Hyvä Selkä 1/2018

Irtonumero 7,1/2018

Best in Test

TEMPUR Flexible 160x200 cm (2746€)

1999€

Sis. vuoderungon (2x80x200 cm) mustalla verhoilukankaalla, Tempur Original -sijauspatjan 7x160x200 cm, 118€ arvoisen jalkasarjan (12 cm korkea vaalea tai tummanruskea puu). Pääty myydään erikseen, hinta alkaen 550€.

SELKÄLIITON JÄSENETU -tarjous

Tilaan seuraavat TEMPUR-tuotteet ilman muita kuluja (TEMPUR maksaa toimituskulut)

TEMPUR Flexible 7 -kampanja

90x200 (norm. 1463 €) 1098 € 160x200 (norm. 2766 €) 1999 € 180x200 (norm. 2926 €) 2195 €

Tilaan seuraavat TEMPUR-tyynyt:

____kpl TEMPUR North -tyyny 187€

____kpl TEMPUR Breeze -tyyny soft medium firm 187€

____kpl TEMPUR Easy Clean -tyyny soft medium firm 187€ 2 tyynyn yhteishinta on 280,50€

TEMPUR-vuoteiden tilaukset: soita TEMPUR asiakaspalvelu puh. (09) 5868 360

Katso mallit, koot ja hinnat www.tempur.fi

NIMI:

OSOITE:

PUHELINNUMERO:

Tutkitusti tyytyväisimmät käyttäjät, best in test, paras selälle ja unelle, yli 75 000 terveydenhoitoalan ammattilaista suosittelee aitoa Tempuria, mm.

Olen jäsen

Liityn jäseneksi

OSTA 2 TEMPUR-tyynyä, saat toisen 1/2 hintaan!

Tarjous koskee TEMPUR North, Breeze ja Easy Clean-tyynyjä ovh 187€

on voimassa

TEMPUR-tuotteet

Selkäliitto ry

Vastauslähetys

Tunnus 5007981

00003 Helsinki

Selkäliitto maksaa postimaksun

Tarjous

1.4.2018 asti. Tilaamalla

Selkäliiton kautta tuet liiton toimintaa!

Pääkirjoitus

Marjo Rinne

Selkäliitolla juhlavuosi

Vuosi 2018 on Selkäliiton juhlavuosi. Liiton perustamisesta tulee kuluneeksi merkittävät 30 vuotta. Ihmisen täyttäessä 30 vuotta hänellä on jo takanaan lapsuusvuodet, murrosiän kuohunta ja aikuistuminen. Siinä vaiheessa monet ovat löytäneet oman suuntansa, mutta edessä on myös paljon mahdollisuuksia ja uusia haasteita.

Myös Selkäliiton vuosiin on mahtunut monia erilaisia vaiheita. Toiminnassa mukana olleet luottamus- ja toimihenkilöt ovat vaikuttaneet liiton kehityskulkuun ja hankkeisiin, joista osa on juurtunut vakiintuneiksi käytännöiksi. Myös monet asiantuntijat ja sidosryhmät ovat osallistuneet toiminnan kehittämiseen. Liitto on toiminut yksin sekä yhdessä muiden järjestöjen kanssa tule-sairauksien ja niistä aiheutuvien ongelmien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lisäksi yhteiskunnalliset muutokset vuosien varrella ovat vaikuttaneet toimintaan.

Terveydenhuollossakin menetelmät ja käytännöt ovat muuttuneet näiden vuosien mittaan. Entistä tarkemmat tutkimusmenetelmät ovat helpottaneet selkäsairauksien diagnosointia. Tutkittuun tietoon ja siitä saatavaan näyttöön perustuvat menetelmät ovat muuttaneet hoito- ja kuntoutuskäytäntöjä. Toisaalta ihmisten omaa toimintaa selän terveyttä tukevana toimintatapana painotetaan entistä enemmän. Varsinkin tämän edistämiseen liiton toiminta painottuu tulevaisuudessakin.

Selkäliiton jäsenlehti Nikama (sittemmin Hyvä Selkä) alkoi ilmestyä vuonna 1990, ja se oli jäsenille merkittävä tiedonvälityskanava. Vuosikymmenten aikana tieto ja ymmärrys selkäkivusta ovat lisääntyneet ja tällä hetkellä tietoa on entistä helpommin saatavilla. Nykyisin ihmiset hakevat paljon tietoa sähköisistä lähteistä, kuten Selkäkanava. fi:stä, mutta edelleen painettuna ilmestyvä lehti on vakiinnuttanut asemansa. Luotettavan tiedon saaminen on nykyisin entistä tärkeämpää.

Juhlavuoden kunniaksi Hyvä Selkä -lehti haastattelee vuosien varrella liiton toiminnassa mukana olleita henkilöitä ja tuo esiin heidän ajatuksiaan liiton toiminnasta. Merkkivuosi näkyy tulevan vuoden aikana myös useissa eri tapahtumissa. Toukokuussa järjestettävä Meren Selkä -risteily on liiton 30-vuotisjuhlaristeily. Syksyllä juhlavuosi huipentuu Helsingissä pidettävään juhlaseminaariin.

Miten Selkäliitto tulevaisuudessa kehittyy ja mitä sen historiaan kirjoitetaan tulevien vuosikymmenten kuluttua, siihen me kaikki vaikutamme nyt.

Marjo Rinne puheenjohtaja

Sisältö 1/2018

Pääkirjoitus

Entiset puheenjohtajat muistelevat

Selkäliiton historiaa

Ikääntyvän kehon ravitsemus

Penkkiurheilijan taukojumppa

10-11

16-17

18 20 22 24 27

Tutkimustietoa

Spinaalistenoosin hoito – mitä uutta?

Omahoito sähköistyy

Minä ja selkä

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

Hyvä Selkä – Selkäliitto ry:n jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 29. vuosikerta, ISSN 2323-9484. www.selkaliitto.fi, selkaliitto@selkaliitto.fi

Julkaisija: Selkäliitto ry. Toimitus: Päätoimittaja Marjo Rinne, toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio, toimitussihteeri Pia Bilund. Taitto: Eepinen Oy, Jauri Varvikko, aineisto@eepinen.fi Painopaikka: Arkmedia, puh. 06 317 1515, Vaasa Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Kannen kuva: Selkäliitto

Tilaukset, osoitteenmuutokset, peruutukset sekä jäsenasiat: Toimistosihteeri Anna Santalahti, selkaliitto@selkaliitto.fi, 09 605 918.

Tietosuoja: Lehti jaetaan Selkäliiton jäsenrekisterissä oleville henkilöille ja yhteisöille. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävissä Selkäliiton toimistossa. Henkilötietolain 26 ß:n ja 30 ß:n mukaiset yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina tai henkilökohtaisesti Selkäliiton toimistossa. Vastuut: Hyvä Selkä -lehti ja Selkäliitto eivät kanna ilmoitusten, tuotteiden tai palveluiden tuotevastuuta. Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa. Hyvä Selkä 2/2018 ilmestyy 20.4.2018. Aineistot Selkäliittoon 19.3.2018 mennessä hyvaselka@selkaliitto.fi. Vuosikerta (kestotilaus) 24 €, irtonumero 7 € 3 6 10 12 16

Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki puh. 09-605918, selkaliitto@selkaliitto.fi www.selkaliitto.fi

Hallitus 2018

Marjo Rinne (pj)

Kaarina Frosterus

Sirpa Heikkinen (varapj)

Pirjo Karlsson

Sinikka Kilpikoski

Leena Kämppi

Sirpa Moilanen

Eira Mäkitalo

Teuvo Näätänen

Kimmo Rundström

Hanna-Maaria Tumelius

Toiminnanjohtaja

Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi

Tiedottaja

Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi

Toimistosihteeri

Anna Santalahti 09 605 918 selkaliitto@selkaliitto.fi

Selkäneuvonnan koordinaattori

Maria Sihvola 050 465 7884 maria.sihvola@selkaliitto.fi

Järjestö- ja liikuntatoiminnan koordinaattori

Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi

Rakasta selkääsi – se kannattaa. Sinua. Toiminnanjohtajalta

TÄMÄ VUOSI ON SELKÄLIITON 30. TOIMINTAVUOSI. Vietämme juhlavuotta teemalla ”Rakasta selkääsi – se kannattaa. Sinua.” Tällä haluamme kannustaa ihmisiä huolehtimaan selästään ja rohkaista heitä mukaan selkäyhdistysten toimintaan. Yhdessä jäsenyhdistystemme kanssa haluamme edistää väestön selkäterveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia.

Juhlavuosi käynnistää Selkäliitossa uuden strategiakauden, jonka strategia hyväksyttiin liiton syyskokouksessa yksimielisesti.

Strategia-sana juontaa juurensa kreikan kielen sanasta strategos, joka tarkoittaa sodan johtajaa. Strategialla tarkoitetaan suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Strategia ohjeistaa suunnan, minne ollaan menossa. Strategian ajatellaan usein olevan avain organisaatioiden menestykseen. Se on kuitenkin osa ketjua, joka alkaa organisaation ideologiasta (aate) sekä arvoista ja päättyy sen arkipäiväiseen toimintaan. Ketjun muodostavat siis ideologia, visio (tavoitteellinen tila), strategia (ohjelma) ja toiminta (yksittäiset toimenpiteet). Strategiaa suunnitellessa on otettava huomioon osaaminen ja resurssit. Toiminta-ajatuksena vuosille 2018–2020 on, että Selkäliitto tukee ja vahvistaa jäsenyhdistystensä toimintaa ja kannustaa ihmisiä aktiivisesti huolehtimaan selän terveydestä, ja visiona on, että liitto tunnetaan osaavana ja luotettavana selän hyvinvoinnin asiantuntijana, joka tukee paikallisten selkäyhdistysten toimintaa. Strategia ohjaa toimintaamme. Painotuksina tulevina vuosina ovat Selkäliiton ja sen jäsenyhdistysten yhteistyön vahvistaminen sekä selkäneuvonnan ja liikuntatoiminnan monipuolistaminen. On tärkeää, että liitto ja sen yhdistykset tunnistavat keskeiset kohderyhmät ja huomioivat heidän tarpeensa, jolloin jäsenet voivat tuntea olonsa mukavaksi. Ja jotta pysymme mukana ajan hengessä, on tehtävä säännöllisesti jäsenille kyselyjä, tarpeiden kartoituksia ja kehittää osaamista koulutuksin. Selkäliiton hallitus ja toimihenkilöt pitävät vuosittain yhteiset kehittämispäivät. Viimeksi pohdimme, millaiset ihmiset voisivat olla mahdollisia jäseniä ja kiinnostuneita selkäyhdistysten toiminnasta. Kokosimme keskustelun lomassa leikekirjaa. Nyt kun selailen tuota kirjasta pöydälläni, näen kuvia miehistä ja naisista, nuorista ja lapsista, eriikäisistä, erikokoisista, eri ammattiryhmiin kuuluvista… Kaikille on yhteistä se, että selkä ja niska-hartiaseutu saattavat oireilla – toisilla jopa niin, että se uhkaa toiminta- ja työkykyä.

Selkäliitto ja sen jäsenyhdistykset voivat vaikuttaa siihen, että rakennamme tuki- ja liikuntaelinterveyttä tukevaa arkea ja yhteiskuntaa, jossa yksilöitä kannustetaan terveellisiin valintoihin ja toimintaan. Yhdessä voimme kohdistaa toimia tule-terveyden riskitekijöihin, joita ovat esimerkiksi liikkumattomuus, ylipaino ja tupakointi.

Tuetaan yhdessä kaikkien selkäterveyttä ja kannustetaan tulemaan mukaan yhdistysten mukavaan vapaaehtoistoimintaan!

PS. Voit tutustua päivitettyyn strategiaamme lehden sivulla 15.

Kirsi Töyrylä-Aapio kirsi.toyryla@selkaliitto.fi

Entiset puheenjohtajat muistelevat

Hyvä Selkä -lehti haastatteli juhlavuoden kunniaksi neljää liiton entistä puheenjohtajaa ja selvitti heidän ajatuksiaan ja kokemuksiaan kunkin toimintakaudelta.

1. Miten tulitte mukaan Selkäliiton toimintaan?

2. Millainen oli toimintaympäristö ja suhtautuminen selkäsairauksiin ja -potilaisiin?

3. Mitä onnistumisia koitte?

4. Miten liiton toiminta on muuttunut vuosien aikana ja miltä tulevaisuus näyttää?

Paavo A. Hiltunen:

Selän hyväksi ei voi satsata liikaa

• Myyntipäällikkö (eläkkeellä)

• Selkäliiton perustaja, puheenjohtaja 1988–1990 ja toiminnanjohtaja 1990–1991

• Kirjan Seitsemän selkäleikkauksen mies kirjoittaja

Ajatus selkäsairaiden hyväksi toimivasta potilas- ja edunvalvontajärjestöstä syntyi valmistautuessani kolmanteen selkäleikkaukseeni. Ihmeekseni totesin, ettei Suomessa, järjestöjen luvatussa maassa, ollut selkäsairaiden hyväksi toimivaa järjestöä, joka jakaisi tietoa sitä etsivälle. Keskusteltuani asiasta potilastovereiden ja itseäni hoitavan lääkärin kanssa, päätimme tukkia tuon potilas- ja vam-

maisjärjestöjen rintamassa olleen aukon, perustamalla Suomen Selkäliitto ry:n. Perustamiskokous pidettiin Helsingissä 25.11.1988 ollessani Invalidisäätiön (nyk. Orton) potilaana. Lisäkseni kokoukseen osallistuivat selkätutkimusyksikön ylilääkäri, ortopedi Juhani Soini sekä potilastoverini Kurt Karlsson ja Erkki Bäcklund. Liiton kotipaikaksi tuli Heinolan kaupunki.

Selkäsairauksien tutkimus oli 1980-luvun lopulla maassamme suhteellisen nuorta ja keskittynyt harvaan, joskin korkeatasoiseen laitokseen. Selkäsairaiden kuntoutusta tarjoavia laitoksia oli useita, mutta pelkästään selkävaivojen hoitoon erikoistunutta laitosta ei ollut. Liiton tulevaisuuden tavoitteeksi asetettiin sen perustamisvaiheessa tutkimus- ja kuntoutuskeskus sekä virkistys- ja kuntoutumistoimintaa tukeva lomakylä. Selkäsairauksiin suhtautuminen oli toimintakausieni aikana ja aiemminkin työnantajien ja lääkäreidenkin taholta hyvin moninaista. Ystäväni tohtori Heikki Ylijoki kuvasi asiaa seuraavasti liiton Nikama-lehdessä vuonna 1990: "Kipua ei voida mitata eikä kroonistunut selkävaiva näy päälle päin. Yhä uudestaan ja uudestaan apua etsivä ja selkävaivojaan valittava 'kunniallisestakin' selkäsairaudesta kärsivä ennemmin tai myöhemmin

leimautuu pinnariksi tai psyykkisesti sairaaksi. Hänestä tulee hankala potilas, jolla vika taitaakin olla korvien välissä. Potilaan oloa ei ainakaan helpota, kun hän huomaa olevansa tuuliajolla ja harhailevansa 'terveydenhuoltosektorissa'. Kun selkävaivainen vihdoin pääsee oikeaan tutkimus- ja hoitopaikkaan, on useimmiten kulunut vuosia kuin kuukausia".

Välilevyn tyrät ja pullistumat hoidettiin usein kirurgisesti, monen lääkärin mielestä liian useasti. Kipuinen potilas kuuntelee lääkäriään ja suostuu ehdotettuun hoitotapaan päästäkseen kivuistaan mahdollisimman nopeasti. Minulle on tehty yhdeksän suurehkoa selkärankaan kohdistuvaa leikkausta ja kuusi pienempää neuropaattisen kipuongelman hoitoon liittyvää leikkausta. Tästä kaikesta huolimatta kärsin kroonistuneista neuropaattisista kivuista.

Suosittelen jo terveille kunnostaan huolehtimista. Vaikeat ja pitkittyneet selkävaivat vaikuttavat kehomme lisäk-

si myös mielemme hyvinvointiin, koko elämäämme. Selän hyväksi ei voi satsata liikaa. Kolhut ja pintanaarmut kyllä paranevat, mutta selkärankamme ei ole uusiutuva luonnonvara.

Osaltani merkittävinä pitäisin Selkäliiton perustamisen lisäksi Heinolan, Mikkelin ja Savonlinnan seudun selkäyhdistysten sekä SalpausSelät-yhdistyksen perustamiskokousten koollekutsumista.

Toimin liiton puheenjohtajana kevääseen 1990, kunnes luudutusleikkauksen johdosta minulta kiellettiin toimistotyöt. Tätä ennen ryhdyin etsimään seuraajaa, joka olisi mahdollisimman tunnettu ja vaikutusvaltainen henkilö toisin kuin minä, joka olin varsin tuntematon. Keskustelu ystäväni tohtori Jukka Suihkosen kanssa johti myönteiseen tulokseen ja ehdotin häntä uudeksi puheenjohtajaksi. Jukka toimi tasavallan presidentti Mauno Koiviston henkilääkärinä. Jukan tultua va-

Timo Pohjolainen: Selkäpotilaiden

• Fysiatrian erikoislääkäri

• Selkäliiton puheenjohtaja 1995–1997

lituksi, hän ehdotti, etten kokonaan karkaisi aloittamastani työstä ja minut nimitettiin liiton ensimmäiseksi toiminnanjohtajaksi. Toimin toiminnanjohtajana, kunnes RAY ryhtyi rahoittamaan liiton toimintaa, ja kasvavat haasteet edellyttivät päätoimista toiminnanjohtajaa. Koska olin työkyvyttömyyseläkkeellä, en voinut edes harkita jatkamista.

Olen ihmetellyt selkäoireisten tarmottomuutta perustaa selkäyhdistyksiä, paikallisyhdistysten määrä ei ole viime aikoina juuri kasvanut. Paikallisyhdistyksen toiminta-aluetta määritettäessä tulisi välttää liian suuria alueita. Toiminta keskittyy suurempiin taajamiin, reunaalueiden jäädessä liian usein toiminnan ulkopuolelle. Toiveeni on, että jokainen selkäoireista kärsivä tai kunnostaan huolehtiva löytäisi oman palvelevan ja virikkeitä antavan selkäyhdistyksen. Uusien yhdistysten perustamisessa tulisi myös liiton olla tukena.

leikkaushoito oli varsin yleistä

Lähdin Selkäliiton toimintaan 1980-luvun lopussa. Toimin silloin Invalidisäätiöllä, jossa hoidettiin useita liiton perustajajäseniä. Alun perin Selkäliiton edeltäjä oli Romumiesten liitto, jonka erityinen aktiivi oli Paavo Hiltunen, "seitsemän selkäleikkauksen mies". Liiton tilaisuuksien luennoijaksi minua houkuttelivat Paavo, Salli Huttunen ja ortopedi Juhani Soini. Vastaanottoni oli Diakonissalaitoksella, jossa lääkärinä toimi Jukka Suihkonen, joka keskeisimmin houkutteli minut mukaan toimintaan. Siirryin liiton puheenjohtajaksi hänen jälkeensä.

1980-luvulla ja 1990-luvun alussa selkäpotilaiden leikkaushoito oli varsin yleistä. Tuolloin leikattiin mm. välilevyn pullistumia paljon ja tulokset olivat huonoja. Potilaat jäivät paljolti työkyvyttömyyseläkkeelle leikkausten jälkeen. Selkäongelmien ennustetta pidettiin yleisesti ottaen huonona. Työkyvyttömyyden lisäksi ongelmana oli työttömyystilanne. Selkäoireisten työllistyminen oli vaikeaa. 1990-luvun puolivälin jälkeen levisi tieto välilevymuutosten hyvästä luonnollisesta

3. 4.

kulusta, leikkaukset vähenivät, kuntoutus ja aktiivinen harjoittelu lisääntyivät. Haasteena liitossa oli toiminnan laajeneminen, tuore ja nuori toiminta ei ollut vakiintunutta ja kentässä oli erilaista intressiristiriitaakin. Niitä jouduttiin sovittelemaan ja luovimaan. Lastentaudit podettiin myös Selkäliitossa.

Reumaliitto hallitsi tule-kenttää 1980- ja 1990-luvuilla. Selkäliiton toiminta oli aluksi paljolti pääkaupunkiseudulla. Salli Huttunen oli erittäin aktiivinen ja aikaansaava, ja pääkaupunkiseudulla jäsenten määrä kasvoi nopeasti. Erityisesti jumppatoiminta laajeni, mutta myös tiedollisia tilaisuuksia järjestettiin paljon. Salli sai houkuteltua useita lääkäreitä ja fysioterapeutteja toimintaan ja luennointiin. Vähitellen toimintaa saatiin laajennettua eri puolille maata, erityisesti Itä-Suomeen, Kuopioon, Hämeeseen jne. Selkäliitto keskittyi selkäsairauksiin ja Reumaliitolle jäivät nivelvaivaiset. Myöhemmin Nivelyhdistys on aktivoitunut nivelongelmaisten järjestönä.

Liiton toiminta on vakiintunut merkittävästi ja siitä on tullut näkyvä toimija. Ulkoa katsoen toiminta on johdonmukaista ja selkeää. Johto ja johtaminen vaikuttavat vakiintuneelta. Selkäliiton nettisivuilla on monipuolista ja hyvää

Kalevi

tietoa omatoimisesta harjoittelusta, liikunnasta ja kivunhallintaan liittyvästä toiminnasta. Selkäoireisia ja ongelmaisia ihmisiä on paljon ja näen liiton toiminnan erittäin tärkeäksi ja tulevaisuuden valoisaksi. Asema ja rooli yhteiskunnassa on tärkeä.

Österman:

Ortopedien ja fysiatrien verkosto oli kattava mutta ohut

• Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri

• Selkäliiton puheenjohtaja 2001–2006

Olin perehtynyt selän sairauksiin usean vuoden aikana ja vuonna 1984 perustetun Suomalaisen Selkätutkimusseuran perustajajäsen ja sen puheenjohtaja sekä kansainvälisen sel-

kätutkimusseuran (ISSLS) jäsen. Olin myös tehnyt runsaasti kliinistä potilastyötä selkäsairauksien, erityisesti nuorten parissa. Kun minua pyydettiin ryhtymään liiton puheenjohtajaksi, otin tehtävän vastaan, koska minua kiinnosti nähdä tämä ongelma selkäpotilaan näkökulmasta.

Alkuvaiheessa tutkimuskentässä oli menossa voimakas kansainvälistyminen. Suomalaiset olivat vahvasti edustettuna esimerkiksi ISSLS:n toiminnassa, mutta perustason terveydenhuolto oli varsin konservatiivista ja potilaskentässä oli paljon pelkotiloja sekä uskomuksia. Pelättiin halvaantumisia leikkausten jälkeen ja uskottiin nikamanniksauttajien kykyihin. Lääkärien taidoissakin oli isoja eroja. Kuitenkin liiton perusta oli jo vahva, lukuisat paikallisyhdistykset tekivät hyvää työtä, ja niitä perustettiin lisää.

Ortopedien ja fysiatrien verkosto oli jo valtakunnallisesti kattava mutta ohut. Täydennyskoulutusta kaivattiin uusien hoitomenetelmien tullessa käyttöön. Toisaalta sanottiin, että selkäsairaat pyrkivät vain eläkkeelle eikä asialle voida mitään. Liitto haki paikkaansa toimijana. Pyrimme yhteistyöhön muiden järjestöjen kanssa, jotka toisaalta koettiin kilpailijoiksi. Tuimme mm. toimia, joilla saatiin perustettua Suomen Tule ry. Omassa toiminnassa pyrimme lisäämään selkäpotilaiden yhteisöllisyyttä, vertaistukitoimintaa ja kuntoutumista lisäävää terapiaa, etenkin paikallisyhdistystasolla. Suurin haaste oli varojen hankinta, siinä kilpailtiin esimerkiksi RAY:n jakamista varoista.

Minulla oli onni tehdä yhteistyötä aktiivisen toiminnanjohtajan Anitta Raitasen kanssa. Monia ideoita pohdimme yhdessä, ja monia niistä toteutimmekin. Taloudenpidossa onnistuimme siten, että esimerkiksi RAYavustukset projekteihin sekä oma varainhankinta kaksinkertaistuivat ja tase kääntyi positiiviseksi. Jäsenmäärä kohosi noin puolella. Nikama-lehti muuttui neliväriseksi, ja sitä täydensi tiedotuslehti Välilevy. Vahvistimme myös liiton arvot ja vision.

Toteutimme useita hankkeita, kuten Nuori Selkä. Liitto hankki roolin myös Kauneus- ja Terveysmessuilla ja osallistuimme muihinkin valtakunnallisiin tapahtumiin. Nikama-lehteä kehitimme niin, että potilaslähtöisyyden lisäksi korostettiin tutkimusperäisen oikean tiedon merkitystä. Lisäksi ajanmukaistimme jäsenistöluettelot, jäsenmaksukäytännöt jne. Teimme myös vierailuja useisiin paikallisyhdistyksiin, usein 10-vuotissynttäreiden muodossa.

Kun hallitus päätyi erottamaan ristiriitojen vuoksi toiminnanjohtajan, päätin erota puheenjohtajuudesta, koska hän nautti edelleen luottamustani. Myöhemmin liitto on ojentanut minulle huomionosoituksena Selkäranka-palkinnon.

Olen edelleen liiton jäsen ja luen lehteä, joka on muuttunut Nikamasta Hyvä Selkä -lehdeksi ja on ehkä vähän pehmentynyt ja suhtautuu mainoksiin suopeammin kuin ennen. Liiton ennuste lienee hyvä, kunhan eletään ajassa pitäen kiinni arvoista ja missiosta.

Pirkko Heino: Selkäliitolla on näkyvä asema

suomalaisessa järjestökentässä

Olin vuonna 1984 perustamassa Suomen ensimmäistä selkäyhdistystä, Selkä-Seuraa Turussa. Seurasin tiivisti yhdistyksen toimintaa, mutta liityin mukaan vasta 1993. Vuonna 1996 yhdistyksen nimi muuttui Turun Seudun Selkäyhdistykseksi ja minusta tuli sen puheenjohtaja.

Tulin mukaan liiton hallitukseen vuonna 1998 ja joitakin vuosia myöhemmin varapuheenjohtajaksi, mistä tehtävästä minut valittiin puheenjohtajaksi, kun edeltäjäni luopui tehtävästä kesken kauden. Valtakunnallinen järjestötoiminta on kiinnostanut minua aina ja siksi pyrin aikanaan liiton hallitukseen. Halusin antaa oman panokseni järjestötoiminnan kehittämiseen ja paikallisten yhdistysten tukemiseen.

Liiton talous on aina ollut tiukka eikä toimintaa ole voinut laajentaa muuten kuin RAY:n projekti- ja toiminta-avustuksilla. Melko pienillä resursseilla yhdessä henkilökunnan ja luottamushenkilöiden kanssa toimintaa vietiin eteenpäin.

2000-luvulla yhteistyö muiden tule-liittojen, Suomen Tulen ja SoveLin kanssa lisääntyi ja liiton tunnettuus kasvoi. Myös selkäoireisten edunvalvonta kasvoi yhteistyön myötä.

Koska olen järjestöjohtaja eikä minulla ole terveydenhuollon koulutusta, luotin ja luotan liiton henkilökunnan ja asiantuntijaryhmän toimintaan. Tärkeää on aina ollut, että jokainen tarvitseva saa laajaalaisen ammatillisen avun oman selkäsairautensa hoidossa.

Suunnittelin Selkäneuvoja-projektin yhdessä Sirkka-Liisa Karpin kanssa Turun yhdistyksen toiminnaksi, mutta se laajeni valtakunnalliseksi ja toteutettiin 2003–2006 RAY:n tuella. Sen aikana liitolla oli Helsingissä, Turussa ja Joensuussa selkäneuvojat, jotka tekivät yhteistyötä terveydenhuollon, oppilaitosten ja eri yhdistysten kanssa. Projektin päätyttyä toiminta sai RAY:ltä kohdennetun toimintaavustuksen ja tänä päivänäkin liitolla on selkäneuvonnan koordinaattori.

Olin mukana suunnittelemassa myös

projektia, jonka tuotoksena syntyi Selkäkanava-sivusto. Se on liiton käyntikortti niin selkäoireisille ja -sairaille kuin itsehoidosta kiinnostuneille, terveydenhuollon ammattilaisille, opiskelijoille ja jokaiselle suomalaiselle. Jumppakissa ja tohtori Vahvaselkä tunnistetaan jo laajalti.

Jäsenlehden päätoimittajuus ja sen kehittäminen oli minulle mieleinen tehtävä. Kaudellani lehden nimi muutettiin Hyvä Selkä -lehdeksi, terveyttä edistäväksi aikakauslehdeksi, mikä ei alkuun miellyttänyt kaikkia. Myöhemmin tehtiin myös liiton nimenmuutos.

Paikallisyhdistysten toimintaa tukemaan saimme ensimmäisen kerran RAY:ltä avustusta 2014, yhteensä 10 000 euroa ja sen jälkeen vuosittain. Nämä yhdistyksille jaettavat ns. toimintatonnit ovat monelle pienellä budjetilla toimivalle suuri apu esim. maailman selkäpäivän tiedotuksessa.

2000-luvulla alkoi selkäneuvojatoiminta, avattiin kotisivut, laajennettiin yhteistyötä, järjestettiin koulutuksia jäsenille ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä yhteisiä virkistystapahtumia. Tietoisuus liitosta ja yhdistyksistä lisääntyi valtakunnallisesti sekä paikallisesti. Lisäksi perustettiin Selkäkauppa tukemaan liiton toimintaa. Uusia yhdistyksiä syntyi.

Tällä vuosikymmenellä liitto on tullut tunnetuksi erityisesti Selkäkanavan, mediatiedotteiden, uutiskirjeiden, haastattelujen ja monenlaisen toiminnan näkyvyyden kautta. Yhdistyksiä tuetaan toimintatonneilla ja koulutuksilla. Yhteistyö monien toimijoiden kanssa on lisääntynyt kaikilla tasoilla.

Sote-uudistus samoin kuin maakuntauudistus asettavat liiton ja jäsenyhdistykset uuden tilanteen eteen. Nyt jos koskaan tarvitaan laajaa yhteistyötä muiden yhdistystoimijoiden kanssa, jotta tulevat maakuntahallitukset osaavat ottaa liiton ja yhdistysten toiminnat ja palvelut osaksi palvelutarjontaa.

On erittäin tärkeää seurata valinnanvapauslainsäädännön kehitystä ja toimeenpanoa. Sote-palvelujen valinnanvapauden

• Toiminnanjohtaja (eläkkeellä)

• Selkäliiton puheenjohtaja 2007–2015

• Turun Seudun Selkäyhdistyksen puheenjohtaja 1996–

toteutumiseksi tarvitaan paljon palveluohjausta kaikilla tasoilla ja erityisesti useita palveluja käyttäville asiakassuunnitelma nousee tärkeään osaan. Liiton tulee aktiivisesti tiedottaa uudistusten etenemisestä ja tukea paikallisyhdistyksiä esim. liikunta- ja vertaistukitoiminnan kuntaavustusten säilymisessä.

Liitto jäsenyhdistyksineen on kolmessa vuosikymmenessä saavuttanut näkyvän aseman suomalaisessa järjestökentässä. Tulevaisuus tuo uusia haasteita, mutta hyvä perusta ja vankka yhteisöllisyys kantavat eteenpäin.

Selkäliiton

Selkäliitto täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Vuosien saatossa liiton toiminta on vakiintunut ja kasvanut. Pienestä, muutaman yhdistyksen järjestöstä on tullut valtakunnallisesti näkyvä toimija, johon kuuluu 32 jäsenyhdistystä.

1991

Liitto saa ensimmäisen yleisavustuksen Raha-automaattiyhdistykseltä.

1993

Selkäliiton kolmas puheenjohtaja on eläkkeellä oleva varatuomari Esko Mäenpää.

1994

Selkäliitto muuttaa Tasavallan Presidentin Arkistosäätiön tiloihin Eerikinkadulle Helsingin Kamppiin.

1996

• Selkäkipuisen käsikirja ilmestyy.

• Ensimmäiset Valtakunnalliset Selkäpäivät järjestetään.

2001

• Selkäliiton puheenjohtajana aloittaa ortopedi Kalevi Österman.

• Selkäliitto saa ensimmäisen projektiavustuksensa RAY:ltä. Kolmivuotisen projektin aihe on ”Selkä elämän eri vaiheissa”. Projektin ensimmäinen vaihe käsittelee lasten ja nuorten selkäongelmien ehkäisyä.

2003

• Selkäneuvojaprojekti alkaa. Sen keskeinen tavoite on selkäneuvojan työnkuvan luominen. Selkäneuvoja tukee selkäpotilaan itsehoitoa.

1990

• Selkäliiton jäsenlehti Nikama ilmestyy ensimmäisen kerran.

• Selkäliiton toinen puheenjohtaja on Diakonissalaitoksen ylilääkäri Jukka Suihkonen. Suihkonen toimi presidentti Mauno Koiviston henkilääkärinä ja hän on Selkäliiton kunniapuheenjohtaja.

• Liiton jäsenmäärä on noin 350 ja selkäyhdistyksiä toimii kolme.

1995

• Selkäliiton puheenjohtajana aloittaa fysiatrian erikoislääkäri Timo Telaranta.

• 18.3.1995 Selkäliiton puheenjohtajaksi vaihtuu fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

• Nikama-lehti alkaa ilmestyä neljä kertaa vuodessa.

• Ensimmäisen puheenjohtajan muistelmateos ”Seitsemän selkäleikkauksen mies” ilmestyy.

1997

• Paikallisia selkäyhdistyksiä toimii jo 23.

1998

• Selkäliiton puheenjohtajana aloittaa kirurgi Antti O. Eskola.

• 1998 Nikama-lehti liittyy Aikakauslehtiliiton jäseneksi.

2002

• Vuoden teemana on kuntoutus ja työssäkäyvien hyvinvointi. Iskulauseena on ”Liike on selän paras lääke”.

• Liitto aloittaa Kelan ja Härmän Kuntokeskuksen kanssa kuntoutus- ja sopeutumisvalmennusprojektin selkäleikatuille. Projektissa tähdätään kuntoutujan työhön paluuseen.

2004

• Koulutukset yhdistysten liikuntaryhmien ohjaajille alkavat.

• Selkäliitto liittyy jäseneksi Soveltava Liikunta SoveLi ry:hyn.

2005

• Selkäneuvoja-projektissa julkaistaan Selkä, seksuaalisuus ja seksi -opas sekä selkäkansio paikallisille selkäyhdistyksille.

• Selkäliiton keskustelupalsta avataan.

• Selkäliitto liittyy jäseneksi Suomen Tule ry:hyn.

historiaa

2007

• Selkäliiton puheenjohtajana aloittaa Palveluyhdistys Kasevan toiminnanjohtaja Pirkko Heino.

• Selkäneuvojat siirtyvät projektityöntekijöistä liiton vakituisiksi työntekijöiksi.

• Liitolle uusi graafinen ilme ja logo.

2008

• Selkäliitto täyttää 20 vuotta. Juhlavuoden teema on ”Liike on selän juhlaa”.

• Jäsenmäärä on noin 10 000.

2009

• Liitto saa ensimmäisen OKM-erityisavustuksen.

• Oppaat Odottavan selkä ja Ryhdikäs selkä ilmestyvät.

2010

• Asiantuntijaryhmä aloittaa toimintansa. Ryhmän puheenjohtajana toimii HUS:n ylilääkäri, fysiatri Harri Hämäläinen.

• Ensimmäinen Meren Selkä -jäsenristeily järjestetään.

• Selkäkauppa eli selän terveystuotteita myyvä verkkokauppa perustetaan. Selkäkaupan tuotot menevät Selkäliiton hyväksi.

2013

• Selkäliitto täyttää 25 vuotta. Juhlavuoden teema on ”Anna aikaa selällesi”.

• Nikama-lehden nimi vaihdetaan Hyvä Selkä -lehdeksi.

• Selän terveyttä edistävä itsehoitopolku -verkkoprojekti alkaa.

2015

• Liitto uudistaa sääntönsä ja muuttaa nimensä Suomen Selkäliitosta Selkäliitoksi.

• Vuoden teema on Liikuta selkäsi kuntoon.

• Hoida itse niskaasi -opas julkaistaan.

2016

• Selkäliiton puheenjohtajana aloittaa terveystieteiden tohtori, erikoistutkija Marjo Rinne.

• Liiton teema on ”Tosimiehen selkätreeni”.

• Tosimiehen selkätreeni -opas julkaistaan.

• Yhteistyö Terveyskylä.fipalvelun kanssa aloitetaan, Selkäkanavan sisältöjä hyödynnetään Kuntoutumistalossa.

• Uutiskirje ammattilaisille ja yhteistyökumppaneille alkaa ilmestyä.

2017

• Sote-järjestöjen avustuksien käsittely siirtyy RAY:stä STEAan.

• ”Tosimiehen selkätreeni” -teema jatkuu.

• Selkäliiton harjoitusvideoita on katsottu yli miljoona kertaa.

• Verkkosivuilla vierailee noin 63 000 kävijää kuukaudessa.

• Selkäkanava on Suomen johtava selkäsivusto ja liitto on näkyvä ja tunnettu toimija.

• Liittoon kuuluu 32 jäsenyhdistystä.

2011

• Tule-järjestöjen yhteinen Vastaisku vaivoille -luentokiertue käynnistyy.

2012

• Vuoden teema on ”Selkä suorana senioriksi”. Vuosi 2012 on Euroopassa ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi.

• Liittoon palkataan vakituinen tiedot taja.

2014

• Ensimmäiset liikuntavideot kuvataan ja julkaistaan.

• Jumppakissan Youtube-kanava perustetaan.

• Selkäkanava.fiverkkopalvelu avataan.

• Animaatiovideot ”Jumppakissan taukojumppa” ja ”Tohtori Vahvaselän selkäkoulu” julkaistaan.

• Selkäkanavan sometilit Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa avataan.

”Kysy Tohtori Vahvaselältä” -verkko-jumppamuistutuspalvelu käynnistyy.

2018

Selkäliitto täyttää 30 vuotta. Liiton teema on ”Rakasta selkääsi – se kannattaa. Sinua”.

Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund

Ikääntyvän kehon ravitsemus

Ikääntyminen lisää yleensä ravintoaineiden tarvetta ja terveyden säilyttäminen ikäännyttäessä voikin vaatia muutoksia syömistottumuksiin. Toisaalta koko ihmisen elinkaaren ravitsemuksella on vaikutusta hyvinvointiin vanhemmalla iällä.

IKÄÄNTYMINEN on selvästi havaittavissa luustossa ja luurankolihaksissa, jotka tavallisesti heikkenevät.

Luuntiheys kasvaa kiihkeimmin murrosiässä nopean pituuskasvun päättymisen jälkeen. Ikäännyttäessä luumassa pienenee. Naisilla luumassan pieneneminen on suurimmillaan muutamina vuosina vaihdevuosien jälkeen, miehillä se pienenee tasaisemmin. On mahdollista, että elintapojen merkitys luuterveydelle on suurimmillaan näissä ikävaiheissa.

Kalsiumia riittävästi ja D-vitamiinia purkista

Elintapatekijöistä luuston kannalta tärkeimpiä näyttävät olevan luita kuormittava liikunta ja riittävä kalsiuminsaanti. Kalsiumintarve riippuu monista tekijöistä. Länsimainen ruokavalio, jossa on runsaasti lihaa, suolaa ja sokeria, mutta niukasti kasviksia saattaa lisätä kalsiumin poistumista elimistöstä ja siten lisätä myös sen tarvetta. Vähäsuolainen kasvispainotteinen ruokavalio on luustolle puolestaan hyvin suotuisa.

Kalsiumia on helppo saada riittävästi käyttämällä säännöllisesti maitotuotteita, kuten juustoa, maitoa tai hapanmaitotuotteita. Kuitenkin myös maitovalmisteita sisältämätön kasvisruokavalio voi olla hyvin kalsiumpitoinen. Kalsiumia on merkittäviä määriä muun muassa pähkinöissä, siemenissä, palkokasveissa, monissa vihreissä lehtisalaateissa ja marjoissa. Myös hedel-

mät, kuten appelsiini, voivat olla kalsiumin lähteitä. Samoin kananmuna ja kala, varsinkin kokonaisina syötävät pienet kalat. Hyvin proteiinipitoisen ruokavalion tiedetään johtavan runsaampaan kalsiumin poistumiseen elimistöstä, mikä voi lisätä luuston haurastumisen riskiä. Toisaalta tällöin myös kalsiumin imeytyminen tehostuu, kunhan sen lähteitä on ruokavaliossa riittävästi. Kalsiumpitoiset maitotuotteet ovat siksi hyviä valintoja proteiinilähteiksi.

Riittävä proteiininsaanti on itsessään luustoterveyden kannalta tärkeää ja näyttää suojaavan luustoa, kun muu ruokavalio on kunnossa. Ikääntyminen lisää kaiken kaikkiaan proteiinitarvetta, eikä sen saantia pidä terveellä yleensä rajoittaa.

Jotta kalsiumin hyväksikäyttö olisi mahdollisimman tehokasta, on elimistössä oltava riittävästi D-vitamiinia, joka myös stimuloi luun muodostumista. Suomessa, jossa auringonvaloa on rajallisesti saatavilla, D-vitamiinilisän käyttö on paikallaan vähintään pimeään aikaan vuodesta. Iän myötä D-vitamiinin tarve kasvaa ja kesäisinkin auringossa oleskelu voi monista syistä vähentyä. Iäkkään kannattaa ottaa purkista 20 µg D-vitamiinia päivittäin ympäri vuoden. Rasvaliukoinen Dvitamiini imeytyy hyvin rasvaa sisältävän aterian yhteydessä syötynä.

Luonnossa D-vitamiini on harvinainen

ravintoaine. Sen paras luonnollinen lähde on kala. Kalan lisäksi sitä on metsäsienissä, mutta niiden D-vitamiini on huonommin imeytyvässä muodossa.

Syö monipuolisesti

Muita luuston hyvinvointiin edullisesti vaikuttavia ravintotekijöitä tunnetaan runsaasti, mutta niiden merkitys on edelleen epäselvä. Monipuolinen, paljon kasviksia sisältävä ruokavalio takaa kuitenkin niiden riittävän saannin. Luustoterveyden kannalta suositeltavia ruoka-aineita maitovalmisteiden ja kalan lisäksi ovat täysjyväviljavalmisteet, pähkinät, pavut, herneet, linssit, tummanvihreät vihannekset, tomaatti, hedelmät, marjat ja kasviöljyt. Luustolle haitallisia ovat ainakin suola, runsas alkoholin käyttö ja suuret A-vitamiiniannokset esimerkiksi ravintolisänä. Myös runsas kolajuomien käyttö voi olla epäedullista. Lisäksi energia-aliravitsemus, siihen liittyvä matala paino ja liikkumattomuus ovat haitallisia. Rajua laihduttamista ei siksikään suositella ikääntyneille.

Lihaksia tarvitaan myös iäkkäänä

Luurankolihakset ovat ikäännyttäessä tärkeässä roolissa. Esimerkiksi tuolista nou-

Iäkkään ihmisen vaste lihaskuntoharjoitteluun on yhtä hyvä kuin nuoremmankin, kunhan ravitsemuksesta on huolehdittu.”

su, portaiden kipuaminen tai liikkuminen saattavat olla haastavaa. Monet ikääntymisen ongelmat liittyvätkin lihasmassan ja lihasvoiman puutteeseen. Lihakset myös varastoivat energiaa ja osallistuvat energiatasapainon säätelyyn ja vaikuttavat siten kehonkoostumukseen.

Kuten luumassakin, lihasmassa on huipussaan nuorena aikuisena. Tämän jälkeen se pienenee, mikä voi näkyä esimerkiksi hitaana lihomisena keski-iässä energiankulutuksen vähentyessä. Iän kertyessä lihasmassan menetys kiihtyy, mutta yksilölliset erot ovat tässä suuria ja elintavoilla on suuri merkitys siinä, milloin lihasreservien pienuus alkaa näkyä toiminnallisina ongelmina. Jos reservit ovat suuret ja elintavat kunnossa, ongelmia ei välttämättä tule.

Ravitsemus ja liikunta ovat tärkeitä lihasmassan ylläpidossa ja kehittämisessä. Nykytiedon valossa lihasmassa ei merkittävästi kasva ilman fyysistä kuormitusta. Eniten näyttöä liikunnan hyödyistä on kertynyt suuriin lihasryhmiin kohdistuvasta lihasvoimaharjoittelusta. Tavallisin ja tehokas tapa on harjoitella kuntosalilla. Ainakin iäkkäillä lihasvoimaharjoittelun lisääminen ilman riittävää ravitsemusta voi johtaa epäedulliseen tulokseen. Harjoittelu aliravittuna voi jopa kiihdyttää lihasmassan menetystä. Lihasten kannalta tärkeimmät ravintotekijät ovat energianja proteiininsaanti. Iäkkään ihmisen vaste lihaskuntoharjoitteluun on yhtä hyvä kuin nuoremmankin, kunhan ravitsemuksesta on huolehdittu.

Riittävästi energiaa ja huomio proteiininsaantiin

Energiaa tarvitaan itse liikuntaan, mutta se mahdollistaa myös lihasten palau-

tumisen. Lihasmassan ylläpito ja kasvu vaativat energiaa. Toisaalta energiansaannin turvaaminen ei yksin riitä. Käytännössä iäkäs henkilö voi olla lihava, mutta lihasmassa voi olla hyvin pieni. Syynä on tavallisesti suuresta energiansaannista huolimatta riittämätön proteiininsaanti ja liikunta. Tällaisessa virheravitsemustilanteessa laihduttaminen pahentaisi tilannetta edelleen kiihdyttämällä lihasmassan menetystä.

Ikääntyessä proteiinintarve kasvaa, mutta syöminen saattaa vähentyä ruokahalun huonontuessa esimerkiksi makuja hajuaistin muuttuessa. Keski-ikäisen on usein hyvä rajoittaa energiansaantia ja proteiinipitoisten eläinkunnantuotteiden käyttöä painon hallitsemiseksi sekä elintapasairauksien riskitekijöiden pienentämiseksi. Iäkkään sen sijaan on syytä välttää rajoituksia ja käyttää säännöllisesti proteiinipitoisia ruoka-aineita.

Ateriarytmi ja annoskoot kuntoon

Tavallinen suomalainen ruokavalio voi olla aivan riittävän proteiinipitoinen, kunhan aterioita syödään päivän aikana riittävästi. Tämä tarkoittaa käytännössä aamupalaa, lounasta, päivällistä ja 1–2 välipalaa. Yksi lämmin ateria päivässä on tarvittavan proteiininsaannin kannalta yleensä riittämätön. Tiheä ateriarytmi auttaa myös riittävässä nesteensaannissa. Joka aterialla on hyvä juoda 1–2 lasillista.

Säännöllisyyden lisäksi on tärkeää välttää paastoamista erityisesti lihaksia kuormittavan liikunnan jälkeen. Ravinto heti liikunnan jälkeen voi tehostaa liikunnan rakentavaa vaikutusta lihaksissa. Liikunnan yhteydessä on hyvä juoda ylimääräistä vettä.

Ikääntyvän kannattaa ottaa mallia urheilijan elintavoista. Urheilija kuormittaa luustoa ja lihaksia säännöllisesti ja kuntoonsa nähden sopivalla kuormalla. Lisäksi hän huolehtii riittävästä energian- ja proteiininsaannista syömällä säännöllisen tiheästi ja valitsemalla sopivia ja pääsääntöisesti terveellisiä ruoka-aineita. Urheilija kiinnittää myös huomiota riittävään nesteytykseen. Liikkumattomuus ja syömättömyys johtavat huonoon tulokseen urheilussa ja voivat johtaa huonoon elämänlaatuun ikäännyttäessä.

Proteiini-

ja kalsiumpitoinen ruokavalioesimerkki

Aamiainen

3 dl kaurapuuroa, tehty kevytmaitoon 1 dl marjoja

1–2 lasia vettä 1 kuppi kahvia

Lounas

200 g liha-makaronilaatikkoa

2 dl tuoreita kasviksia öljykastikkeella 1 viipale täysjyväruisleipää levitteellä

1 lasi maitoa ja 1 lasi vettä

1 kpl hedelmä (esim. kiivi)

Välipala

2 dl hedelmärahkaa

1 kuppi kahvia

1 lasi vettä

Päivällinen

3 dl lohikeittoa, tehty maitoon

1 viipale täysjyväruisleipää levitteellä, juustolla ja paprikalla

2 lasia vettä tai kivennäisvettä

1 kpl hedelmä (esim. mandariini)

Iltapala

2 viipaletta täysjyväruisleipää leipien päällä maksapasteijaa, tomaattia ja kurkkua

1 lasi maitoa ja 1 lasi vettä

Jan Verho TtM, ravitsemusterapeutti

MEREN SELKÄ -JUHLARISTEILY

- Selkäliitto 30 vuotta

Helsingistä Tallinnaan uudistetulla Europa-laivalla pe-la 25.-26.5.2018

LAIVA-AIKATAULU:

Helsinki - Tallinna klo 18:30–08:00 | Tallinna - Helsinki klo 12:30–16:00 HINNASTO (HINTA/HLÖ):

4 hlöä 3 hlöä 2 hlöä

B-luokka 89 99 115

A-luokka 105 115 135

Hytit ovat yläkannen hyttejä. A-luokan hyteissä ikkuna. HUOM! Mahdollista varata myös puolet 2-hengen hytistä. Kysy 1-hengen hyttejä Matkapojista.

HINTA SISÄLTÄÄ:

• risteilyn valitussa hyttiluokassa

• buffet-illallisen lähtöiltana sisältäen ruokajuomat (arvo 33 €)

• asiantuntijaluennot perjantaina ja lauantaina

• laivan monipuolinen viihdetarjonta

VARAUKSET:

Ilmoittaudu mukaan 16.4.2018 mennessä netissä matkapojat.fi/merenselka tai soittamalla myyntipalveluumme p. 010 2323 200

LUENNOT:

Kysy liityntäkuljetuksia Matkapojista!

Työkaluja kivun hallintaan arjessa, kipututkija ja työterveyslääkäri Helena Miranda Leikkaushoito ikääntyvän selän ongelmissa, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Heikki Österman Unen ja univajeen vaikutukset terveyteen, erikoispsykologi Tage Orenius

HUOM! Ryhmät pyytäkää oma bussitarjous soittamalla 010 2323 712 / Katja Kurjenlahti-Roivas tai sähköpostilla ryhmat.tampere@matkapojat.fi

Uusi strategiakausi alkaa

SELKÄLIITON 30. juhlavuosi käynnistää uuden strategiakauden. Liiton päivitetty strategia vuosille 2018–2020 hyväksyttiin syysko kouksessa viime vuoden lopulla. Strategian keskiössä ovat liiton ja sen jäsenyhdistysten yhteis työn vahvistaminen sekä selkä neuvonnan ja liikuntatoiminnan monipuolistaminen.

– Tuemme paikallisia selkäyh distyksiä muun muassa koulu tuksilla, liiton tuottamilla ma teriaaleilla ja viestinnällä sekä kertomalla erilaisista rahoitus mahdollisuuksista, kuten Sivisja KKI-tuesta sekä liiton toimintatonniavustuksista. Kannustamme myös yhdistyksiä verkostoitumaan ja osallistumaan alueelliseen keskusteluun, mikä on erityisen tärkeää näin sote-uudistuksen kynnyksellä, toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio kertoo.

Selkäliitto ry:n strategia vuosille 2018–2020 Strategia ohjaa Selkäliiton toimintaa. Yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa liitto edistää kansalaisten selkäterveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia. Liitto välittää ajankohtaista selän terveyteen ja järjestötyöhön liittyvää tietoa.

Arvot

Kannustava kohtaaminen

Selkäliitto kannustaa ihmisiä huolehtimaan selän terveydestä arvostaen yhdenvertaisuutta.

Vahva yhteisöllisyys Selkäliitto tukee selkäyhdistystensä toimintaa ja vahvistaa jäsentensä yhteenkuuluvuutta.

Vastuullinen asiantuntijuus Selkäliitto välittää selän hyvinvointiin liittyvää luotettavaa tietoa ja antaa neuvontaa ja ohjausta.

Selkaliitto_strategia_A4_print.indd 1

Selkäterveyden edistäminen yhä ajankohtaista

Selkäliitto perustettiin 25.11.1988. Liiton tarkoituksena oli selkäsairauksista kärsivien ihmisten auttaminen selkäsairauksien tutkimusta ja kuntoutusta edistämällä sekä valistus- ja virkistystoimintaa tehostamalla.

Tehtävä on yhä ajankohtainen, sillä jopa 80 prosenttia suomalaisista kokee selkäkipuja jossain vaiheessa elä-

Toiminta-ajatus

osaavana ja luotettavana selän hyvinvoinnin asiantuntijana, joka tukee paikallisten selkäyhdistysten toimintaa.

Strategiset painotukset:

Selkäliiton ja jäsenyhdistysten yhteistyön vahvistaminen

• Järjestötoiminnan kehittämiseksi liitto tukee selkäyhdistyksiä koulutuksella ja viestinnällä. Vuosittaisella teemallaan liitto kannustaa ihmisiä liikkumaan ja rohkaisee heitä mukaan selkäyhdistysten toimintaan, joka kohdentuu erityisesti terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittämättömästi liikkuvien aktivoimiseen.

• Liitto tukee verkostoitumistajäsenyhdistystensä toisten yhdistysten ja sidosryhmien kanssa viestimällä koulutuksista, tapahtumista yhteistyömahdollisuuksista.ja

• Liitto osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun kansalaisjärjestöjen verkostoissa ja seuraa selkäoireisille tärkeitä yhteiskunnallisia muutoksia ja päätöksentekoa.

määnsä ja selkäoireet ovat yleisimpiä syitä sairauspoissaoloihin.

Yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa Selkäliitto edistää kansalaisten selkäterveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia. Liitto myös välittää ajankohtaista selän terveyteen ja itsehoitoon liittyvää tietoa esimerkiksi Selkäkanava.fi-sivustolla ja sosiaalisessa mediassa.

Rakasta selkääsi

Selkäliiton juhlavuoden teema on ”Rakasta selkääsi – se kannattaa. Sinua.” Tee-

Haluatko jakaa muistosi?

SELKÄLIITON JUHLAVUODEN KUNNIAKSI haluamme jakaa lehdessä selkäyhdistysten ja jäsenten muistoja eri vuosilta ja vuosikymmeniltä. Miten toiminta on muuttunut vuosien saatossa? Miksi sinä liityit selkäyhdistyksen jäseneksi? Tai oletko ollut mukana perustamassa alueesi selkäyhdistystä?

Jos haluat kertoa muistojasi, ota yhteyttä Hyvä Selkä -lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi tai puh. 045 121 8920.

Selkäneuvonnan ja monipuolistaminenliikuntatoiminnan

• Liitto antaa helposti ymmärrettävää ja käytännöllistä selkäneuvontaa eri tavoin: henkilökohtaisesti, ryhmäneuvontana, luennoilla ja verkossa.

• Liitto ylläpitää Selkäkanava.fi-verkkosivustoa ja tuottaa neuvontamateriaalia.

• Liitto edistää selkäterveyttä kouluttamalla järjestötoimijoita, vapaaehtoisia ja ammattilaisia hyödyntäen uusia tutkimustuloksia ja asiantuntijoiden osaamista.

• Liitto verkostoituu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä liikunnan ammattilaisten kanssa sekä huomioi sote-uudistuksen tuomat muutokset toiminnassaan.

• Liitto kehittää yhdistysten liikuntatoimintaa kouluttamalla yhdistysten liikuntavastaavia ja liikuntaryhmien ohjaajia.

malla liitto haluaa kannustaa ihmisiä huolehtimaan selästään ja rohkaisee heitä mukaan selkäyhdistysten toimintaan. Juhlavuosi ja teema näkyvät vuoden aikana liiton kampanjoissa, tapahtumissa ja viestinnässä. Esimerkiksi toukokuussa järjestetään kaikille avoin Meren Selkä -juhlaristeily ja syksyllä juhlavuosi huipentuu Helsingissä pidettävään juhlaseminaariin. Myös Hyvä Selkä -lehden kaikissa tämän vuoden numeroissa esitellään liiton historiaa sekä muistoja menneiltä vuosilta. Hyvää juhlavuotta!

Penkkiurheilijan taukojumppa

Talviolympialaiset pyörähtävät pian käyntiin. Kisat vaativat turnauskestävyyttä myös penkkiurheilijalta. Jos tv:n äärestä ei malta poistua kisojen aikana, voi penkkiurheilija liikkua katselun lomassa. Kisakatsomoa viritellessä muista siis jättää olohuoneeseen

tarpeeksi tilaa myös taukojumpalle ja eläydy liikkeiden avulla kisatunnelmaan!

Kallista ylävartaloa lonkista eteenpäin. Pidä selkä suorana ja katse eteenpäin.

Polvet ovat koukussa ja keskivartalo tiukkana. Ojenna jalkoja vuorotahtiin

takaviistoon luisteluhiihtopotkua jäljitellen. Kallista ylävartaloa potkun aikana tukijalan puolelle tasapainon säilyttämiseksi. Kädet voivat kannatella ”sauvoja” rinnan alla tai voit ”sauvoa” niillä luistelupotkun mukana. Toista 10–20 kertaa. Vinkki! Villasukat mahdollistavat luisteluhiihtopotkun liu’uttamisen sivulle.

3. TAITOLUISTELIJAN LOPPUTERVEHDYS –YLÄVARTALON KIERTO

Seiso ryhdikkäässä asennossa jalat pienessä haara-asennossa ja jännitä kevyesti vatsaa. Kierrä ylävartaloa viemällä kättä takaviistoon. Katse seuraa liikettä. Lantio ja jalat pysyvät paikoillaan. Palauta liike rauhallisesti. Toista 5–10 kertaa ja tee sama toiselle puolelle.

Ota pitkä askel toisella jalalla eteen ja koukista samalla polvesta ja lonkasta. Pidä etummaisen jalan polvi samassa linjassa nilkan kanssa. Vastakkainen käsi kurottaa samalla pitkälle eteen ikään kuin liu’uttaen curlingkiven. Palaa lähtöasentoon, ponnista ja tuo 1

1. PERINTEINEN HIIHTO –TASATYÖNTÖ Seiso pienessä haara-asennossa. Heilauta kädet vartalon edestä taakse ikään kuin tekisit perinteisen hiihdon tasatyöntöä. Jousta liikkeen mukana jaloista, koukista lonkkia ja polvia. Pidä keskivartalo napakkana jännittämällä vatsalihaksia. Toista 10 kertaa.

4. KELKKAILUN VAUHDINOTTO Ota tukea tuolista. Kallista ylävartaloa lonkista eteenpäin. Jännitä keskivartalon lihakset. Ojenna toinen jalka voimakkaasti

taaksepäin jännittäen pakaralihas ta, ikään kuin potkaisisit vauhtia kelkkaillessa. Pidä keskivartalo paikoillaan, lantio voi hieman kier tyä liikkeen mukana. Tee 10 toistoa

Kyykisty mäkihypyn laskuasentoon niin, että koukistat voimakkaasti polvista ja kallistat ylävartaloa eteenpäin. Pidä kädet vartalon vierellä. Hypähdä ylöspäin ja tee

Telemark-alastulo. Kädet ovat sivuilla tasa painottamassa liikettä. Etummaisen jalan nilkka ja polvi ovat samassa linjassa. Pon nista etummainen jalka taemman viereen ja toista toisinpäin. Tee 5–10 kertaa. Voit tehdä liikkeen myös askelkyykkynä vuorojaloin.

OHJASKELKKAILU

7.

Asetu lattialle selinmakuulle, pidä jalat suorina ja kädet vartalon vierellä. Tarkista, että lanneselässä säilyy pieni notko. Jännitä vatsalihakset ja nosta hartiat ja pää irti alustasta.

Katso varpaiden yli. Pidä niska pitkänä ja leuka lähellä rintaa. Pysy asen nossa hetken aikaa. Jos asento ei tunnu hyvältä, tee pito polvet

Nouse tuolilta kallistaen ylävartaloa lonkista eteenpäin ja heilauta kädet samanaikaisesti etukautta ylös. Yläasennossa nouse vielä päkiöille ja ojenna vartalo täyteen pituuteen. Palaa hallitusti istumaan. Toista liike 5–10 kertaa.

toiselle niin, että alaja ylävartalo kiertävät vastakkaisiin suuntiin.

lisätehoa liikkeeseen. Toista 10–20 kertaa.

8. TASAPAINOLIIKE –JÄÄTYNYT PIRUETTI

Nosta toinen jalka irti lattiasta ja tue jalkapohja tukijalan säären sisäpinnalle. Kierrä koukussa olevaa polvea ulospäin. Nosta kädet pään yli kämmenet vastakkain. Kiintopisteeseen kat sominen helpottaa asennossa pysymistä. Pysy asennossa hetki ja tee sama toisella jalalla.

Lisää jumppaohjeita selkakanava.fi Tuotteita selän hyvinvointiin selkakauppa.fi

Suojaako vapaa-ajan liikunta alaselkäkivulta?

VAPAA-AJAN LIIKUNNAN tiedetään vaikuttavan suotuisasti moniin alaselkäkivun riskitekijöihin. Seurantatutkimusten mukaan runsas vapaa-ajan liikunta vähentää hermojuuripuristuksesta johtuvan alaselkäkivun (iskias) sairastumisriskiä 16 %. Vastaavaa yhteyttä vapaa-ajan liikunnan ja epäspesifin alaselkäkivun sairastumisriskin välillä ei ole kuitenkaan havaittu.

Rahman Shirin ja Kobra Falah-Hassanin systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä pyrittiin selvittämään vapaa-ajan liikunnan määrän vaikutusta epäspesifin alaselkäkivun ilmaantuvuuteen. Luotettavan syy-seuraussuhteen selvittämiseksi katsaukseen hyväksyttiin vain sellaiset väestönotokseen perustuvat seurantatutkimukset, joissa ainakin osa tutkittavista ei kärsinyt alkutilanteessa selkäkivuista. Katsaus koostui yhteensä 36 tutkimuksesta. Epäspesifin alaselkäkivun ilmaantuminen jaettiin kolmeen eri tarkasteluluokkaan: alaselkäkipua viimeisen kuukauden tai 6–12 kuukauden aikana kokeneet, toistuvaa tai pitkittynyttä alaselkäkipua

kokeneet, ja sairauslomalle tai sairaalahoitoon alaselkäkivun vuoksi joutuneet henkilöt. Alaselkäkipu määriteltiin pitkittyneeksi, jos se oli kestänyt vähintään kolme kuukautta tai jos kipua oli esiintynyt yli 30 päivän ajan viimeisen 12 kuukauden aikana.

Meta-analyysissä tarkasteltiin vapaaajan liikunnan määrän vaikutusta epäspesifin alaselkäkivun ilmaantuvuuteen vertailemalla aktiivisisesti liikkuvia liikkumattomiin, kohtalaisesti liikkuvia vähän liikkuviin, runsaasti liikkuvia vähän liikkuviin sekä runsaasti liikkuvia kohtalaisesti liikkuviin.

Vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrällä ei ollut vaikutusta epäspesifin alaselkäkivun ilmaantuvuuteen edeltävän kuukauden tai viimeisten 6–12 kuukauden aikana. Fyysisellä aktiivisuudella ei myöskään havaittu olevan vaikutusta alaselkäkipuun liittyviin sairauspoissaoloihin tai sairaalahoitojaksoihin.

Sen sijaan kohtalaisen tai kohtalaisen/ runsaan vapaa-ajan fyysisen aktiivisuu-

den havaittiin olevan yhteydessä alentuneeseen riskiin sairastua toistuvaan tai pitkittyneeseen alaselkäkipuun. Yhteys havaittiin sekä miehillä että naisilla. Katsauksen tulosten mukaan vapaa-ajan liikunta saattaakin vähentää riskiä sairastua toistuvaan tai krooniseen alaselkäkipuun 11–16 %. Tulosten luotettavuutta heikentävät kuitenkin alkuperäistutkimusten kyvyttömyys käyttää objektiivisia mittareita fyysisen aktiivisuuden määrän ja kuormittavuuden arvioinnissa sekä alkuperäistutkimusten puutteet vakioida muita alaselkäkivun riskitekijöitä (tupakointi, ikä, työhön liittyvät fyysiset ja psykososiaaliset tekijät, masennus, kivun pelkoon liittyvät tekijät).

Alkuperäinen julkaisu: Shiri R, Falah-Hassani K. Does leisure time physical activity protect against low back pain? Systematic review and meta-analysis of 36 prospective cohort studies. Br J Sports Med 2017;51: 1410–18. DOI: 10.1136/bjsports-2016-097352.

Magneettikuvauslöydökset eivät ole yhteydessä koettuun alaselkäkipuun

MAGNEETTIKUVANTAMINEN mahdollistaa kehon luisten rakenteiden kuvantamisen lisäksi myös kehon pehmytosien, kuten lihasten, nivelsiteiden, jänteiden, rusto- ja hermokudoksen kuvantamisen. Monipuolisuutensa vuoksi magneettikuvausta käytetään usein apuna myös alaselkäkivun diagnostiikassa. Tutkimusnäyttö magneettikuvauslöydösten yhteydestä koettuun alaselkäkipuun on kuitenkin ristiriitaista.

Juichi Tonosun ym. tutkimuksessa pyrittiin selvittämään magneettikuvauslöydösten yhteyttä koettuun alaselkäkipuun 10 vuoden seurannan aikana. Tutkimus toteutettiin henkilöillä, jotka olivat aiemmin kokeneet alaselkäkipuja, mutta eivät kärsineet alaselkäkivusta tutkimuksen alkuvaiheessa. Tutkimuksen alkumittauksiin osallistui 91 henkilöä, joista 49 (25 naista ja 24 miestä, keski-ikä 44,8 vuotta) osal-

listui myös 10 vuoden kuluttua tehtäviin seurantamittauksiin. Sekä tutkimuksen alussa että lopussa osallistujien selät magneettikuvattiin. Tutkimuksen lopussa kartoitettiin myös osallistujien mahdollisesti kokemia alaselkäkipuja seuranta-aikana.

Tutkimuksessa käytettiin sagittaalista T1- ja T2- painotettua MRI-kuvausta arvioimaan nikamien välistä tilaa Th12/ L1-välistä L5/S1-väliin. Magneettikuvien perusteella arvioitiin selän rakenteellisia rappeutumismuutoksia, kuten välilevyjen rappeuma- ja pullistumamuutoksia, välilevyn ulkokehän repeämiä (HIZ), nikamasiirtymiä ja eriasteisia nikamapäätelevyjen kuluma- eli Modic-muutoksia.

Tutkimustulosten mukaan koettu alaselkäkipu ei ollut yhteydessä magneettikuvissa havaittuihin selän rappeutumismuutoksiin. Tämä ilmeni, kun verrattiin 10 vuoden seuranta-aikana selkäkipua

kokeneiden ja ei-kokeneiden henkilöiden magneettikuvauslöydöksiä. Lisäksi selän rappeumamuutosten eteneminen ei ollut yhteydessä koettuun alaselkäkipuun. Myöskään alkutilanteen magneettikuvauslöydösten ja myöhemmin seurannassa koetun alaselkäkivun välillä ei havaittu yhteyttä.

Tutkimustulosten mukaan magneettikuvauslöydökset eivät siis ennusta myöhempää alaselkäkipua eivätkä kuvauslöydökset välttämättä ole yhteydessä koettuun alaselkäkipuun.

Alkuperäinen julkaisu: Tonosu J, Oka H, Higashikawa A, Okazaki H, Tanaka S, Matsudaira K. The associations between magnetic resonance imaging findings and low back pain: A 10-year longitudinal analysis. PLoS One. 2017;12(11): e0188057. DOI: 10.1371/ journal.pone.0188057.

Selkäsairaudet vuosikymmeniä yhteiskunnallisena ilmiönä

Selkäkipu on vaivannut ihmisiä kautta aikojen. Selkäsairaudet ovat maailmanlaajuinen terveysongelma, josta aiheutuu muihin sairauksiin verrattuna toiseksi eniten sairauslomia.

KELAN TILASTOJEN MUKAAN selkäsairauksien esiintyvyys muihin pitkäaikaissairauksiin nähden alkoi Suomessa kasvaa 1960-luvun loppupuolella, ja 1970-luvun puoliväliin tultaessa määrä oli lisääntynyt jopa 122 %. Leikkaushoitoa ”iskiaksen vuoksi” käytettiin yleisesti hoitomuotona, mikä lisäsi hoitopäiviä sairaaloissa1970-luvulla. Selkäsairauden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen oli yleistä ja työkyvyttömyyseläkeläisten määrä lisääntyi tällöin yli 300 %. Selkäongelmista tuli huomattava kansanterveydellinen ja sosiaalilääketieteellinen ongelma. Kelan mukaan selkäsairaudet ovat Suomessa edelleen kolmanneksi suurin sairausryhmä maksettujen etuuksien osalta. Selkäsairauksien vuoksi vuonna 2016 oli alkaneita sairauspäivärahakausia 33 000, korvattuja päiviä yli 1,7 miljoonaa, ja sairauspäivärahojen kustannukset noin 103 miljoonaa euroa.

Hoito ja kuntoutus kehittämisen kohteena

Selkäsairauksien kuntoutuksessa menetelmät olivat 1980-luvulla sekalaisia, eivätkä tuottaneet toivottua tulosta. Selkäkivun vuoksi lääkärin vastaanotolla käyneet saivat useimmiten lähetteen fysikaaliseen hoitoon. Tutkimukset kuitenkin osoittivat, että passiiviset fysikaaliset hoitomuodot eivät olleet kovin tehokkaita ja niistä siirryttiin aktivoivampaan kuntoutukseen.

Keskeisenä selkäkipujen syynä pidettiin työn raskasta fyysistä kuormitusta. Ergonomisia ohjeita sisältävän, ns. ruotsalaisen selkäkoulun osoitettiin 1980-luvulla vähentävän työstä poissaoloja akuuteissa selkäkivuissa. Tutkimuksissa selvitettiin, onko liikunnasta haittaa selälle. Jotkut liikkeet todettiin biomekaanisesti haitallisiksi ja ne joutuivat ”kiellettyjen liikkeiden listalle”. Liikunta näytti kuitenkin ehkäisevän selän degeneratiivisten muutosten syntymistä. Nykyisin monipuolista lihaskuntoharjoittelua pidetään jopa yhtenä tärkeimmistä selkäsairauksien kuntoutusmuodoista.

Fyysisen kuntoutuksen ohella 1990-luvulla kiinnostuttiin psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden vaikutuksesta selkäkivun kokemisessa. Selkäkuntoutus muuttui biopsykososiaaliseksi, moniammatilliseksi ja kuntoutujan omaehtoisuutta korostavaksi toimintatavaksi. Kuntoutustiimissä olivat lääkärin lisäksi fysioterapeutti

”fyysisenä valmentajana”, psykologi kivunhallintakeinojen ohjaajana, ja sosiaalityöntekijä ammatillisen kuntoutuksen ja sosiaaliturvan asiantuntijana.

Koska selkäsairauksista johtuvat yhteiskunnalliset kustannukset ovat edelleen huomattavat, on hoitolinjauksia täsmennetty, työnjakoa terveydenhuollossa tarkistettu ja mietitty uudenlaisia palveluratkaisuja.

Sähköiset palvelut ovat terveydenhuollossa yleistyneet, tavoitteena on yhdenmukaistaa ja tehostaa hoitoprosesseja. Hoitopolkuihin kehitetään virtuaalisia terveyspalveluita, jotka nivoutuvat osaksi eri toimialojen hoitoketjuja. Esimerkiksi selkäpotilaan konsultaatio voi toteutua teknologian avulla virtuaalisessa palvelussa. Se parhaimmillaan nopeuttaa selkäpotilaan pääsemistä tarvitsemaansa hoitoon.

Selkäliitto mukana muutoksessa

Selkäliitto perustettiin 30 vuotta sitten, koska selkäsairaat kokivat terveydenhuollon ja kuntoutusjärjestelmät pirstaleisiksi. Tiedon saaminen, vertaistuki ja selkäsairaiden etujen ajaminen olivat keskeisiä tavoitteita. Vuosikymmenten aikana selkäsairauksien hoito ja kuntoutus ovat muuttuneet paljon. Aiemmin ammattilaiset ”hoitivat” selän kuntoon. Nykyisin selkäoireisella itsellään on myös tietoa selän hoidosta, ja hän on aktiivinen toimija kuntoutusprosessissa.

Selkäliitto on aina pitänyt tärkeänä toimintana paikallisyhdistysten järjestämiä liikuntaryhmiä. Vuosien mittaan tutkimusnäyttö on vahvistanut liikuntaryhmien tarpeellisuuden sekä sen, että kipua voi vähentää mielekäs tekeminen, sosiaaliset verkostot ja yhdessä oleminen.

Selkäliitto on yhä vahvasti kehityksessä mukana, toimii aktiivisesti selän terveyden edistäjänä ja tarjoaa tietoa selän hyvinvoinnista kiinnostuneille.

Marjo Rinne TtT, erikoistutkija, UKK-instituutti Selkäliiton puheenjohtaja

Kuva: Shutterstock

SPINAALISTENOOSIN HOITO – mitä uutta?

Leikkaushoidossa uutta on kevyemmän kirurgian yleistyminen. Aiemmin rutiininomaisestikin tehdyt luudutusleikkaukset ovat nykykäsityksen mukaan useimmiten tarpeettomia ja niissä selvitään pienemmällä hermovapautuksella. Pienemmästä leikkauksesta toipuminen on helpompaa, jolloin se voidaan tehdä iäkkäämmälle ja huonompikuntoisellekin potilaalle. Leikkausten huono saatavuus sen sijaan on edelleen ennallaan ja liian moni vaikeasti oireileva potilas jää ilman asianmukaista ja aiheellistakin leikkaushoitoa.

SPINAALISTENOOSI on tavallinen ikääntymiseen liittyvä selkäsairaus. Useimmat sairastuneista saavat lieviä oireita, joiden kanssa pärjää ja oppii elämään. Oireille tyypillistä on vaihtelevuus, jossa huonot päivät ja viikot limittyvät parempiin aikoihin ja kokonaisuus voi säilyä pitkään siedettävänä. Pienellä osalla potilaista oireilu voi vaikeutua toimintakykyä rajoittavaksi, jolloin nimenomaan kävelykipu ja kävelymatkan rajoittuminen johtavat leikkaushoidon harkintaan. Oireiden vaikeutta voi arvioida yleisesti käytössä olevalla kyselylomakkeella, joka mittaa selkäkivusta aiheutuvaa haittaa arkipäivän toiminnoissa (www. terveyskirjasto.fi/xmedia/ykt/oswestry.

pdf). Oswestry-lomakkeen kysymykset eivät aina ole helppoja vastattavia, mutta mittari on sinänsä todettu päteväksi työkaluksi selkäkipupotilailla. Jos haittaprosentti ylittää 40 prosenttia, alkaa leikkaushoito olla perusteltu vaihtoehto ja yli 60 prosentin haitalla harvoin enää selvitään ilman leikkausta.

Leikkauksessa selkäydinkanavan ahtautta helpotetaan

Leikkaushoidossa oleellista on hermojen vapautus. Tämä tehdään poistamalla kulumasairauden myötä paksuuntunutta

sidekudosta ja nikamien välisten pikkunivelten luureunoja, jotka ahtauttavat selkäydinkanavaa. Useimmilla sairastuneilla on myös välilevyn eriasteista pullottelua, joka tuo oman lisänsä selkäydinkanavan ahtauteen. Näille pullistumille tai välilevyn protruusioille ei yleensä ole tarpeen tehdä mitään, koska oikein tehty hermovapautus jo itsessään tuo helpotuksen oireisiin.

Leikkaus voidaan tehdä perinteisenä avoleikkauksena tai sitten mikrokirurgisena pienempänä toimenpiteenä. Erityyppisten hermovapautusten tulokset ovat yhtä hyvät edellyttäen, että vapautus on tehty hyvin ja riittävästi. Mikrokirurginen leikkaustekniikka on usein

Kuva: Dollarphotoclub

houkuttelevampi, koska sen avulla hyvä tulos on saavutettavissa mahdollisimman pienellä toimenpiteellä. Mikrokirurgia vaatii teknistä osaamista, mutta hyvin vaikeidenkin ahtaumien hoito onnistuu turvallisesti kokeneelta lääkäriltä.

Selkäydinkanavan ahtautumiseen liittyy usein kulumaperäisen nikamasiirtymän kehittyminen. Erityisen tavallista tämä on neljännen ja viidennen lannenikaman välissä, jolloin neljäs nikama on siirtynyt eteenpäin suhteessa viidenteen. Aikaisemmin tällaista nikamasiirtymää pidettiin osoituksena välin yliliikkuvuudesta ja selän epätukevuudesta. Leikkaushoitoon kuului tässä tilanteessa automaattisesti paitsi hermojen vapautus, myös siirtymävälin luudutusleikkaus. Pelättiin, että ilman luudutusta selkä voisi jäädä epätukevaksi ja kipeäksi ja siirtymä saattaisi mahdollisesti lähteä kasvamaan, mikä voisi johtaa uusiin ongelmiin. Näistä syistä uskottiin luudutusleikkauksen tarpeellisuuteen ja tehtiin rutiinimaisesti varsin raskasta selkäkirurgiaa, josta toipuminen vie huomattavan paljon pitempään kuin pelkästä hermovapautuksesta toipuminen.

Luudutusleikkausta ei pitäisi tehdä rutiinimaisesti

Luudutusleikkauksen tarve on kuitenkin osoittautunut uskomukseksi vailla pohjaa. Japanilaisista tutkimuksista tiedämme, että nikamasiirtymä voi kasvaa muutaman millimetrin ensimmäisen leikkauksen jälkeisen vuoden aikana, mutta sen jälkeen tilanne vakiintuu eikä enää muutu.

Ruotsissa käytössä oleva selkäleikkausrekisteri on osoittanut myös varsin vakuuttavasti sen, että luudutusleikkaus ei tuo nikamasiirtymäpotilaalle merkittävää lisähyötyä eikä sitä pitäisi enää rutiinimaisesti tehdä. Tämä suositus on merkittävin muutos hoitokäytäntöön viime vuosina, koska se oikeuttaa tekemään kevyempää kirurgiaa. Kevyempää leikkausta uskaltaa nyt suositella myös niille iäkkäille ja

”Spinaalistenoosin leikkauspäätös on räätälöitävä yksilöllisesti ja se täytyy perustaa huolelliseen haastatteluun ja kliiniseen tutkimukseen.”

hauraille potilaille, joille luudutusleikkaus olisi liian raskas ja riskialtis toimenpide. Luudutusleikkausta ei voi kuitenkaan täysin hylätä, koska joskus sillekin on tarvetta. Jos selässä on selvä epätukevuus tai vaikea skolioottinen asentovirhe, joudutaan edelleenkin helposti luudutusleikkaukseen. Päätös luudutuksesta tehdään potilaan oireiden ja kliinisen tutkimuksen löydösten mukaan, pelkkien röntgen- tai magneettikuvien perusteella päätöstä ei voi tehdä. Spinaalistenoosin leikkauspäätös on siten edelleen räätälöitävä yksilöllisesti ja se täytyy perustaa huolelliseen haastatteluun ja kliiniseen tutkimukseen. Leikkaushoidon keventämiseen on siis hyvät perusteet olemassa, mutta valitettavasti tutkimustieto välittyy käytäntöön aina viiveellä. Vanhaa, ”varmuuden vuoksi” tehtävää luudutusta tarjotaan edelleen helposti, koska muutoksen omaksuminen vie aikaa. Potilaan asema tässä tilanteessa on vaikea, koska lääkärin ehdottamaa leikkausta on vaikea kyseenalaistaa. Leikkaus täytyy kuitenkin pystyä aina perustelemaan potilaalle ymmärrettävästi. Jos perustelu tuntuu epämääräiseltä tai asiasta muuten jää epäilyttävä olo, kannattaa muistaa mahdollisuus kysyä toista mielipidettä. Varmistuksen hakeminen ei ole epäluottamuslause ensimmäiselle lääkärille eikä siihen pidä sellaisena suhtautua. Selkäleikkauspäätös on joskus monimutkainen ja vaikeissa päätöksissä voidaan tarvita miettimisaikaa ja apua muilta.

to olisi asianmukaista. Moni selkäpotilas on myös saanut laihdutuskehotuksen ennen kuin vaivoja otetaan vakavasti. Ylipainoisen ihmisen on tietysti suotavaa laihduttaa, mutta se ei valitettavasti yksin useinkaan auta selkävaivoihin. Jos selkäydinkanava on ahtautunut, pysyy se ahtaana painosta riippumatta ja oireet säilyvät, vaikka painoa saisikin pudotettua. Ylipainoisen ihmisen selkävaivoihin tulisi sen tähden suhtautua samalla vakavuudella kuin muidenkin.

Oikein perustein tehty selän hermovapautusleikkaus tuo potilaalle vähintään saman suuruisen elämänlaadun parannuksen kuin lonkan tai polven tekonivelleikkaus. Tästä syystä leikkaus tulisi aina muistaa vaihtoehtona silloin, jos potilaan oireet ovat vaikeat ja jatkuvat pitkään. Ikä on hyvin harvoin este leikkaukselle ja monisairaallekin leikkaus on useimmiten tehtävissä. Vanhempi tai sairas potilas tarvitsee leikkauksen jälkeen sairaalaseurantaa, jossa voidaan hoitaa nopeasti mahdollisia komplikaatioita ja antaa leikkauksen jälkeiselle kuntoutumiselle hyvä alku. Suurin osa ahtaumaleikkauksista on siten edelleen perinteistä sairaalakirurgiaa, päiväkirurgiaan soveltuvia potilaita on hyvin vähän, jos ollenkaan.

Heikki Österman ortopedi, osastonlääkäri Orton

”Leikkaus täytyy pystyä aina perustelemaan potilaalle ymmärrettävästi.”

Pitkittyvien ja haittaavien oireiden syy selvitettävä

Leikkaushoidon suurin ongelma ei kuitenkaan liity luudutukseen vaan leikkauksen saatavuuteen ylipäätänsä. Iäkäs ihminen jää helposti yksin vaivansa kanssa, koska oireet tulkitaan usein vanhenemiseen liittyviksi ”krempoiksi” eikä niiden syytä selvitellä kunnolla.

Pitkittyvien ja haittaavien oireiden syy on aina kuitenkin selvitettävä, jotta hoi-

Omahoito sähköistyy

Digitaaliset palvelut auttavat

- mutta vain osana ammattilaisten palvelua

Kansalaisen tai potilaan itse toteuttama omahoito on keskeinen osa kaikkea hoitoa. Erityisen tärkeää se on terveyden ylläpitämisessä ja pitkäaikaissairauksien hoidossa, joissa ihmisen päivittäiset valinnat vaikuttavat oleellisesti sairauksien ehkäisyyn ja kulkuun sekä hoidon tuloksiin.

Myös valtaosa tavallisten ja itsestään rajoittuvien sairauksien hoidosta perustuu omatoimiseen hoitoon. Useimmat ihmiset hoitavat flunssansa, vatsatautinsa tai tilapäisen päänsärkynsä itse. Ammattilaisiin otetaan yhteyttä vain epäiltäessä vakavampaa sairautta tai esimerkiksi työnantajan vaatiessa todistusta sairaudesta. Itse hoidettavien oireiden ja sairauksien kirjo on laaja, ja kansalaiset hakevat tietoa sieltä, mistä sitä on saatavilla. Mummot, naapurin sairaanhoitajan tai Kodin lääkärikirjan on korvannut tohtori Google. Yhdysvalloissa 60 % ja Suomessa noin 40 % aikuisväestöstä on vuoden kuluessa hakenut verkosta terveystietoa, ja Yhdysvalloissa 35 % on käyttänyt verkkoa oman tai läheisensä terveysongelman arviointiin. Suomessa Googlen kautta terveystietoa hakeva päätyy useimmiten Terveyskirjastoon, jossa tehdään yli 50 miljoonaa artikkeliavausta vuodessa.

Sovellukset potilaan ja ammattilaisen apuna

Pelkän passiivisen tiedonhaun lisäksi on kehitetty palveluja, jotka tarjoavat mahdollisuuden arvioida, seurata ja hoitaa omaa terveyttään. Erilaisia terveyteen liittyviä mobiilisovelluksia arvioidaan olevan yli 160 000. Useissa tutkimuksissa on voitu osoittaa, että pitkäaikaissairauksien omaseurantaa palvelevien sovelluksien käytöstä on hyötyä, varsinkin silloin, kun ne on sovitettu suunnitelmallisesti yhteen ammattilaisen tarjoaman

Kansalaisille tarkoitetut sähköiset omahoitopalvelut muuttavat sekä kansalaisten että ammattilaisten toimintatapoja.”

seurannan kanssa. Samoin terveellisten elintapojen tukeminen sähköisillä valmennuksilla tuottaa terveyshyötyjä.

Sähköisillä palveluilla voidaan myös auttaa kansalaisia arvioimaan kokemaansa oiretta ja hoidon tarvetta sen suhteen. Internetissä on useita tällaisia sovelluksia. Näitä oirearviopalveluitakin on arvioitu, mutta ainakin toistaiseksi niiden diagnostinen kyky vaikuttaa melko heikolta. Lääkäri osui samoilla tiedoilla oikeaan diagnoosiin tuplasti useammin kuin tietokonealgoritmi.

Paremmin oirearviopalvelut onnistuvat hoidon kiireellisyyden arvioimisessa, mutta jo vastuusyistä automaattisesti tuotettavat arviot viritetään suosittelemaan hoitoon hakeutumista herkemmin kuin ammattilainen suosittelisi. Tällaisenaankin palvelut voivat silti avustaa ammattilaista hoidon tarpeen arvioinnissa keräämällä ja käsittelemällä valmiiksi potilaan oiretta koskevaa tietoa.

Tavoitteena sähköisten palvelujen saumattomuus

"Digiloikkaa" sähköisillä terveyspalveluilla haetaan myös Suomen terveydenhuollossa. Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu kaksi valtakunnalliseksi palveluksi tähtäävää sähköistä itse- tai omahoidon palvelua, 14 kunnan ja sairaanhoitopiirin Omahoito ja digitaaliset arvopal-

velut -hanke (ODA) sekä yliopistosairaaloiden Virtuaalisairaalahanke.

ODA-palvelut tähtäävät kansalaisten omahoidon tukemiseen sosiaali- ja terveydenhuollon perustasolla. Virtuaalisairaalan palvelut taas on suunnattu erityisesti sairaalassa hoidettavien potilaiden sähköiseen palveluun ennen hoitojaksoa, jakson aikana ja sen jälkeen. Jos sote-uudistus onnistuu rakentamaan siltaa perus- ja erikoispalvelujen välille, rajat sähköisissäkin palveluissa luonnollisesti hälvenevät. Koska kansalaisen tai potilaan tulisi saada yhtenäinen ja suunnitelmallinen hoito, näiden hankkeiden välisen yhteistyön tarkoituksena on saada saumattomuus myös sähköisiin palveluihin.

ODA-hankkeen tietämyspalveluiden tuottajaksi on valittu Kustannus Oy Duodecim, joka on jo pitkään tuottanut kansalaisille tarkoitettuja sähköisiä palveluja, lippulaivana Terveyskirjasto, sekä päätöksentukipalvelua kansalaisille ja ammattilaisille. ODA:ssa tarkoitus on tuoda kansalaisille ja potilaille kattava mahdollisuus oman terveytensä, sairautensa ja hyvinvointinsa sähköiseen arviointiin sekä palveluohjaukseen arvion perusteella. Lisäksi kansalaisille tarjotaan välineitä terveellisten elintapojen edistämiseksi, lievien ja itsestään rajoittuvien oireiden itsehoitoon sekä pitkäaikaissairauksien omatoimiseen seurantaan ja hoitoon.

Mikä muuttuu, kun palvelut sähköistyvät?

Mikä sitten muuttuu, kun ODA-palvelut saadaan suunnitelmien mukaan käyttöön vuonna 2018? Ei mikään, jos palveluiden tuotantotavat eivät muutu. Hyväkään sähköinen sovellus ei tuota toivottuja hyötyjä, ellei sen käyttöönottoa toteuteta kunnolla. Sähköiset palvelut voivat toimia vain osana muuta sosiaali- ja terveyspalvelua, ja sähköisten palveluiden kehittämiseen tulee liittyä uudenlaisten palvelukonseptien kehittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Ei esimerkiksi riitä, että oiretta kokevalle potilaalle tarjotaan vain mahdollisuus arvioida tietokoneen avulla omien oireidensa vaatiman hoidon tarvetta.

ODA-hankkeessa tietokoneavusteinen oireiden arvio on tarkoitus liittää saumattomasti muuhun terveyspalveluun. Jos ongelma on sellainen, että sen hoitaminen ei onnistu itsehoito-ohjeilla, potilas ohjataan ammattilaisen tarjoamaan palveluun, olipa tämä sitten chatti, puhelin-

palvelu, videovastaanotto tai kasvokkain tapahtuva vastaanotto. Oleellista on, että palvelu on ongelman laadun ja kiireellisyyden mukaan räätälöity.

Samalla tavoin muut sähköiset palvelut, kuten terveysriskien omatoiminen arviointi, sähköiset valmennukset sekä omahoitoa tukevat aineistot ja verkkokurssit voivat olla toimivia vain, jos niihin liittyy ammattilaisen kanssa käyty motivoiva keskustelu ja ohjaus sähköisten palveluiden käyttämiseen muiden palveluiden rinnalla. Tämän perusteella laaditaan yhteinen hoitosuunnitelma, joka on kansalaisten sekä kaikkien hoitoon osallistuvien käytössä. Kansalaisille tarkoitetut sähköiset omahoitopalvelut muuttavat siis sekä kansalaisten että ammattilaisten toimintatapoja.

Artikkeli on julkaistu alun perin Aikakauskirja Duodecimissa 2017;133(6):531-2. Hyvä Selkä -lehden toimitus on lisännyt artikkeliin väliotsikot Duodecimin luvalla.

SELKÄKANAVA .FI

Maksutonta tietoa selän hyvinvoinnista ja vinkkejä selän omatoimiseen hoitoon

Osmo Saarelma yleislääketieteen erikoislääkäri, terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyys Kustannus Oy Duodecim

Selkäliitto on Virtuaalisairaalahankkeeseen kuuluvan Kuntoutumistalo.fi-palvelun yhteistyökumppani.

SELKÄKIPU SELÄN HOITO JUMPPAKISSA KESKUSTELU

Kaisa Virolainen, 20: Skolioosi on osa elämääni

Ajantaju on kummallinen asia. Havahdun tähän aina, kun mietin sitä, kun sain tokaluokkalaisena kuulla joutuvani pitämään seuraavat kymmenen vuotta korsettia.

Minulla todettiin skolioosi vuonna 2004. Selkärankani kasvoi vinoon ja ryhti vuosien mittaan yhä enemmän

ja enemmän, ellei asialle tehtäisi jotain. Sain yöllä pidettävän tukikorsetin tammikuussa 2005. Mutkan kasvaessa siirryttiin pian ympärivuorokautiseen korsettihoitoon: hoitomääräys oli pitää nopeimman kasvujakson, eli noin neljän vuoden, ajan korsettia 22 tuntia vuorokaudessa viikon jokaisena päivänä. Ymmärsin korsettihoidon tärkeyden ja olin valmis pitämään sitä tunnollisesti, vaikka tukiliivi ei itsessään ollut imarteleva päälle puettava. Se oli hiostava, levensi keskivartaloa, rikkoi vaatteita ja teki liikkumisestani kömpelöä. Välillä valvoin öitä itkien ja raavin ihoni verille, koska korsetti hiosti ja painoi. Ei mikään otollisin lisävaruste vahvistamaan murrosikäisen tytön itsetuntoa. Jälkeenpäin olen joskus kummastellut sitä, kuinka tarmokkaasti jaksoin ja toisaalta sitä, kuinka onnekas olin. Vältyin kiusaamiselta ja ikäviltä kommenteilta hyvän ja kannustavan perhe- ja ystäväpiirin ansiosta. Jos joku pienikin asia olisi mennyt toisin, en ehkä olisi halunnut jatkaa.

Korsettivuodet teki rankemmaksi se, etten koskaan tiennyt mitä edessä oli. Lääkäreiden neuvot kattoivat teknisen ja lääketieteellisen näkökulman, mutta arki tuli aina yllätyksenä. En koskaan tavannut muita korsettipotilaita, eikä aiheesta ollut kirjallista tietoa suomeksi. Joskus tuntui siltä, että olin ainoa, joka joutui kärsimään idioottimaisesta muoviliivistä puolet lapsuudestaan. Tuolloin suututti ja teki mieli lopettaa.

Hikoilusta ja kömpelyydestä huolimatta vertaistuen puute oli kaikista ikävintä. Muutama vuosi ennen korsettihoitoni loppua äitini sai idean kirjoittaa korsettivuosista kirjan: jotta niille, jotka tulevaisuudessa tuntisivat olonsa yksinäiseksi skolioosinsa kanssa, olisi tarjolla edes jonkinlaista vertaistukea. Vasta myöhemmin kuulin muista

korsetti- tai skolioositapauksista myös lähiympäristössäni. Kukaan ei ollut koskaan jakanut tarinaansa. Ehkä se koettiin kiusalliseksi tai noloksi. En minäkään halunnut puhua avoimesti korsetistani tiukimpien hoitovuosien aikaan. Tämä itserakennettu filtteri teki hoidosta vielä raskaampaa kuin se oli jo itsessään.

Kirjan julkaisun jälkeen huomasin, että en ollutkaan ainoa korsettia kantava. Järjestimme myös skolioosipäivän, jossa tapasin ensimmäistä kertaa muutaman korsettia kantavan nuoren. Jokaisen tarina oli yksilöllinen, mutta heidän kertomansa haasteet ja tunteet muistuttivat paljon itse kokemiani. En ollutkaan niin yksin kuin olin luullut. Kun kymmenen korsettivuotta olivat takana, ajantajun erikoisuus yllätti minut jälleen. Loppujen lopuksi aika oli mennyt nopeasti mutkista, onnistumisista ja ala- ja ylämäistä huolimatta. Voitontunne oli hetken päätähuimaava. Jouduin kuitenkin pian havahtumaan todellisuuteen ja siihen, että skolioosi tulisi kulkemaan mukana koko elämäni. Muutaman oireettoman vuoden jälkeen selkä alkoi kipuilla ja ajoittaiset kipulukot haittasivat liikkumista ja nukkumista. Päivittäinen liikunta ja venyttely sekä pilates ja jooga pitävät selän kunnossa, mutta selkä huomauttaa liikunnanpuutteesta heti.

Aluksi tällainen välitön reagointi tuntui rasittavalta, varsinkin kun tiesin, että todellinen skolioosihoito ei tule koskaan loppumaan. Sen ajan pituuden hahmottaminen on välillä hankalaa, niin kuin se oli aikoinaan seitsemänvuotiaana, mutta olen oppinut hyväksymään sen. Loppujen lopuksi skolioosi on vain yksi pieni osa elämääni muiden asioiden joukossa, ja minulla on monta syytä olla kiitollinen siitä, miten korsettihoitoni meni.

Kuva: Veikka Partanen

Lahjoita Selkäliitolle –Edistä selän terveyttä!

Haluatko tukea tärkeää

työtä selkäterveyden edistämiseksi?

SELKÄLIITTO KERÄÄ lahjoituksin varoja materiaalin, neuvonnan ja ohjauksen tuottamiseen selkä- ja niskaoireisille sekä yhdistystoiminnan kehittämiseen koulutuksin. Voit lahjoittaa haluamasi summan liiton keräystilille: FI26 8146 9710 1372 08, viite: 12700. Lämmin kiitos tuestasi!

Keräyslupa: RA/2017/779. Lupa on voimassa 17.8.2017-17.8.2019 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Liity jäseneksi!

Tilaa hittituote: Selkäliiton fleeceliivi!

Sinisen fleeceliivin rinnassa on ommeltuna Selkäliiton kangasmerkki. Liivissä on vetoketjulliset etutaskut ja elastinen nauha helmassa. Konepesu 40 asteessa.

Koot: naisten lady fit XS-3XL, unisex/miehet S-5XL.

Hinta 20 € + toimituskulut

Tilaukset: Selkäliiton toimistosta selkaliitto@selkaliitto.fi tai puh. 09 605 918

Pehmoinen fleeceliivi lämmittää mukavasti talvikeleillä ja selkäyhdistyksen tapahtumissa. Ostamalla liivin tuet Selkäliiton työtä.

Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi.

Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla selkakanava.fi/lomake/liity-jaseneksi.

Jäsenedut:

• Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa

• Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet)

• Alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (TallinkSilja, Restel, Holiday Club)

• Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia

• Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia

Haluan liittyä

Nimi:

Osoite: Puhelin:

Sähköposti:

Syntymäaika: __________________ (pp.kk.vvvv)

Päiväys ja allekirjoitus:

selkäyhdistyksen jäseneksi

Selkäliitto maksaa postimaksun

Selkäliitto ry

Sopimustunnus 5007981

Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki

Kuva: Porvoon Seudun Selkäyhdistys

Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (19 €)

Anja Marttinen (pj), Pyhättömän tie 6, 18100 Heinola, puh. 040 846 6456, hss.ry@phnet.fi, www.heisely.net

Hyvinkään Seudun Selkäyhdistys ry (20 €)

Ole Hokkanen (siht.), Helenenkatu 7 as. 1, 05800 Hyvinkää, 040 512 9704, seiloriole@gmail.com

Järviseudun Selkäyhdistys ry (20 €)

Oili Kaunisto (pj), kaunisto.oili@gmail.com, 040 512 0815

Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (15 €)

Eero Kainulainen (pj), Huhtanen 63, 13800 Katinala, 050 552 2720, eero.kainulainen@pp2.inet.fi www.kantaselka.fi

Keski-Pohjanmaan Selkäyhdistys ry (17 €)

Pekka Nurmi (pj), 0500660145, pekka.nurmi@anvianet.fi Morsiussaarenpolku 7, 67300 Kokkola www.kpselkayhdistys.com

Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (20 €)

Sinikka Kilpikoski (pj), sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi, 0400 242 481 Matarankatu 6, 40100 Jyväskylä, tukipuhelin 044 7577 636, ksselka@gmail.com www.keskisuomenselka.com

Kuhmon Selkäyhdistys ry (17 €)

Pentti Syväjärvi (pj), 040 746 9483, pesyvajarvi@gmail.com

Pirkko Jauhonen (siht.), 0500 232 952, pirkko.jauhonen@luukku.com

Kuopion Selkäyhdistys ry (20 €)

Pertti Lötjönen (pj), puh. 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com

Hannele Rouvinen (siht.), puh. 040 832 4242, kuopioselkasihteeri@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.net

Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (18 €)

Sirpa Heikkinen (pj), 0400 950 844, Suihkutie 37, 45100 Kouvola, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi

Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (17 €)

Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, Käräjämäentie 34, 66440 Tervajoki, sinikka.u@luukku.com, tukipuhelin 040 760 0644 www.netikka.net/kyronmaanselkayhdistys

Lieksan Selkäyhdistys ry (20 €)

Kaija Karjunen (pj), kaija.karjunen@pp.inet.fi, 040 124 5228. Sirkka Frondelius (siht.), 050 372 2622, sirkka.frondelius@gmail.com

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (18 €)

Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com

Tiilisaarentie 16, 52100 Anttola www.mikkelinselat.fi

Napapiirin Selkäyhdistys ry (17 €)

Ritva Kariniemi-Holm (pj), Koparakuja 12, 96440 Rovaniemi, 040 564 2694, ritva.kari@gmail.com

Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (18 €)

Kimmo Rundström (pj), 044 290 3753, kimmo.rundstrom@gmail.com

Toimisto Kansankatu 53, 2. kerros, 90100 Oulu selkayhdistysossy@gmail.com https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/

Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (20 €)

Sirpa Moilanen (pj), 050 322 4767, siroli.moilanen@gmail.com

Leila Laakkonen (siht), Mansikkatie 8, 80330 Reijola, 040 7294815, p-kselka@hotmail.fi, www.pkselka.fi

Porvoon Seudun Selkäyhdistys ryBorgånejdens Ryggförening rf (16 €)

Sirpa Pirttimaa-Törnqvist (pj), 044 5656 028, pirttimaas@gmail.com www.selkayhdistysporvoo.net

Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset (25 €)

Seppo Nyqvist (pj)

Hanna-Maaria Tumelius, toiminnanjohtaja

Toimisto ma, ti ja to 10-15, puh. 044 360 0201 Oltermannintie 8, 00620 Helsinki toimisto@selkayhdistykset.fi www.selkayhdistykset.fi

Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (18 €)

Tuula Lempinen (pj), 02 823 5174, tuula.lempinen@dnainternet.net

Raimo Järvi (siht.), 0400 816 509, raimo.jarvi@eurajokinetti.fi

Satakunnan Selkäyhdistys ry (20 €)

Kaija-Liisa Lohivuo (pj), 0440 121437 kaija.lohivuo@gmail.com, sihteeri Marjatta Lahtinen, 050 5336556, postia.lahtinen@gmail.com

Toimisto auki sopimuksen mukaan, Isolinnankatu 16, 28100 Pori, 050 533 6556 sataselka@gmail.com, www.sataselka.net

Savonlinnan Selkäyhdistys ry (17 €)

Aulis Leskinen (pj), 050 543 6902, aulis_leskinen@hotmail.com

Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com www.savonlinnanselkayhdistys.fi

Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys ry (18 €)

Anna-Liisa Kallio (pj), anna-liisa.kallio@netikka.fi, 045 271 0165, Kaisa Luhtanen (siht.), kaisa.luhtanen@netikka.fi

Tukihenkilö: Teija Perkiö, 040 563 7955, teija.k.perkio@gmail.com, www.anvianet.fi/selka

Selkäyhdistys Kotkan Selkä ry (17 €)

Tuija Laine (pj), 044 546 6509, tuija.laine@saunalahti.fi kotka.selkayhdistys@gmail.com www.facebook.com/Selkayhdistys https://sites.google.com/site/selkayhdistyskotka

Selkäyhdistys SalpausSelät ry (21 €)

Anna-Liisa Nevalainen (pj), 040 7352272, anna-liisa.nevalainen@suomi24.fi

Brita Stång (varapj), 040 7429 325, stangbrita@gmail.com

Sihteeri sss.sihteeri@gmail.com

toimisto Hämeenkatu 26 A, 15140 Lahti www.neuvokas.org/sosiaali-ja-terveysalan-yhdistyksia/selkayhdistys-salpausselat-ry

Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €)

Anneli Jauhiainen (pj) 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com

Suur-Salon Selkäyhdistys ry (23 €)

Anne Lahti (pj), 045 279 2721 simpukkaranta@gmail.com www.salonselat.com.

Matkojen ja retkien kyselyt ja ilm. Anne Lahti, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com

Kristiina Tuominen (siht.), 050 528 2601, aktuominen@gmail.com

Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry (22 €)

Arvo Autio (pj), 040 593 1146, arvo.autio@gmail.com, c/o Kaukapellonkatu 1, 33710 Tampere

Leena Salmela (siht.), leena_salmela@kolumbus.fi, 040 557 6741, c/o Armas Branderin katu 14 A 20, 36280 Pikonlinna www.tamselka.fi

Turun Seudun Selkäyhdistys ry (20 €)

Pirkko Heino (pj), 0400 600 906, pirheino@suomi24.fi, Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi

Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (25 €)

Eira Mäkitalo (pj), Satakielenkatu 3, 38200 Sastamala, 050 582 0571, eiramakitalo@gmail.com

Selja Kallio (siht.), selakallio@gmail.com

Vaasan Selkäyhdistys ry (18 €)

Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com vaasanselkayhdistys@netikka.fi www.vaasanselkayhdistys.fi

Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (16 €)

Marjatta Hellsten (pj), Tammitie 4 D 30, 23500 Uusikaupunki, 050 342 6950, hellsten.marjatta@gmail.com

Heinolan Seudun Selkäyhdistys

Keskustelukerho ma 19.2., 19.3., 16.4. ja 14.5. klo 14–15.

Käsityökerho ke 17.1 alkaen joka toinen viikko. Selkäillat 6.2. ja 9.4.

Teatterimatka Jyväskylään la 24.2. klo 13 ”Kun isoisä Suomeen hiihti”.

Laivaristeily Tallinnaan Silja Euroopalla ti 6.3.

Iskiasiltamat 7.5. klo 18.

Jumpat alkavat viikolla 2.

Kanta-Hämeen Selkäyhdistys

Kimppajumpat alkaen 9.1., Kanta-Hämeen Keskussairaala, fys. os.

Ti 18.30 Reipas fysiokimppajumppa, ti 19.30 Kevyempi fysiokimppajumppa, ke 17.30 Keskiraskas fysiokimppajumppa, Merja Sopenperä, ke 18.30 Aloitusryhmä selkäongelmaisille, alkulämmittelyaskellusta, lihaskuntoliikkeitä, venyttelyä ja lopuksi rentoutuminen, Miitta Nordenswan. Kausimaksu 60 € (80 € ei-jäsenille). Vesijumppa ti alkaen 9.1. klo 18.15–19.05, Uimahalli, Maikki Lähteenmäki. Kausimaksu 60 € jäsenille (80 €, ei-jäsenille).

Seniorijumppa alkaen to 11.1. klo 8.30, Riitta Korvakangas, Keskusseurakuntatalo. Kevyttä jumppaa, aloittelijat myös tervetulleita. Kertamaksu 5 euroa. Venyttely- ja rentoutumisjumppa pe alkaen 12.1. klo 15.30–16.30, Merja Sopenperä, Keskussairaala fys. osasto.

Keilaus Fifth Avenue to alkaen 11.1. klo 14–15, Sibeliuksenkatu 2. Rata 15 euroa + kenkävuokra 2 euroa. Radalle mahtuu 2-3 heittäjää, joiden kesken ratamaksu jaetaan. Lisätietoja antaa Marjatta Laitinen 045 77301950 tai marjatta.laitinen123@gmail.com. Vuosikokous ja muistiluento ma 26.2. klo 18 Kumppanuustalolla, Kirjastokatu 1, HML. Kahvitarjoilu on ennen kokousta. Kokouksen jälkeen Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen Marko Mustiala kertoilee mielenkiintoisia tietoja muistamisesta! Tarjoilun järjestämistä varten ilmoittautuminen: eero.kainulainen@pp2.inet.fi tai puh. 050 5522720. Tervetuloa! Operetti Mustalaisruhtinatar la14.4. klo 18, Hämeenlinnan Verkatehdas, Vanaja-Sali. Hinta jäsenilta 43 euroa ja ei-jäseniltä 47 euroa, sis. operettilipun ja väliaikakahvin leivonnaisen kera. Sitovat ilmoittautumiset 7.3. mennessä marjatta.laitinen123@gmail. com. tai 045 77301950.

Vierailu Eduskunnassa Timo Heinosen johdolla to 24.5. Matkan hinta 15 € jäseniltä ja ei-jäseniltä 18 €, johon kuuluu kuljetus. Mukaan mahtuu 30 hlöä. Sitovat ilmoittautumiset ma 30.4. mennessä marjatta.laitinen123@gmail.com tai puhelimitse 045 77301950.

Ruskamatka Saariselälle 15.–22.9. Matkan hinta noin 550 euroa sisältäen hotellin puolihoidolla 2-hengen huoneessa sekä bussimatkat Hämeenlinnasta. Yhden hengen huoneessa noin 750 euroa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 25.1. mennessä Kalle Haapea puh. 040 501 6735 tai kalle.haapea@pp.inet.fi.

Selkäyhdistys Kotkan Selkä

Selkäjumppa perjantaisin 12.1.–13.4. klo 17–18, Tanssikoulu Vikmanin sali, Vesivallinaukio 5 A, Karhula. Soveltuu sekä selkäongelmaisille että -ongelmien ehkäisyyn. Ohjaus Emma tai Mikko Vik-

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

man. Mukaan rento vaatetus, jumppatossut tai muuten mukavat jalkineet ja vesipullo. Yhdistyksen jäsenille 5 €, ei-jäsenet 7 € / kerta. Ilmoittautuminen paikan päällä.

Vertaistapaamiset Kotkan pääkirjastolla ti 23.1. klo 18–20. Einon kammari, Peter Hess -äänimaljarentoutuksen esittely, ti 20.2. klo 18–20. Einon kammari (ohjelma vielä avoin), ti 20.3. klo 18–20. Einon kammari. Sääntömääräinen kevätkokous.

ti 17.4. klo 18 – 20. Einon kammari, Huvikumpuja – Vanhat talot -esittely, runoja ja musiikkia. Tapahtumista ilmoitetaan myös Kymen Sanomien menopalstalla lehdessä ja nettisivuilla sekä www. facebook.com/Selkayhdistys (sivusto ei vaadi kirjautumista) ja https://sites.google.com/site/selkayhdistyskotka/home. Ryhmät ovat kaikille avoimia.

Kymenlaakson Selkäyhdistys

Lähde kanssamme Meren Selkä -juhlaristeilylle Tallinnaan 25.–26.5. Selkäliitto 30 v ja Kymenlaakson Selkäyhdistys ry. 25v. Kymenlaakson Selkäyhdistys ry juhlistaa 25v syntymäpäiväänsä tarjoamalla jäsenilleen linja-autokuljetuksen ja buffet-aamiaisen. Linja-auto on mukana Tallinnassa. Risteilyn hinta koostuu valitusta hyttiluokasta B 89 € / 4 hlöä, 99 €/ 3 hlöä, 115 € / 2 hlöä hytissä. A 105 € / 4 hlöä, 115 € / 3 hlöä,135 € / 2 hlöä. Kymenlaakson Selkäyhdistyksen jäsenille hinta sisältää buffet- illallisen ruokajuomineen, asiantuntijaluentoja ja laivan monipuolisen viihdetarjonnan. Aamiaisen ja edestakaisen linja-auto kuljetuksen Kouvola, Kuusankoski, Helsinki. Ilmoittaudu mukaan iloiselle juhlaristeilylle. Varaukset ja lisätietoja Sirpa 050 490 3568 tai Pirjo 040 528 6861.

Operetti Mustalaisruhtinatar 25.3. klo 14 Kuusankoski-talolla. Varattu 40 lippua jäsenet 35 €, avec 40 €. Sitovat ilmoittautumiset 20.2. mennessä Pirjolle. Omat / kimppakyydit.

Hyvää alkanutta vuotta kaikille! Seuraa ilmoitteluamme paikallislehtien järjestöpalstalta ja kotisivuiltamme www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys

Mikkelin Päiväkeskuksessa, Kiiskinmäenkatu 2 Latinalaistanssi ma 8.1.–7.5. klo 16.45–17.45, ohjaajat Johanna Haatainen ja Annu Tarssanen, kausi 40 €, yhdyshenkilö Terttu 0400 752 048. Ma 2.4. ei tanssita.

Selkä-salijumppa ti 9.1.–8.5. klo 18–19, ohjaajana Annu Tarssanen, kausi 25 €, yhdyshenkilö Lea 040 7233 609.

Jooga ryhmä I ma 8.1.–7.5. klo 18–19.30, kausi 40 €, ohjaajina Pirjo Herrala, Seija Pulkkinen, yhdyshenkilö Lea 040 7233 609, ma 2.4. ei joogaa. Joogaryhmä II ke 10.1.–9.5. klo 16.30 – 18, yhdyshenkilö Irja 050 590 7341, joogaryhmä III ke 10.1. – 9.5. klo 18 – 19.30, yhdyshenkilö Petri 050 526 1063. Tuolijumppa ma 8.1.–7.5. klo 17–17.45, kausi 25 €, ohjaajana Leena Kämppi, yhdyshenkilö Leena 050 3393181. Paikkana päiväkeskuksen alakerran ryhmähuone. Ma 2.4. ei jumppaa. Moision kuntokeskuksessa Allasjumppa to 11.1.–3.5. ryhmä I klo 18.45 – 19.30, ryhmä II klo 19.30 – 20.15. Ohjaaja Liisa Pokela, valvoja Annu Tarssanen. Kausi 70 €. Kuntosali

mahdollinen samaan aikaan, yhdyshenkilö Heimo 040 5087662. Omatoiminen kuntosali ESEDU, Otavankatu 4, (sisäänkäynti Anni Swaninkadun sisäpihalta) ma 8.1. – 7.5. klo 11–12. Ma 2.4. ei kuntosalia. Yhdyshenkilö Hessu 0400 413 022, kausi 15 €. Oi ihana toukokuu -esitys la 17.2. klo 13, Mikkelin Teatteri. Hinta 20 € sisältäen väliaikakahvin.

Oulun Seudun Selkäyhdistys

Vertaistuki/Jäsenillat 8.2., 15.3., 12.4. ja 17.5. klo 18–19.30 Kumppanuuskeskus (Kansankatu 53, Oulu). Tule juttelemaan selkäasioista kahvin merkeissä. Sydämellisesti tervetuloa varsinkin uudet! Äijä-pilates, miesten oma ryhmä, jatkuu torstaisin alkaen 11.1. klo 16–17, Raksilan Uimahalli, judosali. Ryhmään mahtuu uusia selkäkuntoilijoita.

”Lempeää liikettä selälle” jatkuu tiistaisin alkaen 9.1. klo 14.30–16, Raksilan Uimahalli, Peilisali. Ilm. Oulu-opiston sivujen kautta. Katso myös muut selkä-fysiojumpat Oulu-opiston sekä Wuolle-opiston sivujen kautta.

Lisätietoa: https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi

Liikuntavastaava Tuula Korpela, puh. 040 865 51 32, tuula.t.korpela@gmail.com.

Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys

Liikuntaryhmä

Joogaryhmät maanantaisin 15.1.–26.3. klo 18.15–19.45 (ei viikolla 10), Vetrea (Juhlasali), Nepenmäenkatu 2, Joensuu. Ilmoittautumiset siroli.moilanen@gmail.com tai puh. 050 322 4767/Sirpa. Kuntotanssi tiistaisin 16.1.–10.4. klo 18.30–19.30 (ei viikolla 10), Vetrea (Hovineuvos), Joensuu Ilmoittautumiset siroli.moilanen@gmail.com tai puh. 050 322 4767/Sirpa.

Nurmeksen selkäryhmä keskiviikkoisin 10.1.–18.4. klo 17.45–18.30, Porokylän koululla, Mähköntie 19, Nurmes. Ilmoittautuminen www.nurmes.fi/kansalaisopisto -> ilmoittautuminen -> netti-ilmoittautuminen (kurssinumero 830120) tai puh. 040 10 45 105 tai 04010 45104.

Ohjattu kuntosaliryhmä maanantaisin 15.1.–16.4. klo 16.15–17.45 (ei viikolla 10 eikä 2.4.), ISLON kuntosali, Kalevankatu 10, Joensuu. Ilmoittautumiset h1.parviainen@gmail.com tai puh. 050 436 3205/ Hannu.

OMT-ryhmä torstaisin 18.1., 1.2., 15.2., 1.3., 15.3. sekä keskiviikkona 28.3. klo 18–19, Vetrea (Hovineuvos), Joensuu. Ilmoittautumiset p-kselka@hotmail.fi tai puh. 040 729 4815/Leila. Pilates maanantaisin 15.1.–9.4. klo 18–19 (ei 2.4.), Fysios, Kirkkokatu 20, Joensuu. Ilmoittautumiset p-kselka@hotmail.fi tai puh. 040 729 4815/Leila. Selkäryhmä Ylämyllyllä maanantaisin 15.1.–30.4.klo 10–11 ja 18–19 (ei 2.4.), Fysiokeskus Kuntokeskus Energy Oy, Rännitie 3, Ylämylly. Lisätietoja ja ilmoittautumiset puh. 01 0420 6655 tai energy@ kuntokeskusenergy.com.

Vesijumppa Kiteellä maanantaisin 8.1.–23.4. klo 19.30 (ei viikolla 10 eikä 2.4.), uimahalli VesPeli, Urheilutie 7, Kitee.

Vesijumppa Joensuussa tiistaisin 9.1.–8.5. klo 17–18, keskiviikkoisin 17.1.–21.3. klo 10.30–11.30, torstaisin 11.1.–3.5. klo 19.30–20.30, Vetrea, Joesuu. Ei ennakkoilmoittautumisia.

Jäsenilta/Asiantuntijaluento ke 14.2. klo 17 Vetrea

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

Terveys Oy:n auditoriossa, Nepenmäenkatu 2, Joensuu. Asiantuntijaluento aiheesta iskiaskipu ja sen hoitaminen sekä lopuksi esittelyä Tanhuvaaran lomapalveluista.

Sääntömääräinen kevätkokous ke 21.3. klo 18, Vetrea Terveys Oy:n auditoriossa, Nepenmäenkatu 2, Joensuu.

Teatteriretki maalis-huhtikuussa. Asiasta tiedotetaan tarkemmin kotisivuilla, Facebookissa, järjestöpalstalla ja jäsentapahtumissa.

Tarkemman esittelyn ryhmistä löydät osoitteesta www.pkselka.fi. Tervetuloa mukaan!

Porvoon Seudun Selkäyhdistys –Borgånejdens Ryggförening

Jumpat on suunniteltu sopimaan tuki- ja liikuntavaivoista kärsiville. Myös terveille, jotka haluavat ennalta ehkäisevää jumppaa ilman vaikeita askelsarjoja. Yksilöllistä ohjausta. Lattialle pääsy ei ole este. Miesten selkäryhmä, maanantaisin 8.1.–30.4. (ei 2.4.) klo 16.30–17.30. Urheiluhallin alasali, Linnankoskenkatu 3-5. Oma jumppa-alusta mukaan. Kausimaksu jäsenille 60€, muille 90€. Maksu kauden alussa yhdistyksen tilille FI 13 4050 001 0041326, viesti ”Miesten jumppa”.

Selkäryhmä 1, tiistaisin 9.1.–24.4. klo 17–18, Urheiluhallin alasali, Linnankoskenkatu 3-5. Jumppa-alusta mukaan. Jumppakortti, jäsenet 10x/40€ tai 5x/20€, muut 10x/60€ tai 5x/30€. Ei ilmoittautumista, voit käydä koska sinulle sopii.

Selkäryhmä 2, tiistaisin 9.1.–24.4. klo 18–19, Urheiluhallin alasali, Linnankoskenkatu 3-5. Jumppa-alusta mukaan. Jumppakortti kuin edellä. Ei ilmoittautumista, voit käydä koska sopii.

Jumppien ohjaaja jooga-/fysioterapeutti Taina Åkerlund-Pesonen 040 514 4084.

Selkäjooga 1, torstaisin 4.1.–26.4. klo 16.30–17.30 (ei 29.3.) Urheiluhallin alasali, Linnankoskenkatu 3-5. Kausimaksu jäsenille 60€, muille 90€. Maksu kauden alussa yhdistyksen tilille FI 13 4050 001 0041326, viesti ”Selkäjooga 1”. Ilmoittautumiset: jooga-/fysioterapeutti Taina 040-514 4084. Selkäjooga 2, perjantaisin 12.1.–27.4. klo 8–9 (ei 30.3.), Kunto Werner, Mannerheiminkatu 20 K. Kausimaksu jäsenille 60€, muille 90€. Maksu kauden alussa tilille FI 13 4050 001 0041326, viesti ”Selkäjooga 2”. Ilmoittautumiset: Tainalle 040 514 4084. Vertaistuki, Yhdistyskeskus, Mannerheiminkatu 20, K-rappu, (kellari). Tarjoilu. Kahvi/tee, pulla ja pipari. Ke 7.3. klo 13–15 Vertaistuki-ryhmä, johon toivotaan mukaan heitä, joilla erityisiä ongelmia selän kipujen kanssa. Ryhmää vetää psykoterapeutti Marianne Sorvali. Ilmoittaudu Sirpalle 044-5656028 tai sähköposti. Ryhmä toteutuu, jos riittävästi osallistujia. Ke 21.3. klo 13–15 Vertaistuki-ryhmä, johon toivotaan mukaan heitä joilla erityisiä ongelmia selän kipujen kanssa. Ryhmää vetää psykoterapeutti Marianne Sorvali.

Cats-musikaali Tampereella 28.4. Aikaa ruokailuun ja ostoksiin. Ilmoittautuminen ja lisätiedot Sirpa 044-565 6028. Mahdollinen muu teatteri ilmoitetaan lehdessä ja sähköpostilla.

Meren Selkä -risteily 25.–26.5., Selkäliiton 30-vuotisjuhlaristeily Helsingistä Tallinnaan uudistetulla Europa-laivalla. Lähtö Helsingistä on pe 25.5. klo 18.30 ja paluu Helsinkiin la 26.5.2018 klo 16. Bussikuljetus satamaan, jos ilmoitat lähdöstäsi myös Selkäyhdistyksen matkavastaavalle Mailikselle 044 281 3701. Emme saa tietoa Matkapojilta. Lisätiedot

ja varaukset Matkapoikien kautta: www.matkapojat. fi/merenselka tai puhelimitse 010 2323 200/Matkapojat myyntipalvelu. Luennot, Yhdistyskeskus, Mannerheiminkatu 20, auditorio, K-rappu, (kellari). Tulevat luennot ilmoitetaan kotisivulla, lehdissä ja sähköpostilla. Yhdistyksen kevätkokous, keskiviikko 28.3. klo 18 Yhdistyskeskus, Wsoy:n talo, Mannerheiminkatu 20, K-rappu, (kellari). Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tarjoilua.

Kotisivut: www.selkayhdistysporvoo.net, jossa ajantasainen toimintakalenteri

Sähköposti: porvoonseudunselkayhdistys@gmail.com

Sihteeri: Iiris Kuusinen, 044 2393 200 Vertaistuki ja puheenjohtaja: Sirpa Pirttimaa-Törnqvist, arkisin 044 5656 028.

Pääkaupunkiseudun

Selkäyhdistykset

Liikuntaryhmät kevätkausi 8.1.–27.4. Ilmoittautuminen ensisijaisesti nettisivujen kautta www.selkayhdistykset.fi/toiminta/liikuntaryhmat tai puhelimitse p. 044 360 0201. Keväällä järjestämme kaikkiaan 26 liikuntaryhmää ja useimmissa vielä tilaa. Mukaan voi tulla mukaan myös kesken kauden. Tarkemmat tiedot nettisivuiltamme www.selkayhdistykset.fi. Selkäillat ja porinapiirit

Selkäilta ke 24.1. klo 17, Kampin palvelukeskus, Fade-tila, Salomonkatu 21 B, Helsinki: Iskias, oireet ja hoito / Satu Leinonen, fysioterapeutti.

Selkäilta ti 6.2. klo 17, Sellon kirjasto, Akseli-tila, Leppävaarankatu 9, Espoo. Mitä voin itse tehdä alaselkäkipuni hyväksi? / Fysioterapeutin luento, Auron Oy.

Porinapiiri ke 21.2. klo 17, Kampin palvelukeskus, Fade-tila, Salomonkatu 21 B, Helsinki. Tule keskustelemaan kanssamme! Aihe vapaa, paikalla vertaistukihenkilöitä.

Porinapiiri ti 6.3. klo 17, Sellon kirjasto, Elina-tila, Leppävaarankatu 9, Espoo. Tule keskustelemaan kanssamme! Aihe vapaa, paikalla vertaistukihenkilöitä.

Selkäilta ti 27.3. klo 17, Kampin palvelukeskus, Fade-tila Salomonkatu 21 B, Helsinki. Miten hallitsen kipua? / Helena Miranda, lääkäri, kipututkija.

Selkäilta ti 10.4. klo 17, Sellon kirjasto, Akseli-tila. Leppävaarankatu 9, Espoo. Ei istua saa, ei seisoa saa, salli selkääsi liikuttaa / Hanna Ojutkangas & Maija Korpi, Salli Systems.

Luento to 26.4. klo 13, Vantaa-Info Tikkurila, Ratatie 11, 2. krs, Vantaa. Elämäntapamuutos kohti kivuttomampaa selkää / Hanna-Maaria Tumelius, fysioterapeutti.

Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille. Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Kuntosalikurssit ovat viiden kerran mittaisia lyhytkursseja, joissa harjoitellaan pienryhmässä (max.10 hlöä). Ilmoittautuminen ensisijaisesti netissä osoitteessa www.selkayhdistykset.fi/toiminta/kurssit. Kuntosalikurssin hinta 95 €/5 kertaa. 6.3.–3.4. klo 17.30–18.30, Starttikurssi Auron Revontulen Fysioterapia, Revontulentie 8, Espoo. 26.4.–31.5. klo 17–18, Starttikurssi Oltermanni, Oltermannintie 8, Helsinki.

Kevätkokous 21.3. klo 18 Oltermannintie 8, 00620 Helsinki. Ennen kokousta kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen nettisivujen kautta tai soittamalla toimistoon 044 360 0201. Jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita. Teatteriesitys Älä pukeudu päivälliselle 22.3. klo 19 Are-

na-näyttämöllä Lippujen hinta on 38 € ja odotamme varauksia 15.2. mennessä. Varaukset ja tiedustelut: Raija Räsänen, puh. 040 5955095 tai wassurasanra@gmail.com.

Tuettu loma 6.–11.5. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa Karjalohjan kylpylähotelli Päiväkumpuun. Omavastuu täyshoitolomasta on 100€. Sähköinen haku avoinna 6.2. asti osoitteessa https:// lotu.lomajarjestot.fi/t/MTLH/calendar/list;jsessio nid=CC096409F242608FF41E134FA2138D1F. Tuettua lomaa voivat hakea eri-ikäiset Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt, joilla ei ole muuten mahdollisuutta lomailuun. Paperisia hakulomakkeita saa tarvittaessa toimistolta, p. 044 360 0201. Lisätietoa lomasta tai lomalle hakemisesta, p. 010 2193 463 tai 040 567 0628 / Maaseudun terveysja lomahuolto ry.

Satakunnan Selkäyhdistys

Kevään 2018 liikuntaryhmät käynnistyvät viikolla 2 seuraavasti:

Sali-/selkävoimistelu maanantaisin klo 16.45, Mikaelsgården, Mikonkatu 20–22, Pori. Ohjaaja fysioterapeutti Sini-Mari Riikola. Naisille ja miehille vaihtelevaa lihaskuntoharjoittelua

Vesivoimistelu, Jacuzzi-allastilat, Antinkatu 8, Pori. Tiistaisin klo 17.15. Ohjaaja fysioterapeutti Tiia Perkiökangas. Torstaisin klo 12. Ohjaaja fysioterapeutti Kari Löytökorpi. Ryhmät ovat kaikille avoimia ja mukaan voi tulla vaikka ryhmä on jo aloittanut.

Tiedustelut liikuntavastaava Marjatta Lahtinen 050 5484696 tai sähköposti: sataselka@gmail.com. Kevään 2018 tapahtumista ja luennoista tiedotamme myöhemmin.

Seuraa myös paikallislehti Satakunnan Kansan menot-palstaa ja sivujamme www.sataselka.net. Olemme myös Facebookissa.

Savonlinnan Selkäyhdistys

Viikoittaiset aktiviteetit jatkuvat vuoden vaihteen jälkeen entiseen tapaan.

Boccia ma klo 12–14, Seurakuntakeskus.

Selkäjumppa ma klo 16.15, Ammattikorkean kampus (XAMK), viikot 4-8.

Allasjumppa ti klo 10.15, PikkuSaimaa. Keilailu ke klo 14–15, Keilahalli.

Lentopallo to klo 14–15.30, Toppala. Huom. Gym42selta selkäyhdistyksen jäsenet saavat edullisesti kuntosalilippuja!

Kevätkokous ke 21.3. klo 18, Kahvila Alku. Komisario Palmun erehdys 24.2. klo 13 Mikkelin teatterissa. Hinta 60 € sis. pääsylippu, väliaikatarjoilu ja teatteribufee Tertissä. Yhdistys maksaa matkat. Ulkopuolisilta hinta 70 €. Ilm. viim. 28.1. Anne Karjalainen, 050 567 2373.

Kaikenlaista muutakin kivaa on suunnitteilla, kannattaa seurata savonlinnanselkayhdistys.fi-sivuja tai fb-ryhmän infoja.

Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys

Yleisöluento Vaivaako iskias ja miten sitä hoidetaan ti 20.2. klo 18 Kampustalo, Seinäjoki-sali, Kalevankatu 35, luennoitsija TtT, tutkija Sinikka Kilpikoski. Tervetuloa!

Selkäyhdistys SalpausSelät

Selkäliikuntaryhmät jatkavat kevätkaudella viikolla 2/2018 Fysakoksella-Erkonkatu 9 Lahti. Vahvistava selkäharjoittelu ma klo 16.30–17.30 ja ti klo 18–19.

Lempeä selkäharjoittelu ti klo 11–12 ja ke klo 17.30–18.30.

Miesten selkäryhmä ke klo 18.30–19.30 Senioriryhmä pe klo 11–12.

Joogaryhmää ei toistaiseksi ole, mutta jatkoa harkitaan, jos kinnostuneita on vähintään 9 henkilöä. Kannattaa kysellä.

Ryhmissä on tilaa uusille liikkujille. Tiedustelut: Fysakos 040 7200027,info@fysakos.fi. Jäsenkirjeessä viikolla 4/2018 on lisätietoja kevään toiminnastamme.

Suur-Salon Selkäyhdistys

Tutustuminen remontoituun Eduskuntataloon ja Fazerin vierailukeskukseen 19.2. Lähtö Salosta klo 7.45 ja Salossa ollaan takaisin noin klo 17. Matkan hinta 49 euroa, sis. lounas noutopöydästä. Katso tarkemmin www.salonselat.com.

Kerhoilta 28.2. klo 18 Sytyssä. Mukavaa yhdessäoloa Ystävänpäivän merkeissä. Seuraa ilmoittelua Salonjokilaaksossa ja kotisivuillamme mahdollisesta aikataulun muutoksesta.

Kerhoilta 28.3. klo 18 Sytyssä. Pääsiäismatka 30.3.–2.4. AQVA HOTEL & SPA**** kylpylähotelliin ja Päiväretket Narvaan ja Kuremäen luostariin. Hinta 262 €. Kts. tarkemmat tiedot kotisivuilta. Ilmoittautumiset ja lisätiedot:

Rauli Koski 044-3092937 tai suursalonmatkapalvelu@gmail.com.

Lisää saikkua, kiitos! 13.4. klo 19 Teatteri Provinssissa. Uudet saikut, uudella tekstillä. Aihe on kuitenkin tuttu, terveys ja sairaus, terveyskeskukset ja sairaalat, lääkärit, potilaat ja sairaanhoitajat. Näyttelijät Mikko Kivinen, Ville Keskilä ja Kalle Pylvänäinen. Sitovat ilmoittautumiset maksamalla osallistumismaksu 22 euroa viimeistään 26.2.käyttäen viitettä 181115. Lippuja varattu 30 nopeimmalle!

Tampereen Seudun

Selkäyhdistys

Yleisöluennot klo 18–19, Tampereen seudun työväenopisto, Sampola, Sammonkatu 2, Tampere.

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

Polven nivelrikon lääkkeetön hoito 13.2. Luennoitsija: Kalle Kivioja, fysioterapeutti Respecta. Järjestäjät: Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry, Tampereen Diabetesyhdistys ry, Tampereen Reumayhdistys ry, Pirkanmaan Luustoyhdistys ry, Suomen Nivelyhdistys ry ja Respecta Oy.

Selkää kolottaa – mikä taustalla 15.2. Luennoitsija: Tero Järvinen, professori, Johanneksen Klinikka, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri.

Painonhallinta – terveyttä ruoasta ja mielen tekoja 22.3. Luennoitsija: Maaria Nikunen, Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM. Järjestäjät: Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry ja Pirkanmaan Luustoyhdistys ry. Luu haurastuu – voiko sitä estää tai pysäyttää? 19.4. Luennoitsija: Seppo Kivinen, professori ja Suomen Luustoliitto ry:n hallituksen jäsen. Järjestäjät: Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry. sekä Pirkanmaan Luustoyhdistys ry.

Perinteiset ja avoimet Väinämöisen pilkkikisat 3.3. Kilpailu klo 9-14, Aitolahti, Aitoranta (Hirviniementie 375). Vastuullisena järjestäjänä Wäinämöisen vispaajat, Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry. Yhteistyössä Tampereen Seudun Invalidit ry, tukijoina Rakennusliiton eri ammattiosastoja. Kts. tarkemmin ilmoittautuminen Jäsenlehti 1/2018 ja kotisivut www.tamselka.fi.

Teatteriesitys Suurenmoista! 22.02. klo 19, Komediateatteri Lapintie 3 A, Tampere.

Ehtoolehdon sankarit 13.6. klo 18, Pyynikin kesäteatteri, Jalkasaarentie 3, Tampere.

Ilmoittautumiset: Pirkko Lahtonen puhelintekstiviestillä 050 367 0904 tai lahtonenpirkko(a)gmail. com.

Opastettu kierros Eduskuntatalossa 6.4. Vierasryhmä toistaiseksi täynnä! Lähtijöille tarkemmat ohjeet 15.3. Kts. kotisivu www.tamselka.fi.

Sääntömääräinen kevätkokous la 21.4. klo 14, Pellervontupa, Pellervonkatu 9, Tampere. Kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen edellyttämät asiat. Ennen kokousta yhdistys tarjoaa kahvit klo 13 alkaen. Meren selkä -juhlaristeily 25.–26.5. Selkäliiton 30-vuotisjuhlaristeily Helsinki–Tallinna uudistetulla Europa-laivalla. Hyviä asiantuntijaluentoja, monipuolinen viihdetarjonta. Varaukset Arvo Autio arvo.autio@gmail.com tai puh. 040 593 1146 ja Riitta Virenius riittahannele.virenius@gmail.com tai 040 836 4603. Kts. Jäsenlehti 1/2018 ja kotisivut www.tamselka.fi.

Lavista tanssitaan klo 14–15 lauantaisin 3.2., 17.2., 3.3. ja 17.3., 14.4., 28.4., 12.5. ja 26.5. Tammelakeskus, Itsenäisyydenkatu 21 B, Tampere. Vetäjänä Merja Brusila. Ilmoittautumista ja paria ei tarvita,

Selkäliiton jäsenedut

SELKÄLIITTO TARJOAA kaikille selkäyhdistysten jäsenille samat edut. Jäsenet saavat neljää kertaa vuodessa ilmestyvän Hyvä Selkä -lehden lisäksi alennuksia esimerkiksi matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista.

Vuoden 2018 jäsenetukumppanit ovat Holiday Club, Restel ja Tallink Silja. Lisäksi Hyvä Selkä -lehdessä on vaihtuvia tarjouksia Tempurilta ja muilta liiton yhteistyökumppaneilta.

Katso tarkemmat tiedot ja edut nettisivuilta Selkäliiton jäsenedut selkakanava.fi/selkaliiton-jasenedut.

hinta 4 € kerta. Yhteistyössä Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry, Tampereen Reumayhdistys ry ja Pirkanmaan Luustoyhdistys ry.

Turun Seudun Selkäyhdistys

Liikuntaryhmät ovat alkaneet. Tarkemmat tiedot yhdistyksen Selkälehdessä 4/2017 ja kotisivuilla. Info tules-kuntoutuskursseista Petreassa 7.2. klo 18, Merikarinan hyvinvointikeskus, Seiskarintie 35. Ilmoittautumiset TULE-tietokeskukseen, p. 044 700 5066. Yleisöluento ”Kivun kanssa arjessa ja työssä” 8.3. klo 17 Puutarhakadun auditoriossa, Puutarhakatu 1. Asiantuntijana lääk.tri, dos. Helena Miranda. Järj. TULE-tietokeskus.

Tyrvään Seudun Selkäyhdistys

Liikuntaryhmät alkavat vko 3.

Lämminvesijumppa maanantaisin Voimarinteellä 1-ryhmä klo 16.30–17.15 ja 2-ryhmä 17.50–18.15 sekä 3-ryhmä klo 18.15–19.

Salijumppa Marttilan salissa torstaisin klo 17.30–18.15. Liikuntaryhmiin mahtuu vielä uusia jumppaajia.

Tiedustelut Selja Kallio, puh. 050 300 7060 tai selakallio@gmail.com.

Vaasan Selkäyhdistys

Luento ”Vaivaako iskias ja miten sitä hoidetaan” ti 20.2. klo 18 Seinäjoki-salissa, Kalevank. 35. Luennoitsijana Sinikka Kilpikoski. Ilmoittautumiset yhdistyksen sähköpostiin 9.2. mennessä. Mahdollinen yhteiskuljetus järjestetään. Seuraavista kevään tapahtumista tarkemmat tiedot seuraavassa jäsenkirjeessä ja yhdistyksen kotisivuilla. Jokaisen liikunnallinen iltapäivä Hietasaaressa 19.5. Meren selkä -juhlaristeily Tallinnaan 25.–26.5. (mainos Hyvä Selkä -lehdessä).

Luontoliikuntatapahtuma Pilvilammen maastossa kesäkuun alussa.

Nyrkkeilyn hallitseva maailmanmestari Eva Wahlström tutustui TEMPURiin ensi kerran yli seitsemän vuotta sitten, kun hän loukkasi selkänsä. Selkä vaivasi niin paljon, ettei Wahlström pystynyt nukkumaan lainkaan tavallisessa pehmeässä sängyssä ilman kipuja, eikä harjoittelusta tullut oikein mitään. Wahlström yritti parantaa patjansa tukiominaisuuksia laittamalla vanerilevyn petauspatjan alle ja nukkui jopa paljaalla lattialla helpottaakseen selkäkipua, mutta mikään ei tuntunut auttavan.

Eva valitsi TEMPURin, koska muista patjoista ei ollut apua

TEMPURista oli paranemisessa suurin hyöty

Erilaisten kokeilujen jälkeen Wahlström löysi TEMPURin. TEMPUR oli ainoa sänky, jossa ammattinyrkkeilijä pystyi nukkumaan ylipäätään ja jopa ilman kipuja. “Kun selkä alkoi parantua, tuntui siltä, että TEMPUR-sänky vaikutti selkään kuin lääke ja sängystä oli paranemisprosessissa suurin hyöty”, Wahlström kertoo.

Eva suosittelee TEMPURsänkyä ja -tyynyä kaikille

Hyvien kokemusten myötä Wahlströmistä tuli suuri TEMPURfani, joka haluaa jakaa hyvät kokemuksensa muiden

tietoon. ”Suosittelen Tempuria kaikille, joilla on niska-, selkä tai muita univaikeuksia, mutta myös ihan jokaiselle, joka vain haluaa nukkua hyvin ja herätä virkeämpänä”.

Tempurin suosittelu alkoi Evan omasta lähipiiristä. Eva on vienyt Tempur-patjan muun muassa poikansa tarhatädille, joka kärsi Wahlströmin tapaan selkäongelmista. Myös Wahlströmin äiti ja veljet ovat tyytyväisiä Tempur-käyttäjiä. Eva kertoo, että hänen äitikin rakastaa nyt Tempurvuodetta.

Entä tyyny? Wahlström ei lähde minnekään ilman Tempur-tyynyä. Eva kertoo, että hänellä täytyy olla kaikilla matkoilla mukana aito Tempur-tyyny, sillä muuten hän nukkuu huonosti. Tyynyn merkitys

nukkumisergonomiaan onkin 50 %, sillä tyyny linjaa niska- ja selkärangan asentoa merkittävästi nukkuessa.

TEMPUR-käyttäjien kommentit ovat henkilökohtaisia, ja muilla kuluttajilla voi olla erilaisia kokemuksia TEMPUR-tuotteista. Tämä käyttäjäkokemus on osa TEMPURin markkinointia. Vaikka TEMPUR-tuotteista osa on CE-merkitty terveydenhoitotuotteiksi ja ne ovat käytössä terveydenhoidon vaativissa kohteissa, niin yleistäen tyynyt ja patjat eivät ole ”parannuskeino tai hoito-ohje selkä- tai niskakipuihin”. Kärsiessäsi vakavista selkä- tai niskakivuista, ota yhteyttä lääkäriisi.

Kevään 2018 koulutukset

Vertaistukikoulutus

• 3.3.2018 Helsingissä klo 10–16.15.

• Koulutus on tarkoitettu selkäyhdistysten aloitteleville vertaistukihenkilöille sekä jo aiemmin vertaistukihenkilönä toimineille.

Yhdistyskoulutus

• 13.4.2018 Helsingissä.

• Teemana vaikuttaminen paikallisella tasolla.

• Koulutus on tarkoitettu selkäyhdistysten aktiivijäsenille, jotka haluaisivat vaikuttaa tai jo vaikuttavat kolmannen sektorin edustajana paikallisella tasolla selkäterveyden edistämiseen.

Idea- ja koulutuspäivä

• 4.5.2018 Helsingissä.

• Teemana on lihaskunnon, liikkuvuuden ja tasapainon testaaminen liikuntaryhmissä.

• Koulutus on suunnattu selkäyhdistysten liikunnanohjaajille, myös muut aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita.

Koulutukset ovat maksuttomia selkäyhdistyksissä toimiville.

Lisätietoja koulutuksista päivitetään kevään aikana Selkäliiton Koulutuksetsivulle selkakanava.fi/koulutukset.

Lisätietoja koulutuksista saa myös järjestö- ja liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäiseltä hanna.kaariainen@ selkaliitto.fi tai 040 553 1941.

Vuoden 2018 tärkeitä päivämääriä

• Järjestöpäivä ja kevätkokous Helsingissä 14.4.

• Meren Selkä -juhlaristeily Tallinnaan 25.–26.5.

• Selkäliiton juhlavuoden seminaari Helsingissä 14.9.

• Selkäviikko 15.–21.10.

• Maailman selkäpäivä 16.10.

• Järjestöpäivät ja syyskokous Porvoossa 17.–18.11.

• Selkäliiton perustamisesta 30 vuotta 25.11.

Osaava ja viihtyisä hyvinvoinnin keskus!

Tietoa, taitoa, vertaistukea hyvinvointiisi kuntoutuksesta!

Yksilölliset kuntoutusjaksot Moniammatillista tukea sinulle, jolla selkä- tai muu tules-oireilu aiheuttaa yksilöllistä kuntoutustarvetta. Voit hakea meille yksilökuntoutukseen ympäri Suomen ja ympäri vuoden.

TULES-kurssit (3x5vrk)

Kelan ryhmämuotoista kuntoutusta, jossa saat hyviä eväitä arkeen ja pystyt elämään mahdollisimman täyttä elämää tules-oireista huolimatta. Meille voit hakea TULES-kursseille, jos asut Satakunnan, Varsinais-Suomen tai Vaasan sairaanhoitopiirin alueella.

Esimerkiksi selkäkursseja alkaa vuonna 2018 5.3. | 9.4. | 27.8. | 10.9. | 15.10. | 26.11.

Kuntoutus on asiakkaalle ilmaista! Lisätietoa kuntoutussihteeri Tarja Lammilta: p. 050 394 7524 tai tarja.lammi@kuntke.fi

Hae nyt kursseille 2018!

HAE LOMALLE

Lomia perheille, ikääntyneille, työttömille sekä eri potilas- ja vammaisryhmiin kuuluville henkilöille!

Tutustu toimintaan ja täytä hakemus sähköisesti www.mtlh.fi tai tilaa esite ja hakulomake ja kysy lisätietoja p. 010 2193 460, lomat@mtlh.fi

Hakuajat päättyy 3 kuukautta ennen lomien alkamispäivää!

Selkäliiton alueyhdistyksille varatut lomat 2018:

Etelä-Suomi: Kylpylähotelli Päiväkumpu, 6.-11.5.2018

Länsi-Suomi: Härmän Kylpylä, 11.-16.3.2018 Hakuaika päättynyt!

Väli-Suomi: Kunnonpaikka, 12.-17.8.2018

Itä-Suomi: Spa Hotel Runni, 16.-21.9.2018

Pohjois-Suomi: Santa´s Resort & Spa Hotel Sani, 7.-12.10.2018

Hakuaika päättyy 3 kuukautta ennen loman alkamispäivää!

MITEN SINÄ TYÖSKENTELET? ENTÄS KOTONA?

GetUpDesk light on kehitetty kannettavan tietokoneen käyttäjälle vähentämään istumista. Se soveltuu käytettäväksi töissä, kotona, mökillä tai vaikka matkoilla. www.getupdesk.fi

Hanki Gymba aktivointilauta, sen avulla seisot aktiivisesti oikein. Se aktivoi koko kehoa, vahvistaa lihaksia ja vähentää selkäongelmien riskiä.Gymba sopii kaikille, sekä töissä että kotona.

www.gymbakokeilu.fi