Hyvä Selkä 2/2020 by Selkäliitto

Selkäkipu ajoissa hallintaan fysioterapeutin vastaanotolla

2/2020

Kohota kuntoa porrastreenillä SUOLISTOSSA SUHISEE FAKTOJA SELKÄKIVUSTA

JOUNI HYNYNEN Selkäkipu on kokonaisvaltainen tunne koko kropassa Hyvä Selkä -lehti 30 vuotta

Like no other

Paras selälle Paras unelle Paras tarjous

Varaa itsellesi aika yksityisesittelyyn Tempur Brand Storeen! Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen lähimmästä Brand Storesta www.sleepcenter.fi /varaa-aika

Varauskoodi: SELKÄLIITTO

TEMPUR Flexible Base -parivuode 160x200 cm alk. 2998 € (norm. alk. 4008 €). Hintaan sis. mustalla huonekalukankaalla verhoillun rungon, 21 cm patjat sekä jalkasarjan. Pääty ja muut lisäosat normaalihintaisia.

TYYNYTARJOUS! TEMPUR Original-tyyny (alk. 199)

99€

alk.

Kaikille ajanvaraajille lahja. Voimme tehdä kartoituksen sinulle sopivista tuotteista myös verkkosivujemme chatin välityksellä!

TEMPUR-tyynyn ostajalle Pallukka-hierontaväline kaupan päälle, arvo 47€. Tarjous voimassa myös netissä www.sleepcenter.fi TILAA ILMAINEN TEMPUR MAGAZINE, jossa turkittua tietoa nukkumis-ergonomiasta ja Evan sekä muiden käyttäjäkokemuksia.

Best In Test • • • • • •

Paras laatu Paras selälle Parhaimmat yleisarvosanat Eniten suositeltu Paras viestintä Kärkisijat myös designissa, allergikoille sopivuudessa ja mallivalikoimassa

*lähde Taloustutkimus 2019

Paras unelle ja paras selälle! Uniliitto ja Selkäliitto suosittelevat vain aitoa TEMPURIA

Ostamalla Tempuria tuet Selkäliiton toimintaa!

Tempur Brand Store ESPOO Iso-Omena 2. krs ESPOO Kauppakeskus Sello HELSINKI Eerikinkatu 6 HELSINKI Kannelmäki, Kauppakeskus Kaari HELSINKI Pasila, Kauppakeskus Tripla HYVINKÄÄ Willa, Torikatu 7 VANTAA Kauppakeskus Tikkuri 2. krs OUTLET ja maahantuonti/hallinto TAMPERE Koskikeskus 1krs., Hatanpään valtatie 1 TURKU Eerikinkatu 9 JOENSUU Torikatu 25 • tempur.fi • sleepcenter.fi • nukkumisergonomia.fi • tori.fi • huuto.net

Pääkirjoitus Marjo Rinne

Historiallinen kevät

istoriaa kirjoitettaessa kevät 2020 muistetaan koronaviruskeväänä. Kooltaan pienen pieni virus on mullistanut maailmaa enemmän kuin yhdenkään hallituksen tai järjestön toiminta. Vuosiin ei ole tapahtunut lyhyessä ajassa näin valtavaa muutosta yhteiskunnassa eikä kukaan voi tietää, mikä muuttuu seuraavana päivänä. Vaikka virus on biologinen järjestelmä, sitä ei pidetä elävänä organismina. Siltä puuttuu oma solurakenne ja siksi se tarvitsee isäntäsolun, johon tunkeutua lisääntyäkseen. Virussairaudet ovat vaivanneet ihmiskuntaa tuhansia vuosia, kuten isorokko. Sata vuotta sitten maailmalla riehui espanjantauti, joka aiheutti puolitoista vuotta kestäneen pandemian. Onneksi nykyisin tiedetään paremmin, miten virustauteja torjutaan. Torjuntakeinot ovat kaikkien saatavilla ja useimmiten yksinkertaisia ja helppoja toteuttaa. Ahkera käsienpesu ja välitön kontakti muiden ihmisten kanssa suojaavat pisara- ja kosketustartunnoilta ja estävät viruksen siirtymisen uuteen isäntäsoluun. Silti koronavirus on aiheuttanut yhteiskunnassa laajemman poikkeustilan kuin ihmisten sairastumisen. Olemme joutuneet luopumaan monista

harrastuksistamme, kokoontumisista ja matkustamisesta. Ihminen on onneksi kekseliäs ja oppii erilaisia tapoja toimia. Pysähdys muuttaa jotain peruuttamattomasti, mutta se luo myös jotain uutta ja hyvää. Eri tahoilla yhteistyötä on lisätty ja yhteydenpitoa tiivistetty. Selkäliiton ja paikallisyhdistysten järjestämät kokoontumiset on toistaiseksi peruttu, mutta liiton toimisto auttaa yhdistystoimijoita puhelimitse ja sähköpostitse. Selkäliitto tiedottaa myös verkossa mahdollisimman nopeasti ja avoimesti muutoksista. Muiden järjestöjen tapaan Selkäliiton kevätkokous siirtyy pidettäväksi myöhemmin. Yhdistysten liikuntaryhmien keskeytyminen kesken kauden on harmillista, mutta näin ehkäistään virustartunnan leviäminen. Liikuntapaikoilla virusta voivat levittää jopa lieväoireiset osallistujat, ja kosketustartunnan kautta virus voi levitä pukutiloissa, WC-tiloissa, yhteiskäytössä olevien jumppamattojen ja liikuntavälineiden kautta sekä kuntosalilaitteiden ja ovien kädensijoista. Kun pandemia on selätetty, on jälleen aika käynnistää toiminnot uudelleen. Yhteisöllisyydelle, lähellä olemiselle ja toisten tukemiselle on tilausta enemmän kuin koskaan. Ihminen kaipaa toisten ihmisten kohtaamista ja tapaamista, sitä ei etäyhteyksillä voi korvata. Kevätaurinko houkuttelee luonnon heräämään ja virkistää ihmisten mieliä. Ulkona liikkuminen on sallittua ja suositeltavaa. Pidä huolta siis itsestäsi ja muista liikkua kaikesta huolimatta. Marjo Rinne puheenjohtaja

Hyvä Selkä 2/2020

6-8 6-8

Sisältö 2/2020

16-17

Pääkirjoitus

Jäykkää aamuähinää ja ronskia huumoria

Selkäkipu ajoissa hallintaan fysioterapeutin vastaanotolla

Faktoja selkäkivusta

Kohota kuntoa porrastreenillä

Tutkimustietoa

Suolistossa suhisee – mikrobit terveytesi ja hyvinvointisi vahvistajina

Minä ja selkä

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

Jäsenkysely 2019: Jopa 93 prosenttia suosittelee jäsenyyttä

Ahdistaako korona? Neuvoja mielen hyvinvointiin

HYVÄ SELKÄ – SELKÄLIITTO RY:N JÄSENLEHTI Julkaisija Selkäliitto ry Toimitus päätoimittaja Marjo Rinne toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio toimitussihteeri Pia Bilund 31. vuosikerta ISSN 2323-9484 Aikakauslehtien liiton jäsen

Taitto Eepinen Oy Jauri Varvikko Paino Arkmedia Kannen kuva Juho Korpela Keskiaukeaman kuvat Nina Kellokoski

Ilmestymispäivät 2020 1/2020 24.1. 2/2020 24.4. 3/2020 4.9. 4/2020 27.11. Tilaukset ja jäsenasiat selkaliitto@selkaliitto.fi puh. 09 605 918 www.selkaliitto.fi Vuosikerta 30 €

Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa. Aineistot seuraavaan lehteen 10.8.2020 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.

Hyvä Selkä 2/2020

Toiminnanjohtajalta

Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki puh. 09-605918, selkaliitto@selkaliitto.fi www.selkaliitto.fi

Hallitus 2020 Marjo Rinne (pj) Kaarina Frosterus Sirpa Heikkinen Pirjo Karlsson Leena Kämppi Eija Kärkkäinen Sirpa Moilanen (varapj) Eira Mäkitalo Teuvo Näätänen Kari Rantavalli Milla Suomi

Toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi Tiedottaja Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi Toimistosihteeri Jaana Martinkauppi 09 605 918 selkaliitto@selkaliitto.fi Selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola 050 465 7884 maria.sihvola@selkaliitto.fi Koulutus- ja liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi Hankekoordinaattori, Back to Move! Katri Koivuneva 050 4111 960 katri.koivuneva@selkaliitto.fi

Poikkeusolot haastavat elintapojamme KORONAVIRUSEPIDEMIAN aiheuttamat poikkeusolot haastavat fyysisen terveyden ohella henkistä jaksamista. Sosiaalinen eristäytyminen voi aiheuttaa monelle ahdistusta, samoin huoli ja pelko omasta ja läheisten terveydestä sekä epävarmuus toimeentulosta. Moni tarvitsee nyt ohjausta sosiaalipalvelujen sekä etuuksien ja tukien hakuun. Viranomaiset kannustavat sähköiseen asiointiin, ja meidät kaikki haastetaan tässä kriisissä ”digiloikkaan”. Koronan vaikutukset heijastuvat myös liikkumistottumuksiin. Liikkumisen määrä vähenee useimmilla, kun aikaa vietetään enemmän kotona ja sohvalla. Ohjatut liikuntaharrastukset ja liikuntavuorot on peruttu, lisäksi monien työmatkaliikunta on vähentynyt etätyön takia. Poikkeusoloista huolimatta selkä, kuten myös muu tuki- ja liikuntaelimistö, tarvitsee säännöllistä liikettä pysyäkseen terveenä ja toimintakykyisenä. Tämä korostuu etenkin iäkkäämpien kohdalla, joiden toimintakyky heikkenee nuorempia nopeammin liikkumattomuuden seurauksena. Kriisitilanteessa ihmisen perustoiminnot muuttuvat ja tunnesäätelykeinojen löytäminen ei ole helppoa. Esimerkiksi syöminen luo meille fysiologista turvaa. Tunteiden säätelyyn on hyvä etsiä muitakin keinoja kuin syöminen. Arjen rutiinit kannattaa kuitenkin pitää yllä eli syödä riittävän monta kertaa päivässä, ja välttää tylsyyteen syömistä. Käydään ruokakaupoissa vain, kun se on välttämätöntä. Ruokaa voi tilata myös verkkokaupasta tai hyödyntää kuljetuspalveluja. Omaa maailmaansa on nyt aikansa kuluksi mahdollista avartaa myös lukien. Kirjastot ovat tosin kiinni, mutta E-kirjastot palvelevat, ja niistä voi ladata omalle koneelle kirjoja, äänikirjoja ja lukea aikakauslehtiä. E-kirjastosta voi myös kuunnella musiikkia tai opiskella soittamista ja kieliä maksutta. Onneksi on kevät ja useimpina päivänä voi nauttia auringosta ja ulkoliikunnasta. Fyysisen kunnon lisäksi luonnossa liikkuminen kohottaa mielialaa ja vähentää stressiä. Myös piha- ja puutarhatyöt ovat hyvää hyötyliikuntaa ja rentouttavat mieltä. Lisäksi lihaskuntoa voi harjoittaa kotona pelkällä oman kehon painolla, ja erilaiset rentoutumis- ja hengitysharjoitukset voivat auttaa rauhoittamaan mieltä ja kehoa. Katso rentoutumis- ja liikuntaohjeita Selkäkanavalta. Voimavarat kannattaa nyt suunnata niihin asioihin, joihin voi itse vaikuttaa. Jokainen voi keskittyä huolehtimaan omasta terveydestään ja henkisestä jaksamisestaan sekä noudattaa viranomaisohjeita. Epidemia rauhoittuu jonain päivänä, mutta sen seuraukset kestävät vielä pitkään. Jokainen tekomme rakentaa koronavirusepidemian jälkeistä maailmaa. Myönteinen tulevaisuus tarvitsee kaikkien panosta – se vaatii tahtoa, yhteisöllisyyttä, välittämistä, vastuunkantoa ja toiveikkuutta. Yhdessä me onnistumme. Pysytään terveinä, yhdessä ja erikseen! PS. Sivulta 29 voit lukea WHO:n neuvoja henkiseen hyvinvointiin. Kirsi Töyrylä-Aapio kirsi.toyryla@selkaliitto.fi

Hyvä Selkä 2/2020

Jäykkää aamuähinää ja ronskia huumoria Aviopari Jouni Hynynen ja Mari Perankoski viihtyy hyvin yhdessä niin arjessa kuin työssä. Yhteiset liikuntaharrastukset vetreyttävät kroppaa ja pitävät selkäkivut kurissa.

uusikko Jouni Hynysellä on ollut selkäkipuja vuodesta 1996. Selkää tutkittiin aikoinaan ja nikamaväleissä 4–5 todettiin välilevyn rappeuma. – Hoitamaton paikka, turha leikata. Lääkäri sanoi, että koita vaan pärjätä, Jouni muistelee. Mies söi jonkin aikaa kipulääkkeitä, mutta sitten vatsa alkoi reagoimaan niihin. – Sittemmin en ole lääkkeitä syönyt. Olen koittanut jumpata kuntosalilla ja silloin tällöin venyttelen. Aktiivisempikin saisi olla, sillä liikunta auttaa. Syy rappeumaan ei ole tiedossa. Jouni arvelee, että osansa voi olla sillä, että hän juoksi nuorena paljon kovalla asvaltilla. Selkäkipu iski päälle toden teolla töissä sattuneen välikohtauksen seurauksena. – Olin silloin hommissa sairaalakoululla, jossa oli ns. ongelmalapsia ja jouduin kiinnipitotilanteeseen, kun piti yksi kaveri saada rauhoittumaan. Se eskaloitui niin, että jouduin ottamaan sen olkapäälle ja kantamaan jonkun kilometrin matkan. Oltiin palaamassa luistelukentältä ja siinä nahinassa tuli potku selkään luistimesta. Liekö se laukaissut selkäkivut? Jouni kertoo, että vaiva alkoi lonkkakivusta, joka jatkui pitkään. Sitä sitten tutkittiin ja selästä löytyi kivun alkupiste. – Sittemmin ei ole lonkassa kipuja ollut. Selän jäykkyyttä, sellaista aamujäykkyyttä on, väärässä paikassa kylläkin. Kun nostan sukkia lattialta ja vedän kenkiä jalkaan aamulla, se on aika työlästä. – Sellaista vanhan miehen ähinää kuuluu. Tommonen ähinä pitäisi kuulua silloin kun on kaivanut sata metriä sala6

Hyvä Selkä 2/2020

Teksti: Pia Bilund

ojaa, näyttelijäpuoliso Mari Perankoski lohkaisee. – Siinä tuntee itsensä aika avuttomaksi. Se tunne on niin kokonaisvaltainen koko kropassa. Onneksi selkä vertyy päivän mittaan, Jouni jatkaa.

Liikutaan yhdessä Mari kertoo, että lenkille lähtö on muuttunut heidän kahdeksan yhdessäolovuotensa aikana. – Ennen lähdettiin aamulla lenkille, nyt Jounia ei saa liikkeelle ennen kahtatoista.

”Kun nostan sukkia lattialta ja vedän kenkiä jalkaan aamulla, se on aika työlästä.” – Jouni – Ja aamuisin miun on ihan turha edes ajatella juoksemista, se on mahoton paikka, Jouni sanoo. Pariskunta harrastaa yhdessä liikuntaa säännöllisesti. Lajivalikoimaan kuuluvat esimerkiksi kuntosali ja sulkapallo. – Sulkapalloa pelataan 2–3 kertaa viikossa ja siihen yhdistetään kuntosalilla käynti. Pelataan 45 minuuttia sulista ja sitten mennään salille. Kävelystä Jouni ei oikein innostu. – Se on vähän sellaista hölmön hommaa. Jos haluan lenkille, sit juostaan niin, että tulee hiki. Se on tehokkaampaa. Kävely on lähinnä sellaista parisuhdetoimintaa.

Jouni myös pyöräilee jonkin verran kesäisin. Sekin on tehnyt hyvää selälle. Kipulääkeosastolle muusikko ei suostu enää lähtemään. – Se ei ole meikäläisen juttu. Mieluummin liikun säännöllisesti tai yritän ainakin tehdä jotain, mikä pitää kropan kunnossa. Liikunnan ohella Jounin selkäkipuja on helpottanut merkittävästi myös painonpudotus. – Mie pudotin painoa aika rajusti tuossa 2010–2011, kymmenen kiloa, ja se on pysynyt poissa. Se on jelpannut ihan selkeästi. Elämä selkäkipujen kanssa on Jounin mielestä totuttelu- ja asennekysymys. – Se on ikävä homma. Selkä on jäykkä ja siihen koskee, mutta minkäs sille voi.

Laveri keikkabussissa Jouni tekee paljon istumatöitä kotona, mutta ei ole huomannut sen vaikuttaneen selkään. Hän ei istu paikallaan tuntikausia, vaan pitää taukoja, esimerkiksi tekee välillä ruokaa. Myös kiertue-elämään on kuulunut vuosien varrella paljon istumista tien päällä. Istumisen vähentämiseen on Jounin ratkaisuna laveri. – Nykyisin vaadin, että keikkabussissa pitää olla laverit. Pystyn olemaan selällään, se avittaa paljon. Se on hyvä syy myös nukkua, ettei mene koko ajan remuamiseksi. Kun joskus on mietitty, pitäisikö kustannussyistä liikkua pienemmällä autolla, Jouni on sanonut siihen ehdottoman ein. Ei onnistu. Keikoilla Jounin selkä oli koetuksella etenkin 2000-luvun alussa. – Kun soittohommia, rupesi olemaan

Mari Perankoski ja Jouni Hynynen tekevät yhdessä podcastia, joka sisältää ronskia huumoria ja sivuaa heidän parisuhdettaan. Kuva: Arttu Muukkonen

enemmän, kipu oli paljon rajumpaa ja silloin mie en liikkunut hirveästi. Silloin oli pahoja hetkiä. Miun piti mennä selkä vääränä lavalle, kun en pystynyt olemaan suorassa. Onneksi näin ei ole sen jälkeen ollut. Oman taakkansa tukirangalle tuo myös miehen työväline, kitara. – Miulla on suht painava kitara. En ole huomannut, että sillä olisi vaikutuksia selkään, enempi hartiaseudulle. Jouni kokee päässeensä vähällä omien vaivojensa kanssa. Hän on seurannut läheltä selkärankareumaa sairastavan elämää. – Sitä on ikävä katsoa, miulla on asiat loppujen lopuksi ok.

Haarakyykkyjä ja pihan kuopimista Mari on onnekseen säästynyt isommilta selkävaivoilta. Parin viime vuoden aikana kipua on selän sijaan ollut nivusissa, varsinkin jos hän urheilee paljon. – Taitaa olla iän mukanaan tuomia uutuuksia, ”ajetaan tehdasta alas”. Sellainen jäykkyys on tullut viime aikoina ja aamulla sängystä nouseminen kestää. Varmaan on liian pehmeä sänky, pitäisi siihen panostaa ja venytellä.

Teatteriajoilta Marilla on kokemusta noidannuolesta. Se ei kiusannut usein, ehkä noin kerran kahdessa vuodessa. – Silloin kun tein paljon teatteria, sain noidannuolen ja piti liikkua kierähtäen. Kerran piti avustajan tulla pukemaan sukkahousut, kun makasin lattialla selällään.

”Liikun säännöllisesti tai yritän ainakin tehdä jotain, mikä pitää kropan kunnossa.” – Jouni Näyttelijäpiireissä on tapana pitää huolta kunnosta. Aiemmin Marin liikkuminen oli ”repivää” urheilua, kuten sählyä. Nykyään ohjelmassa on enemmän venyttelyä ja hyötyliikuntaa. – Jotta paikat ei niin jäykistyisi, olen yrittänyt välillä katsoa telkkaria haarakyykyssä ja venytellä. Ja luulen, että tässä ikäluokassa pihahommat on sitä suurinta huvia. Niilläkin kyllä saa selän

jumiin, jos ei muista ja malta pitää taukoja. Minä viihdyn pihalla tuntikausia kuopimassa. Liikunnan lisäksi pariskunta huolehtii hyvinvoinnistaan myös syömällä hyvin. – Syödään arjessa hyvin terveellisesti. Välillä pidetään kasviskeittopäiviä ja välillä käydään ravintolassa elostelemassa. Aamut aloitetaan Jounin tekemällä puurolla kera marjojen ja mustikkakeiton, Mari kertoo.

Tyypillinen suomalainen mies Entä millainen on Jouni, kun selkä on kipeä? Kiukutteleeko rokkari vai vetäytyykö mies omiin oloihinsa? – Jouni ei paljon valita. Tyypillinen suomalainen mies. Kyllä se olen minä joka kerran kuussa valitan ja kramppien kourissa makaan, Mari sutkauttaa. Mari kertoo ehdottaneensa puolisolleen parisalsaa, mutta Jouni ei ole ajatukselle lämmennyt. – Miespilateskirjan hankin pari vuotta sitten, ja olisikohan Jouni sitä noin 15 minuuttia tehnyt. – Sehän on periaatteessa venyttelyä, Jouni heittää.

➠ Hyvä Selkä 2/2020

MARI PERANKOSKI, 50 • • •

•

JOUNI HYNYNEN, 50

Näyttelijä ja käsikirjoittaja Näytellyt Q-teatterissa ja Ryhmäteatterissa. Tuttu esim. tv-sarjoista Ihmisten puolue, Putous, Roba, Syke ja Yle Leaks sekä elokuvista Mielensäpahoittaja ja Tie pohjoiseen. Saanut Savolainen sananvalmius -palkinnon (2019).

• • • •

Kotiteollisuus-yhtyeen keulahahmo, laulaja, kitaristi ja sanoittaja Yhtye on julkaissut 16 albumia, joista 10 on myynyt kultaa ja kaksi platinaa. Toiminut myös kolumnistina ja juontajana ja julkaissut mm. runokirjoja ja romaanin. Sooloprojekti Maanalainen armeija -yhtye Mira Luodin kanssa.

➠ Pariskunnan kotona löytyy foam roller -rulla ja piikkimatto, jossa myös Jouni joskus makailee, vaikka ajan ottaminen kehonhuollolle tuntuu hankalalta. – Siihen on vaan vaikea lähteä, että venyttelen tai makaan tässä nyt puoli tuntia. Mie luulen, että se on meille miehille hankalampaa. Sitä pitää vähän sellaisena ”vouhotuksena”. Mutta jos tilanne eskaloituu, niin sitten on pakko. Miulla saattaa olla sellaisia kausia, että pari kolme päivää on todella kipeä selkä. – Hierojalle Jouni ei lähde, minä sitä joudun hölväämään. Mielellään ottaa selkähieronnan vastaan, Mari sanailee.

Yöunista uusia ideoita Jouni kertoo olleensa ennen tosi hyvä makailemaan sohvalla ja nukkumaan päiväunia esimerkiksi ruuan päälle. Mutta nyt kun ikää on tullut lisää, tarvetta päiväunille ei ole, eikä hän oikein maltakaan, kun aina on jotain tekeillä. – Meillä molemmilla duuni on sellaista, että on monenmoista tekemistä. Jos mie esimerkiksi päätän kirjoittaa, mie kirjoitan, ja jos mie teen biisejä, teen biisejä. Ja nyt tehdään Marin kanssa kimpassa radio-ohjelmia. Näitä erityyppisiä juttuja voi Jounin mukaan tehdä hyvin saman päivän aikana, rytmittää kahta tai kolmea eri asiaa. Viikonloppuisin ohjelmassa voi olla päälle vielä Kotiteollisuuden keikat. Työstä palautuminen onnistuu Jounilta yöunilla. – Kun nukkuu hyvin ja aivotkin on huilanneet yön ajan, näkee asiat eri tavalla. Esimerkiksi että nyt kehitän biisiä tonne suuntaan tai saattaa syntyä uusia kertosäkeitä levon kautta. Lepo on oleellinen juttu. 8

Hyvä Selkä 1/2020

”Jotta paikat ei niin jäykistyisi, olen yrittänyt katsoa telkkaria haarakyykyssä ja venytellä.” – Mari – Minä olen vähän huonompi nukkuja. Jouni sen sijaan nukahtaa helposti missä vaan, esimerkiksi lentokoneessa se on unessa jo ennen kuin kone nousee, Mari kertoo. Jounilla unentarve vaihtelee 4–8 tuntiin. Mari nukkuu yleensä 8 tuntia. – Mulla ei kyllä neljä tuntia riitä. Jos on aikaisin kuvauksiin lähtö, siitä kyllä selviää. Mutta seuraavana yönä on vaikea saada unta, kun käy kierroksilla, Mari sanoo. Hyvänä vastapainona työlle parilla toimivat myös keilaaminen ja kavereiden kanssa pidettävät peli-illat.

Kitara hanskaan iltaisin Mari kertoo olevansa aamuvirkku. Jouni taas on iltavirkku, mutta aloittaa myös työt aamusta. – Kirjoitushommat luistaa aamulla ja jos teen biisejä, se saattaa painottua iltaan tai alkuyöhön. Silloin ulkona ei ole ärsykkeitä, esimerkiksi luokseen kutsuvaa auringonpaistetta, niin voi keskittyä täysin. Mutta iltaisin en pysty kirjoitta-

maan. Siinä on päivän aikana tapahtunut niin paljon asioita, silloin on turha yrittää. Kitaran voi kuitenkin ottaa hanskaan, sillä saa aina jotain aikaan. Parhaillaan Suomessakin jylläävä koronavirusepidemia on vaikuttanut molempien töihin. Aikataulut niin tulevien kuvausten kuin keikkojen suhteen ovat auki. Viime aikoina Marin on voinut nähdä televisiossa hulvattomassa Kummeli esittää: Kontio & Parmas -komediassa. Pariskunnan uusi yhteinen aluevaltaus on podcastin teko. Ronskia huumoria sisältävä radioparodia Radio Villa Mayhem sivuaa myös tekijöidensä parisuhdetta. – Uusi jakso tulee ulos aina perjantaisin. Nyt tehdään 10 jaksoa ja sitten vielä ilmeisesti 10 lisää. Hommaa kyllä on, Jouni kertoo. – Muuten täytyy tässä kirjoitellen itsensä työllistää, Mari täydentää. Podcastin tekeminen yhdessä puolison kanssa on Jounista ollut ”järkyttävän kivaa”. – Saa himassa tehdä ja omassa rauhassa. Se luonnistuu ja on tosi piristävää. – Kun koronan takia keikat peruttiin, jossain vaiheessa tajusi, että tässä on nyt neljä päivää oltu toppahousuissa kuin hollituvassa, välillä on kirjoitettu, välillä äänitetty ja välillä möngitty pihalla, Mari kertoilee. Podcast on Jounin ja Marin ensimmäinen yhteinen toteutukseen asti edennyt hanke. Muitakin ideoita sanavalmiilla ja huumorintajuisella pariskunnalla riittää. Entä miten näin karanteeniaikoina voi huolehtia omasta tai kumppanin selän hyvinvoinnista? – Ainakin voi hieroa toisen selkää, kun täällä keskenään ollaan, Mari vinkkaa.

Ajankohtaista

Koonnut: Pia Bilund

Hyödyllistä tietoa selän ja niskan itsehoitoon SELKÄKANAVA.FI-palvelussamme vieraili viime vuonna lähes miljoona selän ja niskan itsehoidosta kiinnostunutta. Selkäkanavan kävijäkyselyn mukaan sivuston tarjoama tieto koetaan hyödylliseksi, ja sitä myös suositellaan muille.

Alkuvuonna tehdyn Selkäkanavan käyttäjäkyselyn mukaan peräti 99 prosenttia vastaajista koki sivuston tarjoaman tiedon hyödylliseksi, ja 67 prosenttia vastaajista on suositellut Selkäkanavaa jollekin toiselle. Sivustolla yli viisi kertaa kertoi vierailleensa 67 prosenttia vastaajista. Suosituimmat aiheet, joista vastaajat hakivat tietoa, olivat liikunta- ja jumppaohjeet sekä rentoutumisharjoitteet, selkäkipu ja selän itsehoito. Verkkokyselyyn vastasi 323 Selkäkanavan käyttäjää. Selkäkanava.fi on Selkäliiton ylläpitämä selän hyvinvoinnin verkkopalvelu, jossa on tarjolla helposti ymmärrettävää tietoa selkä- ja niskakivusta ja niiden itsehoidosta. Sivustolla on myös paljon erilaisia harjoitusohjeita selälle ja niskalle.

SELKÄKANAVA.FI

Osallistu lukijakyselyyn – Voita TENS-kivunlievittäjä MITKÄ HYVÄ SELKÄ -LEHDEN jutut yleensä luet? Mistä aiheista haluaisit lukea lisää? Millaisen arvosanan antaisit lehdelle? Entä mitä voisimme lehdessä kehittää? Vastaa lukijakyselyyn ja kerro meille mielipiteesi! Näin voimme kehittää lehteä vastaamaan paremmin toiveitasi. Kaikkien kyselyssä yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme kolme Omron E3 Intense Pain Reliever -laitetta lihas- ja nivelkipujen lievittämiseen. Laite käyttää TENS-teknologiaa eli hoito perustuu ihon kautta välittyvään matalatehoiseen sähköiseen hermostimulaatioon. Lukijakyselyyn vastataan sähköisellä lomakkeella, johon lähetetään linkki niille selkäyhdistysten jäsenille, joiden sähköpostiosoite on tiedossamme. Kyselyyn pääsee vastamaan myös nettisivujemme kautta osoitteessa selkakanava.fi/lukijakysely. Vastausaikaa on 24.5.2020 asti. Palautteesi on meille arvokasta ja tärkeää. Lämpimät kiitokset jo etukäteen ja onnea arvontaan!

Jumppakissan videoita katsottu yli 2 miljoonaa kertaa

HARJOITUS- JA ASIANTUNTIJAVIDEOMME selän ja niskan itsehoitoon ovat katsottavissa Jumppakissa-kanavalla Youtubessa. Videoita katsottiin viime vuoden aikana 335 651 kertaa. Ensimmäiset harjoitusvideot julkaistiin Youtubessa maaliskuun lopussa 2014. Kuuden vuoden aikana videoita on katsottu yhteensä jo yli 2,1 miljoonaa kertaa. Suosituin videoista on helppo kahdeksan liikkeen Jumppakissan taukojumppa. Tietoa selän ja niskan itsehoidosta on saatavilla myös Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.

Hyvä Selkä 2/2020

Asiantuntija-artikkeli

Selkäkipu ajoissa hallintaan fysioterapeutin vastaanotolla kärin nopean konsultaation käytäntö mahdollistaa ajan varauksen suoraan fysioterapeutille jo esimerkiksi nettiajanvaruksella.

Selkäkivut ja niihin liittyvät toiminnalliset haitat ovat Suomessa toiseksi suurin syy varhaiseen työkyvyttömyyteen ja suuriin terveydenhuollon kustannuksiin. Eira Karvonen tutki väitöstyössään fysioterapeuttien osaamista sekä asiakkaiden ja fysioterapeuttien kokemuksia suoravastaanottotoiminnasta.

Asiakkaat tyytyväisiä suoravastaanottoon

KÄYPÄ HOITO -suositus ohjeistaa selkäkipuasiakkaiden varhaiseen kliiniseen tutkimiseen, turhien kuvantamisten ja leikkausten välttämiseen, työ- ja toimintakyvyn nopean palauttamisen ja työhön paluun tukemiseen. Tämä on osaltaan käynnistänyt selkäkipuisten sekä muita tuki- ja liikuntaelinvaivoja potevien henkilöiden mahdollisuuden hakeutua suoraan fysioterapeuttien vastaanotolle lääkärillä käynnin sijasta myös julkisella sektorilla. Hoitoon ohjaavat henkilöt varaavat sovitun seulontakyselyn perusteella suoraan fysioterapeutille menevät ja lääkärikäyntiä tarvitsevat henkilöt. Lää-

Väitöstutkimukseni (Physiotherapy for low back pain clients in direct access practice, competences and implementations 2020) tulokset asiakkaiden ja fysioterapeuttien kokemuksista selkäkipuasiakkaan suoravastaanotosta olivat erittäin positiivisia. Kaikki asiakkaat (työssä käyvät, eläkeläiset ja työttömät), yhteensä 80, kokivat tulleensa kuulluksi, saaneensa ohjeita selkäkipunsa omahoitoon ja sen uusiutumisen ehkäisyyn. Kolmen kuukauden seurannassa liikkeen ja liikkumisen pelko oli vähentynyt kaikissa ryhmissä. Samoin kivun uusiutuminen ja uusintakäynnit joko fysioterapeutille tai lääkärille olivat vähäisiä. Ainoastaan yksi henkilö oli kyselyhetkellä sairauslomalla selkäkipunsa vuoksi. (Kuvio 1.)

Ennen suoravastaanottotoiminnan aloittamista Uudenmaan alueen terveyskeskusten fysioterapeuteille toteutettiin lisäkoulutus, jossa keskeisenä sisältönä oli eri kipumekanismien tuntemus ja niiden perusteella sopivan tai sopivien kipuluokitusten ja arviointimenetelmien valinta ja toteutus käytännössä. Koulutukseen sisältyi myös vakavien sairauksien merkkien tunnistaminen, lääkärin konsultoinnin tarpeen arviointi, oireiston ja tutkimislöydösten perusteella ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointi esimerkiksi kirjallisen kyselyn avulla. Kuviossa 2 esitetään selkäkipuluokituksia ja arviointimenetelmiä kivun keston eri vaiheissa. Varhaiseen selkäkipuun (= alle 3 kk) ohjattiin fysioterapeutteja käyttämään kivun kudos- ja rakennetason ja liikkeiden hallinnan luokituksia hoito-ohjeistuksineen. Asiakkaan haastattelussa ohjattiin huomioimaan myös asiakkaan elämäntilanne ja sen vaikutukset kivun kokemisessa ja ohjeiden soveltuvuudessa, hyödyntäen kansainvälisen toiminta-

"Kaikki asiakkaat kokivat tulleensa kuulluksi, saaneensa ohjeita selkäkipunsa omahoitoon ja sen uusiutumisen ehkäisyyn."

Asiakkaiden kokemuksia suoravastaanotosta 100 80 60 40 20 0

1. oliko hyötyä

2. kipu väheni

3.kotiharjoitteet

eläkeläiset, n=26

4. kivun uusiminen 5. uusi lääkäri/fysio

työttömät, n=15

Kuvio 1. Asiakkaiden kokemuksia suoravastaanotosta

Hyvä Selkä 2/2020

6. lievenikö pelko

työssä/opisk, n=39

Asiantuntija-artikkeli

Selkäkivun luokituksista ja arviointimenetelmistä SELKÄKIPU Uusiutuminen

Varhaisvaihe, alle 3kk

Kudos- ja rakennetason luokitus

Punaiset liput

Murtumat Kasvaimet Kuumeilu ym. Yleissairaudet > Kuvantamiset !

Keltaiset liput

Psykososiaaliset kuormitustekijät > Kyselylomakkeet

Pitkittynyt, yli 3kk

K U D O S T A S O

Välilevy Äärihermo Fasettinivel Nivelsiteet Lihaskalvot > Sairauskertomus > Kipu, kipupiirros > Kipujana > Kliiniset testit

Kuvio 2.

kykyluokituksen eri osatekijät yleisestä terveyden tilasta ympäristö ja persoonallisuustekijöihin asti. (Kuvio 3.)

Suoravastaanotto nopeuttaa toipumista ja säästää kustannuksia Fysioterapeutit kokivat suoravastaanotto toiminnan mielekkääksi arvioidessaan sitä sekä asiakkaiden että työnjaon ja oman työn toimivuuden näkökulmasta. Koettiin, että nyt asiakkaat olivat oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja oma osaaminen oli tarpeen mukaisessa käytössä. Suoraan fysioterapeutille käytäntö on

> Liikkeen hallinnan luokitus ja arviointi

Kipuluokitukset

nyt mahdollista lähes kaikissa Suomen terveyskeskuksissa, ja kuten ennenkin, myös yksityissektorilla. Kuntoutusalan pienet ja keskisuuret yritykset ovat lisäkouluttaneet fysioterapeuttejaan myös tähän varhaiseen tuki- ja liikuntaelinten vaivojen ohjaukseen ja kuntoutukseen. Suoraan fysioterapeutille voi tilata ajan nyt myös työterveyshuollossa. Selkäkipuja sekä muita tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja potevat henkilöt voivat nyt siis nopeuttaa toipumistaan fysioterapeutin kliinisen tutkimisen ja ohjeistuksen jälkeen. Fysioterapeutti arvioi vaivan asteen ja työn kuormittavuuden mukaan sairauslomatarpeen ja mahdolliset tukitoimet työpaikalle työhön pa-

Terveydentila

Kehon rakenteet & toiminnot

Ympäristötekijät

Suoritukset

Sentraalisen

kipujärjestelmän herkistyminen

Osallistuminen

- Laaja-alainen - Epämääräinen - Vaihteleva - Hermovauriot - Fibromyalgia

E. Karvonen 2019

luun nopeuttamiseksi ja tarvittavat jatkotoimenpiteet tai hoidot. Väitöstutkimukseni tulokset ovat saman suuntaiset kuin meillä ja muualla samasta aiheesta tehdyt tutkimustulokset ovat osoittaneet. Tästä toiminnasta hyötyvät paitsi asiakkaat niin myös yhteiskunta terveydenhuollon kustannusten vähetessä. Toistaiseksi ei ole tiedossa yhtään tilannetta, jossa potilasturvallisuus olisi vaarantunut tässä toiminnassa. Ilmeisesti fysioterapeutit ovat osanneet arvioida, milloin tarvitaan lääkärin tai jonkun muun terveydenhuollon henkilön asiantuntemusta asiakkaan vaivan selvittämisessä. Jatkotutkimuksena fysioterapeuttien suoravastaanotosta tullaan tekemään vielä pidempi asiakasseuranta tulosten säilymisestä ja mahdollisista kivun uusiutumisen syistä isommalla asiakasryhmällä ja useammassa sairaanhoitopiirissä. Eira Karvonen TtT, fysioterapian opettaja, OMT, ft

Yksilötekijät

Kuvio 3. Kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoiteiden ja terveyden luokitus (ICF)

Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Hyvä Selkä 2/2020

LIIKKEESTÄ LISÄPOTKUA PÄIVÄÄN! 12

Hyvä Selkä 2/2020

Back to Move! -koulutukset toiselle asteelle alkaneet Vuoden 2020 alussa käynnistyi Selkäliiton Back to Move! -hankkeen toinen toimintavuosi. Hankkeessa edistetään selän ja niskan hyvinvointia toisella asteella. Toisen hankevuoden keskiössä ovat koulutukset opettajille ja opiskeluhuollolle. HANKKEEN pilottioppilaitoksissa (Hatanpään lukio ja Sataedun koulutuskuntayhtymä) toteutettu verkkokysely laajennettiin toisen hankevuoden alusta valtakunnalliseksi toisen asteen oppilaitoksiin. Kyselyllä kerätään tietoa oppilaitosten ja opiskelijoiden käsityksistä ja asenteista liittyen selän ja niskan terveyden edistämiseen. Kyselyjen tuloksia hyödynnetään oppilaitoskohtaisesti räätälöitävien koulutusten suunnittelussa. Tulokset antavat uutta tietoa lukiosta ja ammattioppilaitoksista, jonka avulla esimerkiksi hankkeen viestintää ja koulutuksia on mahdollista kohdistaa entistä paremmin kohderyhmän tarpeita vastaavaksi. Back to Move! -koulutusten tarkoituksena on kouluttaa toisen asteen opettajia ja opiskeluhuoltoa nuorten selän ja niskan terveyden edistämiseksi oppilaitosympäristössä. Koulutuksilla halutaan motivoida oppilaitoksia huomioimaan nuorten selän ja niskan terveys osana opiskelukulttuuria. Koulutuksissa käsitellään selän ja niskan rakennetta ja toiminnallisuutta, hyvinvointiin vaikuttavia taustatekijöitä, hyvinvoinnin yhteyttä opiskelukykyyn ja hyvinvoinnin edistämistä opiskeluympäristössä.

Tietoa ja konkreettisia keinoja Selän ja niskan hyvinvoinnin taustalla on monia tekijöitä, joita oppilaitoksissa ei välttämättä tunnisteta. Esimerkiksi psykososiaaliset tekijät, kuten stressi ja mielialaoireet, sekä riittävä ja hyvälaatuinen

uni, vaikuttavat oleellisesti myös selän ja niskan hyvinvointiin. Niillä on keskeinen vaikutus etenkin kivun kokemiseen ja kiputiloista toipumiseen. Toisaalta erityisesti pitkäkestoinen istuminen kuormittaa opiskelijoiden selkiä ja niskoja. Ammattiopiskelijoiden keskuudessa on myös mahdollista tunnistaa erilaisia ammattiin liittyviä kuormittavia työasentoja. Koulutuksilla pyritäänkin tiedon ohella tarjoamaan konkreettisia keinoja paikallaanolon, kuten istumisen, vähentämiseen sekä kiinnittämään huomiota säännölliseen opiskelu- ja työasentojen vaihteluun. Lisäksi koulutuksissa rohkaistaan liittämään taukoliikuntaa säännölliseksi osaksi oppitunteja sekä kannustetaan lisäämään liikettä opiskelupäiviin. Koulutuksissa käsitellään myös kyselyiden pohjalta mahdollisesti esille nousseita opettajien ja oppilaiden välisiä näkemyseroja liittyen oppituntien tauottamiseen. Monessa oppilaitoksessa elää vielä vanhentuneita käsityksiä, jotka liittyvät selän ja niskan hyvinvointiin – joista ”hyvä ryhti” lienee juurtunut tiukimmin kaikkien mieleen. Näitä vanhentuneita ja osin haitallisiakin käsityksiä koulutuksissa halutaan purkaa. Nykytiedon mukaan ”hyvään” ryhtiin pyrkimisen sijaan huomio kannattaakin siirtää riittävään asennon vaihteluun ja tauottamiseen. Rennon

asennon löytäminen istuessa näyttäisi olevan oleellista sen sijaan, että jatkuvasti yrittäisi aktiivisesti ylläpitää “hyvää” ryhtiä.

Koulutusten tukena verkko-oppimisympäristö Koulutukset toteutetaan pääosin Liikkuva opiskelu -ohjelmaan rekisteröityneille oppilaitoksille. Lähikoulutusten lisäksi opettajilla ja opiskeluhuollolla on pääsy hankkeen verkko-oppimisympäristöön, josta löytyy lisää tietoa nuorten selän ja niskan terveydestä sekä käytännön vinkkejä, miten lisätä liikettä opiskelupäivään. Myös muut kuin Liikkuva opiskelu -ohjelmaan kuuluvat oppilaitokset voivat tilata koulutuksen Selkäliitolta. Tätä artikkelia kirjoittaessa maailmassa kuohuu ja esimerkiksi oppilaitokset ovat suljettuina covid-19 koronaviruspandemian vuoksi. Back to Move! -koulutukset onkin siirretty verkkoon kokonaisuudessaan, kunnes epidemia tasaantuu ja oppilaitosten ovet aukeavat jälleen. Teksti: Katri Koivuneva Pilottikyselyn tuloksia on raportoitu aiemmin Hyvä Selkä -lehdessä 4/2019. Seuraa hanketta: selkakanava.fi/backtomove Instagram @back.to.move

Hyvä Selkä 2/2020

Faktoja selkäkivusta Selkäkipuun liittyy monia myyttejä ja uskomuksia. Tässä on kymmenen faktaa asioista, jotka jokaisen olisi hyvä tietää selkäkivusta. Kyseessä on tiivistelmä alkuperäisestä artikkelista. 1. Pitkittynyt selkäkipu voi huolestuttaa, mutta vain harvoin kyse on mistään vakavasta Pitkään jatkuva selkäkipu voi aiheuttaa kärsimystä ja heikentää toimintakykyä, mutta vain harvoin se on vaarallista ja on erittäin epätodennäköistä, että päätyisit pyörätuoliin.

2. Selkäkipu ei johdu ikääntymisestä Vaikka laajalti uskotaan, että ikääntyminen aiheuttaa tai pahentaa selkäkipuja, tutkimus ei tue tätä ja näyttöön perustuva hoito voi auttaa kaikenikäisiä.

3. Pitkittynyt selkäkipu on vain harvoin yhteydessä vakavaan kudosvaurioon Selkä on vahva rakenne. Vamman jälkeen kudokset paranevat kolmessa kuukaudessa, ja jos kipu jatkuu tätä pidempään, se yleensä tarkoittaa, että siihen vaikuttaa muitakin tekijöitä. Selkäkipu alkaa usein ilman vammaa tai tavallisessa arjen askareessa. Tällöin kivun alkuun voi olla yhteydessä stressi, jännitys, väsymys, inaktiivisuus tai sellaisen asian tekeminen, johon emme ole tottuneet. Nämä voivat saada selkämme reagoimaan herkemmin liikkeeseen tai rasitukseen.

4. Selkäkivun syy on vain harvoin löydettävissä kuvantamistutkimuksilla Kuvantaminen on hyödyllistä pienelle osalle ihmisistä. Kuvantamislausunnoissa käytetään paljon pahaenteisiltä kuulostavia käsitteitä, kuten välilevyn pullistumat, kuluma ja nivelrikko. Valitettavasti ne eivät kerro sitä, että nämä löydökset ovat hyvin tavallisia myös kivuttomilla ja että ne eivät ennusta sitä, kuinka paljon sinua sattuu, tai toimintakyvyn haittaa. Se, mitä kuvissa näkyy, muuttuu myös ajan kuluessa. Suurin osa pullistumista paranee ajan kanssa.

5. Jos sinua sattuu liikkuessasi, se ei tarkoita, että vaurioitat itseäsi

kuten istuminen ja kumartuminen rennosti, ja nostaminen saattaa olla jopa tehokkaampaa pyöreällä selällä.

7. Selkäkipu ei johdu heikoista syvistä vatsalihaksista Heikot vatsalihakset eivät ole selkäkivun syy, vaan monesti ihmiset, joilla on selkäkipua jännittävät vatsalihaksiaan suojellakseen selkäänsä. Tämä vastaa sitä, että pitäisit kättäsi nyrkissä, kun olet nyrjäyttänyt ranteesi. On tärkeää olla vahva, kun tarvitset lihaksiasi, mutta jännittäminen kaiken aikaa ei ole hyödyllistä. Siitä, että opit rentouttamaan keskivartaloasi arjen askareita tehdessäsi, voi olla hyötyä.

8. Selkä ei kulu arjen kuormituksesta ja kumartelusta Kuten painojen nostelu voimistaa lihaksiamme, liikkuminen ja kuormittaminen vahvistaa selkäämme. Liikkuminen, juokseminen, kiertäminen, kumartaminen ja nostaminen ovat turvallisia, kun aloitat vähitellen ja harjoittelet säännöllisesti.

9. Kivun pahenemisvaiheet eivät tarkoita, että on tapahtunut uusi vaurio Vaikka hankalammat ajanjaksot selän kanssa ovat kivuliaita ja pelottavia, ne eivät useinkaan ole yhteydessä kudosvaurioon. Yleisiä kivun pahenemisen provosoijia ovat huono uni, stressi, jännitys, huolet, matala mieliala, inaktiivisuus ja tekemiset, joihin emme ole tottuneet. Huolehtiminen näistä asioista voi auttaa pahenemisvaiheiden ennaltaehkäisyssä. Jos kipusi pahenee, sen sijaan että hoitaisit sitä kuin vammaa, pyri pysymään rauhallisena, rentona ja liikkeessä.

10. Injektiot, leikkaukset ja vahvat lääkkeet eivät yleensä ole parannuskeino Injektiot, leikkaukset ja vahvat lääkkeet kuten opioidit eivät ole kovin tehokkaita pitkittyneen selkäkivun hoitoja pitkällä tähtäimellä. Niihin liittyy riskejä ja hankalia sivuvaikutuksia. Tärkeintä on löytää matalariskisiä tapoja saada sinulle keinoja kivun hallintaan. Lähde: O’Sullivan PB, Caneiro JP, O’Sullivan K, Lin I, Bunzli S, Wernli K, O’Keeffe M. Back to Basics: 10 facts about low back pain. BJSM 2019. Suomennos MoveDoc.

Kun kipu pitkittyy, on tavallista, että selkärankamme ja sitä ympäröivät lihakset herkistyvät kosketukselle ja liikkeelle. Kipu, jota tunnet liikkuessasi, kertoo siitä, kuinka herkkä selkäsi on – ei siitä, kuinka iso vaurio on kyseessä. On siis turvallista ja normaalia tuntea hieman kipua, kun alat liikkumaan ja urheilemaan. Tämä yleensä helpottaa vähitellen, kun aktiivisuustasosi kasvaa. Itse asiassa harjoittelu ja liikunta ovat parhaimpia keinoja hoitaa selkäkipua.

6. Selkäkipu ei johdu huonosta ryhdistä Tapamme istua, seistä ja kumartua eivät aiheuta selkäkipua, vaikka ne saattavatkin olla kivuliaita. Vaihtelevat asennot ovat terveellisiä selälle. On turvallista tehdä arjen askareet, Kuva: Mostphotos

Hyvä Selkä 2/2020

Monipuolisuutta harjoitteluun

PORRASTREENISTÄ isääntynyt valon määrä ja aurinkoinen kevätsää houkuttelevat ulkoliikunnan pariin. Raikas ulkoilma ja sulat lenkkipolut innostavat myös monet talven aikana vähemmän liikkuneet lenkkeilemään. Jo pienikin liikunnan lisääminen kehittää fyysistä kuntoa ja saa aikaan lukuisia myönteisiä terveysvaikutuksia kehossa. Luonnossa liikkuminen myös vähentää stressiä ja kohottaa mielialaa.

Kevään tullen kuhina käy myös lenk-

kipolkujen varrella sijaitsevissa kuntoportaissa. Porrasharjoittelu tuo mukavaa vaihtelua ja lisähaastetta tavalliseen lenkkeilyyn. Se kehittää tehokkaasti jalkojen lihasvoimaa ja kestävyyttä sekä parantaa hapenottokykyä, minkä myötä myös lenkkivauhti ja ylämäkinousut saavat uutta potkua. Portaita noustessa reiden takaosan, pa-

karan ja pohkeen lihakset tekevät tavallisesti suurimman työn, mutta tähän vaikuttaa myös askellustekniikka. Jotta takareiden ja pakaran lihakset saadaan työskentelemään tehokkaasti, tulisi as-

kellus tehdä kantapää edellä ja askeltaa koko jalkapohjalla. Portaiden laskeutumisessa sen sijaan tarvitaan niin sanottua jarruttavaa lihastyötä reiden etuosan lihaksilta. Laskeutuminen tuntuukin tehokkaasti etureisissä. Porrasharjoittelu on hyvä aloittaa mal-

tillisesti oman kuntotason mukaan. Portaita voi kiivetä aluksi esimerkiksi vain puoleen väliin, sillä portaiden kokonaispituus ja niiden jyrkkyys vaikuttavat oleellisesti porrasharjoittelun raskauteen. Kun tavallinen askellus sujuu ja kunto kasvaa, tehoa harjoitteluun voi lisätä esimerkiksi juoksuaskelluksella tai hypyillä. Myös porrasvälien korkeus suhteessa toisiinsa tulisi huomioida, sillä se vaikuttaa etenkin askelluksen rytmitykseen. Kuntoportaiksi tarkoitetuissa rappusissa tämä on yleensä huomioitu, ja porrasväli on suhteellisen matala. Näin portaiden nousu on helpompaa myös ripeämmällä juoksuaskelluksella sekä erilaisilla loikilla ja hypyillä. Varsinaisten kuntoportaiden lisäksi

myös muut portaikot soveltuvat porrasharjoitteluun. Ennen harjoittelun aloitusta on hyvä lämmitellä. Alkulämmittely hoituu esimerkiksi saapumalla paikalle kävellen, hölkäten tai pyöräillen. Lämmittelyn voi tehdä myös paikan päällä esimerkiksi lenkkeilemällä pururadan ympäri ennen harjoittelun aloittamista. Teksti: Maria Sihvola Kuva: Nina Kellokoski

KOKEILE KESKIAUKEAMAN PORRASTREENIÄ! >>>

Hyvä Selkä 2/2020

1. PORRASKÄVELY

3. SIVUKYYKKY

Porrasharjoittelu kehittää tehokkaasti jalkojen lihasvoimaa ja parantaa kestävyyttä ja hapenottokykyä. Aloita harjoittelu oman kuntotasosi mukaan. Alkuun voit kiivetä portaita vain puoleen väliin ja tehdä liikkeet askeltaen. Kunnon kohotessa voit kasvattaa portaiden määrää, tehdä liikkeitä useamman kierroksen tai tehdä liikkeet hypyillä. Lämmittele ennen harjoittelun aloittamista. Saavu paikalle kävellen, hölkäten tai pyöräillen, tee loppujäähdyttely vastaavasti. Voit hoitaa alkulämmittelyn ja loppujäähdyttelyn myös paikan päällä esimerkiksi lenkkeilemällä pururadan ympäri ennen ja jälkeen harjoittelun.

Kohota kuntoa porrastreenillä

Etene pikaluistelua matkien luisteluhypyillä sivulta sivulle hypähtäen portaita ylös joka toiselle portaalle. Kävele portaat alas.

5. LUISTELUHYPPY

a) Kävele tai juokse portaat ylös polvia nostaen jokaiselle portaalle askeltaen. Kävele portaat alas rauhallisesti, sykettä tasaten. b) Kävele tai juokse portaat ylös polvia nostaen joka toiselle portaalle askeltaen. Kävele portaat alas rauhallisesti, sykettä tasaten.

2. POLVENNOSTOKÄVELY TAI -JUOKSU

Kävele portaat reippaasti ylös ja alas. Askella jokaiselle portaalle ja astu portaalle koko jalkapohjalla.

Lisää jumppaohjeita selkäkanava.fi

Askella portaat ylös leveässä haara-asennossa. Polvet ja varpaat osoittavat hieman ulospäin, lonkat pysyvät koukussa ja lantio ja peppu mahdollisimman alhaalla. Kävele portaat alas.

6. ANKKAKÄVELY

Nouse portaat askelkyykyillä niin, että askellat joka toiselle portaalle. Kävele portaat alas.

4. ASKELKYYKKY

Askella portaat ylös sivukyykyillä. Käänny kylki kohti portaita. Astu portaiden puoleisella jalalla sivuaskel toiselle tai kolmannelle portaalle. Kyykkää peppu alas ja ponnista alempi jalka ylemmän jalan viereen. Käännä portaiden puolivälissä toinen kylki edelle ja vaihda astuvaa jalkaa. Kävele portaat alas.

Hypi tasahypyillä portaat ylös porras kerrallaan. Kävele portaat alas.

7. TASAHYPPY

Tutkimustietoa

Lasten ja nuorten selkäsairauksien hoito Turussa valtakunnallisesti korkealaatuista TURUN YLIOPISTON väitöstutkimuksessa mukana olleiden lapsuus- ja nuoruusiän skolioosin eli selän vinoutuman hoitotulokset ovat olleet hyviä. Nuoruusiän idiopaattinen eli tuntemattomasta syystä aiheutuva skolioosi on Suomen yleisin skolioosin muoto. Sen hoitomuotoihin kuuluvat korsetti- ja leikkaushoito. EL Markus Lastikka tarkasteli väitöstutkimuksessaan erilaisten korsettihoitojen tehokkuutta, skolioosin leikkaushoitoa sekä lasten kaularangan luudutusleikkausten syitä ja tuloksia. Tutkimuksessa verrattiin vain öisin pidettävää korsettia ympärivuorokautisesti pidettävään korsettiin ja totesi molempien olevan yhtä tehokkaita rintarangan skolioosin hoitomuotona. Yöaikainen korsettihoito on kuitenkin lapselle kevyempi hoitomuoto, joten sen käyttö todennäköisesti parantaa lapsen myöntyvyyttä hoitoon. Öisin tehtävä korsettihoito onkin hyvä vaihtoehto ympärivuorokautiselle hoidolle siihen soveltuvilla skolioosipotilailla. Joskus pelkkä korsettihoito ei riitä, ja vaaditaan kirurgista hoitoa. Skolioosin kirurgisessa hoidossa selän vinouma pyritään korjaamaan pysyvien tankojen avulla. Osana väitöstutkimusta selvitettiin, mikä on kirurgisessa hoidossa sopivin luudutuksen pituus lapsuusiän tautimuodossa sekä sivuilta vahvistettujen tankojen vaikutusta. Tutkimus osoitti, että lapsuusiän sko-

Kuva: Shutterstock

lioosi vaatii hieman pidemmän selkärangan luudutuksen kuin nuoruusiän skolioosi. Tulokset tällä leikkaustekniikalla olivat erittäin hyvät suurimmalla osalla leikkaushoitoa saaneista. Tutkimus osoitti myös, että sivulta vahvistettujen tankojen käyttö skolioosileikkauksessa paransi rintarangan kuperuutta, mikä on hyväksi oikean ryhdin saavuttamisessa. Väitöskirjassa tukittiin myös lasten kaularangan luudutusleikkauksien syitä ja tuloksia, erityisesti kaularangan ja kallon luudutusten sekä alle 10-vuotiaina leikattujen osalta. Lapsen kaularanka vaatii vain harvoin instrumentoitua leikkaushoitoa, eikä aiheesta siksi ole vielä laajasti tutkimustietoa. Väitöstutkimuksessa todettiin luun kasvuhäiriöiden ai-

heuttaman kaularangan epävakauden ja kaularangan vammojen olevan yleisimpiä syitä lasten instrumentoiduille kaularangan luudutusleikkauksille. Tutkimus osoitti myös, että kaularangan ja kallon luudutuksiin sekä ennen kymmenettä ikävuotta tehtyihin selkärangan luudutuksiin liittyi kohonnut kirurgisten komplikaatioiden ja kuoleman riski verrattuna alempiin kaularangan luudutuksiin ja vanhemmalla iällä tehtäviin luudutusleikkauksiin. Markus Lastikan väitöskirja Treatment of pediatric spinal disorders tarkastettiin Turun yliopistossa tammikuussa 2020. Alkuperäinen julkaisu: http://urn. fi/URN:ISBN:978-951-29-7904-2.

Fysioterapia muutoksessa – kokonaisvaltaisen työskentelytavan oppiminen haastaa fysioterapeutit KOKONAISVALTAINEN, fyysiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät huomioiva työskentelytapa tuki- ja liikuntaelimistön (TULE) vaivojen hoidossa antaa fysioterapeuteille lisätyökaluja kivuliaan asiakkaan kohtaamiseen. Tuore tutkimuskatsaus paljastaa, että uusien toimintatapojen viemisessä käytäntöön kohdataan kuitenkin haasteita. Tuki- ja liikuntaelimistön (TULE) vaivat ovat yksi tämän hetken suurimmis18

Hyvä Selkä 2/2020

ta terveysongelmista, jotka aiheuttavat paljon kipuja yksilölle sekä merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Ymmärryksemme kivusta on kasvanut, ja hoitosuositusten mukaan hoidon tulisi olla biopsykososiaalista eli sen tulisi huomioida fyysisten tekijöiden lisäksi myös psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Fysioterapeutit ovat keskeisessä roolissa TULEvaivojen hoidossa, ja koulutuksessa pyritäänkin enenevässä määrin tuottamaan

fysioterapeuteille osaamista kipuun vaikuttavien tekijöiden kokonaisvaltaisessa huomioinnissa. Riikka Holopaisen ym. tutkimuskatsauksessa vedettiin yhteen laadullisten tutkimusten tuloksia koskien fysioterapeuttien käsityksiä biopsykososiaalisen lähestymistavan oppimisesta ja soveltamisesta käytännössä. Systemaattisen katsauksen aineistona oli 12 laadullista englanninkielistä tutkimusta, joihin

Tutkimustietoa

Kyselyistä hyötyä alaselkäkivun pitkittymisriskin tunnistamisessa ALASELKÄKIPU ON yleisin yksilölle haittaa ja yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia aiheuttava vaiva, mutta kivun hoidossa on yhä vakavia puutteita. Hoitosuositusten mukaan hoidon tulisi olla psykososiaaliset riskitekijät huomioivaa. Selkäkipuiselle väestölle suunnattujen kyselyjen avulla voidaan tunnistaa ne henkilöt, joilla on kliinisesti merkittäviä psykologisia, sosiaalisia ja elintapoihin liittyviä riskitekijöitä pitkittyvälle kivulle. Englannissa kehitetty STarT-selkäkysely on kehitetty tunnistamaan yksilöllisiä riskitekijöitä selkäkivusta aiheutuvan haitan pitkittymiselle ja Ruotsissa kehi-

tetty Örebro-kysely kivusta johtuvalle työstä poissaololle. Molempien kyselyiden perusteella potilaat voidaan jakaa matalaan, kohtalaiseen ja korkeaan riskiluokkaan. Sosiaalisten ja elintapatekijöiden yhteyttä molempien kivun pitkittymistä arvioivien kyselyiden riskiluokkiin ei ole aiemmin tutkittu eikä kyselyitä ole verrattu väestöaineistossa. Oulun yliopistossa toteutetussa LL Anna Sofia Simulan ym. tutkimuksessa selvitettiin, kuinka psykologiset (masentuneisuus, ahdistuneisuus, kivun pelkoon liittyvät välttämisajatukset), sosiaaliset (koulutustaso) ja elintapoihin (ylipaino, tupakointi, alkoholin riskikäyttö, fyysi-

nen inaktiivisuus) liittyvät tekijät ovat yhteydessä kyselyiden riskiryhmiin väestöaineistossa. Tutkimusaineisto koostui Pohjois-Suomen 1966 -syntymäkohortin henkilöistä, joilla oli ollut alaselkäkipua edeltävän 12 kuukauden aikana. Tutkimuksen mukaan kaikkia tutkittuja ja kliinisesti merkittäviä psykologisia, sosiaalisia ja elintapariskitekijöitä esiintyi selvästi enemmän kyselyiden luokittelemissa korkeammissa riskiluokissa. STarT-kyselyn perusteella korkeaan riskiryhmään kuului 4 % miehistä ja 3 % naisista. Örebro-kyselyn perusteella korkean riskin omasi 7 % miehistä ja 9 % naisista. Yleisen vaivan, kuten alaselkäkivun, hoidossa haitan ehkäisy varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Hoidon ja ehkäisyn kohdistaminen eniten hoitoa tarvitseviin ja siitä hyötyviin on kustannustehokkainta. Riskiluokkien tunnistukseen perustuva hoito alaselkäkivusta aiheutuvan haitan ehkäisemiseksi vaatii vielä lisätutkimusta. Alkuperäinen julkaisu: Simula AS, Ruokolainen O, Oura P, Lausmaa M, Holopainen R, Paukkunen M, Auvinen J, Linton SJ, Hill JC, Karppinen J. Association of STarT Back Tool and the short form of the Örebro Musculoskeletal Pain Screening Questionnaire with multidimensional risk factors. Sci Rep. 2020 14;10(1):290. DOI: 10.1038/s41598-01957105-3.

Kuva: Freepik

osallistui yhteensä 113 fysioterapeuttia Australiasta, USA:sta ja eri puolilta Eurooppaa. He olivat saaneet koulutusta erilaisten biopsykososiaalisesti orientoituneiden TULE-vaivojen hoitointerventioiden toteuttamisessa. Fysioterapeutit kokivat näkökulman laajentamisen tärkeäksi ja raportoivat ymmärryksensä kivusta ja asiakaslähtöisestä työskentelytavasta laajentuneen koulutuksen seurauksena. Moni kohtasi kuitenkin myös haasteita oppimisessa ja opitun soveltamisessa käytäntöön etenkin psykososiaalisten tekijöiden osalta. Fysioterapeuttien aiempi osaaminen sekä asiakkaiden käsitykset olivat usein fyysisiin tekijöihin painot-

tuneita ja koulutuksen myötä omaksuttu laajempi näkökulma edellytti suurta ammatillista muutosta, mikä koettiinkin usein haastavana. Fysioterapeuttien käsitysten mukaan terveydenhuoltojärjestelmämme, mukaan lukien täydennyskoulutukset, eivät vielä kaikilta osin tue muutosta. Katsauksen tulosten mukaan fysioterapeutit toivoivat enemmän joustoa ajankäyttöön, jotta hoito voitaisiin kohdentaa paremmin asiakkaiden tarpeen mukaan. Sen lisäksi he kaipasivat selkeitä hoitopolkuja muiden ammattilaisten hyödyntämiseen sekä pitkäkestoista tukea oppimisprosessissa. Fysioterapeuttien täydennyskoulutuk-

sessa tulisi jatkossa huomioida paremmin osallistujien yksilölliset taustat ja käytännön työympäristössä vastaan tulevat haasteet, sekä varmistaa riittävä tuki ja palautteen saaminen, jotta muutos käytännön tasolla on mahdollista. Alkuperäinen julkaisu: Holopainen R, Simpson P, Piirainen A, Karppinen J, Schütze R, Smith A, O’Sullivan P & Kent P. Physiotherapists’ perceptions of learning and implementing a biopsychosocial intervention to treat musculoskeletal pain conditions. A systematic review and metasynthesis of qualitative studies. Pain. 2020 16. doi: 10.1097/j.pain.0000000000001809.

Hyvä Selkä 2/2020

Asiantuntija-artikkeli

Suolistossa suhisee

– mikrobit terveytesi ja hyvinvointisi vahvistajina Kehomme on täynnä mikrobeja eli mikroskooppisen pieniä eliöitä. Ne ovat valloittaneet kaikki elimistön rajapinnat kuten ihomme, nenäontelomme sekä limakalvomme. Ennen kaikkea mikrobeja esiintyy ruuansulatuskanavassamme koko sen pituudelta, suusta paksusuolen loppupäähän asti. Itse asiassa suolistomme sisältää jopa lähes puoli kiloa erilaisia mikrobeja, jotka yhdessä muodostavat ainutlaatuisen, monimutkaisen ja -muotoisen kokonaisuuden eli niin sanotun suolistomikrobiston. ELÄMME PÄÄOSIN symbioottisessa eli molempia osapuolia hyödyttävässä vuorovaikutuksessa tämän sisäisen mikrobiekosysteemimme kanssa. Mikrobit pilkkovat paksusuolessa ruuan sisältämiä komponentteja, jotka eivät sellaisenaan imeydy suolistosta, kuten pitkäketjuiset hiilihydraatit ja kuidut. Näiden käymisreaktioiden seurauksena mikrobit tuottavat isännän käyttöön muun muassa lukuisia elimistön energia-aineenvaihduntaan vaikuttavia lyhytketjuisia rasvahappoja sekä ihmisen terveydelle välttämättömiä yhdisteitä, kuten foolihappoa, B12- ja K- vitamiineja. Lisäksi tämän mikrobikäymisen seurauksena muodostuu monia keskushermostoon vaikuttavia molekyylejä kuten hermovälittäjäaineita. Mikrobisto myös osaltaan säätelee ja 20

Hyvä Selkä 2/2020

Kuva: iStock

”Suuri osa puolustusjärjestelmän soluista sijaitsee suolistossa.” ylläpitää suoliston pinnan epiteelisolujen toimintaa ja hyvinvointia. Se on mukana immuuni- eli puolustusjärjestelmämme muodostumisessa, kehittymisessä sekä sen toiminnan säätelyssä. Itse asiassa suuri osa puolustusjärjestelmän soluista sijaitsee juuri suolistossa. Lisäksi suoliston alueella on arvioiden mukaan jopa 100 miljoonaa hermosolua. Näiden kaikkien edellä mainittujen tekijöiden johdosta ihmistä voidaankin hyvällä syyllä kutsua holobiontiksi eli useiden eri eliölajien muodostamaksi verkostoksi.

Suolistomikrobistolla yhteyttä moniin sairauksiin Sekä suolisto että sen sisältämät mikrobit ovat olleet näihin päiviin saakka varsin tuntematon ja kartoittamaton osa ih-

miselimistöä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on saatu valtava määrä uutta, kiehtovaa tutkimustietoa suoliston ja erityisesti sen sisältämän mikrobiston vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin, ja aihepiiri onkin noussut yleisterveyden kannalta keskeiseksi teemaksi vasta viimeaikaisessa lääke- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa. Tämän seurauksena mikrobiston on havaittu omaavan ainutlaatuisia, muille elimille epätyypillisiä ominaisuuksia. Suolistomikrobiston koostumus ja toiminnallisuus on liitetty moniin isännässä ilmeneviin sairauksiin, kuten ylipainoon ja lihavuuteen sekä niiden liitännäissairauksiin (metabolinen oireyhtymä, ei-alkoholiperäinen rasvamaksa, sydän- ja verisuonitaudit), tulehduksellisiin suolistosairauksiin sekä ärtyneen

Asiantuntija-artikkeli

”Ruuansulatuskanavan mikrobien geenimäärä on valtava, jopa yli 150-kertainen ihmisen geeneihin verrattuna.” suolen oireyhtymään (IBS), erilaisiin autoimmuuni-sairauksiin (tyypin1 diabetes, nivelreuma, MS-tauti jne.) ja jopa syöpään sekä erilaisiin psyykkisiin sekä neurologisiin häiriötiloihin, kuten masennukseen, stressiin, Parkinsonin ja Alzheimerin tautiin sekä autismikirjoon. Kaikkiin edellä mainittuihin sairauksiin on kliinisissä tutkimuksissa liitetty mikrobiston epätasapainotila, ja sen aiheuttama suoliston dysbioosi-ilmiö sekä sen monimuotoisuuden eli diversiteetin aleneminen verrattuna terveiden ihmisten mikrobistoon.

Jokaisen mikrobisto on yksilöllinen Pääosin ihmisen omat suolistomikrobit ovat bakteereja. On arveltu, että yksistään niitä on elimistössä noin puolitoista kertaa enemmän kuin ihmisen omia soluja. Eri bakteerilajeja arvioidaan nykytiedon valossa esiintyvän suolistomikrobistossa tuhansia, bakteerikantoja jopa kymmeniätuhansia. Bakteerien lisäksi suolistomikrobistosta on löydetty arkeoneja eli arkkibakteereja, viruksia, sieniä sekä alkueläimiä. Lisäksi ruuansulatuskanavan mikrobien geenimäärä on valtava, jopa yli 150-kertainen ihmisen geeneihin verrattuna. On myös merkillepantavaa, että ihmisten mikrobistot ovat hyvin yksilöllisiä. Niiden koostumukseen vaikuttavat lukuisat tekijät, kuten hygienia, ihmisen ikä, perimä, syntymätapa sekä erityisesti elintapamme, kuten esimerkiksi ruokavalio ja lääkkeiden käyttö. Jälkimmäinen seikka mahdollistaa periaatteessa myös

mikrobiston koostumuksen ja sitä kautta sen toiminnallisuuden muokkaamisen esimerkiksi ruokavalion, fyysisen aktiivisuuden lisäämisen, tai tulevaisuudessa jopa erilaisten mikrobiterapioiden, kuten ulosteensiirtojen ja keinotekoisten ”kakkakapselien” avulla. Tämä voikin avata aivan uudentyyppisiä mahdollisuuksia esimerkiksi kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti merkittävien elintapasairauksien kuten lihavuuden ja sen liitännäissairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.

Suolisto ja matala-asteinen tulehdus Tällä hetkellä jopa neljäsosa suomalaisista työikäisistä aikuisista on lihavia eli heidän painoindeksinsä (BMI) on yli 30 kg/m2, eikä edelleenkään lihavuuden sekä muiden aineenvaihdunnallisten sairauksien syntymekanismeja tunneta riittävän yksityiskohtaisesti. Kuten todettua, useat viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että ylipainolla ja aineenvaihdunnallisilla sairauksilla on yhteys epätasapainoiseen, häiriintyneeseen suolistomikrobistoon ja edelleen suoliston dysbioositilaan. Suoliston bakteeriston häiriötila voi puolestaan johtaa suolen pintasolukon vaurioon ja sitä kautta muun muassa koko elimistöä häiritsevään matala-asteisen tulehdustilaan, joka on tärkeä myötävaikuttava tekijä esimerkiksi lihavuudessa ja diabeteksessa. Esimerkiksi kotimaisessa, muutaman vuoden takaisessa väitöskirjatutkimuksessa on osoitettu, että normaali- ja yli-

painoisten henkilöiden suolistomikrobistojen lajiprofiilit eroavat toisistaan. Ylipainoisilla, metabolisen oireyhtymän kriteerit täyttävillä henkilöillä oli suolistossaan enemmän tiettyjä Klostridi XIV-ryhmän bakteereja sekä myös enemmän mahdollisesti tulehdusta aiheuttavia gamma-Proteobakteereita kuin normaalipainoisilla ja aineenvaihdunnaltaan terveeksi todetuilla henkilöillä. Lisäksi havaittiin, että henkilöillä, joilla oli korkea maksan rasvapitoisuus, oli alhaisempi määrä terveydelle suotuisaksi osoitettua Faecalibacterium prausnitzii – bakteeria verrattuna maksan normaalin rasvapitoisuuden omaaviin henkilöihin.

Kuidut vahvistavat suolistomikrobeja Ravintokuitu on yksi merkittävä, tervettä ja tasapainoista, puolustusjärjestelmää vahvistavaa suolistomikrobistoa ylläpitävä ravitsemuksellinen tekijä. Ne edistävät kliinisten tutkimusten perusteella energia-aineenvaihdunnan kannalta suotuisiksi määritettyjen suolistobakteerien, kuten Bifidobakteerien sekä edellä mainitun F. prausnitzii -bakteerin kasvua ja lisääntymistä eli ne toimivat bakteerien ravintona eli prebiootteina. Kuidut myös ylläpitävät suoliston säännöllistä toimintaa eli ehkäisevät esimerkiksi ummetusta, ja säätelevät näläntunnetta ja kylläisyyttä edesauttaen myös siten painonhallintaa. Eveliina Munukka FT, tutkimuspäällikkö (mikrobistopankki), Biolääketieteen laitos, Turun yliopisto

Dysbioosi-ilmiö Mikrobiston epätasapainosta johtuva tila suolistossa, joka ilmenee erilaisina oireina, kuten turvotuksena, kipuna, ummetuksena ja ripulina. Dysbioosissa suolistoterveydelle suotuisia bakteereita on liian vähän suhteessa ei-toivottuihin, mahdollisesti jopa tulehdusta aiheuttaviin bakteereihin nähden. Toisaalta myös lajikirjon ja mikrobiston monimuotoisuuden aleneminen voi aiheuttaa suoliston dysbioositilan.

Hyvä Selkä 2/2020

0 3 Selkäliiton jäsenlehti

3O vuotta

Onnittelemme 30-vuotiasta Hyvä Selkä -lehteä Edistetään yhdessä suomalaisten selkäterveyttä ja hyvinvointia!

Hyvä Selkä 2/2020

Uuden vuosituhannen Nikama Selkäliiton ensimmäisen jäsenlehden ilmestymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Juhlavuoden aikana julkaisemme juttunostoja lehdistä aiemmilta vuosilta. Tällä kertaa kurkistamme vuosien 2000–2010 numeroihin.

giasta täsmätietoon selkäkipujen ja niiden hoidon pitkää historiaa. Kirjoituksessa kerrottiin myös, että tuolloin vietettiin maailman tulesvuosikymmentä (Bone and Joint Decade), jonka myötä perustettiin Suomen Tule ry alan järjestöjen yhteistoimintaorganisaatioksi.

uden vuosituhannen ja vuosikymmenen alussa Nikamalehden kansi haki uutta muotoaan. Vuosina 2000 ja 2001 jatkettiin 1990-luvun lopun valkopohjaisella kansi-ilmeellä. Vuonna 2002 lehden Nikama-tunnus vaihtui valko-punaiseksi. Vuoden 2007 lopulla ilmestyi kaksi numeroa sinisellä ja vihreällä värimaailmalla, jotka olivat liiton uuden logon mukaisia. Kun Selkäliitto vietti 20-vuotisjuhlaansa vuonna 2008, julkaistiin lehden uudistunut ilme, joka eli osassa juttutyyppejä aina viime vuosiin asti. Vuoden 2001 alussa

Selkäliiton puheenjohtajana aloittanut dosentti, erikoislääkäri Kalevi Österman pohti ensimmäisessä tervehdyksessään numerossa 1/2001 muun muassa selkä-sanan symbolista merkitystä: ”Sanalla selkä on varsinaisen tarkoituksensa lisäksi myös oma symbolinen merkityksensä, joka ei voi olla heijastumatta sekä selkävaivaisten mielikuviin että hoitavien henkilöiden käsityksiin. Puhutaan selkäsaunasta, selkään puukottamisesta, painissa selätetään, talven selkä taittuu, järven selällä tuulee, joku asuu Jumalan selän takana tai lähtee yön selkään ja kaikki yrittävät varjella selkänahkaansa. Toisaalta, jos ihminen on moraalisesti ja eettisesti moitteeton, häntä sanotaan suoraselkäiseksi emmekä ajattelekaan, että samalla saatamme syyllistää henkilöä, jonka hartiat ja selkä ovat painuneet kumaraan.” Nikama-lehdessä 2/2008 fysiatri Harri Hämäläinen

Lokakuussa 2008 vietettiin Maailman selkäpäi-

vää teemalla Suomi selkäjumppaa. Teemapäivän kunniaksi liiton selkäneuvojat laativat helpot jumppaohjeet, jotka julkaistiin lehden keskiaukeamalla. Selkäliiton silloinen toiminnanjohtaja Jukka Keronen pohti numerossa 4/2010, millai-

nen on Selkäliitto vuonna 2018. Hän kirjoitti mm. seuraavaa: ”Selkäliittolaisuus kaikkialla Suomessa on vuonna 2018 jo vakiinnuttanut oman olemisensa ja ”persoonallisuutensa. … Minkäänlaista paikalleen jämähtämistä ei kuitenkaan ole liikunnallisessa liitossa havaittavissa. Olemme avoimia uusien yhteistyötahojen lähentymiselle ja etsimme myös itse aktiivisesti toimijoita, joiden kanssa voimme parhaiten toteuttaa meille tärkeitä tavoitteita.”… ”Meidän kanssamme ihmiset kokevat olevansa turvallisessa seurassa, jossa voi myös avoimesti kertoa murheistaan.”… ”Kolmikymppisenäkään järjestömme tuskin vielä on varakas, mutta se on jo vakavarainen.”

valotti artikkelissaan MaJuttusarja vanhoista lehdistä jatkuu seuraavassa numerossa. Kerro oma lehtimuistosi. Lähetä postia: hyvaselka@selkaliitto.fi

Koonnut:

Pia Bilund

Hyvä Selkä 2/2020

MINÄ JA SELKÄ

Veijo Vuorio:

Työkuntoon mutta ei kuntoon KOKONAISUUS selän hoidossa ei näyttäisi olevan kenenkään hallinnassa. Pienen omaisuuden "tuhlaamalla", käymällä monen eri asiantuntijan hoidossa pystyy ehkä löytämään itselle sopivia apuja. Vuosia olin selvinnyt selän kanssa oikeilla venytyksillä ja liikunnalla ja napsuttamalla lukot auki. Ihmettelin

ajan. Muutamassa kuukaudessa selkä kipeytyi toimimattomaksi. Terveyskeskuslääkärillä oli tarjota vain sairaslomaa ja vahvoja pillereitä, ei jatkotutkimusta. En ottanut kumpaakaan. Kävin useammassa hoidossa yksityisillä, mutta apua ei löytynyt. Sitten törmäsin fysiatrian erikoislääkäriin, joka laittoi selän toimivaksi en-

kuitenkin, miksi joudun jatkuvasti napsauttamaan fasettilukot auki pyöräyttämällä ylävartaloa. Kysyin asiaa monelta ja sain erilaisia vastauksia. Pari vuotta sitten minulle kerrottiin sen johtuvan jalkojen pituuserosta (lantion väärästä asennosta). Siitä alkoi pituuseron hoito. Pituusero kuitenkin aina palautui. Viimeisellä kerralla pituuseroa säädettiin niin, että ennen lyhyemmästä jalasta tuli pidempi. Siitä alkoi alamäki. Ensin lukkiutui toinen polvi, joka kuitenkin poksahti uuteen asentoon ja toimi taas, mutta nilkka ei löytänyt uutta asentoa ja on nyt vihoitellut vuoden

simmäisellä kerralla. Kävin vielä toisen kerran. Sain selkeät ohjeet paperilla, miten venytellä, voimistella ja mitä kohtia painella. Jokin ydinsyy oli mielestäni vielä selvittämättä, koska jouduin tekemään omahoitoja varsin paljon. Kiropraktikko oli vielä kokeilematta ja olen siellä käynyt nyt kaksi kertaa ja vielä kerran ajattelin käydä. Siellä on tullut esiin asioita, joita kukaan aiemmin ei ole maininnut ja myös uusia liikkeitä. Lantio olisi kiropraktikon mukaan nyt oikeassa asennossa. Toivoa avun löytymisestä on. Jos helpotusta ei löydy, teen vain sitä mitä pystyn tekemään.

Hyvä Selkä 2/2020

1990-luvulla taistelin linja-autojen istuimien selkänojien selkää tuhoavasta muotoilusta. Ketään ei kiinnostanut asiani. Nykyään istuimissa on enemmän säätömahdollisuuksia mutta perusongelma muotoilussa on säilynyt. Sitä sitten korjataan monilla säädöillä. Selkänoja työntää yläselkää liian kumaraan ja päätuki päätä liian eteen. Toisaalta pitkäjalkaiselle ei riitä tilaa viedä istuinta riittävän taakse. Välillä on tuntunut siltä että, kuten liikenteessä, todellisia ongelmia ei edes haluta ratkaista, koska se on monelle tulojen lähde. Sekava labyrintti avun hakeminen joka tapauksessa on. Yhteiskunnan aiheuttama stressi yrittäjälle on saanut myös kehon oireilemaan ja jännittymään normaalia enemmän, mutta se on vasta viime vuosien tuotosta. Kiropraktikolta ja yksityiseltä fysiatrian erikoislääkäriltä olen saanut parhaan avun ja myös parhaat neuvot omaehtoiseen kuntoutukseen, esimerkiksi uusia liikkeitä, joita en ole aiemmin tehnyt urheilun parissa. Urheilua olen harrastanut pienestä asti montaa lajia. Kilpalajini ovat olleet nyrkkeily, hiihto ja juoksu. Jokin ydin niskan ja alaselän kivuissa on vielä selvittämättä, mitä kukaan ei ole keksinyt. Yhtenä esimerkkinä ovat nopeasti ilmestyvät fasettinivelien lukot, jotka johtuvat mielestäni pienten lihasten jännityksestä. En tosin tiedä mistä apua hakisin. Mielestäni syy löytyisi vain kuvantamalla, mutta julkisen puolen lääkäri ei ole halunnut antaa lähetettä jatkotutkimuksiin. Alaselän pahinta aikaa ovat aamut ja niska kipeytyy puolessa tunnissa, kun joudun pitämään käsiä edessä, kuten pyörällä ajaessa tai tietokoneen näppäimistöllä. Todellisen syyn tiedostaminen auttaisi mielestäni suhtautumaan asiaan oikein ja myös tiedon myötä voisin jättää pois turhat ja kalliit käynnit avuntarjoajien vastaanotoilla. Kuva: Juhani Laurila

Haluatko tukea tärkeää työtä selkäterveyden edistämiseksi? Lahjoita Selkäliitolle – Edistä selän terveyttä!

SELKÄLIITTO ja sen jäsenyhdistykset tekevät työtä selkäsairauksien ehkäisemiseksi sekä selkäsairaiden hoidon, kuntoutuksen ja elämänlaadun parantamiseksi. Voit tukea toimintaamme tekemällä lahjoituksen. Lahjoitusvaroja käytämme materiaalin, neuvonnan ja ohjauksen tuottamiseen selkäja niskaoireisille sekä selkäyhdistystoiminnan kehittämiseen koulutuksin. Voit lahjoittaa haluamasi summan Selkäliiton keräystilille: FI26 8146 9710 1372 08, viite: 12700 Lämmin kiitos tuestasi! Keräyslupa: RA/2019/595. Lupa on voimassa 18.8.2019-18.8.2021 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Liity jäseneksi!

Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi.

Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla Selkäliitto.fi.

Jäsenedut: • • • • •

Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet) Alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (TallinkSilja, Holiday Club) Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia

Haluan liittyä ______________________________________________ selkäyhdistyksen jäseneksi Nimi:

_____________________________________________________

Osoite:

_____________________________________________________

Selkäliitto maksaa postimaksun

______________________________________________________ Puhelin:

______________________________________________________

Sähköposti:

______________________________________________________

Syntymäaika:

__________________

(pp.kk.vvvv)

Päiväys ja allekirjoitus: __________________________________________________

Selkäliitto ry Sopimustunnus 5007981 Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki

Selkäyhdistysten yhteystiedot Espoon Selkäyhdistys (25 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Lieksan Selkäyhdistys ry (22 €) Päivi Tallus (pj), 040 8272201, paivi.tallus@gmail.com, Meeri Kauppinen (siht.), 040 585 4029, meeri.kauppinen@gmail.com

Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Anja Marttinen (pj), 040 846 6456, hss.ry@phnet.fi, www.heisely.net

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com www.mikkelinselat.fi

Helsingin Selkäyhdistys (25 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Hyvinkään Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Ole Hokkanen (siht.), 040 512 9704, seiloriole@gmail.com Järviseudun Selkäyhdistys ry (20 €) Oili Kaunisto (pj), kaunisto.oili@gmail.com, 040 512 0815 Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (17 €) Eero Kainulainen (pj), 050 552 2720, eero.kainulainen@pp2.inet.fi www.kantaselka.fi Keski-Pohjanmaan Selkäyhdistys ry (19 €) Pekka Nurmi (pj), 0500660145, pekka.nurmi@anvianet.fi www.kpselkayhdistys.com Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (22 €) Sinikka Kilpikoski (pj), sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi, 0400 242 481 Postiosoite Matarankatu 6, 40100 Jyväskylä, tukipuhelin 044 7577 636, ksselka@gmail.com www.keskisuomenselkayhdistys.com Kuhmon Selkäyhdistys ry (18 €) Ari Innilä (pj), 050 523 2044, ari.innila@gmail.com Eija Tuhkanen (siht.), 050 330 5916, eijatuhkanen2@gmail.com Kuopion Selkäyhdistys ry (22 €) Pertti Lötjönen (pj), 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com Pirjo Lötjönen (siht.), 044 554 8424, kuopioselkasihteeri@gmail.com Liikuntavastaavat, 040 566 4146, selkaliikunta@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.net Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (20 €) Sirpa Heikkinen (pj), 0400 950 844, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (19 €) Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, sinikka.u@luukku.com, tukipuhelin 040 760 0644 www.netikka.net/kyronmaanselkayhdistys

Hyvä Selkä 2/2020

Napapiirin Selkäyhdistys ry (17 €) Ritva Kariniemi-Holm (pj), 040 564 2694, ritva.kari@gmail.com Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Kimmo Rundström (pj), 044 290 3753, kimmo.rundstrom@gmail.com Toimisto Kansankatu 53, 2. kerros, 90100 Oulu selkayhdistysossy@gmail.com https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/ Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (22 €) Sirpa Moilanen (pj), 050 322 4767, siroli.moilanen@gmail.com Lenita Mustonen (siht.), 045 205 0455 p-kselka@hotmail.fi, www.pkselka.fi Porvoon Seudun Selkäyhdistys ry Borgånejdens Ryggförening rf (18 €) Päivi Himanen (pj), 044 270 6989, paivi.himanen@hotmail.com www.selkayhdistysporvoo.net Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Tuula Lempinen (pj), 02 823 5174, tuula.lempinen@dnainternet.net Raimo Järvi (siht.), 0400 816 509, raimo.jarvi@eurajokinetti.fi Satakunnan Selkäyhdistys ry (21 €) Kaija-Liisa Lohivuo (pj), 0440 121437 kaija.lohivuo@gmail.com, Marjatta Lahtinen (siht.), 050 5484 696, postia.lahtinen@gmail.com Toimisto auki sopimuksen mukaan, Otavankatu 5, 28100 Pori sataselka@gmail.com, www.sataselka.net Savonlinnan Selkäyhdistys ry (17 €) Jaakko Hassinen (pj), 044 974 6164, jaakhass@gmail.com Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Anna-Liisa Kallio (pj), 045 271 0165 anna-liisa.kallio@netikka.fi Hilkka Talvitie (siht.), 050 327 3656 hilkka.talvitie@netikka.fi Tukihenkilö: Teija Perkiö, 040 563 7955, teija.k.perkio@gmail.com http:\\seinajoenselkayhdistys.wordpress.com

Selkäyhdistys SalpausSelät ry (22 €) Atte Sarilo (pj), 0400 353 055, atte.sarilo@gmail.com Jäsenasiat sss.sihteeri@gmail.com Eija Lyytikkä (siht.), 040 718 1218, eija.lyytikka@gmail.com Brita Stång (varapj), 040 7429 325, stangbrita@gmail.com Toimisto LINK, Hämeenkatu 26 A, 3. krs, 15140 Lahti www.lahdenlink.fi/jasenyhdistykset/ selkayhdistys-salpausselat-ry/ Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €) Anneli Jauhiainen (pj) 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com Suur-Salon Selkäyhdistys ry (23 €) Kari Lehti (pj), lehtikari50@gmail.com Maaret Halonen (siht.), 0500 745 331, maaret.h.halonen@gmail.com Matkojen ja retkien kyselyt ja ilm. Anne Lahti, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com www.salonselat.fi Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry (23 €) Arvo Autio (pj), 040 593 1146, arvo.autio@gmail.com, Tarja Joenpolvi (siht.), 040 090 8169, tarja1.tikka@gmail.com 040 557 6741, www.tamselka.fi Turun Seudun Selkäyhdistys ry (23 €) Pirkko Heino (pj), 0400 600 906, pirkko.h.heino@gmail.com Postiosoite Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Olli Kyläkangas (pj), 050 356 5610, olli.kylakangas@gmail.com Selja Kallio (siht.), selakallio@gmail.com https://tyrvaanselka.yhdistysavain.fi Vaasan Selkäyhdistys ry (20 €) Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com vaasanselkayhdistys@netikka.fi www.vaasanselkayhdistys.fi Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (16 €) Marjatta Hellsten (pj), 050 342 6950, hellsten.marjatta@gmail.com https://vakka-suomen-selkayhdistys.webnode.fi/ Vantaan Selkäyhdistys (25 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Helsingin, Espoon ja Vantaan selkäyhdistykset KEVÄTKOKOUS SIIRTYY! Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistysten yhteinen kevätkokous pidetään tiistaina 16.6. klo 18 toimistollamme (Oltermannintie 8, Helsinki). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Salaatti- ja kahvitarjoilua varten pyydämme ilmoittautumaan etukäteen kotisivujen kautta tai soittamalla p. 044 360 0201. Huom! Mikäli koronaviruksen aiheuttama poikkeustila jatkuu ja kokousta joudutaan siirtämään vielä pidemmälle, tiedotamme asiasta kotisivuillamme www.selkayhdistykset.fi. Jumppavideoita on tarjolla Facebook-sivuillamme ja Youtube-kanavallamme. Sivut löytyvät Facebookista ja Youtubesta nimellä Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset. Jumpat ovat maksuttomia ja kaikille avoimia.

Selkäyhdistys SalpausSelät Koronavirus jakoi uudelleen aikataulukortit kevään toiminta-aikoja silmällä pitäen. Pyydämme jäsenistöämme seuraamaan tiedotteitamme, ilmoituksiamme ja nettisivujamme ajantasaisen tiedon saamiseksi. Voitte myös aina ottaa yhteyttä hallituksemme jäseniin. Vertaistukiasiat: sss.vertaistuki@gmail.com, Anna-Liisa 040 735 2272, Eija 040 718 1218, Kyösti 0400 495 271

Suur-Salon Selkäyhdistys ry Toukokuun tapaaminen poikkeuksellisesti tiistaina 2.6. Lehmijärven Rantapirtillä klo 17-23.

Illan ohjelmassa uintia, saunomista ja grillaamista. Ilmoittautumiset Annelle. Kimppakyyditys, ilmoitathan, mikäli tarvitset kyydin. HUOM! Jarkko Tamminen – Kuuleeko Salo? -imitaatioshow’n esitys 23.4. on peruutettu koronaepidemian takia. Uusi aika keskiviikkona 2.9. klo 19. Ilmoita Annelle. mikäli ko. aika ei sovi sinulle. Kevään kuntosalivuorot, vesivoimisteluryhmät ja venyttelyjumpat ovat koronaepidemian vuoksi toistaiseksi tauolla, seuraa kotisivuilta tietoa ryhmien jatkumisesta. Silja Europa -risteily Tallinnaan 3.-4.6., hinta B2-hytissä 62 €/henkilö ja A2-hytissä 69 €/ henkilö, kun 2 henkilöä majoittuu samassa hytissä. Matkan hinta sisältää, laivamatkan valitussa hyttiluokassa, bussimatkan ja bussi on mukana Tallinnassa. Tallinnassa käyntikohteita mm. Aseman tori, Nautica-ostoskeskus, Viru Keskus, Vanhakaupunki, ym. Ilmoittaudu sitovasti 3.5. mennessä Anne 045 279 2721 tai Rauli 044 309 2937 tai rauli.matkaniinimaki@gmail.com. Sokkomatka 10.6., hinta 64 €, ohjelma ja aikataulu samat kuin koronaepidemian vuoksi 17.3. peruuntuneella Sokkomatkalla. Sitovat ilmoittautumiset 3.6. mennessä tilille FI79 5410 0220 1804 52 viitteellä 7171. Vanhoja Poikia -komedia 25.10. Teatteri PROVinssissa, lipun hinta 35 €. Sitovat ilmoittautumiset 29.5. mennessä maksamalla tilille viitteellä 2707. Lippuja vain 10 kpl. Seuraa lipputilanne kotisivuilta tai kysele Annelta. Olemme kesätauolla kesäkuusta elokuun loppuun.

Kerro oma lehtimuistosi Selkäliiton ensimmäinen jäsenlehti ilmestyi vuonna 1990. Lehden 30-vuotisjuhlavuoden aikana julkaisemme juttupaloja vanhoista lehdistä eri vuosilta. Haluamme myös kuulla lukijoidemme muistoja ja mielipiteitä.

Tyrvään Seudun Selkäyhdistys Kevään vesi- ja salijumpat ovat päättyneet tältä kaudelta. Sastamalan kaupunki on palkinnut yhdistyksemme, Kunnon kuntalainen 2019 -tunnustuspalkinnolla. Hallitus toivottaa jäsenilleen aurinkoisia kevät- ja kesäpäiviä, pidetään huolta toisistamme!

Vaasan Selkäyhdistys Kevään kaikki kokoontumiset on peruttu koronaviruksen takia toistaiseksi. Pysykää terveinä! Syksy tulee kumminkin ja syksylle suunnitteilla seuraavaa: Virkistysmatka Raippaluotoon (mm. Svedjehamn) 5.9. Teemme retken yhdessä toisten järjestöjen kanssa. Lähtö klo 11 Kasarmitorin Korsholman pysäkiltä. Paluu klo 17. Lähtijöiden ja bussin koon mukaan hinta-arvio 3240 euroa. Bussi täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tarkempi ohjelma tulee Vaasan Selkäyhdistyksen kotisivuille kesän aikana. Luento "Lasten ja nuorten selkävammat ja niiden ennaltaehkäisy” 21.10. Luennoitsija Veli-Matti Talonen, UKK-instituutti. Paikka ja aika tarkentuvat myöhemmin. Yhdistyksen 30-vuotisjuhla 14.11. Lisätietoja myöhemmin.

Selkäliiton järjestöpäivät ja syyskokous Vaasassa hotelli Centralissa 14.11-15.11.

Kerro meille oma muistosi lehdestä. Onko jokin lehden juttu tai kansi jäänyt erityisesti mieleen? Liittyykö lehden lukemiseen jokin mukava muisto? Voit myös antaa muuta palautetta lehdestä – risut sekä ruusut ovat tervetulleita. Lähetä postia Hyvä Selkä -lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.

SELKÄKANAVA.FI

satulatuoli

Maksutonta tietoa selän hyvinvoinnista SELKÄKANAVA.FI

ja vinkkejä selän omatoimiseen hoitoon

SELKÄKIPU SELÄN • SELKÄKIPU • HOITO SELÄN

Paras itsehoito selkävaivoihin!

JUMPPAKISSA KESKUSTELU HOITO • JUMPPAKISSA

Tarjous 127€ Tilaa koekäyttöön

Nyt kaupanpäälle uusi kova alusta Tarjous Selkäliiton jäsenille 127€ (158) voimassa 31.5 asti Nettisivuilta kuponkikoodilla: SELKÄ tai puh 010 666 7500 Ilmainen toimitus ja palautus PS. Alennus toimii muissakin tuotteissa

www.humantool.fi

Hyvä Selkä 2/2020

Jäsenkysely 2019:

Jopa 93 prosenttia suosittelee jäsenyyttä Selkäliiton vuosittainen jäsenkysely tehtiin joulukuussa 2019, ja siihen vastasi yhteensä 1 249 selkäyhdistysten jäsentä. Kyselyssä selvitettiin muun muassa jäseneksi liittymisen syitä sekä jäsenten toiveita ja kokemuksia selkäyhdistysten toiminnasta. VASTAUKSISTA KÄVI ILMI, että tärkeimmät syyt liittyä selkäyhdistyksen jäseneksi olivat edellisvuoden tavoin selkäyhdistyksen järjestämä liikuntatoiminta (39 %) ja halu saada lisää tietoa selkäasioista (26 %). Yleisimmät tavat osallistua selkäyhdistyksen toimintaan olivat myös pysyneet ennallaan: selän terveyttä edistävät liikuntaryhmät, luennot ja retket. Kyselyyn vastanneet myös toivoivat selkäyhdistyksiltä eniten liikuntaryhmiä, asiantuntijaluentoja ja retkiä, joten tältä

osin toiveet ja toiminta kohtaavat hyvin. Lähes kaikki vastaajat (96 %) olivat täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että yhdistyksen järjestämä liikuntatoiminta on tarpeellista. Vastaavasti vertaistukitoiminnan koki täysin tai jokseenkin tarpeelliseksi yhteensä 90 prosenttia. Vaikka selkäyhdistyksen tarjoama toiminta koettiin vastauksissa tarpeelliseksi, yhdistyksen hallituksessa toimimisesta oli kiinnostunut vain pieni joukko vastaajista (10 %). Vapaaehtoistyön tekeminen kiinnosti 30 prosenttia. Vastaajien selkäyhdistysten toiminnalle antamien kouluarvosanojen keskiarvo oli 8,3, ja jopa 93 prosenttia heistä oli valmis suosittelemaan jäsenyyttä ystävilleen. Vastaajat kokivat saaneensa apua yhdistystoiminnasta selän toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä niska- ja selkäoireiden ehkäisyyn ja hoitoon. He kokivat myös löytäneensä samanhenkistä seuraa sekä saaneensa apua selkäkivun kanssa jaksamiseen ja kivunhallintaan. Ajankohtaista tietoa yhdistysten toiminnasta vastaajat kertoivat saavansa liiton Hyvä Selkä -lehdestä (28 %), yhdistyksen jäsentiedotteesta (22 %), säh-

Jäsenkysely 2019 • Kysely lähetettiin 5 598 selkäyhdistyksen jäsenelle, joista 1 249 vastasi. Vastausprosentti oli 22,3. • Suurin osa vastaajista oli naisia (83 %) ja valtaosa (93 %) oli iältään 46–79-vuotiaita. • Lähes puolet (49 %) kyselyyn vastanneista oli Etelä-Suomesta (pääkaupunkiseutu ja muu Etelä-Suomi). • Ahkerimmin kyselyyn vastasivat Pääkaupunkiseudun, Kanta-Hämeen, Pohjois-Karjalan ja Tampereen seudun selkäyhdistysten jäsenet. • Kyselyyn vastanneista suurin osa (87 %) on ollut jäsenenä 2–5 vuotta. köpostitse (21 %) ja yhdistyksen kotisivuilta (13 %). Selkäliiton palveluista vastaajille tutuimmat olivat Hyvä Selkä -lehti, Selkäkanava-verkkopalvelu sekä oppaat selän ja niskan itsehoitoon. Selkäyhdistyksille on toimitettu yhdistyskohtaiset yhteenvedot jäsenkyselystä oman toimintansa kehittämiseksi.

Miten koet hyötyneesi yhdistyksen toiminnasta? ”Olen kokenut liikunnan iloa.” ”Toiminta pitää henkisen/fyysisen toiminnan virkeänä.” ”Olen saanut ihanan yhteisön, johon kuulua.”

Teksti: Pia Bilund Kuva: Getty Images

Ahdistaako korona?

Neuvoja mielen hyvinvointiin KORONAVIRUS on mullistanut arkemme tänä ke-

väänä. Huoli omasta ja läheisten terveydestä on suuri, ja ihmisten kokoontumisia ja liikkumista on rajoitettu poikkeuksellisin toimenpitein. Kokosimme Maailman terveysjärjestö WHO:n antamia ohjeita koronaviruksen aiheuttaman stressin ja ahdistuksen lievittämiseen. Pidä huolta itsestäsi ja läheisistäsi. Yhdessä me selviämme.

1.1.

2.2.

Koronavirus koskettaa ihmisiä monissa eri maissa. Älä liitä koronaa mihinkään etnisyyteen tai kansallisuuteen. Ole empaattinen viruksen saanutta kohtaan: hän ei ole tehnyt mitään väärää. Suojele itseäsi ja tue kanssaihmisiäsi. Toisten auttaminen hädän hetkellä hyödyttää niin auttajaa kuin avunsaajaakin.

5.5.

Ylläpidä normaaleja arkirutiinejasi niin hyvin kuin mahdollista. Pidä yhteyttä läheisiisi esimerkiksi puhelimitse, sähköpostitse tai sosiaalisen median kautta.

6.6.

Huomioi tarpeesi ja tunteesi. Yritä löytää terveellistä tekemistä, josta nautit ja joka rentouttaa sinua. Liiku säännöllisesti, pidä huolta unirytmistäsi ja syö terveellisesti. Muista laittaa asiat mittasuhteisiin. Terveysviranomaiset tekevät kaikkensa, jotta virukselle altistuneet saavat parasta hoitoa.

Lisää tietoa ja ohjeita: Terveyskylä.fi Mielenterveystalo.fi Teksti: Pia Bilund

3.3.

Vältä jatkuvaa uutisvirran seuraamista. Se saa kenet tahansa ahdistuneeksi ja stressaantuneeksi. Etsi tietoa vain suojellaksesi itseäsi ja läheisiäsi. Älä kuuntele huhuja ja turvaudu tiedonhaussa terveysviranomaisiin.

Suojele itseäsi ja läheisiäsi

4.4.

Kunnioita terveydenhuollon ammattilaisia, jotka työskentelevät koronavirukselle altistuneiden parissa. Anna tunnustusta heidän työlleen, jota he tekevät ihmishenkien pelastamiseksi ja läheistesi turvaamiseksi.

JOKAINEN VOI omalla toiminnallaan hidastaa koronaviruksen leviämistä. Sosiaalisten kontaktien vähentäminen on tärkeää myös terveille ihmisille, koska siten hidastetaan epidemian leviämistä. Vältä siis ihmisjoukkoja ja tungoksia ja pidä vähintään metrin etäisyys kanssaihmisiin. Omaa ja läheistensä tartuntariskiä voi alentaa myös huolehtimalla käsi- ja yskimishygieniasta.  Pese kädet vedellä ja saippualla usein ja huolellisesti, ainakin 20 sekunnin ajan.  Käytä alkoholipohjaista käsihuuhdetta, jos et voi pestä käsiäsi.  Älä koskettele silmiä, nenää tai suuta, ellet ole juuri pessyt käsiäsi.  Yski ja aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan ja laita nenäliina heti roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta hihaan, älä käsiisi.  Jos kaikesta huolimatta sairastut, jää kotiin lepäämään. Lähde: THL

Hyvä Selkä 2/2020

Selkäkipu poltti taitoluistelija Viveca Lindforsin MM-kisalipun – Tempur vei kivuilta luulot pois kä puutui ja tuntui jäykältä. Selkäkivut ja jatkuva särky vaikeuttivat nukkumista. Kahden kuukauden Tempur-unien jälkeen Viveca kertoo nukkuvansa paremmin kuin yleensä. Selkä puutuu vähemmän, ei tunnu yhtä jäykältä, päivisin olo on virkeämpi ja aamuisin on helpompaa lähteä liikkeelle. – Ei tämä tullut minulle täytenä yllätyksenä, vaan osasin odottaa muutosta. Olin kuullut paljon hyvää Tempur-tuotteista ja niitä oli suositeltu minulle jo ennen kuin kokeilin niitä, Viveca sanoo.

Kahden kuukauden testijakson jälkeen aamuisin on helpompaa lähteä liikkeelle, kun selän jäykkyys vähentynyt. Viveca Lindfors on nukkunut viimeiset kuukaudet Tempurilla. TAITOLUISTELUISSA YHDISTYVÄT urheilijan fyysiset ominaisuudet ja taiteellinen tulkinta. Jäykkä tai kipeä selkä ei ole lajissa avuksi. Suomessa oltiin pettyneitä, kun vuonna 2019 EM-pronssimitalin puolustaja Viveca Lindfors joutui vetäytymään MM-kisoista selkäkivun vuoksi. Pitkän selkäkipujakson jälkeen hän on päässyt aloittamaan säännöllisen harjoittelun. Vivecan vointi parani ratkaisevasti, kun hän alkoi panostaa nukkumisen ergonomiaan. Tempur-patja, tyyny ja peitto sekä nukkumisergonomiaremontti ovat ottaneet kivuilta liiat luulot pois.

Jatkuva selkäsärky vaikeutti nukkumista Ennen Tempuriin vaihtoa Vivecalla oli paljon ongelmia nukkumisen kanssa. Hän käytti aiemmin joustinpatjaa ja levoton, katkonainen uni teki aamuista tahmeita ja päivistä sumuisia. Viveca kertoo, että vanhalla patjalla nukkuessa selILMOITUS

Untuvatyyny jäykisti niska-hartiaseutua Tyynynä Vivecalla oli ennen tavallinen, untuvatäytteinen tyyny, jolla oli ikää neljä vuotta. Hän nukkui monissa eri asennoissa, ja niska-hartiaseutu tuntui aamuisin jäykältä. Tempur-tyynyn ansiosta niskahartiaseudun jäykkyys, puutuminen ja kipu ovat vähentyneet merkittävästi. Tyynyyn vaihtamisen jälkeen Vivecan niskahartiaseudun oireet helpottivat ja yöllinen heräily väheni. Muotoiltu Tempurtyyny tukee niskaa, se on auttanut löytämään hyvän nukkumisasennon, helpottanut nukahtamista ja tuntuu mukavalta.

Kunnon unet näkyvät myös treeneissä Viveca on huippu-urheilija, joka harjoittelee paljon. Hän suosittelisi Tempuria myös muille urheilijoille, sillä Tempur-tuotteet ovat vaikuttaneet myös treeneihin. – Kaikista tärkein Tempurin tuoma muutos on ollut se, että selän jäykkyys on helpottanut. Nyt aamutreeneissä selkää tarvitsee venytellä vähemmän kuin ennen, Viveca kertoo. Siitä olen varma, että Tempur jää käyttöön myös testijakson jälkeen.

Unen pituus kasvoi merkittävästi Vanhalla patjalla heräilyjä lähes joka yö Tempur on tehnyt Vivecasta aamuisin selvästi pirteämmän. Nyt hänen olonsa tuntuu virkeältä lähes joka aamu. Joustinpatjalla nukkuessaan Viveca piti unipäiväkirjaa kahden viikon ajan, ja unipäiväkirja aloitettiin uudelleen Tempurin käyttöönoton jälkeen. Päiväkirja todistaa unen laadun kohentuneen selvästi. Tempurin ansiosta Viveca saa nukuttua rauhallisemmin. Vanhalla patjalla hän heräili keskimäärin neljänä yönä viikossa, kun Tempur-patjalla uni on keskeytynyt enää noin kerran viikossa.

Unipäiväkirjan mukaan Vivecan yöunen määrä on kasvanut Tempur-patjan ansiosta merkittävästi. Aikaisemmin hän nukkui keskimäärin 7 tuntia 47 minuuttia yössä. Tempur-patjalla yön mitta sen sijaan on ollut keskimäärin 8 tuntia 27 minuuttia, eli unen pituus on lisääntynyt peräti 40 minuuttia. Nukahtamisessa tapahtui vielä suurempi muutos. Tempur-patjalla Viveca nukahtaa välittömästi keskimäärin kuutena iltana viikossa, kun vanhalla joustinpatjalla uni tuli nopeasti vain hieman useammin kuin yhtenä iltana viikossa.

Etätyöhön ja kotiin tuotteita nyt -10 % Tarjous voimassa 31.5.2020 asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää.

Gymba-aktivointilauta ja hierontapallot

StandMatseisomatyöpistematto

Gymba on suunniteltu erityisesti seisomatyöhön. Saat Hinta nyt jatkuvaa liikettä omassa työpisteessäsi, minkä ansiosta aineenvaihduntasi sekä verenkiertosi aktivoituu. Gymban mukana saat hierontapallot, jotka lievittävät lihaskipua ja jäykkyyttä jaloissa. Aktivointilautaa on saatavana kuutta eri väriä.

StandMat on mukavuudeltaan ensiluokkainen. Se on suunniteltu niin mukavaksi, että kehon väsymyksen tunne häviää. Maton ainutlaatuisen täytteen ansiosta se Hinta nyt ei painu koskaan kokonaan pohjaan, eikä se kulu.

137

(153 €)

152

(169 €)

Säädettävä tietokonepöytä GetUpDesk Light

Hinta nyt

178

(198 €)

Mahdollistaa työskentelemisen seisten, jos käytettävissä ei ole säädettävää pöytää. GetUpDesk on kehitetty kannettavan tietokoneen käyttäjälle, mutta se sopii myös muihin tarkoituksiin säädettävyytensä vuoksi. Korkeuden saa säädettyä 8 eri tasoon. Värin voi valita itse kokoamisvaiheessa, toinen puoli on valkoinen ja toinen harmaa. Tuote on Suomessa valmistettu.

Haluatko kotiharjoitteluun lisähaasteita? Kokeile BodyBow-kaarta

Normaalikokoinen kaari hinta nyt

328

(365 €)

BodyBow-selkäkaari Kotimaista BodyBow-selkäkaarta on saatavilla nyt kahta eri kokoa, uutuutena isompi kaari yli 180 senttisille harjoittelijoille. Harjoitusvinkkejä löydät Selkäkanavalta ja Bodybown kotisivuilta.

IsoVeli (16cm pidempi) Hinta nyt

Kaarten puuosa joko valkoinen tai tumma pähkinä. Nahkapäällys lime, beige tai sininen. Hintoihin lisätään toimituskulut.

www.selkakauppa.fi

391

(435 €)

Kotimaista ergonomiaa ja hyvinvointia etätyöhön

• • • •

Mahdollistaa seisomatyön lähes kaikkialla Loistava ratkaisu kotitoimistoon Kotimainen tuote 8 eri korkeutta

www.getupdesk.fi

Gymba aktivointilaudan avulla: • • • • • • •

Verenkierto vilkastuu Koko keho aktivoituu Liikut monipuolisemmin Työviihtyvyys paranee Voit paremmin töissä Poltat enemmän kaloreita Ryhti paranee

Gymban aktiivinen käyttö on verrattavissa kävelyyn, lihasaktiivisuuden suhteen.

Tilaa ilmainen kokeilu NYT!