Savonian Sanomat 2 / 2018

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2018

Kuninkaalliset kiittävät SIVULLA 26

Tulevaisuuden sairaanhoitajat valittiin verkossa SIVULLA 8

Savilahden sydän SIVULLA 6

Pääkirjoitus

SAVONIA AVAINPELAAJANA? Nyt se viimeistään on paljastunut. Savonia on maakuntamme avainpelaaja ja maakunnan elinvoiman edistämisessä olemme aivan keskiössä.

Olen tänä vuonna saanut mahdollisuuden tavata alueemme yrityksiä varainhankinnan roadshow-kierroksilla. Myönnän, että ajatus varainkeruusta tuntui aluksi vaikealta. Emme ole tottuneet kehumaan itseämme ja tuomaan esiin saavutuksiamme. Sitten vielä se vastikkeettoman rahan kysyminen!

Varainhankinnan käynneillä olen saanut mahdollisuuden kertoa Savonian vaikuttavuudesta ja se on tuntunut tosi mukavalta. Osana Savonian strategiatyötä loimme vaikuttavuuskehikon, joten roadshow-kierroksilla en ole puhunut pehmoisia vaan esitellyt tekemäämme työtä niin koulutuksessa kuin kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa ja liiketoiminnassa.

Pystyn kertomaan faktatietoja enkä pelkästään maalailemaan kuvausta toiminnastamme.

Lyhytkin hissipuhe onnistuu ja keskeiset asiat saadaan nopeasti esille.

Savonia tunnetaan ja tunnistetaan vahvana itäsuomalaisena toimijana. Suurin osa yrityksistä on todennut, että he eivät pärjäisi ilman Savoniaa. Savoniasta valmistuu vuodessa noin 1200 osaajaa, joista merkittävä osa valmistuttuaan työllistyy maakuntaan (noin 65 %). Ei ole ihme, että monessa yrityksessä ja julkisen organisaation työpaikoissa törmää Savonian alumniin.

Valmistuvat opiskelijat ovat haluttuja työntekijöitä ja teemme vahvaa yritysyhteistyötä osana

opetustamme. Opiskelijoilla on hyvät tiedot, taidot ja asenteet kohdallaan kun he lähtevät Savoniasta. Tästä iso kiitos Savonian henkilöstölle, jotka ovat vahvasti tukeneet ja ohjanneet opiskelijoita opiskelupolullaan.

Strategian painoalojen kautta olemme nostaneet profiiliamme valtakunnallisena toimijana. Samalla olemme osoittaneet, että ammattikorkeakoulun soveltavalle tutkimukselle ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle on keskeinen paikka eri toimialoilla.

Jotkut yritykset ovat todenneet, että he eivät ole tunteneet Savonian monialaista kokonaisuutta. Varainhankinnan yhteydessä yrityksiltä on tullut meille paljon toiveita syvenevästä yhteistyöstä. Yritysten henkilöstön osaamisen turvaaminen on muuttuvassa toimintaympäristössä noussut esille. Jatkuvan oppimisen yrityslähtöisellä mallilla meidän tulee vastata joustavasti ja nopeasti yritysten olemassa olevan henkilöstön osaamisen tarpeisiin.

Mielestäni jokainen lahjoitettu euro on tärkeä rahallisesti, mutta ennen kaikkea symbolisena eleenä siitä, että olemme tärkeä kumppani yritykselle. Olvi-säätiön 300 000 euron lahjoitus on tähän mennessä ollut merkittävin euromäärältään. Sillä haluttiin nimenomaan tukea itäsuomalaista elinvoimaa. Varainkeruu, johon saamme OKM:ltä vastinrahaa, jatkuu 31.12.2018 saakka. Ei kun menoksi!

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT 2 / 2018 JULKAISIJA Savonia-ammattikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio puh. (017) 255 6000 savonia@savonia.fi www.savonia.fi PALAUTTEET viestintapalvelut@savonia.fi PÄÄTOIMITTAJA Mervi Vidgrén

TOIMITUSKUNTA Anna Laukkanen, Jouni Vornanen ULKOASU JA TAITTO Mikko Lappalainen KANNEN KUVA Ruotsin kuningashuone SÄHKÖINEN LEHTI JA POSTITUSLISTA www.savonia.fi/ss

2 2 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

KIRJAPAINO Painomäki Oy ISSN 1797-8939 (painettu) ISSN 1797-8947 (verkko) ISSN-L 1797-8939

Mervi Vidgrén Rehtori, toimitusjohtaja

"Savonia tunnetaan ja tunnistetaan vahvana itäsuomalaisena toimijana."

11/18 Tämä Savonian Sanomien numero ilmestyi marraskuussa 2018.

Lehteen on koottu uutisia ja tarinoita Savoniasta reilun puolen vuoden ajalta.

UUSI OSAAMINEN

SUOMEN VAIKUTTAVIN AMMATTIKORKEAKOULU Savonian visio on olla Suomen vaikuttavin ammattikorkeakoulu vuonna 2020.

Haluamme tehdä eri vaikuttavuuden teemat mahdollisimman näkyviksi sidosryhmillemme, joten myös Savonian Sanomat on jaoteltu näiden teemojen mukaan:

5

Savonia maakunnan kehittäjänä

6

Muotoilun vaikutus innovaatiotoimintaan

8

Harjoittelijat työelämässä: - Harjoittelijasta ammattikehittäjäksi - Ensivaikutelma vakuutti - Harjoittelija kylmään altaaseen - Kansainvälinen harjoittelija

12

Lämpökuvaus –nautatilallisen kuudes aisti

13

Ainutlaatuinen yrittäjyys- ja innovaatioympäristö

14

KomeroFood – helppo tapa valmistaa ruokaa

16

Ekopientalon modernit rakennusmateriaalit

18

Asiakasnäkemystä ja myyntiosaamista teknologia-alalle

UUDET RATKAISUT

Uusi osaaminen Uudet ratkaisut Uusi tieto ja vuorovaikutus

21

Sosiaali- ja terveysala muutoksen pyörteissä

22

Tulevaisuuden sairaanhoitajat valittiin verkossa

24

Työ osana ylempää amk-tutkintoa

26

Kuninkaalliset kiittävät suomalaisia sammuttajia

UUSI TIETO JA VUOROVAIKUTUS

04

29

Opiskelijoiden edunvalvonta

30

Tohtori halusi yrittäjäksi

32

Syötävät sävelet

34

Törmäytettyjä pelejä nykytaidefestivaali ANTIn hengessä

36

Savo Design – Savilahden sydän

38

Savonia lyhyesti

UUSI OSAAMINEN

Julkaisimme keväällä myös verkkosivuston, jonka kautta esitämme tapojamme vaikuttaa yhteiskuntaan. Itse olemme ylpeitä siitä työstä mitä teemme, katso lisää sivustolta: http://vaikuttavuus.savonia.fi

UUDET RATKAISUT

24

UUSI TIETO JA VUOROVAIKUTUS

12

Uusi osaaminen Osaaminen muuttuu vaikutukseksi siinä vaiheessa, kun sitä päästään hyödyntämään työelämän aidossa tilanteessa.

Meillä Savoniassa panostetaan osaamisen korkeaan tasoon, ja ennen kaikkea sen hyödyllisyyteen työelämälle.

4 2 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

Savonia Pohjois-Savon maakunnan kehittäjänä TEKSTI ANNA HARTIKAINEN

S

avonian vuoteen 2020 ulottuvassa strategiassa on neljä painoalaa: vesiturvallisuus, vastuullinen ruokatuotanto, soveltava hyvinvointiteknologia ja uudistuva kone- ja energiateollisuus. Valitut painoalat ovat erittäin hyvin linjassa Pohjois-Savon maakunnan strategian kanssa ja tukevat omalta osaltaan koko maakunnan kehitystä.

Tämä tapahtuu ammattitaitoisia osaajia kouluttamalla sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kautta monissa hankkeissa vastuullisena vetäjänä tai kumppanina muiden oppilaitosten ja yritysten kanssa.

Tänä vuonna on tehty perusteellinen strategian väliarviointi. Lokakuun alussa käytiin opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa tulossopimuksen välitarkistusneuvottelut.

Väliarvioinnin ja OKM:n keskustelujen perusteella hyvillä mielin todetaan, että strategiset valinnat ovat olleet oikeita ja toiminta on edennyt tavoitteiden suuntaan.

Savonia sai OKM:n keskusteluissa paljon kiitosta hyvistä tuloksistaan muun muassa opiskelijoiden 55 opintopisteen vuosittaisesta suorittamisesta. Tämän onnistumisen takaavat sitoutuneet opettajat, nykyaikaiset oppimisympäristöt sekä opiskelijoiden hyvä ohjaus.

Savilahdesta on rakentumassa ainutlaatuinen opiskelu, innovaatio ja yritysten ekosysteemi. Savonia on ensimmäisenä rakentamassa tätä kampuskokonaisuutta ja toiminta on kokonaisuudessa keskittymässä alueelle vuoden 2020 aikana.

Anna Hartikainen, hallituksen puheenjohtaja Savonia on nuorten keskuudessa jo tällä hetkellä vetovoimainen ammattikorkeakoulu ja tuleva opiskeluympäristö monipuolisine palveluineen vahvistaa vetovoimaa. Savilahteen nouseva Business Center luo yrityksille uusia monipuolisia mahdollisuuksia liiketoimintojen kehittämiseen.

Hallitustyöskentely on alkanut jouhevasti, ja on keskustelevaa sekä tulevaisuuteen suuntaavaa. Hallituksen tavoitteena on edistää jatkuvaa ja luontevaa yhteistyötä yritysten ja sidosryhmien kanssa. Näin varmistamme parhaan mahdollisen vaikuttavuuden, osaamisen tarpeisiin vastaamisen ja maakunnan kehittymisen.

Savonian osakeyhtiön hallitus uusiutui keväällä ja otin innokkaana vastaan puheenjohtajan tehtävän.

Savonian Sanomat 2 / 2 0 1 8 5

Muotoilu vaikuttaa innovaatiotoimintaan TEKSTI JOUNI VORNANEN

| KUVAT MARKUS LAUKKANEN JA JAAKKO LAUKKANEN

T

utkimus-, kehitys- ja liiketoiminnan suunnittelija Raisa Leinonen on ollut pitkään tekemisissä muotoilun kanssa. Kun hän mietti ylemmän ammattikorkeakoulun aihetta, valinta oli helppo: Savonian muotoilutoiminnan vaikuttavuus yhteistyöyritysten innovaatiotoiminnassa.

Opinnäytetyössä tutkittiin, mitä vaikutuksia Savonia-ammattikorkeakoulun muotoilun tutkinto-ohjelmalla oli sidosryhmäyritysten innovaatiotoiminnassa ja oliko yhteistyö saanut pysyviä

6 2 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

muutoksia. Toiminnan kehittämiseksi myös osaamiskapeikkoja haluttiin saada selville.

Tutkimuksessa projekteja tarkasteltiin laajasti käsittäen yritysten toimeksiantoja opintojaksoilla, työharjoittelua ja opinnäytetöitä, muotoilun asiantuntijapalveluita sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeita.

Yksi yritys oli Taiga Concept Oy, joka on perustettu Kuopiossa 2015. Sen toimiala on konttori- ja myymäläkalus-

teiden valmistus ja myynti. Nykyiset päätuotteet ovat kuusiviilusta valmistetut modulaariset monitilatoimistoratkaisut ja työympäristöihin tai julkisiin kohteisiin sijoitettavat pientilat, kun tarvitaan yksityisyyttä tai hiljaisuutta.

Hallituksen puheenjohtaja Tapani Laukkanen kertoo, että yrityksen tuotteet ovat muotokieleltään pelkistettyjä, soveltuen monenlaisiin tiloihin. Puumateriaalin käytöllä saavutetaan akustisesti miellyttävä käyttökokemus ja samalla se eristää ääntä. Pintakäsitelty

kuusipuu on esteettisesti ja haptisesti miellyttävän tuntuinen synnyttäen positiivisia luontomielikuvia.

-Taigan Lohko Box -tilaratkaisuilla luodaan viihtyisämpi työympäristö, joka lisää työmotivaatiota ja tehokkuutta sekä laskee työntekijän stressitasoa.

Taiga Concept suuntasi uudella tuoteinnovaatiollaan Aasian markkinoille, jossa on Eurooppaa suurempi markkinapotentiaali. Nyt tuotetta myydään jo neljään Aasian maahan, ja uusia kohteita etsitään.

PYSYVIÄ VAIKUTUKSIA Raisa Leinonen selvitti opinnäytetyössä muotoilun vaikuttavuutta. Pääkysymys oli siis: missä muotoiluaktiviteeteissa yhteistyötä oli tehty ja oliko niillä ollut vaikutuksia eli olivatko ne saaneet aikaan pysyviä muutoksia.

-Muotoiluyhteistyö on alkanut jo ennen Taiga Concept yrityksen perustamista JUTI-nimisessä hankkeessa. Sen aikana kehitettiin ensimmäinen tuote, koottava neuvottelu- ja työtila. Lisäksi tehtiin muita tuoteideointeja kertopuutuotteiksi sekä opinnäytetöitä.

Tästä alkoi myös yhteistyö vielä silloin opiskelijana olleen sisustusarkkitehti-kalustemuotoilijan Pekka Eskelisen kanssa. Hänestä tuli yrityksen perustajaosakas ja yrityksen in-house muotoilija.

Leinosen mukaan muotoilun arvo liiketoiminnalle liittyy muun muassa sen ratkaisukeskeisiin ajattelu- ja toimintatapoihin. Se tuottaa tietoa ja osaratkaisuja päätöksiin. Luonteeltaan muotoilu on tutkivaa ja kehittävää.

-Taiga Coneptin vahvuudet ovat aineettomassa pääomassa ja arvonluonnissa. Yritys nimesikin vahvuuksistaan tärkeimmäksi tekijäksi tuotteiden pelkistetyn muotoilun. Lähes yhtä tärkeinä tekijöinä olivat tuotteiden innovatiivisuus, luonnonmateriaalin (puuaines) käyttö ja luonnonmukaisuuteen liitty-

Savonian Raisa Leinonen ja Taiga Concept Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tapani Laukkanen pohtimassa muotoilun mahdollisuuksia liiketoiminnassa.

vät positiiviset mielikuvat.

Tutkimus osoitti, että Savonian muotoiluaktiviteettien tuloksina oli syntynyt muutoksia ja vaikutuksia yhteistyöyritysten innovaatiotoiminnassa.

Vaikutukset olivat olleet sekä suoria että kerrannaisvaikutuksia.

Muotoiluyhteistyön tuloksina oli aikaansaatu pysyviä muutoksia liittyen uusien työpaikkojen syntymiseen, työllistymiseen, uusien yritysten luo-

miseen, toimintatapojen muutokseen, lanseerattuihin tuotteisiin, innovaatioiden käyttöönottoon ja lisääntyneeseen liikevaihtoon.

Lisäksi muotoiluyhteistyö oli tuottanut uusia ratkaisuja, joita yhteistyöyritykset olivat voineet hyödyntää erottautumiseen markkinoilla, kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja kasvattamiseen.

Savonian Sanomat 2 / 2 0 1 8 7

Harjoittelijoita Savoniasta TEKSTIT JOUNI VORNANEN | KUVAT KP-SERVICEPARTHER JA ELINA PALMGREN

Fakta

- Harjoittelussa opiskelijat saavat oman alansa työkokemusta: hyötyä niin yritykselle kuin opiskelijalle.

- Harjoittelun kesto vaihtelee koulutusaloittain.

Keskimäärin harjoittelu vastaa viiden kuukauden täysipäiväistä työskentelyä.

- Harjoittelija voi osallistua hyvin eri tyyppisiin työ- ja kehittämistehtäviin.

- Harjoittelu voi olla palkallista tai palkatonta, josta työnantaja ja opiskelija sopivat keskenään.

Ota yhteyttä: palvelut@savonia.fi, puh. 044-785 6910 http://portal.savonia.fi/amk/fi/palvelut-yrityksille

Vakinaistettu Paula Hirvonen (vas.) ja KP-Service Parthernista Päivi Toivanen löysivät yhteisen sävelen harjoittelun myötä.

88 22 //22001188 Savonian SavonianSanomat Sanomat

lija itte arjo pin h a j u as.) ani Gro n (v i one a Med m i e s as eH Jess pohtimveluja. n l täjä Yrit Laitine isiä pa ö s Elia kasläht asia

Työharjoittelu kuuluu kaikkiin ammattikorkeakoulututkintoihin.

Harjoittelu on työelämässä tapahtuvaa opiskelua, jolloin opiskelijan on mahdollista soveltaa opittua käytäntöön ja kehittyä ammatillisesti. Koska harjoittelu on osa opintoja, se on suunniteltua ja ohjattua.

P

aula Hirvonen oli tradenomiharjoittelijana KP-ServicePartner Oy:ssä vuosi sitten kolme kuukautta. Työnantaja on tuotantolaitosten kunnossapitoon ja nostureiden elinkaaripalveluihin keskittynyt yritys, jonka hallinto on Siilinjärvellä.

Harjoittelun aikana työtehtäviä suorittaessa, hänen taitonsa alkoivat näkyä ja tulimme siihen tulokseen, että otamme hänet suoraan vakituiseksi työntekijäksi meille. Hän oli sellainen henkilö, joka meidän työyhteisöstämme oli puuttunut.

Savonialla ohjelmistotekniikan opintojaan viimeistelevä Elias Laitinen kokee harjoittelun aikana oppineensa paljon sekä ohjelmistokehityksestä mutta myös siitä, millaisia asioita startupissa ja pienessä yrityksessä yleisesti selvitellään.

Hirvosen harjoittelussa hänelle jäi päällimmäisenä mieleen monipuoliset työtehtävät. Hän pääsi heti harjoittelun alussa niin sanottuihin tosi toimiin ja syventämään Savoniassa opiskeltuja asioita käytännössä. Vaikka Hirvonen oli harjoittelija, hän sai sopivasti vastuuta ja itsenäisesti tehtäviä hoidettavaksi.

Päivi Toivanen on tyytyväinen valintaan. Harjoitteluaika antoi kuvan siitä, että Paulalta onnistuu hyvinkin vaativat tehtävät tarkasti ja huolellisesti. KP-ServiceParther oli saanut joukkoonsa hyvän työntekijän.

– Ratkon paljon mieluummin niin sanotusti oikeita haasteita kuin harjoitustehtäviä. Tunne siitä, että ratkaisujen rakentamisesta on oikeasti hyötyä, motivoi kehittämään omaa osaamista myös vapaa-ajalla.

Savonialla opiskelu onneksi mahdollistaa suoraan yrityselämästä kumpuavien tehtävien liittämisen osaksi eri kursseilla tehtäviä harjoituksia.

– Koin, että roolini ja vastuuni harjoittelijana kasvoivat harjoittelun myötä. Harjoitteluaika meni kokonaisuudessaan todella hyvin ja mukava oli päästä jatkamaan harjoittelun aikana opittuja asioita vakituisena työntekijänä.

KP-ServicePartnerista Päivi Toivanen kertoo, että yritys etsi harjoittelijaa ensimmäistä kertaa.

Yrityksessä oli tehtäviä, jotka olivat kaivanneet tekijäänsä. Ensimmäinen kosketus, harjoittelijaan, Paula Hirvoseen, oli hänen lähettämänsä sähköposti, josta syntyi positiivinen vaikutelma.

– Haastattelussa mielikuva hänestä vain parani ja sovimme harjoittelujaksosta hänen kanssaan.

HARJOITTELIJASTA AMMATTIKEHITTÄJÄKSI Mediani Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja, yrittäjä Jesse Heimonen kertoo, että harjoittelu on tarjonnut erinomaisen mahdollisuuden kasvattaa lupaavasta ohjelmistotekniikan opiskelijasta yrityksen tarpeisiin oikea ammattilainen.

– Saimme reilu vuosi sitten houkuteltua erittäin oppimishaluisen ja kehittymiskykyisen harjoittelijan Savonialta pieneen startup-tiimiimme. Nyt kun jälkimmäinen harjoittelu on loppusuoralla, olemme huomanneet, että harjoittelijasta on kasvamassa käyttämiemme teknologioiden oikea ammattilainen.

Mediani Group Oy kehittää yritysten markkinoinnista vastaaville henkilöille ja mainos/mediatoimistoille suunnattua Mediani.fi -palvelua. Sen avulla mainospaikkojen kuten lehti-, radio- tai ulkomainosten etsiminen, vertailu ja ostaminen ovat helppoa.

– Tavoitteenamme on kehittää Mediani.fi -palvelusta niin helppokäyttöinen, että sopivien mainospaikkojen löytäminen ja ostaminen kävisi yhtä näppärästi kuin hotellin varaaminen verkosta, tiivistää Heimonen.

Savonian Sanomat 2 / 2 0 1 8 9

KUVAT RPS BREWING OY JA

...Harjoittelijoita Fakta

- Harjoittelussa opiskelijat saavat oman alansa työkokemusta: hyötyä niin yritykselle kuin opiskelijalle.

- Harjoittelun kesto vaihtelee koulutusaloittain.

Keskimäärin harjoittelu vastaa viiden kuukauden täysipäiväistä työskentelyä.

- Harjoittelija voi osallistua hyvin eri tyyppisiin työ- ja kehittämistehtäviin.

- Harjoittelu voi olla palkallista tai palkatonta, josta työnantaja ja opiskelija sopivat keskenään.

Ota yhteyttä: palvelut@savonia.fi, puh. 044-785 6910

10 2 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

Toimitusjohtaja Samuli Huuhtanen (vas.) ja Markus Rantsi löysivät yhteisen sävelen harjoittelun aikana.

Työharjoittelu kuuluu kaikkiin ammattikorkeakoulututkintoihin.

Harjoittelu on työelämässä tapahtuvaa opiskelua, jolloin opiskelijan on mahdollista soveltaa opittua käytäntöön ja kehittyä ammatillisesti. Koska harjoittelu on osa opintoja, se on suunniteltua ja ohjattua.

R

PS Brewing Oy:n toimitusjohtaja Samuli Huuhtanen kuvailee heidän harjoittelijaansa. Markus Rantsi tiputettiin heti kylmän altaan päähän ja katsottiin osaako hän uida. Melkein pintasukeltajahan sieltä paljastui, ja yrityksen oli helppo lähteä rakentamaan työnkuvaa hänelle.

– Meidän kaltaisessa pienessä yrityksessä kaikki joutuvat tekemään vähän kaikkea, joten kaikkein tärkeintä on asenne. Markuksella sitä piisasi ja hän on ollutkin tärkeä osa toimintaamme reilut puoli vuotta.

RPS Brewingin tapauksessa yritys halusi reipasta, hauskaa, eteenpäin menevää ja oluesta kiinnostunutta henkilöä viestimään tätä ilosanomaa. Markuksessa on kaikki nämä ominaisuudet. Henkilön on sovittava vielä yrityskulttuurin: tämäkin on toteutunut hienosti.

Markus Rantsille harjoittelu oli vapaaehtoinen, jonka hän suoritti restonomiksi valmistumisen kynnyksellä. Vaikka harjoittelu oli lyhyt, hän ehti siitä huolimatta perehtyä panimon päivittäisiin työtehtäviin kattavasti.

– Molemmat osapuolet olivat harjoittelun päätyttyä tyytyväisiä, joten päätimme vakinaistaa työsopimuksen. Nyt vastaan Kuopion alueen menekinedistämisestä ja jakelusta sekä sauna- ja vierailijapuolesta.

Rantsin mielestä harjoittelun suurimpina antina oli se, että hän sai

mahdollisuuden näyttää taidot panimolla sen pidempää sitoutumista suuntaan tai toiseen. Hänen käsityksen mukaan suurin osa alan opiskelijoista työllistyy harjoittelun kautta.

RPS Brewing Oy on uusi pienpanimo. Yrityksen nimi tulee englannin kielen sanoista ”rock, paper, scissors” eli tutusta kivi-paperi-sakset -pelistä. Panimo keskittyy ensin kotimaan markkinoille, mutta myöhemmin on tarkoitus laajentua kansainvälisille vesille.

Restonomiopiskelija Pekka Parviainen päätti tehdä harjoittelun Saksassa.

KANSAINVÄLINEN HARJOITTELIJA Restonomiopiskelija Pekka Parviainen valitsi harjoittelupaikaksi kansainvälisen ympäristön, Saksan.

Kyseessä oli Apart Hotel Berlin, jolla on yhteensä 160 hotellia ympäri Saksaa, Itävaltaa ja Sveitsiä.

ta muuten kommunikaatio oli saksan kielellä.

Parviainen nostaa kuitenkin esille kielen merkityksen. Tietenkin kielitaito pitää olla sillä tasolla, että pääsee juttuihin mukaan ja pystyy kommunikoimaan.

– Suosittelen erittäin lämpimästi lähtemään. Avoimin mielin sinne ja on oma itsensä. Sillä pärjää pitkälle.

Kansainvälisyys kuuluu Parviaisen tulevaisuuden suunnitelmiin. Ensin hänen täytyy valmistua Savoniasta ja sitten voi miettiä työllistymismahdollisuuksia.

– Mielestäni on tärkeää yrittää kartuttaa kansainvälistä kokemusta ja Suomeenhan voi aina tulla takaisin. Ulkomailla pääsee haastamaan itseään aivan eri tavalla verrattuna työskentelyyn Suomessa.

Ulkomailla tehtävän harjoittelun etuna on: opiskelija tutustuu uuteen kieleen ja kulttuuriin. Hän tutustuu myös toisenlaiseen työkulttuuriin ja toimintamalleihin kuin Suomessa. Kansainvälinen työkokemus on usein tärkeä avaintekijä haettaessa työpaikkaa Suomessa.

– Olin tarjoilijana, tein ruokaa keittiössä, vastaanotossa ja välillä pääsin tekemään huoltomiehen hommia. Jos jotain en ymmärtänyt niin sitten ne sanoivat englanniksi, mut-

Savonian Sanomat 2 / 20 1 8 1 1

Lämpökuvaus

– nautatilallisen kuudes aisti TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA NAUTA -HANKE Lämpökameralla otettu kuva lypsylehmän päästä.

Lämpökamerat ovat tuttuja kansalaisille.

Tunnetusti niitä käytetään muun muassa ihmisten jäljittämiseen, rakennusten lämpöeristyksen tarkastamiseen tai vaikkapa koneiden huollon tarpeen seuraamiseen.

Uusimpana käyttötarkoituksena on soveltaa lämpökuvausta nautojen terveyden seurannan apuvälineenä.

– Hanke-idea lähti liikkeelle, kun innovatiivinen maidontuottaja kuvasi sairasta lehmää vuokraamallaan lämpökameralla. Kokeilun perusteella jäimme pohtimaan, voisiko lämpökuvausta käyttää apuvälineenä nautojen terveyden seurannassa, kertoo yliopettaja Heli Wahlroos Savoniaammattikorkeakoulusta. Lämpökuvien tulkinta on haastavaa ja siihen tarpeeseen Kuvaa Nautaa – hanke pyrkii vastaamaan.

Ruuska valottaa menettelyä. Luken hankehenkilöstö testaa lämpökameroiden toimivuuden tutkimusnavetassa ja ensimmäiset versiot ohjeistuksista kuvien ottamiseen ja tulkintaan. Sen jälkeen mukana olevat tilat pääsevät testaamaan kameroita, kuvausta ja ohjeistuksia omilla tiloillaan.

Nautojen lämpökamerakuvauksessa voi olla potentiaalia eläinten terveyden ja hyvinvoinnin seurannan apuvälineenä, sillä tutkimuksissa nautojen pintalämpötiloissa on havaittu muutoksia esimerkiksi sorkkasairauksien ja utaretulehdusten yhteydessä.

– Ohjeistuksia jatko kehitetään yrittäjiltä saadun palautteen perusteella. Hankkeen tavoitteena on siis luoda ohjeistukset viljelijöille ja muille sidosryhmille niin kuvien ottamiseen kuin tulkintaankin.

– Nautojen lämpökamerakuvaukseen sekä erityisesti kuvien tulkintaan tarvitaan selkeitä ohjeita, mainitsee Luonnonvarakeskus Luken tutkija Lilli Frondelius.

Nautojen lämpökamerakuvaukset aloitetaan Luken tutkimusnavetoissa syksyllä 2018. Samalla luodaan kuvaamisen ja kuvien tulkinnan ohjeistusten ensimmäiset versiot hankkeessa mukana oleville tiloille testattaviksi.

– Ohjeistuksia jatkokehitetään yrittäjiltä saatujen ideoiden pohjalta, mainitsee hankkeen projektipäällikkö, Savoniassa työskentelevä Salla Ruuska.

TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET Hankkeen keskiössä ovat mukana olevat kuusi nautatilaa, jotka pääsevät kehittämään lämpökuvauksen hyödyntämistä, ja tutkivat kameroiden käyttömahdollisuuksia arjen päätösten tukena. Tilat valikoituivat Savonian ja Luken verkostojen kautta. Kiinnostuneet tilat haastateltiin ja valinnat tehtiin niiden perusteella.

12 2 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

– Hankkeen tavoitteena on, että viljelijät tekevät kuvauksia itsenäisesti. Kuvausohjeistukset auttavat lämpökuvien tulkinnassa eli siellä esimerkiksi kerrotaan milloin on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin.

Ruuska näkee lämpökamerakuvauksille tulevaisuuden mahdollisuuksia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lämpökameralla voidaan nähdä muutoksia eläinten, esimerkiksi naudan terveydentilassa. Näin ollen tieteellinen perusta lämpökuvauksen hyödyntämiselle on olemassa.

– Jos lämpökuvaus osoittautuu käytännölliseksi myös nautatilallisten tai muiden sidosryhmien mielestä, on mahdollisuuksia paljon. Kaupallisia lämpökamerasovelluksia löytyykin jo esimerkiksi utareterveyden valvontaan.

Tammikuussa 2018 alkaneessa kolmivuotisessa Kuvaa Nautaa (KuNa, Lämpökuvaus nautojen hoidon tukena) -hankkeessa kehitetään ohjeistusta nautatiloilla tapahtuvaan lämpökamerakuvaukseen.

Savonian luonnonvara-alan koordinoimassa kehittämishankkeessa ovat mukana myös Savonia rakennuslaboratorio ja Luken Maaningan toimipiste. Lähes 300.000 euron hankkeen rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Tuen on myöntänyt Hämeen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

AINUTLAATUINEN YRITTÄJYYS- JA INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Savonia keskittää kaikki kaupungin toiminnat samalle kampukselle.

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA SAVON XPRESS

Koulutusvastuujohtaja Kaija Sääski (vas), tutkimus- ja kehityspäällikkö Antti Iire, MotorSport Kuopion Maria Kuusela ja tradenomiopiskelija Joonas Manninen starttaavat uudella vaihteella yrittäjyyteen.

K

uopion Savilahteen on muodostumassa ainutlaatuinen yrittäjyys- ja innovaatioympäristö.

Savonia-ammattikorkeakoulu keskittää kaikki kaupungin toiminnat samalle kampukselle vuoteen 2020 mennessä.

Lisäksi alueella toimii Itä-Suomen yliopisto ja yli 200 yritystä, vähän myöhemmin tulee Savon ammattiopisto. Savilahdessa yhdistyvät viihtyvyys, palvelut, luonto, kampuksen helppo saavutettavuus: kokonaisuus on keskeinen osa tulevaisuuden Kuopiota.

Oppilaitosten erilaiset projektit ja tutkimustyöt tarjoavat valtavan potentiaalin uusien ideoiden ja tuotteiden syntymiseen. Jos innovaatio jalostuu toimivaksi yritykseksi, idean keksijä tarvitsee ympärilleen eri alojen osaamista.

Savonian koulutusvastuujohtaja Kaija Sääsken mukaan opiskelijoilla on ha-

lua yrittäjyyteen, mutta kun valmistutaan ja opintotuki loppuu, yrittäjyyden kanssa jäädään yksin.

– Usein tuntuu helpommalta vaihtoehdolta lähteä muualle töihin. Tähän haluamme luoda muutoksen ja tavoitteemme on, että kahden vuoden kuluttua 6500 opiskelijaa kohtaa tavalla tai toisella yrittäjyyden aktivointitoimia.

Savonian tutkimus- ja kehityspäällikkö Antti Iire korostaan Savilahden kampuksen olevan henkinen, fyysinen, virtuaalinen ja sosiaalinen tila, jossa on opiskelijoiden yrittäjyyden edistämistä tukevat olosuhteet.

– Yrittäjyyden oppimisympäristön henkinen tila muodostuu valmentajien työn tuloksena. Yritysvalmentajat toimivat eri roolissa kuin perinteiset opettajat. He toki tuottavat myös muodollisen yrittäjyysopetuksen, mut-

ta valmentavalla ja tukevalla, käytännönläheisellä otteella.

– He toimivat opiskelijoiden yrittäjyyden tukihenkilöinä, keskustelevat heidän kanssaan ja ohjaavat heitä eteenpäin yrittäjyyspolullaan.

Iire huomauttaa, että opiskelijayrittäjyyden, erityisesti korkeakouluyrittäjyyden kehittäminen on haasteellista.

Tällä hetkellä 10 prosenttia suomalaisista yrittäjistä on korkeakoulutettuja.

Asia on onneksi muuttumassa: opiskelijoille suunnattujen kyselyjen mukaan noin 20 prosenttia ilmoittaa olevansa yrittäjiä valmistuttuaan.

– Jatkossa kaikki kolme Savilahdessa toimivaa oppilaitosta voivat lähettää opiskelijoitaan oppimisympäristöön oppimaan yrittäjyyttä ja saamaan tukea ja palveluita omalle yrittäjyyspolulleen.

Savonian Sanomat 2 / 20 1 8 1 3

KomeroFood – helppo tapa valmistaa ruokaa TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA KOMEROFOOD OY

KomeroFood perustettiin, koska kaupassakäynti vie turhaa aikaa ja toi ylimääräistä säätämistä arkeen.

J

otta tuote toimisi, mukaan pyydettiin Henri Alén. Hänen huippuosaamisen ja arvomaailmansa johdosta.

KomeroFoodin missio on nopeuttaa ja helpottaa siirtymistä kestävään ruoan tuotantoon ja kuluttamiseen. Pussin avulla kuluttaja saa helposti käyttöön pientuottajien raaka-aineet. Komeron avulla lapsikin osaa tehdä niistä herkullisen aterian koko perheelle.

Toimitusjohtaja, perustajaosakas Pekka Nuutinen kertoo idean synnystä. Hän huomasi, samoja ruokia tehtyään, että niihin alkaa kyllästyä.

Jos yritti googlata, niin löytyi loputon määrä reseptejä ja niistä oli vaikea päättää mitä valita. Jos taas valitsi jonkun, oli hirveä homma etsiä tarvittavat raaka-aineet tai sitten niitä ei löytynyt.

-Mietittiin, että tarvitaan joku huippukokki. Huomattiin, että Henri Alén olisi paras Komero-tiimiin. Sitten vaan etsin numeron ja soitin Henkalle. Tavattiin ja hän sanoin heti että mukana ollaan.

14 2 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

KomeroFood tavoittelee kaikkia, jotka haluavat helposti hyvää ja terveellistä ruokaa. Nuutinen muistuttaa, että Komeroa ostavat kaikenikäiset ihmiset.

-Se sopii miehille, naisille, lapsille, sinkuille, senioreille, erilaissa elämäntilanteissa oleville tai aikuisille pariskunnille. Merkittävää on, että kymmenvuotiaatkin osaavat tehdä ruuat Komeropussista.

Komero on myös tapa kulkea kohti kestävää ruokailua aikana, jolloin ruokahävikki ja eläinperäisten raaka-aineiden ympäristökuorma ovat merkittäviä nykymaailman ongelmia.

Nuutinen korostaakin: nyt on helppo tehdä ympäristöystävällistä ruokaa.

Ympäristöystävällisyys puhuttaa laajasti. Esimerkiksi Ruokaketjun kiertotalous –hanke on viiden ammattikorkeakoulun yhteinen projekti. Sen tavoitteena on tuottaa uutta sisältöä ja uuden koulutusasterajat ylittävän mallin ruokaketjun kiertotalouden opetukseen. Opettaja Tanja Vornanen Savonia-ammattikorkeakoulusta nä-

kee suuntauksessa paljon mahdollisuuksia.

-Hanke lisää opiskelijoiden, yritysten, opettajien ja projektityöntekijöiden sekä päättäjien kiertotalousosaamista ja tuo esiin sen merkitystä alalla ja yhteiskunnassa. Hankkeessa kehitetään pysyviä kiertotalouskoulutuksen malleja sekä pilotoidaan uusia kiertotalouden opintokokonaisuuksia.

MIHIN KIERTOTALOUTTA TARVITAAN? Tanja Vornanen avaa käsitettä. Kiertotalous pyrkii maksimoimaan tuotteiden, komponenttien ja materiaalien sekä niihin sitoutuneen arvon kiertoa taloudessa mahdollisimman pitkään. Siinä tuotanto ja kulutus synnyttävät vähän hukkaa ja jätettä. Usein tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä digitaalisiin ratkaisuihin perustuvalla älykkyydellä.

-Tavoitteena on jo lähtökohtaisesti suunnitella ja valmistaa tuotteet siten, että ne pysyvät käytössä ja kierrossa mahdollisimman pitkään. Py-

KomeroFoodin perustajaosakkaat Harri Viitamäki (vas.) ja Pekka Nuutinen. Keskellä huippukokki Henri Alén.

ritään pois kulutuksesta, jossa otetaan, valmistetaan ja käytetään tuotetta, joka heitetään käytön jälkeen pois. Kiertotaloudessa ajatellaan, että sivuvirroista tulee toiselle tuotteelle raaka-ainetta.

Samoilla linjoilla on opettaja Anne-Mari Heikkinen.

Opetuksen rajapinnassa hän näkee nyt ja tulevaisuudessa, että tarvitsemme yhä huolellisempaa, kestävämpää ja viisaampaa resurssien- ja energiankäyttöä, jotta luonnonvarojen ehtyminen ja liikakulutus sekä ympäristön kuormitus saadaan pysäytettyä.

-Nyt tulee varautua huomiseen ja on pyrittävä kohti yhä vastuullisempaa yhteiskuntaa. Tähän tarvitaan tiedon ja ymmärryksen lisäämistä, uudenlaista ajattelua, ja niin yhteiskunnan kuin jokaisen ihmisen panosta.

-Yrityksille kiertotaloudella on valtava potentiaali niin Suomessa kuin globaalisti. Kiertotalouden avulla voidaan parantaa yrityksen imagoa, synnyttää kestävää kasvua ja täysin uudenlaista liiketoimintaa sekä paljon uusia työpaikkoja, päättää Heikkinen.

Savonian Sanomat 2 / 20 1 8 1 5

Ekopientalon modernit rakennusmateriaalit Tarkoituksena on yritysten energiatehokkuuden, vähähiilisyyden ja resurssiviisaiden ratkaisujen edistäminen.

TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT AKU PAULMAN, MATTI VALKONEN

Kuvan omakotitalon rakenteisiin asennettiin lukuisia antureita, joiden avulla päästiin tutkimaan ekologisen tuulensuojaratkaisun rakennusfysikaalista toimivuutta.

S

avonia-ammattikorkeakoulussa on meneillään hanke, joka tähtää pk-yritysten tuotteiden energiatehokkuuden, vähähiilisyyden ja resurssiviisaiden ratkaisuiden edistämiseen. Hanke onkin nimeltään ”Savolaisen ekopientalon modernit rakennusmateriaalit”.

Projekti-insinööri Aku Paulman valottaa, että päätavoitteena on selvittää, miten rakennusmateriaaleja valmistava sekä jatkohyödyntävä teollisuus ja kauppa voivat parantaa

16 2 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

vähähiilisten ja resurssiviisaiden ideoiden, tuotteiden ja palveluiden tuotteistamista myös kaupallistamisen näkökulmasta.

-Hankkeeseen osallistuvien yritysten kanssa selvitetään Savonian resursseja hyödyntäen, mitä liiketaloudellisessa mielessä järkeviä, vähähiilisyyteen perustuvia raaka-aineita yritykset voisivat käyttää rakennusmateriaaleina.

-Raaka-aineiden vähähiilisyys voi

perustua esimerkiksi kierrätykseen tai uusiutuviin luonnonvaroihin. Vähähiilisyyttä voidaan edistää myös siten, että tuotantoprosesseissa syntyviä jätteitä käsitellään aiempaa tehokkaammin tai niille löydetään kaupallisia mahdollisuuksia.

TULOKSET Hankkeen alkuvaiheessa haastateltiin rautakauppojen myyntihenkilöstöä.

Paulman tiivistää ajatuksen: kuluttajien ja ammattirakentajien ostokäyt-

täytymistä sekä materiaalivalintoja ohjaavat pääasiassa hinta, tekniset ominaisuudet ja trendit.

-Esimerkiksi kasvihuone ja ulkorakentamisen tarpeisiin saatetaan kuitenkin valita lehtikuusta tai lämpökäsiteltyä puuta kemiallisesti käsitellyn, painekyllästetyn sijaan. Suomessa ekologisuus tai vähähiilisyys eivät vielä nykyisellään nouse esille rakennusmateriaalien ostotilanteissa toisin kuin muun muassa Keski-Euroopan markkinoilla.

Hankkeessa on selvitetty tuotantoprosessien sivuvirtojen hyödyntämistä ja jätteiden tehokkaampaa hävittämistä, tuulensuojaratkaisujen käyttöä omakotitalojen tuulensuojana.

-Saatu tieto toimii pohjana niin yksityisille kuluttajille kuin yrityksillekin tuotteiden ominaisuuksista sekä markkinamahdollisuuksista, kysynnästä ja tarpeesta. Isossa kuvassa materiaalivirrat kierrätystuotteille ovat käytännössä rajattomat. Lisäksi tulevaisuudessa vähähiilisten uusiotuotteiden kysyntä kasvaa globaalisti.

Savolaisen ekopientalon modernit rakennusmateriaalit –hanke (EkoMateriaalit) on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama. Savoniasta hankkeessa mukana ovat: TKI-asiantuntija Kari Kuuspalo, projekti-insinööri Aku Paulman, asiakkuuspäälliköt Jari Niemelä ja Mauno Multamäki sekä lehtori Mikko Laasanen.

Projektissa tarkasteltiin myös kierrätystekstiilien käyttöä ja potentiaalia rakennustuotteina. Paulmanin mukaan tutkimusten pohjalta havaittiin materiaalin soveltuvan rakennusten lämmöneristeeksi. Materiaali sopii eristävyytensä ja saatavuutensa puolesta tähän tarkoitukseen.

"Isossa kuvassa materiaalivirrat kierrätystuotteille ovat käytännössä rajattomat"

-Pohjois-Amerikassa tekstiilipohjaiset lämmöneristeet ovat olleet jo pitkään rakennusalan normaalissa käytössä.

Vähähiilisten tuotteiden käyttö on tällä hetkellä marginaalissa ja tuotteiden markkinaosuus on vielä pientä koko rakennustuotemarkkinoille suhteutettuna. Tuotteita saa rautakauppojen valikoimista, jos vaan valveutunut kuluttaja osaa kysyä.

SOVELLUTUKSET Hankkeessa saatuja tuloksia voidaan käyttää arvioitaessa vähähiilisten rakennustuotteiden soveltuvuutta rakentamisessa. Paulman näkee, että tuloksia hyödynnetään suunnittelun tukena arvioitaessa mahdollisia korjaustapoja ja kustannuksia, myös uudiskohteiden rakentamisessa valtavirrasta poikkeavilla rakenne- ja tuoteratkaisuilla.

Pohjois-Amerikassa tekstiilipohjaiset lämmöneristeet ovat olleet jo pitkään osana rakennusalan tuotevalikoimaa.

Savonian Sanomat 2 / 20 1 8 1 7

Asiakasnäkemystä ja myyntiosaamista teknologia-alalle TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT ANNA LAUKKANEN

Huhtikuun puolessa välissä Kuopiossa järjestettiin Savonia-ammattikorkeakoulussa

opiskelijat työstivät yhdessä teknologia-aiheisia projekteja yritystoimeksiannoista.

– Insinööreille uutta on kuunnella asiakasta ja ymmärtää, mihin asiakas tuotetta käyttää. Tätä tietoa taas liiketalouden opiskelijat välittivät ja keräsivät projektiin. Muotoilijan panoksesta toiset oppivat näkemään, miten tärkeää on visualisoida tuotetta heti alussa.

Palveluliiketoiminnan lehtori Päivi Vestalan mukaan tarkoituksena oli, että liiketalouden opiskelijat oppivat, miten tuotetta suunnitellaan: minkälaisia työkaluja käytetään mallinnukseen, mitä tietoa kone- tai

– Muotoilija myös kiinnittää koko tiimin huomion siihen, minkälaisilla visuaalisilla elementeillä ja palveluohjauksella palvelukokemuksesta tulee hyvä. Opiskelijat huomasivatkin, että he olivat oppineet paljon koulu-

messut, jonka teemana oli asiakasnäkemyksen ja myyntiosaamisen tuominen teknologia-alalle.

T

ekniikan opinnoissa halutaan vahvistaa näitä taitoja, sillä ilman myyntiosaamista ei hyvääkään konetta saada kaupaksi.

Siltaa liiketalouden ja tekniikan alan opintojen välille on rakennettu #SavoniaIPD -monialaisella tuotekehityskurssilla. Liiketalouden, konetekniikan, sähkötekniikan ja muotoilun

sähköinsinööri tarvitsee pystyäkseen ratkaisemaan suunnitteluongelmia.

Opettajat Päivi Vestala (vas.) ja Päivi Eskelinen haluavat tuoda insinööriopiskelijoille myyntiosaamisen ja asiakasnäkemyksen taitoja.

18 2 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

tuksessaan, kun sitä näin peilaa yhteisellä projektilla. mielestä messut onnistuivat hyvin.

Myös opettaja Päivi Eskelinen näkee myynnin tuottavan ongelmia insinöörille. Merkittävämmäksi myynnin pullonkaulaksi muodostuu liiallinen keskittyminen teknisiin ominaisuuksiin. Asiakkaan odotukset sekä tuotteiden ja palveluiden yhteen sovittaminen jää taka-alalle tai unohtuu.

– Menestyvä insinööri hallitsee tekniikan ja on halukas kuuntelemaan asiakasta. Hän tunnistaa ne ominaisuudet tuotteista ja palveluista, jotka vastaavat asiakkaan sen hetkisiä tarpeita. Parhaimmillaan insinööri osaa myydä ottaen huomioon tulevaisuuden mahdollisuudet silloinkin, kun käsillä oleva myyntimahdollisuus ei johda kauppaan.

Eskelinen uskoo kuitenkin merkittävimmän puutteen olevan myynnin ja johdon viestinnän ymmärtämisessä.

Ilman selkeää viestintää ja myyntiä ei paraskaan tekninen ”härpäke” pidä leivän syrjässä kiinni.

MESSUT HUIPENTUMANA Opiskelun huipentumana oli #SavoniaIPD-messut, johon myynnin ja markkinoinnin opiskelijat olivat sparranneet tiiminsä, insinööriopiskelijat myös myyntipuheisiin ja asiakastarpeen selvittämiseen. Lehtori Päivi Vestalan

– Kun haastattelin tiimejä, opiskelijoiden ymmärrys kehitysprojektista oli laajentunut, myyntipuheisiin oli paneuduttu ja vierailijoiden kysymyksiin oli vastaukset valmiita. ”Eioota” ei myyty.

– Toisaalta huomaa sen, että tällaisessa moniammatillisessa kurssissa heijastuu se, osaavatko opettajat tehdä yhteistyötä yli ainerajojen. Opiskelijoiden motivaatio toimeksiantoihin on suuresti riippuvainen opettajien antamasta tuesta ja innostuksesta.

Tuotekehityskurssin opettajilla on vankka kokemus näistä aiheista. Lehtori Päivi Vestalan vastuualueisiin kuuluu liiketalouden verkostoitumis- ja innovointikurssit sekä insinöörikoulutuksen teollisuuden palveluliiketoiminnan kurssit. Aiemmin Vestala on työskennellyt muun muassa teknologiateollisuuden ja viennin parissa sekä innovaatioasiantuntijana ja yritysrahoitusten valmistelijana Pohjois-Savossa.

Opettaja Päivi Eskelisen vastuualueisiin kuului liiketoiminnan myynnin ja markkinoinnin kurssit. Eskelinen on aiemmissa tehtävissään vastannut muun muassa kansainvälisistä markkinointi- ja messuprojekteista sekä toiminut vientitehtävissä Suomessa ja ulkomailla.

Savonian Sanomat 2 / 20 1 8 1 9

Oikealla: Minna Henström (vas.), Mervi Tiilikainen, Tiina Kainulainen ja Maarit Lamminen pohtimassa kehittämistehtäviä, jotka pohjautuvat työelämän tarpeisiin.

Alla: Lehtorit Katri Huuskola (vas.) ja Minna Kaija-Kortelainen vakuuttavat, että Sosiaali- ja terveysalan palveluiden kehittäjä -erikoistumiskoulutus vastaa tulevaisuuden haasteisiin.

Uudet ratkaisut Ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli uusien ratkaisujen luomisessa sekä yritysten kilpailukyvyn uudistamisessa suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Kasvatamme yrittäjähenkisiä osaajia, koordinoimme uutta luovia hankkeita ja olemme tukemassa alueen yritysten kasvua. Olemme aidosti mukana rakentamassa tulevaisuutta yhdessä kumppaneidemme kanssa.

20 2 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

Sosiaali- ja terveydenhuolto muutoksen pyörteissä TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT ANNA LAUKKANEN

S

osiaali- ja terveydenhuolto elää suurten muutosten keskellä. Tyrskyt eivät ole pelkästään kansallisia, vaan ne koskettavat maailmanlaajuisesti alan järjestelmiä.

Kyse on muun muassa maailmantalouden heikkenemisestä, valtion velkaantumisesta ja eliniän pidentymisestä.

Lehtori Minna Kaija-Kortelainen avaa tulevaisuuden näkymiä. Vanhusväestön lisääntyvä palvelutarve ja medikalisaatio kasvattavat tarjonnan ja kysynnän epäsuhtaa. Tulevaisuudessa asiakas haluaa ja myös vaatii räätälöityjä palveluita tarpeiden ja toiveiden mukaisesti.

– Muuttuva rooli muovaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa markkinaorientointuun suuntaan. Samalla se haastaa henkilöstön asiantuntijuutta ja muuttaa toimijoiden valtasuhteita asiakkaisiin.

Erikoistumiskoulutukset ovat uusi korkeakoulutuksen muoto. Sosiaali- ja terveysalan palveluiden kehittäjä vastaa osaltaan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Viisi ammattikorkeakoulua: Karelia, Seinäjoen, Savonia, Laurea ja Lahden ammattikorkeakoulut ovat yhdessä suunnitelleet uudisosaamiseen tähtäävän koulutuksen.

Kaija- Kortelainen näkee, että monille tuli yllätyksenä, miten paljon koulutus on kehittynyt muun muassa digitaalisten oppimisympäristöjen myötä. Erikoistumiskoulutuksilla vastataan tulevaisuuden haasteisiin kuten: sote-uudistus, digitalisaatio, sote-talous, palvelujen laatu ja vai-

kuttavuus.

– Myös moniammatillinen ja -monialainen osaaminen on nostettu yhdeksi keskeiseksi teemaksi. Ensimmäisessä erikoistumiskoulutuksessa toteutuikin hyvin monialaisuus. Savonian ryhmässä mukana oli esimerkiksi sairaanhoitajia erikoissairaanhoidosta, sosionomi lastensuojelusta, järjestötyöntekijöitä ja suun terveyden osaajia.

ENNAKOIDAAN TULEVAISUUTTA Palvelujärjestelmän tavoitteena on integroida perusterveyden, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon järjestäminen, kuten palvelujen rahoitus, palveluketjut ja -tuotanto, 18 maakunnan vastuulle 1.1.2020 alkaen.

Lehtori Katri Huuskola valottaa tulevaisuuden suunnitelmia. Terveydenhuollon asiakkaalle sote-uudistuksen tavoitteena on vahvistaa asiakaslähtöisyyttä. Palvelusta tehdään sosiaalija terveydenhuollon keskeinen elementti, joka sitoo palvelun käyttäjät ja tuottaja tiiviisti yhteen.

– Asiakkuusajattelun muutos luo paineita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille kiinnittäen aikaisempaa suurempaa huomiota palvelun laatuun, koska henkilöstön kyky palvella asiakkaita on entistä kallisarvoisempaa tulevaisuudessa.

Sosiaali- ja terveysalan palveluiden kehittäjä -erikoistumiskoululutus vastaa tulevaisuuden haasteisiin, lisäämällä osallistujien osaamista ja valmiuksia näillä alueilla. Opiskelijoiden opetussuunnitelmiin on sisältynyt

kehittämisosaamisen kokonaisuus.

Kehittämisosaamiseen kuuluva kehittämistehtävä pohjautuu työelämän tarpeisiin ja alueellisiin sosiaali- ja terveysalan strategioihin. Kehittämistehtävässä on keskeistä työelämän kehittäminen ja tulevaisuuden tarpeisiin suuntaava näkökulma. Savoniassa kehittämistehtävien aiheita ovat esimerkiksi: • Digitaalisten palveluiden kehittäminen neuvolassa • Etävastaanotto osana erikoissairaanhoidon toimintaa • Asiakaslähtöisyyden kehittäminen kuntoutumista tukevassa hoitotyössä • Asiakaslähtöisyys hoitotyön kirjaamisessa (käsittelee hoitotyön kirjaamista ja sen siirtämistä lähemmäksi potilasta lisäten asiakaslähtöisyyttä, myös digiratkaisuja hyödyntäen).

• Raskausdiabeetikon digihoitopolun tuoma toiminnan muutos Kuopion yliopistollisen sairaalan naistenpoliklinikalla • Lapsiperheiden matalan kynnyksen palvelut – kirjallisuuskatsaus.

Koulutukseen voi hakea, kun hakijalla on aiempi korkeakoulu- tai opistoasteen tutkinto ja alan työkokemusta.

Opintoja voidaan lukea hyväksi ylempään ammattikorkeakoulututkintoon.

Koulutus toteutetaan monimuotokoulutuksena. Kukin ammattikorkeakoulu tuottaa lähipäivien sisällön.

Seuraava koulutus alkaa syksyllä.

Savonian Sanomat 2 / 20 1 8 2 1

Tulevaisuuden sairaanhoitajat valittiin verkossa TEKSTIT MERJA JOKELAINEN, KATRINA HYVÖNEN JA KERTTU RÖNKKÖ KUVAT HELI JYRKINEN, KATRINA HYVÖNEN JA TIINA MÄKELÄINEN

Iisalmessa mentiin rytinällä digi-maailmaan, oltiin innolla toteuttamassa uutta ”verkko-valintakoetta”.

Savonia-ammattikorkeakoulun Iisalmen kampuksen sairaanhoitajan monimuotokoulutukseen kehitettiin täysin uusi verkossa toteutettava valintakoe, mikä järjestettiin ensimmäisen kerran viime keväänä pilottina.

Valintakoe oli kolmiosainen. Moodlessa toteutettava valintakurssi piti sisällään sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelman mukaisen opintojakson osan ja ennakkotehtävän.

Näiden lisäksi oli myös ZOOM-videoyhteydellä toteutettu ryhmähaastattelu. Tiettävästi tällaista valintaprosessia ei ole aikaisemmin käytetty amk-opiskelijoiden yhteishaussa, mutta muutamissa Savonian monimuotokoulutuksissa on kokeiltu keväällä myös valintatapana opintoihin kuuluvaa valintakurssia.

Uudet tulevat sairaanhoitajat innolla aloittamassa opintojaan.

Opinto-ohjaaja Kerttu Rönkkö on tyytyväinen uudenlaisen hakuprosessin toteutumiseen. Tässä oltiin selkeästi tekemässä jotakin uutta. Uudistusprosessi oli erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen. Erityisen antoisaa valintakokeen suunnittelussa oli yhteiset keskustelut ja pohdinnat ydinryhmän ja muiden pilotissa toimineiden kanssa. Lisäksi uudenlainen valintakoe antoi hakijoille hyvin tuntumaa siitä, millaisia ammattikorkeakouluopinnot tulevat olemaan. Myös valintakokeen suorittanut sairaanhoitajaopiskelija Johanna Repo ajattelee valintaprosessista samansuuntaisesti opinto-ohjaaja Kerttu Rönkön kanssa.

Iisalmen sairaanhoitajakoulutuksen uudenlaiseen valintakokeeseen sisältyvän valintakurssin opiskelijat suorittivat Moodlessa, joka oli avoinna keväällä yhteishaun ajan. Valintakurssi oli 2 opintopisteen laajuinen sairaanhoitajaopintoihin sisältyvä opintojakso, jossa opiskeltiin SOTEpalveluiden kokonaisuutta Suomessa.

Moodlessa oli materiaalia ja videoita ja niistä opiskelijat suorittivat verkkotentin, joka pisteytettiin. Valintakurssiin kuului myös arvioitava ennakkotehtävä, jonka tavoitteena oli selvittää opiskelijan motivaatiota ja opiskeluvalmiuksia. Valintakurssin 2 opintopisteen suoritus on hyväksiluettu syksyllä alkaneissa sairaanhoitajan opinnoissa. Hakijat, jotka eivät tulleet valituksi, saivat Avoimen ammattikorkeakoulun todistuksen valintakurssin suorittamisesta.

Opinto-ohjaaja Kerttu Rönkkö ja sairaanhoitajaopiskelija Johanna Repo ovat mielissään Iisalmen kampuksen sairaanhoitajien kevään uudesta ”verkko-valintakokeesta”.

22 2 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

Opiskelija Johanna Revon mielestä va-

"Yleisesti ryhmätilannetta ei mielletty pääsykokeeksi"

Lehtori Heli Jyrkinen Merja Jokelaisen kanssa valintakokeen ryhmätilannetta aloittamassa ZOOM-videoyhteydellä ”Hyvin toimii”.

lintakurssi Moodlessa oli selkeä kokonaisuus ja sopivan vaativa. Oli tärkeää, että ymmärsi opiskeltavan asian, koska sairaanhoitajan tulevassa ammatissa vaaditaan syvällistä oppimista ja laajojen kokonaisuuksien hallintaa.

Valintakurssiin sisältyvän ennakkotehtävän Johanna koki myös hyvänä.

Tehtävä laittoi ajattelemaan omia lähtökohtia, miksi haluaa alalle.

Valintakokeen seuraava vaihe oli ryhmätilanne verkossa, johon kutsuttiin valintakurssin hyväksytysti suorittaneista 120 hakijaa. Ryhmätilanne toteutettiin ZOOM-videoyhteydellä nyt ensimmäistä kertaa valintakokeessa. Iisalmessa pilotoitavassa uudenlaisessa sairaanhoitajakoulutuksen monimuotototeutuksessa hyödynnetään uusia digitaalisia ratkaisuja, joten oli luontevaa jo valintakoevaiheessa käyttää samoja työkaluja.

Terveysalalla on tärkeää, että tulevat ammattilaiset huomioivat toisensa ja toimivat yhteistyössä. Tähän perustuen jo aiemmin Iisalmen sairaanhoitajakoulutuksen valintakokeissa on käytetty koululla tapahtuvaa ryhmäkeskustelua yhtenä valintakokeen osana. Tuolloin koettiin ryhmätyöskentely hyvin toimivaksi osaksi valintakoetta, joten viime keväänä haluttiin tämä hyvä käytänne ottaa mukaan valintakokeeseen siten, että se siirrettiin toteutuvaksi verkossa ZOOM-videoyhteyden kautta.

Ryhmätilanteet verkossa toteutettiin neljän hengen ryhmissä, jossa oli mukana kaksi opettajaa. He antoivat case-tehtävän ajankohtaisesta aiheesta, josta hakijat keskustelivat ja esittivät oman ratkaisunsa opettajille.

Työelämän ideanikkareina - yhteistyössä opettajat ja opiskelijat.

Ryhmätilanteista saatiin myönteinen kokemus, muun muassa haovat tasapuolisia ja siten onnistuneita. kijoiden non-verbaalinen viestintä ja eettinen ajattelu välittyivät videoyhValintakokeesta saatujen palautteiden teyden kautta. perusteella valintakokeen toteutusta kehitetään edelleen. Pääsääntöisesti Myös hakijat kokivat, että ryhmätilannykyistä toteutustapaa pidettiin hyväne onnistui hyvin ja ZOOM oli helpnä ja toimivana. Valintakoeprosessi on pokäyttöinen. Myös opiskelija Johanollut opiskelijoiden mielestä uusi muna Revon mielestä ZOOM-yhteys toimi kava kokemus, kun kaikki valintakotodella hyvin, kun se oli testattu etukeen osiot oli mahdollista tehdä etänä käteen, vaikka hänellä ei ollut aiempaa asuinpaikasta riippumatta. kokemusta videoyhteydellä toimimisesta. Itse ryhmätehtävä oli Johannan Opettajien palautteiden perusteella on mukaan hyvin mielenkiintoinen ja sen pohdittu muun muassa ennakkotehtoteutustapa jopa yllätti hänet myöntävän käyttämistä ryhmätilanteesteisesti. sa ilman sen erillistä pisteytystä. Lisäksi on ehdotettu yksilökeskustelun Yleisesti ryhmätilannetta ei mielletty liittämistä valintakokeeseen, minkä pääsykokeeksi, vaan enemmänkin vatoteuttaminen vaatisi valintakokeepaaksi keskustelutilaisuudeksi. Opetseen lisäosan rakentamista. Työelätajien mielestä tärkeää kuitenkin on, mään näkemyksiä on myös kuultu ja että valintakokeessa on selkeät tavoityhä enemmän heitä toivotaan mukaan teet ja valintakriteerit, jotta valinnat myös valintakokeen toteutukseen.

Savonian Sanomat 2 / 20 1 8 2 3

Yliopettaja Pasi Pajula ja lehtori Teemu Räsänen miettivät uusia työkaluja ympäristötekniikan ylemmän amk-tutkinnon opetukseen.

24 2 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

Työ osana ympäristötekniikan ylempää amk-tutkintoa TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT MIKKO LAPPALAINEN

S

avonia-ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto räätälöidään täysin yksilöllisesti niin opiskelijan kuin hänen työnantajansakin tarpeisiin. Koulutuksen sisäänottomäärä vuosittain on pieni, markkinointi yrityskohtaista ja toteutus ainutlaatuista. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vastaa yliopistojen maisteritutkintoa.

Savonian opettajat Teemu Räsänen ja Pasi Pajula alkoivat miettiä uusia työkaluja ympäristötekniikan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opetukseen. Pohdinnan tuloksena syntyi julkaisu ”Ympäristötekniikan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon järjestäminen ja pedagogiset ratkaisut”.

Yliopettaja Pasi Pajula korostaa, että opinnollistamiseen perustava ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) poikkeaa järjestelyiltään merkittävästi perinteisestä ammattikorkeakouluopiskelusta. Tämän seurauksena oli tarpeen luoda ja kuvata ohjauksen menettelyt kyseisessä tutkinnossa.

– Menettelyt luotiin esimerkiksi tutkinto-ohjelman markkinointiin ja hakumenettelyihin. Lisäksi kuvattiin ympäristötekniikan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon prosessi opiskelijan näkökulmasta. Osana prosessin kuvausta määritettiin tehtävät opiskelijalle, ohjaavalle opettajalle ja opiskelijan työnantajalle.

Pajulan mukaan opinnallistamiseen liittyy olennaisena osana henkilökoh-

taisen opintosuunnitelman hyvin tapauskohtainen tarkastelu ja tekeminen yhteistyössä opiskelijan, ohjaavan opettajan ja työnantajan kesken. YAMKopiskelijan ohjaustoiminta on suunniteltu ja kuvattu koskien alakohtaisia opintoja ja opinnäytetyötä.

– Lisäksi paneuduttiin yhteisöllisen oppimisen toteutukseen, koska se nähtiin erityisenä haasteena opinnollistettavissa opinnoissa. Edelleen luotiin arviointikäytännöt alakohtaisiin ammatillisiin opintoihin käyttäen osallistuvan pedagogiikan arviointikäytäntöjä.

TYÖTÄ TYÖPAIKOILLA Savonian ympäristötekniikan ylempi ammattikorkeakoulutus aloitettiin vuonna 2016. Koulutuksessa ammatillisten aineiden opiskelu toteutetaan uudella tavalla. Tämä tapahtuu käytännössä opiskelijan omassa työssä toteutuvien kehittämistehtävillä, jotka luetaan opintosuorituksiksi.

Lehtori Teemu Räsänen näkee opinnollistamisen olevan vaihtoehtoinen tapa opiskella työssä. Tutkinnossa edellytettävää osaamista hankitaan tekemällä työtä työpaikoilla ja kytkemällä työssä hankittua kokemusta aiheeseen liittyvään tietoperustaan.

– Tällä tavalla työtehtävien tuottamaa osaamista tunnistetaan, arvioidaan ja tunnustetaan opintopisteinä. Opettaja osallistuu opiskelijan työtehtäviin perustuvan opintojakson sisällön suunnitteluun ja ohjaa työskentelyn aikana.

Kun sovittu tehtävä on tehty, niin suoritus arvioidaan reflektiivisen yhteenvedon avulla, jonka opiskelija esittelee ohjaavalle opettajalleen. Räsänen uskoo opiskelijan aktiiviseen rooliin, joka mahdollistaa niin sanottujen opiskelijakeskeisten pedagogisten menetelmien käytön, joilla tavoitellaan laajaalaisen ja syvemmän oman alan osaamisen rakentumista.

– Koulutuksen tavoitteena onkin saada ympäristötekniikan alalle lisää osaajia, joilla on kykyä toimia työelämän kehittäjinä vaativissa asiantuntija- ja johtotehtävissä. Tavoitteena on myös kehittää osaajia kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

Ympäristötekniikan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon järjestäminen ja pedagogiset ratkaisut -raporttia voidaan käyttää opettajan ja koulutusorganisaation opiskelun työkaluna. Sen avulla voidaan rakentaa myös yhteisiä käytäntöjä, jotka parantavat koulutuksen laatua ja tehostavat resurssien käyttöä.

Savonian Sanomat 2 / 20 1 8 2 5

Kuninkaalliset kiittävät TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT RUOTSIN KUNINGASHUONE JA KERTTU YLIMARTIMO

V

Viime kesän Ruotsin metsäpaloja on kuvattu nykyhistorian suurimmiksi. Palomiehiä oli ympäri Eurooppaa, Suomestakin 450 kappaletta. Jopa kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel kiittelivät suomalaisia sammuttajia.

Yksi sammuttajista oli Savonia-ammattikorkeakoulun ensihoidon lehtori Marko Tolonen. Hän on toiminut koko opettajan työuran ajan myös ensihoidon sekä pelastustoimen operatiivisissa tehtävissä vapaa-ajallaan.

– Olen toiminut näissä ammateissa useissa viroissa ennen opettajan työuraa. Teen työvuoroja hoitotason ensihoitajana Savo-Karjalan alueella sekä työskentelen pelastustehtävissä Pohjois-Savon pelastuslaitoksella sivutoimisena palomiehenä kotikylälläni Riistavedellä.

Toloselle voi milloin tahansa tulla puhelimeen hälytysviesti. Jos hän on tuolloin kotona, matka jatkuu omalla autolla Riistaveden paloasemalle, josta mukaan lähtee hälytyksellä tarvittavat välineet.

– Sen jälkeen matka jatkuu paloautolla kohteeseen. Hälytys voi olla sairaskohtaus tai onnettomuustilanne. Suoritan vuosittain samat testit, jotka myös virassa olevalle palomiehelle kuuluvat.

Samoin ensihoidon hoitotason testaukset määräajoin.

Sivutoimisena palomiehenä Toloselle avautui mahdollisuus lähteä avuksi Ruotsin metsäpaloihin. Tiedustelu tuli sähköpostilla edellisenä päivänä ja seuraavana aamuna ryhmä olikin matkalla

26 2 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

Savonian ensihoidon lehtori Marko Tolonen koki mahtavana toimia sammutustiimissä, johon ei mahtunut yhtään marisijaa, vaikka päivät olivat pitkiä.

Suomalaiset sammuttajat kruununprinsessaparin kanssa. Marko Tolonen Victorian oikealla puolella.

Kuopion pääpaloasemalle.

– Koska olin lomalla, minulla oli mahdollisuus työn puolesta osallistua operaatioon. En ajatellut, että viimeinen lomaviikkoni menisi hukkaan vaan pikemminkin päinvastoin. Ajattelin, että myös oma osaamiseni kehittyisi ja kantaisin oman korteni kekoon hyvän asian puolesta.

HYÖTYÄ OPETUKSEEN Tolonen ei ole katunut matkaansa.

Pääoma, jonka hän sai, oli suurimassa määrin kokea yhteishenki sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Oli mahtava toimia tiimissä, johon ei mahtunut yhtään marisijaa, vaan jokainen teki oman työnsä laadukkaasti, vaikka päivät olivat välillä pitkiä.

– Tätä metaforaa on helppo hyödyntää opiskelijoiden kannustamisessa. Tiedän, että opiskelijani arvostavat opettajan käytännön osaamista, siinä missä pedagogista puoltakin.

Tolonen tuo esiin tasa-arvonäkökulman, johon hän sai vahvistusta. Hän

ei epäile, etteikö nainen palomiehenä pärjäisi siinä missä mieskin. Tolosen työparina oli koko yhdeksän päivän ajan keväällä valmistunut Kerttu Ylimartimo.

– Opin häneltä paljon asioita, joita miehenä pelastusalalla ei tule edes pohdittua. Esimerkiksi Kerttu ei haluaisi missään nimessä laskea pelastajan tai palomiehen toimintakykytestien rajoja eri sukupuolille, vaan hän oli vankasti sitä mieltä, että molempien pitää jaksaa tehdä samat työt. Kerttu ainakin jaksoi.

MATKAN KOHOKOHTA Poikkeavatko maiden väliset työkulttuurit? Tolonen koki etenkin ruotsalaisten pelastajien kanssa mukavaa veljeyttä. He olivat hauskoja tyyppejä, eikä Tolonen havainnut mitään vanhanaikaista Suomi-Ruotsi -asetelmaa.

– Ruotsalainen työtapa perustuu korkeampaan työturvallisuusprioriteettiin kuin Suomessa. Tämä saattoi näkyä jossain linjauksissa, kuten, ettei ilman painelaitetta saanut mennä metsäpa-

lossa syvälle paloalueeseen. Suomessa asia on tilannekohtainen. Myös metsäpalokalusto oli kevyempää kuin suomalaisilla.

Matkan kohokohta oli kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin tapaaminen, joka tapahtui kuitenkin sattumalta. Sammutusryhmä oli aamulla pakkaamassa metsäpalovälineitä, kun musta Volvo-maasturi ajoi hyvin lähelle meitä.

– Autosta nousi tv:stä tutunnäköisiä henkilöitä. Tervehdimme heitä ja aloitimme keskustelun. He olivat todella kiinnostuneita ja aidon kiitollisia avusta. Victoria oli helposti lähestyttävä ja sympaattinen. Hän kyseli olosuhteista, tilanteesta metsäpaloalueella ja palon rajaamisesta.

– Kun kerroimme, että olemme Kuopiosta, Daniel sanoi tietävänsä kaupungin ja olleensa toissa kesänä Kuopiossa vierailulla. Hän kehui paikkaa kauniiksi järvimaisemaksi.

Savonian Sanomat 2 / 20 1 8 2 7

Uusi tieto ja vuorovaikutus Me Savoniassa uskomme siihen, että mikään tieto, osaaminen tai ratkaisu ei muuta maailmaa yksinään. Tarvitaan aitoa yhteistyötä työelämän ja korkeakoulun välillä, jolla luodaan pohja muutokselle ja kasvulle. Se on meidän toimintamme pohja.

28 2 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

Savonialta osaaja opiskelijaedunvalvonnan ykkösketjuun TEKSTI JA KUVA JUHA ASIKAINEN

Savoniassa ympäristotekniikkaa opiskeleva Ella Joukkola on valittu Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:n hallitukseen vuodelle 2019.

S

uomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:n 19. varsinainen liittokokous keräsi opiskelijakuntatoimijat Lahteen 12.-13.10.2018.

Liittokokous valitsi uuden hallituksen, hyväksyi SAMOKin uuden poliittisen ohjelman sekä toimintasuunnitelman ja talousarvion ensi vuodelle.

Hallitus aloittaa työskentelynsä tammikuussa 2019 SAMOKin toimistolla Helsingissä. Perehdytykset pidetään marras- ja joulukuun aikana.

Ella Joukkola opiskelee Savonia-ammattikorkeakoulussa ympäristötekniikkaa. Aktiivisena opiskelijana hän on ennättänyt olemaan monessa mukana opintojensa ohessa. Vuonna 2016 Joukkola on vaikuttanut mm.

IOL:n hallituksessa ja tällä hetkellä hän on Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan, SAVOTTAn hallituksen puheenjohtaja.

Ellan sai hakemaan SAMOKkiin halu

olla kehittämässä suomalaisen amkkoulutuksen tasa-arvoisuutta ja saavutettavuutta.

- Pidän tärkeänä myös ammattikorkeakoulutuksen rakenteellista kehittämistä aidosti jatkuvaa ja monimuotoista oppimista tukevaan suuntaan.

SAMOK on valtakunnallinen edunvalvoja ja muuttaa amk-opiskelijoiden näkemykset politiikaksi. Missä mielestäsi täytyy onnistua ensi vuonna ja mitä koet itse tärkeäksi?

- Vaalivuonna edunvalvonnan onnistuminen on avainasemassa. Haluan olla kehittämässä korkeakoulukenttää, jossa on maailman onnellisimmat opiskelijat. Uskon, että hyvinvoivan ja onnellisen opiskelijan vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan ja sen tulevaisuuteen on merkittävä.

Joukkola kuvailee onnellisen opiskelijan olevan opiskelija, joka jaksaa

ja edistyy opinnoissaan. – Onnelliset opiskelijat edistyvät oppien tasa-arvoisina ja mielekkäällä tavalla, ymmärtäen opiskelun tarkoituksen ja päämäärän. He saavat arvostetun korkeakoulututkinnon, joka on antanut eväät monikulttuuriseen asiantuntijuuteen.

SAMOKin puheenjohtajaksi liittokokous valitsi Iiris Hynösen Diakoniaammattikorkeakoulun opiskelijakunta O’Diakosta ja varapuheenjohtajaksi Liisa Hyytiäisen Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HAMKOsta.

Hallitukseen valittiin Ellan lisäksi kolme hallituksen jäsentä: Otto Rosenlund Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKAsta, Anton Salenius Haaga-Helian opiskelijakunta Helgasta ja Joel Vierikko Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta VAMOKista.

Savonian Sanomat 2 / 20 1 8 2 9

Tohtori halusi yrittäjäksi A ELINA PALMGREN TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUV

Jesse Heimonen on poikkeuksellinen yrittäjä

V

uonna 2010 hän valmistui tradenomiksi Savonia-ammattikorkeakoulusta. Oppimisen into ei laantunut, vaan miehen tie vei kauppatieteen maisteriksi ja viime joulukuussa Heimonen väitteli tohtoriksi Vaasan yliopistosta.

Akateeminen yrittäjä on edelleen harvinaisuus. Heimonen päätti kuitenkin toisin. Hän aloitti toukokuun alussa startup yrittäjänä, joskin yrittäjyys on aina ollut läsnä. Jo ala-asteella hän huomasi, että luokkakavereille kannattaa myydä purukumia kolmella markalla, kun itse ostaa yhdellä.

Sittemmin yrittäjän tärkeintä osaamista, henkilökohtaista myyntityötä Heimonen on harjoitellut sekä kuluttajakaupassa että yritysmyynnissä. Osaamista on vahvistanut myös Savonian yrittäjyysopintoja painottanut yTiimi.

Nyt liikeideana on kohderyhmäperusteinen mediahakukone. Palvelua varten yritys on kehittänyt älykkään hakualgoritmin, joka auttaa mainostajaa löytämään haluamansa kohderyhmän tavoitettavia medioita, mainospaikkoja: helpommin ja nopeammin.

- Perinteisempien medioiden, kuten tv:n, radion, lehtien ja ulkomainosten kohderyhmäperusteinen etsiminen, vertailu ja ostaminen on tähän saakka ollut varsin työlästä verrattuna uudempiin digitaalisiin medioihin, ja se on vaatinut erityisosaamista.

- Mediani.fi:ssa kampanjan rakentaminen on tehty ostajalle helpoksi. Palveluun tuotteistettujen mediakorttien avulla kuka tahansa muuttuu mediasuunnittelun ammattilaiseksi. Vastaavaa ei ole vielä nähty Suomessa tai missään muuallakaan.

30 2 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

RAKENNUSALA KOHDERYHMÄNÄ Mediani.fi on avoin kaupankäyntialusta, jossa kuka tahansa voi toimia myyjänä tai ostajana. Rakennusalalla esimerkiksi julkisivuremontit tarjoavat kiinnostavia mainosmyynnin mahdollisuuksia, joista voivat hyötyä sekä taloyhtiöt, isännöitsijät, urakoitsijat, vakiintuneet mediamyyjät että mainostajat.

-Jonkun täytyy vain lisätä julkisivuremontissa peittävä pinta palveluun.

Mediani.fi:ssa mainospinnan tuotteistaminen on helppoa ja maksutonta. Suomessa näkee valtavasti remonteista aiheutuvia kiinnostavia mainospaikkoja, joille löytyisi ostaja, mikäli niistä mainostajat ja mainontaa suunnittelevat toimistot tietäisivät.

Itse asiassa Heimonen sai liikeidean Mediani.fi:sta, kun hän ja toinen yhtiön perustajaosakas katselivat juuri hyödyntämättömän julkisivuremontin vuoksi huputettua pintaa Vaasan torilla.

Mediani.fi:tä kehittää neljän hengen startup-tiimi, jossa on mukana kaksi kaupallisen- ja kaksi sovelluskehitystaustan omaavaa kaveria. Heimonen on toinen kaupallisen taustan omaavasta, Savonian yTiimin alumni ja toinen kehittäjistä valmistuu Savonialta tietotekniikan insinööriksi joulukuussa 2018.

MAINIO ESIMERKKI Savonian koulutusvastuujohtajan Kaija Sääsken mielestä Heimonen on mainio, kannustava esimerkki kaikille opiskelijoille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille.

Savoniassa panostetaankin yrittäjyyteen.

-Meillä on kaksi kokonaisuutta opiskelijoille: yTiimi ja yPolku. yTiimi on monialainen projektioppimisen kokonaisuus, jossa muun muassa tradenomi-, restonomi, insinööri-, muotoilu-, sosiaali- ja terveysalan opiskelijat myyvät osaamistaan yrityksille kehittämisprojekteina ja he myös toteuttavat ne.

Näin opiskelijat oppivat työskentelemään eri alojen osaajien kanssa jo opiskeluaikana. Lisäksi he ovat valmiimpia työelämään ja myös yrittäjiksi.

-yPolku on tarkoitettu kaikille opiskelijoille myös ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa. Siinä opiskelija voi kehittää liikeideaansa ja -toimintasuunnitelmaansa opettajien ohjauksessa opintojensa ajan, päättää Sääski.

Kuopion Savilahden kampusalueelle luodaan lähiaikoina kolmen oppilaitoksen: Savonian, Savon ammattiopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteinen yrittäjyyden oppimisja innovaatioympäristö.

Samalla alueella toimii yli 200 pk-yritystä ja useita tutkimuslaitoksia sekä Kuopion yliopistollinen sairaala.

Tähtäimenä on edistää innovaatioihin perustuvien startup-yritysten syntymistä Pohjois-Savoon.

Jesse Heimonen näkee, että rakennusalalla julkisivuremontit tarjoavat kiinnostavia mainosmyynnin mahdollisuuksia.

Savonian Sanomat 2 / 20 1 8 3 1

Syötävät sävelet

Savonia-ammattikorkeakoulun toisen vuoden restonomiopiskelijat järjestivät pop up-ravintolan huhtikuun puolivälissä. Tämän vuoden teema pohjautui Susanna Välimäen Syötävät sävelet -kirjateokseen.

32 2 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

M

usiikinopiskelijoista koostuva Avara-kvartetti viihdytti asiakkaita sulosävelillä. Savonian opettaja Tanja Vornanen avaa pop up – ravintolan ideaa. Teeman mukaisesti ravintoloissa pääsi nauttimaan maittavan ruoan lisäksi myös musiikista.

Toteutuksessa keskeistä oli yhteis-

TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT JOHANNA KANTALA, SAVONIA, SHUTTERSTOCK

italialaiseen tyyliin.

– Ravintola Sinfonie oli puolestaan saksalais-itävaltalaisvivahteinen ravintola. Sen idean perustana on kolme suurta säveltäjää: Mozart, Bach ja Beethoven. Menu perustui heidän lempiruokiinsa.

Opettaja Anne-Mari Heikkisen mielestä tässä toteutui oppiminen erinomaisen hyvin käytännön kautta: ravitsemispalveluiden tuotekehityksen ja tuotteistamisen osa-alueet, aina ideoinnista tuotesuunniteluun, toteutukseen ja palautteen keräämiseen ja käsittelyyn saakka.

– Opiskelijat pääsevät suunnittelemaan, innovoimaan ja toteuttamaan yhdessä kokonaisuuden, jossa huomioitiin muun muassa asiakaslähtöisyys, kannattavuus ja tietty teema.

– Pop up -ravintola antoi opiskelijoille mahdollisuuden käyttää ja vahvistaa jo ennestään opittua osaamista, mutta varmasti se toi mukanaan myös monenlaista uutta osaamista sekä avasi erilaisia näkökantoja.

HYVÄ TAPA OPPIA

työ Savonian musiikinopiskelijoiden kanssa ja opiskelijat viihdyttivätkin asiakkaita sulosävelillään.

– Kaksi erityylistä ravintolaa pohjasi liikeideansa tunnettujen säveltäjien makumieltymyksiin. Bistro Noutin inspiraationa toimi Vivaldi. Tämä ravintola tarjosi moderneja klassikoita

Oppimisen kannalta Heikkinen näkee tällaisten projektien antavan hyvän kuvan kokonaisuudesta, erilaisista rooleista ja työtehtävistä niin keittiössäkin kuin salissa. Opiskelijat pääsivät työskentelemään todellisissa asiakaspalvelutilanteissa ja huomioimaan erilaisia asiakkaita ja heidän tarpeitaan.

me-henkeä ja korostivat yhdessä tekemisen ja tiimityön merkitystä, joka tämän päivän työelämässä on välttämätöntä. Opiskelijat saivat varmasti paljon uutta oppia, monia ihania kokemuksia ja onnistumisen iloa.

Restonomiopiskelija, ravintola Sinfonien projektipäällikkö Eeva Sorvari koki pop up-ravintolan hyvänä tapana oppia. Siinä pääsi kokeilemaan ravintolan arkea ja erilaisia työtehtäviä käytännössä, kuten kommunikointia salin ja keittiön välillä.

– Projekti opetti erityisen hyvin aikataulutuksesta ja sen tärkeydestä itse tarjoilun kululle. Palvelupolun tekeminen ja sen merkitys koko toiminnan kannalta oli avartavaa. Toimin projektipäällikkönä, joten opin paljon esimiestyöstä, organisoinnista, töiden jakamisesta ja siitä, kuin tärkeää on asioiden dokumentointi.

– Opin paljon myös tiimin toiminnasta ja siitä, että huomioin kaikkien mielipiteet. Projekti opetti muun muassa esivalmistelun merkityksen. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, sanonta, piti tässäkin projektissa hyvin paikkansa.

Sorvari oppi projektissa myös yhteistyötaitoja ulkoisten yritysten mm. Prisman ja Maccoy Marketing Oy:n kanssa. Käytäntö on aina parempi kuin teoria, pohdiskelee nuori projektipäällikkö.

– Lisäksi koen erittäin tärkeänä yhteisten projektien luovan

Savonian Sanomat 2 / 20 1 8 3 3

Törmäytettyjä pelejä nykytaidefestivaali ANTIn hengessä TEKSTI ANNE HEIKKINEN | KUVAT RITVA PIRINEN

pelinkehitystapahtumia ja toivon, että täältä syntyy opiskelijoille kipinää osallistua myös niihin.

Arpolan mukaan tulevaisuuden työssä tarvitaan entistäkin enemmän innostuneisuutta ja kykyä nähdä oman laatikon ulkopuolelle. – Siihen tarvitaan monialaisia tiimejä ja toivon, että täällä saadaan madallettua kynnystä kommunikoida muiden alojen ihmisten kesken.

Yrittäjyyttä opettava Ritva Pirinen kertoo, että eri tutkinto-ohjelmiin hakeutuu luonteeltaan ja toimintatavoiltaan erilaisia ihmisiä.

M

itä syntyy pehmoleluista, elektroniikkaromusta, vanhoista vaatteista tai keittiövälineistä? Tietenkin innovatiivisia pelejä, kun asialla ovat Savonian eri aloilta törmäytetyt opiskelijat ja inspiraationa nykytaidefestivaali ANTI. - Aluksi tuntui, että mitähän tästä mahtaa tulla ja mikä on ideana, mutta kun juonesta päästiin kiinni, niin on ollut mukava päivä, tuumaa fysioterapiaopiskelija Henkka.

Noin parikymmentä tekniikan, fysioterapian ja muotoilun opiskelijaa törmäytettiin opintojensa alkutaipaleella nykytaidefestivaali ANTIn peliteeman innoittamana. Opiskelijoiden tavoitteena oli ideoida ja rakentaa peli tai leikki mitä moninaisimmista materiaaleista, toisin sanoen romusta.

Oveluutta hommaan toi se, että yhtään materiaalin osaa ei saanut käyttää sen perinteiseen käyttötarkoituk-

34 2 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

seen. Tuloksena syntyi muun muassa liikunnallinen taitorata ja galaksien suojeluun liittyvä tarinallinen peli.

– Kun opitaan tuntemaan, niin opitaan yhteistyöhän. Tämä on ihan suoraa valmennusta työelämään, jossa töitä tehdään monien alojen ammattilaisten kanssa.

– Kyllä tuosta saisi jatkokehitettyä jonkin piirrossarjan tai elokuvan, huikkaa muotoilua opiskeleva Tuukka.

NYT ON AIKA LEIKKIÄ!

YHTEISTÄ KIELTÄ ETSIMÄSSÄ - On hyvä, että ryhmäydytään eri alojen kanssa jo heti opintojen alussa, tulee tuntumaa siitä, miten voi toimia yhteistyössä paitsi opintojen aikana myös tulevaisuudessa, Henkka toteaa.

Samoilla linjoilla on tki-asiantuntija Tiina Arpola.

– Esimerkiksi fysioterapiassa pelillisyys lisääntyy koko ajan. Tarvitaan muotoilijoita, ohjelmoijia ja fysioterapeutteja, jotka osaavat keskustella keskenään, muuten puhutaan toiselle vierasta kieltä. Järjestän erilaisia

- Oli mahtavaa nähdä ryhmien ideointia ja pelien syntymistä. Opiskelijat myös leikittivät toisiaan peleillä eli kokeilivat syntyneitä ideoita, kertoo fysioterapian opettaja Tuija Sairanen. Opinnäytetöissä ja erilaisissa projekteissa eri alojen opiskelijoiden yhteistyö alkaa olla jo arkea, mutta uudet innovaatiot ovat nyt se uusi juttu.

– Toivomme, että ryhmät tulevat tutuiksi ja jatkossa näitäkin ideoita voidaan kehitellä edelleen.

Päivän aikana syntyneet pelit jaettiin nähtäville Instagramin kautta. #salvageparty #uuttaluomassa #savoniaAMK.

Mitä syntyy pehmoleluista, elektroniikkaromusta, vanhoista vaatteista tai keittiövälineistä: tietenkin innovatiivisia pelejä.

Savonian Sanomat 2 / 20 1 8 3 5

Savilahden sydän TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA 3D TALO FINLAND OY JA MIKKO LAPPALAINEN

Savilahteen on syntymässä ainutlaatuinen tulevaisuuden oppimisympäristö. Keväällä suunnittelussa käytettiin charette -menetelmää, joka tarkoittaa kuuntelua, keskustelua ja avointa vuorovaikutusta. Alkuvaiheessa kartoitettiin yli 1000 ideaa.

36 2 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

S

avonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Pasi Haataja kertoo, että charrette on palvelumuotoilun käyttäjälähtöinen ja ratkaisukeskeinen suunnittelumenetelmä. Sen avulla visioitiin Savilahden kampusaluetta ja siihen liittyviä muita Savilahden mielenkiintoisia ilmiöitä.

– Käytännössä charrette synnytti vision siitä, miltä Savilahden kampusalueen ja ympäristön pitäisi näyttää tulevaisuudessa. Päällimmäisenä nousi esille yhteinen toiminta ja palveluiden ydin, ”sydän”, jossa ihmiset ja aktiviteetit kohtaavat.

Savoniassa se tarkoittaa opiskelijoiden, yritys- ja tutkimusmaailman kohtaamista kampuksella ja sitä kautta yhteistyömahdollisuuksien lisääntymistä. Onhan alueella myös Itä-Suomen yliopisto, tulevaisuudessa vieläkin vahvemmin kuvioissa. Haataja painottaa myös muita kaupunkikuvaan vaikuttavia tekijöitä.

– Toinen keskeinen asia oli koko Savilahden alueen kehittäminen siten, että alueen viihtyvyys, palvelut, liikunta, luonto, alueen saavutettavuus ja merkitys osana menestyvää, tulevaisuuden Kuopiota kasvaa.

Kun Savilahden kampukset, Savonian ja Savon ammattiopiston osalta valmistuvat, näiden ideoiden pinnalle noussut ydin ”sydän” toteutuu useassa kohdassa.

– Tulevaisuudessa Savilahden kampusalueella on useita sydämiä, jotka keskittyvät esimerkiksi oppilaitoksien keskeisille paikoille siten, että ne ovat helposti saavutettavissa ja niihin ollaan aina tervetulleita.

Haatajan mukaan laajemmassa mittakaavassa kampusalue yhdistyy muuhun Savilahden alueeseen muun muassa yhteisen liikunta ja tapahtumakeskukseen, luontoon ja rantaalueeseen, sekä hyviin liikenneyhteyksiin.

– Talousalueen näkökulmasta haetaan lisääntyvää yhteistyötä koulutusasteiden välillä ja parempaa työelämälähtöisyyttä. Näin myös valmistuvat opiskelijat kohtaavat yrityksiä. Tähän antaa hyvän mahdollisuuden sijoittuminen noin 200 yrityksen keskelle.

Savonian Sanomat 2 / 20 1 8 3 7

Savonia lyhyesti

SAVONIA HYVÄKSYTTIIN UNIVERSITY OF THE ARCTIC:N (UARCTIC) JÄSENEKSI

S

avonia-ammattikorkeakoulu on hyväksytty University of the Arctic:n (UArctic) jäseneksi Oulussa UArctic:n kongressissa.

UArctic on yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden organisaatioiden yhteistyöverkosto, joka painottaa koulutusta ja tutkimusta pohjoisessa. UArctic rakentaa ja vahvistaa yhteisiä resursseja ja yhteistyöympäristöjä. Yhteistyössä lisätään pohjoisen alueen inhimillisiä voimavaroja, edistetään elinkelpoisia yhteisöjä, kestäviä talouksia ja

luodaan globaaleja kumppanuuksia.

UArctic-verkosto tarjoaa Savonialle kansainvälisen noin 200 korkeakoulun ja tutkimuslaitoksen verkoston, jossa on noin 40 tutkimus- ja kehittämistoiminnan teemaryhmää.

UArctic:n toiminta avaa myös uusia yhteistyömahdollisuuksia itäsuomalaisille yrityksille ja yhteisöille pohjoisilla alueilla. Pohjoinen ulottuvuus, arktisuus ja Barentsin alue ovat myös yritysten lisääntyvän mielenkiinnon kohteena, pai-

nottavat Savonian vararehtori Mikko Vuoristo ja koulutusvastuujohtaja Kaija Sääski. Savonian opiskelijoille UArcticverkoston avulla saadaan uusia vaihtoopiskelumahdollisuuksia mm. Kanadaan ja Yhdysvaltoihin.

University of the Arctic on perustettu vuonna 2001 yhdistämään pohjoisia korkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja muita organisaatioita kaikkialla pohjoisilla alueilla. Lisätietoja http://www.uarctic.org/

MERVI VIDGRÉN ARVIOINTINEUVOSTOON Rehtori Mervi Vidgrén ja Karelian ammattikorkeakoulun vararehtori Pekka Auvinen on nimitetty Koulutuksen arviointikeskuksen, arviointineuvoston jäseniksi toimikaudelle 2018 - 2022.

Neuvoston tehtävä on laatia esitys koulutuksen arviointisuunnitelmaksi, jonka

38 2 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy.

Arviointisuunnitelma sisältää arvioitavat kohteet ja arviointien aikataulun. Lisäksi neuvosto osallistuu arviointikeskuksen strategiseen suunnitteluun ja päättää tärkeimmistä arviointikeskuksen lausunnoista ja aloitteista.

Arviointineuvostossa on 13 jäsentä, jotka edustavat eri koulutussektoreita, opettajankoulutusta, tutkimusta, työelämää ja opiskelijoita. Arviointineuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

PIRKKO KOURI OSALLISTUI KANSAINVÄLISEN KIRJAN KIRJOITTAMISEEN Savonian opettaja Pirkko Kouri on osallistunut kirjan ‘A Century of Telemedicine: Curatio Sine Distantia et Tempora A World Wide Overview – Part II’ kirjoittamiseen.

Kirja esittelee kuuden eri maan (Chile, Suomi, Georgia, Japani, Peru ja USA) telelääketieteen ja eHealthin kehittämistyötä kuten maan suuntaviivoja, parhaita kehittämiskohteita ja tehtyjä ratkaisuja. Kirja on vapaasti saatavilla ISfTeH-sivun kautta ja tarkoitettu kaikille telelääketieteestä ja eHealth:sta kiinnostuneille. Kouri on Suomen Telelääketieteen ja eHealth seuran

PROMOTIIMILTÄ KUUMIMMAT KOULUTUSTIPSIT Syyskuussa 2018 järjestäytyi Savonian ensimmäinen Promotiimi, ja maailmanvalloitus alkoi välittömästi.

Promotiimissä työskentelee 13 opiskelijaa viideltä eri koulutusalalta: kulttuuri, liiketalous, matkailu- ja ravitsemisala, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka. Tiimissä on opiskelijoita sekä Kuopion että Iisalmen kampuksilta.

Nämä huipputyypit voit tavata lähialueemme oppilaitoksissa sekä erilaisissa tapahtumissa ja messuilla esittelemässä Savonian koulutuksia.

Promotiimiin haetaan vuosittain huhti-toukokuussa ja valituiksi tulleet tiimiläiset koulutetaan syyskuussa. Savonia tekee Promotiimissä toimivien opiskelijoiden kanssa työsopimuksen, johon perustuen opiskelijalle maksetaan tuntiperusteinen korvaus sovituista promotoimintaan liittyvistä töistä.

Seuraa Promotiimimme kuulumisia Instagramissa #SavoniaPromo

(STeHS) edustajana kansainvälisen eHealth ja telelääketieteen (ISfTeH) kattojärjestön johtoryhmässä ja toimii myös järjestön varapuheenjohtaja.

ISfTeH on aloittanut julkaisemaan katsauksia eri maiden tilanteesta, ja uusi teos on jatkoa tälle sarjalle.

- Koordinoin suomalaista kirjoittajaryhmää Telemedicine and eHealth in Finland: On the Way to Digitalization – from Individual TeleHealth Applications to Connected Health.

- Kirjoitin johdantotekstin ja sairaanhoitajien eHealthin strategiasta, etsin kuvia ja viimeistelin artikkelin. Prosessi oli mielenkiintoinen, kun työstä-

misprossessin aikana samalla mietti omaa kolmen vuosikymmenen takaista eHealth-työhistoriaa ja kaikkea, mitä on oppinut tästä aihealueesta, Kouri kertoo.

Muut suomalaiset kirjoittajat: Reponen J (Oulun yliopisto), Ahonen O (Laurea amk), Metsäniemi P (Terveystalo Oy), Holopainen A (Kuopion kaupunki), Kontio E (Turun amk).

savonia.fi

•

•

International Society for Telemedicine and eHealth = ISfTeH -sivusto Suomen telääketieteen ja eHealth seura STeHS

OPISKELIJAT SAIVAT AVARUUTTA, SOHVIA JA RENNOMMAN TUNNELMAN Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion toiminnot keskittyvät vuoden 2020 loppuun mennessä Savilahteen. Liiketalouden ja restonomikoulutuksen uudet oppitilat toimivat tulevan kampuskokonaisuuden pilottitiloina. Tilojen suunnittelussa on hyödynnetty opiskelijoiden ja henkilökunnan ideoita.

Savilahteen rakentuvan kampuskokonaisuuden tavoitteena on muodostaa mahdollisimman tiivis ja toimiva kokonaisuus, jossa yli 15 000 eri koulutusasteiden opiskelijaa, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimijat (TKI) sekä alueen 200 yritystä kohtaavat.

– Uusissa tiloissa on rento tunnelma, jäykkyys on niistä kaukana ja nopeimmat ehtivät istumaan vaikka sohville. Tilat ovat myös sopivan avoimia ja valoisia, eivätkä opettaja ja opiskelijat ole niissä täysin seinien taakse suljettuina. Tilojen muuntuminen erilaisiin tarpeisiin on tervetullut asia, joka tuo joustavuutta ja vaihtelua opetustilanteisiin, Savonian koulutusvastuupäällikkö Jari Lindén kuvaa.

KUVA MIKKO LAPPALAINEN

SAVILAHDESTA AINUTLAATUINEN TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Savonia-ammattikorkeakoulu keskittää toimintansa Kuopion kampusten osalta Savilahteen Technopoliksen yhteyteen vuoteen 2020 mennessä. Savon koulutuskuntayhtymän toiminnot tulevat keskittymään Savilahden alueelle muodostuvalle oppilaitoskampukselle 2022 mennessä. Nämä tilaratkaisut käynnistävät Savilahden kehittymisen uudeksi ja ainutlaatuiseksi innovaatio- ja yrityskeskittymäksi. Ensimmäiset rakennustyöt ovat jo alkaneet. Kuvassa rakennustyömaan tilanne marraskuun 2018 alkupuolella.

Lue lisää: www.savilahti.com