Hyvä Selkä 2/2026

KYSELY: SELKÄOIREISET KAIPAAVAT TIETOA JA TUKEA

NAUTI KEVÄÄSTÄ PYÖRÄILLEN

SEL ÄN TERVE Y T TÄ EDISTÄVÄ LEHTI

2/2026

Auttaako akupunktio selkäkipuun?

Selkäkipu ja harjoittelu

Miksi apu ei aina tule heti?

FYYSINEN TOIMINTAKYKY ARJEN VOIMAVARANA

HARJOITA LIHASKUNTOA KEPILLÄ Jarkko Tamminen:

Olen onnellinen, että työni on niin fyysistä kä ! l e s s a aua v u k k a k i a i t L an k

Pääkirjoitus

ILOA JA VOIMAA KEVÄÄN VALOSTA

K

evätaurinko on herättänyt meidät talvi­ unesta. Mikä ihana tunne onkaan, kun saa kääntää kasvot kohti aurinkoa ja tuntea sen lämmön.

Valo tuo mukanaan energiaa ja uutta voimaa. Jo muutamassa päivässä voimme huomata, kuinka mieli virkistyy ja olo kevenee. Parin viikon kuluttua vaikutukset tuntuvat usein vieläkin selkeämmin. Erityisesti aamuaurinko tekee hyvää: se herättelee kehoa lempeästi ja voi auttaa myös nukku­ maan paremmin yöllä. Iän myötä valon merkitys koros­ tuu entisestään – se tukee sekä unta että kokonaisval­ taista hyvinvointia.

Kevään valo houkuttelee meidät myös liikkeelle ja hakeutumaan ”ihmisten ilmoille”. Talvella saatamme vetäytyä enemmän omiin oloihimme, mutta kevään koittaessa tekee taas mieli hakeutua toisten seuraan.

On mukavaa viettää aikaa yhdessä. Pienetkin kohtaa­ miset voivat tuoda päivään paljon iloa.

Valolla on tutkitusti vaikutusta myös mielialaan. Se voi lievittää alakuloa ja tuoda keveyttä ajatuksiin. Toi­ saalta kevään nopea valon lisääntyminen voi tuntua joistakin kuormittavalta, ja aiheuttaa kevätväsymystä.

Lisääntyvä valo piristää kehoa ja voi sotkea unirytmin, jos nukkumaanmeno siirtyy valon virkistävän vaiku­ tuksen vuoksi tavallista myöhäisemmäksi. Kun unen määrä jää liian vähäiseksi, olo on päivällä väsynyt.

Kehomme ja mielemme tarvitsevat aikaa sopeutua.

Siksi on tärkeää pitää kiinni arjen rytmistä. Säännölli­ nen uni, rauhalliset iltarutiinit, liikkuminen ja hyvä, ravitseva ruoka auttavat jaksamaan. Usein olo tasoittuu muutamassa viikossa, kun keho tottuu valon lisäänty­ miseen.

Luonnon heräämistä on ilo seurata. Leskenlehtien kirkas keltainen, koivujen hiirenkorvat ja lumesta vapautuneet polut muistuttavat, että uusi vuodenaika on täällä. Ulkona liikkuminen tuntuu kevyemmältä ja houkuttelevammalta päivä päivältä.

Kevät tuo mukanaan myös mukavaa tekemistä: pihan siistimistä, kasvimaan valmistelua ja kukka­ penkkien hoitoa. Nuo askareet ovat mitä mainiointa hyötyliikuntaa, joka tuo iloa ja merkitystä päiviin. Toki kannattaa muistaa hyvät työskentelyasennot, jotta lihakset eivät kipeytyisi, ja innostus lopahtaisi.

Monet selkäyhdistykset järjestävät kevään ja kesän aikana luontoretkiä. Ne tarjoavat turvallisen tavan liikkua ja mahdollisuuden olla yhdessä. Monelle nämä retket ovat odotettuja hetkiä – tilaisuuksia hengähtää, kohdata muita ja nauttia luonnosta.

Toivotan valoisia kevätpäiviä ja iloa kesän odotuk­ seen.

LEENA KÄMPPI PUHEENJOHTAJA

Hyvä Selkä 2/2026

3

Sisältö 2/2026

6

Osaan elää selkäkivun kanssa

9

Ajankohtaista

10

Selkäkipu ja harjoittelu, miksi apu ei aina tule heti?

12

Fyysinen toimintakyky arjen voimavarana

14

Yhdessä liikkuminen virkistää ja tuo uusia tuttavuuksia

16

Lihaskuntoharjoittelua kepillä

18

Tutkimustietoa

20

Minä ja selkä: Vuosia kestäneestä selkäkivusta voi parantua

23

Viisi kysymystä asiantuntijalle: Akupunktio kivunhoidossa

27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

SH

LA

SP UN

Pääkirjoitus

Pyöräily on tehokas liikuntamuoto, joka sopii monelle.

UV A:

3

15

K

16–17

Keppi sopii hyvin lihaskuntoharjoittelun tueksi.

Kokeile keskiaukeaman keppijumppaa.

23

Akupunktio on lääkkeetön hoitomuoto, jolla voidaan helpottaa esimerkiksi niska- ja selkäkipua.

HYVÄ SELKÄ – SELKÄLIITTO RY:N JÄSENLEHTI Julkaisija Selkäliitto ry

Taitto Jaakko Kahala

Toimitus päätoimittaja Kirsi Töyrylä-Aapio toimitussihteeri Pia Bilund hyvaselka@selkaliitto.fi

Paino PunaMusta

37. vuosikerta ISSN 2323-9484 (painettu) ISSN 3087-8578 (verkkojulkaisu) Aikakausmedian jäsen

4

Hyvä Selkä 2/2026

Kannen kuva Matti Rajala Vuosikerta 35 €

Ilmestymispäivät 2026 1/2026 23.1.

2/2026 30.4.

3/2026 28.8.

4/2026 27.11.

Tilaukset ja jäsenasiat selkaliitto@selkaliitto.fi puh. 09 605 918 (ti klo 10–12, to klo 12–14 ) www.selkaliitto.fi

Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa.

Aineistot seuraavaan lehteen 31.7.2026 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.

KUVA: FREEPIK

SELÄN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LEHTI

Mitä nyt?

Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki www.selkaliitto.fi

Hallitus 2026 Leena Kämppi (pj) Kaarina Frosterus Sirpa Heikkinen (varapj) Sinikka Kilpikoski Jarmo Lehtinen Sari-Anna Pekuri Aino Ranta Kari Rantavalli Leila Tarna Aulis Veteläinen Arja Väisänen

TOIMINNANJOHTAJA Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi

TIEDOTTAJA Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi

LIIKUNTATOIMINNAN KOORDINAATTORI Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi HANKEKOORDINAATTORI Yhdessä menoksi Riina Kaartamo 050 310 1997 riina.kaartamo@selkaliitto.fi

TOIMISTOSIHTEERI Marjo-Riitta Marttunen 09 605 918 (ti klo 10-12, to klo 12-14) selkaliitto@selkaliitto.fi

Vahva suositus jäseniltä Jäsenkyselyn mukaan jopa 95 prosenttia selkäyhdistysten jäsenistä oli valmis suosittelemaan jäsenyyttä ystävilleen.

Lue jäsen­k yselyn tuloksista sivulta 29.

Anna palautetta

Mitä pidit lehdestä? Onko sinulla juttu­ toiveita? Anna palautetta sähköpostitse, nettisivujen lomakkeella tai sosiaalisessa mediassa. Somessa merkitse palautteesi #hyväselkä.

Äänestä lehden kiinnostavin juttu

­ÄÄ JUT NE TU ST YS

Mikä on mielestäsi tämän lehden kiinnostavin juttu? Täytä lomake nettisivuillamme selkakanava.fi/ lehden-paras-juttu tai lähetä jutun otsikko ja yhteystietosi sähköpostilla hyvaselka@selkaliitto.fi 31.5.2026 mennessä. Kerro halutessasi myös mahdolliset perustelut, miksi valitsit kyseisen jutun.

Arvomme vastaajien kesken 3 kpl Perskindol-tuotepaketteja.

Yhden palkinnon arvo on noin 50 €. Onnea arvontaan!

Edellisen lehden suosituimmat jutut, samalla äänimäärällä, olivat Enni Lähderinteen haastattelu Selkäsairaus innosti vaatesuunnitteluun ja asiantuntija-artikkeli Ymmärrä tasapainoasi. Arvontapalkinnot on postitettu voittajille. Lämmin kiitos kaikille juttuäänestykseen osallistuneille!

Etsi Tauko-Tapsa!

Lehden sivuille on piilotettu oheisia Tauko-Tapsan kuvia. Kuinka monta löysit? Lähetä vastauksesi sähköpostilla hyvaselka@selkaliitto.fi.

Arvomme vastaajien kesken pieniä tuotepalkintoja.

PS. Pidä paussi ja pelaa taukopeliä Tauko-Tapsan kanssa Selkäkanavalla.

Hyvä Selkä 2/2026

5

TEKSTI: PIA BILUND KUVAT: MATTI RAJALA ja LAURA MALMIVAARA

Osaan elää

selkäkivun kanssa Hahmot vievät imitaattori Jarkko Tammista lavalla.

Fyysisen lavatyön ohella viihdyttäjän selkä pysyy kunnossa koti- ja salitreenillä.

Selkäkipuaan Jarkko on oppinut sietämään paremmin.

I

mitaattori Jarkko Tamminen muis­ taa tunteneensa selkäkipua ensim­ mäisen kerran, kun hän osallis­ tui Tanssi tähtien kanssa -kisaan vuonna 2017. Keskelle selkää tuli sormenpään kokoinen kipupiste.

Kipu oli pistävää.

– Ehdin 5–6 viikkoa tanssia, vaikka tipuinkin ensimmäisenä. Tanssikenkien korko muuttaa asentoa, enkä oikein osannut pitää oikeaa asentoa vaan selkä meni helposti notkolle. Tippumi­ nen kisasta harmitti, mutta mietin, että montakohan viikkoa olisin edes pystynyt tanssimaan, koska selkä kipeytyi.

Jarkko tunnetaan lukuista hahmois­ taan, joilla hän on hauskuuttanut suo­ malaisia vuosikymmenten ajan, myös korkokengissä, mutta se on eri asia kuin pitkäkestoinen tanssiminen.

– Vaikka olen pelleillyt Paula Koivu­ niemenä ja muina hahmoina korot jaloissa, niin tanssi, jossa on koreogra­ fiaa ja jota tehdään useampi tunti päi­ vässä, on kova koetus ns. pystymetsästä tulevalle, joka ei tanssia vakkaristi har­ rasta.

6

Hyvä Selkä 2/2026

Jarkko Tamminen, 49 Imitaattori, näyttelijä, ääninäyttelijä, yrittäjä.

Voittanut imitaation Suomen mestaruuden vuonna 1996.

Valmistunut näyttelijäksi Teatterikorkeakoulusta ja opiskellut laulun­ opettajaksi Tanskassa.

Kirja Jarkko Tamminen – Kerrankin itsenään ilmestyy 23.9.2026.

Stars Show -kiertue alkaa 5.11.

Helsingin Finlandia-talosta ja jatkuu Lahdessa, Kotkassa, Turussa ja Jyväskylässä huipentuen 4.12.

Tampereen Nokia Arenalle.

Seuraavan kerran Jarkon selkä oireili vuonna 2020 perheen etelän matkan seurauksena.

– Talven keskeltä saapuneena innos­ tuin tekemään useampana aamuna pi­ demmän juoksulenkin. Sitten paluulen­

nolla istuin ikkunan vieressä ja kylmä il­ ma veti selkään. Tyttäret nukkuivat sylis­ sä, joten myös vähän jännässä asennos­ sa siinä olin. Ai että, tuli selkä kipeäksi.

Sitten Jarkon selkä tutkittiin ja kuvat­ tiin.

– Kuvista kävi ilmi, että alaselän nika­ mien välissä oli enää vähän ”pehmeää kamaa” jäljellä. Lääkäri antoi hyvät vin­ kit selän kotitreeniin. Teen esimerkiksi rintarangan kiertoja, ja ne oikeasti jee­ saa. Olen myös tehnyt vatsamakuulla jalan kiertoja taakse ja yli, näin alasel­ kään saa liikettä. Yleensä kyllä käy niin, että muistan kolmena aamuna tehdä liikkeet, sitten tulee taukoa, kunnes sel­ kä taas oireilee.

Koti- ja kuntosalitreenin lisäksi Jarkko tykkää juosta, ulkona tai juoksumatolla.

Selkä vain ei oikein tykkää iskuista juok­ sussa.

– Juostessa pitää olla malttia ja lait­ taa vauhti juoksumatolla noin 7–8 km/h, sitten saa sellaisen hyvän reippaan käve­ lyn. Ja siitä sitten kiihdyttää pikkuhiljaa.

Tällä hetkellä 10–11 km/h on aika muka­ va juoksuvauhti.

Kuntosalilla Jarkko on huomannut, että alaselkäkipuun on auttanut paljon lähentäjä- ja loitontajalihasten treeni.

Lihastasapaino on tärkeää. Jos treenaa vatsalihaksia, on treenattava myös selkä­ lihakset.

– Jos keskittyisin vain vatsaan, niin ai­ ka varmasti on seuraavana aamuna selkä kipeä.

Selkäongelmia Jarkolle povaili jo 1990-luvulla selkäspesialisti, jonka luo­ na parikymppinen mies kävi lapaväli­ jumin takia. Asiantuntija totesi nopeasti, että Jarkolla on yliojentuva selkäranka ja tietty nikamaväli tulee myöhemmin kipeytymään. Ratkaisuna olivat liikku­ vuusharjoitukset.

– Hän puhui siitä, miten kaikenlainen selkärangan pyörittäminen on hyväksi.

Ja tässä nyt liki 30 vuotta myöhemmin nämä ovat tulleet mieleen. Salilla kun liikkeitä teen, ne jeesaa, ja kun niitä te­ kisi vielä useamminkin.

OSAAN ELÄÄ SEN KANSSA, ETTÄ VÄLILLÄ SELKÄÄ VIHLAISEE.

Ammattilaisten käsittelyssä Itsehoidon lisäksi Jarkko luottaa ammat­ tilaisiin. Hän käy säännöllisesti osteo­ paatilla ja Cherokee-hoidossa.

– Kaupunginteatterin musikaaliajoilta tuttu osteopaatti osaa hyvin käydä läpi mun selän. Asetun pöydän reunan yli ja hän painelee käsin keskeltä eri suuntiin.

Se vapauttaa yllättävän paljon selkää.

– Olen myös tykännyt sellaisesta vähän erikoisemmasta hoidosta, Cherokee-­ hoidosta. Siinä painellaan enemmän eri­ laisia akupunktiopisteitä.

Kun Jarkon alaselkä jumittaa, se vetää aika nopeasti juntturaan myös lapavälin ja niskan.

– Heti kun alaselän saa auki, se vapaut­ taa muitakin paikkoja.

Jarkko on myös silloin tällöin kokeillut akupunktiota, kun sitä on ehdotettu.

– Jokunen vuosi sitten kun kipeä selkä saatiin auki, laitettiin vielä akupunktio­ piikit vähäksi aikaa kipua hellittämään.

Ne on olleet tehokkaita ja niillä on suht nopea vaikutus.

Fyysinen lavatyö Jarkon työ esiintymislavalla on hyvin fyysistä. Jotkut katsojat ovat olleet yllät­ tyneitä siitä, miten tarkkaan mies ottaa myös imitoitavan hahmon fysiikan mu­ kaan, eikä kyse ole vain äänen muutta­ misesta. Hahmona Jarkko myös liikkuu ja käyttää lihaksia eri tavalla kuin omana itsenään.

– Olen onnellinen siitä, että oma työ lavalla on niin fyysistä. Siinä saa hien päälle, kun Michael Monroena hyppii ja potkii jalkaa. Hahmo vie helposti muka­ naan. Työssä tulee paljon liikuntaa ja se on varmaan tietynlainen salaisuus sii­ hen, ettei mun ole tarvinnut vapaa-ajalla niin paljon treenata.

Jarkko ei onnekseen ole joutunut jät­ tämään työkeikkoja väliin selkäkivun takia.

– Kun sain magneettikuvista selityk­ sen sille, mistä kipu johtuu, olen oppi­ nut sietämään kipua paljon paremmin.

Ennen olin enempi herkillä, että mitä tämä on. Nyt osaan elää sen kanssa, että välillä selkää vihlaisee.

Koska Jarkon päivissä on yleensä lii­ kettä niin lavalla kuin sen ulkopuolella­ kin, hänen ei ole tarvinnut miettiä tau­ ottamista.

– Tietysti joskus on käsikirjoituspäi­ viä, ja kun on pari kolme tuntia paikal­ laan, se alkaa tuntua hartioissa ja seläs­ sä. Sitten kannattaa nousta ylös.

Sängyllä on merkitystä Yksi iso panostus selän hyvinvointiin on ollut sänky ja patja.

– Mittausten mukaan tehdyt patjat eivät ole mulla toimineet. Käytössä on nyt vakiopatja vähän keskivertoa pin­ keämmällä joustolla. Lisäksi sängyn pohjasta muutamia säleitä on säädetty

niin, että yhdessä kohtaa on vähän peh­ meämpää ja toisessa on tukea enemmän.

Kiitän Unikulman jengiä, etteivät jääneet siihen, että nyt on mittojen mukaan sulle patja tehty, elä sen kanssa, vaan on jum­ pattu ja sopiva versio on sitten löytynyt.

Toisinaan kun Jarkko palailee keikoilta vasta puolen yön jälkeen ja perhe on mennyt nukkumaan, hän jää vierassän­ kyyn nukkumaan.

– Jos vaikka parina iltana peräkkäin nukun muussa sängyssä, se tuntuu ala­ selässä. Sängyllä on merkitystä.

Panostus ruokavalioon on Jarkon mu­ kaan vaikeaa, koska työ on niin epäsään­ nöllistä. Kilometrejä keikkapaikkojen vä­ lillä kertyy, eivätkä ainakaan pienemmil­ lä paikkakunnilla ravintoloiden keittiöt ole enää myöhäiseen ilta-aikaan auki.

– Kollegoiden kanssa on puhuttu, että pitäisi tehdä eväitä, mutta se on helpom­ min sanottu kuin tehty. Sitten on vaihto­ ehtona Mäkkäri. Siellä voisi tietysti valita terveellisesti salaatin, mutta kun teknii­ kan kaverit ottaa hampparit, niin minä­ kin otan. Kiertueet on silleen petollisia, Jarkko virnistää.

Palautumista perheen kanssa Työn vastapainoksi Jarkko elää ihan nor­ maalia perhe-elämää vaimonsa ja kah­ den tyttärensä kanssa.

– Jos perheeltä kysytään, olen ihan lii­ kaa kännykällä. Liikaa tulee plärättyä uutissivustoja ja somea. Mutta tietyllä ta­ valla se on mulle myös vastapainoa. Siinä on jotain nollaavaa ja toisaalta vauhdi­ kasta matskua, joka koukuttaa. Siinä on hyvät ja huonot puolet.

Sosiaalisen median lisäksi Jarkko selaa myös teksti-tv:tä.

– Olen elänyt vanhanaikaisen lapsuu­ den, jolloin katsottiin teksti-tv:tä. Vaimo ja lapset ihmettelee, mikä se teksti-tv on.

Mutta musta se on hyvä. Urheilutulokset ja uutiset saa lyhyessä muodossa ilman turhaa liioittelua ja klikkiotsikoita.

Jarkko ei harrasta intohimoisesti mi­ tään urheilulajia tai vastaavaa. Yksi has­ su keräilyharrastus hänellä on.

– Kerään Coca Cola -tölkkejä, joita osuu ulkomailla silmään. Niitä on kerty­ nyt yli 2 000.

Pieniä breikkejä viihdyttäjän arkeen tuovat torkut, jotka onnistuvat tilantees­ sa kuin tilanteessa. Jarkko onkin saanut kuulla siitä, että hänellä on hyvät unen­ lahjat.

– Esimerkiksi pari kuukautta sitten ennen esitystä vedin kaksi pöytää yh­ Hyvä Selkä 2/2026

7

teen, otin takin päälle ja nukahdin siihen kovalle pöydälle. Kun heräsin, paikat oli hieman jäykkänä. Sitten vähän verrytte­ lin ja ei muuta kuin lavalle. Joku oli myös kerran ottanut kuvan, kun odotin bensa-­ asemalla sähköauton latautumista ja otin siinä pienet unet.

Imitaatio- ja lauluoppia Jarkon kipinä matkimiseen syttyi jo lap­ sena. Hän alkoi kuusivuotiaana matkia eskarikaveria, joka sorautti r-kirjainta.

Kotona sanottiin, ettei niin saa tehdä, se on kiusaamista.

Jarkko kuitenkin jatkoi matkimishar­ joituksia omassa huoneessaan. Muuta­ maa vuotta myöhemmin pojalla oli aina perjantai-iltaisin saunan jälkeen kiire telkkarin eteen. Sieltä tuli kotimaisia viihdeohjelmia, kuten Hymyhuulet, Velipuolikuu, Hukkaputki tai Älywapaa palokunta. Jarkko alkoi matkia ohjelmien hah­ moja ja se huvitti hänen vanhempiaan ja heidän kavereitaan.

– Ajattelin, että tämähän on hienoa, kun saan aikuiset nauramaan tällä taval­ la. Ja näitä siis saa matkia, kun ne ovat sketsihahmoja, ei oikeita ihmisiä.

11-vuotiaana Jarkko tapasi imitaattori Joonas Myllyveräjän, joka jakoi auliisti oppejaan.

– Hänelle esitin opettelemiani sketsi­ hahmoja sekä Pirkka-Pekka Peteliuk­ sen tekemän Fylli-tätihahmon, joka pa­ rodioi lastenohjelmien Kylli-tätiä. Mylly­ veräjä kertoi, että myös oikeita ihmisiä, julkisuuden henkilöitä, voi matkia. Sitten hän teki mulle C-kasetin, jolla hän imitoi sen ajan hahmoja, kuten Jörn Donneria, Paavo Noposta, Raimo ”Höyry” Häyris­ tä ja Niilo Tarvajärveä. Mulla oli vielä pikkupojan ääni, mutta kovasti lähdin niitä treenaamaan. Siitä se sitten lähti.

Lisää hyviä vinkkejä hahmojen tree­ nailuun Jarkko sai lukioaikana Jukka Puotilalta.

– Jo silloin ajattelin, että olisi mahtavaa tehdä lauluimitaatioita.

Sitten vuonna 2010 Teatterikorkea­ koulun jälkeen Jarkko lähti Kööpen­ haminaan hakemaan oppia Complete Vocal Institutesta ja opetteli CVT-laulu­ tekniikkaa (complete vocal technique) eli kokonaisvaltaisen äänenkäytön tek­ niikka. Jarkko valmistui CVT-opettajaksi vuonna 2019.

– Se oli hienoa, opin lisää erilaisia tek­ niikoita muuttaa ääntä ja laulaa erilaisia tyylejä. Se on ollut hyvä lisä tässä amma­ tissa.

8

Hyvä Selkä 2/2026

Työssään Jarkko yrittää koko ajan löy­ tää uusia hahmoja ja juttuja. Hyvä testi­ alusta on tehdä videoita Instagramiin ja Tiktokiin.

Jarkon repertuaariin kuuluu yli 200 hahmoa. Jotta hahmo olisi toimiva, mat­ kittavan henkilön täytyy olla paljon esil­ lä uutisissa tai muussa kanavassa. Jar­ kosta myös artistikentässä on mahtavia persoonia, joilla on erilaiset tavat liik­ kua, esiintyä ja pukeutua, ja musiikilla saa esityksissä yleisön hyvin mukaan.

Kuin palapelin rakentamista Imitoitavan hahmon oppiminen vie Jar­ kolta keskimäärin pari kuukautta.

– Jonkin hahmon voi keksiä paris­ sa päivässä, joku vie pari vuotta. Muu­ tamassa päivässä kyllä tietää, löytyykö hahmo ja kulma sille. Hahmon raken­ taminen on kuin palapelin rakentamis­ ta. Pieniä palasia kun yhdistää, voi teh­ dä minkä vain saundin. Tärkeää on myös löytää oikea rytmi puheeseen.

Yleisön suosikkihahmoja keikoilla ovat presidentit ja urheilukommentaat­ torit. Uutena hahmona usein toivotaan Jarkon somessa esittämää Erikoisjoukot-­ ohjelman kouluttaja Matias Petäistöä.

Musiikkipuolelta toiveena on usein Pau­ la Koivuniemi, Danny, Erika Vikman ja Linda Lampenius. Andy McCoy on kes­ tosuosikki.

Entä mitkä hahmot ovat Jarkon omia suosikkeja?

– Hahmot, joilla on mukava lähestyä yleisöä, kuten Jukka Poika, reggaella voi helposti mennä yleisön joukkoon. Sa­ moin on Andy McCoyn kanssa, voi teh­ dä ja kommentoida mitä vaan. Tykkään

OLEN ONNELLINEN SIITÄ, ETTÄ OMA TYÖ LAVALLA ON NIIN FYYSISTÄ.

myös presidenteistä, Stubb ja Trump ovat ajankohtaisia ja tuottavat koko ajan uutta materiaalia. Myös Olli Jokista on kiva tehdä. Jorma Uotinen on niin ikään kiva hahmo, samoin Sami Sykkö. He ovatkin viime aikoina esiintyneet paljon yhdessä. Äänestään Jarkko pitää huolta teke­ mällä erilaisia äänitreenejä.

– Kaksi käytetyintä mulla on sellainen pärinä, joka on rentouttavaa, ja ylä-ää­ net saa käheinäkin aamuina syttymään tekemällä sellaista koiran vinkunaa, korkeammalta ja korkeammalta. Se avaa äänen nopeasti, ei tarvitse lauleskella pitkiä pätkiä. Monesti äänenavaukseksi riittää matala pärinä, jota teen automat­ kan aluksi.

Jarkon taitavaa imitointia ja hahmo­ ilottelua saamme jatkossakin seurata niin tv-ruudussa kuin keikoilla. Jarkko Tammisen maailma -ohjelman toinen tuotantokausi on purkissa ja tulossa ulos tuonnempana. Suosittu Stars Show -kier­ tue puolestaan starttaa marraskuussa kiertäen kuudella paikkakunnalla.

Monilahjakkaan miehen tähänasti­ sista sattumuksista ja tapahtumista on tekeillä kirja Jarkko Tamminen – Kerrankin itsenään. Elämän­ kerta ilmestyy Jar­ kon 50-vuotis­ syntymäpäivänä syyskuussa.

Paljon onnea!

Ajankohtaista

Tulossa:

Selkä­ kanavalle tekoälyapuri Tämä on generatiiviselle tekoälylle yleinen ilmiö, sillä tekoälymallit perustuvat todennäköisyyksiin, eivätkä ne varsinaisesti ”ymmärrä” faktoja samalla tavalla kuin ihminen. Siksi tekoälyn antamia vastauksia täytyy tulkita harkiten.

Pääset kokeilemaan Severiä, kun olet hyväksynyt evästeet sivustolla. Näet tällöin tekoälyapurin ponnahdusikkunan, jota klikkaamalla apuri aukeaa ja voit alkaa keskustella Severin kanssa.

Kokeile Severiä rohkeasti ja anna meille palautetta! Jatkamme Severin kehittämistä, joten palautteet ovat meille tärkeitä.

Osallistu lukija­ k yselyyn

Selkäviikko:

Hyvinvoiva selkä läpi elämän SELKÄVIIKKOA vietetään perinteisesti maailman selkäpäivän (16.10.) yhteydessä eli tänä vuonna 12.–18. lokakuuta.

Selkä­viikon teemana on tällä kertaa ”Hyvinvoiva selkä läpi elämän”, ja se pohjautuu kansainvälisen selkäpäivän teemaan ”Spine Health for Life”.

Hyvinvoiva selkä on keskeinen edellytys liikkumiselle, sujuvalle arjelle ja merkitykselliselle osallisuudelle läpi elämän.

Selkäviikolla nostamme esiin selän terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi Selkäliitto ja paikalliset selkäyhdistykset järjestävät kaikille avoimia ja maksuttomia tapahtumia. Niistä voi lukea lisää syksyn Hyvä Selkä -lehdestä ja Selkäliiton Selkäviikko-sivulta.

Voita TENSkivunlievittäjä

MITÄ MIELTÄ olet Hyvä Selkä -lehdestä?

Millai­sen arvosanan annat lehdelle?

Mitä voisimme kehittää lehdessä?

Vastaa lukijakyselyyn ja kerro meille mielipiteesi! Kaikkien kyselyssä yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme kolme Omron E3 Intense -kivunlievittäjää.

Laite käyttää TENS-teknologiaa eli hoito perustuu ihon kautta välittyvään matala­tehoiseen sähköiseen hermostimulaatioon.

Lukijakyselyyn vastataan sähköisellä lomakkeella, johon lähete­tään linkki niille selkäyhdistysten jäsenille ja lehden tilaajille, joiden sähköpostiosoite on jäsenrekisterissä. Kyselyyn pääsee vastamaan myös Selkäliiton nettisivuilla. Vastausaikaa on 24.5.2026 asti.

Palautteesi on meille arvokasta ja tärkeää.

Lämpimät kiitokset vastauk­sistasi jo etukäteen!

KOONNUT: PIA BILUND

SELKÄKANAVALLA otetaan lähiaikoina käyttöön tekoälyapuri nimeltään Severi. Kyseessä on uudenlainen tapa löytää ratkaisuja selän ja niskan hyvinvointiin Selkäkanavalta.

Kävijä voi keskustella tekoälyapuri Severin kanssa ja kirjoittaa sille kysymyksiä selän ja niskan itsehoidosta. Vastaukset perus­ tuvat Selkäkanavan sivusisältöihin. Tekoälyapuri ei korvaa terveydenhuollon ammattilaisia eikä tee diagnooseja.

Tekoälyapurin perustana on Zapier-palvelun teknologia ja sen tekoälylogiikka rakentuu ChatGPT:n tekoälykielimallin. On hyvä huomioida, että koska kyseessä on tekoäly, se voi tehdä virheitä.

Hyvä Selkä 2/2026

9

Asiantuntija-artikkeli

Selkäkipu ja harjoittelu, miksi apu ei aina tule heti?

KUVA: PEXELS

Selkäkipu on hyvin yleinen vaiva, ja monelle ensimmäinen neuvo on liikkua tai aloittaa harjoittelu. Silti kipu ei aina helpota toivotulla tavalla.

Mitä muuta kivun hoidossa kannattaa siis huomioida?

K

ipu on aina todellinen kokemus.

Se voi liittyä kudosvaurioon tai sen uhkaan, mutta kipua voi olla myös silloin, kun tutkimuksissa ei löydy sel­ vää vauriota. Uusi kipumääritelmä ko­ rostaa tätä: ”Kipu on epämiellyttävä ais­ ti- ja tunnekokemus, joka liittyy kudos­ vaurioon tai sen uhkaan, tai tällaista ko­ kemusta muistuttava tuntemus.”

Kipuun vaikuttavat kehon lisäksi myös hermosto, aiemmat kokemukset, tun­ teet, kuormitus ja elämäntilanne. Siksi jokaisen kipukokemus on yksilöllinen.

Hermosto välittää aivoihin tietoa siitä, mitä kehossa tapahtuu. Kipu syntyy, kun aivot arvioivat tilanteen uhkaavaksi. Jos­ kus hermosto voi myös herkistyä, jolloin tavallinenkin liike, kuormitus tai koske­ tus voi tuntuvat kivuliailta. Tämä selit­ tää, miksi kipu voi jatkua, vaikka kudok­ set olisivat jo suurelta osin parantuneet.

Kaikkia tekijöitä ei tarvitse korjata ker­ ralla. Usein jo yhden tai kahden arjessa toteuttamiskelpoisen asian vahvistami­ nen voi auttaa eteenpäin.

Vaali unta ja huomioi riittävä palautuminen Uni ja palautuminen ovat tärkeä osa sel­ käkivun hoitoa. Unen puute voi herkistää hermostoa, lisätä kipua ja heikentää jak­ samista. Liian vähäinen yöuni tai heik­ ko unenlaatu on yhdistetty selkäkipujen pitkittymiseen. myös jatkuva kuormitus ilman riittävää palautumista saattaa yllä­ pitää oireita.

10 Hyvä Selkä 2/2026

UNI JA PALAUTUMINEN OVAT TÄRKEÄ OSA SELKÄKIVUN HOITOA. palautuminen ei tarkoita vain nukku­ mista, vaan myös pieniä taukoja, sopi­ vaa liikettä, mielekästä tekemistä ja het­ kiä, jolloin keho ja mieli saavat rauhoit­ tua. palautuminen koostuu sekä pas­ siivisesta levosta (uni, lepohetket) että

aktiivisesta palautumisesta (liikunta, sosiaalinen toiminta, harrastukset). aloita tarkastelemalla omaa palautu­ mistasi. onko se riittävää vai saatko liian vähän palautumista jokapäiväi­ sessä elämässäsi?

JOS LIIKKUMISTA VÄLTETÄÄN KIVUN PELOSSA, KEHO VOI HERKISTYÄ ENTISESTÄÄN. Voi olla hyödyllistä laatia suunnitel­ ma, jonka avulla sisällyttää palautumi­ sen entistä jäsennellymmin jokapäiväi­ seen elämääsi.

Tue työssäjaksamistasi Työ voi vaikuttaa selkäkipuun monella tavalla. Jos työ sisältää paljon nostamis­ ta, toistuvia hankalia asentoja tai pitkään jatkuvaa kuormitusta ilman taukoja, oi­ reet voivat lisääntyä. Fyysisesti raskas työ ei kuitenkaan väistämättä aiheuta kaikil­ le selkäkipua, vaan esimerkiksi perimäl­ lä ja muilla riskitekijöillä on omat vaiku­ tuksensa – ja toisaalta työssä liikkumi­ nen voi olla myös terveydelle hyväksi.

Olennaista ei ole vain se, millaista työ on fyysisesti, vaan myös se, miten työstä palautuu ja kuinka paljon siihen voi itse vaikuttaa. Selkäkivun kanssa työssä pär­ jäämistä voivat tukea esimerkiksi tauot, työn jaksottaminen, apuvälineet, työteh­ tävien muokkaaminen ja hyvä yhteistyö työpaikalla. Tarvittaessa harjoittelua voi­ daan suunnata niin, että se tukee juuri oman työn vaatimuksia. Työfysiotera­ peutti voi olla apuna laatimassa harjoit­ teluohjelmaa.

Liikuta selkää monipuolisesti, vältä liiallista jännittämistä Pitkittyneessä selkäkivussa keho voi al­ kaa suojata itseään tavallista enemmän.

Tällöin selän lihaksiin voi tulla jatkuvaa jännitystä ja liikkuminen voi muuttua varovaiseksi tai yksipuoliseksi. Jos ki­ puun liittyy pelkoa, jotkin tekemiset voi­ vat jäädä kokonaan pois. Jos liikkumista vältetään kivun pelossa, keho voi herkis­ tyä entisestään.

Usein selälle on hyödyllistä, että sitä käyttää monipuolisesti ja mahdollisim­ man normaalisti arjen tilanteissa. Ke­ vyissä päivittäisissä toimissa selkää ole yleensä tarvitse suojata tai jännittää eri­ tyisesti. Liikkeeseen palaaminen kan­ nattaa tehdä asteittain. Tarvittaessa ter­ veydenhuollon ammattilainen voi auttaa tunnistamaan pelkoja ja rakentamaan turvallisen tavan harjoitella niitä liikkei­ tä, joita olet alkanut vältellä.

Stressi ja henkinen kuormitus Pitkittynyt stressi ja henkinen kuormitus voivat lisätä kipua ja vaikeuttaa siitä toi­

pumista. Ne voivat heikentää unta, lisä­ tä kehon ylivireyttä ja tehdä arjessa jak­ samisesta vaikeampaa, esimerkiksi vai­ keuttaa terveellisten elämäntapojen yllä­ pitoa. Siksi stressinhallinta ei ole selkä­ kivun hoidossa sivuseikka vaan tärkeä osa kokonaisuutta. Sopivia keinoja voi­ vat olla esimerkiksi rauhoittumisen har­ joitukset, tauotus, keskusteluapu tai ar­ jen kuormituksen vähentäminen.

Mielen taidot tukevat toipumista Kivun kanssa selviytymiseen vaikuttaa myös se, miten ajattelemme tilantees­ tamme ja miten reagoimme vaikeisiin tunteisiin. Joskus kipu voi viedä huo­ mion, huolestuttaa tai saada ajattele­ maan pahinta. Näitä taitoja voi kuiten­ kin harjoitella. Tavoitteena ei ole ajatella väkisin positiivisesti, vaan oppia suhtau­ tumaan kipuun hieman rauhallisemmin ja löytämään tapoja jatkaa itselle tärkeitä asioita oireista huolimatta. Tässä voivat auttaa esimerkiksi omien ajatusten tun­ nistaminen, hengitysharjoitukset, hy­ väksyvä suhtautuminen, ongelmanrat­ kaisu ja ammattilaisen tuki.

SELKÄKIPU AALTOILEE USEIN, MIKÄ ON TAVALLISTA. Huolehdi terveellisistä elämäntavoista Terveelliset elämäntavat tukevat myös selkäkipujen hallintaa. Pitkittyneeseen selkäkipuun kuten muihinkin pitkit­ tyneisiin tuki- ja liikuntaelinvaivoihin linkittyy matala-asteinen tulehdus, jota voi vähentää terveellisellä ruokavaliolla.

Suomalaiset ravitsemussuositukset toi­ mivat tässä hyvänä pohjana. Nikotiini­ tuotteiden vähentämisellä on myös sel­ käkivun kannalta edullisia vaikutuksia.

Pienetkin muutokset voivat olla hyödyk­ si. Kaikkea ei tarvitse muuttaa kerralla.

Huomioi kivun aaltoilu ja muokkaa tarvittaessa kuormitusta Selkäkipu aaltoilee usein, mikä on taval­ lista. Oireiden hetkellinen paheneminen ei yleensä tarkoita vahinkoa tai sitä, että

kaikki työ olisi mennyt hukkaan. On hyö­ dyllistä laatia suunnitelma takaiskun va­ ralle, jos näin käy, olet paremmin valmis­ tautunut.

Tässä hyödyllisiä keinoja: • Yritä pysyä rauhallisena, oireiden vaihtelu on tavallista.

• Lisää palautumista ja kevennä arkea hetkeksi tarpeen mukaan.

• Pyri säilyttämään arjen rutiineja mahdollisimman hyvin.

• Jaksota tekemistäsi.

• Muokkaa harjoittelua tilapäisesti, älä lopeta kaikkea heti kokonaan.

• Ole itsellesi armollinen.

• Kerro läheisille, jos tarvitset tukea.

• Palaa omaan suunnitelmaasi, kun oireet helpottavat.

Kuntoutuminen vie aikaa Selkäkivusta toipuminen vie usein aikaa.

Edistyminen ei aina ole suoraviivaista, vaan siihen voi kuulua hyviä vaiheita ja takapakkeja. Toipuminen ja kuntoutu­ minen ovat yksilöllisiä prosesseja, jois­ sa on tärkeää edetä johdonmukaisesti ja omaan tahtiin. On hyödyllistä pohtia, mitkä asiat arjessasi ovat sinulle mer­ kityksellisiä ja miten voisit mennä niitä kohti. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat tarjota arvokasta apua ja ohjausta sekä olla tukena matkalla. Tärkeintä on, että suunta on eteenpäin ja tavoitteet tu­ kevat hyvinvointiasi.

JENNI LIUSKA tft, TtM, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto, Työfysioterapeutit ry

IIDA TUOMELA tft, Työfysioterapeutit ry

MAIJA PAUKKUNEN tft (YAMK), väitöskirjatutkija, Oulun yliopisto, Työfysioterapeutit ry

Hyvä Selkä 2/2026 11

Asiantuntija-artikkeli

Fyysinen toimintakyky arjen voimavarana KUVA: SHUTTERSTOCK

Uusi mitatun fyysisen toimintakyvyn indeksi tarjoaa kokonaiskuvan työikäisen väestön fyysisen toimintakyvyn tilasta sekä välineen sen muutosten seurantaan.

F

yysinen toimintakyky on yksi koko­ naisvaltaisen toimintakyvyn osa-­ alueista yhdessä psyykkisen, kogni­ tiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kanssa. Nämä kaikki yhdessä vaikutta­ vat yksilön toimintaedellytyksiin ja osal­ listumismahdollisuuksiin.

Fyysisen toimintakyvyn merkitys arjessa Fyysinen toimintakyky kertoo yksilön kyvystä selviytyä hänelle itselleen tär­ keistä ja tarpeellisista arjen fyysisistä teh­ tävistä – kävelylenkistä kauppakassien kantoon ja vapaa-ajan harrastuksiin. Se rakentuu yksilön omien ominaisuuk­ sien, voimavarojen ja ympäristön yhteis­ vaikutuksesta. Fyysinen toimintakyky ilmenee muun muassa kykynä liikkua itsenäisesti, huolehtia arkisista aska­ reista ja tehdä itselle mieluisia asioita.

Näin fyysinen toimintakyky muodostaa perus­tan yksilön hyvinvoinnille, tervey­ delle ja osallisuudelle.

Riittävä fyysinen toimintakyky lisää mahdollisuuksia osallistua, jaksaa ja toi­ mia omannäköisessä arjessa. Fyysinen toimintakyky voi hetkellisesti heikentyä tilapäisen vamman tai sairastumisen seurauksena, mutta vammoista tai sai­ rauksista huolimatta toimintakyky voi myös säilyä hyvänä ja riittävänä yksilön tarpeisiin ja tavoitteisiin nähden.

Väestötasolla riittävä fyysinen toimin­ takyky näkyy esimerkiksi pienempinä terveyspalvelujen käyttömenoina ja vä­ hentyneinä sairauspoissaoloina. Näiden kautta fyysinen toimintakyky tuottaa

12 Hyvä Selkä 2/2026

PIENILLÄKIN MUUTOKSILLA VOI OLLA MERKITTÄVÄ VAIKUTUS. kustannussäästöjä ja luo pohjaa hyvin­ voivalle ja kestävälle yhteiskunnalle.

Uusi mitatun fyysisen toimintakyvyn indeksi UKK‑instituutissa kehitetty mitatun fyy­ sisen toimintakyvyn indeksi kokoaa yh­ teen keskeiset, väestötutkimukseen pe­ rustuvat fyysisen toimintakyvyn osateki­ jät ja tiivistää ne yhdeksi selkeäksi nume­ roksi. Indeksi antaa ajantasaisen kuvan työikäisten aikuisten fyysisen toiminta­ kyvyn tilasta ja mahdollistaa muutosten seuraamisen tulevina vuosina. Aiemmin toimintakyvystä saatu tieto on perustu­ nut joko kyselyihin tai yksittäisiin mit­ tauksiin, ja tulokset saattoivat näyttää eri suuntiin. Nyt käytössä on yksi johdon­ mukainen ja vertailukelpoinen tapa seu­ rata fyysisen toimintakyvyn muutoksia.

Indeksi on laadittu UKK-instituutin KunnonKartta-väestötutkimuksen vuo­ sien 2017 ja 2021 aineistoista, joissa on

mukana yli 5 000 työikäisen aikuisen tu­ lokset viikon liikemittarimittauksesta ja kuntotesteistä. Indeksi sisältää viisi fyy­ sisen toimintakyvyn kannalta keskeistä osa-aluetta ja kymmenen näitä osa-aluei­ ta edustavaa osatekijää.

Mitatun fyysisen toimintakyvyn osa-alueet ja -tekijät: Fyysinen kunto • ennustettu maksimaalinen hapenottokyky • muunneltu punnerrus Kehon koostumus • vyötärön ympärysmitta Liikkuminen • päivän tehokkain liikkumisminuutti • päivittäinen askelmäärä • kevyt liikkuminen suhteessa kuntoon • reippaan ja rasittavan liikkumisen minuuttimäärä

FYYSINEN TOIMINTAKYKY MUODOSTAA PERUSTAN YKSILÖN HYVINVOINNILLE, TERVEYDELLE JA OSALLISUUDELLE. Fyysisen toimintakyvyn indeksin osa-alueet Fyysinen kunto

Paikallaanolo

Liikkuminen Uni

KUVA: UKK-INSTITUUTTI

Kehon koostumus

Kuvio 1. Fyysisen toimintakyvyn viisi osa-aluetta.

Paikallaanolo • seisomisaika • pitkäkestoinen makuu- ja loikoilu­ aika Uni • uniaika, johon sisältyy runsaasti liikettä.

Tekijät valikoituivat yli 60 tarkastellun tekijän joukosta, koska ne olivat vahvim­ min yhteydessä fyysistä toiminta­kykyä kuvaavien kymmenien kysymysten vas­ tauksiin.

Indeksi kertoo väestön toimintakyvystä Mitatun fyysisen toimintakyvyn indek­ si kuvaa väestön toimintakyvyn tilaa ja kehitystä. Se ei kuitenkaan kerro, kuin­ ka hyvä tai huono työikäisten aikuisten fyysinen toimintakyky tällä hetkellä on.

Indeksin lähtötaso on lukuarvo 100, ja jatkossa toimintakyvyn kehitystä voi­ daan peilata tähän. Lähtötilanteessa kymmenen osatekijää vaikuttavat indek­ siin yhtä paljon, mutta myöhemmissä laskennoissa ne saavat omat painokertoi­ mensa. Arvot yli 100 viittaavat lähtötason keskiarvoa parempaan toimintakykyyn, kun taas alle 100 jäävät arvot osoittavat lähtötason keskiarvoa heikompaa toi­ mintakykyä.

KunnonKartta-väestötutkimuksen ai­ neistojen perusteella indeksi heikkeni hieman vuodesta 2017 vuoteen 2021, mi­ kä kertoo tarpeesta vahvistaa arjen liik­

kumista ja fyysistä toimintakykyä tuke­ via tapoja. Parhaillaan käynnissä oleva, kesään 2026 mennessä päättyvä Kun­ nonKartta-tutkimuksen uusi tiedon­ keruu kertoo, miten aikuisväestön fyysi­ nen toimintakyky on kehittynyt vuoden 2021 jälkeen.

Indeksin osatekijöiden avulla voidaan myös tarkastella, miten indeksin arvo muuttuu, jos kukin osatekijä muuttuu tietyn verran. Esimerkiksi jos jokainen osatekijä kohentuu 20 prosenttia, indek­ sin kokonaisarvoksi tulee 115. Vastaaval­ la tavalla voidaan tarkastella myös yksit­ täisten osatekijöiden muutosten vaiku­ tusta indeksin kokonaisuuteen.

Mitatun fyysisen toimintakyvyn in­ deksiä voidaan käyttää esimerkiksi ter­ veyspolitiikassa päätöksenteon tukena ja tulevaisuudessa esimerkiksi vertail­ taessa toimintakyvyn tilaa ja kehitystä eri maiden välillä. Indeksiä voidaan käyt­ tää myös tutkimuksissa ja interventioi­ den vaikutusten arvioinnissa: Kun mi­ tataan samoja osatekijöitä, voidaan ar­ vioida esimerkiksi elintapamuutosten, ohjelmien tai palvelujen vaikuttavuutta.

Myös muutamat organisaatiot ovat jo osoittaneet kiinnostusta oman yhtei­ sönsä fyysisen toimintakyvyn mittaa­ miseen indeksillä.

Indeksi oman toimintakyvyn vahvistajana Vaikka mitatun fyysisen toimintakyvyn indeksi on kehitetty väestötason seu­ rantaan, sitä voi hyödyntää myös yksilö­

tasolla. Yksilön arvoa voidaan verrata hä­ nen omaan aiempaan arvoonsa, jos se on tiedossa tai laajemman joukon arvoihin.

Indeksiin tarvittavat tiedot edellyttävät kuitenkin kuntotestausta ja liikemittari­ mittausta, josta em. osatekijät ovat saata­ vissa, joten kyseessä ei ole omatestinä to­ teutettava kokonaisuus.

Indeksi voi herättää pohtimaan fyysi­ sen toimintakyvyn merkitystä omassa arjessa. Se tuo esiin fyysisen toiminta­ kyvyn moniulotteisuuden, ja voikin olla hyvä pysähtyä pohtimaan, mitkä osate­ kijät ovat omassa tilanteessa merkittä­ vimmät ja mihin tekijöihin itse pystyisi vaikuttamaan.

KunnonKartta-aineistojen mukaan vyötärön ympärysmitalla, ennustetulla maksimaalisella hapenottokyvyllä eli kestävyyskunnolla ja päivän tehokkaim­ malla liikkumisminuutilla on voimak­ kain yhteys fyysiseen toimintakykyyn, ja niiden muutokset vaikuttavat indek­ sin kokonaisarvoon eniten. Nämä kolme eivät kuitenkaan välttämättä ole yksilö­ tasolla helpoiten muutettavia tekijöitä, eivätkä samat keinot toimi kaikille. Yh­ delle sopiva ensimmäinen askel voi olla kevyen arkiliikkumisen lisääminen, toi­ selle unesta huolehtiminen tai pitkäkes­ toisen makuulla olon tai loikoilun tauot­ taminen.

Jokaiseen kymmeneen osatekijään voidaan vaikuttaa monilla tavoilla kun­ kin omat lähtökohdat, voimavarat ja elä­ mäntilanne huomioiden. Indeksin ko­ konaisuus voi auttaa valitsemaan itselle sopivan muutoskohteen ja tavoitteen.

Pienilläkin muutoksilla voi olla merkit­ tävä vaikutus. Toimintakyvyn vahvis­ tamisessa tärkeintä on aloittaa yhdestä itselle realistisesta tavoitteesta. Kun ta­ voite tuntuu itselle merkitykselliseltä ja mahdolliselta, sen suuntaan on helpom­ pi jatkaa.

Kirjoitus pohjautuu Husun ja hänen kollegoidensa kirjoittamiin suomenkielisiin teksteihin, mm. ukkinstituutti.fi/fyysinen-toimintakyky.

PAULIINA HUSU johtava tutkija, TtT, dosentti, UKK-instituutti

Hyvä Selkä 2/2026 13

Yhdessä menoksi

Yhdessä liikkuminen virkistää ja tuo uusia tuttavuuksia Selkäliiton Yhdessä menoksi -hankkeessa (2024–2026) halutaan tukea yhdessä liikkumista ja lisätä yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys on tärkeä vasta­voima lisääntyneelle yksinäisyydelle, ja yhdessä liikkeelle lähteminen tukee niin mielen kuin selän hyvinvointia. Tässä lyhyt katsaus hankevuoteen 2025.

”Ihmiset, joihin tutustuin!”

Yhdessä menoksi -hankeyhdistykset vuonna 2026 Heinolan Seudun Selkäyhdistys Kanta-Hämeen Selkäyhdistys Kuopion Selkäyhdistys Mikkelin Seudun Selkäyhdistys Pirkanmaan Selkäyhdistys Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset (Espoo, Helsinki, Vantaa) Savonlinnan Selkäyhdistys Satakunnan Selkäyhdistys Vaasan Selkäyhdistys

14 Hyvä Selkä 2/2026

”Yhdessä tekeminen ja uusien henkilöiden tapaaminen.” ”Vertaistuki voimaannuttaa ja panee liikkumaan!” ”Juttelu kävelyn ohessa.”

Luontoa, kulttuuria ja kiinnostavia kohteita Suosittuja yhdessä liikkumisen muotoja olivat kävelyretket. Vapaaehtoiset Menoksi-kaverit ideoivat retkiä luontokohteisiin, puistoihin, siirtolapuutarhoihin sekä patsaiden ja katutaiteen äärelle. Vapaaehtoisten mukaan erityisesti teemalliset kävelyt innostivat mukaan. Lisäksi hankkeessa järjestettiin pyöräretkiä, omatoimisia kuntosaliryhmiä, keilailuryhmä sekä yhteislaulutuokioita, joihin sisäl­tyi pieni jumppahetki. Talvella käy-

tiin museoissa. Myös museo­ käynnit ovat oiva tapa lisätä liikettä päivään. Kuten eräs museoretken osallistuja totesi: ”Kiva kokoontua yhdessä – tuli käveltyä aikamoinen matka!”

Kysyttäessä osallistujilta, mikä toiminnassa oli hyvää, myös mielenkiintoiset kohteet ja reitit saivat kiitosta toiminnan sosiaalisuuden lisäksi. ”Iloiset ja hyväntuuliset ihmiset, kaunis ilma ja kiva reittivalinta.” ”Keskustelut, tutustuminen uusiin ihmisiin sekä kulttuurikohteisiin.” ”Sai liikkua seurassa, jossa muillakin on selkäoireita.

Samalla oppii tuntemaan erilaisia paikkoja ja reittejä.” ”Löysi hienoja paikkoja ja sai lenkkeillä yhdessä.”

Tule rohkeasti mukaan Hankeyhdistysten vapaaehtoiset Menoksi-­kaverit järjestävät matalan kynnyksen liikkumis­ tapaamisia tänäkin vuonna.

Tapaamiset ovat avoimia kaikille, myös muille kuin yhdistysten jäsenille. Jos siis haluat kavereita liikkeelle lähtemiseen, lähde rohkeasti mukaan! Tai jos kiinnostuit toiminnan järjestämisestä omassa yhdistyksessäsi, ota yhteyttä paikalliseen selkäyhdistykseen.

Löydät lisätietoa yhdistysten verkkosivuilta ja Yhdessä menoksi -hankkeen verkko­ sivulta: Selkäkanava.fi > Selkäliitto > Yhdessä menoksi -hanke.

TEKSTI: RIINA KAARTAMO

KUVA: PAULA VIRTA

HANKKEESSA oli mukana 10 selkäyhdistystä. Yhdistyksissä toteutettiin 101 erilaista liikkumistapaamista, joissa oli 443 osallistujaa. Lisäksi toteutettiin 191 kahdenkeskistä ulkoilu­ tapaamista. Toimintaa oli jär­ jestämässä 50 vapaaehtoista.

Palautekyselyjen (N=232) mukaan kahdeksan kymme­ nestä osallistujasta koki toimintaan osallistumisen virkistäneen oloa ja kuusi kymmenestä kertoi yksinäisyyden tunteen vähenty­ neen. Yhdeksän kymmenestä osallistuisi toimintaan mielellään uudelleen.

Avoimissa vastauksissa toiminnan parhaiksi puoliksi nousivat erityisesti yhdessäolo ja ihmisten tapaaminen.

KUVA: PIXABAY

Selän huoltonurkka

Pyöräily on oiva tapa liikkua arjessa Pyöräily sopii monelle. Joillekin se on tapa liikkua paikasta toiseen, joillekin kuntoilumuoto.

Osa puolestaan nauttii siitä, että pyöräillessä maisemat vaihtuvat ja uusia reittejä voi löytää lähiluonnosta.

PYÖRÄILY on tehokas liikuntamuoto, joka kehittää ja ylläpitää hengitys- ja verenkierto­ elimistön suorituskykyä sekä ala­raajojen lihaskuntoa ja nivelten liikkuvuutta. Pyöräillessä valtaosan työstä tekevät kehon suurim­mat lihakset eli reisi- ja pakaralihakset. Niiden kuormittaminen nostaa nopeasti sykettä, tehostaa hengitystä ja kuluttaa enemmän energiaa. Ylämäkiajossa koko keho pääsee tehokkaasti töihin, kun voimaa siirretään keskivartalosta jalkoihin.

Tasaisella tiellä pyöräillessä kehoon ei kohdistu tärähdyksiä, mikä tekee lajista lempeän tavan liikkua. Pyöräily, kuten muukin liike, tukee selkäkivusta toipumista, kunhan sen aloittaa maltilla ja kehoaan kuunnellen.

Aloita maltilla Juuri alkaneessa selkäkivussa rankimmat pyörälenkit kannattaa siirtää hieman myöhemmäksi, mutta kevyttä pyöräilyä voi toki kokeilla, jos se tuntuu hyvältä. Vähitellen voi alkaa lisäämään harjoitukseen kestoa, tehoa tai tiheyttä. Pitkäaikaiset selkäoireetkaan eivät ole este pyöräilylle. Aloittaa voi lyhyemmällä matkalla ja tarvittaessa hieman tasaisemmassa ympäristössä. Kun keho alkaa tottua pyöräilyyn, voi matkaa pidentää, vauhtia lisätä tai lähteä mäkisemmällekin reitille.

Pyöräilyä aloittaessa on hyvä muistaa, että uudenlainen kuormitus voi aluksi tuntua

kehossa esimerkiksi jäykkyytenä tai kipuna.

Tämä ei tarkoita, että lajissa olisi jotain vikaa tai se ei soveltuisi sinulle. Useimmiten kyse on vain siitä, että keho reagoi uudenlaiseen kuormitukseen. Riittävä maltti ja asteittainen kuormituksen kasvattaminen on hyvä keino totutella pyöräilyyn.

Selkäoireita kokevan henkilön on hyvä valita itselleen miellyttävä ajoasento. Pyörän säätöjä, kuten ohjaustangon ja satulan korkeutta, voi säätää sen mukaan, mikä itselle tuntuu hyvältä.

TEKSTI: HANNA KÄÄRIÄINEN

Pyörä kuntoon ennen kauden alkua Ennen pyöräilykauden aloittamista pyörä kannattaa puhdistaa ja huoltaa.

Hyvin rullaava pyörä tekee ajamisesta kevyempää ja turvallisempaa.

Tarkista ainakin nämä:

Rengaspaineet. Liian alhainen rengaspaine tekee polkemisesta raskaampaa ja kuluttaa rengasta. Tarkasta tieto oikeasta rengaspaineesta renkaan sivuseinän merkinnästä.

Ketjun kunto. Ketjujen puhdistaminen ja öljyäminen pidentää osien käyttöikää ja varmistaa vaihteiden toimivuuden.

Jarrut. Heikentynyt jarrutusteho ja vinkuvat äänet ovat merkkejä jarrujen kulumisesta. Jarrujen huolto ja tarkistus takaavat turvallisen pyöräily­ kokemuksen.

Yleinen kunto. Pyörästä ei tulisi kuulua ylimääräisiä ääniä, kuten kolinaa, eikä myöskään löytyä ruosteisia osia. Lisäksi on tärkeää tarkistaa valojen toimivuus.

Muista, että ammattilaisten tekemä keväthuolto on hyvä keino varmistaa, että pyörä on kunnossa. Ammattilaisten puoleen kannattaa kääntyä varsinkin, jos huomaat haasteita jarrujen ja vaihteiston toimivuuden kanssa.

Hyvä Selkä 2/2026 15

Asetu käyntiasentoon. Nojaa saman puolen kädellä etummaiseen jalkaan ja kallista ylävartaloa lonkista eteenpäin. Pidä keppi vastakkaisessa kädessä.

Vedä kyynärpäätä vartaloa hipoen taakse- ja ylöspäin ja lähennä lapaluuta kohti selkärankaa.

Palauta käsi hallitusti suoraksi alas ja toista uudelleen.

Tee liikesarja myös toisella kädellä. Toista 10-15 kertaa.

Harjoitus vahvistaa yläselän lihaksia.

1. YHDEN KÄDEN KULMASOUTU

1

Seiso hartioiden levyisessä haara-asennossa, polvet ja jalkaterät osoittavat hieman ulospäin. Ota kepistä leveä ote ja vie se suorille käsille pään yläpuolelle. Pidä katse eteenpäin. Kyykisty ja kallista samalla ylävartaloa eteenpäin lonkista ja työnnä pakaroita taakse.

Ojenna itsesi takaisin alkuasentoon ja laske kädet alas vartalon eteen.

Harjoittelun edetessä ja tekniikan parantuessa kyykkää alemmas, niin syvään kuin pystyt. Toista 10-15 kertaa. Harjoitus vahvistaa jalkojen, keskivartalon ja selän lihaksia ja kehittää vartalon hallintaa.

2. VALAKYYKKY

2

Seiso haara-asennossa. Ota kepistä leveä ote ja aseta se hartioiden päälle. Ota vasemmalla jalalla askel eteenpäin ja laskeudu askelkyykkyyn.

Ponnista hallitusti takaisin alkuasentoon. Tee sama toisinpäin.

Toista 10-20 kertaa. Liike vahvistaa jalkojen lihaksia.

3. ASKELKYYKKY

3

Keppi sopii hyvin lihaskuntoharjoittelun tueksi. Se auttaa oikeiden liiketekniikoiden hahmottamista ja tuo vipuvartensa ansiosta lisää haastetta muuten tuttuihin liikkeisiin. Kun liikkeiden suoritustekniikat alkavat sujua puhtaasti kepillä, voit halutessasi vaihtaa kepin painotankoon.

Lihaskuntoharjoittelua kepillä

Istu lattialle. Koukista polvet ja vie keppi hartioiden päälle.

Jännitä vatsalihakset ja kallista ylävartaloa lonkista taaksepäin. Säilytä ylävartalon takanojassa selän luonnolliset kaaret ja kierrä vuoroin puolelta toiselle niin, että kepin pää kiertyy lähelle lattiaa. Toista 10-20 kertaa.

Harjoitus vahvistaa vinoja vatsalihaksia.

7. VARTALON KIERTO

7

Asetu selinmakuulle. Nosta jalat irti lattiasta ja pidä polvet koukussa. Aseta keppi polvitaipeisiin.

Rutista vatsalihaksilla samanaikaisesti ylävartaloa ja polvia yhteen niin, että myös pakarat nousevat hieman lattiasta. Laske jarruttaen ylävartaloa ja jalkoja hallitusti takaisin kohti lattiaa, ja rutista uudelleen.

Toista 10-20 kertaa. Harjoitus vahvistaa vatsalihaksia.

4. VATSARUTISTUS

4

8b Asetu vatsamakuulle ja ojenna kädet ja jalat suoriksi.

Ota kepistä leveä ote. Nosta kädet ja rintakehä irti lattiasta (kuva 8a).

Vedä kyynärpäät koukkuun ja keppi kohti rintaa (kuva 8b).

Ojenna kädet takaisin suoriksi vartalon jatkeeksi ja laske hitaasti alas. Pidä katse kohti lattiaa ja niska pitkänä. Toista 10-15 kertaa.

Harjoitus vahvistaa selkälihaksia.

Asetu punnerrusasentoon. Säilytä selässä sen luonnolliset kaaret ja pidä keski-vartalo tiukkana koko liikkeen ajan.

Pidä katse ja nenä kohti lattiaa. Jarruta liikettä alaspäin lähelle lattiaa ja punnerra sieltä takaisin ylös suorille käsille. Liikkeen aikana jännitä lapoja kevyesti kohti alaselkää. Voit tehdä liikkeen myös kevennetysti polvet maassa. Toista 10-15 kertaa. Harjoitus vahvistaa koko vartalon lihaksia ja kehittää kehon hallintaa.

6. ETUNOJAPUNNERRUS

6

8. YLÄVARTALON NOSTO

Lisää jumppaohjeita selkäkanava.fi.

8a

Käy selinmakuulle, jalat lantion levyisessä haaraasennossa, polvet ja varpaat eteenpäin. Aseta keppi poikittain lantion päälle. Aktivoi keskivartalo ja nosta pakarat irti maasta, kunnes lonkkanivelet ovat täysin ojentuneet ja vartalo suorassa linjassa polvista olkapäihin. Pysäytä liike hetkeksi yläasentoon ja palauta sitten hallitusti jarruttaen alas. Toista 10-20 kertaa. Harjoitus vahvistaa pakaralihaksia.

5. LANTIONNOSTO

5

PITKÄAIKAINEN LIIKKUMATTOMUUS YHTEYDESSÄ SUUREMPAAN STRESSIKUORMAAN KESKI-IÄSSÄ FYYSISEN AKTIIVISUUDEN terveyshyödyt tunnetaan hyvin, mutta pitkäaikaisen fyysisen aktiivisuuden yhteyttä kehon kumulatiiviseen stressiin on tutkittu vähemmän.

Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan yhteistyönä tehty tutkimus osoittaa, että liikuntatottumuksilla aikuisuuden eri vaiheissa on merkitystä sille, kuinka paljon elimistöön on kertynyt pitkäaikaista stressikuormaa keski-ikään mennessä.

Tutkimuksessa seurattiin Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin 1966 kuuluvaa yli 3 300 henkilöä 31 vuoden iästä 46 vuoden ikään asti. Osallistujien vapaa-ajan liikuntaa tarkasteltiin suhteessa Maailman terveysjärjestö WHO:n liikuntasuosituksiin. Lisäksi mitattiin niin sanottua allostaattista kuormaa, joka kuvaa pitkäaikaisen stressin elimistölle aiheuttamaa kuormitusta.

Tulosten mukaan niillä henkilöillä, jotka eivät täyttäneet terveysliikuntasuosituksia seurantajakson aikana, oli keski-­ iässä suurempi stressikuorma kuin niillä, jotka liikkuivat suositusten mukaisesti. Myös liikkumisen väheneminen aikuisiällä oli yhteydessä lisääntyneeseen stressikuormaan. Sen sijaan henkilöt, jotka lisäsivät aktiivisuuden määrää aikuisuuden aikana, eivät eronneet stressikuorman osalta aktiivisesti liikkuneista.

18 Hyvä Selkä 2/2026

Tulokset viittaavat siihen, että liikunnan merkitys ei rajoitu yksittäisiin elämänvaiheisiin, vaan säännöllinen liikkuminen koko aikuisiän ajan voi suojata elimistöä pitkäaikaisen stressin haitallisilta vaikutuksilta.

Tutkimuksessa stressikuormaa arvioitiin sekä laajemmalla että suppeammalla biologisten mittausten yhdistelmällä.

Tulokset olivat pääosin samansuuntaisia riippumatta käytetystä mittarista, mikä vahvistaa havaintojen luotettavuutta.

Tutkimus tuo uutta näyttöä siitä, että fyysinen aktiivisuus voi olla keskeinen tekijä stressin pitkäaikaisten vaikutusten ehkäisyssä. Stressikuorman kannalta merkitystä on sekä nuoruuden että aikuisiän liikkumisen määrällä. Säännöllinen liikkuminen aikuisiässä näyttää auttavan elimistöä selviytymään stressistä vielä keski-iässäkin.

Tutkijoiden mukaan jatkossa tarvitaan lisää pitkittäistutki­ muksia, jotta voidaan tarkemmin arvioida eri stressimittareiden käyttöä ja ymmärtää, miten liikunta vaikuttaa kehon stressijärjestelmiin elämänkulun eri vaiheissa.

Korpisaari, M., Leinonen, A-M., Ikäheimo, T, et. al. Association of longitudinal changes in physical activity with allostatic load in midlife. Psychoneuro­ endocrinology 184, 2026. https://doi.org/10.1016/j.psyneuen.2025.107725

KUVA: PIXABAY

Tutkimustietoa

PÄIVI HERRASEN väitöstutkimuksessa kehitettiin geneettinen mittari, niin kutsuttu polygeeninen summamuuttuja, joka yhdisti yli miljoonan geenimuun­ noksen yhteisvaikutuksen yksilön lihasvoimaan. Tutkimus osoitti, että perinnöllinen alttius suurempaan lihasvoimaan ennusti johdonmukaisesti parempia tuloksia mitatussa voimassa, fyysisessä toimintakyvyssä ja selviytymisessä arjessa.

Tutkimuksen mukaan parempi perinnöllinen lihasvoima oli yhteydessä pienempään riskiin sairastua useisiin kansansairauksiin sekä pienempään kuollei­ suuteen, erityisesti sydän- ja verisuoni­ tautien osalta. Sen sijaan geneettinen lihasvoima ei ennustanut parempaa toipumista akuuteista sairauksista tai vammoista.

Tulokset viittaavat siihen, että perinnöllinen taipumus olla fyysisesti vahva voi kuvastaa yksilön sisäistä kestävyyttä ja kykyä vastustaa ikääntymiseen liittyviä muutoksia mutta ei niinkään kykyä toipua

KUVA: NINA KELLOKOSKI

PERINNÖLLINEN ALTTIUS PAREMPAAN LIHASVOIMAAN VOI SUOJATA SAIRAUKSILTA ennalleen vakavien sairaustapahtumien jälkeen.

Lisäksi havaittiin, että henkilöt, joilla oli perinnöllisesti heikompi lihasvoima, saattoivat osin kompensoida sitä aktiivi­ semmilla elämäntavoilla. Perinnöllisen fyysisen vahvuuden ja alhaisemman kuolemanriskin välinen yhteys kuitenkin säilyi riippumatta fyysisen aktiivisuuden määrästä.

Lihasvoiman polygeenisen summamuuttujan itsenäinen ennustekyky oli pieni, mutta verrattavissa monien elämäntapatekijöiden vaikutuksiin. Geneettisten menetelmien kehittyessä tämänkaltaiset mittarit voivat tulevaisuudessa täydentää yksilöllistä terveysriskien arviointia ja tukea terveenä ikääntymisen ennustemalleja.

Herranen, P. Polygenic inheritance of muscle strength as a predictor of old-age adversities, recovery, and survival. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto. 2025 https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-1079-3

Aiheesta lisää Vahva se lkä -podcas tin jaksossa 35.

ESSI KALLIOLAHDEN väitöstutkimus osoittaa, että suurempi aktiivisen työmatkan määrä on yhteydessä parempaan terveyteen ja työkykyyn. Väitöstutkimuksessa tarkas­ teltiin aktiivisten työmatkatapojen kuten kävelyn ja pyöräilyn sekä työmatkatavoissa tapahtuneiden muutosten yhteyttä työn­ tekijöiden terveyteen ja työkykyyn.

Säännöllinen fyysinen aktiivisuus on olennainen osa terveellisiä elämäntapoja ja yhteydessä huomattaviin terveyshyötyihin. Liikkumattomuus sen sijaan on merkittävä riskitekijä useille yleisille tarttumattomille sairauksille kuten sydän- ja verisuonisairauksille, tuki- ja liikuntaelinsairauksille sekä ylipainolle. Työmatkaliikunnan edistäminen on havaittu toimivaksi ja ympäristön kannalta kestäväksi strategiaksi lisätä säännöllistä liikuntaa ja siten vähentää liikkumattomuudesta aiheutuvia sairauksia.

Kokonaisuutena tutkimuksen poikittaisja pitkittäisanalyysien tulokset osoittivat,

että suurempi aktiivisen työmatkan määrä oli yhteydessä parempaan itsearvioituun terveyteen ja työkykyyn. Näiden osalta tulokset viittasivat kuitenkin siihen, että hyödyt edellyttävät riittävää ja säännöllistä aktiivisuutta – ja lisähyödyt edellyttävät selkeää muutosta työmatkatavassa kohti aktiivisempaa.

Aktiivisimmilla työmatkaliikkujilla havaittiin olevan passiivisia verrokkejaan parempi työkyky myös tutkittaessa yhteyttä objektiivisempaan mittariin eli rekisteriperusteisiin sairauspoissaoloihin. Keskimäärin 67 kilometriä viikossa pyöräilevillä työmatkaajilla arvioitiin olevan jopa yli viisi sairauspoissaolopäivää vuodessa vähemmän verrattuna henkilöauton tai joukkoliikenteen käyttäjiin.

Tutkimuksen havainnot viittaavat siihen, että aktiivisten työtyömatkatapojen edistäminen on vaikuttava keino tukea työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää poissaoloista ja alentuneesta työkyvystä aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi aktiivisina ja

vähäpäästöisinä liikkumistapoina kävely ja pyöräily ovat paitsi terveyttä edistäviä myös ympäristön kannalta kestäviä valintoja.

Aktiivisimmilla työmatkaliikkujilla ja erityisesti työmatkapyöräilijöillä havaittu pienempi sairauspoissaoloriski saattaa motivoida myös työnantajia panostamaan keinoihin kannustaa työntekijöitään aktiivisten työmatkatapojen käyttöön.

Aineistona tutkimuksessa käytettiin laajaa Työterveyslaitoksen kunta- ja hyvinvointialojen henkilöstön Kunta10-seuranta­ tutkimusta. Kyselyaineistot olivat neljästä kuntaorganisaatiosta vuosilta 2020 ja 2022 (n=16 779–38 223) ja sairauspoissaoloaineisto työnantajien rekistereistä vuosilta 2019–2022.

Kalliolahti, E. Active commuting for a healthier workforce: Associations of active commute with self-rated health, work ability, and sickness absence. Väitöskirja.

2026. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5862-4

Hyvä Selkä 2/2026 19

KOONNUT: HANNA KÄÄRIÄINEN

TYÖMATKA­LIIKUNTA EDISTÄÄ TYÖKYKYÄ

KUVA: UKK-INSTITUUTTI / STUDIO REETTA MURANEN

Minä ja selkä

Annika Taulaniemi:

Vuosia kestäneestä selkäkivusta voi parantua

S

elkävaivani alkoivat nuorena aikuisena. Minulla on jalkojen pituuseroa ja selän kierteistä skolioosia, mutta nykykäsityksen mukaan näiden ei pitäisi olla mitenkään merkittäviä selkäkipujen syitä. Noidan­ nuolityyppisiä kipujaksoja oli alkuun vuoden, kahden välein, mutta paranin niistä nopeasti. Pikkuhiljaa kipu­ jaksojen väli tiheni, ja kipu oli intensiivisempää ja kesti pitempään, mutta välillä oli pitkiä, kivuttomia jaksoja.

Viisikymppisenä loukkasin selkäni astangajoogassa niin, että selkä oli kipeämpi kuin koskaan aiemmin.

Aurinkotervehdyksen hypyn alastulossa tunsin selässäni ”rätsähdyksen”, ikään kuin kuplamuovia olisi poksau­ tettu selässäni, minkä jälkeen tunsin jotain lämmintä valuvan alaselän sisällä. Ajattelin jonkun kudoksen var­ maan osittain revenneen. Loppurentoutuksen jälkeen en päässyt lattialta enää ylös. Selkä oli viikon verran niin kipeä, että alle kymmenen metrin matkalle sängystä kylpy­huoneeseen tarvitsin miehen ja tyttären apua.

20 Hyvä Selkä 2/2026

Olen koulutukseltani fysioterapian opettaja, ja olin töissä UKK-instituutissa suunnittelijana. Tässä vaiheessa minulla oli herännyt ajatus selkäaiheisesta väitöskirjasta, joten olin perillä selkäkipukuntoutuksen periaatteista ja hoitosuosituksista. Olin myös kouluttautunut Tukhol­ massa pilatesohjaajaksi, koska ajattelin matalissa alku­ asennoissa tehtävän pilateksen korjaavan kieroa selkääni symmetrisemmäksi.

Itseni liikkeelle pakottamalla ja pilateksen avulla pää­ sin hitaasti tolpilleni ja kutakuinkin työkykyiseksi, mutta selkäni ei joogavamman jälkeen missään vaiheessa kun­ toutunut kivuttomaksi. Arjen sujuminen vaati jatkuvaa säätämistä. Heräsin joka aamu selkä kipeänä, ja ensim­ mäinen kävely vuoteesta kylpyhuoneeseen oli vaivalloi­ nen: peilistä katsomalla liikkumiseni näytti lähinnä satavuotiaan kävelyltä. Aamun koiralenkille portaat alas kolmannesta kerroksesta piti välillä laskeutua takaperin, mutta noin kilometrin kävelyn jälkeen selkä vertyi, eikä

kipu enää tuntunut joka askeleella. Tässä vaiheessa kuvittelin selkääni tulleen selän pikkunivelten, fasettien nivelrikkoa, jossa aamujäykkyys ja -kipu ovat tyypillisiä oireita.

Ohjasin pilatesta useamman tunnin viikossa. Jooga­ vamman jälkeen alaselän voimakas pyöristys aiheutti aina viiltävän, selkärangan ”sisällä” tuntuvan kivun, mistä syystä jätin pois ohjaamillani tunneilla joitain alaselän pyöristystä vaativia liikkeitä. Säännöllisestä liikunnasta ja venyttelystä huolimatta, varmaan skolioo­ sistani johtuen, lyhyemmän jalan puoleinen Quadratus lumborum -lihas (QL) eli nelikulmainen lannelihas, joka sijaitsee alimman kylkiluun ja lantiorenkaan välissä, oli jatkuvasti jumissa. Hieronta auttoi siihen, mutta vain hetkeksi.

Selkäkivun kanssa säätämistä Röntgenkuvassa todettiin vain se entuudestaan tuttu skolioosi, ja työterveyshuollosta sain kipulääkettä ja jon­ kun päivän sairaslomaa. Pitkän työurani aikana en tosin ollut sairauslomalla selästäni kuin muutaman päivän.

Työnantaja hankki minulle hyvät työtuolit ja oli joustava työaikojen liukumien ja etätöiden suhteen, ja pystyin aina tyynyjen avulla rakentamaan sänkyyn puoli-istuvan asennon, jossa päätetyöskentely oli kivutonta.

Selkätutkimuksessa oltiin alettu korostaa pitkittyneen selkäkivun psykososiaalisia syitä, ei niinkään kudoksista johtuvia tekijöitä. Koin että monet selkäkivun pitkittymi­ sen riskitekijät olivat minulla kunnossa. Koetin nukkua tarpeeksi, sänky oli hyvä, en tupakoinut, olin normaali­ painoinen ja söin terveellisesti. Minulla oli mielenkiin­ toinen ja monipuolinen työ, kivat työkaverit ja kotiasiat kunnossa. Toki ajoittain oli töissä stressaavampia kuor­ mitushuippuja, mutta en kokenut niiden vaikuttaneen selkäkipuuni. En katastrofoinut tai pelännyt kipua, olin nuoruuteni aktiivisen tanssiharrastuksen myötä tottu­ nut kovaan treeniin ja kremppoihin. Minulla oli erilai­ sia harrastuksia ja koin olevani elämääni tyytyväinen.

Liikuin monipuolisesti liikuntasuosituksia enemmän.

Pyöräilin työmatkat ympäri vuoden, ja usein kivun ollessa pahempi pyöräily sujuikin kävelyä helpommin.

Jotenkin huomaamatta oppi toimimaan niin, että kipu oli läsnä, mutta ei hallinnut elämää. Vaikka suosituksissa korostettiin liikunnan merkitystä siten, että kaikki liikunta on hyvästä, minulle pienet valinnat rat­ kaisivat. Esimerkiksi luisteluhiihto, rintauinti, seisoskelu tai ”näyteikkunakävely” kipeyttivät selän, mutta perinteinen hiihto, vesijuoksu ja ripeä kävely sopivat hyvin ja myös vähensi­ vät kipua.

Kun päivittäistä kipua oli jatkunut muu­ taman vuoden, olin jollain tasolla ”alistu­ nut” siihen, että selkäni tulee olemaan sellainen, että se on jatkuvasti enemmän tai vähemmän kipeä, mutta elämä sujuu.

Ihmisille tapahtuu kauheampiakin asioita.

Eniten minua harmitti kaikkein rakkaim­ man harrastukseni tanssin (jazz ja nyky­ tanssi) toteuttamisen hankaluus. En pysty­ nyt tekemään kaikkia liikkeitä tai tein niitä soveltaen, ja aika ajoin piti jättää treenit väliin selkäkivun vuoksi.

Kipu aisoihin Kymmenisen vuotta sitten kouluttauduin joogaopetta­ jaksi joogastudiossa, jonka keskeinen periaate on turval­ linen harjoittelu, ”safety first”. Siellä oli käytössä jooga­ seinä, nk. Yoga Wall. Alaspäin katsovasta koirasta harjoi­ teltiin erilaisia variaatioita, joista yksi oli sellainen, että joogaseinältä vyö veti nivustaipeistani taakse yläviistoon, pidin käsilläni kiinni opettajan nilkoista ja hän astui kauemmas viistoon ”poispäin” skolioosistani, mikä tun­ tui hyvällä tavalla voimakkaana venytyksenä alaselässä.

Seuraavana aamuna heräsin selkä kivuttomana, mikä tuntui ihmeelliseltä. Kun selkä oli yli viisi vuotta ollut joka aamu kipeä, kivuttomuus tuntui lähes uskonnolli­ selta heräämiseltä. Toki sitä seuraavana aamuna selkä oli taas vähän kipeä, ja aamukipu ja muukin selkäkipu pala­

K U VA: D A

N CE U

P AC

A DE

MY

/ ST

UD

IO

LU

OV

A,

IR

IN

AK

O

LO

MI

JE

TS

Hyvä Selkä 2/2026 21

Minä ja selkä sivat vähitellen, mutta olin saanut kokemuksen siitä, että kipuun voi vaikuttaa. Joogaopettajakoulutuksessa opin myös uusia, selän voimakkaita kiertoja, joiden tekeminen tuntui skolioottisessa selässäni erityisen hyvälle ja täysin eri kohdissa kehoa eri puolille kiertäessä.

Näistä kokemuksista viisastuneena aloin tosissani miettimään selkäkipuni rakenteellisiin ja fysiologisiin syihin vaikuttamista. Kehittelin jalat seinää vasten selin­ makuulla tehtävän alaselän pyöristysharjoituksen, jossa lantiota nostetaan ja kierretään pitämällä pakarat ja ala­ selän lihakset mahdollisimman rentoina, jolloin paino­ voima ”täsmävenyttää” alaselän kudoksia. Vein liikkeen hitaasti niin pitkälle, että ”selkärangan sisällä” tuntuva kipu oli ”tulemaisillaan”. Eli vein liikkeen rajalle, missä kipu tuntui, muttei vielä viiltänyt. Pikkuhiljaa, rauhallisen hengityksen tahdissa sain vietyä liikettä aina pitemmälle ja pitemmälle, kunnes alaselän pyöristys onnistui kivutta.

Samoihin aikoihin törmäsin netissä kiropraktikkosi­ vustoon, jossa kuvattiin QL-lihaksen krampista johtuvaa selkä­kipua tunteella, että seistessä selkä ”katkeaa”, jolloin potilas haluaa keventää selkään kohdistuvaa painon tun­ netta esimerkiksi nojaamalla pöytään tai keppeihin. Juuri siltä minusta pahimmillaan tuntui, ihan kuin olisivat kir­ joittaneet minun selästäni! Sivustolla ohjeistettiin QL-li­ haksen kipukohtien, triggerpisteiden, käsittely, mitä tein itse sormin tai kipukoukun avulla. Tämä faskiakäsittelyä muistuttava kipupisteiden painelu oli tosi kivuliasta, mutta ajan myötä käsittelykipu hälveni.

Kanadalainen selkätutkija Stuart McGill oli pitkään korostanut selkälihasten kestävyysvoiman harjoittamista selkäkipujen hallinnassa. Myös australialainen selkätut­ kija Paul Hodges esitti, että jos selän isot ojentajalihakset ovat liian heikkoja, QL-lihas voi ottaa niiden tehtäviä hoi­ taakseen, ylirasittua ja krampata. Selkäni oli ojennus­ suuntaan aika jäykkä, mistä syystä selkälihasliikkeiden tekeminen oli aina ollut minulle vähän tervan juontia.

Aloin panostaa etenkin kaikenlaisiin konttausasennossa tehtäviin raajojen nostoihin. Tällä itsehoitoyhdistelmällä, jalat seinällä tehtävillä täsmävenytyksillä, selkärangan kiertojen jooga-asanoilla, QL-lihaksen faskiakäsittelyllä ja selkälihasten kestovoimaharjoituksilla selkäni tuli muu­ tamassa kuukaudessa kivuttomaksi ja on pysynyt lähes oireettomana. Toki jatkan tätä ylläpitohoitoa säännöllisen epäsäännöllisesti.

Kun selkääni ei koskaan tutkittu tarkemmin, en pysty muuta kuin teoreettisella tasolla arvailemaan, mihin kudoksiin ja miksi tämä itsehoitoni vaikutti.

Ajattelin, että joogavammassani saattoi osittain vahin­ goittua jokin muukin kudos kuin yleensä nopeasti toi­ puva, hyvän verenkierron omaava lihas, esimerkiksi jänne, nivelside tai kalvorakennelma, ja skolioosin aiheuttama epäsymmetria ja lihasepätasapaino saat­ toivat sotkea motoriikkaa ja vaikuttaa paranemisproses­ siin, jossa kudokseen muodostuu arpikudosta. Näillä täs­ mävenytyksillä, kierroilla, käsittelyillä ja ojennusvoima­ harjoituksilla en vaikuttanut vain lihakseen, jänteeseen, niveleen ja faskiaan, vaan myös hermostoon, verenkier­ toon ja solutasolla jopa immunologiaan.

Selkäkivun biologiset syyt voivat itsessään olla niin monimutkaisia, ettei niitä heti hoksaa. Selkäspesialistit käyvätkin nykyään keskustelua myös siitä, ollaanko liian ”laiskoja” diagnosoimaan selkäkipu ”epäspesifiksi”, vaikka spesifi, biologinen syy voisi olla löydettävissä.

Koulutustaustastani huolimatta oman selkäkipuni spesi­ fimmät syyt ja eri tekijöiden yhdistelmä ei hahmottunut minullekaan, ja onnistuneen, spesifin hoidon keksimi­ nen oli osittain tuuripeliä. Selkäkipujen syiden ollessa niin moninaisia ja yksilöllisiä, en kuvittele, että minua auttanut yhdistelmä auttaisi kaikkia muitakin selkäki­ puisia. Mutta joillekin se voi tuoda toivoa siitä, että pit­ kittyneestäkin selkäkivusta voi parantua oireettomaksi.

Kiitollisuus Joogaopettajakoulutuksessa opiskeltiin myös joogafilo­ sofiaa, jonka mukaan kiitollisuus on yksi tärkeimmistä tunteista, joita voi myös tietoisesti harjoitella. Selkäkivun helpotuttua olinkin pitkään joka aamu tosi kiitollinen, kun pomppasin vaivattomasti sängystä koiralenkille.

Nykyään en enää muista tuntea kiitollisuutta jokaisena aamuna, kun kivuttomuudesta on tullut normaali olotila.

Mutta jokaisen tanssitunnin jälkeen tunnen koko kehos­ sani syvää iloa ja kiitollisuutta siitä, että voin tanssia.

Liityin kuusi vuotta sitten yli 40-vuotiaiden tanssijoiden kisaryhmään, jossa olen yli 15 vuotta vanhempi kuin ku­ kaan muu tanssija, ja pärjään toistaiseksi ihan hyvin.

Kirjoittaja on 67-vuotias ”entinen selkäkroonikko” ja eläkkeellä oleva fysioterapeutti, filosofian tohtori, pilatesohjaaja ja joogaopettaja, joka ohjaa Pirkanmaan Selkäyhdistyksen selkäystävällistä joogapilatesta Tampereella.

Selkäkipujen syyt yksilöllisiä Muutama alan ammattilainenkin ehti kipuvuosinani sanoa minulle, että koska kipua on kestänyt ja aikaa kulu­ nut jo niin kauan, mahdollisesti vammautuneiden kudos­ ten on pitänyt jo parantua ja kivun täytyy johtua jostain muusta (minkä tulkitsin tarkoittavan psyko­sosiaalista).

22 Hyvä Selkä 2/2026

Haluatko kirjoittaa lehteen oman selkätarinasi?

Tarinat ovat pidettyjä ja lukijoiden toivomia.

Ota yhteyttä lehden toimitukseen: hyvaselka@selkaliitto.fi

Viisi kysymystä asiantuntijalle

Akupunktio kivunhoidossa Akupunktio on lääkkeetön hoitomuoto, jolla voidaan helpottaa monenlaisia vaivoja, esimerkiksi niska- ja selkäkipua.

Ohuiden neulojen asettaminen tarkoin valittuihin pisteisiin voi lievittää kipua merkittävästi jo yksittäisen hoitokerran aikana. Kysymyksiimme akupunktiosta vastasi fysioterapeutti, BMA-kouluttaja Mika Mustonen.

1.

Mitä akupunktio on?

Akupunktio on yli 2 000 vuotta vanha kiinalaisen lääketieteen hoitomuoto. Perinteisen kiinalaisen lääketieteen (TCM) mukaan kehossa kulkee 12 päämeridiaania ja 8 extrameridiaania, joita pitkin virtaa elämänenergia qi. Virallisia Maailman terveysjärjestö WHO:n hyväksymiä akupunktiopisteitä meridiaaneilla on 361. Akupunktiopisteiden stimulointi käynnistää kehon oman paranemisprosessin.

Länsimainen lääketiede selittää vaikutusmekanismin toisin: akupunktio stimuloi endorfiinituotantoa, vaimentaa kipuviestintää ja rauhoittaa ylivirittynyttä sympaattista hermostoa. Akupisteiden seudulla hermosyiden on havaittu olevan tiheämmässä, ja aivojen limbinen järjestelmä sekä hypotalamus ovat keskeisessä roolissa kivunlievityksessä.

2.

Mihin akupunktiolla voidaan vaikuttaa?

4.

Kuinka monta hoitokertaa yleensä tarvitaan?

Akuutit kiputilat vaativat tavallisesti 2–4 hoitokertaa, krooniset 3–6 tai enemmän. Akupunktio soveltuu erityisen hyvin selkäkipujen, niska-hartiavaivojen, päänsäryn ja nivelongelmien hoitoon, mutta myös stressin, unettomuuden, hormonaalisten ongelmien ja toiminnallisten vaivojen lievittämiseen.

5.

Kenelle akupunktio sopii?

Akupunktio sopii lähes kaikille ja kaikenikäisille. Akupunktiohoito räätälöidään aina yksilöllisesti. Raskaana olevat, verenhyytymisongelmista kärsivät sekä sydämentahdistinpotilaat arvioidaan tapauskohtaisesti.

Suomessa akupunktiota voivat antaa muun muassa akupunktio­ koulutuksen saaneet lääkärit ja fysioterapeutit. Vakuutusyhtiö voi korvata fysioterapeutin antamaa akupunktiohoitoa lääkärin lähetteellä.

Tieteellistä näyttöä on kertynyt erityisesti migreenin, niskakipujen, jännityspäänsäryn, nivelrikon ja selkäkipujen hoidossa. Lähes 18 000 henkilön otannan kattava tutkimus­ yhteenveto osoitti akupunktion olevan tehokas pitkittyneen kivun hoitomuoto – vaikutus oli havaittavissa vielä vuoden kuluttua hoitosarjan päättymisestä. WHO suosittelee aku­ punktiota 28 diagnoosiin ja Yhdysvaltain elintarvike- ja lääke­ virasto FDA 13 diagnoosiin. Cochrane-katsaukset puoltavat sen käyttöä sekä jännityspäänsäryn että migreenin hoidossa.

Perinteinen kiinalainen akupunktio (TCM) tarkastelee potilasta kokonaisvaltaisesti pulssianalyysin, kielen tarkastelu ja oirehaastattelun avulla. Hoitovaikutus rakentuu useamman käyntikerran myötä.

Lääketieteellinen akupunktio nojaa länsimaiseen anatomiaan ja fysiologiaan soveltuen hyvin lääkäreiden ja fysioterapeuttien käyttöön osana kivunhoitoa.

Dry needling eli kuivaneulaus hyödyntää neuloja lihasten triggerpisteiden hoitoon ilman meridiaaniteoriaa.

Ranne-nilkka-akupunktio (WAA) on kivuton ja turvallinen akupunktiohoitomuoto, jossa neulat pistetään ihonalaisesti vain ranteiden tai nilkkojen alueelle.

Balance Method -akupunktio (BMA) on modernein näistä menetelmistä. Taiwanilainen akupunkturisti, tohtori Richard Teh-Fu Tan kehitti sen vuosikymmenten kliinisen työn tuloksena. BMA:n ydinajatus on distaalisesti hoitaminen: kipua hoidetaan neulottamalla kaukaa oirekohdasta – esimerkiksi olkapääkipuun neulat asetetaan nilkan tai ranteen alueelle. Potilas tuntee kivun helpottavan välittömästi neulojen asettamisen jälkeen. Menetelmä tähtää mitattavaan muutokseen jo yksittäisen hoitokerran aikana.

KUVA: MIKA MUSTONEN

3.

Millaisia akupunktiomenetelmiä on olemassa?

Hyvä Selkä 2/2026 23

y: Kysel

Selkäoireiset kaipaavat tietoa ja tukea

Selkäliiton teettämän kyselyn mukaan monilla selkäoireet ovat pitkäaikaisia ja ne vaikuttavat arkeen laajasti.

Tietoa selkäoireista haetaan useimmiten netistä. Selkäliiton materiaalit koettiin luotettaviksi ja hyödyllisiksi.

Missä kohtaa oireita koetaan?

Selkäkivut painottuivat selvästi alaselkään, jossa yli puolet vastaajista kertoi tuntevansa eniten oireita. Niskahartiaseudun kipu oli toiseksi yleisintä, ja osa vastaajista koki selän lisäksi hermooireita, jotka heijastuivat jalkaan. Yläselän kivut olivat harvinaisempia, mutta niitäkin esiintyi.

Kuinka usein kipua esiintyy?

Monella vastaajalla selkäoireet olivat hyvin pitkäaikaisia. Yli kolmannes kertoi, että kipuja on ollut jo yli viisitoista vuotta, ja yhtä moni kertoi kokevansa kipua päivittäin.

Viikoittainen kipu oli lähes yhtä tavallista.

Mikä selkäkipujen taustalla on?

Kaikilla vastaajilla ei ollut selkeää diagnoosia, mutta noin 40 prosentilla sellainen oli.

Tyypillisimpiä löydöksiä olivat välilevytyrä ja iskias, selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi, skolioosi sekä nikamansiirtymä.

Nämä aiheuttavat usein pitkäkestoisia ja toistuvia oireita. Spinaalistenoosi erottui aineistossa erityisen haittaavana: sitä sairastavista valtaosa kertoi kokevansa kipua joka päivä.

Suurimmalle osalle selkäkipuja on tyypil­ listä, ettei tarkka anatominen diagnoosi ole aina mahdollinen. Oireilla ei tällöin ole yhteyttä vakavaan sairauteen tai hermojuuren toimintahäiriöön. Vastaajat kuitenkin kokivat, Jakaumat 1 971

että tarkan diagnoosin puuttumisen vaikeuttaa sopivan hoidon tai ohjeiden löytämistä ja lisää epävarmuutta omasta tilanteesta.

Miten selkäoireet vaikuttavat arkeen?

Pitkäaikaiset ja toistuvat selkäoireet vaikuttavat arkeen monin tavoin: ne voivat rajoittaa liikkumista, vaikeuttaa päivittäisiä askareita, heikentää työkykyä ja osallistumista harrastuksiin.

Oireet heikentävät usein myös unen laatua ja lisäävät väsymystä. Vastaajat kuvasivat huolestuneisuutta ja turhautumista erityisesti silloin, kun kivut olivat pitkäaikaisia tai kun sopivaa hoitoa oli vaikea löytää. Nukkumisvaikeudet, jatkuva kipu ja mielialan muutokset kulkivat usein käsi kädessä.

Miten ihmiset helpottavat kipujaan?

Useimmat vastaajat olivat kokeilleet useita erilaisia hoitomuotoja. Liikunta ja omaehtoinen harjoittelu olivat selvästi yleisimpiä itsehoitokeinoja. Myös lääkkeet ja fysioterapia olivat hyvin yleisiä hoitokeinoja. Monet olivat käyneet lääkärin vastaanotolla, ja osa oli saanut apua hieronnasta tai muista manuaalisista hoidoista. Pieni joukko vastaajista kertoi, ettei ollut saanut tai kokeillut mitään hoitoa, mikä saattaa kertoa haastavasta hoitoon pääsystä tai epävarmuudesta siitä, mitä kannattaisi kokeilla.

Kuinka luotettavana pidät seuraavia tietolähteitä selkäoireiden hoidosta?

4%

16 %

Mistä tietoa haetaan ja kehen luotetaan?

Selkäoireista haetaan tietoa erityisesti internetistä. Luotettavimmiksi tiedonlähteiksi koettiin terveydenhuollon ammattilaiset ja Selkäliiton tuottamat materiaalit.

Selkäkanava.fi-sivusto ja muut Selkäliiton materiaalit nousivat poikkeuksellisen vahvasti esiin: niiden koettiin tarjoavan selkeää ja hyödyllistä tietoa, jota on helppo soveltaa omassa arjessa. Sosiaalisen median tietoihin vastaajat sen sijaan suhtautuivat varovaisemmin.

Yhteenveto Kysely vahvistaa käsitystä, että selkäkivut ovat yleinen ja usein pitkäaikainen vaiva.

Useimmille liikkuminen ja omatoiminen harjoittelu ovat tärkeitä selkäoireiden hallinnassa, mutta moni tarvitsee myös tukea siihen, millaiset liikkeet ovat itselle sopivia. Lisäksi kysely nosti esiin selkeän tarpeen luotettavalle, helposti ymmärrettävälle tiedolle ja ohjaukselle. Ihmiset toivovat, että heidät kohdataan yksilöinä ja että omaan tilanteeseen sopivia neuvoja olisi helpommin saatavilla.

Moni koki myös, että selkäoireiden psyykkinen puoli jää helposti vähälle huomiolle.

Huoli, epävarmuus ja univaikeudet voivat lisätä kipua ja vaikeuttaa arkea. Siksi kokonaisvaltainen tuki, joka sisältää tietoa, ohjeita, harjoitteita ja keskustelua, on erityisen tärkeää.

1 971

36 %

40 %

Terveydenhuollon ammattilaiset 12 %

37 %

9%

39 %

Selkäliiton materiaalit tai Selkäkanava.fi-verkkosivut 4%

19 %

42 %

24 %

6%

5%

Läheiset ja tuttavat 4%

16 %

47 %

4% 5%

24 %

Internet (esim. hakukoneet) 18 %

31 %

29 %

9%

10 %

Sosiaalisen median kanavat 0% 1 = ei lainkaan luotettava

2

3

4

20 % 5 = erittäin luotettava

40 %

60 %

80 %

100 %

EOS

Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1 984 selkäoireista henkilöä, joista 1 006 oli Innolinkin kansalaispaneelista ja 978 selkäyhdistysten jäseniä. Vastaajista suurin osa oli 55 vuotta täyttäneitä, joukossa oli paljon sekä työssäkäyviä että eläkkeellä olevia. Vastaajien sukupuolijakauma painottui naisiin. Tutkimus toteutettiin sähköisesti toukokuussa 2025 ja sen rahoitti Sirpa Ritalan rahasto.

Lue lisää kyselystä Selkä­ kanavalta: 24 Hyvä Selkä 2/2026

selkakanava.fi/kyselytutkimus-­ selkaoireiset-kaipaavat-selkeaa-jaluotettavaa-tietoa

UUSI JÄSENETU:

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palveluyritys Onni tarjoaa selkäyhdistysten jäsenille etuja kotiin vietävistä palveluista, jotka helpottavat arkea ja vahvistavat turvallista kotona asumista.

Selkäyhdistysten jäsenet saavat seuraavat edut Onnin palveluista:

15 %

• siivouspalveluista (myös lahjakortit) • lastenhoidosta (myös lahjakortit) • tuki- ja avustuspalveluista • kotihoidon palveluista

alennus

Lue lisää ja tutustu Onnin palveluihin:

onnion.fi

Edut ovat voimassa vuoden 2026 loppuun saakka.

Hyödynnä jäsenedut koodilla Selkäliitto joko Onnin verkkokaupassa tai asiakaspalvelun kautta.

Palvelu räätälöidään aina yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan. Etua ei voi yhdistää muihin saman palvelun alennuksiin tai tarjouksiin.

Liity ksi! jäsene

Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi.

Voit liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla Selkäliitto.fi.

Jäsenedut: • Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa • Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet) • Etuja kumppaneilta, esim. Onni, Polku Hotel, Puhti, Tahko Spa, Tallink Silja ja Yogaia.

• Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia • Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia

Haluan liittyä selkäyhdistyksen jäseneksi Nimi:

Selkäliitto maksaa postimaksun

Osoite:

Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika: Päiväys ja allekirjoitus: 25

(pp.kk.vvvv)

Selkäliitto ry Sopimustunnus 5007981 Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki

Selkäyhdistysten yhteystiedot Espoon Selkäyhdistys (27 €)

Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (20 €)

Selkäyhdistys SalpausSelät ry (23 €)

Seppo Nyqvist (pj) Toimisto 044 360 020, toimisto@selkayhdistykset.fi, Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, sinikkaelisabet@gmail.com tukipuhelin 040 760 0644

Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (25 €)

Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com www.mikkelinselat.fi

Atte Sarilo (pj ), 0400 353 055, atte.sarilo@gmail.com Brita Stång (siht.), 040 742 9325, stangbrita@gmail.com Tukihenkilöt Katri, tekstiviesti puh. 0400 017 679 tai Helvi, tekstiviesti 050 321 6046 tai yhteydenottopyyntö nettisivujen kautta www.salpausselat.fi

Maarit Vuolle (pj), 0500 906 463, maarit.vuolle@gmail.com www.heisely.net

Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (25 €)

Helsingin Selkäyhdistys (27 €) Seppo Nyqvist (pj) Toimisto 044 360 020, toimisto@selkayhdistykset.fi, Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Järviseudun Selkäyhdistys ry (25 €) Sirpa Peltokangas (pj), 040 5895 054, sirpa.peltokangas@japo.fi

Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (20 €) Aulis Veteläinen (pj), 0400 801 697, vetelainenaulis@gmail.com www.kantaselka.fi

Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (25 €) Sinikka Kilpikoski (pj), 0400 242 481, sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi ksselka@gmail.com www.keskisuomenselkayhdistys.com

Eija Tuhkanen (pj), 050 330 5916, eijatuhkanen2@gmail.com Marja Polvinen (siht.), 040 8320 378, polvinenmarja@gmail.com

Pirkanmaan Selkäyhdistys ry (25 €) Sirpa Virtanen (pj), 050 400 4028, pirselka.puheenjohtaja@gmail.com Sihteeri pirselka.sihteeri@gmail.com Jäsenasiat pirselka.jasenasiat@gmail.com www.pirselka.fi

Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (26 €) Hanna Kuivalainen (pj), 0400 961 677, p-kselka@hotmail.fi www.pkselka.fi

Porvoon Seudun Selkäyhdistys ry – Borgånejdens Ryggförening rf (20 €)

Satakunnan Selkäyhdistys (25 €) Kari Rantavalli (pj), 040 547 9391, kari.rantavalli@sataedu.fi Merja Koivu (siht./jäsenrekisteri), 050 577 5837, sataselkapori.sihteeri@gmail.com kotisivut: www.sataselka.fi Facebook: www.facebook.com/sataselka Instagram: instagram.com/satakunnan_selkayhdistys

Kuopion Selkäyhdistys ry (25 €) Pertti Lötjönen (pj), 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com Pirjo Lötjönen (siht.), 044 554 8424, kuopioselkasihteeri@gmail.com Liikuntavastaavat selkaliikunta@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.fi

Savonlinnan Selkäyhdistys ry (25 €)

Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (25 €)

Liity nyt jäseneksi!

Susanna Niemelä (pj), 045 3585 998, puheenjohtaja.selka@gmail.com https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/

Marina Sjöholm (pj), 040 583 3549, marinasjoholm@gmail.com Vertaistukija Nina Tallberg, 041 3147509 www.selkayhdistysporvoo.fi

Kuhmon Selkäyhdistys ry (22 €)

Sirpa Heikkinen (pj), 050 490 3568, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (22 €)

Mirja Jantunen (pj), 050 3691 959, mirja.jantunen@gmail.com Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com

Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €) Anneli Jauhiainen (pj), 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com

Suur-Salon Selkäyhdistys ry (26 €) Anne Lahti (pj), 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com Marika Järvinen (siht.), 040 593 6944, pm.tolonen@gmail.com Merja Elonen jäsenasiat, liikuntavastaava, 040 741 1594, merja.elonen@gmail.com www.salonselat.fi

Turun Seudun Selkäyhdistys ry (28 €) Kaarina Frosterus (pj), 040 558 1025, kaarina.frosterus@outlook.com Postisoite Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi

Vaasan Selkäyhdistys ry (25 €) Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com sihteeri@vaasanselkayhdistys.fi

Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (22 €) Sari-Anna Pekuri (pj), 040 700 1310, pekurisa@gmail.com https://vakka-suomen-selkayhdistys.webnode.fi/

Vantaan Selkäyhdistys (27 €) Seppo Nyqvist (pj) Toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi, Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

SELKÄJUMEJA? LIIKU, SAA KAVEREITA JA TUKEA SELKÄVAIVOISSA. LIITY SELKÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI JA TULE MUKAAN TOIMINTAAN! Selkäliittoon kuuluu paikallisia selkäyhdistyksiä, jotka järjestävät muun muassa ohjattua liikuntaa, vertaistukea sekä luento- ja virkistystilaisuuksia.

Selkäyhdistyksen jäsenenä saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Selkäliiton kustantaman Hyvä Selkä -lehden ja muita liiton jäsenetuja sekä paikallisen selkä­ yhdistyksen alennuksia.

Täytä liittymislomake lehden sivulla 25 tai sähköinen lomake Selkä­liiton nettisivuilla tai ota yhteyttä lähimpään selkä­ yhdistykseen.

Lue lisää ja liity: selkakanava.fi/liity-jaseneksi 26 Hyvä Selkä 2/2026

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Espoon , Helsingin ja Vantaan selkäyhdistykset Ulkoliikunta-kurssit: Myllypuro maanantaisin klo 11–12, Herttoniemenranta maanantaisin klo 12.30– 13.30, Lauttasaari maanantaisin klo 14–15, Pirkkola keskiviikkoisin klo 12.45–13.45 ja Paloheinä keski­ viikkoisin klo 14–15. Ulkoliikuntakurssilla liikutetaan monipuolisesti koko kehoa, vahvistetaan tärkeimpiä lihasryhmiä, lisätään liikkuvuutta ja harjoitetaan tasapainoa. Kursseja ohjaa fysioterapeutti. Hinta selkäyhdistyksen jäsenille 20 € ja muille 30 €.

Kurssien ajankohta on 4.5–17.6.

Ilmoittautuminen kotisivuilla www.selkayhdistykset.fi tai puhelimitse 044 4504866.

Tilaa kehonhuolto, selkäjumppa tai pilates -tallenteet koko kesäksi käyttöön! Tallennepaketin hinta jäsenille vain 19 €/tallennepaketti.

Lisätietoa kotisivuiltamme www.selkayhdistykset.fi.

Seniorin etäselkäjumpan kesäkausi alkaa toukokuussa! Kesäkauden livelähetykset pidetään keskiviikkoisin 6.5.–24.6. klo 11–11.45 Zoomin kautta, sisältäen 8 online-kertaa. Tunnit tallennetaan, ja kaikki tallenteet ovat katsottavissa kesän ajan 31.8. asti.

Yhdessä Menoksi -kevätkävelyt Myyrmäessä keskiviikkoisin 6.5., 13.5., 20.5., ja 27.5. klo 17. Tule mukaan hyvän mielen ulkoiluryhmään!

Ulkoillaan yhdessä ja seurataan kevään etenemistä havainnoimalla luontoa. Osallistuminen on maksutonta ja kaikille avointa. Lisätietoa kotisivuilla www.selkayhdistykset.fi tai 044 360 0201.

Yhdessä Menoksi -kävelyryhmä Espoossa kokoontuu keskiviikkona 13.5. ja torstaisin 21.5., 28.5 ja 4.6. klo 13. Retkillä vieraillaan luonto- ja kulttuurikohteissa. Kävelyretket lähtevät Otaniemestä. Osallistumien on maksutonta ja kaikille avointa. Lisätietoa kotisivuilla www.selkayhdistykset.fi tai 044 360 0201.

Lisätietoa toiminnasta saat kotisivuiltamme www.selkayhdistykset.fi tai puhelimitse 044 360 0201.

Kanta-Hämeen Selkäyhdistys Unelmien liikuntapäivä la 9.5. klo 12–15 jäsenille ja heidän läheisilleen sekä yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneille Aulangon tekosaarilla. Yhdessä menoksi -hankkeen vapaaehtoiset ohjaavat kävelijät Aulangon luonnonpuistoon. Aulangon tekosaarten kodalla tarjolla makkaraa ja mehua klo 13.45. Onkivälineet

mukaan. Ei ennakkoilmoittautumista.

Lisätietoja: Aulis Veteläinen, p. 0400 801 697.

Musiikkinäytelmä Sitä saa mitä tilaa, Yölinnun hiteillä, Hämeenlinnan uusi kesäteatteri 18.7.

”Katri”-musikaali Katri Helenan elämästä ke 29.7. klo 18–20.20, Valkeakosken Apianniemen kesäteatteri. Lähtö klo16.45 Wetterhoffin tilausajopysäkiltä (Wetterhoffinkatu 4, Hml), klo 16.55 Loimua Areena (Härkätie 17 B, Hml), klo 17.35 Suomen Kesäteatteri, Valkeakoski. Paluu klo 20.30 lähtö Valkeakoskelta, klo 21.15 Loimua Areena, klo 21.30 mennessä Wetterhoffin tilausajo­ pysäkki. Lipun hinta jäsenille 50 €, ei-jäsenille 65 €. Hinta sisältää teatteriesityksen, bussikuljetukset ja väliaikakahvin/teen + pullan. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 15.7. mennessä kotisivuilla olevan ilmoittautumislinkin kautta, www.kantaselka.fi/tapahtumat.

Lasku tulee sähköpostiisi heti ilmoittautumisen jälkeen.

Visbyn risteily 2.–4.8.

Selkägolf la 8.8. Aulangon HUGO-­ kentällä klo 9.00 alkaen. Kilpailumuoto on pistebogey. Myös lähimmäksi lippua ja pisin draivi palkitaan.

Pelaamme täydet 18 reikää. Osallistumismaksut sisältäen maukkaan lounaan kisan jälkeen: AGK-peli­ oikeudella 25 €, Vieraspelaajat 49 €, Golf-auto 35 € (varaa ilmoittautumisen yhteydessä). Ilmoittaudu sähköpostilla eero.kainulainen123@gmail. com tai AGK:n Caddiemasterille 25.7. mennessä. Ilmoita myös seurasi ja tasoituksesi sekä mahdollinen erikoisruokavalio. Maksu kisa-aamuna Hugon Caddiemasterille klo 8.00 alkaen. Saunamahdollisuus Everstillä.

Lisätietoja Eerolta p. 050 552 2720.

Syksyn 2026 jumpat (ajalla 31.8.–18.12.)

Reipas fysiokimppajumppa ma klo 19–20, Mika Leskinen, uimahallin liikuntasali.

Vesijumppa ti klo 18.15–19, Noora Virtanen, uimahalli HML. Passeli fysiokimppajumppa ke klo 18.45–19.45, Riikka Mäkelä, uimahallin liikuntasali.

Venyttelyjumppa pe klo 15.30–16.30, Merja Sopenperä, uimahallin liikunta­ sali.

Jumppiin ilmoittautuminen koti­ sivuilla www.kantaselka.fi/jumpat Ilmarin kautta.

Heinolan Seudun Selkäyhdistys Kesän 2026 retket: Kaupunkiretki Kotkaan 21.5.

Kari Tapion konsertti Jaala Areena 6.6.

Virkistyspäivä Pajulahdessa elokuun lopussa.

Lisätiedot tulevat lähempänä ajankohtia verkkosivuille heisely.net.

Keski-Suomen Selkäyhdistys Selkämessut-tapahtuma ma 4.5. klo 15–19 Jyväskylän kaupungin kirjaston Minnansalissa. Tule kuulemaan uutta selkäsi hyvinvointiin! Tervetuloa!

Liikuntatapahtuma la 9.5. ”Jyväsjärven rantaraitilla” Äijälän ulkokuntoilupuistossa, Aijälänrannantie 36, Jkl. Kokoonnumme klo 10. Iloinen mieli ja vesipullo mukaan!

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys Yhdistys on ottanut käyttöön vertaistukipuhelimen niska- ja selkäoireisille. Puhelinnumero on 041 328 0731. Vertaistukiohjaaja vastaa puhelimeen tuen ja kuuntelijan tarpeessa oleville ke 6.5., ke 13.5. ja ke 20.5. klo 19–20. Syksyn aikatauluista ilmoitamme myöhemmin.

Kevätkauden päätöstapahtuma pe 8.5. klo 13 Latupirtillä, Korpikoskentie 33, Mikkeli. Lähtö kimppakyydeillä Estery-talon pihasta klo 12.30.

Ohjelmassa: pihapelejä, lenkkeilyä, saunomista, makkaranpaistoa sekä kahvittelua. Tapahtuma on osallistujille maksuton. Ilmoittautumiset 3.5.2026 mennessä liikuntaryhmissä tai sähköpostiin leenak_60@hotmail. com tai tekstiviestillä 050 339 3181.

Ilmoita samalla ruokarajoitteet ja tarvitsetko kyydin vai voitko tarjota kyydin.

Vertaistukiryhmä ma 18.5. klo 17–18.30 Estery-talolla, Otto Mannisen katu 4, Mikkeli. Illan ohjelmassa on asiantuntijaluento. Vertaistukiryhmä on tarkoitettu selkä- ja niskaoireisille eikä osallistuminen edellytä yhdistyksen jäsenyyttä.

Osallistumiseen ei myöskään vaadita etu­käteisilmoittautumista. Ulko-ovet ovat lukittuna Estery-talolla ja ohjaajat päästävät sisään klo 16.45–17.

Vertaistukiohjaajat tavoittaa sähköpostilla: vertaistuki.mlinselat@estery.fi.

Teatteriretki Hurissalon kesäteatteriin Puumalaan su 19.7. Teatteriesitys ”Telkän valinta” alkaa klo 13. Tarkemmat tiedot teatteriretkestä toukokuun aikana.

Heinolan, Savonlinnan ja Mikkelin selkäyhdistysten kesäpäivä la 22.8.

Estery-talolla ja pihapiirissä Mikkelissä. Laita päivämäärä kalenteriisi.

Lisää tietoa kesäpäivästä myöhemmin.

Syyskauden liikuntaryhmät alkavat viikolla 37, maanantaista 7.9. alkaen.

Lisätietoa yhdistyksen verkkosivuilta https://mikkelinselat.fi.

Tervetuloa mukaan!

Oulun Seudun Selkäyhdistys Yhdistys toivottaa aurinkoista ja rentouttavaa kesää.

Syksyllä tulossa mm. päiväretki Loppulaan, lääkärin luento ja selkäkahviloissa mm. naprapatia selänhoidossa.

Seuraa ilmoittelua kotisivuilla, Facebookissa ja Forum24-lehdessä.

Pirkanmaan Selkäyhdistys Sääntömääräinen kevätkokous ke 6.5. klo 17 Tampereella Sampolan Ritva-sali, Sammonkatu 2. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat mm. toimintakertomus 2025 ja tilinpäätös. Kevätkokoukseen voi osallistua myös etänä, ilmoittaudu puheenjohtaja Sirpa Viljaselle, s-posti pirselka.puheenjohtaja@gmail.com.

Tervetuloa!

Puistofiesta – koko perheen kaupunkitapahtuma su 2.8. klo 11–16, Tampere Hämeenpuisto.

Selkä­yhdistys on mukana esittelemässä toimintaansa omalla paikallaan.

Osallistutaan isosti mukaan!

Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys Jäsenilta ja kevätkauden päätös 27.5. klo 17 alkaen. Ensin asianajotoimisto Surakan luento edunvalvontavaltuutuksesta ja testamentista Pohjois-­ Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen Salli-kokoustilassa, Torikatu 9 A 7, Joensuu, 3. krs. (ennakkoilm. 25.5. mennessä p-kselka@hotmail.fi tai txt 0400961677, tilaan mahtuu n. 25 hlöä).

Luennon jälkeen siirrymme piknikille joen rantaan. Omat eväät mukaan!

Teatteriretki kesällä ja luontoretki elokuussa, seuraa ilmoittelua!

Aurinkoista ja liikunnallista kesää!

Porvoon Seudun Selkä­ yhdistys – Borgånejdens Ryggförening Luontokuntokoulu tiistaisin 4 krt toukokuussa ja elokuussa, 5.5., 12.5., 19.5., 26.5. ja 4.8., 11.8., 18.8. ja 25.8. klo 17.30–18.30 Porvoo, Joonaanmäki.

Osallistumismaksu 10 €, ohjaaja fysioterapeutti Taina Åkerlund-Pesonen.

Hyvä Selkä 2/2026 27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Kanoottiretki Hamarista Sahasaarille la 6.6. klo 10. Milla Jokisaari opastaa, infoa www.hamarikupla.com sekä yhdistyksen kotisivuilla. Hinta 45 €, jos max. 12 osallistujaa, jos enemmän toinen retki samana päivänä klo 11.30, hinta 40 €. Ilmoittautuminen: merja. pehkonen@porvoonfysioterapia.fi tai 040 512 6107.

Syksyn liikuntaryhmät alkavat syyskuussa infoa yhdistyksen kotisivuilla sekä ilmoituksia Itäväylässä (paikallislehti).

Teatteriretki Helsingin kaupunginteatteriin la 10.10. ”Julia” -musikaali, varattu 40 lippua, hinta tarkentuu lähempänä ajankohtaa, yhdistys maksa kuljetuksen.

Satakunnan Selkäyhdistys Toukokuun lajikokeilu: golf to 7.5. klo 15–17, Kalafornian golfkenttä, Kalaforniantie 178, Pori. Tule kokeilemaan golfia matalalla kynnyksellä. ”Valmentajana” toimii Aleksi Sävelä, jonka opastuksella harjoitellaan golf-lyöntejä, puttausta ja lopuksi pelataan par3-kentällä. Golf-tutustuminen on kaikille avoin ja yhdistyksen jäsenille maksuton, ei-jäsenille 6 €.

Lisätiedot Tiina Renfors, puh. 040 589 0887 tai tiina.renfors@gmail.com.

Etelärannan kulttuurikävely la 9.5. klo 11. Yhdessä menoksi -kävely Etelä­rannan rakennusten ja patsaiden historiaan sekä entisajan kulttuuriin tutustuen. Opastuksesta huolehtii ”kävelevä tietopankki” Raija Diomin.

Lähtö Porin taidemuseon edestä.

Kulttuurikävely kestää noin tunnin.

Säävaraus, pieni tihkusade ei haittaa, kaatosateella lenkki perutaan.

Luento- ja keskustelutilaisuus: ”Vammaisten avustukset ja palvelu­ setelit” ma 11.5. klo 16.30–17.30, Yhteisötalo Otava, Otavankatu 5a, Pori (2. kerros Valkoinen huone, esteetön kulku). Puhumassa on Satakunnan hyvinvointialueen vammaispalveluiden vastuualuejohtaja Sari Landvik.

Lisätiedot: Pirjo Järvelä, puh. 040 573 1609 tai pjarvela@gmail.com.

Yhdessä menoksi -eväsretki Luodon siirtolapuutarhaan su 24.5. klo 11.

Pakkaa omat eväät mukaan ja tule Menoksi-kavereiden kanssa rauhalliselle kävelyretkelle Luodon siirtolapuutarhaan Hevosluotoon. Etsimme yhdessä mukavan paikan, jossa pysähdymme nauttimaan eväämme.

Retki kestää noin 1,5 tuntia. Lähtö Hanhipuiston parkkipaikan ilmoitustaulun luota. Säävaraus, pieni tihkusade ei haittaa, kaatosateella lenkki perutaan.

28 Hyvä Selkä 2/2026

Tue toimintaamme ja edistä suomalaisten selkäterveyttä

LAHJOITA MobilePay 19371

Naisten pesäpallopeli Pesäkarhut Pori – Jussittaret Seinäjoki la 23.5. klo 16.15. Tule Menoksi-kavereiden kanssa pesäpallostadionille kannustamaan Pesäkarhut voittoon.

Kokoontuminen Porin urheilustadionin vieressä olevalla Keihäänheittäjäpatsaalla klo 16.15. Ottelu alkaa klo 17 ja kestää noin kaksi tuntia, stadionilla on istumakatsomo. Osallistujille on tarjolla grillimakkarat. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Tarjalle whatsapp-/ tekstiviesti puh. 044 987 2485. Stadion on esteetön ja siellä on esteetön WC. Mukaan mahtuu max. 15 osallistujaa.

Stadionille pääsee helposti citybussilla.

Yhdessä Menoksi -rauhallisen tahdin kävelylenkki Toivepuistoon to 11.6. klo 17.30. Kävelylenkillä tutustutaan monelle paljasjalkaiselle porilaiselle­ kin tuntemattomaan vehreään Toive­ puistoon. Kävelyä lähtöpaikasta Cygnaeus-koulun puistosta Toivepuistoon Kiertokadulle tuleen noin 800 m.

Lisäksi kävelemme puistossa, jossa voi myös levähtää penkeillä. Lähtö Cygnaeus-puiston Kyntäjä-patsaalta.

Lenkin kesto 1–1,5 h.

Kirjurinluodon kesäteatteri ”Exän uus ja vanha” pe 12.6 klo 18. Olemme varanneet näytökseen reilun mutta rajallisen määrän lippuja. Lisätietoja ilmoittautumisesta ym. on tulossa huhtikuun jäsenkirjeessä sekä koti­ sivuillemme toukokuun alkuun mennessä.

Ajankohtaiset tiedot tapahtumistamme saat kotisivuiltamme www.sataselka.fi, Facebookista facebook.com/ sataselka ja Instagramista instagram. com/satakunnan_selkayhdistys/.

Lämmin kiitos!

Keilailun makuun pääset torstaisin klo 13 (Hotelli Savonlinnan alakerta).

Jos kiinnostuit keilailusta tai lento­ pallosta, ota yhteyttä Jantusen Mikkoon, 0400 654 980.

Lentopalloa pelataan torstaisin klo 10–12 Toppalassa (ei edellytä lentistaustaa).

Tuolijoogaaillaan taas ensi syksynä.

Laavuiltapäivä Sulosaaressa toukokuussa, ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

Kesäteatterimatka Saloon Matildedaliin PROVinssiteatterin Pirturanta -esitystä katsomaan 28.–29.7. Yöpyminen Lehmirannan lomakeskuksessa. Paketin hinta n. 200 euroa (matkat Kososen bussilla, esitys, yöpyminen puolihoidolla).

Mikkelin, Heinolan ja Savonlinnan selkäyhdistysten kesäpäivät 22.8.

Mikkelissä klo 10 alkaen. Mennään kimppakyydein puolustamaan viimeksi voittamaamme kiertopalkintoa.

Olemme mukana Selkäliiton Yhdessä menoksi -hankkeessa, joten kaikenlaista kivaa toimintaa järjestetään hankkeen puitteissa pitkin vuotta.

Ilmoitamme toiminnasta Facebook-­ sivulla, paikallislehdissä ja sähköpostitse. Lisäinfoa: sihteeri Arja Väisänen, 044 245 4704.

Toiminnastamme lisätietoa saat puheenjohtajaltamme Mirja Jantunen, 050 369 1959. Tervetuloa mukaan toimintaan!

Suur-Salon Selkäyhdistys

Liikunta-aktiviteetteja on tarjolla vielä toukokuussakin, mukaan ryhmiin mahtuu edelleen.

Virkistyspäivä alkukesän aikana Lehmirannassa (seuraa ilmoitteluamme) sis. oman ohjelman ryhmällemme, ruokailun, ulkoilua, uintia ja mukavan rennon lomapäivän viettoa. Päivän hinta määräytyy lähtijämäärän selvittyä. Käytämme päivään Selkäliitolta saamamme avustuksen ja matkat taittuvat kimppakyydein. Ilmoittaudu mukaan viestillä Annelle p. 045 279 2721 viim. 15.5. mennessä.

Vesijumppaa PikkuSaimaassa tiistaisin ja torstaisin klo 12.45–13.30.

Tiistain jumppa hieman kevyempää ja torstain vaativampaa vesiliikuntaa.

Vesijumpasta lisää kertoo Helena Hirvonen, 040 505 1162.

Kevään päätös ke 27.5. klo 15 Mathildedahlissa saunoen ja grillaten.

Matkat kimppakyydein, ota yhteys Anneen, jos tarvitset kyydin. Ilm. 22.5. mennessä maksamalla tilille 10 €/hlö, viitteellä 23029.

Savonlinnan Selkäyhdistys Aurinkoista kevättä kaikille lukijoille.

Ohessa kevään ja kesänkin ohjelmaamme.

Tutustumisretki Kemiöön pe 12.6.

Lähtö klo 8.00 Farmoksen pysäkiltä.

Ilm. 12.5. mennessä maksamalla tilille jäsenhinta 65 €/hlö (muille 75 €/hlö), viite 20297. Sis. ruokailun ja kahvit.

Kesäteatteri “Juokse lempesi edestä” -näytös Mustiossa ti 7.7. Lähtö klo 16.30 Farmoksen pysäkiltä Ilm. 3.6. mennessä maksamalla tilille jäsenhinta 72 €/hlö (muille 77 €), viite 20310. Sis. väliaikakahvin.

Sokkoretki ti 4.8. Lähtö klo 9.00 Farmoksen pysäkiltä. Ilm. 29.6. mennessä, maksutiedot päivittyvät myöhemmin, kts. kotisivut.

Maksathan aina yhteissummana viitteellä, jos useampi lähtijä. Lisätietoja kotisivuilta www.salonselat.fi Kesän kuntosalivuoro ma 4.5.–10.8. klo 13.30–14.30, Ylhäistentie 2.

Maks. tilille 15 €, viite 20279.

Kerhoillat jatkuvat syyskuun neljäntenä keskiviikkona.

Aurinkoista kesää kaikille!

Turun Seudun Selkäyhdistys Liikuntaryhmät Ruusukorttelissa päättyvät viikolla 20 ja alkavat taas syksyllä viikolla 38.

Vesijumpat Ruusukorttelissa ovat päättyneet ja alkavat syyskaudella.

Tarkemmat tiedot yhdistyksen Selkälehdessä.

Liikunnalliset tutustumisemme jatkuvat luontoretkien muodossa. Luontoon tutustumisen lomassa voimme päivittää kuulumisiamme ja suunnitella uusia retkikohteita. Toukokuussa ke 6.5. palaamme Katariinanlaakson keväisille poluille klo 13 (kokoontuminen Sigridinpolku 5). Pääset Katariinanlaaksoon Fölin bussilla 8. Pysäköintitilaa on runsaasti. Luonnonsuojelualue koostuu lehtosaarekkeista, joilla kasvaa jalopuita kuten tammia ja metsälehmuksia. Lehtojen lisäksi alueella on kallionalusmetsää, männiköitä ja ketoja, sekä rantaniittyä. Kesäkuussa ke 3.6. tapaamme Ruissalon Honkapirtillä klo 13. Voimme tehdä lyhyen kävelyretken alueen vehreissä maisemissa tai nauttia kahvilan antimista. Honkapirtin historiaan voit tutustua www.honkapirtti.fi/honkapirtin-historiaa. Fölin bussilla 28 pääset paikalle. Ota tarvittaessa omat eväät ja juotavaa mukaasi. Varustaudu sään mukaisin vaattein ja jalkinein. Kysele kimppakyytejä esim. Pirjolta, puh.

0500 740025.

Vertaistreffejä TULE-tietokeskuksessa ei ole kesäkuukausina, mutta tukipuhelin päivystää tiistaisin klo 10–14 ja torstaisin klo 16–20 numerossa 040 558 1025.

Jäsenkysely: 95 % suosittelee jäsenyyttä Selkäliiton vuosittaiseen jäsenkyselyyn vastasi 1 329 selkäyhdistysten jäsentä. Kyselyssä selvitettiin muun muassa jäseneksi liittymisen syitä, kokemuksia jäsenyydestä ja toiveita liittyen selkäyhdistysten toimintaan.

Tärkeimmät syyt liittyä selkäyhdistyksen jäseneksi olivat vuonna 2025 edellisvuosien tapaan selkäyhdistyksen järjestämä liikuntatoiminta (38 %) ja halu saada lisää tietoa selkäasioista (29 %).

Vastaajien selkäyhdistysten toiminnalle antama kouluarvosana, keskiarvo oli 8,6. Oman kokemuksensa perusteella 95 prosenttia vastaajista oli valmis suosittelemaan jäsenyyttä ystävilleen.

Vastaajat osallistuivat eniten selkäyhdistysten järjestämiin liikuntaryhmiin, retkille ja luennoille. Näitä toimintoja jäsenet myös eniten toivoivat yhdistyksiltä. Vastaajista 23 % kertoi, ettei ollut osallistunut yhdistyksen toimintaan lainkaan.

Selkäliiton palveluista jäsenille tunnetuimmat olivat Hyvä Selkä -lehti, Selkäkanava.fi-verkkopalvelu sekä selän ja niskan itsehoito-oppaat.

Miten koet hyötyneesi selkäyhdistyksen toiminnasta?

Erittäin hyvät jumpparyhmät, ilman niitä en pysyisi kunnossa.

Järjestetyt teatterimatkat ovat kivoja.

Selkäyhdistyksen tapaamiset kerran kuussa.

Olen saanut lisää tietoa selkäasioista.

Olen innostunut huolehtimaan hyvinvoinnistani.

­ JÄSEN Y L E K YS 2025

Kysely lähetettiin jäsenille, joiden sähköposti oli tiedossa. Vastausprosentti oli 29 %.

Saanut uusia tuttavia, mielen hoitoa!

Suurin osa vastaajista oli naisia (83 %) ja yli puolet vastaajista (66 %) oli 63–79-vuotiaita, seuraavaksi eniten vastaajia oli ikäryhmästä 46–62-vuotiaat (23 %).

Tärkeitä virikkeitä sosiaaliseen elämään hallitustyöskentelyssä.

Puolet kyselyyn vastanneista oli Etelä-Suomesta (pääkaupunkiseutu ja muu Etelä-Suomi).

KUVA: DREAMSTIME

Kyselyyn vastanneista 82 prosenttia on ollut jäsenenä yli 2 vuotta.

Hyvä Selkä -lehdessä on uutta, tutkittua ja luotettavaa tietoa.

Hyvä Selkä 2/2026 29

MAINOS

Puutuvatko kätesi yöllä? Älä turhaan menetä uniasi – tässä ratkaisu!

Koulutetut nukkumis­ergonomian asiantuntijat (KNA) kohtaavat päivittäin erilaisista uneen liittyvistä häiriöistä kärsiviä ihmisiä. Tällä hetkellä suomalaisten unta tuntuu sotkevan erityisesti yläraajojen puutuminen.

V

iime aikoina KNA:n opastuksessa käyneet kuluttajat ovat raportoineet lisääntyvissä määrin yöllisestä käsien puutumisesta, joka häiritsee unen laatua jopa merkittävästi.

Mistä oireet johtuvat ja mitä niille voi tehdä?

Koulutetut nukkumisergonomian asiantuntijat (KNA) ovat palautumisen ja nukkumisergonomian erikoisasiantuntijoita, ja heillä on valmiudet tehdä unen nykytilanteen arviointia, suositella yksilöllisesti sopivia unen apuvälineitä ja tarjota konkreettisia neuvoja unen huollon tarpeisiisi. Fysioterapeutti ja koulutettu nukkumisergonomian asiantuntija (KNA) Kimi Duong toimii asiantuntijamyyjänä Jumbon Tempur Brand Storessa.

”No Kimi, miksi kädet puutuvat öisin?”

– Hermojen ja verisuonten joutuminen puristuksiin yön aikana aiheuttaa unta häiritsevää puutumista. Yleistä kylkimakuulla nukuttaessa on kehon alla olevan käden puutuminen ja sormien pistely. Syynä on usein liian kova alusta tai liian matala tyyny tai nämä yhdessä.

Tällöin olkavarren hermot ja verisuonet joutuvat pinnetilaan niiden puristuessa patjan, olkaluun ja ylävartalon väliin.

Kookas olkavarren päälle sijoittuva rintakehä voi lisätä alakäden painetta ja edelleen pahentaa oireita, Kimi vastaa.

Aloita korjaaminen tyynystä, vaihda tarvittaessa myös patja Tepsivä perusratkaisu käsien puutumiseen on tyynyn vaihtaminen riittävän korkeaan ja olkavarren sijoittaminen riittävästi vartalon eteen, jotta alakäden paine helpottaa. Usein tarvitsee myös vaihtaa patja, tietysti riippuen sen kunnosta ja soveltuvuudesta nukkujalle.

– Jos kylkiasennossa taas puutuu yläkäsi, se voi johtua siitä, että kämmen tukeutuu patjaa vasten esimerkiksi

ranne yliojentuneena. Tämä aiheuttaa rannekanavan paineennousua, jolloin keskihermon verenkierto heikkenee.

Kannattaa selvittää, mikä aiheuttaa tukitarpeen. Onko tyyny liian matala ja patja huonosti muotoutuva, jolloin käsi toimii kehoa kannattavana vipuna.

Yksi keino asian parantamiseksi on lastoittaa käsi terveydenhuollon ammattilaisen toimesta niin, että ääriasennoilta vältytään. Jos asentoon kuitenkin on syynä liian matala tyyny ja/ tai väärin joustava patja, niin ongelma ei tietenkään katoa minnekään.

– Käden tai käsien vieminen pään sivulle kiertää solisluuta taaksepäin, jolloin solisluun ja ensimmäisen kylkiluun välinen tila pienenee. Tämä voi aiheuttaa painetta yläraajaan meneviin hermoihin ja/tai solisvaltimon ahtautta.

Syy käsien epäergonomiseen asentoon voi olla liian matalassa tyynyssä ja epäsopivassa patjassa. Todennäköisesti asennolla kompensoidaan vartalon tuen puutetta. Lääkkeeksi tähän suositellaan yksilöllisesti valittua tyynyä ja patjaa. Myös nukkumisasennon ohjaaminen lähemmäs vuoteen päätyä voi auttaa, koska näin kädet eivät pääse nousemaan pään viereen.

Asennon kallistuminen viittaa epäsopivaan tyynyyn ja/tai patjaan

TEMPUR-tyyppisten, kehon lämmön mukaan muotoutuvien tyynyjen todettiin tukevan niskaa eniten. Kuitutäytetyynyjen kohdalla enemmistö vastasi, ettei tyyny tue niskaa riittävästi.

Vastaajien kokemus tyynyn mallin mukaan siitä, tukeeko tyyny riittävästi niskaa.

Vastaajien määrä ilmoitettu prosentteina (n=580, p=0,000).

30 Hyvä Selkä 2/2026

– Oikeanlainen kylkiasento, jossa olkapää ja olkavarsi ovat painevapaita, on todella tärkeä. Patjan merkitys oikean asennon saavuttamiseksi on suuri.

Myös liian matala sekä huonosti päätä ja niskaa tukeva tyyny voi johtaa asennon kallistumiseen eteenpäin. Asennon kallistuminen aiheuttaa käsien puutumisoireita sekä lisää rintalihakseen kohdistuvaa painetta ja rintalihaksen passiivista supistumista - Kimi täsmentää.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset nukkuvat eniten tavallisilla kuitutäytetyynyillä (68,4 %), joiden tukiominaisuuksissa on saman tutkimuksen mukaan merkittävästi toivomisen varaa.

SELKÄKAUPASSA TARJOUKSESSA TUOTTEITA SELKÄSI HYVINVOINTIIN!

Itselle tai lahjaksi Ke s ä matko n il muka le an

Nikama Designin Ristiriipus

Autotyyny Comfortex

Nikamaristi (3 cm) on kiillotettua kirurginterästä, panssariketju.

nyt hintaan

(alin hinta 30 pv ja ovh. 82 €)

75

00 €

nyt hintaan

(alin hinta 30 pv ja ovh. 44 €)

40

00 €

Puhallettava McKenzie-lannetuki Helppo säätää haluttuun paksuuteen.

nyt hintaan

(alin hinta 30 pv ja ovh. 29 €)

25

00 €

www.selkakauppa.fi Tarjoukset ovat voimassa 30.6.2026 asti.

Hintoihin lisätään toimituskulut.

Hyvä Selkä 2/2026 31