Hyvä Selkä 2/2019

2/2019 Irtonumero 7,-

Lonkkanivelrikko voi oireilla alaselkäkipuina Miten voin itse hoitaa niskaani?

TAUKOJUMPALLA VIRKEYTTÄ TYÖPÄIVÄÄN

IDIOPAATTINEN SKOLIOOSI

Minna Koskela: Pienilläkin teoilla voi ehkäistä selkäjumeja

TEMPUR on kansainvälisen ja kotimaisen tutkimuksen TESTIVOITTAJA · paras, tutkitusti tyytyväisimmät käyttäjät! · paras selälle

A feeling like no other

· paras unelle · paras allergikoille · paras design · paras laatu

Löydä koulutetut NUKKUMISERGONOMIAN ASIANTUNTIJAT helposti!

VUODETARJOUS

TEMPUR Flexible Base-vuode 160x200 cm (norm. alk 4008 €)

alk. 2998 €

Koulutettu NUKKUMISERGONOMIAN ASIANTUN-

TEMPUR Flexible Base -vuode edustaa muotoilultaan pelkistettyä

miaa ja toimintakykyä edistävät vuode-, patja-,

pohjoismaista linjaa ja se on suunniteltu TEMPUR -malliston paksuille patjoille:

tyyny- ja peittoratkaisut. Ammattitaitoon kuuluu

TEMPUR® Original: voimakkaan tuen tunne. Tunnet kuinka patja muotoutuu ja

myös opastaminen keskeisissä unenhuollon ky-

samalla tukee, painosta riippumatta. TEMPUR Cloud: vahva tuki ja täyteläinen

symyksissä.

TIJA on paras ammattilainen valitsemaan juuri Sinulle yksilöllisesti sopivat nukkumisergono-

®

pintapehmeys. Kokeilemalla tunnistat mikä tunne sopii parhaiten. TEMPUR

®

Hybridi tai Sensation: perinteisen patjan joustava tunne. Joustava tunne

Koulutettu NUKKUMISERGONOMIAN ASIANTUN-

yhdistettynä TEMPUR-materiaalin terveyttä edistäviin ominaisuuksiin.

TIJA -tutkinto ja sen suorittaneiden henkilöiden infosivusto

nukkumisergonomia.fi on yksi

Tarjoushintaan sisältyy Base-vuoderunko mustalla kangasverhoilulla, 21 cm

Tempurin tapa palvella heitä, jotka kärsivät esi-

paksut patjat sekä jalat. Pääty myydään erikseen. Saatavilla myös muita kokoja

merkiksi seuraavista terveydellisistä haasteista

esim. 80x200 cm 1499 € (norm. 2004 €), 90x200 cm 1763 € (norm. 2204 €)

nukkumisergonomia tai unen huolto lähtöisesti:

ja 180x200 cm 3526 € (norm. 4408 €).

niskakipu, selkäkipu, selän tai niskan jäykkyys, päänsärky, nivelongelmat, nukahtamisongelmat tai muut uniongelmat, kuorsaaminen, öiset henTYYNYTARJOUS

gityskatkokset, vireystilaongelmat, päiväaikai-

TEMPUR Original -tyyny

nen väsymys ja keskittymisongelmat.

kylkiasennossa nukkuvalle, 4 eri kokoa alk. S-koko (119 €)

99 € Tarjoukset voimassa 31.5.2019 asti

VARAA AIKA maksuttomaan nukkumisergonomian kartoitukseen

Tempur Brand Store ESPOO Iso-Omena 2. krs 040 215 7560 espoo@tempur.fi

HYVINKÄÄ Willa, Torikatu 7 040 124 0764 hyvinkaa@tempur.fi

VANTAA Tikkuri 2. krs 09 5868 360 vantaa@tempur.fi

TURKU Eerikinkatu 9 045 8639 788 turku@tempur.fi

TEMPUR BRAND STORE -myymälään

JOENSUU Torikatu 25 050 560 8350 joensuu@tempur.fi

Varauskoodi: SELKÄLIITTO Ostamalla Tempuria tuet Selkäliiton toimintaa!

Pääkirjoitus Marjo Rinne

Itkevä kivi ja muita sykähdyttäviä kokemuksia

K

eväällä monella säännölliset liikuntavuorot jäävät tauolle, mutta muut tekemiset vastaavasti täyttävät kalenterin.

Kesäisin Suomi ei hiljene, vaan tarjolla on erilaisia tapahtumia, joihin voi osallistua. Kulttuuriharrastukset ja taidekokemukset ovat jopa yhteydessä koettuun terveyteen, hyvän elämän kokemiseen sekä hyvään mielenterveyteen. Siksi niihin kannattaa osallistua.

Kaikkiin kulttuuririentoihin ei tarvitse maksaa tai ostaa kalliita lippuja. Joskus voi lähteä avoimin mielin tutustumaan kävellen oman lähiympäristön kulttuurikohteisiin tai seikkailemaan vähän pidemmällekin.

Viime kesänä ollessamme matkalla Keski-Suomessa huomasimme tienviitan paikkakunnalle nimeltään Lannevesi. Uteliaisuuteni heräsi ja pohdin, olisiko mielenkiintoisen nimen takana jotain muutakin nähtävää. Vähän matkan päästä näkyikin kulttuuripaikkaa osoittava opaste, hannunvaakuna, joka kertoi lähistöllä olevasta näyttelijä Tarmo Mannin muistomerkistä.

Siispä päätimme muuttaa reittisuunnitelmaa ja käydä jaloittelemassa muistomerkillä. Opaste ohjasi meidät hienon luonnonvaraisen kosken rantamille Hernesalmen myllyn alueelle. Löysimme sieltä Kain Tapperin valmistaman muistomerkin nimeltään Itkevä kivi. Teos pysähdytti massiivisuudellaan ja erityisesti kivipintaa pitkin soliseva vesi herätti monia ajatuksia elämän kulusta.

Samaisen Itkevän kivi -teoksen läheisyydessä myllyn piha-alueella oli joukko paikallisia asukkaita tikanheitossa ja pelaamassa mölkkyä, ja heillä näyttikin olevan tosi hauskaa. Jäimme jutustelemaan ja selvisi, että heillä oli menossa perinteiset pilkkiseuran

kesäjuhlat. Mikä hieno yhdistelmä: kulttuuria ja sosiaalista yhdessäoloa! Fyysisen virkistymisen lisäksi saimme pysähdyksen aikana kaupan päälle muitakin mukavia kokemuksia.

Osallistumisen muiden kanssa teatteriin, taidenäyttelyyn tai konserttiin, tai laulamisen ja tanssimisen, on osoitettu olevan yhteydessä yleisesti elämään tyytyväisyyteen sekä vähäiseen ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen. Isossa-Britanniassa terveydenhuollossa on jopa reseptikäytäntö ohjaamaan taidetoimintaan henkilöitä, joilla on kroonista kipua. Yhteisöllisyys ja yhdessä kokeminen luovat merkityksiä elämäämme.

Uskaltaudu kokemaan tänä kesänä jotain erilaista ja tutustu vaikkapa lähiympäristöösi uudella tavalla. Tai pidä tauko kesälomamatkallasi jaloittelemalla huoltoaseman sijaan jossain hannunvaakunan osoittamassa paikassa. Voit yllättyä positiivisesti.

Marjo Rinne puheenjohtaja

Hyvä Selkä 2/2019

3

Sisältö 2/2019 3

Pääkirjoitus

6

Tauot ovat helppo keino ehkäistä selkäkipuja

10

Idiopaattinen skolioosi – siis mikä?

12

Miten voin itse hoitaa niskaani?

16

Helppo taukojumppa toimistoon

16-17 Kuva: Nina Kellokoski

18

Tutkimustietoa

20

Lonkan nivelrikko voi oireilla myös alaselkäkipuina

22

Ota ilo irti kesän liikuntamahdollisuuksista

27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

28

Vinkkejä selkäsi hyvinvointiin

22-23

Kuva: Pixabay

Hyvä Selkä – Selkäliitto ry:n jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 30. vuosikerta, ISSN 2323-9484. www.selkaliitto.fi, selkaliitto@selkaliitto.fi Julkaisija: Selkäliitto ry. Toimitus: Päätoimittaja Marjo Rinne, toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio, toimitussihteeri Pia Bilund.

Taitto: Eepinen Oy, Jauri Varvikko, aineisto@eepinen.fi Painopaikka: Arkmedia, puh. 06 317 1515, Vaasa Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Kannen kuva: Jauri Varvikko Tilaukset, osoitteenmuutokset, peruutukset sekä jäsenasiat: Toimistosihteeri Anna Santalahti, selkaliitto@selkaliitto.fi, 09 605 918.

Tietosuoja: Lehti jaetaan Selkäliiton jäsenrekisterissä oleville henkilöille ja yhteisöille. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävissä Selkäliiton toimistossa. Henkilötietolain 26 ß:n ja 30 ß:n mukaiset yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina tai henkilökohtaisesti Selkäliiton toimistossa. Vastuut: Hyvä Selkä -lehti ja Selkäliitto eivät kanna ilmoitusten, tuotteiden tai palveluiden tuotevastuuta. Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa. Hyvä Selkä 3/2019 ilmestyy 30.8.2019.

Aineistot 5.8.2019 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.

Vuosikerta (kestotilaus) 24 €, irtonumero 7 €.

4

Hyvä Selkä 2/2019

Toiminnanjohtajalta

Selkäkanava on sinua varten Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki puh. 09-605918, selkaliitto@selkaliitto.fi www.selkaliitto.fi

Hallitus 2019 Marjo Rinne (pj) Kaarina Frosterus Pirjo Karlsson Eija Kärkkäinen Sinikka Kilpikoski Leena Kämppi Sirpa Moilanen (varapj) Eira Mäkitalo Teuvo Näätänen Kari Rantavalli Milla Suomi

Toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi Tiedottaja Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi Toimistosihteeri Anna Santalahti 09 605 918 selkaliitto@selkaliitto.fi Selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola 050 465 7884 maria.sihvola@selkaliitto.fi Järjestö- ja liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi

VUOSI 2012 OLI TÄRKEÄ VUOSI. Tulin tuolloin valituksi Selkäliiton toiminnanjohtajaksi, ja liiton toimintaa, erityisesti verkkoviestintää, haluttiin kehittää. Silloiset kotisivut sisälsivät jo paljon jumppaohjeita ja selkäartikkeleita, joita muun muassa ammattilaiset kehuivat ja käyttivät oman työnsä tueksi. Mutta liittoon tulleissa palautteissa selkäoireiset halusivat lisää ohjeita oman selkänsä hoitoon. Lisäksi sivut olivat ulkoasultaan vanhanaikaiset, eivätkä ne taipuneet uusiin vaatimuksiin. Ne tarvitsivat uudistamista.

Liitto halusi ottaa entistä vahvemman roolin selkäoireiden ennaltaehkäisytyössä. Hallituksen päätöksen myötä liitto haki hankeavustusta Rahaautomaattiyhdistykseltä (nyk. STEA). Projektin nimeksi tuli ”Selän terveyden edistäminen – aktivoiva itsehoitopolku”. Tulevasta itsehoitopolusta oli muodostuva Selkäliiton kotisivujen ranka. Projektin pääkohderyhmä olivat työikäiset, digitaalisista kanavista terveystietoa hakevat. Päätavoite oli levittää tietoa vaikuttavasta selän itsehoidosta mahdollisimman laajalle ja uusille kohderyhmille.

Hankehakemus sai vuoden 2012 lopussa myönteisen päätöksen ja kolmivuotinen projekti alkoi. Siihen satsattiin liiton tasolta paljon. Se kannatti.

Projektia toteutettiin yhdessä selkäkipuisten ja selän terveydestä kiinnostuneiden kanssa, sillä kanavasta haluttiin asiakaslähtöinen.

Projektin tuotos oli Selkäkanava.fi-verkkopalvelu, joka lanseerattiin toukokuussa 2014. Sivustolle tuotettiin satoja sivuja tietoa selkä- ja niskakivusta, niiden itsehoidosta, ergonomiasta ja liikunnasta. Projekti päättyi joulukuussa 2015, nyt sivustoa ylläpidetään ja päivitetään liiton henkilökunnan voimin.

Sivuja on jo niin paljon, että resurssit sivuston kehittämiseen tuntuvat riittämättömiltä suhteessa sen suosioon. Viime vuonna Selkäkanavan kävijämäärä kasvoi entisestään. Kävijöitä verkkosivustolla oli vuoden aikana 780 880 ja sivulatauksia yli 3,2 miljoonaa. Sosiaalisen median kanavissa seuraajia oli yli 34 000. Lisäksi videoitamme Youtubessa katsottiin viime vuonna yli 382 000 kertaa.

Luvut ovat huimia ja se kertoo, että ihmiset tarvitsevat tietoa ja neuvoja selkä- ja niskakipuihinsa. Vaivat ovat tuttuja lähes jokaiselle meistä jossain kohtaa elämää, kun tuki- ja liikuntaelimistö muistuttaa olemassaolostaan.

Ihmisiä kiinnostavat erityisesti kipuun liittyvät asiat. Kipu pysäyttää ja siitä kaipaa tietoa. Yhä useampi etsii tietoa verkosta, ja selkäkipu on usein käytetty hakusana.

Selän kipeytyessä on tärkeää ymmärtää, mistä selkä- ja alaraajaoireet johtuvat ja mitä itse voi tehdä helpottaakseen oireita. Olennaista on rohkaistua liikkumaan ja käyttämään selkää kivuista huolimatta.

Oletko sinä käynyt Selkäkanavalla tai jumpannut Jumppakissan tahtiin? Selkäkanavan täyttäessä viisi vuotta on hyvä hetki pysähtyä kuulostelemaan, mitä tulevaisuuden Selkäkanava voisi sisältää.

Anna meille palautetta – Selkäkanava on sinua varten.

Kirsi Töyrylä-Aapio kirsi.toyryla@selkaliitto.fi

Tauot ovat helppo keino ehkäistä selkäkipuja Näyttelijä ja käsikirjoittaja Minna Koskela on oivaltanut, että selän hyvinvoinnin eteen on tehtävä töitä. Lyhyet tauot ja tuolilta ylösnousut ovat helppo tapa ehkäistä selkäkipuja. Pienilläkin teoilla on suuria vaikutuksia.

Teksti: Pia Bilund • Kuva: Jauri Varvikko SELKÄKIVUT ISKIVÄT Minna Koskelaan vasta aikuisiällä. Kipuja on joskus aiheuttanut noidannuolityyppinen vaiva, erityisesti silloin kun hän on nostanut jotakin.

Toisinaan taas jumittaa niska, kun hän keskittyy kirjoituspuuhiin.

Minna tulee toimeen selkä- ja niskavaivojensa kanssa, mutta niiden kanssa täytyy tehdä töitä. Selkää pitää hoitaa, ettei vaivoja tulisi – ja ennaltaehkäisy onkin toiminut hyvin parin vuoden ajan.

– Pitää huolehtia siitä, ettei tule pitkiä, yhtämittaisia istumisia. Välillä täytyy nousta ylös. Toisinaan kyllä saatan istua kolmekin tuntia, eikä selkä kipeydy. Mutta jos haluaa olla oireeton, selästä kannattaa pitää huolta.

Minna sanoo, että kaikkea voi selkävaivoista huolimatta tehdä. Pitää vain katsoa, miten asioita tekee.

”

on tutkitustikin hyvä keino ylläpitää selän terveyttä. Lisäksi se virkistää mieltä ja rentouttaa.

Pilateksen ja kävelyn ohella Minnan liikunta-aktiviteetteihin kuuluu toisinaan vesijuoksu. Pilatesharjoituksia hän tekee nykyään omatoimisesti. Minna kävi muutaman vuoden ajan ohjatussa pilatesryhmässä, kunnes mieleinen ohjaaja jäi pois.

– Selkäpilatesryhmä oli tarkoitettu selkäleikatuille, mutta menin sinne alun perin muista syistä kuin selän takia. Sitten huomasin, että selkäpilates on nimensä mukaisesti selälle hyvä. Siellä opin keskivartalon kannatusta.

Minnan mielestä kävely ja ylipäätään kaikki liikunta on hyväksi. – Mitä enemmän jaksaa kävellä, sen parempi.

Ulkoilua tulee myös koiran kanssa.

Mutta sitä ei Minnan mukaan voi oikein lenkkeilyksi sanoa, sillä koira jää välillä paikoilleen tuijottelemaan, eikä matka oikein etene.

Käynnit manuaalisen terapian ammattilaisten luona Minna kertoo aloittaneensa vasta pari vuotta sitten.

– Tässä ihan viime vuosina olen alkanut käydä hoidoissa. Käyn noin kerran kuussa faskiamanipulaatiossa ja tarvittaessa pari kertaa vuodessa osteopaatilla. Joskus olen käynyt ihan perushierojalla. Mutta nyt repertuaariin ovat vakiintuneet faskiaja osteopatiakäsittelyt, niillä saan kropan rentoutumaan.

Minna tykkää käydä koulutetun ammattilaisen hoidettavana siksi, että siitä on myös henkistä hyötyä. Ammattilaisen kanssa pääsee juttelemaan kokonaisvaltaisesti kropasta, esimerkiksi kehonhallinnasta ja siitä, miten jalkojen asento vaikuttaa selkään. Lisäksi Minna on saanut hyviä vinkkejä arkeen.

Kaikkea voi selkävaivoista huolimatta tehdä. Pitää vain katsoa, miten asioita tekee.”

Hän kertoo olevansa aika oireeton, eikä saa esimerkiksi päänsärkyjä, joten voi mennä pitkään ennen kuin hän huomaa jumit.

– Sitten yhtäkkiä tuntuu jossain ja paikat ovat jumissa jo aika pahasti. Hyvä, jos pääsen kävelemään.

Itsehoitoa täydentää ammattilainen Selkänsä hoidossa Minna luottaa itsehoitoon sekä ammattilaisten apuun. Naisen itsehoitopakissa on avainasemassa liikunta. Monipuolinen ja säännöllinen liikunta 6

Hyvä Selkä 2/2019

– Ammattilaiset pitävät mut kunnossa, että pääsen kävelemään ja liikkumaan. Ne täydentävät itsehoitoa. Tämä on mulle tosi hyvä kombo.

Palvelujen käyttö luonnollisesti maksaa.

Sen Minnakin tiedostaa, eikä kaikilla ole varaa valita, mihin rahansa laittaa. Mutta jos siihen on mahdollisuus, hän kehottaa satsaamaan hoitoihin ja kysymään tukea esimerkiksi kunnalta tai työpaikalta. Se on kannattava panostus työhyvinvointiin ja hyvinvointiin muutenkin.

Nosta kädet ylös Lyhyetkin tauot ovat hyvä konsti ennaltaehkäistä selkäkipuja.

– Osteopaatti on esimerkiksi neuvonut, että nosta välillä kädet ylös. Ei haittaa, jos ei pääse roikkumaan, nosta vaan kädet ylös muutaman kerran päivässä. Se on hirveän hyvä neuvo. Käsiä voi kohottaa eri tavoin: hartiat korvissa, hartiat alhaalla ja vaikka kylkiä venyttäen, niin saa tilaa nikamien väliin. Kipeää jumikohtaa voi myös hieroa, Minna näyttää ja nousee ylös tuolilta haastattelun lomassa.

Nouse siis rohkeasti ylös tuolista vaikka kesken palaverin.

– Jos ei ihan jaloittelun vuoksi kehtaa nousta, niin tarvittaessa voi keksiä jonkin tekosyyn, jonka varjolla voi mennä hakemaan jotain muka unohtamaansa, Minna vinkkaa.

Pienet teot selän hyväksi ovat nopeita toteuttaa, ja selkä kiittää.

– Ei tarvitse olla tuntia aikaa tehdä jotain, 30 sekuntia riittää. Kun olet istunut 45 minuuttia, nouse seisomaan ja nosta kädet ylös. Sitten voit taas istua toiset 45 minuuttia. Eli hyvin pieniä juttuja itsehoito arjessa vaatii. Ja heti tulee ihan eri tunne selkään, kun nousee hetkeksi ylös.

Helpot ja nopeat ohjeet on myös helppo ottaa tavaksi.

MINNA KOSKELA, 51

• Näyttelijä ja käsikirjoittaja • Valmistunut Teatterikorkeakoulusta vuonna 1992.

• Tunnetaan erityisesti tv-sarjasta Kumman kaa, jonka myös käsikirjoitti yhdessä Heli Sutelan kanssa.

• Esiintynyt myös muissa tv-sarjoissa ja elokuvissa, kuten Iltalypsy, Raid, Taivaan tulet, sekä Nousukausi, Pikkusisar, Tuhlaajapoika ja Viikossa aikuiseksi.

• Kirjoittanut näytelmiä, esimerkiksi Melkein kuin Emmerdalessä ja Exän uus ja vanha, jotka hän myös ohjasi.

– Jos ajattelee muutosta suurena ”nyt muutan koko elämän ja kaikki selkätavat”, sitä ei ehkä tule tehtyä. Se kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Kun lähtee liikkeelle pienestä, esimerkiksi käsien ylös nostamisesta ja huomaa sen tuoman hyvän vaikutuksen, voi haluta tehdä jotain muutakin ja kokeilla toista liikettä. Varaa siis 30 sekuntia selällesi silloin tällöin, niin siitä tulee tapa. Pienilläkin teoilla saa yllättävän paljon aikaan.

Niskajumeja ja näyttämöjumppaa Hauskoista rooleista tunnettu näyttelijä on kunnostautunut myös käsikirjoittajana ja ohjaajana. Ammatti on Minnan mukaan sellainen, että siinä syntyy jumeja. Yksipuoliset työasennot jumittavat niskaa varsinkin käsikirjoittajan työssä. Jonkin verran tulee myös autossa istumista, mikä ei tee hyvää Minnan selälle.

– Ongelma selälle on kirjoittaminen. Kun uppoudun kirjoittamaan, havahdun joskus vasta sitten kun jalat on ihan kylmät.

Pitäisi laittaa hälytys soimaan tauon merkiksi: nyt ylös! Onneksi olen vähitellen tajunnut tauon merkityksen.

Istumista vähentääkseen Minna kirjoittaa osittain seisten.

Hän on rakentanut pahvilaatikoista viritelmän, jonka päällä pitää läppäriä.

Minna näyttelee parhaillaan Helsingin kaupunginteatterin Comeback – räpätessä roiskuu -farssissa ja on innoissaan esityspäivinä.

– Jee, näytöspäivä! Paitsi, että juttua on kiva esittää, niin taas saa myös jumppaa. Esitys pitää kropan kunnossa ja tekee hyvää.

Minna on laskenut, että farssissa kertyy noin 2000 askelta per esitys, ja näytöksiä voi olla kaksi päivässä.

– Nyt ei tosin tarvitse ottaa enää ihan niin paljon askelia kuin ensimmäisissä esityksissä. Muistan paremmin, mihin suuntaan lavalla pitää liikkua. Nyt tulee ehkä 50 askelta vähemmän, Minna naurahtaa.

Kehon lisäksi näytteleminen pitää aivotkin kunnossa, kun pitää miettiä vuorosanoja ja sitä, mitä tavaroita viedä kenelle ja keneltä saa seuraavan tavaran.

Työn alla on parhaillaan myös käsikirjoituksia tv-sarjaan, jonka kirjoitustiimiin Minna on päässyt mukaan. Sarja nähdään televisiossa noin vuoden päästä. Lisäksi Minna ohjaa näytelmiä. Hänen kirjoittamansa ja ohjaamansa parisuhdekomedia Exän uus ja vanha pyöri keväällä Rauman kaupunginteatterissa. Ensi syksylle ei ole näköpiirissä ohjauksia, vaan Minna valmistautuu esittämään yhden naisen showta, Luolanaista, Aleksanterin teatterissa.

Freelancerina olossa on Minnan mukaan omat hyvät ja huonot puolensa.

– Leipä ei ole niin varmaa ja työt saattaa tietää vain viikoksi eteenpäin, hyvässä tapauksessa vuodeksi. Plussaa on kuitenkin oma vapaus.

Tyhjät päivät kalenterissa Työnsä ekstroverttisen luonteen takia Minna arvostaa ja tarvitsee omaa rauhaa, jolloin hänen introverttinen puolensa saa aikaa toipua.

– Päivät eivät voi olla jatkuvasti haastatteluja tai tapaamisia, silloin musta tulee ihmisvihamielinen ja kropassa alkaa ahdistaa. Kun tapaamisten osuus ei nouse liian suureksi, jaksan olla niissä mielelläni. Iän myötä olen huomannut, että introverttiys kasvaa ja tarve omalle ajalle ja ajatuksille on suurempi.

Minna varaa kalenteriin tyhjiä päiviä, jolloin hän voi tehdä sitä, mitä mieli tekee ja olla hetkessä läsnä. Välillä se voi olla vaikea toteuttaa, sillä Minnalla on laaja ystäväpiiri, eikä halua menettää ystäviään ja yhteyttä ystäviin.

– Mutta onneksi ystäväni ovat ymmärtäneet asian ja todenneet, että idea on hyvä myös itse kokeiltavaksi.

Hyvä Selkä 2/2019

7

SE ON UNIIKKI. AINUTLAATUINEN.

RAKASTA SELKÄÄSI. SE KANNATTAA. SINUA. #rakastaselkääsi

Ajankohtaista Järjestöpäivä Helsingissä

Selkäpatsas Maire Kolimaalle SELKÄLIITON JÄRJESTÖPÄIVÄ pidettiin lauantaina 6. huhtikuuta Helsingissä.

Paikalla oli yli 40 osallistujaa eri puolilta Suomea.

Järjestöpäivässä käytiin läpi ajankohtaisia asioita ja luotiin katsaus selkäyhdistysten viime vuoden toimintaan, lisäksi selkäyhdistykset jakoivat omia hyviä käytäntöjään esimerkiksi eri avustusten hyödyntämiseen. Päivän päätteeksi pidettiin liiton kevätkokous.

Ajankohtaiset kuulumiset sote-uudistuksen tilanteesta järjestöpäivään toi Selkäliiton asiantuntijaryhmän jäsen, sosi-

aali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa. Virkamiesten työ sote-palvelujen sisältöjen kehittämiseksi jatkuu.

Maire Kolimaalle luovutettiin Selkäpatsas ansiokkaasta asiantuntijuudesta Selkäliiton hyväksi. Kolimaa totesi, että on arvokasta saada järjestöjen kautta tietoa ja kokemusta mukaan lainsäädännön kehittämiseen. Lakien tarkoitus on parantaa palveluja ja niiden saatavuutta.

Mitä enemmän ministeriössä on kosketuspintaa eri tahoille, sitä paremmin on tietoakin.

- Kiitos tosi paljon. Toivon, että Selkäliitto jatkaa hyvää työtään ja yhteistyömme jatkuu, Kolimaa sanoi kiitospuheessaan.

Lämpimät kiitokset kaikille järjestöpäivässä mukana olleille!

Selkäkanava.fi-palvelu lanseerattiin 12.5.2014 Kampin kauppakeskuksessa Helsingissä. Tapahtumassa oli tarjolla jumppatuokioita, asiantuntijahaastatteluja ja selkäneuvontaa.

Selkäkanava täyttää viisi vuotta

SELKÄKANAVA.FI on selän hyvinvoinnin verkkopalvelu, kannustaa selän itsehoitoon ja selkävaivojen ennaltaehkäisyyn. Sivustolle on koottu tietoa selkä- ja niskakivusta ja niiden itsehoidosta sekä fysioterapeuttien laatimia liikuntaohjeita.

Selkäkanavan kävijäkyselyn mukaan jopa 98 prosenttia vastaajista koki sivuston tarjoaman tiedon hyödylliseksi, ja 75 prosenttia vastaajista on suositellut sivustoa muille.

Valtaosa vastaajista (89 %) kertoi vierailleensa sivustolla useammin kuin viisi kertaa. Suosituimmat aiheet, joista kävijät kertoivat hakevansa kanavalta tietoa, olivat jumppaohjeet ja rentoutumisharjoitteet, selän itsehoito ja selkäkipu.

Verkkokyselyyn vastasi 258 Selkäkanavan käyttäjää.

PS. Osallistu synttäriarvontaan Selkäkanavan Facebook-sivulla toukokuussa.

Suositun verkkopalvelumme Selkäkanavan avaamisesta tulee toukokuussa kuluneeksi viisi vuotta.

Tuoreen kävijäkyselyn mukaan sivuston tieto koetaan hyödylliseksi ja sitä suositellaan aktiivisesti.

Hyvä Selkä 1/2019

9

Asiantuntija-artikkeli

Idiopaattinen skolioosi – siis mikä?

Idiopaattinen skolioosi eli tuntemattomasta syystä syntyvä kieroselkäisyys on tavallisin epämuotoisuutta aiheuttava selän sairaus. Selkä muuttuu takaapäin katsottuna epäsymmetriseksi ja siihen ilmestyy sivusuuntainen käyryys, joka on skolioosin tunnusomaisin merkki.

tillä. Perinnöllisyystutkimuksesta odotetaankin tätä nykyä lähinnä ymmärrystä siihen, mitkä tekijät vaikuttavat skolioosin syntyyn.

Skolioosi ei synny siksi, että lapsi aina kantaisi laukkua toisella olkapäällä, vaan kyse on paljon monimutkaisemmasta monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Käytännön kannalta olisi myös tärkeää ymmärtää paremmin niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat selän asentovirheen etenemiseen. Miksi joillakin potilailla selän käyryys lisääntyy nopeasti, kun taas toisilla käyryys pysyy kiltisti kurissa eikä aiheuta ongelmia?

Geenitutkimuksesta odotetaan vastausta tähänkin.

selän ryhtiä sivusuunnassa ja rintaranka menettää usein normaalia taakse suuntautuvaa pyöreyttään. Nikamat myös kiertyvät toistensa suhteen selän pituusakselin ympäri. Suomenkielinen termi kieroselkäisyys kuvastaa hyvin selän asentovirheen kolmiulotteisuutta, johon usein liittyy myös kylkiluiden ja luisen rintakehän epämuotoisuus.

Skolioosin toteaminen perustuu kouluterveydenhuollossa tehtävään ryhdin seulontaan. Tyttöjen ja poikien kasvun ja kehityksen erilaisuuden vuoksi suositellaan, että tytöt tarkastettaisiin 10–11 vuoden iässä ja pojat 11–12-vuotiaina. Sairastuneista noin 80 prosenttia on tyttöjä, joten heidän tarkastuksensa on erityisen tärkeää. Kouluterveydenhuollossa selän asentovirhe mi-

Skolioosi on yleisempää tytöillä SKOLIOOSI eli selän käyryys muuttaa

”

Kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri ovat seulonnan ammattilaisia ja heidän puoleensa kannattaa kääntyä, jos epäilee lapsella skolioosia.”

Idiopaattinen skolioosi todetaan useimmiten muuten terveillä lapsilla murrosiässä tai sen kynnyksellä. Monella sairautta on aiemmin esiintynyt suvussa ja skolioosin yhteys perimään on ollut tiedossa jo kauan.

Skolioosin perinnöllisyyteen liittyvä tutkimus on vilkasta ja tiedossa on useita geenivirheitä, jotka voivat sairauteen liittyä.

Periytymisen ymmärrys on kuitenkin vielä puutteellista ja ollaan kaukana siitä, että alttiutta sairauteen voitaisiin testata yksinkertaisella ja luotettavalla geenites10

Hyvä Selkä 2/2019

tataan tarkoitukseen kehitetyllä vesivaa’alla ja paikallisten käytäntöjen mukaan sovitun raja-arvon ylittävät lapset lähetetään lastenortopedin jatkoarvioon. Ortopedi mittaa röntgenkuvasta selän asentovirheen suuruuden asteina ja arvioi tilanteen pahenemisen riskin ja vaadittavan hoidon.

Skolioosi voi pahentua pituuskasvun aikana. Käytännössä riski on sitä suurempi, mitä nuorempi lapsi on ja mitä enemmän hänellä on selän kasvua vielä odotettavissa. Tästä syystä 20 asteen asentovirhe

11-vuotiaalla lapsella on huomattavasti vakavampi asia kuin 16-vuotiaalla, jonka pituuskasvu on jo loppunut ja riski skolioosin pahenemiseen on siten vähäinen.

Muutoksiin nuoren lapsen selässä täytyy suhtautua vakavasti, koska pienikin käyryys voi pahentua nopeasti – jopa alle puolessa vuodessa – kiivaimman pituuskasvun aikaan. Kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri ovat seulonnan ammattilaisia ja heidän puoleensa kannattaa kääntyä, jos epäilee lapsella skolioosia. Hoitosuunnitelman teko vaatii erityistä asiantuntemusta, ja se onnistuu vain lasten selkäsairauksia hoitavalta ortopedilta.

Kaiken skolioosin hoidon tavoitteena on hillitä selän käyryyden kasvua koko lapsen jäljellä olevan kasvukauden ajan. Pitkäaikaistutkimuksista tiedetään, että maksimissaan 40 asteen skolioosi ei yleensä enää suurene kasvukauden loputtua eikä siihen liity merkittäviä kipu- tai toimintakyvyn ongelmia myöhemmällä aikuisiällä. Tästä syystä hoidon tavoite onkin pysäyttää skolioosin eteneminen tuohon 40 asteeseen.

Yleisesti hyväksyttyjä hoitomenetelmiä ovat pelkkä seuranta (lievä käyryys ja pieni pahenemariski), korsettihoito ja selän luudutusleikkaus. Selän liikeharjoituksia käytetään yleensä näiden kaikkien hoitojen tukena ja lievien skolioosien kohdalla ne voivat yksinäänkin riittää hoidoksi.

Passiivisilla fysikaalisilla hoidoilla (kuten sähkö-, kylmä- ja lämpöhoito) ei ole skolioosin hoidossa vaikuttavuutta, kuten ei myöskään vitamiineilla tai lisäravinteilla.

Korsettihoito on vaikuttava hoitomuoto Perinteinen fysioterapia, jossa harjoitellaan lihasvoimaa ja liikkuvuutta terapeutin valitsemalla tavalla, ei estä skolioosin pahenemista, ja sitä onkin pidettävä lähinnä toimintakykyä tukevana hoitona. Periaatteessa tehokkaampi tapa on skolioosipotilaiden kohdennettu harjoittelu, jossa harjoittelulla pyritään aktiivisesti oikaisemaan selän virheasentoa kaikissa kolmiulotteisuuden tasoissa (Physiotherapeutic Scoliosis Specific Exercise, PSSE). Tämä ajattelu on saanut paljon kannatusta Manner-Euroopassa, jossa useissa maissa on sa-

Asiantuntija-artikkeli Skolioosi aiheuttaa rintarangan käyryyden oikealle, huomaa myös lapaluiden eriparisuus ja vartalon epäsymmetria.

Kuva: Heikki Österman

maa periaatetta toteuttavia eri koulukuntia.

Kohdennetulla harjoittelulla selkään voidaan vaikuttaa tehokkaammin, mutta tutkimusnäyttö tämänkin harjoittelun tueksi on niukkaa. PSSE-harjoituksilla voidaan ehkä hidastaa skolioosin pahenemista ja viivyttää korsettihoidon aloitusta, mutta korsettihoitoa menetelmä ei nykykäsityksen mukaan kuitenkaan korvaa. PSSE-tekniikoista voi kuitenkin olla hyötyä sikäli, että niiden hyödyntäminen ennen korsettihoitoa ja mahdollisuuksien mukaan sen aikana näyttää parantavan hoitoon sitoutumista, mikä tehostaa korsettihoidon vaikutusta.

Korsettihoito on vaikuttavaksi osoitettu skolioosin hoitomuoto. Tutkimusnäyttö on tukenut korsettihoitoa jo aiemmin, mutta vuonna 2013 julkaistun amerikkalaisen laajan tutkimuksen tulokset olivat niin selkeät, että korsettihoidon suosio on selvästi taas lisääntynyt. Hoitoon ryhdytään yksilöllisen harkinnan mukaan, mutta varsin yleisenä raja-arvona korsettihoidolle pidetään 25 asteen käyryyttä. Oikein tehty korsetti pakottaa selän oikeaan asentoonsa ja hyvä asento säilyy, jos korsettia jaksaa käyttää koko kasvukauden ajan. Korsettihoito voidaan katsoa onnistuneeksi, jos sillä estetään käyryyden paheneminen.

Korsettihoidon teho riippuu ennen kaikkea siitä, miten tunnollisesti korsettia jaksaa käyttää. Suurta osaa korseteista täytyisi käyttää 18–23 tuntia vuorokaudessa, mikä on melkoinen vaatimus murrosikäiselle potilaalle ja hänen perheelleen.

Korsetin pitoaika on kuitenkin suorassa suhteessa hoidon onnistumiseen ja tavallisin syy epäonnistumiseen onkin huono hoitomyöntyvyys ja vähäiseksi jäänyt korsetin käyttö. Hoitomyöntyvyyden parantamiseksi koko korsettihoitoketjun täytyy toimia mahdollisimman hyvin. Korsetin käytöstä annetun ohjeistuksen, fyysisen harjoittelun opastuksen ja korsetin sovituksen ja trimmauksen tulisi olla selkeää ja johdonmukaista. Muilta potilailta saatava vertaistuki on arvokasta. Osa potilaista voi käyttää helpompaa makuulla pidettävää yökorsettia, jonka huono puoli on sen soveltuvuus vain selkärangan alaosan skolioosin hoitoon.

västi täysin jäykkä ja liikkumaton. Leikkaukseen joudutaan usein korsettihoidon epäonnistuessa, jos käyryys on jo kasvanut 45–50 asteen suuruiseksi. Näin iso käyryys jatkaa usein kasvuaan aikuisiällä ja siksi se on katsottu yleisesti hyväksyttäväksi leikkauksen aiheeksi.

Leikkauksessa tärkeintä on saada selän asentovirhe hallintaan ja tehdä se siten, että selästä ja vartalosta tulisi sopusuhtainen ja symmetrinen. Kliininen käytäntö on osoittanut, että kosmeettisesti tyydyttävin tulos saavutetaan, jos ei pyritä skolioosin täydelliseen suoristukseen. Nykyisillä tekniikoilla selän pystyisi usein suoristamaan täysin, mutta tietoinen alikorjaus on yleensä potilasta tyydyttävämpi ratkaisu. Isoon skolioottiseen käyryyteen liittyy usein rintakehän epämuotoisuutta ja leikkauksella ei aina saada niin hyvää kosmeettista tulosta kuin toivotaan. Useimmilla potilailla saadaan kuitenkin hyvä korjaus lähtötilanteeseen nähden.

Ortopedisessa kirurgiassa tekninen kehitys on nopeaa ja uusia leikkausmenetelmiä kehitetään jatkuvasti. Skolioosileikkauksissa pyritään nyt löytämään menetelmä, jolla selän asentovirhe saataisiin korjattua menettämättä selän liikkuvuutta. Tämänsuuntainen kehitystyö on tärkeää, mutta uusien kirurgisten menetelmien toimivuus nähdään aina vasta ajan kanssa. Tänään mullistavana esitetty menetelmä voi muutaman vuoden seurannassa osoittautua epätyydyttäväksi. Uusiin menetelmiin onkin suhtauduttava varovaisuudella.

Heikki Österman ortopedi, osastonlääkäri Orton

Leikkaus on hoitokeinona harvinainen Äärimmäisenä hoitokeinona skolioosiin on leikkaus, jossa selän käyryys oikaistaan ja luudutetaan oikaistuun asentoon.

Leikatusta selän osasta tulee siten pysyHyvä Selkä 2/2019

11

Asiantuntija-artikkeli

Miten voin itse hoitaa niskaani? tutkia luotettavasti tällä menetelmällä, Aikuisväestöstä noin 48 mutta kaikkia ei hoideta menetelmällä. prosentilla on niskakipua Menetelmä luonnehditaan turvallisekelämänsä aikana. Suurin si esi-manipulatiiviseksi terapiamenetelmäksi. Kivusta paranemisen ennuste on osa heistä kokee lievää tai hyvä henkilöillä, jotka tekevät kliiniseen kohtalaista haittaa, mikä tutkimukseen perustuvia oikeansuuntaivoi hankaloittaa päivittäistä sia liikeharjoituksia. toimintaa jopa enemmän Kuka voi tehdä kuin selkäkipu. ArtikkeMDT-harjoituksia? lissa annetaan ohjeita Yleisin syy niskakipuun on pitkäkestoinen niskakivun itsehoitoon huono asento, joka tuottaa niin kutsutun mekaanisen diagnostisoin- ”mekaanisen kivun”. Mekaanista kipua syntyy, kun kahden luun välinen nivel on ti- ja terapiamenetelmän sellaisessa asennossa, että sitä ympäröimukaisesti. vät pehmytkudokset ja nivelsiteet joutu-

ihmettelee, miksi niska kipeytyy ja oireet säteilevät sormiin, niin kyseessä saattaa olla edellä mainittu ilmiö. Tämäntyyppisille vaivoille, joissa pää on pitkäkestoisesti eteen työntynyt, ja mikä tuottaa kipua niskan alaosaan, molempiin hartioihin tai saattaa tuntua kyynärpään alapuolelle ranteeseen jopa käteen asti pistelynä tai tunnottomuutena, nämä ohjeet voivat olla avuksi.

Niskakipuun saattaa olla muitakin hyvin harvinaisia syitä, jotka ovat vasta-aiheita MDT-menetelmälle. Esimerkiksi niin sanottuihin ”punaiset liput” -tapauksiin, tapaturman jälkeisiin selkäydinvaurioihin, murtumiin, pahanlaatuisiin kasvannaisiin ja selkärangan tulehduksiin, ei näitä harjoitusohjeita ole tarkoitettu.

MEKAANINEN diagnostisointi- ja terapiamenetelmä (MDT) on tuki- ja liikuntaelinvaivojen erotusdiagnostisointi-, luokittelu- ja terapiamenetelmä, jonka kehitti uusiseelantilainen fysioterapeutti Robin A. McKenzie jo 1950-luvulla. Koska lääkäreiden lausumat diagnoosiluokat eivät aina kerro, minkälaisesta vaivasta on kyse ja mihin suuntaan niskaa tulisi liikuttaa vaivan helpottamiseksi, fysioterapeutti McKenzie luokitteli vaivat oireyhtymien mukaan. Luokittelu perustuu huolelliseen tautihistorian kartoitukseen ja vakioituun fyysiseen tutkimusmenetelmään, jolla kuormitetaan kudoksia toistuvien liikkeiden ja pitkäkestoisten asentojen avulla.

Menetelmää käytetään niin rangan kuin raajanivelten kiputilojen tutkimiseen, erotusdiagnostisointiin, luokitteluun sekä terapiaan. Kaikki potilaat voidaan

Istuen tehtävät harjoitukset

vat venymään äärimmilleen. Tätä kipua

”

Yleisin kuormittavista asennoista on huono istuma-asento, jolloin alaselkä on usein pyöreänä ja pää on eteen työntyneenä.”

voi syntyä mihin tahansa kehon niveliin, myös selkärangan niveliin. Samalla kun nivelten ulkopuoliset rakenteet venyvät, nivelten sisällä tapahtuu nivelnesteiden ja rangan alueella myös välilevyn sisäisen nesteen työntymistä kuormitussuuntaa vastakkaiseen suuntaan, mikä saattaa aiheuttaa nivelliikkeen estymisen, tuottaen jäykkyyttä ja jopa kipua.

Esimerkiksi jos lukee sängyssä selällään niskan alla useita tyynyjä tai katselee televisiota pää tuettuna sohvan käsinojalla ja

Sentralisaatio-ilmiöllä tarkoitetaan raajaan säteilevän

kivun vähenemistä tai/ja poistumista raajan ääreisosista.

Kivun tuntemus siirtyy eli kipu sentralisoituu raajan yläosiin, lavan alueelle, tai/ja asymmetrisesti tai keskelle alakaularankaa tietyn suuntaisten liikkeiden ja asentojen seurauksena.

Sentralisaation tapahtuessa kaularangan liikelaajuus lisääntyy, mahdolliset lihasheikkoudet ja tuntopuutosoireet vähenevät ja/tai normalisoituvat ja henkilön toimintakyky paranee, esimerkiksi puristusvoima paranee.

12

Hyvä Selkä 2/2019

Yleisin kuormittavista asennoista on huono istuma-asento, jolloin alaselkä on usein pyöreänä ja pää on eteen työntyneenä, kuten pitkäkestoisesti sanomalehteä lukiessa, tietokoneella työskennellessä, käsitöitä tehdessä, marjoja peratessa tai kännykkää näppäillessä. Monet ihmiset kertovatkin, että ”huushollikumara” tuottaa eniten kipua.

Periferioitumisilmiöllä tarkoitetaan sentralisaatiolle vastakkaista ilmiötä. Siinä rangasta johtuvat oireet siirtyvät asteittain rangan läheisyydestä raajan ääriosiin. Se saattaa tapahtua toistettujen liikkeiden ja/tai pitkäkestoisten asentojen aikana ja muutos kipualueella on pysyvä. Ilmiöön saattaa liittyä myös neurologisten oireiden, kuten refleksien heikkenemistä, lihasvoiman heikentymistä ja tuntopuutoksia.

Asiantuntija-artikkeli ON HYVÄ MUISTAA VÄLTTÄÄ • Pitkäkestoisia eteentaivutusasentoja, kuten makuulla selällään lukemista tai tv:n katselua monta tyynyä pään alla.

• Pitkäkestoista työskentelyä tietokoneen ääressä tai käsitöitä tehdessä pään alaspäin roikottamista.

• Nukkumista vatsallaan pää kiertyneenä ääriasentoon.

• Jos kuitenkin teet niin, vaihda asentoa usein, keskeytä työskentelysi ja tee vastaliikkeitä säännöllisin välein.

Harjoitus 1.

Niskan harjoitukset on hyvä tehdä ryhdikkäästi istuen. Harjoitusten tarkoituksena on oikeansuuntaisilla liikkeillä vähentää tai poistaa kipua, mahdollisesti jopa palauttaa rangan normaali liikkuvuus.

Kun tavoitteena on kivun poisto, liikkeitä tehdään kipuun asti tai harjoitus saa jopa tuottaa kipua, mutta kivun tulee hävitä 15 minuutin aikana. Jos tavoitteena on poistaa jäykkyys, liikkeissä saatetaan tarvita lisävoimaa eli liikettä voi avustaa pidemmälle liikeradan loppuun asti omilla käsillä. Kun aloitat nämä harjoitteet, lopeta joksikin aikaa muut niskaharjoitteet tutkiaksesi näiden ohjeiden vaikuttavuus.

Kipuun vaikutettaessa tarkkaile kolmea asiaa: 1) oireet ja kipu voivat hävitä, 2) kivun voimakkuus saattaa vähentyä tai lisääntyä ja 3) kivun paikka saattaa siirtyä toiseen kohtaan kuin missä se normaalisti tuntuu – kipu voi siis sentralisoitua muutamien liikkeiden tekemisen jälkeen tai pitkäketoisen asennon vaikutuksesta (= oikea liikesuunta), tai periferioitua olkapäähän tai yläraajaan pitkäkestoisen huonon asennon ja/tai väärän liikesuunnan harjoitusten vaikutuksesta.

Kun haluat varmistaa, teetkö harjoi-

tukset oikein, tarkkaile huolella kipualueen muutoksia. Jotkut liikkeet tai pitkäkestoiset asennot saattavat saada aikaan oireiden lisääntymistä tai vähenemistä, sentralisoitumista tai periferioitumista, kivun provosoitumista tai häviämistä. Kipu saattaa aluksi tuntua esimerkiksi lavan seudulla lievänä, mutta saattaa siirtyä niskaan voimakkaampana tuntemuksena, mikä onkin hyvä merkki niin kutsutusta sentralisaatio-ilmiöstä.

Sinikka Kilpikoski TtT, fysioterapian opettaja, tutkija, Omi-terapeutti, Cert. & Dip. MDT, MDT:n kouluttaja, Kansainvälisen McKenzie Instituutin opettajakunnan jäsen, Selkäliiton hallituksen ja asiantuntijaryhmän jäsen Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Pään liu’utusliike

1. Istu ryhdikkäästi istuma-asennossa suoraselkäisellä tuolilla, katso suoraan eteenpäin.

2. Kysy itseltäsi, onko minulla kipua/oireita juuri tällä hetkellä. Jos on, niin missä?

3. Liu’uta päätä hitaasti taaksepäin niin pitkälle kuin mahdollista. Pidä katse suoraan eteen, ikään kuin liu’uttaisit ”levyä DVD-laitteeseen”.

Toista liikettä 5-10 kertaa viemällä päätä joka kerralla pidemmälle liikeradan loppuun asti.

Voit laittaa molemmat kädet leuan päälle työntääksesi liikkeen mahdollisimman pitkälle taakse.

4. Kysy itseltäsi, muuttuiko kipuni/tuntemukseni? Jos kipu helpottui ja poistui tai jos kipu voimistui lähempänä rankaa, voit turvallisesti jatkaa harjoituksen tekoa tähän suuntaan (sentralisaatio). Suositus on, että toistat harjoitusta vähintään kahden tunnin välein 5-10 toistoa. Voit tehdä liikkeitä useampiakin tuntemuksesi mukaisesti. Muista ylläpitää pään hyvä asento harjoitusvaikutuksen säilyttämiseksi.

Spinal Publications NZ Ltd

➥

Hyvä Selkä 2/2019

13

Harjoitus 2.

Pään liu’utus ja alaniskan taaksetaivutus

Jos hoitosuuntasi tuntui olevan oikea, mutta oire ei poistunut täysin, voit jatkaa alaniskan taaksetaivutusharjoitusta istuen. Toista aluksi harjoitusta 1, pidä pää taakse liu’utus- asennossa. Nosta leuka ylös ja taivuta päätä taakse kuten katsoessasi ylös taivaalle. Kun pää on taaksetaivutuksessa, kierrä päätä lempeästi pienin (2 cm) liikkein puolelta toiselle ja yritä samalla viedä päätä vähän pidemmälle taaksetaivutukseen. Kun olet tehnyt harjoitusta muutaman sekunnin ajan, palauta pää takaisin lähtöasentoon. Jos kaularangan lihaksesi ovat heikot, voit avustaa pään nostamista käsillä. Harjoitus vahvistaa kaularangan lihaksia. Jos työskentelet pitkäkestoisesti tietokoneella tai neulot ja niskasi alkaa väsyä tai kipeytyä, tee harjoituksia 1 ja 2 muutamia kertoja estääksesi kivun pahenemisen.

Huomio! Harjoitusta 2 ei suositella henkilöille, joilla on voimakasta huimausta tai pahoinvointia pään taaksetaivutuksessa tai jos kipu provosoituu voimakkaasti yläraajaan. Joskus kuulee sanottavan, ettei päätä saa taivuttaa taakse. Mutta kun kokeilet ja jos harjoitus auttaa, mikset tekisi helpottavaa harjoitusta?

Harjoitus 3.

Sivutaivutus

Istu ryhdikkäästi, tee aluksi pään liu’utusliike mahdollisimman taakse ja kallista päätäsi sille puolelle, jossa kipu tuntuu. Vie korva kohti olkapäätä ilman, että kierrät päätä. Pidä katse suoraan eteen. On tärkeää, että pää on liu’utettu pitkälle taakse samalla kun teet sivutaivutusliikkeitä. Voit tehostaa liikettä painamalla päätä kipeän puolen kädellä rauhallisesti mutta napakasti pidemmälle kivun suuntaan.

Pidä asentoa jonkin aikaa ja palauta keskiasentoon. Tee 5-10 toistoa vähintään kahden tunnin välein. Tätä harjoitusta käytetään erityisesti vain niskan toisella puolella tuntuvan kivun ja oireiden hoitoon, jos yllämainitut harjoitukset eivät ole lieventäneet oireita.

Harjoitus 4.

Pään kiertoharjoitus

Istu ryhdikkäästi. Tee aluksi pään liu’utusliike mahdollisimman taakse ja kierrä päätäsi sille puolelle, jossa kipu tuntuu. On tärkeää, että pää on liu’utettu pitkälle taakse samalla kun kierrät päätäsi niin pitkälle kuin mahdollista. Voit tehostaa liikettä kiertämällä päätä käsien avulla rauhallisesti mutta napakasti pidemmälle kivun suuntaan. Pidä asentoa jonkin aikaa ja palauta takaisin alkuasentoon.

Tee 5-10 toistoa vähintään kahden tunnin välein, jopa useamminkin. Tätäkin harjoitusta voidaan käyttää erityisesti vain niskan toisella puolella tuntuvan kivun ja oireiden hoitoon, jos yllämainitut harjoitukset eivät ole lieventäneet oireita.

Kun olet tehnyt 10 tai useampia pään sivutaivutus- tai/ja kieroharjoitteita, tee uudelleen pään liu’utus taakse -harjoitus muutaman kerran. Kysy itseltäsi, muuttuiko mikään? Poistuiko tuntemus kivun puolelta tai siirtyikö kipu lähemmäs niskaa. Jos kivun tuntemus on vielä toispuoleisesta, jatka pään sivutaivutus- ja/tai pään kiertoharjoituksia, jotta saat kivun rangan alueelle ja poistettua pään liu’utusliikkeillä.

Muista ylläpitää hyvä pään asento istuen työskennellessä, autoa ajaessa ja nukkuessa, ettei harjoitusvaste mene hukkaan.

Teksti: Sinikka Kilpikoski • Kuvat: Spinal Publications New Zealand Ltd Lisää harjoitusohjeita McKenzien Kuntouta itse niskasi -kirjassa, jota voi ostaa Selkäliiton Selkäkaupasta www.selkäkauppa.fi. Voit myös hakeutua tutkimukseen ja koulutetun MDT-terapeutin vastaanotolle yksilöllisiä ohjeita varten osoitteessa www.suomenmckenzieinstituutti.fi.

14

Hyvä Selkä 2/2019

Jos oireet pahenevat?

Entä jos oireet siirtyivätkin edellä mainituilla harjoituksilla (1 ja 2) voimakkaampana lapaan, yläraajaan eli periferioituivat? Tee aluksi pään sivutaivutuksia tai/ja kiertoja kivuliaan yläraajan suuntaan.

Taukojumpalla virkeyttä työpäivään PITKÄKESTOINEN ja runsas istuminen rasittaa tuki- ja liikuntaelimistöä sekä heikentää lihasten verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Runsaan istumisen haittoja voi vähentää tauottamalla pitkiä istumisjaksoja vähintään puolen tunnin välein.

Jo aivan lyhyetkin tauot istumisesta ovat hyödyllisiä.

Keinoja istumisen vähentämiseen työpäivän aikana on runsaasti. Voit esimerkiksi puhua puhelut samalla jaloitellen tai tulostaa tarvittavat paperit kauimmaiselle tulostimelle, jolloin päivittäisten askelten määrä lisääntyy huomaamatta. Mahdollisuuksien mukaan töitä kannattaa tehdä välillä myös seisten ja vaihdella työasentoja säännöllisesti.

Myös taukojumppa on hyvä keino tauottaa istumista. Taukojumppa on kevyttä liikuntaa, jonka suorittaminen onnistuu lyhyessä ajassa ja pienessäkin tilassa.

Taukoliikunnan seurauksena sekä keho että mieli virkistyvät ja koettu väsymys vähenee. Vireystilan koheneminen parantaa keskittymiskykyä ja lisää tarkkaavaisuutta, mikä kasvattaa myös työtehoa.

Lisäksi taukojumppa tehostaa työstä palautumista, vähentää tuki- ja liikuntaelinten rasittuneisuutta, kipuoireita ja stressiä sekä edistää lihasten aineenvaihduntaa ja rentouttaa jännittyneitä lihaksia.

Taukojumppaa suositellaan vastapainoksi kuormittavalle tai yksipuoliselle työlle ja katkaisemaan pitkäkestoista yhtäjaksoista istumista. Tärkeää on, että staattinen asento keskeytyy ja vaihtuu työpäivän aikana useaan otteeseen. Taukojumppa kannattaakin ottaa osaksi jokaista työpäivää.

Teksti: Anne Vähä-Touru Kuva: Nina Kellokoski

Kokeile keskiaukeaman taukojumppaa! >>>

Unohtuiko tauko?

Tilaa Selkäliiton taukojumppamuistutus!

Tilaa Selkäliiton maksuton taukojumppamuistutus sähköpostiisi. Viestissä on linkki päivittäin vaihtuvaan jumppaohjeeseen.

Muistutus lähetetään kerran päivässä maanantaista perjantaihin.

Tilaa taukojumppamuistutus osoitteessa: selkakanava.fi/jumppamuistutus Hyvä Selkä 2/2019

15

4

1

1. HARTIOIDEN NOSTO JA PYÖRITTELY Pumppaa hartioita ylös-alas. Pyörittele hartioita rauhallisesti molempiin suuntiin.

2

5

3. YLÄSELÄN PYÖRISTYS JA RINTAKEHÄN AVAUS Pyöristä yläselkä ja työnnä kädet eteen, pidä leuka kiinni rinnassa (3a). Avaa kädet sivuille, nosta katse vaakatasoon ja vedä lapoja yhteen (3b).

3b

5. KYYKKY Seiso lantionlevyisessä haara-asennossa, jalkaterät ja polvet osoittavat hieman ulospäin. Kyykisty kallistamalla ylävartaloa eteenpäin lonkista ja

2. RINTARANGAN KIERTO Laita kädet ristiin rinnan päälle. Kierrä ylävartaloa rauhalliseen tahtiin puolelta toiselle.

Pidä lantio paikallaan.

3a

Tämä taukojumppa on suunniteltu tehtäväksi työpäivän lomassa. Voit tehdä jumpan useamman kerran päivässä tai halutessasi vain yksittäisiä liikkeitä. Toista liikkeitä 10-15 kertaa.

Helppo taukojumppa toimistoon

7

4. PÄKIÖILLE NOUSU Seiso hartianlevyisessä haara-asennossa. Nouse hallitusti päkiöille ja heilauta kädet samalla vartalon eteen. Tee pumppaavaa liikettä ylös-alas.

Lisää jumppaohjeita selkäkanava.fi

8. HARTIAVENYTYS Kallista päätä rauhallisesti sivulle niin, että vasen korva lähenee vasenta olkapäätä. Säilytä katse eteenpäin. Tunne venytys oikeassa hartiassa. Tee venytys myös toiselle puolelle.

7. LONKANKOUKISTAJIEN VENYTYS Seiso hartianlevyisessä haara-asennossa ja ota toisella jalalla pitkä askel eteenpäin. Laskeudu alas koukistamalla polvia. Työnnä lantiota eteenpäin, ja tunne venytys takimmaisen jalan lonkankoukistajissa. Venytä myös toinen puoli.

6

9. REIDEN TAKAOSAN VENYTYS Seiso hartianlevyisessä haaraasennossa ja ota toisella jalalla askel eteenpäin. Käännä etummaisen jalan varpaat kohti kattoa ja siirrä painoa tukijalan puoleen. Taivuta ylävartaloa lonkista eteenpäin, kunnes tunnet venytyksen etummaisen jalan takareidessä. Pidä selkä suorana eteentaivutuksen aikana. Venytä myös toinen puoli.

8

6. KYYNÄRPÄÄN KOSKETUS VASTAKKAISEEN POLVEEN Seiso haara-asennossa. Vie kädet kaulan sivuille, ja nosta polvia vuorotellen ylös noin navan korkeudelle. Kierrä ylävartaloa ja kosketa kyynärpäällä vastakkaista polvea.

työnnä pakaroita taakse. Pidä paino kantapäillä ja selkä suorana. Kyykkää alas-ylös. Vie kyykätessä kädet vartalon edessä yhteen ja palauta ne ylös noustessa vartalon sivuille.

9

Tutkimustietoa

Naishoitajien selkäkivun ehkäisytutkimus: pienellä panostuksella hyvään tulokseen HOITOHENKILÖSTÖLLÄ ON monia muita ammattiryhmiä enemmän alaselkäkipuja. Suomea uhkaavan hoitajapulan vuoksi selkäkipujen pitkittymisen ehkäi-

syyn tarvittaisiin vaikuttavia toimintamalleja ja varhaista puuttumista.

UKK-instituutissa toteutettiin kolmivuotinen selkäkivun ehkäisytutkimus

Kuva: Pixabay

(NURSE), johon osallistui yli 200 hoitotyöntekijää Tampereen kaupungin terveystoimesta ja yliopistollisesta sairaalasta. Osallistujien työ oli fyysisesti raskasta, ja heillä oli ollut ajoittaista tai toistuvaa alaselkäkipua.

Tutkittavat arvottiin neljään ryhmään: ainoastaan tutkimusmittauksiin osallistuneeseen vertailuryhmään sekä kolmeen tutkimusryhmään, jotka osallistuivat puolen vuoden ajan joko lihaskuntoharjoitteluun kahdesti viikossa, 10 selkäneuvontakertaan tai edellisten yhdistelmään.

Lihaskuntoharjoittelua toteutettiin osin ohjatusti ja osin omatoimisesti.

Tutkittavilta selvitettiin alaselkäkivun voimakkuutta, häiritsevyyttä työssä sekä työhön ja vapaa-ajan liikkumiseen liittyvän kivun pelkoa 6 ja 12 kuukautta tutkimuksen aloittamisen jälkeen. Kustannusvaikuttavuutta selvitettiin tutkimusryhmien selkäkivusta aiheutuneiden sairauspoissaolojen ja terveyteen liittyvän elämänlaadun osalta. Tuloksia tarkasteltiin suhteessa vertailuryhmään.

Selkäkivun voimakkuus ja häiritsevyys työssä vähenivät merkittävästi vain yhdistelmäryhmässä. Työhön liittyvä kivun pelko väheni sekä yhdistelmä- että lihaskuntoryhmässä ja fyysiseen aktiivisuuteen

Ryhtihäiriön leikkaushoito parantaa toimintakykyä ja vähentää kipuja AIKUISEN SELÄN ryhtimuutos on anatomisten ja toiminnallisten muutosten aiheuttama monimutkainen kokonaisuus, joka on yhteydessä heikentyneeseen terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Rappeutumaan liittyvät ryhtimuutokset lisääntyvät iän mukana, ja väestön vanhetessa on todennäköistä, että myös selän ryhtihäiriöiden kirurgisen hoidon tarve kasvaa.

Suomessa ei ole aikaisemmin selvitetty eriasteisten ryhtihäiriöiden esiintyvyyttä ja vaikutusta elämänlaatuun eikä myöskään ryhtihäiriöiden leikkaushoidon tuloksia. Suomenkielisiä vakiintuneita ryhtihäiriöitä kuvaavia termejä ei myöskään ole ollut.

LL Kati Kyrölä selvitti väitöstyössään koko rangan röntgenkuvasta mitattujen ryh18

Hyvä Selkä 2/2019

tihäiriötä kuvaavien muuttujien luotettavuutta ja toistettavuutta sekä tuotti suomenkielisen rangan ryhtihäiriöpotilaille tarkoitetun kansainvälisen tulosmittarin (SRS-kysely, versio 30). Lisäksi Kyrölä selvitti selän ryhtimuutosten esiintyvyyttä sekä tutki yksinkertaistetun SRSSchwab-ryhtivirheluokittelun ja SRS30-kyselyn soveltuvuutta aikuispotilailla, joilla oli pitkittynyt rappeutumaan liittyvä selkä-alaraaja-kipuoireisto. Tutkimuksen viimeisessä osatyössä Kyrölä arvioi ryhtiä korjaavan kirurgian pitkäaikaistuloksia, komplikaatioita, potilastyytyväisyyttä ja leikkauksen tulosta ennustavia tekijöitä.

Tutkimukseen osallistuneet potilaat rekrytoitiin niiden 874 potilaan joukosta, jotka oli lähetetty Keski-Suomen keskussairaalan selkäyksikköön pitkittyneen rap-

Kuva: Unsplash

peutuman aiheuttaman selkäkivun vuoksi.

Potilaista 637 täytti hyväksytysti kaikki kyselylomakkeet ja heistä otettiin koko rangan röntgenkuva. Tutkimusjoukosta 25 prosentilla oli kohtalainen ja 11 prosentilla vaikea selän ryhtihäiriö. Vaikeaa ryhtihäiriötä sairastavat olivat vanhempia, lihavampia ja vähemmän fyysisesti aktiivisia kuin muu tutkimusjoukko. Korjaavan kirurgian tulosten arviointia koskevaan osatyöhön osallistui 79 Keski-Suomen keskussairaalassa vuosina 2007–2016 leikattua ryhtihäiriöpotilasta.

Suomenkielinen SRS-30-kysely osoit-

Tutkimustietoa liittyvä kivun pelko ainoastaan lihaskuntoryhmässä.

Selkäneuvonta yksinään ei ollut vaikuttava menetelmä.

Selkäkipuun liittyvät kokonaiskustannukset, kuten lääkäri-, terveydenhoitaja- ja fysioterapeuttikäynnit, sekä sairauspoissaolopäivien lukumäärä olivat 12 kuukauden jälkeen merkittävästi pienemmät yhdistelmäryhmässä suhteessa vertailuryhmään. Mikään tutkimusryhmä ei ollut kustannusvaikuttava sairauspoissaolojen tai elämänlaadun osalta.

Tutkittavien osallistumisaktiivisuus ryhmiin vaihteli.

Yhdistelmäryhmään arvotuista lähes puolet harjoitteli vähintään kerran viikossa ja 57 prosenttia osallistui ainakin viiteen neuvontaan. Lihaskuntoryhmään arvotuista 58 prosenttia harjoitteli vähintään kerran viikossa. Neuvontaryhmään arvotuista 42 prosenttia osallistui ainakin viiteen neuvontaan.

Lihaskuntoharjoittelu noin kerran viikossa yhdistettynä keskimäärin viiteen ryhmämuotoiseen selkäneuvontakäyntiin puolen vuoden aikana osoittautui tässä tutkimuksessa vaikuttavaksi menetelmäksi. Se vähensi selkäkivun voimakkuutta, häiritsevyyttä, kipuun liittyvää pelkokäyttäytymistä sekä sairauspoissaolopäiviä.

Alkuperäinen julkaisu: Suni JH, Kolu P, Tokola K, Raitanen J, Rinne M, Taulaniemi A, Parkkari J, Kankaanpää M. Effectiveness and cost-effectiveness of neuromuscular exercise and back care counseling in female healthcare workers with recurrent non-specific low back pain: a blinded four-arm randomized controlled trial. BMC Public Health 2018. doi: 10.1186/s12889-018-6293-9. tautui luotettavaksi ja toistettavaksi tutkimusjoukossa.

Yksinkertaistettu kolmen muuttujan SRS-Schwabryhtihäiriöluokitus erotteli hyvin ryhtivirheiden vaikeusasteet ja niihin liittyvän terveyshaitan. Lantiorankamuuttujamittausten luotettavuus ja toistettavuus osoittautui hyväksi.

Ryhtihäiriön leikkaushoito paransi merkitsevästi toimintakykyä sekä vähensi selkä- ja alarajakipua.

Radiologiset lantio-selkämuuttujat paranivat leikkauksella merkitsevästi ja ero säilyi 4–5 vuoden seurannassa. Uusintaleikkausriski oli suurimmillaan ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä vuotena (13,9 %).

SRS-30-kysymysten perusteella 49 (62 %) potilasta oli tyytyväisiä leikkaukseen ja 57 (72 %) tulisi samassa tilanteessa leikkaukseen uudelleen.

Pitkän ajan seurannassa radiologinen ja kliininen ryhtihäiriön leikkaustulos säilyi merkitsevästi lähtötilannetta parempana. Suurin osa potilaista oli tyytyväisiä leikkaustulokseen komplikaatioista huolimatta.

Masennus ennusti huonoa elämänlaatumittaritulosta ryhtihäiriöleikkauksen jälkeen.

Kati Kyrölän väitöskirja Adult spinal deformity: Imaging, diagnostics and outcome tarkastettiin maaliskuussa 2019 Helsingin yliopistossa. Alkuperäinen julkaisu: http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN 978-951-51-4867-4.

Manipulaatiohoito muiden hoitojen veroinen pitkittyneisiin alaselkäkipuihin

Kuva Shutterstock

SELKÄRANGAN MANIPULAATIOHOITO näyttäisi sopivan kroonisten alaselkäkipujen hoitoon. Manipulaatiohoidot on usein kyseenalaistettu, ja niiden on epäilty jopa olevan haitaksi alaselkäkipupotilaille.

Tuoreen katsaustutkimuksen mukaan manipulaatio helpottaa oireita suurin piirtein yhtä paljon kuin tavanomaiset hoidot ja tulokset viittaavat manipulaatiohoitojen turvallisuuteen.

Sidney Rubinsteinin ym. systemaattisessa katsauksessa pyrittiin selvittämään selkärangan manipulaatiohoitojen hyötyjä ja haittoja kroonista alaselkäkipua sairastavilla. Tutkimuksessa analysoitiin 47 satunnaistetun ja lumekontrolloidun tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat 9 211 potilaan tiedoista. Potilaan olivat iältään 35-60-vuotiaita.

Tutkimuksissa selkärangan manipulaatiohoitoa verrattiin liikuntaan ja lääkärin määräämiin hoitoihin, erilaisiin epävirallisempiin hoitoihin, kuten hierontaan, sekä lumehoitoon.

Analyysin perusteella manipulaatiohoito lievittää alaselkäkipuja ja parantaa toimintakykyä suurin piirtein yhtä hyvin kuin yleisesti hyväksytyt hoidot. Verrattuna muihin epävirallisempiin alaselkäkipuhoitoihin ja lumehoitoon selkärangan manipulaatio oli tehokkaampi ainakin toimintakyvyn parantamisessa.

Manipulaatiohoitoon liittyneitä haittavaikutuksia selvitettiin noin puolessa tutkimuksista. Niissä ilmenneet haitat olivat pääosin lievähköjä ja ohimeneviä.

Alkuperäinen julkaisu: Rubinstein SM, de Zoete AM, van Middelkoop M, Assendelft WJJ, de Boer MR, van Tulder MW. Benefits and harms of spinal manipulative therapy for the treatment of chronic low back pain: systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ 2019;364:l689 DOI: https://doi.org/10.1136/bmj.l689.

Hyvä Selkä 2/2019

19

Asiantuntija-artikkeli

Lonkan nivelrikko voi oireilla myös alaselkäkipuina Alaselkäkivun ja lonkan nivelrikon esiintyvyys on viime vuosikymmeninä kasvanut merkittävästi väestön ikääntymisen myötä. Lisäksi alaselkäkivun on todettu olevan hyvin yleistä lonkan vaikeasta nivelrikosta kärsivillä. Varsinaisia tekijöitä lonkkanivelrikon ja alaselkäkivun välisen yhteyden taustalla ei vielä täysin tunneta. Lonkan tekonivelleikkauksen on useissa tutkimuksissa todettu helpottavan myös alaselkäkipua.

LONKAN NIVELRIKKO on yleinen sairaus ikääntyneillä, ja sen esiintyvyys kasvaa iän myötä. Suomessa 65-74-vuotiaiden ryhmässä lonkan nivelrikkoa esiintyy noin 12 prosentilla, kun 75-84-vuotiailla sitä on jo 20,4 prosentilla. Useiden viimeaikaisten tutkimusten perusteella lonkan nivelrikko voi olla myös alaselkäkivun taustalla. Lonkan nivelrikon ja alaselkäkivun yhteyttä kutsutaan hip-spine-syndroomaksi. Lonkan nivelrikkoa sairastavilla alaselkäkivun esiintyvyys vaihtelee tutkimuksissa 21-61 prosentin välillä. Kahdessa pienemmän otoskoon tutkimuksessa alaselkäkivun esiintyvyys lonkkanivelrikkoa sairastavilla oli jopa 100 prosenttia.

Lonkkanivelrikko on koko nivelen sairaus, jonka perimmäistä syytä ei tiedetä. Se voi aiheuttaa muutoksia niin nivelrustossa, luussa, nivelkapselissa kuin ympäröivissä lihaksissakin. Tyypillisesti nivelrikossa tapahtuu rustopinnan rikkoutumista ja nivelruston häviämistä nivelpinnoilta, mikä ilmenee nivelraon kaventumisena. Rakenteelliset nivelrikkomuutokset etenevät yleensä hitaasti vuosien kuluessa, eikä vaurioitunut rustokudos uusiudu ennalleen.

Nivelrikko vaikuttaa toimintakykyyn Lonkan nivelrikon seurauksena lonkkanivelen liikkuvuus rajoittuu erityisesti koukistussuuntaan, mutta usein myös kiertoliikkeet, etenkin sisäkierto, rajoittuvat. Lonkkanivelrikon oireita ovat nivelkipu ja -jäykkyys, ja sille on tyypillistä erilaiset toimintakyvyn rajoitukset. Nivelessä esiintyy usein sekä aamu- että liikkeellelähtöjäykkyyttä. Liikkeellelähtö voi 20

Hyvä Selkä 2/2019

vaikeutua etenkin pitkäaikaisen istumisen jälkeen. Kipu on yleensä jomottavaa, ja se pahenee liikkuessa ja lievittyy levossa. Tavallisesti kipu tuntuu nivusessa ja pakaran alueella, mutta sitä saattaa esiintyä myös muualla lonkan seudussa kuten reisiluun yläosan luisen ulokkeen eli ison sarvennoisen (trochanter major) alueella.

Nivelrikon edetessä kipu voi muuttua jatkuvaksi ja vaivata myös yöllä. Kävely voi vaikeutua sekä tasamaalla että portaissa ja muuttua vaappuvaksi, mikä vaikeuttaa myös tasapainon ylläpitämistä. Lisäksi päivittäisistä toimista, kuten peseytymisestä ja pukeutumisesta, selviytyminen voi olla haastavaa.

”

Lonkan tekonivelleikkauksen on useissa tutkimuksissa todettu helpottavan alaselkäkipua jopa yli puolella tutkittavista.”

Alaselkäkipuyhteyden taustalla monia syitä Lonkkanivelrikon ja alaselkäkivun yhteyden taustalla olevia mekanismeja ei vielä täysin tunneta, mutta mahdollisia syitä on esitetty useampia. Useissa tutkimuksissa lonkkanivelen rajoittuneen liikkuvuuden on todettu olevan yhteydessä alaselkäkipuun. Erityisesti lonkan koukistussuuntaisen liikerajoituksen on tun-

nistettu olevan alaselkäkivun itsenäinen riskitekijä lonkkanivelrikkoa sairastavilla.

Myös pelkästään alaselkäkivusta kärsivillä on havaittu lonkkanivelen liikerajoituksia, kuten vähentynyttä koukistus- ja loitonnussuuntaista liikettä sekä kiertoliikkeiden kokonaislaajuuden pienenemistä.

Alaselkäkipuisilla on todettu lisäksi epäsymmetriaa lonkkanivelten kiertoliikkeissä. Lonkan rajoittuneen liikkuvuuden on epäilty johtavan siihen, että liikettä täytyy kompensoida alaselästä ja lantiosta, mikä lisää kyseisen alueen mekaanista rasitusta ja voi aiheuttaa alaselkäkipua. Tämä saattaa olla alaselkäkivun taustalla myös lonkan nivelrikkoa sairastavilla.

Eyvazov ym. (2016) ja Weng ym. (2016) ovat esittäneet, että lonkkanivelrikkoa sairastavilla alaselkäkivun taustalla voi olla myös epänormaali pystysuuntainen selkäranka-, lantio- ja alaraajalinjaus. Poikkeava linjaus ilmenee ryhtimuutoksina, ja sille on tyypillistä lantion ja koko selkärangan eteenpäin kallistuminen, korostunut rintarangan kyfoosi sekä lisääntynyt lannerangan notko. Muuttunut lantion ja alaselän asento voi johtaa lannenikamia yhdistävien fasettinivelten virheasentoon ja ylikuormitustilaan, mikä saattaa aiheuttaa alaselkäkipua. Vastaavia ryhtimuutoksia on havaittu myös selkärangan rappeumasairauksien yhteydessä.

Tekonivelleikkauksella elämänlaatua paremmaksi Lonkan tekonivelleikkaus on vaikean lonkkanivelrikon tehokkain hoitomenetelmä. Vuonna 2016 Suomessa tehtiin noin 10 000 lonkan tekonivelen ensileikkausta, joista 57 prosenttia naisille. Leik-

Asiantuntija-artikkeli Kuva: Freepik

helpottuminen voi edistää selkäkivun vähentymistä.

Tekonivelleikkauksen on todettu helpottavan alaselkäkipua myös henkilöillä, joilla on lonkkanivelrikon lisäksi diagnosoitu jokin selkäsairaus, kuten välilevyn pullistuma, selkärangan nivelrikko tai selkäydinkanavan ahtauma. Selkäsairaudet eivät siis ole vasta-aihe leikkaukselle.

Kuntoutuminen tekonivelleikkauksen jälkeen Tekonivelleikkauksen jälkeisen kuntoutuksen tavoitteena on kävelykyvyn varmentuminen ja päivittäisten toimintojen sujuvuuden helpottuminen. Leikattua alaraajaa on yleensä lupa kuormittaa normaalisti heti leikkauksen jälkeen.

Kuntoutuminen alkaa sairaalassa leikkauksen jälkeen ja jatkuu omatoimisena harjoitteluna kotona. Leikatulle annetaan yksilöllistä ohjausta ja harjoitteluohjeita.

Harjoitteluun kuuluu monipuolisesti alaraajojen lihasvoima-, nivelten liikkuvuusja tasapainoharjoituksia sekä venyttelyä.

Yksittäisten liikeharjoitusten tavoitteena on alaraajojen verenkierron vilkastuttaminen, lihasten aktivointi ja leikatun nivelen mahdollisimman hyvä toiminta.

Yhteenveto

kauksen myötä nivelkipu vähenee, minkä lisäksi toimintakyky ja elämänlaatu paranevat. Tutkimuksissa on todettu myös alaselkäkivun vähenevän merkittävästi lonkan tekonivelleikkauksen seurauksena, ja jopa 54-100 prosenttia lonkan nivelrikkoa sairastavista raportoi alaselkäkivun helpottuneen joko täysin tai osittain leikkauksen jälkeen.

Tutkimuksissa ei ole löydetty yksiselitteistä syytä, miksi alaselkäkipu helpottuu tekonivelleikkauksen myötä. On esitetty, että lonkkanivelen liikkuvuuden lisääntyminen leikkauksen seurauksena vähentää alaselän ja lantion alueen mekaanista rasitusta korjaamalla lantion asentoa ja alaselän liiallista notkoa. Lisäksi muutamissa tutkimuksissa on havaittu tekonivelleikkauksen korjaavan osittain selkärangan epänormaalia pystysuuntaista linjausta. Linjauksen korjaantumisen on esitetty vähentävän selkärangan mekaa-

nista rasitusta ja parantavan selkärangan stabiliteettia. Sekä lonkkanivelen liikkuvuuden lisääntyminen että selkärangan pystysuuntaisen linjauksen parantuminen voivat olla yhteydessä alaselkäkivun helpottumiseen.

Hsiehin ym. (2012) tutkimuksessa selvitettiin lonkan tekonivelleikkauksen vaikutusta alaselkäkipuun ja sitä, kuinka nopeasti alaselkäkipu helpottuu leikkauksen jälkeen. Valtaosalla ihmisistä alaselkäkipu väheni merkittävästi tai parantui kokonaan noin 6-12 viikon kuluttua leikkauksesta. Pienellä osalla kipu helpottui jo alle kuudessa viikossa.

Tekonivelleikkauksen jälkeen yleensä ensimmäisenä helpottuu nivelkipu, minkä seurauksena fyysinen toimintakyky, kuten kävely, paranee. Selkärangan stabiliteetti palautuu usein viimeiseksi, mikä saa lopulta aikaan myös alaselkäkivun vähentymisen. Yksinään jo liikkumisen

Lonkkanivelrikko on yleinen sairaus ikääntyneillä, ja siihen liittyy usein alaselkäkipua. Lonkan tekonivelleikkauksen on useissa tutkimuksissa todettu helpottavan alaselkäkipua jopa yli puolella tutkittavista. Myös diagnosoiduista selkäsairauksista kärsivillä ihmisillä alaselkäkipu useimmiten helpottuu tekonivelleikkauksen myötä, mutta on kuitenkin hyvä huomioida, ettei leikkauksen lopputulosta voida tarkasti ennustaa.

Anne Vähä-Touru ft, TtM-opiskelija

Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Hyvä Selkä 2/2019

21

Ota ilo irti kesän liikuntamahdollisuuksista

Teksti: Maria Sihvola Kuvat: Nina Kellokoski, Pixabay ja Shutterstock

KUN KESÄAIKA KOITTAA, monen mielessä häämöttää jo loma ja vapaus arjen rutiineista. Usein tämä tarkoittaa myös taukoa säännöllisistä liikuntatottumuksista. Monet ohjatut liikuntaharrastukset jäävät tauolle kesän ajaksi, kun kausi päättyy.

Pieni kesätauko harrastuksista tekee hyvää, mutta tyystin ei liikuntaa kanna-

ta unohtaa. Esimerkiksi selkä tarvitsee säännöllistä liikettä pysyäkseen terveenä ja toimintakykyisenä.

Liiku luonnossa ja kokeile rohkeasti uutta Kesä on mitä otollisinta aikaa liikkua monipuolisesti ja kokeilla uusia lajeja.

Kesäinen luonto tarjoaa upeat puitteet ja mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen.

Kesällä voi liikkua myös täysin ilmaiseksi ja hyödyntää esimerkiksi pururatoja, ulkokuntosaleja, luonnon vesiä ja erilaisia metsämaastoja. Lisäksi monia lajeja, kuten melontaa, SUP-lautailua tai vaikka rullaluistelua, pääsee kokeilemaan suhteellisen edullisesti. Monella paikkakunnalla järjestetään myös puistojumppia.

Nappaa joogamatto kainaloon ja joogaa vaikka laiturin nokassa. Kaunis kesämaisema ja veden liplatus hellivät aisteja.

Kokeile rohkeasti itsellesi uutta lajia, kuten melontaa tai SUP-lautailua.

Osallistu ohjatulle tunnille tai retkelle, niin pääset kokeneiden ohjaajien avustamana alkuun.

22

Hyvä Selkä 2/2019

Vinkkejä kesäliikuntaan • • • • • • • • •

Riko rutiineja ja kokeile rohkeasti uutta lajia tai liikuntamuotoa.

Hyödynnä paikkakuntasi ulkoliikunta-paikkoja ja -maastoja.

Ylläpidä lihaskuntoa hyötyliikkuen.

Liiku luonnossa ja nauti kauniista kesämaisemista.

Rentoudu metsässä patikoiden tai marjastaen.

Ajoita raskaampi liikunta varhaiseen aamuun tai myöhäiseen iltaan kuumalla ilmalla.

Nauti riittävästi nestettä kuumalla säällä liikkuessasi.

Suojaa pää ja iho porottavalta auringonpaisteelta vaalealla vaatetuksella ja käytä aurinkorasvaa suojaamattomille ihoalueille.

Nauti lomalla kiireettömyydestä, äläkä stressaa liikunnasta. Peruskunto ei muutaman kevyemmän viikon aikana katoa.

➥ Nauti aikatauluttomuudesta ja hyödynnä arkiliikuntaa Kesällä ja etenkin loma-aikaan monella meistä on paremmin aikaa erilaisiin lajikokeiluihin ja liikunnan harrastamiseen.

Kesälomalla kannattaa kuitenkin muistaa nauttia aikatauluttomuudesta ja tehdä asioita fiilispohjalta sen mukaan, mikä juuri sillä hetkellä tuntuu hyvältä.

Liikunnan ei siis tarvitse kesälläkään olla tiukkapipoista suorittamista, vaan itselle mieluisten ja hyvää oloa lisäävien asioiden tekemistä vaikka hyötyliikunnan muodossa. Esimerkiksi marjametsässä samoilu, piha- ja puutarhatyöt ja mattojen pesu ovat hyvää hyötyliikuntaa. Kauppaja asiointimatkat voi hoitaa autoilun sijasta pyöräillen tai kävellen, ja näin kerryttää arvokkaita terveyttä edistäviä kilometrejä.

Liiku luonnossa. Samoile metsässä, poimi marjoja, ihaile kauniita maisemia ja kuuntele metsän ääniä.

Vaikka liikunta kesälomalla jäisikin vähemmälle, ei siitä kannata huolestua.

Peruskunto ei romahda muutamassa viikossa. Saavutettu kuntotaso pysyy yllä huomattavasti pienemmällä liikunnan määrällä kuin mitä sen aikaansaamiseksi on tarvittu.

Vinkkejä kesäpuuhiin löydät Selkäkanavalta: selkakanava.fi/vinkit-kesapuuhiin

Rankempi ulkoliikunta, kuten juoksulenkit kannattaa kesäkuumalla tehdä aikaisin aamusta tai myöhemmin illalla, jolloin ilma on hieman viileämpää. Muista juoda riittävästi.

Hyvä Selkä 2/2019

23

Lukunurkka Metsä – hyvää mieltä ja rentoa oloa luonnosta METSÄÄN KANNATTAA MENNÄ. Upeasti kuvitettu teos tarjoaa metsästä aivan uuden näkökulman ja houkuttelee lukijan parantavaan luontoon. Metsästä saa valtavasti iloa ja hyötyä, vaikka siellä kulkiessa ei osaisikaan nimetä kaikkea näkemäänsä, haistamaansa ja tuntemaansa.

Teos esittelee metsän monipuolisia mahdollisuuksia terveyden ja hyvän mielen ylläpitäjänä. Luonnossa liikkuminen hellii mieltä ja herkistää aistit. Näyttelijä, valokuvaaja Antti Reinin valokuvat herättävät näkemään tutun maiseman uusin silmin.

Metsässä ulkoilu syventää huomaamatta ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta, mieli kun on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Mitä tietoisempia

olemme luonnon ja maiseman myönteisistä vaikutuksista, sitä helpommin annamme niiden myös hoitaa mieltä. Positiivinen kierre on valmis.

Jos metsää ei ole kokenut, ei tiedä, mitä on menettänyt. Mitkä tahansa luontokokemukset saattavat myös herättää halun vaalia ympäristöä – mikä on tänä päivänä tärkeämpää kuin koskaan.

Jos jokin asia rasittaa mieltä, toimii kuntoilu lähes aina. Mutta metsässä liikkuminen vie mielen paljon kauemmas arjen asioista kuin sisäliikunta. Jos olet mielestäsi niin kiireinen, ettet ehdi käydä metsässä, etsi edes tämä kirja käsiisi. Sen kuvia katsoessa tulee rauhallinen olo. (KT-A)

Jukka Lyytinen ja Antti Reini: Metsä.

Hyvää mieltä ja rentoa oloa luonnosta, Like 2018.

Motivaatio ei tule, motivaatio tehdään SANAN MOTIVAATIO KANTASANA tulee latinankielisestä sanasta movere – liikuttaa. Motivaatio saa meidät liikkeelle.

Se saa meidät tekemään ne asiat, jotka vielä hetki sitten olivat pelkkiä ajatuksia tai suunnitelmia. Motivaatio on käyttövoimaa tavoitteidemme edistämiseksi. Se on siis energiaa, joka kanavoituu tekoihin ja tavoitteisiin.

Vaikka motivaatio on vahva sisäinen kokonaistila, se on herkkä ulkopuolisille palautteille. Yksi kyyninen tai lakoninen kommentti toisen henkilön suusta ja huomaamme, kuinka motivaatio kirjaimellisesti vähenee. Toisaalta voimme vaikuttaa myös itse siihen, kuinka paljon annamme ulkopuolisen palautteen vaikuttaa motivaatioomme.

Kaikki tavat ja syyt motivoida itseään liikkeelle ovat hyviä. Oleellista on löytää itselleen sopivat keinot ja rutiinit. On tärkeää tunnistaa, milloin tarvitsee enemmän lepoa ja hoivaa kuin tarvetta tehdä, suorittaa ja saavuttaa.

Yleismotivaatioon liittyvät elämän isot kysymykset siitä, mikä on minun tehtäväni ja mitä haluan tuoda itseni kautta tähän maailmaan. Henkilökohtaisella tasolla oleva missio ja visio ovat osa yleismotivaatiota. Kun yleismotivaatio on hyvä, ei tarvitse huolehtia juurikaan tilannekohtaisesta motivaatiosta. Emme voi aina olla motivoituneita. Silloin yleismotivaatio ikään kuin 24

Hyvä Selkä 2/2019

toimii palauttajana taantumien jälkeen.

Toisin sanoen palaamme tekemään sitä, mitä kohtaan koemme vetoa.

Kirjassa nostetaan hyvin esille päivittäisten tavoitteiden, viikkotavoitteiden ja kuukausitavoitteiden lisäksi vaikeammin hallittavat tunnetavoitteet. Ne vastaavat siihen, mitä tunteita haluamme kokea ja vahvistaa. Tunnetavoitteet ovat itsessään haastavia, sillä vaikka asettaisimme tavoitteeksi kokea enemmän myönteisiä tunteita, emme voi hallita ja kontrolloida sitä, että näin tulee tapahtumaan. Siksi tunnetavoitteita ei kannata laittaa päätavoitteiksi, vaan ikään kuin sivutavoitteeksi ja enemmän orientoiviksi tavoitteiksi, joiden täyttyminen tuo lisää hyvää energiaa arkeen, mutta joiden toteutuminen ei ole kaikki kaikessa.

Kirjassa on hyviä esimerkkejä listojen tekemisestä, jos tavoitteellinen työskentely on vierasta. Listoilla pääsee tavoitteissa eteenpäin. Samoin on annettu esimerkkejä, joilla pääsee tekemiseen kiinni.

Kirja esittelee kiinnostusarvon, hyötyarvon ja tärkeysarvon. Sisäisesti motivoitunut henkilö kokee itse tekemisen niin miellyttävänä ja nautinnollisena, että tekeminen itsessään palkitsee, eikä henkilö tarvitse vastikkeeksi esimerkiksi rahaa ja valtaa.

Ulkoinenkin motivaatio voi sisäistyä, kun yksilö sulauttaa toimintaa tai tavoitteita omaksi tavoitteekseen.

Jos esimerkiksi joukkueissa ja yhteisöis-

sä halutaan sitouttaa ja motivoida ihmisiä annettuihin yhteisiin tavoitteisiin, tulisi niiden liittyä jollain tapaa yksilön arvoihin ja tavoitteisiin. Silloin voi kysyä itseltään ”Miten tämä tavoite on osa minua?” Kirjassa kuvataan hyvin tarpeiden tyydyttymättömyys, joka on stressitila. Tarpeitaan lyövä ihminen voi olla harvoin samaan aikaan motivoitunut.

Kiireen tunnussa meitä ei useimmiten ahdista se, missä haluaisimme nyt olla, vaan mielen yritykset olla jo perillä. Olisi hyödyllistä hyväksyä se ajatus, ettemme yritä olla siellä, missä emme voi vielä olla.

Motivaatio ei ole sitä, ettei laiskota. Motivaatio on sitä, että tekee laiskuudesta huolimatta. (KT-A)

Lasse Seppänen: Motivaatio – perseelle potkimisen käsikirja, Fitra 2018.

Haluatko tukea tärkeää työtä selkäterveyden edistämiseksi?

Lahjoita Selkäliitolle – Edistä selän terveyttä!

SELKÄLIITTO ja sen jäsenyhdistykset tekevät työtä selkäsairauksien ehkäisemiseksi sekä selkäsairaiden hoidon, kuntoutuksen ja elämänlaadun parantamiseksi. Voit tukea toimintaamme tekemällä lahjoituksen.

Lahjoitusvaroja käytämme materiaalin, neuvonnan ja ohjauksen tuottamiseen selkä- ja niskaoireisille sekä yhdistystoiminnan kehittämiseen koulutuksin.

Voit lahjoittaa haluamasi summan Selkäliiton keräystilille: FI26 8146 9710 1372 08, viite: 12700 Lämmin kiitos tuestasi!

Keräyslupa: RA/2017/779. Lupa on voimassa 17.8.2017-17.8.2019 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Liity jäseneksi!

Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi.

Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla selkakanava.fi/lomake/liity-jaseneksi.

Jäsenedut: • • • • •

Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet) Alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (TallinkSilja, Holiday Club) Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia

Haluan liittyä ______________________________________________ selkäyhdistyksen jäseneksi Nimi:

_____________________________________________________

Osoite:

_____________________________________________________

Selkäliitto maksaa postimaksun

______________________________________________________ Puhelin:

______________________________________________________

Sähköposti:

______________________________________________________

Syntymäaika:

__________________

(pp.kk.vvvv)

Päiväys ja allekirjoitus: __________________________________________________

Selkäliitto ry Sopimustunnus 5007981 Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki

Selkäyhdistysten yhteystiedot Espoon Selkäyhdistys (25 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Anja Marttinen (pj), Pyhättömän tie 6, 18100 Heinola, 040 846 6456, hss.ry@phnet.fi, www.heisely.net Helsingin Selkäyhdistys (25 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Hyvinkään Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Ole Hokkanen (siht.), Helenenkatu 7 as. 1, 05800 Hyvinkää, 040 512 9704, seiloriole@gmail.com Järviseudun Selkäyhdistys ry (20 €) Oili Kaunisto (pj), kaunisto.oili@gmail.com, 040 512 0815 Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (15 €) Eero Kainulainen (pj), Huhtanen 63, 13800 Katinala, 050 552 2720, eero.kainulainen@pp2.inet.fi www.kantaselka.fi Keski-Pohjanmaan Selkäyhdistys ry (17 €) Pekka Nurmi (pj), 0500660145, pekka.nurmi@anvianet.fi Morsiussaarenpolku 7, 67300 Kokkola www.kpselkayhdistys.com Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (22 €) Sinikka Kilpikoski (pj), sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi, 0400 242 481 Postiosoite Matarankatu 6, 40100 Jyväskylä, tukipuhelin 044 7577 636, ksselka@gmail.com www.keskisuomenselka.com Kuhmon Selkäyhdistys ry (18 €) Pentti Syväjärvi (pj), 040 746 9483, pesyvajarvi@gmail.com Eija Tuhkanen (siht.), 050 330 5916, eijatuhkanen2@gmail.com Kuopion Selkäyhdistys ry (22 €) Pertti Lötjönen (pj), 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com Virpi Koponen (siht.), 050 349 7236, kuopioselkasihteeri@gmail.com Liikuntavastaavat, 040 566 4146, selkaliikunta@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.net Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (20 €) Sirpa Heikkinen (pj), 0400 950 844, Suihkutie 37, 45100 Kouvola, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (17 €) Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, Käräjämäentie 34, 66440 Tervajoki, sinikka.u@luukku.com, tukipuhelin 040 760 0644 www.netikka.net/kyronmaanselkayhdistys

26

Hyvä Selkä 2/2019

Lieksan Selkäyhdistys ry (22 €) Kaija Karjunen (pj), kaija.karjunen@pp.inet.fi, 040 124 5228. Meeri Kauppinen (siht.), meeri.kauppinen@gmail.com, 040 585 4029 Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com Tiilisaarentie 16, 52100 Anttola www.mikkelinselat.fi

Selkäyhdistys SalpausSelät ry (22 €) Atte Sarilo (pj), 0400 353 055, atte.sarilo@gmail.com Jäsenasiat sss.sihteeri@gmail.com Eija Lyytikkä (siht.), eija.lyytikka@gmail.com Brita Stång (varapj), 040 7429 325, stangbrita@gmail.com Toimisto Hämeenkatu 26 A, 3. krs, 15140 Lahti www.lahdenlink.fi/jasenyhdistykset/ selkayhdistys-salpausselat-ry/

Napapiirin Selkäyhdistys ry (17 €) Ritva Kariniemi-Holm (pj), Koparakuja 12, 96440 Rovaniemi, 040 564 2694, ritva.kari@gmail.com

Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €) Anneli Jauhiainen (pj) 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com

Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (19 €) Kimmo Rundström (pj), 044 290 3753, kimmo.rundstrom@gmail.com Toimisto Kansankatu 53, 2. kerros, 90100 Oulu selkayhdistysossy@gmail.com https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/

Suur-Salon Selkäyhdistys ry (23 €) Kari Lehti (pj), lehtikari50@gmail.com Kristiina Tuominen (siht.), 050 528 2601, aktuominen@gmail.com Matkojen ja retkien kyselyt ja ilm. Anne Lahti, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com www.salonselat.fi

Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (22 €) Sirpa Moilanen (pj), 050 322 4767, siroli.moilanen@gmail.com Hannele Heikkinen-Ritala (siht.) p-kselka@hotmail.fi, www.pkselka.fi Porvoon Seudun Selkäyhdistys ry Borgånejdens Ryggförening rf (18 €) Päivi Himanen (pj), 044 270 6989, paivi.himanen@hotmail.com www.selkayhdistysporvoo.net Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Tuula Lempinen (pj), 02 823 5174, tuula.lempinen@dnainternet.net Raimo Järvi (siht.), 0400 816 509, raimo.jarvi@eurajokinetti.fi Satakunnan Selkäyhdistys ry (21 €) Kaija-Liisa Lohivuo (pj), 0440 121437 kaija.lohivuo@gmail.com, Marjatta Lahtinen (siht.), 050 5484 696, postia.lahtinen@gmail.com Toimisto auki sopimuksen mukaan, Otavankatu 5, 28100 Pori sataselka@gmail.com, www.sataselka.net Savonlinnan Selkäyhdistys ry (17 €) Jaakko Hassinen (pj), 044 974 6164, jaakhass@gmail.com Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Anna-Liisa Kallio (pj), anna-liisa.kallio@netikka.fi, 045 271 0165, Hilkka Talvitie (siht.), 050 327 3656 hilkka.talvitie@netikka.fi Tukihenkilö: Teija Perkiö, 040 563 7955, teija.k.perkio@gmail.com http:\\seinajoenselkayhdistys.wordpress.com Selkäyhdistys Kotkan Selkä ry (17 €) Tuija Laine (pj), 044 546 6509, tuija.laine@saunalahti.fi kotka.selkayhdistys@gmail.com https://sites.google.com/site/selkayhdistyskotka

Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry (23 €) Arvo Autio (pj), 040 593 1146, arvo.autio@gmail.com, c/o Kaukapellonkatu 1, 33710 Tampere Leena Salmela (siht.), leena_salmela@kolumbus.fi, 040 557 6741, www.tamselka.fi Turun Seudun Selkäyhdistys ry (23 €) Pirkko Heino (pj), 0400 600 906, pirheino@suomi24.fi, Postiosoite Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Eira Mäkitalo (pj), Satakielenkatu 3, 38200 Sastamala, 050 582 0571, eiramakitalo@gmail.com Selja Kallio (siht.), selakallio@gmail.com https://tyrvaanselka.yhdistysavain.fi Vaasan Selkäyhdistys ry (20 €) Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com vaasanselkayhdistys@netikka.fi www.vaasanselkayhdistys.fi Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (16 €) Marjatta Hellsten (pj), Tammitie 4 D 30, 23500 Uusikaupunki, 050 342 6950, hellsten.marjatta@gmail.com Vantaan Selkäyhdistys (25 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Espoon, Helsingin ja Vantaan selkäyhdistykset Liikuntaryhmien kesäkausi 24.4.-29.5. (3-5 jumppakertaa). Kausimaksu ryhmästä riippuen 18-32 €. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.selkayhdistykset.fi tai p. 044 3600201.

Helsingin kesäryhmät: Selkäjumppa ti 17-18 Käpylä, Selkäjumppa ke 16-17 Kampin liikuntakeskus, Vesijumppa ke 19-19.45 Kampin liikuntakeskus, Selkäjumppa ke 17-18 Malmin peruskoulu, Selkäjumppa to 17.30-18.30 Liikuntamylly.

Espoon kesäryhmät: Selkäjumppa ma 19-20 Ruusutorpan koulu, Vesijumppa to 19-19.45 Leppävaaran uimahalli.

Vantaan kesäryhmät: Kehonhuolto ma 18-19 Myyrmäen urheilutalo, Vesijumppa ke 17.30-18.15 Myyrinkoti.

Hyvinvointiaamupäivä 4.5. klo 10-13 Oltermannintie 8, Helsinki. Hinta 35€/hlö. Päivä alkaa lempeällä kehonhuoltotunnilla, jonka jälkeen fysioterapeutti kertoo ravitsemuksen vaikutuksista hyvinvointiin ja syvennytään terveellisen välipalan tekoon. Päivän päätteeksi valmistetaan yhdessä muutama erilainen smoothie. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.selkayhdistykset.fi.

Etsimme uusia vapaaehtoistoimijoita mm. avustajiksi tapahtumiin, retkille, selkäoireisten vertaistukiohjaajiksi ja muuhun toimintaan. Koulutamme ja perehdytämme uudet vapaaehtoiset. Ilmoita kiinnostuksestasi toimistollemme p. 044 3600201 tai toimisto@selkayhdistykset.fi. Lämpimästi tervetuloa mukaan iloiseen joukkoomme!

Heinolan Seudun Selkäyhdistys Haikon kartanon Kevätkimara 4.5.

Iskiasiltamat 6.5. klo 18 WPK-talolla.

Laivaristeily m/s Pyhäjärvi-laivalla 15.6. Vuolenkosken kesätorille.

Pyynikin kesäteatteri, Nuotin vierestä 29.6.

Jukka Kuoppamäen taiteilijajuhla 25.7. klo 15, Taidekeskus Salmela, Mäntyharju.

Serlachius-museo, Mänttä 14.8.

Nunnia ja konnia -musikaali 19.10. klo 13, Lahden teatteri.

Tarkemmat tiedot tapahtumista www.heisely.net tai Selkis-toimistosta 28.5. saakka.

Kymenlaakson Selkäyhdistys Kevään viimeinen selkäilta 8.5. klo 18, Kulttuuritalo Wanha Rauta/Reunan kirjakauppa Myllykoskentie 9 (huom. paikka ja aika.). Tervetuloa!

Kesäteatteriin Lappeenrantaan 6.7. Musiikkinäytelmä Olen Suomalainen Kari Tapion elämänkerrasta klo 14. Kuljetus ja lippu 40 € jäsen, avec 45 €. Auto Inkeroinen klo 10.30, Myllykoski 10.45, Kouvola 11.00, Kuusankoski 11.15. Sitovat ilm. 25.5. mennessä.

Kylpylämatka Pärnuun 1.-6.9. Viiking Spa -kylpylään.

Puolihoitopaketti majoitus 2hh, 2-3 hoitoa pv ma-to, su lääkärintarkastus. Standard-huoneet 350 € jäsen, avec 369 €, Superior-huoneet 390 €, avec 409 €. Kuljetus Kouvolan matkakeskus klo 5.00, Myllykoski 5.20, Inkeroinen 5.30, Helsinki-Tallinna, Pärnu. Eckerö Line Länsisatamasta klo 9. Lisätiedot ja sitovat varaukset 15.6. mennessä Pirjo 040 5286861 tai Sirpa 050 4903568. Lähde virkistymään ja viihtymään!

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys Kevätkauden päättäjäisretki Verlan tehdasmuseoon 4.5.

Matkakeskuksesta klo 9 bussilla.

Kesäteatteri ”Elämä janottaa” Mikkelin teatterissa 2.7. klo 18. Esitykseen on varattu 60 paikkaa. Lisätietoja tulossa kotisivulle ja ilmoitamme paikallislehdissä.

Varaa aika kalenteriisi!

Syksyn jäsenkirje tulee elokuussa.

Porvoon Seudun Selkäyhdistys – Borgånejdens Ryggförening Tule kuntoon -luento 14.5. klo 17 Porvoon Yhdistyskeskuksen auditoriossa, Mannerheiminkatu 20, Krappu, pohjakerros. Luennoimassa ft Petri Kitula.

Tilaisuuden järjestelyistä vastaa Porvoon Invalidit, me jaamme omaa informaatiota paikalla.

Savonlinnan Selkäyhdistys Perusaktiviteettien (vesijumppa, lentopallo, keilailu, Boccia, selkäjumpat) lisäksi tarjoamme muutakin mukavaa jäsenistöllemme.

Yhdistysten kevättori 25.5. klo 9-14 Kauppatorilla. Arpajaispalkintoja ja leivonnaisia myyntiin kaivataan!

Junnu Vainio -konsertti 27.6. klo 19 Muhasaaressa, hinta 40 € (sis. kuljetuksen, lipun ja väliaikatarjoilun), ilmoittautuminen viim. 30.4. Annelle.

Rantakala 7.8. klo 16-19 Hirvaslahden kodalla.

Kylpylämatka Haapsaluun 15.-21.9., 6 yötä, 13 hoitoa hintaan 455 €. Ilmoittautumiset mahd. pian Annelle (paikkoja rajoitetusti).

Syyskokous 20.11. klo 18 (paikka avoin).

Jäsenilta on suunnitteilla alkusyksyyn hyvinvointiteemalla, samoin selkäviikosta saatte infoa mm. paikallislehdistä ja Facebookista. Jouluun liittyvistä tapahtumista infotaan myöhemmin.

Teatteriin ja kylpylään ilmoittautumiset: Anne Karjalainen 050 567 2373. Ryhmätoiminnot: Helena Hirvonen 040 505 1162. Yhdistyksen muut asiat: pj Jaakko Hassinen 044 974 6164.

Selkäyhdistys SalpausSelät Selkäryhmät Fysakoksella, Erkonkatu 9, Lahti. Tiedustelut 040 7200 027.

Bussiretki Helsinkiin 8.5. Lähtö Lahdesta turistipysäkiltä klo 9. Vierailemme Oodi-kirjastossa, Sinebrychoffin museossa ja taidenäyttelyssä sekä Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Ilmoittautuminen viimeistään 29.4. vain puhelimitse Pirkko Karhapää 044 504 4100.

Pajunkissapatikointi järjestetään huhtikuun lopullatoukokuun alussa. Tarkempia tietoja tiedotteessa 2/2019, joka ilmestyi viikolla 15.

Maailman selkäpäivä 16.10. klo 17.30–19 Wellamoopiston auditoriossa Lahdessa. Fysiatri, neurologi Taina Heinonen esitelmöi aiheesta "Sarjamagneettistimulaatio kivunhoidossa."

Suur-Salon Selkäyhdistys Kotisivujen muutos: Sivustomme kaatui alkuvuodesta, nyt sivusto toimii osoitteessa www.salonselat.fi.

Terve Selkä -kurssi 27.4. klo 9-10.30 Salon Gym & Fitness Centerissä, Turuntie 2, Salo. Kurssi sopii selän ja hartiaseudun oireista kärsiville tai muuten selän terveydestä kiinnostuneille. Käydään läpi käytännön teoriaa ja miten esim. pilateksen erityisharjoitteiden avulla voidaan vaikuttaa ryhtiin ja vartalon syvien tukilihasten vahvistamiseen. Osallistumismaksu 15 €. Kysy mahdollisia peruutuspaikkoja.

Kevään päätös ja toukokuun tapaaminen 22.5. Muurlassa, Salon Invalidien Leirirannassa Vähä-Rytkön rannalla.

Uintia, saunomista, makkarangrillausta, kesäpelejä ja mukavaa yhdessäoloa.

Kesäajan kuntosali Salohallilla 13.5.-12.8. klo 16-17 ja keskiviikkoisin 15.5.-14.8. klo 15-16. Ei Salohallin ollessa kiinni ajalla 20.6.-28.7.

Seuraa kesän tapahtumia kotisivuiltamme, facebookissa tai Salonjokilaakson ilmoituksesta jokaisen kuukauden ensimmäisessä lehdessä.

Hyvää kesää, tavataan syyskuussa!

Tampereen Seudun Selkäyhdistys Yleisöluentotilaisuus 2.5. klo 18-19, Kulttuuritalo Laikku, Luentosali Keskustori 4, Tampere. Aihe: Mitä on krooninen kipu ja miten sen kanssa oppii elämään?

Luennoitsija: terveystieteiden tohtori Tapio Ojala.

Voi veljet -näytelmä 8.6. klo 18 (ensi- ilta). Komediateatteri, kesäteatterin ulkoilmakatsomo, Lapintie 3 A, Tampere. Rooleissa mm. Jukka Puotila, Jukka Leisti, Tommi Raitolehto ja Petra Karjalainen. Ilmoittautuminen: Arvo Autio 040 593 1146 tai arvo. autio@gmail.com.

Sääntömääräinen kevätkokous 4.5. klo 14, Pellervontupa, Pellervonkatu 9, Tampere.

Käsitellään sääntöjen edellyttämät asiat. Ennen kokousta yhdistys tarjoaa kahvit klo 13.

Turun Seudun Selkäyhdistys Luut lujiksi -miniluento 7.5. klo 12 TULE-tietokeskuksessa.

Unelmien liikuntapäivä 10.5. klo 11-13 Urheilupuiston Unelmien kannaksella. Järjestäjinä turkulaiset tule-yhdistykset.

Jalkojen itsehoito miniluento 14.5. klo 12 TULE-tietokeskuksessa.

Luontoretki ja kevätkauden päättäjäiset 15.5. Kokoontuminen klo 17 Kasvitieteellisen puutarhan portilla, mistä kävellään Honkapirtille ja Kansanpuiston kautta takaisin.

Retki Himolan kesäteatteriin Yläneelle 30.6. Tarkemmat tiedot jäsenlehti Selkälehdessä.

Maanantain ja tiistain liikuntaryhmät jatkuvat viikolle 22.

TULE-tietokeskus avoinna ma, ti ja to klo 10-15, ke klo 11-18. Kesälomalla heinäkuun.

Vaasan Selkäyhdistys Luontoliikuntapäivä 18.5. Laihialla, Huitun laavulla.

Bussikuljetus Vaasasta, Kasarmintorilta klo 12, paluu klo 16. Tutustumme laavun ympäristöön, kappeliin ja museoon, juomme nokipannukahvit ja paistamme makkaraa. Sateen sattuessa sisätiloja on riittävästi. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin, joten ota kaveri mukaan. Ilmoittautumiset viikkoa ennen bussikuljetuksen takia sähköpostitse vaasanselkayhdistys@netikka.fi tai Aino Ranta, p. 0503036786.

Teatteriretki 3.8. Kauhajoelle Sotkanpesän kesäteatteriin yhdessä Muistiyhdistyksen kanssa Kuin tuhka tuuleen -esitykseen. Varattuna on 50 lippua, matkan hinta vielä avoin. Seuraa kotisivujamme, tarkemmat tiedot tulevat kesän aikana. Ilmoittautumiset heinäkuun loppuun mennessä Liisa Nissinen, p. 0503617442 tai vaasanselkayhdistys@netikka.fi.

Tule kuntoon -luento 23.10. klo 18 Vaasan Opistotalolla. Luennoitsijana terveystieteen maisteri, fysioterapeutti ja palvelutalon johtaja Elina Raivo. Lisätietoja syksymmällä yhdistyksen kotisivuilla ja syksyn Hyvä Selkä -lehdessä.

Hyvää kesän aikaa kaikille. Nautitaan kesäherkuista, lämmöstä, auringonpaisteesta ja rentoudutaan!

Hyvä Selkä 2/2019

27

Vinkkejä selkäsi hyvinvointiin Selkäliiton teema ”Rakasta selkääsi – se kannattaa. Sinua.” kannustaa huolehtimaan selästään ja suhtautumaan siihen rakastavasti. Selän hyvinvointiin voi vaikuttaa pienilläkin teoilla.

SELÄN HYVINVOINTIA ylläpitää monipuolinen ja säännöllinen liikunta. Selkäterveyttä edistävät myös muun muassa normaalipainossa pysyminen, tupakoimattomuus ja palautumisesta huolehtiminen.

Kokosimme tähän selän hyvinvointivinkkejä Rakasta selkääsi -esitteestämme. Kokeile ja löydä itsellesi mieluinen tapa helliä, hoitaa ja liikuttaa selkääsi.

Selkäyhdistykset voivat tilata painettua Rakasta selkääsi -esitettä Selkäliiton toimistosta, puh. 09 605 918 tai selkaliitto@selkaliitto.fi.

Esitteet ovat maksuttomia, mutta lähetyksen postikulut veloitetaan.

Esite on saatavana myös pdf-muodossa liiton verkkosivuilla.

Sinun selkäsi armeliasta suhtautumistasi kipuunsa. ❤ arvostaa Moitteiden sijasta helli selkääsi. luotu liikkumaan. Kipeytynytkin selkä toipuu no❤ onpeammin sopivassa liikkeessä. monipuolisesta liikunnasta, kuten kävelystä, ❤ tykkää pyöräilystä ja vesijuoksusta. taukoja sekä istumisesta että seisomisesta. ❤ kaipaa Muista tauottaa työtäsi. paljon ja taipuu moneen. Muista silti maalais❤ kestää järki ja ergonomia. kokeilunhaluinen. Luota selkääsi ja lähde sen ❤ onkanssa uusiin haasteisiin.

välillä olla ihan rauhassa. Muista siis rentou❤ haluaa tua, palautua ja levätä kunnolla. laita pahakseen, että tarkkailet painoasi ja syöt ❤ eiterveellisesti. ❤ ei tykkää tupakasta. siitä, että olet hyvällä tuulella. Lähde vaikka ❤ nauttii tapaamaan mukavia ihmisiä. kuulluksi tulemista. Ethän siis ole niin kiirei❤ arvostaa nen, ettet ehdi kuunnella kehoasi.

Lisää vinkkejä selän hyvinvointiin löydät Näin rakastat selkääsi -sivultamme selkakanava.fi/nain-rakastat-selkaasi.

#rakastaselkääsi-haaste

Miten sinä rakastat selkääsi?

30 vuotta selkäsi takana

. Kerro meille ja muille, Haastamme sinut mukaan rakastamaan selkääsi tekosi tai vinkkisi selän miten sinä rakastat selkääsi. Kirjoita tai kuvaa oma kissa tai Instagramissa, hyvinvointiin, jaa se somessa, esimerkiksi Faceboo sähköpostilla tunnuksella #rakastaselkääsi tai lähetä se meille hyvaselka@selkaliitto.fi.

#rakastaselkääsi 28

Hyvä Selkä 2/2019

SELKÄKANAVA.FI Maksutonta tietoa selän hyvinvoinnista ja vinkkejä selän omatoimiseen hoitoon

SELKÄKIPU SELÄN HOITO JUMPPAKISSA SELKÄKIPU SELÄN HOITO JUMPPAKISSA KESKUSTELU

Uutta: Terveydenhoidon koulutusta sänkymyyjille!

Millainen on selkäystävällinen sänky? Entä niskalle ja unelle hyvä tyyny?

Onko moottorisänky parempi kuin tavallinen? Mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon omassa nukkumisessa, jotta uni tehokkaasti palauttaisi päivän rasituksista?

Nukkumisen kysymyksissä kannattaa kääntyä koulutetun ammattilaisen puoleen.

N

ukkuminen ja uni vaikuttavat merkittävästi selkäterveyteemme. Huono nukkumisasento aiheuttaa muun muassa selkärangan nivelien nivelkapselien ja -siteiden venyttymistä, joka voi aiheuttaa jäykkyyttä ja kipua. Pehmytkudoksiin huonosta nukkumisalustasta kohdistuva paine taas aiheuttaa lisääntynyttä kääntyilyn tarvetta, mikä voi heikentää unenlaatua ja provosoida kipua.

Vuoteen, patjan ja tyynyn hankinta vaatii asiantuntemusta.

Tiesitkö, että lämpötilaa tasaavan peiton avulla myös voi parantaa omaa nukkumistaan? Olemme Tempurilla tunnistaneet tarpeen lisätä sänkymyyjien osaamista entisestään ja käynnistimme marraskuussa 2018 Koulutettu nukkumisargonomian asiantuntija -koulutusohjelman huippuasiantuntijoiden voimin: Opintojen uniosuudesta vastaa professori Markku Partinen (Helsingin Uniklinikka), anatomiasta ja fysiologiasta professori Olavi Airaksinen (KYS), ylilääkäri ja nukkumisergonomia -kirjan kirjoittaja Jari Ylinen (Keski-Suomen sairaala) nukkumisergonomiasta ja puheenjohtaja Sisusta Kotia ry & Tempur maajohtaja Arto Melanko kouluttaa eettistä myyntiä.

nukkumisergonomia.fi-sivustolta löydät lähimmän asiantuntijan Koulutettu nukkumisergonomian asiantuntija on paras ammattilainen valitsemaan yksilöllisesti sopivat nukkumisergonomiaa ja toimintakykyä edistävät vuode-, patja-, tyyny- ja peittoratkaisut. Asiantuntijoiden ammattitaitoon kuuluu myös opastaminen keskeisissä unenhuollon kysymyksissä.

Lähimmän asiantuntijan löydät helposti nukkumisergonomia.fi-sivustolta. Tämä infosivusto on yksi Tempurin tapa palvella heitä, jotka kärsivät nukkumisergonomia- tai unen huolto -lähtöisesti esimerkiksi selkä- tai niskakivuista tai vireystilaongelmista. Sivustolta löydät paljon hyödyllistä ja mielenkiintoista tietoa unesta ja nukkumisergonomiasta.

Lähintä asiantuntijaa tai nukkumisergonomiatietoutta voit tiedustella myös suoraan Tempurilta puhelimitse numerosta 09-5868 360.

ILMOITUS

TUOTTEITA SELKÄSI PARHAAKSI Matkustusmukavuutta kesäksi – tuotteita autoon, junaan tai lentokoneeseen istumisergonomiaa parantamaan!

Humantool Pilot Spot - selkätuki Humantool Pilot Spot on suomalainen innovaatio, joka valmistetaan Suomessa käsityönä korkealaatuisista ja kestävistä materiaaleista. Soveltuu kaikille istuimille.

Helppo ottaa mukaan matkalle. Nopea kiinnitys, korkeussäätö ja irrotus. Pestävä päällinen.

90

89

Humantool Pilot Spot -selkätuki tuo lentäjille kehitetyn ergonomian autoihin ja toimistoihin. Selkätuki kääntää lantion hyvään pystyasentoon, jolloin selkäranka suoristuu ylös asti. Selän, hartioiden ja niskanseudun kuormitus pienenee. Humantool Pilot Spot on kuin laakeri, jonka päällä selkä lepää jatkuvassa pienessä liikkeessä ylläpitäen näin koko selän lihastoimintaa ja aineenvaihduntaa.

McKenzie-autotyyny McKenzie-autotyyny sopii paljon autossa istuvalle.

Kapea selkätyyny parantaa ryhtiä ja vähentää alaselän rasitusta. Autotyyny sopii hyvin myös sporttimallisiin autonistuimiin.

Tyynyn leveys 24 cm, korkeus 25 cm.

44 €

McKenzie Air Pillow -lannetuki

29 €

Puhallettava lannetuki, jonka voit helposti säätää haluttuun paksuuteen. Erinomainen mukana elokuvissa, teatterissa, juna- tai lentomatkoilla.

Pituus 380 mm, korkeus 120 mm, paksuus n. 60 mm.

Toimitus edullisena kirjepostina (3,90 €)!

Hintoihin lisätään toimituskulut.

www.selkakauppa.fi

Hekään eivät syntyessään tienneet, mistä kaikesta voivat selvitä.

Suomessa syntyy tänäänkin noin 150 lasta.

Emme osaa ennustaa etukäteen, mitä sairauksia kukin heistä saattaa elämänsä aikana kohdata. Onneksi voimme kuitenkin luottaa siihen, että yhä useammasta sairaudesta voi tulevaisuudessa parantua.

Tämän päivän eläkeläisten elinaikana on kehitetty uusia tehokkaita hoitoja esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään ja reumaan. Myös kivun lievittämisessä pyritään uusiin läpimurtoihin. Samalla suomalaisten keskimääräinen elinajanodote on noussut liki 20 vuodella yli 80 vuoteen.

Paljon työtä on kuitenkin tehtävänä.

Maailmassa on arvioitu olevan 30 000 eri sairautta. Vain noin kolmasosaan niistä on saatavilla tehokasta hoitoa. Emme saa pysähtyä. Emme saa tyytyä siihen, mitä tähän mennessä on saavutettu.

Pfizerilla uusien hoitojen kehittämiseksi työskentelee 90 000 ammattilaista kautta maailman. Panostamme lääkekehitykseen noin 7 miljardia euroa joka vuosi. Tavoitteenamme on tuoda suomalaisten saataville merkittäviä uusia lääkeinnovaatioita.

Jokainen niistä voi mullistaa sinun tai läheistesi elämän tavalla, jota emme osaa vielä edes kuvitella.

Kehitys on vasta alkanut.

PP-PFE-FIN-0283-02042019