Issuu

Jäsenkysely: 94 % suosittelee selkäyhdistyksen jäsenyyttä

Selän terveyttä edistävä lehti

2/2021

Lepoasennot auttavat rentoutumaan ja lievittämään kipua Miten opin auttamaan itseäni selkäkivun kanssa?

Selkäleikattu Salla Paajanen:

Haluan investoida omaan hyvinvointiini MITÄ NAPRAPAATTI TEKEE? Liikkuva selkä kantaa kauas!

Best in Test – Tutkimuksissa TEMPUR valittiin parhaaksi PARAS LAATU

PARAS SELÄLLE

PARHAIMMAT YLEISARVOSANAT

ENITEN SUOSITELTU

TYYTYVÄISIMMÄT KÄYTTÄJÄT

Like no other Like no other

AJANVARAAJILLE LAHJA Katso sleepcenter.fi ja varaa aika kokeiluun!

TEMPUR Flexible Base -parivuode 160x200 cm alk. 2998€ (norm. alk. 4008€) sis. mustalla huonekalukankaalla verhoillut rungot, 21 cm TEMPURpatjat ja jalkasarjat. Pääty ja muut lisäosat normaalihintaisia.

Best In Test • • • • • •

Paras laatu Paras selälle Parhaimmat yleisarvosanat Eniten suositeltu Paras viestintä Kärkisijat myös designissa, allergikoille sopivuudessa ja mallivalikoimassa

*lähde Taloustutkimus 2019

Ostamalla Tempuria tuet Selkäliiton toimintaa!

TILAA VERKKOKAUPASTA!

TEMPUR-tyynyn ostajalle Earebel -kuulokepanta tai -pipo KAUPAN PÄÄLLE! Edun arvo jopa 84,90€ Earebel-kuulokepanta tai -pipo on erittäin kevyt ja ohut. Se sopii hyvin kaikkeen ulkoiluun ja urheiluun, sekä kypärän alle. Pantaan yhdistetään laadukkaat Bluetoothkuulokkeet, joiden äänenlaatu on erinomainen. Voit kuunnella musiikkia, äänikirjoja tai puhua puheluita samalla kuin liikut.

Varaa itsellesi aika yksityisesittelyyn Tempur Brand Storeen! Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen lähimmästä Brand Storesta www.sleepcenter.fi /varaa-aika

Varauskoodi: SELKÄLIITTO Kaikille ajanvaraajille lahja. Voimme tehdä kartoituksen sinulle sopivista tuotteista myös verkkosivujemme chatin välityksellä!

Tempur Brand Store

Paras palvelu koulutetulta nukkumisergonomian asiantuntija -myyjältä. Katso sleepcenter.fi ja nukkumisergonomia.fi

ESPOO Iso Omena ESPOO Sello HELSINKI Eerikinkatu 6 HELSINKI Kauppakeskus Kaari HELSINKI Kauppakeskus Tripla HYVINKÄÄ Willa LEMPÄÄLÄ Ideapark VANTAA Tikkuri TAMPERE Koskikeskus TURKU Eerikinkatu 9 RAISIO Mylly JOENSUU Kauppakatu 23a sleepcenter.fi • tempur.fi

Pääkirjoitus Marjo Rinne

Liiku ulkona ja nauti luonnosta

lkuvuosi on ollut odottelun ja epätietoisuuden aikaa maassamme jatkuvasti vaihtuvien koronaohjeiden ja -määräysten vuoksi. Paikalliset selkäyhdistykset ovat joutuneet karsimaan toimintojaan. Varsinkin liikuntaryhmiin pääsyä on odotettu kovasti. Onneksi sentään luonto on ollut puolellamme ja olemme saaneet nauttia talvisista olosuhteista, erityisesti lumesta. Sen myötä monet ovatkin innostuneet perinteisistä talviliikuntamahdollisuuksista. Luistimet ja sukset on kaivettu varastoista tai jopa käyty ostamassa upouudet välineet. Hiihdosta tuli tänä talvena vahva trendilaji ja laduilla on ollut jopa ruuhkaa. Perheet ovat lähteneet hiihtämään yhdessä, kukin taitojensa mukaan. Koululaiset ovat päässeet liikuntatunneilla harjoittelemaan hiihtämistä, samoin vanhemmat ikäryhmät ovat käyneet laduilla verestämässä hiihtotaitojaan. Toisille hiihto on vauhdin hurmaa, toisille taas luonnossa liikkumista, mutta iästä ja taidoista riippumatta hiihto on

mitä monipuolisinta oman terveydestä ja kunnosta huolehtimista. Nyt talvi on jäämässä taakse ja voimme alkaa nauttia kevään tuoksuista, leskenlehtien nupuista ja auringosta. Koulussa ollessani biologian opettajamme innosti meitä oppilaitaan havainnoimaan ja tunnistamaan lintuja. Lintujen tarkkailu ei jäänyt pelkästään koulutunneille, vaan opettajamme järjesti keväisin linturetkiä seuraamaan lintujen paluumuuttoa niin Yyterin rannoille kuin muuttoreiteille sisämaahan. Vielä vuosikymmenten jälkeen aina tähän aikaan vuodesta syttyy jälleen sama kiinnostus lintujen ja luonnon seuraamiseen. Kevään merkkinä lintujen konsertti on suuri nautinto, josta voi nauttia vaikkapa omassa pihapiirissä, puistossa tai lähimetsässä: tikkojen terävät, staccatomaiset rummutukset, tinttien sirkutus, mustarastaan huilumainen livertely ja saattaapa kuulla myös joutsenten kaiken ylittävät trumpettimaiset fanfaarit. Selkäliitto kannustaa kaikkia huolehtimaan selkänsä hyvinvoinnista liikkuen. Kevät ja kesä ovat otollisia ja turvallisia vuodenaikoja ulkona ja luonnossa liikkumiseen. Piipahda vaikka kävelyretkelle lähipuistoon, metsäpolulle tai rannalle. Tutkimusten mukaan luonnon kokeminen, aistiminen ja aktiivinen luonnossa tekeminen vaikuttavat suotuisasti hyvinvointiimme monella tapaa. Marjo Rinne puheenjohtaja

Hyvä Selkä 2/2021

12-13 Sisältö 2/2021 3

Pääkirjoitus

Lahjakas laiskottelija kuntouttaa selkää säntillisesti

Kuinka opin auttamaan itseäni selkäkivun kanssa?

Selkävaivat hallintaan pilatestyyppisellä harjoittelulla

Back to Move! -hanke: Hyväksi pelaajaksi ei tulla vain istumalla

Lievitä jännitystä ja kipua selän lepoasennoilla

23 18

Tutkimustietoa

Naprapaatti testaa, etsii ja hoitaa kipujen aiheuttajat

Liikkuva selkä kantaa kauas! – Vinkkejä selän hyvinvointiin

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

16-17 HYVÄ SELKÄ - SELKÄLIITTO RY:N JÄSENLEHTI Julkaisija Selkäliitto ry Toimitus päätoimittaja Marjo Rinne toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio toimitussihteeri Pia Bilund 32. vuosikerta ISSN 2323-9484 Aikakausmedian jäsen

Taitto Eepinen Oy Jauri Varvikko Paino Arkmedia Kannen kuva Annina Mannila Keskiaukeaman kuvat Nina Kellokoski

Ilmestymispäivät 2021 1/2021 22.1. 2/2021 23.4. 3/2021 3.9. 4/2021 26.11. Tilaukset ja jäsenasiat selkaliitto@selkaliitto.fi puh. 09 605 918 www.selkaliitto.fi Vuosikerta 30 €

Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa. Aineistot seuraavaan lehteen 9.8.2021 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.

Hyvä Selkä 2/2021

MITÄ NYT?

Vahva suositus Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki puh. 09-605918, selkaliitto@selkaliitto.fi www.selkaliitto.fi

Selkäliiton tekemän jäsenkyselyn mukaan jopa 94 % selkäyhdistysten jäsenistä suosittelisi jäsenyyttä ystävilleen. Lue lisää jäsenkyselyn tuloksista sivulta 29.

94%

Hallitus 2021 Marjo Rinne (pj) Kaarina Frosterus Sirpa Heikkinen Pirjo Karlsson Petri Kaunisto Leena Kämppi Sirpa Moilanen (varapj) Eira Mäkitalo Teuvo Näätänen Kari Rantavalli Leila Tarna

Toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi Tiedottaja Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi Toimistosihteeri Jaana Martinkauppi 09 605 918 selkaliitto@selkaliitto.fi Selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola 050 465 7884 maria.sihvola@selkaliitto.fi Liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi Hankekoordinaattori, Back to Move! Katri Koivuneva 050 4111 960 katri.koivuneva@selkaliitto.fi

suosittelee jäsenyyttä

Paras juttu 1/2021 Vuoden ensimmäisen Hyvä Selkä -lehden suosituimmat jutut olivat laulaja-näyttelijä Nina Tapion haastattelu ja asiantuntija-artikkeli elintavoista. Arvoimme äänestykseen osallistuneiden kesken 10 kappaletta tuubihuiveja. Voittajille on ilmoitettu voitosta henkilökohtaisesti. Lämmin kiitos kaikille äänestäjille!

Osallistu arvontaan ja anna palautetta Mikä on mielestäsi tämän lehden kiinnostavin juttu? Lähetä vastauksesi (jutun otsikko tai sivunumero) sähköpostilla hyvaselka@selkaliitto.fi tai täytä lomake nettisivuillamme selkakanava.fi/ lehden-paras-juttu. Kerro halutessasi myös mahdolliset perustelut, miksi valitsit kyseisen jutun. Arvomme vastaajien kesken pieniä tuotepalkintoja. Voit myös antaa lehdestä muuta palautetta ja juttutoiveita.

Hyvä Selkä 2/2021

Lahjakas laiskottelija kuntouttaa selkää säntillisesti Teksti: Pia Bilund • Kuvat: Annina Mannila

Selkäkivut ovat olleet osa uutisankkuri Salla Paajasen elämää vuosikymmeniä. Häntä ovat vaivannet niin välilevyrappeuma, prolapsit, spinaalistenoosi, lievä skolioosi kuin yliliikkuvuuskin. Viimevuotisen leikkauksen jälkeen Salla on kuntouttanut selkäänsä aktiivisesti. Häneltä sujuu lahjakkaasti myös laiskottelu. ENSIMMÄISET SELKÄVAIVAT Salla sai jo teini-iässä, kun hän harrasti yleisurheilua ja satutti selkänsä aitajuoksuharjoituksissa. – Siihen maailmanaikaan ei oikein terveyskeskuksessa eikä kouluterveydenhuollossa ymmärretty, että selkään oli oikeasti sattunut. Jouduttiin sitten hakemaan apua jäsenkorjaajalta, joka pystyi manipuloimaan selkää kuntoon. Tästä jäi Sallalle luottamus tiettyihin hoitomuotoihin, joissa hän on käynyt säännöllisesti vuosikausia. Hän on myös opiskellut shiatsu-terapeutiksi. – Käyn kerran kuukaudessa hierojalla, jäsenkorjaajalla tai osteopaatilla ilman, että mitään varsinaisia pahoja vaivoja on. Ammattilaisen käsittely on ollut tarpeen myös pitkien suorien tv-lähetysten jälkeen. – Seisominen tuntuu kropassa. On pitänyt heti varata aika hoitoon, jossa avataan selän jumit. Sallalla on lievä skolioosi, joka vetää kroppaa juntturaan. Selkäongelmat ovat perinnöllisiä. Hänen äidillään on ollut vastaavia vaivoja, lievää skolioosia ja sama nikamaväli on myös leikattu. – Olenkin varoittanut tytärtä, että ”ennakkoperintöä” saattaa olla tulossa. Ja poikaa myös, hän opiskelee koodaamista ja pelailee paljon. Poika on alkanut käydä säännöllisesti kuntosalilla. Se on hyvää vastapainoa istumiselle.

Fysioterapeutin ohjeilla kohti leikkausta Sallan selkäongelmat pahenivat kolmikymppisenä. Aamuisin hänen piti kontata lattialla ja hilata itsensä ylös nikama nikamalta. Magneettikuvissa löytyi väli6

Hyvä Selkä 2/2021

levyrappeuma, joka etenee ja luhistuttaa välilevyjä. Matkan varrella Sallalla on ollut prolapseja, välilevyn pullistumia, mutta ne ovat menneet liikunnalla ohi. Keväällä 2020 Salla tunsi taas kipua selässä ja hän popsi vaivaan kipulääkkeitä. Kun prolapsioireet kesällä voimistuivat, hän meni lääkäriin. Tässä välissä kunto oli alkanut rapistua ja lisäkiloja tulla liikkumattomuuden takia. Ensin fysiatri suosittikin painonpudotusta: viisi kiloa pois, se auttaa.

”Olen lahjakas laiskottelija. Tykkään ottaa kirjan käteen ja katsoa telkkarista sarjoja.” – Sitten kun otettiin magneettikuvat, pääsinkin leikkausjonoon. Minulla oli jo entuudestaan spinaalistenoosiakin, selkäydinkanavan ahtaumaa. Se ei enää pelkällä liikunnalla lähde. Ahtauma oli pahentunut edellisen kuvantamisen jälkeen, kuudessa vuodessa. Korona viivästytti Sallan hakeutumista lääkäriin. Hän ei halunnut kuormittaa terveydenhuoltoa pandemiatilanteessa. Epätietoisuus leikkausajankohdasta kuitenkin askarrutti. Mitä jos leikkausta lykätään koronan takia, ehtiikö vasen jalka rampautua? Sallalla oli apuna hyvä fysioterapeutti, joka valmisteli häntä leikkausta varten. – Treenattiin lihaksia, joita tarvitaan heti leikkauksen jälkeen, esimerkiksi et-

tä pystyy käymään vessanpytyllä, laskeutumaan ja nousemaan. Sallasta tämä oli hyvä muistutus myös siitä, mitä vanhempana tarvitaan eli kuinka mennä sänkyyn ja miten tulla sieltä ylös. – Selkäterveydestä on hyvä pitää huolta jo tässä vaiheessa.

Leikkaus onnistui, kivunhoito ei Salla pääsi selkäleikkaukseen elokuun lopussa. Neljätuntisessa operaatiossa tehtiin lisää tilaa selkäydinkanavaan. Leikkaus oli onnistunut. Kivut jäivät leikkauspöydälle. Heti leikkausta seuraavana päivänä sairaalan fysioterapeutti neuvoi, miten sängystä noustaan. Sallan liikkeelle lähtöä tosin vaikeutti se, että hän ei saanut riittävää kipulääkitystä. – Julkisella puolella sen kanssa jemmaillaan. Mulla kivunhoito meni pieleen heti leikkaussalin jälkeen. En saanut leikkauskipuihin luvattua lisälääkitystä yöllä, ja vielä aamullakin hoitajat puolittivat kirurgin määräämiä annoksia. Sain sairaalasta mukaan muutaman pillerin, jotka kumosivat omien kipulääkkeideni vaikutuksen. Tässäkö pitäisi nyt alkaa kävelemään? Kun Salla sitten sai vahvempia lääkkeitä ja nukuttua muutaman yön, hän pääsi liikkeelle eri tavalla. Hän käveli pihaa ympäri ja sitten lähipuistoon. Mies lähti mukaan varmistelemaan. Nyt, seitsemän kuukautta leikkauksen jälkeen Salla on toipunut hyvin. Hänellä on vielä ajoittaisia tuntohäiriöitä jalassa, mutta se on normaalia. – Puristuksissa ollut iskiashermo mukavasti muistuttelee, jos tulee muuta-

Salla Paajanen, 56 • Toimittaja, uutisankkuri, juontaja. • Tuttu tv-kasvo mm. Ajankohtaisesta kakkosesta (1996–2015), Linnan jatkoilta ja Ylen Uutis-Suomi -lähetyksistä. • Perheeseen kuuluu aviopuoliso, aikuiset lapset ja yksi lapsenlapsi. • Harrastukset: flamenco, kotijumppa, kävely ja pyöräily.

man päivän tauko jumppaan. Lähehän mummo liikkeelle, Salla naurahtaa.

Kuntoilua kotona Ennen leikkausta Salla kävi fysioterapeutilla kymmenen kertaa ja leikkauksen jälkeen käyntejä on ollut omakustanteisesti 30. – Ollaan käyty läpi jumppaohjelmaa, että tulee kaikki tehtyä oikein. On ollut erittäin tärkeää, että löytyi ortopediaan ja neurologiaan perehtynyt fysioterapeutti. Hänen omakin selkänsä on leikattu, joten hän tietää, mitä asiakas tarvitsee ennen leikkausta ja sen jälkeen. Salla hikoilee kotona jumppaohjelman parissa tunnin verran kolme kertaa viikossa. Aluksi hän pyörittää hulavannetta, sitten hän tekee ohjelman, johon kuuluu kahvakuulaa, jumppapalloa ja venyttelyä. Liikunta on aina ollut monin tavoin mukana Sallan elämässä selkäongelmista huolimatta. Myös yliliikkuvuus tuonut siihen omat haasteensa ja rajoituksena. – Täytyy tasapainotella sen kanssa, mikä antaa hyvää oloa ja mikä aiheuttaa kropassa pahaa oloa. Aviomiehensä kanssa Salla tekee pyörälenkkejä ja pitkiä kävelylenkkejä. Omakotitaloasujalla tulee lisäksi hyötyliikuntaa väkisinkin puutarhassa ja sisällä. Myös siivoamisen Salla ottaa hyöty-

liikuntana. Imurointi ja moppaus käyvät liikuntasuorituksesta. Salla suosii myös työmatkaliikkumista. Hänellä ei ole omaa autoa ja hän on kulkenut iät ajat pyörällä ja kävellen. Jos ulkona on huono keli, Salla voi kuntoilla sisälläkin. Omakotitalon vinttikerrokseen on nimittäin tehty pieni kotikuntosali, jossa viihtyy muukin perhe.

”Särkylääkettä ja fysioterapiaa olen saanut, mutta kyllä se on niin, että liike on lääke.” – Kävelymatolla astellessa voi samalla vaikka katsoa tabletilta jotain ohjelmaa tai laittaa jonkin keikkakonsertin soimaan ja sen tahdissa fiilistellä.

Tanssikengät odottavat Koronatilanne ei ole juurikaan vaikuttanut Sallan liikuntaharrastuksiin. Näin olisi muutoinkin mennyt, kotiharjoittelua ja ulkoilulenkkejä. Sallalle tärkeä flamenco on tosin jäänyt tauolle. Hän on harrastanut sitä jo lähes 30 vuotta.

– Ensin oli selkä niin kipeä, ettei voinut mennä ja laittaa korkokenkiä jalkaan. Sitten tuli korona ja lopetti tunnit. Mielenkiinnolla odotan sitä päivää, kun pääsen kokeilemaan, miten selkä kestää tanssikenkiä. Myös flamencon kotimaa Espanja on Sallalle ja hänen perheelleen tärkeä. – Siellä asuu sukulaisia ja vanhemmillani on siellä pieni talo. Flamenco on mukavaa liikuntaa, jossa on musiikkia ja monipuolista kropan käyttöä. Aamuvirkku Salla ottaa liikunnasta ilon irti myös etelän lämmössä. – Kun ollaan lomalla, olen jo ehtinyt käydä sauvakävelyllä ja tehdä jumppaohjelman ennen kuin perheen miesväki on ehtinyt syödä aamupalaa. On mahtavaa, kun aurinko paistaa ja lämpimässä on mukava lähteä liikkeelle. Tanssiharrastukseen liittyen Salla on kiinnostunut myös kehonhuollosta. Hän on käynyt vuosien varrella erilaisia kursseja esimerkiksi pilateksesta, Method Putkisto -menetelmästä ja Hypopressive-harjoittelumetodista, jossa on hengitys- ja asentoharjoituksia erityisesti synnyttäneille naisille. – Otan nykyisin välillä lyhyitä verkkokursseja. Kun työni on sellainen, että se loppuu illalla kello 19 tai 20, niin ei sitten oikein jaksa lähteä minnekään, mutta kotona voi tehdä.

➠ Hyvä Selkä 2/2021

haksille ei tule kipeänä heti synnytyksen jälkeen tehtyä, ja kotona vauva-arjessa ne unohtuvat. Sitten näin vaihdevuosi-ikäisenä harmittelee, että olisikohan kuitenkin pitänyt tehdä niitä lantionpohjajumppia. – Todellakin sen tajuaa vasta tässä iässä, miten estrogeenin puute vaikuttaa lihaksistoon. Se on monimutkainen tämä ihmisen fysiologinen järjestelmä. Vaihdevuodet on kiitorata kohti vanhuutta. Ei auta muu kuin laittaa huumoria peliin, Salla lohkaisee.

Pehmeästi takaisin töihin Vaihdevuodet – kiitorata kohti vanhuutta Selkäterveyteen vaikuttavat monet asiat, myös lihaskunto ja paino. Näihin asioihin olisi Sallan mielestä hyvä kiinnittää huomioita jo hyvissä ajoin. Viimeistään vaihdevuosi-iässä sen sitten huomaa, jos ei ole terveyden eteen mitään tehnyt. – Vaihdevuodet kun tulevat ryminällä, se alkaa vaikuttamaan lihaksiin ja painonhallintaan. Tämän ikäisenä, 56-vuotiaana naisena joutuu väkisinkin keskittymään hyvinvointiin. Pitää katsoa mitä suuhunsa pistää, etteivät vaatteet rupea kiristämään. Hormonimuutokset vaikuttavat Sallan mukaan myös kipuihin. – Mulla on vaihdevuosioireisiin hormonikorvaushoito, ilman sitä mulla olisi kovia nivelkipuja. Huomiota tulisi kiinnittää selän ja vatsan lihaksistoon, eritoten synnyttäneillä naisilla. – Olen synnyttänyt kolme lasta. Sairaalasta saatuja ohjeita lantionpohjali-

Salla on tehnyt selkäleikkauksen jälkeen töitä osasairauspäivärahalla. Hän on Ylen Uutis-Suomen ankkurina kolmena päivänä viikossa. Huhtikuussa Salla palaa täysipäiväisesti tekemään alueellisia tv-uutisia ja silloin lähetyksiä voi olla kahdeksan kertaa päivässä. – Seisomista tulee studiossa ja ruoto on siinä pikkuisen vinossa kameroihin nähden. Robottikamerat on valmiiksi asemoitu ja minuuttiaikataululla lähetystä tehdään, joten ei ole mahdollista säätää kameroita eripituisten ja eri kohdassa olevien ankkureiden mukaan. Askelmerkit ovat tarkat ja siinä olet. Salla on kiitollinen siitä, että työkaverit ovat antaneet hänen tehdä nyt pelkästään Uutis-Suomea. Hän on ehtinyt kuntoutua pidemmän kaavan mukaan, mikä on sopinut tähän korona-aikaan, kun elämä on muutenkin ollut hiljaisempaa. – Kaikkien osapuolten toiveena on saada uutisankkuri kuntoon. Mulla on ikää jo sen verran, että selkä pitää saada kuntoon, että saan viimeiset työvuodet tehtyä, eikä ole selkä ihan romuna sitten, kun jään eläkkeelle.

Sallan vinkit liikkuvalle selälle: • Yhdistä liikunta työmatkaan, jos mahdollista. • Hyötyliiku. Tee puutarhatöitä tai ota kodinsiivous liikunnan kannalta. • Löydä omaan elämäntilanteeseen sopiva laji tai porukka, jonka kanssa on kiva liikkua yhdessä. • Kun lähdet lenkille, kuuntele radiota tai podcasteja, joita et ole muuten ehtinyt kuunnella. Yhtäkkiä huomaat, että oletkin samalla kävellyt pitkän lenkin.

Hyvä Selkä 2/2021

”Olen halunnut investoida omaan hyvinvointiini. En harrasta shoppailua, mutta harrastan hoidoissa käymistä.” Työn ja arjen askareiden vastapainoksi Salla osaa ottaa rennosti. – Olen lahjakas laiskottelija. Tykkään ottaa kirjan käteen ja katsoa telkkarista sarjoja. Varsinkin korona-aikana tämä on korostunut, kun ei ole päässyt menemään. Jonain päivänä on taas kiva, kun pääsee teatteriin ja musiikkikeikoille. Toistaiseksi ei ole tuntunut pahalta tämä kotona kököttäminen.

Investoin omaan hyvinvointiini Kysyttäessä, olisiko Salla kaivannut enemmän tietoa tai tukea selkäongelmiinsa. Hän vastaa, että se on aika lailla ihmisestä itsestä kiinni. – Mulla on ollut hirveän hyvä työterveyshuolto. Sieltä olen saanut apua, kun olen sitä tarvinnut. Olen onnekas siinä mielessä, kaikilla ei näin ole. Särkylääkettä ja fysioterapiaa olen saanut, mutta kyllä se on niin, että liike on lääke. Paljon joutuu itse tekemään, eikä siinä riitä se, mitä työnantaja työterveyden kautta tarjoaa. Sallalla on ollut mahdollisuus panostaa itse omaan hyvinvointiinsa ja käydä hoidoissa ammattilaisten luona. – Olen halunnut investoida omaan hyvinvointiini. En harrasta shoppailua, mutta harrastan hoidoissa käymistä, kun se on mahdollista. Salla myös tykkää sellaisesta liikunnasta, jota voi tehdä kotona tehdä. – Ennen kuin selkä meni viime kesänä huonoon kuntoon, kokeilin kehonhuollon kotikurssia. Se oli kiva. Kotimaiset ammattilaiset vetivät, oli videoita ja omalla kehonpainolla tehtäviä harjoituksia. Ostin kurssin itselleni syntymäpäivälahjaksi. 

Ajankohtaista

Koonnut: Pia Bilund

Harjoitusvideoiden katselumäärä räjähti koronavuonna SELKÄLIITON harjoitus- ja rentoutusvideoiden katselukerrat kasvoivat viime vuoden aikana räjähdysmäisesti – peräti 80 prosenttia edellisvuodesta! Videoita katsottiin vuonna 2020 yli 600 000 kertaa, ja Jumppakissa-kanavan aloitusvuodesta 2014 viime vuoden loppuun mennessä videoita oli katsottu Youtubessa yhteensä yli 2,5 miljoonaa kertaa. Suosituin videoista on edelleen helppo kahdeksan liikkeen Jumppakissan taukojumppa. Tietoa selän ja niskan itsehoidosta on saatavilla myös Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä. Seuraathan meitä somessa!

SELKÄKANAVA.FI

96 % kokee Selkäkanavan hyödylliseksi SELKÄLIITON selän hyvinvoinnin verkkopalvelussa Selkäkanavalla vieraili viime vuonna yli 1,1 miljoonaa selän ja niskan itsehoidosta kiinnostunutta. Vuoden alussa tehdyn Selkäkanavan kävijäkyselyn mukaan peräti 96 prosenttia vastaajista koki sivuston tarjoaman tiedon hyödylliseksi, ja 57 prosenttia vastaajista on suositellut Selkäkanavaa jollekin toiselle. Sivustolla yli viisi kertaa kertoi vierailleensa runsas puolet (56%) vastaajista. Tämänkertaisessa kyselyssä aiempaa suurempi osa (22%) vastaajista kertoi käyneensä Selkäkanavalla ensimmäistä kertaa. Yleisimmät aiheet, joista vastaajat hakivat tietoa sivustolta, olivat selkäkipu, liikunta- ja rentoutumisharjoitteet sekä selän hoito. Verkkokyselyyn vastasi 279 Selkäkanavan käyttäjää.

Opas nuorille:

Tietoa selkäsi hyvinvointiin SELKÄLIITON BACK TO MOVE! -hankkeessa on tuotettu uusi opas nuorille. Tietoa selkäsi hyvinvointiin -oppaassa käsitellään niskan ja selän kipua sekä tauottamisen, asentojen vaihtelun ja taukoliikunnan merkitystä opiskelijan arjessa. Mukana on myös kipupsykologin ja terveydenhoitajan vinkkejä selän hyvinvointiin. Oppaan voi ladata ilmaiseksi Selkäliiton nettisivuilta. Painettuja oppaita on saatavana pieni erä. Niitä voi tilata postikulujen hinnalla Selkäliiton toimistosta: puh. 09 605 918 tai selkaliitto@selkaliitto.fi. Back to Move! -hankkeen tarkoituksena on lisätä toisen asteen opiskelijoiden ja opettajien tietoa selän hyvinvoinnista ja sen merkityksestä niin opiskelukuin tulevaisuuden työhyvinvoinnin kannalta. Hanke on osa Liikkuva opiskelu -ohjelmaa ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Lue lisää hankkeesta: selkakanava.fi/backtomove.

Hyvä Selkä 2/2021

Asiantuntija-artikkeli

Kuinka opin auttamaan itseäni selkäkivun kanssa? Selkäkipu on yleisyydestään huolimatta asiana ja käsitteenäkin hiukan epäselvä. Selkäkipu tarkoittaa erilaisia asioita eri ihmisille, ja sen seuraukset ovat yksilöllisiä. SELKÄKIPU POIKKEAA muista kivuista siinä, että se aiheuttaa huolestuneisuutta ja jopa pelkoa enemmän kuin moni muu kipu: meidän on helpompi suhtautua esimerkiksi polvi- tai nilkkakipuun, mutta selkäkipu koetaan usein uhkaavampana. Monesti kivun ja kuormittamisen pelko ovat isompi ongelma kuin kipu itsessään. Pelko voi johtaa kipua aiheuttavien tekijöiden välttämiseen, mikä osaltaan voi pitkittää kipua ja johtaa noidankehään. Taustalta löytyy usein virhetulkintoja ja virheellistä tietoa. Olisikin tärkeää tunnistaa ja tarkistaa selkäkipuoireyhtymään liittyvät asenteet ja uskomukset. Jokaisen selkäongelmaisen tilanne on yksilöllinen. Aivan akuutissa selkäkivussa liikkuminen voi rajoittua hyvin pieniin asennonmuutoksiin, esimerkiksi hitaaseen kävelyyn sisällä. Lepo on silloin osa hoitoa, mutta vuodelevon osuus tulee rajata mahdollisimman lyhyeksi. Liikkuminen kotona ja päivittäisistä toiminnoista huolehtiminen ovat selän ja toipumisen kannalta hyödyllisiä harjoitteita silloin. Harjoittelun hyödyt ja välttämättömyys korostuvat selkäkivun toistuessa ja kroonistuessa. Alussa tarvitaan usein yksilölliset ohjeet fysioterapeutilta – varsinkin silloin, jos on muita huomioon otettavia sairauksia. Fyysinen harjoittelu vaatii tietoa ja kokemusta. Tärkein kokemus tulee kuitenkin tekemisen myötä: on opittava tuntemaan omaa kehoa ja sen reagointia. 10

Hyvä Selkä 2/2021

Ryhmässä harjoittelu on sosiaalista ja kannustavaa. Kuvassa spiraalistabilaatioryhmäläisiä Ortonissa. Menetelmä sopii hyvin selän ja tukirangan vahvistamiseen. Kuva: Orton

Selkäkivut usein välilevyperäisiä Suuren osan selkäkivuista katsotaan olevan peräisin välilevyvauriosta ja välilevyn rappeuma -ilmiöstä. Vaikka välilevyrappeuma saattaa olla kivutonkin, se aiheuttaa usein paikallista tai alaraajoihin säteilevää kipua.

Välilevyvauriosta seuraa liitännäisilmiönä myös rangan muiden osien rappeumamuutoksia. Näihin liittyvät paitsi rangan rakenteen myös hermo-lihastoiminnan häiriöt. Sana ”rappeumamuutos” ei ole kovin tarkka eikä kannustava. Siinä on uhkaava sivuvivahde, joka ohjaa harhaan. Välilevyrappeuma on nimittäin osin itseään korjaava prosessi, ja siinä suhteessa se poikkeaa esimerkiksi polvi- tai lonkkanivelkulumista. Selkävaivojen esiintyminen väestössä saavuttaa huippunsa noin 45–55 ikävuoden välillä, minkä jälkeen selkävaivojen esiintyminen vähenee.

Asiantuntija-artikkeli

”Selkäranka tarvitsee riittävän tukevat lihakset toimiakseen hyvin ja kivuttomasti.” Välilevyrappeuman kehittyessä pidemmälle rappeutunut välilevy alkaa kerätä itseensä sidekudosta ja kalkkia, mikä rajoittaa rangan liikkuvuutta. Ilmiöllä on mitä ilmeisimmin edullinen vaikutus selkärankakipuun. Kivun vähenemisen syytä iän myötä ei tarkkaan tunneta, mutta edellä kuvattu, ns. rangan jäykistymisteoria on suosituin selitysmalli selkärankavaivojen vähenemiselle. Välilevyrappeumaan liittyvä selkäkipu on ennusteeltaan hyvälaatuinen. Hoidon ja kuntoutuksen tehtävänä on pyrkiä vähentämään kipua ja sen aiheuttamaa vajaakuntoisuutta oireiden ollessa voimakkaimmillaan.

Selän terveys on monen asian summa Selkäranka tarvitsee riittävän tukevat lihakset toimiakseen hyvin ja kivuttomasti. Tämä ajatusmalli saa tukea muun muassa polvinivelen toiminnasta: kuluneen ja kivuliaan polven yksi tärkeä hoitomuoto on pyrkiä vahvistamaan reisilihasta. Vastaavasti vartalon ja ennen kaikkea selkärangan ympärillä olevien pienten lihasten (ns. multifiduslihasten) sekä poikittaisten vatsalihasten toimintaa ja niiden kestävyyslihasvoimaa vahvistamalla voidaan vähentää rangan kuormituskipua. Erityisen hyödyllisenä vahvistamista pidetään silloin, kun kuormituskipu esiintyy kumaratyöskentelyssä kuten imuroitaessa. Selkä tarvitsee kestävyyslihasvoimaa, ei niinkään maksimilihasvoimaa.

”Monesti kivun ja kuormittamisen pelko ovat isompi ongelma kuin kipu itsessään.” Myös lihasten riittävästä notkeudesta tulee huolehtia. Kipeää ja kireää lihasta on vaikea harjoittaa. Yksi selkäkuntoutuksen kulmakivistä on liikehallinta. Se tarkoittaa lihasten

oikea-aikaista ja riittävän nopeaa toimintaa eli lihasten koordinaatiota sekä kykyä ylläpitää erilaisia asentoja eli tasapainoa. Kaikki fyysinen aktiivisuus parantaa liikehallintaa, mutta jotkin harjoitteet erityisesti, muun muassa tasapainolautaharjoitteet, taiji, tanssi, sauvakävely ja vesiliikunta, ovat erityisen sopivia selkäpotilaalle. Ei sovi myöskään unohtaa jokapäiväisessä elämässä tulevia harjoitustilanteita eli hyötyliikuntaa, kuten porraskävelyä, työmatkaliikuntaa ja puutarhanhoitoa.

Tavoitteenasettelusta oikeanlaiseen harjoitteluun Kuinka sitten saamme itsemme liikkumaan ja harjoittelemaan, ja kuinka varaamme aikaa palautumiseen? Harjoitusvaikutus syntyy vasta, kun lepo ja harjoitus vuorottelevat oikeassa suhteessa. Määrittele ensin tavoite. Mistä asioista haluat suoriutua nykyistä paremmin? Mikä estää tavoitteen saavuttamista? Jos haluat esimerkiksi nukkua kivuttomammin, on syytä samalla arvioida, ovatko esimerkiksi nukkuma-alusta ja nukkumisen olosuhteet muuten hyvät, jotta häiriötön yöuni on mahdollista. Ongelman analysointi on tärkeää ennen kuin alat kaavamaisesti lisätä harjoitteluasi. Kuitenkin lähes aina fyysisen harjoituksen lisääminen auttaa selkäongelmien hoidossa. Harjoittelulle on hyvä asettaa aika- ja määrätavoitteita viikko- ja lähikuukausien tasolla. Määräaikaiseen hankkeeseen on helpompi sitoutua. Fysioterapeutti antaa yksityiskohtaisia ohjeita harjoittelua varten, mutta jokaisen on itse opittava tuntemaan oma kehonsa löytääkseen itselle sopivat harjoituskeinot ja -määrät. Kuntoutuminen on oppimistapahtuma, jossa kokeillaan ja opitaan uusia, selän kuntoa ja kestävyyttä parantavia harjoitteita. Samalla liikkeiden tekeminen automatisoituu, eikä niitä tarvitse tietoisesti ajatella. Keho ”oppii” esimerkiksi ylläpitämään uutta ryhtiä tai käyttämään vatsalihasten antamaa tukea nostoissa.

Muita keinoja harjoittelun tukemiseksi 1. Huolehdi siitä, että läheisesi ovat tavoitteen saavuttamisessa tukenasi. 2. Etsi kaveri tai ryhmä tueksesi. Ryhmässä harjoittelu on paitsi hauskempaa myös hyödyllistä siksi, että ryhmän antama tuki auttaa usein merkitsevästi tavoitteen saavuttamista. Ryhmä voi olla myös vapaamuotoinen kuten vaikkapa uimahallissa. Vaikka emme tuntisi muita uimareita, tilanne itsessään tukee suoritustamme. Myös potilasyhdistykset järjestävät ryhmäliikuntaa ja vertaistukea. 3. Harjoituksen pitäisi olla mielellään hauskaa ja yhdistyä miellyttäviin asioihin. Muiden tapaaminen ja osallistuminen saattavat olla asioita, joiden takia jaksamme innostua uudelleen viikoittain ja mielellään päivittäin huolehtimaan itsestämme. Harjoittamisesta ei saa tulla stressi, vaan päinvastoin.

Puhu tuntemuksistasi On myös tärkeä oppia puhumaan ja etsimään ilmaisukeinoja kivulle ja tuntemuksille. Puhuminen ja omien tuntemustensa ilmaisu tervehdyttää, ongelmien hautominen yksin ei ole hyväksi. Ongelmat ovat joskus hyvin henkilökohtaisia ja voivat liittyä uskomuksiin, pelkoihin tai muihin vaikeasti jäsennettäviin seikkoihin. Läheisten ja ystävien tuki voi olla riittämätön. Silloin kannattaa puhua hoitavan lääkärin, fysioterapeutin tai kipuasioihin paneutuneen psykologin kanssa. Me suomalaiset emme ole kovin harjaantuneita ottamaan tällaisia asioita puheeksi, mutta voimme rohkaistua ja harjaantua tälläkin alueella.

Heikki Hurri professori, fysiatrian erikoislääkäri, Orton

Hyvä Selkä 2/2021

Asiantuntija-artikkeli

Selkävaivat hallintaan pilatestyyppisellä harjoittelulla Selkäkipu on erityisen yleistä fyysisesti raskaissa ammateissa. Lääkkeeksi suositellaan liikuntaharjoittelua, mutta harjoittelun sisällöstä ei ole yksimielisyyttä. Annika Taulaniemi arvioi väitöstutkimuksessaan pilatestyyppisen harjoittelun vaikutuksia naishoitajien selkäkipuun. VIIME VUONNA julkaistun yli 80 harjoitustutkimusta ja yli 5 000 henkilöä sisältäneen laajan analyysin mukaan pilatesharjoittelu tehoaa parhaiten pitkittyneeseen selkäkipuun, stabiloivat harjoitukset ja lihasvoimaharjoittelu toimintakykyyn ja kestävyystyyppinen harjoittelu, kuten kävely, psyykkisiin tekijöihin. UKK-instituutti toteutti viime vuosikymmenellä satunnaistetun, kontrolloidun interventiotutkimuksen (nk. NURSE RCT), jonka osallistujat olivat raskasta fyysistä potilastyötä tekeviä selkäkipuisia naishoitajia, yhteensä 219 henkilöä. Osallistujat arvottiin neljään eri ryhmään: 1) pilatestyyppiseen harjoitteluun, 2) selkäneuvontaan, 3) yhdistettyyn selkäneuvontaan ja pilatesharjoitteluun ja 4) kontrolliryhmään, joka osallistui vain mittauksiin. Väitöstutkimukseni analyyseissä yhdistin ryhmät 1 ja 3 harjoitteluryhmäksi, jonka tuloksia vertasin ei-harjoitelleisiin (ryhmät 2 ja 4). Osallistujat olivat keski-ikäisiä naisia, jotka olivat tehneet raskasta fyysistä hoitotyötä keskimäärin 11 vuotta. Suurimmalla osalla oli muutaman kuukauden kestänyttä, joinakin tai useana päivänä viikossa toistuvaa selkäkipua. Alkutilanteessa kivun intensiteetti oli asteikolla 0–100 (0=ei kipua, 100=pahin mahdollinen kipu) keskimäärin 36,2. Yli puoli vuotta kestänyttä selkäoireilua oli 23 prosentilla.

Harjoittelussa huomio oli selän asennon hallinnassa NURSE-tutkimuksen interventiot kestivät noin kuusi kuukautta. Tavoitteena oli harjoitella kaksi kertaa viikossa. Harjoittelu toteutui progressiivisesti kolmella 12

Hyvä Selkä 2/2021

eri vaativuustasolla, alkuun ohjatusti ryhmässä ja myöhemmin myös omatoimisesti kotona harjoitusvideon tai -vihkon avulla. Harjoitusohjelman päätavoitteena oli selkäkivun voimakkuuden lieveneminen ja siihen liittyvien alaselän liikehallintahäiriöiden väheneminen. Eli selän asennon ja liikkeen hallintaan kiinnitettiin huomiota kaikissa harjoitusliikkeissä. Lisäksi tavoitteena oli lisätä hoitotyössä tarvittavaa lihasvoimaa ja -kestävyyttä.

”Pilatestyyppinen harjoitusohjelma osoittautui tehokkaaksi ja turvalliseksi.” Muita harjoitusohjelman tavoitteita olivat: 1. Valita harjoituksia, joissa selkää tukevien lihasten aktivaatio on suuri, mutta selän rakenteisiin kohdistuva kuormitus on kohtuullinen. 2. Keskivartalon hallinnan myötä asentojen hallinnan ja tasapainon paraneminen. 3. Vartalon lihasten lihaskestävyyden paraneminen. 4. Alaraajojen lihasvoiman paraneminen toiminnallisissa kyykyissä selän asento halliten. 5. Liikkuvuuden harjoittaminen selässä, etenkin rintarangassa, sekä lonkka- ja nilkkanivelissä. 6. Hengityksen yhdistäminen kaikkiin harjoituksiin, toisaalta vatsaontelon

paineen kohoamisen myötä vartalon stabiliteetin avustamiseksi, toisaalta liikkuvuuden lisäämiseksi joko hengitystä kohdentamalla tai rentouttamalla. Aluksi tavoitteena oli oikean suoritustekniikan oppiminen ja hengityksen yhdistäminen liikkeisiin. Ohjelman edetessä harjoitusten vaativuustasoa lisättiin (lisäämällä toistojen määrää tai harjoitusten haastavuutta). Ohjauksessa korostettiin myös pilatesmetodin keskeisiä periaatteita, joita ovat keskittyminen, kontrolli, kehon keskustan käyttö, tarkkuus, hengitys ja liikkeen virtaus. Ryhmäharjoitukset toteutuivat työpaikkojen välittömässä läheisyydessä työvuorojen vaihtuessa. Osallistuminen oli maksutonta, mutta tapahtui ”omalla ajalla”.

Harjoitteluaktiivisuus vaihteli Tavoitteena oli harjoitella kaksi kertaa viikossa, mutta toteutunut harjoittelu oli vain puolet siitä, keskimäärin kerran viikossa. Selkäkivun voimakkuus väheni kuuden kuukauden harjoittelun jälkeen 43 prosenttia alkutilanteesta niillä, jotka harjoittelivat enemmän kuin kerran viikossa. Ero vähemmän tai ei lainkaan harjoitelleisiin oli merkittävä. Heillä se väheni 14 prosenttia. Enemmän harjoitelleilla myös liikkumiseen liittyvät pelot ja alaselän liikkeen hallinnan häiriöt vähenevät selvästi enemmän kuin vähemmän tai ei lainkaan harjoitelleilla. Kuntotestituloksissa ei tapahtunut suurta eroa ryhmien välillä lukuun ottamatta vatsalihasvoimaa, joka parani harjoitteluryhmässä.

Asiantuntija-artikkeli

Selän liikkuvuutta harjoitettiin joogan kissanselkä-lehmänselkä-harjoituksella. Kuvat: UKK-Instituutti

Miksi pilatestyyppinen harjoittelu vähensi selkäkipua? Tutkimus ei antanut vastauksia siihen, miksi selkäkipu väheni harjoitelleilla enemmän. Emme havainneet yhteyksiä kivun vähenemisen ja toisaalta selän liikehallinnan tai vatsalihasvoiman lisääntymisen tai liikkumiseen liittyvien pelkojen vähenemisen välillä. Kivun väheneminen saattoi johtua harjoittelusta itsessään tai monen harjoittelun aikana tapahtuvan tekijän yhteisvaikutuksesta. Mittausmenetelmien puutteiden vuoksi tutkimuksessa ei pystytty myöskään selvittämään, mikä merkitys oli hengityksen yhdistämisellä liikkeisiin, mikä erottaa pilatestyyppisen harjoittelun tavanomaisesta lihaskuntoharjoittelusta ja on tyypillistä monille nk. body-mind-lajeille, kuten tai chille, joogalle tai asahille. Näitä lajeja harrastavat ovat kokeneet rauhalliseen hengitykseen keskittymisen rauhoittavan ja vähentävän kipua ja siihen liittyvää stressiä ja ahdistusta.

Paremmassa kunnossa olevat harjoittelivat enemmän Tutkimuksessa selvitettiin myös, mitkä alkutilanteen tekijät olivat yhteydessä harjoitteluaktiivisuuteen. Korkeamman koulutuksen omaavat harjoittelivat enemmän, mikä on havaittu monissa

muissakin tutkimuksissa. Liikkumiseen liittyvät pelot olivat yhteydessä matalampaan harjoitteluaktiivisuuteen. Lisäksi lähtötilanteen kuntotasolla oli merkitystä: kävelytestituloksen ja kyykistystestin perusteella valmiiksi paremmassa kunnossa olevat harjoittelivat ahkerammin. Muissa tutkimuksissa on havaittu kivun voimakkuuden ja iän vaikuttavan harjoitteluaktiivisuuteen, mutta tässä tutkimuksessa niillä ei ollut merkitystä.

Kun kipu pitkittyy, se mutkistuu NURSE-tutkimuksessa pyrittiin löytämään ne, joilla kipu ei ollut vielä pitkittynyt, mutta jotka työnsä puolesta olivat erityisen suuressa riskissä kivun kroonistumiselle. Tässä onnistuttiin hyvin. Alkuperäisessä NURSE-tutkimuksessa vertailtiin neljää eri tutkimusryhmää keskenään, jolloin parhaiten pärjäsi yhdistelmäryhmä (yhdistetty pilatestyyppinen harjoittelu ja selkäneuvonta). Koska emme verranneet pilatestyyppistä harjoittelua muun tyyppiseen harjoitteluun, emme voi sanoa sen olevan ylivertainen muun tyyppiseen liikuntaharjoitteluun nähden, mutta harjoitusohjelma osoittautui tehokkaaksi ja turvalliseksi. NURSE-tutkimuksen interventiot suunniteltiin kymmenkunta vuotta sitten. Jos nyt saisin suunnitella harjoitte-

lun sisällön uusiksi, lisäisin harjoitusohjelmaan ehdottomasti rentoutuksen, joka tutkimuksen kohderyhmälle, vuorotyötä tekeville hoitajille, on tärkeä palautumisen kannalta. Harjoitusohjelma sisälsi myös liikkuvuutta lisääviä harjoituksia, joista monet pohjautuvat joogaan. UKK-instituutissa on koulutettu nyt kolmen vuoden ajan ohjaajia tule-ystävällisen joogapilateksen ohjaamiseen, ja selkäystävällinen joogapilates onkin käynnistynyt muutamien paikkakuntien selkäyhdistysten liikuntaryhmissä. Järjestöillä on suuri merkitys asiallisen tiedon jakamisessa liikkumisen vaikutuksista kivun vähenemiseen ja siten liikkumiseen liittyvien pelkojen hälventämiseen. Vertaistuen avulla huonomman kuntotason omaavat voivat rohkaistua liikkeelle ja saada positiivisia kokemuksia, jotka edelleen vähentäisivät liikkeen pelkoa. Annika Taulaniemi filosofian tohtori, fysioterapeutti, pilatesohjaaja ja joogaopettaja

UKK-instituutin NURSE-tutkimus sai rahoitusta KELAlta ja PSHP:n kilpailutettavasta valtion tutkimusrahoituksesta.

Hyvä Selkä 2/2021

Hyväksi pelaajaksi ei tulla vain istumalla

Lisäksi e-urheilussa säännöllisen unirytmin ja hyvän ruokailurytmin noudattamisessa voi olla haasteita. – Pelaamisen flow vie usein mukanaan, jolloin rytmin säilyttäminen voi olla vaikeaa, Aalto toteaa. Pelatessa kuormittuu tuki- ja liikuntaelimistön lisäksi myös sympaattinen hermosto ja siitä palautuminen on haastavaa. – Pelaajien kanssa on opeteltu esimerkiksi erilaisia hengitys- ja rentoutumisharjoituksia, joilla sympaattinen autonomisen hermoston kuormitus pystytään palauttamaan parasympaattiseksi, palauttavaksi, Aalto kertoo harjoittelun moniulotteisuudesta. Tällaiset keskushermostoa rauhoittavat harjoitteet ovat hyödyllisiä kenelle tahansa.

Pelaaminen voi vahvistaa sosiaalisia suhteita

Back to Move! -hankkeen tuoreella videolla e-urheilun asiantuntijat ja ammattilaiset kertovat, mitä e-urheilu oikeastaan on ja minkälaisia asioita e-urheilijan ja tavallisen harrastepelaajan tulisi ottaa huomioon kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Tavoitteena on kannustaa erityisesti paljon pelaavia nuoria kiinnittämään huomiota liikkeeseen ja istumisen tauottamiseen. PELAAJABAROMETRIN (2020) mukaan Suomessa on yli 100 000 elektronisen urheilun harrastajaa. E-urheilu on nopeimmin kasvava urheilun seuraamisen muoto. Mitä e-urheilu on? Miten sitä voisi kuvailla yleisölle, jolle se ei ole ennestään tuttua? – E-urheiluun kuuluu kaikki kilpailullinen ja tavoitteellinen toiminta, joka tehdään digitaalisella apuvälineellä tai jossa digitaalinen väline on pääosassa. Ei pelkästään tietokonepelejä, jotka ovat suuressa osassa, vaan esimerkiksi erilaisia simulaatioita. E-urheilua ovat myös fyysiset urheilulajit, joissa käytetään jotain elektronista laitetta, kertoo Suomen elektronisen urheilun liiton SEULin väistynyt puheenjohtaja Joonas Kapiainen. 14

Hyvä Selkä 2/2021

Ammattimaisuuden lajissa mahdollistavat ympärillä olevat rakenteet ja tuki. Suurelle yleisölle saattavat olla tuttuja myös exergaming-pelit. Kapiainen kertoo, että hänen taustansa on nimenomaan tällaisessa pelillistetyssä liikunnassa, tanssipelaamisessa. Yksi tapa motivoida nuoria liikkumaan, voikin olla erilaisten pelien kytkeminen osaksi liikuntasuoritusta.

Pelaamisen vastapainoksi fyysistä harjoittelua ja palautumista E-urheiluvideon toinen haastateltava Riku Aalto nostaa esille pelaamisen ja e-urheilun kokonaisvaltaisuuden ja pelaajien runsaan istumisen määrän. SJ Gamingin performance coachina toimiva Aalto sanoo, että ennen kaikkea kyse on elämätapavalmennuksesta. – Pelaaminen on kuormittavaa henkisesti ja fyysisesti, ja sitä kautta sillä on vaikutuksia myös tarkkaavaisuuteen ja yleiseen vireystilaan. Tämän vuoksi muun harjoittelun tulee olla vastapainoa paikallaanololle, ja nimenomaan istumisen tauottaminen ja pienet mikrotreenitkin ovat tärkeitä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. – On tärkeää, että jokainen pelaaja treenaa fyysistä kuntoa itselleen mielekkäällä tavalla.

Samoilla linjoilla Aallon kanssa on Havu Gamingin markkinointi- ja projektipäällikkö Niklas Pehkonen, itsekin e-urheiluammattilainen. – Fyysisen kunnon merkitys on kasvanut e-urheilussa viime vuosina. Viisi vuotta sitten asiasta ei oikeastaan puhuttu. Fyysisten ja psyykkisten ulottuvuuksien lisäksi kyseessä on kuitenkin myös sosiaalinen ympäristö. Pehkonen sanoo, että monelle pelaajalle peli voi toimia pakopaikkana maailmasta, esimerkiksi kiusaamisesta. Toisaalta pelin kautta on mahdollista solmia ystävyyssuhteita, jotka eivät ilman digitaalista ympäristöä olisi mahdollisia. Pehkosella on viesti sekä pelaaville nuorille että heidän vanhemmilleen. – Seuratkaa ja kokeilkaa e-urheilua. Erityisesti vanhempien, jotka ovat huolissaan lasten pelaamisesta, kannattaa mennä mukaan ja pyytää opettamaan. – Ihan samalla tavalla kuin vaikka jalkapallossa. Sielläkin vanhemmat ovat kentän laidalla ja seuraavat ja kysyvät, miten treenit meni ja mitä opit. Samalla mentaliteetilla voisi toimia myös pelaamisen suhteen. Lue lisää Back to Move! -hankkeesta ja katso asiantuntijoiden haastattelut: selkakanava.fi/tauon-ja-fyysisen-kunnonmerkitys-pelaamisessa Video on tuotettu yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun Älyllä aktiiviseksi -hankkeen kanssa. Teksti: Katri Koivuneva Kuva: iStock

Rentoutuminen vähentää stressiä ja lievittää kipua KIPU AIHEUTTAA KEHOSSA stressireaktion, johon liittyy tyypillisesti kipualuetta ympäröivien lihasten voimakas jännittyminen. Tämä on kehon luonnollinen suojareaktio, jolla pyritään suojelemaan kipeää aluetta ylimääräiseltä liikkeeltä ja näin välttämään kivun pahenemista. Suojareaktiosta on hyötyä akuuteimmassa kivussa, mutta se muuttuu haitalliseksi, jos ihminen alkaa pidempiaikaisesti varoa kipualuetta ja välttää siihen kohdistuvaa liikettä. Kivun pelko, ylivarovaisuus ja liikkumisen välttäminen johtavat tyypillisesti kivun pitkittymiseen ja virheellisiin liikemalleihin. Virheelliset liikemallit ylläpitävät kipua ja saattavat aiheuttaa jopa uusia kiputiloja. Myös henkinen kuormitus voi aiheuttaa lisääntyneen lihasjännityksen seurauksena erilaisia kiputiloja. Kun mielemme jännittyy, se seuraa tavallisesti myös kehoomme. Esimerkiksi jatkuva kiireinen työtahti, stressi tai ahdistuneisuus lisäävät kehonkin jännittyneisyyttä. Kehon jännittyneisyys näkyy hengityksessä, se muuttuu pinnalliseksi ja tiheäksi, mikä on edelleen omiaan ylläpitämään kehon stressitilaa. Kivun

hoidossa tärkeää olisikin saada kehon stressitasoa laskettua jo varhaisessa vaiheessa. Mitä paremmin saamme autonomisen hermoston hälytystilan laskemaan, sitä nopeammin kivut alkavat helpottaa. Rentoutuminen laukaisee lihasjännitystä, lievittää kiputilan aiheuttamaa stressiä ja vähentää kipuja. Rentoutumisen opettelussa on olennaista unohtaa kiire, kääntää huomio itseensä ja pyrkiä aistimaan oman kehon tuntemuksia. Tämä voi tuntua alkuun vaikealta, mutta rentoutuminen helpottuu harjoitus harjoitukselta. Hermostoa voi myös ohjata reagoimaan vaimeammin kipuun rentoutumisharjoitusten, kuten mindfulnessin avulla. Mindfulness ja meditaatio vahvistavat kehoa rauhoittavan parasympaattisen hermoston aktiivisuutta. Myös palleahengitysharjoittelu auttaa kehoa rentoutumaan ja lievittää kipua. Selkäkivussa myös selän lepoja rentoutusasennot voivat helpottaa oireita ja auttaa kehoa rentoutumaan. Tärkeintä

on valita itselleen sellainen lepoasento, jossa on helppo olla ja joka ei aiheuta kipua. Selkäkivun hoidon lisäksi asentoja voi käyttää kehon ja mielen rentouttamiseen esimerkiksi työpäivän aikana. Lisää erilaisia rentoutumisharjoituksia löydät Selkäkanavalta. Harjoituksia selän ja mielen rentouttamiseen

selkakanava.fi/harjoituksia-selan-jamielen-rentoutumiseen Mindfulness auttaa niska- ja selkäkipuun

selkakanava.fi/mindfulness-niska-jaselkakipuun Palleahengitys lievittää selkäkipua

selkakanava.fi/palleahengitys-lievittaa-selkakipua Teksti: Maria Sihvola Kuva: Nina Kellokoski

Kokeile selän lepoja rentoutusasentoja keskiaukeamalta! >>>

satulatuoli Paras itsehoito niska-, hartia- ja selkävaivoihin! Nyt myös uusi Matala malli

Tarjous Selkäliiton jäsenille 127€ (158) voimassa 30.6 asti Nettisivuilta kuponkikoodilla: SELKÄ tai puh 010 666 7500 Ilmainen toimitus ja palautus. Koekäyttö 2 vk. PS. Samalla koodilla -20% alennus kaikista tuotteistamme.

www.humantool.fi

Unohtuiko tauko? Tilaa Selkäliiton taukojumppamuistutus! Tilaa Selkäliiton maksuton taukojumppamuistutus sähköpostiisi. Viestissä on linkki päivittäin vaihtuvaan jumppaohjeeseen. Muistutus lähetetään kerran päivässä maanantaista perjantaihin. Tilaa taukojumppamuistutus osoitteessa: selkakanava.fi/jumppamuistutus Hyvä Selkä 2/2021

Asetu kylkimakuulle lattialle, polvet ja lonkat koukussa. Aseta tyyny jalkojen väliin niin, että se tukee lantion asentoa ja jalat ovat rentoina. Tue myös alempi kylki tyynyllä tai esimerkiksi pyyherullalla. Kädet lepäävät rentoina ylävartalon edessä ja pää tyynyllä.

2. TUETTU KYLKIMAKUU

3. TUETTU VATSAMAKUU

Asetu vatsamakuulle. Vedä jalka ja samanpuoleinen käsi koukkuun vartalon sivulle ja käännä pää samaan suuntaan. Voit tukea koukussa olevan jalan tyynyllä tai pyyhkeellä. Aseta toinen käsi suoraksi vartalon viereen.

Asetu polvi-istuntaan a) jalat yhdessä tai b) haara-asennossa niin, että pakarat lepäävät kantapäiden päällä. Taivuta ylävartaloa eteen reisien a) päälle tai b) väliin ja aseta otsa lattiaan. Vie kädet vartalon jatkoksi rennosti lattialle. Rentouta hartiat ja anna koko ylävartalon painautua rennosti kohti lattiaa.

4. SELÄN LEPUUTUS

Lepoasentojen tarkoituksena on lepuuttaa ja rentouttaa selkää sekä lievittää kivun tunnetta selän alueella. Lepoasennoissa ollaan noin 10–15 minuuttia kerrallaan. Selän lepoasennot vähentävät stressiä, lievittävät kivun tunnetta ja parantavat keskittymiskykyä. Lepoasennot eivät saa tuottaa kipua. Valitse itsellesi parhaiten sopivat asennot tilanteen mukaan. Rauhoita mielesi ja keskity rauhalliseen hengitysrytmiin.

Lievitä jännitystä ja kipua

SELÄN LEPOASENNOILLA

Asetu selinmakuulle lattialle ja nosta jalat tuolin tai muun korokkeen päälle niin, että polvet ovat noin 90 asteen kulmassa. Tarvittaessa voit laittaa lannenotkon alle pyyherullan tai pienen tyynyn. Hengitä nenän kautta sisään, jolloin rintakehä laajenee. Anna uloshengityksen virrata vapaasti. Asento rentouttaa jännittyneitä keskivartalon ja alaraajojen lihaksia.

1. PSOAS-ASENTO

Lisää jumppaohjeita selkäkanava.fi

Istu tuolilla, jalat haara-asennossa ja jalkapohjat tukevasti lattialla. Nojaa kyynärvarsilla reisiin, pyöristä selkää ja anna pään ja niskan roikkua rennosti.

6. SELÄN RENTOUTUS ISTUEN

5. SELÄN PYÖRISTYS Asetu selinmakuulle, polvet koukussa. a) Ota käsillä kiinni toisen polven etupuolelta tai polvitaipeesta ja vedä jalkaa itseesi päin. Pidä alaselkä ja lavat kiinni lattiassa ja hartiat alhaalla rentoina. Tee sama toisella jalalla. b) Ota käsillä kiinni molemmista polvista tai polvitaipeiden takaa ja vedä kevyesti itseesi päin. Voit myös kokeilla rauhallista keinuvaa liikettä etu-takasuunnassa ja sivulta sivulle, jos se tuntuu hyvältä.

Tutkimustietoa

Elämäntapamuutosta estävien ajatusten ja tunteiden käsittelyä voi oppia ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEEN liittyy monenlaisten ajatusten ja tunteiden myllerrystä. Hyväksymis- ja omistautumisteoriaan perustuva interventio tarjoaa työkaluja, joiden avulla omia ajatuksia ja tunteita voi oppia käsittelemään elämäntapamuutosta tukevalla tavalla. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa selvitettiin elämäntapamuutokseen liittyviä yksilöllisiä prosesseja keskisuomalaisten aikuisten päiväkirja-aineiston pohjalta. Päiväkirja-analyysi toi esille, että osallistujat oppivat uudenlaista suhtautumistapaa omiin ajatuksiin ja tunteisiin. Positiivinen tulos oli, että intervention erilaiset harjoitukset ja tehtävät aktivoivat osallistujia käsittelemään ja hyväksymään omia kielteisiä ajatuksia ja tunteita. Interventio tarjosi osallistujille myös työkaluja konkreettisten tavoittei-

den asettamiseen sekä rohkaisi arvopohjaisten valintojen tekemiseen. Moniin väestön terveysongelmiin voidaan vaikuttaa elämäntavoilla. Tutkimustulokset olivat rohkaisevia ja osoittivat, että elämäntapamuutosten yksilöllisiä polkuja voidaan tukea erilaisten verkkopohjaisten interventiomenetelmien avulla. Jatkotutkimuksessa on tarkoitus selvittää vielä tarkemmin muutosprosessin etenemistä kahden vuoden aikana sekä yhdistää laadullista päiväkirja-aineistoa tutkimuksessa kerättyyn laajaan kyselyaineistoon sekä kliinisiin mittauksiin ja laboratoriotesteihin. Tutkimus oli osa Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteistyössä toteuttamaa interventiotutkimusta ja elämäntapaohjauksen kehittämishanketta.

Kuva: Jyväskylän yliopisto

Alkuperäisjulkaisu: Kasila K, Vainio S, Punna M, Lappalainen P, Lappalainen R, Kaipainen K, Kettunen T. Individual differences in processes of lifestyle changes among people with obesity: an acceptance and commitment therapy (ACT) intervention in a primary health care setting. Prim Health Care Res Dev. 2020; 21: (e12): 1–7. Doi: 10.1017/S146342362000016X.

Koronapandemia aiheuttanut muutoksia ihmisten hyvinvointiin ympäri maailmaa KANSAINVÄLISEN TUTKIMUKSEN mukaan muutokset fyysisessä aktiivisuudessa koronapandemian ensimmäisen aallon aikana vaihtelivat. Jotkut kertoivat fyysisen aktiivisuuden korkeasta noususta, kun taas toiset huomattavasta alenemisesta. Aktiivisuuden vähentyminen oli yhteydessä koetun fyysisen ja psyykkisen terveyden alenemiseen, painon nousuun sekä heikentyneeseen uneen. Yli tuhat henkilöä useista eri maista ja erilaisista rajoitetuista olosuhteista osallistui verkossa toteutettuun kyselyyn. Tutkimuksen mukaan eri maiden väliset vertailut tuottivat merkittäviä eroja. Esimerkiksi suomalaiset raportoivat korkeampia arvoja hyvinvoinnissa kuin Isossa-Britanniassa asuvat. Fyysisen aktiivisuuden nousu oli yhteydessä parempaan fyysiseen terveyteen sekä lisääntyneeseen hyvinvointiin ja uneen. Vähentynyt fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä heikompaan psyykkiseen terveyteen, joka ilmeni henkilökohtai18

Hyvä Selkä 2/2021

sina ja tunnepuolen ongelmina sekä syömisen ja painon merkittävänä nousuna. Osallistujat Latinalaisesta Amerikasta kokivat heikompaa psyykkistä terveyttä verrattuna Etelä-Korean vastaajiin, jotka raportoivat merkittävästi vähemmän henkilökohtaisia sekä tunnepuolen ongelmia. Filippiiniläiset osallistujat raportoivat syöneensä ja nukkuneensa enemmän kuin muiden maiden osallistujat. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vähentyneestä fyysisestä aktiivisuudesta ilmoittaneet osallistujat kokivat fyysisen ja psyykkisen terveyden alentuneen sekä hyvinvoinnin vähentyneen asuinmaasta tai iästä riippumatta. Koronaviruksen leviämisen minimoimiseksi eri maissa on toteutettu useita erilaisia rajoitustoimia, kuten ihmisten liikkumisen rajoittamista. Rajoitukset ovat aiheuttaneet muutoksia ihmisten käyttäytymisessä. Mediat ovat uutisoineet esimerkiksi paniikinomaisesta ostoskäyttäytymisestä kuten elintarvikkeiden hamstraamisesta.

Tutkimuksen tulokset korostavat liikunnan tärkeyttä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistämisessä. Eristäytymistoimet näyttävät jatkuvan, jonka vuoksi ihmisten on tärkeää löytää keinoja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi jokapäiväisessä tekemisessä. Kyselyssä selvitettiin muutoksia osallistujien fyysisessä aktiivisuudessa, syömisessä, nukkumisessa, fyysisessä ja psyykkisessä terveydessä sekä hyvinvoinnissa ensimmäisen korona-aallon aikana. Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan sekä Ison-Britannian Wolverhamptonin ja Northamptonin yliopistojen yhteistyönä. Alkuperäisjulkaisu: Ruiz MC, Devonport TJ, Chen-Wilson C-H, Nicholls W, Cagas JY, Fernandez-Montalvo J, Choi Y, Robazza C. A cross-cultural exploratory study of health behaviors and wellbeing during COVID-19.

Kolme kysymystä asiantuntijalle

Työterveyslääkäri:

Vähemmän medikalisointia, enemmän ymmärrystä kivusta Työterveyslääkäri Merja Rossin mottona on koko lääkäriuran ajan ollut ”liike on lääke”. Selkäliiton asiantuntijaryhmän jäsenenä Merja on oppinut ymmärtämään kolmannen sektorin toiminnan merkityksen ja voinut omalta osaltaan tuoda työterveyshuollon näkökulmaa liiton toimintaan. MERJA KERTOO, että tavallisimpia selkäoireita työterveyslääkärin vastaanotolle tultaessa ovat muun muassa lihasjännityspäänsärky, kaulan ja selän liikerajoitteet, noidannuoli, iskias sekä pakaran ja lonkan tai etureidet kivut. Lisäksi syynä voi olla takaraivohermon pinteen aiheuttama kipu, toispuoleinen päänsärky tai korvakipu, jota potilas luulee korvatulehduskivuksi. Ihmiset osaavat Merjan mukaan pääsääntöisesti hoitaa kipua oma-aloitteisesti ja hakeutuvat vastaanotolle, jos omahoito ei ole riittänyt. Osa haluaa varmistaa, ettei oireen taustalla ole mitään vakavaa ja hakeutuu vastaanotolle heti oireiden alkuvaiheessa. Pieni osa sinnittelee oireiden kanssa turhan pitkään ja liik-

kumisen varomisesta on saattanut ehtiä kehittyä lihasepätasapainoa, kuten lihaskireyksiä, heikkoutta tai jännitystä, mikä taas ylläpitää kipua. Mitä työterveydessä tehdään tule-oireiden ehkäisemiseksi?

Työterveyshuollossa tehdään terveystarkastuksia, mutta jotta ne olisivat vaikuttavia ja tarkoituksenmukaisia, niitä tulee tehdä vain tarpeeseen. Tarvearviota tehdään terveyskyselyjen muodossa ja vain ne, joilla kyselyssä nousee esille merkittäviä terveys- tai työkykyhuolia tai riskejä, kutsutaan terveystarkastukseen. Kyselyillä kartoitetaan laaja-alaisesti muun muassa istumisen määrää vuorokaudessa, liikunta-aktiivisuutta, painoa, unen laatua, mielialaa, tule-kipujen esiintymistä. Näin saadaan kiinni henkilöitä, joilla on kohonnut riski esimerkiksi kipujen kroonistumiseen. Selkäkipujen ennaltaehkäisyssä tärkeintä ovat terveelliset elämäntavat. Kaikissa työterveyshuollon kontakteissa annetaan neuvontaa ja ohjausta terveyden ja työkyvyn edistämiseksi ja vaivojen ehkäisemiseksi. Me lääkärit syyllistymme liian usein selkävaivojen medikalisointiin määräämällä turhia kuvantamistutkimuksia ja turhan pitkiä sairauslomia. Lisäksi emme aina ehdi arvioida potilaan tilaa kokonaisvaltaisesti ja kivun kroonistumista ennustavat riskitekijät saattavat jäädä kartoittamatta. Tähän tarvittaisiin lisäkoulutusta.

MERJA ROSSI • Työterveyshuollon erikoislääkäri, Lääkärikeskus Aava. • Selkäliiton asiantuntijaryhmän jäsen vuodesta 2010. • Harrastukset: lukeminen, neulominen, hiihto, lenkkeily, suunnistus, kehonpaino- ja kuntosaliharjoittelu. • Vinkki selän itsehoitoon: Muista säännöllinen alaraajojen sekä pakaran ja lantion alueen lihashuolto: pilatesrulla voi olla lihashuoltoon parempi ja tehokkaampi keino kuin venyttely.

SELKÄLIITON ASIANTUNTIJARYHMÄ Vuonna 2010 perustettuun asiantuntijaryhmään kuuluu kuusi asiantuntijajäsentä ja kolme Selkäliiton henkilökunnan edustajaa. Ryhmän tehtävänä tukea Selkäliiton hallitusta päätöksenteossa ja auttaa liittoa kehittämään toimintaansa.

Mitä mieltä olet fysioterapeutin suoravastaanottotoiminnasta?

Meilläkin Lääkärikeskus Aavassa on vuoden alusta siirrytty työfysioterapeutin suoravastaanottotoimintaan, mikä on erittäin tehokasta ja kustannusvaikuttavaa toimintaa. Ajanvarauksen hoitajat on koulutettu tekemään puhelimessa hoidon tarpeen arviointi ja ohjaamaan lääkärin tutkimusta ja hoitoa vaativat potilaat lääkärille, muut saavat ajan työfysioterapeutille. Fysioterapeutti voi tarvittaessa aina konsultoida lääkäriä. Hänellä on potilaalle tunti aikaa kunnolliseen tutkimukseen ja itsehoidon ohjaukseen. Lisäksi hän voi varata kontrolliajan ja tehdä myös tarvittaessa käynnin työpaikalle ergonomian selvittämiseksi. Miten korona-aika on näkynyt työterveyslääkärin vastaanotolla?

Etätyöläisten näyttöpääte-ergonomian puutteet ja tauoton verkkopalaveeraus ovat lisänneet hierontalähetteiden pyyntöjä. Etävastaanotolla on luonnollisesti painotettu niska- ja selkävaivojen ehkäisyn tärkeyttä ja kerrattu itsehoitoa. Lähityötä tekevilläkin vaivoja voi olla entiseen tapaan, mutta koronan pelossa he eivät välttämättä hakeudu vastaanotolle samassa määrin. Hoitovelasta puhutaan nyt paljon, ja myös selkävaivojen taustalla olevat spesifit sairaudet, kuten selkärankareuma, osteoporoosi, nikamamurtuma tai selkäydinkanavan ahtauma, olisi tärkeä diagnosoida varhain. Teksti: Pia Bilund Kuva: Lääkärikeskus Aava

Hyvä Selkä 2/2021

Asiantuntija-artikkeli

Naprapaatti testaa, etsii ja hoitaa kipujen aiheuttajat Naprapaatti on manuaaliseen lääketieteeseen erikoistunut asiantuntija, jonka hoitomenetelmät pohjautuvat kansallisiin ja kansainvälisiin hoitosuosituksiin. Työssä korostuu taito tutkia, hoitaa ja ennaltaehkäistä kaikkia toiminnallisia tuki- ja liikuntaelinongelmia. NAPRAPAATTI ON koulutettu hoitamaan laaja-alaisesti kiputiloja selkärangan ja raajojen alueella. Lisäksi naprapaatti hoitaa urheilijoille tyypillisiä vammoja ja virheelliseen kuormitukseen liittyviä rasitusvammoja. Myös päänsärky ja huimausoireet kuuluvat naprapaatin tutkimukseen ja hoitoon. Naprapaatin antama hoito on kustannustehokasta sekä tieteellisesti toimivaksi ja turvalliseksi todistettua. Jo ensimmäisillä hoitokerroilla asiakasta pystytään auttamaan ja löytämään hänelle sopiva paranemispolku.

Hyvä Selkä 2/2021

Pää ja niska

Lantio ja alavartalo • SI-nivelen kivut • pakarakivut • hermo-oireet, kuten iskias • lonkan, polven ja nilkan kivut • liikerajoitus

Mitä vastaanotolla tapahtuu? Hoito on suoravastaanottoa eli kaikenikäiset asiakkaat voivat tulla oireineen suoraan naprapaatin vastaanotolle. Naprapatiassa hoito aloitetaan aina huolellisesti kuuntelemalla asiakasta ja hänen kertomusta ongelmastaan ja miksi hän on hakeutunut hoitoon. Magneetti- tai röntgenkuvat eivät ole vastaanotolle tultaessa välttämättömät, mutta ne kannattaa ottaa mukaan, jos sellaisia on. Asiakasta haastatellessa naprapaatti tekee syventäviä kysymyksiä, jotta kivun tai vaivan kokonaisuus selviää mahdollisimman hyvin. Tämän perusteella hän valitsee kulloinkin tutkimustilanteeseen soveltuvia testejä. Tällöin tutkitaan asiakkaan oirekuvaan liittyvän häiriön rakentumista ja kiputuntemuksia. Asiakkaalle tehdään muun muassa aktiivisia ja passiivisia lihas- ja niveltestejä, neurologisia testejä sekä toiminnallisia testejä. Näillä selvitetään, miten hyvin potilas pystyy oireiltaan liikkumaan ja käyttämään kehoaan. Hoitomenetelmät ovat monipuolisia: nivelten manipulaatio- ja mobilisaatiotekniikoita, tekniikoita faskioiden, herNaprapaatti tutkii alaselän liikkuvuutta. Kuva: Svante Gullichsen

• päänsärky • huimaus • migreeni • niskakipu • leukanivelet • liikerajoitus

moston ja muiden pehmytkudosten käsittelyyn. Lisäksi naprapaatti ohjeistaa, miten asiakas suoriutuu tavallisista arjen tehtävistä ja omaan ammattiin liittyvistä toiminnoista. Naprapaatti antaa ohjeita ja harjoitteita hoidon tueksi ensimmäisestä hoitokerrasta lähtien. Manipulaatiotekniikoilla saadaan useimmiten nopein apu, jotta hoidollisiin tavoitteisiin päästään. Pitkittyneestä kivusta kärsiviä selkäpotilaita autetaan lisäämällä heidän ymmärrystään selkäkivun biopsykologisesta luonteesta. Tutkimusten mukaan unettomuus, stressi ja negatiiviset asenteet voivat ylläpitää selkäkipua.

Kivuttoman liikkumisen puolesta Naprapaatti auttaa oikeanlaisten kuntouttavien liikkeiden löytämisessä ja ongelman kokonaisvaltaisessa kuntouttamisessa hoito- ja paranemisprosessin eri vaiheissa. Ne ovat tärkeä osa paranemista ja kuntoutuksen etenemistä. Suurin osa selkäkivusta on vaaratonta ja paranemisennuste on hyvä. Kivuista huolimatta selkäkipuisen olisi hyvä pitää yllä liikkumista ja elää mahdollisimman

Asiantuntija-artikkeli • olkapää • kyynärpää,ranne • lapojen väli • hermo-oireet ja puutuminen • liikerajoitus

Hartiaseutu ja ylävartalo

Selkäranka • kaularanka • rintaranka • lanneranka • välilevyperäiset kivut, kulumat • vammat • liikerajoitus

normaalia arkea, toki kivun sallimissa rajoissa. Liikunta on tärkeää ja se ennaltaehkäisee selkäkivun uusiutumista. Kipu sinänsä sitoo paljon energiaa, kuluttaa voimavaroja ja vaikuttaa elämisen laatuun.

Kivun vuorovaikutus Naprapaatin vastaanotolle hakeudutaan monista syistä. Oheisessa kaavakuvassa esitellään näistä yleisimpiä. Tilanteet voivat olla akuutteja tai hyvinkin pitkään jatkuneita. Syyt voivat johtua liikkumattomuudesta, liikarasituksesta, työergonomiasta, esimerkiksi näin korona-aikaan etätyön lisääntymisestä, urheilusuorituksessa saadusta vammasta tai henkilön ikääntymisestä. Kipu tai toiminnallinen häiriö voi vaikuttaa kehossa useaan eri alueeseen. Kivun aistimus tietyssä kohtaa, ei vielä kerro, mistä kipu on peräisin tai mistä oirekuva rakentuu.

Mistä kipu johtuu? Yleisimpiä kivunaiheuttajia ovat lihakset, selän pikkunivelet eli fasettinivelet, välilevyt sekä nivelsiteet. Kaikki kudok-

Kehon eri osa-alueilla kipu, kudosvaurio tai biomekaaninen toimintahäiriö naprapaatin hoidon keskiössä

set, joissa on hermopäätteitä, voivat aiheuttaa kipua. Aina ei pystytä tarkkaan sanomaan, mistä kudoksesta kipu on peräisin, jolloin kyse on ns. epäspesifistä selkäkivusta. Laaja välilevytyrä, murtumat, vammat ja kasvaimet ovat puolestaan spesifejä selkäkivun aiheuttajia. Tällöin on aina tarvetta jatkotutkimuksille. Naprapaatilla on koulutuksensa puolesta valmius erotusdiagnostiikkaan, jolloin asiakas saa aina asianmukaista hoitoa ja tutkimusta selkäkipuunsa. Naprapaatti ohjaa potilaan tarvittaessa jatkotutkimuksiin erikoislääkärille ja kuvantamiseen.

Naprapaatti osana hyvää terveydenhuoltoa Moniammatillisuus on tärkeässä roolissa tämän päivän terveydenhuoltoa. Suuri osa naprapaateista toimiikin yhteistyössä terveydenhuollon hoitolaitosten ja lääkäriasemien kanssa. Useiden tutkimusten mukaan naprapaattien käyttämät hoitomenetelmät yhdistettynä asianmukaiseen harjoitteluun ovat tehokkaimmat hoitomenetelmät toiminnallisten selkäkipujen hoidossa. Naprapaatti on asiantuntija tuki- ja liikuntaelimistön sairauksissa ja liikehäiriöissä manuaalisen lääketieteen alueella sekä lääkinnällisessä harjoittelussa. Monet työnantajat ovat jo pitkään ymmärtäneet hyödyt naprapaattien hoidoista osana työterveyden hoitoketjua. Sairaspoissaolot ovat vähentyvät, ja nopea työhön palaaminen on myös työnantajan etu. Myös osa vakuutusyhtiöistä korvaa naprapaatin vastaanottokäynnit. Merja Avola Naprapaatti D.N. naprapaattiyhdistys.fi

Naprapaatti on Valviran hyväksymä terveydenhuollon ammattihenkilö • Naprapaatti on manuaaliseen lääketieteeseen erikoistunut nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. • Koulutus kestää täyspäiväisenä opiskeluna 4 vuotta. Erikoistumis- ja jatko-opinnot lisäävät opintojen kestoa 6 vuoteen. • Koulutus pätevöittää tuki- ja liikuntaelimistön tutkimiseen ja hoitoon kliinisen työn asiantuntijaksi. • Korkeakoulutason opinnot on voinut suorittaa Suomessa jo vuodesta 2001 lähtien. Opiskella voi myös Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. • Suomessa toimii aktiivisesti noin 250 naprapaattia. Suomen naprapaatit ovat opiskelleet joko Ruotsissa tai Suomessa. • Kliinisessä työssä pätevöityminen erotusdiagnostiikkaan mahdollistaa potilaille turvallisen suoravastaanoton ilman lähetettä. Lääkärin lähete tarvitaan sairaskassojen tai vakuutusyhtiöiden korvauskäytäntöä varten. • Valtaosa naprapaateista työskentelee perusterveydenhuollon yksiköissä yhdessä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. • Useat yritykset tarjoavat osana työterveydenhuollon digitaalisia maksupalveluja työntekijöilleen naprapaatin vastaanottokäynnit

Hyvä Selkä 2/2021

LUKUNURKKA

Impulssi KEHOMME JA MIELEMME kaipaavat voimavaroistamme riippuen hyvinkin erilaisia impulsseja. Impulssi-kirjan kirjoittajat Riku Aalto, personal trainingin uranuurtaja Suomessa ja menestysvalmentaja Paula Immo kirjoittavat Impulssi-menetelmästä, jonka helposti toteutettavat ohjeet lupaavat tuoda positiivisia muutoksia elämään. Kirjassa kuvattujen työkalujen avulla voi säädellä stressiä ja siten päästä kiinni elinvoimaisempaan, suorituskykyisempään ja onnellisempaan elämään. Käytännön esimerkit ja mallit ovat riittävän yksinkertaisia, jotta niitä voisi alkaa toteuttaa. Kirjassa on myös vinkkejä, jotka saattavat auttaa löytämään stressittömän liikunnan osaksi elämää. Kirja lupaa paljon, mutta jotain jäi puuttumaan. Joskin kirjassa käsiteltiin hyvin itseensä tutustumisen tärkeyttä ja tavoitteiden asettamista. Pitää uskaltaa myös unelmoida ja asettaa tavoitteita. Tekevät-

hän unelmat ja tavoitteet elämästämme merkityksellistä. Olisin kaivannut kirjaan uudempaa, monipuolisempaa käsitystä esimerkiksi ryhdistä ja selän kuormittumisesta, vaikkakin toisaalta pienen liikkeen (mikrotreenien) merkitys tuki- ja liikuntaelinterveydessä nousi hyvin esille. Kirjassa painotetaan, että se, mitä tekee silloin kun ei harjoittele/treenaa on tärkeää. Jos sen ajan käyttää hyödykseen mikrotauoilla, mikrotreeneillä voi omaa hyvinvointia kehittää huimasti. On myös muistettava liikkua itselle mieleisellä tavalla – joka päivä! Pienikin fyysinen aktiivisuus kohottaa mielialaa ja edistää palautumista. Kirja myös kannustaa lukijaa pohtimaan, mitä kaikkea voisi harrastaa kolotuksista ja sairauksista huolimatta. Jos meillä ei ole aikaa tänään liikunnalle, täytyy olla myöhemmin aikaa sairastamiseen. On siis muistutettava säännöllisesti

itseämme niistä asioista, jotka ovat elämässä hyvin juuri tällä hetkellä. Kirja voi toimia monille innoittajana liikuntaan ja terveellisiin elämäntapoihin. (KT-A)

Aalto Riku, Immo Paula: Impulssi – Menetelmä jatkuvaan kehitykseen. Docendo 2021.

Plasebon arvoitus KÄSITTEET PLASEBO ja plasebovaikutus aiheuttavat hämmennystä siksi, että niitä tulkitaan niin monin eri tavoin. Usein ne myös sekoitetaan keskenään. Pekka Louhialan Plasebon arvoitus -kirjan tavoitteena on tuoda selvyyttä terminologiaan, esitellä plasebovaikutuksista tehtyä monitieteistä tutkimusta ja havainnollistaa, kuinka plasebovaikutukset ovat pohjimmiltaan kaiken lääketieteen ja hoidon ytimessä. Plasebon käsite on selkeä silloin, kun sillä tarkoitetaan vaikuttamatonta ainetta tai hoitomuotoa, jolla on käyttöä vertailevassa tutkimuksessa, mutta joka ei saa mitään aikaan. Käsite muuttuu kuitenkin häilyvämmäksi, kun sillä viitataan laajemmin itse hoitoon ja hoitosuhteeseen. ”Plasebovaikutus” ei ole paras nimitys, kun tarkoitetaan hoitosuhteeseen liittyviä hyviä ja paranemista edistäviä asioita. Sen tilalle onkin tarjottu muun muassa hoivavaikutuksen, kontekstivaikutuksen ja merkitysvaikutuksen käsitteitä. Vastaanotolla on tavallisesti vain lääkäri ja potilas, joskus mukana on omaisia 22

Hyvä Selkä 2/2021

tai muita läheisiä. Hoitosuhde tapahtuu kuitenkin jossain organisaatiossa. Siksi plasebovaikutusten toteutuminen hoitosuhteessa ei riipu vain lääkäristä ja potilaasta, vaan myös niistä olosuhteista, joissa he kohtaavat. Teoksessa aihetta lähestytään kysymysten kautta. Lisäksi murretaan monia myyttejä ja esitellään myös vastakkainen ilmiö: plasebon ”paha pikkuveli” nosebo. Sillä tarkoitetaan hoidon tai tutkimuksen yhteydessä ilmeneviä kielteisiä vaikutuksia, jotka saavat alkunsa siten, että pääosin tiedostamattomasti syntyneet kielteiset odotukset tai aikaisempiin kokemuksiin perustuva ehdollistuminen synnyttävät haitallisia reaktioita, kuten uusina oireina, olemassa olevien oireiden pahenemisena tai hoidon tehon vähenemisenä. Aikaisemmat huonot kokemukset luovat oletuksen, että uudessa tilanteessa voi käydä samalla tavalla ja elimistö alkaa reagoida sen mukaisesti. Jos lääkärin vähättelee mielestämme oireita, kielteiset tunteemme voivat pahentaa oireita. Plasebo vaikuttaa siis meihin positiivisesti ja paranta-

vasti, nosebo voi haitata voimakkaasti paranemisprosessia. Teos osoittaa plasebovaikutuksen olevan todellinen ilmiö, jonka merkitys ulottuu lääketieteelliseen hoitoon, mutta myös moniin muihin ilmiöihin lääketieteen ulkopuolella. Kirjan kirjoittaja on lastentautien erikoislääkäri, joka on tehnyt tohtoritutkinnot sekä lääketieteessä että filosofiassa. Ehkä juuri filosofinen tapa käsitellä kirjassa esiintyviä asioita, teki kirjasta tutustumisen arvoisen ja mielenkiintoisen. (KT-A)

Louhiala Pekka: Plasebon arvoitus. Duodecim 2021.

LUKUNURKKA

Hippokrateen soturi SISÄTAUTIYLILÄÄKÄRI, dosentti, tietokirjailija ja fitness-urheilija Jan Sundell, joka tunnetaan sosiaalisessa mediassa myös nimellä Dr Body, on kirjoittanut kirjan Hippokrateen soturi. Kirjassa Sundell neuvoo, miten lisätä terveyttä, fyysistä suorituskykyä ja hyvinvointia liikunnan, ravitsemuksen ja oikeanlaisten elämäntapojen keinoin. Tulevaisuus on siis meidän jokaisen omissa käsissä. Kirjan nimi tulee kirjoittajan esikuvasta Hippokrateesta. Kirjaa kirjoittaessa koronapandemia oli jo alkanut. Sundell taistelee kirjassakin lääketieteen puolesta ja perustelee, miksi ei kannata luottaa uskomushoitoihin. Kirja sisältää liikunta- ja ravitsemusneuvoja kunnon kohentamiseen. Yksityiskohtaiset ohjeet täysipainoiseen, painonhallintaa edistävään ravitsemukseen ovat jokaisen toteutettavissa. Teoksessa on mainuttu myös hyödyllisiä ja hyödyttömiä ravintolisiä.

Kirjassa käsitellään monenlaisia asioita: koronapandemiaa, lääketiedettä, terveydenhuoltojärjestelmää, hormoneja ja monta muuta päivänpolttavaa aihetta, joihin jokainen törmää. Mutta onko yhteen kirjaan yritetty saada liian paljon asiaa kerralla? Olisiko sittenkin ollut selkeämpi, että olisi julkaistu kaksi kirjaa? Sundellin oma elämänkerta kuvineen, joka olisi sisältänyt myös ravinto- ja kuntosaliharjoitteluosion, ja toinen olisi ollut sitten uskomushoitoja, sote-uudistusta ym. ajankohtaisia asioita käsittelevä kirja. Toisaalta, nyt kun kaikki on samassa kirjassa, nekin, jotka eivät halua lukea faktaa asioista – tai uskoa, että jollain asialla/aineella ei ole vaikutusta terveyteen – saavat sen tiedon. Kirja kannattaa lukea etenkin, jos et ole varma, onko jokin hoito tai tuote hyväksi terveydelle vai hömppää. Tärkein valistustyö tapahtuu nykyään sosiaalisessa mediassa, missä Jan Sundell

Liikkuva selkä kantaa kauas! Säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen on tehokkain tapa ehkäistä selkäoireita. Selkäliiton uuden strategian teema kannustaakin jokaista omassa arjessaan edistämään selän hyvinvointia liikkuen. LIIKUNNALLA ON TODETTU lukuisia terveysvaikutuksia niin sydän- ja verisuonielimistöön, tuki- ja liikuntaelimistöön kuin henkiseen hyvinvointiin. Liike ja liikkuminen on keskeistä myös selän terveydelle ja hyvinvoinnille. Pysyäkseen terveenä ja toimintakykyisenä selkä tarvitsee säännöllisesti toistuvaa ja monipuolista liikettä, sillä liikunnan hyvät vaikutukset eivät varastoidu. Säännöllinen liike ylläpitää selän rakenteiden normaalia liikkuvuutta ja ehkäisee liikerajoitusten syntyä. Lisäksi päivittäinen liikunta vähentää stressiä, kohentaa mielialaa, vahvistaa kehon omia kivunsäätelyjärjestelmiä ja parantaa unen laatua. Minkään yksittäisen liikuntamuodon tai harjoittelumenetelmän ei ole todettu

olevan selän terveyden kannalta toista parempi. Tärkeintä on säännöllinen päivittäinen liikunta sekä useasti päivän aikana toistuva liikehdintä, oli se sitten hyöty- tai kuntoliikuntaa. Tärkeää on myös löytää sellaisia liikkumisen muotoja, joista nauttii. Kun liikunta on itselle mieluista, sitä tulee todennäköisemmin tehtyä säännöllisesti. Mielihyvää tuottava liikunta myös lievittää paremmin kipuja ja ylläpitää positiivista virettä.

Viisi vinkkiä selän hyvinvointiin 1. Kaikki liikunta kannattaa. Pienikin liikuntamäärä tekee hyvää ja edistää selän toimintakykyä. Käy kävelylenkillä, hiihdä tai hyötyliiku, esimerkiksi valitse portaat aina kun mahdollista. Muista myös taukoliikunta. 2. Liiku säännöllisesti ja monipuolisesti. Säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen edistää selän hyvinvointia ja ehkäisee selkäoireita. Kun vartalon lihakset ovat hyvässä kunnossa, myös selkä voi paremmin.

eli Dr Body taistelee rohkeasti omalla nimellään ja kasvoillaan hänen kutsumiaan ”puoskareita” vastaan. Hänellä on sosiaalisessa mediassa 15 000 seuraajaa. Dr Body on Hippokrateen asialla. (KT-A)

Sundell Jan: Hippokrateen soturi – Dr Bodyn taistelu lihaskunnon ja lääketieteen puolesta. Docendo 2021.

Strategia 2021-2023

3. Liikunta ja liike auttaa toipumaan selkäkivusta. Liike edistää selän kudosten aineenvaihduntaa ja parantaa niiden hapen ja ravinteiden saantia ja edistää näin kudosten toipumista. 4. Löydä itsellesi mieluinen liikuntamuoto. Kun liikunta on itselle mieluista, sitä todennäköisemmin tekee säännöllisesti. Kokeile myös uusia liikuntamuotoja tai aloita vanha harrastus uudelleen. 5. Liikkuva selkä kantaa kauas. Nuorena aloitettu liikunnan harrastaminen luo hyvän pohjan tuki- ja liikuntaelinten terveydelle. Se vahvistaa luustoa, kasvattaa lihasmassaa ja -voimaa, parantaa tasapainoa ja koordinaatiokykyä, ja ehkäisee ylipainoa. Teksti: Pia Bilund

Hyvä Selkä 2/2021

MINÄ JA SELKÄ

Katja Laukkanen:

Iskiaskipu kuriin aktiivisella kuntoutuksella EN OLISI USKONUT, miten tuskaista elämä voi olla kipeän selän kanssa ja miten nopeasti terve ihminen voi menettää toimintakykynsä. En olisi ikinä uskonut sitäkään, miten nopeasti selkäkivut voi selättää ja toimintakyvyn palauttaa aktiivisella kuntoutuksella, ammattilaisen ohjauksessa. Minulle kuntouttaminen toi helpotusta tukalaan tilanteeseen nopeasti ja vei kivut pois, mutta vaati kovaa ja tinkimätöntä työtä. Olen 43-vuotias perusterve nainen. Työ on yksinomaan palavereita, läppärin naputtelua ja autossa istumista. Lisäksi suoritin kaiken kiireen keskellä maisteriopinnot, joten vapaa-aika kului pitkälti tietokoneella. Liikunta on aina ollut minulle mieleistä mutta ruuhkavuosina epäsäännöllistä. Kerran viikossa höntsäsählystä olen pyrkinyt pitämään kiinni, mutta siitäkin on tullut lipsumisia aikataulutetun arjen keskellä. Koronakevät sotki arjen täydellisesti. Digiloikka oli totaalinen ja työpäivät kuluivat kotona intensiivisesti tietokoneella. Hyötyliikunta ja päivittäiset askeleet jäivät minimiin, sähly meni koronatauolle, työergonomiasta ei ollut tietoakaan. Stressiä ja kiirettä oli. Oravanpyörä pyöri täysillä kesälomaan saakka. Merkkejä tulevista selkäongelmista ei ollut. Loman aluksi suunnattiin Helsinkiin. Hurjastelimme vesipuistossa, shoppailimme ja paluupäivänä ajoin 300 kilometriä kotiin Keski-Suomeen. Edelleenkään selkäoireita ei ollut ja menin pitkän päivän päätteeksi nukkumaan. Yöllä heräsin ja yritin nousta vessaan. Oikealla jalalla ei kärsinyt astua. Keplottelin itseni sängystä lattialle, raahaudun vessaan ja takaisin sänkyyn. Aamulla sama, jalka ei pitänyt paria askelta enempää ja kirvelevä, polttava tuska oikealla lantiossa ja pakarassa oli hirveä. Peruskipulääkkeet eivät auttaneet. Jäin makuuhuoneen, vessan ja keittiön vangiksi, ryömien niiden välillä. Terveyskeskuslääkäri antoi vahvempia kipulääkkeitä todeten, että vaiva vaikuttaa iskiakselta, 24

Hyvä Selkä 2/2021

Kuva: Roope Tiitta

joka aikanaan paranee. Kokeilin viikon pärjäillä saamallani lääkityksellä, mutta tilanne paheni, nukkuminen oli sietämätöntä, päivät kuluivat madellen, kivun kanssa taistellen neljän seinän sisällä. Harmitti, kun odotettu loma meni pieleen ja mietin, miten jatkossa selvitään, kun merkkejä paranemisesta ei ollut. Varasin ajan ortopedille, kai vaivaan jotain muuta apua täytyy olla kuin vain kotona odottelu. Lanneranka magneettikuvattiin. Alimmassa nikamavälissä oli peukalonpään kokoinen, hermoa painanut pullistuma, jalka oli läpsy ja tunnoton varpaisiin saakka. Ortopedin mukaan oireet ovat kovat ja leikkaus olisi syytä tehdä välittömästi, ettei jalka jäisi heikoksi. Keskustelimme leikkauksesta ja kyselin, eikö tätä voisi kuntoutuksella saada paranemaan, kun kumpikaan lääkäreistä ei sitä omaehtoisesti ehdottanut. Sovittiin, että kokeillaan kolmen viikon kuntouttamista fysioterapiassa. Jos kehitystä ei tule, sitten leikataan. Halusin ehdottomasti kokeilla ja sain

vahvan kipulääkityksen, jotta kykenin kuntoutukseen. Halusin avukseni asiantuntevan, kokeneen fysioterapeutin ja muistin ystäväni saaneen apua samankaltaisiin vaivoihin Sinikka Kilpikoskelta. Sinikka kartoitti tilannettani, kivun lisäksi oikea jalka ei juurikaan liikkunut, sain sen vaivoin selälläni maatessa nostettua 15 asteen kulmaan. Sain kuntoutusohjeet ja harjoittelimme liikkeitä yhdessä. Tein niitä kotona kymmeniä kertoja päivässä, ja aina kun kipu hieman hellitti, aloitin uudelleen. Alkuun vain muutamia toistoja, mutta pikkuhiljaa enemmän. Päivät toistuivat samanlaisena, kuntoutusliikkeitä aamusta iltaan. Edistystä tapahtui ja seuraavilla kerroilla sain uusia ohjeita. Metodina oli saada kipu siirrettyä liikkeiden avulla jalasta koko ajan ylemmäs. Lopulta päästiin liikkeisiin, joilla kipua ryhdyttiin siirtämään pakarasta selkään päin. Jalan liikkuvuus parani joka kerta. Se oli konkreettinen mittari minulle, että paraneminen edistyi ja kannusti jatkamaan. Tärkein motivaattori oli, että liikkuminen helpottui ja kivut vähenivät. Kolmen viikon kuntoutuksen jälkeen ortopedi totesi, ettei leikkaukselle ole tarvetta. Jalan liikkuvuus oli parantunut, kivut saatu hallintaan ja jalkaterän voima oli alkanut palautua. Jalkaterän tuntopuutoksia oli edelleen, mutta ortopedin mukaan tunto palailee hiljalleen. Jatkoin Sinikan ohjauksessa aktiivista kuntoutusta, vaikka kivut olivat jo lähes poissa. Syksyllä aloitin varovasti sählyn ja lopetin fysioterapiakäynnit, mutta jatkoin kuntoutusliikkeiden tekemistä kotona. Ohjeet ovat edelleen käytössä ja jos oireita tulee, tiedän millä liikkeillä saan ne katoamaan. Vointi alkaa olla jo lähes normaali, vaivasta muistuttavat enää ohimenevät jalan tuntopuutokset. Selän terveyttä edistämään on tullut säännöllinen liikunta, kävelylenkit, ilmajooga ja avantouinti. Niistä en tingi. 

Haluatko tukea tärkeää työtä selkäterveyden edistämiseksi? SELKÄLIITTO ja sen jäsenyhdistykset tekevät työtä selkäsairauksien ehkäisemiseksi sekä selkäsairaiden hoidon, kuntoutuksen ja elämänlaadun parantamiseksi. Voit tukea toimintaamme tekemällä lahjoituksen.

TUKEA, VÄLITTÄMISTÄ, RAKKAUTTA - RANKA KORU KAUNISTA ELÄMÄÄ

Jäsenetuna -15 % verkkokaupastamme koodilla "selkäliitto". Ilmaiset toimitukset.

www.nikamadesign.fi

Voit lahjoittaa haluamasi summan Selkäliiton keräystilille: FI26 8146 9710 1372 08, viite: 12700 Lämmin kiitos tuestasi! Keräyslupa: RA/2019/595. Lupa on voimassa 18.8.2019-18.8.2021 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

ELÄMÄN MERKITYKSIIN

Liity jäseneksi!

Lahjoitusvaroja käytämme materiaalin, neuvonnan ja ohjauksen tuottamiseen selkäja niskaoireisille sekä selkäyhdistystoiminnan kehittämiseen koulutuksin.

Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi.

Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla Selkäliitto.fi.

Jäsenedut: • • • • •

Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet) Alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (TallinkSilja, Holiday Club) Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia

Haluan liittyä ______________________________________________ selkäyhdistyksen jäseneksi Nimi:

_____________________________________________________

Osoite:

_____________________________________________________

Selkäliitto maksaa postimaksun

______________________________________________________ Puhelin:

______________________________________________________

Sähköposti:

______________________________________________________

Syntymäaika:

__________________

(pp.kk.vvvv)

Päiväys ja allekirjoitus: __________________________________________________

Selkäliitto ry Sopimustunnus 5007981 Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki

Selkäyhdistysten yhteystiedot Espoon Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Anja Marttinen (pj), 040 846 6456, hss.ry@phnet.fi, www.heisely.net Helsingin Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Hyvinkään Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Sami Lehtimäki, 0400 884 566, sami.lehtimaki@hyvitera.fi Järviseudun Selkäyhdistys ry (20 €) Oili Kaunisto (pj), 040 512 0815, kaunisto.oili@gmail.com Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (20 €) Eero Kainulainen (pj), 050 552 2720, eero.kainulainen@pp2.inet.fi www.kantaselka.fi Keski-Pohjanmaan Selkäyhdistys ry (19 €) Pekka Nurmi (pj), 0500660145, pekka.nurmi@anvianet.fi www.kpselkayhdistys.com Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (22 €) Sinikka Kilpikoski (pj), 0400 242 481, sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi tukipuhelin 044 7577 636, ksselka@gmail.com www.keskisuomenselkayhdistys.com Kuhmon Selkäyhdistys ry (20 €) Ari Innilä (pj), 050 523 2044, ari.innila@gmail.com Eija Tuhkanen (siht.), 050 330 5916, eijatuhkanen2@gmail.com Kuopion Selkäyhdistys ry (22 €) Pertti Lötjönen (pj), 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com Pirjo Lötjönen (siht.), 044 554 8424, kuopioselkasihteeri@gmail.com Liikuntavastaavat, 040 566 4146, selkaliikunta@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.fi Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (20 €) Sirpa Heikkinen (pj), 0400 950 844, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (19 €) Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, sinikka.u@luukku.com, tukipuhelin 040 760 0644

Hyvä Selkä 2/2021

Lieksan Selkäyhdistys ry (22 €) Päivi Tallus (pj), 040 8272201, paivi.tallus@gmail.com Meeri Kauppinen (siht.), 040 585 4029, meeri.kauppinen@gmail.com Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com www.mikkelinselat.fi Napapiirin Selkäyhdistys ry (17 €) Ritva Kariniemi-Holm (pj), 040 564 2694, ritva.kari@gmail.com Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Kimmo Rundström (pj), 044 290 3753, kimmo.rundstrom@gmail.com Toimisto Kansankatu 53, 2. kerros, 90100 Oulu selkayhdistysossy@gmail.com https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/ Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (23 €) Sirpa Moilanen (pj), 050 322 4767, siroli.moilanen@gmail.com Lenita Mustonen (siht.), 045 205 0455 p-kselka@hotmail.fi, www.pkselka.fi Porvoon Seudun Selkäyhdistys ry Borgånejdens Ryggförening rf (18 €) Päivi Himanen (pj), 044 270 6989, paivi.himanen@hotmail.com www.selkayhdistysporvoo.net Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Tuula Lempinen (pj), 050 3211 479, tuula.lempinen@dnainternet.net Raimo Järvi (siht.), 0400 816 509, raimo.jarvi@eurajokinetti.fi Satakunnan Selkäyhdistys ry (25 €) Kari Rantavalli (pj), 040 547 9391, kari.rantavalli@sataedu.fi Marjatta Lahtinen (siht.), 050 5484 696, postia.lahtinen@gmail.com Toimisto auki sopimuksen mukaan, Otavankatu 5, 28100 Pori sataselka@gmail.com, www.sataselka.net Savonlinnan Selkäyhdistys ry (21 €) Jaakko Hassinen (pj), 044 974 6164, jaakhass@gmail.com Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys ry (22 €) Anna-Liisa Kallio (pj), 045 271 0165, kallionannaliisa@gmail.com Hilkka Talvitie (siht.), 050 327 3656 hilkka.talvitie@netikka.fi Tukihenkilö: Teija Perkiö, 040 563 7955, teija.k.perkio@gmail.com http:\\seinajoenselkayhdistys.wordpress.com

Selkäyhdistys SalpausSelät ry (22 €) Atte Sarilo (pj), 0400 353 055, atte.sarilo@gmail.com Brita Stång (varapj), 040 7429 325, stangbrita@gmail.com Jäsenasiat sss.sihteeri@gmail.com Vertaistukiasiat sss.vertaistuki@gmail.com Toimisto LINK, Hämeenkatu 26 A, 3. krs, 15140 Lahti www.lahdenlink.fi/jasenyhdistykset/ selkayhdistys-salpausselat-ry/ Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €) Anneli Jauhiainen (pj) 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com Suur-Salon Selkäyhdistys ry (24 €) Kari Lehti (pj), lehtikari50@gmail.com Maaret Halonen (siht.), 0500 745 331, maaret.h.halonen@gmail.com Matkat, retket, jäsenasiat Anne Lahti, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com www.salonselat.fi Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry (23 €) Arvo Autio (pj), 040 593 1146, arvo.autio@gmail.com, Tarja Joenpolvi (siht.), 040 090 8169, tarja1.tikka@gmail.com 040 557 6741, www.tamselka.fi Turun Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Pirkko Heino (pj), 0400 600 906, pirkko.h.heino@gmail.com Postiosoite Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Olli Kyläkangas (pj), 050 356 5610, olli.kylakangas@gmail.com Selja Kallio (siht.), selakallio@gmail.com https://tyrvaanselka.yhdistysavain.fi Vaasan Selkäyhdistys ry (22 €) Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com vaasanselkayhdistys@netikka.fi www.sinnedit.fi/toimija/vaasan-selkayhdistys-ry Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (16 €) Marjatta Hellsten (pj), 050 342 6950, hellsten.marjatta@gmail.com https://vakka-suomen-selkayhdistys.webnode.fi/ Vantaan Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Heinolan Seudun Selkäyhdistys Koronarajoitusten vuoksi toimintamme on ollut vähäistä. Ilmoittelemme, kunhan taas voimme järjestää kevätkokouksen, liikuntoja ja virkistysmatkoja ym. Toivotamme jäsenillemme aurinkoista ja virkistävää kesää.

missa. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistysten (Helsinki, Espoo, Vantaa) jäsenet ovat tervetulleita mukaan. Kokouslinkin lähettämistä varten ilmoittauduthan etukäteen joko kotisivuillamme www.selkayhdistykset.fi tai puh. 044 360 0201. Lisätietoja toiminnastamme löydät selkayhdistykset.fi tai puhelimitse 044 360 0201.

Helsingin, Espoon ja Vantaan selkäyhdistykset

Kanta-Hämeen Selkäyhdistys

Uudet kesäkauden nettijumpat käynnis-

Yhdistyksemme tarjoaa vuoden 2021 jäsenmaksun maksaneille ilmaisen Merja Sopenperän vetämän venyttelyjumpan Teamsin kautta perjantaisin huhti-toukokuussa 9.4. alkaen. Ilmoittaudu sähköpostilla aulis.vetelainen@pp6.inet.fi. Aulis lähettää Sinulle sähköpostilla linkin, jonka kautta pääset liittymään jumppakokoukseen. Kesäteatteri. Koronatilanne estää vielä teatterista sopimisen. Mutta, jos ja kun, tilanne selviää kesän mittaan niin, että Hämeenlinnan Uusi Kesäteatteri voi aloittaa esitykset kesän aikana, ryntäämme innolla teatteriin. Siinä tapauksessa tiedotamme näytöksestä sähköpostilla heille, joiden osoite on tiedossamme. Ilmoitamme myös Hämeen Sanomien seuratoimintapalstalla. Seuraa sitä! Pidetään peukkuja pystyssä. Selkä-Golf-kisa 7.8. klo 14 Aulangon Evestillä. Tervetuloa leppoisaan golf-kisaan otsikossa mainittuna aikana. Pelimaksut: Aulangon pelioikeuden omaavat 15 euroa, vieraspelaajat 60 euroa. Ilmoittaudu sähköpostilla eero.kainulainen@pp2.inet.fi 30.7. mennessä. Ilmoita myös seurasi ja tasoituksesi. Kilpailumuoto on pistebogey. Myös lähimmäksi lippua ja pisin draivi palkitaan. Maksu 30.7. mennessä yhdistyksen tilille FI61 5680 2720 0254 53. Myös muiden yhdistysten golffarit ovat tervetulleita! Ruskamatka 11.9 –18.9. Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ja HämeBus Valmismatkat järjestävät ruskamatkan Leville. Matka tehdään HämeBus Oy:n nykyaikaisella 50-paikkaisella turistibussilla. Ajoreitti: Hämeenlinna - Jyväskylä - Rovaniemi - Levi, Kittilä - Rovaniemi - Jyväskylä – Hämeenlinna. 7 vrk:n majoitus on Break Sokos Hotel Levi. Majoitus Standard 2hh 500 €/hlö (sisältää kuljetukset, majoituksen, aamiaisen, hotellin yleissauna) Lisäpalvelut: puolihoito 200 €/hlö (buffetpäivällinen hotellilla), 1hh 200 € / hlö, saunallinen huone 220 €/huone. Ilmoittautumiset viimeistään 23.4. sähköpostilla kalle. haapea@pp.inet.fi. Ennakkomaksu 200 € on maksettava 23.4. mennessä ja loppuosuus 31.7. mennessä yhdistyksen tilille FI61 5680 2720 0254 53. Muista kirjoittaa maksun viestikenttään: Ruskamatka sekä kenen matkasta on kysymys. Matkan toteutuminen edellyttää vähintään 21 henkilön osallistumista matkalle. Lisämatkat ja retket neuvotellaan ja maksetaan erikseen.

tyvät huhtikuussa, mukaan voi ilmoittautua 30.4. saakka. Jumpata voit turvallisesti omassa olohuoneessasi fysioterapeuttiemme etäohjauksessa. Ohjelmassa selkäjumppaa, kehonhuoltoa ja pilatesta, yhteensä 19 erilaista jumppatallennetta. Saat linkit jumppiin sähköpostiisi ja kaikki tallenteet ovat katsottavissa 31.8. saakka. Kesäkausi jäsenille vain 29 € ja muille 39 €. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.selkayhdistykset.fi. Energiaa Arkeen -verkkokurssi alkaa 19.4., mukaan ehtii ilmoittautua 30.4. saakka. Kurssilla saat ohjeita ja vinkkejä, jotka auttavat sinua tekemään hyvinvointia parantavia muutoksia tapoihisi. Kurssi sisältää ohjeita mm. terveelliseen ravintoon, laadukkaaseen uneen, rentoutumiseen ja liikuntaan, sekä pysyvän elämäntapamuutoksen toteuttamiseen. Verkkokurssialustan lisäksi kurssiin kuuluu kaksi Zoom-ryhmätapaamista, jossa voi esittää kysymyksiä hyvinvointivalmentajalle, sekä kurssilaisten oma Facebook-ryhmä, jossa jaetaan hyväksi koettuja vinkkejä ja tuetaan toisiamme kohti haluttua muutosta. Ilmoittaudu mukaan kotisivuillamme www. selkayhdistykset.fi. Niska Kuntoon -verkkokurssi alkaa 3.5. Kurssilla opit tunnistamaan niska-hartiaseudun kuormitustekijät ja haitalliset liikemallit sekä omaksut niskalle suunnattuja fysioterapeuttisia harjoituksia. Kurssi sisältää teoriaa ja harjoittelua ja kurssitallenteet ovat katsottavissa 31.8. asti. Kurssimaksu jäsenille 39 € ja muille 59 €, hintaan sisältyy vastuskuminauha. Selkä Kuntoon -verkkokurssi alkaa 3.5. Kurssin tavoitteena on oppia hoitamaan ja ennaltaehkäisemään selkäoireita. Kurssilla harjoitellaan mm. kehon asennonhallintaa ja vahvistamaan selkää tukevia lihaksia. Verkkokurssi sisältää teoriaa ja käytännön harjoitteita, kurssitallenteet ovat käytössä 31.8. asti. Kurssimaksu jäsenille 39 € ja muille 59 €, hintaan sisältyy vastuskuminauha. Virtuaalinen selkäilta 4.5. klo 18, aiheena selkäoireisen etuudet ja tuet. Selkäilta pidetään etäyhteydellä Zoomin kautta, ilmoittauduthan etukäteen kotisivuillamme: www. selkayhdistykset.fi. Kevätkokous 29.4. klo 18. Kokous pidetään koronarajoitusten vuoksi etäyhteydellä Zoo-

Venyttelyjumppa perjantaisin klo 15–16.

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys Kevätkokous 29.4. klo 18 Estery-talolla. Kah-

vitarjoilu ennen kokousta.

Kevätkauden päättäjäiset pyrimme järjestämään koronan salliessa la 8.5. Anttolan-

hovin maastossa ulkoilupäivän muodossa. Aloitus Anttolanhovissa klo 10 ja päätös n. klo 15. Bussikyyti tai kimppakyydit tilanteen mukaan. Ohjelmassa on erilaisia aktiviteetteja sekä ruokailu. Kesäteatteriretki Syvälahteen on suunnitelmissa ti 11.8. esitykseen ”Kulkukoirat”. Tuettu ryhmäloma 20.–25.9. Loma toteutetaan yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa sosiaali-ja terveysministeriön veikkausvoittovaroista myöntämällä avustuksella. Tietoa Hyvinvointilomista www.hyvinvointilomat.fi. Lomateema on Muistiloma, lomapaikka on lomakeskus Huhmari. Lomakohteen kotisivujen osoite on www.lomakeskushuhmari.com. Aiemmin ilmoitimme, että hakemuskaavakkeita saa jumpparyhmien vetäjiltä. Koska jumpat ovat toistaiseksi tauolla, lähetämme pyynnöstä kaavakkeen postissa. Samassa osoitteessa asuvat täyttävät yhteisen hakemuksen. Täytä myös kumppanisi tiedot lomakkeelle. Tuettua lomaa voi myös hakea sähköisesti, jolloin hakuaika on 22.4.–22.6. Linkki lomajakson sähköiseen lomahakemukseen on https://lotu.lomajarjestot.fi/t/HYVINVOINT/calendar/info/47760. Linkki löytyy myös Selkäyhdistyksen kotisivuilta. Linkki on auki vain ko. hakuaikana. Tuetun loman myöntää henkilökohtaisten hakemusten perusteella Hyvinvointilomat ry. Lisätietoja Sinikka Aholainen, puh. 040 596 5034 tai sinikka.aholainen@surffi.fi.

Lieksan Selkäyhdistys Ulkoliikuntaa: Kokoontumiset kolmena keskiviikkona klo 16.15. 1. kokoontuminen 21.4. kirkon parkkipaikalla, 2. kokoontuminen 5.5.

torin parkkipaikalla ja 3. kokoontuminen 19.5. pappilanluhdan parkkipaikalla. Ohjelmassa on kävelyä, tutustumista ulkoliikuntalaitteisiin ym. Anu Kivimäki on mukana. Jäsentapahtuma. Jäsenille järjestetään myöhästynyt 10-vuotisjuhla ulkoilmatapahtumana, jos korona sen sallii. Ajankohta on mahdollisesti la 29.5. tai la 12.6. Ohjelmassa kilpailuja, tarjoilua ym.

Oulun Seudun Selkäyhdistys SelkäTsemppi-illat klo 18–19.30. To 29.4. aiheena Uni ja selkä. To 27.5. aiheena Selkä ja

omatoiminen liikunta kesällä. Paikka: Kumppanuuskeskus, Kansankatu 53, Oulu, kokoustila Asema 2. kerros (sisäänkäynti Vanhantullinkadun oven kautta). Tervetuloa terveenä! Noudatamme koronaohjeistusta.

Hyvä Selkä 2/2021

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys

tilille 10.9. mennessä viitteellä 7142.

Kesäretki Tuupovaaran Vekarukseen la 12.6. Linja-autokuljetus lähtee Joensuusta

€, sit. ilmoittautumiset Annelle viim. 15.11. mennessä. Maksu tilille 30.11. mennessä viitteellä 7171. Olemme kesätauolla kesäkuusta elokuun loppuun. Hyvää kesää!

klo 8 ja palaa viimeistään klo 18. Retken hinta on jäseniltä 25 euroa ja 30 euroa muilta kuin jäseniltä. Retken ohjelmasta ja ilmoittautumisista tiedotamme myöhemmin. Retki toteutetaan koronan sallimissa rajoissa.

Porvoon Seudun Selkäyhdistys - Borgånejdens Ryggförening Luontojoogaa koronarajoitusten puitteis-

sa ja minimiosallistujamäärän (10) täyttyessä toukokuussa keskiviikkoisin 5.–26.5. klo 17.30–18.30 Joonaanmäen metsässä ja kallioilla, hinta 20€. Ohjaajana liikuntavastaava Taina Åkerlund-Pesonen, jolle voit ilmoittautua, puh. 040 514 4084 tai sähköposti taina.pesonen@gmail.com.

Selkäyhdistys SalpauSelät Selkäryhmät ja ohjattu liikunta sekä muut aktiviteetit on toistaiseksi koronarajoitusten takia keskeytetty. Tiedotamme mahdollisista muutoksista erillisellä tiedotteella, sähköpostilla tai kotisivuillamme. Selkäpulmissa voit kysyä kannanottoa hallituksemme asiantuntijajäseneltä: Pauliina Rajaniemi, OMT-fysioterapeutti, lymfaterapeutti, puh. 044 231 0825, pauliina.rajaniemi@fysios.fi. Nauttikaa keväästä, liikkukaa mahdollisuuksienne mukaan ja pysykää terveinä!

Suur-Salon Selkäyhdistys Kävelylenkki keskiviikkoisin klo 16 Salon

torilta lähdemme, tulethan sinäkin! Liikuntavuoroja ei enää kevään aikana.

Kesäksi haettu kuntosalivuoro Salohallilla 3.5.– 9.8. klo 11–12. Seuraa tiedotteita,

pääsemmekö kuntoilemaan. Mikäli kuntoilu aloitetaan, maksua ei peritä kuntoilijoilta. Kerhoiltojen teemailtoja ei ole vallitsevan koronatilanteen vuoksi vahvistettu. Seuraamme tilannetta ja tulevat tapahtumat varmistuvat vallitsevan tilanteen salliessa. Jos tilanne sallii järjestämme yhteisen kesätapahtuman jossakin vetten äärellä alkukesän aikana. Siitä tarkemmin tiedotteissa.

Teatteri Provinssissa Antti Ketosen joulukonsertti 12.12. klo 18. Lipun hinta 27,50

Tampereen Seudun Selkäyhdistys Kevätretki Karvialle Anne Mattilan taidekahvilaan 22.5. Ilmoittaudu Arvo Auti-

olle puh. 0405931146, s-posti: arvo.autio@ gmail.com. Komediateatterin kesäteatterissa Korpelan kujanjuoksu 8.6. klo 18. Lippuvaraukset Arvo Autio puh. 040 5931146, s-posti arvo. autio@gmail.com.

Turun Seudun Selkäyhdistys Koronarajoitusten takia yhdistyksen liikunta- ja virkistystoiminta on tauolla kevään ja kesän ajan. Toivomme pääsevämme jatkamaan toimintaa syksyllä. Tukipuhelin päivystää ti klo 10-14 ja to klo 16-20 numerossa 040 558 1025. Jaanan selkäjumppa -video katsottavissa kotisivuilla turunselkayhdistys.fi/liikunta. TULE-tietokeskus järjestää teemapäiviä

etäyhteydellä sekä ajanvarauksella keskuksessa. Tarkemmat tiedot osoitteessa tule.fi. Seuraavassa muutama poiminta etätapahtumista: 28.5. klo 12 Suomalainen asahi – niskan ja hartian alueen hoitavat liikkeet, pääkouluttaja Risto Lehto. 6.5. klo 12 Bäckenbottenbesvär: fysioterapeutens råd, fysioterapeut Elina Heikkilä. 18.5. klo 12 Aktiiviset jalkaterät -liikeharjoitteet. 1.6. klo 12 Mieli liikkeelle -jumppa. 8.6. klo 12 Aktiiviset kädet -liikeharjoitteet. 16.6. klo 12 ja 17 Rentoutusharjoitus. Kaikki edellä mainitut osoitteessa https:// zoom.us/j/96368698222 ja TULE-tietokeskuksen Facebook-sivuilla. Lisätietoja ja etäneuvonnan aikavaraukset puh. 044 744 7085.

Tyrvään Seudun Selkäyhdistys

Jäsenistön virkistäytymispäivä Sokkoretkenä 3.8. Hyvää ja kivaa kannattaa odot-

Kevään vesijumpat jäivät väliin vallitsevan tilanteen vuoksi. Toivottavasti pääsemme syksyllä jatkamaan. Aurinkoisia kevät- ja kesäpäiviä. Nautitaan ulkoliikunnasta!

Teatteri Provinssissa Besame Mucho – Musiikkia auringon alla 10.10. klo 15. Esiin-

Vaasan Selkäyhdistys

taa! Seuraa kotisivuja ja Salonjokilaakson ilmoitteluja hinnan ja aikataulun osalta myöhemmin.

tyjät Milana Misic, Tomi Metsäketo ja Teijo Lindström. Lipun hinta 39 €, sit. ilmoittautumiset Annelle viim. 10.9. mennessä. Maksu

Hyvä Selkä 2/2021

Kotisivujen uusi osoite on https://www.sinnedit.fi/toimija/vaasan-selkayhdistys-ry/ Yhdistyksen kevätkokous (myös Teams-

välitteisesti) 21.4. klo 18 Korsholmanpuistikko 44, 1.krs, kokoushuone 1. Käsitellään kevätkokoukselle kuuluvat sääntömääräiset asiat. Ennakkoilmoittautuminen osallistumisesta yhdistyksen sähköpostiin vaasanselkayhdistys@netikka.fi. Maksutonta kuntosalilaitteiden ohjausta yhdistyksen jäsenille Vasamovessa 4 h/

toukokuu alkaen 3.5. klo 11.30–12.30. Vielä mahtuu mukaan. Ilmoittautuminen 28.4. mennessä kotisivun ilmoittautumislomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen vaasanselkayhdistys@netikka.fi. Aikaisemmin ilmoittautuneet huomioidaan. Vaasan kaupunginteatteri peruu kaikki näytöksensä tänä keväänä, joten myös Sound of Music -esitys 8.5. peruuntuu. Teatterin lahjakortit voi käyttää syksyn näytäntöihin 31.8. mennessä. Jäsenten perheiden yhteinen puistotapaaminen 12.6. klo 12–15 Hietalahden Vil-

lan puistossa. Luvassa vertaistukea, esitteitä, jumppaa, leikkimielisiä kilpailuja palkintoineen ja jotain suuhun pantavaakin on saatavilla. Jäsenet tervetuloa kokoukseen ja tapahtumiimme.

Vakka-Suomen Selkäyhdistys Koko perheen ulkoilupäivä elo- tai syys-

kuussa Kurjenrahkan kansallispuistoon Kuhankuonolle, mikäli koronarajoitukset sen sallivat. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan lähempänä ajankohtaa. Jumpparyhmät alkavat syksyllä, kunhan rajoitukset poistuvat. Julkaisemme yhdistyksen Facebook-sivulla jumppavideoita. Ota meidät seurantaan ja tule jumppaamaan kanssamme!

Jäsenkysely:

94 prosenttia suosittelee jäsenyyttä Selkäliiton tekemään vuosittaiseen jäsenkyselyyn vastasi yhteensä 1 066 selkäyhdistysten jäsentä. Kyselyssä selvitettiin muun muassa jäseneksi liittymisen syitä sekä jäsenten toiveita ja tyytyväisyyttä selkäyhdistysten toimintaan. Uutena kysyttiin koronapandemian vaikutuksista yhdistyksen järjestämään toimintaan. TÄRKEIMMÄT SYYT liittyä selkäyhdistyksen jäseneksi olivat edellisvuosien tavoin selkäyhdistyksen järjestämä liikuntatoiminta (41 %) ja halu saada lisää tietoa selkäasioista (26 %). Yleisimmät tavat osallistua selkäyhdistyksen toimintaan, paikan päällä tai verkossa, olivat edelleen selän terveyttä edistävät liikuntaryhmät, luennot ja retket. Näitä kyselyyn vastanneet selkäyhdistyksiltä myös toivoivat, joten

tältä osin toiveet ja toiminta kohtaavat hyvin. Noin 14 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei ollut osallistunut yhdistyksen toimintaan lainkaan. Lähes kaikki vastaajat (95 %) olivat täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että yhdistyksen järjestämä liikuntatoiminta on tarpeellista. Vastaavasti vertaistukitoiminnan koki täysin tai jokseenkin tarpeelliseksi yhteensä 88 prosenttia. Vaikka selkäyhdistyksen tarjoama toiminta koettiin vastauksissa tarpeelliseksi, yhdistyksen hallituksessa toimimisesta oli kiinnostunut vain noin 10 prosenttia vastaajista. Vapaaehtoistyön tekeminen kiinnosti 27 prosenttia. Vastaajien selkäyhdistysten toiminnalle antamien kouluarvosanojen keskiarvo oli sama kuin edelliskerralla eli 8,3, ja jopa 94 prosenttia vastaajista oli valmis suosittelemaan jäsenyyttä ystävilleen. Koronapandemian vaikutuksista yhdistystoimintaan koki saaneensa riittävästi tietoa yhdistykseltään yli puolet vastaajista (56 %). Mutta peräti 57 % vastaajista ei osannut sanoa, järjestettiinkö heidän yhdistyksessään korvaavaa verkkovälitteistä toimintaa koronan vuoksi peruuntuneelle liikunta- tai muulle ryhmätoiminnalle. Niissä yhdistyksissä, joissa järjestettiin korvaavaa toimintaa, 66

Jäsenkysely 2020 • Kysely lähetettiin 5 083 selkäyhdistyksen jäsenelle, joista 1 066 vastasi. Vastausprosentti oli 21. • Suurin osa vastaajista oli naisia (83 %) ja valtaosa (92 %) oli iältään 46–79-vuotiaita. • Yli puolet (52 %) kyselyyn vastanneista oli Etelä-Suomesta (pääkaupunkiseutu ja muu Etelä-Suomi). • Ahkerimmin kyselyyn vastasivat Pääkaupunkiseudun, Kanta-Hämeen, Tampereen ja Turun seudun selkäyhdistysten jäsenet. • Kyselyyn vastanneista suurin osa (89 %) on ollut jäsenenä yli 2 vuotta. prosenttia oli siihen tyytyväisiä. Ajankohtaista tietoa yhdistysten toiminnasta vastaajat kertoivat saavansa Hyvä Selkä -lehdestä, sähköpostista ja jäsentiedotteesta. Selkäliiton palveluista tutuimmat olivat Hyvä Selkä -lehti, Selkäkanava-verkkopalvelu sekä oppaat selän ja niskan itsehoitoon. Selkäyhdistyksille on toimitettu yhdistyskohtaiset yhteenvedot jäsenkyselystä oman toimintansa kehittämiseksi. Teksti: Pia Bilund Kuva: Getty Images

Miten koet hyötyneesi yhdistyksen toiminnasta? ”Olen saanut paljon uusia ystäviä ja löytänyt vapaaehtoistoiminnan.” ”Hyvän porukan kanssa harrastaessa mieli virkistyy.” ”Liikuntaryhmien ja nettijumppien ansiosta kunto on kohentunut ja kroppa vetreytynyt.”

Hyvä Selkä 2/2021

Alaselän kivut ja vireysongelmat ovat yleisiä Lue miten näyttelijä Monika Lindeman selätti selkäkivut Kymmenen vuotta jatkunut alaselän kipu, huonontunut unenlaatu ja heikentynyt vireystila korjaantuivat lopulta uuden sängyn avulla. Sänky on muuten paras paikka repliikkien opetteluun, paljastaa Monika Lindeman. SALATUISTA ELÄMISTÄ TUTTU näyttelijä Monika Lindeman kärsi alaselän rakenteellisen vian aiheuttamasta kivusta ja siitä seuranneesta heikentyneestä unenlaadusta vuosia. Lindeman oli jo Tempur-tyynyn käyttäjä, mutta sänkynä oli pitkään tavallinen joustinpatja. Sen jouset väsyvät käytön myötä, ja heikon tuen seurauksena alaselkä kipeytyi entistä helpommin. Pika-apuna vaivaan toimi yöksi alaselän alle asetettu tyyny ja uusi, kova joustinpatja, mutta vaikka ranka suoristuikin niiden avulla ja kivut hellittivät hetkeksi, tuli eteen toinen ongelma: käden epämiellyttävä puutuminen nukkuessa. Heikko nukkumisergonomia ja painepisteitä aiheuttava patja vaikuttaa suoraan kehon kipuihin ja unen laatuun sekä vireystilaan, minkä myös Lindeman havaitsi.

Uusi sänky vei kivut mennessään Noin kymmenen vuotta sitten alkanut vaiva helpotti viimein Tempur-sängyn myötä. - Mietimme puolisoni kanssa uuden sängyn hankkimista aivan liian kauan. Kun lopulta ostimme Tempur-sängyn, ongelmat hävisivät. Sänky muotoilee kehoa aivan täydellisesti (tukee ja muotoutuu ergonomisesti), Monika Lindeman kertoo. Nykyisin Lindeman nukkuukin sanojensa mukaan todella hyvin. 35-vuotias näyttelijä on aina arvostanut hyvää unta ja satsannut riittävään unenmäärään. Hänen unirytminsä on hyvin säännöl-

Uusi sänky helpotti Monika Lindemanin pitkään jatkuneita selkäkipuja ja paransi vireystilaa.

linen, ja uuden sängyn myötä laatukin viimein parani. - Unen laatu on muuttunut todella paljon patjan vaihtamisen jälkeen, sillä uuden sängyn myötä ei ole ollut yöllisiä heräämisiä. Kun sänkyyn menee, aamulla tuntuu siltä, että yöllä ei olisi liikkunut ollenkaan! Patja muotoutuu kehon ympärille hyvin, mikä varmasti vaikuttaa unen laatuun. Nykyään hyvä nukkuma-asento löytyy heti, ja hyvässä asennossa yöllinen kääntyilykin on vähentynyt. Sängyn vaihtamisen myötä vaikutus selän kiputiloihin on ollut ilmeinen. - Tempur-sängyssä ei tarvitse hakea tyynyjä alaselän alle, sillä sänky tukee koko kehoa. Patja ei aiheuta paineen tunnetta, joten mikään raaja ei puudu vaan veri kiertää ihan normaalisti koko kehossa.

Sängystä kodin uusi lempipaikka Nykyisin Lindeman viihtyy sängyssä todella hyvin ja viettää siellä aikaa nukkumisen lisäksi myös esimerkiksi tulevien jaksojen repliikkejä opetellen. - Sänky on hyvin mukava istua ja rentoutua, katsella maisemia ikkunasta. Lukemiseen ja äänikirjojen kuunteluun tämä on aivan paras paikka, vastaa Lindeman sängystään käsin. - Luemme pojan iltasadut yhdessä tässä sängyllä ennen kuin hän menee

omaan sänkyyn nukkumaan. Sekin onnistuu todella mukavasti. Uuden sängyn vaikutukset Lindemanin yöuneen ovat olleet ilmeiset. - Yöunista sanoisin, että nukun 99 prosenttia kaikista öistä todella hyvin, Lindeman summaa.

Miten sinä nukut? Voit käydä arvioittamassa KNA:lla omaa nukkumisergonomiaasi, vaikka patja- tai tyynyhankinnat eivät vielä olisi ajankohtaisia. Arvio on veloitukseton. Voit varata ajan lähimpään Brand Store -myymälään osoitteessa www.sleepcenter.fi/varaa-aika/. Jokainen ajanvaraaja saa kahvit sekä yllätyslahjan! Nukkumisergonomia.fi-sivustolta löydät myös helposti sinua lähimmät nukkumisergonomian asiantuntija -koulutuksen saaneet henkilöt ja heidän toimipaikkansa. Sivustolta voi myös ladata nukkumisergonomian kartoitusoppaan tai katsella nukkumisergonomiaan liittyviä opastusvideoita. Sivuston asiantuntijarekisteri palvelee myös terveydenhuollon ammattilaisia, jotka haluavat ohjata oman asiakkaansa osaavalle asiantuntijalle.

ILMOITUS

Hyvä Selkä 2/2021

Tuotteita etätyöskentelyyn ja arkeen GetUpSaddle GetUpSaddle-satulatuolissa on pieni alumiiniristikko ja laadukkaat pyörät, joiden ansiosta sillä on vaivatonta liikkua istuttaessa ja se on kevyt siirtää paikasta toiseen. Mitat: ristikon halkaisija 50 cm. Tuolin istumakorkeus vakiojousella 45 cm–65 cm. Väri: musta Pintamateriaali: kovaa hankausta ja kulutusta kestävä tekonahkaverhoilu, helposti puhdistettavissa.

259€

Robin McKenzie: Kuntouta itse selkäsi -kirja Robin McKenzien helppotajuinen käsikirja antaa lukijalle ohjeita hoitaa selkäkipuaan. Myynnissä myös kirjat Kuntouta itse niskasi ja Kuntouta itse olkapääsi. Kuntouta itse selkäsi 36 € Kuntouta itse niskasi 36 € Kuntouta itse olkapääsi 40 €

Istuimen mitta: 33 x 26 cm

GetUpDesk Free -seisomapöytä Helppokäyttöinen ja tyylikäs seisomatyöpöytä. Portaaton korkeudensäädin mahdollistaa jokaiselle sopivan työskentelykorkeuden. Tuote on tukevarakenteinen.

Maksimikorkeus 40 cm Maksimikuormitus 10 kg Pöytätason mitat: leveys 79,5 cm, syvyys 56 cm Pöytälevyn paksuus: 8 mm Alumiinijalkakehikon mitat: leveys 64 cm, syvyys 52 cm Väri: valkoinen, levyä ympäröi musta ABS-nauha Jalkojen alla liukuesteet

249€ Hintoihin lisätään toimituskulut.

www.selkakauppa.fi

ERGONOMIAA JA HYVINVOINTIA TYÖHÖN, KOTIIN JA VAPAA-AIKAAN GetUpDesk

UU UUT

tilt

• Helpposäätöinen • Helposti siirrettävissä • Kaasujousellinen korkeussäätö 76,5 cm – 113 cm • Kallistussäätö 10°/20°/30° • 4 rengasta joista 2 lukittavissa • Pöytälevy (LxS) 60 x 52 cm

• Combo sisältää: * GetUpDesk light * Rack- teline kannettavalle tietokoneelle * Kanto/säilytyskassi • Kotimaiset tuotteet • Säädettävissä 8 eri korkeuteen • Rack säätää näytön silmien tasolle • Lisää aktiivisuutta ja seisomista • Kompaktisti säilytettävissä

GetUpDesk

free

• • • • • • • •

COMBO

Portaaton korkeussäätö Säätöväli 3,5 - 40 cm Pöytälevy (LxS) 79,5 x 56 cm Monikäyttöinen Tukevarakenteinen Vedenkestävä pinta Liukuesteet Alumiini runko

I! PAKETT

- Aktiivituoli • • • • • •

Ohjaa selän hyvään asentoon Loivat nivelkulmat Pysyy hyvin paikoillaan Lisää aktivisuutta istumiseen Käytettävissä myös seisomatukena Korkeussäätö 63 cm – 87 cm

• • • • • • • •

Kotimainen tuote Koko keho saa liikettä Verenkierto tehostuu Aineenvaihdunta lisääntyy Monikäyttöinen Vähentää selän rasitusta Sis. kaksi hierontapalloa Hierontapallot rentouttavat ja stimuloivat jalkapohjia

Tutustu tarjouksiin www.selkakauppa.fi