Käsi heilahtaa rennosti eteen normaalin käsiliikkeen tapaan. Edessä sauva pysyy navan alapuolella.

3. Kävele ryhdikkäästi, pienessä etunojassa.

Vedä napa sisään.

4. Työnnä varpailla askel loppuun asti. Sauvat ovat koko liikkeen ajan viistosti taaksepäin.

5. Kierrä ylävartaloa työnnön puolelle.

huomio myöS: • • • • • • • •

jalkaterät suoraan eteenpäin polvijousto suoraan eteenpäin jalat keskiviivan molemmin puolin lonkan ojentuminen hallittu lantion kierto ja jousto ylävartalo ei heilu edestakaisin sauvat lähellä vartaloa pää keskiasennossa

Hyvän kävelysauvan ominaisuudet KÄSIHIHNA • ergonomisesti oikein muotoiltu, tukea kädelle • ei puristamisen tarvetta, veri kiertää • sauva pysyy kädessä myös silloin, kun siitä ei pidetä kiinni • säätöjä erikokoisille käsille ja hanskoille • irrotettava, jolloin sitä voi pestä KAHVA • ergonomisesti suunniteltu • miellyttävää materiaalia SAUVAPUTKI • materiaali kevyt ja hieman joustava • kestää erilaisia maastoja ja eripainoisia kävelijöitä SOMPA • piikki muotoiltu ja maahan oikeassa kulmassa hyvin painuva • kovametallipiikillä kävellään pehmeässä maastossa tai talvella lumisella tai jäisellä kelillä • asfalttitassu vaimentaa tärähdystä ja sillä kävellään kovemmilla alustoilla SAUVAN PITUUS Sauvan pituus = Oma pituus - 55 cm -> kyynärpää max. 90 asteen kulmassa SAUVAN PITUUDEN VALINTAAN VAIKUTTAA LISÄKSI: • kuntotaso, vauhti ja tyyli • lihaskunto ja liikkuvuus • sauvan käyttötekniikan osaaminen • maaston ja harjoitusten valinta • harjoituksen tavoite Lähteet: Sauvakävelijän opas, Suomen Latu ja suomenlatu.fi

Tee sauvakävelijän verryttely >>> Hyvä Selkä 3/2019

15

4.

NYRKKEILY Aseta sauvat vartalon eteen. Koukista hieman lonkkia ja polvia. Jännitä kevyesti keskivartaloa.

Lähde nyrkkeilemään.

Pidä sauvan alaosa paikoillaan, vain sauvan yläosa liikkuu

1

4

1.

HARTIANKIERTO Aseta sauva hartioiden päälle ja seiso lantionlevyisessä haara-asennossa.

Kierrä ylävartaloa puolelta toiselle.

Pidä sauva hartioiden päällä kierron aikana.

5.

ASKELKYYKKY TAAKSE Aseta sauvat vartalon eteen. Ota toisella jalalla askel taakse ja käy askelkyykkyyn. Varmista, että etujalan polvi pysyy samassa linjassa jalkaterän kanssa. Ylävartalo

2

5

2.

PÄKIÄRULLAUS Seiso kapeassa haara-asennossa ja nojaa kädet kevyesti sauvoihin.

Nouse päkiöille ja laskeudu takaisin.

Liikkeessä painopiste rullaa päkiöiltä kantapäille. Painon ollessa kantapäillä varpaat nousevat irti alustasta.

3

3.

RESIINAKYYKKY Aseta sauvat vartalon eteen ja pidä ne edessä kyykyn aikana. Ota lantionlevyinen haaraasento, kallista ylävartaloa eteenpäin lonkista ja vie pakaroita taakse, jolloin lonkat ja polvet koukistuvat.

Pidä polvet ja varpaat kyykyn aikana samaan suuntaan.

Tee tämä verryttely ennen kuin lähdet sauvakävelylenkille. Lämmittelemällä kehoa valmistaudut tulevaan liikuntasuoritukseen. Halutessasi saat sauvakävelystä enemmän irti, kun tehostat sitä esimerkiksi juoksulla, hypyillä tai loikilla. Anna sauvojen siivittää menoasi ja nauti ulkoliikunnan ilosta.

Sauvakävelijän verryttely

6

nyrkkeillessä.

8

Lisää jumppaohjeita selkäkanava.fi

7. JUOKSU Juostessa työnnä sauvoilla tehokkaasti taakse ja tee liike lähellä vartaloa. Työnnössä sauva osuu maahan vastakkaisen jalan kantapään taakse. Pidä juoksuaskel rullaavana ja nosta polvea kunnolla ylös pyrähdyksissä ja etenkin ylämäkeen juostessa.

7

6. VUOROHYPPELY Hyppää ylöspäin ponnistaen toisella jalalla ja samalla nosta toista polvea korkealle. Toista toisella puolella. Kädet rytmittävät liikettä sivulla. Hae hypyssä korkeutta, ei niinkään pituutta.

Kuvat: Suomen Latu

9

Näillä liikkeillä saat lisätehoa sauvakävelyyn

kallistuu eteenpäin lonkkanivelestä liikkeen aikana. Palauta takana oleva jalka edessä olevan viereen ja toista toiselle puolelle.

9. HAARAHYPPY Seiso lantionlevyisessä haara-asennossa. Pidä sauvat vartalon edessä lähellä toisiaan. Hyppää haarahyppy eli ponnista korkealle ja vie jalkoja samalla sivuille.

8. LOIKKA Ponnista vauhdikkaasti vuorojaloin pitkälle eteen ikään kuin juoksisit pitkällä askeleella.

Kädet rytmittävät liikettä vartalon sivuilla.

Tutkimustietoa

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet yleistyneet hurjasti – aiheuttavat työkyvyttömyyttä varsinkin Euroopassa TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN sairaudet ovat jo toiseksi suurin työkyvyttömyyden ja toiminnanvajauksen aiheuttaja maailmassa. Erityisesti tämä koskee Eurooppaa, WHO:n selvitys osoittaa. Suomessa tuki- ja liikuntaelinten sairauksista kärsii noin joka viides työikäinen.

Yli 180 maata kattava selvitys osoittaa tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvan työkyvyttömyyden ja vajaakuntoisuuden yleistyneen noin kolmanneksen vuo-

sina 2000–2015. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet lyhentävät myös elinikää, mutta vaikutus ei ole yhtä merkittävä kuin toimintakykyyn.

Vuonna 2015 tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat toiseksi merkittävin työkyvyttömyyden aiheuttaja mielenterveysongelmien jälkeen.

Tulosten perusteella Euroopassa keskimäärin joka viides työkyvyttömyys tai toiminnanvajaus johtuu tuki- ja liikuntaelin-

ten sairauksista, mikä selittynee väestön ikääntymisellä ainakin osittain. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisimpiä varakkaissa maissa.

Työikäisille tyypillisiä tuki- ja liikuntaelinten sairauksia ovat erilaiset selän sekä niskan ja hartioiden vaivat. Myös nivelrikko on yleinen. Iän myötä vaivat yleistyvät ja varsinkin polven ja lonkan nivelrikko sekä luiden haurastuminen ja niistä johtuvat murtumat lisääntyvät.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim Alkuperäinen julkaisu: Sebbag E, Felten R, Sagez F, Sibilia J, Devilliers H, Arnaud L. The world-wide burden of musculoskeletal diseases: a systematic analysis of the World Health Organization Burden of Diseases Database. Ann Rheum Dis. 2019;78(6):844-848. DOI: 10.1136/annrheumdis-2019-215142.

Kelan tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus tukee harjoittelua

Kuva: Dreamstime

KELAN TULES-kuntoutuskurssit lisäävät fyysistä aktiivisuutta, tukevat monipuolista harjoittelua ja tarjoavat vertaistukea, osoittaa tuore tutkimus. Kuntoutus auttaa hallitsemaan kipua arkielämässä sekä parantaa kuntoutujien kokemaa työkykyä.

Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet (ns. tule-sairaudet) aiheuttivat vuonna 2016 eniten sairauspoissaoloja, ja ne ovat toiseksi yleisin syy hakeutua Kelan kuntoutukseen.

Maarit Karhulan ym. tutkimuksen tavoitteena oli saada moninäkökulmaista tietoa Kelan järjestämien Tules-kuntoutuskurssien toteutuksesta ja toimivuudesta, asiakaslähtöisyydestä ja kuntoutujan roolista 18

Hyvä Selkä 3/2019

sekä kuntoutuksen vaikutuksista kuntoutujan arkeen. Tutkimus toteutettiin vuosina 2016–2018.

Monimenetelmällisen tutkimuksen aineistoina olivat kuntoutujille ja palveluntuottajille suunnatut kyselyt, kuntoutujien ja palveluntuottajien ryhmähaastattelut sekä kuntoutujien Omat tavoitteeni -lomakkeet. Kuntoutujien kyselyyn vastasi 1 839 kuntoutujaa ja palveluntuottajien kyselyyn 26 palveluntuottajaa.

Tutkimustulosten perusteella Tuleskuntoutuksessa kuntoutujia ohjattiin liikkumaan ja fyysiseen aktiivisuuteen monipuolisesti ja ammattitaitoisesti. Kuntou-

tujat ja palveluntuottajat kokivat positiivisena kuntoutuksen ryhmämuotoisuuden ja vertaistuen. Kuntoutus auttoi myös hallitsemaan kipua arkielämässä ja paransi kuntoutujien kokemaa työkykyä. Lisäksi Tules-kuntoutusta ohjaavien palvelukuvausten koettiin mahdollistavan kuntoutuksen toteuttaminen asiakaslähtöisesti ja moniammatillisesti.

Tutkimuksen pohjalta esiin nousseita Tules-kuntoutuksen kehittämiskohteita olivat kuntoutukseen ohjautuminen, pienryhmien käyttö, arjen ympäristöissä tehtävä harjoittelu sekä sen ohjaus, yhteydenpito ja harjoitteluun sitouttaminen.

Kuntoutujat ja palveluntuottajat pitivät tavoitetyöskentelyä tärkeänä, mutta kuntoutujien omien tavoitteiden tulisi ohjata nykyistä selkeämmin kuntoutujien toimintaa koko kuntoutusprosessin ajan. Lisäksi työelämäyhteyttä tulisi vahvistaa ja kuntoutujien tavoitteet tulisi kiinnittää työelämään nykyistä paremmin.

Alkuperäinen julkaisu: Karhula M, Heiskanen T, Seppänen-Järvelä R. Kelan tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus. Kuntoutujien ja kuntoutuksen palveluntuottajien kokemuksia. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 16, 2019. 103 s. ISBN 978- 952-284-068-4.

Lukunurkka Kehon harjoittelua ja palautumista faskioiden näkökulmasta JÄYKKYYS JA KIVUT haittaavat monen elämää. Faskiakäsittelyt saattavat helpottaa lihaskalvoperäisiä vaivoja. Faskioilla eli lihaskalvoilla on oma roolinsa kehon ja mielen terveyteen. FasciaMethod-kirjassa harjoitellaan ja palaudutaankin faskioiden näkökulmasta. Kirja tuo esiin, miten voi hoitaa, huoltaa ja harjoittaa kehoa niin, että myös faskiat käsitellään.

Kirjan harjoittelun pääpaino on myofaskiaalisessa liikkuvuusharjoittelussa. Lisäksi se sisältää täsmävenytykset kehon yleisimmin kiristäviin lihaksiin sekä liikehallintaharjoittelua ja pallolla tehtävää faskiakäsittelyä. Harjoittelu ohjataan lihastoimintaketjujen mukaisesti ja dynaamisesti.

Kirjassa on käytännöllisiä ohjeita, kuinka lisätä kehon hyvinvointia. Kuvat ovat selkeitä ja harjoittelun periaatteet on esitetty myös kaaviossa kirjan alussa.

Kirjan harjoitteiden tavoitteena on, että harjoittelun jälkeen keho on rento, faskiat hyvin nesteytyneet ja kehon liikkuvuus on hyvä ja sen myötä myös liikehallinta.

Kirjan kirjoittajat, fysioterapeutit Anne Puranen ja Viivi Kettukangas, huomioivat har-

joittelussa myös hermokudoksen ja antavat vaihtoehdon löysätä hermokudoksen kireyttä aina jostakin suunnasta. Siten harjoitteet ovat lempeämpiä hermokudoksen kannalta.

Faskia on sidekudosta, joka vaikuttaa kehon kankeuteen ja jäntevyyteen. Faskiat ympäröivät lihaksia, luita ja sisäelimiä yhdistäen koko kehon kaikki eri osat toisiinsa. Kyse ei ole kirjoittajien mukaan mistään muoti-ilmiöstä, vaan kudoksesta, jonka merkitystä kehomme hyvinvoinnille ei ole aiemmin ymmärretty.

Kirjan harjoitteet ovat hyviä oheisharjoitteita moniin liikuntalajeihin, mutta ne sopivat myös useimmille niille, jotka kokevat perinteisen venyttelyn kivuliaaksi tai epämukavaksi. Kaikkien fyysisten vaikutusten lisäksi harjoitteiden rauhallinen liike ja syvähengitys voivat vähentää stressin haittavaikutuksia kehossa. Liikkeitä voi hyödyntää hyvin työpäivän päätteeksi ja palauttamaan kehoa stressaavissa elämäntilanteissa – unohtamatta taukoja päivän aikana.

Kirjassa on myös hierontapallolla tehtä-

viä harjoitteita, joissa käsitellään kireitä pisteitä kehon faskioissa. Näissäkin liikkeissä pyrkimyksenä on saada aikaan nesteytymistä ja tehostaa kalvokerrosten välistä liikettä. Käsittely pallolla on helppoa, kun valitsee pisteet oikein ja käsittelee kohtia sopivalla voimakkuudella ja annostuksella. (KT-A)

Anne Puranen ja Viivi Kettukangas: FasciaMethod. Terve ja kiinteä keho.

Docendo, 2018

Suomalaisten kuntokirja – Testattua ja tutkittua tietoa LIIKUNNAN ON OLTAVA nautinto – ei pakkopullaa, kirjoittaa Suomalaisen kuntokirjan kirjoittaja Matti Jääskeläinen, jolla on pitkä ura takana testausfysiologina, aerobisen peruskuntotestin kehittäjänä ja valmentajana. Liikuntaan opetettaessa on Jääskeläisen mielestä keskitytty liiaksi taitojen opetteluun, jolloin itse henkilö ja hänen toimintakykyisyys on jäänyt vähemmälle huomiolle. Fyysisen kunnon seurantaan käytetyt menetelmät ja mittaustavat ovat myös olleet hyvin ylimalkaisia ja epätarkkoja, jolloin ei ole pystytty antamaan yksilöllisiin tarpeisiin keskittyvää liikuntaneuvontaan ja -ohjausta. Jääskeläisen mukaan huono terveys- ja kuntoliikunnan ohjeistus ja asioiden ”kikkailu” on tehnyt sen, että väestötasolla ei ole saatu toivottuja tuloksia ihmisten kuntotasossa.

Kirja on tarkoitettu oppaaksi kaikille niille, jotka haluavat tuloksia henkilökohtaisesta liikuntaharrastuksestaan ja myös heille, jotka toivoisivat liikunnan avulla saavansa itselleen todellisen muutoksen

elämäntapoihinsa. Kirja on lukemisen arvoinen myös liikunta-alan ammattilaisille.

Uudenlaisen elämän alkuun pääsy edellyttää, että liikunnasta tulee nautinto. Miten siitä voi tulla nautinto? Silloin, kun osaa toteuttaa oikeita asioita ja ymmärtää, mitä tekee. Kirja antaa tietoa siitä, millä tavoin voi saavuttaa hyvän kunnon ja mitä se vaatii, mutta myös mitä tulokset tarkoittavat. Liikunnalla voidaan parantaa elämisen laatua, palauttaa elimistö tasapainoon arjen kiireestä ja stressistä ja luoda reservikapasiteettia. Toisin sanoen, peruskunnon tulisi jokaisella olla niin korkealla tasolla, että työpäivän jälkeen jää voimia ”osallistua elämään”, kuten Jääskeläinen asian ilmaisee.

Liikunta siis tuo elämään lisää voimavaroja. Se on keino pitää itsensä kunnossa.

Jokainen pystyy siihen, jos teemme itsestämme ja elimistöstämme riittävän tärkeän, koska silloin otamme tarpeeksi aikaa ja hoidamme itsemme kuntoon. Tämä edellyttää pohdintaa myös omista kun-

toliikunnan tavoitteista, pääsyn terveystarkastuksiin ja testauspalveluihin. Sen jälkeen liikuntaneuvontaan, jossa voidaan auttaa löytämään ne lajit, joilla kuntoilija voisi kehittää itseään ja saavuttaa tavoitteensa. (KT-A)

Matti Jääskeläinen: Suomalaisten kuntokirja. Testattua ja tutkittua tietoa.

Fitra, 2019 Hyvä Selkä 3/2019

19

Asiantuntija-artikkeli

Täsmäharjoitteilla päänsärkyjä vähentävä vaikutus Niskakivuista aiheutuvat päänsäryt ja migreeni ovat yleisimpiä lääkärissä käynnin syitä varsinkin naisilla. Päänsäryn hoitoon käytetään runsaasti erilaisia lääkkeitä. Esimerkiksi migreenin Käypä hoito -suosituksessa (2015) ensisijaisena hoitona suositellaan lääkehoitoa, mutta viime aikoina on myös tullut näyttöä kestävyystyyppisen liikuntaharjoittelun hyödyistä.

Sen sijaan lihasharjoittelun vaikutuksista päänsärkyyn on vain vähän tutkimustietoa.

PÄÄNSÄRKYTYYPIT voidaan jaotella karkeasti kolmeen luokkaan. Primaarisia päänsärkyjä ovat muun muassa migreeni, jännityspäänsärky ja jaksoittainen päänsärky. Sekundaarisia päänsärkyjä ovat muista sairauksista, traumaperäisistä syistä tai kaularangan rakenteista johtuvat päänsäryt. Kolmantena luokkana jaottelussa ovat kallo- ja hermoperäiset tai kasvoissa ilmenevät päänsäryt, kuten kolmoishermosärky.

Erilaisten päänsärkytyyppien erottaminen voi olla joskus hankalaa. Alla olevassa taulukossa on lueteltu tyypillisimpiä oireita, joilla voi erottaa yleisimmin esiintyvät jännitystyyppiset vai kaularankaperäiset päänsäryt.

Päänsärky on yleisempää henkilöillä, joilla on niskavaivoja kuin niillä, joilla niitä ei ole. Kaularangan välilevyjen muutokset eivät kuitenkaan selitä niskaperäistä pään-

särkyä. Kuitenkin ylimpien kaularangan rakenteiden (1–3 kaulanikamat) ärsytys voi välittyä päänalueelle ja aiheuttaa erilaisia särkytuntemuksia. Pään alueen särky voi muutenkin aiheutua monesta muustakin syystä kuin niskakivuista tai verisuoniperäisistä syistä. Joskus päänsäryn syynä voi olla poskiontelo- tai korvatulehdus, virheellinen purenta, alhainen verensokeri tai jotkin lääkeaineet. Lihasperäisestä syystä aiheutuneen päänsäryn tosin tunnistaa helpommin, koska se on pinnallisempaa ja voi tuntua ihotunnon muutoksena.

Lihasharjoittelu päänsäryn hoitona Niskaperäisten päänsärkyjen hoitona on lääkkeiden sijaan alettu tutkia liikuntaharjoittelun mahdollisuuksia. Ennen harjoittelun aloittamista on syytä varmistaa, että kyseessä ei ole muista syistä johtuva päänsärky, kuten esimerkiksi niskaan kohdistuneen piiskaniskuvamman tai aivotärähdyksen jälkeen tullut päänsärky. Tutkimusten mukaan säännöllinen, kohtuullisesti rasittava liikunta yhdistettynä lihasjännitystä vähentäviin liikuntamuotoihin on tuottanut suotuisia vaikutuksia. Aerobinen harjoittelu, siis kestävyysliikunta, vaikuttaa kehoon laajemmin kipua lievittävästi.

Jo 10 minuutin juoksuharjoittelun jälkeen ß-endorfiini pitoisuuden on havaittu lisääntyvän migreenipotilailla. Endorfiini on kehon itse tuottama kipua vähentävä välittäjäaine ja se estää keskushermoston kiputuntemuksen havaitsemista.

Tutkijat ovat myös selvittäneet niskan alueen syvien lihasten ja kaulan asennon hallinnan harjoittamisen vaikutusta pään-

särkyyn joko yhdessä manuaalisen terapian kanssa tai ilman sitä. Harjoittelu ilman manuaalista terapiaa tai yhdistettynä siihen vaikutti suotuisammin, kun näitä hoitomuotoja verrattiin verrokkiryhmään. Tutkittavilla, joita hoidettiin pelkästään manuaalisella terapialla, ei myöskään havaittu selvää vaikutusta päänsärkyyn. Lihasharjoittelun fysiologisena selityksenä on, että harjoittelu rentouttaa niskan ja hartianseudun lihaksia sekä parantaa niiden verenkiertoa ja hapensaantia. Kaularangan alueen lihasten harjoittamisella saadaan aikaan välitön paikallinen kipua lievittävä ja kudosperäistä ärsytystä vähentävä vaikutus.

Matalatehoinen täsmäharjoittelu tehokasta Omatoimisen harjoittelun voi aloittaa turvallisesti niskan ja hartianseudun lihasten venytyksillä sekä ryhtiä ja kehon asennon hallintaa tukevilla harjoituksilla. Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa (randomized controlled trial, RCT) selvitettiin kuuden viikon pituisen matalatehoisen harjoittelujakson vaikutusta jännityspäänsärkyyn. Harjoittelu koostui kaularangan yläosan, syvien pään nyökkääjälihasten isometrisistä harjoitteista. Sekä harjoittelu- että vertailuryhmässä olleet tutkittavat saivat myös tavanomaisen fysioterapiakäsittelyn. Fysioterapia koostui kaularangan mobilisaatiosta, selän ja niskan asennon ja ryhdin hahmottamisesta istuma-asennossa sekä lavan seudun lihasten harjoituksista.

Puolen vuoden seurannassa harjoitteluryhmäläisillä päänsäryn useus, voimakkuus ja kesto vähenivät tilastollisesti merkitsevästi verrokkiryhmäläisten tuloksiin verrattaessa.

JÄNNITYSPÄÄNSÄRYN JA KAULARANKAPERÄISEN PÄÄNSÄRKYOIREIDEN EROJA Jännityspäänsärky (tensiopäänsärky) • • • • • •

Puristava tai kiristävä kipu Pantamainen tunne pään ympärillä Kosketusarkuutta niskan ja hartioiden lihaksissa Molemmin puolinen kipu Ei pahene ruumiillisessa rasituksessa tai liikunnassa Ei oksentamista tai pahoinvointia; valo- tai ääniarkuutta voi olla

20 Hyvä Selkä 3/2019

Kaularankaperäinen päänsärky (kervikogeeninen päänsärky) • • • •

Toispuolinen päänsärky Jatkuva aaltoileva kipu Niskan liikerajoitukset, liikerajoituksen puolella kipua niskassa, hartiassa tai kipuheijaste käsivarteen Pahenee – pään ja niskan liikkeiden yhteydessä – pään ollessa pitkään samassa staattisessa asennossa – yläniskan nikamiin kohdistuvan ulkoisen kuormituksen yhteydessä

Asiantuntija-artikkeli Matalatehoiset täsmäharjoitteet – kolme harjoitusliikettä kerran päivässä Tee liikkeet rauhallisesti. Toista jokaista harjoitusliikettä 5 kertaa.

1. Niskan ja hartialihasten hallinta – lapaluiden liike alaspäin rintakehällä

• vatsamakuulla, pyyherulla otsan alla, niska pitkänä • vedä lavat kevyesti taakse alas yhteen, pidä asento 5 sekunnin ajan • käsivarret eivät nouse lapojen liikkeen aikana Jos et saa tehtyä liikettä vatsamakuulla, voit opetella harjoituksen ensiksi istuma-asennossa.

UKK-instituutin toteuttama, puolen vuoden mittainen harjoittelututkimus (RCT) kohdennettiin naisille, joilla oli krooninen jännitys- tai kaularankaperäinen päänsärky tai niskavaivoihin liittyvä migreeni. Harjoittelu koostui niskan ja kaulan alueen sekä hartianseudun lihasten harjoitteita sisältävistä kuudesta eri harjoitusohjelmasta. Aluksi harjoitusten rasittavuus oli matalatehoista, mutta puolen vuoden aikana sitä lisättiin maltillisesti 4–6 viikon välein. Jokaisen harjoitusohjelman vaihtuessa tutkittaville opastettiin liikkeiden oikea suoritustekniikka sekä annostelu. Muutoin he jatkoivat harjoittelua ohjeiden mukaan omatoimisesti lähes päivittäin. Tässä tutkimuksessa viikoittaisten päänsärkypäivien lukumäärä väheni harjoitteluryhmässä lähes puolella (keskiarvo alussa 4,5 päivää, lopussa 2,4 päivää). Päänsäryn viikoittainen kesto väheni päänsärkypäivien vähetessä, mutta päänsärkykohtausten voimakkuus lievittynyt. Matalatehoinen harjoittelu paransi lisäksi päännyökkääjälihasten kestovoimaa, samoin kaularangan kiertoliikkeet

2. Nyökkäysliike selinmakuulla

• pyyherulla takaraivon alla, katse kattoa kohti • paina leukaa kevyesti nyökkäysliikkeeseen, siirrä katse alaviistoon nyökkäyksen aikana, pidä asento 5 sekunnin ajan • palaa lähtöasentoon ja myös katse kattoa kohti; rentouta kaikki niskan ja kaulan lihakset • toista liikettä aluksi 5 kertaa (5 x 5 sekunnin pito) Mikäli selinmakuulla tehden liike tuntuu liian raskaalta, voit tehdä aluksi pään nyökkäysliikkeen ryhdikkäässä istuma-asennossa.

parantuivat hieman. Päänsärkytyyppien alaryhmäanalyysissa havaittiin, että kaularankaperäisissä ja jännityspäänsärkyryhmässä harjoittelu vähensi eniten kohtauksia migreeniin verrattuna.

Harjoitteluohjelma oli turvallinen ja helppo toteuttaa ja sitä voi suositella vaihtoehdoksi lääkkeettömälle päänsäryn hoidolle.

Näyttäisi siis siltä, että jopa hyvin vähäisellä eriytyneellä täsmäharjoittelulla saadaan lievitettyä päänsärkyä. Matalatehoisessa harjoittelussa vastukseksi riittää pään oma paino. Sitä vastoin migreenipotilailla kevyttä ulkoista vastusta vasten tehdyt liikkeet kaulan ja niskan lihasten harjoitteluna on osoittautunut tuloksekkaammaksi.

Vähän kerrallaan mutta usein Mikä tahansa liikunta tai harjoittelu ei siis ole vaikuttavaa. Vain kerran viikossa tai harvemmin tapahtuva harjoittelu ei vähennä päänsärkyä eikä lievitä niskakipua.

Siksi harjoittelun pitäisi olla säännöllistä,

3. Niskalihasten hallinta päätä nostaen

• vatsamakuulla, niska pitkänä, kämmenet olkapäiden tasolla alustalla ja kyynärvarret alustalla • nosta päätä vain sen verran, että tunnet niskan ja selän lihasten työskentelevän tasaisesti • pidä pää koholla 5 sekunnin ajan • vältä työntämistä käsivarsilla liikkeen aikana Kuvat: Olli Perttula/Mediastage

jolloin rasittavuutta voi vähitellen lisätä pidemmällä ajanjaksolla ja kunkin henkilön tilanteen mukaan. Sopivien harjoitteiden valinta on tärkeää, jotta päänsärky ei lisäänny voimaperäisen harjoittelun tai liikunnan vuoksi. Niskanalueen täsmäharjoitteiden lisäksi harjoitteluun voi sisällyttää liikkuvuutta lisääviä harjoitteita. Omatoimisesti turvallisinta on aloittaa esimerkiksi rintarangan alueen maltillisilla kiertoliikkeillä.

Niskan ja hartianseudun lihaskuntoharjoittelu on turvallista, kun opettelee liikkeiden suoritustekniikan huolellisesti ja tunnistaa tuki- ja liikuntaelimistölle sopivan kuormituksen määrän.

Marjo Rinne TtT, erikoistutkija, UKK-instituutti Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Hyvä Selkä 3/2019

21

SE ON UNIIKKI. AINUTLAATUINEN.

RAKASTA SELKÄÄSI. SE KANNATTAA. SINUA. #rakastaselkääsi 22

Hyvä Selkä 3/2019

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Akupunktio (akupunktuuri)

Kuva: GettyImages

AKUPUNKTUURI on vanha kiinalainen hoitomenetelmä, jossa potilasta pistellään neuloilla (alun perin terävillä kivillä) tarkoin määriteltyihin pisteisiin. Kiinalaisen perinteen mukaan akupunktuuripisteet määräytyvät kehon elimiä kuvaavien meridiaanien mukaan. Sairauksien hoidossa pistelyllä ajatellaan vaikutettavan näitä meridiaaneja pitkin tapahtuviin virtauksiin, ja päämääränä on, kuten muussakin kiinalaisessa lääketieteessä, elimistön tasapaino.

Perinteisen kiinalaisen käsityksen mukaisille meridiaaneille ei länsimaisen tutkimuksen mukaisessa lääketieteessä ole vastinetta. Niitä ei myöskään voida kuvata millään nykyaikaisella elimistön rakennetta tai hermoston toimintaa koskevalla tiedolla. Siitä huolimatta akupunktuurilla on sijansa monien vaivojen hoidossa, joskin neulahoitojen teho on osoittautunut melko vähäiseksi nykylääketieteen menetelmin tehdyissä ja tieteelliset vaatimukset täyttävissä tutkimuksissa. Näissä tutkimuksissa ei yleensä ole ollut juuri-

kaan eroa sillä, onko neulotettu perinteisiä akupunktuuripisteitä vai muita kehon kohtia. Myöskään ei ole voitu selkeästi erottaa, onko neulottamisella oma itsenäinen vaikutus tai missä määrin vaikutus on seurausta hoitorituaalista.

Akupunktuurihoidot soveltuvat parhaiten kipujen lievittämiseen. Teho on tutkimusten mukaan lumehoidon luokkaa tai vain hieman parempi. Hoidon kohteena ovat yleensä tuki- ja liikuntaelimistön kivut: niska- ja hartialihasten kivut, nivelrikon säryt tai selkävaivat. Myös migreenin ja ääreishermostoperäisten kipujen hoidossa akupunktuurista voi olla hyötyä. Akupunktuurin tehosta laihdutuksen tukena on jonkin verran näyttöä. Samoin fibromyalgian kivun ja jäykkyyden hoidossa akupunktuurista on jonkin verran hyötyä verrattuna siihen, että hoitoa ei anneta lainkaan. Sen sijaan tutkimuksissa, joissa on selvitetty akupunktuurin tehoa esimerkiksi unettomuuden, ärtyneen suolen, astman, kasvohermohalvauksen, nivelreuman, masennuksen ja skitsofrenian

hoidossa, aivohalvauksen kuntoutuksessa tai tupakasta vieroittamisen tukena, ei ole saatu näyttöä hoidon tehosta.

Akupunktuurihoito edellyttää, että potilas on asianmukaisesti tutkittu ja muulla tavoin hoidettavat sairaudet on poissuljettu. Hoitoa annetaan yleensä sarjoina, esimerkiksi 3–10 hoitokertaa viikon välein.

Hoitosarjan aikana potilas voi tuntea lisääntynyttä raukeutta, joskus esimerkiksi unen laatu voi parantua. Joillakin potilailla kipuoire voi hoidon alussa lisääntyä.

Osmo Saarelma yleislääketieteen erikoislääkäri Kustannus Oy Duodecim Artikkeli on julkaistu alun perin Duodecim Terveyskirjastossa.

Hyvä Selkä 3/2019

23

Minä ja selkä

Niina Kemppinen, 37

Kuntoutuminen vaatii aikaa ja vaivaa ”KUNHAN NE NYT JONKIN PIIKIN LYKKÄÄ, niin päästään viikonlopun yli.” Nämä olivat sanat, jotka huikkasin puolisolleni syksyllä 2015, kun hän vei minut työterveyteen. Todellisuus osoittautui vähän toisenlaiseksi.

Vasen jalkani oli vaivannut minua jonkin aikaa, mutta viikon aikana tilanne oli äitynyt. Sairastan nivelreumaa ja ajattelin tilanteen liittyvän reumaan. Kyseessä oli hermosärky, jota en tuolloin tunnistanut. Työterveydestä minut lähetettiin heti tarkkailtavaksi päivystykseen, josta parissa tunnissa minut lähetettiin TYKSiin. Magneettitutkimuksessa selvisi, että minulla on välilevynpullistuma, joka vaati leikkauksen. Olen aina liikkunut paljon ja selkäleikkaus oli todellinen järkytys. Ei kai nyt 33-vuotias liikunnallinen ihminen leikkaukseen joudu. Kuntoutukseni eteni hyvää vauhtia ja olin suunnitellusti kahdessa kuukaudessa työkunnossa.

Oireet palasivat heti töihinpaluun jälkeen. Puoli vuotta odoteltiin, jos hermosärky menisi ohi, mutta uudessa magneettikuvassa näkyi samassa välissä pullistuma, joka vaati leikkausta.

Edellisestä leikkauksesta oli alle vuosi, kun olin uudelleen pöydällä. Toimintakykyni palautui muuten, mutta hermosärky jäi.

Opin kuitenkin elämään hermosäryn kanssa, pääasiassa koska harjoittelin valtavasti kehonrentoutusta.

Keväällä 2018 kantaessani liinavaatteita tunsin, että jotain napsahti. Jalat lähtivät alta ja taas mentiin. Tähän mennessä minulla oli ollut kaksi pullistumaa, jotka vaativat leikkausta, ja tiesin mistä oli kyse. Jouduin kahdeksan kuukauden sairauslomalle, jonka päätteeksi lannerankani luudutettiin joulukuussa 2018.

Luudutuksen jälkeen kuntoni on parantunut tasaista tahtia.

Saan välillä kommentteja kuinka kiva, että olet niin helposti parantunut. Vahingossa kuntoutus ei ole tapahtunut. 3,5 vuoden aikana olen ollut yli 1,5 vuotta sairaslomalla, 10 kuukautta osittaisella sairaslomalla ja reilun vuoden osittaisella työkyvyttömyyseläkkeellä. Tänä aikana olen harjoittanut kuntouttavaa liikuntaa 1 620 tuntia. Kuten mainitsemistani luvuista näkee, kyseessä ei ole vahinko. Kuntoutumiseen tarvitsee uhrata aikaa ja vaivaa, mutta itseensä kuuluu panostaa. Oman panostukseni merkittävin etappi oli huhtikuussa, kun minut todettiin työkykyiseksi ja olen pystynyt siitä asti tekemään täysipäiväisesti työtäni.

Omassa kuntoutumisessani on ollut kaksi johtavaa ajatusta.

Ensiksi, ota vastuu. Olin alkuun vihainen ja surullinen tilanteestaan, mutta ymmärsin myös, että nämä tunteet eivät vie minua mihinkään. Jossain kohtaa on aika kääntää katse eteenpäin.

Ongelmat selässä ovat ongelma itselle. Kaikesta ammattitaitoisesta avusta, jota terveydenhuoltomme tarjoaa ei ole apua, jos jättää vastuun kuntoutumisesta muille.

24

Hyvä Selkä 3/2019

Kuva: Juuso Kemppinen

Toinen tärkeä asia on, että aina voi tehdä jotain selkänsä hyväksi. Jos tänään ei onnistu tunnin lenkki, onnistuuko kehonhuoltoharjoitukset? Jos ei pääse sängystä ylös, voiko harjoittaa vuoteessa kehorentoutusta ja hyväksyä, että tänään näin. Huomenna on uusi päivä.

Vakka-Suomen Selkäyhdistyksellä on myös merkittävä rooli kuntoutuksessani. Aloitin vuosi sitten jumpan tuuraajana paikallisessa selkäyhdistyksessämme ja kouluttauduin Selkäliiton vertaistukihenkilöksi. Tuurauksista sain varmuutta tekemisiini ja opiskelin itseni tänä vuonna toiminnallisen harjoittelun ohjaajaksi. Yksi unelmani toteutuu, kun aloitan nyt vakituisena ohjaajana viikoittaisessa jumpassamme.

Selkämme ovat erilaiset, huolla selkääsi niillä keinoilla, jotka toimivat sinulle ja ole avoin myös uusille mahdollisuuksille.

Kaikki muutokset, joita teet itsesi hyväksi, eivät välttämättä ole helppoja, mutta pitkällä aika välillä ne ovat varmasti kannattavia.

Rakasta selkääsi, se kannattelee sinua.

Haluatko tukea tärkeää työtä selkäterveyden edistämiseksi?

Lahjoita Selkäliitolle – Edistä selän terveyttä!

SELKÄLIITTO ja sen jäsenyhdistykset tekevät työtä selkäsairauksien ehkäisemiseksi sekä selkäsairaiden hoidon, kuntoutuksen ja elämänlaadun parantamiseksi. Voit tukea toimintaamme tekemällä lahjoituksen.

Lahjoitusvaroja käytämme materiaalin, neuvonnan ja ohjauksen tuottamiseen selkäja niskaoireisille sekä selkäyhdistystoiminnan kehittämiseen koulutuksin.

Voit lahjoittaa haluamasi summan Selkäliiton keräystilille: FI26 8146 9710 1372 08, viite: 12700 Lämmin kiitos tuestasi!

Keräyslupa: RA/2019/595. Lupa on voimassa 18.8.2019-18.8.2021 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Liity jäseneksi!

Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi.

Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla Selkäliitto.fi.

Jäsenedut: • • • • •

Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet) Alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (TallinkSilja, Holiday Club) Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia

Haluan liittyä ______________________________________________ selkäyhdistyksen jäseneksi Nimi:

_____________________________________________________

Osoite:

_____________________________________________________

Selkäliitto maksaa postimaksun

______________________________________________________ Puhelin:

______________________________________________________

Sähköposti:

______________________________________________________

Syntymäaika:

__________________

(pp.kk.vvvv)

Päiväys ja allekirjoitus: __________________________________________________

Selkäliitto ry Sopimustunnus 5007981 Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki

Selkäyhdistysten yhteystiedot Espoon Selkäyhdistys (25 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Anja Marttinen (pj), Pyhättömän tie 6, 18100 Heinola, 040 846 6456, hss.ry@phnet.fi, www.heisely.net Helsingin Selkäyhdistys (25 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Hyvinkään Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Ole Hokkanen (siht.), Helenenkatu 7 as. 1, 05800 Hyvinkää, 040 512 9704, seiloriole@gmail.com Järviseudun Selkäyhdistys ry (20 €) Oili Kaunisto (pj), kaunisto.oili@gmail.com, 040 512 0815 Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (15 €) Eero Kainulainen (pj), Huhtanen 63, 13800 Katinala, 050 552 2720, eero.kainulainen@pp2.inet.fi www.kantaselka.fi Keski-Pohjanmaan Selkäyhdistys ry (17 €) Pekka Nurmi (pj), 0500660145, pekka.nurmi@anvianet.fi Morsiussaarenpolku 7, 67300 Kokkola www.kpselkayhdistys.com Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (22 €) Sinikka Kilpikoski (pj), sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi, 0400 242 481 Postiosoite Matarankatu 6, 40100 Jyväskylä, tukipuhelin 044 7577 636, ksselka@gmail.com www.keskisuomenselka.com Kuhmon Selkäyhdistys ry (18 €) Pentti Syväjärvi (pj), 040 746 9483, pesyvajarvi@gmail.com Eija Tuhkanen (siht.), 050 330 5916, eijatuhkanen2@gmail.com Kuopion Selkäyhdistys ry (22 €) Pertti Lötjönen (pj), 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com Virpi Koponen (siht.), 050 349 7236, kuopioselkasihteeri@gmail.com Liikuntavastaavat, 040 566 4146, selkaliikunta@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.net Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (20 €) Sirpa Heikkinen (pj), 0400 950 844, Suihkutie 37, 45100 Kouvola, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (17 €) Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, Käräjämäentie 34, 66440 Tervajoki, sinikka.u@luukku.com, tukipuhelin 040 760 0644 www.netikka.net/kyronmaanselkayhdistys

26

Hyvä Selkä 3/2019

Lieksan Selkäyhdistys ry (22 €) Kaija Karjunen (pj), kaija.karjunen@pp.inet.fi, 040 124 5228. Meeri Kauppinen (siht.), meeri.kauppinen@gmail.com, 040 585 4029 Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com Tiilisaarentie 16, 52100 Anttola www.mikkelinselat.fi

Selkäyhdistys SalpausSelät ry (22 €) Atte Sarilo (pj), 0400 353 055, atte.sarilo@gmail.com Jäsenasiat sss.sihteeri@gmail.com Eija Lyytikkä (siht.), eija.lyytikka@gmail.com Brita Stång (varapj), 040 7429 325, stangbrita@gmail.com Toimisto Hämeenkatu 26 A, 3. krs, 15140 Lahti www.lahdenlink.fi/jasenyhdistykset/ selkayhdistys-salpausselat-ry/

Napapiirin Selkäyhdistys ry (17 €) Ritva Kariniemi-Holm (pj), Koparakuja 12, 96440 Rovaniemi, 040 564 2694, ritva.kari@gmail.com

Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €) Anneli Jauhiainen (pj) 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com

Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (19 €) Kimmo Rundström (pj), 044 290 3753, kimmo.rundstrom@gmail.com Toimisto Kansankatu 53, 2. kerros, 90100 Oulu selkayhdistysossy@gmail.com https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/

Suur-Salon Selkäyhdistys ry (23 €) Kari Lehti (pj), lehtikari50@gmail.com Kristiina Tuominen (siht.), 050 528 2601, aktuominen@gmail.com Matkojen ja retkien kyselyt ja ilm. Anne Lahti, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com www.salonselat.fi

Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (22 €) Sirpa Moilanen (pj), 050 322 4767, siroli.moilanen@gmail.com Hannele Heikkinen-Ritala (siht.) p-kselka@hotmail.fi, www.pkselka.fi Porvoon Seudun Selkäyhdistys ry Borgånejdens Ryggförening rf (18 €) Päivi Himanen (pj), 044 270 6989, paivi.himanen@hotmail.com www.selkayhdistysporvoo.net Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Tuula Lempinen (pj), 02 823 5174, tuula.lempinen@dnainternet.net Raimo Järvi (siht.), 0400 816 509, raimo.jarvi@eurajokinetti.fi Satakunnan Selkäyhdistys ry (21 €) Kaija-Liisa Lohivuo (pj), 0440 121437 kaija.lohivuo@gmail.com, Marjatta Lahtinen (siht.), 050 5484 696, postia.lahtinen@gmail.com Toimisto auki sopimuksen mukaan, Otavankatu 5, 28100 Pori sataselka@gmail.com, www.sataselka.net Savonlinnan Selkäyhdistys ry (17 €) Jaakko Hassinen (pj), 044 974 6164, jaakhass@gmail.com Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Anna-Liisa Kallio (pj), anna-liisa.kallio@netikka.fi, 045 271 0165, Hilkka Talvitie (siht.), 050 327 3656 hilkka.talvitie@netikka.fi Tukihenkilö: Teija Perkiö, 040 563 7955, teija.k.perkio@gmail.com http:\\seinajoenselkayhdistys.wordpress.com Selkäyhdistys Kotkan Selkä ry (17 €) Tuija Laine (pj), 044 546 6509, tuija.laine@saunalahti.fi kotka.selkayhdistys@gmail.com https://sites.google.com/site/selkayhdistyskotka

Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry (23 €) Arvo Autio (pj), 040 593 1146, arvo.autio@gmail.com, c/o Kaukapellonkatu 1, 33710 Tampere Leena Salmela (siht.), leena_salmela@kolumbus.fi, 040 557 6741, www.tamselka.fi Turun Seudun Selkäyhdistys ry (23 €) Pirkko Heino (pj), 0400 600 906, pirheino@suomi24.fi, Postiosoite Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Eira Mäkitalo (pj), Satakielenkatu 3, 38200 Sastamala, 050 582 0571, eiramakitalo@gmail.com Selja Kallio (siht.), selakallio@gmail.com https://tyrvaanselka.yhdistysavain.fi Vaasan Selkäyhdistys ry (20 €) Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com vaasanselkayhdistys@netikka.fi www.vaasanselkayhdistys.fi Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (16 €) Marjatta Hellsten (pj), Tammitie 4 D 30, 23500 Uusikaupunki, 050 342 6950, hellsten.marjatta@gmail.com Vantaan Selkäyhdistys (25 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Heinolan Seudun Selkäyhdistys Liikuntaryhmät alkavat vko 36.

Retki Lapakiston retkeilyalueelle Nastolaan 29.8.

Lukupiiri 29.8. klo 14, joka kuukauden viimeinen torstai.

Keskustelukerho ma 9.9. klo 14-15, sekä 14.10., 11.11. ja 9.12.

Käsityökerho 11.9. klo 13-15, kahden viikon välein keskiviikkoisin.

Selkäilta 7.10.

Teatterimatka Lahteen Nunnia ja konnia -musikaali 19.10. klo 13.

Selkäilta 4.11.

Kylpylämatka Pärnuun Wiiking SPA, 17.-23.11. (7 pv). Hinta 382/392 €, sis. matkat, majoituksen 2hh ja puolihoidolla. 2-3 hoitoa päivä. Lähtö Hartolasta 6.15 ja Heinolasta 7.00. Ilmoittautumiset 25.9. mennessä Selkikseen. Mukana Anja 040 846 6456.

Jouluretki Lohjalle vanhanajan joulutorille 14.12.

Hinta 35 €, sis. matkan ja ruokailun. Käyntikohde Kasvihuoneilmiö: Elämystavaratalo Kahvila/Ravintola. Lähtö Hartolasta 7.30 ja Heinolasta 8.15.

Ilmoittautumiset ja maksut 26.11. mennessä Selkikseen. Mukana Eliisa 040 7530352.

Helsingin, Espoon ja Vantaan selkäyhdistykset Syyskauden liikuntaryhmät alkavat 2.9. Tarjolla selkäjumppaa, vesijumppaa, pilatesta ja kehonhuoltoa, 30 viikoittaista liikuntaryhmää Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Liikunta-aikataulu löytyy kotisivuiltamme: www.selkayhdistykset.fi tai p. 044-360 0201.

Energiaa Arkeen -hyvinvointikurssi Lauttasaaressa tiistaisin 10.9.-10.12. klo 17.15-18.30 (naiset) ja klo 18.30-19.45 (miehet). Kurssilla tietoa mm. liikunnan, ravitsemuksen, unen ja rentoutumisen merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille. Kurssilla teoriaosuuksien lisäksi liikuntakokeiluja. Kurssimaksu 100€/14krt.

Selkä Kuntoon -kurssi Kampissa torstaisin 12.9.-10.10. klo 17.30-18.30. Kurssi sisältää sekä teoriaa että käytännön harjoitteita pienryhmässä. Kurssilla harjoitetaan mm. kehon asennonhallintaa sekä selkää tukevia lihaksia. Kurssia ohjaa fysioterapeutti. Kurssimaksu 80€/100€.

Niska Kuntoon -kurssi Kampissa torstaisin 24.10.21.11. klo 17.30-18.30. Kurssilla opit tunnistamaan niska-hartiaseudun kuormitustekijät ja haitalliset liikemallit sekä omaksut niskalle suunnattuja fysioterapeuttisia harjoituksia. Jokainen kokoontumiskerta sisältää lyhyen teoriaosuuden ja käytännön harjoituksia. Kurssimaksu 80€/100€.

Selkäoireisten vertaistukitapaamiset Kampin palvelukeskuksessa, Salomonkatu 21 B, tiistaisin 10.9., 8.10. ja 12.11. klo 17. Espoossa Sellon kirjastossa, Leppävaarankatu 9, ke 16.10. ja ma 20.11. klo 17. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia, tervetuloa!

Selkäilta ma 18.9. klo 17 Espoossa Sellon kirjastossa. Ravitsemusasiantuntija luennoi aiheesta: Ravitsemuksen vaikutus kehon matala-asteiseen tulehdukseen ja kipuun.

Selkäviikon luento to 17.10. klo 17 Kampin palvelukeskuksessa, Salomonkatu 21 B. Fysioterapeutti luennoi aiheesta: Niskahartiavaivojen yleisimmät syyt, oireiden itsehoito ja ennaltaehkäisy.

Syyskokous ti 19.11. klo 18, esityslistalla sääntömääräiset asiat. Kokouspaikkana yhdistysten toimisto, Oltermannintie 8, Helsinki. Jäsenet ovat tervetul-

leita, tilaisuudessa kahvitarjoilu!

Syksyn teatteritarjonnassa Vihainen Leski Kaupunginteatterin suurella areenalla ma 28.10. klo 19. Lippujen hinta 40 € kpl + postitus 2 €. Lippuvarauksia ja -maksuja hoitaa Raija Räsänen, p. 040 5955095, wassurasanra@gmail.com.

Kanta-Hämeen Selkäyhdistys Kimppajumpat alkaen 3.9. Kanta-Hämeen Keskussairaala, fys. os. Huomaa tiistain uudet ajat.

Reipas fysiokimppajumppa ti 17.30 Merja Sopenperä.

Kevyempi fysiokimppajumppa ti 18.30 Merja Sopenperä.

Keskiraskas fysiokimppajumppa ke 17.30 Merja Sopenperä.

Aloitusryhmä selkäongelmallisille ke 18.30 Miitta Nordenswan, alkulämmittelyaskellusta, lihaskuntoliikkeitä, venyttelyä ja lopuksi rentoutuminen.

Vesijumppa alkaen 3.9. Ti 18.15-19.05 Maikki Lähteenmäki, Uimahalli. Kausimaksun lisäksi tulee maksaa uimahallin sisäänpääsymaksu. Kaikille sopivaa terveysliikuntaa. Lisätietoja Leila Laajaniemi 040 831 7403.

Venyttely- ja rentoutumisjumppa alkaen 6.9. pe 15.3016.30 Merja Sopenperä, Kanta-Hämeen Keskussairaala, fys. os.

Kaikkien yllämainittujen jumppien syyskauden kausimaksu 70 € (90 € ei-jäsenille) maksetaan Selkäyhdistyksen tilille FI61 5680 2720 0254 53 viimeistään 20.9.2019. Kausimaksulla voit osallistua useampaankin jumpparyhmään. Mainitse kausimaksua maksaessasi päivä ja ryhmä (tai ryhmät), johon aiot osallistua pääsääntöisesti.

Maksu Smartum Liikunta- ja kulttuuriseteleillä.

Laita kauden maksu kirjekuoreen Tea Luodolle ja toimita kuori jumppasalille. Käytä summan tasaamiseen tarvittaessa euroja. Merkitse nimesi myös seteleihin ja tieto jumpparyhmästä. Jos maksat Smartum-maksun netin kautta, toimita tosite jumppasalin laatikkoon. Halutessasi voi maksaa kahdessa erässä: 1. erä 35 € / 45 € viimeistään 20.9. mennessä ja 2. erä 35 / 45 € viimeistään 1.11. mennessä.

Muista merkitä ruksi salilla olevaan listaan joka kerta osallistuessasi jumppaan!

Merjan kevytjumppa 3.9.-10.12. ti klo 10-11 kevytjumppaa musiikin tahdissa tai ilman Keskusseurakuntatalon jumppasalissa. Kausimaksu 80 euroa maksetaan Tmi Merja Sopenperä FI53 5680 0020 0018 85.

Seniorijumppa alkaen 5.9. to klo 8.30 Riitta Korvakangas, Keskusseurakuntatalo torstaisin. Kevyttä jumppaa, aloittelijat ovat myös tervetulleita. Kertamaksu 5 euroa.

Keilaus Fifth Avenue Sibeliuksenkatu 2, torstaisin alkaen 12.9. klo 14-15. Rata 15 € + kenkävuokra 2 €. Radalle mahtuu 2-3 heittäjää, joiden kesken ratamaksu jaetaan. Marjatta varaa radat ensimmäiseen tapaamiseen, jonka jälkeen porukalla tehdään ratavaraus seuraavaksi kerraksi. Lisätietoja antaa Marjatta Laitinen 045 77301950 tai marjatta.laitinen123@ gmail.com.

Ruskamatka Ylläkselle Lapland Hotels Ylläskaltioon 7.-14.9. Kysy mahdollisia peruutuspaikkoja Kalle Haapealta 040-5016735.

Luento ”Onnellisuus ja hyvinvointi” to 17.10. klo 18 Wetterillä. Onnellisuusprofessori Markku Ojanen tarinoi onnellisuudesta ja hyvinvoinnista. Voinko ajatuksillani vaikuttaa terveyteeni ja hyvinvointiini?

Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. Tervetuloa!

Nunnia ja konnia -musikaalikomedia pe 1.11. klo 19, Lahden Kaupunginteatteri. Hinta jäseneltä 55 €,

ei-jäseneltä 60 €, sisältäen linja-automatkan, musikaalilipun ja väliajalla kahvin ja kahvileivän. Bussi lähtee Wetteriltä klo 17.

Liput jaetaan matkalla linja-autossa. Ilmoittautumiset 1.10.2019 mennessä sähköpostilla marjatta.laitinen123@gmail.com tai puhelimitse 045 77301950.

Maksu 1.10. mennessä Selkäyhdistyksen tilille.

Yhdistyksen vuosikokous ma 11.11. klo 18 Kumppanuustalolla huoneessa 109, Kirjastokatu 1, HML. Sääntömääräisessä kokouksessa käsittelemme mm. vuoden 2020 toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä valitsemme erovuoroiset hallituksen jäsenet.

Kahvitarjoilu ja keskustelu- sekä kyselyhetki kokouksen jälkeen. Tervetuloa!

Pikkujoulu ja Erästeatteri ”Todellinen löytö” -näytelmä la 14.12. klo 16, Aulangontie 1, HML. Aloitamme klo 16 nauttimalla pientä purtavaa ja jouluglögiä. Esitys alkaa klo 17 ja väliajalla nautimme pullakahvit. Hinta jäseneltä 20 € ja kumppanilta 25 €. Ilmoittautuminen 22.11. mennessä havukukka@gmail.com tai 041 517 0043 Hannele Koivisto. Maksu yhdistyksen tilille 6.12. mennessä. Saliin mahtuu 76 henkilöä. Ilmoittaudu heti! Tervetuloa!

Keski-Pohjanmaan Selkäyhdistys Yleisöluento maailman selkäpäivänä 16.10. aiheesta Selän toiminallisuus, luennoitsijana Marko Mäkinen, OMT-fysioterapian asiantuntija. Kellonaika ja luentopaikka vahvistetaan lähempänä ajankohtaa.

Kuopion Selkäyhdistys Liikuntaryhmät Maanantaisin Tosimiehen selkätreeni klo 17-18 Suokadun Toimintakeskus ja Naisten kuntoliikunta klo 18-19 Alavan Toimintakeskus.

Tiistaisin Kevennetty selkäliikunta ti klo 9.30-10.30 Alavan Toimintakeskus, Pilates klo 18 - 19 ja Rentouttava kehonhuolto klo 19.30 - 20.30. Suokadun Toimintakeskus sekä Kehonhuoltoa ja lihaskuntoa klo 19.30-20.30 Tuovilanlahden nuorisoseurantalo.

Keskiviikkoisin Pilates klo 17-18 ja Vesitreeni klo 17-17.45 ja 17.45-18.30 Alavan toimintakeskus.

Torstaisin Syvänveden jumppa klo 15.45-16.30 ja 16.30-17.15 Niiralan uimahalli, Tosimiehen selkätreeni klo 18-19 Alavan Toimintakeskus, Koko kehon kuntojumppa klo 17.30 - 18.30 Kissakuusenkoulu sekä Selkätreeni klo 19 - 20 Tuovilanlahden nuorisoseurantalo.

Perjantaisin Hyvänmielen aamuvoimistelu klo 9-10, Keskivartalotreeni klo 17-18 ja Kehonhuolto/venyttely klo 18-19 Alavan Toimintakeskus.

Vertaistukiryhmä Ahkerat kädet kokoontuu ma 16.9. alkaen Alavan Toimintakeskuksessa.

Yhdistys esittelee toimintaansa selkäviikon merkeissä la 12.10. klo 10-13 Kuopion Apajassa.

Sääntömääräinen syyskokous la 16.11. klo 12 Suokadun Toimintakeskuksella.

Lieksan Selkäyhdistys Kuntosali Terveyskeskuksessa alkaa ke 11.9. klo 1617.15 Anu Kivimäen johdolla.

Selkäviikon tapahtuma ke 16.10. klo 17-19 Lieksan Retkiaitta, Pielisentie 33, Lieksa. Aliisa Vartiainen, kalevalainen jäsenkorjaaja.

Hyvä Selkä 3/2019

27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Mikkelin Seudun Selkäyhdistys Aloitamme syyskauden toiminnan ma 9.9. alkaen Mikkelin Päiväkeskuksessa, Kiiskinmäenkatu 2 Latinalaistanssi (viite 5555) ma 9.9.–9.12 klo 16.45– 17.45, kausi 45 €, yhdyshenkilö Anja 040 748 9205.

Jooga (viite 4446), ryhmä I ma 9.9.–9.12. klo 18– 19.30, kausi 45 €, yhdyshenkilö Hilkka, 050 321 8958.

Selkä-salijumppa (viite 3337) ti 10.9.–10.12. klo 18– 19, kausi 30 €, yhdyshenkilö Ulla, 044 324 0064.

Kevennetty jumppa (viite 7773), ke 11.9.–11.12. klo 16.45–17.45, kausi 30 €, yhdyshenkilö Leena, 050 339 3181.

Tosimiehen joogaryhmän kokeilu syksyllä kolme kertaa eli ke 18.9., 25.9. ja 2.10. Ryhmä on kaikille miehille avoin. Ensimmäinen kerta maksutta, muilta kerroilta 4 euroa/kerta (käteismaksu tasarahana), yhdyshenkilö Leena 050 339 3181.

Moision kuntokeskuksessa Allasjumppa (viite 70551) to 12.9.–12.12. ryhmä I klo 18.45–19.30, ryhmä II klo 19.30–20.15. Kausi 75 €. Pukuhuoneisiin voi mennä klo 18.30. Kuntosali mahdollinen samaan aikaan, yhdyshenkilöt Heimo 050 322 7601 ja Petri 050 526 1063.

Omatoiminen kuntosali ESEDU, Anni Swaninkatu (viite 8882) ma 9.9.– 9.12 klo 11–12. Kausi 20 €. Yhdyshenkilö Heikki 0400 413 022.

Selkäviikko 14.-20.10. Yhdistys esittäytyy ti 15.10. Omatorilla ja Maailman Selkäpäivänä ke 16.10. Sotekioskilla keskussairaalassa. Jumppiin voi tutustua Selkäviikon aikana veloituksetta.

Retki Laukaan kylpylähotelli Peurunkaan la 26.10. Päivän ohjelma: klo 10.30 luonto kuntosalina (jumppaa luonnossa), klo 12 keittolounas ja klo 13 kylpylä.

Retken hinta on 35 € jäseniltä ja 45 € ei-jäseniltä.

Lähtö klo 8.30 Mikkelin Matkakeskuksen tilausajolaiturista. Ilmoittautuminen pe 4.10. mennessä Leenalle 050 339 3181 tai leenak_60@hotmail. com. Viite 2228. Tilinro FI52 5271 0420 0664 34.

Selkäliiton järjestöpäivät ja syyskokous Oulussa 16.– 17.11.

Yhdistyksen syyskokous ja pikkujoulu pe 29.11.

Oulun seudun Selkäyhdistys Vertaistuki/jäsenillat to 22.8., to 19.9., ke 16.10., to 21.11. ja ke 11.12. klo 18-20 Kumppanuuskeskus, Kansankatu 53, Oulu, kokoustila Resina.

Maailman selkäpäivä ke 16.10. klo 13-15 POP UP -kahvila, Kumppanuuskeskus, Asema, asiantuntijan alustus, yhteistyökumppaneita paikalla. Klo 18-20 Asema, kiropraktikon tietoisku selkäkuntoilusta.

Syyskokous to 24.10. klo 18-20 Asema, luento selkäasioista sekä kakkukahvit Selkäliiton järjestöpäivät ja vuosikokous 16.-17.11, Hotelli Scandic Oulu City. Iltatapahtumasta ilmoitamme erikseen Forum24-lehden Toimintafoorumissa.

Selkäkuntoilut tiedustelut ja ilmoittautuminen Tuula Korpela OSSY/ liikuntavastaava puh. 040 865 51 32 tai tuula.t.korpela@gmail.com. Äijä- pilates alkaa 5.9. klo 16-17 Raksilan uimahallin judosalilla. Ohjaajana Jukka Autio. Syksyn aikana 12 kertaa (kertamaksu).

Selkäkipuisten kuntosalivuoro ma alkaen 2.9. klo 17-18 Kaupungin sairaalan kuntosalilla. Vertaistukiohjaus.

"Lempeää liikettä selälle" Oulu-opiston tunteina ti klo 14-15.30 alkaen 3.9.

Entiset ja uudet kuntoilijat ovat tervetulleita kaikkiin ryhmiin teemalla: "selkä terveeks' hyväks' tavaks'!"

28

Hyvä Selkä 3/2019

Seuraa meitä Facebookissa ja verkkosivuja https:// oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi.

Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys Asahi- terveysliikuntaryhmä Kuntokeskus Forever, Kaislakatu 4, Joensuu ti 17.9.-19.11. klo 17.4518.45. Ilmoittautumiset 6.9. mennessä s-postilla p-selka@hotmail.fi tai puh 0445512132.

Joogaryhmä, Motoran tanssisali, Papinkatu 5 Joensuu.

Viikonloppukurssina la 7.9. ja 19.10. klo 9-13 ja iltaryhmänä maanantaisin, päiväkoti Hukanpesän liikuntasali, Jakokunnantie 3, Joensuu 9.9., 16.9., 23.9.,30.9., ja 7.10. klo 17.30-19. Ilmoittautumiset 2.9. s-postilla p-kselka@hotmail.fi tai puh 044 5512132.

Kehonhuolto-startti syksyyn Rantakylän urheiluhallin tanssisali, Pataluodonkatu 2A Joensuu.Ti 27.8.8.10.klo 19-20. Ilmoittautumiset 31.8. s-postilla p-kselka@hotmail.fi tai puh 044 5512132.

Kuntotanssi Rantakylän urheiluhallin tanssisali, Pataluodonkatu 2A Joensuu. Ti 15.10-17.12. Ilmoittautumiset 7.10. s-postilla p-kselka@hotmail.fi tai puh 044 5512132.

Ohjattu kuntosaliryhmä (vasta-alkajille) Islon kuntosali Kalevankatu 10, Joensuu ma 9.9- 23.9. ja 21.102.12.klo 17.30-18.30. Ilmoittautumiset 30.8. spostilla p-kselka@hotmail.fi tai puh 044 5512132.

OMT-ryhmä liikekontrolli ja stabiloivat lihasharjoitukset Vetreä Terveys Oy, Nepenmäenkatu 2, Joensuu.

Hovineuvoksen tila, to 12.9., 26.9., 10.10., 24.10., 7.11. ja 21.11. klo 18-19. Ilmoittautumiset 5.9. spostilla p-kselka@hotmail.fi tai puh 044 5512132.

Selkäryhmä Ylämyllyn Energy Oy, Ylämyllyn ostoskeskus Rännitie 3, Ylämylly. Maanataina 2.9 -9.12. klo 10-11. Ilmoittautumiset 01 0420 6655 tai ylamylly@kuntokeskusenergy.com.

Pilates Animotion, Koulukatu 47 a, Joensuu. Ke 11.9., 18.9., 25.9., 2.10., 9.10., 23.10., 30.10., 13.11., 20.11., 27.11. klo 18.30-19.30. Ilmoittautumiset 5.9. s-postilla p-kselka@hotmail.fi tai puh 044 5512132.

Vesijumpat Vetreä Terveys Oy Nepemäenkatu 2, Joensuu. Ti 3.9 -17.12. klo 17-18, ke 11.9.-18.12. klo 10.30-11.30, to 5.9.-19.12. klo 19.30-20.30. Ei ennakkoilmoittautumisia.

Nurmes: Niska-selkä-hartiaryhmä ke 11.9.-20.11.2019 ja 8.115.4.2020 klo 17.45-18.30. Kurssin nro 830117. Ilmoittautuminen netissä 19.8. alkaen www.nurmes. fi/kansalaisopisto tai opiston toimistolla Koulukatu 1 tai Hyvinvointipalveluissa, Kirkkokatu 14 pe 23.8. klo 9 alkaen.

Luontoretki/syyskauden avajaiset la 31.8. Ilomantsin Möhköön Mantan Majataloon ja Luontopalveluun, kokopäiväretki.

Tanhuvaaran lomanen 4.-7.10. Kolmen vuorokauden viristyspaketti. Hinta 205€/henkilö. Lisätietoja Sirpa Moilanen, puh. 050 3224767 tai siroli. moilanen@gmail.com.

Valtakunnallinen selkäviikko 14.-20.10. Tarkempi selkäviikon ohjelma tiedotetaan sanomalehti Karjalaisessa ja yhdistyksen kotisivuilla www.pkselka.fi lähempänä ajankohtaa.

Sääntömääräinen syyskokous ti 20.11. Piparkakkutalon kokoustilassa, 2. krs. Kauppakatu 34 Joensuu.

Tanssit 24.11. klo 17-21, Kerhotalo Rupla, Sepänkatu 42, Joensuu.

Porvoon Seudun Selkäyhdistys – Borgånejdens Ryggförening Syksyn jumpat ja joogat Yhdistyksen järjestämät jumpat ja joogat siirtyvät WSOY-taloon (Mannerheiminkatu 20, Porvoo).

Kaikki jumpat ja Selkäjooga 1 pidetään Yhdistyskeskuksen Iso mitta -tilassa. Erillistä pukeutumistilaa ja suihkua ei ole käytettävissä. Selkäjooga 2 järjestetään edelleen Kunto-Wernerissä.

Ryhmät alkavat viikolla 35 ja päättyvät viikolla 50.

Viikolla 42 ei ryhmiä pidetä.

Selkäryhmä 1, tiistaisin klo 12-13.30, minimiosallistujamäärä 19, hinta jäsenet 60 €, muut 90 €.

Maksuviite 4064.

Miesten ryhmä, tiistaisin klo 16.45-18, minimiosallistujamäärä 16, hinta jäsenet 60 €, muut 90 €. Maksuviite 4051.

Selkäryhmä 2, tiistaisin klo 18-19.15, minimiosallistujamäärä 19, hinta jäsenet 60 €, muut 90 €.

Maksuviite 4077.

Selkäjooga 1, keskiviikkoisin klo 16.15-17.30, minimiosallistujamäärä 20, hinta jäsenet 70 €, muut 90 €. Maksuviite 4080.

Miesten jooga, keskiviikkoisin klo 17.30-18.45, minimiosallistujamäärä 16, hinta jäsenet 70 €, muut 90 €. Maksuviite 4103.

Selkäjooga 2, perjantaisin klo 8-9, Kunto-Wernerissä, minimiosallistujamäärä 23, hinta jäsenet 70 €, muut 90 €. Maksuviite 4093.

Osallistujat otetaan ryhmiin ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmät aloitetaan, mikäli minimiosallistujamäärät täyttyvät. Voit kysyä ryhmien mahdollisia vapaita paikkoja liikuntavastaava Taina ÅkerlundPesoselta, puh. 040 514 4084, sähköposti: taina.pesonen@gmail.com. Jumppa- ja joogamaksut maksetaan tilille FI13 4050 001 0041326. Muista oikea viitenumero. Maksa vasta sitten, kun olet varmistanut Tainalta paikan haluamaasi ryhmään.

Selkäviikon luento lokakuussa, ilmoitetaan tarkemmin paikallislehdissä.

Satakunnan Selkäyhdistys Yleisöluento ke 16.10. klo 18. Kahvitus alkaa klo 17.30. Paikka: Yhteisötalo Otava, yläsali 2.kerros, Otavankatu 5A, Pori Lastenlääkäri Marketta Juntusen luento lasten ja nuorten selkäongelmista.

Vertaisilta ke 13.11. klo 18. Paikka: Yhteisötalo Otava, Otavankatu 5A, Pori.

Sali-/selkävoimistelut 2.9.-9.12., ma klo 17.15. Naiset ja miehet yhdessä mukaan liikkumaan. Paikka: Mikaelsgården, Mikonkatu 20-22, Pori Käynti Otavankadun puoleisesta portista pihalle. Monipuolista ja vaihtelevaa lihaskuntoharjoittelua.

Vesivoimistelut 3.9.-10.12., ti klo 17.15, 5.9.-12.12., to klo 12. Kysy voimisteluista Marjatta Lahtinen 050 5484696. Tee liikkumisesta rutiini, saat siitä iloa ja hyvää oloa!

Sääntömääräinen syyskokous ke 27.11. klo 18. Paikka: Yhteisötalo Otava, Otavankatu 5A, Pori.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa!

Selkäyhdistys SalpausSelät Liikuntaryhmät: Syksyn selkäryhmät Fysakoksella Erkonkatu 9, Lahti alkaen vko 36. Tiedustelut 0400 170634, info@ fysakos.fi.

Syksyn vesijumpat alkaen 6.9. pe 16.45–17.30 Har-

Selkäyhdistysten toimintakalenteri julassa. Tiedustelut LINK toimisto 040 934 0285, lahdenlink@pp.inet.fi.

Joogaryhmä LINKin tiloissa to klo 10–11 alkaen vko 36. Tiedustelut LINK toimisto 040 934 0285, lahdenlink@pp.inet.fi.

Ulkoliikuntaa 11.9. alkaen koko syksyn fysioterapiaopiskelijoiden ohjaamina ke klo 18-19. Ilmoittautumiset ja tarkemmat tiedot: Riitta-Liisa Komulainen 040 592 5608, riitta-liisa.komulainen@hotmail.com.

Maailman selkäpäivä 16.10. klo 17.30–19 Lahdessa Wellamo-opiston auditoriossa fysiatri, neurologi Taina Heinonen esitelmöi aiheesta ”Sarjamagneettistimulaatio kivunhoidossa”. Vapaa pääsy.

Sääntömääräinen syyskokous ti 26.11. klo 18. LINKSali Hämeenkatu 26 A Lahti. Esitelmöitsijä osteopaatti Venla Karttunen ”Osteopatian hyödyt selkäkipujen hoidossa”. Kahvitarjoilu.

Tarkempia tietoja yllä mainituista ja paljon muuta myös tiedotteessamme 3/2019 (elokuu).

Suur-Salon Selkäyhdistys Venyttelyjumppaa ma 7.10.-9.12. klo 18-19 liikunnanohjaaja Virpi Lehdon ohjaamana Salohallin liikuntasalissa. Erillistä uimahallimaksua ei peritä osallistuessasi ryhmäliikuntaan. Kymppikortti jäseniltä 40 € ja ei-jäseniltä 50 €. Ilm. Annelle tekstiviestitse tai sähköpostitse. Mukaan mahtuu n. 15 henkilöä.

Vesivoimisteluryhmät ti 3.9.-10.12. yht. 14 krt/42 € (+erikseen uimahallimaksu) viite 2752 ja torstaisin 5.9.-12.12. yht 14 krt /42 € viite 2765. Jos ilmoittaudut ja pääset molempiin ryhmiin, on viite 2736 ja yhteissumma 84 €. Huom! syyslomaviikolla 42 ei vesivoimistelua. Ilm. alkoi 19.8. Katso tarkemmin kotisivuilta onko vielä vapaita paikkoja.

Talvikauden kuntosalivuorot Salohallilla ma klo 12-13 ajalla 19.8.2019-27.4.2020 ja to klo 13-14 ajalla 22.8.2019-23.4.2020. Salivuorot muuttuvat 1.9. alk. maksullisiksi Salon kaupungin päätöksellä. Seuraa kotisivuilta maksun vahvistusta syyskuun alussa.

Syyskuun kerhoilta 25.9. klo 18 Salon Sytyssä. Syyskauden aloitus ja uusien jäsenten ilta. Vieraanamme Selkäliiton toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio sekä järjestö- ja liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen.

Lokakuun kerhoilta 23.10. klo 18 Sytyssä. Hanna Kaisa Järvinen Salon Jalkahuollosta esittelee toimintaansa ja meille kaikille tärkeää jalkahoitoa.

Marraskuun kerhoilta 27.11. klo 18 Sytyssä. Juhlistamme yhdistyksen 12-vuotispäivää kakkukahvilla sekä yllätysvisiitin esiintyjien ns. "Sokkotreffeillä".

Sääntömääräinen syyskokous Sytyssä 23.10. klo 17.

Tervetuloa!

Tohtori Zivago -suurmusikaali Teatteri Provinssissa 3.11. klo 15. Sitovat ilmoittautumiset viim. 27.9. maksamalla 32 yhdistyksen tilille käyttäen viitettä 2781. Esityksen kesto 3 tuntia sis. väliajan.

Jukka Puotila Show Provinssissa 13.12. klo 19. Sitovat ilmoittautumiset 4.11. mennessä maksamalla 22 euroa viitteellä 2736. Lippuja rajoitettu määrä.

Tampereen Seudun Selkäyhdistys Yleisöluentotilaisuudet syksyllä 2019 Sampolan auditoriossa klo 18–19, Tampereen seudun työväenopisto, Sampola, Sammonkatu 2, Tampere.

Oikea-aikainen selän kuntouttaminen ja omahoito 17.9.

Asiantuntijana Minna Talonen, osastonhoitaja, fysioterapeutti, Tampereen kaupunki, vastaanottotoiminta. Järjestäjänä Tampereen Seudun Selkäyhdistys yhteistyössä Tampereen seudun työväenopiston kanssa.

Elätkö tukirankasi kipujen ehdoilla 8.10. Luennoitsijana Esko Kaartinen, ortopedi, Suomen Nivelyhdistyksen hallituksen erityisasiantuntija. Järjestäjinä Tampereen Seudun Selkäyhdistys, Tampereen Nivelpiiri, Tampereen Reumayhdistys ja Pirkanmaan Luustoyhdistys yhteistyössä Tampereen seudun työväenopiston kanssa.

Miten kuuntelen kehoani ja opin itsehoitokeinoja selkäkivun hoidossa? – lähestymistapoja psykofyysisessä fysioterapiassa 5.11. Asiantuntijana Reetta Kuntonen-Petäjäniemi, fysioterapeutti, BBAT-terapeutti TAYS, fysiatrian pkl. Järjestäjänä Tampereen Seudun Selkäyhdistys yhteistyössä Tampereen seudun työväenopiston kanssa Vilpitön mieli -musiikkinäytelmä 18.9. Komediateatteri klo 19. Lapintie 3 A, Tampere. Esitys kertoo henkilöistä, jotka myivät väärennöksiä Suomessa vuosia kaikkein korkeimmalla taidekaupan tasolla.

Sääntömääräinen syyskokous la 30.11. klo 14. Ennen kokousta yhdistys tarjoaa joulupuuron ja -kahvit alkaen klo 13. Syyskokouksessa käsitellään sääntöjen edellyttämät asiat.

Liikuntaryhmät. Tutustu entistä monipuolisempaan liikuntatarjontaamme kotisivuillamme www.tamselka.fi. Uusia ryhmiä mm. Tampereella Tuolijumppa, Ylöjärvellä Joogapilates sekä Lempäälässä Lattarimix ja PhysioPilates.

Turun Seudun Selkäyhdistys Liikuntaryhmät alkavat Ruusukorttelissa syyskuun alussa. Tarkemmat tiedot jäsenlehti Selkälehdessä 3/2019 ja kotisivuilla www.turunselkayhdistys.fi.

TULE-tietokeskus Humalistonkadulla on avoinna ma, ti ja to klo 10-15, ke klo 11-18. Syksyn monipuolinen ohjelma löytyy jäsenlehdestä ja www.tule.fi Luontoretki ja syyskauden avajaiset la 14.9. klo 11.15 Kuhankuonolla. Kävellään noin kuuden kilometrin opastettu Savojärven kierros.

Tyks Orton Selkäkeskuksen esittely TULE-tietokeskuksessa 16.10. klo 12–14. Paikalla mm. osastonhoitaja Elina Lauas, psykologi Eva Ora ja fysioterapeutti Suvi Mäntyniemi.

Rakasta ja käytä selkääsi -tiedotustilaisuus Ruusukorttelissa 16.10. klo 17–19.30. Lääkäri Harri Helajärven alustus ”Selätä selkävaivat ennakkoon” ja suunnittelija Jenna Walldenin vinkit nukkumisergonomiaan.

Tyrvään Seudun Selkäyhdistys Jumpat alkavat viikolla 37.

Lämminvesijumpat Voimarinteellä ma 1-ryhmä klo 16.30-17.15, 2-ryhmä klo 17.30-18.16, 3-ryhmä klo 18.15-19.

Miesten vesijumppa ti klo 18-19 ja vesijumpparyhmä naiset/miehet klo 19-20.

Salijumppa Marttilan salissa to klo 17.30-18.15.

Tiedustelut Seija Kyläkangas, 050 5589862, seija. kylakangas@gmail.com.

Vaasan Selkäyhdistys Tule kuntoon -luento 23.10. klo 18 Opistotalolla, Raastuvank. 31. Luennoi Elina Raivo, terveystieteen maisteri, fysioterapeutti ja palvelutalo Onnenkaivon johtaja. Järjestämme tämän yhteistyössä Vaasa-opiston ja TULE-järjestöjen kanssa. Luento on maksuton kaikille. Tule kuuntelemaan!

Selkäviikko 14.-20.10. teemalla Käytä selkääsi. Järjestämme avoimet ovet toimitilassamme Korholmanpuistikko 44. Päivämäärä ja kellonaika eivät vielä tiedossa, joten seuraa nettisivujamme. Maailman Selkäpäivä on 16.10.

Sääntömääräinen syyskokous ke 6.11. klo 18, 1. krs. kahvila, POHYn tiloissa Korsholmanpuistikko 44.

Hankekoordinaattori Niina Hakala ja hanketyöntekijä Malin Boholm kertovat OLKA-toiminnasta Vaasan keskussairaalan kanssa. Tervetuloa!

Selkäliiton järjestöpäivät ja syyskokous 16.-17.11.

Oulussa – Tervetuloa!

Unohtuiko tauko?

Tilaa Selkäliiton taukojumppamuistutus!

Tilaa Selkäliiton maksuton taukojumppamuistutus sähköpostiisi. Viestissä on linkki päivittäin vaihtuvaan jumppaohjeeseen. Muistutus lähetetään kerran päivässä maanantaista perjantaihin.

Tilaa taukojumppamuistutus osoitteessa: selkakanava.fi/jumppamuistutus Hyvä Selkä 3/2019

29

Antti Ruuskanen kantaa leirimatkoilla mukanaan omaa patjaa ja tyynyä

”Tempur-vuoteelta kömpii ylös ihan eri mies kuin tavallisesta sängystä”

K

eihäänheittäjä Antti Ruuskanen on lähtenyt kesän kisakauteen virkeämpänä ja palautuneempana kuin koskaan. Syy löytyy yllättävästä muutoksesta. Ruuskanen on nimittäin vaihtanut sänkynsä, tyynynsä ja peittonsa Tempur-valmistajan tuotteisiin.

Ruuskasen unen laatua mitattiin nukkumiskyselyllä ja unipäiväkirjalla. Aikaisemmin, nukkuessaan tavallisella joustinpatjalla, hän tunsi itsensä aamulla väsyneeksi yli puolena tutkimusjakson aamuista. Lisäksi hän saattoi heräillä öisin puutumisen tunteeseen selässään, ja myös aamuja varjostivat selkäkivut.

Vaihdettuaan Tempuriin Ruuskanen huomasi nopeasti muutoksia unensa laadussa ja vireystilassaan. Myös tutkimustulokset puhuivat tämän puolesta. Ruuskasen unen määrä lisääntyi keskimäärin 54 minuutilla yössä, mikä on merkittävä tulos.

Heräily kesken unien vähentyi yli 70 prosenttia, ja selkäkivut ovat loppuneet.

- Kyllä Tempur-vuoteesta kömpii ylös ihan eri mies kuin aikaisemmalla vuoteella. Ja tällä uudella miehellä on myös selvästi kovempi voittamisen tahto, hän kertoo.

Rankka treeni vaatii kunnon levon Antti Ruuskasen aiempi sänky ja tyyny olivat käyttöiältään ja laadultaan samaa tasoa kuin suurimmalla osalla suomalaisista. Tutkimuksissa kävi kuitenkin ilmi, että ergonomia ei ollut kunnossa, vaan Ruuskanen nukkui selkäranka kiertyneenä ja levotonta liikehdintää oli paljon.

- Tämä on hyvin yleistä. Ranka kiertyneenä nukkuminen ja liikehdintä kertovat yleensä tyynyn ja patjan epäsopivuudesta, sanoo Tempurin fysioterapeutti Pasi Koistinen.

Hänen mukaansa huippu-urheilijoiden tulisi yksilölliset vaihtelut huomioon ottaen saada laadukasta unta 9-10 tuntia yössä.

Kilpailukauden ulkopuolella Ruuskanen tekee fysiikkatreeniä jopa kolme kertaa päivässä. Kun keho on näin kovilla, on myös levon ja palautumisen oltava huippuluokkaa.

- Se ei onnistu huonossa asennossa ja huonolla tai edes keskiverrolla alustalla. Huono nukkumisergonomia vaikeuttaa nukahtamista, katkoo unta tai herättää nukkujan liian varhain, Koistinen muistuttaa.

Voimataso noussut Tempurin myötä Ruuskanen kokee parantuneen unen laadun, tehostuneen palautumisen ja nousseen vireystilan näkyvän selvästi myös harjoittelussa.

- Olen pystynyt nyt tekemään kovia voimaharjoitteita, ja vielä tällä iällä kehittymään niissä. Aamulla ei ole paikat niin väsyneet kuin aikaisemmin ja harjoituksista palautuminen on nopeampaa. Tiedän nyt kokemuksesta, että tuloskunto voi kehittyä palautumista, eli unen laatua, parantamalla, hän iloitsee.

Ruuskanen on niin tyytyväinen uuteen sänkyynsä, että kuljettaa nykyään leireilläkin mukanaan Tempurin seitsemän sentin paksuista patjaa ja omaa tyynyä.

- Tarvitsemme kaikki palautumista ja arjesta toipumista, joka perustuu hyviin ja riittäviin yöuniin. Tempurin avulla voi pidentää unta ja laatu tulee automaattisesti kaupan päälle, personal traineriksikin opiskellut Ruuskanen neuvoo.

ILMOITUS

Pilates-pallo 22 cm Sissel Pilates Soft Ball edistää syvää rentoutumista ja vahvistaa lihaksistoa. Pallo soveltuu erityisesti keskivartalon lihasten harjoittamiseen.

Mukana harjoitusopas.

13

€

SitCell ergonominen ilmakennotyyny

SitCell tuo liikettä istumiseen! Liike perustuu käyttäjän itse säätämään ilmanpaineeseen. Tyynyn ilmasolut jakavat paineen kehon liikkeen mukaan ja parantavat verenkiertoa sekä aineenvaihduntaa aktivoiden syviä lihaksia. Käytä SitCell-tyynyä aina, kun joudut istumaan pidempään esim.

töissä, autossa tai matkoilla. Ihanteellinen ratkaisu häntäluun kiputiloihin.

Voit säätää ilman määrää sinulle sopivaksi, näin selkäsi pysyy paremmassa kunnossa. Tyynyn pintamateriaali on helppohoitoista ja kestävää stretchmateriaalia ja alapuoli on liukuestepinnoitettua. Päällinen voidaan irrottaa ja pestä.

79

€ (89 €)

Mitat: 44 x 35 cm, korkeus ilmapaineen mukaan säädettävissä 0,5 cm- 5 cm.

Painoraja 200 kg

GetUpBall ergonominen toimistopallo

79

€

(89 €)

GetUpBall on tukevalla ja liukumattomalla materiaalilla päällystetty jumppapallo, jossa on kätevä kahva. GetUpBall vahvistaa keskivartalon, selän ja jalkojen lihaksia samalla kun sen päällä istutaan ja työskennellään. Toimistopallo on hauskannäköinen ja hyödyllinen arjen liikuttaja!

Mukana toimitetaan ilmapumppu.

Halkaisija 65 cm. Väri musta, sininen vetoketju.

Takuu 1 vuosi.

Hintoihin lisätään toimituskulut. Tarjoushinnat ovat voimassa 30.9.2019 asti.

www.selkakauppa.fi

Aktivoi itsesi työpäivän aikana elastisella Gymba aktivointilaudalla Paranna työhyvinvointiasi Gymba-aktivointilaudan avulla istuminen vähenee ja seisominen on mukavampaa.

Gymban patentoidun elastisuuden ansiosta saat monipuolista liikuntaa työpäivän aikana.

Verenkierto ja aineenvaihdunta aktivoituvat, ryhti paranee, lihaksesi vahvistuvat ja keho voi paremmin. Kaloreita palaa monikertainen määrä istumiseen ja passiviseen seisomiseen verrattuna. Ja mikä parasta – Gymba on Suomessa 100 %:sti kehitetty ja valmistettu. Gymba sopii kaikille, niin toissä kuin kotonakin.

Aktivointilauta GYMBA

149:-

vihreä, grafiitti, oranssi, harmaa, sininen, roosa

norm. hint. 179:alv 24%

MADE IN FINLAND

Työhyvinvointiratkaisut toimistoon ja etätyöhön Mukavuutta seisomatyöhön GetUpMat aktiivimatto on miellyttävän tuntuinen ja tekee seisomatyöstä mukavampaa. Hyvin tasapainotettu pehmeys stimuloi mikroliikettä, joka lisää verenkiertoa ja lievittää rasitusta ja särkyä.

Se on suunniteltu niin mukavaksi, että uupumuksen tunne häviää. Sitä voidaan käyttää mm. teollisuuden aloilla, kassoilla, lentokentillä, apteekeissa, pankeissa tai missä tahansa seisomatyössä.

Seisontamatto GetUpMat

68:-

tumman harmaa

norm. hint. 98:alv 24%

Tuotteita selkäsi parhaaksi www.selkäkauppa.fi

Matossa on kantokahva kuljetusta varten ja sen saa helposti roikkumaan vaikka pöydän reunaan tai koukkuun.