Issuu

3/2018 Irtonumero 7,-

Nuorten urheilijoiden selkäkipuihin apua järkevällä harjoittelulla

Luonto edistää terveyttä JOUSTAVUUTTA KEHOON KEPPIJUMPALLA

Laura Malmivaara:

Olen stressiselkä

LASTEN JA NUORTEN NISKAKIPUA HOIDETTAVA KOKONAISVALTAISESTI

TEMPUR Flexible -vuode 160x200 cm (norm. 2746€)

1999€

Tutkitusti tyytyväisimmät käyttäjät, best in test, paras selälle ja unelle, yli 75 000 terveydenhoitoalan ammattilaista suosittelee aitoa Tempuria, mm.

Alkaen hinta sisältää rungon mustalla huonekalukankaalla, sijauspatjan sekä 12 cm jalkasarjan.

TYYNYTARJOUS TEMPUR Ombracio-tyyny (norm. alk. 183€)

Tilaa uusi MAKSUTON kuvasto ja nukkumisergonomian opas www.tempur.com Sisältää paljon tietoa, käyttäjäkokemuksia ja fysoterapeuttien ohjeita! Symphony back

SELKÄLIITON JÄSENETU -tarjous

alk.

Symphony back

149€

Tarjous on voimassa 7.9.-4.11.2018 asti.

Tilaan seuraavat TEMPUR-tuotteet ilman muita kuluja

Selkäliitto maksaa postimaksun

(TEMPUR maksaa toimituskulut)

TEMPUR Flexible -vuodekokonaisuus 80x200 cm (1400 €)

999,50 €

160x200 cm (2746 €)

1999 €

90x200 cm (1453 €)

1149 €

180x200 cm (2906 €)

2298 €

sis. vuoderungon (2x90x200 cm) mustalla verhoilukankaalla, Tempur Original -sijauspatjan 7x180x200 cm, 118€ arvoisen jalkasarjan (12 cm korkea vaalea tai tummanruskea puu). Pääty myydään erikseen, hinta alkaen 590€.

TEMPUR Ombracio -tyyny 149€ (183€)

Olen jäsen Liityn jäseneksi

NIMI: OSOITE: PUH: TEMPUR-vuoteiden tilaukset myös puhelimitse: asiakaspalvelu puh. (09) 5868 360 2 Hyvä Selkä 3/2018 Katso mallit, koot ja hinnat www.tempur.fi

Selkäliitto ry Vastauslähetys Tunnus 5007981 00003 Helsinki

Pääkirjoitus Marjo Rinne

Myötätunnosta hyvinvointia

yvinvointimme on monen tekijän summa. Myötätunnon merkitys hyvinvoinnin tukena on viime aikoina ollut vahvasti esillä. Vaikeissa elämäntilanteissa ystävän tai yhteisön myötätunto voi auttaa selviytymään, mutta iloissa ja onnistumisissakin muiden myötätunnolla on vahvistava vaikutus. Omat selviytymiskokemukset lisäävät tunneyhteyttä muihin ja halua toimia heidän puolestaan. Kokemukset ja tunteet ovat tekijöitä, joita ei voi välttämättä konkreettisesti mitata, mutta jotka vaikuttavat vahvasti elämässämme. Myötätunto voidaan määritellä tietoisuudeksi havaita ja ymmärtää toisen henkilön tilanne ja tunnetila, ottaa toisen tarpeet todesta ja toimia hänen parhaakseen. Myötätunto on aitoa kohtaamista, pieniä arjen tekoja ihmiseltä ihmiselle, toisen kuuntelemista ja auttamista. Voimme kertoa selviytymistarinoita muille vastaavissa tilanteissa oleville henkilöille, jolloin ne voivat synnyttää kuulijallakin toiveikkuutta ja avartaa näköalaa omaan tilanteeseensa. Auttajallekin tämä voi olla voimaannuttava kokemus ja lisää omaa merkityksellisyyden tunnetta. Tutkimuksissa on havaittu, että myötätunto edistää yksilössä onnellisuuden ja pystyvyyden tunnetta, terveyttä sekä pidentää eliniän ennustetta. Myötätuntoa voi harjoittaa. Aivot nimittäin muokkaantuvat sitä mukaan, miten niitä käytetään. Kun käytämme aivojamme myötätuntoon, ne muuttuvat sen mukaan. Myötätuntoinen ihminen osaa asettua toisten ihmisten asemaan. Hän kuuntelee, ymmärtää ja havaitsee toisten tunnetiloja sekä elää niissä mukana. Aitoon myötätuntoon sisältyy muiden ihmisten erityisyyden ja yksilöllisyyden kunnioit-

taminen. Myötätuntoa on myös se, että välittää ja haluaa auttaa jopa tuntemattomiakin ihmisiä erilaisin teoin. Järjestötyö antaa mahdollisuuden toimia muiden hyväksi, ja moni meistä varmasti toimiikin myötätuntoa kuvaavien ominaisuuksien mukaan. Niiden avulla rakennamme yhteyttä toisiin ihmisiin ja saamme luotua yhteisöllistä voimaa. Omien selviytymistarinoiden ja kokemuksien perusteella voi auttaa myös muita selviytymään eteenpäin. Selkäliitto jäsenyhdistyksineen on toiminut jo 30 vuotta myötätunnon lähettiläänä ja kokemustoimijana. Kiitoksen tehdystä työstä ansaitsevat myös kaikki Selkäliiton paikallisyhdistysten jäsenet, jotka omilla aktiivisilla ja myötätuntoisilla tekemisillään ovat tavalla tai toisella kokemustoimijoita ja rohkaisevat omalla esimerkillään muita. Myötätunnon jakaminen muille on kuin taakan keventämistä, mutta myös ilon ja onnistumisen yhteistä kokemista. Marjo Rinne puheenjohtaja

Hyvä Selkä 3/2018

Sisältö 3/2018 3

Pääkirjoitus

Selän hyvinvoinnin resepti: lisää liikkuvuutta ja lempeyttä

Krooninen niskakipu vaatii kokonaisvaltaista hoitoa

Joukkuepallopeliä harrastavan nuoren selkäkipuja voidaan vähentää järkevällä harjoittelulla

Joustavuutta kehoon kepin avulla

16-17

12-13

Kuva: Nina Kellokoski

Tutkimustietoa

Luontoympäristö kansalaisten terveyden tukena

Ilo ja hyöty irti työmatkasta liikkuen

Minä ja selkä

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

Kuva: Pixabay

Hyvä Selkä – Selkäliitto ry:n jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 29. vuosikerta, ISSN 2323-9484. www.selkaliitto.fi, selkaliitto@selkaliitto.fi Julkaisija: Selkäliitto ry. Toimitus: Päätoimittaja Marjo Rinne, toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio, toimitussihteeri Pia Bilund. Taitto: Eepinen Oy, Jauri Varvikko, aineisto@eepinen.fi Painopaikka: Arkmedia, puh. 06 317 1515, Vaasa Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Kannen kuva: Eeva Soivio Tilaukset, osoitteenmuutokset, peruutukset sekä jäsenasiat: Toimistosihteeri Anna Santalahti, selkaliitto@selkaliitto.fi, 09 605 918. Tietosuoja: Lehti jaetaan Selkäliiton jäsenrekisterissä oleville henkilöille ja yhteisöille. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävissä Selkäliiton toimistossa. Henkilötietolain 26 ß:n ja 30 ß:n mukaiset yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina tai henkilökohtaisesti Selkäliiton toimistossa. Vastuut: Hyvä Selkä -lehti ja Selkäliitto eivät kanna ilmoitusten, tuotteiden tai palveluiden tuotevastuuta. Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa. Hyvä Selkä 4/2018 ilmestyy 16.11.2018. Aineistot Selkäliittoon 22.10.2018 mennessä hyvaselka@selkaliitto.fi. Vuosikerta (kestotilaus) 24 €, irtonumero 7 €.

Hyvä Selkä 3/2018

Toiminnanjohtajalta

Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki puh. 09-605918, selkaliitto@selkaliitto.fi www.selkaliitto.fi

Hallitus 2018 Marjo Rinne (pj) Kaarina Frosterus Sirpa Heikkinen (varapj) Pirjo Karlsson Sinikka Kilpikoski Leena Kämppi Sirpa Moilanen Eira Mäkitalo Teuvo Näätänen Kimmo Rundström Hanna-Maaria Tumelius

Toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi Tiedottaja Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi Toimistosihteeri Anna Santalahti 09 605 918 selkaliitto@selkaliitto.fi Selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola 050 465 7884 maria.sihvola@selkaliitto.fi Järjestö- ja liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi

Norsut ovat mahtavia TIEDÄTKÖ LAUSAHDUKSEN, jossa sanotaan, että ”Syö elefantti pala kerrallaan”? En pidä tästä sanonnasta alkuunkaan, koska pidän elefanteista ja haluan suojella niitä. Kerään jopa pieniä erilaisia elefanttikoriste-esineitä, joita minulla on lukuisia. Norsut ovat upeita ja suurimpia maalla eläviä nisäkkäitä. Ne kävelevät normaalivauhtia 3–6 kilometriä tunnissa, mutta pystyvät juoksemaan jopa 40 kilometrin tuntivauhtia. Eli aika hyväkuntoisiakin ovat! Mutta tuolla lausahduksella on siis sanomansa. Sitä käytetään silloin, kun on jokin suurempi tavoite elämässä. Tavoitteena oli olla esimerkiksi selän kuntoon saattaminen tai painonpudotus. Oikotietä maaliin ei ole. Lopputulosta ei voi saavuttaa heti vaan pikkuhiljaa pieniä tekoja tehden. Elefantti muuten painaa noin 3000–7000 kiloa. Olisi senkin syömisessä kerralla aikamoinen savotta! Jokainen päivä on täynnä pieniä päätöksiä niin syömisessä, liikkumisessa kuin levon määrässä. Ja useammin kuin uskommekaan, meillä on mahdollisuus valita toisin kuin ennen. Jos tahtoa on riittävästi, keinojakin löytyy! Jotta tavoitteeseen päästään, täytyy olla selkeä ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma, joka sisältää pieniä konkreettisia tekoja, joita jaksaa toteuttaa säännöllisesti ja pitkään. On myös oltava kärsivällinen ja ahkerakin. Laadi siis realistisia tavoitteita. Huomioi voimavarat, joita sinulla on käytettävissäsi. Tarvittaessa vaihda tai pilko tavoite pienempiin osiin. Pohdi myös, onko sinulla tarvittavia taitoja tavoitteen saavuttamiseksi. Jos ei ole, niin hanki niitä, esimerkiksi pyydä apua ystävältä tai ammattilaiselta, tai vaihda tavoitetta. Pysyvien tulosten todennäköisyys kasvaa laadukkaan tekemisen myötä. Itselle sopivia, omien arvojen ja tavoitteiden mukaisia tekoja tulee toteuttaa päivittäin. Tavoittele itsesi näköistä hyvinvointia. Jos selkä on kipeä, ei kannata vaatia itseltään liikaa. Kohtuullisten tavoitteiden asettaminen ja iloitseminen pienistäkin päivittäisistä onnistumisista on tärkeää. Elämän onnellisuus syntyy harvoin itsensä ruoskimisesta vaan konkreettisten ja itselle omilta tuntuvien tavoitteiden toteutumisesta. Osoita myötätuntoa ja rakkautta itseäsi ja selkääsi kohtaan. Lokakuisen selkäviikon sekä kansainvälisen selkäpäivän teemaksi onkin valittu ”Love your spine” eli Rakasta selkääsi. Lempeää syksyn alkua!

Kirsi Töyrylä-Aapio kirsi.toyryla@selkaliitto.fi PS. Lue lisää selkäviikosta ja maailman selkäpäivästä sivulta 9.

Selän hyvinvoinnin resepti:

Lisää liikkuvuutta ja lempeyttä Näyttelijä ja valokuvaaja Laura Malmivaara on saanut helpotusta selkävaivoihinsa fustrasta. Syynä selkäkipuihin ovat olleet stressi ja liikkumattomuus. Kivun yllättäessä täsmäapua tuovat tuolivenyttely ja hengittäminen selkään.

iikkuvaisen ja pitkäselkäisen Laura Malmivaaran alaselkä alkoi vaivata noin nelikymppisenä. Lasten myötä ja teatterityössä hän huomasi, että selkä joutui koville. Laura arvelee välttyneensä selkäkivuilta pitkään, koska liikkui nuorena paljon. - Lasten myötä olen joutunut miettimään kehon kannatusta ja syviä lihaksia. Jotta lapatuki ja korsetti pysyvät kasassa, se vaatii töitä. Ei ole helppoa olla pitkä ja hyvässä ryhdissä, Laura toteaa. Teatterityössä kova esitystahti takavuosina otti veronsa ja yhdessä vaiheessa Laura joutui menemään sairaalaan, kun ei pystynyt liikkumaan. Näyttelijän kokemat alaselkäkivut ovat liittyneet kehon käyttöön ja ryhtiin. - Teatterissa varsinkin tulee näyteltyä tuntitolkulla huonoissa asennoissa ja huonoilla kengillä. Esimerkiksi kerran selkäni meni jumiin, kun pidin lavalla korkokenkiä, joilla venkoilin rankani mutkalle illasta toiseen. Sitten tajusin, etten ole ollenkaan huoltanut alaselkääni. Lavalla ja kuvauksissa adrenaliinin määrä kehossa on niin iso, että kipua ei heti huomaa. Vasta viime vuosina Laura kertoo havahtuneensa aamuisiin selkäkipuihin. - Se oli hälytysmerkki. Jotain pitää tehdä.

Selkä ruotuun fustralla Laura on käynyt selkävaivojensa takia fysioterapeutilla ja saanut hyviä ohjeita se6

Hyvä Selkä 3/2018

län hoitoon. Hän on myös käynyt pilateksessa ja joogassa, mutta fustra on auttanut eniten. Fustra on harjoittelumuoto, jossa huomio on kehon virheasentojen korjaamisessa, liikkuvuuden parantamisessa ja keskivartalon vahvistamisessa. - Fustrassa opin asennon kokonaisvaltaista etsimistä. Tajusin millaisessa asennossa pitää olla ja miten jalkojen ja lantion linjaukset vaikuttavat selkään. Oman ryhdin löytyminen helpotti sekä selkä- että olkapääkipuja. Laura oppi myös ymmärtämään lapatuen ja sen treenaamisen merkityksen. Lisäksi fustra auttoi nopeatempoista naista rauhoittumaan, koska liikkeet tehdään hitaasti.

Ennaltaehkäisevä työ on tärkeintä.” - Esimerkiksi soudan kuntosalilla nykyisin ihan eri tavalla. Teen kaikki liikkeet todella huolellisesti ja hitaasti. Opin, ettei pidä tehdä nykimällä, vaan mieluummin rauhallisesti ja pidäkkeisesti. Ja vaikka liikkeet tehdään hitaasti, hiki valuu. Laura harmittelee, ettei ole voinut enää harrastaa fustraa, koska yksilöohjaus on kallista. - Omin päin tekeminen ei ole helppoa. Huomaan, että kehon asetukset alkavat palata ennalleen, jos harjoituksia ei tee säännöllisesti.

Täsmäapua tuolivenyttelystä Viime vuodet Laura sanoo tietoisesti työstäneensä selkäänsä. Esimerkiksi kävellessä hän yrittää saada lantion liikkeelle ja välttää kävelemästä peppu pitkällä, selkä notkolla, mitä hän usein tekee. Lantionhallintaa Laura on opetellut esimerkiksi tasapainolaudalla. Silloin kun kipu iskee, siinä eivät Lauran mukaan buranat auta. - Ne ovat vain hetken apu, enkä niitä ota. Jos selässä tuntuu kipua tai väsymystä, Lauralla on siihen helppo apu: tuolivenyt-

tely. Liikkeen vinkkasi selkäkivuista kärsinyt kaveri muutama vuosi sitten. Laura tekee liikettä päivittäin. - Se on maailman yksinkertaisin liike. Istutaan tuolilla, sitten kurottaudutaan kädet eteenpäin ja pää alas noin viideksi minuutiksi ja annetaan maan vetovoiman tehdä tehtävänsä. Kun asennossa on tarpeeksi kauan, selkä lämpiää. Samalla hengitellään selkään. Liike menee koko ajan alemmas. Liikkeen voi tehdä missä tahansa, eikä se maksa mitään. Tunne on ihana, kun selkä saa venyä omalla painollaan.

Liikkuvuus ennen kaikkea Kun aikoinaan Teatterikorkeakoulussa tehtiin rullauksia, Laura tuli alas ”lankkuna”. Selän joustavuus puuttui. Nykyään hän käy erityisesti kehonhuoltotunneilla, ei niinkään rasvanpolttojumpissa. - Liikkuvuus on mulle olennaisinta, sillä se vaikuttaa hyvinvointiin. Myös hengittely syvään on tärkeää ja käytän sitä apuna, kun oikein joudun pinnistelemään tai olen epämukavuusalueella, silloin meinaa unohtaa hengittää. Syvään hengittäminen auttaa myös selän liikkuvuuteen. Pitkistä venyttelyistä ja selkään hengittelystä Laura sai nauttia osallistuessaan Tanssi tähtien kanssa -ohjelmaan viime keväänä. Ohjelma oli Laurasta upea kokemus. - Tanssiminen oli ihan parasta selälle, en ole koskaan voinut niin hyvin. Koko rintakehä oli auki, asento kannateltu, alaselän tuki ja lantion asento hyvä. Tanssi toi aivan mahtavan liikkuvuuden, eikä koko aikana ollut mitään selkäongelmia. Lauran pari, tanssija Mikko Ahti aloitti treenit aina joogalla. - Mikolla oli siinä vissi perä. Jooga lämmitti kehon, ei tullut vammoja ja kroppa voi hyvin. Tanssinnälkäänsä Laura ruokkii tällä hetkellä kerran viikossa ryhmäliikuntatunnilla.

Stressi tuntuu selässä Jotkut ihmiset stressaavat vatsallaan, Laura kertoo olevansa stressiselkä. - Mulla stressi ja liikkumattomuus tuntuvat selässä. Jos aamulla herätessä ensim-

Laura Malmivaara, 44 • •

•

• •

mäinen liike on kivulias, silloin on pakko alkaa liikkua ja hellittää tahtia. Laura uskoo, että suurin syy hänen alaselkäkipuihinsa onkin ollut stressi. - Kun alan keskittyä selän hyvinvointiin, mielikin alkaa rauhoittua. Kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa on tärkeää, että eri osa-alueet ovat kunnossa. - On ihan yhtä tärkeää käydä vaikka terapiassa kuin hoitaa selkää, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ajattelen myös kuin kiinalaiset, että ennaltaehkäisevä työ on tärkeintä. Hyvä uni on ollut Lauralle vaikein hyvinvoinnin peruspilareista. Hän yrittääkin löytää nukkumisen mukavuutta. – Olen usein rauhaton nukkuja. Meillä on kotona kova soijapatja. Se on tuntunut hyvältä.

Selkä koetuksella kuvauksissa ja kuvatessa Näyttelijän työ on fyysistä ja kuvauksia voi olla myös yöaikaan. Laura kertoo, että syksyllä valmistuvan Bullets-tv-sarjan kuvaukset tehtiin yöllä. - Siinä menee unirytmi sekaisin. Kuvauspaikalla on paljon myös odottelua ja seisomista, ja joskus huomamatta tulee seisottua koko päivä. Sitten on selkä kipeä. Tänä syksynä näyttelijä-Lauraa työllistävät tv-sarjojen kuvaukset. Hänellä on rooli

esimerkiksi koulumaailmaan sijoittuvassa Kellot soi -sarjassa, joka tulee Ylelle. Lauralla on myös toinen ammatti, valokuvaaja. Hän on erikoistunut ihmisten muotokuviin. Aika kahden ammatin välillä jakaantuu nykyään aika lailla puoliksi. - Ammatit kulkevat sopivasti rinnakkain, kuvaaminen ja näytteleminen ovat samanlaista havainnoimista. Ihminen kiinnostaa minua sekä kuvaajana että näyttelijänä. Laura oli itse asiassa kiinnostunut kuvaamisesta jo ennen kuin hurahti näyttelemiseen, ja hänestä piti alun perin tulla valokuvaaja. Laura kertoo kuvaavansa ”ihan älyttömän huonoissa” asennoissa, joista ergonomia on kaukana. - Kun kuvaan, keskityn siihen enkä mieti yhtään, missä asennossa olen. Voin olla käsittämättömässä väännössä. Siinä tilanteessa menee niin tunteen mukana, että kipu iskee vasta jälkikäteen.

Aamu-uinteja ja lasten kuskausta Vapaa-ajallaan Laura ei harrasta mitään erityistä eikä kaipaa esimerkiksi ulkomaan reissuja, sillä onni löytyy arkisista asioista. Meren rannalla asuva Laura aloittaa päivänsä kesät talvet aamu-uinnilla miehensä kanssa.

Freelancenäyttelijä ja valokuvaaja Näytellyt mm. elokuvissa Levottomat, Kuutamolla, Vares – yksityisetsivä, FC Venus ja Lomasankarit. Tunnettu myös televisiosarjoista Samaa sukua, eri maata, Kotikatu, Irtiottoja, Lauran matkakuvia: Tukholma, Sorjonen, Presidentti ja Tanssii tähtien kanssa. Liikuntaharrastuksia mm. kehonhuolto, kuntosali ja kävely. Perheeseen kuuluu avopuoliso, kaksi tytärtä ja puolison tytär.

Olen stressiselkä” - Otamme kahvit laiturille ja käymme uimassa. Kun on hyvää seuraa ja hyvää kahvia, niin olen tyytyväinen. En tarvitse muuta, hyvää oloa hehkuva Laura tunnelmoi. Liikkumista on arjessa riittävästi, niin omaa liikuntaa kuin lasten menoja. - On niin paljon lapsia ja kuskattavaa. Perhe vie vapaa-ajan, eikä se haittaa ollenkaan. Se on tätä uusperheellisen arkea. Lisäksi Laura kertoo, että hänen työnsä on niin inspiroivaa, ettei tarvitse siihen oheen harrastuksia, jotka stimuloisivat. - Työssäni saan kirjoittaa, tanssia, laulaa ja leikkiä pukuleikkejä ihan riittävästi. Kun kysyn Lauralta Selkäliiton juhlavuoden teemasta, miten rakastaa selkäänsä, hän peräänkuuluttaa pehmeyttä. - Neuvoni itselle ja muille on: kääntele, vääntele ja hengittele selkä pehmeäksi. Me suomalaiset ollaan aika tunnollista suorittajakansaa, joten lempeätä lantionpyöritystä toivon lisää. Teksti: Pia Bilund Kuva: Heidi Reponen

Hyvä Selkä 3/2018

SELKÄLIITTO

VUOTTA

Missä menet, Selkäliitto? Selkäliiton 30-vuotisjuhlavuoden johdosta pyysimme liiton puheenjohtaja Marjo Rinnettä summamaan mennyttä sekä pohtimaan tulevaisuutta. Miten Selkäliitto on vuosien saatossa onnistunut tehtävässään? Järjestötoiminta on vahvistunut ja Selkäliitto on kehittynyt asiantuntevaksi, valtakunnallisesti tunnustetuksi järjestöksi. Jäsenmäärä kasvoi huimasti kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana, ja liitto on edelleen vahva tule-toimija. Toiminnan perusta on maan kattava paikallisyhdistysverkosto, jota liitto tukee yhdistystoiminnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Liitto toimii aktiivisesti, seuraa yhteiskunnallisia muutoksia ja tuo mediassa esille ajantasaista tietoa selän hyvinvoinnista ja hoidosta. Liiton toiminnassa on mukana eri alojen asiantuntijoita, kuten terveydenhuollon ja lääketieteen ammattilaisia, jotka vahvistavat liiton arvostusta luotettavana ja asiantuntevana järjestönä. Merkittävä saavutus on ollut saada tukea entisen Raha-automaattiyhdistyksen (nykyisin STEA) rahoituksena. Ilman sitä ei yhdistystoiminnan tukeminen, yhdistyskoulutusten järjestäminen, materiaalien tuottaminen ja jäsenlehden toimittaminen olisi ollut mahdollista. Upea saavutus oli 2000-luvun alussa Selkäneuvoja-hanke, joka vahvisti liiton roolia ja toimintaa. Hankkeelle oli silloin selvä tarve ja sen ansiosta saatiin selkäneuvojan erikoistumistutkinto kahteen ammattikorkeakouluun. Merkittävä uudistus oli myös Selkäkanava-projekti, jossa luotiin uusi verkkopalvelu luotettavan tiedon ja itsehoitoohjeiden välittämiseksi mahdollisimman monille. Selkäkanava.fi on osoittautunut tarpeelliseksi ja suosituksi. Millainen asema liitolla on tällä hetkellä järjestökentässä ja yhteiskunnassa? Selkäliitto on kansanterveysjärjestönä edelläkävijä, arvostettu ja itsenäinen toi8

Hyvä Selkä 3/2018

mija. Kiinnostus selkäasioihin on suuri ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy esimerkiksi liiton asiantuntijoiden esiintymisenä eri medioissa. Sote-maailma on tuonut liitolle uusia haasteita ja kumppanuuspyyntöjä. Liitolla on suora yhteys kenttään, jolloin on mahdollisuus välittää potilasnäkökulmaa terveydenhuollon toimijoille. Miltä liiton tulevaisuus näyttää? Selkäongelmat eivät ole hävinneet, vaikka niiden ehkäisemiseksi on tehty paljon, ja kuntoutus-, hoito- ja leikkausmenetelmät ovat kehittyneet. Ne eivät siis häviä yksistään ammattilaisten toimenpiteiden ansiosta. Väestötasolla selkäongelmia esiintyy kaikkina ikäkausina ja syyt voivat olla moninaiset. Tieto selän itsehoidosta ja selkävaivojen ehkäisystä on tärkeää. Jokaisen on hyvä vaalia itse selkänsä terveyttä. Selkäliitto tarjoaa siihen apua materiaaleillaan, Selkäkanavalla, median kautta sekä paikallisyhdistysten toiminnan kautta. Mitä liiton tulisi kehittää? Valtakunnallisena järjestönä liiton pitäisi näkyä maanlaajuisesti unohtamatta paikallisyhdistysten toimintaa. Kaikilla järjestöillä on haasteena jäsenhankinta sekä ihmisten sitoutuminen vapaaehtoistoimintaan. Erityinen kehittämisen kohde olisi, että nuoremmat ikäpolvet kokisivat järjestötoiminnan kiinnostavaksi ja innostavaksi. Tule-järjestöjen yhteistyön lisäksi pitäisi tehdä yhteistyötä esimerkiksi urheiluseurojen ja ammattioppilaitosten kanssa. Perus- ja erikoissairaanhoidon yksiköissä on kiinnostusta järjestöjen suomiin mahdollisuuksiin. Hoitava taho voisi ohjata selkänsä omatoimisesta hoidosta kiinnostuneet henkilöt yhdistystoimintaan,

Puheenjohtaja Marjo Rinne haluaa edistää paikallisyhdistysten tasavertaisuutta.

kun toiminnasta tiedotetaan. Kokemustoimijoita tarvitaan paikallisyhdistyksissä. Heidän rekrytoimistaan tukihenkilöiksi yhdistyksissä tulisi tukea. He voisivat tehdä myös yhteistyötä paikallisten terveydenhuollon oppilaitosten ja lääkärikoulutuksen kanssa. Mitkä seikat ovat keskeisiä liiton olemassaolon kannalta? Selkäliiton olemassaolon edellytys on jäsenet. Vaikuttamisen kannalta on tärkeää seurata aktiivisesti selkätutkimusten tuottamaa tietoa sekä pysyä muutenkin yhteiskunnallisesti ajan hermolla. Mitä asioita haluat edistää liiton puheenjohtajana? Selkäliitto auttaa eri-ikäisiä selkänsä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Haluan edistää paikallisyhdistysten tasavertaisuutta ja tukea paikallistason toimijoita arvokkaassa vapaaehtoistyössä. Vahvuutemme on yhdessä oleminen ja tekeminen.

Ajankohtaista

Selkäviikko

Selkäviikolla rakastetaan 15.-21.10.2018 selkää SELKÄVIIKKOA VIETETÄÄN tänä vuonna 15.–21. lokakuuta. Viikko ajoittuu perinteisesti maailman selkäpäivän yhteyteen, jota vietetään vuosittain 16. lokakuuta. Teemaviikolla tuodaan esiin selän terveyden ja hyvinvoinnin tärkeyttä sekä rohkaistaan ihmisiä pitämään huolta selästään ja pysymään aktiivisina. Selkäviikon ja kansainvälisen selkäpäivän teema on "Rakasta selkääsi" (”Love Your

Spine”). Teemalla kannustetaan ihmisiä huolehtimaan selästään ja suhtautumaan selkäänsä rakastavasti. Selän rakastaminen on myös Selkäliiton käynnissä olevan juhlavuoden teema: ”Rakasta selkääsi – se kannattaa. Sinua.” Selkäliitto täyttää marraskuussa 30 vuotta. Selkäviikolla paikalliset selkäyhdistykset eri puolilla maata järjestävät maksuttomia ja kaikille avoimia tapahtumia, esimerkiksi

luentoja ja selkäjumppaa. Selkäviikkoon ja maailman selkäpäivään voi osallistua myös sosiaalisessa mediassa jakamalla oman selkätapahtuman, -tarinan tai -kuvan tunnisteilla #rakastaselkääsi ja #selkäviikko tai kansainvälisillä hashtageilla #LoveYourSpine ja #WSD2018. Lue lisää selkäviikon tapahtumista nettisivuiltamme selkakanava.fi/selkaviikko.

Idea- ja koulutuspäivä

Osallistava liikuntaneuvonta selkäryhmissä Aika: Perjantai 12.10.2018 klo 8.45-16.00 Paikka: Aluekeskus Oltermanni, Oltermannintie 8, 00620 Helsinki Aihe: Osallistava iikuntaneuvonta selkäryhmissä. Päivän aikana kuullaan luento elämäntapamuutokseen motivoitumista ryhmässä sekä tutustutaan aiheeseen myös hanke-esittelyn ja työpajan tiimoilta. Päivän aikana tutustutaan myös kävelyfutikseen. Tavoitteena on, että osallistuja saa työkaluja ryhmämuotoiseen liikuntaneuvontaan sekä ideoita oman yhdistyksensä liikuntatoiminnan kehittämiseen. Koulutuspäivän ohjelma on Selkäliiton Koulutukset-sivulla selkakanava.fi/koulutukset. Kohderyhmä: Koulutuspäivä on tarkoitettu selkäyhdistysten liikuntaryhmien ohjaajille ja liikuntavastaaville. Koulutukseen voivat osallistua myös muut liikunnan ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset. Hinta: Koulutus on maksuton selkäyhdistysten liikuntaryhmien ohjaajille ja liikuntavastaaville. Ulkopuolisille koulutuspäivän hinta on 110 euroa. Hinta sisältää koulutusmateriaalin ja kahvit. Peruutusmaksu: Jos joudut peruuttamaan osallistumisesi, tee se hyvissä ajoin. Jos peruutus tapahtuu 5.10.2018 jälkeen, laskutamme puolet koulutuksen hinnasta. Jos ilmoittautunut jää saapumatta, perimme osallistumismaksun kokonaan. Ilmoittautuminen 28.9.2018 mennessä: https://fi.surveymonkey.com/r/ideapaiva121018 Lisätiedot: järjestö- ja liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen, hanna.kaariainen@selkaliitto.fi tai puh. 040 553 1941

#tosimiehenselkätreeni

VIDEOITA TOSIMIEHILLE Mistä selkäkivut johtuvat, miten suhtautua kipuun, millainen harjoittelu ja ravitsemus on hyväksi selälle? SELKÄLIITTO ON julkaissut neljä videota Tosimiehen selkätreeni -teemalla. Videoiden aiheina ovat selkäkivut, kipu ja mieli, kehon hallinta ja harjoittelu sekä ravitsemus. Asiantuntijoina videoilla ovat Selkäliiton asiantuntijaryhmän jäsenet fysiatri Harri Hämäläinen ja erikoispsykologi Tage Orenius sekä työ- ja urheilufysioterapeutti Jari Tissari ja ravitsemusterapeutti Jan Verho. Videot ovat katsottavissa Selkäliiton Jumppakissa-kanavalla Youtubessa. Liitto on julkaissut aiemmin Tosimiehen selkätreeni -oppaan, jossa kerrotaan selkäkivun riskitekijöistä ja motivoidaan miehiä liikkumaan, lisäksi opas sisältää harjoitusohjeita. Lisätietoa Tosimiehen selkätreeni -aiheesta löytyy verkkosivulta selkakanava.fi/ tosimiehen-selkatreeni

Hyvä Selkä 3/2018

Asiantuntija-artikkeli

Krooninen niskakipu vaatii kokonaisvaltaista hoitoa Pitkittynyttä niskakipua potevaa lasta tai nuorta tulisi hoitaa kokonaisvaltaisesti – pelkkiin fyysisiin kuormitustekijöihin puuttuminen harvoin riittää. TUKI- JA LIIKUNTAELINKIPUJA, joiden taustalta ei löydy tutkimuksissa mitään vakavaa syytä tai erityistä sairautta, ovat yleisiä. Tällaisia kipuja esiintyy luultua yleisimmin jo alakouluikäisillä lapsilla. Yli kolme (tai kuusi) kuukautta kestänyttä jatkuvaa tai tiheästi toistuvaa kipua kutsutaan krooniseksi. Lapsuudessa tai nuoruudessa koettu krooninen kipu ennustaa kipua myös myöhemmin elämässä. Niskakipu on lasten ja nuorten yleisin tuki- ja liikuntaelinkipu: viikoittaisia oireita on jo noin 15 %:lla esimurrosikäisistä tytöistä ja pojista. Murrosikään tultaessa niskakipuilijoiden joukko lisääntyy niin, että jo joka toinen tyttö ja joka kolmas poika raportoi tutkimuksissa viikoittaisista niskakivuista. Enemmistöllä heistä on samanaikaisesti myös muita kipuja, yleisimmin selkä- ja alaraajakipuja, mutta myös pää- ja vatsakipuja. Kaksostutkimusten perusteella geneettisillä tekijöillä on varsin suuri merkitys esimurrosikäisen niskakipua selittävänä tekijänä. Nuorten terveystapatutkimustulosten perusteella viikoittain niskan ja selän alueen yhdistelmäkipua potevien joukko on lisääntynyt tasaisesti 1990-luvulta lähtien. Valtaosalla oireet ovat kuitenkin luonteeltaan vaihtelevia ja itsestään väistyviä. Suomalaisen seurantatutkimuksen perusteella kuitenkin 5 %:lla niskakivut ovat intensiivisiä ja kroonisia jo esimurrosiästä lähtien aiheuttaen pitkäaikaista kärsimystä ja

”

Nuoruusiän niskakipu ennustaa aikuisiän niskakipua ja työkyvyttömyyttä.”

Hyvä Selkä 3/2018

Kuva: Dollarphotoclub

toimintakyvyn laskua – ei pelkästään nuorelle itselleen vaan usein myös hänen perheelleen. Nuoruusiän niskakipu ennustaa aikuisiän niskakipua ja työkyvyttömyyttä. Näin ollen on selvää, että lapsen ja nuoren pitkittyvää niskakipua tulisi ehkäistä ja hoitaa – mutta miten?

Tutkimustulokset eivät tue nykyisiä hoitokäytäntöjä Lapsilla ja nuorilla pitkittyneet niskakivut ajatellaan useimmiten johtuvan erilaisista liiallista niska-hartialihasten jännittyneisyyttä aiheuttavista fyysisistä kuormitustekijöistä, kuten huonosta ryhdistä tai istuma-asennosta, liiallisesta kännyköiden ja tietokoneiden käytöstä, painavan koululaukun kantamisesta sekä yleisesti liian vähäisestä liikunnan määrästä. Tavallisesti myös hoitotoimet kohdistetaan liiallisen niska-hartia-alueen lihasjännityksen laukaisemiseen sekä ennaltaehkäisy mahdollisiin fyysisiin kuormitus-

tekijöihin kehottamalla venyttelemään kipeitä lihaksia, käymään hieronnassa, harrastamaan säännöllisesti liikuntaa, seisomaan ja istumaan ryhdikkäästi, hankkimaan ergonomisia pulpetteja ja istuimia, vähentämään kännykän ja tietokoneen käyttöä, valitsemaan koululaukuksi olkalaukun sijaan reppu jne. Nykyinen tutkimusnäyttö ei kuitenkaan anna kovinkaan paljon tukea näille uskomuksille ja hoitokäytännöille tai näyttö on vähintäänkin ristiriitaista. Hyvänlaatuisia seurantatutkimuksia tarvitaankin edelleen lisää. Oman kliinisen kokemukseni perusteella lapsen ja nuoren nimenomaan jo kroonistuneen niskakivun hoidossa lihasjännitystä laukaisevat hoidot helpottavat, mutta yleensä vain hetkellisesti, jos sitäkään. Myöskään pelkkien yllä lueteltujen arjen fyysisten kuormitustekijöiden huomioiminen ei useinkaan riitä oireettomuuden saavuttamiseksi, vaan tarvitaan kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa – moniam-

Asiantuntija-artikkeli

”

Psykososiaalisten stressitekijöiden, mielialaoireiden, riittämättömän tai huonolaatuisen unen sekä muiden pitkittyneiden kiputilojen yhteydestä lasten ja nuoren niskakipuun on varsin vahva näyttö.”

matillista arviointia ja hoitoa bio-psykososiaalisessa viitekehyksessä. Miksi näin?

Kivunsäätelystä on kirjoitettu aiemmin Hyvä Selkä -lehdessä 4/2017.

Stressi ja uniongelmat häiritsevät kivunsäätelyjärjestelmän toimintaa

Pahimmillaan krooninen kipu johtaa toimintakyvyn romahtamiseen

Tutkimusnäyttö erilaisten psykososiaalisten stressitekijöiden, mielialaoireiden, riittämättömän tai huonolaatuisen unen sekä erilaisten muiden pitkittyneiden kiputilojen yhteydestä lasten ja nuoren niskakipuun on varsin vahva. Samat tekijät näyttävät myös ennustavan niskakivun ilmaantumista alun perin oireettomille nuorille ja myöskin niskakivun kroonistumista. Miten tämä on selitettävissä? Toiminnallisten aivokuvantamismenetelmien käyttöönotto kivuntutkimuksessa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on mullistanut käsityksemme kroonisesta kivusta: Kipu on aivoissa ja näkyy niiden toiminnallisina ja rakenteellisina muutoksina. Nykytietämyksen mukaan kivun kroonistumisessa keskeistä roolia näyttelee aivoissa ja selkäytimessä sijaitsevan monimutkaisen kivunsäätelyjärjestelmän poikkeava toiminta. Puhutaan, että hermosto herkistyy. Tällöin normaalisti kivuton liike tai ihon koskettaminen voidaan kokea kipuna. Samanaikaisesti voi kehittyä herkkyyttä muillekin aistimuksille, kuten äänille tai hajuille. Aivot ovat niin ihmeelliset, että jopa ajatus, jokin tunnekokemus tai vain kivuliaan asian katselu voi laukaista kipukokemuksen. Tällaisen kivunsäätelyjärjestelmän toimintahäiriön syntyyn vaikuttavia kaikkia tekijöitä eikä mekanismeja vielä tarkasti tunneta, mutta psykososiaalinen stressi, negatiiviset tunnetilat (kuten pelko, ahdistus ja masennus), unen ongelmat ja aiemmat kipukokemukset yhdessä geneettisten tekijöiden kanssa näyttävät olevan myötävaikuttamassa sen syntyyn.

Krooninen kipu ei useinkaan näy päälle. Niskakipua potevan lapsen tai nuoren kaularangan kuvantamistutkimuksissa ei yleensä nähdä kipua selittävää kudosvauriota ja laboratoriotutkimuksetkin ovat täysin normaalit. Lääkäri ajattelee usein, että hyvä näin – kivun taustalta ei löytynyt mitään vakavaa tai eritystä sairautta. Hänellä ei ehkä varatun vastaanottoajan puitteissa ole aikaa selittää enempää. Tällainen tilanne on onneton kroonisesta kivusta kärsivälle – syntyy kokemus, ettei hänen kipuaan oteta todesta, mikä puolestaan lisää ahdistusta ja pelkoa – myöskin epäilyjä siitä, että jotakin vakavaa on jäänyt huomaamatta. Kroonisesti kipuileva lapsi tai nuori kokee yleensä olevansa myöskin ainoa ja jotenkin ikätovereistaan poikkeava ollessaan jatkuvasti kipeä. Nuoret kun eivät yleensä puhu toisilleen kivuista. Lisäksi nuori saattaa joutua todistelemaan kipujaan koulussa ja harrastuksissaan, jopa kotonakin. Sen sijaan, että pitkittyneestä kivusta kärsivä lapsi tai nuori perheineen saisi asianmukaista tietoa kroonisesta kivusta jo ensimmäiseltä kohtaavalta terveydenhuollon toimijalta ja lähtisi sen myötä ns. kuntoutumisen tielle, vanhemmat vievät lasta lääkäriltä ja hoitajalta toiselle etsien syytä ja apua kivuille – mutta kuitenkaan saamatta sitä. Jossain kohtaa joku saattaa ehdottaa psykologin tapaamista tai psykiatrista arviota, mikä nuoresta tuntuu usein loukkaavalta, jopa rangaistukselta. Tämä onkin mielestäni täysin ymmärrettävää, mikäli samassa yhteydessä ei käydä keskustelua psykologisten tekijöiden ja kivun välisistä yhteyk-

sistä. Syntyy helposti ns. negatiivisten tapahtumien noidankehä, joka pahimmillaan johtaa perheen toimintakyvyn romahtamiseen. Lapsi ei pysty kivuiltaan käymään koulua ja vanhempikin joutuu jättäytymään pois työelämästä lasta auttamaan.

Hyvä paranemistaipumus jopa vuosia kestäneistä kivuista Lasten ja nuorten niskakivut ovat siis varsin tavallisia. Useimmiten ne helpottuvat itsestään muutamassa päivässä tai viikossa. Toistuvista niskakivuista kärsivä ohjataan yleensä fysioterapeutin vastaanotolle, jossa arvioidaan ryhtiä, lihastasapainoa ja mahdollisia fyysisiä kuormitustekijöitä. Joskus myös purentaelimistön ongelmien havaitseminen ja hoito voi tuoda ratkaisevan avun niska-pääkipuihin. Mikäli edellä mainituista hoidoista huolimatta tilanne ei etene suotuisaan suuntaan, tarvitaan kokonaisvaltaisempaa arviota ja kuntoutusta. Asiaan vihkiytyneitä toimijoita tälle alalle kaivataan lisää. Kroonista kipua potevan lapsen tai nuoren on yleensä aluksi vaikeaa tunnistaa ja ymmärtää erilaisten psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden, unen tai ajatusmallien yhteyttä kipuun – hän saattaa aluksi jopa suuttua, kun näistä asioista kysellään. On kuitenkin tärkeä uskaltaa kysyä, mutta tällöin kysyjällä on myös oltava aikaa ja vastauksia. Lapset ja nuoret imevät tietoa, ovat aikuisia valmiimpia tarkastelemaan ajatuksiaan ja toimintatapojaan sekä tekemään niihin tarvittavia muutoksia. Heillä on ihmeellinen kyky parantua jopa vuosia jatkuneista vaikeista ja toimintakykyä rajoittaneista kivuista. Minna Ståhl LT, fysiatrian erikoislääkäri, kliininen opettaja Helsingin yliopisto, TAYS Lasten ja nuoren kipupoliklinikka, Fysiatrinen osaamiskeskus Prima Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Hyvä Selkä 3/2018

Asiantuntija-artikkeli

Joukkuepallopeliä harrastavan nuoren selkäkipuja voidaan vähentää järkevällä harjoittelulla Nuorten urheilijoiden selkäkivuilla on tapana uusiutua, ja selkäkivut nuorena altistavat selkäkivuille myös aikuisuudessa. SELKÄKIPUJEN ESIINTYVYYS ja niiden vaikutukset harrastamiseen ja suorituskykyyn eri lajeissa vaihtelevat. Ilman äkillistä vammaa alkaneet selkäkivut ovat nuorilla pallopelien harrastajilla yleisiä. Esimerkiksi nuorilla 12-21-vuotiailla 44 %:lla salibandyn ja 62 %:lla koripallon pelaajista oli ollut selkäkipuja edellisen vuoden aikana. Harjoittelua häiritseviä selkäkipuja oli seurantatutkimuksessa 13 %:lla pelaajista. Suurin osa näistä selkäkivuista alkoi hiljalleen, ilman selkeää vammatilannetta ja yli yksi kolmasosa aiheutti jopa yli 29 päivän poissaolon normaalista harjoittelusta ja peleistä. Normaalin harrastamisen lisäksi selkäkivut häiritsevät myös vapaa-ajan aktiviteetteja ja jopa koulunkäyntiä. Niiden on myös todettu vaikuttavan urheilijan suorituskykyyn, aiheuttavan lihastoiminnan häiriöitä vielä kivun päätyttyä ja altistavan myös esimerkiksi alaraajojen vammoille. Nuorella urheilijalla harjoittelua häiritsevä kipu saattaa vaikuttaa myös negatiivisesti mielialaan, uneen sekä identiteettiin.

Harjoittelua häiritsevät selkäkivut yleisiä nuorilla palloilijoilla Joukkuepallopeleissä selkäkivuille altistavia tekijöitä on tutkittu vain vähän, mutta esimerkiksi aiempi selkäkipu altistaa uusille selkäongelmille. Yleisesti nuorilla pskysososiaaliset tekijät ovat yhteydessä 12

Hyvä Selkä 3/2018

selkäkipuihin ja esimerkiksi käytöshäiriöt, masennus ja ahdistus, voivat altistaa selkäkivuille. Joidenkin tutkimusten mukaan tytöt raportoivat selkäkipuja enemmän, mutta joidenkin tutkimusten mukaan urheiluseurassa urheilevat pojat olisivat suuremmassa riskissä selkäkivuille. Selkäkipujen riski lisääntyy iän myötä. Esimerkiksi nuorilla jalkapalloilijoilla huomattiin selkäkipujen olevan merkittävästi yleisempiä U15-ikäryhmällä verrattuna nuorempiin U13- ja U12-ikäryhmiin. Elintavoista tupakoinnin on todettu lisäävän selkäkipujen riskiä, painoindeksin suhteen tulokset ovat ristiriitaisia ja esimerkiksi suosittujen syntipukkien eli ryhdin tai koululaukun painon yhteydelle selkäkipuihin ei ole tieteellistä näyttöä. Huomionarvoista on, että vanhempien käytöksellä ja kokemuksella kivusta on merkitystä nuoren kivun kokemukseen ja koettuun kivun haittaan.

Selkäkivun syyt moninaisia Selkäkipu onkin oikeastaan oire, eikä vamma tai sairaus, sillä jos mietitään selkäkivun syytä, mahdollisuuksia on monia. Usein kyse ei suinkaan ole vakavasta vammasta tai sairaudesta, vaan suurin osa selkäkivuista on niin sanotusti epäsesifejä eli patoanatomista syytä ei voida varmuudella sanoa. Kipu saattaa aiheutua kudosvammasta, joka aktivoi lihaksissa ja jänteissä olevia kipureseptoreita. Psykososiaaliset tekijät, kuten unen laatu, stressi ja ahdistus saattavat vaikuttaa reseptoreiden toimintaan eli esimerkiksi väsyneenä reseptoreiden aktivoitumiskynnys saattaa olla alentunut. Toisaalta kipureseptoreiden toiminta saattaa häiriintyä myös jostain tuntemattomasta syystä ilman selkeää kudosperäistä tai neuropaattista syytä, tai kivulle ei muuten löydetä selitystä. Kipu ei siis automaattisesti tarkoita kudosvammaa eikä kudosvamma kipua.

Selän rakenteelliset muutokset ovat yleisiä jo nuorilla, oli heillä selkäkipuja tai ei. Akuutti traumaattinen selkäkipu saattaa kuitenkin altistaa rakenteellisille muutoksille nuoren selässä. Kasvavan nuoren selkä saattaa olla alttiimpi muutoksille etenkin kasvupyrähdyksen aikana. Siitäkin huolimatta, että muutoksia on myös oireettomilla, saattavat tietynlaiset muutokset, kuten välilevymuutokset ja spondylolisteesi (nikaman siirtymä), osittain selittää nuorten selkäkipuja. Esimerkiksi nuorten jalkapalloilijoiden kohortissa spondylolyysi (nikamakaaren höltymä) raportoitiin olevan 4,2 %:lla selkäkipuisista. Joten vaikka selkäkivut usein ovat epäspesifejä, on hyvä muistaa, että osalla kivun taustalla saattaa olla rakenteellinen muutos tai vamma.

Nuoren kehitystahti ja kokonaiskuormitus hyvä huomioida harjoittelussa Selkäkivut ovat monen tekijän summa ja aina selkeää syytä kivuille ei löydetä, mutta silti ei kannata heittää hanskoja tiskiin. Tutkimusten mukaan nuorten pallopelien harrastajien on mahdollista vähentää selkäkipujen ilmaantumista järkevällä harjoittelulla. Esimerkiksi alun

”

Vanhempien käytöksellä ja kokemuksella kivusta on merkitystä nuoren kivun kokemukseen ja koettuun kivun haittaan."

Asiantuntija-artikkeli

mautua ei motivoi tarpeeksi, kannattaa huomioida myös ennaltaehkäisevä harjoittelun positiivinen vaikutus suorituskykyyn. Lisäksi loukkaantunut pelaaja vaikuttaa koko joukkueen menestykseen. Vammoja ehkäisevä harjoittelu kannattaa siis ottaa osaksi rutiineja. Esimerkiksi FIFA 11+ -ohjelman harjoitteita tulisi tehdä alkulämmittelynä noin 20 minuutin ajan ennen jokaista harjoitusta.

Yhteenveto

Kuva: Pixabay

perin jalkapalloilijoille suunnitellun FIFA 11+ -ohjelman on huomattu olevan tutkitusti tehokas vähentämään vammoja useissa eri joukkuepalloilulajeissa, mukaan lukien keskivartalon vammat ja alaselkäkipu. FIFA 11+ -ohjelma koostuu alkulämmittelynä tehdyistä harjoitteista, joiden ydin on asennon- ja liikkeenhallinta, tasapaino, räjähtävyys ja ketteryys. Ohjelma sisältää juoksuharjoitteita, kontrolloidun pelaajakontaktin harjoittelua, tasapainon, räjähtävyyden ja ketteryyden harjoittelua sekä lihaksia aktivoivia alaraajojen ja keskivartalon asennon ja liikkeen kontrollin harjoitteita. Liikkeen ja asennon kontrollin harjoittelulla tarkoitetaan harjoitteita, joissa pelaaja keskittyy liikkeen laatuun (esimerkiksi polven linjaus ja selän keskiasento). Siitä huolimatta, että harjoittelussa painotetaan keskiasennon hallintaa, ei esimerkiksi selän liikuttelua ja pyöristämistä pidä pelätä tai erityisesti välttää. Kivun pelko saattaa lisätä riskiä selkäkivulle. Kasvavien nuorten harjoittelussa on hyvä huomioida, että sama harjoittelun määrä ja kuormitus eivät sovi kaikille, sillä jokainen kehittyy omaan tahtiinsa. Kasvupyrähdyksen aikana pehmytkudokset (lihakset ja nivelsiteet) ja luiset rakenteet kehittyvät eri tahdissa, mikä saattaa altistaa myös selkäkivuille. Nuorten

harjoittelussa on myös hyvä huomioida, että nopea kuormituksen lisääntyminen saattaa altistaa selkäkivuille. Muun muassa nuorilla jalkapalloilijoilla huomattiin, että selkäkipujen ilmaantuvuus kasvoi harjoittelutaukojen jälkeen ja päivän mieliala ja kuormitus (harjoitteluaika ja koettu intensiteetti) olivat yhteydessä vammautumiseen. On siis tärkeää lisätä harjoittelun kuormitusta progressiivisesti taukojen tai muista syistä johtuvan jakson jälkeen, jolloin harjoittelua ei ole ollut tai sitä on ollut vähän. Lisäksi elämän kokonaiskuormitus kannattaa huomioida myös nuorten harjoittelussa, koska myös nuorilla urheilijoilla stressin on huomattu olevan yhteydessä selkäkivun keston pitkittymiseen ja riskiin vammautua. On siis tärkeää huomioida urheilijat yksilöinä, myös joukkuelajeissa.

Selkäkivut ovat siis yleisiä jo nuorilla urheilijoilla. Mahdollisia syitä selkäkipujen taustalla on monia, ja usein syy on epäspesifi. Selkäkipujen ja niiden uusiutumisen ennaltaehkäisyssä on hyvä huomioida pelaajan sekä lähipiirin asenne, sillä kivun pelko ja tarkkailu ei ole hyödyllistä. Nuoren kohdalla tulee huomioida yksilöllinen kokonaiskuormitus eli harjoittelun määrä, koettu intensiteetti ja muut urheilun ulkopuolisen elämän haasteet. Taukojen jälkeen harjoittelua kannattaa lisätä hiljalleen, eikä suoraan palata vammaa tai taukoa edeltäneeseen tilanteeseen. Harjoitteluun kannattaa lisätä harjoitteita, joissa korostetaan liikkeen ja asennon kontrollin harjoitteita ja monipuolista liikkumista. Joukkuepalloilulajeihin kannattaa katsoa mallia esimerkiksi FIFA 11+ -ohjelmasta, johon voi tutustua esimerkiksi osoitteessa www.yrsa. ca/pdf/Fifa11/11plus_workbook_e. pdf ja lapsille suunnattu FIFA 11+ Kids https://footballmed.net/cdn/ footballmednet/11+kids-manual.pdf. Marleena Rossi TtM, ft ja tohtoriopiskelija

Säännöllinen harjoittelu vähentää vammariskiä Jotta mikään harjoittelu olisi tehokasta, on harjoittelun oltava säännöllistä. Tämä pätee myös harjoittelussa, jolla pyritään selkäkipujen ja muiden urheiluvammojen ehkäisyyn. Tutkimusten mukaan vammariski väheni eniten niillä pelaajilla, jotka tekivät harjoituksen useimmin. Jos huomattavasti pienempi riski vam-

Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Hyvä Selkä 3/2018

Lukunurkka Lukuvinkki tosimiehelle

Väkevä elämä - Viisaampi mieli, vahvempi keho TREENI, RAVINTO JA ELÄMÄNTAVAT muodostavat terveyden ja suorituskyvyn perustan. Jokaisen tulisikin löytää omille arvoilleen sopivat toimintamallit liikkumiseen, syömiseen ja elämäntapoihin. Tekemistä ei pidä olla niin paljon kuin on mahdollista, vaan niin vähän kuin on tarpeen. Elämästä tulisi karsia kaikki turha pois ja luoda konkreettinen, selkeä ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma arjen parantamiseksi. Kannattaa tehdä yksinkertaisia ja pieniä asioita säännöllisesti ja pitkään. Muulle maailmalle voi jättää tilaa vain sen verran kuin itse haluaa. Jokainen määrittelee itse viikkokalenterinsa sisällön. Elämä ei koostu periaatteista vaan omista prioriteeteista! Väkevä elämä – viisaampi mieli, vahvempi keho -kirja tarjoaa tuloksia tuottavia treeniohjeita, tasapainoisen tavan suhtautua syömiseen ja elämäntapoihin ja tietoa siitä, kuinka saa enem-

män tuloksia siis vähemmällä vaivalla. Kun oman elämän mielekkyys lisääntyy, syntyy myönteinen oravanpyörä – paremman ajattelun avulla voi synnyttää parempaa tekemistä ja saada elämästä enemmän irti. Voimaharjoitteluvalmentaja ja hyvinvointialan yrittäjä Joni Jaakkolan ohjeista jokaisen on mahdollista löytää fyysistä ja henkistä suorituskykyään lisääviä asioita ja siten jaksaa paremmin arjessa. Jaakkolan mielestä päätös ilman deadlinea on vain hyvä aikomus. (KT-A)

Joni Jaakkola: Väkevä elämä. Tammi, 2017

Lukuvinkki tosimiehelle

Elinvoimaisen miehen kirja KIRJAA MAINOSTETAAN matkakertomukseksi miehen terveyteen, rakkauteen ja seksuaalisuuden ihmeelliseen maailmaan. Kirjassa halutaan tuoda näihin asioihin enemmän tietoisuutta ja ymmärrystä, ja sitä kautta kasvaa vahvemmaksi mieheksi, tasapainoisemmaksi isäksi sekä rakkaudellisemmaksi kumppaniksi. Matkan tarkoitus ei synny siitä, saavuttaako tavoitteen, vaan siitä millaiseksi polun kulkeminen miehen muuttaa. Kirjassa kysytään lukijalta, haluaako hän kasvaa vai jäädä paikalleen. Ei ole siis väärin jäädä siihen missä on. Valinta pitää tehdä kuitenkin todellisen halun ja toiveen kautta. Jos haluaa pysyä paikallaan, se on helppoa, koska silloin tarvitsee vain tehdä samoja valintoja, joita on tähänkin asti tehnyt. Mutta mahdollistaakseen muutoksen, miehen on muutettava asioita elämässään, joskus jopa lopullisesti. Usein ne ovat pieniä päätöksiä, mutta aluksi ne saattavat tuntua suurilta menetyksiltä. Etenkin silloin, kun samaistumme asioihin ja tarraudumme niihin kiinni koko

persoonallamme. Pakkomielteet ja riippuvuudet ovat usein samaistumista asioihin ja aineisiin. Vain irti päästämisen kautta on mahdollista oppia uutta. Kirjan ”vierailijoiden luvut” olisi ehkä voinut jättää pois, koska Teemu Syrjälän oma tapa kirjoittaa oli helppolukuista. Esimerkiksi mielestä hän kirjoittaa seuraavaa: ”Mieli on kuin laskuvarjo. Jotta se toimisi täydellisesti, on sen oltava auki. Jos se jää suljetuksi, sen elinkaari on rajallinen”. Ja ravinnosta: ”On tärkeää, millaisella asenteella syömme. Ei niinkään se, mitä syömme, vaan kuinka syömme. Parasta ruokaa on ruokaseura.” Kirja sopii lukukokemukseksi myös naisille. Se saattaa ehkä auttaa naisia ymmärtämään miehiä vieläkin paremmin. (KT-A)

Teemu Syrjälä: Elinvoimaisen miehen kirja. Otava, 2017

Putkirullaus – lihashuolto kuntoilijalle ja liikkujalle KOKENEEN FYSIOTERAPEUTIN Juha Parikan uutuuskirja tarjoaa lukijalle kattavan oppaan putkirullauksesta. Putkirullauksen välineinä ovat tässä kirjassa erilaiset putkimaiset rullat ja pallot, joiden avulla käsitellään tai rullataan kehon eri osia, niin lihaksia kuin lihaskalvojakin. Käsittelyiden perusteet pohjautuvat manuaaliseen terapiaan ja käsin tehtäviin hoitoihin, joita on tehty vuosikymmenien ajan. Kirjailijan mukaan rullailu auttaa palautumaan liikunnan aiheuttamista rasitteista ja sillä voi hoitaa kehon pitkittyneitä jumitiloja. Kirja jakautuu neljään eri kokonaisuuteen: Mihin tarkoitukseen rullaus sopii, mitä välineitä on tarjolla ja kenelle rullaus sopii. Mukana on myös laaja liikepankki ohjeineen. Kuvat ja liikkeet ovat esitetty selkeästi ja ymmärrettävästi niin, että kotikuntoilijakin saa suoritustekniikasta selkeän kuvan. 14

Hyvä Selkä 3/2018

Parikan mielestä jokaisen liikkujan kannattaa oppia hyödyntämään erilaiset helpot menetelmät oman kehon hoidossa, ja opetella itselle sopivat tavat ja rutiinit liittyen liikuntaan ja urheiluun. Jos kirjassa esitellyt hoitotavat ja välineet auttavat lukijaa liikkumaan paremmin, helpommin ja huoltamaan kehoa, niin silloin kirjasta on ollut Parikan mukaan hyötyä lukijalleen. Kirja sopii kaikille terveydestään kiinnostuneille ja erityisesti liikunnan harrastajille. (HK)

Juha Parikka: Putkirullaus – lihashuolto kuntoilijalle ja liikkujalle. Fitra, 2018

KEPPIJUMPPA

– helppoa, monipuolista ja tehokasta! KEPPIJUMPPA ON monipuolista liikuntaa, joka sopii kaikenikäisille. Jumppakepiksi käy vaikkapa harjan- tai mopinvarsi tai esimerkiksi kävely- tai hiihtosauva. Keppijumppa ei ole myöskään aikaan tai paikkaan sidottua, vaan sitä voi tehdä missä ja milloin vaan. Keppijumppa soveltuu moneen tarkoitukseen ja jokainen voi jumpata oman kunnon ja tavoitteiden mukaisesti. Rauhallisemmalla keppijumpalla voi kehittää muun muassa kehonhallintaa ja tasapainoa sekä parantaa liikkuvuutta ja ryhtiä. Reipastahtisempi keppijumppa kohottaa myös lihaskuntoa ja parantaa koordinaatiokykyä. Keppiä voi hyödyntää myös voimaharjoittelun liiketekniikoiden opettelussa, sillä se mahdollistaa kehon liikeratojen moni-

puolisen harjoittamisen ja auttaa liikkeiden hahmottamisessa. Kun liikkeiden suoritustekniikat alkavat sujua puhtaasti kepillä, voi siirtyä turvallisesti tankoharjoitteluun ja lisätä hiljalleen tankoon myös painoja. Keppi on hyvä apuväline myös taukojumppaan tai esimerkiksi alkulämmittelyyn liikeratojen avaamiseksi ja verenkierron vilkastuttamiseksi. Keppijumppa käy myös palauttavasta harjoitteesta, sillä kevyt pumppaava liike palauttaa lihaksia harjoituksen päätteeksi.

Kokeile keskiaukeaman keppijumppaa! >>>

Tarkista selän asento kepillä OMAN SELÄN ASENNON voi tarkistaa laittamalla kepin selän taakse pystysuoraan pitämällä kiinni kepin päistä. Kepin tulisi koskettaa takaraivoa, lapojen väliä ja ristiluuta, jos ryhti on hyvä. Keppi selän takana auttaa hahmottamaan selän luonnollisen asennon myös kyykistysliikkeessä, jolloin keppi koskettaa edelleen samalla tavalla. Tietoa hyvästä ryhdistä ja harjoituksia ryhdin parantamiseksi löydät Ryhdikäs selkä -oppaasta. Oppaan voi ladata maksutta Selkäliiton verkkosivulta ”Oppaita selän hoitoon”. Painettuja, maksullisia oppaita voi tilata liiton toimistosta (minimitilaus 10 kpl).

Kokeile myös keppijumppavideoita Keppijumppaohjeita lihastasapainon ja -voiman kehittämiseen sekä ryhdin parantamiseen on saatavilla myös videoina: Kehitä ryhtiäsi keppijumpalla osat 1 ja 2. Videot löytyvät Selkäkanavan Jumppaohjeita-sivulta ja Jumppakissan Youtube-kanavalta. Kuva: Anna Huovinen

Hyvä Selkä 3/2018

1. VARTALON KIERTO Seiso leveässä haara-asennossa, aseta keppi poikittain reisien etupuolelle ja ota leveä ote kepistä. Kierrä vartaloa heilauttamalla

2. PÄKIÖILLE NOUSU Seiso haara-asennossa, aseta keppi poikittain reisien etupuolelle ja ota leveä ote kepistä. Nouse hallitusti päkiöille ja hei-

Joustavuutta kehoon kepin avulla

3. MELONTA Aseta keppi hartioiden päälle ja ota leveä ote kepistä. Tee melontaliikettä ylävartalolla. Melo myös taaksepäin.

4. YLÄVARTALON KIERTO Aseta keppi hartioiden päälle ja ota leveä ote kepistä. Pidä lantio paikallaan ja kierrä ylävartaloa hallitusti puolelta toiselle. Kierrä

Keppi on hyvä apuväline esimerkiksi alkulämmittelyyn, liikkuvuus-, tasapaino- ja liiketekniikkaharjoitteluun sekä taukojumppaan. Nämä liikkeet on suunniteltu taukoliikunnaksi työpäivän lomaan tai vaikka alkulämmittelyksi ennen lenkille lähtöä tai lihaskuntoharjoittelua. Pidä kevyt ote kepistä. Tee liikkeet keskittyen.

6. KEPPIKYYKKY Aseta keppi selän taakse niin, että se on kiinni pään takana, lapojen välissä sekä ristiluussa. Kyykisty kallistamalla ylävartaloa eteenpäin lonkista ja työnnä pakaroita taakse. Kantapäät pysyvät lattiassa. Palaa pystyasentoon. Tee 10-15 toistoa.

lauta keppi samanaikaisesti vartalon etukautta ylös. Laskeudu alas ja palauta keppi samalla reisien päälle. Toista 10-15 kertaa.

Lisää jumppaohjeita selkakanava.fi

5. SIVUTAIVUTUS Ota leveä ote kepistä ja jännitä kevyesti keskivartalon lihaksia. Taivuta ylävartaloa hallitusti toiselle puolelle niin, että lantio pysyy paikallaan. Palauta ylävartalo rauhallisesti takaisin keskiasentoon ja tee sama toiselle puolelle. Toista 10-12 kertaa.

keppi reisien edestä taakse yläviistoon. Anna vastakkaisen jalan kantapään irrota lattiasta kierron mukana. Katse seuraa rennosti liikkeen mukana. Toista liikettä vuorotellen puolelta toiselle. Tee 10-15 toistoa.

7. TAKAREIDEN VENYTYS Aseta keppi pystyyn vartalon eteen ja ota siitä käsillä kevyesti tukea. Ojenna toinen jalka eteen, nilkka koukussa ja varpaat kohti kattoa. Koukista reilusti tukijalan polvea ja kallista ylävartaloa lonkista eteenpäin, säilytä hyvä selän asento. Tunne venytys reiden takaosan lihaksissa. Pidä venytys n. 10-30 sekuntia. Tee sama toisella jalalla.

Toista 10-15 kertaa per suunta.

8. YLÄVARTALON VENYTYS Laske kädet kepin päälle. Koukista polvia ja kallista ylävartalo lonkista eteenpäin. Paina kevyesti koko rintakehää kohti lattiaa. Pidä katse alas kohti lattiaa ja niska rentona. Tunne venytys kainaloiden alla, yläselässä ja olkavarsissa. Pidä venytys n. 10-30 sekuntia.

vain sen verran, että lantio ei kierry liikkeen mukana. Voit tehdä liikkeen myös istuen. Toista 10-15 kertaa.

Tutkimustietoa

VOITTO JÄRVIMÄEN väitöstutkimuksessa arvioitiin lannerankakirurgisten toimenpiteiden tuloksia ja selvitettiin tekijöitä, jotka vaikuttivat leikkaustulokseen. Tutkittavat olivat Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2005– 2008 leikkaushoitoa saaneet työikäiset alaselkäpotilaat (814 henkilöä). Heille lähetettiin postitse seurantakysely, johon vastasi yhteensä 537 henkilöä. Suurimmalle osalle heistä oli tehty välilevytyräleikkaus (361 potilasta). Juurikanavan avarrusleikkaus oli tehty 91:lle potilaalle ja 85:lle oli tehty stabiloiva leikkaus. Lisäksi muutama potilas sai kivun hoitoon takajuostestimulaatiohoitoa ja heidät haastateltiin erikseen puhelimitse. Vastauksista ilmeni, että välilevytyräleikatuilla potilailla leikkauksen jälkeen kipua esiintyi harvemmin, ja se oli lievempää. Heillä oli myös vähemmän toiminnallista haittaa ja elämänlaatu

Kuva: Pixabay

Lanneselkäkirurgian tulokset ja niihin vaikuttavat tekijät työikäisillä

Epäspesifinen alaselkäkipu

– Uusi teknologia helpottaa ja tarkentaa liikekontrollihäiriöiden havaitsemista alaselkäkipuisilla ALASELKÄKIVUN elinikäinen ilmaantuvuus on 80-85 %, mikä luo merkittävän haasteen terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle. Arvioiden mukaan 80-90 % selkäoireista on epäspesifistä alaselkäkipua, josta nykytiedon mukaan voidaan tunnistaa useita alaryhmiä. Eri hoitomuotojen valinnoissa epäspesifin alaselkäkivun alaryhmien tunnistaminen on tärkeää. Selkäpotilaan kliinisessä tutkimisessa lannerangan liikemallien arviointi tehdään silmämääräisesti. Siksi tarvittaisiin uusia objektiivisia ja valideja arviointimenetelmiä epäspesifin alaselkäkivun alaryhmien tunnistamiseksi ja kohdennetumman hoidon valitsemiseksi. Christoph Bauer tutki väitöstyössään uudella langattomalla Valedo-laitteella tehtyjen liikemittausten (Inertial Measu18

Hyvä Selkä 3/2018

ment Unit, IMU) ja sen analyysimenetelmien pätevyyttä epäspesifin alaselkäkivun liikekontrollihäiriön tunnistamisessa ja kuntoutuksen edistymisen seurannassa. Tarkoituksena oli selvittää laitteella arvioidun lannerangan liikemallien luotettavuutta, toistettavuutta sekä yhteyttä alaselkäkivun intensiteettiin ja lannerangan lihasten väsymiseen alaselkäkipuisilla ja terveillä. Lisäksi selvitettiin laitteen luotettavuutta arvioida aktiivisen liikunnallisen kuntoutuksen aikaansaamia lannerangan liikemallien muutoksia alaselkäkipupotilailla. Valedo-laitteella tehdyt mittaukset todettiin luotettavaksi menetelmäksi mitattaessa lannerangan liikemalleja eteen ja taakse suuntautuvissa liikesuunnissa, mutta heikommaksi muissa liikesuun-

nissa. Laitteella määritetty rangan liikelaajuus ja liikkeen kompleksisuus olivat toistettavampia kuin silmämääräiseen havainnointiin perustuvat liikekontrollihäiriön arvioinnit. Alaselän lihasten väsyminen aiheutti erilaisen liikemallin terveillä verrokeilla kuin alaselkäkipuisilla. Alaselkäkivun lisääntyminen johti monimuotoisempaan ja vähemmän ennustettavaan lannerangan liikemalliin. Terveillä verrokeilla lihasten väsyminen vastaavasti johti kompleksisempaan ja vähemmän ennustettavaan lannerangan liikemalliin, mikä vähensi rangan rakenteiden kuormitusta. Tehdyt mittaukset osoittivat myös, että kuuden viikon aktiivinen liikunnallinen kuntoutus vähensi alaselän liikekontrollihäiriötä. Samaa ilmiötä ei havaittu kontrolliryhmässä.

Kuva: Dollarphotoclub

Tutkimustietoa ja pääasiassa jalkaan säteilevää. Koko tutkimusryhmässä vain pieni osa (21) sai tätä hoitoa ja yksitoista vastaajaa sai stimulaattorin vasta kyselytutkimuksen jälkeen. Näillä potilailla kipu aiheutti enemmän toiminnallista haittaa sekä masennusta ja he saivat vähemmän apua kipulääkityksestä. Aika leikkauksen ja stimulaattorin asennuksen välillä oli pitkä. Puhelinhaastattelulla selvitetty tieto osoittaa, ettei TJS-hoitoa tarjottu kaikille, jotka siitä mahdollisesti hyötyisivät. Yhteenvetona voidaan todeta, että välilevytyräleikkauksen tulokset olivat hyvät. Vaativimpien stabiloivan ja juurikanavan avarrusleikkauksien jälkeinen tulos oli huonompi, ja lisäksi huonommin leikkauksesta toipuneet olivat lihavampia ja heillä oli melankolista masentuneisuutta.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Valedo-laitteella tehdyt inertiaaliset mittaukset olivat luotettavia ja toistettavia arvioimaan lannerangan kinematiikkaa epäspesifistä alaselkäkivusta kärsivillä tutkittavilla. Selän kivun voimakkuuden, selkälihasten väsymisen ja liikunnallisen kuntoutuksen aikaansaamien muutosten yhteys lannerangan liikemalleihin näyttäisi olevan kaksisuuntainen. Kivuttomilla tutkittavilla lannerangan liikkeet olivat yksipuolisempia, mutta muuttuivat lihasväsymisen seurauksena kompleksisemmiksi kuin alaselkäkipuisilla. Alaselkäkipuisilla tutkittavilla kuuden viikon

liikunnallinen kuntoutus johti monimuotoisemman, kompleksisemman ja rangan rakenteita vähemmän kuormittavan liikestrategian lisääntymiseen.

Voitto Järvimäen väitöskirja Lanneselkäkirurgian tulokset ja niihin vaikuttavat tekijät työikäisillä (Lumbar spine surgery, results and factors predicting outcome in working-aged patients) tarkastettiin Oulun yliopistossa 23.3.2018. Alkuperäinen julkaisu: http://urn.fi/ urn:isbn:9789526218151.

Christoph Bauerin väitöskirja Lannerangan ja lantion kinemaattisten mittausten reliabiliteetti ja validiteetti epäspesifisessä alaselkäkivussa (Reliability and Validity of Lumbopelvic Kinematics Related to Nonspecific Low Back Pain) tarkastettiin Tampereen yliopistossa 8.6.2018. Alkuperäinen julkaisu: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-03-0746-2.

Kiropraktinen hoito auttaa alaselkävaivaisia

Kuva Shutterstock

parempi verrattuna potilaisiin, joille oli tehty vaativampi stabiloiva tai juurikanavan avarrusleikkaus. Kaikkiaan 213:lla potilaalla esiintyi depressio-oireita. Heidät luokiteltiin niiden perusteella kahteen ryhmään: eimelankolisesti masentuneisiin (153) ja melankolisesti masentuneisiin (60). Toimintakykyä selvittävien kysymysten perusteella potilailla, joilla ei ollut lainkaan masennusoireita, toiminnallinen haitta oli vähäinen, mutta ei-melankolisesti masentuneilla haitta oli kohtalainen ja melankolisesti masentuneilla vaikea. Masennuspotilailla oli kipua useammin, ja se oli voimakkaampaa. Erityisesti melankolisesti masentuneet potilaat kärsivät kivuista, käyttivät enemmän kipulääkkeitä ja hyötyivät niistä vähemmän. Välilevytyräleikatut potilaat luokiteltiin lisäksi painoindeksin (BMI) perusteella normaalipainoisiin, ylipainoisiin ja lihaviin. Lihavilla potilailla oli enemmän masennusta ja toiminnallinen haitta suurempi verrattuna normaaleihin ja ylipainoisiin. Takajuostestistimulaatiohoitoa (TJS) käytettiin vain niille potilaille, joilla kipu oli päivittäistä tai jatkuvaa, voimakasta

CHRISTINE GOERTZIN ym. tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, voiko kiropraktinen hoito yhdistettynä tavanomaiseen alaselkäkivun hoitoon lievittää alaselkäkipua ja lisätä toimintakykyä paremmin kuin tavanomainen hoito yksinään. Tutkimukseen osallistui 750 keskimäärin 31-vuotiasta alaselkäkivuista kärsivää yhdysvaltalaissotilasta. Osana tutkimusta heistä puolet sai tavanomaista hoitoa ja puolet lisäksi kiropraktikon hoitoa. Tavanomainen hoito tarkoitti kipuklinikkakäyntejä, fysioterapiaa ja kipulääkkeitä. Tulosten perusteella kuuden viikon kiropraktinen hoito yhdistettynä tavanomaiseen hoitoon tuotti paremman kivun lievityksen sekä lisäsi potilaiden toimintakykyä ja tyytyväisyyttä enemmän kuin pelkkä tavanomainen hoito. Potilaat pystyivät myös vähentämään kipulääkkeiden käyttöä. Erilaiset selkärangan manipulaatiohoidot on aiemminkin osoitettu sopiviksi ainakin osalle alaselkäpotilaista. Nyt julkaistut havainnot vahvistavat ja laajentavat tätä käsitystä. Osana kiropraktista hoitoa potilaat saivat tosin selkärangan manipulaation lisäksi kylmä- ja lämpöhoitoa ja muita käsittelyjä, joten tuloksista on vaikea sanoa, miltä osin vaikutukset johtuivat selkärangan manipulaatiohoidosta. Alkuperäinen julkaisu: Goertz CM, Long CR, Vining RD, Pohlman KA, Walter J, Coulter I. Effect of usual medical care plus chiropractic care vs usual medical care alone on pain and disability among us service members with low back pain. JAMA Network Open. 2018;1(1):e180105. DOI:10.1001/jamanetworkopen.2018.0105.

Hyvä Selkä 3/2018

Asiantuntija-artikkeli

Luontoympäristö kansalaisten terveyden tukena Tutkimustieto luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on vahvistunut viime vuosina. Terveyshyödyistä voidaan puhua, kun luontoympäristöstä saadaan enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia, ja näitä vaikutuksia voidaan konkreettisesti mitata. LUONNOSSA OLESKELUN on todettu vähentävän stressiä, kohentavan mielialaa, auttavan tarkkaavaisuuden palautumisessa ja keskittymistä vaativissa tehtävissä. Luonto itsessään houkuttaa liikkumaan ja mahdollistaa sosiaalista kanssakäymistä tai siitä vetäytymistä. Luonto koetaankin eri aistien kautta, ja merkittävä osa vaikutuksista, erityisesti mielenterveyshyödyistä, on tahdosta riippumatonta. Luonnon hyvinvointihyödyt ovatkin monille suomalaisille tuttuja omien kokemusten kautta. Suomessa on tutkittu luontokäyntien terveys- ja hyvinvointivaikutuksia laajoilla kyselytutkimuksilla ja kokeellisilla tutkimuksilla. Kesällä lääketieteellisessä Duodecim-lehden artikkelissa koottiin yhteen tutkimustietoa luonnon, erityisesti metsän tutkituista terveyshyödyistä. Tutkimuksellinen näyttö metsässä liikkumisen ja oleskelun terveyshyödyistä arvioitiin melko vahvaksi terveillä henkilöillä, mutta vaikutuksista sairauksien hoidossa tutkimustietoa on kansainvälisestikin vähän. Suomen Akatemian rahoittamassa GreenHealth-tutkimuksessa toteutettiin japanilaisten yhteistyökumppanien kanssa kokeellinen tutkimus, jossa toimistotyöntekijöitä vietiin työpäivän jälkeen Helsingissä kolmelle erilaiselle kohteelle, metsään, puistoon ja rakennettuun ympäristöön. Tutkimuksessa seurattiin koehenki20

Hyvä Selkä 3/2018

Julma Ölkky Hossassa. Hossan kansallispuisto perustettiin vuonna 2017 Suomen 100-juhlavuoden kunniaksi ja sen avasi presidentti Sauli Niinistö. Kuva: Jauri Varvikko

löiden palautumista työpäivän stressistä mielialan muutosten ja fysiologisten mittausten avulla. Palautuminen oli nopeampaa puistossa ja metsässä kuin kaupungin keskustassa. Luontoalueilla myönteisiä vaikutuksia todennettiin jo 15 minuutissa. Laajasti suomalaista aikuisväestöä koskevista tutkimuksista tiedetään, että ulkoilualueen läheisyys lisää luontokäyntejä ja liikkumista, ja sitä kautta edistää terveyttä. Luonnon läheisyys ja julkisten viheralueiden runsas tarjonta vähentää myös väestöryhmien välisiä terveyseroja ja on tasaarvoa lisäävä tekijä. Asiaa voi tarkastella myös niin, että alueiden vähäinen määrä kaventaa käyttäjien kannalta lähestulkoon ilmaisia liikuntamahdollisuuksia. Vaikka liikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomat, vain vähemmistö suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Luonnossa tapahtuva liikunta on ter-

veyshyödyiltään samanlaista kuin muukin vastaavan tasoinen liikunta, mutta lisähyötyjä luonnossa liikkumiseen tuovat luontoympäristön vaihtelevuus ja virkistävyys – askeleita kertyy kuin huomaamatta, kun mielenkiinto voi suuntautua mielenkiintoiseen ympäristöön suorittamisen sijaan. Luontoliikunnan on havaittu tuottavan lisähyötyä sisäliikuntaan verrattuna tehokkaamman mielialan kohenemisen ja kognitiivisen elpymisen kautta.

NatureMove-hanke tutkii luonnon roolia liikuntaympäristönä Vapaa-ajan liikunnasta noin kolmasosa tapahtuu luontoympäristössä. Suomalaisten suosituimpia luonnossa liikkumisen ja oleskelun tapoja ovat kävelylenkkeily, uinti, pyöräily, marjastus, mökkeily, veneily, vapaa-ajan kalastus, maastohiihto sekä luonnon tarkkailu. Metsät ovat monille suomalaisille tyypillinen paikka virkistäytyä, vaikka alueittaisia eroja Suomessakin löytyy. Henkilön arvostukset, taustat ja koke-

Asiantuntija-artikkeli

”

Kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia voidaan tukea tarjoamalla liikuntaan sopivia ja siihen inspiroivia luontoympäristöjä.”

muksen vaikuttavat siihen, millainen luonto sopii parhaiten virkistysympäristöksi. Tutkimusten mukaan osa väestöstä on nimenomaan juuri luonnossa liikkujia. Sen vuoksi luontoliikunta ei välttämättä korvaudu muulla liikunnalla, mikäli olemassa oleva luontoalue häviää tai merkittävästi muuttuu esimerkiksi rakentamisen kautta. Itä-Helsingissä toteutetussa tutkimuksessa kysyttiin, miten asukkaat arvioivat asuntoalueen keskeisen metsäalueen tuleva rakentaminen vaikuttaisi kokonaisuudessaan heidän liikunta-aktiivisuuteensa. Kyselyn mukaan noin 50 %:lla luontoliikunta vähenisi merkittävästi, eikä korvautuisi sisäliikunnalla kuin vain osittain. Maankäyttöä ja liikuntapalvelujen suunnittelua varten tarvitaan lisää tietoa, miten luonnon saavutettavuus vaikuttaa fyysisen aktiivisuuden määrään, ja minkälaiset ympäristöt ylipäänsä ovat liikunta-aktiivisuutta edistäviä tai sitä heikentäviä. Luken luontoympäristöt liikunta-aktiivisuuden edistäjänä Suomessa (NatureMove) -tutkimuksessa selvitetään luontoalueiden tarjonnan vaikutusta liikunta-aktiivisuuteen. Tarkastelussa ovat myös aikuisväestön luontosuhteen yksilölliset erot ja niiden vaikutukset luontoliikuntaan. Tulokset auttavat suunnittelemaan aktiivista elämäntapaa tukevia elinympäristöjä ja kehittämään liikuntapalveluja erilaisille ryhmille sekä tukevat myös liikuntapolitiikan sisällöllistä kehittämistä. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja Luonnonvarakeskus. Se toteutetaan yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Vahva luontosuhde ja hyvä tarjonta liikuttavat asukkaita Tutkimuksessa helsinkiläiset jaettiin fyysisen aktiivisuuden mukaan paljon ja vähän liikkuvien ryhmiin sekä esikaupunki- ja keskusta-alueella asuviin. Tutkimuksessa selvitettiin luontoliikuntapaikkojen, muiden liikuntapaikkojen ja henkilökohtaisten tekijöiden vaikutusta luontoliikunnan määrään. Kunkin vastaajan asuinympäristöstä laskettiin viheralueiden tarjonta

paikkatietoon perustuen. Lyhyt etäisyys vähintään keskisuurelle viheralueelle lisäsi luontoliikunnan määrää. Vahva luontosuhde lisäsi luontoliikunnan määrää keskustaja esikaupunkialueella asuvilla sekä molemmissa fyysisen aktiivisuuden ryhmissä. Luontosuhteen mittaamisessa hyödynnettiin ympäristöpsykologien kehittämää mittaria (NR-6). Tutkimuksen aineistona käytettiin vuonna 2015 Helsingistä tehtyä kyselyä, johon vastasi 3 730 yli 25-vuotiasta asukasta. Keväällä 2018 tehtiin lisäksi kolmella alueella Helsingissä asukaskysely, jossa tarkasteltiin miten ja missä ulkoilualueita ja palveluja asukkaat käyttävät. Tutkimusten mukaan luontoliikuntapaikoissa asukkaat arvostavat alueen helppoa saavutettavuutta, rakennettuja reittejä sekä kohteita, jotka tarjoavat monipuolisia liikuntamahdollisuuksia. Lisäksi luontoliikuntapaikan kaunis maisema ja mahdollisuudet luontokokemuksiin koettiin erittäin tärkeinä kohteen valintaan vaikuttavina tekijöinä. Helsingissä tehdyssä asukaskyselyssä valtaosa vastaajista piti asuinympäristönsä tarjoamaa mahdollisuutta luontoliikuntaan erittäin tärkeänä. Varsin moni toi myös esille huolen oman lähimetsän tai lähiviheralueen säilymisestä tulevaisuudessa. Kielteisesti koettuja asioita asukkaiden mielestä ovat esimerkiksi luontoympäristön muuttuminen rakentamisen tai metsänhakkuiden myötä. Lisäksi melu, alueen turvattomuus ja alueen heikko ilmanlaatu koettiin heikentävän luontoliikunnan mahdollisuuksia kohteissa.

Viherympäristöjen merkitys kasvaa Luontoympäristöjen mahdollisuudet ja rooli liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisessä tulee ymmärtää laajana kokonaisuutena. Luontoalueet lisäävät tunnetusti asuinviihtyvyyttä, parantavat maisemaa ja ilmanlaatua sekä vaimentavat melua. Ne myös tasoittavat hellejaksojen vaikutusta: esimerkiksi metsässä kasvillisuuden luoma mikroilmasto on helteelläkin muutaman asteen rakennettua ympäristöä viileäm-

pi. Luontoliikunnassa erityisesti metsät toimivat monipuolisina liikuntaympäristöinä. Maaston vaihtelu ja erityisesti liikunta luonnonmukaisilla poluilla tukevat motoriikan ja lihasvoiman kehittymistä ja ylläpitoa. Luonnon käytön terveyshyödyt yksilöille ja yhteiskunnalle liittyvät erityisesti sairauksien ehkäisyyn ja terveyttä ylläpitävään vaikutukseen. Väestötasolla kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia voidaan tukea tarjoamalla liikuntaan sopivia ja siihen inspiroivia luontoympäristöjä. Kaupungistumisen jatkuessa laadukkaiden viheralueiden tarjonnan turvaaminen on entistä tärkeämpää. Luontoliikuntamahdollisuuksia voidaan parantaa kehittämällä alueiden saavutettavuutta, maisemanhoitoa, reittejä sekä turvallisuutta. Luonnosta vieraantuneiden määrä todennäköisesti kasvaa kaupungistumisen myötä tulevaisuudessa myös Suomessa. Kaupungissa kasvavien lasten luontosuhteen kehittymiseen tarvitaan lähellä sijaitsevia luontoalueita. Urbaaneille, vähän liikkuville henkilöille esimerkiksi ohjattu luontoliikunnan ryhmä voisi toimia liikuntaa edistävänä. Luonto ja metsä ovat kaupungistumisesta huolimatta edelleen merkittävä osa suomalaista kulttuuriperintöä, josta kannattaa pitää kiinni. Luonnossa on merkittävää potentiaalia edistää kaikkien kansalaisten terveyttä, myös niiden, joita perinteiset liikuntakampanjat eivät nykyisin tavoita.

Marjo Neuvonen YTM, tutkija Luonnonvarakeskus

Liisa Tyrväinen MMT, tutkimusprofessori Luonnonvarakeskus

Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Hyvä Selkä 3/2018

Ilo ja hyöty irti työmatkasta liikkuen TEEMME VUOSITTAIN noin 500 matkaa kodin ja työn välillä, joten ei ole yhdentekevää, miten nuo matkat taitamme. Kodin ja työpaikan väliset matkat vaikuttavat paljon arjen sujuvuuteen ja sitä kautta myös yleiseen hyvinvointiin, tyytyväisyyteen ja työssä jaksamiseen. Ajan säästämiseksi ja arjen sujuvoittamiseksi valitsemme usein sen nopeimman kulkutavan kodin ja työpaikan välillä. Nopein tapa ei kuitenkaan välttämättä ole se paras hyvinvointimme eikä ympäristön kannalta. Arjen kiireessä voi tuntua hankalalta tehdä työmatkat liikkuen. Mutta mitä jos punnitsemmekin työmatkaliikunnan hyötyjä siihen kuluvan ajan sijaan? Työmatkaliikunta on tehokas tapa edistää omaa hyvinvointia. Se muun muassa parantaa kestävyyskuntoa ja jalkojen lihasvoimaa, auttaa painonhallinnassa, vähentää istumiseen käytettyä aikaa, virkistää mieltä ja parantaa työssä jaksamista. Lisäksi ulkoliikunta työpäivän päätteeksi auttaa rentoutumaan, kun ajatukset saavat tuulettua raikkaassa ulkoilmassa.

Kokeile uusia vaihtoehtoja työmatkaliikkumiseen Kävely, juoksu ja pyöräily ovat ympäristöystävällisempiä liikkumismuotoja kuin joukkoliikenne tai kimppakyydit, yksityisautoilusta puhumattakaan. Lisäksi

Tietoa työmatkaliikunnasta • Suomalaiset tekevät noin tuhat matkaa vuodessa. Niistä joka neljäs on työmatka. • Työ- ja työasiamatkoissa matkaa taitetaan henkilöä kohden keskimäärin 12 kilometriä vuodessa. • Työmatkoihin käytetään keskimäärin 44 minuuttia päivässä. • Työmatkojen ja työasiamatkojen määrä on hivenen laskenut, mutta samalla työmatkat ovat keskimäärin entistä pidempiä. Myös työasioissa tehtävät matkat ovat pidentyneet. Lähde: Motiva Oy

Hyvä Selkä 3/2018

tuttujen vanhojen kulkutapojen rinnalle on tullut ja tulee jatkuvasti lisää uusia vaihtoehtoja. Tällaisia ovat muun muassa kickbike-potkulaudat, sähköpyörät ja sähköpotkulaudat. Etenkin jälkimmäisillä matkantekoa voi keventää raskaammilla osuuksilla, kuten ylämäissä hyödyntämällä pyörän tai laudan sähköavusteisuutta. Sähköavusteiset kulkuneuvot helpottavat matkantekoa myös pitkillä työmatkoilla ja madaltavat siten kynnystä aloittaa työmatkapyöräily tai -lautailu. Kunnon kohotessa voi lisätä haastetta ja vähentää sähköavun käyttöä. Uusia kulkumuotoja kannattaa siis kokeilla. Työmatkan tekoa voi myös ketjuttaa eli taittaa matkan yhdistellen eri kulkumuotoja. Tämä on hyvä vaihtoehto etenkin silloin, kun työmatka on liian pitkä pyöräiltäväksi. Tällöin hyötyliikuntaa voi liittää mukaan esimerkiksi jäämällä pois bussista pari pysäkkiä aiemmin ja taittamalla loppumatkan kävellen tai vaikkapa potkulaudalla. Aluksi sen voi tehdä vain toiseen suuntaan ja pikkuhiljaa lisätä saman käytännön molempiin suuntiin. Työmatkaliikunta tuottaa terveys- ja ympäristöhyötyjen lisäksi myös säästöjä polttoainekustannuksissa ja joukkoliikennemaksuissa. Liikkumisen ja työmatkan yhdistäminen jättää myös enemmän aikaa perheelle ja muille harrastuksille työpäivän jälkeen. Teksti: Maria Sihvola

NÄIN YHDISTÄT LIIKUNNAN OSAKSI TYÖMATKAA Vaihtele kulkuneuvoa Työmatkaliikunta on helppo aloittaa liittämällä hyötyliikuntaa johonkin toiseen kulkutapaan, kuten bussi- tai junamatkaan. Pidennä vähitellen kävellen tai pyöräillen taitetun matkan pituutta tai vaihtele sitä oman jaksamisen ja aikataulun mukaan. Kokeile uusia kulkumuotoja Kokeile ja hyödynnä rohkeasti uusia kulkumuotoja, kuten sähköavusteisia polkupyöriä ja -lautoja. Sähköavusteinen kulkuneuvo keventää pidemmänkin työmatkan taittamista ja madaltaa kynnystä aloittaa työmatkaliikunta. Vaihtele reittiä Mielenkiintoa matkan tekoon saat vaihtelemalla kuljettavaa reittiä. Voit myös välillä tarkoituksenmukaisesti haastaa kuntoasi ja kulkea kiertotien kautta kotiin. Jätä auto kauemmas Jos kuljet työmatkat omalla autolla, jätä auto parkkiin tavallista kauemmaksi työpaikan sisäänkäynnistä. Näin saat lisättyä hyötyliikuntaa työmatkoihisi edes vähän.

Lajivinkki

Kuin tapaisi vanhan ystävän Kävelyfutis saattaa yhteen vanhoja pelaajia ja uusia lajiharrastajia ympäri Suomea ”HARRASTIN NUORENA miehenä jalkapalloa, mutta jouduin lopettamaan pelaamisen jo parikymmentä vuotta sitten, kun jalkani eivät kestäneet pallon perässä juoksemista. Silloin en uskonut koskaan enää pelaavani.” Tuhkanharmaa ja kolea päivä kääntyy yhtäläisen harmaaksi ja koleaksi illaksi Edinburghissa, Skotlannissa, kun paikallisen jalkapalloseuran Heart of Midlothian FC:n, tuttavallisemmin Heartsin, stadionin edustalle viilettää reilut sata ihmistä kukin omaa tahtiaan. Viilettämisen käsitteeseen sisältyy tosin tässä tapauksessa pieni annos liioittelua, sillä stadionin alueelle rakennetulla, korkein kivimuurein aidatulla kentällä on käynnissä pallopeli, jonka tärkein sääntö on ehdoton juoksukielto. Kyseessä on Isossa-Britanniassa vuonna 2011 kehitetty joukkuelaji, joka kantaa nimeä kävelyjalkapallo eli kävelyfutis. Kaksi kertaa viikossa järjestettävän vuoron keskeisimpiä hahmoja on maa-

livahtina pelaava herrasmies nimeltä Gary, joka on kuulunut Heartsin kävelyfutisaktiiveihin lajin perustamisesta saakka. Yli 70-vuotias mies on monien muiden pelikavereidensa tavoin ollut nuoresta asti intohimoinen harrastejalkapalloilija, mutta iän myötä pahentuneet polvivaivat pakottivat Garyn luopumaan harrastuksestaan, joka oli siihen asti täyttänyt ison osan hänen vapaa-ajastaan. Jalkapallosta luopumisessa kovin kolaus oli sosiaalisen elämän merkittävä kaventuminen. Parinkymmenen pelikaverin kanssa rutiiniksi tulleet viikottaiset treenit ja pelimatkat vaihtuivat kotona television katsomiseen. Uusia harrastuksiakaan Gary ei osannut aloittaa. ”Olisinhan voinut aloittaa vaikkapa golfaamisen, mutta eihän sitä pelatessa tapaa edes muita ihmisiä!” Teksti ja kuva: Matias Sakko

Kuinka päästä alkuun KÄVELYFUTISTA voi harrastaa käytännössä missä ja milloin tahansa. Aloittamiseen tarvitset ainoastaan pallon, kaveriporukan ja kentän. Kentän koko kannattaa mitoittaa ryhmälle sopivaksi. Esimerkiksi seitsemällä seitsemää vastaan pelatessa sopiva koko on noin neljännes jalkapallokentästä. Kahdeksan hengen joukkueiden kohtaamiseen soveltuu puolikas jalkapallokenttä. Pallokooksi suositellaan aikuisten kokoa 5, ja sisätiloihin käytettäväksi futsalpalloa.

Kävelyfutiksen tärkeimmät säännöt • Ei juoksemista • Ei liukutaklauksia • Ei pääpalloja • Pallon tulee pysyä joka hetki yläriman alapuolella • Ei paitsioita • Sivurajaheiton sijaan suoritetaan sivurajapotku • Edestakaiset pelaajavaihdot ovat sallittuja • Maalivahtia saa vaihtaa koska tahansa Lisätietoja kävelyfutisjoukkueen perustamisesta, lajin säännöistä sekä tulevista tapahtumista löydät osoitteesta www.kävelyfutis.fi.

Hyvä Selkä 3/2018

Minä ja selkä

Piia Toivanen, 45

Kahden leikkauksen jälkeen täyttä elämää

len 45-vuotias mikkeliläinen mielenterveyshoitaja, kolmen lapsen (5, 8 ja 9 v) äiti, jolta on leikattu välilevynpullistuma selästä kaksi kertaa. Ensimmäinen leikkaus vuonna 1990 oli melko helppo. Toipuminen oli nopeaa 17-vuotiaalle. Oireilin tuolloin pitkään, kunnes selkä tutkittiin ja päädyttiin leikkaukseen. Oireina oli mm. kova kipu selässä, voimakas säteily vasemmasta pakarasta jalkaterään asti ja ryhti alkoi olla vino. Kävin lääkärissä lähes viikoittain ja aina sain särkylää-

kekuurin. Koska olin silloin lukiolainen, sairaslomaa ei ollut. Lopulta eräs lääkäri antoi lähetteen ortopedille, joka määräsi magneettikuvauksen ja pian siitä leikkauksen. Sitten seurasi 13 melko oireetonta vuotta, kunnes vuonna 2003 vedin venettä rantaan ja selkä kipeytyi kunnolla. Tuli puutumisia vasempaan jalkaan ja liikkuminen oli hankalaa. Kahden viikon kipuilun jälkeen eräänä aamuna jalat eivät enää kantaneet ja jouduin ambulanssilla päivystykseen. Siellä vahvasti lääkittynä lähdin kävelemään, jolloin tuli valtava "shokkikipu". Pääsin saman tien magneettikuvaukseen ja sieltä lähes heti hätäleikkaukseen. Diagnoosina oli cauda equina -syndrooma, erittäin reilun kokoinen löydös, joka oli osittain sekvesteroituneena spinaalikanavaan ylöspäin, osittain vielä etuligamentin alla. Leikkauksesta herääminen oli järkyttävä kokemus. En tuntenut vasenta raajaa pakaroista alaspäin ollenkaan. Virtsa ei tullut spontaanisti vaan katetrin avulla. Seuraavana päivänä alkoivat kävelyharjoitukset kävelytuen kanssa, ja kun virtsarakko alkoi toimia, pääsin kotiin. Pikkuhiljaa kävelymatkat pidentyivät ja kuukauden istumakiellon jälkeen aloitin vesijumpan ja sairaalan selkäryhmän treenit. Istuminen ei onnistunut neljään kuukauteen voimakkaan kramppauksen vuoksi. Viiden vuoden kuluttua synnytin kolme lasta. Raskausajat ja synnytykset alakautta sujuivat ongelmitta. Hoitajan työtä olen tehnyt lähes 15 vuotta ja selkä on voinut hyvin. Ergonomia on erittäin tärkeää jokapäiväisessä elämässä. Työssä tärkeää ovat esimerkiksi oikeat nostoasennot, ei liikaa istumista yleensäkään ja hyvät työkengät. Myös kotiaskareissa on ergonomia muistettava, mm. imurointi on selälle hyväksi. Kutsunkin sitä "omaksi fysioterapiaksi". Kuuntelen selkää tarkasti, venyttelyt ovat tärkeitä. Vältän sitä, minkä tiedän kipeyttävän selän, esim. pitkällä ajomatkalla jaloittelen usein, ettei istuminen rasita selkää. Vapaa-ajalla selkä tarvitsee sekä lepoa että liikuntaa. Talvella hiihdän ja kesällä hölkkään tai juoksen portaita. Kuntosali ei ole minun juttuni. Lapset harrastavat jalkapalloa, tanssia ja telinevoimistelua, ja olen niissä usein mukana. Paino on hyvä pitää normaalina, sekin hyödyttää myös selkää. Olen kiitollinen jokaisesta kivuttomasta päivästä. Vasen jalka on edelleen "hidas, heikompi", mutta olen oppinut toimimaan sen kanssa, eikä sitä kukaan ulkopuolinen edes huomaa. Ja lopuksi isot kiitokset Mikkelin keskussairaalan taitaville ortopedeille Pekka Waris, Markku Yli-Jama ja Unto Päivärinta.

Haluatko kertoa oman selkätarinasi? Ota yhteyttä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.

Hyvä Selkä 3/2018

SELKÄKANAVA.FI Maksutonta tietoa selän hyvinvoinnista ja vinkkejä selän omatoimiseen hoitoon

Lahjoita Selkäliitolle – Edistä selän terveyttä!

SELKÄKIPU SELÄN HOITO SELKÄKANAVA.FI

JUMPPAKISSA KESKUSTELU

Haluatko tukea tärkeää työtä selkäterveyden edistämiseksi?

SELKÄKIPU

SELÄN HOITO

JUMPPAKISSA

KESKUSTELU

SELKÄLIITTO KERÄÄ lahjoituksin varoja materiaalin, neuvonnan ja ohjauksen tuottamiseen selkä- ja niskaoireisille sekä yhdistystoiminnan kehittämiseen koulutuksin. Voit lahjoittaa haluamasi summan liiton keräystilille: FI26 8146 9710 1372 08, viite: 12700. Lämmin kiitos tuestasi! Keräyslupa: RA/2017/779. Lupa on voimassa 17.8.2017-17.8.2019 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Liity jäseneksi!

Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi.

Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla selkakanava.fi/lomake/liity-jaseneksi.

Jäsenedut: • • • • •

Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet) Alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (TallinkSilja, Restel, Holiday Club) Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia

Haluan liittyä ______________________________________________ selkäyhdistyksen jäseneksi Nimi:

_____________________________________________________

Osoite:

_____________________________________________________

Selkäliitto maksaa postimaksun

______________________________________________________ Puhelin:

______________________________________________________

Sähköposti:

______________________________________________________

Syntymäaika:

__________________

(pp.kk.vvvv)

Päiväys ja allekirjoitus: __________________________________________________

Selkäliitto ry Sopimustunnus 5007981 Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki

Selkäyhdistysten yhteystiedot Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (19 €) Anja Marttinen (pj), Pyhättömän tie 6, 18100 Heinola, puh. 040 846 6456, hss.ry@phnet.fi, www.heisely.net

Napapiirin Selkäyhdistys ry (17 €) Ritva Kariniemi-Holm (pj), Koparakuja 12, 96440 Rovaniemi, 040 564 2694, ritva.kari@gmail.com

Hyvinkään Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Ole Hokkanen (siht.), Helenenkatu 7 as. 1, 05800 Hyvinkää, 040 512 9704, seiloriole@gmail.com

Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Kimmo Rundström (pj), 044 290 3753, kimmo.rundstrom@gmail.com Toimisto Kansankatu 53, 2. kerros, 90100 Oulu selkayhdistysossy@gmail.com https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/

Järviseudun Selkäyhdistys ry (20 €) Oili Kaunisto (pj), kaunisto.oili@gmail.com, 040 512 0815 Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (15 €) Eero Kainulainen (pj), Huhtanen 63, 13800 Katinala, 050 552 2720, eero.kainulainen@pp2.inet.fi Mervi Toivonen (siht.), 040 147 1828, mervi.toivonen@metropolia.fi www.kantaselka.fi Keski-Pohjanmaan Selkäyhdistys ry (17 €) Pekka Nurmi (pj), 0500660145, pekka.nurmi@anvianet.fi Morsiussaarenpolku 7, 67300 Kokkola www.kpselkayhdistys.com Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (20 €) Sinikka Kilpikoski (pj), sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi, 0400 242 481 Matarankatu 6, 40100 Jyväskylä, tukipuhelin 044 7577 636, ksselka@gmail.com www.keskisuomenselka.com Kuhmon Selkäyhdistys ry (17 €) Pentti Syväjärvi (pj), 040 746 9483, pesyvajarvi@gmail.com Pirkko Jauhonen (siht.), 0500 232 952, pirkko.jauhonen@luukku.com Kuopion Selkäyhdistys ry (20 €) Pertti Lötjönen (pj), puh. 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com Hannele Rouvinen (siht.), puh. 040 832 4242, kuopioselkasihteeri@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.net Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (18 €) Sirpa Heikkinen (pj), 0400 950 844, Suihkutie 37, 45100 Kouvola, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (17 €) Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, Käräjämäentie 34, 66440 Tervajoki, sinikka.u@luukku.com, tukipuhelin 040 760 0644 www.netikka.net/kyronmaanselkayhdistys Lieksan Selkäyhdistys ry (20 €) Kaija Karjunen (pj), kaija.karjunen@pp.inet.fi, 040 124 5228. Sirkka Frondelius (siht.), 050 372 2622, sirkka.frondelius@gmail.com Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com Tiilisaarentie 16, 52100 Anttola www.mikkelinselat.fi

Hyvä Selkä 3/2018

Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (20 €) Sirpa Moilanen (pj), 050 322 4767, siroli.moilanen@gmail.com Leila Laakkonen (siht), Mansikkatie 8, 80330 Reijola, 040 7294815, p-kselka@hotmail.fi, www.pkselka.fi Porvoon Seudun Selkäyhdistys ry Borgånejdens Ryggförening rf (16 €) Sirpa Pirttimaa-Törnqvist (pj), 044 5656 028, pirttimaas@gmail.com www.selkayhdistysporvoo.net Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset (25 €) Seppo Nyqvist (pj) Milla Suomi, toiminnanjohtaja Toimisto ma, ti ja to 10-15, puh. 044 360 0201 Oltermannintie 8, 00620 Helsinki toimisto@selkayhdistykset.fi www.selkayhdistykset.fi Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Tuula Lempinen (pj), 02 823 5174, tuula.lempinen@dnainternet.net Raimo Järvi (siht.), 0400 816 509, raimo.jarvi@eurajokinetti.fi Satakunnan Selkäyhdistys ry (20 €) Kaija-Liisa Lohivuo (pj), 0440 121437 kaija.lohivuo@gmail.com, sihteeri Marjatta Lahtinen, 050 5336556, postia.lahtinen@gmail.com Toimisto auki sopimuksen mukaan, Isolinnankatu 16, 28100 Pori, 050 533 6556 sataselka@gmail.com, www.sataselka.net Savonlinnan Selkäyhdistys ry (17 €) Aulis Leskinen (pj), 050 543 6902, aulis_leskinen@hotmail.com Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com www.savonlinnanselkayhdistys.fi Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Anna-Liisa Kallio (pj), anna-liisa.kallio@netikka.fi, 045 271 0165, Kaisa Luhtanen (siht.), kaisa.luhtanen@netikka.fi Tukihenkilö: Teija Perkiö, 040 563 7955, teija.k.perkio@gmail.com, www.anvianet.fi/selka Selkäyhdistys Kotkan Selkä ry (17 €) Tuija Laine (pj), 044 546 6509, tuija.laine@saunalahti.fi kotka.selkayhdistys@gmail.com www.facebook.com/Selkayhdistys https://sites.google.com/site/selkayhdistyskotka

Selkäyhdistys SalpausSelät ry (21 €) Anna-Liisa Nevalainen (pj), 040 7352272, anna-liisa.nevalainen@suomi24.fi Brita Stång (varapj), 040 7429 325, stangbrita@gmail.com Sihteeri sss.sihteeri@gmail.com toimisto Hämeenkatu 26 A, 15140 Lahti www.lahdenlink.fi/jasenyhdistykset/ selkayhdistys-salpausselat-ry/ Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €) Anneli Jauhiainen (pj) 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com Suur-Salon Selkäyhdistys ry (23 €) Anne Lahti (pj), 045 279 2721 simpukkaranta@gmail.com www.salonselat.com. Matkojen ja retkien kyselyt ja ilm. Anne Lahti, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com Kristiina Tuominen (siht.), 050 528 2601, aktuominen@gmail.com Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry (22 €) Arvo Autio (pj), 040 593 1146, arvo.autio@gmail.com, c/o Kaukapellonkatu 1, 33710 Tampere Leena Salmela (siht.), leena_salmela@kolumbus.fi, 040 557 6741, c/o Armas Branderin katu 14 A 20, 36280 Pikonlinna www.tamselka.fi Turun Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Pirkko Heino (pj), 0400 600 906, pirheino@suomi24.fi, Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Eira Mäkitalo (pj), Satakielenkatu 3, 38200 Sastamala, 050 582 0571, eiramakitalo@gmail.com Selja Kallio (siht.), selakallio@gmail.com https://tyrvaanselka.yhdistysavain.fi Vaasan Selkäyhdistys ry (18 €) Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com vaasanselkayhdistys@netikka.fi www.vaasanselkayhdistys.fi Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (16 €) Marjatta Hellsten (pj), Tammitie 4 D 30, 23500 Uusikaupunki, 050 342 6950, hellsten.marjatta@gmail.com

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Heinolan Seudun Selkäyhdistys Keskustelukerho kokoontuu 17.9., 15.10.,19.11. ja 10.12. klo 14-15, vetäjänä Emmi Haggren. Käsityö-/askartelukerho ke 19.9. klo 13-15, kokoontuu aina joka toinen viikko. Lukupiiri 30.8. alkaen, kokoontuu kerran kuukaudessa torstaina. Ruskamatka Saariselälle 8.-13.9. Yhdistyksen 25-vuotisjuhla 6.10. Kouvolan teatteri la 13.10. ”Miehen kylkiluu”. Selkäilta 5.11. klo 18. Konserttimatka Sibeliustalolle pe 9.11. ”Kotkan poikii”. Hemmottelumatka Viroon, Rakveren upea Aqva Spa, 18.-22.11. Jumpat alkavat 3.9.

Kanta-Hämeen Selkäyhdistys Selkäviikon luento ma 15.10. klo 18 Kumppanuustalon auditoriossa. Luennoitsijan ja tarkan aiheen tiedotamme Hämeen Sanomissa, sähköpostilla jäsenille sekä www.kantaselka.fi-sivuilla. Tampereen teatteriretki ma 12.11. klo 19 esitykseen. Yhdistykselle on varattuna 35 lippua. Hinta jäseniltä 49 € ja ei jäseniltä 54 €, johon kuuluvat bussikyyti, näytös ja väliajalla kahvit. Pekolan liikenteen linjaauto lähtee Wetteriltä klo 17. Teatteriliput jaetaan matkalla autossa. Ilmoittautumiset 15.10. mennessä sähköpostilla marjatta.laitinen123@gmail.com tai puh. 045 7730 1950. Maksu selkäyhdistyksen tilille 15.10. mennessä. Vuosikokous ma 19.11. klo 18 Kumppanuustalolla, huone 109. Sääntömääräisessä kokouksessa käsitellään mm. vuoden 2019 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valitaan puheenjohtaja sekä erovuoroiset hallituksen jäsenet. Kahvitarjoilu ennen kokousta. Tervetuloa! Pikkujoulu ja Erästeatteri la 15.12. klo 16, Aulangontie 1, HML. Palkittu ranskalaiskomedia "Teetä vaikka väkisin” on huikeiden koomisten tilanteiden ja nasevan sanailun ilotulitusta. Aloitamme klo 16 nauttimalla pientä purtavaa ja tilkan viiniä. Esitys alkaa klo 17. Tilaisuuden hinta on jäseneltä 20 € ja kumppanilta 27 €. Ilmoittautuminen 15.11. mennessä sähköpostilla marjatta.laitinen123@gmail. com tai puh. 045 7730 1950. Maksu yhdistyksen tilille 1.12. mennessä.

Selkäyhdistys Kotkan Selkä Selkäjumppa joka perjantai 14.9.–30.11. klo 17–18. Soveltuu sekä selkäongelmaisille että -ongelmien ehkäisyyn. Tanssikoulu Vikmanin sali, Vesivallinaukio 5 A, Karhula. Ohjaus Mikko Vikman. Mukaan rento vaatetus, sisäliikuntajalkineet ja vesipullo. Hinta yhdistyksen jäsenille 5 €, ei-jäsenet 7 € kerta. Ilmoittautuminen paikan päällä. Selkäviikon maksuttomat tapahtumat Luento ti 9.10. klo 18–20. Aiheena: Käsitys selkäkivusta ja sen hoidosta muuttui, luennoitsija filosofian tohtori, OMT-fysioterapeutti Vesa Lehtola. Kotkan kaupungin kirjaston auditorio, Kirkkokatu 24, Kotka. Tutustuminen Peter Hess -äänimaljarentoutukseen la 13.10. klo 13–14. Tanssikoulu Vikmanin sali, Vesivallinaukio 5 A, Karhula. Ohjaus Satu Nyman. Mukaan rento vaatetus, oma makuualusta, kevyt

peite ja tyyny sekä vesipullo. Ilmoittautuminen 8.10. mennessä puh. 044 5466 509, Tuija. Selkäjumppa ke 17.10. klo 11–12. Soveltuu sekä selkäongelmaisille että -ongelmien ehkäisyyn. Tanssikoulu Vikmanin sali, Vesivallinaukio 5 A, Karhula. Ohjaus Mikko Vikman. Mukaan rento vaatetus, sisäliikuntajalkineet ja vesipullo. Ilmoittautuminen paikan päällä. Selkäjumppa pe 19.10. klo 17–18. Soveltuu sekä selkäongelmaisille että -ongelmien ehkäisyyn. Tanssikoulu Vikmanin sali, Vesivallinaukio 5 A, Karhula. Ohjaus Mikko Vikman. Mukaan rento vaatetus, sisäliikuntajalkineet ja vesipullo. Ilmoittautuminen paikan päällä. Taiji-alkeiskurssi la 20.10. klo 11–15. Tanssikoulu Vikmanin sali, Vesivallinaukio 5 A, Karhula. Ohjaus Kalevi Laine. Mukaan rento vaatetus, sisäliikuntajalkineet tai paljain jaloin, vesipullo ja omat eväät. Ilmoittautuminen 15.10. mennessä puh. 044 5466 509, Tuija. Tapahtumista ilmoitetaan myös Kymen Sanomien menopalstalla lehdessä ja nettisivuilla sekä www. facebook.com/Selkayhdistys (sivusto ei vaadi kirjautumista) ja https://sites.google.com/site/selkayhdistyskotka/home. Ryhmät ovat kaikille avoimia.

Kuopion Selkäyhdistys Liikuntaryhmät Ilmoittautuminen syksyn liikuntaryhmiin on käynnissä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen nettisivujen kautta www.kuopionselkayhdistys.net/liikuntaryhmat.html tai puhelimitse 040 566 4146 / liikuntavastaavat. Selkäpäivätapahtuma Apajan alakerrassa järjestetään selkäpäivätapahtuma la 10.10. klo 10-14. Lisätietoja lähempänä tapahtumaa yhdistyksen nettisivuilla tai puh. 040 83 24242/H. Rouvinen. Sääntömääräinen syyskokous la 10.11. klo 12 Suokadun palvelutalo, Suokatu 6, Kuopio. Hallitus toivoo, että mahdollisimman moni yhdistyksen jäsen osallistuisi kokoukseen. Tervetuloa!

Kymenlaakson Selkäyhdistys Syksyn jumpat käynnistyvät viikolla 36. Kouvola Yinjooga tiistaisin alk. 4.9. klo 19-20.15 Kauppalankatu 25. Pilates ja Flexi-bar peruutettu toistaiseksi. Kuusankoski Pilates tiistaisin alk. 4.9. klo 17-18 Kuusankoskitalon Kelttisali. Myllykoski Kehonhuoltojumppa torstaisin alk. 6.9. klo 17.30-18.30 Myllykosken Päiväkeskus Viialantie 22. Liikuntaryhmämme ovat kertamaksullisia 5 € jäsen, 6 € ei jäsen. Yinjooga 8 € jäsen, 12 € ei jäsen. Maksetaan ja ilmoittaudutaan jumpparille. Selkäillat kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 18 Myllykosken päiväkeskuksessa. Ulkoilupäivä 15.9. Anjalan kartanon maisemissa ja Känkkärän luontopolulla. Pientä evästä kodalla, hinta ja kuljetus tarkentuu myöhemmin. I love me -messumatka la 20.10. Helsingin messukeskukseen. Sitovat ilmoittautumiset retkille, p. 040 5286861 Pirjo. Seuraa ilmoittelua paikallislehtien järjestöpastalta ja kotisivulta www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi.

Lieksan Selkäyhdistys Kuntosalifysioterapia ke 12.9.-28.11. klo 16-17.15 Anu Kivimäen johdolla, Korpi-Jaakon katu 21, 81700 Lieksa. Selkäviikon tapahtuma lääkärin ja fysioterapian luennot ma 15.10. klo 17-19, Lieksan Retkiaitta Pielisentie 33, 81700 Lieksa.

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys Aloitamme syksyn toiminnan ma 3.9.2018 alkaen. Mikkelin Päiväkeskuksessa (Kiiskinmäenkatu 2) Latinalaistanssi ma 3.9.–10.12 klo 16.45–17.45, kausi 45 €, yhdyshenkilö Terttu 0400 752 048. Selkä-salijumppa ti 4.9.–11.12. klo 18–19, kausi 30 €, yhdyshenkilö Lea 040 7233 609. Jooga ryhmä I ma 3.9.–10.12. klo 18–19.30, kausi 45 €, yhdyshenkilö Lea 040 7233 609. Jooga ryhmä II ke 5.9.–12.12. klo 18–19.30, kausi 45 €, yhdyshenkilö Irja 050 590 7341. Tuolijumppa ke 5.9.–12.12. klo 16.45–17.45, kausi 30 €, yhdyshenkilö Leena 050 3393 181. Moision kuntokeskuksessa Allasjumppa to 6.9.–13.12. ryhmä I klo 18.45–19.30, ryhmä II klo 19.30–20.15., (ei 6.12.). Kausi 75 €. Pukuhuoneisiin voi mennä klo 18.30. Kuntosali mahdollinen samaan aikaan, yhdyshenkilöt Heimo 050 322 7601 ja Petri 050 5261 063. Omatoiminen kuntosali ESEDU, Anni Swaninkatu ma 3.9.–10.12 klo 11–12. Kausi 20 €. Yhdyshenkilö Heikki 0400 413 022. Yksilöllinen, kaupungin liikuntatoimen järjestämä selkäryhmä pe klo 14–15, ohjaaja Matti Poutiainen. Ilmoittautumiset ESLin elokuun lehti-ilmoituksen ohjeiden mukaan joko netin kautta tai numeroon 015 194 2400, paikkana ESEDU (Anni Swaninkatu). Luontoretki Repoveden kansallispuistoon 29.9. Omat eväät ja sään mukainen vaatetus. Ilmoittautuminen jumpilla tai Irja Thurelle irja.thure@hotmail. com, 050 590 7341 14.9. mennessä. Yhdistys maksaa bussimatkan. Valtakunnallinen selkäviikko 15.–21.10. ”Tule kuntoon”yleisöluento ti 16.10 klo 18, keskussairaalan auditoriossa, luennoitsijana fysioterapeutti Arja Tiensuu. Yhdistyksen 25-vuotisjuhla 20.10. klo 14 Päiväkeskuksen juhlasalissa. Selkäliiton järjestöpäivät ja syyskokous 17.–18.11. Porvoossa. Yhdistyksen syyskokous ja pikkujoulu 30.11. Ravintola Innossa (Esedu).

Oulun seudun Selkäyhdistys Vertaistuki/jäsenillat 20.9., 18.10., 15.11. ja 13.12. klo 18-20. Kumppanuuskeskus, kokoustila Konnari. Syyskokous to 8.11. klo 18 Kumppanuuskeskus, kokoustila Asema. Äijä-Pilates alkaen torstaina 6.9. klo 16 Raksilan uimahallin Judo-Sali. Ryhmään mahtuu uusia selkäkuntoilijoita. Ohjaa liikunnanohjaaja Tapani Tuomikoski. Lempeää liikettä selälle Oulu-opiston ryhmänä alkaa tiistaina 4.9 klo 14.30-16, ohjaa Kirsi Wiio. Ilmoittautuminen: www.ouka.fi/oulu/oulu-opisto, kurssin numero 8301515S. Kurssimaksu: syyslukukausi 45 €, alennus -15 € senioreille ja eläkeläisille. Asahi keskiviikkoisin alkaen 5.9. klo 10-10.45 (kaupungin liikuntatoimi) Raatin uimahalli, liikuntasali.

Hyvä Selkä 3/2018

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Lisää liikuntaryhmiä mm. vesivoimistelut: www. ouka.fi/oulu/liikunta-ja-ulkoilu/ohjatut-ryhmat-japalvelut. Lisätietoja OSSY/liikuntavastaava Tuula Korpela 040 8655132 tai tuula.t.korpela@gmail. com.

Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys Joogaryhmä maanantaisin 10.9.–19.11. klo 17.30 –19, Niinivaaran lukio Tikkamäentie 17, Joensuu, pieni liikuntasali. Ilmoittautumiset s-postilla p-kselka@ hotmail.fi tai puh. 040 729 4815. Keskusteluryhmä torstaisin 13.9., 20.9., 4.10., 18.10. ja 1.11. klo 17.30–19, Vetrea Terveys Oy, Hovineuvos, Nepenmäenkatu 2, Joensuu. Ohjaajana kipupsykologi Juha Siira. Ilmoittautumiset s-postilla siroli.moilanen@gmail.com tai puh. 050 322 4767. Kuntotanssi tiistaisin 11.9.–20.11. klo 19–20, Rantakylän urheiluhallin tanssisali, Pataluodonkatu 2 A, Joensuu. Ilmoittautumiset s-postilla siroli.moilanen@gmail.com tai puh. 050 322 4767. Ohjattu kuntosaliryhmä (aiemmin harjoitelleille) maanantaisin 27.8.–19.11. klo 16-17.15 (ei 3.9., 24.9. ja 29.10.) ISLON kuntosali, Kalevankatu 10, Joensuu. Ilmoittautumiset s-postilla siroli.moilanen@gmail. com tai puh. 050 322 4767. Ohjattu kuntosaliryhmä (aloittelijoille) maanantaisin 27.8.–19.11. klo 17.30-18.30 (ei 3.9., 24.9. ja 29.10.) ISLON kuntosali, Kalevankatu 10, Joensuu. Ilmoittautumiset s-postilla siroli.moilanen@gmail.com tai puh. 050 322 4767. OMT-ryhmä, liikekontrolli ja stabiloivat lihasharjoitukset ryhmä torstaisin 27.9., 11.10., 25.10., 8.11. 22.11. ja ke 5.12., klo 18-19, Vetrea Terveys Oy, Nepenmäenkatu 2, Joensuu, tila Hovineuvos. Ilmoittautumiset s-postilla p-kselka@hotmail.fi tai puh. 040 729 4815. Pilates keskiviikkoisin 12.9.–28.11. klo 18.30–19.30 (ei viikolla 42 ja 45) Animotion, Koulukatu 47 a, Joensuu. Ilmoittautumiset s-postilla p-kselka@hotmail.fi tai puh. 040 729 4815. Selkäryhmä maanantaisin 3.9.–10.12. klo 10–11 ja 18–19, Kuntokeskus Energy Oy, Ylämyllyn ostoskeskus, Rännitie 3, Ylämylly. Lisätietoja ja ilmoittautumiset puh. 01 0420 6655 tai ylamylly@kuntokeskusenergy.com. Vesijumpat Joensuussa tiistaisin 4.9.–18.12. klo 17– 18, keskiviikkoisin 12.9.–19.12.klo 10.30–11.30, torstaisin 6.9.–20.12. klo 19.30–20.30, Vetrea Terveys Oy, Nepenmäenkatu 2, Joensuu. Ei ennakkoilmoittautumisia. Liikuntalajikokeiluna zumba (toteutus syys-lokakuun aikana), Forever, Kaislakatu 4, Joensuu. Ilmoittautumiset s-postitse siroli.moilanen@gmail.com tai puh. 050 322 4767. Kitee: Vesijumppa maanantaisin 10.9.–10.12. klo 19.30, Uimahalli VesPeli, Kitee. Ei ennakkoilmoittautumisia. Pilates (aloittelijoiden ryhmät) tiistaisin 2.10. alkaen klo 15.45 ja torstaisin 4.10. alkaen klo 17, Apupiste Ky, Olkontie 6, Kitee. Lisätietoa ja ilmoittautuminen FHL Apupiste Ky, puh 013 414415. Ohjattu kuntosaliryhmä maanantaisin 10.9. alkaen klo 16.45, Apupiste Ky, Olkontie 6, Kitee. Lisätietoa ja ilmoittautuminen FHL Apupiste Ky, puh 013 414415. Selkävoittoryhmä Apupiste Ky, Olkontie 6, Kitee. Ryhmä alkaa, kun riittävästi osallistujia. Nurmes: Niska-hartia-selkäryhmä keskiviikkoisin 12.9.–21.11.

Hyvä Selkä 3/2018

ja 9.1.–17.4.2019 klo 17.45–18.30. Kurssin nro 830115. Ilmoittautuminen www.nurmes.fi/kansalaisopisto -> ilmoittautuminen -> netti-ilmoittautuminen tai puh. 040 10 45 105 tai 04010 45104 ma 20.8.2018 klo 10.00 alkaen. Tarkemman esittelyn ryhmistä löydät osoitteesta www.pkselka.fi. Valtakunnallinen selkäviikko 15.-21.10. Tarkempi selkäviikon ohjelma tiedotetaan sanomalehti Karjalaisessa ja yhdistyksen kotisivuilla www.pkselka.fi lähempänä ajankohtaa. Avoin asiantuntijaluento to 18.10. klo 18–20 Joensuun yliopiston Auroran auditorio, Yliopistonkatu 2, (B-sisäänkäynti), Joensuu. Aiheena: Luustomme hyvinvointi, luennoitsijana fysiatri, LL VeliPekka Valkonen. Tanhuvaaran virkistyslomanen 19.–22.10. Hinta 195,-/ hlö. Lisätietoja Sirpa Moilanen, puh. 050 322 4767 tai siroli.moilanen@gmail.com. Sääntömääräinen syyskokous ke 20.11. klo 18, Kotikartanoyhdistys ry:n kokoustila (Piparkakkutalo), Kauppakatu 34, Joensuu. Tanssit su 25.11. klo 17–21, Kerhotalo Rupla, Sepänkatu 42, Joensuu.

Porvoon Seudun Selkäyhdistys – Borgånejdens Ryggförening Miesten selkäryhmä maanantaisin 3.9.-10.12. klo 16.30-17.30 (ei 15.10.) Pormestarinkadun liikuntatila, Pormestarinkatu 14. Jumppa-alusta mukaan. Kausimaksu jäsenille 60 €, muille 90 €. Maksu kauden alussa yhdistyksen tilille, viite 4051. Ryhmään sopii 20. Ilmoittautuminen: ohjaaja, jooga-/fysioterapeutti Taina Åkerlund-Pesonen 040 514 4084 tai taina.pesonen@gmail.com. Selkäryhmä 1 tiistaisin 4.9.-11.12. klo 17-18 (ei 16.10.) Pormestarinkadun liikuntatila, Pormestarinkatu 14. Jumppa-alusta mukaan. Ryhmään sopii 20. Kausimaksu yhdistyksen tilille, viite 4064, jäsenille 60 €, muille 90 €. Ilmoittautuminen: Taina 040 514 4084 tai taina.pesonen@gmail.com. Selkäryhmä 2 tiistaisin 4.9.-11.12. klo 18-19 (ei 16.10.) Pormestarinkadun liikuntatila, Pormestarinkatu 14. Jumppa-alusta mukaan. Ryhmään sopii 20.Voit tulla, vaikka et pääsisi lattialle. Kausimaksu yhdistyksen tilille, viite 4077, jäsenille 60 €, muille 90 €. Ilmoittautuminen: Taina 040 514 4084 tai taina.pesonen@gmail.com. Selkäjooga 1 torstaisin 6.9.-13.12. klo 16.30-17.30 (ei 18.10.) Pormestarinkadun liikuntatila, Pormestarinkatu 14. Kausimaksu jäsenille 70 €, muille 90 €. Maksu kauden alussa yhdistyksen tilille, viite 4080. Ryhmä alkaa, jos ilmoittautujia on vähintään 18. Ilmoittautuminen: Taina 040-514 4084 tai taina. pesonen@gmail.com. Selkäjooga 2 perjantaisin 7.9.-14.12. klo 8-9 (ei 19.10.) Kunto-Werner, Mannerheiminkatu 20, Krappu. Kausimaksu jäsenille 70 €, muille 90 €. Maksu kauden alussa yhdistyksen tilille, viite 4093. Ilmoittautuminen: Taina 040 514 4084 tai taina. pesonen@gmail.com. Ryhmä alkaa, jos osallistujia on vähintään 15. Miesten selkäjooga keskiviikkoisin 5.9.-12.12. klo 1718 (ei 17.10.) Kunto-Werner, Mannerheiminkatu 20, K-rappu. Kausimaksu jäsenille 35 €, muille 90 €. Maksu kauden alussa yhdistyksen tilille, viite 4103. Ryhmä toteutuu KKI-rahoituksella. Ilmoittautuminen: Taina 040 514 4084 tai taina.pesonen@gmail.com.

Jokaiseen ryhmään on ilmoittauduttava etukäteen. Osallistujat otetaan ryhmään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmiin sopii vain rajallinen määrä, johtuen uudesta paikasta, Pormestarinkadun liikuntatila, opiskelijatalon alakerta, Pormestarinkatu 14, käynti sisäpihan puolelta, jossa ei ole parkkipaikkaa. Maksa, kun olet varmistanut Tainalta ryhmän alkamisen. Jumppa/joogamaksut maksetaan tilille FI13 4050 001 0041326 (ei muita maksuja). Muista oikea viitenumero. Yhdistyksen syyskokous ke 7.11. klo 18.00 Yhdistyskeskus, Wsoy:n talo, Mannerheiminkatu 20, K-rappu. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tarjoilua. Kotisivut: www.selkayhdistysporvoo.net, jossa ajantasainen toimintakalenteri Sähköposti:porvoonseu dunselkayhdistys@gmail.com Sihteeri: Iiris Kuusinen, 044 2393 200 Vertaistuki ja puheenjohtaja: Sirpa Pirttimaa-Törnqvist, arkisin 044 5656 028.

Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset Selkäillat ja vertaistapaamiset Selkäilta 17.9. klo 17, Sellon kirjasto, Akseli tila, Leppävaarankatu 9, Espoo. Niskaperäinen päänsärky/huimaus, fysioterapeutin luento, Auron Oy. Selkäilta 25.9. klo 17, Kampin Palvelukeskus, Fade tila, Salomonkatu 21 B, Helsinki. Alaselkäongelmat, milloin leikkaus on tarpeellinen?, fysiatriaan erikoistuva lääkäri Tuomas Varjonen, Orton Oy. Porinapiiri 10.10. klo 17, Sellon kirjasto, Elina tila, Leppävaarankatu 9, Espoo. Tule keskustelemaan kanssamme! Aihe vapaa, paikalla vertaistukihenkilöitä. Porinapiiri 23.10. klo 17, Kampin Palvelukeskus, Fade tila, Salomonkatu 21 B, Helsinki. Tule keskustelemaan kanssamme! Aihe vapaa, paikalla vertaistukihenkilöitä. Selkäilta 12.11. klo 17, Sellon kirjasto, Akseli tila, Leppävaarankatu 9, Espoo. Selkäkipu ja selän itsehoito, Maria Sihvola, Selkäliitto. Selkäilta 27.11. klo 17, Kampin Palvelukeskus, Fade tila, Salomonkatu 21 B, Helsinki. Selkäkipu ja selän itsehoito, Maria Sihvola, Selkäliitto. Teatteriesitys ”Pullo cavaa ja aurinkoa” 11.10. klo 19, Arena-näyttämö. Lippujen hinta on 38 € kpl. Varaukset ja lippujen maksu 12.9. mennessä: Raija Räsänen, puh. 040 5955095, maksu tilille FI38 8000 2537 6959 41. Syyskokous 13.11. klo 18, yhdistyksen toimisto, Oltermannintie 8, 00620 Helsinki. Tervetuloa! Liikuntaryhmät syyskausi 3.9.-30.11. Ilmoittautuminen ensisijaisesti nettisivujen kautta www.selkayhdistykset.fi/toiminta/liikuntaryhmat tai puhelimitse 044 360 0201. Syyskaudella järjestetään kaikkiaan 22 liikuntaryhmää ja useimmissa on vielä tilaa. Mukaan voi tulla myös kesken kauden. Tarkemmat tiedot nettisivuiltamme www.selkayhdistykset.fi.

Satakunnan Selkäyhdistys Yhdistyksen 20-vuotisjuhla la 22.9. klo 16 Porin taidemuseon Cafe Muusan tiloissa. Ohjelmassa musiikkia, juhlalounas, puheet, tervehdykset ja kakkukahvit. Osallistumismaksu 30 euroa / henkilö. Ilmoittautumiset Kaija-Liisa Lohivuo 044 0121437 tai kaija.lohivuo@gmail.com. Tervetuloa! Liikuntaryhmät alkaen ma 3.9. salivoimistelu klo 16.45,

Selkäyhdistysten toimintakalenteri ti 4.9. vesivoimistelu, ryhmä 1 klo 17.15, to 6.9. vesivoimistelu, ryhmä 2 klo 12. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: liikuntavastaava Marjatta Lahtinen 050 548 4696. Syyskauden maksu suoritetaan ensimmäisellä käyntikerralla käteisellä. Asiantuntijaluento Kroonisen kivun kokemuksellisuus, yliopettaja Merja Sallinen, ti 16.10. klo 18, SAMKkampus, auditorio, Satakunnankatu 23, Pori, käynti K-kaupan puoleisesta rapusta, II kerros. Vapaa pääsy. Kahvitus alkaen klo 18.30. Tervetuloa! Sääntömääräinen syyskokous to 22.11. klo 18. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Tervetuloa!

Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys Maailman selkäpäivää vietetään ti 16.10. klo 9-14 Seinäjoen Keskussairaalan OLKA-pisteessä. OLKA-potilastukipiste tarjoaa kiireetöntä kohtaamista ja vapaaehtoistukea. Tule keskustelemaan ja tutustumaan yhdistyksemme toimintaan. Luento ma 22.10. klo 17.30-19.30, Seinäjoen kirjaston Jaaksi-sali, Alvar Aallon katu 14. Kipulääkkeiden turvallinen käyttö, proviisori Mika Wallin. Tervetuloa! Kaikille avoin ja maksuton.

Selkäyhdistys SalpausSelät Selkäryhmät alkavat 3.9. Fysakoksella (Erkonkatu 9). Vahvistava selkäharjoittelu ma 16.30-17.30 ja ti 18-19, Lempeä selkäharjoittelu ti 11-12 ja ke 17.30-18.30, Miesten selkäryhmä ke 19-20, Senioriryhmä pe 11-12. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Fysakos p. 040 7200 027. Jäsenille maksuttomat joogatunnit torstaisin 12.3013.30 LINKin tiloissa, Hämeenkatu 26A. Kaj Kunnas vieraanamme 5.9. klo 18, Aikuiskoulutuskeskuksen auditorio. Liikuntapäivä Pajulahdessa 6.9. Teatteriesitys Puhallus 5.10. klo 19, Lahden kaupunginteatteri. Ennakkoesitys, lippujen lunastus 28.9. mennessä teatterilta Senioreiden Hyvinvointipäivä 17.10. Messuhallissa. Elokuva Lemmenlatu 5.11. klo 15.30, Kino Iris, Saimaankatu 12. Tarina Lahden yli 100 v. historiasta. Tähän jäsenistölle varattuun näytökseen ilmoittautumiset LINKin toimistoon p. 040 9340 285. Sääntömääräinen syyskokous 28.11. klo 18, LINK, Hämeenkatu 26A. Jäsenyhdistysten yhteinen puurojuhla 10.12. klo 16 alkaen LINK. Joulumyyjäiset 15.12. klo 10-14 LINK.

Suur-Salon Selkäyhdistys Salohallin kuntosalivuorot maanantaisin ajalla 20.8.1829.4.19 klo 17.30-18.30, tiistaisin ajalla 21.8.1830.4.19 klo 14-15.30, keskiviikkoisin ajalla 22.8.1824.4.19 klo 15-16. Ilmaista jäsenillemme! Mahdollisuus myös henkilökohtaiseen saliohjelmaan korvausta vastaan, mikäli käyt omilla vuoroillamme kuntoilemassa Salohallilla. Ota asiasta yhteys Anneen sopiaksesi ajan ohjelman tekoon. Vesivoimisteluryhmät tiistaisin 4.9.-11.12. klo 16.0516.50 (ei 16.10.), yhteensä 14 krt ja torstaisin 6.9.13.12. klo 17.20-18.05. Tarkista Annelta paikkatilanne. Uusi pilates-ryhmä starttaa 3.9. klo 17.30. Katso tar-

kemmat tiedot kotisivuiltamme. Syyskuun kerhoilta 26.9. klo 18. Uusien jäsenten ilta. Taina Hellsten tutustuttaa meidät vyöhyketerapiaan sekä intialaiseen päähierontaan. Vyöhyketerapia 30 min/25 €, intialainen päähieronta 15 min/10 € tai 30 min/20 €., käteismaksu. Selkäviikon yleisöluento 18.10. klo 17.30 Hilkansalissa, Vilhonkatu, Salo. Lokakuun kerhoilta 24.10. klo 18 Sytyssä, kts. ohjelma tarkemmin kotisivulta. Show Must Go -konserttiin bussikyyti. Jarkko Ahola ja Valtteri Torikka 17.11. Hartwall Arenalla. HUOM! Konserttiliput täytyy hankkia itse joko Ticketmasterilta tai Lippu.fistä, VAIN KULJETUS JÄRJESTETÄÄN! Konsertti klo 19, ovet avataan klo 17.30. Konsertin kesto noin 2,5 tuntia sisältäen väliajan. Konsertti on ikärajaton, suositus alle 12v vain vanhempien seurassa. Matkan järjestää Suur-Salon Matkapalvelu, meno-paluu 30 €, matka maksetaan kuljettajalle käteisellä kyydin alkaessa. Ilmoittautumiset Rauli Koski 044 309 2937 tai suursalonmatkapalvelu@gmail.com. Voit halutessasi ilmoittautua myös Annelle! Katso tarkemmat tiedot www. salonselat.com.

Tampereen Seudun Selkäyhdistys Yleisöluennot torstaisin klo 18–19, Tampereen seudun työväenopisto, Sampola, Sammonkatu 2, Tampere. 20.9. Niskakivut ja päänsärky – aktiiviset omahoitokeinot. Luennoitsija Marjo Rinne, erikoistutkija, TtT ja ft/ UKK-instituutti, Selkäliitto ry:n puheenjohtaja. 11.10. Katsaus vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin – apua akupunktuurista, onnea osteopatiasta. Luennoitsija Timo Ruusila ylilääkäri, Tays, Hatanpään Fysiatrian yksikkö. 25.10. Keinoja selkäkivun ja väsymyksen hallintaan – toimintamalleja käyttää kehoa ilman kivun pelkoa. Luennoitsija Mikko Patovirta, psykofyysinen fysioterapeutti, Bodymind Oy. Erityisosaamisena kroonistunut kipu, ahdistuneisuus, päänsärky ja migreeni. 15.11. Liikunta viherympäristössä, – myönteiset vaikutukset kaikille aisteille. Luennoitsija: Erja Rappe Ikäinstituutti, vanhempi tutkija MMT, dosentti. Selkäviikon yleisöluentotilaisuus ti 16.10. klo 18-20, Sampola, Sammonkatu 2, Tampere: Toimintakykykeskus työkyvyn tukena. LuennoitsijaTuula Haukka-Wacklin, projektipäällikkö, TOIKE-hanke, Tays. Pitkittyneen kivun omahoito. Luennoitsija Tuija Cojoc, psykologi, TOIKE-hanke/ Tays. Selkäongelmien syyt ja hoitolinjat. Luennoitsija: Markku Kankaanpää, fysiatrian ylilääkäri, Tays. Näytelmä Linnan juhlat! 19.9. klo 19 Komediateatterissa, Lapintie 3 A, Tampere. Pikaiset ilmoittautumiset Arvo Autio, puh. 040 593 1146 tai arvo. autio@gmail.com. Opastettu kierros eduskuntatalossa ja vierailu kansanedustaja Jukka Gustafssonin vierasryhmänä ti 11.9., lähtö klo 8.00 Keskustorin Vanhalta kirkolta, paluu takaisin Vanhalle kirkolle n. klo 17. Matkaan kuuluu bussikuljetus, lounas, päiväkahvi ja sekä opastuskierros (noin 45 min). Hinta 50€/hlö. Pikaiset yhteydenotot Riitta Virenius, puh. 040 836 4603 tai riittahannele.virenius@gmail.com. Kts. tarkempi ohjelma www.tamselka.fi. Tulossa digi-/ tietokonekoulutusta. Windows 10 peruskurssi 20 h (5 x 4 h) 1.–5.10. klo 9–12.15. Windows räätälöity kurssi 12 h (3 x 4 h) 5.–7.11. (oppitunti 45 min). Tampereen Seudun Invalidit ry:n kerhohuone,

Kuninkaankatu 36 B, Tampere. Kurssille voi osallistua myös vapaaehtoistyöstä kiinnostunut vertaiskouluttaja Kurssille opiskelupaikkoja: vähintään 8, enintään 14 koulutettavaa. Ilmoittautumiset Arvo Autio, puh 040 593 1146 tai arvo.autio@gmail.com. Sääntömääräinen syyskokous la 1.12. klo 14. Ennen kokousta yhdistys tarjoaa joulupuuron ja - kahvit alkaen klo 13. Syyskokouksessa käsitellään sääntöjen edellyttämät asiat. Liikuntaryhmät: Tutustu entistä monipuolisempaan liikuntatarjontaamme kotisivuilla www.tamselka. fi. Kokonaan uusia ryhmiä Tampereella esim. Äitinaperojumppa Pappilanpuiston palvelukeskuksessa ja Niska-hartiaryhmä Tammelan lähitorilla, edelleen jatkavat useat vesijumppa- ja selkäryhmät. Kangasalla Kuohun uimahallissa aloittaa uusi lämminvesivoimisteluryhmä.

Turun Seudun Selkäyhdistys Liikuntaryhmät jatkuvat kesätauon jälkeen Ruusukorttelissa. Tarkemmat tiedot ryhmistä ja kaikista syksyn tapahtumista jäsenlehti Selkälehdessä 3/2018. Syyskauden avajaiset la 15.9. klo 13-18 Rauhaniemessä, os. Vanuttajankatu 5, Littoinen. Tosimiehen luontoretki Kuhankuonolle lauantaina 22.9. Lähtö linja-autoaseman tilausajopysäkiltä klo 10. Savojärven kierros oppaan johdolla. Grillausta, kahvitarjoilu. Ei osallistumismaksua. Selkäpäivän 16.10. tiedotustilaisuus ”Rakasta selkääsi” Ruusukorttelissa klo 18. Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Petri Kallio alustaa. Mukana myös selkäneuvonnan asiantuntija Pirjo Ailanto. Jäsenilta ti 30.10. klo 17-19 TULE-tietokeskuksessa. Syyskokous ti 27.11. klo 17 TULE-tietokeskuksessa. TULE-tietokeskus avoinna ma, ti ja to klo 10-15, ke klo 11-18 osoitteessa Humalistonkatu 10, Turku.

Vaasan Selkäyhdistys Myrskyluodon Maija -musikaali pe 28.9. klo 19. Lippuja voi lunastaa kaupunginteatterin kassalta jäsenhintaan 32 euroa 8.9. mennessä. Lippuja on rajoitettu määrä ja tarjous on voimassa ainoastaan syyskuussa. Selkäviikon avoin luento ke 17.10. klo 18 Vaasa-opistossa, Raastuvankatu 31. Terveystieteiden tohtori, erikoistutkija ja Selkäliiton hallituksen puheenjohtaja Marjo Rinne luennoi aiheenaan ”Liike lääkkeenä niska- ja selkävaivoihin”. Yhdistyksen syyskokous to 8.11. klo 18 Eläkeläisten toimintakeskuksessa, Ajurinkatu 14, 2. krs kerhohuone.

Selkäliiton järjestöpäivät ja syyskokous 17.-18.11.2018 Porvoossa Hyvä Selkä 3/2018

Keihäänheittäjä Antti Ruuskanen vaihtoi TEMPUR-sänkyyn

Ennen Antin aamuja varjostivat selkäkivut, nyt hän nukkuu palauttavaa unta ”Vanhalla sängylläni heräämisen syy saattoi olla selän puutuminen, mikä katkaisi yöunen ja laittoi nousemaan liian aikaisin. Aamuisin tuttu tuntemus olikin selkäkipu ja jäykkyys enkä tuntenut nukkuvani riittävästi. Tempurilla nukkuessa yöuneni pitenivät ja selkäkivut jäivät pois.”

eihäänheitto on tekninen laji, joka vaatii nopeutta ja räjähtävää voimaa. Jäykällä ja kipeällä selällä kilpaileminen jättää mestaruudet vain päiväuniksi. Parantaakseen kehonsa hyvinvointia ja vaikuttaakseen suoritustasoonsa Antti on ottanut avuksi Tempurin tarjoaman paremman unen. Hän nukkuu nyt Tempur-moottorisängyssä, tyynyn ja peiton viimeistellessä nukkumisergonomian. Sängyn vaihdon yhteydessä Antin unta tarkasteltiin unipäiväkirjalla ja nukkumiskyselyllä. Tulokset enteilevät hyviä suorituksia, sillä Tempurilla Antti nukahtaa nopeammin: nukahtamisasento löytyy heti eikä aikaa mene asentoa etsiessä. Merkittäviä löydöksiä ovat myös yöunen pituuden lisääntyminen keskimäärin 54 minuuttia ja heräämisten määrän väheneminen 73 prosentilla.

ILMOITUS

Merkittävästi enemmän virkeitä aamuja Antin aamuisin koettu vireys lisääntyi huikeasti. Tempurilla nukkuessaan hän raportoi virkeiden aamujen määräksi 92 % tarkastelujakson aamuista. Joustinpatjalla nukkuessaan hänellä oli enemmän väsynyttä kuin virkeää oloa. ”Kyllä Tempur-vuoteesta kömpii ylös ihan eri mies kuin aikaisemmalla vuoteella. Ja tällä uudella miehellä on myös selvästi kovempi voittamisen tahto”, Antti sanoo. Antin aikaisemmin käyttämä joustinpatja ja tyyny olivat käyttöiältään ja laadultaan normaalia tasoa, jolla Suomessa yleensäkin nukutaan. Hän ei kuitenkaan kyennyt saamaan vuoteessa hyvää palautumista tukevaa nukkumisergonomiaa vaan esimerkiksi nukkui selkäranka kiertyneenä ja levotonta liikehdintää oli paljon. ”Tämä on hyvin yleistä. Ranka kiertyneenä nukkuminen ja liikehdintä kertovat yleensä tyynyn ja patjan epäsopivuudesta” sanoo fysioterapeutti Pasi Koistinen. ”Huono nukkumisergonomia vaikeuttaa nukahtamista, katkoo unta tai herättää nukkujan liian varhain”.

Antti suosittelee lämpimästi Tempuria ”Kannattaa ehdottomasti vaihtaa Tempuriin. Olen pystynyt nyt tekemään kovia voimaharjoitteita, ja vielä tällä iällä kehittymään niissä. Aamulla ei ole paikat niin väsyneet kuin aikaisemmin ja harjoituksista palautuminen on nopeampaa.”

TUOTTEITA SELKÄSI PARHAAKSI

Sissel pilatesrulla

(pituus 90 cm) Kehittää tasapainoa sekä kehon hallintaa ja sopii hyvin kuntoutusharjoituksiin. Mukana harjoitusjuliste. Väri valkoinen. (Saatavana myös pehmeä pilatesrulla Soft roller 52,90 €)

Selkätuki Camp Selection (matala malli)

109

Blackroll Duoball Sopii terapiakäyttöön, kuten hierontaan, painantaan ja venytyksiin. Sopii erinomaisesti myös selän ja niskan hierontaan. Tehokas apu epikondyliitin eli tenniskyynärpään hoitoon (käsivarren lihasten venytys). Voidaan käyttää lattiaa tai seinää vasten tai suoraan hoitokohtaa painaen. Parhaimmillaan rintarangan

selkäpuolella. Etuosassa on vetolenkki ja vetotasku, jotka helpottavat tuen pukemista. Etuosan materiaali on rakenteeltaan uudenlaista, mikä tekee kiinnittämisen helpoksi ilman jäykkiä tarranauhoja. Saatavilla koot S-XL. (Saatavana myös keskikorkea malli 119,90 €)

Joustava helppokäyttöinen selkätuki, joka on valmistettu mukavantuntuisesta SELECTION® -materiaalista, jonka tuntomerkkeinä ovat hengittävyys, keveys ja optimaalinen istuvuus. Malli sopii sekä muodokkaalle että suoralle vartalotyypille, ja siinä on lisätukea antavat kiristysnauhat, jotka kulkevat ristiin

avaamisessa ja liikkuvuuden lisäämisessä, selkärangan okahaarakkeet jäävät kahden pallo-osan väliin. Duoball-käsittely poistaa kuona-ainekertymiä ja edesauttaa palautumista. Säännöllinen käyttö voi mahdollistaa lihasten tehokkaamman suorituskyvyn. 100 % kierrätettävä, kemikaaliton ja ponnekaasuton materiaali.

Tuote on lisäksi hajuton, vettähylkivä, desinfioitava ja helppo puhdistaa. Mitat: 16 x 8 x 8 cm Saksalaista laatua: laatuluokitus DIN ISO 9001:2000.

www.selkakauppa.fi

On kehitetty kannettavan tietokoneen käyttäjälle vähentämään istumista. Se soveltuu käytettäväksi töissä, kotona, mökillä tai vaikka matkoilla.

MADE IN FINLAND

getupdesk.fi

Työhyvinvointiratkaisut toimistoon ja etätyöhön Kokeile Gymba Aktivointilautaa! Gymba laudalla seisominen vähentää vaaralliseksi todettua istumista, tee seisomisesta terveysliikuntaa. Seisominen Gymballa tehostaa verenkiertoa ja virkistää oloa. Patentoitu elastisuus laudassa aktivoi selän ja vatsan syviä lihaksia. Gymba on helppo ja mukava käyttää ja sopii kaikille sekä toissä että kotona

stav

Jou

MADE IN FINLAND

Tilaa ilmainen kokeilu NYT!

gymbakokeilu.fi