Hyvä Selkä 1/2026

YMMÄRRÄ JA PARANNA

TASAPAINOASI

Nauti talviliikunnasta

Minä ja selkä:

Leikkaus vei kivut

MITEN SYÖDÄ TERVEELLISESTI?

Enni Lähderinne:

Vaatteiden suunnittelu on ongelmanratkaisua

1/2026

Pääkirjoitus

UUDEN EDESSÄ

Kun istun kirjoittamassa tätä pääkirjoitusta Selkäliiton uutena puheenjohtajana, tunnen olevani monella tapaa uuden edessä. Vaikka olen saanut kulkea Selkäliiton rinnalla jo useiden vuosien ajan ja toimintamme periaatteet sekä tavoitteet ovat tulleet tutuiksi, tämä uusi rooli tuo mukanaan sekä vastuuta että mahdollisuuksia katsoa tulevaisuuteen uusin silmin.

On etuoikeus saada jatkaa työtä selän terveyden ja hyvinvoinnin puolesta yhdessä teidän kaikkien kanssa.

Selkä on meille jokaiselle elämänmittainen kumppani, ja sen hyvinvoinnista huolehtiminen vaatii sekä tietoa että tekoja. Minulle liikkuminen luonnossa on yksi tärkeimmistä ja palkitsevimmista tavoista huolehtia omasta hyvinvoinnistani. Patikointi rinkka selässä pohjoisen vaaramaisemissa tai kävely lähimetsän poluilla, tai vaikkapa kyykkiminen mustikkametsässä, tuovat rauhaa ja voimaa sekä tasapainoa arkeen, ja metsässä kulkiessa oppii kuuntelemaan sekä omaa kehoa että ympäröivää luontoa.

Uskon vahvasti, että juuri arjen pienet, mutta sään nölliset teot – olipa se sitten kävelyä metsässä tai venyt telyhetki kotona – ovat parasta selän huoltoa.

Myös Selkäliitossa olemme uuden edessä. Olemme tilanteessa, jossa katsomme tulevaisuuteen monella tapaa uudesta näkökulmasta. Yksi merkittävimmistä teemoista tulevina vuosina on rahoituksen kehitty minen ja sen tuoma epävarmuus. STEA-avustuksiin (STEA = Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) kohdistuvat mittavat leikkaukset vaikuttavat merkit tävästi sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedelly tyksiin. Vuodelle 2026 haettujen avustusten määrään ei todennäköisesti tule vielä suuria muutoksia, mutta seuraaville vuosille avustusten määrät tulevat piene nemään.

Tosin STEAnkin tilanne on epävarma, sillä hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen laiksi sosiaali- ja terveysalojen yhdistysten rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Ja tämän myötä valmisteilla on esi

tys STEAn lakkauttamiseksi. STEAn tehtävät esitetään siirrettäväksi sosiaali- ja terveysministeriölle. Vielä emme tarkasti tiedä, miten rahoitusratkaisut lopulta muotoutuvat, mutta jo nyt on selvää, että meidän on oltava ennakoivia, rohkeita ja valmiita uudistumaan. Vahva yhteistyö, avoin vuoropuhelu ja selkeä yhteinen suunta ovat tässä avainasemassa.

Haluan tehdä parhaani, jotta Selkäliitto voi jatkossakin tukea jäsenyhdistyksiään, kehittää vaikuttavaa toimintaa ja pysyä selkäterveyden edistämisen suunnannäyttäjänä Suomessa. Samalla uskon, että jokainen muutos avaa myös mahdollisuuksia – yhdessä löydämme ne ja rakennamme entistä vahvemman tulevaisuuden.

Näillä ajatuksilla haluan toivottaa kaikille Hyvä Selkä -lehden lukijoille virkistävää ja liikunnallista vuotta 2026. Jatketaan työtä paremman selkäterveyden puolesta.

Odotan innolla yhteistä matkaamme.

LEENA KÄMPPI PUHEENJOHTAJA

SELÄN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LEHTI

9

Uusia jaksoja Vahva selkä -podcastissa

Pääkirjoitus

Selkäsairaus innosti vaatesuunnitteluun

10 Liikkuminen tekee hyvää kaiken ikäisenä – löydä oma tapasi pysyä aktiivisena

12 Navigaatio selkäkirurgiassa tuo tarkkuutta luudutusleikkauksiin

14 Yhdessä menoksi Kuopiossa: Porukalla sinne missä tapahtuu!

16 Nauti talviliikunnasta

18 Tutkimustietoa

20 Ymmärrä tasapainoasi

23 Viisi kysymystä asiantuntijalle: Miten syödä terveellisesti?

24 Minä ja selkä: Leikkaus vei kivut

27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

HYVÄ SELKÄ – SELKÄLIITTO RY:N JÄSENLEHTI

Julkaisija Selkäliitto ry

Toimitus päätoimittaja Kirsi Töyrylä-Aapio toimitussihteeri Pia Bilund hyvaselka@selkaliitto.fi

37. vuosikerta, ISSN 2323-9484 Aikakausmedian jäsen

Taitto

Jaakko Kahala

Paino

PunaMusta

Kannen kuva

Aava Eronen

Vuosikerta 35 €

16–17

Talvinen luonto tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia ulkoliikuntaan ja kunnon kohotukseen.

23

Elimistömme rakennus- ja säätelyaineet ja energia ovat peräisin syömästämme ruuasta Mitä valita lautaselle?

Ilmestymispäivät 2026

1/2026 23.1. 2/2026 30.4. 3/2026 28.8. 4/2026 27.11.

Tilaukset ja jäsenasiat selkaliitto@selkaliitto.fi puh. 09 605 918 (ti klo 10–12, to klo 12–14 ) www.selkaliitto.fi

Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa. Aineistot seuraavaan lehteen 27.3.2026 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.

Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki www.selkaliitto.fi

Hallitus 2026

Leena Kämppi (pj)

Kaarina Frosterus

Sirpa Heikkinen (varapj)

Sinikka Kilpikoski

Jarmo Lehtinen

Sari-Anna Pekuri

Aino Ranta

Kari Rantavalli

Leila Tarna

Aulis Veteläinen

Arja Väisänen

TOIMINNANJOHTAJA

Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi

TIEDOTTAJA

Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi

LIIKUNTATOIMINNAN

KOORDINAATTORI

Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi

SELKÄNEUVONNAN

KOORDINAATTORI

Satu Nieminen 050 465 7884 satu.nieminen@selkaliitto.fi (opintovapaalla 1.2.2026 alkaen)

HANKEKOORDINAATTORI

Yhdessä menoksi

Riina Kaartamo 050 310 1997 riina.kaartamo@selkaliitto.fi

TOIMISTOSIHTEERI

Marjo-Riitta Marttunen 09 605 918

(ti klo 10-12, to klo 12-14) selkaliitto@selkaliitto.fi

selkäkanava.fi

Yli

1,2 miljoonaa käyntiä vuonna 2025.

Katso vuodenlisää 2025 tunnuslukujalehden Ajankohtaistapalstalta(s.9)

Selkäkanavalla jälleen yli miljoona käyntiä

Suositulla Selkäkanava-sivustollamme oli viime vuonna huikeat yli 1,2 miljoonaa käyntiä. Sivukatseluja kertyi yli 2,2 miljoonaa. (Lähde: Matomo)

Kiitos miljoonasti kaikille sivustollamme vierailleille!

Äänestä lehden kiinnostavin juttu

Mikä on mielestäsi tämän lehden kiinnostavin juttu? Täytä lomake nettisivuillamme selkakanava.fi/ lehden-paras-juttu tai lähetä jutun otsikko ja yhteystietosi sähköpostilla hyvaselka@selkaliitto.fi 28.2.2026 mennessä. Kerro halutessasi myös mahdolliset perustelut, miksi valitsit kyseisen jutun. Arvomme vastaajien kesken 3 kpl Perskindol-tuotepaketteja. Yhden palkinnon arvo on noin 50 €. Onnea arvontaan!

Edellisen lehden (Hyvä Selkä 4/2025) suosituin juttu oli Markus Kajon haastattelu Selkäkipuun kyllästyy nopeasti. Arvontapalkinnot on postitettu voittajille. Lämmin kiitos kaikille äänestykseen osallistuneille!

Lehdellä uusi ulkoasu Anna palautetta

Lehtemme taittaja on vaihtunut ja olemme uudistaneet lehden ulkoasua. Mitä pidät uudesta ilmeestä? Laita palautetta tulemaan lehden toimitukseen: hyvaselka@selkaliitto.fi

Lehden sivuille on piilotettu oheisia Tauko-Tapsan kuvia. Kuinka monta löysit? Lähetä vastauksesi sähköpostilla hyvaselka@selkaliitto.fi. Arvomme vastaajien kesken pieniä tuotepalkintoja. PS. Pidä paussi ja pelaa taukopeliä Tauko-Tapsan kanssa Selkäkanavalla.

innosti vaatesuunnitteluun Selkäsairaus

Vaatesuunnittelija Enni Lähderinne haluaa tehdä näkyväksi erilaiset kehot.

Ennillä on Scheuermannin tauti, jota hoidettiin useamman vuoden ajan tukiliivillä.

Hän oppi jo nuorena selän hyvinvoinnin merkityksen.

Enni sai Scheuermannin taudin diagnoosin ollessaan neljännellä luokalla. Hänen äitinsä osasi kiinnittää huomiota selän kaareen, sillä myös Ennin isällä on sama tauti.

– Mulla oli mennyt kahdeksan nikamaa köyryyn yläselässä siinä vaiheessa. Omalääkäri ei meitä uskonut, vaan sanoi sen liittyvän kasvuun. Sairaanhoitaja oli kuitenkin sitä mieltä, että selän kaari ei ole normaali ja sain lähetteen erikoislääkärille.

Siitä alkoi tiivis neljän vuoden tukiliivihoito. Liivi oli tehty astronauttimuovista ja sitä piti pitää 23 tuntia vuorokaudessa. Nukkuminen onnistui vain selällään, koska liivissä oli metallitanko.

– Sain olla päivässä yhden tunnin ilman liiviä. Se oli varattu urheiluun ja peseytymiseen. Isä piti huolen, tein kaikki vatsan ja selän lihaksia vahvistavat liikkeet. Liikkeet käytiin läpi fysioterapeutin kanssa, jotta ne sujuivat oikein.

Enni piti liiviä tunnollisesti, eikä luistanut harjoittelusta.

– Olin tarkka ja ymmärsin itsekin, kuinka vakava asia se oli. Isä piti huolen, että liivi meni päälle kellontarkasti.

Neljännen hoitovuoden aikana sanottiin, että liivin käyttöä voi vähentää, mutta Enni ei uskaltanut.

– Pelotti, että jotain käy, jos liivin käyttöä vähentää tai sen ottaa pois liian aikaisin.

Scheuermannin tauti on perinnöllinen. Ennin isä ei aikoinaan saanut diagnoosia eikä hoitoa. Sairaalassa arveltiin, että kumara kyhnötys liittyy teini-ikään. Ainoa ohje oli lisätä urheilua.

– Se oli hauskaa, sillä isäni on lapsesta asti urheillut paljon ja harrastanut seiväshyppyä nuorten olympiatasolla. Tietoa taudista oli tuohon aikaan vähän saatavilla.

Tuijotusta ja tökkimistä

Lapsena Enni ei osannut ajatella selän kipuja. Selkä kyllä rasittui esimerkiksi koulureppua kantaessa. Enni tunsi myös tarvetta venytellä selkää.

– Onneksi tauti todettiin aikaisessa vaiheessa, niin kivut eivät ehtineet pahentua. Kun olen katsonut vanhoja valokuvia, tunnistan köyryn selässäni. Selkäni oli väsynyt enkä jaksanut pitää sitä suorassa. Nytkin pitää välillä muistuttaa itseään selän asennosta, kun on ollut raskas päivä. Menin lapsena helposti kumaraan, siinä oli helppoa olla. Tämmöinen muistikuva mulla on.

Muiden suhtautuminen Ennin selkään oli välillä julmaa. Tukiliivi muutti

kehon ulkomuotoa ja herätti kummastusta.

– Liivi oli oudonnäköinen ja erottui vaatteiden alta, koska se muodosti kuvun rintakehälle. Mua tökittiin kynällä, varsinkin pojat, kokeiltiin, että mihin kohtaan liivi loppuu, mikä nyt näin aikuisen näkökulmasta oli esiteini-ikäiselle aika järkyttävää.

Liivin takia Enni ei voinut pukeutua kuten ikätoverinsa.

– Aloin käyttää löysiä ja tummia vaatteita, kun aiemmin olin ollut tyyliltäni värikäs. Vanhoista koulukuvista näkee eron. Aloin myös käyttää niittikoruja ja vastaavia, halusin tehdä kovemman lookin.

Vaatteita piti myös hankkia kirpputorilta, koska liivi kulutti niitä tai kaupoista ei löytynyt vaatteita, joihin liivi olisi mahtunut.

Ihmiset tuijottivat Enniä ja hänen isäänsä, kun he liikkuivat yhdessä. Hän oppi olemaan välittämättä muiden katseista.

– Siitä saan kiittää vanhempiani, jotka ovat olleet hyvin tukena. Ja jos joku joskus kysyi, vanhemmat selittivät, että kyseessä on lääketieteellinen asia.

Liivihoidon alkaessa oli varmaa, että se loppuu joku päivä. Mutta hoidon lopputulos oli epävarma. Lääkäri sanoi, jos

Enni Lähderinne, 33

Vaatesuunnittelija, taiteen maisteri.

Opiskellut muoti- ja vaatesuunnittelua Lahden Muotoiluinstituutissa ja Aalto-yliopistossa.

Vuoden nuori suunnittelija 2025 -kilpailun voittaja.

Maisterityön köyryselkäpuku esillä Ateneumin Vapaa muoto -muotinäyttelyssä 1.2.2026 asti.

KÄVELY TEKEE SELÄN LISÄKSI HYVÄÄ PÄÄKOPALLE.

Ennin maisterityömalliston köyryselkäpuku.

liiviä ei pidä ja harjoituksia tee säntillisesti, ainoa ratkaisu on suoristusleikkaus, jossa selkään laitetaan metallituet.

– Se ajatus oli lapsena pelottava. Mieluummin otin vastaan sen muun, muiden tökkimiset, se oli pienempi paha kuin se, että joutuisin isoon leikkaukseen.

Tunti vapaata

Tukiliivi rajoitti Ennin tekemisiä. Alkuvaiheessa tyttö vielä leikki kavereidensa kanssa pihaleikkejä. Mutta koulun välitunnilla ei voinut kiipeillä, koska oli riski, että jotain sattuu, jos hän kaatuu.

Liivi myös painoi keuhkoja, joten hengästyttävä urheilu onnistui vain yhden tunnin aikana päivässä.

– En voinut harrastaa ryhmäliikuntaa kuten kaverit, jotka kävivät pelaamassa salibandyä. Mun harrastus oli mennä

isän kanssa salille tekemään urheiluliikkeitä ja se oli vähän tylsää. Tein ne kyllä, mutta ei se sama ollut.

Liivihoito ja säännöllinen harjoittelu kannattivat. Kun Enni pääsi eroon liivistä, se oli tuuletuksen paikka. Samalla Ennin tyyli vaihtui lennossa.

– Kun sai käyttää mitä vaan vaatteita, alkoi tulla pienempää toppia ja tiukempia farkkuja. Hetkessä olikin sellaista, että voin tehdä mitä vaan. Tietysti olin tottunut olemaan varovainen, kun esimerkiksi nostan jotain, etten rasita selkää liikaa. Kaiken negatiivisen Enni heitti pois liivin mukana. Liikunta jäi osaksi arkea.

– Ei enää joka päivä tullut urheiltua, mutta jatkoin salilla käyntiä isän kanssa tai tein kotona jumppaliikkeitä, ja yhtenä päivänä pystyi nyt tekemään pidemmän treenin. Pidin yllä selän kuntoa hoidon jälkeenkin, sitä painotettiin, ja sehän tekee hyvää kelle tahansa.

Nuorena ei yleensä selän hyvinvointia ajattele, mutta Enni ”pakotettiin” ajattelemaan, ja se on hänestä ollut hyvä asia.

– Nyt tämän ikäisenä jo tunnen hyvin mun kehon ja selän rajat. Monella saattaa myöhemmin elämässä tulla jokin vaiva, joka on ehkä ollut tekeillä jo jonkin aikaa ja sitä sitten aletaan jälkihoitaa. Mieluummin kannattaa yrittää ennaltaehkäistä. Selkä on iso kokonaisuus, siihen liittyy lihakset, tuntoherkkyys ja moni muu asia.

Nyt kun Enni aikuisena mietti sairauttaan taaksepäin, niin raskas juttu se on ollut nuorelle, mutta siitäkin on selvitty.

– Sairaus on toki mulla vieläkin, yläselkä on viisi prosenttia normaalia köyrympi, mutta se ei näy.

Taukoja tasaisesti

Enni on ollut taitava ja luova käsityöihminen jo lapsesta, osin ihan verenperintönä. Kädentaitajia on niin äidin kuin isän suvussa. Nuorempana Enni tuunasi vaatteitaan sekä sairautensa että cosplay-harrastuksensa takia.

Enni kertoo, että vaatesuunnittelijan opinnoissa opetettiin ergonominen ompeluasento, jota kaikkien pitäisi seurata, mutta se on tehty ns. terveselkäisille, joten hänen on pitänyt keksiä omia keinoja.

Ennistä paras tapa estää selkää menemästä ”lukkoon” on pitää taukoja tasaisin väliajoin.

– En katso kelloa, mutta tunnen kehossa, kun olen ollut köyryssä ompelemassa tunnin tai useamman, että on aika suoristaa rankaa. Välillä useammankin kerran tunnissa. Toisinaan myös kävelen vähäsen, se virvoittaa kehoa ja selkä oikenee paremmin.

Enni muistelee, että myös kanssaopiskelijoilla jumitti selkä ja he lähtivät pitkän ompelupäivän jälkeen kotiin selkä kumarassa. Ennin esimerkistä myös he alkoivat taukoliikkua ja venytellä.

– Ihmiset oli ensin vähän, että ööö. Mutta se auttoi jaksamaan työpäivän ja ettei seuraavana päivänä ollut ihan jumissa.

Työskentelyasennon lisäksi selkää kuormittavat raskaat kangaspakat ja vaatteet. Huomiota on hyvä kiinnittää siihenkin, miten nostetaan tai puetaan. – Koska olen sairauteni takia fysioterapeutin kanssa käynyt läpi, miten nostetaan oikeaoppisesti, osaan sen. Moni

SAIN OLLA

PÄIVÄSSÄ YHDEN

TUNNIN ILMAN LIIVIÄ.

SE OLI VARATTU

URHEILUUN JA PESEYTYMISEEN.

Enni nuorena joulunvietossa (kuvassa vasemmalla). Kuva on otettu samana jouluna, jolloin hänen selkänsä köyryasentoon ensimmäistä kertaa kiinnitettiin huomiota.

nostaa käsillä eikä jalkavoimalla. Jos tuntee outoa kipua, silloin pitää lopettaa ja tehdä nosto toisella tapaa tai pyytää nostoapua. Kun lähdin alalle, en silloin ajatellut, että selkään liittyvät ongelmat ovat ihan jokapäiväisiä.

Jos Ennillä on ollut ”köyryntäyteinen” työviikko, hän tykkää rentouttaa lihaksia saunomalla ja ”Korea-sauvalla”.

– Olin vaihtovuoden Etelä-Koreassa ja sieltä löysin perinteisen puisen sauvan, jolla elävöitän, hieron hartioita ja selkää. Se on niin kuin kipukoukku, jollainen isällä on. Mulla on Korea-versio.

Muutoin Enni huolehtii selästään ja hyvinvoinnistaan nukkumalla riittävästi ja tekemällä kävelylenkkejä. Aina ei ole aikaa lähteä erikseen lenkille, silloin Enni hyötykävelee matkan päivätyöstään työhuoneelleen.

– Kävely tekee selän lisäksi hyvää pääkopalle.

Tunne edellä

Ennin selkäsairaus on opettanut häntä ammatillisessa mielessä. Hän myös käsitteli sairauttaan maisterityössään.

– Kiinnitän extra huomiota siihen, että vaate on hyvä päällä, miltä se tuntuu iholla, paljon se painaa ja että sen rakenne tukee selkää jotenkin. Tämä ehkä erottaa mut kanssasuunnittelijoista.

Kyseessä voi olla pienikin asia, esimerkiksi se, miten vaate on mitoitettu. Enni miettii kehon liikeratoja ja hyödyntää kineettistä kaavoitusta. Kaavat ovat aikamoisia ja vaativat laskemista.

– Ammensin sitä maisterimallistooni. Vaatteissa on tietyt painokohdat ja liike ei saa rajoittua, ja jos se rajoittuu, se saa tapahtua tietyissä kohdissa. Pikamuotia sovittaessa ei ehkä ajattele, että sauma menee tietyssä kohdassa, mutta kun pi-

dät vaatetta, se alkaakin häiritä etkä voi liikkua kunnolla ja esimerkiksi selkä jännittyy. Vaatteiden suunnittelu on ongelmanratkaisua.

Maisterityötään varten Enni kirjoitti ylös omia kokemuksiaan vertasi niitä muiden kokemuksiin. Hän tutki henkilöitä, joilla on skolioosi, tukivälineitä tai raaja amputoitu.

– Mulla on asiaan eri näkökulma kuin henkilöillä, jotka suunnittelevat lääketieteellisiä vaatteita. Mulla se on tunne, miltä jokin tuntuu, ei vain keholla vaan myös henkisesti, ja sitä haluan tuoda töihini. Yritän löytää linkkejä eri kokemusten välillä. Yritän nivoa samankaltaisuuksia taiteesta, historiasta ja ihmisten kokemuksista yhdeksi selkeäksi tarinaksi.

– Mitä syvemmälle menin, sitä enemmän löysin sitä, mitä Scheuermannin taudin maailmaan kuuluu, esimerkiksi miten liivi puristaa ja hankaa ihoa, ja usein ulkonäköön liittyy kokemuksia, ettei ole kaunis. Mietin, miten kääntää se positiiviseksi tai köyry selkäsiluetti, joka ei mun silmissä ei ole ruma, ja välittää se myös muille. Klassinen kauneusihannehan on aika rajattu ja sitä haluan rikkoa.

Ennin Scheuermannista kertova mallisto on pitkän ajan tuotos.

– Se on jatkumoa taidelukiossa tekemälleni valokuvatyölle. Kun menin maisteriopintoihin, tiesin, että haluan käsitellä aihetta, koska vaatealalla erilaisista kehoista ei puhuta eikä niitä näytetä tarpeeksi.

Huomiota kotimaassa ja maailmalla

Ennin osaaminen on huomattu myös maailmalla. Hänen maisterimallistostaan kiinnostui muun muassa Lady Gagan stylisti.

– Se oli hienoa, vaikka asut eivät lopulta kuvauksiin päätyneetkään. He halusivat näytille kaksi lookia juuri köyryselkämallistostani.

Vuoden nuori suunnittelija -kilpailun voitto ja julkisuus ovat poikineet pääsyn Ateneumiin, osana Gallen-Kallelan ja Klimtin näyttelyä, tunnettujen suomalaisten vaatesuunnittelijoiden rinnalle.

– Mun köyryselkämallisto on esillä helmikuun alkuun asti. Se on huikea juttu. Klimtin puoliso pyrki aikoinaan vapauttamaan naisten kehoja korsetista, ja nyt mun työ on siitä, miten vapautetaan keho tietystä muoti-ihanteesta.

Nuori suunnittelija sai myös kutsun Linnan juhliin, jonne hän tietenkin teki pukunsa itse. Siinä oli valtava työ, apuna olivat äiti sekä ystävät. Enni käytti mekossaan samaa ryijytupsutekniikkaa kuin kilpailutyössään.

– Inspiraatiota pukuuni hain Balenciagan muotokielestä. Moni ei varmaan tiedä, että Balenciagan alkuperäisen suunnittelijan muusalla oli köyryselkä ja hän aikoinaan kaavoitusmestarina peitti köyryn, mutta minä haluan tuoda sen esiin.

Ilta Presidentinlinnassa oli unohtumaton ja hyödyllinen.

– Kokemus oli upea, muistan sen aina. Työmielessä oli hyötyä, kun olen itse sen kokenut. Tiedän, mitä juhlien vaatteelta vaaditaan, mikä toimii ja mikä ei, osaan ottaa sen huomioon suunnittelussa.

Entä mitä palkittu nuori vaatesuunnittelija aikoo seuraavaksi? Alkuvuonna Enni haluaa edistää pariakin asiaa.

– Aktiivisesti yritän, että pääsisin maailmalle keräämään lisää kokemusta. Pyrin myös hakemaan maailmanlaajuisiin kilpailuihin voittotyölläni tai rakentaa siitä kokonaisen malliston.

Onnea matkaan!

Ajankohtaista

Avainlukuja 2025

SELKÄKANAVA -sivustollamme oli vuonna 2025 jälleen huima määrä käyntejä – yli 1,2 miljoonaa. Sivukatseluja kertyi yhteensä yli 2,2 miljoonaa. Seuraajien määrä sosiaalisessa mediassa nousi myös suurimassa osassa kanaviamme ja heitä oli yhteensä yli 45 000. Harjoitusvideoitamme katsottiin vuoden aikana 249 574 kertaa. Suosituin videoista oli edelleen Jumppakissan taukojumppa.

Selkäkanava.fi

Käynnit 1 233 788

Sivukatselut

2 249 466

Seuraajat somessa

Selkäkanava

30 481

Selkäliitto

4 104

Selkäkanava

4 447

Uusia jaksoja Vahva selkä -podcastissa

VAHVA SELKÄ -podcastissamme on julkaistu seuraavat uudet jaksot:

Jakso 33: Miten kokemukset ja tuntemukset liittyvät harjoitteluun selkäoireissa?

Jakso 34: Kaularankaperäisten oireiden tutkiminen ja hoito

Jakso 35: Lihasvoima on tärkeä osa toimintakykyä

Jakso 36: Fyysisen toimintakyvyn merkitys arjessa ja haastavissa olosuhteissa.

Asiantuntijavieraina jaksoissa ovat tuki- ja liikuntaelinfysioterapian ja kipufysioterapian asiantuntija Petteri Koho, neurokirurgian erikoislääkäri, dosentti Kimmo Lönnrot, terveystieteiden tohtori Päivi Herranen sekä kansanterveystieteen dosentti, vanhempi tutkija ja lehtori Maarit Piirtola. Vahva selkä -podcastia juontavat Kirsi Töyrylä-Aapio ja Hanna Kääriäinen

Löydät kaikki Vahva selkä -podcastin jaksot kootusti Selkäkanavalta. Podcast on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Suplassa. Hyviä kuunteluhetkiä!

Vinkkaa aihe tai vieras

Mistä selän hyvinvointiin liittyvästä aiheesta haluaisit kuulla tai kenet haluaisit Vahva selkä -podcastiin vieraaksi? Lähetä toiveesi sähköpostilla kirsi.toyryla@selkaliitto.fi.

Youtube-tilaajat

6 107

Videokatselut

249 575

VUODEN 2026

TÄRKEITÄ

PÄIVÄMÄÄRIÄ

Muistathan maksaa jäsenmaksusi

JÄSENMAKSULASKUT vuodelle 2026 on lähetetty 7. tammikuuta. Suurin osa laskuista on toimitettu jäsenille sähköisesti. Tarkkaile siis sähköpostilaatikkoasi, tarkista tarvittaessa myös roskapostikansio. Postitse toimitettavien paperilaskujen arvioidaan olevan perillä viikolla kolme.

Huom. Jos yhteystietosi ovat muuttuneet, päivitäthän ne pikimmiten jäsenrekisteriin tai lomakkeella nettisivuillamme Selkäyhdistykset-osiossa: Selkäyhdistykset > Yhteystietojen muutos. Kun maksat jäsenmaksun, saat jäsenetuna muun muassa neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Hyvä Selkä -lehden.

Selkäliiton järjestöpäivä ja kevätkokous 18.4., Helsinki

Selkäviikko 12.–18.10.

Maailman selkäpäivä 16.10.

Selkäliiton järjestöpäivät ja syyskokous 14.–15.11. (paikka avoin)

Liikkuminen tekee hyvää kaiken ikäisenä – löydä oma tapasi pysyä aktiivisena

Monipuolinen liikkuminen on tärkeää kaiken ikäisenä – myös selkäkipujen ehkäisyssä ja hoidossa. Vaikka liikkuminen ei poistaisi kokonaan kipuja, se ylläpitää toimintakykyä ja parantaa elämänlaatua.

Liikkuminen tuo iloa arkeen, moni tunnistaa liikunnan jälkeisen hyvän olon tunteen, joka itsessään kannustaa liikkeelle. Olennaista ei ole liikkumisen muoto tai laji vaan, että tekeminen tuntuu mielekkäältä ja sopii omaan jaksamiseen.

Yli 65-vuotiaiden liikkumisen suositus tähtää vireyteen

Viikoittainen liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille tiivistää terveyden kannalta riittävän liikkumisen määrän ja antaa esimerkkejä liikkeen lisäämiseen arjessa. Yli 65-vuotiaiden suosituksessa painotetaan lihasvoimaa ja tasapainoa, joilla on vaikutusta arjessa selviytymiseen, liikkumiskykyyn sekä esimerkiksi kaatumisten ehkäisyyn. Suositus korostaa liikkumisen monipuolisuutta. Tavoitteena on toimintakykyä ylläpitävä tai parantava liikkuminen.

Palauttava uni on kivijalka liikkumiselle

Suosituksen perustana on riittävä uni. Unen aikana aivot jäsentävät ajatuksia ja siinä palaudutaan päivän rasituksista. Unen tarve on yksilöllistä. Kun herää virkeänä, tietää nukkuneensa tarpeeksi.

Paikallaanolon tauottaminen kannattaa

Viikoittainen liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille.

Istumista ja muuta paikallaanoloa tulisi tauottaa joka päivä aina kun voi. Tätä voimme jokainen lisätä. Tutkimusten mukaan yli 70-vuotiaat viettävät suurimman osan valveilla oloajastaan makoillen tai istuen. Pienikin aktiivisuus kannattaa. Jo puolen tunnin yhtäjaksoinen paikallaanolo istuen tai makoillen hidastaa verenkiertoa sekä aineenvaihduntaa. Tästä syystä paikallaanoloa tulisi tauottaa säännöllisesti, mielellään pari kertaa tunnissa. NOTKEUTTA

TUTKIMUSTEN

VALVEILLA OLOAJASTAAN MAKOILLEN TAI ISTUEN.”

Tuolista ylös nouseminen voi riittää tauoksi pitkäaikaiseen istumiseen, erityisesti vähän liikkuville ja huonokuntoisille henkilöille. Voi nousta ylös, jaloitella vähän, oikaista selkää, vetreyttää niveliä tai vaihtaa asentoa, jos muuta ei voi.

Kevyttä liikuskelua päivään

Kevyttä liikuskelua tulisi kuulua päivään niin usein kuin mahdollista. Se on kaikenlaista liikkumista, joka ei vielä hengästytä. Tutkimusnäyttö osoittaa, että myös kevyt liikuskelu tuo terveyshyötyjä erityisesti vähän liikkuville. Se voi alentaa verensokeri- ja rasva-arvoja, se vilkastuttaa verenkiertoa sekä vetreyttää lihaksia ja niveliä. Liikuskelu aktivoi lihaksia, vähentää kehon kuormittumista, lisää tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointia ja pitää yllä liikkumiskykyä. Jokainen askel kannattaa, sillä askelten määrä on tärkeämpää kuin niiden teho. Esimerkiksi kotiaskareet, ulkoilu, kauppareissu, koiran ulkoilutus ja pihatyöt kerryttävät aktiivisuutta.

Reipasta tai rasittavaa liikkumista vaikka pienissä pätkissä

Reipas liikkuminen hengästyttää hieman, mutta sen aikana pystyy vielä puhumaan. Rasittava liikkuminen hengästyttää selvästi enemmän ja puhuminen käy hankalaksi. Huonokuntoinen hengästyy helpommin kuin hyväkuntoinen, joten on tärkeää tunnistaa, milloin liikkuminen on reipasta ja milloin rasittavaa.

Reipasta liikkumista suositellaan vähintään 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Samat terveyshyödyt saa, jos lisää tehoa rasittavaksi – silloin riittää 1 tunti 15 minuuttia viikossa

Reipas ja rasittava liikkuminen tuottavat samoja terveyshyötyjä: ne helpottavat arjen askareita ja fyysisiä ponnisteluja, parantavat unta, kohentavat mielialaa ja ehkäisevät muistin heikkenemistä.

Säännöllisellä reippaalla tai rasittavalla liikkumisella voidaan hoitaa monia sairauksia, kuten verenpainetautia ja diabetesta ja niihin liittyvää lääkityksen tarvetta voidaan jopa vähentää. Erilaista liikkumista voi ripotella usealle päivälle viikossa ja pienetkin pätkät kerrallaan riittävät – päädyitpä sitten käve-

lemään, sauvakävelemään, uimaan, pyöräilemään tai hiihtämään.

Lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta toimintakyvyn tueksi

Lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta tulisi harjoittaa ainakin kahdesti viikossa. Lihaskuntoon kuuluvat lihasten voima ja kestävyys. Notkeudella tarkoitetaan nivelten liikelaajuutta. Tasapainoa tarvitaan asentojen ylläpitämiseen ja liikkeiden hallintaan. Niiden harjoittelu on tärkeää toiminta- ja liikkumiskyvyn kannalta.

JOKAINEN ASKEL KANNATTAA, SILLÄ ASKELTEN MÄÄRÄ ON TÄRKEÄMPÄÄ KUIN NIIDEN TEHO.”

Lihaskuntoa voi ylläpitää monella tapaa. Ainoastaan noin viidesosa ikäihmisistä täyttää lihaskuntoharjoittelun suosituksen. Kuormita suuria lihaksia, haasta tasapainoa ja yhdistä liikkumiseen venyttelyä. Lumenluonti, mattojen hakkaaminen, ryhmäliikunta, pilates, jooga, kotivoimistelu ja kuntosalilla käyminen ovat kaikki hyviä vaihtoehtoja. Selkäliiton Selkäkanavalta löytyy myös harjoitusvideoita lihasvoimaharjoitteisiin.

Tasapainoa voi vahvistaa liikkumalla erilaisissa maastoissa. Myös arjen askareissa voi kehittää tasapainoa – kokeile harjata hampaita yhdellä jalalla tai kävele kanta-varvas-kävelyä maton reunaa pitkin. Notkeutta ylläpitävää liikettä tulisi sisältyä lähes jokaiseen päivään. Aina kun tauotat paikallaan oloa, voit samalla tehdä esimerkiksi rintarangan avauksia, selän rullauksia tai kiertoliikkeitä.

Liikkeelle omalla tavalla

Ikääntyessä liikkuminen usein vähenee ja liikkumisvarmuus heikkenee. Jokaisessa elämänvaiheessa on tärkeää löytää itselle sopiva ja mieleinen tapa liikkua. Kun liikkuminen tuntuu hyvältä ja merkitykselliseltä, siihen sitoutuminen helpottuu.

Jos runsas istuminen huolettaa, kannattaa pohtia, voisiko istumisen määrää vähentää. Asennon vaihtelu on selän terveyden kannalta tärkeämpää kuin yhden hyvän asennon etsiminen. Kevyt kävely tai reippaampi liikkuminen on todennäköisesti pelkkää seisomista parempi vaihtoehto myös selkävaivoista kärsivälle.

Moni ajattelee, että liikkumisen pitäisi koostua pitkistä tai raskaista suorituksista – mutta aina ei tarvitse nousta hiki pintaan. Liikkuminen vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä pitkittyvässä ja kroonisessa selkäkivussa. Liikkumisen lisääminen ja lihasvoimaa kehittävä harjoittelu voi olla hyödyllistä myös niskakivun hoidossa.

Uusia liikkumiskokemuksia voi löytää esimerkiksi tutustumalla oman asuinalueen ulkopuolella oleviin liikuntapaikkoihin, kuten ulkokuntosaleihin ja kuntoratoihin. Liikkeelle lähtemistä helpottaa, kun palauttelee mieleen, mistä liikkumisesta on aiemmin nauttinut. Voisiko palata saman tyyppisen liikkumisen pariin – vai kokeilla jotakin uutta?

Liikkumisesta tapa

Usein liikkumisen esteenä on oma mieli. Vaikka tiedämme liikkumisen hyödyt, alun innostus voi hiipua ja hyvät aikeet unohtua. Uuden tavan omaksuminen vie aikaa ja vaatii aluksi tietoista panostusta. Uusi tapa vahvistuu, kun osaa iloita pienistäkin onnistumisista. Rutiinien muodostuminen on yksilöllistä, mutta keskimäärin se vie pari kuukautta. Se vaatii toistoja ja säännöllisyyttä – mutta se kannattaa.

JULIA BEN KHALIFA tutkija, TtM (liikuntalääketiede), UKK-instituutti

KATRIINA OJALA liikuntasuunnittelija, LitM, UKK-instituutti

Asiantuntija-artikkeli

Navigaatio selkäkirurgiassa tuo tarkkuutta luudutusleikkauksiin

Selkäranka on ihmisen tukirangan keskeinen osa. Sen tehtävänä on toimia vartalon tukipilarina ja mahdollistaa liikkuminen. Selkäranka suojaa myös selkäydinkanavassa sijaitsevia selkäydintä ja hermojuuria. Sen monimutkainen rakenne tekee kirurgisista toimenpiteistä vaativia.

Selän luudutukset

Selän luudutusleikkauksessa yksi tai useampi selän nikamaväli jäykistetään liikkumattomaksi. Leikkauksen tavoitteena on vakauttaa selkärankaa luudutettavalta alueelta, korjata virheasentoa tai hoitaa nikamien liiallisesta liikkeestä johtuvaa kipua. Leikkauksessa nikamat kiinnitetään toisiinsa, yleensä nikamankaaren varren (pedikkeli) kautta kulkevilla titaaniruuveilla, jotka yhdistetään toisiinsa tangoilla. Luutumista edistetään alueelle asetettavin luunsiirtein. Perinteisesti luudutusleikkauksissa ruuvit nikamiin on asetettu nikamien anatomisten merkkien ja leikkauksen aikana selästä otettavien ja röntgenkuvien perusteella. Tämän menetelmä haasteena on, että kirurgin on arvioitava ruuvin kulkureitti kolmiulotteisessa rakenteessa kaksiulotteisen kuvan avulla. Nikaman pedikkeli sekä nikamasolmun alue, jonne ruuvi asemoidaan, eivät myöskään ole leikkausalueella näkyvissä. Navigaatioteknologia on ratkaissut tämän ongelman tarjoamalla reaaliaikaisen, kol-

miulotteisen näkymän, jossa ruuvin kulkua nikamassa asennuksen aikana voidaan seurata.

Navigaation periaate ja sen hyödyt

Navigaatio yhdistää potilaan anatomiset kuvantamistiedot ja leikkauksen aikaisen instrumenttiseurannan ja ruuvin asemoinnin. Navigaatiota varten potilaan selästä otetaan tietokonekuvaus. Kuvauksen perusteella navigaattori muodostaa kolmiulotteisen mallin selkärangasta, joka toimii kirurgin virtuaalisena karttana. Leikkauksen aikana navigointijärjestelmä seuraa instrumenttien ja implanttien sijaintia reaaliajassa suhteessa tähän malliin.

Navigaatio siis toimii käytännössä kuin GPS-järjestelmä kirurgille. Kun pedikkeliruuvia asemoidaan, järjestelmä näyttää sen kulkureitin ja lopullisen sijainnin millimetrin tarkkuudella. Tämä on tärkeää, koska selkärangan rakenteet ovat tiiviisti hermojen ja verisuonten ympäröimiä ja instrumenttien tai implanttien virheasemointi voi johtaa ympäröivien rakenteiden vaurioitumiseen. Toisaalta, jos nikamiin asennetut ruuvit sijaitsevat osin luun ulkopuolella, voi niistä luudutukseen saatava tuki olla puutteellinen. Navigaatiosta saatava hyöty korostuu erityisesti sellaisessa leikkauksissa, kun selän anatomia on poikkeava ja uusintaleikkauksissa, joissa normaalien anatomisten maamerkkien paikantaminen

voi on hankalaa. Navigaation myötä ruuvien virheellisen asemoinnin riskin pienenee, joka vähentää leikkaukseen liittyviä komplikaatiota ja uusintaleikkauksien tarvetta. Usein leikkausaika myös lyhenee, sillä navigaatio helpottaa ruuvien asemointia ja vähentää virheiden korjaamiseen kuluvaa aikaa.

Navigaatio Ortonissa

Navigaatio selkäleikkauksissa on ollut Ortonissa käytössä jo 1990-luvulta lähtien ja teknologian tullessa markkinoille Orton oli myös aktiivisesti mukana navigaatiolaitteistojen kehittämisessä.

Ensimmäisen polven navigaatiolaitteistossa ei ollut leikkauksenaikaista tietokonekuvausmahdollisuutta ja kuvaus selästä otettiin leikkausta edeltävästi. Tämän kuvauksen avulla kirurgi suunnitteli toimenpiteenaikaisen ruuvien asemoinnin ennen leikkausta. Menetelmässä kuvausnäkymä sovitetaan yhteen leikkausnäkymän kanssa leikkauksen aikana. Tämä menetelmä on tarkka ja edelleen käyttökelpoinen tapa navigoida. Sen tuomia etuja voidaan hyödyntää tietyissä tapauksissa.

Navigaattoreiden ja tietokonekuvauslaitteiden kehitys on mahdollistanut nyt myös leikkauksen aikaisen tietokonekuvauksen, jolloin ruuvien asemoinnin etukäteissuunnittelua ja leikkauksenaikaista kuvausnäkymän ja leikkausnäkymän yhteensovittamista ei tarvita. Tä-

Selän luudutusleikkaus on yksi yleisimmistä ja vaativan selkäkirurgian toimenpiteistä aikuisilla. Kuvantamis- ja navigaatiotegnologian kehittyminen on mahdollistanut selkään asetettavien ruuvien virtuaalisen asemoinnin leikkauksen aikana, tuoden tarkkuutta ja parantaen leikkausten turvallisuutta. Leikkauksen aikainen tietokonekuvantaminen mahdollistaa myös aiempaa paremmin mini-invasiiviset leikkaustekniikat, jotka vähentävät leikkauksen aiheuttamia kudosvaurioita. NAVIGAATIO YHDISTÄÄ POTILAAN ANATOMISET KUVANTAMISTIEDOT JA

mä on helpottanut navigaation käytettävyyttä ja edesauttanut sen yleistymistä selkäleikkauksissa.

Ortonissa navigaatio on käytössä kaikissa selän luudutusleikkauksissa, ja sopiva tapa navigoida valitaan aina leikkausta suunniteltaessa tapauskohtaisesti.

Mini-invasiiviset leikkaustekniikat

Leikkauksen aikainen navigaatio mahdollistaa aiempaa paremmin mini-invasiiviset leikkaustekniikat luudutusleikkauksissa. Perinteisessä, avoimesti tehtävässä, luudutusleikkauksessa anatomisten maamerkkien paljastaminen tehdään lihaskiinnityksiä ja pehmytkudosta nikaman takarakenteista irrottamalla riittävän näkyvyyden saamiseksi. Miniinvasiivisessa luudutuksessa avaus voidaan tehdä pienemmistä viilloista ja edetä nikaman pintaan anatomisia lihasvä-

LEIKKAUKSEN AIKAINEN NAVIGAATIO MAHDOLLISTAA

AIEMPAA PAREMMIN MINI-INVASIIVISET LEIKKAUSTEKNIIKAT LUUDUTUSLEIKKAUKSISSA.”

lejä hyväksikäyttäen. Navigaation avulla ruuvien asemointi voidaan tehdä ilman anatomisen maamerkkien paljastamista. Luunsiirteet mini-invasiivisessa tekniikassa asetetaan yleensä nikamaväliin, sinne asetetun implantin sisälle ja ympärille.

Perinteinen avoin leikkausmenetelmä on yleensä tarpeen laajemmissa luudutuksissa ja muun muassa uusintaleikkauksissa. Mini-invasiivinen leikkaustekniikka taas soveltuu yleensä hyvin ensileikkauksina tehtäviin alalannerangan luudutuksiin. Sopiva leikkausmenetelmä valitaan aina tapauskohtaisesti. Mini-invasiivisen tekniikan aiheuttama vähäisempi kudosvaurio pienentää ve-

renvuotoa leikkauksessa, leikkauksen jälkeiseen kipua ja nopeuttaa leikkauksen jälkeistä toipumista. Jäykistetyn alueen lopullista luutumista, joka vie useita kuukausia, ei mini-invasiivisella tekniikalla kuitenkaan voi nopeuttaa.

VILLE PUISTO

LT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri

Selkäkirurgian vastuulääkäri, Sairaala Orton

Yhdessä menoksi Kuopiossa:

Porukalla sinne missä tapahtuu!

KUOPION SELKÄYHDISTYS on ollut mukana Yhdessä menoksi -hankkeessa syksystä 2024 alkaen. Hanketoiminta alkoi pienryhmän yhteisellä kuntosaliin tutustumisella. Ensimmäiselle tutustumiskerralle saatiin mukaan fysioterapeutti Pekka Alavillamo, joka antoi arvokkaita neuvoja kuntosaliharjoitteluun. Sen jälkeen porukalla käytiin muutaman kerran yhdessä kuntosalilla.

Keväällä osallistuttiin kulttuuriluennoille, käytiin kävelyretkillä palvelukodin asukkaiden kanssa sekä tehtiin yhteistyötä Charles River -lääketutkimusyrityksen kanssa. Yrityksen käytäntöihin kuuluu, että työntekijät saavat osallistua vapaaehtoistyöhön. Syksyllä 2024 yrityksen työntekijä Katja oli järjestämässä vierailua Kuopion joulutorille, ja kesäkuussa hän veti Yhdessä menoksi -ryh-

mälle opastetun patsaskierroksen Kuopion keskusta-alueella.

Elokuussa 2025 aloitettiin viiden viikon säännöllinen kävelyryhmä Menoksi-kavereiden vetämänä. Savon Sanomien, jäsenkirjeen sekä OLKA-pisteen kautta ryhmään löytyi innokkaita kävelijöitä. Kun säät jatkuivat sateettomina myös syyskuussa, päätettiin kävelyjä jatkaa. Porukalla vierailtiin myös Kolmisopen ryhmäpuutarhalla. Ryhmä on jatkanut säännöllisiä tapaamisia, ja uudet kävelijät ovat tervetulleita mukaan.

”Ihan parasta on ollut ryhmän taukoamaton jatkuminen elokuusta”, iloitsee ryhmän toinen vetäjä Pirjo Airaksinen. ”Tapaamme Kuopion kirjastolla aina maanantaisin kello 17. Lähdemme siitä kävelemään sinne, missä keskustassa tapahtuu jotain tai minne ryhmäläiset

Unelmien liikuntapäivän sauvakävelylenkki Väinölänniemessä.

Kevään 2026 hanketapahtumia

Yhdessä menoksi -hanke Oulun Seudun Selkäyhdistyksessä ke 4.2. klo 16.30 Yhdessä menoksi -hanke Savonlinnan Selkäyhdistyksessä ke 11.3. klo 17

Lue lisää paikallisyhdistysten järjestämistä tapahtumista yhdistysten omilta nettisivuilta tai Yhdessä menoksi -hankkeen nettisivulta: Selkäkanava.fi > Selkäliitto > Yhdessä menoksi -hanke > Selkäyhdistysten Menoksi-ryhmät ja -tapahtumat.

Kulttuurihyvinvointi terveyden edistäjänä

Luento Teamsissa ti 20.1.2026 klo 17.30–18.15

Anna-Mari Rosenlöf, kulttuurihyvinvoinnin erityisasiantuntija, Taikusydän

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Selkäkanava.fi > Selkäliitto > Yhdessä menoksi -hanke

haluavat sillä kertaa kävellä. Kukin kävelee sen matkan, mikä hyvältä tuntuu. Jokainen saa kääntyä kotiin päin tai muihin menoihin itselleen sopivassa kohdassa.”

Pirjo kannustaa osallistumaan Yhdessä menoksi -toimintaan: Ryhmätoiminnassa tapaa uusia ihmisiä, tulee lähdettyä ulkoilemaan ja samalla osallistuu kaupungin tapahtumiin. Mukaan lähteminen tekee hyvää niin fyysisesti kuin henkisesti.

Ryhmä jatkaa maanantaikävelyjä tammikuun alussa. Jos sää on huono kävelypäivänä, voidaan jäädä hetkeksi juttusille esimerkiksi kirjaston kahvilaan tai tutustua kirjastossa oleviin näyttelyihin.

”Kehotan jokaista lähtemään mukaan Yhdessä menoksi -toimintaan”, sanoo Pirjo. ”Siellä tapaa uusia ihmisiä, joista tulee vanhoja tuttuja. Tulee lähdettyä liikkeelle ja sen jälkeen olo on niin hyvä!”

Kolmas hankevuosi alkamassa

Yhdessä menoksi -hankkeessa on alkamassa kolmas ja viimeinen hankevuosi. Pienryhmät ja tapahtumat jatkuvat edelleen selkäyhdistyksissä ja hankkeessa kehitettävät toimintamallit paketoidaan vapaaehtoisen oppaaksi. Yhdistykset voivat hyödyntää opasta uusien vapaaehtoisten rekrytoinnissa ja toiminnan järjestämisessä.

Vapaaehtoisten iltateetilaisuudet Teamsissa jatkuvat edelleen kerran kuukaudessa. Iltateetilaisuudet alkavat lyhyellä luentoosuudella, jota myös muu yhdistysväki pääsee seuraamaan.

TEKSTI: RIINA KAARTAMO

Menoksi-kaveri?

Haluatko olla mukana vähentämässä yksinäisyyttä ja lisäämässä liikkumista? Ota yhteyttä hankekoordinaattoriin: riina.kaartamo@selkaliitto.fi tai puh 050 310 1997

KUVA: PIRJO AIRAKSINEN

Talviliikunta virkistää ja vahvistaa

Talvi tarjoaa erinomaiset puitteet ulkona liikkumiseen. Jo lyhytkin ulkoilu virkistää ja lisää fyysistä aktiivisuutta päivään.

VAIKKA SUOMALAISTEN fyysisen aktiivisuuden kausivaihtelusta ei ole kattavaa tutkimusnäyttöä, monet voivat huomata etenkin ulkona liikkumisen vähentyvän talvikuukausina. Talvi tarjoaa kuitenkin runsaasti mahdollisuuksia liikkumiseen, josta selkä, mieli ja koko keho hyötyvät. Ulkoilu ja talvilajit vahvistavat terveyskunnon peruspilareita: lihasvoimaa, tasapainoa ja kestävyyskuntoa. Näitä tarvitsemme arjessa ja näitä on hyvä harjoittaa myös talvella. Moni pohtii, uskaltaako liukkaalla säällä lähteä ulos. Epä-

röinti on ymmärrettävää, mutta onneksi on monia keinoja lisätä turvallisuuden tunnetta ulkoillessa. Nastakengät tai kenkiin sujautettavat liukuesteet ja kävelysauvat tuovat varmuutta etenemiseen, sekä auratut, hiekoitetut ja valaistut reitit tekevät ulkona liikkumisesta helpompaa. Myös kaveri tuo lisämotivaatiota ulos lähtemiseen, yhdessä sovituista ulkoilutuokioista pidetään todennäköisemmin kiinni.

Kannattaa myös muistaa, että juuri hyvä tasapaino ja riittävä lihasvoima ehkäisevät kaatumisia

Tilaa maksuton taukojumppamuistutus!

kaikkein tehokkaimmin. Monipuolinen ja säännöllinen harjoittelu, olipa se sitten kotona, liikuntaryhmässä, kuntosalilla tai ulkona tehtävää, vahvistaa jalkojen ja keskivartalon lihaksia, kehonhallintaa sekä tasapainoa. Nämä lisäävät varmuutta liikkumiseen ja voivat osaltaan myös auttaa ehkäisemään kaatumisia.

Ulkoilusta hyötyy myös mieli. Viileä ilma virkistää, pikkuhiljaa lisääntyvä päivänvalo piristää ja vireystila paranee. Hetki ulkona voi toimia myös hetkenä, jolloin

ajatukset selkiytyvät ja stressi vähenee. Liikkuminen lisää aivojen verenkiertoa, edistää tarkkaavaisuutta ja parantaa keskittymiskykyä. Ulkoilu toimii siis yhtä lailla aivojen ja kehon treeninä.

Talvella ei siis tarvitse jäädä sisätiloihin. Pukeudu lämpimästi, liiku itselle mielekkäällä tavalla ja nauti pakkaspäivistä.

Seuraavalla aukeamalla voit tutustua muutamiin talvilajeihin. Mukavia talviliikuntahetkiä!

TEKSTI: HANNA KÄÄRIÄINEN

Tilaa Selkäliiton maksuton taukojumppamuistutus sähköpostiisi.

Viestissä on linkki päivittäin vaihtuvaan jumppaohjeeseen.

Muistutus lähetetään kerran päivässä maanantaista perjantaihin.

Tilaa taukojumppamuistutus osoitteessa Selkäkanava.fi!

Nauti talviliikunnasta

Talvinen luonto tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia ulkoliikuntaan ja kunnon kohotukseen. Raikas ulkoilma sekä luminen luontomaisema virkistävät ja rentouttavat myös mieltä.

HIIHTO Nauti lumisista talvimaisemista hiihtäen. Hiihto on hyvää kestävyysliikuntaa, joka vahvistaa koko kehon lihaskuntoa monipuolisesti. Maaston valinnalla voit säädellä hiihtolenkin kuormittavuutta. Tasaisessa maastossa tai jäällä voit kuntoilla kevyemmin. Lisää tehoa ja haastetta saat vaihtelevasta, yläja alamäkiä sisältävästä maastosta.

LUISTELU Pyörähtele, pelaa tai nauti pitkistä liu’uista kentillä, kaukaloissa tai luonnonjäillä. Luistelussa kehittyy erityisesti tasapaino ja lihaskunto sekä usein myös kestävyyskunto. Retkiluistelu tarjoaa kuntoilun ohella elämyksiä kauniissa talvimaisemissa. Luonnonjäillä luistellessa on syytä liikkua aina yhdessä muiden kanssa ja huolehtia riittävistä turvavarusteista.

LUMILAUTAILU JA LASKETTELU

LUMIKENKÄILY Lumoudu kauniista luontomaisemista lumikenkäillen. Lumikengillä pääset ihastelemaan paikkoja, joita et voisi kävellen tai suksilla edes saavuttaa. Lumikenkäily kehittää etenkin kestävyyskuntoa ja tasapainoa. Sauvat antavat tukea ja auttavat tasapainon säilyttämisessä vaihtelevassa maastossa. Mäkinen maasto, umpihanki ja suojalumi tuovat lisää haastetta lumikenkäilyyn.

Koe liikunnan iloa ja vauhdin hurmaa rinteessä. Nopeat käännökset ja jarrutuksen kuuluvat lumilautailuun ja lasketteluun, ja ne kehittävät tehokkaasti tasapainoa, koordinaatiota sekä lihaskuntoa. Näissä lajeissa riittää haastetta myös kokeneemmalle harrastajalle.

TALVIPYÖRÄILY

PULKKAMÄKI

Nauti yhdessäolosta ja vauhdin hurmasta pulkkamäessä. Toistuva mäen päälle kiipeäminen on hyvää hyötyliikuntaa ja alas laskeminen hulvattoman hauskaa yhdessä tekemistä. Hanki hyvä mieli ja punaiset posket pulkkamäessä yhdessä perheen tai ystävien kanssa.

AVANTOUINTI

Koe elämyksiä avannossa. Avantouinti paitsi virkistää, sillä on säännöllisesti toteutettuna edullisia vaikutuksia terveyteen. Riittävän tiheä kylmäaltistus vähentää muun muassa stressiä, parantaa kylmänsietoa, ja siitä voi olla apua tiettyihin kiputiloihin, kuten nivelkipuihin.

talvipyöräilystä nastarenkailla. Pyöräilyä voi harrastaa työja asiointimatkoilla yhtä lailla myös talvella. Talvipyöräily vaihtelevassa lumisessa maastossa tai metsäpoluilla on hyvää kuntoliikuntaa, joka kehittää etenkin jalkojen lihaskuntoa ja tasapainoa.

Lue lisää selän hyvinvoinnista selkäkanava.fi

Nauti

LUONNOLLA VOI OLLA KIPUA LIEVITTÄVÄ VAIKUTUS

NATURE COMMUNICATIONS -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, voiko luonnonympäristö lievittää akuuttia kipua. Aihetta on tutkittu jossain määrin jo aiemmin. Esimerkiksi 1980-luvulla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että potilaat, jotka näkivät sairaalan ikkunasta luontoa ja puita, toipuivat leikkauksesta nopeammin ja tarvitsivat vähemmän kipulääkkeitä kuin potilaat, joiden näkymä rajoittui tiiliseinään. Tutkimuksessa koehenkilöt (n=49) altistettiin kolmelle erilaiselle videolle ja äänimaisemalle. Yhdessä näistä oli luonnonmukainen järvimaisema. Sen ohella testattiin kaupunkimaisemaa, jossa oli rakennettua ympäristöä järven ympärillä. Lisäksi yhtenä ympäristönä oli toimistotila. Tutkimuksessa koehenkilöille annettiin voimakkuudeltaan vaihtelevia sähköiskuja vasempaan käteen. Tutkittavat arvioivat kokemaansa kipua edellä mainitun kolmen erilaisen videon ja äänimaiseman seuraamisen aikana. Lisäksi heidän aivotoimintaansa ja aivojen eri alueiden aktiivisuutta mitattiin toiminnallisella magneettikuvauksella.

Videoitu luonnonjärven ranta sai itseraportoidun kivun tuntumaan lievemmältä kuin kaupunkimaisema tai toimistohuone. Aivoissa lieveneminen näkyi siten, että sähköiskun aiheuttamaa aistimusta vastaanottavat hermoverkon osat aktivoituivat heikommin. Ero näkyi siis alueissa, jotka käsittelevät aistimusta varhaisessa vaiheessa ja auttavat esimerkiksi erottamaan missä aistimus tuntuu ja kuinka voimakkaana. Sen sijaan aivojen tunnesäätelyyn liittyvien alueiden toiminta ei

eronnut eri ympäristöissä. Nämä alueet vaikuttavat esimerkiksi siihen, millaisia merkityksiä kipu saa.

Tutkijat arvioivat, että luonnolle altistumisen aikaansaama kivunlievitys liittyy aistijärjestelmien muutoksiin ja luontoympäristöjen vaikutukseen tarkkaavaisuuden palautumisessa. Luonnossa on monia piirteitä, jotka ovat ihmisille kiehtovia ja vetävät huomion puoleensa tavalla, joka ei ole liiallisesti kuormittava. Luonnonmaisemien katsominen voi siten ohjata ihmisen huomion pois kivuliaasta aistimuksesta.

Tutkimuksen perusteella melko yksinkertainen ja lyhyt altistuminen luonnon elementeille voi vähentää sekä itse koettua kipua että tiettyjä hermostollisia vasteita kivuliaisiin aistimuksiin. Monet muut lääkkeettömät menetelmät saattavat edellyttää lumeasetelmia tai kognitiivisten selviytymiskeinojen harjoittelua. Tässä käytetty luontoelämys voisi tarjota helposti saavutettavan vaihtoehdon kliiniseen käyttöön osaksi kivunhoitoa.

Tämä tutkimus selvitti luonnonympäristön vaikutuksia akuutin kivun käsittelyssä. Pitkittyneeseen kipuun liittyy psykologisia ja hermostollisia prosesseja, jotka vain osittain muistuttavat akuutin kivun aikaista toimintaa. Tarvitaankin vielä jatkotutkimuksia siitä missä määrin tämän tutkimuksen löydökset ovat yleistettävissä pitkittyneeseen kipuun.

Steininger, M.O., White, M.P., Lengersdorff, L. et al. Nature exposure induces analgesic effects by acting on nociception-related neural processing. Nat Commun 16, 2025. https://doi.org/10.1038/s41467-025-56870-2

VIHREÄ ASUINYMPÄRISTÖ VOI EHKÄISTÄ MASENNUSOIREITA

MARJO SEPPÄSEN väitöstutkimuksessa selvitettiin liikkumisen, paikallaanolon ja unen sekä asuinympäristön piirteiden yhteyttä masennusoireisiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin Pohjois-Suomen syntymäkohorttia vuonna 1966 syntyneistä heidän ollessaan 46-vuotiaita (n=5860) sekä tilasto- ja paikkatietomenetelmiä. Tieto tutkittavien fyysisestä aktiivisuudesta perustui sekä kyselyyn että kiihtyvyysanturipohjaisiin aktiivisuusmittareihin. Lisäksi masennusoireiden esiinty-

vyyttä verrattiin kansainvälisesti aiempien tutkimusten pohjalta.

Tulosten perusteella masennuksen oireet vaihtelevat eri maiden välillä. Kaupunkimaisempi asuinympäristö ja suurempi väestöntiheys olivat yhteydessä korkeampaan vakavampien masennusoireiden todennäköisyyteen. Asuinympäristön vihreys puolestaan oli yhteydessä pienempään vakavampien masennusoireiden todennäköisyyteen. Keskiraskaalla tai raskaalla liikkumi-

sella ja suuremmalla unen määrällä oli erityisesti maaseudulla asuvien kohdalla yhteys vähäisempään masennusoireiluun. Kaupungissa asuvilla korostui paikallaanolon vähentämisen yhteys vähäisempään masennusoireiluun.

Viheralueiden säilyttäminen ja lisääminen kaupunkisuunnittelussa sekä liikkumisen, paikallaanolon ja unen huomioiminen esimerkiksi terveydenhuollossa ja liikuntasuosituksissa ovat tutkimuksen tulosten perusteella mahdollisia keinoja vähentää masennusoireilua väestötasolla. Kaupungissa ja maaseudulla asuvien erot liikkumiskäyttäytymisessä tulisi myös huomioida. Asuinympäristön ja masennusoireilun suhteen varmistamiseksi tarvitaan tulevaisuudessa vielä pitkittäistutkimuksia.

Seppänen M. Residential environment, physical activity and depressive symptoms in adults. Väitöskirja. Nordia Geographical Publications. 2025. https://nordia. journal.fi/article/view/162601

VAPAAEHTOISTYÖSTÄ

SYNTYY VERTAISSUHDE, JOKA HYÖDYTTÄÄ MOLEMPIA OSAPUOLIA

IRMA ÄYRÄVÄISEN väitöstutkimuksessa selvitettiin kotona asuvien iäkkäiden ja heitä auttavien eläkeikäisten vapaaehtoisten välistä suhdetta ulkoliikuntaohjelman aikana. Vapaaehtoiset liikkuivat osallistujien kanssa ulkona kerran viikossa kolmen kuukauden ajan. Ohjelman tavoitteena oli yhdistää kaksi kasvavaa ryhmää: kotona asuvat iäkkäät ihmiset, jotka eivät pääse tai uskalla lähteä ulos yksin, sekä eläkkeelle jäävät, hyväkuntoiset, mielekästä tekemistä etsivät vapaaehtoiset. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vapaaehtoisten ja osallistujien välinen suhde koettiin vastavuoroisena vertaissuhteena, ei yksipuolisena auttamisena.

Tutkimuksessa tunnistettiin neljä keskeistä ulottuvuutta, jotka rakensivat vertaissuhdetta. Ensimmäinen ulottuvuus oli vanhenemiseen oppiminen: osallistujat tarjosivat esimerkin vanhenemisesta ja vapaaehtoiset saivat virikkeitä pohtia omaa

ikääntymistään. Toisena ulottuvuutena korostui arvostava ystävyys eli yhteistoiminta koettiin merkityksellisenä ja molemminpuolisesti arvostettuna. Kolmas ulottuvuus, vastavuoroinen arjen avartuminen, näkyi osallistujien elämänpiirin laajenemisena ja mielialan kohentumisena sekä vapaaehtoisten kokemuksena siitä, että he saivat elämäänsä uutta sisältöä ja merkityksellisyyttä. Neljäs ulottuvuus oli hienovarainen avun tarpeeseen vastaaminen, jossa tuki annettiin ja vastaanotettiin tasavertaisesti, toisen tarpeita kuunnellen ja yhdessä toimien.

Tutkimuksen perusteella osallistujat kokivat saavansa ulkoilutapaamisista paljon: mahdollisuuden liikkua kodin ulkopuolella, mielialan kohentumista ja tilaisuuden tehdä tavanomaisia arjen asioita. Samalla he kokivat voivansa myös antaa, esimerkiksi huomioimalla vapaaehtoisen ja tarjoamalla seuraa. Vapaaehtoisille toiminta puolestaan

tarjosi merkityksellistä tekemistä eläkkeelle siirtymisen vaiheessa. Vapaaehtoiset antoivat osallistujille aikaa ja tukea. Kuitenkin he kuvasivat antavansa mielestään vain vähän verrattuna siihen, miten paljon he kokivat itse saavansa toiminnasta.

Keskeinen johtopäätös on, että lähtökohtaisesti epäsymmetrinen auttamissuhde voi kehittyä tasavertaiseksi ja molempia osapuolia vahvistavaksi vertaissuhteeksi. Tämä ilmiö haastaa perinteisen käsityksen auttamisesta ja korostaa iäkkäiden ihmisten toimijuutta ja osallisuutta. Tutkimus osoittaa, että vapaaehtoistyö ei ole vain apua tarvitsevan tukemista, vaan parhaimmillaan tasaarvoista ja antoisaa kumppanuutta.

Äyräväinen, I. Vastavuoroinen vertaissuhde vapaaehtoistyössä: Ulkoliikuntaohjelma iäkkäiden osallistujien ja vapaaehtoistyöntekijöiden kokemana. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto. 2025 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-1006-9

Asiantuntija-artikkeli

Ymmärrä tasapainoasi

Tasapainon tarkoitus on pitää meidät tukevasti pystyssä mahdollistaen liikkumisen.

Hyvin toimiva tasapaino mahdollistaa taloudellisen, varman ja helpon liikkumisen.

Hyvin suuri osa arjen tasapainoilusta tapahtuu seisoma-asennossa, kun taas muut tavalliset asennot, kuten istuminen, vaativat vähemmän tasapainojärjestelmältä. Meillä jokaisella tasapaino heikkenee pikkuhiljaa, joten iän myötä tasapainovaikeudet lisääntyvät. Osalla epätasapainoon liittyy myös erityyppisiä huimaustuntemuksia.

Tasapainon parempi ymmärtäminen auttaa harjoittamaan tasapainoa ennaltaehkäisevästi varastoon jo ennen mahdollisia tasapainovaikeuksia. Kuten kaikissa toimintakykyyn liittyvissä asioissa, jos jotain yllättävää tapahtuisi, olisi erittäin tärkeä, että lähtötilanne olisi mahdollisimman hyvä.

Tasapainon toiminta

Biomekaanisesti tasapainon hallinta on melko yksinkertainen asia teknisiä termejä lukuun ottamatta. Pystyssä pysymisen määrittelevät massakeskipiste, painovoimakeskipiste, tukipinta-ala ja tasapainon rajat. Ihmisen massakeskipiste tarkoittaa kuvitteellista painopisteemme keskustaa, jolle jalkaterämme luovat tukipinnan ja jonka ulkopuolella sijaitsevat yksilölliset tasapainon rajat. Oheinen kuva avaa teknisiä termejä. Käytännössä painovoiman keskipisteen siirtyessä tasapainon rajojen ulkopuolelle kaadumme ilman korjaavaa askelta. Tasapainon rajat ovat yksilöllisiä riippuen tasapainokyvystä ja ovat samalla olosuhderiippuvaisia.

Tasapaino tapahtuu normaalisti automaattisesti ilman, että siihen tarvitsee suuremmin keskittyä. Tämä johtuu siitä, että tasapaino toimii pääasiallisesti aivojemme ja selkäytimen ei-tietoisissa osissa, joiden toimintaa ei tarvitse erikseen miettiä. Olisi hyvin hankalaa tehdä tietoisesti liikkeitä, jos joutuisimme myös vastaavasti miettimään tasapainoa. Historian alkuhämärissä leijonaa karkuun juokseminen olisi jäänyt niin sanotusti lähtötelineisiin.

Ihmisen massakeskipiste

TASAPAINOAISTI TOIMII

KEHON TASAPAINOAISTIN, SILMIEN JA SISÄKORVAN

TASAPAINOTIEDON AVULLA.

Tasapainoaisti toimii kehon tasapainoaistin, silmien ja sisäkorvan tasapainotiedon avulla. Aistitieto käsitellään aivoissa ja aivot koordinoivat erilaisia tasapainoon liittyviä motorisia toimintoja, kuten refleksejä, tasapainon korjausliikkeitä ja tietoisia liikkeitä. Tasapainojärjestelmä on ehkä yllättävänkin monimuotoinen, jota voi paremmin tarkastella alla olevassa kaaviossa. Kaaviosta on hyvä ymmärtää se, että kaikki osat toimivat sekunnin murto-osissa saumattomassa yhteistyössä pitääkseen meidät pystyssä ja liikkeellä. Tasapaino on rakentunut niin, että käytämme jatkuvasti kaikkia aisteja eri suhteissa. Kehon ja sisäkorvan tasapainoaistit toimivat koko ajan, koska niitä ei voi samalla

tavalla yksinkertaisesti sulkea kuten silmiä.

Vaikka emme sitä itse juuri huomaa, korjaamme lihastyöllä koko ajan tasapainoa kaikissa asennoissa ja liikkeissä. Tasapainon heikkeneminen tuntuu yleensä ensimmäisenä selvimmin korjausliikkeen hidastumisena ja epätarkkuutena. Korjausliikettä saa helpotettua tuomalla jalkaterät enemmän erilleen ja/tai käyttämällä tukea, jolloin tukipinta-ala kasvaa. Tästä johtuen huonontuneen tasapaino tavallisimmat ensimmäiset merkit ovat seisominen ja käveleminen jalkaterät leveämmällä ja tekemällä kaiken verkkaisemmin, jolloin voimme helpommin tietoisesti kompensoida tasapainon hallintaa.

Tasapainojärjestelmän virheilmoitukset

Emme arjessa tiedosta tasapainoa ennen kuin jokin tasapainoa ylläpitävässä järjestelmässä alkaa olla pielessä. Käytännössä toiminnan heikkeneminen millä

MEILLÄ JOKAISELLA TASAPAINO HEIKKENEE PIKKUHILJAA, JOTEN IÄN MYÖTÄ

TASAPAINOVAIKEUDET LISÄÄNTYVÄT.

Sensorineneli aistitieto

Sisäkorvan vestibulaarinen järjestelmä

Näkö ja silmien toiminnot

Lihas- ja jänneaisti (eniten niska) ja ke ollinen aistitieto

Aistitie on a motoristen toiminto en yhteistyö

Pikkuaivot Refleksiivinen asennon, liikkeen ja tasapainon säätely ja korjaus

Väliaivot ja aivorunko

Aisti- ja motorisen tie on kulku ja säätely

Aivokuori

Tietoinen tasapainon ja liikkeen säätely ja korjaus

la toiminnalla toisen osan toimintaa. Tämä tunnetaan neurologisessa kuntoutuksessa neuroplastisuuden periaatteena, jossa oikeanlaisilla harjoitteilla pystymme muovaamaan hermoston toimintaa uudelleen uusilla hermoyhteyksillä. Tasapainoharjoittelussa on neljä perusperiaatetta, joiden kanssa tämä onnistuu varmasti.

1. Kun tasapainovaikeuksia esiintyy, harjoitteiden on tärkeä olla omalle lähtötasollesi sopivia. Oikean lähtötason harjoitukset vaativat sopivasti keskittymistä, mutta ovat samalla turvallisia ja miellyttäviä tehdä.

Motoriset eli asento- a liiketoiminnot

Tasapainojärjestelmän toiminta

Vestibulaariokulaari re leksi

Serviko-okulaari re leksi

Vestibulaaris inaali re leksi

SELKAKUNTOUTUS.FI

tahansa toisen osa-alueella saa aikaan tasapainoon liittyviä virheilmoituksia, joita kuvaamme tavallisimmin epätasapainona, huteruutena ja/tai erilaisia huimausoireita. Tasapainoon liittyviin vaikeuksiin voi liittyä myös silmien väsymistä ja vaikeutta tarkentaa katsetta, koska silmien toiminnot ovat osa tasapainojärjestelmää. Lisäksi voi esiintyä erilaisia kuvotuksen ja matkapahoinvoinnin oireita, koska tasapainojärjestelmällä on suora yhteys autonomiseen hermostoon.

Psykologisella puolella tasapainovaikeudet aiheuttavat tavallisimmin väsyneisyyttä, kuormittuneisuutta, ahdistuneisuutta ja liikkumisen pelkoa. Tasapainoon vaikuttavat lukuisat muut tekijät, kuten uni, liikuntatottumukset, sairausja terveyshistoria, lääkitykset ja erilaiset mahdolliset aiemmat onnettomuudet ja leikkaukset. Epäsuorasti tasapainoon vaikuttavat liikkumisen vaikeutumisen kautta myös pitkittyneet tuki- ja liikuntaelinoireet. Kiinnostavasti ikä vaikuttaa kaikilla tasapainoon, vaikkakin vaihdel-

Asennonhallinta ja korjaus:

Nilkkastrate ia

Lonkkastrate ia Askelstrate ia

Tahdonalainen hienomotoriikka

len riippuen aiemmin mainituista tekijöistä.

Kaksi parasta vinkkiä tasapainon parantamiseen kuntoilijoille

Tasapainon kehittämisessä tavalliselle kuntoilijalle ykkösvinkki on silmien pitäminen ajoittain kiinni esimerkiksi lihaskuntoliikkeitä tehdessä. Olemme tällöin automaattisesti enemmän kehon tasapainoaistin varassa, joka on tasapainojärjestelmässä ”yleismies-Jantunen”, joka auttaa kaikessa tasapainon ylläpitämisessä.

Toinen tärkeä asia on kiinnittää huomiota riittävään uneen, koska unen laatu vaikuttaa suoraan kaikkeen toimintakykyyn ja myös tasapainoon.

Tasapainoharjoittelu tasapainovaikeuksista kärsiville

Tasapainojärjestelmän monimuotoisuus antaa järjestelmälle mahdollisuuden kompensoida toisien osien tehostuneel-

2. Tee harjoituksia säännöllisesti, koska satunnaisten harjoitusten vaikutus on vähäinen ja vain säännöllinen tasapainoharjoittelu kehittää.

3. Keskity harjoituksiin, koska ilman tietoista keskittymistä harjoitusten aivoja muovaava vaikutus jää puolinaiseksi. Kun teet harjoituksia, varaa niille aikaa, keskity niihin ja älä tee muuta. Ei siis kannata tehdä tasapainoharjoituksia esimerkiksi hampaiden pesun yhteydessä. Tällöin keskittymisesi menee toissijaiseen asiaan, jolloin tasapainoharjoittelu jää puolinaiseksi.

4. Edistä harjoituksia, jos ne alkavat mennä liian helpoiksi. Kehitys hidastuu, jos harjoitukset muuttuvat liian helpoiksi.

Yksilöllisempien harjoitusten antaminen erilaisissa tasapainovaikeuksissa ja huimauksissa on valitettavasti mahdotonta, koska ilman tarkempaa testaamista ohjeet menevät väistämättä veikkauksen puolelle.

JANI MIKKONEN kiropraktikko, erikoistunut neurologiseen kuntoutukseen, filosofian tohtori

PARASTA RUOKAA AIVOILLE

Muistisairaudet mullistavat monen elämän. Meillä jokaisella on varmasti omainen tai tuttu, jolla on muistisairaus.

Ainakin itse olen kiinnostunut siitä, voisinko tehdä omien aivojeni suojaamiseksi jotain, koska myös työikäisten muistisairaudet ovat lisääntymässä. Reijo Laatikaisen uusi kirja, Parasta ruokaa aivoille – Ravinto muistisairauksien ehkäisijänä, syventyy kyseiseen aiheeseen, korostaen ruokavalion merkitystä aivojen suojelussa ja toimintakyvyn ylläpidossa ja mitä itse voisi tehdä asian parantamiseksi.

Hän myös selittää kirjassaan, miten muistisairaudet kehittyvät, ja esittelee havainnollisesti, miten ruoka- ja ravintolisävalinnat vaikuttavat muistiin ja suojaavat aivoja. Ruokavalio on yksi tärkeimmistä työkaluista aivojen elinvoiman ylläpitämisessä ja palautumisessa.

VAATIVA MIELI

Jos olet tarkka ja kriittinen tekemiselle ja sinun on vaikeaa olla tyytyväinen omaan tekemiseen, saatat kokea häiritsevän voimakasta painetta onnistua, mikä haittaa tekemistäsi. Vaativa mieli -kirja saattaa edes pienesti keventää ahdistuneisuutta ja olla pelkäämättä virheitä.

Kirja auttaa erottamaan hyödyllisen vaativuuden haitallisesta. Tiedämme, että vaativuus kuormittaa, uuvuttaa sekä rikkoo kehoa ja mieltä. Toisaalta tavoitteiden saavuttaminen edellyttää paljon asioita. Itsensä haastaminen on usein myös innostavaa ja palkitsevaa. Milloin innostus muuttuu ahdistukseksi, ja miten haitallista vaativuutta voidaan torjua? Onko vaativuus-sana ymmärretty siis väärin?

Kirjan kirjoittaja Jaana Blom on psykologi, psykoterapeutti ja psyykkinen

Aivot tarvitsevat ravintoa toimiakseen ja myös suojautuakseen hapettumiselta.

Oikeilla valinnoilla voidaan siis ehkäistä muistisairauksien kehittymistä, kuten Alzheimerin tautia. Kirjan ohjeita noudattamalla voi parantaa myös yleistä hyvinvointia sekä ehkäistä muistisairauksien ohella myös monia muita kroonisia sairauksia.

Ruokavalion noudattaminen ei tarvitse kirjan mukaan olla täydellistä, vaan riittää, jos noin 80 prosenttia olisi terveellistä. Laatikainen kuvaa hyvin myös sen, jos jatkaa huonoja syömistapoja, ne nakertavat aivoterveyttämme hitaasti ja varmasti kuin termiitit puutalon rakenteita. Tämä kirja on hyvää lukemista vaikkapa heti alkuvuodesta, kun on päättänyt voida paremmin ja tehdä asian eteen jotain. (KT-A)

valmentaja, joka työskentelee urheilijoiden ja taiteilijoiden parissa. Kirjassa tuodaankin esiin juuri näiden huippusuorituksia itseltään edellyttävien ammattilaisten kokemuksia. Blom kokee tärkeäksi auttaa heitä, jotka antavat itsestään meille muille paljon ja jotta voimme tulevaisuudessakin nauttia urheilusta ja taiteesta, mutta emme heidän hyvinvointinsa kustannuksella, vaan pikemminkin sen ansiosta. Kirja tarkastelee vaativuutta kehityspsykologisesta näkökulmasta ja tarjoaa tasapainoa vaativan mielen kanssa kamppaileville. Kirjan lopussa oleva kymmenen kohdan muistilistaan on varmasti meidän jokaisen joskus hyvä palata. (KT-A)

Reijo Laatikainen: Parasta ruokaa aivoille – ravinto muistisairauksien ehkäisijänä. Kirjapaja, 2025.

Jaana Blom: Vaativa mieli – Kuinka olla viisaasti vaativa. Atena, 2025.

Miten syödä terveellisesti?

Kehomme rakennus- ja säätelyaineet ja energia ovat peräisin ruuasta, joten päivittäisillä valinnoillamme on merkitystä. Mitä lautaselle kannattaa ottaa ja mitä on hyvä huomioida energiansaannissa?

Kysymyksiimme ruuasta vastasi ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm

1.Miksi ruuan valinta on niin monimutkaista?

Ruokavalio tietenkin on laaja ja siinä on monia asioita ja osia, joiden tulisi täyttyä terveyden edistämiseksi. Teemme myös päivittäin jopa toistasataa ruokaa koskevaa valintaa. Niinpä ruokavalio on lähtökohtaisesti paljon monimutkaisempi asia kuin esimerkiksi riittävä yöuni tai liikunta.

Mutta asioista ei kannata tehdä liian vaikeita. Puoli tusinaa yksinkertaista ja myönteistä ”syö, valitse, käytä” -sääntöä voi helpottaa:

a. Syö selkeitä aterioita, älä napostele jotain pientä pitkin päivää.

b. Syö päivittäin monta kertaa erilaisia ja eri värisiä vihanneksia, hedelmiä ja marjoja.

c. Valitse enimmäkseen leipiä, joiden kuitupitoisuus on yli 5 % (5 g/100 g).

d. Käytä leivän päällä rasvaista (60–80 %) margariinia.

e. Käytä ruoanvalmistuksessa ja salaatinkastikkeena rypsi- ja oliiviöljyä, sopivasti vaihdellen.

f. Valitse useimmiten pääaterian proteiinilähteeksi kalaa tai kasviproteiinivaihtoehtoa (palkokasvi- tai papupohjaista).

2. Ihmiset saavat paljon lisäaineita ruuan mukana, miten sitä voisi vähentää?

Ei lisäaineista sinänsä tarvitse olla huolissaan. Jos syö terveellisesti, ruokavaliossa ei ole liikaa lisäaineita, eikä siitä erikseen tarvitse kantaa huolta. Pitää muistaa, että terveyden kannalta ruoan ravintoainesisältö on ykkösasia ja sen pitäisi ohjata valintojamme.

3. Miksi palkokasveja on hyvä syödä? Palkokasvit ovat hyvä kasviproteiininlähde, jotka yhdessä viljan sisältämän proteiinin kanssa voivat korvata lihan ja siipikarjan proteiineja. Suositus vähentää eläinperäisiä proteiinilähteitä perustuu terveyden edistämiseen, ruoan ympäristövaikutusten vähentämiseen ja eläinten hyvinvoinnin edistämiseen.

4. Milloin rasvat palavat elimistössä ja miten arvioida omaa energiantarvetta?

Tähän voi vastata kahdella tavalla eli tarkastellen asiaa tunti tunnilta (aineenvaihdunta) tai viikkojen ja kuukausien aikajanalla.

Elimistön pääasialliset energianlähteet ovat rasvat ja hiilihydraatit, joita käytännössä aina käytetään yhdessä. Painotus kuitenkin vaihtelee. Esimerkiksi aamulla yön jälkeen, rasvoja käytetään enemmän kuin hiilihydraatteja. Sitten taas aterian jälkeen – etenkin jos on syöty enemmän hiilihydraattipitoisia ruokia, kuten vaikkapa perunaa tai pastaa – elimistö painottaa hiilihydraattien käyttöä.

Pidemmällä aikavälillä elimistön rasvavarastot pienenevät silloin, kun energian-

saanti on pidemmällä aikavälillä ollut vähäisempi kuin energian tarve eli kun ihminen laihtuu. Toki silloin myös jonkin verran tavanomaista enemmän käytetään proteiineja energiaksi. Tämä merkitsee sitä, että jokainen menetetty kilo koostuu noin 750 g rasvasta ja loput tulevat lihasten proteiineista.

Energiantarvetta ei ole helppo arvioida, koska siihen vaikuttavat sukupuoli, paino ja fyysinen aktiivisuus. Tämänkin jälkeen arvio voi mennä useita satoja kilokaloreita vuorokaudessa pieleen arvioinnin epätarkkuuksien takia. Ikä vähentää jo lepoenergiankulutusta jonkin verran, mutta suurin merkitys on yleensä iän mukana vähentynyt fyysinen aktiivisuus.

Koska energiantarpeen ja sen saannin arviointi on työlästä ja epätarkkaa, ainoa selvä energiantasapainoon liittyvä mittari on paino: jos paino laskee, syödään liian vähän tarpeeseen verrattuna. Useimmiten tasaisena pysyvä painon on terveyden kannalta kaikkein paras.

5.

Mikä on riittävä määrä proteiinia eläkeikäiselle?

Proteiinien saantisuositus eläkeläiselle on 15–20 % energiasta tai 1,2–1,5 g/kg. Jos energiantarve on 2000 kcal/vrk, 15 % vastaa 75 g proteiinia. Käytännössä tämä on saavutettavissa helposti sekaruokavaliolla. Esimerkiksi apteekista saatavien lisäproteiinien käyttö on perusteltua silloin, kun paino alkaa laskea. Yleensä tällainen tarve tulee vasta 80 ikävuoden jälkeen, etenkin jos ja kun liikkumisvaikeudet alkavat vähentää fyysistä aktiivisuutta ja ruokahalukin ehkä heikkenee.

Mikael Fogelholmin, Marja Mutasen ja Eeva Voutilaisen uusi tietokirja Ruoka ja ravitsemus – Hyvän elämän perusta kuvaa suomalaisen ruokaympäristön muutosta niukkuudesta yltäkylläisyyteen ja auttaa hahmottamaan, millaisia valintoja monipuolisesta tarjonnasta kannattaa tehdä. Duodecim, 2025.

Hyvä Selkä 1/2026

Terttu Pihlajamäki:

Leikkaus vei kivut

Pitkän pyöräilykauden aikana ja sen jälkeen syksyllä 2022 alkoi tuntua kipua ja kiristyksen tunnetta erityisesti oikean säären ulkosivulla. Sitä kärsin seuraavan vuoden toukokuun lopulle asti, jolloin sain tarpeekseni oireista ja hakeuduin lääkäriin. Hänen mukaansa oireet sopivat iskiaspinteeksi ja piriformisoireeksi. Sain tulehduskipu- ja mahansuojalääkityksen. Ensiksi tuntui, ettei lääkitys auta lainkaan. Pitemmän aikaa lääkkeitä syötyäni löytyi jonkinlainen apu. Kevättalvella 2024 oireet pahenivat, enkä pystynyt kävelemään kuten ennen. Säärissä tuntui voimakasta kiristystä lyhyenkin matkan jälkeen. Kumartuminen eteen helpotti hetkellisesti, mutta oireet palasivat heti jatkaessani kävelyä.

Kävin röntgenissä ja kuvissa näkyi vain 0,5 mm nikamasiirtymä. Lääkäri piti oireitani epämääräisinä ja totesi, ettei siirtymä voi niitä aiheuttaa. Sain lähetteen fysioterapeutille ja häneltä kuminauhajumppaohjeita keskivartalon tukilihasten vahvistamiseksi. Niitä tehdessäni kipu vain yltyi. Kävin hieronnassakin, mutta se ei auttanut, vaikka olikin miellyttävää. Syksyllä oireet rajoittivat lähes kaikkia arjen toimiani ja lisävaivana oli jalkojen puutuminen. Haikein mielin katsoin koti-ikkunasta ulkona lenkkeileviä ihmisiä. Pyöräily tosin onnistui, koska pystyin istumaan eteenpäin kallistuneena. Vaivat vain pahenivat. Kaupassa käydessäni roikuin ostoskärryjen päällä. Ilman niitä ostosten tekeminen tuntui hankalalta ja aiheutti toisinaan paniikkia ja joskus jätin ostokset tekemättä kokonaan. Kassajonossa seisominen tuotti myös vaikeuksia. Opin näkemään, kuka kärsii samoista oireista. Kun päivällä oli ollut paljon jalkojen päällä, oli iltaisin tunne,

ettei enää yhtään seisomista tai kävelyä. Nukkumaan mennessä laitoin hetkeksi tennispallot lonkkien alle. Se helpotti kipua ja sain yöt nukuttua hyvin.

Lääkäri oli tehnyt lähetteen Taysiin jo alkukesästä 2024, mutta en saanut siitä tietoa. Kun kysyin asiasta, sieltä kehotettiin odottamaan ajanvarausta ja asianmukaisia tutkimuksia. Jossain vaiheessa syksyä turhauduin ja menin ystäväni ehdotuksesta yksityisesti magneettitutkimukseen. Siinä paljastui selkäydinkanavan ahtautuma, spinaalistenoosi. Kuvat siirrettiin Taysin järjestelmään ja pääsin sitten ortopedille.

Leikkausaika oli 21.3.2025. Istuin sairaalavaatteet päällä odotustilassa useamman tunnin. Ympäriltäni haettiin potilaita, mutta minulle ei kutsua kuulunut. Vihdoin joku erikoistuva ortopedi kutsui minut vastaanottohuoneeseen ja hänellä oli ikäviä uutisia. Ajattelin, että jotain on pielessä laboratoriotai muissa kokeissani, eikä mi-

nua voida leikata. Kummasti pää alkaa keksiä vaihtoehtoja. Tilanne ei ollutkaan niin paha. Edellisen potilaan leikkaus oli pitkittynyt ja minut lähetettiin kotiin. Sitä ennen sain sentään hieman syömistä ja minua muistettiin Taysin kahvion lahjakortilla.

Kolmen viikon päähän siirtynyt leikkaus onnistui mainiosti. Oli ihanaa huomata, ettei enää ollut kipuja, puutumista tai kireyden tunnetta jaloissa ja ne toimivat. Parina ensimmäisenä päivänä haavaa vähän kiristi. Sairaalassa jumppasin fysioterapeutin ohjauksessa: viiden jumppaliikkeen sarjaa tuli tehdä kolme kertaa päivässä ja sitä piti jatkaa kotona. Lisäksi sain ohjeita, mitä kotiutumisen jälkeen sai tai ei saanut tehdä. Pitkäaikaista istumista piti välttää, samoin selän ääriliikkeitä eikä mitään painavaa saanut nostaa. Sairaalassa huonetoverilleni oli tehty samanlainen leikkaus samaan nikamaväliin. Meistä tulikin toisillemme hyviä ver-

taistukihenkilöitä, ja viestittelemme edelleen. Toinen hyvä tukihenkilö tuli Facebookin selkäkipuisten vertaistukiryhmästä. Meillä oli ollut sama leikkauspäivä ja leikkaava ortopedi. Aluksi viestittelimme ryhmässä, mutta nykyisin viestittelemme yksityisesti kaikesta elämänmenosta. On hienoa löytää tällaista vertaistukea – oikeita sielunsiskoja. Motivaatio oli kotiuduttuani korkealla. Sain ystävältäni toipumispäiväkirjan. Se oli loistoidea. Harjoittelin kävelyä kulkemalla huoneesta toiseen. Kolmantena leikkauksen jälkeisenä päivänä en pysynyt enää ”nahoissani” ja halusin ulos kävelemään.

Oli voittajan olo, kun viiden päivän päästä leikkauksesta kävin wc:ssä eikä haavaa kiristänyt lainkaan. Mahtava tunne tuli myös, kun pääsin käymään kaupassa ensimmäisen kerran leikkauksen jälkeen mieheni kanssa. Samana päivänä tein jälleen ruokaa aivan alusta asti. Toipuminen on sujunut kokonaisuutena hyvin. Jäykkyys väheni, kun jumppasin päivittäin fysioterapeutin ohjeilla ja kävin sauvakävelyllä. Uskon, että leikkaushaavakin parantui paremmin, kun kudosnesteet saivat liikettä. Terveydenhoitajan ottaessa hakaset pois leikkaushaavasta, hän totesi: onpa hyvän näköinen haava.

Nyt nautin jokaisesta päivästä täysillä, kun oloni on terve ja kivuton.

Haluatko kirjoittaa lehteen oman selkätarinasi? Tarinat ovat pidettyjä ja lukijoiden toivomia.

Ota yhteyttä lehden toimitukseen: hyvaselka@selkaliitto.fi

Tilaa Selkäliiton tuotteita

Juomapullo

Vuotamaton, kestävä lasinen juomapullo neopreenisuojalla ja kantolenkillä.

Tilavuus: 500 ml

Hinta 9,90 € + postikulut

Tilaukset: selkäkauppa.fi

Fleeceliivi

Sinisen fleeceliivin rinnassa on ommeltuna Selkäliiton kangasmerkki. Liivissä on vetoketjulliset etutaskut ja elastinen nauha helmassa.

Konepesu 40 asteessa.

Koot: naisten lady fit XS-3XL, unisex/miehet S-5XL.

Hinta 28 € + toimituskulut

Tilaa itsellesi tai lahjaksi. yhdistyksen tapahtumissa.

Tilaukset: Selkäliiton toimistosta selkaliitto@selkaliitto.fi tai puh. 09 605 918 (ti 10–12, to 12–14)

Liity jäseneksi!

Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi.

Voit liittyä jäseneksi myös

Selkäliiton verkkosivuilla

Selkäliitto.fi

Haluan liittyä

Jäsenedut:

• Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa

• Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet)

• Etuja kumppaneilta, esim. Puhti, Luontohotelli Polku, Tahko Spa, Tallink Silja ja Yogaia

• Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia

• Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia

selkäyhdistyksen jäseneksi

Selkäliitto maksaa postimaksun

Nimi:

Osoite: Puhelin:

Sähköposti:

Syntymäaika: (pp.kk.vvvv)

Päiväys ja allekirjoitus:

Selkäliitto ry Sopimustunnus 5007981 Eerikinkatu 16 A 2

00100 Helsinki

Espoon Selkäyhdistys (27 €)

Seppo Nyqvist (pj)

Toimisto 044 360 020, toimisto@selkayhdistykset.fi, Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (25 €)

Maarit Vuolle (pj), 0500 906 463, maarit.vuolle@gmail.com www.heisely.net

Helsingin Selkäyhdistys (27 €)

Seppo Nyqvist (pj)

Toimisto 044 360 020, toimisto@selkayhdistykset.fi, Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Järviseudun Selkäyhdistys ry (25 €)

Sirpa Peltokangas (pj), 040 5895 054, sirpa.peltokangas@japo.fi

Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (20 €)

Aulis Veteläinen (pj), 0400 801 697, vetelainenaulis@gmail.com www.kantaselka.fi

Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (25 €)

Sinikka Kilpikoski (pj), 0400 242 481, sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi ksselka@gmail.com www.keskisuomenselkayhdistys.com

Kuhmon Selkäyhdistys ry (22 €)

Eija Tuhkanen (pj), 050 330 5916, eijatuhkanen2@gmail.com

Marja Polvinen (siht.), 040 8320 378, polvinenmarja@gmail.com

Kuopion Selkäyhdistys ry (25 €)

Pertti Lötjönen (pj), 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com

Pirjo Lötjönen (siht.), 044 554 8424, kuopioselkasihteeri@gmail.com Liikuntavastaavat selkaliikunta@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.fi

Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (25 €)

Sirpa Heikkinen (pj), 050 490 3568, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi

Liity nyt jäseneksi!

Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (20 €)

Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, sinikkaelisabet@gmail.com tukipuhelin 040 760 0644

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (22 €)

Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com www.mikkelinselat.fi

Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (25 €)

Susanna Niemelä (pj), 045 3585 998, puheenjohtaja.selka@gmail.com https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/

Pirkanmaan Selkäyhdistys ry (25 €)

Sirpa Virtanen (pj), 050 400 4028, pirselka.puheenjohtaja@gmail.com

Sihteeri pirselka.sihteeri@gmail.com

Jäsenasiat pirselka.jasenasiat@gmail.com www.pirselka.fi

Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (26 €)

Hanna Kuivalainen (pj), 0400 961 677, p-kselka@hotmail.fi www.pkselka.fi

Porvoon Seudun Selkäyhdistys ry

– Borgånejdens Ryggförening rf (20 €)

Marina Sjöholm (pj), 040 583 3549, marinasjoholm@gmail.com

Vertaistukija Nina Tallberg, 041 3147509 www.selkayhdistysporvoo.fi

Satakunnan Selkäyhdistys (25 €)

Kari Rantavalli (pj), 040 547 9391, kari.rantavalli@sataedu.fi

Merja Koivu (siht./jäsenrekisteri), 050 577 5837, sataselkapori.sihteeri@gmail.com

kotisivut: www.sataselka.fi

Facebook: www.facebook.com/sataselka Instagram: instagram.com/satakunnan_selkayhdistys

Savonlinnan Selkäyhdistys ry (25 €)

Mirja Jantunen (pj), 050 3691 959, mirja.jantunen@gmail.com

Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com

Selkäyhdistys SalpausSelät ry (23 €)

Atte Sarilo (pj ), 0400 353 055, atte.sarilo@gmail.com

Brita Stång (siht.), 040 742 9325, stangbrita@gmail.com

Tukihenkilöt Katri, tekstiviesti puh. 0400 017 679 tai Helvi, tekstiviesti 050 321 6046 tai yhteydenottopyyntö nettisivujen kautta www.salpausselat.fi

Siika-Pyhä-Kalajokilaakson

Selkäyhdistys ry (15 €)

Anneli Jauhiainen (pj), 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com

Suur-Salon Selkäyhdistys ry (26 €)

Anne Lahti (pj), 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com

Marika Järvinen (siht.), 040 593 6944, pm.tolonen@gmail.com

Merja Elonen jäsenasiat, liikuntavastaava, 040 741 1594, merja.elonen@gmail.com www.salonselat.fi

Turun Seudun Selkäyhdistys ry (28 €)

Kaarina Frosterus (pj), 040 558 1025, kaarina.frosterus@outlook.com

Postisoite Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi

Vaasan Selkäyhdistys ry (25 €)

Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com sihteeri@vaasanselkayhdistys.fi

Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (22 €)

Sari-Anna Pekuri (pj), 040 700 1310, pekurisa@gmail.com https://vakka-suomen-selkayhdistys.webnode.fi/

Vantaan Selkäyhdistys (27 €)

Seppo Nyqvist (pj)

Toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi, Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

SELKÄJUMEJA? LIIKU, SAA KAVEREITA JA TUKEA SELKÄVAIVOISSA. LIITY SELKÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI JA TULE MUKAAN TOIMINTAAN!

Selkäliittoon kuuluu paikallisia selkäyhdistyksiä, jotka järjestävät muun muassa ohjattua liikuntaa, vertaistukea sekä luento- ja virkistystilaisuuksia.

Selkäyhdistyksen jäsenenä saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Selkäliiton kustantaman Hyvä Selkä -lehden ja muita liiton jäsenetuja sekä paikallisen selkäyhdistyksen alennuksia.

Täytä liittymislomake lehden sivulla 25 tai sähköinen lomake Selkäliiton nettisivuilla tai ota yhteyttä lähimpään selkäyhdistykseen.

Lue lisää ja liity: selkakanava.fi/liity-jaseneksi

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

Espoon, Helsingin ja Vantaan selkäyhdistykset

Liikuntaryhmien kevätkausi alkaa ma 12.1.2026. Kevätkaudella on tarjolla selkäjumppaa, vesijumppaa, pilatesta, kehonhuoltoa. Senioreille omat ryhmät, selkäjumppaa, pilatesta ja selkäjoogaa. Yli 30 viikoittaista liikuntaryhmää Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Liikuntaryhmiin voi tulla mukaan myös kesken kauden, jos tilaa on. Kevätkauden liikunta-aikataulu ja ilmoittautumisohjeet löytyvät kotisivuilta www.selkayhdistykset.fi Toimistolle voi ilmoittautua myös puhelimitse 044 360 0201.

Kehonhuolto -kurssi Zoomissa alkaa ti 20.1. klo 18.30–19.15. Kuuden kerran kurssin hinta on selkäyhdistyksen jäsenille 39 €, muille 59 €.

Selkäillat Kampin palvelukeskuksessa ti 20.1., 3.2., 3.3., 7.4. klo 17.30–19.30. Selkäillat ovat maksuttomia ja kaikille avoimia.

Selkäillat Leppävaarassa,

Sellon kirjastossa ke 21.1., 18.2., 18.3. ja 15.4. klo 17–19. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Kevätkokous ti 28.4. klo 18 Kampin palvelukeskuksessa Helsingissä. Ryhmämatka kylpylään Viron

Haapsaluun 20.–24.4. Matkan hinta 391 €/hlö kahden hengen huoneessa.

Lisätietoa matkasta ja ilmoittautumisesta löytyy kotisivuiltamme.

Lisätietoa toiminnasta löydät kotisivuiltamme www.selkayhdistykset.fi tai puhelimitse 044 360 0201.

Heinolan Seudun

Selkäyhdistys

Liikuntaryhmät 12.1.–24.4.2026 (ei talvilomalla vko 9).

Ma klo 10–10.55 selkäjumppa, klo 11–12 kuntosali m/n.

Ti klo 10–11 kuntosali n, klo 11.15–12 vesijumppa.

To klo 9–9.55 kuntojumppa, klo 10.15–11 vesijuoksu, klo 11.15–12 vesijumppa.

Pe klo 11–11.55 venyttelyjumppa, klo 12.15–13 vesijumppa.

Kuntosaliryhmät uimahallin kuntosalissa. Kausimaksu 55 €.

Selkä- ja Kunto- ja Venyttelyjumpat uimahallin peilisalissa. Kausimaksu 40 €.

Vesijumpat uimahallin Rentoaltaassa. Kausimaksu 45 € + uintimaksu.

Vesijuoksu uimahallin Kuntoaltaassa. Kausimaksu 45 € + uintimaksu.

Neljässä tai useammassa ryhmässä kävijälle –5 €/ryhmä. Ei-jäsenet +10 €/ryhmä.

Ohjaajana on Kaisa Rossi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: p. 040 705 4331.

Kanta-Hämeen

Selkäyhdistys

Kevään 2026 jumpat maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin Hämeenlinnan uimahallin liikuntasalissa tai uimahallissa. Jumpat ajalla 7.1.–29.5. Tarkat päivämäärät ja mahdolliset poikkeamat näet kotisivuilta. Jumppiin ilmoittautuminen ilmoittautumislinkin kautta kotisivuilla www.kantaselka.fi/jumpat/. Jokainen henkilö ilmoitettava erikseen, esim. puolisoa ei voi ilmoittaa samassa ilmoituksessa. Kausimaksu 90 € jäsen / 110 € ei-jäsen. Maksu on maksettava Ilmarin ilmoittamaan eräpäivään mennessä selkäyhdistyksen tilille. Smartum, Epassi- ja Eazybreak-maksut vain netin kautta. Kausimaksulla voit osallistua useampaankin jumpparyhmään. Vesijumpassa tulee lisäksi maksaa uimahallimaksu.

Kulttuuriretki Ahlströmin Noormarkun ruukkiin ja Villa Maireaan la 9.5. Paluumatkalla tutustumme Villa Royaliin. Se on edesmenneen sisustustaiteilija, entisöijä Markku Ellalan elämäntyö. Lisätiedot kevään aikana yhdistyksen nettisivuilta www.kantaselka.fi

Unelmien liikuntapäivä kalastuskilpailun ja ulkoilun merkeissä toukokussa Aulangon tekosaarten kodalla. Aulangon alueella on mainiot ulkoilureitit kävellen, hölkäten tai vaeltaen. Kuljetus omilla kyydeillä tai julkisilla. Paikalla tarjolla kahvia, pullaa ja makkaraa.

Perinteinen retki kesäteatteriin

Valkeakoskelle ke 29.7. iltanäytökseen. Esityksenä on musikaali Katri Helenan elämästä. Esitys on kunnianosoitus suurelle taiteilijalle, jonka musiikki koskettaa ja tansittaa yli sukupolvien. Seuraa yhdistyksen nettisivuja www.kantaselka.fi. Tarkemmat tiedot löytyvät sieltä kevään kuluessa.

Valtakunnalliset Selkägolf-kilpailut heinäkuussa Eero Kainulaisen johdolla.

Olemme mukana Selkäliiton Yhdessä Menoksi- hankkeessa. Ota yhteyttä ja ryhdy kaveriksi yksinäiselle.

Keski-Suomen

Selkäyhdistys

Liikuntaryhmät kevät 2026

Vapaita paikkoja ryhmissä voi kysyä ohjaajilta myöhemminkin kauden alettua.

Pilates-harjoittelu ma alkaen 12.1. klo 18–19, Pilates Studion sali, Yliopistonkatu 42, 40100 Jkl, 15 ker-

taa. Hinta: jäsenet 135 € ja ei-jäsenet 160 €. Ohjaaja Pilates-ohjaaja, LitM, TtK Pia-Maria Hemmola. Ilmoittautumiset hemmola@student.uef.fi tai 050 3680 337.

Miesten vesijumppa ti alkaen 20.1. klo 13–14, Palvelutalo Telkänpesä, Telkäntie 2, Jkl, 10 kertaa. Hinta: jäsenet 90 €, ei-jäsenet 110 €. Ohjaaja fysioterapeutti, personal trainer Joni Bäckman. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: p. 0400 603 111 tai jonibackman1@gmail.com

Vahva selkä -kuntosaliryhmä ke alkaen 21.1. klo 19.30–20.30, LeWell, Kammintie 4, 40420 Jkl, 10 kertaa. Hinta: jäsenet 90 €, ei-jäsenet 110 €. Ohjaaja fysioterapeutti, personal trainer Joni Bäckman. Ilmoittautumiset mahdollisimman pikaisesti ja lisätiedot: p. 0400 603 111 tai jonibackman1@gmail.com.

Vesijumppa to alkaen 8.1. klo 17–18, Palvelutalo Telkänpesä, Telkäntie 2, Jkl, 15 kertaa. Hinta: jäsenet135 € ja ei-jäsenet 160 €. Ohjaaja fysioterapeutti Tilda Puttonen. Ilmoittautumiset mahdollisimman pikaisesti ja lisätiedot: Sinikka Kilpikoski sinikka.kilpikoski@kolumbu.fi tai p. 0400 242 481. Selän itsehoitokurssi la 31.1. klo 9–13, Vaajakosken Kuntohoito OY, Savonmäentie 15, 40800 Vaajakoski. Ohjaaja: Sinikka Kilpikoski, TtT, fysioterapeutti. Hinta: Jäsenet 30 €, ei-jäsenet 50 €. Ilmoittautumiset: sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi Ensimmäiset 10 henkilöä mahtuu mukaan.

Tutustuminen Reformer Pilates -harjoitteluun ke 11.2. klo 18–19, Valmennusstudio VIRE, Lutakonaukio 7, Jkl. Ohjaaja Säde Kalaja, fysioterapeutti, LtM. Hinta: Jäsenet 20 €, ei-jäsen 40 €. Ilmoittautumiset: sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi Ensimmäiset 8 henkilöä mahtuu mukaan.

Sääntömääräinen syyskokous & asiantuntijaluento ti 17.3.klo 17–18, Juhla- ja pitopalvelu Punainen Pirtti, Ilmarisenkatu 20, 40100 Jkl. Kokouksen jälkeen klo 18 alkaa asiantuntijaluento ajankohtaisesta aiheesta.

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys Liikuntaryhmät kevät 2026 Päämajakoulu, pieni (ylä)sali, Otto Mannisen katu 8–10, Mikkeli. Sisäänkäynti E-ovesta. Liikuntasali on koulun 3. kerroksessa, jonne pääsee myös hissillä. Koulun alaovi (E-ovi) suljetaan 5 minuuttia ennen liikuntaryhmien alkua, joten tulethan ajoissa paikalle.

Latinalaistanssi ma 5.1.–4.5. klo 16–17, ohjaajina Tiina Ripatti ja Ismo Jäntti. Kausi 50 €, kertamaksu jäsen 5 €, ei-jäsen 7 €. Yhdyshenkilö Kaisa, 040 676 5760. Huom. ma 6.4. ei tanssia.

Selkä-salijumppa ti 13.1.–5.5. klo 16–17, ohjaajana Anu Peltonen. Kausi 40 €, kertamaksu jäsen 5 €, ei-jäsen 7 €. Yhdyshenkilö Ulla, 044 324 0064.

Kevennetty jumppa ke 7.1.–6.5. klo 16–17, ohjaajana Leena Kämppi. Kausi 40 €, kertamaksu jäsen 5 €, ei-jäsen 7 €. Yhdyshenkilö Leena, 050 339 3181.

Mikkelin lyseon koulu, pieni sali, Porrassalmenkatu 30, Mikkeli Jooga to 8.1.–7.5. klo 16.15–17.45, ohjaajana Pirjo Herrala. Kausi 60 €, kertamaksu jäsen 6 €, ei-jäsen 8 €. Yhdyshenkilö Riitta, 0400 650 638. Viihdeuimala Rantakeidas, iso allas, Kunnanmäki 3, Rantakylä, Mikkeli Vesijumppa/-vesijuoksu la 10.1.–9.5., allasvuoro klo 9.30–11, vesijumppa klo 10–10.45. Allasvuoron aikana mahdollisuus vesijuoksuun/ uintiin. Ohjaajana ft Liisa Pokela. Kausi 70 €, kertamaksu jäsen 7 €, ei-jäsen 9 €. Huom. la 4.4. ei allasvuoroa. Allasvuorolle tulevan tulee hankkia etukäteen 7 € maksava kulkukortti, joka on henkilökohtainen. Yhdyshenkilöt: Leena, 050 339 3181, Heimo, 050 322 7601 ja Marju, 044 353 3556. Raviradantien kuntosali, Raviradantie 8–10, Kalevankangas, Mikkeli Omatoiminen kuntosali ma 12.1.–4.5. klo 11–12. Kausi 30 €, kertamaksu jäsen: 2 €, ei-jäsen: 3 €. Yhdyshenkilö Heikki, p. 0400 413 022. Ohjausta järjestetään tarvittaessa. Huom. ma 6.4. ei kuntosalia.

Vertaistukiryhmä ma 12.1., 9.2., 9.3., 13.4. ja 18.5. klo 17–18.30, Esterytalo, Otto Mannisen katu 4, Mikkeli. Huom! Ulko-ovet ovat lukittuna Estery-talolla ja ohjaajat päästävät sisään klo 16.45–17.00. Ryhmän ohjaajina toimivat Rita ja Tuula. Ryhmä on maksuton ja kaikille avoin. Vertaistukiohjaajat tavoitat sähköpostilla: vertaistuki.mlinselat@estery.fi. Yhdistyksen kevätkokous, jonka yhteydessä luento, pe 20.3. Selkäliiton järjestöpäivä ja kevätkokous Helsingissä la 18.4. Kevätkauden päätöstapahtuma Latupirtillä pe 8.5. Tervetuloa mukaan! https://mikkelinselat.fi

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

Oulun Seudun Selkäyhdistys

Selkäkahvila ke 4.2. klo 16.30. Puusepänkuja 2, 90130 Oulu. Selkäliiton Yhdessä menoksi -hanke: Kevyen liikkumisen aloittaminen ja hankkeen esittely. Mitä kaikkea kevyt liikkuminen voi olla, ja mitä positiivisia vaikutuksia on kevyellä liikkumisella? Selkäliiton liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen kertoo kevyen liikkumisen hyödyistä ja Selkäliiton hankekoordinaattori Riina Kaartamo kertoo Selkäliiton Yhdessä menoksi -hankkeesta.

Lääkärin ja fysioterapeutin yhteisluento ke 11.2. klo 17–19, Oulun seurakuntasali, Isokatu 17, Oulu. Paikka on esteetön. Lääkäri Kati StrandmanKilpeläinen kertoo +65-ikäisten valinnanvapaus kokeilusta ja sen toteutumisesta ja selkäsairauden hoidosta lääkärin näkökulmasta. OMT fysioterapeutti Iiro Räsänen kertoo selkäsairauden hoidosta fysioterapialla. Lisätiedot Susanna p. 045 3585 998. Ei ilmoittautumista.

Selän itsehoitokurssi ma 9.3., 16.3. ja 23.3. klo 13–14, Easy Move Linnanmaa, Tutkijantie 8, Oulu. OMT-fysioterapeutti Iiro Räsänen ohjaa kolmen kerran selän itsehoitoon perehdyttävän kurssin. Omavastuu 3 €. Ilmoittautuminen 4.3. mennessä Leenalle, p. 0400 417718.

Virkistysretki Härmän kylpylään pe-su 20.–22.3. Hinta koko viikonloppu puolihoidolla 2hh huoneissa 160 €/ hlö, 1hh huone 236 €/hlö. Lähtö Oulun linja-autoasemalta klo 10 Sassi Travelin turistibussilla. Sitova ilmoittautuminen ja lisätiedot 19.2. mennessä, Susanna, p. 045 3585 998 tai puheenjohtaja.selka@gmail.com.

Selkäkahvila ke 11.3. klo 17, Puusepänkuja 2, 90130 Oulu. Aiheena koti- ja hoivapalvelut. Koti- ja hoivapalveluyritys Hoivanto tulee esittelemään palveluitaan. Palvelut sopivat erityisesti heille, joiden toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi iän, sairauden tai vamman vuoksi, ja heille palvelut ovat arvonlisäverottomia.

Pirkanmaan Selkäyhdistys Yleisöluennot kevät 2026 3.2. klo 18–19 Aivohalvaus, miten huolehdin hyvinvoinnistani. Ennaltaehkäisevä ja elintapoihin linkittyvä näkökulma, miten saan terveydestäni tietoa, että osaan huomioida oikeat asiat. Luennoitsija Marja-Leena Hyypiä, yleislääketieteen erikoislääkäri. 3.3. klo 18–19 Painonhallinta hyvinvoinnin tukena. Lääkkeellisen hoidon tarkastelu, huomioiden muut painonhallinnassa huomioitavat osa-alueet.

Mitä jos lääkehoito ei auta. Luennoitsija Susanna Aspholm, yleislääketieteen erikoislääkäri, diabetologi. 15.4. klo 18–19. Osteporoosi – kuinka pidän luustostani huolta liikunnalla Luennoitsija Heidi Lehtokangas, ortopedi ja Eerika Tiilikainen, terveystieteen maisteri.

Luennot striimataan.

Katso kevään liikuntaryhmät kotisivuilta pirselka.fi.

Porvoon Seudun Selkäyhdistys – Borgånejdens Ryggförening

Selkäjumpat ja -joogat

Paikka: Kevätkummun ostoskeskus, Sammontie 1 B, 2. krs., Kamp Sport Fightersin Taekwondosali, nivelystävällinen, pehmeä tatami-alusta. Ryhmiin (ei miesten) voi osallistua myös etänä Zoomin kautta. HUOM! Keskiviikon selkäjooga vain etänä. Yhden kerran voi käydä maksutta kokeilemassa, onko ryhmä itselle sopiva.

Ma 12.1.–27.4. (ei 16.2. ja 6.4.)

Miesten ryhmä, klo 17–17.45 (HUOM! vain läsnä),

Selkäryhmä 2, klo 18–19.

Ti 13.1.–21.4. (ei 17.2.)

Selkäryhmä 1 klo 10–11.

Ke 14.1.–22.4. (ei 18.2.)

Selkäjooga 1 klo 16.30–17.30

HUOM! vain etänä.

Pe 16.1.–8.5. (ei 20.2. ja 1.5.)

Selkäjooga 2 klo 10–11.

Kausimaksu: jäsen 65 €, muut 85 €.

UUTUUS Joustojumppa-jooga, esim. vuorotyöläisille, maksu 75 €/95 €, (vain live-osallistuminen). Käy jumpassa/joogassa kerran viikossa sinä päivänä, kun sinulle sopii. Jos osallistuu kolmeen ryhmään, maksu: jäsen 175 €, muut 205 €.

Lihaskuntoryhmä naisille to 15.1.–9.4. (ei 19.2.) klo 16.30–17.15, Linnunlaulu, Asentajantie 8, Porvoo. Hinta 65 € / 85 €, 12 krt.

Sitovat ilmoittautumiset liikuntavastaava Taina Åkerlund-Pesonen, puh. 040 514 4084 tai sähköposti taina.pesonen@gmail.com tai kotisivujen ilmoittautumislomake. Omatoiminen kuntosalivuoro ti 13.1.–19.5. klo 18–19, Omenamäen kuntosali (Tulliportinkatu 4). Hinta riippuu osallistujamäärästä, jos 10 kpl, hinta 39 €/19 kertaa. Ilmoittautuminen: kotisivujen ilmoittautumislomake tai yhdistyksen sähköposti: porvoonseudunselkayhdistys@gmail. com tai Päivi, puh. 044 270 6989. Kevätkokous to 23.4 klo 18 Omenamäen palvelutalo, kokoushuone, Tulliportinkatu 4, Porvoo. Käsitellään

sääntöjen määräämät asiat, mm. toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2025.

Satakunnan Selkäyhdistys Fyysinki Pori Selkäryhmä ma 12.1.–18.5. klo 17.15–18.15 (18 kertaa, ei 6.4.), Mikonkatu 5, Pori. Tunti sisältää pilatestyyppistä keskivartalon ja selän hallintaharjoittelua matolla ja myös saliharjoittelua HUR-laitteilla, ohjaajana fysioterapeutti. Hinta jäsenille 108 €, ei-jäsenille 162 €. Lisätiedot ilmoittautuminen: Hilkka Mustonen whatsapp-/ tekstiviesti 040 658 5985 tai sähköposti hilkkah.mustonen@gmail.com DIA Fysio Pori vesijumppa ti 13.1.–9.6.klo 17.15–18.15 (22 kertaa), Metsämiehenkatu 2, 28500 Pori. Ohjattu vesijumppa 45 min. Poreaikaa 15 min, sauna käytössä. Ryhmä täynnä, kysy varapaikkoja Merja Koivu, puh. 050 577 5837 tai sähköposti sataselkapori.sihteeri@gmail.com Lajitutustumisena lempeä jooga ke 28.1. ja 4.2. klo 16.45–17.45, Hyvinvointicenter, Yrjönkatu 8, Pori. Tervetuloa joogaan, joka sopii kaikille. Harjoitus tehdään lempeästi ja itseä kuunnellen. Hinta jäsenille 15 €, ei-jäsenille 20 €. Lisätiedot ja ilmoittautuminen sähköpostilla tiina.renfors@gmail.com tai whatsapp-/tekstiviesti 040 589 0887. Yhdessä menoksi -tapahtuma su 15.2. klo 11 Satakunnan Museon Kamarissa. Taikurinhatun muumit ja Himmelin henki -näyttelyssä esillä ovat Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän Porin Taikurinhatun päiväkotiin luomat teokset. Mukaan mahtuu 16 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Tapahtuma on maksuton. Ilmoittautumiset ja lisätiedot whatsapp-/

tekstiviesti 040 589 0887 tai sähköposti tiina.renfors@gmail.com Kokkaillaan yhdessä -ilta to 12.3. klo 17– n. 20, Valtakatu 7. Selkäyhdistys järjestää yhteistyössä Lounais-Suomen Marttojen Sari Rainingon kanssa herkullisen illan, jonka aikana valmistamme ateriakokonaisuuden ja illan päätteeksi nautimme yhdessä herkulliset aikaansaannoksemme. Hinta jäsenille 35 € / ei-jäsenille 42 €. Hinta sisältää raaka-aineet, reseptit ja opastuksen. Mukaan mahtuu 16 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Hilkka Mustonen whatsapp-/ tekstiviesti 040 658 5985 tai sähköposti hilkkah.mustonen@gmail.com.

Yhdistyksen kevätkokous ke 18.3. Tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.

Ajankohtaiset tiedot tapahtumistamme kotisivuiltamme www.sataselka.fi, Facebookista www.facebook.com/sataselka ja nyt myös Instagramista www. instagram.com/satakunnan_selkayhdistys/

Savonlinnan

Selkäyhdistys

Aktiivista alkanutta vuotta 2026 kaikille lukijoille, ohessa talvikauden toimintaamme.

Liikunta-aktiviteetteja on tarjolla tänä vuonnakin monenlaisia juuri sinun selkäsi hyväksi. Liikuntaryhmät ovat käynnistyneet loppiaisen jälkeen. Mukaan ryhmiin mahtuu pitkin talvea. Tule rohkeasti mukaan kokeilemaan uusia lajeja. Yllätyt positiivisesti!

Vesijumppaa PikkuSaimaassa tiistaisin ja torstaisin klo 12.45–13.30. Tiistain jumppa hieman kevyempää ja torstain vaativampaa vesiliikuntaa. Vesijumpasta lisää kertoo Helena Hirvonen, 040 505 1162.

Keilailun makuun pääset keskiviikkoisin klo 13 (Hotelli Savonlinnan alakerta). Jos kiinnostuit keilailusta tai lentopallosta, ota yhteyttä Mikko Jantuseen, 0400 654 980. Lentopalloa pelataan torstaisin klo 10–12 Toppalassa (ei edellytä lentistaustaa).

Tuolijoogaa on tarjolla perjantaisin klo 14.30–15.30 Linnalan alakerran liikuntasalissa. Lisäinfo Helvi Reijonen, 050 404 8556.

Imatran kylpylään virkistysmatka 9.–12.2. Pakettihinta 2hh huoneessa 219 €/hlö ja 1hh huoneessa 339 €, sisältää puolihoidon ja mukavasti ohjelmaa. Ilmoittautuminen päättyy 21.1., voit kysyä mahdollisia peruutuspaikkoja Mirja Jantuselta, 050 369 1959.

Selkäilta, Yhdessä menoksi -hankeinfo ke 11.3. klo 17–19, Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3. Mitä kaikkea kevyt liikkuminen voi olla ja mitä positiivisia vaikutuksia on kevyellä liikkumisella? Selkäliiton liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen kertoo kevyen liikkumisen hyödyistä ja Selkäliiton hankekoordinaattori Riina Kaartamo kertoo Selkäliiton Yhdessä menoksi -hankkeesta.

Kevätkokous ti 31.3. klo 17 Järjestötalo Kolomosella.

Olemme ilmoittautuneet mukaan

Selkäliiton Yhdessä menoksi -hankkeeseen, joten kaikenlaista kivaa toimintaa järjestetään hankkeen puitteissa pitkin vuotta. Ilmoitamme toiminnasta fb-sivuilla, paikallislehdissä ja sähköpostitse.

Toiminnastamme infoavat lisää

Jantusen Mirja tai Väisäsen Arja, 044 245 4704.

Turun Seudun

Selkäyhdistys

Liikuntaryhmät ovat alkaneet Ruusukorttelissa maanantaisin klo 16.45, 17.30 ja 18.30 sekä tiistaisin klo 15.30. Maksut ohjaajille paikan päällä. Vesijumpat Ruusukorttelissa ovat alkaneet maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 17.30. Ryhmissä vielä tilaa, ilmoittautumiset puh. 0500740025 tai toimisto@turunselkayhdistys.fi

Liikunnalliset tutustumisemme jatkuvat luontoretkien muodossa. Luontoon tutustumisen lomassa voimme päivittää kuulumisiamme ja suunnitella uusia retkikohteita. Ke 6.5. palaamme Katariinanlaakson keväisille poluille klo 13 (kokoontuminen Sigridinpolku 5). Pääset Katariinanlaaksoon Fölin bussilla 8. Pysäköintitilaa on runsaasti. Luonnonsuojelualue

Helppokäyttöinen

Omron kivuttomampaan elämään

Omron E3 Intense kivunlievittäjä tarjoaa luotettavaa ja helppoa hoitoa lihas- ja nivelkipuihin. Se helpottaa kipua kolmivaikutteisesti. Nyt voit nauttia ammattilaistenkin käyttämästä TENS-teknologiasta omassa kodissasi.

koostuu lehtosaarekkeista, joilla kasvaa jalopuita kuten tammia ja metsälehmuksia. Lehtojen lisäksi alueella on kallionalusmetsää, männiköitä ja ketoja, sekä rantaniittyä. Ke 3.6. tapaamme Ruissalon Honkapirtillä klo 13. Voimme tehdä lyhyen kävelyretken alueen vehreissä maisemissa tai nauttia kahvilan antimista. Honkapirtin historiaan voit tutustua www. honkapirtti.fi/honkapirtin-historiaa Fölin bussilla 28 pääset paikalle. Ota tarvittaessa omat eväät ja juotavaa mukaasi. Varustaudu sään mukaisin vaattein ja jalkinein. Kysele kimppakyytejä esim. Pirjolta, puh. 0500 740 025.

Sääntömääräinen kevätkokous 28.4. klo 17 TULE-tietokeskuksessa, Humalistonkatu 10. Tervetuloa! Vertaistreffit TULE-tietokeskuksessa joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 15–16. Tule mukaan jakamaan omia kokemuksiasi ja keskustelemaan mieltä askarruttavista selkään liittyvistä asioista toisten kanssa. Treffien vetäjänä toimii koulutettu vertaistukihenkilö Kaarina Frosterus.

Tukipuhelin päivystää tiistaisin klo 10–14 ja torstaisin klo 16–20 numerossa 040 558 1025.

Vaasan Selkäyhdistys

Sääntömääräinen kevätkokous to 26.3. klo 18 kokoushuone Vartti, Korsholmanpuistikko 44, 2. krs. Luento Tuki- ja liikuntaelintensairaudet ja niiden hoito to 5.3. klo 18 Kansalaisopisto Alman auditoriossa (2. krs), Raastuvankatu 31. Luennoitsijana fysiatrian erikoislääkäri Lasse Vuoto. Luento on kaikille avoin ja maksuton.

Jäsenten hyvinvointipäivä la 16.5. klo 11 alkaen Hotelli Valloniassa. Ohjelmassa luento, aktiviteetteja ulkona, uintia ja tietysti ruokailua. Katso tarkemmin ilmoittautumisesta hyvinvointipäivään Jäsentiedotteesta 1/2026 tammikuun lopussa.

Vakka-Suomen

Selkäyhdistys

Selkäjumpat käynnistyvät taas 7.1. Seikowin koululla. Tunnit pidetään keskiviikkoisin klo 17–18. Jumppa sopii kaiken kuntoisille ja tarvittaessa voit käyttää tuolia liikkeiden tukena. Lisätiedot: Niina Kemppinen, 050 577 0168, https://vakka-suomenselkayhdistys.webnode.fi/

Kivun käypä hoito -suositus tuo esille lääkkeettömän kivunhoidon. TENS-teknologia on yksi suosituksen mukainen hoito.

Helppokäyttöinen. Hoitoaika 15 minuuttia. www.omron-healthcare.com/fi

Heräiletkö usein öisin?

Unen asiantuntija antaa vinkit: ”Näin heräilyjä voi

Yöllinen heräily on yleinen vaiva, joka voi johtua monista tekijöistä – fyysisistä, psyykkisistä tai ympäristöön liittyvistä.

Vaikka satunnainen herääminen on normaalia, toistuva öinen valveillaolo voi heikentää unen laatua ja vaikuttaa merkittävästi jaksamiseen.

Heräiletkö öisin usein vaihtamaan asentoa, pohtimaan mieltä painavia asioita tai käymään vessassa? Öiset heräämiset ovat yleisiä ja aina niiden taustalla ei ole hälyttäviä syitä. Esimerkiksi vessassa käynnin tarve herättää useammat meistä ja nukahtaminen tämän jälkeen tapahtuu helposti. Jos kuitenkin heräämisen taustalla on esimerkiksi mieltä painavat ajatukset tai tukija liikunta elinvaivat, ja nukahtamisessa heräämisen jälkeen kestää pitkään, on hyvä heräämisiä aiheuttaviin tekijöihin pureutua.

Selkäkipu on yksi yleisimmistä yöllisten heräilyjen syistä

Selkäkipu ja muut tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat merkittävä mutta usein aliarvioitu syy yöllisiin heräilyihin. Jos selkä ei saa nukkuessa riittävää tukea tai selkäranka joutuu epäsuotuisaan asentoon, keho reagoi kipu- ja epämukavuussignaaleilla, jotka voivat katkaista unen useita kertoja yön aikana.

Erityisesti alaselän kipu, jäykkyys lapojen välillä tai yläselän ja niskan jännitys voivat herättää nukkujan vaihtamaan asentoa toistuvasti. Vaikka heräämiset olisivat lyhyitä eikä niitä aina muistaisi aamulla, ne heikentävät unen syvyyttä ja palauttavaa vaikutusta

välttää”

Psyykkiset tekijät, kuten stressi, ahdistus tai masennus, voivat vaikeuttaa nukahtamista ja heikentää unen laatua merkittävästi. Stressaantunut tai ahdistunut mieli käy ylikierroksilla, jolloin unta varten rauhoittavan tilan saavuttaminen voi olla vaikeaa. Toisinaan virittynyt mieli voi aiheuttaa heräämisiä öisin ja vaikeuksia nukahtaa uudelleen.

Heräilyjen taustatekijät on hyvä tunnistaa

– Moni ei tule ajatelleeksi, kuinka suuri vaikutus nukkumisergonomialla on unen laatuun. Nukkumisergonomialla tarkoitetaan nukkumisasentoja sekä tyynyn ja patjan tukea keholle sen ollessa lepotilassa. Epäsopiva tyyny ja patja voivat aiheuttaa heräämisiä öisin esimerkiksi, jos joudut etsimään hyvää nukkuma-asentoa usein uudelleen, kädet tuntuvat puutuneilta tai niska jäykältä, kertoo koulutettu nukkumisergonomian asiantuntija (KNA)

Minna Aulavuo

Jos selkä on huonossa asennossa tai niska jää jännittyneeksi, keho ei pääse kunnolla palautumaan. Ergonomian parantaminen voi vähentää yöllisiä heräämisiä merkittävästi. Jos keho ei ole mukavassa asennossa, se lähettää signaaleja, jotka voivat katkaista unen.

niskaa neutraalissa asennossa – ei liian korkealla eikä liian matalalla.

Nukkumisasento: Moni suosii kylkiasentoa, mikä onkin keholle terveellisin nukkuma-asento. Optimaalinen kylkimakuuasento vaatii nukkumisalustalta kuitenkin erityisiä muotoutumis- ja tukiominaisuuksia. Nukkuma-asennot voivat myös kertoa tyynysi ja patjasi kunnosta: Esimerkiksi jos vaihtelet asentoa usein öisin tai nukut usein vatsallasi, voivat nämä viestiä tyynysi ja patjasi epäsopivuudesta sinulle.

Huoneen lämpötila ja riittävä pimennys: Liian lämmin huone voi häiritä unta. Optimaalinen lämpötila on noin 18–20 °C. Lisäksi pimeys edistää melatoniinin tuotantoa, joten pimennysverhot voivat olla hyödylliset.

TEMPUR-tyynyt ja -patjat valmistetaan TEMPUR-materiaalista, jonka tuki-, paineen vähennys- ja muotoutumisominaisuudet ovat ensiluokkaiset, tehden unesta levollisempaa ja syvempää. Yksilöllisesti sopivalla tyynyllä ja patjalla mukavan nukkumisasen non löytäminen on helpompaa, turha kääntyily vähenee ja olo on palautuneempi aamuisin.

Varaa aika maksuttomaan nukkumisergonomian kartoitukseen lähimpään Tempur Brand Storeen – tarjoamme kahvit ja TEMPUR­lahjan.

Katso ajankohtaiset TEMPUR­kampanjat > fi.tempur.com/kampanjat

Tiesitkö nämä nukkumisolosuhteiden vaikutukset uneen?

Patja ja tyyny: Liian pehmeä tai kova patja voi aiheuttaa jäykkyyttä ja muita vaivoja kehoon, sillä selkäranka ei saa tarvitsemaansa oikeaa tukea ja luonnollista lepoasentoa. Tyynyn tulisi tukea

ILMOITUS

Ortopedinen

selkätuki LabTex

Care Nordic

LabTex Care Nordic on ortopedinen selän ja vyötärön tukivyö. Se tukee lanne- ja ristiluun aluetta, korjaa ryhtiä sekä lievittää alaselän kipua. Saatavana koossa S-XXL.

nyt hintaan (alin hinta 30 pv ja ovh 55,50 €)

49 95 €

Ergonominen ilmakenno tyyny SitCell

Töihin matkoilletai

SitCell tuo liikettä istumiseen. Voit itse säätää ilman määrää sinulle sopivaksi. Tyynyn pintamateriaali on helppohoitoista ja kestävää strech-materiaalia ja alapuoli on liukuestepinnoitettua. Päällisen voi irrottaa ja pestä. Mitat: 44 x 35 cm.

108 €

nyt hintaan (alin hinta 30 pv ja ovh 120 €)

Juomapullo Selkäliiton logolla

9 90 €

(alin hinta 30 pv ja ovh 9,90 €)

Vuotamaton, kestävä lasinen juomapullo neopreenisuojalla ja kantolenkillä. Tilavuus 500 ml.

Tarjoukset ovat voimassa ajalla 19.1.–28.2.2026. Hintoihin lisätään toimituskulut.