Hyvä Selkä 1/2020

Hypermobiili EDS ja moniulotteiset terveyshaasteet

1/2020

VOIMAA LIHAKSIIN JA LIIKKUVUUTTA NIVELIIN

Ikääntyvän

UNI

MARI RANTASILA

Liikunta on ihan parasta mielenterveyden hoitoa Aiheuttaako älylaitteiden käyttö niskakipuja?

Hyvä Selkä -lehti 30 vuotta

Like no other

Tarjoukset voimassa 1.2.-31.3.2020

Elämäsi parhaat unet TEMPUR North Continental -parivuode 160x200 cm alk. 4996 € (norm. alk. 6296 €). ETUSI 1300€. Hintaan sis. runko, jalat, TEMPUR-sijauspatja 7-9 cm. Pääty ja muut lisäosat normaalihintaisia.

TYYNYTARJOUS! TEMPUR EasyClean -tyyny (189€)

149€

Best In Test · • • • • •

Paras laatu Paras selälle Parhaimmat yleisarvosanat Eniten suositeltu Paras viestintä Kärkisijat myös designissa, allergikoille sopivuudessa ja mallivalikoimassa

*lähde Taloustutkimus 2019

Paras unelle ja paras selälle!

Uniliitto ja Selkäliitto suosittelevat vain aitoa TEMPURIA

EasyClean™ -tyyny on valmistettu uudenlaisesta TEMPUR EasyClean™ -materiaalista.

Se mahdollistaa tyynyn pesun 60 asteessa sekä rumpukuivaamisen: tyynyn huoltaminen ei ole koskaan ollut helpompaa! Tyynyn koko 60x50 cm. Saatavissa kolme eri korkeutta: Soft, Medium ja Firm.

VARAA AIKA maksuttomaan nukkumisergonomian kartoitukseen

Tempur Brand Store ESPOO Iso-Omena 2. krs ESPOO Kauppakeskus Sello HELSINKI Eerikinkatu 6 HELSINKI Kannelmäki, Kauppakeskus Kaari HELSINKI Pasila, Kauppakeskus Tripla HYVINKÄÄ Willa, Torikatu 7 VANTAA Kauppakeskus Tikkuri 2. krs OUTLET ja maahantuonti/hallinto TAMPERE Koskikeskus 1krs., Hatanpään valtatie 1 TURKU Eerikinkatu 9, JOENSUU Torikatu 25 tempur.fi • sleepcenter.fi • nukkumisergonomia.fi • tori.fi • huuto.net

TEMPUR BRAND STORE -myymälään!

Ajan varanneet saavat LAHJAN!

Varauskoodi: SELKÄLIITTO Ostamalla Tempuria tuet Selkäliiton toimintaa!

Pääkirjoitus Marjo Rinne

Lupauksia vuosikymmenen vaihtuessa

V

uoden vaihtuessa on tapana toivottaa toisillemme hyvää uutta vuotta ja tehdä lupauksia tulevalle vuodelle. Selkäliiton hyvän uuden vuoden toivotus sisältää lupauksen toimia selän hyvinvoinnin edistämiseksi monin eri tavoin. Näin vuosikymmenen vaihtuessa voisi ulottaa lupaukset myös pidemmälle ajanjaksolle.

Selkäliiton jäsenlehti Hyvä Selkä (aiemmin Nikama) juhlistaa tänä vuonna kolmikymmenvuotista taivaltaan. Juhlavuoden kunniaksi luomme katsauksen menneisiin vuosiin, mutta lupaamme julkaista edelleen monipuolisia artikkeleita ajankohtaisista selkäterveyteen liittyvistä aiheista unohtamatta suosittua keskiaukeaman liikuntaosiota. Lisäksi lehti välittää tietoa eri paikallisyhdistysten toiminnasta.

Painetun lehden rinnalla kehitetään kaikille avointa Selkäkanavaa ajantasaisen selkätietouden välittäjänä. Osa Hyvä Selkä -lehden asiantuntijaartikkeleista sekä harjoitteluohjeita on tallennettu Selkäkanava.fisivustolle. Lisäksi lehden aiempia numeroita voi lukea digimuodossa issuupalvelussa: issuu.com/ selkaliitto.

Uudelle 2020 vuosikymmenelle siirryttäessä lupaamme Selkäliitossa palvella jatkossakin paikallisia jäsenyhdistyksiämme. Otamme kantaa yhteiskunnallisesti merkittäviin, liiton toiminnan tarkoitukseen liittyvissä asioissa sekä vahvistamme keskinäistä verkostoitumista eri toimijoiden kanssa. Näin voimme mahdollistaa paikallisyhdistysten verkostoitumisen myös muiden järjestökentän toimijoiden kanssa. Yhtenä hyvänä esimerkkinä tästä on Selkäliiton yhteistyö Opintokeskus Siviksen kanssa. Sivisverkko tarjoaa yhdistysten käyttöön laadukkaita materiaaleja järjestötoiminnasta ja sen kautta on paikallisten selkäyhdistystenkin mahdollisuus näkyä laajemmin.

Selkäliiton hallitus järjestäytyy myös heti tammikuun alussa ja alkaa toteuttaa syyskokouksen vahvistamaa vuoden 2020 toimintasuunnitelmaa. Alkuvuoden merkittävin asia on liiton uuden strategian valmistelu. Senkin tarkoitus on antaa suuntaa useammalle vuodelle.

Tässä yhteydessä esitän vielä kiitokseni syyskokousedustajille, jotka valtuuttivat allekirjoittaneen jatkamaan Selkäliiton hallituksen puheenjohtajana seuraavan kaksivuotiskauden. Omana uuden vuoden lupauksenani on kehittää jatkossakin Selkäliiton toimintaa yhteistyössä hallituksen ja liiton toimiston kanssa sekä toimia kaikin tavoin niin liiton kuin jäsenyhdistysten parhaaksi.

Marjo Rinne puheenjohtaja

Hyvä Selkä 1/2020

3

6-8 Sisältö 1/2020 3

Pääkirjoitus

6

Monipuolisuus on valttia liikunnassa sekä työssä

10

Hypermobiili EDS ja moniulotteiset terveyshaasteet

12

Ikääntyvän uni

16

Lihaksiin voimaa ja liikkuvuutta niveliin

18

Tutkimustietoa

20

Aiheuttaako älylaitteiden käyttö niskakipuja?

23

Jäsenlehti 30 vuotta

24

Minä ja selkä

27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

16-17

HYVÄ SELKÄ – SELKÄLIITTO RY:N JÄSENLEHTI Julkaisija Selkäliitto ry Toimitus päätoimittaja Marjo Rinne toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio toimitussihteeri Pia Bilund 31. vuosikerta ISSN 2323-9484 Aikakauslehtien liiton jäsen

Taitto Eepinen Oy Jauri Varvikko Paino Arkmedia Kannen kuva Chris-Tomas Konieczny Keskiaukeaman kuvat Reetta Muranen

Ilmestymispäivät 2020 1/2020 24.1.

2/2020 24.4.

3/2020 4.9.

4/2020 27.11.

Tilaukset ja jäsenasiat selkaliitto@selkaliitto.fi puh. 09 605 918 www.selkaliitto.fi Vuosikerta 30 €

Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa.

Aineistot seuraavaan lehteen 23.3.2020 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.

4

Hyvä Selkä 1/2020

Toiminnanjohtajalta

Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki puh. 09-605918, selkaliitto@selkaliitto.fi www.selkaliitto.fi

Hallitus 2020 Marjo Rinne (pj) Kaarina Frosterus Sirpa Heikkinen Pirjo Karlsson Leena Kämppi Eija Kärkkäinen Sirpa Moilanen (varapj) Eira Mäkitalo Teuvo Näätänen Kari Rantavalli Milla Suomi

Toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi Tiedottaja Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi Toimistosihteeri Jaana Martinkauppi 09 605 918 selkaliitto@selkaliitto.fi Selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola 050 465 7884 maria.sihvola@selkaliitto.fi Järjestö- ja liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi Hankekoordinaattori, Back to move!

Katri Koivuneva 050 4111 960 katri.koivuneva@selkaliitto.fi

Selän terveyttä edistävää lukemista 30 vuotta SELKÄLIITON JÄSENLEHTI, silloinen Nikama, ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1990. Aluksi lehti ilmestyi kaksi kertaa vuodessa, mutta 1995 lähtien se on ilmestynyt vuosittain neljä kertaa. Lehti oli ensi alkuun mustavalkoinen kansikuvaa lukuun ottamatta. Vuonna 1995 alkoi ilmestyä muutamia värikuvia, ja kymmenen vuotta myöhemmin lehti oli nelivärinen.

Vuoden 2013 alusta lehden nimi muutettiin Hyvä Selkä -lehdeksi. Nimen katsottiin olevan ylistys selälle ja vastaavan paremmin Selkäliiton visiota. Liittämällä lehden nimeen hyvä-sana sen ajateltiin sekä motivoivan paremmin selän itsehoitoon että kannustavan myönteiseen asenteeseen toipumisprosessissa. Sana miellettiin innostamaan ja harjoittamaan selkää, jotta selkä voisi paremmin. Lehden nimenvaihdoksella haluttiin kertoa myös, että lehti oli tarkoitettu kaikille, myös niille, joilla selkäkipu on lievää, tilapäistä ja ohimenevää. Lisäksi nimenvaihdoksella haluttiin kannustaa ihmisiä selän itsehoitoon myös ennaltaehkäisevässä mielessä.

Lehti on alusta asti sisältänyt muun muassa henkilöhaastatteluja, asiantuntija-artikkeleita, tutkimusuutisia, selän itsehoitoon kannustavia ergonomia- ja liikuntaohjeita. Lisäksi lehdessä on selkäyhdistysten menovinkkejä, ilmoituksia liiton tulevista koulutuksista ja tapahtumista sekä yhteistyökumppaneiden tarjoamista jäseneduista. Monelle lehden tärkein säilytettävä osio on pitkään ollut lehden keskiaukeama, jossa julkaistaan jumppa- ja liikuntaohjeita. Näitä niin sanottuja jumppajulisteita on nähty joka numerossa jo syksystä 2009 alkaen.

Selkäyhdistysten jäsenet saavat lehden jäsenetuna. Vaikka paperisen lehden painattaminen ja postitus on arvokasta, ja joskus on saatettu jopa miettiä painetun lehden lopettamistakin ja siirtymistä vain sähköiseen lehteen, jäsenkunta on katsonut paperilehden kuitenkin arvokkaaksi jäseneduksi, ja lehti onkin saanut kiitettävää palautetta.

Lehteä on näiden kolmen vuosikymmenen aikana tehty pääosin liiton omin voimin. Vain yhden vuoden lehden tekemisestä vastasi ulkopuolinen kumppani. Kiitos kaikille asiantuntijoille, joilta olemme näiden vuosien aikana saaneet artikkeleita lehteen. Ne ovat olleet lehden luetuimpia juttuja. Keräämme palautetta lehdestä jälleen ensi keväänä lukijakyselyn muodossa. Palautetta ja juttutoiveita saa lähettää meille myös läpi vuoden osoitteeseen hyvaselka@selkaliitto.fi.

Selkäliitto ja paikalliset selkäyhdistykset jakavat lehteä myös erilaisissa tapahtumissa. Ensimmäiset vaikutelmat liiton ja yhdistysten toiminnasta ja yhteisistä linjauksista saattavat syntyä jo lehden välityksellä. Haluamme olla mukana ehkäisemässä selkäongelmia ja lisäämässä kaikkien hyvinvointia, terveyttä ja hyvää oloa.

Hyviä lukuhetkiä!

Kirsi Töyrylä-Aapio kirsi.toyryla@selkaliitto.fi

Monipuolisuus on valttia liikunnassa sekä työssä Taiteilija Mari Rantasila liikkuu monipuolisesti.

Säännöllinen liikunta pitää kunnossa sekä selän että mielen. Ryhdikäs Mari nauttii myös hitaista aamuista ja taidenäyttelyistä.

N

Teksti: Pia Bilund • Kuvat: Chris-Tomas Konieczny

äyttelijä-ohjaaja ja laulaja-lauluntekijä Mari Rantasila ei nuorena liikkunut juuri ollenkaan. Liikunta-aktiivisuus muuttui täysin, kun hän pääsi Teatterikorkeakouluun vuonna 1983. Sitten 23-vuotiaana seurasivat selkävaivat.

– Aloin liikkumaan Teatterikorkeassa.

Oli pakko, mutta se oli myös kivaa. En tosin ollut mikään akrobaatti eikä koordinaatio ole parhaita puoltani, joten selkään tuli vammoja. Enkä silloin nuorena älynnyt, että vaivat kannattaa hoitaa heti. Jouduin välillä olemaan selkäkivun takia poissa liikuntatunneilta.

Mari kertoo, että jossain vaiheessa, kun selkä oli pahassa kunnossa, lääkäri väläytti leikkausta. Mutta se ei tuntunut oikealta vaihtoehdolta, joten hän alkoi etsiä muita keinoja selän kuntoon saamiseksi. Ranka oli jäykkä ja liikkuvuus huono.

Tuttavan kautta hän löysi eräänlaisen osteopaatin, Suomessa ei juuri siihen aikaan 1980-luvulla vielä ollut osteopaatteja. Tämä sai Marin selän kuntoon.

– Sen jälkeen tajusin, että selkäni ei ehkä taivu ihan kaikkeen ja mun on pidettävä selästä huolta. Ja ennen kaikkea, jos jotain kremppaa tulee, niin hoitoon on mentävä ajoissa. Ei vasta sitten, kun lihakset on jo pahasti krampittuneet eikä pysty liikuntaa harrastamaan. Enää en anna tilanteen mennä niin pitkälle.

ollut ollenkaan, välillä selkä on jumittanut. Pahoja kipujaksoja ei kuitenkaan ole enää ollut.

– Joskus 1990-luvun puolivälissä oli esityksiä vinolla teatterilavalla. Lantio meni vinoon ja se vaikutti selkään. Sitten kävin kiropraktikolla ja se auttoi.

Mari kertoo käyvänsä kiropraktikolla aina silloin tällöin. Hän huoltaa selkäänsä myös osteopaatilla, kun tulee sellainen jumi, joka ei mene pois itsehoidolla.

Sen lisäksi että Mari on käynyt käsiteltävänä ammattilaisilla, hän on koko ajan harrastanut liikuntaa.

Liikunta hoitaa myös mieltä Mari on miettinyt, että missä kunnossa olisi, jos ei liikkuisi ollenkaan. Selän kunnossa pysymisen lisäksi hän liikkuu myös mielen takia.

– Liikunta on ihan parasta mielenterveyden hoitoa. Kun menee ulos lenkille, se vaikuttaa valtavasti mieleen. Siksi tuntuu hullulta, etten nuorena liikkunut. Nyt jos en liikkuisi pariin kuukauteen, voisin huonosti niin fyysisesti kuin psyykkisesti.

Mari muistaa yhä ensimmäisen juoksulenkkinsä. Kymmenen minuutin jälkeen, hän ajatteli, ettei selviä siitä.

Mutta ajan kanssa helpotti.

Lenkkeilystä tuli rutiini ja kunto kasvoi.

– Kun nuorena löytää liikunnan, siitä tulee tapa. Siksi on tärkeää tukea lasten liikuntaa. Eikä koskaan ole liian myöhäistä aloittaa. Tärkeää on löytää oma laji, tunnistaa, mikä sopii omalle keholle.

”Tajusin, että selkäni ei ehkä taivu ihan kaikkeen ja mun on pidettävä selästä huolta.”

Eri lajeja monipuolisesti Marilla on ollut selän kanssa vuosien varrella erilaisia kausia. Välillä vaivoja ei ole 6

Hyvä Selkä 1/2020

– Teatterikouluaikana tein vaikka mitä.

Juoksin paljon, kävin kuntosalilla ja jumpassa. Uin myös jonkin verran.

Mari liikkuu monipuolisesti ja vuodenaikojen mukaan. Kesällä hän vesijuoksee ja talvella hiihtää. Mari myös hyötypyöräilee ja tykkää ryhmäliikuntatunneista.

– Mullistavaa on ollut ns. coretreeni, joka keskittyy keskivartalon lihaksiin. Siitä on ollut apua selälle. Teen treeniä säännöllisesti ja ellen tee, se tuntuu kyllä heti.

Kolmen vuosikymmenen aikana selän hoito on muuttunut paljon. Mari tuumii, että ennen ehdotettiin helpommin leikkausta, nykyisin kehotetaan liikkumaan.

Toki ikäkin tuo omat muutoksensa kehoon, mikä on ihan luonnollista.

– Oleellista on se, miten elät asian kanssa. Selkää pitää liikuttaa, se on tärkeää varsinkin tässä iässä. Esimerkiksi dynaaminen venyttely tekee hyvää.

Avoin asento ja hyvät kengät Freelancerina Marin työajat ovat epäsäännölliset. Näyttelijän ja laulajan työ on iltapainotteista, mutta ohjaustyössä kuvauksia voi olla mihin aikaan tahansa.

Aamuisin Mari venyttelee sängyssä kuin kissa ja notkistaa jäykkää selkää yön jäljiltä. Kun nikamat on voideltu, hän pitää selkänsä suorassa, jo mielenterveyden kannalta.

– Jos on rinta lysyssä, alkaa ahdistaa eikä henki kulje kunnolla. Avoin asento on tärkeää myös laulamisen ja äänen kulkemisen kannalta. Myös vatsatreeni auttaa siihen, ettet ole lysyssä.

Näyttelijän työssä ollaan paljon jaloilla, joten kengillä on iso merkitys, tosin roolihahmon kenkiin ei itse voi välttämättä vaikuttaa.

– Jos joudun olemaan kovin korkeissa koroissa, joita en yleensä käytä, se on vaikeaa. Erityisjutut näyttämöllä, kuten heitot tai akrobatiaa vaativat liikkeet täytyy suunnitella ja harjoitella turvallisesti.

Kroppa vanhenee ja nikamat ovat erilaiset 20- ja 50-vuotiaalla.

Mari kertoo, että seisomista tulee paljon myös keikoilla. Koska jalkaterä muuttuu iän myötä, aiemmin hyvät kengät eivät enää sovikaan. Huomiota kannattaa kiinnittää kenkiin ja asentoon, jossa seisoo.

Istumista Marilla ei tule paljon, lähinnä kirjoitustyössä. Mari kirjoittaa välillä myös makuultaan tai lepotuolissa asentoa muuttaen. Istuessaan hän käyttää mieluiten satulatuolia.

– Se on hyvä selän kannalta. Kaikki eivät siitä tykkää, mutta mulle satulatuoli sopii. Mun työ ei ole sellaista, että olisin hirveän pitkiä aikoja paikallaan. Se olisi mulle hankalaakin.

Taidetta joka päivä Marin mielestä taiteen merkitys henkiselle hyvinvoinnille on valtava. Se antaa paljon, vaikka hän itsekin on taiteentekijä.

– Uskon, että jokainen meistä käyttää joka päivä taidetta: kuuntelee musiikkia, katsoo kuvia, lukee kirjoja tai katsoo elokuvia tai tv:tä. Ihmiset eivät vain ajattele sitä taiteen kuluttamisena.

Taide ja kulttuuri kuuluvat myös Marin jokaiseen päivään. Lukemisen, musiikin sekä elokuvien ja tv-sarjojen lisäksi Mari nauttii taidenäyttelyistä.

Ruokakulttuurin Mari mieluiten ulkoistaa eli käy ulkona syömässä. Yhdelle kokkaaminen ei innosta eikä ruuanlaitto

➠

Mari Rantasila, 57 • • •

• •

•

•

Näyttelijä, ohjaaja ja laulaja-lauluntekijä Valmistunut teatteritaiteen maisteriksi 1987.

Näytellyt noin 60 tv-sarjassa ja elokuvassa, mm. Jälkilämpö, Kotikatu, Pakanamaan kartta, Raid ja Henkesi edestä.

Ohjannut 7 elokuvaa, mm. Risto Räppääjä -elokuvat 2008, 2010 ja 2012.

Levyttänyt 8 albumia, joista Vain rakkaus -single sai kulta- ja platinalevyn ja Vain rakkaus -albumi kultalevyn vuonna 2000. Yhdeksäs albumi ilmestyy helmikuussa 2020.

Palkittu esim. Jussi-patsaalla parhaasta naissivuosasta Henkesi edestä -elokuvasta (2016) ja vuoden naissolistin Emma-palkinnolla (2000).

Selkävinkki: ”Harrasta liikuntaa säännöllisesti ja hoida krempat heti.”

Hyvä Selkä 1/2020

7

➠ muutenkaan ole hänen intohimonsa kohde.

Mari pyrkii syömään monipuolisesti. Lihan syönnistä hän on luopunut ilmastosyistä, ja hän täydentää ruokavaliotaan erilaisilla vitamiineilla.

Mari kertoo välillä heräilevänsä öisin, mutta univaikeuksia hänellä ei ole.

– Uni on tärkeää. Työni on iltapainotteista ja tykkään hitaista aamuista.

Ajat muuttuvat, onneksi Mari kuuluu siihen sukupolveen, joka on ollut raivaamassa tietä näyttelijäohjaajille ja varsinkin naissellaisille.

– Siirtyminen näyttelijästä ohjaajaksi ei ollut helppoa. Ei meitä silloin montaa ollut, varsinkaan naisia. Se oli aika ”tappelemista”, että pääsi ohjaamaan. Nykyisin ongelmia ei onneksi ole enää niin paljon.

Kymmenessä vuodessa tilanne on muuttunut ja meitä on jo nyt useampia.

Mutta kovin montaa näyttelijäohjaaja-musiikintekijää ei ole. Työroolit vaihtelevat sen mukaan mitä Marilla on kulloinkin työn alla.

Nuorempana Mari teki useita tv-sarjoja. Vuosina 2007–2012 hän ohjasi paljon. Viime vuosi kului pitkälti musiikin parissa uutta levyä tehdessä.

– Kaikki kolme osa-aluetta ovat minulle tärkeitä ja ne ovat hyvin erilaisia. Ohjaaminen on hyvin kokonaisvaltaista ja vie paljon aikaa silloin, kun elokuva on kuvausvaiheessa, toisaalta teatterissa näytellessä voi olla kiinni näytök-

”Liikunta on ihan parasta mielenterveyden hoitoa.” sissä ajallisesti pitempään. Näyttelijänä ja laulajana puolestaan pääsee ilmaisemaan enemmän tunteita, tuomaan esiin eri puolia itsestään.

Tänä päivänä monipuolisuus on vahvuus. Vielä 1980-luvulla näin ei ollut.

– Silloin sai osakseen arvostelua, kun teki asioita ”yli rajojen”. Hyvä, että nyt monen asian tekemistä arvostetaan, ja nykyisin sitä jo vaaditaan. Toisaalta ihmisillä on myös oikeus saada keskittyä johonkin, jos niin haluaa.

Oma haasteensa on Marin mukaan kaikkien ammattitaitojen ylläpitämisessä. Jos esimerkiksi on ollut taukoa laulamisesta, instrumenttia pitää huoltaa niin kuin selkää.

Edessä jännä vuosi Vuosi 2020 on Marille siinä mielessä poikkeuksellinen ja jännä, että vuoden aikana on ohjelmassa kaikkea: laulamista, näyttelemistä ja ohjaamista.

Helmikuussa kantaesityksensä Suomessa saa Menopaussi-musikaali. Esitys menee Aleksanterin teatterissa Helsingissä ja Riihimäen teatterissa. Mari jakaa roolinsa puoliksi Arja Korisevan kanssa. Helmikuun lopulla julkaistaan Marin uusi levy, joten kevät täyttyy esityksistä ja keikoista. Ensi-iltaan on tulossa myös viime kesänä kuvattu Nimby-leffa, jossa Marilla on rooli. Kesällä suunnitelmissa on kuvata lyhytelokuva, jos rahoitus järjestyy. Syksyllä Mari ohjaa Kotkan kaupunginteatteriin Masennuskomedian, jonka hän on aiemmin tehnyt Kansallisteatteriin.

Aikataulutus on Marille tärkeää ja hän haluaa valmistella asiat hyvin. Myös oppirahat liiasta tekemisestä on aikoinaan maksettu.

– Huolehdin siitä, että ehdin hoitaa työt hyvin sekä hoitaa myös itseäni ja selkääni. En kuormita itseäni liikaa, sillä se ei ole hyvä itselle eikä lopputulokselle.

Rakasta selkääsi -teema jatkuu – Tee pieniä tekoja selkäsi hyväksi Kerro, miten sinä rakastat selkääsi. Jaa oma tekosi tai vinkkisi selän hyvinvointiin somessa tunnuksella #rakastaselkääsi tai lähetä se meille sähköpostilla hyvaselka@selkaliitto.fi.

Lue lisää: selkakanava.fi/nain-rakastat-selkaasi Kuva: Pia Bilund

8

Hyvä Selkä 1/2020

Ajankohtaista

Avainlukuja 2019 SELKÄKANAVA.FI

994 629 kävijää

4 162 420 sivukatselua

Suosituimmat sisällöt: iskias, noidannuoli, SI-nivelen toimintahäiriö

SOSIAALINEN MEDIA Facebook Selkäkanava

30 644

Facebook Selkäliitto

2 460 Twitter 1 632 Instagram 3 472

Videoita nuorille SELKÄLIITON BACK TO MOVE! -hankkeessa on tehty lyhyitä videoita, joilla kannustetaan erityisesti nuoria kiinnittämään huomiota liikkeeseen ja asennon vaihteluun päivän aikana.

Toisen asteen opiskelijat istuvat pitkiä aikoja päivittäin. Yli viidennes nuorista kertoo kokeneensa toimintakykyä haittaavia selän ja niskan alueen kipuja. Nuorena koettuun selkä- ja niskakipuun on hyvä puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Pienetkin liikkeet, tauot ja asentojen vaihtelut lisäävät kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tuovat vireyttä opiskelu- tai työpäivän lomaan.

Lue lisää ja katso Back to move! -videot: selkakanava.fi/ Back to move! -hankkeen tarkoituksena on lisätä toisen asteen opiskelijoiden ja opetbacktomove Seuraa Back to mo- tajien tietoa selän hyvinvoinnista ja sen merkityksestä niin opiskelu- kuin tulevaivea Instagramissa suuden työhyvinvoinnin kannalta. Hanke on @back.to.move osa Liikkuva opiskelu -ohjelmaa.

Vuoden 2020 tärkeitä päivämääriä • Selkäliiton järjestöpäivä ja kevätkokous 4.4.2020, Helsinki • Selkäviikko 12.–18.10.2020 • Maailman selkäpäivä 16.10.2020 • Selkäliiton järjestöpäivät ja syyskokous 14.–15.11.2020, Vaasa

YOUTUBE

41 videota 2 300 tilaajaa 335 651 katselukertaa Suositun Selkäkanava-sivustomme kävijämäärä kasvoi vuoden 2019 aikana 27,4 prosenttia. Kävijöitä sivustolla oli viime vuonna 994 629 eli jo melkein miljoona! Sosiaalisen median kanavissa suhteellisesti eniten kasvoi Youtube-tilaajien määrä (38,3 %), Selkäliiton Facebook-tilin seuraajamäärä (19,5 %) ja Instagramin seuraajamäärä (14,2 %).

Hyödynnä jäsenetu Kirjauutuus: Ammattilaisen kipukirja Mitä on kipu? Mistä se johtuu ja miten sitä hoidetaan?

Ammattilaisen kipukirja perustuu biopsykososiaaliseen lähtökohtaan tarkoittaen, että kipuun liittyy paljon muitakin tekijöitä kuin vain lääketieteellisiä syitä.

Kirjan kirjoittajina on terapia-alan huippuasiantuntijoita.

Tilaa kipukirja nyt ennakkoon jäsenetuhintaan 75 € (norm. 89 €) Tee tilaus osoitteessa vkkustannus.fi/tilaa tunnuksella “SELKÄ” (lisää tilauslomakkeen kohtaan ”Muuta huomioitavaa, viesti tilauksen käsittelijälle”).

Hyvä Selkä 1/2020

9

Asiantuntija-artikkeli

Hypermobiili EDS ja moniulotteiset terveyshaasteet Ehlers–Danlosoireyhtymä (EDS) on ryhmä periytyviä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia, joille on ominaista puutteellisen sidekudoksen rakenne.

Yleisin EDS-tyypeistä on hypermobiili eli yliliikkuva muoto.

HYPERMOBIILI EDS (hEDS) on laajaalainen ja monisysteeminen häiriö, jota kuvastavat laajat oireet ja jolle on ominaista krooninen tai toistuva kipu, nivelten löysyys ja sijoiltaan meno, lihaskrampit, väsymys, päänsärky ja ihomuutokset. hEDS:n esiintyvyydeksi väestössä arvioidaan 1/10 000–15 000, 84 % on naisia ja 16 % miehiä. Suomessa diagnosoituja hEDS:ää sairastavia arvioidaan olevan noin tuhat. Muista 12:sta EDS-alatyypeistä on geneettinen tausta tiedossa, sen sijaan hEDS:n geneettinen perusta on edelleen epäselvä, vaikka sitä on suomalaisen geneetikon ja geenitutkijan mukaan yritetty selvittää 1990-luvun alusta asti.

Aikaisemmin hEDS:stä käytettiin nimikettä EDS-III. Sen diagnostisia kriteereitä on tarkennettu viime vuosina, ja sitä on sittemmin määritelty hypermobiliteettispektriin kuuluvaksi häiriöksi.

Viimeaikaisten diagnostisten kriteereiden muutokset ja ehdotus hEDS:n määrittelemiseksi toiminnalliseksi häiriöksi on joidenkin potilaiden osalta koettu väheksyvän sairauden asemaa ja vähättelevän potilaiden terveyshaasteita.

10

Hyvä Selkä 1/2020

Selkä- ja niskakipu yleisiä hEDS-potilailla Kipuoireet ovat yleisiä ja haittaavia hEDS:ssä. Nivelkipu on ilmoitettu yleisimmäksi ja tavallisimmaksi kipuoireeksi. Omissa tutkimuksissamme hEDS-potilailla on ollut numeerisella NRS-skaalalla 0-10/10 (0 kuvastaa kivuttomuutta, 10 pahinta mahdollista kipua) keskimäärin eniten selkäkipua (NRS: 6/10) ja niskakipua (NRS: 5,7/10). Kivuista voi aiheutua keskivaikeaa tai vaikeaa tason heikkenemistä päivittäisissä toiminnoissa. hEDS:n yhteydessä kipua selittäviä syitä ja mekanismeja tunnetaan edelleen huonosti, eikä yksittäistä kipua selittävää mallia ole vielä tunnistettu. Kipujen ilmaantumiseen ja kroonistumiseen on useita taustatekijöitä niin nivelten, lihas- ja sidekudoksen rakenteellisista muutoksista kuin hermokivusta ja jopa keskushermoston yleiseen herkistymiseen kipujen suhteen. Omissa tutkimuksissamme kivun voimakkuus kytkeytyi vahvasti kipuhaittaan, kipuahdistukseen, liikkumisen pelkoon, masennukseen sekä ahdistukseen.

Kipu ja väsymys kulkevat rinnakkain Tutkimusten mukaan yli kolme neljäsosaa hEDS-potilaista kärsii vakava-asteisesta väsymyksestä, joka koetaan kipujen jälkeen toiseksi invalidisoivimmaksi oireeksi. Joskus koettu väsymys täyttää kroonisen väsymysoireyhtymän diagnostiset kriteeritkin. Vahvimmin väsyneillä potilailla on myös eniten psyykkistä oireilua. Lisäksi kipuoireet liittyvät erityisesti ahdistukseen ja masennukseen. Väsymyksen ja liikkumisen välttämisen välillä oleva yhteys viittaa kivun

ja väsymyksen suoraan yhteyteen, joka on tavallista pitkäaikaisissa selkäkiputiloissakin. On laajalti tutkimustietoa, joka osoittaa niin liikkumisen pelon/välttelyn että väsymyksen yhteyksiä kroonistuneisiin alaselkäkipuihin.

Alaselkäkipupotilailla väsymysoireistoa on tutkimuksissa pystytty ennustamaan neljällä tekijällä: hermokipukomponentti kipuoireistossa, naissukupuoli, masennus ja muu psyykkinen ahdinko.

Sen sijaan hEDS-potilaista on vähemmän luotettavaa tutkimustietoa näiden yhteyksistä, vaikka omissakin tutkimustuloksissamme erityisesti psyykkisen ahdingon ja kipujen välillä on vahvaa yhteyttä. Tulehdustekijöiden osuutta moniulotteiseen oireiluun tutkitaan, koska niiden tiedetään olevan yhteydessä monen terveystekijään, niin pitkittyneisiin kiputiloihin, väsymykseen kuin masennustiloihinkin.

Terveyteen liittyvä elämänlaatu hEDSpotilailla matalampaa kuin perusterveillä Sekä fyysinen että henkinen terveyteen liittyvä elämänlaatu on tutkimuksissa todettu merkittävästi matalammaksi hEDS-potilailla kuin perusterveillä henkilöillä. Tätä tukevat edelleen omatkin tutkimustuloksemme. Vertailevassa tutkimuksessamme havaittiin elämänlaadun olevan hEDS-potilailla matalampaa kaikilla kahdeksalla terveyteen liittyvillä elämänlaadun osa-alueilla.

Varsinkin fyysisistä tekijöistä (fyysinen toimintakyky, fyysisten oireiden aiheuttamat roolitoiminnan rajoitukset, elinvoimaisuus, fyysinen kipu) lasketulla alamuuttujalla erot olivat huikeat.

Asiantuntija-artikkeli

"Kipuoireet ovat yleisiä ja haittaavia hEDS:ssä."

Kuva: Getty Images

Jännittävä uusi löydös oli, että psyykkisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen elämänlaadun välillä oli löyhempi yhteys hEDS-potilailla kuin perusterveillä verrokeilla. Hoidettaessa ja kuntoutettaessa hEDS-potilaita huomaakin ajoittain, että vuorovaikutus ja keskustelukontakti toimivat yllättävän hyvin suhteessa fyysiseen ja psyykkiseen kuormitukseen. Tähän sisältyy riski potilaan voinnin virhearvioinnistakin, koska saattaa syntyä kokonaiskuva henkilön varsin hyvästä pärjäämisestä, jolloin todellinen arjen kuormitus ja ahdinko eivät hahmotu.

Luonteenrakennetta kartoitettu ensimmäistä kertaa Ortonin laajassa tutkimusprojektissa on ensimmäistä kertaa kartoitettu hEDS-potilaiden luonteenrakennetta persoonallisuustestillä. Luonteenrakennetta on psykologiassa perinteisesti määritelty vii-

dellä luonteenpiirteen jatkumolla, jotka ovat sosiaalisuus, ystävällisyys, tunnollisuus, psyykkinen tasapaino sekä avoimuus kokemuksille.

Verrattuna perusterveisiin hEDS-ryhmässä oli merkitsevästi matalampia pisteitä ystävällisyydessä ja psyykkisessä tasapainossa. Sen sijaan hEDs-potilaat saivat tunnollisuudessa korkeammat pisteet kuin perusterveet. Näiden uusien tulosten yhteyksiä sairauteen tai merkitystä kipuihin emme ole vielä arvioineet.

Aikaisemmasta tutkimuksesta tiedetään tunnollisuuden olevan yhteydessä sekä yleiseen pärjäämiseen elämässä että yhtä lailla kuormituksen ja uupumuksen riskiin työelämässä. Luonnetekijöitä tulkittaessa pitää tuloksia suhteuttaa muihinkin tekijöihin. Tiedetään, että pitkäaikainen psyykkinen ahdinko saattaa latistaa tai kärjistää luonteenpiirteitä. Yhtä lailla kivun ja väsymyksen kautta voi tulla tarvetta reagoida jyrkemmin, esimerkiksi vihamielisemmin, toisiin ihmisiin.

Ortonin EDS-seminaariin keväällä 2019 osallistui yli 50 terveydenhuollon ammattilaista, eniten lääkäreitä ja fysioterapeutteja, ja palautteissa painotettiin tiedon lisäämisen tärkeyttä hEDS-potilaita hoidettaessa. Seminaarissa tarjottiin kuulijoille laaja ja mahdollisimman kattava kliininen kuva hEDS-oireistosta sekä raportoitiin uusia, vielä tulkitsemattomiakin tutkimustuloksia.

Tage Orenius PsL, erikoispsykologi, kipututkija, Orton Oy

Hyvä Selkä 1/2020

11

Asiantuntija-artikkeli

Ikääntyvän uni edellyttäen, ettei henkilöllä ole uniapSairaudet Terveet iäkkäät ihmiset Säännöllistä nukahtamislääkkeinukkuvat usein vähemmän Iän mukana mahdollisuus sairastua jo- neaa. den käyttöä ikääntyneillä, kuten muilja heräilevät useammin honkin krooniseen sairauteen kasvaa. lakin, on hyvä seurata tarkasti.

Työikäisillä yleisin unettomuuden syy Valitettavasti tutkimukset osoittavat, kuin keski-ikäiset ihmiset. on stressi ja ahdistus.

Iäkkään ihmisen että iäkkäällä ihmisellä säännöllisestä Yölliset heräämiset ovat unettomuus liittyy useimmiten johon- unilääkkeen käytöstä on enemmän haittavallisia iäkkäillä, eikä kin sairauteen. Monet sairaudet, kuten toja kuin hyötyjä. Joka kuudes unilääniistä tule pääsääntöisesti astma ja muut keuhkosairaudet, sydän- kettä säännöllisesti käyttävä saa niistä sairaudet ja tukielinsairaudet, huonon- joitakin haittoja. Vastaavasti tarvitaan huolestua, mikäli iäkäs tavat unta.

13 unilääkkeitä käyttävää, jotta yksi henkilö herää aamulla heistä hyötyisi niiden käytöstä. virkeänä palauttavan Haittoja voivat olla esimerkiksi muisLääkkeet tihäiriöt, kaatumiset ja päiväaikainen yöunen jälkeen. Toisaalta, Monet sairauksiin käytettävistä lääk- uupumus. Unilääkkeiden haitat ovat uusimpien tutkimusten keistä häiritsevät unta. Tällaisia lääk- kuitenkin yksilöllisiä. Mikäli iäkäs henmukaan pitkäkestoinen keitä voivat olla metoklopramidi, jota kilö on käyttänyt hyvin pientä unilääkäytetään pahoinvoinnissa ja ruuansu- keannosta (esimerkiksi tematsepaami huonolaatuinen yöuni, latusvaivoissa, beetasalpaajat, astma- 5–10 mg, oksatsepaami 3.75–7.5 mg, yöunen tarpeen lisääntylääkkeet, antihistamiinit sekä serotonii- tsopikloni 3.75–5 mg tai tsolpideemi minen, palauttavan yöunen nin takaisinotonestäjät, joita käytetään 2.5–5 mg) vuosikausia, eikä lääkitykpuute, aamuväsymys ja mm. masennuksen hoidossa. sen tarve ole lisääntynyt, ei ole mitään Jos lääkitykselsyytä huolestua päiväaikainen väsymys lä on haittavaikuasiasta. voivat ennakoida muistisai- tuksia uneen, on Jos iäkäs ihmi”Ikääntyessään rauksien kehittymistä. asiasta syytä kesnen sen sijaan

I

kääntyessä ihminen muuttuu usein enemmän iltauniseksi ja aamuvirkuksi. Heräämiset yön aikana lisääntyvät ja niiden jälkeen on entistä vaikeampi nukahtaa. Erilaiset ulkoa kuuluvat äänet voivat helposti häiritä unta. Ikääntymiseen kuuluu myös päiväunien lisääntyminen. Nämä ovat siis normaaleja ikääntymiseen liittyviä ilmiöitä. Unihäiriöistä saattaa olla kyse, jos henkilöllä on nukahtamisvaikeuksia, vaikeus nukkua yön yli tai hän nukahtelee tahattomasti päivän aikana.

Tutkimusten mukaan yli 80 %:lla 65 vuotta täyttäneistä on unen aikana yli 5 hengityskatkosta tunnin yöunen aikana.

Mikäli AHI (apnea-hypopneaindeksi) on alle 15, ei asiasta tarvitse yleensä huolestua. Toisaalta yhteensä yli puolet 65 vuotta täyttäneistä kärsii unettomuudesta tai levottomat jalat -oireyhtymästä.

12

Hyvä Selkä 1/2020

ihminen muuttuu usein enemmän iltauniseksi ja aamuvirkuksi.”

kustella lääkärin kanssa. Pienelläkin annostuksen muutoksella tai lääkkeen oton ajankohdan siirtämisellä voidaan vähentää näitä haittoja.

Voi tuntua yllättävältä, että yksi yleisimpiä unettomuuden aiheuttajia on pitkään jatkunut lyhytvaikutteisten nukahtamislääkkeiden ja bentsodiatsepiinien käyttö.

Unilääkkeet Nukkumistottumuksiin on syytä kiinnittää huomiota, ja erilaisia rentoutumistekniikoita voi käyttää ennen nukkumaanmenoa.

Niin sanottuja Z-lääkkeitä (tsopikloni, tsolpideemi) tai tematsepaamia voidaan käyttää pieninä annoksina satunnaisesti

käyttää suositeltuja annoksia suurempia määriä unilääkkeitä, tulisi selvittää syy siihen, miksi henkilö käyttää unilääkettä. Useimmiten taustalla on joku muu sairaus (kuin vain unettomuushäiriö), joka tulisi tunnistaa ja hoitaa.

Alkoholi voi helpottaa unen saantia, jos sitä nautitaan kohtuudella eli korkeintaan 1–2 ravintola-annosta. Enemmän nautittuna alkoholi heikentää unen laatua. Se helpottaa unen tuloa, mutta toisaalta yölliset heräilyt lisääntyvät. Alkoholi vähentää voimakkaasti REM-unta ja syvää unta. Aamuyöllä voi REM-uni lisääntyä kimmovasteena (rebound-REM-uni), mikä ilmenee hikoiluna. Alkoholin nauttiminen iltaisin pahentaa myös uniapneaa. Alkoholi

Asiantuntija-artikkeli

”Kliinisesti merkittävä uniapnea vaivaa arviolta joka neljättä 60 vuotta täyttänyttä ja sen vakavuusaste vaihtelee yksilöllisesti.”

Kuva: Pexels

huonontaa unen palauttavaa vaikutusta. Alkoholissa on paljon kaloreita eli se lihottaa. Toisaalta myös huonolaatuinen yöuni lihottaa.

Masennus yleistyy ikääntyessä Nukahtamisvaikeudet, keskeytynyt yöuni ja liian aikainen herääminen voivat olla merkkejä masennuksesta. Läheisen ihmisen menetys voi olla syynä masentuneisuuteen ja unettomuuteen.

Erään amerikkalaisen tutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa leskeksi jääneistä kärsi vaikeasta unettomuudesta puolison kuoleman jälkeen. Vielä yhden vuoden kuluttua 50 % heistä nukkui huonosti.

Muita unta häiritseviä tekijöitä Joskus iäkkään uniongelmat voivat johtua selkeästä ja helposti poistettavissa olevasta syystä, kuten liiasta kahvin juomisesta, liian vähäisestä päiväaikaisesta

liikunnasta, raskaasta ilta-ateriasta tai liikunnasta liian myöhään illalla. Uniongelmia aiheuttavat myös laitostuminen, leikkauksesta toipuminen, liian kuuma huoneilma, melu ja hajut. Samoin jatkuva huoli tai stressi voivat laukaista ja ylläpitää unettomuutta.

Iäkkäiden yleisimpiä unihäiriöitä Uniapnea. Yli 80 %:lla iäkkäistä esiintyy jonkin verran uniapneoita (AHI yli 5), eikä niistä tule huolestua, mikäli henkilö herää virkeänä eikä hän kärsi päiväaikaisesta väsymyksestä eikä AHI ole kovin korkea.

Kliinisesti merkittävä uniapneaa vaivaa arviolta joka neljättä 60 vuotta täyttänyttä ja sen vakavuusaste vaihtelee yksilöllisesti.

Ensisijaisia oireita merkityksellisetä uniapneasta ovat huonolaatuinen yöuni, yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaustarve, päiväaikainen väsymys ja keskittymiskyvyn heikkeneminen. Korkea verenpaine ja aikuistyypin diabe-

tes ovat yleisiä uniapneaa sairastavilla.

Aikaistunut unijakso. Taipumus käydä iltaisin aikaisin nukkumaan ja herätä aikaisin aamulla lisääntyy iän mukana.

Osa ikääntyvistä ihmisistä tuntee tarvetta käydä nukkumaan jopa ennen kello 21. Tällöin he heräävät usein jo kello 04–05 aikaan aamuyöstä. Tätä ilmiötä kutsutaan aikaistuneeksi unijaksoksi.

Iltaunisuus rajoittaa sosiaalista elämää. Toisaalta on myös turhauttavaa herätä niin aikaisin aamuyöstä, koska suurin osa ympäristöstä on vielä täydessä unessa.

Mikäli henkilö kokee aikaistuneesta rytmistä selvää haittaa, voidaan siihen koettaa saada apua iltaliikunnalla ja illalla annettavalla kirkasvalohoidolla.

Päivällä on oltava mahdollisimman paljon hyvässä valaistuksessa.

Levottomat jalat -oireyhtymä ja periodinen raajaliikehäiriö. Levottomat jalat -oireista (RLS, restless legs syndrome) kärsii yli 10 % iäkkäistä ihmisistä. Ne ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä.

Myös yöllinen raajaliikehäiriö yleistyy

➠ Hyvä Selkä 1/2020

13

Asiantuntija-artikkeli

”Jos hoitolaitoksessa unilääkettä saa kello 19 illalla, on ymmärrettävää, että potilas saattaa heräillä sekavana 02–03 yöllä.”

➠ ikääntyessä. Se ilmenee raajojen nykäisyinä ja liikutteluna nukkuessa. Sukat eivät pysy jaloissa ja peitto putoaa helposti lattialle.

Kudosraudan puute (S-ferritiini alle 50 ug/l) altistaa RLS-oireille. Hoitona voidaan käyttää pieniä annoksia dopamiiniagonisteja, kuten pramipeksolia. Dopamiiniagonisteja tulee käyttää mahdollisimman pieninä annoksina, jotta oireet eivät pahene hoidon jatkuessa.

REM-unen käyttäytymishäiriö (RBD).

Normaalisti REM-unen aikana poikkijuovaislihakset ovat täysin rentoutuneet (REM-atonia). RBD:ssä (REM behavioral disorder) REM-unen aikainen lihasatonia puuttuu, jolloin unta näkevä ihminen toimii näkemänsä unen mukaisesti. Hän voi nyrkkeillä (nähdessään unta tappelusta), heiluttaa kättään (nähdessään unta esimerkiksi vasaralla hakkaamisesta), laulaa tai nauraa äänekkäästi.

Suurin osa potilaista on yli 50-vuotiaita miehiä. Aikuisilla RBD voi edeltää Parkinsonin taudin alkamista useilla vuosilla. Illalla otettavasta melatoniinista on joskus apua. Epäiltäessä RBD:tä tulisi konsultoida unihäiriöihin perehtynyttä neurologia.

Yöllinen vaeltelu Iäkkäällä henkilöllä voi esiintyä etenkin aamuöisin vaeltelua ja sekavuutta. Kyseessä voi olla niin sanottu auringonlaskun oireyhtymä. Yli 70 % vanhainkodeissa ja hoitolaitoksissa asuvista ihmisistä kärsii jostakin unihäiriöstä (unettomuus, aamuyön heräily, uniapnea, levottomat jalat, yöllinen raajaliikehäiriö).

Monissa laitoksissa käytetään vieläkin liikaa unilääkkeitä ja ne otetaan lisäksi usein liian aikaisin illalla. Jos iäkäs ihminen saa lyhytvaikutteista unilääkettä kello 19 aikaan illalla, on helposti ym14

Hyvä Selkä 1/2020

märrettävissä, että hän voi heräillä sekavana kello 02–03 aikana, kun unilääkkeen vaikutus alkaa loppua. Yöllisten kaatumisten ja unilääkkeiden käytöllä on todettu useissa tutkimuksissa yhteys.

Melatoniinin käyttö iäkkäillä Melatoniini (pimeähormoni) on elimistön oma hormoni. Melatoniinin erittymisen alkaminen illalla (hämärävalon aikainen melatoniinin nousu, DLMO, Dim Light Melatonin Onset) normaalisti kello 20–22 välillä antaa aivoille viestin, että yö on tulossa ja nukkumaanmenoaika alkaa lähestyä.

Melatoniinin erittyminen käpyrauhsesta vähenee iän mukana. Noin 55–60 vuoden iän jälkeen melatoniinin tuotanto on hyvin vähäistä. Tällöin pitkävaikutteinen, hitaasti imeytyvä melatoniini voi toimia eräänlaisena korvaushoitona.

Melatoniini ei aiheuta perinteisiin unilääkkeisiin yhdistettyjä sivuvaikutuksia, kuten muistihäiriöitä, tokkuraisuutta, riippuvuuden kehittymistä tai vieroitusoireita.

den mieleen painamista. Bentsodiatsepiinit voivat aiheuttaa myös sekavuutta, haparointia ja kävelyvaikeuksia. Niistä voi puolestaan seurata kaatumisia ja luunmurtumia.

Kaikki bentsodiatsepiinit vähentävät myös syvää unta, joten niillä on aivojen glymfaattista puhdistusjärjestelmää huonontava vaikutus. Tämän seurauksena ne voivat lisätä erilaisten kuona-aineiden kerääntymistä aivoihin ja edistää muistisairauksien kehittymistä.

Lääkkeiden yhteensopimattomuus Etenkin iäkkäillä ongelmana on usein monilääkitys, jolloin ne voivat vaikuttaa toisiinsa (yhteisvaikutukset). Yksittäisten lääkkeiden teho voi moninkertaistua tai vähentyä huomattavasti. Ongelmia voi syntyä sekä sopimattomasta lääkityksestä että useiden keskenään epäsopivien lääkkeiden yhteiskäytöstä. Sen tähden on tärkeää neuvotella lääkärin kanssa lääkityksestä ja on muistettava mainita myös käytetyt käsikauppalääkkeet.

Bentsodiatsepiinijohdannaiset tai niiden tavoin vaikuttavat lääkkeet Vaikean unettomuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa voidaan käyttää bentsodiatsepiineja tai niiden kaltaisia Z-lääkkeitä. Iäkkäillä unettomuuden lyhytaikaiseen lääkehoitoon sopivia unilääkkeitä ovat tematsepaami, oksatsepaami, tsolpideemi ja tsopikloni.

Bentsodiatsepiinien käyttöön iäkkäillä tulee suhtautua kuitenkin pääsääntöisesti varoen. Ne aiheuttavat iäkkäillä selvästi tavallista enemmän haittavaikutuksia. Ne heikentävät muistia ja asioi-

Markku Partinen LKT, prof.

Artikkeli on julkaistu alun perin Hyvä Uni -lehdessä 2/2019.

Monipuolisuutta ja vaihtelevuutta kuntosaliharjoitteluun

L

ihaskuntoharjoittelu on tutkimusten mukaan suositeltavaa toistuvien tai pitkittyneiden selkävaivojen aiheuttaman kivun ja toiminnanhaittojen vähentämiseksi. Kuntosalilla lihaskuntoa voi harjoittaa tehokkaasti.

Salin laitteilla voi harjoittaa samanaikaisesti muitakin ominaisuuksia, kuten koordinaatiota, tasapainoa ja nivelten liikkuvuutta. Koko kehon harjoittaminen vahvistaa sitä monipuolisesti, kiihdyttää aineenvaihduntaa ja jopa lisää lepoenergiankulutusta.

Harjoittelun turvallisuutta lisää oikea suoritustekniikka, lantion ja selän hyvä asento sekä keskivartalon lihasten tuki kaikissa liikkeissä. Selän asennon hallinta onnistuu hyvin muun muassa epäsymmetrisissä alkuasennoissa, kuten käyntiasennossa tai toispolviseisonnassa, ja asentojen vaihtelu aktivoi tasapuolisesti kehon isoja lihasryhmiä. Tällöin selkää tukevat lihakset supistuvat yhtaikaisesti ja rangan kuormitus pienenee.

Keskiaukeaman harjoitteet on suunniteltu näiden periaatteiden mukaisesti.

Liikkeet harjoittavat alaraajojen lihasvoimaa, yläraajojen liikkeiden yhteydessä selän hyvää asentoa sekä yläselän lihasvoimaa ja rintakehän liikkuvuutta. Nämä liikkeet sopivat myös alkuverryttelyksi, jos ne tehdään peräkkäin kevyellä vastuksella 10-20 toiston sarjana. Kevyet venyttelyt sopivat sekä alkuun että palautumiseen lopussa.

Harjoitusvastuksen voi valita yksilöllisesti sen mukaan, mitä ominaisuutta haluaa harjoittaa. Vastus on sopiva, jos kolmannen sarjan jälkeen tuntuma on hieman rasittava tai selvästi rasittava.

Uuden liikkumisen suosituksen mukaan aikuisten tulisi harjoittaa lihaskuntoa ja liikehallintaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Lisäksi yli 65-vuotiaiden suosituksessa painotetaan monipuolista lihasvoiman, notkeuden ja tasapainon harjoittamista, koska ne edistävät hyvää toiminta- ja liikkumiskykyä sekä ehkäisevät kaatumisia.

Kokeile keskiaukeaman kuntosaliharjoituksia! >>> Kun liikettä tehdään peräkkäisinä sarjoina, kannattaa jokaisen sarjan välillä pitää lyhyt palautumishetki.

Yhdellä harjoituskerralla voi keskittyä vain yhden tai useamman voimalajin harjoittamiseen. Oheisessa taulukossa on esitetty vaihtoehtoja eri voimalajien harjoitusmääriin. Toistomäärät ovat ohjeellisia ja alkuvaiheessa voi tehdä vähemmän toistoja tai sarjoja. Lihaskunnon kehittyessä niitä voi lisätä ennen kuin lisää vastuksen määrää. Liikkeet voi tehdä myös ”pyramidiharjoituksena" käyttämällä saman liikkeen sarjoissa eri voi-

malajeja. Esimerkiksi ensimmäisen sarjan voi tehdä lihaskestävyysharjoitteen vastuksella ja toistoilla, toisen sarjan voimakestävyysharjoitteena ja kolmannen sarjan perusvoimana. Tärkeintä on, että harjoitteissa vaihdellaan eri voiman lajeja vaikka muutaman viikon välein.

Hyvin toteutettu harjoittelu ei kipeytä lihaksia, ja se antaa myös vireyttä.

Teksti: Marjo Rinne, terveystieteiden tohtori, erikoistutkija

Veli-Matti Talonen, fysioterapeutti, sporttimestari

Vaihtoehtoja lihaskuntoharjoitteiden annosteluun voiman lajien mukaisesti Voiman laji Toistot Sarjat

Palautusaika Vastus Suoritustahti sarjojen välillä

Lihaskestävyys 15-30

1-3

0-30 sek

Kevyt

Rauhallinen

Voimakestävyys 10-15

2-3

30-60 sek

Hieman rasittava

Vaihteleva/nopea

1-3 min

Raskas

Reipas

Perusvoima

5-10

3

Hyvä Selkä 1/2020

15

4 5

6

Nosta kantapäät irti alustasta ja ojenna nilkat, jolloin paino siirtyy päkiöille. Polvikulma (90 astetta) pysyy koko ajan samana. Palaa lähtöasentoon. Voit tehdä liikkeen vaihtoehtoisesti polvet suorina. Harjoitus kohdistuu pohjelihaksiin ja nilkan liikkuvuuteen.

3. POHJELIHAKSET

Pidä lähtöasennossa nilkat koukussa, jolloin paino on kantapäillä.

Työnnä jalat suoriksi, vältä ojentamasta polvia kokonaan. Palaa takaisin lähtöasentoon. Pidä polvet ja jalkaterät samassa linjassa koko liikkeen ajan. Harjoitus tuntuu pakaroissa ja takareisissä.

2. TAKAREISI- JA PAKARALIHAKSET

1. ETUREIDEN LIHAKSET

Istu selkä tukevasti selkänojassa, jalat hartioiden levyisessä haara-asennossa. Työnnä jalkoja suoriksi, vältä polvien yliojennusta. Palaa lähtöasentoon. Pidä polvet ja jalkaterät samassa linjassa koko liikkeen ajan. Harjoitus tuntuu reisien etupuolella.

3

2

1

Tällä harjoitusohjelmalla pääset sujuvasti alkuun, vaikka kuntosaliharjoittelu ei olisikaan tuttua.

Aloita harjoittelu tekemällä jokaista liikettä 10–15 kertaa (= 1 sarja), toista sarjoja 2–3 kertaa ja käytä kevyehköä vastusta. Jos polvet tai lonkat eivät salli toispolviseisonta-asentoa, tee liikkeet käyntiasennossa. Jo muutama harjoituskerta vetreyttää lihaksia ja niveliä.

Säännöllinen viikoittainen harjoittelu auttaa myös jaksamaan paremmin.

Lihaksiin voimaa ja liikkuvuutta niveliin

Lähtöasennossa käsivarsi suorana alaviistossa. Pidä lantio suoraan eteenpäin koko harjoituksen ajan.

Vedä kyynärpää koukkuun lähellä vartaloa, kierrä samalla hartiaa taakse. Palaa rauhallisesti lähtöasentoon. Toista toiselle puolelle. Harjoitus kohdistuu lavan- ja hartianseudun lihaksille.

Lisää jumppaohjeita selkäkanava.fi

Lähtöasennossa käsivarret suorina ylhäällä, leveä myötäote tangosta. Aloita liike kallistamalla vartaloa suorana taaksepäin. Vedä tanko kohti rintakehän yläosaa. Pidä leuka lähellä kaulakuoppaa ja säilytä lanneselän normaali notko. Palaa rauhallisesti lähtöasentoon. Harjoitus kohdistuu lavan seudun lihaksille sekä selkä- ja vatsalihaksille.

8. SOUTULIIKE YLÄTALJALLA

8

7. KULMASOUTU SEISTEN

7

Käyntiasento hieman etunojassa, paino etummaisella jalalla. Lähtöasennossa kyynärpää koukussa vartalon sivulla. Pidä lantio suoraan eteenpäin koko harjoituksen ajan. Työnnä käsivarsi suoraksi eteen hartiatasossa ja kierrä samalla hartiaa eteen. Palaa rauhallisesti lähtöasentoon. Toista toiselle puolelle. Harjoitus kohdistuu käsivarren ojentajiin, hartianseutuun ja vatsalihaksiin.

Lähtöasennossa käsivarret ylhäällä kyynärpäät koukussa, myötäote tangosta. Ojenna kädet suoriksi alas etuviistoon. Palaa rauhallisesti jarruttaen ylös lähtöasentoon. Pidä alaselkä suorana koko liikkeen ajan. Harjoitus kohdistuu kyynärnivelen ojentajiin sekä vatsalihaksiin.

4. KYYNÄRNIVELEN OJENTAJAT JA VATSALIHAKSET 5. TYÖNTÖLIIKE

Lähtöasennossa oikea jalka edempänä ja vasen hartia kiertynyt kohti oikeaa polvea. Yläselässä pieni pyöristys. Ojenna ylävartalo suoraksi vastusta vasten.

Liikkeen lopussa voit tehostaa rintakehän kiertoa viemällä vasenta hartiaa ja käsivartta taakse. Toista toiselle puolelle. Harjoitus kohdistuu yläselän ojentajalihaksille sekä lisää rintarangan liikkuvuutta.

9. YLÄSELÄN OJENNUS

9

Lähtöasennossa käsivarret suorina alhaalla, vastaote tangosta. Vedä kyynärpäät koukkuun lähelle rintakehää. Palaa rauhallisesti jarruttaen alas lähtöasentoon.

Pidä kyynärpäät lähellä kylkiä ja alaselkä suorana koko liikkeen ajan. Harjoitus kohdistuu hauislihaksiin sekä vatsalihaksiin.

6. HAUISKÄÄNTÖ JA VATSALIHAKSET

Tutkimustietoa

Tutkimus kannustaa työterveyshuoltoa aktiivisuuteen alaselkäoireiden hallinnassa KUNTOUTUSINTERVENTIOT ja itseohjauksen tehostaminen vähensivät oireita, sairauspoissaoloja ja terveydenhuollon kustannuksia.

Alaselkäkipua on lähes kaikilla jossain elämän vaiheessa. Oireet heikentävät toimintakykyä ja elämänlaatua. Noin kolmasosalla työväestöstä alaselkäkipu toistuu tai pitkittyy, ja oireet kroonistuvat joka kymmenennellä. Sairauden hoito sekä alentunut työ- ja toimintakyky aiheuttavat suuria kustannuksia yhteiskunnalle, yhteisöille, työnantajille ja yksilöille.

Alaselkäoireiden varhainen havainnointi työterveyshuollossa on sattumanvaraista ja hoitokäytännöt vaihtelevia.

LL Jarmo Rantosen väitöstutkimus osoittaa, että varhain käynnistetty alaselkäoireiden arviointi, itsehoito-ohjaus ja kuntoutus lieventävät oireita samalla, kun toimintakyky paranee ja terveydenhuollon kustannukset vähenevät.

Rantosen väitöskirja muodostuu neljästä työterveyshuollossa tehdystä interventiotutkimuksesta, joiden potilasaineisto kerättiin suuresta teollisuuslaiKuva: Dollarphotoclub

Aikuisten hermoperäiseen kipuun vaikuttava lääke ei auta lapsia leikkauksen jälkeisessä kovassa kivussa LÄÄKKEIDEN VAIKUTUKSET lapsilla ovat erilaisia kuin aikuisilla. LL Linda Helenius osoitti väitöstutkimuksessaan, ettei aikuisten hermoperäisen kivun hoidossa käytettävä pregabaliini auta lapsia leikkauksen jälkeisessä kivunhoidossa.

Tulokset osoittavat, että lasten lääketutkimuksia tarvitaan lisää.

Selän luudutusleikkaus skolioosin vuoksi on yksi tavallisimmista suurta kirurgiaa vaativista toimenpiteistä lapsilla ja nuorilla. Merkittävä kirurginen avaus ja laaja kudosvaurio tekevät leikkauksen jälkeisestä kivunhoidosta haastavan. Tämän takia useista eri lääkkeistä koostuva multimodaalinen kivunhoito on usein tarpeellista. Multimodaalisen kivunhoidon tavoitteena on vähentää vahvojen kipulääkkeiden tarvetta ja sitä kautta torjua opioidien aiheuttamia sivuvaikutuksia.

Pregabaliini on lääke, joka kehitettiin alun perin epilepsian hoitoon. Sillä on 18

Hyvä Selkä 1/2020

myöhemmin todettu myös kipua lievittäviä ja hermoja suojaavia ominaisuuksia, ja lääkkeen käyttö etukäteen ennen leikkausta annettuna on levinnyt laajalle ennaltaehkäisevässä kivunhoidossa.

Aikuispotilailla ennen selkäleikkausta annettu pregabaliini vähentää kipua ja sitä kautta vahvojen kipulääkkeiden, kuten opioidien, tarvetta leikkauksen jälkeen. Tästä syystä pregabaliini on ollut käytössä myös lasten skolioosileikkausten yhteydessä tarkoituksena vähentää vahvojen kipulääkkeiden tarvetta, vaikka lapsilla ja nuorilla on tehty hyvin vähän tutkimuksia tämän kipulääkeryhmän vaikutuksista.

Väitöskirjatutkimuksessaan Helenius mittasi pregabaliinin vaikutusta kivun voimakkuuteen ja opioidilääkityksen tarpeeseen lapsilla ja nuorilla selän luudutusleikkauksen jälkeen. Tavoitteena oli selvittää myös pregabaliinin vaikutusta leikkauksenaikaisen neuromo-

nitoroinnin luotettavuuteen. Tutkimukseen osallistui 63 10–21-vuotiasta lasta ja nuorta, joille tehtiin selän luudutusleikkaus skolioosin tai muun selkärangan virheasennon vuoksi.

Satunnaistettu, kaksoissokkoutettu tutkimus osoitti, että pregabaliini on turvallinen eikä vaikuta esimerkiksi selkäytimen leikkauksenaikaiseen monitorointiin. Pregabaliini ei kuitenkaan vähentänyt opioidikulutusta eikä kipua selkäleikkauksen jälkeen lapsilla ja nuorilla, toisin kuin aikuistutkimukset aikaisemmin ovat esittäneet.

Helenius arvioi väitöskirjassaan myös selkäkivun esiintyvyyttä selkäleikkaukseen tulevilla lapsilla ja nuorilla sekä tutki pitkäkestoisen selkäkivun esiintyvyyttä leikkauksen jälkeen. Tutkimukseen osallistui 55 nuoruusiän idiopaattisen skolioosin vuoksi leikattua lasta ja nuorta, joita seurattiin vähintään viisi vuotta leikkauksen jälkeen.

Tutkimustietoa toksesta. Satunnaistettujen ja kontrolloitujen vertailututkimusten avulla selvitettiin, kuinka työikäisten alaselkäkipua voidaan havainnoida jo varhaisessa vaiheessa ja luokitella oireita systemaattisesti sekä estää niiden paheneminen aikaisilla kuntoutustoimenpiteillä tai itsehoitoa tehostamalla.

Varhaisilla toimenpiteillä kyettiin vähentämään selkäoireiden pahenemista ja sairauspoissaoloja. Myös terveydenhuollon kustannukset pienenivät.

Tutkimustulokset ovat ainutlaatuisia ja ne osoittavat, että alaselkäoireiden uusiutumista ja kroonistumista voidaan ehkäistä aiempaa varhaisemmin. Tulokset kannustavatkin työterveyshuoltoa aktiivisuuteen alaselkäoireiden hoidossa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työterveyshuollon lisäksi myös muualla perusterveydenhuollossa.

Jarmo Rantosen väitöskirja Secondary prevention of low back pain in occupational health services – Long term effectiveness and cost-effectiveness of early interventions tarkastettiin joulukuussa 2019 Helsingin yliopistossa. Alkuperäinen julkaisu: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-51-5659-4.

Kuva: Dollarphotoclub

Kolmannes lapsista, joilla nuoruusiän idiopaattinen skolioosi oli edennyt leikkaushoitoalueelle, esiintyi vähintään kohtalaista selkäkipua. Skolioosin nykyaikainen leikkaushoito vähensi merkittävällä tavalla kivun voimakkuutta ja esiintyvyyttä. Myös potilaan kokema elämänlaatu parantui leikkauksessa merkittävästi. Leikkauksen jälkeen selkäkivun esiintyvyys ja intensiteetti olivat samalla tasolla kuin terveillä verrokeilla.

Linda Heleniuksen väitöskirja Pain management in paediatric spinal surgery tarkastettiin Turun yliopistossa joulukuussa 2019. Alkuperäinen julkaisu: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-29-7869-4.

Vähän liikkuvat nuoret liikkeelle pelin avulla TUOREEN VÄITÖSTUTKIMUKSEN mukaan nuorten kanssa yhdessä suunniteltu pelinkaltainen hyvinvointipalvelu aktivoi liikkeelle erityisesti niitä nuoria miehiä, jotka liikkuvat vähän ja kokevat hyvinvointinsa huonoksi. Nuorten miesten liikkumiseen ja paikallaanoloon liittyy monia yksilöllisiä sekä perheeseen ja ympäristöön liittyviä tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon ohjauksessa.

Oulun yliopistossa ja ODL Liikuntaklinikalla toteutetussa liikuntatieteen maisteri Riitta Pykyn väitöstutkimuksessa oli mukana yli 2 500 Oulun alueella kutsuntoihin osallistunutta nuorta miestä. Miehet vastasivat laajaan elintapa- ja hyvinvointikyselyyn sekä kävivät kuntotesteissä ja lääkärintarkastuksessa.

Lähes 500 miestä osallistui tutkimukseen, jossa puolet tutkittavista käytti älypuhelimellaan pelinkaltaista hyvinvointipalvelua puolen vuoden ajan. Palvelu seurasi tutkittavien liikkumista ja paikallaanoloa aktiivisuusmittarilla, antoi liikkumisesta palautetta ja tarjosi yksilöllistä terveystietoa.

Puolet tutkittavista sai ainoastaan aktiivisuusmittarin ilman palvelua, eikä heille annettu palautetta liikkumisesta.

Tutkimuksessa tunnistettiin runsaasti istuvien miesten vastauksista viisi erilaista ryhmää: paljon istuvat liikkujat, elämäänsä tyytymättömät, syömishäiriöoireiset, huonokuntoiset mutta ulkonäkösyistä liikkumaan innostuvat sekä internet-pelaajat. Äidin runsas liikkuminen oli yhteydessä kaupunkimaisessa ympäristössä asuvien nuorten miesten liikkumiseen ja isän liikkuminen oli tärkeää maaseutumaisessa ympäristössä asuvien nuorten aktiivisuudelle.

Interventio lisäsi jonkin verran poikien kohtuukuormitteisen tai raskaan fyysisen aktiivisuuden määrää. Elämäntyytyväisyys koheni sekä interventio- että kontrolliryhmässä.

Nuoria oli haastavaa saada sitoutumaan puolen vuoden tutkimukseen, mutta he pitivät monia pelillisen palvelun ominaisuuksia kiinnostavina. Tutkimustulokset kannustavatkin kokeilemaan pelillisiä ja yksilöllisesti räätälöityjä keinoja erityisesti vähän liikkuvien nuorten aktivoinnissa.

Aiempien tutkimusten mukaan 80 % nuorista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi ja suuri osa päivästä voi kulua istuen. Riittämätön fyysinen aktiivisuus on haitallista sekä fyysiselle että psyykkiselle terveydelle ja on yhteydessä syrjäytymiseen.

Riitta Pykyn väitöskirja Nuorten miesten fyysinen aktiivisuus ja paikallaanolo. Taustatekijät ja räätälöidyn, pelillistetyn ja mobiilin intervention vaikuttavuus (Physical activity and sedentary behaviour in young men. The determinants and effectiveness of a tailored, mobile, gamified intervention) tarkastettiin Oulun yliopistossa joulukuussa 2019. Alkuperäinen julkaisu: http://urn.fi/ urn:isbn:9789526224565.

Hyvä Selkä 1/2020

19

Asiantuntija-artikkeli

Aiheuttaako älylaitteiden käyttö niskakipuja? Älylaitteiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina räjähdysmäisesti.

Samoin on kasvanut huoli nuorten niskojen kuormituksesta. Onko älylaitteiden runsaalla käytöllä ja niskakivuilla yhteys vai onko someniska pelkkä myytti?

LÄHES JOKAISELTA suomalaiselta löytyy jo älypuhelin ja noin puolet omistaa myös tablettitietokoneen. Älypuhelinten ja tablettien käyttö on lisääntynyt myös pienillä lapsilla. Nykyään jopa 96 prosentilla kahdeksanvuotiaista suomalaislapsista on käytössään älypuhelin.

Tutkijoiden mukaan vietämme päivittäin noin 2–4 tuntia älylaitteiden ääressä. Älylaitteiden lisääntynyt käyttö ja niiden käyttöön liittyvät asentotottumukset ovat herättäneet huolta pitkäaikai-

Kuva: iStock

ta niska- ja selkäkipuihin on kuitenkin riittämätöntä ja näyttö perustuu pääasiassa poikkileikkaus- ja tapaus-verrokkitutkimuksiin. Varsinaisiin pitkittäisasetelmiin perustuvia seurantatutkimuksia on tehty vasta vähän.

”Älylaitteiden käytön ei ole todettu olevan yhteydessä niskakipujen ilmenemiseen ennestään oireettomilla henkilöillä.” sen käytön mahdollisista vaikutuksista etenkin kasvuikäisten lasten ja nuorten niska- ja selkäterveyteen. Älylaitteiden käyttöön liittyvän pään, niskan ja ylävartalon etukumaran asennon on arveltu selittävän lasten ja nuorten lisääntyneitä niskakipuja.

Mitä sanoo tutkimusnäyttö?

Tutkimusnäyttö älylaitteiden käytön tai niiden käyttötottumusten vaikutuksis20

Hyvä Selkä 1/2020

Ruotsalaisten (Gustafsson ym. 2017) tekemässä viiden vuoden seurantatutkimuksessa tarkasteltiin tekstiviestien kirjoittamisen yhteyttä niska- ja yläraajakipuihin nuorilla aikuisilla. Älylaitteiden käytön ei todettu olevan yhteydessä niskakipujen ilmenemiseen ennestään oireettomilla henkilöillä. Tutkimuksessa löydettiin yhteys ainoastaan älylaitteiden käytön ja jo olemassa olevien niskakipujen välillä. Toisin sanoen ne, jotka kärsivät niskakivuista jo ennen tutki-

musinterventiota, kärsivät niskakivuista myös sen jälkeen.

Tekstiviestien kirjoittamisen (11 viestiä/päivä) todettiin sen sijaan olevan yhteydessä käsien ja sormien puutumisoireisiin alkutilanteessa täysin oireettomilla henkilöillä. Tämä yhteys näkyi vuoden seurantajakson jälkeen, mutta yhteyttä ei havaittu enää viiden vuoden seurannassa. Älylaitteiden käyttöön liittyvät mahdolliset niska-hartiaseudun ja yläraajojen kivut näyttäisivätkin olevan lyhytkestoisia ja ohimeneviä, eikä niillä ole osoitettu olevan yhteyttä pidempiaikaisiin niska-, hartia- tai yläraajojen kiputiloihin. Lisäksi, vaikka pään etukumara asento lisää kaularangan ja sitä ympäröivien kudosten rasitusta, se ei ylitä terveen kaularangan rakenteiden ja niitä ympäröivien kudosten sietokykyä.

Älylaitteet syövät aikaa liikkumiselta Huolestuttavampaa niskan sekä muun tuki- ja liikuntaelinterveyden kannalta vaikuttaisikin oleva se, kuinka paljon älylaitteiden parissa vietetty aika vä-

Asiantuntija-artikkeli

”Älylaitteiden käyttö ilta-aikaan vaikeuttaa nukahtamista.” hentää muuta aktiivisuutta, kuten liikkumiseen käytettyä aikaa. Älylaitteiden liiallinen käyttö saattaa johtaa myös inhimillisen vuorovaikutuksen vähenemiseen, mikä voi heikentää lasten ja nuorten sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia. Kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus on tärkeää etenkin lapsille ja nuorille sosiaalisten ja tunnetaitojen sekä kielen ja itsesäätelytoimintojen kehityksen kannalta. Älylaitteiden käyttö ilta-aikaan vaikeuttaa myös nukahtamista. Sinivalolle altistuminen vähentää pimeähormoni melatoniinin määrää ja lykkää nukahtamista. Etenkin lasten ja nuorten uni häiriintyy älylaitteen tuijottelusta, sillä alaikäisten kehittymässä olevat silmät ja aivot ovat aikuisia herkempiä näyttövalon vaikutukselle. Kun nukahtaminen

lykkääntyy, vähentää se myös unen pituutta. Liian vähäisen tai huonolaatuisen unen onkin todettu olevan yhteydessä lasten ja nuorten niskakipuihin ja ennustavan niiden pitkittymistä.

Tutkimusnäytön mukaan lasten ja nuorten niskakivut eivät siis johdu niinkään fyysistä kuormitustekijöistä, kuten liiallisesta älylaitteiden käytöstä tai huonosta ryhdistä. Sen sijaan on vahvaa näyttöä siitä, että riittämätön tai huonolaatuinen uni, psykososiaaliset stressitekijät, mielialaoireet (esim. masennus, ahdistus), muut kiputilat ja perimä ovat yhteydessä lasten ja nuorten niskakivun ilmaantumiseen ja ennustavat myös kivun kroonistumista.

Lasten ja nuorten niskakipujen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa tulisikin kiinnittää huomiota kokonaisvaltaisemmin

lapsen tai nuoren tilanteeseen, eikä keskittyä vain fyysisiin kuormitustekijöihin.

Maria Sihvola TtM, ft, selkäneuvonnan koordinaattori, Selkäliitto

Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Kuva: Shutterstock

SOMENISKA

– totta vai tarua?

•

Someniska on käsitteenä enemmänkin myytti kuin tutkimustietoon perustuva fakta. Älylaitteiden käyttöön liittyvän pään, niskan ja ylävartalon etukumaran asennon on arveltu selittävän niskakipuja, mutta tutkimusnäyttö ei kuitenkaan tue tätä olettamusta.

•

Tutkimusten mukaan älylaitteiden käyttöön liittyvät mahdolliset niska-hartiaseudun ja yläraajojen kivut näyttävät olevan lyhytkestoisia ja ohimeneviä, eikä niillä ole osoitettu olevan yhteyttä pidempiaikaisiin niska-, hartia- tai yläraajojen kiputiloihin.

•

Huolestuttavampaa niskan sekä muun tuki- ja liikuntaelinterveyden kannalta vaikuttaisikin olevan se, kuinka paljon älylaitteiden parissa vietetty aika vähentää muuta aktiivisuutta, kuten liikkumiseen käytettyä aikaa.

•

Tutkimusnäytön mukaan lasten ja nuorten niskakivut eivät johdu niinkään fyysistä kuormitustekijöistä, kuten liiallisesta älylaitteiden käytöstä tai huonosta ryhdistä. Sen sijaan on vahvaa näyttöä siitä, että riittämätön tai huonolaatuinen uni, psykososiaaliset stressitekijät, mielialaoireet (esim. masennus, ahdistus), muut kiputilat ja perimä ovat yhteydessä lasten ja nuorten niskakivun ilmaantumiseen ja ennustavat myös kivun kroonistumista.

•

Lasten ja nuorten niskakipujen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa tulisikin kiinnittää huomiota kokonaisvaltaisemmin lapsen tai nuoren tilanteeseen, eikä keskittyä vain fyysisiin kuormitustekijöihin.

Hyvä Selkä 1/2020

21

LUKUNURKKA

Taltuta lievä tulehdus – Eroon piilevästä vaivasta ravinnolla ja elämäntavoilla LIEVÄSTÄ TULEHDUKSESTA puhutaan ja kirjoitetaan nykyisin paljon. Ruokailutottumuksemme ovat muuttuneet ja lievä tulehdus on yleisempää – etenkin ylipainoisilla ja ikääntyneillä. Lievä eli matala-asteinen tulehdus on usean vakavan sairauden yksi riskitekijää, ja sitä käsitelläänkin laillistetun ravitsemusterapeutin Reijo Laatikaisen kirjassa Taltuta lievä tulehdus. Kirja perustuu tieteellisistä tutkimuksista saatuun näyttöön.

Tulehdus on vaiva, joka vaikuttaa terveyteemme haitallisesti, mutta toisinaan lievästä tulehduksesta pyritään tekemään sairauksien ainoa ja tärkein syy eli sen merkitystä liioitellaankin. On muistettava, että kaikki pitkäaikaiset vakavat sairaudet ovat synnyltään monitekijäisiä.

Tulehdusta kehossa edistävät esimerkiksi vääränlainen ravinto, vähäinen liikunta, stressi, riittämätön uni ja liha-

vuus. Yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa se on osaltaan aiheuttamassa esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja, tyypin 2 diabetesta sekä muita pitkäaikaisia sairauksia.

Laatikainen kertoo teoksessa havainnollisesti ravinnon vaikutuksesta lievään tulehdukseen. Arkisilla ruokavalinnoilla ja elämäntavoilla on tärkeä merkitys lievän tulehduksen hillitsemisessä ja ehkäisyssä. Ohje on yksinkertainen: syömällä terveellisesti pienennämme samalla kroonisten sairauksien riskiä.

Kirjan ravintoa koskevassa osuudessa käsitellään erilaisia ylilyöntejä, myyttejä sekä muuttunutta uutta tietoa. Kirjan lopussa on yhteenveto eli lista kirjan 20 tärkeimmästä asiasta. Neuvot ovat konkreettisia ja ymmärrettäviä. Laatikainen toteaakin, että teki listan siksi, että pienet yksityiskohdat ei nouse liian painok-

kaaksi – vaan ruokavalion ja elintapojen kokonaiskuva vuosien saatossa ratkaisee.

Toivottavasti kirja auttaa lukijaa löytämään keinot tulehduksen taltuttamiseen. Terveellisen ruokavalion noudattaminen vaatii kuitenkin systemaattista ja tavoitteellista suunnitelmallisuutta. Laatikaisen sanoin: Ruokavaliolla on paljon merkitystä, mutta sei ei ole ratkaisu, jolla koko elämä muuttuu onnelliseksi. (KT-A)

Reijo Laatikainen: Taltuta lievä tulehdus – Eroon piilevästä vaivasta ravinnolla ja elämäntavoilla. Kirjapaja, 2019.

Virittäydy energiseksi – Iskuvoimaa, laatua ja hyvinvointia arkeen!

METHOD PUTKISTON kehittäjältä Marja Putkistolta on ilmestynyt uusi kirja Virittäydy energiseksi. Putkisto huomioi nykyisen kiireen yhteiskunnassa ja kertoo, että pienilläkin harjoitteilla voi saada aikaan suuria muutoksia omassa kehossa ja mielessä.

Kirja perustuu oikeastaan vahvasti hänen edellisiin tuotantoonsa. Sivulle 27 saakka käsitellään aiemmin kirjoissa esitettyä käsitteistöä ja terminologiaa. Sellaisen, joka ei ole käynyt Method Putkisto -kursseja tai ei ole lukenut hänen kirjojaan, käsitteiden hahmottaminen saattaa olla vaikeaa. Putkiston tapa ankkuroida liike mielikuvitukseen voi tuntua oudolta, vaikkakin useilla se saattaa tehostaa harjoitusta.

Hyvää kirjassa on se, että Putkisto kehottaa kokeilemaan ja luottamaan omaan kehoon ja tuntemuksiin. Se, miten hän kuvaa kipeän selän johtuvan liiasta kuor22

Hyvä Selkä 4/2019

mituksesta, on erilainen kuin oma käsitykseni, mutta todennäköisesti käsitteistömme ei ole samanlainen.

Pidin eniten kirjan kolmososasta. Putkisto summaa hyvin asioita, kuten ”Puhumme paljon nukkumisesta. Uni on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on, että tunnistamme olevamme oikeasti hereillä.” tai ”Varmistamme vimmatusti turvallisuutta sen sijaan, että kehittäisimme kykyä jatkuvan muutoksen kestämiseen.” Putkisto kirjoittaa ihmisten kyvykkyydestä – kyvykkyydestä tehdä työtä, rakastaa ja surra. Usein mitataan juuri työkykyisyyttä, mutta ei kykyä rakastaa, pohtii Putkisto.

Kuten yleensäkin, Putkiston kirjat ovat täynnä kauniita kuvia. Tässä kirjassa hyödynnetään paljon luonnon tunnelmaa.

Joskin joitakin kuvia katsellessa, ei voi välttyä siltä, että alkaa miettiä liikkeen turvallisuutta kostealla kalliolla.

Kirjan toivotaan auttavan tunnistamaan oman kehon viestejä ja tarjoamaan kuhunkin tilanteeseen sopivia venytyksiä ja liikkeitä. Virittämään keho ja mieli tilaan, jossa toimii parhaimmillaan. Putkisto kannustaa nostamaan liikkeillään fyysistä ja henkistä valmiustilaa. Siten voi löytää arjen vahvistajat, keventäjät ja lievittäjät ja löytää tasapainon. (KT-A)

Marja Putkisto: Virittäydy energiseksi – Iskuvoimaa, laatua ja hyvinvointia arkeen! Docendo, 2020.

Jäsenlehti 30 vuotta Juhlavuoden aikana julkaisemme juttunostoja lehdistä eri vuosikymmeniltä. Nyt kurkistamme muutamiin 1990-luvun numeroihin.

N

ikama-lehden ensimmäisessä numerossa 1/1990 Selkäliiton silloinen puheenjohtaja, ylilääkäri Jukka Suihkonen kirjoitti tervehdyksessään muun muassa seuraavasti: ”Suomen Selkäliitto ry:n toiminta on alkanut pienestä ja on sitä vielä, mutta meidän on toivottava ja uskottava, että toiminta laajenee, vakiintuu, jäsenkunta nousee tuhansiin ja että siitä tulee merkittävä sosiaalinen vaikuttaja Suomessa.”

Lehti on alusta asti sisältänyt jumppaohjeita. Sittemmin niitä on julkaistu lehden keskiaukeamalla. Ensimmäisen lehden jumppaohje oli piirrosmuodossa. ”Kun sinulla on selkä kipeä, tai mieluummin ennen sitä, on Sinun syytä jumpata päivittäin.

Kun pidät huolen lihaksistasi ja ulkoilet päivittäin, niin luustosikin voi paremmin. Toisin sanoen, vahvista selkä-, vatsa- ja käsilihaksiasi säännöllisesti.

Tässä muutamia vinkkejä Sinulle.

Jos selkäsi on leikattu äskettäin tai Sinulle on asetettu selkätuki, noudata kuitenkin jumpparisi ohjeita.”

Selkäviikkoa on vietetty jo 1990-luvulla. Tuolloinkin paikalliset selkäyhdistykset järjestivät liikunta- ja luentotapahtumia. Vuonna 1993 Selkäviikko oli elokuun

lopulla. Nykyisin Selkäviikkoa vietetään lokakuussa viikolla 42 maailman selkäpäivän (16.10.) ympärille ajoittuvalla viikolla. ”Valtakunnallinen Selkäviikko on tehokas tapa tuoda esille Selkäliiton toimintaa. Lähes kaikki selkäyhdistykset olivat nytkin mukana yhdessä Fysiokimppaohjaajat ry:n kanssa järjestämässä erilaisia liikuntatempauksia ja esitelmätilaisuuksia.

Tuloksena saatiin paljon kiinnostuneita osallistujia, uusia jäseniä säännölliseen toimintaan ja vieläpä uusi selkäyhdistys Vammalaan.”

Olennainen osa lehteä ovat aina olleet asiantuntijoiden kirjoittamat artikkelit.

Nuorten selkävaivat puhuttivat myös vuonna 1997. Postikyselyjen sijaan tänä päivänä nuorten selkien tilaa kartoitetaan sähköisillä kyselyillä esimerkiksi Selkäliiton Back to move! -hankkeessa. ”Nuorten terveystapatutkimuksia on tehty kattavilla postikyselyillä joka toinen vuosi alkaen vuodesta 1997. Niissä on tullut esiin muun muassa, että selkä- ja niskakivut, samoin kuin ylipainoisuus ja lihavuus, sekä astmat ja allergiset nuhat ovat lisääntyneet.”

Juttusarja vanhoista lehdistä jatkuu seuraavassa numerossa.

Kerro oma lehtimuistosi. Lähetä postia: hyvaselka@selkaliitto.fi

Koonnut: Pia Bilund

Hyvä Selkä 1/2020

23

MINÄ JA SELKÄ

Eveliina Kaattari:

Skolioosi teki minusta vahvemman OLEN EVELIINA, 13-vuotias tyttö Po- vin. Näin sanoivat myös kaikki läheiseni, nousta sängystäni ja mennä makaamaan rista. Olin noin 4. luokalla, kun terveys- sukulaiset, ystävät mutta sitä lausetta oli ohuelle penkille. Äiti rauhoitteli minua, tarkastuksessa huomattiin, että toinen todella vaikeaa uskoa. koska olin ihan paniikissa. lapaluuni törrötti eri asennoissa kuin Pelkäsin todella paljon, että esimerSalissa oli todella monta lääkäriä, jottoinen. Siitä se sitten lähti, aloimme käy- kiksi halvaantuisin tai pahimmassa ta- ka valmistelivat leikkausta. Seuraavaksi mään tasaisin välein lääkärillä tarkas- pauksessa kuolisin. Olihan edessä iso sanoin äidille, että rakastan sinua ja nähtuksissa. Aina huomattiin, että mutkaa operaatio. Menimme lääkäriin ja siellä dään sitten kun herään, viimeiset sanani on, mutta sitä ei myönnetty skolioosiksi. kerrottiin tulevasta, mikä kuulosti niin ennen nukahtamista olivat ”mä laukkaan Näin jatkui noin vuoden, kunnes mutka pelottavalta, enkä voinut uskoa, että oli- röllillä” eli lempihevosellani, äiti kertoi. oli edennyt jo sen verran, että tarvittiin sin ikinä tässä tilanteessa. Sitten koitti- Leikkaus kesti noin 4 tuntia. Sitten olkorsettihoito apuun, sellainen 23h käyt- kin se päivä, kun lähdimme ajamaan äi- tiin heräilemässä teho-osastolla äidin töinen korsetti. ja isän kanssa. MuisSitten saimme lätan sieltä vain muuhetteen Turkuun, tamia asioita kuten, eräälle naiselle, joka että söin ja join jotain valmistaa korsetteja. pientä ja katsoin telkHän otti minusta erikaria. Olin siellä noin laisia mittoja korsetpäivän, kunnes minut tia varten. Kun sain vietiin osastolle. Sielkorsettini, se tuntui lä oli rankkaa, söin aluksi todella epätodella vähän ja otin mukavalta ja purislääkkeitä. Isäni on Tutavalta. Kyllä minä russa töissä, joten hän sitten siihen totuin tuli koko viikonlopukaika hyvinkin, nimitsi seurakseni, kun äitäin seuraavalla kerdin piti lähteä takaisin ralla, kun kävimme Poriin. lääkärissä, selkäni Olin sairaalassa oli parantunut noin noin viikon. Nousin 80-90 prosenttisesensimmäisen kerran Eveliina Kaattari on Pohjoismaiden ensimmäisiä skolioosipotilaita, ti. Muistan kun en seisomaan teho-osasjolle on tehty selän pingotusleikkaus. vain voinut lopettaa tolla, ja sitten joka päihymyilemistä, olin niin iloinen ja in- tini kanssa Turkuun Tyksiin, ja jännitys vä normi osastolla. Kävimme myös tenoissani. oli niin kova. Pääsimme sairaalaan ja kemässä pieniä lenkkejä kävellen osasHetkeä myöhemmin paniikkikohta- asetuimme huoneeseen, jonne meidät tolla, ja sain myös toisen korsettini, jota ukset halusivat ottaa ilon pois minulta. ohjattiin ja jossa otettiin vielä muuta- piti pitää kolme kuukautta leikkauksen Se oli kamalaa, sillä en voinut pitää kor- mia verikokeita jne. Kävimme vielä äi- jälkeen. Se auttoi parantamaan ryhtiä. settiakaan juuri ollenkaan, sillä hengit- din kanssa kahvilla ja otimme kaiken ilon Sitten koittikin jo kotiin lähdön päivä. täminen oli vaikeaa ja korsetti kiristi. irti, sillä luvassa olisi puolenvuoden lii- Olin niin onnellinen, kun pääsin kotiin, Se näkyikin jo seuraavassa kontrollissa, kuntakielto ja muita rajoitteita. ja oikeasti tein sen. Kiitos tuhannesti selkäni oli mennyt huonoksi. Lääkärissä Seuraavaksi koitti se suuri päivä, elä- perheelleni tuesta erityisesti äidille ja silti tsempattiin ja sanottiin, että koita mäni rankin mutta vahvin päivä. Minut isälle, kiitos myös lääkäreille ja tietenpitää edes vähän korsettia eli toisin sa- tultiin hakemaan huoneestani ja pääl- kin parhaalle ystävälleni. noen sain toisen mahdollisuuden. Se oli leni laitettiin lämpöpeitto. Lähdimme Nyt tammikuussa neljä kuukautta ikävä kyllä liian raskasta paniikkikoh- kulkemaan hissillä kohti leikkausosas- leikkauksen jälkeen vointini on hyvä. tauksien vuoksi, ja lomamatkamme jäl- toa, hoitajien ja äitini kanssa. Kun näin Olen pystynyt elämään täysin normaakeen kesällä äitini kertoi, että leikkaus kyltin ”leikkausosasto”, sykkeeni alkoi lia elämää. Ja liikuntakielto poistui kakolisi tulossa muutaman kuukauden ku- nousta ja olin ihan itkun partaalla. Odo- si kuukautta etuajassa, joten pääsen paluttua. Minä tietenkin purskahdin täy- timme käytävällä saliin pääsyä ja joku laamaan rakkaan ratsastusharrastuksen teen itkuun, ja äiti ja isä lohduttivat ja lääkäreistä tuli piirtämän päähäni tus- pariin. sanoivat, että älä huoli kaikki menee hy- silla jotain merkkejä. Vihdoin minun piti Kuvat: Angelica Kaattari 24

Hyvä Selkä 1/2020

Haluatko tukea tärkeää työtä selkäterveyden edistämiseksi?

Lahjoita Selkäliitolle – Edistä selän terveyttä!

SELKÄLIITTO ja sen jäsenyhdistykset tekevät työtä selkäsairauksien ehkäisemiseksi sekä selkäsairaiden hoidon, kuntoutuksen ja elämänlaadun parantamiseksi. Voit tukea toimintaamme tekemällä lahjoituksen.

Lahjoitusvaroja käytämme materiaalin, neuvonnan ja ohjauksen tuottamiseen selkäja niskaoireisille sekä selkäyhdistystoiminnan kehittämiseen koulutuksin.

Voit lahjoittaa haluamasi summan Selkäliiton keräystilille: FI26 8146 9710 1372 08, viite: 12700 Lämmin kiitos tuestasi!

Keräyslupa: RA/2019/595. Lupa on voimassa 18.8.2019-18.8.2021 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Liity jäseneksi!

Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi.

Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla Selkäliitto.fi.

Jäsenedut: • • • • •

Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet) Alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (TallinkSilja, Holiday Club) Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia

Haluan liittyä ______________________________________________ selkäyhdistyksen jäseneksi Nimi:

_____________________________________________________

Osoite:

_____________________________________________________

Selkäliitto maksaa postimaksun

______________________________________________________ Puhelin:

______________________________________________________

Sähköposti:

______________________________________________________

Syntymäaika:

__________________

(pp.kk.vvvv)

Päiväys ja allekirjoitus: __________________________________________________

Selkäliitto ry Sopimustunnus 5007981 Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki

Selkäyhdistysten yhteystiedot Espoon Selkäyhdistys (25 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Lieksan Selkäyhdistys ry (22 €) Päivi Tallus (pj), 040 8272201, paivi.tallus@gmail.com, Meeri Kauppinen (siht.), 040 585 4029, meeri.kauppinen@gmail.com

Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Anja Marttinen (pj), 040 846 6456, hss.ry@phnet.fi, www.heisely.net

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com www.mikkelinselat.fi

Helsingin Selkäyhdistys (25 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Hyvinkään Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Ole Hokkanen (siht.), 040 512 9704, seiloriole@gmail.com Järviseudun Selkäyhdistys ry (20 €) Oili Kaunisto (pj), kaunisto.oili@gmail.com, 040 512 0815 Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (17 €) Eero Kainulainen (pj), 050 552 2720, eero.kainulainen@pp2.inet.fi www.kantaselka.fi Keski-Pohjanmaan Selkäyhdistys ry (19 €) Pekka Nurmi (pj), 0500660145, pekka.nurmi@anvianet.fi www.kpselkayhdistys.com Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (22 €) Sinikka Kilpikoski (pj), sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi, 0400 242 481 Postiosoite Matarankatu 6, 40100 Jyväskylä, tukipuhelin 044 7577 636, ksselka@gmail.com www.keskisuomenselka.com Kuhmon Selkäyhdistys ry (18 €) Ari Innilä (pj), 050 523 2044, ari.innila@gmail.com Eija Tuhkanen (siht.), 050 330 5916, eijatuhkanen2@gmail.com Kuopion Selkäyhdistys ry (22 €) Pertti Lötjönen (pj), 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com Pirjo Lötjönen (siht.), 044 554 8424, kuopioselkasihteeri@gmail.com Liikuntavastaavat, 040 566 4146, selkaliikunta@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.net Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (20 €) Sirpa Heikkinen (pj), 0400 950 844, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (19 €) Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, sinikka.u@luukku.com, tukipuhelin 040 760 0644 www.netikka.net/kyronmaanselkayhdistys

26

Hyvä Selkä 1/2020

Napapiirin Selkäyhdistys ry (17 €) Ritva Kariniemi-Holm (pj), 040 564 2694, ritva.kari@gmail.com Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Kimmo Rundström (pj), 044 290 3753, kimmo.rundstrom@gmail.com Toimisto Kansankatu 53, 2. kerros, 90100 Oulu selkayhdistysossy@gmail.com https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/ Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (22 €) Sirpa Moilanen (pj), 050 322 4767, siroli.moilanen@gmail.com Lenita Mustonen (siht.), 045 205 0455 p-kselka@hotmail.fi, www.pkselka.fi Porvoon Seudun Selkäyhdistys ry Borgånejdens Ryggförening rf (18 €) Päivi Himanen (pj), 044 270 6989, paivi.himanen@hotmail.com www.selkayhdistysporvoo.net Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Tuula Lempinen (pj), 02 823 5174, tuula.lempinen@dnainternet.net Raimo Järvi (siht.), 0400 816 509, raimo.jarvi@eurajokinetti.fi Satakunnan Selkäyhdistys ry (21 €) Kaija-Liisa Lohivuo (pj), 0440 121437 kaija.lohivuo@gmail.com, Marjatta Lahtinen (siht.), 050 5484 696, postia.lahtinen@gmail.com Toimisto auki sopimuksen mukaan, Otavankatu 5, 28100 Pori sataselka@gmail.com, www.sataselka.net Savonlinnan Selkäyhdistys ry (17 €) Jaakko Hassinen (pj), 044 974 6164, jaakhass@gmail.com Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Anna-Liisa Kallio (pj), anna-liisa.kallio@netikka.fi, 045 271 0165, Hilkka Talvitie (siht.), 050 327 3656 hilkka.talvitie@netikka.fi Tukihenkilö: Teija Perkiö, 040 563 7955, teija.k.perkio@gmail.com http:\\seinajoenselkayhdistys.wordpress.com

Selkäyhdistys SalpausSelät ry (22 €) Atte Sarilo (pj), 0400 353 055, atte.sarilo@gmail.com Jäsenasiat sss.sihteeri@gmail.com Eija Lyytikkä (siht.), 040 718 1218, eija.lyytikka@gmail.com Brita Stång (varapj), 040 7429 325, stangbrita@gmail.com Toimisto LINK, Hämeenkatu 26 A, 3. krs, 15140 Lahti www.lahdenlink.fi/jasenyhdistykset/ selkayhdistys-salpausselat-ry/ Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €) Anneli Jauhiainen (pj) 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com Suur-Salon Selkäyhdistys ry (23 €) Kari Lehti (pj), lehtikari50@gmail.com Maaret Halonen (siht.), 0500 745 331, maaret.h.halonen@gmail.com Matkojen ja retkien kyselyt ja ilm. Anne Lahti, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com www.salonselat.fi Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry (23 €) Arvo Autio (pj), 040 593 1146, arvo.autio@gmail.com, Tarja Joenpolvi (siht.), 040 090 8169, tarja1.tikka@gmail.com 040 557 6741, www.tamselka.fi Turun Seudun Selkäyhdistys ry (23 €) Pirkko Heino (pj), 0400 600 906, pirkko.h.heino@gmail.com Postiosoite Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Olli Kyläkangas (pj), 050 356 5610, olli.kylakangas@gmail.com Selja Kallio (siht.), selakallio@gmail.com https://tyrvaanselka.yhdistysavain.fi Vaasan Selkäyhdistys ry (20 €) Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com vaasanselkayhdistys@netikka.fi www.vaasanselkayhdistys.fi Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (16 €) Marjatta Hellsten (pj), 050 342 6950, hellsten.marjatta@gmail.com Vantaan Selkäyhdistys (25 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Heinolan Seudun Selkäyhdistys Liikuntaryhmät alkavat 7.1.2020 Lukupiiri 30.1. klo 14, jatkossa joka kuukauden viimeinen torstai.

Keskustelukerho maanantaisin klo 14-15, 13.1.,10.2., 9.3., 20.4. ja 11.5.

Käsityökerho 15.1. klo 13-15, jatkossa 2 viikon välein keskiviikkoisin.

Tv-matka Helsinkiin yleisöksi ”Noin viikon studio” -ohjelman nauhoitukseen 30.1. Hinta 20 € peritään autossa. Lähtö Hartolasta 12.15 ja Heinolasta klo 13. Sitovat ilmoittautumiset 24.1. mennessä Selkikseen. Mukana Anja 040 846 6456.

Selkäilta ma 3.2. klo 18.00 WPK-talolla. Farmaseutti Karina Farshid-Vainion kertoo talvi-ihon hoidosta. Tietoa tulevasta ja arpajaiset.

Teatterimatka Helsingin kaupunginteatteriin ”Vihainen leski” 29.2. Hinta 63/68 € sis. matkan ja lipun. Lähtö Hartolasta 10.45 ja Heinolasta klo 11.30. Ilmoittautumiset ja maksut 28.1. mennessä Selkikseen. Mukana Pirjo 040 537 9431.

Kulttuurimatka Tuusulaan 13.5. Hinta 60/65 € sis. matkan, opastuksen ja ateriat. Lähtö Hartolasta klo 7.45 ja Heinolasta 8.30. Paluu n. 17.

Ilmoittautumiset ja maksut 7.4. mennessä Selkikseen. Mukana Marita 050 533 5795.

Kylpylämatka Viroon Laulasmaa spa 24.-28.5.

Hinta 350/360 € sis. bussi- ja laivamatkat, majoituksen 2hh, sps ja kuntosali sekä 6 hoitoa hlö.

Lähtö Hartolasta 6.35 ja Heinolasta 7.15. Ilm. ja etumaksu 100/110 € Selkikseen 24.3. mennessä.

Loppumak. Matkapalvelu Liisa Hietala Oy:n tilille 23.4. mennessä. Mukana Anja 040 846 6456.

Hämeenlinnan uusi kesäteatteri ”Elämältä kaiken sain” -näytelmä la 4.7. klo 14. Hinta 50/55 €/sis. matkan, lipun ja väliajalla leivoskahvit.

Lähtö Hartolasta 10.45 ja Heinolasta 11.30. Ilmoittautumiset ja maksut 26.5. mennessä Selkikseen.

Taidekeskus Salmelan konsertti 29.7. klo 14. Hinta 64/69 € sis. matkan ja lipun. Lähtö Hartola 11.15 ja Heinolasta 12. Kauneimpia elokuvasävelmiä ja musikaali. Valtteri Torikka ja Maria Ylipää, Salmela Festival orcehstra, Arto Paju. Ilm. ja maksu 26.5. mennessä Selkikseen.

Mukana Anja 040 846 6456.

Matka Naantalin Kultarantaan 4.-5.8. Hinta 155/165 € sis. matkan, majoituksen ja lounaat.

Lähtö Hartolasta 8.00, Heinolasta 8.45. Loimaa maatalousmuseo Sarka, Kultaranta opastettu kierros, majoitus Naantali Spa Hotel, 5.8. lounas Ravintola Petäyksessä Hattulassa. Ilmoittautumiset ja maksut 26.5. mennessä Selkikseen. Mukana Eliisa 040 753 0352.

Selkis-toimisto Kirkkokatu 11. Päivystys tiistaisin klo 10-12.

Helsingin, Espoon ja Vantaan selkäyhdistykset Liikuntakausi on käynnistynyt 13.1. Ryhmiin voi tulla mukaan myös kesken kauden.

Fysioterapeuttien ohjaamaa selkäjumppaa, vesijumppaa, pilatesta ja kehonhuoltoa Helsingis-

sä, Espoossa ja Vantaalla. Liikunta-aikataulu ja ilmoittautumisohjeet: www.selkayhdistykset.fi / p. 044 360 0201.

UUTTA! Spiraalistabilaatio-kurssit! Spiraalistabilaatio on kehonhuolto-, kehonhallinta- ja terapiamenetelmä. Terapeutit käyttävät menetelmää mm. skolioosin, välilevyn pullistumien ja selkäleikkausten jälkeisessä kuntoutuksessa.

Kursseja ohjaa fysioterapeutti. Hinta jäsenille 50 € ja muille 70 €/5 krt. Seuraavat kurssit: Oulunkylässä perjantaisin 17.4.-22.5. klo 17-18, Leppävaaran uimahallilla torstaisin 27.2.-26.3. klo 18.30-19.30.

UUTTA! Selkäjooga-kurssi perjantaisin 28.2.27.3 klo 17-18 Oulunkylässä. Selkäjooga on kehoa huoltavaa ja rauhallista joogaa, jossa keskitytään selän ja niska-hartia-alueen hyvinvointiin. Kurssin hinta jäsenille 50 € ja muille 70 €/5krt. Lisätiedot www.selkayhdistykset.fi.

Niska kuntoon -kurssi Kampissa torstaisin 16.4.-28.5. klo 17.30-18.30. Kurssilla opit tunnistamaan niska-hartiaseudun kuormitustekijät ja haitalliset liikemallit sekä omaksut niskalle suunnattuja fysioterapeuttisia harjoituksia. Jokainen kokoontumiskerta sisältää lyhyen teoriaosuuden ja käytännön harjoituksia. Kurssimaksu jäsenille 80 € ja muille 100 €/5krt.

Vertaistapaamiset Kampin palvelukeskuksessa Fade-tilassa ti 14.1., 11.2., 10.3. ja 14.4. klo 17 ja Sellon kirjastossa Ilmari-tilassa ti 28.1. ja 17.3. klo 17.30. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Iltoja ohjaavat koulutetut vertaisohjaajat. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Luennot Ke 19.2. klo 17.30 Sellon kirjasto, aiheena ”Lasten ja nuorten selän hyvinvointi”. To 27.2. klo 17.30 Kampin palvelukeskus, ”Ravitsemuksen vaikutus kehon matala-asteiseen tulehdukseen ja kipuun”. Ti 2.4. klo 17.30 Kampin palvelukeskus, aiheena ”Lasten ja nuorten selän hyvinvointi”. Ti 21.4. klo 17 Sellon kirjasto, aiheena ”Yleisimmät selkäongelmat ja niiden ennaltaehkäisy”. Lisätietoja toiminnastamme löydät www.selkayhdistykset.fi / p. 044 360 0201.

Tervetuloa mukaan!

Kanta-Hämeen Selkäyhdistys Kevään kimppajumpat alkaen 7.1. Ti 17.30 Reipas fysiokimppajumppa, Merja Sopenperä, Kanta-Hämeen Keskussairaala, fys. os. Ti 18.30 Kevyempi fysiokimppajumppa, Merja Sopenperä, Kanta-Hämeen Keskussairaala, fys. os. Ke 17.30 Keskiraskas fysiokimppajumppa, Merja Sopenperä, Kanta-Hämeen Keskussairaala, fys. os. Ke 18.30 Miitta Nordenswan, Kanta-Hämeen Keskussairaala fys. os. Sopii aloitusryhmäksi selkäongelmallisille, alkulämmittelyaskellusta, lihaskuntoliikkeitä, venyttelyä ja lopuksi rentoutuminen. Ti 10.00 Kevyt seniorijumppa (uusi) Merja Sopenperä, Keskusseurakuntatalon jumppasalissa tiistaisin. Kevyttä jumppaa, aloittelijat ovat myös tervetulleita.

Vesijumppa alkaen 14.1. ti 18.15–19.05, Maikki Lähteenmäki, Uimahalli. Kausimaksun lisäksi tulee maksaa uimahallin sisäänpääsymaksu. Kaikille sopivaa terveysliikuntaa. Kukin tekee liikkeitä

oman kuntonsa ja kykynsä mukaan. Hyvää terveysliikuntaa keskivartalolle. Vesijumppa lisää lihasvoimaa ja ylläpitää liikeratoja. Lisätietoja Leila Laajaniemi 040 831 7403.

Venyttely- ja rentoutumisjumppa alkaen 10.1. pe 15.30–16.30, Merja Sopenperä, KantaHämeen Keskussairaala, fys.os.

Keilaus Fifth Avenue to alk. 9.1. klo 14-15, Sibeliuksenkatu 2. Rata 15 euroa + kenkävuokra 2 euroa. Radalle mahtuu 2-3 heittäjää, joiden kesken ratamaksu jaetaan. Lisätietoja: Marjatta Laitinen 045 77301950 tai marjatta.laitinen123@ gmail.com.

Tervetuloa joukolla mukaan harrastamaan!

Vuosikokous ja luento ma 17.2. klo 18 Kumppanuustalolla, Kirjastokatu 1, HML. Sääntömääräisessä kokouksessa käsittelemme vuoden 2019 toiminnan ja tilit. Kahvitarjoilu ennen kokousta.

Kokouksen jälkeen on hyvinvointiluento, jonka aihe tarkentuu lähempänä tilaisuutta. Kahvitarjoilun järjestämistä varten ilmoittaudu sähköpostilla eero.kainulainen@pp2.inet.fi. Tervetuloa!

Ovista ja ikkunoista Hulvaton satiiri rahan maagisesta voimasta ke 11.3. klo 19 Hämeenlinnan teatterissa. Hinta jäseneltä 39 €, ei-jäseneltä 44€ sis. väliajalla kahvin ja suklaaleivoksen. Ilmoittautuminen 10.2. mennessä havukukka@ gmail.com tai 041-5170043. Maksu 24.2. mennessä Selkäyhdistyksen tilille FI61 5680 2720 0254 53.

Liput jaetaan teatterissa. Teatterissa tavataan!

Retki keväiseen Helsinkiin la 16.5. Lähtö Wetteriltä klo 9.30. Opastettu tutustuminen Tamminiemeen. Kierros presidenttien haudoilla Hietaniemessä. Lounas ravintola Perhossa. Pysähdys Sibelius-monumentilla. Hinta jäseneltä 37 € ja ei-jäseneltä 41 €. Ilmoittautuminen 16.4. mennessä havukukka@gmail.com tai Hannele Koivisto 041 5170043. Maksu 29.4. mennessä Selkäyhdistyksen tilille FI61 5680 2720 0254 53.

Retki toteutuu, jos lähtijöitä vähintään 30. Merellinen Helsinki kutsuu!

Ruskamatka Rukalle la 12.9 - su 20.9. Matkan karkea kustannusarvio on noin 680 €/hlö kahden hengen huoneessa. Yhden hengen huone on noin 280 € kalliimpi. Hinta tarkentuu, kun kuljetuksen hinta on selvillä ja tiedämme tarkan lähtijämäärän. Hintaan sisältyy kuljetus Hämeenlinnasta Rukalle ja takaisin, majoitus standardluokan huoneessa, runsas aamiainen sekä herkullinen puolihoitobuffet illallinen. Lähetä ilmoittautumisesi viimeistään 28.2. sähköpostilla kalle.haapea@pp.inet.fi. Ja käy välittömästi maksamassa varausmaksu 50 € / hlö yhdistyksemme tilille FI61 5680 2720 0254 53. Muista kirjoittaa maksun viestikenttään maksajan nimi ja kenen matkasta on kysymys. Huoneita on varattu rajallinen määrä. Ilmoita ilmoittautumisesi yhteydessä mahdollinen huonekaverisi.

Keski-Suomen Selkäyhdistys Liikuntaryhmät keväällä 2020 Vesijumppa 9.1. alkaen to klo 17-18, Palvelutalo Telkänpesä, Telkäntie 2, JKL. Pilates 20.1. alkaen ma klo 18.15-19.15, Väi-

Hyvä Selkä 1/2020

27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri nönkadun palvelukeskus, Väinönkatu 44, JKL. Itämainen tanssi I 20.1. alkaen ma klo 16.1517.45, Väinönkadun palvelukeskus, Väinönkatu 44, JKL. Itämainen tanssi II 23.1. alkaen to klo 16.30-18, Väinönkadun palvelukeskus, Väinönkatu 44, JKL. Laula kanssain – vertaistukea laulellen to 20.2., 19.3., 16.4., 14.5. ja 19.5. klo 13-15.

Sääntömääräinen kevätkokous ke 25.3. klo 17.30-18.30. Punainen Pirtti, Ilmarisenkatu 20 A, 40100 Jyväskylä. Kokouksen jälkeen järjestetään asiantuntijaluento. Aihe ja esiintyjä ilmoitetaan myöhemmin.

Selkämessut: Rakasta selkääsi, se kannattaa. Sinua! ke 1.4. klo 16-19.30. Jyväskylän kaupungin kirjaston Minnan Sali, Vapaudenkatu, 40100 JKL. Esiintyjät aiheineen tarkentuvat lähempänä ajankohtaa.

Uutta! Selkäkipu-vertaisryhmä aloittaa. Teemoina kivun hyväksyminen, lääkkeetön kivun hoito, liikunta ja rentoutuminen. Paikka: Jyvälän Setlementti-opisto, Viitaniementie 11-13,40720 JKL. Ryhmän vetäjä: Jussi Ristonmaa. Kokoontumiset: 28.1., 11.2., 25.2. ja 10.3. klo 14.30-16.00 Lisätietoja toiminnasta yhdistyksen kotisivuilta www.keskisuomenselka.com.

Kuhmon Selkäyhdistys Viikolla 3 alkavat jumpat. Vesijumppa ma klo 17.

Kuntosali ti klo 13 SYKKEESSÄ. Tuolijumppa to Tarinatuvalla klo 18.

Kylpyläretki Bomballe tammikuun loppupuolella, tarkemmin paikallislehdessä.

Elokuvapäivä Pajakkakinossa helmikuussa, tarkemmin paikallislehdessä.

Lieksan Selkäyhdistys Kuntosali on alkanut 8.1. klo 16.15-17.30, fysioterapian tiloissa. Anu Kivimäki ohjaa kymmenenä keskiviikkona, jonka jälkeen on käytössä Yrjönhovin kuntosali omatoimiseen kuntosaliharjoitteluun.

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys Kevään teatteri ”Iloisia aikoja Mielensäpahoittaja” la 7.3. klo 13 Mikkelin Teatterissa.

Varattu yhdistykselle 60 paikkaa. Hinta 25 € per jäsen, ei-jäsenet 29 €. Hinta sisältää lipun ja väliaikakahvin. Ilmoittautumiset jumppa-illoissa tai Riitta Pitkäselle riitta.k.pitkanen@pp.inet.fi tai txt 0400 650 638. Ilmoittautumiset sekä maksut 21.2. mennessä. FI52 5271 0420 0664 34, viite 2228.

Kevätkauden päättäjäiset la 9.5. Häkkilän luontopolulla.

Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys Ohjattu kuntosaliryhmä aiemmin harjoitelleille ISLON kuntosali, Länsikatu 15, Rakennus 3 A 3. krs, Tiedepuisto, Joensuu, ma 20.1.-30.3. klo 16–17.30 (ei 2.3.), yhteensä 10 kertaa. Ilmoittautumiset 13.1. mennessä s-postilla p-kselka@hotmail.fi tai puh. 045 2050455. HUOM. Sekä entisten että uusien osallistujien tulee ilmoittautua.

28

Hyvä Selkä 1/2020

Ohjattu kuntosaliryhmä vasta-alkajille Fysioterapia Sulavi, Yliopistonkatu 15, Joensuu, ma 27.1.-6.4. klo 16.30–18 (ei 2.3.), yhteensä 10 kertaa. Ilmoittautumiset 13.1. mennessä s-postilla p-kselka@hotmail.fi tai puh 045 2050455.

OMT-ryhmä liikekontrolli ja stabiloivat lihasharjoitukset Vetreä Terveys Oy, Nepenmäenkatu 2, Joensuu, Hovineuvoksen tila, to 30.1., 13.2., 27.2., 12.3., 26.3. ja 16.4. klo 18–19, yhteensä kuusi kertaa. Ilmoittautumiset 16.1. mennessä spostilla p-kselka@hotmail.fi tai puh 045 2050455.

PILATES jatkokurssi Animotion, Koulukatu 47 a, Joensuu, ke 22.1.-22.4. klo 18.30–19.30 (ei 4.3.), yhteensä 12 kertaa. Tässä ryhmässä jatkavat syksyllä 2019 mukana olleet. Ryhmä on täysi. Lisätietoja tarvittaessa siroli.moilanen(at)gmail.com tai puh. 040 3224767.

Pilates peruskurssi Animotion, Koulukatu 47 a, Joensuu, to 30.1.-26.3. klo 15–16 (ei 5.3.), yhteensä kahdeksan kertaa. Ilmoittautumiset 22.1. mennessä s-postilla p-kselka@hotmail.fi tai puh. 045 2050455.

Selkäryhmä Ylämyllyllä Kuntokeskus Energy Oy, Ylämyllyn ostoskeskus, Rännitie 3, Ylämylly, ma 13.1.-27.4.klo 10–11 (ei 13.4.), yhteensä 15 kertaa. Ilmoittautumiset 0104206655 tai ylamylly@kuntokeskusenergy.com.

Ryhtiä sauvajumpalla Rantakylän urheiluhallin tanssisali, Pataluodonkatu 2 A, Joensuu, ti 7.4.

-12.5.klo 19–20, yhteensä kuusi kertaa. Ilmoittautumiset 31.3. mennessä s-postilla p-kselka@ hotmail.fi tai puh. 045 2050455.

Senioritanssit, Rantakylän urheiluhallin tanssisali, Pataluodonkatu 2 A, Joensuu, ti 21.1.-31.3. klo 19–20 (ei 3.3.), yhteensä 10 kertaa. Ilmoittautumiset 15.1. mennessä s-postilla p-kselka@hotmail.fi tai puh. 045 2050455.

Tuolijooga, Gartano, Siltakatu 20 A 31, Joensuu, keskiviikkoisin 22.1.-25.3. klo 16.30–18, yhteensä 10 kertaa. Ilmoittautumiset 15.1. mennessä spostilla p-kselka@hotmail.fi tai puh 045 2050455.

Vesijumpat Vetreä Terveys Oy Nepemäenkatu 2, Joensuu, ti 7.1.-28.4. klo 17–18 (ei 3.3.), yhteensä 16 kertaa, ke 8.1.-29.4. klo 10.30–11.30 (ei 4.3.), yhteensä 16 kertaa, to 9.1.-30.4. klo 19.30–20.30 (ei 5.3. eikä 9.4.), yhteensä 15 kertaa. Ei ennakkoilmoittautumisia.

Kitee: Vesijumppa Vespeli, Urheilutie 7, Kitee, ma 13.1.-27.4. klo 19.30–20.30 (ei 2.3.), yhteensä 14 kertaa. Menettelyt kuten ennenkin (uinti maksetaan hallin kassaan ja jumppaohjaus ohjaajalle).

Nurmes: Niska-hartia-selkäryhmä Porokylän koulu, liikuntasali, Mähköntie 19, Nurmes, ke 8.1-15.4.2020 klo 14, yhteensä 14 kertaa. Kurssin nro 830117. Ilmoittautuminen netissä www. nurmes.fi/kansalaisopisto tai puhelimitse 040 1045105 tai 040 1045104 tai opiston toimistolla Koulukatu 1 tai Hyvinvointipalveluissa Kirkkokatu 14, Nurmes.

Teatteriretki Kuopion kaupunginteatteriin la 14.3., Cabaret-musikaali. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset 15.2. mennessä s-postilla htritala(at)gmail.com tai puh. 044 5512132.

Sääntömääräinen kevätkokous ke 25.3. klo 18 Piparkakkutalon kokoustilassa, 2. krs. Kaup-

pakatu 34, Joensuu. Kokouksesta tiedotetaan Karjalaisen ja Karjalan Heilin järjestöpalstalla sekä yhdistyksen kotisivuilla ja Facebookissa.

Kevätkauden lopettajaiset Lykynlammen ulkoilumajan läheisyydessä touko-kesäkuun vaihteessa. Asiasta tiedotetaan tarkemmin lähempänä ajankohtaa Karjalaisen ja Karjalan Heilin järjestöpalstalla sekä sähköpostitse ja Facebookissa.

Lisätietoja toiminnasta yhdistyksen kotisivuilta pkselka.fi tai puheenjohtajalta s-postitse siroli. moilanen@gmail.com tai sihteeriltä s-postitse p-kselka@hotmail.fi.

Porvoon Seudun Selkäyhdistys – Borgånejdens Ryggförening Jumpat ja joogat Tiistaisin 7.1.–14.4. Selkäryhmä 1 klo 12-13.30, Miesten ryhmä klo 16.45-18, Selkäryhmä 2 klo 18-19.15. Keskiviikkoisin 8.1.–15.4. Selkäjooga 1 klo 16.1517.30, Miesten jooga klo 17.30-18.45. Perjantaisin 10.1.– 24.4. Selkäjooga 2 klo 7.45-9. Kaikkien ryhmien ohjaajana toimii fysioterapeutti/ joogaohjaaja Taina Åkerlund-Pesonen, jolta voit kysyä vapaita paikkoja ryhmissä: puh. 040 514 4084, tai sähköposti taina.pesonen@gmail.com.

Jäsenillat Ti 25.2. klo 19 WSOY -talossa Yhdistyskeskuksen auditoriossa. Jalkojenhoitaja Tiina Sallden tulee kertomaan tärkeää asiaa jalkojen hyvinvoinnista. Kahvitarjoilu. Ma 20.4. klo 18 WSOY -talossa Yhdistyskeskuksen 4. kerros, Isomitta. Illan ohjelma ilmoitetaan myöhemmin.

Yhdistyksen kevätkokous to 26.3. klo 18, Yhdistyskeskus, WSOY -talo, Mannerheiminkatu 20, K-porras, 4. kerros, Isomitta. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat, mm. toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2019. Tarjoilua.

Teatterimatka Tampereelle: Notre Damen kellonsoittaja, la 28.3., päivänäytös.

Liput 61-71€/henkilö. Bussimatkasta peritään lisäksi yhdistykseen kuulumattomilta 10€/henkilö. Ilmoittautumiset viimeistään 25.2. matkavastaavalle: Mailis Ukkonen, puh. 044 2813 701 tai mailis.ukkonen@gmail.com. Lisätietoja esityksestä: www.tampereenteatteri.fi.

Satakunnan Selkäyhdistys Sali-/selkävoimistelut sekä vesivoimistelut alkavat viikolla 3. Tiedustele Marjatta Lahtiselta 050 5484696 tai katso www.sataselka.net/ voimistelut.

Sääntömääräinen kevätkokous ke 25.3. klo 18 Yhteisötalo Otava, Otavankatu 5, Pori Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

Tervetuloa!

Kevään tulevista tapahtumistamme saat tietoa www.sataselka.net. Seuraa myös SK:n Menotsivua.

Selkäyhdistys SalpausSelät Liikuntaryhmät FYSAKOS kevään selkäryhmät alkavat viikolla 3 / 20 seuraavasti: Lempeä selkäharjoitte-

Selkäyhdistysten toimintakalenteri lu ti klo 11- 12. Vahvistava selkäharjoittelu ma klo 16.30 - 17.30 sekä ti klo 17-18. Miesten selkäryhmä ke klo 18.30-19.30. Senioriryhmä pe klo 11-12.

Allasjumpat Harjulassa alkaen 10.1. paikkoja voi tiedustella: LINK p. 040 934 0285 ja lahdenlink@pp.inet.fi. Jooga LINKin tiloissa alkaen 9.1. paikkoja voi tiedustella LINK p. 040 934 0285 ja lahdenlink@pp.inet.fi Sääntömääräinen kevätkokous 28.4. klo 18 LINKin tiloissa.

Seuraava jäsentiedotteemme ilmestyy helmikuussa 2020.

Suur-Salon Selkäyhdistys Kuntosalivuorot: ti klo 14.30-15.30 ja to klo 13-14. Maksu kevätkaudella kuten syyskaudellakin: 1 krt viikossa yht. 10 eur ja 2 krt viikossa yht. 15 euroa. Maksu tilille FI79 5410 0220 1804 52 viitteellä 7171.

Vesivoimistelut: ti 14.1.-12.5. klo 16.05-16.50 yht. 17 krt (HUOM! ei vko 8) ja to 16.1.-14.5. klo 17.20-18.05 (ei vko 8 eikä 9.4. eikä 30.4.) tiistait yht. 51 euroa ja torstait 48 euroa. HUOM! Jos pääset molempiin, maksa yhteissummana 99 euroa, kaikkiin maksuihin sama viite 7184. Maksun yhteydessä ei mitään kommenttikenttään, kiitos! Ilmoittautuminen ensisijaisesti sähköpostitse simpukkaranta@gmail.com tai tekstiviestillä 045 279 2721, mikäli sähköpostia ja tietokonetta ei ole.

Venyttelyjumppa 2.3.-11.5. yht. 10 krt (Huom. ei 13.4.). Maksu yht. 40 euroa, ei erillistä uimahallimaksua. Ilmoittaudu Annelle 17.2. alkaen sähköpostitse tai tekstiviestillä. Paikan vahvistettua maksu tilille käyttäen viitettä 7141.

Sääntömääräinen kevätkokous Sytyssä 26.2. klo 17. Tervetuloa!

Helmikuun kerhoilta 25.3. klo 18 Sytyssä. Tärkeää ajankohtaista tietoa yhdistystoiminnasta ja vapaaehtoistyöstä/Päivi Vigg Sytystä.

Maaliskuun kerhoilta 25.3. klo 18 Sytyssä, kivi- ja lauta-askartelua.

Huhtikuun kerhoilta 22.4. klo 18 Sytyssä, kivi- ja lauta-askartelua Muistathan, pelirinki aina ennen kerhoiltaa klo 17 alkaen.

Kotisivut salonselat.fi

Tampereen Seudun Selkäyhdistys Ilmaiset yleisöluentotilaisuudet keväällä 2020 Sampolan auditoriossa klo 18–19, Tampereen seudun työväenopisto, Sampola, Sammonkatu 2, Tampere.

Nuoren urheilijan terve selkä 21.1. Asiantuntijana Veli–Matti Talonen, fysioterapeutti, fysiikkavalmentaja, Tampereen urheilulääkäriasema, UKK -instituutti. Järjestäjänä Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry yhteistyössä Tampereen seudun työväenopiston kanssa.

Osteoporoosin lääkehoito 6.2. Luennoitsijana Saara Metso, Tays/Dosentti, endokrinologian erikoislääkäri. Järjestäjinä Pirkanmaan Luustoyhdistys ry, Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry

ja Tampereen seudun työväenopisto.

Kivun hoidon monet mahdollisuudet. Tiimityöllä kipuasiakkaan toimintakyvyn parhaaksi, tarvitaanko moniammatillista kipuklinikkaa? 11.2. Luennoitsijana MarjaLeena Hyypiä, yleislääketieteen erikoislääkäri /ylilääkäri Pirte lääkärikeskus ja hyvinvointipalvelut. Järjestäjänä Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry yhteistyössä Tampereen seudun työväenopiston kanssa.

Jalkaterien hyvinvoinnin vaikutus kehoon - teoriaa, keskustelua ja neuvoja kiputilojen ehkäisyyn 12.3. Asiantuntijana Satu Leinonen, Fysioterapeutti / Peurankallion lähitori. Järjestäjinä Pirkanmaan Luustoyhdistys ry, Tampereen Diabetesyhdistys ry, Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry ja Tampereen seudun työväenopisto.

Kun puukkoa tai pilleriä ei tarvita - kehon huoltoa ja hellimistä, kokonaisvaltaisella työotteella 24.3. Luennoitsijat PT Sanna Mehto/Wellness training, Essi Peltoniemi, hieroja/ Pirte lääkärikeskus ja hyvinvointipalvelut. Järjestäjänä Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry yhteistyössä Tampereen seudun työväenopiston kanssa.

Nukunko riittävästi, liikunko tarpeeksi miten unesta ja liikkumisesta saa tukea hyvinvointiin 7.4. Luennoitsijana Maria Sihvola, TtM, ft, selkäneuvonnan koordinaattori, Selkäliitto. Järjestäjinä Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry yhteistyössä Selkäliiton ja Tampereen seudun työväenopiston kanssa.

Ostia, portti Roomaan -näyttely la 8.2. klo 14–15, Museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, Tampere. Hinta 20,00€ / per.hlö, maksuviite: 1449 / yhdistyksen tilille, kts.www.tamselka.fi.

Vapriikin museoravintola Valssi, noin kello 1515.15. tarjoilu sisältyy ilmoitettuun hintaan. Kahvi/tee ja makea kahvileipä (laktoositon). Erityisruokavaliot on ilmoitettava etukäteen. Hinta sisältää pääsylipun, opastuksen ja kahvi/tee/kahvileivän. Ota yhteys: Riitta Virenius puh: 040 836 603, s-posti: riittahannele.virenius@gmail.com.

Wäinämöisen pilkkikisat 7.3. klo 9-14, Hirvenniementie 375, , Aitoranta, Aitolahti. Pääsymaksujärjestelyt ja palkinnot, kts. Jäsenlehti 1/2020 ja kotisivut www.tamselka.fi. Järjestäjinä Wäinämöisen Vispaajat, Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry ja Tampereen Seudun Invalidit ry. Tapahtuman tukijoina Rakennusliiton Tampereen eri ammattiosastoja.

Korpelan kujanjuoksu -kesänäytelmä 5.6. klo 18. Komediateatteri, Lapintie 3 A, Tampere.

Rooleissa tutut kasvot mm. Esa Latva-Äijö, Janne Kataja, Karoliina Vanne ja Tuija Vuolle. Ota yhteys: Arvo Autio, puh. 040 593 1146 tai s-posti arvo.autio@gmail.com. Kts. www.tamselka.fi ja Jäsenlehti 1/2020.

Tuettu loma 31.8.–5.9. yhteistyössä Hyvinvointilomien kanssa Hyvänmielen loma. Lomakohde Liikuntakeskus Pajulahti, www.pajulahti. com. Henkilömäärä 40 aikuista, hakuaika 6.4.– 7.6.2020. Loman omavastuu 20€/vrk/hlö. Lomajakso tulee avoimeen sähköiseen hakuun, haku ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Katso

tarkemmin Jäsenlehti 1/2020 ja www.tamselka. fi. Yhteystiedot Arvo Autio, puh. 040 593 1146 tai s-posti arvo.autio@gmail.com.

Toiminnallinen vertaisryhmä jäsenelle ja läheiselle alkaen 13.2. klo 17.30–19, Bistro Venla Tampere, Kauppakatu 6. Ryhmätapaamisia yhteensä 7 kertaa kevätkaudella. Vetäjinä yhdistyksen hallituksen jäsenet Tarja Kallio ja Tarja Miettinen, Ilmoittautuminen 31.1.2020 mennessä s-postilla: miettinents@gmail.com.

Sääntömääräinen kevätkokous la 25.4. klo 14, Pellervontupa, Pellervonkatu 9, Tampere.

Ennen kokousta yhdistys tarjoaa kahvit alkaen klo 13. Kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen edellyttämät asiat.

Tutustu entistä monipuolisempaan liikuntatarjontaamme kotisivuillamme www.tamselka.fi ja Jäsenlehdessämme 1/2020.

Turun Seudun Selkäyhdistys Liikuntaryhmät ovat alkaneet Ruusukorttelissa viikolla 3. Uutena tasapainoryhmä torstaisin. Tarkemmat tiedot jäsenlehti Selkälehdessä 4/2019 ja kotisivuilla.

Selkätreffit TULE-tietokeskuksessa joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 15-17.

Keskiviikkokerho vaihtuvalla ohjelmalla joka kuukauden kolmas keskiviikko klo 11.

Tules-kuntoutusinfo TULE-tietokeskuksessa to 20.2. klo 12. Alustajana kuntoutuksen palvelupäällikkö Nina Vanhanen Petreasta.

Eroon kivusta -miniluento TULE-tietokeskuksessa to 27.2. klo 12. Alustajana TtM Hannele Kuoppala Terveystekniikasta.

Painohulavanteen käytön opastusta TULEtietokeskuksessa ti 10.3. klo 10.15.

Nuoren urheilijan terve selkä -tiedotustilaisuus Lounatuulet yhteisötalossa, os. Läntinen Pitkäkatu 33, to 12.3. klo 17.30. Alustajana ft, sporttimestari Veli-Matti Talonen UKK-instituutista.

Yhdessä enemmän -lomaviikko hotelli Nuuksiossa 10.-15.8. Hyvinvointilomat ry:n kanssa. Hakuaika on 9.3.–10.5. Tarkemmat tiedot jäsenlehdessä ja kotisivuilla sekä liikuntaryhmissä. Tulossa erillinen tiedotustilaisuus.

TULE-tietokeskus Humalistonkatu 10:ssa on avoinna ma, ti ja to klo 10-15, ke klo 11-18. Maksutonta ohjausta ja neuvontaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn sekä tietoa itsehoitomahdollisuuksista. Miniluentoja ja teemapäiviä. Harjoitusohjelmia www.tule.fi.

Tyrvään Seudun Selkäyhdistys Jumpat ovat alkaneet viikolla 3, jatkamme

samoilla ryhmillä kuin syksyllä.

Voimarinteen vesijumpat maanantaisin 1-ryhmä klo 16.30-17.15, 2-ryhmä 17.30-18.15, 3-ryhmä 18.15-19.00, tiistain ryhmät klo 18 ja 19. Salijumppa Marttilan salissa torstaisin klo 17.30-18.15.

Kevään tapahtumista ilmoitamme jäsenkirjeessä.

Liikunnallista uutta vuotta 2020!

Hyvä Selkä 1/2020

29

Minkä neuvon professori antaa vuodekaupoille?

Kuluttajan on erittäin vaikea arvioida itse, minkälainen sänky tukee hänen kehoaan parhaiten. Huono nukkumisergonomia voi aiheuttaa mm. selkä-, olkapää- ja niskakipua, öistä heräilyä ja levotonta liikehdintää heikentäen unen laatua, päiväaikaista vireyttä sekä kehon ja mielen uudistumista.

MITÄ PROFESSORI SUOSITTELEE niille, jotka haluavat parantaa omaa nukkumisergonomiaansa ja sitä kautta kohentaa elämänlaatuaan, vireystilaansa sekä vähentää tuki- ja liikuntaelinkipuja?

Itä-Suomen yliopiston fysiatrian professori Olavi Airaksinen kannustaa kääntymään koulutettujen osaajien puoleen vuodehankinnoilla. Viime vuosina paljon kehittynyt nukkumisergonomiatietous on muuttanut käsityksiä esimerkiksi vuoteen ja tyynyn merkityksestä hyvinvointiimme.

- Itse voi olla vaikeaa arvioida sängyn sopivuutta, sillä vaikka se kaupassa tuntuisi mukavalta, ei se välttämättä pidemmän ajan kuluessa tue kehoa oikein, Airaksinen toteaa.

- Vääränlainen nukkuma-asento, esimerkiksi epäsopivasta tyynystä ja patjasta johtuen, voi kohdistaa nivelkapseleihin ja -siteisiin venytystä. Epäfysiologisen asennon ei tarvitse olla kovin suuri, koska se on yöaikaan pitkäkestoinen. Tämä saattaa aiheuttaa kipureaktion, jolla elimistä pyrkii suojaamaan itseään virheasennolta. Lihasjäykkyys ja kipu saattavat ilmaantua viiveellä, jolloin vasta aamulla havahdutaan selkä- tai niskakipuun, Airaksinen täsmentää.

Vaikka tyyny ja patja olisivat aivan uusia, ne on voitu valita väärin tai ovat huonoa materiaalia, jolloin eivät jousta riittävästi kehon muotojen mukaan ja samanaikaisesti tue ergonomisesti oikein.

Asiantuntijan avulla sängyn valinta onnistuu varmasti Koulutettu nukkumisergonomian asiantuntija -tutkinto (KNA) ja nukkumisergonomia.fi-infosivusto ovat Tempurin keinoja palvella niskakivusta, selkäkivusta, selän tai niskan jäykkyydestä, päänsärystä, nivelongelmista, nukahtamisongelmista tai muista uniongelmista kärsiviä.

Sivustolta löydät helposti sinua lähimmät nukkumisergonomian asiantuntija -koulutuksen saaneet henkilöt ja heidän toimipaikkansa. Näin saat vuodekaupoilla varmasti asiantuntevaa palvelua.

- Koulutetulla nukkumisergonomian asiantuntijalla on valmiudet arvioida nukkumisergonomiasi nykytilaa ja sen vaikutuksia toimintakykyysi, professori Airaksinen sanoo ja jatkaa: - Hän osaa valita yksilöllisesti sinun nukkumisergonomiaasi ja toimintakykyäsi ylläpitävät sekä edistävät vuode-, patja-, tyyny-, peitto- ja muut tuoteratkaisut, sekä opastaa

Professori Airaksinen on yksi KNAtutkinnon kouluttajista.

keskeisissä unenhuollon kysymyksissä.”

Nukkumisergonomia.fi-sivustolta voi myös ladata nukkumisergonomian kartoitusoppaan tai katsella nukkumisergonomiaan liittyviä opastusvideoita. Sivuston asiantuntijarekisteri palvelee myös terveydenhuollon ammattilaisia, jotka haluavat ohjata oman asiakkaansa osaavalle asiantuntijalle.

ILMOITUS

SELKÄLIITON VERTAISTUKIKOULUTUS, PERUSKURSSI Aika: 21.3.2020 klo 9–16 Paikka: Selkäliiton toimisto, Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki Kouluttaja: Sirpa Heikkinen, mielenterveyshoitaja, kriisityöntekijä, ryhmä- ja työnohjaaja Kuvaus: Peruskurssin tavoitteena on antaa perustiedot vertaistukihenkilönä toimimisesta, Selkäliiton eettisistä periaatteista, liiton ja toimijan oikeuksista, vastuista ja velvollisuuksista. Lisäksi pohditaan ja tunnistetaan vertaistukitoiminnan motiiveja. Päivän tavoitteena on myös tarjota valmiuksia ja välineitä käytännön toimintaan arjen vuorovaikutustilanteissa. Peruskoulutus on yksipäiväinen.

Kohderyhmä: Kaikki vertaistukitoiminnasta kiinnostuneet selkäyhdistysten jäsenet, joilla on omakohtaista kokemusta selkäongelmasta ja siitä selviytymisestä/siihen sopeutumisesta.

Hinta: Koulutuspäivä on maksuton ja siihen sisältyy koulutusmateriaali, aamukahvi/-tee ja sämpylä sekä iltapäiväkahvi/-tee ja välipala. Lounas on omakustanteinen. Mahdollisista matka- ja majoituskuluista osallistujaa sopii selkäyhdistyksensä kanssa.

Ohjelma 09.00 Aamukahvi ja päivän aloitus esittelykierroksella 09.30 Koulutusosuus alkaa 11.30 Lounas 12.30 Koulutusosuus jatkuu 14.00 Kahvi 14.15 Koulutusosuus jatkuu 15.30-16.00 Päivän päätös ja todistusten jako Ilmoittautuminen 12.3.2020 mennessä: selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola, maria.sihvola@selkaliitto.fi tai puh. 050 465 7884 Tervetuloa koulutukseen!

Pidätämme oikeuden ohjelman muutokseen.

Helppokäyttöinen Omron kivuttomampaan elämään

KIPUVI ES

ÄTIN

VAP END

TAA AUORTFIINEJA

ESTÄ

Omron E3 Intense kivunlievittäjä tarjoaa luotettavaa ja helppoa hoitoa lihas- ja nivelkipuihin. Se helpottaa kipua kolmivaikutteisesti.

Nyt voit nauttia ammattilaistenkin käyttämästä TENS-teknologiasta omassa kodissasi.

15 min

L I S Ä ÄOA

VER

E N K IE R T

Kivun käypä hoito -suositus tuo esille lääkkeettömän kivunhoidon.

TENS-teknologia on yksi suosituksen mukainen hoito.

Helppokäyttöinen. Hoitoaika 15 minuuttia. www.omron-healthcare.com/fi

Omron E3 Intense

Selkäkaupan

POISTOMYYNTI Nämä tuotteet -30 %

Tarjous voimassa 31.3.2020 asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää.

Selän tukiliivi Dynacross Activity Hengittävä Combitex-joustokangas (patentoitu) ei hiosta eikä tunnu ahdistavalta. Lisäkiinnitysnauhoilla voit säätää selkätuen oikeaan kohtaan selässä. Ristikkäiset joustokangasvyöt. Joustavat pystytuet takana. Lisäkiristimet, joilla selän tukea voidaan säädellä.

Käyttökohteet: Lievien ja toistuvien ristiselän kipujen ehkäisy.

97

30

(139 €)

Quickdraw -tukivyö Kaksi kiristyshihnaa säätelevät erikseen tuen ylä- ja alaosan kiristystä.

Hyvä ja napakka istuvuus. Hengittävä ja ihoystävällinen materiaali

52

75

(107,88 €)

Roll Easy -voiteiden levittäjä

Medisox Comfort -tukisukka

Roll Easyllä vartalon peseminen ja rasvaus käy helposti ja samalla pintaverenkierto vilkastuu.

Lääkinnällinen tukipolvisukka, joka on valmistettu miellyttävästä puuvillasekoitteesta.

Erinomainen myös matkasukkana.

Paine 15-21 mmHg.

Neljä erilaista vaihtopäätä on helppo vaihtaa kevyesti napsauttamalla Mukautuva, taitet(24,95 €) tava varsi (pituus 37 cm) ja neljä erilaista vaihtopäätä ovat pakattuina nauhalliseen pussukkaan, joka on helppo ottaa mukaan tai säilyttää kylpyhuoneessa. Kaikki osat ovat lateksittomia ja laite voidaan pestä tarvittaessa astianpesukoneessa.

Medisox Hiking -tukisukka

47

17

Hintoihin lisätään toimituskulut.

Tukipolvisukka arkeen ja vapaa-aikaan. Villa pitää jalat lämpiminä ja kuivina.

Vahvistettu kantapää.

Paine 15-21 mmHg.

50

17

www.selkakauppa.fi

(25 €)

70

14

(21 €)