Hyvä Selkä 2/2018

Vinkkejä selän hyvinvointiin

Pekka Pouta: Huono selkä pelasti terveyteni

MIESTEN

TERVEYSTIETOISUUS ON LISÄÄNTYNYT

VÄLILEVYN

RAPPEUMA KUULUU

IKÄÄNTYMISEEN

TEMPUR Flexible

Base 160x200 cm (alk. 3926€) alk.

2998€

Tutkitusti tyytyväisimmät käyttäjät, best in test, paras selälle ja unelle, yli 75 000 terveydenhoitoalan ammattilaista suosittelee aitoa Tempuria, mm.

Alkaen hinta sisältää sänkyrungon mustalla huonekalukankaalla, 21 cm paksun patjan sekä 12 cm korkean jalkasarjan. Pääty alk. 550€. Runko valmistettu Suomessa ja Tempur-materiaali Tanskassa.

Tilaa uusi MAKSUTON kuvasto ja nukkumisergonomian opas www.tempur.com

Sisältää paljon tietoa, käyttäjäkokemuksia ja fysoterapeuttien ohjeita!

SELKÄLIITON JÄSENETU -tarjous

TYYNYTARJOUS

TEMPUR Original-tyyny (norm. alk. 119€)

Tarjous on voimassa 31.5.2018 asti.

Tilaan seuraavat TEMPUR-tuotteet ilman muita kuluja (TEMPUR maksaa toimituskulut)

TEMPUR Flexible Base 160x200 cm

2998€ (norm. 3926 €)

TEMPUR-vuoteiden tilaukset: soita TEMPUR asiakaspalvelu puh. (09) 5868 360 Katso mallit, koot ja hinnat www.tempur.fi

NIMI:

OSOITE:

TEMPUR Original -tyyny

S 99€ (119€) M 109€ (129€)

L 119€ (139€) XL 129€ (149€)

Olen jäsen

Liityn jäseneksi

Selkäliitto maksaa postimaksun

Selkäliitto ry

Vastauslähetys

Tunnus 5007981

00003 Helsinki

Pääkirjoitus

Marjo Rinne

Liikuntasuositukset täydentyvät – päivittäinen fyysinen aktiivisuus entistä tärkeämpää

Muutos on nykyelämässä pysyvä olotila. Aiempi tieto uudistuu, syvenee ja monipuolistuu. Parhaimmillaan tämä lisää ymmärrystämme ja voi muuttaa toimintaamme. Parhaan ajan tasalla olevan luotettavan tiedon käyttöönottoa varten laaditaan suosituksia, jotka ovat tieteellisesti perusteltuja kannanottoja ja ohjaavat ammattilaisten sekä myös väestön toimintaa. Näin on käynyt liikunta- ja terveysalallakin, kun tutkitun tiedon määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti.

Terveyttä edistävän liikunnan ensimmäiset suositukset laadittiin 1990-luvun lopussa. Seuraavat suositukset päivitettiin kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 2008. Jälleen tänä vuonna on tulossa uusin päivitysversio. Aiempia suosituksia ei ole kuitenkaan kumottu, vaan nyt tehtävä tarkennus täydentää ja täsmentää aikaisempia suosituksia.

Monet liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden suotuisat terveysvaikutukset näkyvät vasta vuosien kuluttua. Nyt päivitetyissä suosituksissa on korostettu erityisesti liikunnan välittömiä vaikutuksia parantuneeseen unen laatuun ja päiväaikaiseen vireyteen. Välittömiä vaikutuksia on havaittu myös aivojen toiminnassa, joihin kuuluvat parantunut keskittymiskyky ja muistitoiminnot sekä ajatusten käsittelynopeus. Tämä ei koske pelkästään iäkkäitä, vaan samoja havaintoja on tehty myös lapsilla ja terveillä aikuisilla. Edelleen voidaan mitata liikunnan välittömiä vaikutuksia verenpaineen alenemisena tai parantuneena insuliinin säätelynä.

Liikunnan hyödyt voi saavuttaa myös eri tavoin. Liikuntaa saa harrastaa edelleen aiempien terveysliikunnan suositusten mukaan, mutta on paljon henkilöitä,

joilla ei ole mahdollisuutta toteuttaa niitä. Uusimman näytön mukaan terveysvaikutukset ovat saavutettavissa, vaikka fyysinen aktiivisuus tai liikunta koostuisi lyhyemmistä ja rasittavuudeltaan kevyemmistäkin jaksoista. Toisaalta suositellaan myös lyhytkestoisia ja rasittavia liikuntaintervalleja, koska nekin tuottavat erinomaisia tuloksia sydän ja verisuoniterveyteen sekä kuntoon. Liikuntaa voidaan siis entistä paremmin räätälöidä yksilöllisten mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaisesti.

Uusissa suosituksissa on myös osoitettu, että teknologiset sovellukset ja helppokäyttöiset mittauslaitteet, kuten askelmittarit, kannustavat ihmisiä liikkumaan. Omatoimisuus liikkumisen seuraamisessa on jopa lisännyt väestön päivittäistä fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa ilman ammattilaisten ohjausta ja seurantaa.

Kaikenlaisen liikkumisen merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille on kiistaton. Siksi siihen käytetty aika on paras henkilökohtainen sijoitus!

Marjo Rinne puheenjohtaja

16-17

Sisältö 2/2018

Pääkirjoitus

Selkäkipu pelasti säämiehen

Selkäliitto 30 vuotta: Muistoja menneiltä vuosilta

Miesten terveystietoisuus on lisääntynyt

Venytellen ylävartalo vetreäksi

22-23

18 20 22 24 27

Tutkimustietoa

Lannerangan välilevyrappeumamuutokset

Soutu ja melonta ovat oivia kesälajeja selälle

Minä ja selkä

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

Hyvä Selkä – Selkäliitto ry:n jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 29. vuosikerta, ISSN 2323-9484. www.selkaliitto.fi, selkaliitto@selkaliitto.fi

Julkaisija: Selkäliitto ry. Toimitus: Päätoimittaja Marjo Rinne, toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio, toimitussihteeri Pia Bilund. Taitto: Eepinen Oy, Jauri Varvikko, aineisto@eepinen.fi Painopaikka: Arkmedia, puh. 06 317 1515, Vaasa Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Kannen kuva: MTV

Tilaukset, osoitteenmuutokset, peruutukset sekä jäsenasiat: Toimistosihteeri Anna Santalahti, selkaliitto@selkaliitto.fi, 09 605 918.

Tietosuoja: Lehti jaetaan Selkäliiton jäsenrekisterissä oleville henkilöille ja yhteisöille. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävissä Selkäliiton toimistossa. Henkilötietolain 26 ß:n ja 30 ß:n mukaiset yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina tai henkilökohtaisesti Selkäliiton toimistossa. Vastuut: Hyvä Selkä -lehti ja Selkäliitto eivät kanna ilmoitusten, tuotteiden tai palveluiden tuotevastuuta. Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa. Hyvä Selkä 3/2018 ilmestyy 7.9.2018. Aineistot Selkäliittoon 13.8.2018 mennessä hyvaselka@selkaliitto.fi. Vuosikerta (kestotilaus) 24 €, irtonumero 7 € 3 6 8 10 16

Kuva: Dollarstockphoto

Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki puh. 09-605918, selkaliitto@selkaliitto.fi www.selkaliitto.fi

Hallitus 2018

Marjo Rinne (pj)

Kaarina Frosterus

Sirpa Heikkinen (varapj)

Pirjo Karlsson

Sinikka Kilpikoski

Leena Kämppi

Sirpa Moilanen

Eira Mäkitalo

Teuvo Näätänen

Kimmo Rundström

Hanna-Maaria Tumelius

Toiminnanjohtaja

Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi

Tiedottaja

Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi

Toimistosihteeri

Anna Santalahti 09 605 918 selkaliitto@selkaliitto.fi

Selkäneuvonnan koordinaattori

Maria Sihvola 050 465 7884 maria.sihvola@selkaliitto.fi

Järjestö- ja liikuntatoiminnan koordinaattori

Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi

Rakasta selkääsi

SELKÄLIITTO TÄYTTÄÄ

TÄNÄ VUONNA 30 VUOTTA. Juhlavuoden teema on Rakasta selkääsi – se kannattaa. Sinua. Kukapa meistä ei haluaisi rakastaa ja tulla rakastetuksi? Rakastaminen ei ole vain romanttista kumppaniin kohdistuvaa, vaan itseemme ja ympärillä olevien merkityksellisten ihmisten rakastamista. Jotta voisimme hyvin ja jaksaisimme huolehtia ja rakastaa läheisiämme, on tärkeää tunnistaa myös omat tarpeet ja huolehtia niistä.

Rakkaus on syvä kiintymyksen tunne johonkin. Miksei se voisi kohdistua omaan selkään? Sehän kuitenkin kannattelee meitä ja mahdollistaa asioita. Jokainen voisi tehdä oman suunnitelman, jolla auttaa itseään pitämään huolta selästään. Kunnon yöunet, tarpeeksi liikuntaa ja päivittäin terveellistä ruokaa –myös savuttomuus edistää selän hyvinvointia. Ja aivot ovat kuin vahvistin – mitä enemmän liitämme kipuun huolta ja ajatuksia, sitä kovemmaksi kipu muuttuu.

Istuminen lisää alaselän rasitusta, vaikka sillä ei olekaan todettu olevan suoraa yhteyttä alaselkäkipuihin. Työn tauottaminen ja työasentojen vaihtelu kuormittavat selkää tasapuolisesti. Muista siis nousta välillä tuolista ylös, jaloitella ja tehdä muutama jumppaliike.

Jos selkäkipu iskee, lähde pian liikkeelle. Tavallisten toimien jatkaminen on hyödyksi, lepo haitaksi, sillä vuodelepo ei edistä toipumista. Jo pienikin liikuntamäärä vaikuttaa positiivisesti kehoon sekä mieleen.

Kohtalainen harjoitteluun liittyvä kipu ei ole merkki sen haitallisuudesta. Kipua ei kannata siis pelätä. Liikunta ja harjoittelu ovat ensisijaisen tärkeitä selkävaivojen hoidossa. Kun liikut, saat palkinnoksi hyvän kunnon. Lisäksi liikunnalla on kipua lievittävä vaikutus.

Etenkin silloin kun selkäkipu pitkittyy, voi olla vaikea osoittaa itselleen myötätuntoa ja suhtautua omaan kehoon lempeän hyväksyvästi. Itsensä piiskaaminen kuitenkin vain lisää stressiä ja pahentaa kipua. Tutkimusten mukaan kivun hyväksyminen ja myötätuntoinen suhtautuminen itseen helpottaa kivun hoitoa ja edistää toipumista. Aseta itsellesi pieniä tavoitteita, joita sinun on kipeän selkäsi kanssa mahdollista saavuttaa, ja iloitse onnistumisista.

Anna itsellesi riittävästi aikaa myös palautumiseen. Se voi olla lepäämistä tai mitä tahansa itselle mieluista, kehon ja mielen elpymistä edistävää toimintaa vaikkapa harrastuksen tai ystävien parissa. Rentoutumisharjoituksilla voi laukaista lihasjännityksiä, rauhoittaa mieltä ja lievittää kipua. Palautumista tulisi tapahtua myös työpäivän aikana esimerkiksi kahvi- ja ruokatauoilla. Kokonaisvaltaiselle palautumiselle on tärkeää lisäksi riittävä ja hyvälaatuinen uni. Univaje ja nukkumishäiriöt vähentävät syvää unta, aiheuttavat herkistymistä kivulle ja voivat pahentaa selkäkipua.

Muistathan siis rakastaa itseäsi ja selkääsi. Se kannattaa. Vaali asioita, jotka pitävät sinut aktiivisena, mielesi virkeänä, antavat tyydytystä elämääsi ja voimaannuttavat sinua!

Kirsi Töyrylä-Aapio kirsi.toyryla@selkaliitto.fi

PS. Lue vinkkejämme selän rakastamiseen sivulta 13.

Selkäkipu pelasti säämiehen

Meteorologi Pekka

Pouta on kokenut useampia selkäkipujaksoja. Kipu motivoi miehen kuntosalille ja juoksulenkille. Kesäisin säämies soutelee Saimaalla.

PEKKA POUTA sai selkänsä ensi kerran kipeäksi jo koulussa istuessaan, sillä mittasuhteet pulpetissa olivat väärät pitkälle nuorukaiselle. Myöhemmin aikuisiällä selkää juili yön jälkeen ja samaan aikaan miehellä alkoi olla iriittiä silmässä, mitä alettiin tutkia mahdollisena selkärankareumana. Lopputulema oli kuitenkin se, että mahdollinen reuma on niin lievää, että lääkkeeksi riittää liikunta. Kolmas selkäjumien vaihe osui aikaan, jolloin Pekka liikkui vähän ja teki sitten klassisen virheen.

- Otin sen verran kipulääkkeitä, että jaksoin toimia, mikä aiheutti sen, että jatkuvasti vähän varoin lihasten käyttöä. Parin kuukauden kuluttua menin fysioterapeutille. Hän teki testin, jossa kylkimakuulla nostetaan jalkaa. Sain tehtyä kolme nostoa, joista viimeinen oli tosi tiukassa. Diagnoosi oli surkastuneet pakara- ja tukilihakset. Mutta sain fysioterapeutilta hyvät ohjeet ja selvisin siitä.

Viimeksi alaselkä vihoitteli, kun Pekka alkoi liikkua paljon ja yksipuolisesti.

”Kun juoksee tässä iässä, vähintään sama aika on oltava muuta liikuntaa ja runsaasti tukilihaksia vahvistavaa liikuntaa.”

- Jossain vaiheessa junnasin vain juoksua. Se aiheutti vinoumaa alaraajoihin ja pakarat ja takareidet alkoivat surkastua uudestaan, koska juoksin etureisillä. Tukilihakset eivät pysyneet menossa mukana, vaan ikään kuin ”kannibalisoin” niitä ja alaselkä tuli taas kipeäksi.

Onneksi mies oli kuitenkin oppinut aiemmista selkäkipuvaiheistaan paljon.

- Kaikki fysioterapeutin antamat treenit olivat valmiina päässä, joten tiesin mitä tehdä tilanteen korjaamiseksi.

Liikuntaa monipuolisesti ja säännöllisesti

Nykyisin Pekka käy kuntosalilla päivittäin ja toisinaan myös hieronnassa selän hoitamiseksi.

- Hieroja osaa kertoa, mikä osa kropasta tarvitsee lisätreeniä ja missä on jäykkyyksiä. Hieronta ja kuntosali ovat yhdistelmä, joka toimii minulla.

Matkan varrella mies on kokeillut selkäkipuihinsa myös pilatesta ja fustraa, jotka ovatkin vähän auttaneet. Lisäksi apua on tuonut muun muassa akupunktio.

Pekka aikoo taas tauon jälkeen suunnata juoksulenkille. Hän on kuitenkin päättänyt, ettei enää juokse maratoneja. Hän on juossut niitä vuosien aikana useita.

- Kun juoksee tässä iässä, vähintään sama aika on oltava muuta liikuntaa ja runsaasti tukilihaksia vahvistavaa liikuntaa. Yksipuolinen juokseminen oli virheliike. Kehonhuolto ei tuota Pekalle ongelmia, sillä hän tykkää venyttelystä. Tosin aiemmin idea venyvyydestä ja voimasta oli hukassa.

- Yritin venytellä, mutta en kunnolla taipunut eteenpäin, sillä surkastunut ja pikkuisen krampissa oleva lihas ei veny. Venyvyyttäni ei ole parantanut venyttely vaan reisi- ja pakaralihastreeni.

Kipu motivoi liikkumaan

”Huono selkä” on pakottanut Pekan liikkumaan 35-vuotiaasta asti.

- Jos miulla ei olisi ollut huono selkä, olisin todennäköisesti ylipainoinen, olisin jo saanut ensimmäisen sydänkohtauksen ja hädin tuskin jaksaisin kiivetä portaita, koska en aiemmin liikkunut yhtään.

Kipu on Pekan mielestä hyvä motivaattori liikkumiselle, sillä hän ei halua syödä kipulääkkeitä.

- Kipu on kuin sähköpanta. Siinä vaiheessa, kun miettii, että pitäisikö ottaa kipulääkettä, se laittaa meikäläisen kuntokuurille. Jos olisin tiennyt tämän viisitoista vuotta sitten, olisin voinut ennaltaehkäistä selkävaivoja.

Jos alaselkä kipeytyy, pillereiden sijaan mies ottaa kipu- ja rentoutuspiikin. Rennoksi, kipu pois ja sitten avaavaa liikuntaa, esimerkiksi kävelyä, kuuluu Pekan resepti.

Lähetyksessä ei ehdi istua

Arjessa Pekka kohtaa pituutensa takia ergonomisia haasteita, esimerkiksi tasot ovat usein väärällä korkeudella.

- Pöytätasoihin ei oikein voi vaikuttaa, mutta omaan seisoma-asentoon voi. Mieleeni on iskostunut fysioterapeutin neuvo: Seiso molemmilla jaloilla. Älä polvet lukossa, eikä niin, että toinen jalka on tukijalkana.

Tämä neuvo onkin tarpeen, sillä aamun Huomenta Suomi -lähetyksissä Pekka ei paljon ennätä istua. Istumisen väheneminen on osaltaan poistanut selkäkipuja.

Sääennusteen laadinta aamuisin tosin sujuu istuen, mutta se on Pekan mukaan nopea, enintään kahden tunnin sessio, eikä se ole staattista paikallaanoloa.

- Mahdollisuus olisi kyllä seisomatyöhön, mutta pöydän korkeus ei riitä. Nousen monta kertaa ylös säätämään kuvia, sillä käytössä on neljä näyttöä. Välillä haen kahvia ja koirallakin on tarpeensa, joten luonnollisia taukoja tulee.

Pekka on yrittänyt myös tietoisesti vähentää istumista, eikä hän enää röhnötä miten sattuu alaselkä pyöreänä.

- Vähän on kyllä muutenkin taipumusta löysäilyyn, mikä ei ole hyvästä selälle, Pekka virnistää.

Koirakin voi koetella selkää

Muun liikunnan ohella säämies ulkoilee aamulähetyksistä tutun Sini-koiransa kanssa. Kävelylenkit eivät kuitenkaan ole Pekan mielestä lisänneet hänen liikkumistaan, sillä koiran kanssa tulee pysähdyksiä.

- Se on löntystelyä, ja sitten kun mennään koirapuistoon, siellä käy viima, mikä ei tee hyvää selälle. Eli koira ei välttämättä ole hyväksi selälle tai sitten sille pitää opettaa, että kävellään reippaasti ja tehdään treeniä. Minä en ole päässyt tämän jääräpään kanssa vielä siihen vaiheeseen.

Pekka on miettinyt, että voisi aloittaa spurttimallisen juoksun, sillä se on parempi juoksutreeni ikääntyvälle ja toimii myös koiran kanssa.

Koirasta ja selkäkivusta puheen ollen, Pekka kertoo, että koirallakin hän on saanut selkänsä kipeäksi.

- Sinillä oli kynsi kipeä ja sitä piti pestä hanan alla. Ergonomia oli huono, pidin

Pekka Pouta, 49

• Meteorologi

• Ennustaa säätä ja juontaa Huomenta Suomi -aamulähetystä MTV3-kanavalla.

• Kuuloliitto valitsi Pekka Poudan Vuoden selkeäksi puhujaksi vuonna 2015.

• Harrastaa mm. kuntosalia, juoksemista, lukemista ja maalaamista.

• Perheeseen kuuluvat avopuoliso Mari Sarolahti ja borderterrieri Sini.

koiraa sylissä toisen käden varassa ja selkä oli huonossa asennossa.

Meteorologiksi sattumalta

Pekka on ennustanut säätä MTV:llä jo yli 25 vuotta. Meteorologiksi ja ruutuun hän sanoo päätyneensä sattuman ja ajautumisen kautta.

- Sisko tosin vitsaili lukioaikoina, että olisin jo nimeni puolesta hyvä meteorologi.

Nuorimies oli menossa lukemaan biologiaa, mutta suuntasi opiskelemaan teoreettista fysiikkaa, koska kiinnostui huolestuttavan paljon pikkuasioista, kuten eliöiden luokittelusta. Meteorologiapuoli vei kuitenkin voiton, kun se houkutteli ensimmäisen vuoden opiskelijoita kesätyöpaikalla ja sillä tiellä mies on.

Vuosien saatossa sään ennustemallit ovat tarkentuneet ja nopeutuneet huomattavasti. Mutta eniten Pekan mielestä ovat kuitenkin kehittyneet grafiikka ja tiedonsiirto.

- Kun aloitin Ilmatieteen laitoksella, kartta piirrettiin käsin, tiedot tulivat faksilla ja teksti-tv:stä katsottiin havaintoja. Nykyään ennustemallin saa suoraan grafiikkaohjelmaan.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Pekka kertoo nähneensä jo uransa alkuvaiheessa. Hänen mukaansa ilmastotilastoista ei kannata enää katsoa, että millainen sää on mahdollista. Suomessa ilmasto on erittäin

vaihteleva, mikä hankaloittaa pitkien ennusteiden tekemistä. Pekka pohtiikin, onko edes mahdollista tehdä järkevää pitkän ajan ennustetta kesälle.

- Esimerkiksi kuurosateet Jenkkilässä voivat aiheuttaa sattumanvaraisen efektin ja koko ennuste voi mennä pieleen. Pekan oman lempisää riippuu siitä, mitä hän tekee.

- Töissä on kiva, kun on mahdollisimman voimakkaita matalapaineita liikenteessä. Kesällä saaristossa mielisää on helle. Kaupunkilomalla ja muutoin kesällä sopiva keli on noin 20 astetta ja aurinkoa.

Vuodenajoista tylsin Pekasta on lopputalvi. - Kun lumet ovat sulaneet, mutta ei ole vielä vihreää. Lumen alta paljastuu kaikenlaista, on jääkokkareita ja liukasta, eikä pääse juoksemaan.

Kivointa aikaa Pekan mielestä eletään, kun puihin alkaa tulla silmuja, eikä ole vielä niin lämmintä, että on itikoita.

- Ihaninta on räjähdysmäinen kevät.

Rutiineja ja soutelua

Arkisin Pekan päiväohjelma on pääpiirteissään samalainen: herätys kello 3.50, aamun tv-lähetyksen jälkeen kotiin, nopeat päiväunet, välipalaa, salille ja sitten ruuanlaittoa ja iltapuuhat.

Pekka yrittää pitää rytmiä yllä myös vapaapäivinä niin, ettei nukkuisi aamulla yli yhdeksään, eikä puolestaan valvoisi illalla liian myöhään. Rytmin ylläpidossa auttaa säännöllinen liikunta. Myös patjalla ja tyynyllä on miehen mukaan merkitystä, että pystyy rentoutumaan ja nukkumaan hyvin.

Vapaalla meteorologi harrastaa liikunnan ohella lukemista ja kuvataiteita.

- Maalaaminen on rentouttavaa puuhaa, Pekka kertoo.

Kesällä säämies viettää mahdollisimman paljon aikaa mökillään Saimaalla. Pienellä ja karulla saarella ei ole paljon puuhaa, siellä ei voi esimerkiksi juosta.

- Riittävän liikunnan saamisesta on oikeasti huolehdittava. Teen jonkin selkäjumpan ja lisäksi soudan, se tekee hyvää.

Selkäliiton tämän vuoden ”Rakasta selkääsi” -teemasta Pekka toteaa pilke silmäkulmassaan, että selkää pitää vähän kiusata, että se voi hyvin.

- Niin kuin raparperia, mitä enemmän sitä nyhtää, sitä paremmin se kasvaa.

Selkää pitää käyttää.

Teksti: Pia Bilund Kuva: MTV

Muistoja menneiltä vuosilta

Selkäliiton 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi olemme pyytäneet lukijoitamme lähettämään meille muistoja liittyen liittoon ja yhdistysten toimintaan.

Suur-Salon Selkäyhdistyksen perustaminen

Alkuvuodesta 2007 sain puhelinsoiton lähisukulaiseltani, silloiselta Selkäliiton toiminnanjohtajalta Marjutilta. Olin jäänyt pois työelämästä ja Marjut oli sitä mieltä, että tylsistyn kotona, jos ei ole mielekästä tekemistä ja niinpä hän ehdotti yhdistyksen perustamista Saloon. Puhuimme asiasta muutaman kerran ja syksyllä olin lopulta valmis ja aloin asiaa työstämään puhumalla naapureille, työkavereille, ystäville, sukulaisille.

Marraskuussa perustamispäätöksen jälkeen tuli kaaos, hyppy tuntemattomaan. Laadi säännöt, hae kokoontumistilat, mistä saamme rahaa, mitä siellä tapaamisilloissa tehdään jne. Lukematon määrä kysymyksiä vailla vastauksia. Päivä ja asia kerrallaan kaikki kuitenkin järjestyi ja toiminta vakiintui.

Nyt 10 vuoden jälkeen voin todeta päätöksen olleen oikea. Paljon olemme yhdessä kokeneet, välillä iloiten, välillä hämmästellen, ehkä pettyenkin, mutta pääsääntöisesti on ollut antoisaa. Olemme oppineet monia asioita terveydestä, olleet toinen

Suur-Salon Selkäyhdistyksen ensimmäinen voimisteluryhmä jumppasi Fröbelin palikoiden Jumppalaulun tahtiin vuonna 2007. Kuvassa vasemmalta ovat Leena Aarnio, Raija Reunanen ja Raimo Ritola.

toisillemme tukena niin iloissa kuin vaikeuksissakin, kokeneet unohtumattomia hetkiä ja luoneet pysyviä ystävyyssuhteita.

Jos en silloin olisi ollut reipas ja rohkea entisenä partiolaisena, olisin tehnyt väärän valinnan ja olisin nyt väsähtänyt eläkeläinen. Yksi sopii toiselle, toinen toiselle, tämä sopii minulle. Kiitos sille pienelle joukolle, joka uskoi, luotti ja lähti kanssani tälle matkalle, iso kiitos myös liitolle tuesta. Suosittelen Sinulle, jolla on aikaa, halua ja tahtoa toimia.

Tapaaminen Mauno

Koiviston kanssa

Minulle jäi henkilökohtainen muisto presidentti Mauno Koivistosta ollessani Suomen Selkäliitto ry:n toiminnanjohtaja. Puheenjohtajana Selkäliitossa toimi tuolloin presidentin henkilääkäri Jukka Suihkonen, loistava, osallistuva puheenjohtaja. Hän toimi myös Diakonissalaitoksen ylilääkärinä, joten usein kahdenkeskiset palaverimme pidettiin siellä.

Ensimmäinen tällainen tapaaminen jäi erityisesti mieleen. Koko osasto oli aivan tyhjä ja hiljainen ja siellä täällä oli sinivalkoisia kukkia. Kun pääsin Jukan huoneeseen, siellä istui Mauno Koivisto.

Hän halusi kertoa kansalle terveydentilastaan, Kekkosen jälkeisen myllerryk-

sen jälkeen ja meidän palaverit osuivat samaan kohtaan. Siinä selitys kukille ja osaston hiljaisuudelle.

Eivätkä ne kukat olleet siis minulle, ja kun presidentti oli paikalla, osasto oli tyhjä. En siis ollut ainakaan mikään kansallinen uhka.

Olimme molemmat pelanneet hieman pidempään lentopalloa, joten siitä juttelimme. Vertailimme myös käsiä, hänellä oli jättimäiset kädet ja pitkänä miehenä hänellä oli selkävaivoja. Ja loistava huumori!

Camilla Gammals

Selkäliiton hallituksen sihteeri 1990-1991, toiminnanjohtaja 1991-1993

Jäseneksi leikkauksen jälkeen Muistoni liittyy yli kymmenen vuoden takaiseen tapahtumaan. Selkävaivakseni todettiin massiivinen välilevyn pullistuma, joka leikattiin Töölön sairaalassa Helsingissä. Siellä ollessani huomasin ilmoitustaululla Selkäliiton mainoksen, jossa kerrottiin jäseneksi liittymisestä ja että liitosta saa apua ja lehden.

Ajattelin, että heti kun pääsen sairaalasta, liityn jäseneksi. Ja siitä asti olen ollut jäsenenä. En ole osallistunut selkäyhdistyksen toimintaan, mutta seuraan tarkasti liiton toimintaa Hyvä Selkä -lehdestä. Saan lehdestä paljon hyödyllistä tietoa, se on monipuolinen lukupaketti. Minulla on tallessa vanhatkin lehdet. Aion olla jatkossakin jäsenenä.

Tötterman

Haluatko kertoa muistosi?

Selkäliiton juhlavuoden kunniaksi haluamme jakaa lehdessä jäsenten, selkäyhdistysten ja liiton toiminnassa mukana olleiden muistoja eri vuosilta ja vuosikymmeniltä. Jos haluat kertoa muistosi, ota yhteyttä Hyvä Selkä -lehden toimitukseen hyvaselka@ selkaliitto.fi.

Anne Lahti, Salo

Tuulikki

, Siuntio

Suomen Selkäliiton puheenjohtaja, presidentti Mauno Koiviston henkilääkäri Jukka Suihkonen (1993).

Selkäkanavan tieto koetaan hyödylliseksi

ALKUVUONNA TEHDYN verkkokyselyn mukaan 98 prosenttia Selkäkanavapalvelun käyttäjistä on kokenut sivuston tarjoaman tiedon hyödylliseksi. Kyselyyn vastanneista yhä useampi, 77 prosenttia, on suositellut Selkäkanavaa tuttavilleen, vuoden takaisessa kyselyssä suosittelijoita oli 69 prosenttia vastaajista.

Yhä suurempi osa vastaajista vierailee sivustolla entistä useammin. Vastaajista 83 prosenttia kertoi vierailleensa Selkäkanavalla useammin kuin viisi kertaa, edellisvuonna vastaava luku oli 73 prosenttia. Valtaosa vastaajista (97 %) seuraa Selkäkanavaa sen Facebook-sivulla.

Suosituimmat aiheet, joista vastaajat ovat hakeneet tietoa Selkäkanavalta, olivat pysyneet samoina. Ne olivat liikuntaja jumppaohjeet, selkäkipu ja selän hoito.

Kävijämäärät kasvussa

Selkäkanava-verkkopalvelussa vieraili viime vuonna keskimäärin 64 000 kävijää kuukaudessa. Kasvua kävijämäärissä oli edellisvuodesta 24 prosenttia. Sivujen katselukertoja oli yhteensä huikeat kolme miljoonaa (+27 %).

SELKÄKANAVA.FI

764 158 kävijää

3 022 171 sivukatselua

Suosituimmat sisällöt iskias, liikuntaohjeita selälle ja niskalle, noidannuoli

Avainlukuja vuodelta 2017.

SOSIAALINEN MEDIA

Facebook 29 540 seuraajaa

Twitter 1 420 seuraajaa

Instagram 2 666 seuraajaa

YOUTUBE

35 videota 1 179 tilaajaa

1 272 268 katselukertaa

Selkäkanavan sisältöjä jaetaan myös sosiaalisessa mediassa: Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Somekanavissa Selkäkanavalla on yli 33 000 seuraajaa.

Selän ja niskan hoitoon tuotetut harjoitusvideot löytyvät kootusti Jumppakissa-kanavalta Youtubesta. Yli kolmeakymmentä videota oli katsottu viime

Unelmien liikuntapäivää vietetään

10.5.

HELATORSTAINA toukokuun 10. päivä vietetään koko Suomen yhteistä liikuntapäivää. Unelmien liikuntapäivä on kaikenlaisen liikkumisen pop up -päivä, johon kuka tahansa voi osallistua.

Järjestä työyhteisösi henkilöstöpäivä ja lähde luontoon, innostu perheesi kanssa yhdessä liikkumaan lähiluontoon – tai liiku muuten vain. Liikuntatapahtuma voi olla esimerkiksi luontoretki, ulkotreenit, metsäseikkailu, pihapeli, henkilökunnan virkistysretki tai keppijumppa lähikentällä. Jokainen voi ilmoittaa oman tapahtumansa liikuntapäivän tapahtumakalenteriin. Näin toiminta tulee näkyväksi ja koko Suomi innostuu liikkumaan.

Työpaikkoja, kouluja ja päiväkoteja, jotka ovat kiinni helatorstaina kannustetaan järjestämään Unelmien liikuntapäivän etkot jo keskiviikkona 9.5. Lue lisää ja osallistu liikkumisen juhlapäivään! www.unelmienliikuntapäivä.fi

vuoden loppuun mennessä yhteensä yli 1,2 miljoonaa kertaa. Suosituin videoista on Jumppakissan taukojumppaa, jonka tahtiin oli jumpattu jo 230 000 kertaa. Selkäkanava.fi on Selkäliiton ylläpitämä verkkopalvelu, joka tarjoaa maksutonta tietoa selän hyvinvoinnista ja vinkkejä selän itsehoitoon.

Idea- ja koulutuspäivä

4.5. Helsingissä – Vielä ehdit mukaan!

KEVÄÄN Idea- ja koulutuspäivän teemana on lihaskunnon, liikkuvuuden ja tasapainon testaaminen liikuntaryhmissä. Koulutus on suunnattu selkäyhdistysten liikunnanohjaajille, myös muut aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Koulutus on maksuton selkäyhdistysten liikuntaryhmien ohjaajille. Ulkopuolisille koulutuspäivän hinta on 110 euroa. Hinta sisältää koulutusmateriaalin ja kahvit. Lisätiedot ja päivän ohjelma: selkakanava.fi/koulutukset Ilmoittautuminen 26.4. mennessä: järjestö- ja liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen, hanna.kaariainen@ selkaliitto.fi tai 040 553 1941

Miesten terveystietoisuus on lisääntynyt

Vähän liikkuvien miesten tavoittaminen terveysohjelmiin osallistujiksi on ollut vaikeaa. Vaikka terveellisiä valintoja jo arvostetaankin, terveydestä huolehtiminen ei saisi näyttää terveysintoilulta. SuomiMies seikkailee -kampanjassa tunnistettiin vähäisen liikkumisen taustalla olevia tekijöitä. Herättelevillä kuntotesteillä ja kannustavalla ilmapiirillä madallettiin kynnystä elintapamuutoksen käynnistämiselle.

Suomalaisista työikäisistä miehistä enemmistö liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi ja ruokailutottumukset ovat olleet epäterveellisemmät kuin naisilla. Väestön terveyden edistämiseksi on toteutettu kampanjoita ja ohjelmia, mutta miesten osallistuminen on jäänyt vähäiseksi. Haasteena on ollut saada terveysviesteistä miehiä puhuttelevia. Tässä artikkelissa esitetään tuloksia työikäisten miesten liikuntakäyttäytymisen taustoja arvioineesta väitöskirjatutkimuksesta. Lisäksi pohditaan kampanjoiden mahdollisuuksia terveyttä tukevien elintapojen edistämiselle.

Eroja miesten ja naisten terveyskäyttäytymisessä on selitetty maskuliinisella kulttuurilla, jossa terveyden edistäminen ei ole ollut etusijalla. Urheilu ja liikunta ovat kuitenkin olleet miehille sosiaalisesti hyväksytympiä tapoja vaikuttaa terveyteen kuin esimerkiksi ruokavalion tarkkailu. Sopivissa toimintaympäristöissä, kuten työpaikoilla, urheilustadioneilla ja internetissä toteutetut liikuntaohjelmat ovat tavoittaneet myös vähän liikuntaa harrastavia miehiä hyvin tuloksin.

Viime vuosikymmeninä terveyteen liittyvät normit ovat muuttuneet ja miesten terveystietoisuus on lisääntynyt kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Tästä huolimatta terveyttä edistäviin valintoihin liittyy edelleen ristiriitaisuutta. Toisaalta vastuullista terveyskäyttäytymistä arvostetaan, mutta toisaalta terveydestä huolehtiminen ei saisi vaikuttaa ”terveysintoilulta”.

Vuonna 2007 Kunnossa kaiken ikää -ohjelma käynnisti SuomiMies seikkailee -kampanjan, joka pyrkii kannustamaan työikäisiä miehiä liikunnan lisäämiseen. Näkyvä osa toimintaa on ollut rekkakiertue ja niiden yhteydessä miehille tarjotut maksuttomat kuntotestit. Kampanjan tarkoituksena on käsitellä terveysaiheita huumorilla sävytettynä ja madaltaa kynnystä terveyttä edistäville valinnoille.

Huonokuntoiset miehet arvioivat kuntotasonsa yläkanttiin

Väitöskirjatutkimuksen tuloksista selvisi, että SuomiMies seikkailee -kampanjan osallistujat olivat keskimäärin liikunnallisesti aktiivisempia kuin saman ikäiset miehet väestötasolla. Myös heidän ruokailutottumuksensa olivat terveellisempiä. Kuitenkin vain 40 prosenttia osallistu-

jista oli kuntotestin perusteella riittävän hyvässä kunnossa. Viidesosalla fyysinen kunto oli hälyttävän tai huolestuttavan heikko. Kyselyn tulokset osoittivat, että huonokuntoisista miehistä 63 prosenttia arvioi kuntonsa paremmaksi kuin kuntotesti osoitti. Nuorimpien miesten, eli 18–34-vuotiaiden, keskuudessa itsearvioidun fyysisen kunnon ja kuntoindeksiluokan välillä oli ristiriitaa jopa 80 prosentilla.

Väestön liikunta-aktiivisuuden väheneminen ja heikentyvä fyysinen kunto ovat kasvavia huolenaiheita. Usein esille nousee juuri miesten huonontunut kunto, sillä varusmiesten ja reserviläisten fyysisen kunnon kehityksestä on saatavilla pitkän aikavälin seurantatietoa. Myös koko väestöä koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että erityisesti nuorten työikäisten miesten fyysinen kunto on aikaisempaa huonompi.

Kuntotaso saattaakin heikentyä huomaamatta, jos liikunta ei kuulu päivittäisiin rutiineihin. Kuntotestit ovat yksi tapa herätellä kiinnostusta elintapamuutoksille, sillä niiden avulla henkilö saa omakohtaista tietoa terveydentilastaan. Terveyspsykologian tutkimusten mukaan motivaatio elintapojen muutokselle liittyy koettuun muutostarpeeseen, ei niinkään yleiseen terveystietoon. Havainnot kuntotestien motivoivista vaikutuksista ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia.

SuomiMies seikkailee -kampanjassa lähestymistapa kuntotestaukseen oli perinteisestä poikkeava. Yleensä kuntotestejä on käytetty suorituskyvyn arvioimiseen tai väestötason tutkimuksissa fyysisen kunnon kehitystrendien seuraamiseen. Etenkään vähän liikkuvien ja huonokuntoisten tavoittaminen kuormittavilla kuntotesteillä ei ole ollut helppoa. Kampanjassa kuntotasoa arvioitiin kolmella helpolla testillä, jotta osallistumiskynnys säilyy

Liikuntakampanjoita kannattaa toteuttaa monipuolisesti ja yhteistyössä esimerkiksi paikallisten järjestöjen, vertaisryhmien ja työyhteisöjen kanssa.”

matalana. Myös palautteen antamisessa tavoitteet olivat elintapaohjauksessa.

Kampanjan osallistujat ovat terveystietoisia – vai ovatko sittenkään?

Väitöstutkimus osoitti, että yksilölliselle liikuntaohjaukselle olisi tarvetta, vaikka 99 prosenttia miehistä ilmoittikin tietävänsä liikunnan terveysvaikutukset. Yleisestä terveystietoisuudesta huolimatta kampanjaan osallistuneiden miesten valmiudet etsiä, tulkita ja soveltaa tietoa vaihtelivat.

Huonokuntoisista noin 40 prosenttia liikkui alle tunnin viikossa eikä tiennyt, mistä voi saada sosiaalista tukea liikunnan harrastamiselle. Lisäksi viidesosalla huonokuntoisista ei ollut tarkkaa tietoa, millaisella intensiteetillä kannattaisi liikkua, ja kolmasosa ei ollut löytänyt mieluisaa tapaa liikunnan harrastamiselle. Omaan liikkumiseen liittyvien tietojen puutteesta huolimatta vain puolet (52 %) huonokuntoisista oli etsinyt tietoa liikunnasta.

Tutkimukseen osallistuneilla miehillä suhtautuminen elintapamuutoksiin oli myönteistä. Lähes kaikki huonokuntoiset miehet aikoivat lisätä liikunnan harrastamista. Aikomuksilla on todettu olevan yhteys käyttäytymismuutoksiin, mutta käytännössä vain noin puolet liikuntamuutoksia aikovista onnistuu lisäämään liikunnan harrastamista.

Liikunta-aktiivisuutta ennustavat aikomuksia paremmin henkilön kokema pystyvyys ja itsesäätelytaidot. Liikuntapystyvyys kuvaa koettuja valmiuksia onnistua liikunnan harrastamisessa eri elämäntilanteissa ja olosuhteissa. Liikuntapystyvyyden luonteen on myös todettu muuttuvan elintapamuutosten edetessä. Liikunnan aloittaminen ei vaadi pystyvyydeltä yhtä paljon kuin

liikunnan ylläpitäminen pitkällä aikavälillä. Kokonaisuuteen liittyvät keskeisesti myös itsesäätelytaidot, jotka antavat valmiuksia muun muassa liikunnan suunnitteluun, tavoitteiden asettamiseen sekä oman käyttäytymisen seurantaan ja hallintaan. Itsesäätelytaidot auttavat tunnistamaan liikuntaa edistäviä tekijöitä ja muokkaamaan olosuhteita liikunnalle suotuisaksi.

Esimerkiksi kuntotesteihin osallistuminen voi olla yksi tapa toteuttaa omaseurantaa ja arvioida pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumista. Tavoitteiden saavuttaminen voi puolestaan vahvistaa ylläpitoon liittyvän pystyvyyden kokemusta ja lisätä motivaatiota. Huonokuntoisilla miehillä sekä taidot suunnitella omaa liikkumista että liikuntapystyvyys olivat

Kuva Nina Kellokoski

”heikkoja verrattuna keskitasoisessa tai hyvässä kunnossa oleviin miehiin. Toistaiseksi kampanjoilla on onnistuttu tukemaan lähinnä liikunnan aloittamiseen liittyvää pystyvyyttä luomalla myönteinen odotusarvo palkitsevista liikuntakokemuksista. Kampanjoiden aikana tai niiden jälkeen tarjottavilla matalan kynnyksen liikuntakokeiluilla, säännöllisellä palautteella, sosiaalisen ympäristön kannustuksella voisi vahvistaa pystyvyyden kokemusta myös pidemmällä aikavälillä.

Itsesäätelytaidoista ja pystyvyydestä apua liikunnan esteiden käsittelyssä

Tässä tutkimuksessa miehille ei toteutettu kuntotestin jälkeen erillistä interventiota, mutta heille lähetettiin seurantakysely vuonna 2014, jos vuoden 2011 kuntotestitulos oli ollut keskitasoa huonompi. Kyselyn tuloksista selvisi, että keskimääräinen liikunta-aktiivisuus ei neljän vuoden aikana muuttunut, mutta alle tunnin viikossa liikkuvien osuus väheni 25 prosentista 15 prosenttiin. Liikunnan lisäämisessä tai yli kolmen tunnin viikoittaisen liikunnan ylläpidossa onnistuneita miehiä oli 40 prosenttia. Heille oli yhteistä liikuntatavoitteiden asettaminen tutkimuksen alussa sekä pystyvyyden vahvistuminen vuosien 2011–2014 välillä.

Huomattavaa tuloksissa oli se, että merkittävimmät esteet liikunnan harrastamiselle, eli väsymys, työkiireet ja motivaation puute, säilyivät entisellä tasolla. Kiireisenä pystyvyyttä liikunnalle koki vuosina 2011 ja 2014 vain 40 prosenttia ja väsyneenä 50 prosenttia. Väsymys saattaa vähentää koettua pystyvyyttä ja motivaatiota ryhtyä elintapamuutoksiin. Toisaalta vahva pystyvyys ja tavoitteet auttavat selviämään ajoittaisista vastoinkäymisistä ja käsittelemään myös kielteisiä tuntemuksia. Vaikka osa liikunnan esteistä säilyi ennallaan, seurantakyselyssä raportoitiin myönteisiäkin muutoksia. Suurempi osuus miehistä arvioi, että valmiudet liikkua huonommallakin mielialalla ja ilman sosiaalisen ympäristön kannustusta olivat seurantavaiheessa paremmat kuin neljä vuotta aikaisemmin. Myös liikunnan aloittaminen uudelleen tauon jälkeen koettiin helpommaksi. Pystyvyys ja tavoitteet ovat liikunnan harrastamisessa tärkeitä, mutta niiden pai-

Sopivissa toimintaympäristöissä, kuten työpaikoilla, urheilustadioneilla ja netissä toteutetut liikuntaohjelmat ovat tavoittaneet myös vähän liikuntaa harrastavia miehiä hyvin tuloksin.”

noarvo terveyskäyttäytymisen määrittäjänä voi vaihdella kohderyhmittäin. Tutkimuksessa nuorilla miehillä koettu liikuntapystyvyys ja taidot eivät eronneet huonossa ja keskitasoisessa kunnossa olevien välillä, mutta huonokuntoiset arvioivat sosiaalisen tuen vähäisemmäksi kuin parempikuntoiset ikätoverinsa. Sen sijaan yli 35-vuotiailla liikuntapystyvyys ja taidot olivat huonokuntoisilla selkeästi heikoimmat kuin parempikuntoisilla. Nuorilla miehillä koettu liikuntapystyvyys saattaa olla vähemmän merkityksellinen tekijä liikuntaan osallistumiselle kuin sosiaalisen ympäristön normit ja toimintamallit. Vaikka tiedot ja sosiaalinen tuki eivät olleet suoraan yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen, vaikuttivat ne kuitenkin pystyvyyteen, tavoitteisiin ja taitoihin. Tulokset korostavat liikuntaan liittyvien ilmiöiden tarkastelua kokonaisvaltaisesti. Sen sijaan, että huonokuntoiset miehet nähtäisiin yhtenä ryhmänä, tulee ottaa huomioon ikä, koulutus, siviilisääty ja muut terveyskäyttäytymistä määrittävät taustatekijät.

Kampanjoilla tasa-arvoa liikunnan edistämiseen

Tutkimuksen tulokset tukevat suosituksia liikuntakampanjoiden toteuttamisesta monipuolisin menetelmin ja yhteistyössä esimerkiksi paikallisten järjestöjen, vertaisryhmien ja työyhteisöjen kanssa. Vahvat verkostot luovat edellytyksiä toiminnan jatkuvuudelle ja pysyville elintapamuutoksille myös kampanjoiden päätyttyä. Lisäksi kohderyhmän kuuleminen liikunta- ja terveysohjelmien suunnittelun ja toteutuksen aikana on tärkeää.

Aikaisempien kokemusten perusteella miesten osallistumishalukkuutta terveys-

ohjelmiin ovat edistäneet terveysaiheiden käsittely huumorilla, leikkimieliset kilpailut, osallistumiseen liittyvät joustavat käytännöt sekä toiminnassa mukana olevien keskinäinen luottamus. Kampanjoiden sisällöissä olisi hyvä kiinnittää huomiota erilaisten ryhmien tarpeisiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Motivaatio liikunnalle voi löytyä luontoliikunnasta, joukkuepeleistä, terveysteknologiasta tai perheen ja ystävien kanssa vietetystä ajasta. Ratkaisevaa on, että liikunta on hauskaa ja palkitsevaa tai sen seuraukset ovat yksilön arvostamia. Tutkimuksen tulokset toivat esiin tarpeen luoda olosuhteita miesten liikuntapystyvyyden vahvistumiselle kuntotasosta riippumatta. Tässä kokonaisuudessa kampanjoilla voi olla oma merkityksensä yksilöllisen tiedon tarjoajana, kannustavan sosiaalisen ilmapiirin rakentajana ja vertaisryhmätoiminnan juurruttajana. Yhteisötason kampanjoilla voidaan tukea myös terveyden tasa-arvoon liittyviä tavoitteita.

Digitaalisen teknologian yleistymisen myötä lähes jokaisella on mahdollisuus seurata oman terveydentilan ja fyysisen kunnon kehitystä erilaisten mittareiden ja sovellusten avulla. Teknologiaan liittyvät trendit eivät kuitenkaan tavoita kaikkia, mutta kampanjat saattavat herättää kiinnostusta niissäkin ryhmissä, jotka eivät suunnitelmallisesti tee terveydentilan ja liikunta-aktiivisuuden seurantaa. Jos kuntotestin myötä motivaatio elintapamuutoksille lisääntyy, ja tämä heijastuu myöhemmin käyttäytymiseen, hyötyjinä ovat sekä yksilö että yhteiskunta.

Karoliina Kaasalainen terveystieteiden tohtori, projektitutkija, Jyväskylän yliopisto

Teksti perustuu Liikunta & Tiede -lehdessä 1.2018 julkaistuun artikkeliin Kaasalainen, K. 2018 ”SuomiMiehen matka liikkujaksi alkaa realistisilla tavoitteilla, tuella ja kannustavassa ilmapiirissä”? Liikunta & Tiede 55 (1) 20-25. (http://www.lts.fi/julkaisut/ liikunta-ja-tiede/2018/1).

Näin rakastat selkääsi – vinkkejä selän

hyvinvointiin

Selkäliiton juhlavuoden teemalla ”Rakasta selkääsi – se kannattaa. Sinua.” kannustetaan ihmisiä suhtautumaan selkäänsä rakastavasti.

Jokainen voi vaikuttaa selkänsä hyvinvointiin pienilläkin teoilla.

SELKÄ TARVITSEE LIIKETTÄ pysyäkseen toimintakuntoisena. Tutkimusten mukaan monipuolinen ja säännöllinen liikunta suojaa selkävaivoilta, ja liikunnalla on myös kipua lievittävä vaikutus. Selkäkipuisen kannattaa kokeilla eri lajeja ja löytää itselleen sopivin tapa liikkua. Kuntoutumisessa ja selkäkivusta toipumisessa keskeistä on myös oma suhtautuminen.

Kipeää selkää ei kannata kokea vihollisena, vaan tärkeää olisi

Liikuta selkääsi. Selkä tykkää monipuolisesta liikunnasta. Myös kipeä selkä tarvitsee liikettä toipuakseen. Säännöllinen liikunta vahvistaa kehon omia kivunsäätelyjärjestelmiä, parantaa selän toimintakykyä ja vähentää selkäkipua. Selkäkipuiselle sopivia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi kävely, pyöräily ja vesijuoksu.

Jaksota rasitusta. Selkäkipu johtaa usein liikkumisen välttämiseen ja selän käytön varomiseen. Kipeä selkä tarvitsee kuitenkin sopivassa suhteessa liikettä ja lepoa toipuakseen. Jaksota rasitusta ja liikuntaa pienempiin eriin.

Tauota työtäsi. Työn tauottaminen virkistää sekä kehoa että mieltä ja parantaa keskittymiskykyä työtehtäviin. Nouse siis ylös tuolista, jaloittele, juo lasi vettä tai tee taukojumppa.

kuunnella omaa selkäänsä ja ymmärtää kivun syitä. Selkäkivussa itsehoito on merkittävässä osassa ja selkäkipuisen kannattaa pohtia, auttaako kipuun liike tai liikunta, voiko ergonomiaa arjessa tai työssä parantaa vai kaipaavatko selkä ja mieli rentoutumista ja aikaa palautumiseen.

Näillä vinkeillä jokainen meistä voi rakastaa – liikuttaa, hoitaa ja helliä selkäänsä.

Ota iisisti. Sekä keho että mieli tarvitsevat aikaa myös palautua. Palautumista edistää mikä tahansa itselle mieluinen toiminta, kuten harrastus, ystävien tapaaminen tai vaikka leppoisa oleskelu.

Arvosta unta. Unihäiriöt voivat aiheuttaa tai pahentaa selkäkipuja. Riittävä ja hyvälaatuinen uni on tärkeää sekä aivojen että kehon toiminnan palautumiselle. Suhtaudu kipuun lempeän hyväksyvästi. Selkäkipu ei ole mukava asia, mutta se ei ole vaarallista. Aivot toimivat kuin vahvistin: mitä enemmän liität kipuun huolta ja ajatuksia, sitä kovemmaksi selkäkipu muuttuu. Ole armollinen itsellesi. Kun selkä on kipeä, älä vaadi itseltäsi liikaa. Aseta kohtuullisia tavoitteita ja iloitse pienistäkin päivittäisistä onnistumisista. Osoita myötätuntoa ja rakkautta itseäsi ja selkääsi kohtaan.

selkakanava.fi/selkaliitto-30-vuotta

30 vuotta SELKÄSI TAKANA

OHJELMA

11.15 - 12.00 Ilmoittautuminen ja kevyt lounaspala

12.00 - 12.05 Seminaarin avaus, Marjo Rinne, Selkäliiton puheenjohtaja

12.05 - 12.20 Ministerin tervehdys: Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, Annika Saarikko, perhe- ja peruspalveluministeri

12.25 - 12.35 Musiikkiesitys, Lauri Wilenius, piano Heino Kaski ~ Yö meren rannalla, Op. 34 No1

12.40 - 13.00 Selkäkivulle altistavat tekijät, Harri Hämäläinen, ylilääkäri, fysiatri, HUS, Selkäliiton asiantuntijaryhmän puheenjohtaja

13.00 - 13.20 Lasten ja nuorten epäspesifinen niska- ja selkäkipu, Minna Ståhl, fysiatrian erikoislääkäri, kliininen opettaja, Helsingin yliopisto ja TAYS lasten ja nuorten kipupoliklinikka

13.20 - 13.40 Sairauspoissaolon kirjoittamisohjeen ja TFT-suoravastaanottotoiminnan vaikutus selkäkipudiagnoosilla kirjoitettuihin sairauspoissaolopäiviin, Merja Rossi, työterveyslääkäri, Helsingin kaupunki

13.45 - 14.15 Kakkukahvit

14.20 - 14.40 Tunteet kivussa ja kivun pitkittymisessä, Tage Orenius, erikoispsykologi, Orton

14.40 - 15.00 Liikunta, lihaskuntoharjoittelu ja selkäneuvonta – pienellä panostuksella hyvään tulokseen, Jaana Suni, tutkimus- ja kehittämispäällikkö, UKK-instituutti

15.00 - 15.20 Spinaalistenoosin muuttuva leikkaushoito, Heikki Österman, ortopedi, osastonlääkäri, Orton

15.20 - 15.25 Taukojumppa

15.30 - 16.00 Selkäoireisen hoidon kehittyminen –tulevaisuuden haasteet, fysiatri Harri Hämäläinen, fysioterapian opettaja Eira Karvonen ja vertaistukihenkilö Riitta Virenius

16.00 Seminaarin päätös

Oikeudet ohjelman muutoksiin pidätetään.

Tervetuloa!

Venyttely palauttaa lihaksia ja ylläpitää liikkuvuutta

Etenkin yksipuolinen kuormitus ja huonot työskentelyasennot aiheuttavat lihaskireyksiä. Kireän lihaksen pituus on lyhentynyt ja sen voimantuotto-ominaisuudet ovat heikentyneet. Lihaskireydet voivat aiheuttaa myös liikelaajuuksien pienenemistä, jolloin liikkuminen voi muuttua paitsi epätaloudelliseksi myös epäergonomiseksi. Kireä lihas onkin alttiimpi rasitusvammoille, se väsyy helpommin ja vastaavasti palautuu hitaammin rasituksesta. Kiristynyt lihas voi tuntua myös jäykältä ja kipeältä. Venyttelyn tarkoituksena on palauttaa lihaksen lepopituus, edistää sen aineenvaihduntaa, ylläpitää nivelen liikelaajuutta ja ehkäistä rasitusvammoja. Venyttelyllä voi myös tarvittaessa lisätä lihaksen lepopituutta ja siten myös nivelen liikelaajuutta. Joustavat ja vahvat lihakset auttavat myös säilyttämään selän luonnollisen ryhdin.

Venyttelyä voi tehdä sekä yhtäjaksoisesti (staattisesti) että pumppaavasti (dynaamisesti). Staattisessa venyttelyssä asetutaan venytysasentoon ja sama asento säilytetään tietyn ajan. Dynaamisessa venyttelyssä sen sijaan lihas vain käytetään venytysasennossa ja palautetaan saman tien alkuasentoon. Dynaamisessa venyttelyssä sama liikerata, esimerkiksi jalan heilautus eteen toistetaan useita kertoja peräkkäin. Erilaiset liikeratoja avaavat pyörittely- ja heilautusliikkeet kuuluvatkin dynaamiseen venyttelyyn. Dynaaminen venyttely sopii hyvin etenkin alkuverryttelyksi.

Venytyksen kesto riippuu siitä, mikä on sen tarkoitus. Ennen liikuntaa tehtävien staattisten venytysten tulisi olla hyvin lyhytkestoisia, noin 3-5 sekuntia. Tarkoitus on aktivoida ja valmistella lihasta tulevaan harjoitukseen. Lihas siis käytännössä viedään venytysasentoon, pidetään muutama sekunti ja palautetaan lähtöasentoon. Heti harjoituksen jälkeen staattista

venyttelyä voidaan käyttää palauttavana harjoitteena, jolloin venytyksen kestoksi suositellaan noin 10– 30 sekuntia.

Jos venyttelyllä pyritään lisäämään liikkuvuutta, tulisi staattisten venytysten olla pitkäkestoisia, noin 30 - 120 sekuntia kestäviä venytyksiä. Pitkäkestoinen, liikkuvuuden lisäämiseen suunnattu venytysharjoittelu tulisi tehdä omana erillisenä harjoitteenaan ja sitä tulisi edeltää alkulämmittely esim. kevyt kävelylenkki. Alkulämmittely parantaa lihasten ja jänteiden joustavuutta, jolloin kudokset vastaavat paremmin venytykseen.

Kaikessa venyttelyssä olisi tärkeää muistaa, että venytys ei saisi tuottaa kipua. Venytyksen kuuluu tuntua venytettävässä lihaksessa, mutta lihakset pitäisi pystyä säilyttämään rentona. Rauhallinen ja tasainen hengitys auttaa rentoutumaan venytykseen.

Teksti: Maria Sihvola

Kokeile keskiaukeaman venyttelyä! >>>

Kuva: Rio Gandara

Venytellen ylävartalo vetreäksi

Nämä venytykset on suunniteltu ylläpitämään ylävartalon liikkuvuutta ja edistämään hyvää ryhtiä. Lämmittele lihakset kevyesti ennen venyttelyn aloittamista, esimerkiksi erilaisilla ylävartalon kiertoliikkeillä sekä hartioiden ja käsien pyörityksillä. Venyttelyt sopivat hyvin myös taukojumpan päätteeksi. Pidä venytys 10-30 sekuntia ja tee sama toiselle puolelle. Venytyksen kuuluu tuntua venytettävässä lihaksessa, mutta se ei saisi tuottaa kipua.

Rauhallinen ja tasainen hengitysrytmi auttaa rentoutumaan venytykseen.

3. KYLKI Ota kapea haara-asento. Taivuta ylävartaloa sivulle ja kurota kädellä pitkälle yläviistoon. Säilytä lantion asento suoraan eteenpäin. Tunne venytys kyljen lihaksissa.

2. RINTA Aseta toinen käsi seinään vasten, pidä hartia alhaalla ja kyynärpää noin 90 asteen kulmassa. Kierrä vartaloa poispäin seinästä. Tunne venytys rintalihaksessa.

1. HARTIA Vie kädet selän taakse. Ota toisella kädellä venytettävän hartian puolen ranteesta kiinni. Kallista päätä kohti vastakkaista hartiaa. Tunne venytys hartiassa.

4. SELKÄ Seiso haara-asennossa. Ota oikealla kädellä

7. OJENTAJA Nosta kyynärpää kohti kattoa ja paina vastakkaisella kädellä olkavartta varovasti taaksepäin. Tunne venytys olkavarren takaosassa ojentajalihaksessa. kiinni esim. tolpasta, ovenkarmista tai kaiteesta. Kumarru ylävartalosta eteenpäin, pyöristä selkää ja anna kehosi painon vetää sinua taaksepäin. Tunne venytys oikealla puolella selän lihaksissa. Venytyksen tehostamiseksi voit siirtää kehon painoa ja kiertää lantiota oikealle puolelle.

8. HAUIS

Ojenna seinän puoleinen käsi vaakatasoon kämmenselkä seinää vasten niin, että peukalo osoittaa lattiaan. Kierrä vartaloa poispäin seinästä. Tunne venytys olkavarren etuosassa hauislihaksessa.

6. OLKANIVELEN ULKOKIERTÄJÄT Aseta kädet rinnan eteen ristiin, kyynärpäät koukussa ja kämmenet vastakkain. Taivuta alemmalla kädellä ylempää kättä kevyesti sivulle. Tunne venytys olkapään ja olkavarren ulkosyrjässä.

5. KAULA Aseta kädet oikealle solisluun alapuolelle. Paina käsillä kevyesti alaspäin. Taivuta päätä kohti vasenta hartiaa ja kierrä leukaa oikealle yläviistoon, kunnes tunnet venytyksen oikealla puolella kaulan lihaksissa.

Lisää jumppaohjeita selkakanava.fi

Voimaharjoittelu suojaa kehoa matala-asteiselta tulehdukselta

MATALA-ASTEISEN TULEHDUKSEN tiedetään olevan monien pitkäaikaissairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Toisin kuin akuutti tulehdus, matala-asteinen tulehdus on oireeton ja siinä tulehdukselliset merkkiaineet ovat vain lievästi koholla.

Ylipaino ja etenkin vyötärölihavuus, liikunnan puute, univaje ja esimerkiksi stressi lisäävät matala-asteisen tulehduksen riskiä. Liikunnan on todettu lieventävän matalaasteista tulehdusta useiden mekanismien kautta. Vielä ei ole kuitenkaan selvää, miten erityyppinen liikunta vaikuttaa matalaasteiseen tulehdukseen.

Johanna Ihalaisen väitöstutkimuksessa pyrittiin selvittämään voimaharjoittelun sekä yhdistetyn voima- ja kestävyysharjoittelun akuutteja ja pitkäaikaisia vaikutuksia tulehdustekijöihin. Väitöstyö koostui neljästä eri osatyöstä, joiden tarkoituksena oli 1)

tarkastella akuutteja vasteita tulehduksen merkkiaineissa kolmeen erilaiseen voimakuormitukseen (hypertrofinen eli lihaskasvuun tähtäävä kuormitus, maksimivoimakuormitus ja maksimaalinen räjähtävän voiman kuormitus), 2) tutkia tulehduksen merkkiaineiden akuuttien vasteiden muutoksia 12 viikon voimaharjoittelun seurauksena, 3) seurata progressiivisen voimaharjoittelun ja yhdistetyn voima- ja kestävyysharjoittelun aikaansaamia muutoksia tulehdusmerkkiaineissa, sekä 4) tarkastella kehonkoostumuksessa ja suorituskyvyssä tapahtuneiden muutosten yhteyttä tulehduksen merkkiaineiden muutoksiin.

Tutkimusjoukko koostui perusterveistä 18–40-vuotiaista miehistä, joilla ei ollut voimaharjoittelutaustaa. Tutkimuksen suoritti loppuun akuuttien voimakuormitusten osalta 20 tutkittavaa (osat 1 ja 2), voimaharjoittelun osalta 68 tutkittavaa ja

yhdistetyn voima- ja kestävyysharjoittelun osalta 32 tutkittavaa. Lisäksi harjoittelututkimuksissa (osa 3) 16 ja (osa 4) 14 miestä muodostivat kontrolliryhmän.

Tulokset osoittivat, että kova voimaharjoitus saa aikaan välittömän eli akuutin vasteen useissa tulehduksen merkkiaineissa. Yksi voimaharjoitus nostaa aluksi tulehduksen merkkiaineiden määrää, jota seuraa pidempikestoinen merkkiaineiden lasku. Vasteen voimakkuuteen vaikuttivat lihassupistusten määrä ja kuormituksen aineenvaihdunnallinen rasitus. Mitä enemmän lihassupistuksia ja kuormitusta oli, sitä suuremmaksi merkkiaineiden määrä kasvoi.

Molemmissa harjoittelututkimuksissa havaittiin merkitsevä lihasmassan kasvu sekä vatsanalueen rasvamassan ja tulehdusmerkkiaineiden väheneminen. Voimaharjoittelututkimuksessa havaittiin vatsan

Suurempi proteiinin saanti ja terveellinen ruokavalio voivat estää lihasmassan ja lihasvoiman menetystä ikääntyneillä

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA tehdyn tutkimuksen mukaan suurempi proteiinin saanti ja terveellinen ruokavalio voivat estää lihasmassan ja lihasvoiman menetystä ikääntyneillä. Sarkopenialla tarkoitetaan lihasmassan ja lihasvoiman menetystä, joka on keskeinen syy gerasteniaan eli hauraus-raihnausoireyhtymään sekä itsenäisyyden vähenemiseen ikääntyneillä. Masoud Isanejadin väitöstutkimuksen päätavoitteena oli tutkia ruokavalion proteiinin ja ruokavalion laadun yhteyttä lihaksiston ja luuston terveyteen suomalaisilla ikääntyneillä naisilla. Lihasmassaa, lihasvoimaa, toimintakykyä ja luuston mineraalitiheyttä tutkittiin naisilla, joilla proteiinin saanti vaihteli. Naisten proteiinin saanti luokiteltiin suosituksen alittavaan tai suosituksen mukaiseen saantiin tai neljänneksiin. Kehonpainon vaihtelu otettiin huomioon, koska se vaikuttaa lihasmassan vähenemiseen.

Ruokavalion proteiini on olennainen ravintoaine ikääntyessä. Iän myötä syö-

dyn ruoan määrä voi pienentyä, ja samalla vähenee proteiinin saanti. Pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan ikääntyneiden tulisi saada proteiinia päivittäin 1,1-1,3 grammaa painokiloa kohden hyvän terveydentilan, lihasmassan ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Tutkimus osoitti, että naisilla, jotka saivat suositellun määrän proteiinia ruokavaliostaan, oli vähemmän lihasmassan menetystä, suurempi lihasvoima ja parempi toimintakyky.

Myös ruokavalion laatu on tärkeä lihaksistolle. Perinteisesti ravitsemustieteessä on tutkittu yksittäisiä ravintoaineita. Tarkastelemalla ruoka-aineita ja ruokavalion laatua voidaan tutkia ravitsemusta terveyden edistämisessä laajemmin. Ruokavaliomallit ovat käytännöllinen ja helposti ymmärrettävä pohja ravitsemusneuvonnalle ikääntyneillä. Väitöstutkimus osoitti, että Itämeren tai Välimeren ruokavalion noudattaminen voi estää sarkopenian ilmaantumista.

Väitöskirjan tulokset osoittivat, että suurempi proteiinin saanti ja terveellisen ruokavalion, kuten Itämeren tai Välimeren ruokavalion noudattaminen, estävät sarkopenian kehittymistä ikääntyneillä.

Masoud Isanejadin väitöskirja Nutrition and musculoskeletal health among older people tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa maaliskuussa 2018. Alkuperäinen julkaisu: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-2738-5.

Kuva: Pixabay

alueen rasvamassan lasku jo neljän viikon harjoittelun jälkeen. Myös yhdistetty voima- ja kestävyysharjoittelu sai aikaan positiivisia vasteita tulehdusmerkkiaineissa. Yhdistetyssä voima- ja kestävyysharjoittelussa merkittävä vatsan alueen rasvan väheneminen havaittiin vain harjoiteltaessa

eri päivinä. Myös useammassa tulehdusta kuvaavassa merkkiaineessa havaittiin enemmän positiivisia vasteita, kun harjoittelu toteutettiin eri päivänä.

Tutkimuksen mukaan nousujohteisen voimaharjoittelun aloittaminen johtaa lisääntyneeseen lihasmassaan ja lihasvoi-

maan. Voimaharjoittelu voi johtaa positiivisiin muutoksiin kehonkoostumuksessa, etenkin vatsanalueen rasvamassassa sekä matala-asteista tulehdustilaa kuvaavissa merkkiaineissa jo neljän viikon harjoittelun jälkeen. Harjoittelun jatkuessa aineenvaihdunnallisesti kuormittavampi lihaskasvuun tähtäävä hypertrofinen harjoittelu näyttää olevan tehokkaampaa, jos tavoitellaan merkitseviä muutoksia vatsan alueen rasvamassassa ja tulehdusta kuvaavien merkkiaineiden pitoisuuksissa. Lisäksi tutkimustulosten mukaan eri päivinä toteutettu yhdistetty voima- ja kestävyysharjoittelu vaikuttaisi olevan tehokkaampaa vatsanalueen rasvamassan ja tulehdusmerkkiaineiden pitoisuuksien vähentämisessä kuin harjoitusten yhdistäminen samalle päivälle.

Johanna Ihalaisen väitöskirja Voimaharjoittelu suojaa kehoa matala-asteiselta tulehdukselta (Exercise and inflammation with special reference to resistance training) tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa tammikuussa 2018. Alkuperäinen julkaisu: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7320-9.

Pompottelua ja epävarmuutta - alaselkäkipuisilla usein kehnoja kokemuksia terveydenhuollosta

ALASELKÄKIPUISILLA on runsaasti negatiivisia kokemuksia kohtaamisista terveydenhuollon ammattilaisten kanssa: kiireen ja pompottelun tunnetta ja epävarmuutta kipujen syistä. Toisaalta yksikin merkityksellinen kohtaaminen saattaa muuttaa kaiken: kokemus huolenpidosta, kuulluksi tulemisesta ja oivallus oman aktiivisuuden merkityksestä auttavat ulos noidankehästä. Nämä tiedot käyvät ilmi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Riikka Holopaisen ym. tekemästä haastattelututkimuksesta. Tutkimus tuo ensimmäistä kertaa esille suomalaisten alaselkäkipuisten näkökulmia kohtaamisistaan terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Tutkimusta varten haastateltiin 17 eri puolilla Suomea asuvaa alaselkäkipuista koskien heidän kohtaamisiaan terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Laadullinen tutkimus on osa laajempaa professori Jaro Karppisen johtamaa tutkimushanketta, jossa selvitetään yksilöllisen biopsykososiaalisen hoitomallin vaikuttavuutta alaselkäkivun hoidossa.

Monet tutkimusta varten haastatelluista kertovat olleensa pitkään terveydenhuoltojärjestelmän pyörityksessä. Muutama heistä oli löytänyt pitkän etsimisen jälkeen tien ulos. Yhteistä heille oli oivallukset oman aktiivisuuden merkityksestä sekä omista vaikutusmahdollisuuksista oireisiin. Elämäntavat saattoivat uuden ymmärryksen seurauksena mennä täysin remonttiin. Silti suurin osa tutkittavista etsi edelleen syytä ja parannuskeinoja kipuihin ja koki turhautumista kohdatessaan lääkäreitä ja fysioterapeutteja.

Alaselkäkipupotilaiden käsitysten mukaan olennaista kuntoutumisen käynnistymiselle on se, että ammattilainen on läsnä,

tukee potilasta, kuuntelee ja yrittää parhaansa mukaan ymmärtää, vaikka kivun ymmärtäminen tai sen selittäminen ei olekaan helppoa. Eteenpäin auttavat vahvan hoitosuhteen rakentuminen ja se, että potilas saa omassa kuntoutumisessaan roolin aktiivisena osallistujana.

Terveydenhuollon ammattilaisten pitäisi pystyä paremmin tunnistamaan jo varhaisessa vaiheessa kivun pitkittymisen riskissä olevat potilaat, ja rakentaa selkeät tavoitteet ja suunnitelma yhdessä potilaan kanssa. Tarvitaan lisää joustavuutta ja halua vastata potilaiden tarpeisiin. Todennäköisesti osaa potilaista tutkitaan ja hoidetaankin liikaa, ja toiset taas jäävät ilman riittävää tukea.

Alkuperäinen julkaisu: Holopainen R, Piirainen A, Heinonen A, Karppinen J, O’Sullivan P. From “Non‐encounters” to autonomic agency. Conceptions of patients with low back pain about their encounters in the health care system. Musculoskeletal Care. 2018, 1-9. Doi: 10.1002/msc.1230

Kuva: Dollarphotoclub

Lannerangan välilevyrappeumamuutokset

Alaselkäkipu on hyvin yleinen vaiva ja suurin osa kärsii siitä jossain vaiheessa elämää. Alaselkäkivun syitä on tutkittu paljon ja aikuisilla 42 % selkävaivoista on arvioitu olevan välilevyperäisiä, 31 % fasettinivelperäisiä ja 18 % ristisuoliluunivelperäisiä. Suurin osa (90–95 %) alaselkäkivuista on epäspesifia eli kivun aiheuttajaa ei pystytä tarkkaan ottaen määrittämään. Magneettikuvausten lisääntymisen myötä on huomattu rappeumamuutosten olevan hyvin yleisiä sekä oireettomilla että oireellisilla aikuisilla.

Välilevy sijaitsee nikamien välissä ja koostuu kolmesta osasta: hyvin vesipitoisesta ytimestä (nukleus), sidekudossyisestä ulkokehästä (annulus) ja rustoisesta päätelevystä. Korkeudeltaan välilevy on lannerangassa noin kolmannes nikamarungon korkeudesta.

Välilevyn kolme osaa ovat toiminnallisesti läheisesti yhteydessä toisiinsa. Nukleuksen vesipitoisuus auttaa selkärankaa kestämään ja joustamaan kuormituksessa. Annuluksen vahvat sidekudoksiset kerrokset tukevat ydintä kuormituksessa ja liittävät välilevyn nikamiin päätelevyn kautta. Myös päätelevy on mukana kuormituksen välittämisessä rangalle, mutta ennen kaikkea sen läpi siirtyvät välilevyyn tärkeät ravintoaineet, sillä välilevyssä ei ole sen ulkoreunoja lukuun ottamatta lainkaan verenkiertoa. Verenkierron lisäksi välilevy on hermotettu vain välilevyn uloimmista osista.

Välilevyn rappeuma kuuluu ikääntymiseen Ihmisellä rappeumamuutokset alkavat ensimmäisenä välilevyissä. Välilevyn rappeuma tulisi ajatella lähinnä välilevyn ikääntymismuutoksena. Samalla lailla kuin ulkoinen ikääntyminen, tämä sisäinen ikääntyminen tapahtuu yksilöllisesti ja sen nopeuteen voi vaikuttaa ainakin jossain määrin elintavoilla.

Välilevyn rakenteessa tapahtuu suuria muutoksia rappeuman seurauksena: nukleuksen nestemäärän väheneminen, nikamavälikorkeuden madaltuminen, osteofyyttien ilmaantuminen ja päätelevyn muutokset. Nämä muutokset ovat nähtävissä osittain röntgenkuvauksessa, mutta selvemmin magneettikuvauksessa.

Välilevyn rappeuman yhteydessä voidaan välilevystä nähdä magneettikuvauksessa myös monia muita muutoksia, jotka voivat olla osaltaan normaaliin välilevyn rappeumatapahtumaan kuuluvia. Näitä ovat esimerkiksi välilevyn pullotus (bulge), annulusrepeämä (annular tear/ fissure), laajakantainen pullistuma (protruusio), välilevyn pullistuma (ekstruusio, sekvesteri) ja päätelevymuutokset (Modicmuutokset). Eli vaikka sanat pullistuma ja repeämä koetaan monesti negatiivissävytteisiksi, ne eivät läheskään aina aiheuta potilaalle oireita.

Välilevyn rappeuman yleisyys

Välilevyn rappeumamuutoksia aletaan näkemään jo 10 ikävuoden jälkeen ja joka toisella 20–vuotiaalla on vähintään yksi välilevy rappeutunut. On siis ilmiselvää, että välilevyn rappeuma lisääntyy iän myötä ja sitä esiintyy eniten kahdessa alimmassa lannerangan välissä (L4/5 ja L5/ S1).

Välilevyn rappeumamuutokset ovat lähes yhtä yleisiä alaselkäkipuisilla ja kivuttomilla henkilöillä mukaan lukien välile-

vyn pullistumat ja annulusrepeämät. Laadukkaissa tutkimuksissa vain ekstruusiot ja Modic I tyypin -muutokset ovat hieman yleisempiä alaselkäkipuisilla verrattuna oireettomiin henkilöihin, mutta näitä löytyy siis täysin oireettomiltakin henkilöiltä. Nuorilla henkilöillä Modic-muutos on harvinainen.

Välilevyn rappeumalle altistavat tekijät

Koska välilevyn rappeuma on normaali iänmukainen muutos, suurin riskitekijä välilevyn rappeumalla on ymmärrettävästi ikääntyminen. Lisäksi negatiivisesti verenkiertoon ja näin ollen välilevyn aineenvaihduntaan vaikuttavat elintavat (tupakointi, ylipaino ja liikunnan harrastamottomuus) altistavat välilevyn rappeuman etenemiselle. Myös sairaudet, kuten valtimoiden kovettumatauti (ateroskleroosi) ja korkea pahan kolesterolin (LDL) määrä, ovat vaikuttamassa välilevyn rappeuman nopeuteen.

Lisäksi kilpaurheilutasoisen kovatehoisen harjoittelun toteuttaminen useampien vuosien ajan altistaa välilevyn rappeuman etenemiselle. Myös perintötekijöillä on merkitystä välilevyn rappeuman esiintyvyydessä etenkin alle 50-vuotiaiden osalta, mutta tähänkin voidaan osittain vaikuttaa elintavoilla, koska elintavoilla voidaan vaikuttaa siihen, minkä geenien vaikutukset tulevat näkyviin.

Välilevyn rappeuma ja alaselkäkipu

Välilevyn rappeuma on yleinen oireettomillakin henkilöillä, mutta rappeutuneiden välilevyjen määrällä ja vaikeusasteella on yhteyttä alaselkäkipuun. Lievän välilevynrappeuman ei ole todettu olevan yhteydessä alaselkäkipuun. Voimakkaampi välilevyn rappeuma voi aiheuttaa alaselälle normaalia suurempaa kuormittuneisuutta, mikä selittänee yhteyden alaselkäkipuun. Normaalit välilevytkin omaavalla henkilöllä voi olla voimakaskin selkäkipu ja toisaalta taas voimakkaan ja pitkälle edenneen lannerangan välilevyn rappeuman omaava henkilö voi olla täysin oireeton.

välilevyrappeumamuutokset

Tätä ainakin osittain selittänee lihasten yhteistoiminta ja vartalon hallinta. Mikäli vartalon ja raajojen lihakset eivät toimi yhdessä riittävän hyvin ja tue selkää, voi anatomisesti normaalikin selkä tulla erittäin voimakkaasti kipeäksi, kun taas hyvin toimivalla lihaksistolla voidaan kompensoida mahdollisesti välilevyn rappeumasta aiheutuva selän suurentunut kuormittuminen. Kyse ei ole välttämättä voimasta, vaan lihasten yhteen toimimisesta ja aktivaatiotasosta eri toiminnoissa.

Milloin kuvantamista tarvitaan?

Selkäkipujakson tullessa päälle, ei ensimmäisenä tarvita kuvantamista, mikäli ei ole merkkiä siitä, että jotain tiettyä lääkehoitoa tai leikkaushoitoa tarvittaisiin. Ensin henkilö pitää tutkia hyvin vastaanotolla lääkärin tai fysioterapeutin toimesta ja tutkimuksen jälkeen voidaan arvioida, onko tarvetta kuvantamiselle vai lähdetään-

kö ensin kuntouttamaan selkää fysioterapeuttisin keinoin.

Kuvantamisen tarvetta voidaan miettiä uudelleen, jos tilanne ei lähde fysioterapialla paranemaan tai oireet muuttuvat matkan varrella siten, että kuvantamiselle tulee selvä tarve. Välilevyn pullistumat (ekstruusiot, sekvesterit) ovat yleisempiä alaselkäkipuisilla ja iskiasoireisilla kuin oireettomilla, mutta niiden kohdalla on olenneista se, että lääkärin tai fysioterapeutin tekemän tutkimuksen perusteella tähän tulee olla viitteitä ennen kuin kuvantamista lähdetään harkitsemaan. Ja vaikka kuvantaessa tulisikin esiin pullistuma, sen tulee sopia alaselkäkipuisen henkilön oireisiin ja aiheuttaa hermopinnettä, jotta sitä voidaan pitää selvästi oireen aiheuttajana. Nopeasti etenevään välilevyn rappeumaan ja välilevyn pullistumaan liittyy monesti Modic-muutosta, joista tyyppi 1 (tulehduksellinen) on todettu olevan yhteydessä paikalliseen alaselkäkipuun. Alaselkäkipuisilla henkilöillä Modic 1 -tyypin

muutos on oireettomiin verrattuna kooltaan suurempi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että suurinta osaa selkäkipuisista ei ole tarvetta lähteä kuvantamaan, koska suurin osa hoituu fysioterapeuttisen hoidon ja ohjannan avulla. Mikäli fysioterapeuttisesta kuntoutuksesta huolimatta tilanne ei lähde parempaan suuntaan tai oireet pahenevat, niin kuvantaminen voi olla tarpeen tehdä selän rakenteiden tarkemman arvion saamiseksi.

Jani Takatalo LT, erikoistuva lääkäri (fysiatria), TtM, Ft-OMT, MDT INTO Terveys Oy, Helsinki OYS, fysiatrian poliklinikka, Oulu

Kuva: Dollarphotoclub

Kesäliikuntaa

Soutu ja melonta ovat oivia kesälajeja selälle

Soutua ja melontaa pidetään yleisesti melko raskaina lajeina selän kannalta. Oikealla tekniikalla tehdyt soutu- ja melontaliikkeet saattavat kuitenkin parhaimmillaan toimia jopa selkäkivun lievittäjinä.

- Jos selässä on pehmytkudoksista johtuvia kipuja, niin soutu ja melonta voivat hoitaa selkää. Ennen lajien aloittamista täytyy kuitenkin selvittää, mistä selkäkivut johtuvat. Esimerkiksi välilevynpullistumaa potevalle soutu ja melonta voivat olla myrkkyä, kertoo Kiipulan yrityspalveluiden hyvinvointivalmentaja Tiina Ven

- Myöskään niille, joiden selässä on neurologisia vaivoja, lajit eivät yleensä sovi.

Ven suosittelee, että aloittelija opettelee soutu- ja melontatekniikan kuntoon ammattilaisen tai kokeneen soutajan tai melojan kanssa. Väärä tekniikka voi saada terveenkin selän huonoon kuntoon.

- Keskivartalon pitää olla jämäkkä ja antaa lantiolle kunnollinen tuki. Lajeja harrastavien kannattaa oheisharjoitteluna treenata keskivartalon lihaksia.

Keskivartalon vahvistamisen lisäksi Ven korostaa huolellisen venyttelyn merkitystä. Oikein tehdyssä soutuliikkeessä 60–70 prosenttia liikkeen voimasta lähtee jaloista. Jos jalat ovat jumissa tai niiden hermotus ei ole kunnossa, jaloista saatava voima vähenee ja tekniikka sortuu.

- Soutaessa ei tule vetää pitkää vetoa käyttämällä pelkästään käsiä. Koko kropan tulee olla liikkeessä mukana. Keskivartalon lihakset pitävät hyvää asentoa, ja jos käytettävissä on liikkuva penkki, niin jalkojen työntövoima siirtyy keskivartalon kautta käsiin ja airoihin. Se säästää selkää.

Viime vuosina on yleistynyt kuivaharjoittelu eli sisäsoutulaitteilla harjoittelu. Laitteita käytetään yleisesti kuntosaleilla, soutuspinningissä ja crossfitissä.

Soutulaitteiden ongelmana on ollut se, että laite pysyy kiinteästi paikalla lattiassa. Tämä aiheuttaa nivelille, erityisesti selälle ja lantion alueelle, huomattavasti suuremman kuormituksen kuin liikkuva alusta tai vene.

- Onneksi tämä ongelma on tiedostettu ja soutulaitteet ovat kehittyneet dynaamisiksi. Soutuergometrilaite voidaan asettaa liikkuvien kiskojen päälle tai joissakin soutulaitteissa on jo valmiiksi liikkuvat ylä- ja alavartalon osat.

Melomisessa pätevät samat lainalaisuudet kuin soutamisessa. Etenkin tukilihasten on oltava kunnossa, jotta symmetrinen kierto puolelta toiselle luonnistuu mahdollisimman helposti.

Ven harmittelee, että soudun ja melonnan maine on sellainen, että etenkään selkäkipuiset eivät helposti päädy lajien pariin.

- Mielestäni soutaminen ja melominen sopivat selälle kuten mitkä tahansa muut tavalliset urheilulajit. Verrattuna vaikka juoksemiseen ne ovat oikein tehtynä jopa turvallisempi, sillä niissä selkä ei joudu ottamaan tärähdyksistä syntyviä iskuja vastaan. Lisäksi soutu ja melonta ovat oivallisia lajeja kehittämään hapenottokykyä ja lihaskuntoa.

Ven itse pitää soutamisesta urheilullisten seikkojen lisäksi luonnossa liikkumisen vuoksi. Se on myös parhaimmillaan erittäin sosiaalista, sillä esimerkiksi kirkkovenettä voi olla soutamassa jopa 16 ihmistä yhtä aikaa.

- Kannattaa muistaa, että koska isompaa venettä soudetaan yhdellä airolla per ihminen, niin soutupuolta on syytä vaihdella. Toispuolinen kuormittaminen altistaa herkästi selkäongelmille, Ven muistuttaa.

Kuva: Pixabay

Opi oikea soututekniikka

Kuva 1: Taivuta lantiosta pieneen etukenoon, noin kello yhteentoista. Säären tulee olla 90 asteen kulmassa maahan nähden.

Kuva2: Työnnä jaloilla ja pidä selkä alkuasennossa. Pidä kädet koko ajan samalla korkeudella.

Kuva 3: Suorista selkää ja avaa lantiota.

Kuva 4: Avaa rintaranka ja paina lapaluita kiinni toisiinsa. Tee jaloilla työtä liikkeen loppuun saakka ja pidä ranteet suorana. Älä päästä jalkoja täysin suoraksi.

Pidä vatsa- ja selkälihaksilla keskivartalo tiukkana koko soutuvedon ajan.

Kuvat: Inari Lepistö

Melonnan ja soudun lajivalikoima on laaja

• Puuvenesoutua on harrastettu varmasti niin kauan kuin on ollut veneitäkin. Varsinaisesti puuvenesoutukilpailuja alettiin järjestää Sulkavalla 1970-luvulla. Puuvenesoutumuodoista etenkin kirkkovenesoutu on saavuttanut suuren suosion. Lajin suurin tapahtuma on Sulkavan Suursoudut, mutta joka kesä järjestetään lähes sata muutakin soututapahtumaa ympäri Suomea.

• Soutu on ollut mukana moderneissa olympialaisissa lähes niiden alusta lähtien. Olympialuokkien soutua harrastetaan yli 100 maassa ja kaikissa maanosissa. Suomen menestynein soutaja on Pertti Karppinen, joka on voittanut olympiakultaa yksikkösoudussa vuosina 1976, 1980 ja 1984.

• Sisäsoutu on soutumuodoista nuorin, mutta jo laajalle levinnyt. Laji on alkujaan ollut oheisharjoittelumuoto mm. olympialuokan soutajille, hiihtäjille ja muille kestävyyslajien urheilijoille. Sisäsoutua käytetään myös kuntoutuksessa ja sitä harrastavat monet sellaisetkin ihmiset, jotka eivät harrasta vesillä soutua lainkaan. Se on erinomainen kuntoilumuoto kaikenikäisille ja -kokoisille.

• Yleisin melonnan harrastamisen muoto on retkimelonta. Retkimelontaa voi olla piipahdus omasta mökkirannasta muutaman kerran kesässä tai lähivesillä vietetty tyyni kesäilta. Retkeillä voi niin järvillä, merellä kuin jokireiteillä. Järjestäytyneitä eli seuraan kuuluvia retkimelojia on noin 10 000 ja retkimelontaseuroja noin 70. Seuroihin kuulumattomia melonnan harrastajia arvioidaan olevan muutamia kymmeniä tuhansia.

• Eri lajeja voi harrastaa tai kokeilla mm. melonta- ja soutuseurojen järjestämissä tapahtumissa ja peruskursseilla.

Lähde: Suomen melonta- ja soutuliitto

1 2 3 4

Maiju Lehtonen, 34: Leikkauksen jälkeen toiveikkaana kohti kesää

Keväällä 2015 olin juuri lopetellut liikunnanohjaajan sijaisuuteni ja aloittelemassa kesälomaa, kun kipu iski. Aluksi jalat vain tuntuivat jäykiltä eikä selän ojentaminen onnistunut, mutta hetken päästä viiltävä kipu lävisti koko selän ja jalat menivät alta. Päädyin ambulanssilla sairaalaan, jossa todettiin välilevyn pullistuma. Lääkärit pohtivat pitäisikö selkä leikata vai saataisiinko selkää kuntoutettua muilla keinoin. Päädyimme yksissä tuumin vielä pitäytymään leikkauksesta. Toivuin sairasloman jälkeen entiselleni, enkä ollut erityisen huolissani tilanteesta. Kului melko tarkalleen vuosi, kunnes selkä seuraavan kerran ilmoitti itsestään. Alkava kesäloma meni selkäkipuja potiessa. Lopulta selkä ei ollut enää lainkaan kipeä, vaan oikea jalkani alkoi kipuilla voimakkaasti. Pelkäsin välillä veritulppaa ja välillä syytin nilkan vanhaa vammaa, kun jalkaterä ja pohje olivat aika ajoin kuin tulessa.

Hakeuduin fysioterapiaan ja syy kipuiluun löytyi jälleen selästä. Merkittävää helpotusta tilanteeseeni ei fysioterapiassa saatu kuin hetkellisesti asentohoidoilla ja kotona kipua helpottavilla asennoilla. Lopulta istuminen, seisominen ja käveleminen olivat yhtä tuskaa. Töissä makasin lattialla jalat jumppapallon päällä, läppäri sylissä. Lopulta työkaverini pakottivat minut työterveyteen, josta sain kipulääkkeitä ja sairaslomaa.

Tilanne paheni koko ajan eikä kipulääkkeistä ollut mitään hyötyä. Kävin noin viikon välein työterveydessä ja sain aina vain lisää sairaslomaa ja lisää lääkkeitä. Marraskuussa 2016 kun olin ollut viisi viikkoa sairaslomalla ja olin taas matkalla lääkäriin, jalat pettivät alta. Ystävällinen taksikuski kiidätti minut itkevänä ja tuskaisena sairaalan päivystykseen. Erinäisten vaiheiden ja lääkäreiden eriävien mielipiteiden jälkeen päädyin päivystävän ortopedin ansiosta ensin magneettikuvaan ja siitä puolen

vuorokauden kuluttua päivystyksellisesti leikkaussaliin. Leikkaus sujui hyvin, poikkeuksellisen kookas välilevyn pullistuma saatiin poistettua ja kaiken piti olla kunnossa.

Ensimmäiset hermo-oireet palasivat helmikuussa, seuraavan kerran toukokuussa. Juhannuksen tienoilla en voinut istua lainkaan. Uusi magneettikuva otettiin syyskuussa, löydöksenä välilevyn pullistuma tutussa nikamavälissä. Lokakuun alussa jalat lähtivät alta ja jouduin taas päivystykseen ja sairaslomalle. Välillä yritin palata töihin. Makasin toimistoni lattialla jalat tutusti jumppapallon päällä ja yritin tehdä töitä. Marraskuussa 2017 minut lähetettiin jälleen magneettikuviin ja tulosten tultua päätös uusintaleikkauksesta tehtiin saman tien. Minut leikattiin uudelleen tammikuussa 2018, jälleen saaliina kookas välilevyn pullistuma.

Nyt olen toipumassa toisesta leikkauksesta. Sairaslomani on juuri päättynyt ja ortopedin kontrollikäynnillä totesimme yksimielisesti, että eiköhän selkää ole nyt tarpeeksi leikelty. En ole oireeton ja rasituksen jälkeen tutut oireet palaavat, mutta oireettomat päivät ovat vallanneet yhä enemmän tilaa arjestani. Haaveilen palaavani takaisin ilmajoogaan, tanssitunneille sekä pitemmille luontoretkille. Lupasin fysioterapeutilleni kuitenkin aloittaa syvien lihasten harjoitteista, pilateksesta sekä vihaamastani vesijuoksusta, josta olen vähitellen oppinut tykkäämään. Pelkäsin uusintaleikkausta valtavasti, mutta nyt olen onnellinen tuosta päätöksestä. Kuntoutuminen on vielä kesken, mutta olen toiveikas. Ehkä jo kesällä voin nostaa rinkan selkään ja lähteä luottavaisin mielin uusille poluille.

Kuva: Tatu Patama

Lahjoita

Selkäliitolle –Edistä selän terveyttä!

Haluatko tukea tärkeää

työtä selkäterveyden edistämiseksi?

SELKÄLIITTO KERÄÄ lahjoituksin varoja materiaalin, neuvonnan ja ohjauksen tuottamiseen selkä- ja niskaoireisille sekä yhdistystoiminnan kehittämiseen koulutuksin. Voit lahjoittaa haluamasi summan liiton keräystilille: FI26 8146 9710 1372 08, viite: 12700. Lämmin kiitos tuestasi!

Keräyslupa: RA/2017/779. Lupa on voimassa 17.8.2017-17.8.2019 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Päivitä sähköpostiosoitteesi

SELKÄLIITTO ON siirtynyt jäsenmaksuissa sähköpostilaskutukseen, joten on tärkeää päivittää oma sähköpostiosoite liiton ylläpitämään jäsenrekisteriin. Voit ilmoittaa sen joko suoraan liiton toimistoon selkaliitto@selkaliitto.fi tai omaan yhdistykseesi.

Mikäli sinulla ei ole mahdollisuutta ottaa vastaan sähköpostilaskuja, voit edelleen saada paperisen jäsenlaskun postitse kotiosoitteeseesi.

Muistathan tarvittaessa ilmoittaa muutkin muuttuneet yhteystietosi omaan yhdistykseesi tai liittoon. Tietojen päivitys onnistuu myös yhteystietojen muutoslomakkeella Selkäliiton verkkosivuilla osiossa Selkäyhdistykset > Yhteystietojen muutos.

Liity jäseneksi! Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi.

Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla selkakanava.fi/lomake/liity-jaseneksi.

Jäsenedut:

• Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa

• Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet)

• Alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (TallinkSilja, Restel, Holiday Club)

• Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia

• Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia

Haluan liittyä ______________________________________________ selkäyhdistyksen jäseneksi

Nimi:

Osoite: Puhelin:

Sähköposti:

Syntymäaika: __________________ (pp.kk.vvvv)

Päiväys ja allekirjoitus: __________________________________________________

Selkäliitto maksaa postimaksun

Selkäliitto ry Sopimustunnus 5007981 Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki

Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (19 €)

Anja Marttinen (pj), Pyhättömän tie 6, 18100 Heinola, puh. 040 846 6456, hss.ry@phnet.fi, www.heisely.net

Hyvinkään Seudun Selkäyhdistys ry (20 €)

Ole Hokkanen (siht.), Helenenkatu 7 as. 1, 05800 Hyvinkää, 040 512 9704, seiloriole@gmail.com

Järviseudun Selkäyhdistys ry (20 €)

Oili Kaunisto (pj), kaunisto.oili@gmail.com, 040 512 0815

Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (15 €)

Eero Kainulainen (pj), Huhtanen 63, 13800 Katinala, 050 552 2720, eero.kainulainen@pp2.inet.fi www.kantaselka.fi

Keski-Pohjanmaan Selkäyhdistys ry (17 €)

Pekka Nurmi (pj), 0500660145, pekka.nurmi@anvianet.fi Morsiussaarenpolku 7, 67300 Kokkola www.kpselkayhdistys.com

Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (20 €)

Sinikka Kilpikoski (pj), sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi, 0400 242 481 Matarankatu 6, 40100 Jyväskylä, tukipuhelin 044 7577 636, ksselka@gmail.com www.keskisuomenselka.com

Kuhmon Selkäyhdistys ry (17 €)

Pentti Syväjärvi (pj), 040 746 9483, pesyvajarvi@gmail.com

Pirkko Jauhonen (siht.), 0500 232 952, pirkko.jauhonen@luukku.com

Kuopion Selkäyhdistys ry (20 €)

Pertti Lötjönen (pj), puh. 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com

Hannele Rouvinen (siht.), puh. 040 832 4242, kuopioselkasihteeri@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.net

Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (18 €)

Sirpa Heikkinen (pj), 0400 950 844, Suihkutie 37, 45100 Kouvola, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi

Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (17 €)

Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, Käräjämäentie 34, 66440 Tervajoki, sinikka.u@luukku.com, tukipuhelin 040 760 0644 www.netikka.net/kyronmaanselkayhdistys

Lieksan Selkäyhdistys ry (20 €)

Kaija Karjunen (pj), kaija.karjunen@pp.inet.fi, 040 124 5228. Sirkka Frondelius (siht.), 050 372 2622, sirkka.frondelius@gmail.com

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (18 €)

Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com

Tiilisaarentie 16, 52100 Anttola www.mikkelinselat.fi

Napapiirin Selkäyhdistys ry (17 €)

Ritva Kariniemi-Holm (pj), Koparakuja 12, 96440 Rovaniemi, 040 564 2694, ritva.kari@gmail.com

Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (18 €)

Kimmo Rundström (pj), 044 290 3753, kimmo.rundstrom@gmail.com

Toimisto Kansankatu 53, 2. kerros, 90100 Oulu selkayhdistysossy@gmail.com https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/

Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (20 €)

Sirpa Moilanen (pj), 050 322 4767, siroli.moilanen@gmail.com

Leila Laakkonen (siht), Mansikkatie 8, 80330 Reijola, 040 7294815, p-kselka@hotmail.fi, www.pkselka.fi

Porvoon Seudun Selkäyhdistys ryBorgånejdens Ryggförening rf (16 €)

Sirpa Pirttimaa-Törnqvist (pj), 044 5656 028, pirttimaas@gmail.com www.selkayhdistysporvoo.net

Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset (25 €)

Seppo Nyqvist (pj)

Hanna-Maaria Tumelius, toiminnanjohtaja

Toimisto ma, ti ja to 10-15, puh. 044 360 0201 Oltermannintie 8, 00620 Helsinki toimisto@selkayhdistykset.fi www.selkayhdistykset.fi

Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (18 €)

Tuula Lempinen (pj), 02 823 5174, tuula.lempinen@dnainternet.net

Raimo Järvi (siht.), 0400 816 509, raimo.jarvi@eurajokinetti.fi

Satakunnan Selkäyhdistys ry (20 €)

Kaija-Liisa Lohivuo (pj), 0440 121437 kaija.lohivuo@gmail.com, sihteeri Marjatta Lahtinen, 050 5336556, postia.lahtinen@gmail.com

Toimisto auki sopimuksen mukaan, Isolinnankatu 16, 28100 Pori, 050 533 6556 sataselka@gmail.com, www.sataselka.net

Savonlinnan Selkäyhdistys ry (17 €)

Aulis Leskinen (pj), 050 543 6902, aulis_leskinen@hotmail.com

Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com www.savonlinnanselkayhdistys.fi

Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys ry (18 €)

Anna-Liisa Kallio (pj), anna-liisa.kallio@netikka.fi, 045 271 0165, Kaisa Luhtanen (siht.), kaisa.luhtanen@netikka.fi

Tukihenkilö: Teija Perkiö, 040 563 7955, teija.k.perkio@gmail.com, www.anvianet.fi/selka

Selkäyhdistys Kotkan Selkä ry (17 €)

Tuija Laine (pj), 044 546 6509, tuija.laine@saunalahti.fi kotka.selkayhdistys@gmail.com www.facebook.com/Selkayhdistys https://sites.google.com/site/selkayhdistyskotka

Selkäyhdistys SalpausSelät ry (21 €)

Anna-Liisa Nevalainen (pj), 040 7352272, anna-liisa.nevalainen@suomi24.fi

Brita Stång (varapj), 040 7429 325, stangbrita@gmail.com

Sihteeri sss.sihteeri@gmail.com

toimisto Hämeenkatu 26 A, 15140 Lahti www.lahdenlink.fi/jasenyhdistykset/ selkayhdistys-salpausselat-ry/

Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €)

Anneli Jauhiainen (pj) 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com

Suur-Salon Selkäyhdistys ry (23 €)

Anne Lahti (pj), 045 279 2721 simpukkaranta@gmail.com www.salonselat.com.

Matkojen ja retkien kyselyt ja ilm. Anne Lahti, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com

Kristiina Tuominen (siht.), 050 528 2601, aktuominen@gmail.com

Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry (22 €)

Arvo Autio (pj), 040 593 1146, arvo.autio@gmail.com, c/o Kaukapellonkatu 1, 33710 Tampere

Leena Salmela (siht.), leena_salmela@kolumbus.fi, 040 557 6741, c/o Armas Branderin katu 14 A 20, 36280 Pikonlinna www.tamselka.fi

Turun Seudun Selkäyhdistys ry (20 €)

Pirkko Heino (pj), 0400 600 906, pirheino@suomi24.fi, Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi

Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (25 €)

Eira Mäkitalo (pj), Satakielenkatu 3, 38200 Sastamala, 050 582 0571, eiramakitalo@gmail.com

Selja Kallio (siht.), selakallio@gmail.com https://tyrvaanselka.yhdistysavain.fi

Vaasan Selkäyhdistys ry (18 €)

Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com vaasanselkayhdistys@netikka.fi www.vaasanselkayhdistys.fi

Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (16 €)

Marjatta Hellsten (pj), Tammitie 4 D 30, 23500 Uusikaupunki, 050 342 6950, hellsten.marjatta@gmail.com

Heinolan Seudun Selkäyhdistys

Iskiasiltamat 7.5. klo 18 WPK-talolla.

Mamma Mia -musikaali 6.5. klo 14.

Kylpylämatka Pärnuun Viiking-kylpylään 20.-26.5.

Orilammen Suomen Kultareittiristeily 12.6. Mäntyharjun kesäteatteri Äkkilähtö Tallinnaan ”Lemmenlaiva tunteiden myrskyssä” 14.7.

Hamina Tattoo -tapahtuma 3.8.

Puutarhamatka Viroon 10.-12.8.

Ruskamatka Saariselälle 8.-13.9.

Matkoista ja tapahtumista lisää tietoa paikallislehden seuratoimintapalstalla, kotisivuiltamme www.heisely. net ja tiistain päivystyksestä Selkistoimistolta Kirkkokatu 11, tiistaisin klo 10-12.

HUOM! Matkat peruttava tai maksettava määräpäivään mennessä, sen jälkeen peruutus lääkärintodistuksella.

Kuopion Selkäyhdistys

Lymfaterapioluento ti 17.4. klo 17, Suokadun toimintakeskus, Suokatu 6, ruokasali, Kuopio. Lymfaterapeutti, geriatrisen fysioterapian erityisasiantuntija, vanhusvalmentaja Ilse Simonen Fysioseniorista kertoo lymfaterapiasta ym.

Luento Uni ja kokonaisvaltainen terveys ti 17.5. klo 17, Suokadun toimintakeskus, Suokatu 6, ruokasali, Kuopio. Uniteknikko, tutkimuiskoordinaattori Seppo Silvennoinen/Oivauni uniklinikka Kuopio. Luennot toteutetaan yhteistyössä Suomen Nivelyhdistys ry Kuopion osaston kanssa. Kevätretki ti 15.5. klo 17.30 (säävaraus tai ti 22.5.). Yhdistyksen "kevätretki" toteutetaan yhdessä liikkumalla. Tulepa liikkumaan yhdessä keväisessä kaupungissamme! Lähtö: Satama, Koljonniemenkatu 2 edestä klo 17.30. Ohjelmassa: alkuverryttely, kävely- sekä sauvakävelyn tekniikan ohjausta. Ota mukaan omat kävelysauvat. Ilman sauvojakin tietysti voi tulla. Ohjaajina toimivat yhdistyksen liikuntaohjaajat. Tarjoilu: sämpylä, juoma. Ilmoita erikoisruokavaliosta! Ilmoittautuminen ti 8.5. mennessä, sähköposti kuopioselkasihteeri@gmail.com tai p. 040 832 4242 H Rouvinen.

Kymenlaakson Selkäyhdistys

Kesäteatteriretki Mäntyharjuun 1.7. Komedia Äkkilähtö Tallinaan. Katettu katsomo. Mahdollisuus tutustua omatoimisesti Taidekeskus Salmelaan. Buffetlounas klo 13 ravintola Kesäheinässä. Maksu 55 € kerätään autossa. Anjalankosken Linjan auto Inkeroinen klo 9.25, Myllykoski 9.40, Kouvola 10.00, Kuusankoski 10.15. Sitovat ilmoittautumiset 8.6. mennessä. Suunnitteilla Kylpylämatka Pärnuun elokuun lopulla Spa Viiking kylpylään. Kylpylässä ruokasali ja ruokalista uusittu ja huoneita remontoitu. Kuljetus samalla bussilla perille asti. Matka toteutuu, jos lähtijöitä 18-20 henk. Tiedustelut ja varaukset Pirjo 040 5286861 tai Sirpa 050 4903568.

Iloisiin tapaamisiin ja hyvää kesää!

Seuraa ilmoitteluamme paikallislehtien järjestöpalstalta ja kotisivultamme www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi.

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys

Esteryn Kevät-tapahtuma Liiku luonnossa, Villiinny keväästä

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

la 26.5. klo 10 alkaen. Estery ry järjestää Lahdenpohjassa ulkoilutapahtuman. Lounas tarjotaan klo 11.30 ja makkaroita on myynnissä paistamista varten. Kesäteatteriretki ”Minä kunnanjohtaja” -esitykseen 3.7. klo 19, Juvan Kuninkaankartanon kesäteatteri. Heinolan, Mikkelin ja Savonlinnan selkäyhdistysten kesäpäivä Mikkelissä 18.8. Kesäpäivän yhteinen tapahtuma järjestetään Mikkelin tykkipuistossa. Kilpailemme ja järjestämme yhteistä ajanvietettä sekä tutustumme Jalkaväkimuseoon. www.mikkelinselat.fi

Porvoon Seudun Selkäyhdistys –Borgånejdens Ryggförening

Meren Selkä -risteily pe-la 25.-26.5. Selkäliiton 30-vuotisjuhlaristeily Helsingistä Tallinnaan uudistetulla Europa-laivalla. Lähtö Helsingistä on perjantaina 25.5.2018 klo 18.30 ja paluu Helsinkiin lauantaina 26.5.2018 klo 16. Hyvät luennot. Bussikuljetus satamaan, jos ilmoitat lähdöstäsi myös Selkäyhdistyksen matkavastaavalle, Mailis 044 281 3701. Emme saa tietoa Matkapojilta. Lisätiedot ja varaukset Matkapoikien kautta: www.matkapojat.fi/merenselka tai puhelimitse 010 2323 200/Matkapojat myyntipalvelu. Yhdistys esittäytyy 15.5. klo 18-20 Gammelbackan kevätkarnevaaleilla.

Liikuntaryhmät päättyvät huhtikuussa ja jatkuvat syksyllä, paikoista ei ole vielä tietoa. Seuraa kotisivua ja paikallislehteä.

Kotisivut: www.selkayhdistysporvoo.net, jossa ajantasainen toimintakalenteri

Sähköposti: porvoonseudunselkayhdistys@gmail.com

Sihteeri: Iiris Kuusinen, 044 2393 200 Vertaistuki ja puheenjohtaja: Sirpa Pirttimaa-Törnqvist, arkisin 044 5656 028.

Pääkaupunkiseudun

Selkäyhdistykset

Selkäillat ja porinapiirit

Luento to 26.4. klo 13, Vantaa-Info Tikkurila, Ratatie 11, 2. krs, Vantaa. Elämäntapamuutos kohti kivuttomampaa selkää / Hanna-Maaria Tumelius, fysioterapeutti.

Porinapiiri ke 2.5. klo 17, Kampin palvelukeskus, Fade -tila Salomonkatu 21 B, Helsinki. Tule keskustelemaan kanssamme! Aihe vapaa, paikalla vertaistukihenkilöitä. Kuntosalikurssit

Starttikurssi Käpylä 26.4.-31.5. klo 17-18, Oltermannintie 8, Helsinki. Kuntosalikurssin tavoitteena on oppia hyödyntämään kuntosalia harjoitteluympäristönä sekä oppia oikeanlaiset harjoitustekniikat. Ilmoittautuminen netissä osoitteessa www.selkayhdistykset.fi/ toiminta/kurssit. Kurssin hinta 95€/5kertaa. Liikuntaryhmät Ilmoittautuminen loppukevään liikuntaryhmiin on käynnissä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen nettisivujen kautta http://www.selkayhdistykset.fi/toiminta/liikuntaryhmat/ tai puhelimitse p. 044 360 0201. Tikkurilan uimahallin sali ke 17-18 selkäjumppa 2.5.-23.5. 4 krt, Myyrmäen urheilutalo ma 18-19 kehonhuolto, 7.5.28.5. 4 krt, Oltermannintie sali ti 17-18 Selkäjumppa 24.4.-22.5. 4 krt, Myyrinkoti ke 17-17.45 vesijumppa 25.4.-30.5. 6 krt, Myyrinkoti ke 17.45-18.30 vesijumppa 25.4.-30.5. 6 krt,

Yrjönkadun uimahalli ke 15-15.45 vesijumppa 25.4.30.5. 6 krt, Kampin liikuntakeskus ke 16-17 selkäjumppa 25.4.30.5. 6 krt,

Studio Sfinksi ke 17.30-18.30 pilates 25.4.-30.5. 6 krt, Kampin liikuntakeskus ke 18.30-19.15 Vesijumppa 25.4.-30.5. 6 krt, Kampin liikuntakeskus ke 19.15-20.00 vesijumppa 25.4.-30.5. 6 krt,

Ruusutorpan koulu ma 19-20 selkäjumppa 7.5.-11.6. 6 krt, Ruusutorpan koulu ti 18-19 Pilates 8.5.-12.6. 6 krt, Leppävaaran uimahalli to 19-19.45 Vesijumppa 3.5.31.5. 4 krt (ei 10.5.).

Retki Vantaan Kuusijärvelle 10.5. Tervetuloa viettämään unelmien liikuntapäivää ja liikkumaan luonnossa! Retken hinta on Rautatientorilta 20 € ja Tikkurilasta 16 €. Hinta sisältää kuljetuksen, alkuverryttelyn, luonto-oppaan palvelun sekä nokipannukahvit, mehun ja makkaran. Omakustanteisesti on mahdollisuus käydä kahvittelemassa tai ruokailemassa Cafe Kuusijärvessä. Linja-autokuljetus Kuusijärvelle lähtee kello 10 Helsingistä Rautatientorilta (Mikonkadun tilausajopysäkki) ja reitti kulkee Tikkurilan aseman kautta, josta on myös mahdollisuus nousta kyytiin. Paluukuljetus lähtee kello 14 (reitti Kuusijärvi – Tikkurilan asema – Rautatientori). Tarkemmat tiedot tapahtumasta löydät nettisivuiltamme www.selkayhdistykset.fi tai soittamalla toimistoon 044 360 0201.

Satakunnan Selkäyhdistys

Tule Kuntoon -luento ke 25.4. klo 17, Sataedun Auditorio, os. Yhdystie 1, 28400 Ulvila. Luennon pitää ortopedinen osteopaatti Juuso Mäkelä. Tilaisuus on avoin kaikille ja maksuton. Tervetuloa!

Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys

Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous ma 23.4. klo 18 Pikku Paussin tiloissa, Koulukatu 18, 2 krs. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Selkäyhdistyksen teemapäivää vietetään to 26.4. klo 1014 Seinäjoen keskussairaalan OLKA-pisteessä. OLKA-potilastukipiste tarjoaa kiireetöntä kohtaamista ja vapaaehtoistukea. Tule keskustelemaan ja tutustumaan yhdistyksemme toimintaan.

Liikunta - ja luontotapahtuma ti 8.5. klo 17-20 Käpälikön uudella Sirius kodalla, Kyrkösvuorentie 26. Kodan ympäristö tarjoaa monipuolista liikuntaa mm. esteettömän elämysliikuntakokonaisuuden, makkaranpaistoa ym. Tervetuloa!

Selkäyhdistys SalpausSelät

Selkäryhmät jatkuvat Fysakoksella sovitusti. Tiedustelut p.040 7200 027.

Maksuttomia joogatunteja jäsenille torstaisin klo 12.3013.30 LINKissä, Hämeenkatu 26 A,3. krs. Ei ennakkoilmoittautumista.

Yhdistyksen kevätkokous ti 24.4 .klo 18, Hämeenkatu 26 A, 3. krs. Tervetuloa.

Retkipäivä Siikaniemeen ma 14.5. Kimppakyydit.Kokoontuminen Sykkeen aulassa klo 10. Ohjelmassa ulkoilua, kurssikeskuksen esittely, saunomismahdollisuus, pientä purtavaa. Ilmoittautumiset 9.5. mennessä Pirkolle p. 044 504 4100.

Yhdistys on avannut Facebook-sivut, joita pyrimme päivittämään kevään mittaan.

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

Suur-Salon Selkäyhdistys

Kevätkauden päätös 23.5. klo 18 alkaen Muurlassa Pamppuniemessä. Sauna lämpiää, uintia, makkaranpaistoa ym. mukavaa yhdessäoloa kesäillassa. Ilmoitathan tulostasi Annelle viim. 10.5. mennessä ja ilmoita myös, mikäli tarvitset kuljetuksen. Yhteiskuljetus klo 17 Farmoksen tontin bussipysäkiltä, mikäli kyydin tarvitsijoita riittävästi. Matkan hinta 5 euroa/ henkilö. Muussa tapauksessa pyritään menemään kimppakyydeillä ja kyytiläiset korvaavat matkan suoraan kuljettajalle.

Kysely 3 kerran joogakokeilusta Paukkulakodissa: Löytyykö kiinnostusta 6.6., 13.6. ja 20.6. klo 17.30-18.30 liikunnanohjaajan vetämään joogaan? Ilmoittaudu Annelle, mikäli haluat osallistua sitovasti ko. kokeiluun. Retki luonnonkauniiseen Teijoon. Hyppää bussiin ja tutustutaan kartanoon, kirkkoon ja idylliseen merenrannan hautausmaahan. Ruokailun jälkeen matka jatkuu kohti Mathildedalia ja siellä kohteena merenranta ja Luontotalo Matiltanjärven rannalla sieltä edelleen Koskelle. Iltapäiväkahvit Kosken kartanon ja kirkon seudulla. Alustavan aikataulun mukaan kesäkuun alussa ja lähtö Salosta klo 10. Seuraa tarkempaa ilmoittelua kotisivuilta

Ennakkotieto: Merellinen Helsinki 17.7. Risteilemme Helsingin saaristossa nauttien upeista maisemista. Risteilyn jälkeen nautimme retken hintaan sisältyvän maukkaan lounaan Ravintola Pääpostissa. Päivän päätteeksi

tutustumme luonnonkauniiseen Seurasaareen oppaan johdolla. Bussin ajoreitti ja alustava aikataulu: 8.15 Marttila – 8.30 Vaskio – 8.45 Halikon kirjaston PIHA – 9.00 Salo, Hämeentien bussipysäkki Kelaa vastapäätä – Muurla – 9.30 Kivihovi – 9.50 ABC Lohja. Seuraa tarkempaa ilmoittelua lähiaikoina! Tuettu loma 27.8.-1.9. Lautsian Lomakeskuksessa. Kysy lisää Annelta ja saat hakuohjeet, jos olet hakemassa lomalle. HUOM! Yhteiskuljetus sitovalla ilmoittautumisella meno-paluuna. Ilmoitathan jo nyt hakuvaiheessa, mikäli et voi osallistua yhteiskuljetukseen. Sen jälkeen kyytiä tarvitseville saadaan pitävä kuljetushinta määriteltyä.

Kuntosalivuorot ja vesivoimistelyryhmät kaudelle syksy 2018 - kevät 2019 haetaan kevään aikana. Vesivoimisteluun ilmoittaudutaan elokuun lopulla. Katso tapahtumat tarkemmin www.salonselat.com.

Tampereen Seudun Selkäyhdistys

Teatteriesitys Ehtoolehdon sankarit 13.6. klo 18, Pyynikin kesäteatteri, Jalkasaarentie 3, Tampere. Ilmoittautuminen: Pirkko Lahtonen puhelintekstiviestillä: 050 367 0904 tai sähköpostilla lahtonenpirkko(a)gmail.com. Sääntömääräinen kevätkokous la 21.4. klo 14, Pellervontupa, Pellervonkatu 9, Tampere. Kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen edellyttämät asiat. Ennen kokousta yhdistys tarjoaa kahvit klo 13 alkaen.

Meren selkä -juhlaristeily pe-la 25.–26.5. Selkäliitto 30

Unohtuiko tauko?

Tilaa Selkäliiton

taukojumppamuistutus!

Tilaa Selkäliiton maksuton taukojumppamuistutus sähköpostiisi. Viestissä on linkki päivittäin vaihtuvaan jumppaohjeeseen. Muistutus lähetetään kerran päivässä maanantaista perjantaihin.

Tilaa taukojumppamuistutus osoitteessa: selkakanava.fi/jumppamuistutus

vuotta. Helsinki–Tallinna uudistetulla Europa -laivalla. Hyviä asiantuntijaluentoja, monipuolinen viihdetarjonta. Varaukset Arvo Autio arvo.autio@gmail.com tai puh. 040 593 1146 ja Riitta Virenius riittahannele.virenius@gmail.com tai 040 836 4603. Ilmoittaudu 16.4. mennessä. Kts. Jäsenlehti 1/2018 ja kotisivut www.tamselka.fi.

Lavista tanssitaan lauantaisin 28.4., 12.5. ja 26.5. klo 14–15, Tammelakeskus, Itsenäisyydenkatu 21 B, Tampere. Vetäjänä Merja Brusila. Ilmoittautumista ja paria ei tarvita, hinta 4 € kerta. Yhteistyössä Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry, Tampereen Reumayhdistys ry ja Pirkanmaan Luustoyhdistys ry.

Vaasan Selkäyhdistys

Jokaisen liikunnallinen iltapäivä la 19.5. klo 11-14 Hietasaaressa. Vaasan liikuntatoimen ja eri vammaisjärjestöjen yhdessä järjestämä. Kaikille avoin ja maksuton tapahtuma.

Luontoliikuntatapahtuma la 9.6. klo 11-14 Kivijärven laavulla Pilvilammella. Liikuntasuunnittelija Tatjana Asplundin vetämä jumppa. Lisäksi on tarjolla kahvia ja makkaranpaistoa. Tilaisuus on avoin ja maksuton eri vammaisjärjestöjen jäsenille. Ilm. vaasanselkayhdistys@netikka.fi

Kesäteatteriretki heinä-elokuun vaihteessa. Lisätietoa kotisivuiltamme tai toimintapalstoilta.

Työhyvinvointia ja kuntoutusta Kiipulasta

Kiipulan yrityspalvelut tarjoaa erilaisia

työhyvinvoinnin asiantuntijapalveluita valmennuksista tyhy- ja tyky-päiviin sekä kuntotestaukseen. Tutustu tarkemmin palveluihimme www.kiipula.fi/yrityspalvelut.

Vaivaako sinua tuki- ja liikuntaelinsairaus?

Kuntoudu Kiipulassa!

Kiipulan TULES-kursseja tarjolla

Janakkalassa, katso tarkemmat tiedot: www.kiipula.fi/kuntoutus

Aviren TULES-kursseja ja avomuotoisia

TULES-kursseja Etelä-Suomen alueella, tutustu tarkemmin: www.kiipula.fi/avire

Selätä kipu.

Selkäkivuilla tarkoitetaan yleensä paikallista alaselän kipua, alaraajaan säteilevää kipua tai selän ryhtivirheestä johtuvaa kipua. Jos selkäsärkysi on jatkuvaa, särky säteilee raajoihin tai herättää öisin, tule tarkistamaan selkäkivun syy Ortoniin. Haluamme auttaa sinua saamaan nopean ja tehokkaan avun kipuusi.

Ortonin puhelinkartoitus auttaa sinut alkuun. Soita 09 4748 2705 ja varaa aika maksuttomaan puhelinkartoitukseen.

Lisätietoa: www.orton.fi facebook.com/laakariasemaorton

Tarjous Selkäliiton jäsenille 129€ (158) voimassa 31.5 asti

Nettisivuilta kuponkikoodilla: SELKÄ tai puh 010 666 7500

Ilmainen toimitus ja palautus

PS. Alennus toimii muissakin tuotteissa

Oikein valittu tyyny parantaa unta ja suojelee niskaa kivuilta

Tunnetko itsesi aamulla voimattomaksi, vaikka olisitkin nukkunut pitkät yöunet? Tämä voi johtua siitä, että et ole saanut tarpeeksi syvää unta. Huolellisesti valittu tyyny on helppo keino parantaa unen laatua ja ennaltaehkäistä niskan ja selän kiputiloja.

Hyvään nukkumisergonomiaan satsaaminen on avain laadukkaisiin yöuniin. Huonon nukkuma-asennon ja painerasituksen aiheuttaman epämukavuuden seurauksena saatat joutua vaihtamaan asentoa monta kertaa yön aikana. Vaikka et heräisikään asennon vaihtamiseen täysin, untasi häiritsevät mikroheräämiset. Yksi keskeisimmistä nukkumisergonomiaan vaikuttavista tekijöistä on yksilöllisesti sopiva, Tempur-materiaalista valmistettu tyyny.

- Sopiva tyyny on erittäin tärkeä osa hyvää nukkumisergonomiaa. Se ohjaa koko kehoa oikeaan asentoon ja vähentää epämukavaa painetta, kertoo fysioterapeutti Pasi Koistinen

Tarkista tyynysi korkeus

Kolme tärkeintä sopivan tyynyn löytämiseen vaikuttavaa tekijää ovat tyynyn korkeus, tyynyn materiaali sekä omaan nukkuma-asentoon sopiva tyynymalli.

Kylkimakuuasennossa tyynyn korkeuteen vaikuttavat hartioiden leveys sekä käytössä olevan patjan upottavuus. Esimerkiksi liian matala tyyny ei tue kaularankaa oikeaan asentoon, vaan jättää

pään alemmas kuin sen luonnostaan tulisi olla. Tyynyn korkeutta pyritään usein korjaamaan nukkumalla käsi sen alla, mutta asento saattaa puuduttaa käden ja häiritä siten unen laatua. Turhan korkea tyyny voi taas altistaa alaselkäkivuille, kun rinta- ja lannerankaan kohdistuu sivutaivutusta ja kiertoa.

- Kaularanka altistuu yön aikana helposti kipua ja jäykkyyttä aiheuttaville virheasennoille. Jos nukkuma-asento on pitkään huono, saattaa niska-hartiaseudun kipu jopa kroonistua, Koistinen kertoo.

Kannattaa kiinnittää erityistä huomioita myös tyynyn materiaaliin. Liian kimmoisa materiaali saattaa aiheuttaa pintapainetta ja epämukavuutta. Toisaalta turhan pehmeä tyyny ei säilytä ergonomista tukeaan, vaan lytistyy nopeasti.

Mikä on sinulle tyypillinen nukkuma-asento?

Tyyny tulee valita aina oma nukkumaasento huomioiden. Kyljellään nukkuvalle sopii Tempur-tyynymalleista esimerkiksi Original, jonka kaareva muotoilu tukee niskaa ja palauttaa selkärangan luonnolliseen asentoonsa vähentäen niska-hartiaseudun jäykkyyttä. Selinmakuuasennossa nukkuvalle hyvä valinta

on Millennium-tyyny, jonka eteenpäin kallistuva reuna ja keskisyvennys tukevat selin- ja kylkimakuuasennossa nukkuvaa. Ombracio-tyynyn neljään suuntaan levittyvä muoto taas sopii kaikkiin nukkuma-asentoihin. Sen muotoilu vähentää kaularangan haitallista kiertymistä jopa vatsamakuuasennossa. Kaikki Tempurmateriaalista valmistetut tyynyt muotoutuvat kehon lämmön ja pään muotojen vaikutuksesta käyttäjälleen sopivaksi. Lisäksi Tempur-materiaali vähentää kehoon kohdistuvaa pintapainetta.

- Tempur-tyyny kaksinkertaistaa kehoa vasten olevan pinta-alan. Näin pintaverenkierto pysyy esteettömänä ja laadukasta unta häiritsevän yöllisen kääntyilyn tarve vähenee, Koistinen selittää.

TUOTTEITA SELKÄSI PARHAAKSI

Matkustusmukavuutta kesäksi – tuotteita autoon, junaan tai lentokoneeseen istumisergonomiaa parantamaan!

Humantool Pilot Spot - selkätuki

Humantool Pilot Spot on suomalainen innovaatio, joka valmistetaan Suomessa käsityönä korkealaatuisista ja kestävistä materiaaleista. Soveltuu kaikille istuimille. Helppo ottaa mukaan matkalle. Nopea kiinnitys, korkeussäätö ja irrotus. Pestävä päällinen.

Humantool Pilot Spot -selkätuki tuo lentäjille kehitetyn ergonomian autoihin ja toimistoihin. Selkätuki kääntää lantion hyvään pystyasentoon, jolloin selkäranka suoristuu ylös asti. Selän, hartioiden ja niskanseudun kuormitus pienenee. Humantool Pilot Spot on kuin laakeri, jonka päällä selkä lepää jatkuvassa pienessä liikkeessä ylläpitäen näin koko selän lihastoimintaa ja aineenvaihduntaa.

8990

McKenzie-autotyyny

McKenzie-autotyyny sopii paljon autossa istuvalle. Kapea selkätyyny parantaa ryhtiä ja vähentää alaselän rasitusta. Autotyyny sopii hyvin myös sporttimallisiin autonistuimiin.

Tyynyn leveys 24 cm, korkeus 25 cm.

€

44 €

McKenzie Air Pillow -lannetuki

Puhallettava lannetuki, jonka voit helposti säätää haluttuun paksuuteen. Erinomainen mukana elokuvissa, teatterissa, juna- tai lentomatkoilla.

Pituus 380 mm, korkeus 120 mm, paksuus n. 60 mm.

Toimitus edullisena kirjepostina (3,90 €)!

KoKeile vELoITuKsETTA! BACKAPP.FI

LiikuttAvA n hyvä työtuoLi

Back App -tuolin salaisuus piilee pallossa tuolin alla, jonka aikaansaama liike vahvistaa keskivartalon syviä tukilihaksia ja vilkastuttaa verenkiertoa. Samalla pysyt virkeämpänä ja säästyt monilta paikallaan istumisen vaivoilta. Back App vahvistaa selkää pitämällä ryhdin hyvänä ja vartalon jatkuvassa pienessä liikkeessä.

BACKAPP.FI

BACK APP FINLAND

P. 044 378 0478 | ATTE@BACKAPP.FI