Skip to main content

Savonia-ammattikorkeakoulun lehti

Page 1

SAVONIA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN LEHTI 2026

Tällä valolla muutetaan maailmaa


Pääkirjoitus

YHTEISTYÖN ARVO MITATAAN TULOKSILLA TEKSTI MERVI VIDGRÉN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN Itä-Suomen korkeakouluyhteistyön valmistelu on heräänyt Savonian korkeakouluyhteisössä kysymyksiä. Yliopiston hallitus pääi selviää konsernimallia ja siirtyi sen jälkeen neuvoelemaan ammaikorkeakoulujen omistajakaupunkien kanssa. Mallissa osakkeiden enemmistöomistus ja strateginen päätösvalta siirtyisivät kaupungeilta yliopistolle. Omistajuus on myös alueen elinvoimaa koskeva kysymys. Yliopistoilla ja ammaikorkeakouluilla on laissa määritellyt, erilaiset tehtävät. On perusteltua kysyä, onko yliopisto työelämäläheisen ja aluekehitystä palvelevan ammaikorkeakoulun paras omistaja ja strategisen päätösvallan käyäjä. Valmistelun kiireä ja aikataulua on ohjannut mahdollinen strategiarahoitus. Kolmen erilaisen ammaikorkeakoulun tulevaisuua ei silti pidä ratkaista rahoitusaikataulun ehdoilla. Näin laaja ja peruuamaton muutos vaatii aikaa, luoamusta ja huolellista valmistelua. Ehtojen ja vaikutusten on oltava kaikkien osapuolten tiedossa.

ALLIANSSI SYVENTÄÄ YHTEISTYÖTÄ ILMAN OMISTUKSEN SIIRTOA Savonian hallituksen lähtökohta on yhteistyö, joka parantaa laatua ja vaikuavuua resurssiviisaasti. Tutkija Jarkko Tirrosen kesäkuussa 2026 valmistunut korkeakouluallianssiselvitys on heräänyt hallituksessa ja omistajissa kiinnostusta. Allianssi on verkostoyhteistyötä sitovampi kumppanuus, mutta se ei edellytä omistuksen siirtoa tai organisaatioiden yhdistämistä. Yhteistyötä voidaan rakentaa sopimuksin tai yhteisen organisaation kaua ja kehiää joustavasti tarpeiden muuuessa. Sen on myös tuoteava kustannustehokkuua ilman raskaita järjestelykustannuksia.

Korkeakoulujen yhteistyön arvo ratkaistaan tuloksilla, ei omistusrakenteilla. Savonia on osallistunut aktiivisesti korkeakouluvisio 2040:n valmisteluun ja Yhteistyölle on jo vahva pohja. n lli a m kannaaa koulutustason nostaSavilahden osaamiskeskiymä ö ty i ole yhteis "Ratkaisevaa e mista sekä korkeakoulujen rohketuo Savonian ja Itä-Suomen yli." o rv a ä aa uudistamista omien vahvuukopiston lähelle toisiaan. Seutulis oama nimi vaan sen tu siensa pohjalta. Tähän tarvitaan kuntien elinvoimaa vahvistavat selkeää profiloitumista ja syveneklusterit puolestaan tarjoavat vää yhteistyötä. alustan yhteiselle koulutukselle sekä tutkimus-, kehiämis- ja innovaatiotyölle. Suomen 24 ammaikorkeakoulusta kuusi kuuluu yliopistokonserniin. Konserni ei kuitenkaan ole ainoa tapa syventää yhteisRatkaisevaa ei ole yhteistyömallin nimi vaan sen tuoama lisätyötä. Strateginen allianssi tarjoaa vaihtoehdon, jossa yhteisiä arvo: parempi laatu, tuloksellisuus, vaikuavuus ja uudistumistavoieita edistetään ilman omistuksen tai määräysvallan siirkyky. Meidän on saatava yhdessä aikaan sellaista, mihin emme tämistä. erikseen pysty. Siinä on yhteistyön tärkein miari.

2 Savonia


SISÄLTÖ 2

Savonian valoteos kokosi kaupunkilaiset yhteen Välke-valotapahtumassa

6

Uusia polkuja hyvinvointiin

8

Taide ja tekniikka kohtaavat

10

ICELife vauhdittaa Luupin kehitystä kiertotalouden suunnannäyttäjäksi

12

LoveZone-lukuvuosistartti kokosi opiskelijat Kuopion torille

14

Yö Luolassa teki kokonaisturvallisuudesta konkreettista

17

Ruokahuollon varautuminen poikkeustilanteisiin

18

Opiskelu ja tekoäly antoivat supervoimia luovaan työhön

20

Uutta ymmärrystä eläinten käyttäytymiseen

22

Lehmä juo päivittäin 100 litraa vettä

24

Korkeakouluun pääsee aina

26

Mikä ratkaisee sähkölaskusi koon tänä talvena?

28

Savonia vie osaamista maailmalle – 106 kiinalaista ympäristötekniikan opiskelijaa valmistui

30

Yritysyhteistyö tuo rakennustuotannon työelämän osaksi opintoja

31

Kasvua rakentamassa: yritys ja korkeakoulu rinnakkain

32

Bioanalyytikko-opiskelijat mukana toteuttamassa lääketutkimusta

34

Tuleeko Tahkosta Euroopan suosituin coolcation-kohde?

36

Teollisuusmatkailun kehittäminen käynnistyi kaasu pohjassa

38

Miksi tekoälyn aikakaudella tarvitaan enemmän kirjastoja, ei vähemmän?

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT 2026 JULKAISIJA Savonia-ammaikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio savonia@savonia.fi www.savonia.fi KIRJAPAINO Punamusta ISSN 1797-8939 (paineu) ISSN 1797-8947 (verkko) ISSN-L 1797-8939

PÄÄTOIMITTAJA Anne Heikkinen TUOTTAJA Aino-Maria Savolainen ULKOASU JA TAITTO Mikko Lappalainen KANNEN KUVA Reino Hartikainen


SAVONIAN VALOTEOS KOKOSI KAUPUNKILAISET YHTEEN VÄLKEVALOTAPAHTUMASSA Välke-valotapahtumassa nähty Tällä valolla muutetaan maailmaa -valoteos syntyi kaupunkilaisten liikkeestä. Savonian mahdollistamassa teoksessa yleisö ohjasi omalla liikkeellään Kuopion torilavaan projisoituja ihmishahmoja. – Valo pysäyää, heräää ajatuksia ja kokoaa ihmiset yhteen, aivan kuten korkeakoulun parhaimmillaan kuuluu tehdä, Savonian viestintä- ja vaikuavuusjohtaja Anne Heikkinen kertoo. Teos nähtiin Kuopion uudella torilavalla 16.– 18. lokakuuta. Kolmen tapahtumapäivän aikana osallistavaa valoteosta kävi ohjaamassa lähes 900 tapahtumakävijää, ja teosta ihasteli moninkertainen joukko. Kaikkiaan koko tapahtumassa vieraili 54 000 kävijää. Valoteoksen keskiössä ovat ihmisten rohkeus, yhteistyö ja osaaminen. Kun ihmiset kohtaavat, heidän valonsa yhdistyvät ja syntyy elämänverkko – kudelma, joka määriää tulevaisuutemme suunnan. – Teos kertoo Savonian tehtävästä valonkantajana. Korkeakoulu kokoaa yhteen ihmisiä, osaamista ja näkökulmia sekä tekee näkyväksi, miten koulutus, tutkimus ja yhteistyö muuavat maailmaa. Yleisö antoi kiitosta erityisesti teoksen audiovisuaaliselle kokonaisuudelle - kuvan ja musiikin yhdistelmä koeiin vaikuavaksi ja tunnelmalliseksi. Osa kävijöistä nosti teoksen tapahtuman mieleenpainuvimpien kokemusten joukkoon. Valoteoksen toteuivat yhteistyössä Savonia ja Taustamarkkinat BGMT.

TEKSTI JUHO PAPINNIEMI KUVAT MARKUS ASPEGREN

4 Savonia


Savonia 5


Uusia polkuja hyvinvointiin TEKSTI AINI-MARIA SAVOLAINEN | KUVA ANU SALPAKOSKI

Anu Salpakoski

Anu Salpakoskea on mahdoton asettaa yhteen lokeroon. Hän on Jyväskylän yliopistosta valmistunut terveystieteiden tohtori, jolla on myös liikuntatieteiden maisterin ja terveysteknologian insinöörin tutkinnot. Urallaan hän ehtinyt kartuttaa kokemusta tutkimus-, kehittämis- ja johtamistehtävistä muun muassa Jyväskylän yliopistossa, Xamkissa sekä hyvinvointi- ja kuntoutuspalveluissa Peurunka Oy:ssä. Elokuussa hän aloitti johtavana tutkijana Hyvinvointi-tutkimusalalla. Kyseinen tehtävä on ensimmäinen laatuaan Savonialla. - Tulin mielelläni tänne. Pidän ammattikorkeakoulumaailmasta. Meillä on keskeinen rooli aluevaikuttavuudessa, hän kertoo.

6 Savonia

Salpakoski on tehnyt töitä ammattikorkeakoulun lisäksi yliopistossa, sote-kentällä, elinkeinoelämässä ja järjestöissä. Monipuolinen kokemus mahdollistaa kirkkaan näkymän.

”SOTE ON VETÄNYT MINUA PUOLEENSA”

- Kaikilla toimijoilla on omat haasteensa, mutta sama päämäärä. Kuka on se, joka keksii, ideoi ja yhdistää tutkittua tietoa käytäntöön? Ammattikorkeakoululla on mahdollisuus hakea rahoituksia laajasti muiden toimijoiden kanssa. Koen, että täällä pystyn vaikuttamaan asioihin parhaiten.

- Olin alun perin hakeutumassa opiskelemaan biokemiaa tai ympäristötekniikkaa, mutta olinkin sitten yhteishaussa laittanut ykköseksi terveysteknologian insinööriopinnot.

Salpakoski haluaa opettajat entistä enemmän mukaan TKI-työhön. Rahoituskauden vaihtuessa on jatkossa panostettava entistä enemmän kilpaillun rahoituksen hankkimiseen. Tutkimuksellisuus on niissä keskeisessä osassa.

Kuten useammasta tutkinnosta voi päätellä, opiskelu on Salpakoskella itselläänkin sydäntä lähellä. Terveyden ja hyvinvoinnin pariin hän kuitenkin ajautui melkein vahingossa.

Ala oli tuolloin uusi ja opetuskin haki vielä muotoaan: opinnot olivat mielenkiintoinen kokoelma osioita eri aloilta. Insinööriopintojen loppuvaiheessa hän päätyikin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen. - Opinnoissa painottui hyvinvointiteknologia, erityisesti mittaaminen ja kuntotestaus oli sydäntä lähellä ja teinkin kuntotestaajan ja liikunnanohjaajan töitä opintojen ohessa.

Yhteistyö TKI-työn ja koulutuksen kanssa näyttäytyy Salpakoskelle mahdollisuutena, jota ei ole vielä täysin ulosmitattu.

Ensikosketus TKI-työhön tuli EU-hankkeessa, jossa teknologiasta etsittiin ratkaisuja ikääntyneiden ihmisten kotona pärjäämiseen. Myöhemmin alumnina hän vieraili kertomassa työstään, ja väitöskirjan mahdollisuus tuli puheeksi professorien kanssa. Salpakoski pääsi mukaan jo alkuvaiheessa pitkään lonkkamurtumia käsittelevään tutkimukseen ja tutkijana vierähti 7-8 vuotta.

- Kun toimintakenttä muuttuu, on myös osaamisen muututtava. Ja täältä tulevat tulevaisuuden ammattilaiset. Meillä on hieno mahdollisuus ottaa opiskelijat mukaan projekteihin ja hankkeisiin, ja samalla vaikuttaa osaamisen kehittymiseen.

Tämän jälkeen tie vei tutkimuspäälliköksi silloiseen Mikkelin ammattikorkeakouluun, sittemmin Xamkiin, Kestävän hyvinvoinnin tutkimusyksikköön, jossa hän koordinoi alansa TKI-toimintaa. Kehitystyö jatkui Essoten (Etelä-Savon terveys- ja sosiaalipalvelujen

- Opettajissa on paljon tutkimustaustaisia ihmisiä. Voimme oppia hyödyntämään vaikkapa yliopettajien osaamista entistä paremmin.


kuntayhtymä) digitaalisten palvelujen ja sähköisen asioinnin kehittämispäällikkönä. - Se oli oikein mielenkiintoista. Sote on vetänyt minua aina puoleensa, olen halunnut kehittää palveluita, joista on aidosti ihmisille hyötyä. Taas uusi näkökulma kentälle avautui Peurungassa tutkimus- ja kehittämispäällikkönä; tehtäviin kuului muun muassa niin tutkimusta kuin kuntoutuksen operatiivista johtoa. Sote-alan haasteet; hyvinvointialueiden talouspaineet, väestön ikääntyminen, ja työntekijöiden saatavuus takaavat, että alalla riittää lähitulevaisuudessa ratkottavaa. Salpakoskea kiinnostaa, kuinka sote-palveluista saadaan kehitettyä kestäviä - ja kestävästi. Kyse ei ole vain hyvinvointialueiden ratkaisuista. Kunnilla ja järjestöillä on keskeinen rooli ennaltaehkäisyssä. Teema on erityisen ajankohtainen sote-alan järjestökentän leikkauksien myötä.

- Kuinka ennaltaehkäisevää työtä saadaan ylläpidettyä, kun järjestöiltä leikataan? Innovatiivisuutta tarvitaan entistä enemmän niin rahoituksen kuin toiminnan suhteen. Ja kun innovaatioista puhutaan, palataan siihen, miksi Salpakoski aloitti johtavana tutkijana Savonialla. Täällä hän kokee olevansa paikassa, jossa on mahdollisuus vaikuttaa asioihin laajemmin.

JOHTAVAN TUTKIJAN TEHTÄVÄ STRATEGINEN AVAUS SAVONIALLE Savonian tutkimustoimintaa vahvistettiin syksyllä 2026 johtavien tutkijoiden tehtävillä myös Kone ja energia-, Kestävä yhteiskunta- ja Ruokajärjestelmä-tutkimusaloille. Tehtävien keskeisenä tavoitteena on

tutkijanurien suunnitelmallinen kehittäminen. – Haluamme tarjota asiantuntijoillemme entistä paremmat mahdollisuudet rakentaa tutkijanuraa, vahvistaa tutkimusosaamistaan ja tehdä yhä laajempaa kansallista ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Samalla vahvistamme edellytyksiä entistä vaikuttavammalle tutkimus- ja kehittämistoiminnalle sekä kilpailukykyisemmälle tutkimusrahoitukselle, henkilöstöjohtaja Minna KaijaKortelainen kertoo. Johtavan tutkijan tehtäviin kuuluu muun muassa edistää tutkimusrahoitushakujen valmistelua sekä vahvistaa alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Keskeinen osa tehtävää on yhteistyö muiden tutkimusalojen kanssa sekä TKI-toiminnan ja opetuksen integraation kehittäminen.

Luonto on Anu Salpakoskelle henkireikä. Koti Laukaassa on maaseudulla, joten puuhasteltavaa riiää omassa pihapiirissä. Myös palveluskoirat ja vaeltaminen ovat sydäntä lähellä.

Savonia 7


Yli kymmenen metriä leveä Tiedon, taidon ja materian väylä sijaitsee Savilahdella kolmen oppilaitoksen risteyksessä. Savonian, Savon ammaiopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteishankinta tuo taiteen arkisen kulkureitin varrelle.

QR-koodi: Katso miten teos valmistui

Taide ja tekniikka kohtaavat TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVAT AINO-MARIA SAVOLAINEN, HEKOLY

Viime kesänä Savilahdentien ja Neulaniementien risteyksen alikulkuväylään rakentui yli 10 metriä leveä ja 71 teräselementistä koostuva Tiedon, taidon ja materian väylä. Taideteos on osa Savilahden valaistus-, kuluurimuotoilu- ja taideohjelma Valon kaavaa ja on Kuopion kaupungin tilaama ja Savilahden oppilaitosten yhteinen taidehankinta. Kuopiolaisen kuvataiteilija Timo Kokon suunnielema teos valikoitui toteutukseen kolmen vaihtoehtoisen suunnitelman joukosta. - Savilahden alueen Valon Kaavan silloinen koordinaaori Frei Zimmer oi yhteyä kesällä 2025 ja pyysi haastaeluun, jonka tuloksena tulin valituksi. Työryhmä valitsi kolmesta vaihtoehtoisesta suunnitelmasta-

8 Savonia

ni version, josta eri vaiheiden kaua muodostui lopullinen teos. Äkkiseltään ei arvaisi, kuinka monta erilaista asiaa on huomioitava julkiseen tilaan ja vilkkaan liikennöintiväylän varrelle sijoiuvassa teoksessa. - Teosta joutui muokkaamaan melko rajusti. Erityisesti turvallisuustekijät oli oteava tarkasti huomioon ja testaava. Kiinnitin heijastavia elementtejä tunnelin seiniin, haastaelin alikulkukäytävässä ohikulkijoita ja kysyin heiltä näkemyksiä turvallisuuteen liiyen. Lisäksi elementeistä tehtiin koekappaleet, joa työn jälki saatiin hyväksytyksi ja testatuksi. Kaikissa Valon kaavan taideteoksissa valo on keskeinen elemeni. Kok-

ko kertoo, eä hän halusi materiaalin heijastavan valoa, joten materiaaliksi valikoitui vesikuvioitu teräs. Se heijastaa luonnonvaloa ikään kuin katsoisi liplaavaa vedenpintaa.

VESIKUVIOITU TERÄS LAITTOI SAVONIAN OSAAMISEN TODELLISEEN TESTIIN Kokko työskentelee Savonialla tuntiopeajana, joten yhteistyökumppanit käytännön toteutukseen, tekninen asiantuntija Keijo Korhonen ja muotoilun työpajamestari Reijo Kurkinen, löytyivät omasta talosta. Savonian konetekniikan tiloihin hankiiin juuri sopivasti syksyllä 2025 uusi kuitulaserleikkuri. Uusi investointi pääsi siis heti kovaan testiin. Savonian asiantuntijoiden osaaminen tuli


Timo Kokon (kesk.) visio toteutui Reijo Kurkisen (vas.) ja Keijo Korhosen avustuksella.

tarpeeseen, sillä aaltoileva teräs on materiaalina eriäin haastava leikattava. Samaa vesikuvioitua terästä on hyödynney Pariisin olympialaisten olympiapadassa. - Kolmiuloeisuuden ja aaltomaisuuden vuoksi leikkaaminen on haastavaa. Toimiajalla ei ollut siitä käytännön kokemusta, eikä näin ollen antaa meille vinkkejä leikkaamiseen. Mua olimme ennakkoluuloomia kokeilemaan. Luonnokset muuteiin visuaaliseen muotoon ja heti koekappaleita tehdessä voitiin todeta, eä kone pystyy tekemään eriäin tarkkaa jälkeä. Lopputulos oli huikea, miehet kertovat. Kuitulaserleikkuri toisti tarkasti piirrosjälkeä, eikä ylimääräistä hukkaa syntynyt. Tehokas materiaalinkäyö on tietenkin suoraa säästöä rahassa. Kurkinen ja Korhonen vastasivat käytännön leikkaamisesta, Kokko tarkkaili ja hyväksyi työn jäljen. Taideteos koostuu elementeistä, jotka pitävät sisällään erilaisia muotoja ja symboleita, jotka ammentavat

muun muassa biologian ja genetiikan fraktaaleista, metsien ja kasvien morfologioista sekä Savilahden luonnosta ja eläimistöstä.

toimivuutensa haastavienkin materiaalien leikkaamisessa, joten mahdollisuudet muidenkin taideteosten toteuamiseen ovat hyvät.

Kurkinen teki taideteoksen kiinnityssuunnitelman niin, eä kuviot saadaan toimimaan. Koska materiaalina on teräs ja pyöräilijöiden vauhti alikulkukäytävässä kova, tuli turvallisuus huomioida tarkasti myös kiinnityssuunnitelmassa. Taideteoksessa ei ole teräviä kulmia ja kiinnikkeet on suunniteltu kestämään. Lopulta kymmenet osat kiinniteiin kesällä paikoilleen asennuskartan mukaan.

- Leikkuri soveltuu muutenkin erinomaisesti ohutlevytuoeiden leikkaamiseen tuotekehityksessä. Tämä mahdollistaa piensarjojen tekemisen ja esimerkiksi materiaalien ja tuoeiden toimivuuden testaamisen. Tällaisiin pienten sarjojen testauksiin eivät alan yritykset yleensä pysty reagoimaan.

Kokko on hyvin tyytyväinen työskentelyprosessiin.

Taideteos sijaitsee kolmen oppilaitoksen, Savonian, Savon ammaiopiston ja Itä-Suomen yliopiston risteyskohdassa, joten väylä sopii hyvin teoksen metaforaksi. Jokaiselle oppilaitokselle on myös taideteoksessa omat symbolinsa.

- Minulla on korkeat vaatimukset taiteelle sekä työn jäljelle. Täytyy todeta, eä Savonian puieet, ammattitaito ja osaaminen toteutuksessa - ihan super. Kokemus oli hyvä molemmin puolin. - Näitä lisää! Korhonen ja Kurkinen toteavat innostuneina.

TAIDETEOKSEN TARINA JATKUU

Kokko kertoo, eä myöhemmin oppilaitoksiin asennetaan vastaavanlainen elemeni. Näin taideteos linkiyy opiskelijoiden arkeen ja taideteoksen tarina jatkuu.

Uusi kuitulaserleikkuri on osoianut

Savonia 9


ICELife vauhdiaa Luupi kiertotalouden suunnan TEKSTI MAIJU KORHONEN, MIIKA VIRTANEN, AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVAT MIIKA VIRTANEN, MAIJU KORHONEN

Kuopioon Matkuksen yhteyteen avautunut käytetyn tavaran kauppakeskus ja lajieluasema Luuppi on heräänyt runsaasti kiinnostusta. Jo avajaisviikonloppuna keskuksessa vieraili noin 20 000 kävijää, mikä osoiaa, eä kiertotalouden palveluille ja uudenlaisille kulutusratkaisuille on kysyntää. Luuppi perustuu ajatukseen, jossa mahdollisimman moni tavara pysyy käytössä mahdollisimman pitkään. Keskukseen tuodut tavarat ohjataan uudelleenkäyöön sellaisenaan tai kunnosteuina. Tavarat ja materiaalit, joita ei voida kunnostaa käyöön, lajitellaan ja hyödynnetään esimerkiksi energiantuotannossa. Luuppi ei kuitenkaan ole pelkästään käytetyn tavaran kauppakeskus tai lajieluasema. Taustalla on kunnianhimoinen tavoite rakentaa uudenlainen kiertotalouden toimintamalli, jossa tavaroiden lisäksi kiertävät osaaminen, ideat ja yhteistyö. Tavoieen saavuamisessa keskeisessä roolissa on Savonia-ammaikorkeakoulun koordinoima ICELife-hanke. – Matkus Luuppi on nyt auki. Tämä on upea stari kaikelle sille yhteistyölle, mitä me tulemme tekemään Savonian, muiden oppilaitosten, yhteisöjen, yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa. Me emme edes tiedä, mitä kaikkea tämä tuo vielä tullessaan, Matkuksen kauppakeskusjohtaja Minna Karppinen sanoo. Avajaisissa mukana olivat TK-päällikkö Harri Auvinen (vas.), europarlamentaarikko Elsi Katainen, Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tyi Määä, Elävä Kauppa Oy:n toimitusjohtaja Satu Takkinen sekä Elävä Säätiön toimitusjohtaja Erno Kääriäinen.

1 0 Savonia

POHJOIS-SAVOSTA EDELLÄKÄVIJÄ Euroopan unioni myönsi ICELife-hankkeelle 3,45 miljoonan euron rahoituksen. Nelivuotisen hankkeen kokonais-


n kehitystä näyäjäksi

volyymi on 5,75 miljoonaa euroa, ja sen tavoieena on vauhdiaa Luupin käyöönooa, investointeja ja kehittämistä sekä luoda toimintamalli, jota voidaan hyödyntää myös muualla Euroopassa. Savonia toimii koordinaaorina ja vastaa kokonaisuuden kehiämisestä yhdessä Elävä säätiön, Jätekukko Oy:n ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kanssa. Hankkeessa etsitään uusia ratkaisuja erityisesti tekstiilien, puutuoeiden sekä sähkö- ja elektroniikkalaieiden uudelleenkäyöön. Samalla kehitetään palveluja, joiden avulla materiaalit saadaan mahdollisimman tehokkaasti takaisin käyöön. Savonialla Luuppi nähdään osana laajempaa muutosta, jossa Pohjois-Savo pyrkii vahvistamaan asemaansa kiertotalouden edelläkävijänä. Kiertotalouskeskus tarjoaa käytännön ympäristön uusien toimintamallien tutkimiseen, testaamiseen ja kehittämiseen yhdessä yritysten, julkisten toimijoiden, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa.

– Euroopan komission rahoiama hanke mahdollistaa kehitysloikan ja meillä on tavoieena toimia kiertotalouden suunnannäyäjänä, kertoo tutkimus- ja kehityspäällikkö Harri Auvinen Savonian Bio- ja kiertotalouden tutkimusalalta.

VASTUULLISISTA VALINNOISTA VAIVATTOMIA JA HOUKUTTELEVIA Luupin erityispiirteenä on sen sijainti vilkkaassa kauppakeskusympäristössä. Kun käytetyn tavaran palvelut, lajieluasema ja erilaiset yhteisölliset toiminnot sijoiuvat paikkaan, jossa ihmiset liikkuvat muutenkin, kiertotaloudesta tulee aiempaa helpompi osa arkea. Tavoieena on tehdä vastuullisista valinnoista mahdollisimman vaivaomia ja houkuelevia. - Lähtökohtana on nostaa uudelleenkäyöä erityisesti tekstiilien, puutuoeiden ja sähkö- ja elektroniikkalaieiden osalta sekä luoda uusia liiketoiminta-, koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia. Luuppiin koh-

distuva kiinnostus kertoo siitä, eä olemme kehiämässä kiertotaloua oikea-aikaisesti tälläkin saralla, Auvinen kertoo. Avajaisten yhteydessä toteuteu kysely osoii, eä alueen asukkaat toivovat lisää muun muassa korjaus-, tuunaus-, lainaus- ja vuokrauspalveluja. Tulokset tukevat ICELife-hankkeen tavoitea rakentaa Luupista paikka, jossa syntyy uusia palveluja, liiketoimintamahdollisuuksia ja yhteistyömalleja kestävän kulutuksen ympärille. Luuppi toimii samalla konkreeisena tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristönä, jossa voidaan kehiää ratkaisuja materiaalien tehokkaampaan uudelleenkäyöön sekä vahvistaa alueen kiertotalousosaamista. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jonka vaikutukset ulouvat Pohjois-Savosta koko Suomeen ja edelleen Eurooppaan.

Savonia 1 1


LoveZone-lukuvuosistari kokosi opiskelijat Kuopion torille

Kuopion tori täytyi jälleen opiskelijoista, kun Savonian, Savon ammaiopiston ja Itä-Suomen yliopiston opiskelijat juhlistivat yhdessä lukuvuoden alkamista. LoveZone-lukuvuosistaria vieteiin ensimmäistä kertaa Kuopion uudella torilavalla. – LoveZone on Kuopion Savilahden kampusalueen koulutustoimijoiden yhteinen väliämisen, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden sanoma, joka muistuaa meitä pitämään toinen toisistamme huolta, lukuvuosistaria toteuamassa ollut Savonian markkinointiasiantuntija Juho Papinniemi kertoo. Savilahden yhteinen lukuvuosistari järjesteiin nyt kolmaa kertaa. Tapahtuma käynnistyi Savilahdesta, josta opiskelijat siirtyivät torille yhteisessä kulkueessa. Torilla kuultiin lukuvuoden avaussanat, jotka lausuivat opiskelijakunta Salkun hallituksen puheenjohtaja Anton Jääskeläinen, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtaja Janina Gunnar ja opiskelijakunta SAVOTTAn hallituksen puheenjohtaja Tiina Landén. Juhlallisuudet huipentuivat rap-artisti Sara Been keikkaan. LoveZone-lukuvuosistartin järjestivät yhteistyössä Savon ammaiopisto, Savonia, Itä-Suomen yliopisto, opiskelijakunta Salkku, Opiskelijakunta SAVOTTA ja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ISYY.

TEKSTI JUHO PAPINNIEMI KUVAT MIKKO LAPPALAINEN, MARKUS ASPEGREN

1 2 Savonia


Savonia 1 3


TEKSTI ANNE HEIKKINEN | KUVAT ANNE HEIKKINEN

Yö Luolassa teki kokonaisturvallisuudesta konkreeista Kun Savilahden Luolan ovet sulkeutuvat yöksi, väestönsuojeluharjoitus muuuu nopeasti kokemukseksi. Ilma, valo, vesi, uni ja toisten ihmisten läsnäolo kertovat, mistä kokonaisturvallisuudessa lopulta on kyse: arjen perusasioista, jotka kriisissä muuuvat elintärkeiksi. Ensimmäiseksi huomaa ilman. Savilahden Luolassa ilmastointi hurisee tasaisesti ja ilma tuntuu aluksi hieman tunkkaiselta. Illan edetessä lämpötila kuitenkin laskee ja pian makuupussin lisäksi tekee mieli etsiä päälle vielä lisää vaatea. Ympärillä valmistaudutaan yöhön. Makuupusseja avataan ja tavaroille etsitään paikkoja. Kolmikerroksiset sängyt herät-

1 4 Savonia

tävät hilpeyä, miten ihmeessä ylimmälle pedille oikein kiivetään? Tällä kertaa majoitutaan tarkoituksella väljemmin kuin todellisessa väestönsuojelutilanteessa. Siksi katse hakeutuu tyhjiin peteihin, miltä täällä tuntuisi, jos jokaisessa kolmessa sängyssä nukkuisi ihminen ja ympärillä olisi huomaavasti enemmän väkeä, tavaraa, ääniä ja liikeä? Entä jos kukaan ei osaisi sanoa, milloin ovet seuraavan kerran avataan?

PÄIVÄN HARJOITUS VAIHTUU YÖKSI LUOLASSA Suojaan 2026 on Kuopion Savilahdessa

syyskuussa järjestey miava väestönsuojeluharjoitus, jossa testaiin suuren väestömäärän suojaamista erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Yli 2 000 osallistujan harjoituksessa olivat mukana Pohjois-Savon hyvinvointialueen pelastustoimi, Kuopion kaupunki, viranomaisia, järjestöjä, yrityksiä, oppilaitoksia sekä muita alueellisia ja valtakunnallisia kumppaneita. Savonian terveysalan opiskelijat osallistuivat päivän harjoitukseen osana opintojaan. Savonialla oli rooli myös harjoituksen valmistelussa, tutkimus- ja havainnointitoiminnassa sekä yön aikana toteuteavissa harjoituksissa.


Kun päivän suuri harjoitus pääyy, suurin osa osallistujista lähtee kotiin. Luolaan jää pienempi joukko, jonka tehtävänä on kokeilla, miltä väestönsuojassa oleminen tuntuu, kun ilta muuuu yöksi ja tavallinen vuorokausirytmi katoaa maan alle. Illan aikana syödään välipalaa ja muistutellaan veden juomisesta. Edessä on vielä pitkä yö.

KELLO 22 KOKONAISTURVALLISUUS PANNAAN PALASIKSI Kello lähestyy kymmentä illalla. Savonian koordinoiman Säähäiriö2026-hankkeen työpaja on alkamassa. Ensimmäinen ajatus on hyvin inhimillinen: miten tähän aikaan enää jaksaa keskiyä kahden tunnin työpajaan? Yllääen yhteinen ajaelu kuitenkin imaisee mukaansa, ehkä juuri siksi, eä ympäristö tekee keskustelusta tavallista konkreeisempaa.

Huoltovarmuuskeskuksen Häiriöhyrrä-työkalun avulla lähdetään rakentamaan skenaarioita tilanteista, joissa yhteiskunnan vakaus on vakavasti häiriintynyt. Yksi ongelma johtaa toiseen, toinen kolmanteen. Keskustelu menee nopeasti paljon syvemmälle kuin yksiäiseen sähkökatkoon, myrskyyn tai muuhun häiriöön. Luolan konkreeinen ympäristö tekee kysymyksistä painavampia. Häiriö ei ole enää abstrakti esimerkki työpajan fläppitaululla, vaan jotakin, joka vaikuaisi siihen, miten ihmiset nukkuvat, syövät, odoavat ja sietävät epävarmuua. Mikä ulkona on tilanne? Saammeko tietoa? Kauanko meidän pitää olla täällä? Keskustelussa nousee esiin myös ihmisten käyäytyminen. Voisiko yksi suurimmista uhista lopulta olla tilanne, jossa epävarmuus, ahtaus ja toivoomuus alkavat purkautua ihmisten välisinä konflikteina?

HYVÄÄ YÖTÄ, VÄESTÖNSUOJA Ennen puoltayötä osa yöpyjistä alkaa kaivata nukkumaan. Valoa on liikaa, joku huomauaa. Valoja himmennetään ja vähitellen yhteinen tila alkaa aseua yöasentoon. Pujahdan makuupussiin. Pitkän päivän jälkeen tuntuu hyvältä päästä vaakatasoon. Vielä paremmalta tuntuu se, eä makuupussin sisällä syntyy edes pieni oma tila keskelle yhteistä väestönsuojaa. Musiikkipedagogiopiskelijat musisoivat hiljaa. Ääni kantautuu Luolassa juuri sen verran, eä sen kuulee, mua se ei vaadi huomiota. Musiikissa on jotain rauhoiavaa, ja ajatus tulee melkein itsestään: tässä voi nukahtaa, koska joku muu valvoo. Yksi lauluista tuntuu osuvan tähän paikkaan ja tähän hetkeen erityisen hyvin.

Savonia 1 5


Haaveissa vainko oot mun… minne määränpäähän tieni vie… Maan alla, makuupussissa, sanat saavat aivan uuden merkityksen.

KUN OSA NUKKUU, HARJOITUS JATKUU Kaikki eivät kuitenkaan nuku. Yön aikana väestönsuojan toimintaa ylläpidetään vuoroissa, tilaa valvotaan ja Luolan ulkopuolella käydään suojavarusteissa tarkkailemassa säteilyarvoja. Myös kansainväliset toimiajat seuraavat ja kuvaavat harjoituksen etenemistä, mikä tuo yöharjoitukseen oman kerroksensa. Yöllä harjoitellaan myös sulkutilaa, ja metallisten ovien kolina kuuluu häiritsevän selvästi unen rajamailla olevien korviin. Ääni muistuaa siitä, eä kyse ei ole tavallisesta yöpymisestä. Väestönsuoja on rakenneu eristämään sisällä olevat ihmiset ulkopuolisesta maailmasta. Harjoituksessa se on hetkellinen tilanne, mua todellisessa kriisissä emme tietäisi, mitä oven toisella puolella tapahtuu.

AAMULLA EI TIEDÄ, MILLAINEN PÄIVÄ ULKONA ODOTTAA Aamu tulee keinovalossa. Moni kertoo nukkuneensa paremmin kuin oli etukäteen ajatellut ja turvallisuuden tunne säilyi läpi yön. Silti herääminen maan alla tuntuu oudolta. Ei tiedä, millainen sää ulkona on, onko aurinko noussut tai sataako veä. Tavallinen yhteys ulkomaailmaan on katkennut, vaikka kyse on vain harjoituksesta. Keinovalo alkaa tuntua keinovalolta, ja luonnonvaloa huomaa kaipaavansa yllättävän nopeasti. Yhden yön jälkeen on helppo lähteä kotiin ja todeta, eä kokemus oli kiinnostava. Mua samalla mielessä pyörii kysymys siitä, mitä tapahtuisi toisena tai kolman-

1 6 Savonia

tena päivänä. Alkaisiko vieressä nukkuva ihminen ärsyttää? Entä jos omaa tilaa ei olisi juuri lainkaan, jokaisessa pedissä olisi nukkuja ja ympärillä eläisi suuri määrä ihmisiä? Mitä mielelle tekisi epätietoisuus siitä, mitä ulkopuolella tapahtuu?

HARJOITUS KOKOSI TURVALLISUUDEN, TUTKIMUKSEN JA TAITEEN SAMAN KATON ALLE Suojaan 2026 -harjoituksen idea sai alkunsa Savonian ja Kuopion kaupungin Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen valmisteluhanketiimissä. Hankejohtaja Pia Viklund vei ajatusta eteenpäin Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kanssa, ja vähitellen harjoituksen suunnielu kasvoi eri toimijoiden yhteiseksi työksi. Samassa yhteydessä käynnistyi myös Säähäiriö2026-hankkeen suunnielu osaksi harjoitusta. Viklund vastasi Suojaan 2026 -harjoituksessa lisäksi tutkimus- ja havainnointitoiminnan koordinoinnista. Yön aikana kokonaisturvallisuua tarkasteltiin monesta suunnasta. Säähäiriö-työpajassa pohdiiin yhteiskunnan kykyä selviytyä samanaikaisista häiriöistä, ja Savonian koordinoimat Huoltovarma elintarvike Pohjois-Savo- ja Säähäiriö-hankkeet testasivat väestönsuojassa elintarvikkeita todentuntuisessa käyöympäristössä. Myös taide oli mukana. KUMMA Kuopion taidemuseon ja kuvataiteilija Johanna Rossin toteuamassa toiminnassa tarkasteltiin, voisiko kuvataide auaa ihmisiä käsielemään kokemuksiaan sekä tukea pärjäämistä ja yhteisöllisyyä pitkiyvässä väestönsuojelutilanteessa. Suojaan 2026 -harjoituksessa Luolan ovet lopulta avautuvat, ja ulkona odoaa mitä kaunein ja aurinkoisin syyskuinen aamu. Todellisessa tilanteessa juuri siitä ei voisi olla varma.


Ruokahuollon varautuminen häi häiriöiö jja poikkeustilanteisiin ikk til t i ii on yhteinen turvallisuustekomme Ruoka on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä hyödykkeistä. Arjessa kaupat, ruokapalvelut ja elintarvikeketju toimivat lähes huomaamaomasti, mua häiriö- ja poikkeustilanteissa ruoan saatavuus voi muuua nopeasti. Siksi ruokahuollon varautuminen on keskeinen osa Suomen kokonaisturvallisuua. VALTAKUNNALLINEN VARAUTUMINEN Sähkökatkot, tietoliikenne-, tietojärjestelmä- ja kyberhäiriöt, vakavat sääilmiöt, logistiikkaketjujen katkeaminen, eläintaudit ja kansainväliset kriisit voivat häiritä ruoan tuotantoa, jalostusta, kuljetuksia ja jakelua. Myös ruokapalvelut ovat riippuvaisia energiasta, vedestä, henkilöstöstä ja raaka-aineista. Suomessa varautuminen perustuu koko elintarvikeketjun yhteistyöhön. Huoltovarmuuskeskus koordinoi elintarvikehuollon varautumista, jonka tavoieena on turvata riiävä ja turvallinen ravinto myös häiriö- ja poikkeusoloissa. Suomessa ylläpidetään viljan, siemenviljan sekä tieyjen välämäömien raaka-aineiden ja tuoeiden varmuusvarastoja. Yritykset kehiävät jatkuvuudenhallintaansa ja varautuvat häiriöihin yhteistyössä viranomaisten kanssa.

RUOKAHUOLLON VARAUTUMISTA POHJOIS-SAVOSSA Savonian ja Kehitysyhtiö SavoGrown Huoltovarma elintarvike Pohjois-Savo -hanke ra-

kentaa verkostoja alueellisten ja kansallisten toimijoiden välille. Hanke tekee yhteistyötä Huoltovarmuuskeskuksen Ruokapalvelupoolin kanssa valtakunnallisen ruokapalvelujen varautumissuunnitelman jalkauamiseksi alueen kuntiin. Yhteistyötä tehdään myös Pohjois-Savon suurimman julkisen ruokapalvelutoimijan Servican sekä Puolustusvoimien ruokahuollosta vastaavan Leijona Cateringin kanssa. Hankekumppaneille tarjotaan ajankohtaista tietoa sekä yhteistyö- ja testausmahdollisuuksia.

poikkeusoloissa. Harjoituksessa tarkasteltiin myös ruoka- ja vesihuollon toimintavarmuutta tilanteessa, jossa yhteiskunnan normaali toiminta on häiriintynyt. Huoltovarma elintarvike Pohjois-Savo -hanke järjesti yöpyjille tuotetestauksen, jossa arvioitiin kolmea huoneenlämmössä hyvin säilyvää välipalatyyppistä tuotea. Yksi soveltui ravintosisältönsä puolesta pieneksi ateriaksi. Testaus tuoi tietoa tuoeiden soveltuvuudesta väestönsuojelutilanteisiin ja kotivaraan sekä niiden kehiämistarpeista.

Hanke vahvistaa alueen ruokaturvaa kehiämällä hankeyritysten kanssa kaksoiskäyöön soveltuvia elintarvikkeita, jotka palvelevat sekä arjessa eä poikkeusoloissa. Tällaisia ovat esimerkiksi helposti valmisteavat, hyvin säilyvät ja ravitsemuksellisesti tarkoituksenmukaiset tuoeet kotitalouksiin ja ammaikeiiöihin.

Varautuminen kuuluu myös kotitalouksille. Kun yhteiskunta, yritykset, ruokapalvelut ja kansalaiset varautuvat ja harjoielevat yhdessä, ruoan saatavuus voidaan turvata paremmin häiriötilanteissa. Savonia osallistuu aktiivisesti huoltovarmuuden, ruokaturvan ja varautumisen tutkimus-, kehiämis- ja innovaatiotoimintaan yritysten, julkisten toimijoiden ja muiden kumppaneiden kanssa kehiäen alueen ruokahuoltoa turvaavia ratkaisuja, tuoeita, toimintamalleja ja osaamista.

VARAUTUMINEN VAATII HARJOITTELUA Syyskuussa Kuopion Suojaan2026 -väestönsuojeluharjoituksessa yli 2 000 osallistujaa testasi yhteiskunnan toimintaa häiriö- ja

TEKSTI JENNI LAPPI, JOHANNA KANTALA KUVAT RAISA LEINONEN

Savonia 1 7


Opiskelu ja tekoäly antoivat supervoimia luovaan työhön

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVA JUKKA ROITTO Lapsena Jukka Roio viei paljon aikaa piirtämällä. Myöhemmin tie vei Kuopion Muotoiluakatemiaan, kansainvälisesti palkiuun opinnäytetyöhön ja pitkälle uralle venealan tuotekehityksen parissa. Viimeisimpänä Savonian YAMK-opinnot avasivat oven uudenlaiseen ajaeluun, jossa tekoäly toimii luovan työn tukena ja mahdollistajana.

1 8 Savonia

MUOTOILUOPINNOT OPETTIVAT KOKEILEMAAN Jukka Roio on Savonian kaksinkertainen alumni, sillä hän on opiskellut muotoilijaksi (AMK) vuosina 2004-2010 ja innovaatiotoiminnan asiantuntijaksi (YAMK) vuosina 20242026.

- Haaveilin muun muassa mainosalasta, ehkä art directorin työstä. Lukiossa en vielä tiennyt, mitä haluan tehdä. Opinto-ohjaajalle sanoin, eä haluaisin tehdä jotain luovaa, mua en taiteilijana, vaan jotain käytännönläheistä. Hän antoi minulle esieen muotoilijan työstä. Studia-messuilla Helsingissä päädyin silloisen Kuopion Muotoiluakatemian osastolle,


ja erityisesti pienoismallit tekivät vaikutuksen, Roio muistelee. Opinnoista on jäänyt mieleen ennen kaikkea mahdollisuudet. - Meillä oli todella hyvät tilat ja pajat, paljon valinnaisia kursseja myös oman erikoisalan ulkopuolelta sekä hyvät opiskelukaverit ja opeajat. Erityiskiitos Juha Mieiselle, joka oli muotoilun lehtorimme ja ohjaava opeajani. Häneltä sain myös vinkin, jonka perusteella hain VAVarusteelle, jossa työskentelen edelleen. Roio muistelee, eä hän asei opintojensa aikana riman itselleen korkealle. Tämä näkyi muun muassa opinnäytetyössä. - Konsepti oli "Työkalusta avustajaksi – E-Motion HQ kevytajoneuvoskenaario": tein siitä 3D-mallin, tulostin ja pintakäsittelin mallin, tein animaation, verkkosivut ja posterin. Samaan aikaan tein opintojen ohessa myyntitöitä, ja täydellisyyden tavoielu venyi valmistumistani vuodella. Työ kuitenkin kannai: se valiiin iDEA Awards 2009 (International Design Education Award) -kilpailuun Italian Pontederaan, ja sai Piaggio-säätiön Vespa Award -maininnan "Most Innovative Design Project". Muotoiluopinnot antoivat Roitolle rohkeua kokeilla ja myös epäonnistua. Samalla hän oppi viemään projektit kokonaisvaltaisesti ideasta käytännön prototyypiksi. - Hands on -ote kulkee punaisena lankana edelleen. Ei edetä pelkkien omien oletusten varassa, vaan ratkaisuja testataan ja vertaillaan käytännössä varhaisten prototyyppien avulla. Työelämän projektit kulkevat parhaimmillaan edelleen samaa kehää, hän pohtii.

VENEALALLA SUUNNITELMAT MUUTTUIVAT TUOTTEIKSI Jukka Roio työskentelee VA-Varusteella, jossa hän aloii työt jo vuonna 2012. VAVaruste oli tuolloin 50 hengen yritys Kuopiossa, ja asiakkaina oli lähinnä kotimaisia ja pohjoismaisia venetehtaita ja yksityis-

asiakkaita. - Päävastuuni oli venepehmustesarjojen suunnielu. Lisäksi työskentelin venekuomujen, veneistuinten ja 3D-mallinnuksen parissa sekä matkustin venetehtaille mitoiamaan uusia tuoeita. Yritys laajensi toimintaansa Puolaan vuonna 2014, ja oma tehdas avaiin Suwałkiin vuonna 2017. Nykyisin työntekijöitä on 170. Vuonna 2019 Roio sai vastuulleen ensimmäiset VA-Varusteen valmistamat Saxdor Yachtsin tuoeet, ja yhteistyötä on nyt kertynyt noin seitsemän vuoa. - Matka nopeasti kasvavan suomalaisen venebrändin rinnalla on kasvaanut ammaitaitoani monella osa-alueella. Toimeksiannot ovat muuuneet yhä vaativammiksi, ja yhteistyö Puolan tehtaan kanssa on nykyisin päiviäistä. Saxdorin lisäksi suunnieluvastuullani on ollut useita suurempia ja premium-venemerkkejä Suomessa ja Ruotsissa.

YAMK-OPINNOT TEKIVÄT TEKOÄLYSTÄ TYÖPARIN Vaikka työ on tarjonnut uusia haasteita, pitkään samassa yrityksessä oltuaan Roitto tunsi, eä ajatuksia piti tuuleaa. Vastaan tuli mainos YAMK-opinnoista, ja hän hakeutui innovaatiotoiminnan asiantuntijan koulutukseen. - Uudet opinnot tekivät todella hyvää. Sain haastea ja pääsin toteuamaan itseäni oman työympäristön ulkopuolella uusien ihmisten ja aiheiden parissa. Ilahduavaa oli, eä opinnoissa oli paljon samanhenkisiä ja innostavia ihmisiä. Opinnot vahvistivat osaamistani myös päivätöissäni. Opintojen aikana Roio oi käyöön entistä enemmän tekoälytyökaluja, mikä johti kokeilemaan Rhinoceros 3D -ohjelman lisäosien tekemistä tekoälyavusteisella koodauksella. Siitä löytyi myös opinnäytetyön aihe: venekuomujen parametrinen suunnielutyökalu.

1:1-paperi- tai muovimallineilla, ja sen jälkeen yleistyi mitoiaminen 3D-ohjelmilla. Suunnielua automatisoiva työkalu on seuraava askel. Käyäjä syöää ohjelmaan muutaman viivan ja pisteen, joiden perusteella työkalu muodostaa alustavan 3Dmallin venekuomusta. Mallin ominaisuuksia voi muokata liukusäätimillä, ja samalla syntyvät tarviavat tuotantopiirustukset. Opinnäytetyössäni tarkastelin vahvan toimialaosaamisen yhdistämistä ohjelmistokehitykseen Konkreeinen esimerkki opiskelun hyödyistä on hänen alkuvuodesta perustamansa toiminimi Roio Design Works. Sen kaua hän on julkaissut kaupallisia työkaluja, kuten RhinoNotchesPro ja RhinoChelae, jotka ratkaisevat Rhinoceros 3D -ohjelman käyäjien yleisiä puueita. Kaikista tärkein hyöty YAMK-opinnoissa on ollut ajaelutavan muutos. Roio hyödyntää tekoälyä nykyisin laajasti suunnielussa, dokumentoinnissa, ohjelmistokehityksessä ja sisällöntuotannossa. - Tuntuu kuin olisin saanut supervoimia. Ideat, jotka olivat ennen vain haaveita puuuvan koodausosaamisen tai suurten kustannusten vuoksi, voi nyt toteuaa itse.

OPISKELIJA, PYSY UTELIAAN A Roio kannustaakin nykyisiä opiskelijoita ennakkoluuloomiin kokeiluihin: - Ehdoton ykkösneuvoni: pysy uteliaana ja avoimena uusille asioille. Ihminen luo helposti itselleen esteitä mielikuvilla ja ennakkoluuloilla. Tunnista ne, pura osiksi ja ratkaise. Valjasta tekoäly voimavaraksi ja opeele kuvaamaan sille työprosessisi. Silloin siitä tulee työpari, eikä uhkaava kilpailija. Tekoäly ei kuitenkaan korvaa uteliaisuutta, ammaitaitoa ja harkintaa – juuri niitä kannaaa opinnoissa kasvaaa.

- Vielä vuoden 2010 tienoilla kuomut suunniteltiin usein veneen päälle tehtävillä

Savonia 1 9


Uua ymmärrystä eläinten käyäytymiseen – ensimmäinen asiantuntijaryhmä valmistui Savonialta TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVA SANNI NIEMINEN

Savonian ensimmäinen eläinten käyäytymisen ja oppimisen asiantuntija -koulutus pääyi marraskuussa. Vuoden miaiset opinnot ovat antaneet eläinalan ammailaisille uusia keinoja hyödyntää tutkimustietoa käytännön työssä. Sanni Nieminen ja Heidi Kellokoski-Kiiskinen lähtivät koulutukseen erilaisista työtehtävistä. Yhteinen tavoite oli kuitenkin sama: ymmärtää entistä paremmin eläinten käyäytymistä, oppimista ja hyvinvointia. Eläimen hyvinvointiin vaikuavat monet asiat. Lääketieteellisen osaamisen lisäksi tarvitaan myös eläimen käyäytymisen, elinympäristön ja hoitotapojen osaamista. Tämän Sanni Nieminen on huomannut kymmenen vuoden aikana työssään. Eläintenhoitajaksi ja klinikkaeläinhoitajaksi kouluautunut Nieminen työskentelee eksooisiin eläimiin perehtyneellä klinikalla, jossa hoidetaan pääasiassa eksooisia eläimiä ja lisäksi vuosiain satoja luonnoneläimiä pro bono -periaaeella. - Oma mielenkiintoni suuntautuu kaikkein eniten matelijoihin ja sammakkoeläimiin, eritoten maakilpikonniin. Myös linnut ovat lähellä sydäntä. Hän on vuosien varrella perehtynyt tarkemmin muun muassa nelivarvaskilpikonniin. Kiinnostus eläinten käyäytymiseen on kytenyt jo pidempään, mua eläintenkouluajan opinnot eivät vielä aiemmin tuntuneet oikealta vaihtoehdolta. Kun Savonian eläinten käyäytymisen ja oppimisen asiantuntijakoulutus tuli vastaan, kokonaisuus tuntui sopivalta. – Eksooisten eläinten parissa on iso aukko käyäytymisen asiantuntijoista Suomessa. Klinikkatyön aikana tulee tapauksia vastaan, jossa lääketiede ei ratkaise eläi-

2 0 Savonia

men huolia, vaan pitäisi tehdä muutoksia esimerkiksi asumuksessa ja hoitotavoissa. Erillinen käytösklinikka tai kouluaja, jolle ohjata tällaiset potilaat puuuu useiden lajien osalta. Tarjoamme neuvontaa klinikkakäynnin yhteydessä niiltä osin kuin se on mahdollista, Nieminen kertoo.

TUTKIMUSTIEDOSTA TYÖKALUJA KÄYTÄNNÖN TYÖHÖN Savonian vuoden miainen koulutus on räätälöity eläinlääkäreille ja eläintenhoitajille. Koulutuksen tavoieena on tuoda eläintieteellistä tietoa käytännön tasolle ja vahvistaa eläinten kanssa työskentelevien ymmärrystä eläinten käyäytymisestä ja oppimisesta. Koulutuksessa on käsitelty myös muun muassa eläinten hyvinvointia, eläintieteitä, eläinlainsäädäntöä ja eeisiä kysymyksiä. Niemiselle yksi koulutuksen tärkeimmistä anneista on ollut juuri tutkimustiedon hyödyntäminen. Opintoihin on kuulunut tutkimusmenetelmiä ja tilastotiedeä sekä käyäytymisen havainnointia ja analysointia, oppimisteoriaa ja sovielevaa viestintää. – Itselleni yksi koulutuksen parhaista puolista on ollut se, eä oppii etsimään ja arvioimaan tutkimustietoa, ymmärtämään

tutkimusmenetelmiä sekä soveltamaan tutkimustietoa käytännön työhön. Myös eläinlääkäri Heidi Kellokoski-Kiiskinen hakeutui koulutukseen halusta syventää ymmärrystään eläinten käyäytymisestä ja oppimisesta. Hänellä on pitkä työura eläinlääkärinä, ja tällä hetkellä hän työskentelee valvontaeläinlääkärinä. Kellokoski-Kiiskinen odoi koulutukselta erityisesti alan käsieistön, teorian ja ajankohtaisten suuntausten parempaa ymmärtämistä. Opintojen monipuolisuus onnistui silti ylläämään. – Opintosisällön aihepiirien laajuus on ollut positiivinen yllätys. Tästä mainiakoon muun muassa sovieleva viestintä ja tilastotiede. Kiitosta hän antaa myös erinomaisesti valituille asiantuntijaluennoitsijoille.

TYÖN RINNALLA OPISKELEMINEN VAATII MYÖS AIKAA Molemmat ovat suorianeet opinnot työn ohessa. Kellokoski-Kiiskisen kokemuksen mukaan koulutus on ollut suhteellisen helppo soviaa työelämän vaatimuksiin. Nieminen nostaa puolestaan esiin itsenäisen työn suuren määrän. Lähi- ja etäpäiviä on ollut vähän, mua vastapainoksi kirjal-


lisiin tehtäviin ja itsenäiseen opiskeluun on täytynyt varata runsaasti aikaa.

tusta eläinalan ammailaisille, mua muistuaa, eei kyse ole aivan perusteista liikkeelle lähtevästä koulutuksesta.

Ensimmäiset tehtävänannot jopa hirviivät. – Kun ensimmäisiä tehtävänantoja luin, olin aika kauhuissani, millaiseen hommaan tässä on ryhdyy. Olen ylläynyt, miten kivuttomasti muun muassa raporien tekeminen lopulta on sujunut ja miten kivaa tehtävien tekeminen on ollut. Koulutusta hän suosieleekin erityisesti eläinalan ammailaisille, joita kiinnostavat tutkimustieto sekä eläinten käyäytymisen ja hyvinvoinnin kehiäminen. Kellokoski-Kiiskinenkin suosielee koulu-

– Suosielen mielelläni kollegoille ja muille eläinalan ammailaisille. Ihan perusopinnoksi tämä ei sovi.

OPINNOT VOIVAT AVATA MYÖS UUDEN SUUNNAN Opinnot ovat synnyäneet Niemisellä uusia ammatillisia suunnitelmia ja innostaneet kehiämään omaa osaamista edelleen. – Opintojen kaua olen saanut uua intoa oman tekemisen kehiämiseen, kontaktoitunut ja sain myös alkusysäyksen aloiaa

eläintenkouluajan opinnot. Lisäksi harjoittelupaikka aukesi yhden luennoitsijan kautta. Tulevaisuuden tavoite, kun koulut on hoideu kunnialla loppuun, on, eä voisin tarjota erillisenä palveluna käytösneuvontaa ainakin matelijoiden omistajille. Myös Kellokoski-Kiiskinen nostaa koulutuksen hyödyistä esiin uuden tiedon lisäksi syntyneet kontaktit. Ensimmäistä kertaa järjestey koulutus tulee pääyi marraskuussa. Samalla ensimmäinen opiskelijaryhmä vie mukanaan työelämään vuoden aikana karunua tietoa eläinten käyäytymisestä, oppimisesta ja hyvinvoinnista.

Savonian Savonia 2 1


Lehmä juo päiviäin 100 litraa veä VaraVesi parantaa maatilojen varautumista kuivuusjaksoihin ja kriisitilanteisiin TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN, SANNA ANTIKAINEN | KUVA ADOBE STOCK Toimiva vesihuolto on elintärkeä tekijä maataloudelle, maaseudulla asuville sekä matkailuelinkeinolle. Maatilojen kohdalla varautumisesta on puhuu paljon mua vedenjakelun poikkeustilanteisiin varautuminen on edelleen hyvin vaihtelevaa. Maaseudun vesihuollossa on havaiu puueita niin osaamisessa kuin resursoinnissa. Lisäksi ilmastonmuutos lisää vesihuollon haasteita muun muassa lisääntyvien rankkasateiden ja kuivuusjaksojen myötä. Runsaat sateet voivat aiheuaa pintavesien herkemmän pääsemisen kaivoihin sekä vedenoamoihin aiheuaen saastumisia. Pitkät kuivuusjaksot vaikuavat pohjavesien määrään sekä myös laatuun lisäten vedenkäsielyn tarvea. Lisäksi lisääntyvät myrskyt ja niiden aiheuamat tuhot aiheuavat häiriöitä vedenjakeluun.

HÄIRIÖTÖN VEDEN SAATAVUUS ON KESKEISTÄ ELÄINTEN HYVINVOINNILLE Suomessa oli vuonna 2024 noin reilut 40 000 maatilaa, joista 8 000 tilalla oli tuotantoeläimiä. Näistä lypsy- ja nautakarjatiloja oli 6 500, eli yli 80 %. Vuonna 2023 keskikokoinen maitotila tuoi noin 500 000 litraa maitoa ja sillä oli noin 50 lypsylehmää. Lypsylehmä juo päiviäin noin 100 litraa veä, eli keskimääräinen maitotila käyää 5000 litraa veä jo pelkästään lypsylehmien juomisen osalta. Kuumina kesäpäivinä etenkin juomaveden tarve voi jopa kaksinkertaistua. Tuotantoaan kehiäneillä tiloilla tilakoko on selkeästi suurempi ja esimerkiksi 3 lypsyrobotin ja 180 lypsylehmän tila käyää jopa 18 000 litraa veä päiviäin jo pelkästään lypsylehmien vedenjuontiin. Lisäksi vedentarpeeseen lisätään vielä nuorkarjan sekä lypsyteknologian vaatima vesi sekä muu käyövesi.

2 2 Savonia

- Tuotantoeläintilojen häiriötön veden saatavuus, veden hyvä laatu ja riiävä määrä ovat keskeisiä tekijöitä niin tuotannon ylläpitämisen kuin eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Esimerkiksi veden saastumistilanteessa naudat eivät välämää suostu juomaan voimakkaasti klooraua veä sen hajun ja maun vuoksi, mikä vaikuaa suoraan tuoteaviin maitomääriin. Lisäksi lypsyteknologia (lypsyroboi) vaatii ympärivuorokautisen, laatuvaatimukset täyävän, paineellisen ja kuuman veden saannin, kertoo TKI-asiantuntija Sanna Antikainen. Riiävän laatuisen ja paineellisen veden saanti poikkeamatilanteissa korostuu etenkin lypsykarjatiloilla, mua myös muilla tuotantoeläintiloilla. Lisäksi riiävä sähkön saatavuus vesihuollon poikkeamatilanteissa täytyy varmistaa. Tuotantoeläintilojen häiriötön veden saatavuus, veden hyvä laatu ja riiävä määrä ovatkin keskeisiä tekijöitä niin tuotannon ylläpitämisen kuin eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Maatilojen vesihuollon ratkaisut poikkeamatilanteissa (VaraVesi) -hankkeen tavoieena on tunnistaa maatilojen vesihuoltoon liiyvät riskit ja uhkatekijät sekä tuoaa konkreeista tietoa ja ratkaisuja vesihuollon varautumisen tueksi. Lisäksi hankkeen avulla lisätään vesilaitosten ja –osuuskuntien valmiua vastata maatilojen tarpeisiin poikkeamatilanteissa. - Hankkeessa selvitetään maatilojen vesihuollon nykytilannea ja niihin liiyviä riskejä Pohjois-Savon alueella, tunnistetaan veden saatavuuteen ja laadun hallintaan liiyvät merkiävimmät uhkakuvat ja määritellään toimenpiteet niihin varautumiseksi. Lisäksi pilotoidaan valiuja toimenpiteitä maatilan vesihuollon organisoimiseksi poikkeamatilanteessa, Sanna Antikainen kertoo.

MAATILOJEN JA VESISOSUUKUNTIEN VARAUTUMISEN TASO VAIHTELEE Yhteiskunnan huoltovarmuuskeskustelun myötä on herännyt huoli ja keskustelu siitä, onko veden saatavuus ja riiävyys varmisteu poikkeamatilanteissa: millä tavalla tilat sekä vesilaitokset ja -osuuskunnat, jotka toimiavat veä tiloille ja maaseudulla asuville ihmisille, ovat varautuneet häiriötilanteisiin käytännön tasolla ? Vesiosuuskunnat ovat osuuskuntamuotoisia vesihuoltolaitoksia, jotka huolehtivat tyypillisesti haja-asutusalueiden vesihuollosta. Vesilaitoksista poiketen ne ovat yleensä paikallisten asukkaiden omistamia, hallinnoimia ja pääosin myös operoimia. Koska toiminta on pääosin ei-ammaimaista, vesiosuuskuntien resurssit ja osaaminen eivät ole samaa tasoa kuin kunnallisten vesilaitosten vastaavat. Vesiosuuskuntaa sitoo kuitenkin käytännössä samat velvoieet kuin kunnallisia vesilaitoksia. Vesiosuuskuntien toiminta-alueilla on paljon huoltovarmuuskriiisiä veden kuluajia, kuten tuotantotiloja, joille tulisi pystyä toimiamaan riiävästi laadukasta ja veden käytön kannalta turvallista veä kaikissa olosuhteissa. Maatilojen valmiudet poikkeamatilanteiden vesihuollon järjestämiseksi lyhyellä vasteella ovat vaihtelevat. Yleisen tietoisuuden lisäksi teknisiä valmiuksia tai testaua prosessia esimerkiksi syöää vettä muualta kuin jakeluputkistoista ei tiloilla ole välämää olemassa. Lisäksi vedentoimiajien toimintatavat sekä valmiudet reagoida ja tiedoaa nopeasti maatiloja veden laatuhäiriöistä tai huoltotöistä ovat vaihtelevalla tasolla. Tarvitaan siis yleistä tietoisuuden heräämistä sekä konkreettista tietotason ja osaamisen nostoa poikkeamatilanteissa toimimiseen.


Vedenjakelun häiriöt ovat olleet huomattavan paljon vähäisempiä esimerkiksi sähkönjakelun häiriöihin verrauna. Siksi vedenjakelun poikkeamatilainteisiin ei olla varauduu läheskään samalla tasolla kuin sähkönjakelun häiriöihin. Monella isolla, paljon veä kuluavalla lypsykarjatilalla ei ole välämää olemassa lainkaan veden varajärjestelmää, vaikka se olisi tuotannon ylläpitämisen kannalta välämätöntä.

tuen hankkeessa aloitetaan syksyn aikana pilotoinnit Savonian vesilaboratoriossa yhteistyössä THL:n kanssa. Hankea toteuavat Savonia-ammaikorkeakoulu sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Yhteistyöorganisaatioina ovat Maa- ja metsätaloustuoajain Keskusliitto MTK ry, Valio Osuuskunta Maitosuomi ja neljä maatilaa Pohjois-Savosta. Hankea rahoiaa Euroopan maaseuturahasto.

Kevään aikana hankkeessa selviteiin Pohjois-Savon maatilojen vesihuollon ja varautumisen tilannea. Selvitykseen pohjau-

Savonia 2 3


Korkeakouluun pääsee aina!

TEKSTI MARJA KOPELI, MARI MIETTINEN | KUVA MARKUS ASPEGREN (EDITOITU) Monien mielikuvissa korkeakoulut ovat paikkoja, joihin on vaikea päästä, ja korkeakoulututkinto jotakin, minkä saavuttaakseen on pitänyt menestyä koulupolun alusta alkaen. Tämä kuva ei päde enää onneksi. Savoniassa on kehitey ratkaisuja, jotka mahdollistavat korkeakouluopintojen aloiamisen milloin tahansa. Tutuin ja perinteisin tapa tulla tutkintoopiskelijaksi korkeakouluun on yhteishaku, joka järjestetään syksyllä syyskuussa ja keväällä tammi- ja maaliskuussa. Yhteishaussa voivat hakea ne, joilla on soveltuvan aiemman tutkinnon antama hakukelpoisuus. Valinta tapahtuu joko todistuksen, valintakokeen tai valintakurssin perusteella. Tässä haussa paikkoja on suunnau eniten niille, jotka eivät ole aiemmin opiskelleet tutkintoon johtavassa korkeakoulutuksessa (ns. ensikertalaisuuskiintiöt). Jos toisen asteen antamaa hakukelpoisuua ei ole tai muusta syystä yhteishaku ei ole mahdollinen tapa päästä tutkintoopiskelijaksi, entä sien? Ovet korkeakouluun ovat edelleen auki. Savonia avaa

24 Savonia

vuosiain lähes kaikkiin tutkintoihin avoimen ammaikorkeakoulun 30 opintopisteen laajuisia polkuopintopaikkoja. Syksyn paikkoihin ilmoiautuminen on auki elokuussa ja tammikuun paikkoihin joulukuussa. Polkuopintopaikat jaetaan ilmoiautumisjärjestyksessä, eikä niihin edellytetä aiempaa tutkintoa toiselta asteelta tai muita opintoja. Ajatuksena on, eä polkuopintojen suoriaminen hyväksytysti toimii näyönä opiskelukyvystä. Savoniassa lupaamme tutkinto-opiskelupaikan kaikille polkuopinnot sovitusti suorianeille. Normaalin tutkinto-opiskelun rinnalle polkuja on räätälöity työelämässä mukana olevien tarpeisiin (työelämäpolku) ja myös helpottamaan siirtymistä toiselta asteelta korkeakouluun (valmentava polku). Jos polkupaikkaa ei ennätä saamaan, avoimessa ammaikorkeakoulussa voi opiskella myös yksiäisiä opintojaksoja tai osaamiskokonaisuuksia, jotka ovat myöhemmin liiteävissä osaksi tutkintoa. Suuri osa avoimista opinnoista on nonstop-tyyppisiä, joten opiskelun voi aloit-

taa lähes milloin tahansa. Näin osaamistaan pääsee kehiämään ihan jokainen, sillä avoimen amk:n opinnot ovat nimensä mukaisesti kaikille avoimia. Työömille Savonia tarjoaa lähes kaikki avoimet opinnot vieläpä maksua. Lisäksi toiselta asteelta valmistuneilla nuorilla on käyteävissään opintoseteli, joilla voi ostaa 30 op opintoja avoimessa amk:ssa tai yliopistossa. Polkuopintojen lisäksi Savonia kehiää niin sanouja väyläopintoja toisen asteen opinnoista korkeakouluun. Niissä on kyse opinnoista, joilla jo toisen asteen tutkinnon aikana voi osoiaa korkeakouluopiskelutaitonsa ja siirtyä sien saumaomasti jatkamaan opintojaan korkeakoulussa. Myös maahanmuuajille on tarjolla oma korkeakouluopintoihin valmentava koulutus (30 op), jonka suoriteuaan voi hakea erillishaun kaua tutkinto-opiskelijaksi. Tämä verkkokoulutus keskiyy parantamaan suomen ja englannin kielen sekä matematiikan taitoja ja auaa maahan muuaneita koulutus- ja urasuunnittelussa.


Tiesitkö?

Edellä kuvatut reitit ovat vain joitakin esimerkkejä erilaisista teistä korkeakouluun. Savonian erillishaussa on lisäksi vielä useita muitakin erilaisia hakumahdollisuuksia eri aloille. Voi siis perustellusti sanoa, eä ovet korkeakouluun ovat aina auki. Mikä on sinun reiisi? Lisätietoja erilaisista reiteistä Savoniaan ohjausasiantuntija Mari Mieiseltä, mari.mieinen@savonia.fi

Savonia 2 5


Energia-ala on tulevaisuuden ala, Jarno Ruusunen (vas.) ja Janne Karppanen (oik.) sanovat. Muuuvassa toimintaympäristössä tarvitaan myös uudenlaista osaamista. Savonialla tutkitaan ja kehitetään tulevaisuuden vähäpäästöisiä energiaratkaisuja ja koulutetaan tulevia osaajia. –Ensi syksynä käynnistyy uusi Future Energy and Hybrid Intelligence -tutkinto-ohjelma, josta valmistuu energiamurroksen asiantuntijoita kansainväliseen toimintaympäristöön.

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVA AINO-MARIA SAVOLAINEN

Mikä ratkaisee sähkölaskusi koon tänä talvena? Sähkönhintaa seurataan nykyisin kuin säätiedotusta. Taustalla on historian suurin energiamurros, joka muuaa tapaamme tuoaa, käyää ja varastoida energiaa. Mua mistä muutoksessa oikeastaan on kyse, ja mitä jokaisen suomalaisen pitäisi siitä ymmärtää? Energiamurros tarkoiaa siirtymää pois fossiilisesta energiantuotannosta kohti hiilineutraaleja energiantuotantomuotoja, kuten tuuli- ja aurinkovoimaa. Taustalla on pyrkimys hillitä ilmastonmuutosta ja parantaa energiatehokkuua. Energiajär-

2 6 Savonia

jestelmämme hajautuminen toisaalta lisää epävakaua ollessamme enemmän sään armoilla, toisaalta tämä kehitys tuo monipuolisuua, vähentää riippuvuua fossiilisten poloaineiden toimiajista ja lisää resilienssiä.

SÄHKÖN HINTA SAHAILEE, JA SE ON UUSI NORMAALI Suomalaiset seuraavat sähkön tuntihintoja aivan eri tavalla kuin ennen vuoa 2022. Siihen asti sähköenergian hinnanvaihtelut olivat hyvin maltillisia nykyiseen verrauna.

Hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan perusteella, osana pohjoismaisia markkinoita. - Olemme kytkeytyneet yhä vahvemmin myös eurooppalaisiin energiamarkkinoihin eli pohjoismaiden ulkopuolinen tilanne vaikuaa siihen, mitä sähkö meillä maksaa, kertovat Jarno Ruusunen ja Janne Karppanen. Molemmat työskentelevät Savonia-ammattikorkeakoulussa, Karppanen sähkötekniikan lehtorina ja Ruusunen tutkimus- ja


kehityspäällikkönä Kone ja energia -tutkimusalalla.

”EIKÄ VIELÄKÄÄN TUULIVOIMAA” – SE OLI ENNEN SE

VÄÄNNETÄÄNPÄ RAUTALANGASTA

Energiamurros on näkynyt monin tavoin tavallisen kuluajan elämässä: lämpöpumppuihin siirtyminen, rakennusten energiatehokkuuden parantuminen, aurinkopaneelien lisääntyminen sekä sähköautojen yleistyminen ovat esimerkkejä konkreeisista muutoksista. Näitä muutoksia on voinut tehdä pidemmällä aikajänteellä ja hallitusti. Sähkönhinnan vaihtelut taas ovat nopeampia ilmiöitä.

Sähkövoimajärjestelmässä tuotannon ja kulutuksen on täsmäävä joka hetki, jotta järjestelmä ei romahda. Tästä pidetään huolta ympäri vuoden, sekuntitasolla. - Sähköä tuotetaan yhä enemmän säästä riippuvilla tuotantomenetelmillä, kuten tuuli- ja aurinkovoimalla. Tuulisina päivinä tarjontaa on runsaasti ja hinta laskee. Esimerkiksi kesäaikana tämä näkyy nolla- tai negatiivisina hintoina. Tyyninä pakkaspäivinä käy päinvastoin. Kausiaiseen hintojen vaihteluun vaikuttavat monet tekijät, kuten pohjoismaisten vesivarantojen määrä, kaasun eurooppalaiset varannot ja poliiiset tilanteet. Yhdestä asiasta voi olla varma. Vaikka hintavaihtelujen alkusysäyksenä oli Venäjän hyökkäyssodan alkaminen, paluuta entiseen ei ole näköpiirissä, sillä toimintaympäristö on muuunut pysyvästi. Hintavaihtelut ovat uusi normaali ja siihen kuluajankin kannaaa sopeutua. Joa toimintavarmuus säilyy säästä riippumaa, tulee energiantuotannon monipuolisuudesta huolehtia. Myös kulutuksella on yhä merkiävämpi rooli suurten kuluajien, kuten datakeskusten yleistyessä. Energiajärjestelmien toimintavarmuus sinällään on erinomaisella tasolla. Ydinvoima tuoaa vakaasti sähköä säästä riippumatta ja vesivoima toimii tärkeänä säätövoimana. Kuluaja voi ohjata sähkönkäyöä ajankohtiin, jolloin kysyntä on vähäisempää tai edullista sähköä on paljon saatavilla. Tätä joustavuua tulevaisuuden energiajärjestelmä myös edellyää. Kysymysmerkkejäkin on. - Tulevaan talveen lähdetään vesivarantojen suhteen tavanomaista heikommasta tilanteesta ja muutkin tekijät povaavat hintariskiä.

Paljon on siis tapahtunut: - Olemme käytännössä jo hiilineutraaleita sähkössä, irtaantuneet Venäjän tuonnista, yhdentyneet entisestään Euroopan markkinoihin ja pienentäneet liikenteen päästöjä merkiävästi, Ruusunen ja Karppanen muistuavat.

- Tällä hetkellä liityntäkyselyitä on eriäin runsaasti niin datakeskushankkeiden kuin sähkövarastojen ja sähkökailoidenkin suhteen. Viimeisimmän Fingridin tiedoeen mukaan kaikkien kyselyiden toteutuessa sähkönkulutus lisääntyisi 40 prosenia viidessä vuodessa.

ENERGIA-ALA ON TULEVAISUUDEN ALA Ruusunen ja Karppanen näkevät, eä Suomelle energiamurros on enemmän mahdollisuus kuin uhka. Suomessa on runsaasti puhdasta sähköä, osaamista ja vakaa toimintaympäristö. Lämpöenergian tuotannostakin 75 prosenia on uusiutuvaa energiaa. Uudenlaisessa, muuuvassa toimintaympäristössä ja monipuolisessa energiantuotannossa tarvitaan myös uudenlaista osaamista.

Jos energiamarkkinoilla onkin järissyt, maailma on muuunut myös huomaamaa. ”Eikä vieläkään tuulivoimaa” lauloi Ultra Bra 1990-luvulla. Sen jälkeen tuulivoiman määrä Suomessa on kasvanut 248 kertaiseksi.

- Alalle kaivataan moniosaajia, jotka hallitsevat väistyvän teknologian lisäksi uudet ratkaisut, ymmärtävät monitahoisia kokonaisuuksia sekä kehiävät itseään jatkuvasti muuuvassa toimintaympäristössä.

- Myös talojen ja sähkölaieiden energiatehokkuus on parantunut ilman, eä kuluajan on tarvinnut siihen kiinniää juurikaan huomiota.

Savonialla koulutetaan sähkö- ja energiaalan osaajia energiatekniikan insinöörin sekä sähkö- ja automaatioinsinöörin tutkinto-ohjelmissa sekä ylempänä ammaikorkeakoulututkintona kehiyneiden energiajärjestelmien tutkinto-ohjelmassa. Savonialla myös kehitetään tulevaisuuden vähäpäästöisiä energiaratkaisuja yhdessä teollisuuden kanssa.

Onko suurimmat muutokset siis jo nähty? - Ei. Energian varastointi tulee kasvamaan esimerkiksi akkuihin ja lämpövarastoihin. Myös vety tulee mahdollisesti olemaan osa ratkaisua. Lämmöntuotannossa pienydinvoimalat voivat olla osa energiajärjestelmää. Tekoälyllä ja digitalisaatiolla on kahtalainen vaikutus. Toisaalta ne auavat murroksessa, kun kulutusta voidaan optimoida ja vähentää uusilla laskentaan perustuvilla ratkaisuilla. Toisaalta tekoäly tulee lisäämään merkiävästi sähkönkulutusta datakeskusten myötä. Toisaalta datakeskusten tuoamassa lämmössä on potentiaalia hyötykäyöön esimerkiksi asuntojen lämmityksessä tai vaikka viljojen kuivaamisessa.

Energia-ala on tulevaisuuden ala – Savonialla käynnistyy syksyllä 2027 kokonaan uusi Future Energy and Hybrid Intelligence - tutkintoohjelma. Englanninkielinen koulutus on suunnau henkilöille, jotka ovat kiinnostuneet toimimaan energiamurroksen osaajina kansainvälisessä toimintaympäristössä. - Opiskelijat eivät tule ainoastaan opiskelemaan teknologiaa, vaan oppivat tekemään älykkäitä päätöksiä tulevaisuuden energiajärjestelmistä ja kehiämään niitä parhaiden digitaalisten työkalujen avulla. Osaajilla tulee olemaan ymmärrys tulevaisuuden erilaista skenaarioista ja he osaavat hahmoaa näihin sopivia energiaratkaisuja.

Savonia 2 7


Savonia vie osaamista maailmalle – 106 kiinalaista ympäristötekniikan opiskelijaa valmistui kesällä TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN KUVAT HANNU POUTIAINEN

Savonian pitkäjänteinen työ kansainvälisessä koulutusviennissä tuoaa tulosta. Heinäkuussa valmistui ensimmäinen ryhmä kiinalaisia opiskelijoita Savonian Environmental Engineering -tutkinto-ohjelmasta, joka toteutetaan yhteistyössä kiinalaisen Hebei University of Environmental Engineeringin (HUEE) kanssa. Yhteensä 106 opiskelijaa sai tutkintotodistuksen sekä Savoniasta eä HUEE:sta. Kyseessä ovat samalla ensimmäiset Savonian vientikoulutuksena toteutetusta tutkinto-ohjelmasta valmistuneet opiskelijat. Valmistuminen on merkiävä virstanpylväs Savonian kansainvälisessä koulutusliiketoiminnassa. Yhteistyö HUEE:n kanssa käynnistyi vuonna 2021 allekirjoitetulla sopimuksella, ja koulutus alkoi syksyllä 2022. Yhteistyö jatkuu pitkälle tulevaisuuteen, sillä korkeakoulujen välinen sopimus ulottuu kymmenen vuoden ajalle. – Kyseessä on yhteistyössä järjestettävä Joint Double Degree -tutkinto, jossa opiskelijat saavat tutkintotodistuksen molemmista yliopistoista. Perusaineet opetetaan paikallisesti kiinaksi, kun taas ammaiaineet opetetaan Savonian opettajien toimesta, kertoo Savonian osaamisen viennin päällikkö Hannu Poutiainen.

SUOMALAISTA YMPÄRISTÖOSAAMISTA GLOBAALEIHIN TARPEISIIN Environmental Engineering -ohjelmassa opiskelijat suoriavat pitkälti samat opinnot kuin Savonian suomalaisessa ympäristötekniikan koulutuksessakin. Sisältöjä

2 8 Savonia

on kuitenkin soviteu kansainväliseen toimintaympäristöön.

loin opetuksen laatu vain kasvaa, Poutiainen toteaa.

Opinnot käsielevät muun muassa jätevedenpuhdistusta, ympäristöanalyysejä, energiantuotantoa, teollista mikrobiologiaa, tuoeiden elinkaarilaskentaa ja ympäristöriskien hallintaa.

Kokemukset HUEE-yhteistyöstä ovat olleet niin myönteisiä, eä Savonia on jo laajentamassa toimintaansa Kiinassa. Uudessa yhteistyöyliopistossa opinnot ovat käynnistyneet tänä syksynä, ja ensimmäiset Savonian opeajat aloiavat opetuksen paikan päällä ensi vuonna.

– Koulutus antaa osaamispaketin, jota voi hyödyntää työtehtävissä globaalisti kaikkialla. Poutiainen sanoo. Savonian opeajat opeavat opetusjaksot Kiinassa, minkä lisäksi opetukseen sisältyy verkko-opetusta. Kansainvälinen yhteistyö tarjoaa ainutlaatuisia kokemuksia niin opiskelijoille kuin opeajillekin. – Jokainen Savonian opeaja edustaa siellä paitsi Suomea myös Eurooppaa. Monelle opiskelijalle kohtaaminen voi olla ensimmäinen lähikontakti ulkomaalaiseen opeajaan. Tutkintoon osallistuminen avaa opiskelijoille aidon näköalapaikan kansainvälisyyteen.

VIENTIKOULUTUS ON MYÖS INVESTOINTI SAVONIAN OSAAMISEEN Savonialle koulutusvienti on liiketoimintaa, mua sen merkitys ulouu taloudellisia hyötyjä laajemmalle. – Mahdollisuus opeaa kansainvälisissä ympäristöissä luo henkilöstölle uudenlaisia urapolkuja. Opetusperiodit Kiinassa tuovat uusia näkökulmia myös Savonian kampuksilla tapahtuvaan opetukseen, jol-

PITKÄJÄNTEINEN YHTEISTYÖ RAKENTAA TULEVAISUUTTA Kymmenen vuoden yhteistyösopimus tarjoaa vakaan pohjan koulutuksen kehiämiselle. Vaikka tutkinto-ohjelman ydinsisällöt säilyvät, toimintaa kehitetään jatkuvasti yhdessä kiinalaisen kumppanin kanssa. – Koulutusohjelmaa, opetuksen pedagogiikkaa ja valmistumisprosesseja kehitetään koko ajan. Tavoieena on varmistaa, eä koulutus vastaa muuuvia osaamistarpeita sekä Kiinassa eä muualla maailmassa. Poutiaisen mukaan juuri tämä on yksi Savonian vahvuuksista kansainvälisillä markkinoilla. – Päivitämme koulutustamme jatkuvasti työelämän tarpeiden mukaan. Kun sisältö on ajantasaista ja pedagogiikka korkeatasoista, myös kansainväliset kumppanit ovat kiinnostuneita yhteistyöstä. Savonian pedagogiselle osaamiselle ja työelämäläheiselle koulutukselle on kysyntää myös Suomen rajojen ulkopuolella.


Savonia 2 9


Omalla äänellä

Yritysyhteistyö tuo rakennustuotannon työelämän osaksi opintoja TEKSTI MARJO HAKULINEN | KUVAT MARJO HAKULINEN

Opiskelijat tutustumassa Minna Canthin koulun rakennustyömaan toteutukseen, työmaan johtamiseen ja pölynhallintaan Lapti Oy:n työmaavierailulla.

Rakennustuotannon lehtorina olen tehnyt yhteistyötä rakennusalan yritysten kanssa koko opeajaurani ajan. Yhteistyö tuo opiskelijoille ajankohtaista tietoa alan käytännöistä. Samalla se tarjoaa minulle uusia näkökulmia ja auaa ylläpitämään ammaitaitoani. Yhteistyö ei ole opetukseen lisäy yksiäinen vierailu, vaan sen suunnielu alkaa jo kuukausia ennen opintojaksoa. Pohdin, mitä opiskelijoiden on tärkeää oppia, missä yrityksen asiantuntemus täydentää opetusta ja millainen toteutus tukee oppimistavoieita. Tämän jälkeen sovin yritysten edustajien kanssa sisällöistä, aikatauluista ja käytännön järjestelyistä. Toteutus edellyää huolellista ennakkosuunnielua, aktiivista yhteydenpitoa ja joustavuua. Vierailut ja asiantuntijaluennot on soviteava opetuksen aikatauluihin, ja muutoksiin on varauduava vaihtoehtoisilla toteutuksilla. Myös lukujärjestysten suunnielulla on tärkeä rooli kokonaisuuden onnistumisessa. Olen hyödyntänyt pitkään omia rakennusalan verkostojani. Viime vuoden aikana yhteistyön näkyväksi tekeminen LinkedInissä on tuonut tulevan lukuvuoden toteutuksiin uusia yrityksiä ja asiantuntijoita. He haluavat jakaa oman erikoisalansa osaamista, vahvistaa ammaikorkeakoulutuksen käytännönläheisyyä ja tutustua tulevaisuuden ammailaisiin. Yritysyhteis-

3 0 Savonia

työtä on toteuteu useilla rakennustuotannon opintojaksoilla eri vuosikurssien opiskelijoille. Tässä muutama nosto.

yhteistyö yhdistää teoriaopinnot käytäntöön, vahvistaa ammatillista osaamista ja helpoaa siirtymistä työelämään.

Lujabetonin Siilinjärven elemenitehtaalla opiskelijat ovat tarkastelleet elemenitoimitusta suunnielun, valmistuksen ja työmaan työnjohdon yhteisenä prosessina. Vierailut ovat konkretisoineet tiedonkulun, aikataulutuksen ja laadukkaiden suunnitelmien merkitystä. Samalla opiskelijat ovat tutustuneet vähähiilisen rakentamisen vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.

Yritysyhteistyö antaa opiskelijoille: • • •

• Kuopion rakennusvalvonnan asiantuntijaluennot ovat tehneet viranomaistoimintaa tutuksi ja madaltaneet yhteydenoton kynnystä. Opiskelijat ovat saaneet käytännön tietoa Lupapiste-palvelun käytöstä sekä vastaavan työnjohtajan vastuista ja velvollisuuksista. Villego-simulaatiopelissä opiskelijat ovat harjoitelleet Last Planner -menetelmään perustuvaa tuotannonsuunnielua, vuorovaikutusta ja yhteistyötaitoja. Työmaavierailuilla on puolestaan tarkasteltu järjestyksen, siisteyden, pölynhallinnan ja työturvallisuuden merkitystä onnistuneessa rakennustuotannossa. Ammaikorkeakoulutuksen vahvuus on tiivis yhteys työelämään. Rakennusalan käytännöt, vaatimukset ja teknologiat kehiyvät jatkuvasti, joten opiskelijoiden on tärkeää tutustua alan toimintaan jo opintojen aikana. Yritys-

•

ajantasaista tietoa rakennusalan käytännöistä ja vaatimuksista kokemuksia työmailta, tehtailta ja asiantuntijatehtävistä mahdollisuuksia kehiää tuotannon suunnielu-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja näkökulmia rakennusalan tehtäviin ja urapolkuihin ammatillisia verkostoja sekä harjoieluja opinnäytetyömahdollisuuksia.

Yritysyhteistyö antaa yrityksille: Yhteistyö hyödyää myös yrityksiä. Harjoielut, opinnäytetyöt ja oppimistehtävät voivat tuoda uusia näkökulmia yritysten kehiämistarpeisiin. Samalla yritykset voivat jakaa asiantuntemustaan, vaikuttaa tulevien ammailaisten osaamiseen ja kohdata uusia osaajia jo opintojen aikana. Tavoieellinen yritysyhteistyö vahvistaa koulutuksen ja alueen rakennusalan yhteyä sekä edistää alan osaamista ja kilpailukykyä.


Kasvua rakentamassa: yritys ja korkeakoulu rinnakkain

Mikko Myllymäki, Heidi Barck, Kaija Sääski

TEKSTI MIKKO MYLLYMÄKI JA KAIJA SÄÄSKI | KUVAT MIKKO LAPPALAINEN - Yhteistyö Savonian kanssa on ollut sujuvaa ja helppoa. Arvostamme erityisesti sitä, eä uusia ajatuksia voidaan sparrata yhdessä ja yhteistyötä kehitetään aidosti kaikkia osapuolia hyödyävällä tavalla.

tukemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita sekä nykyisiä ja tulevia osaamistarpeita. Olennaista on, eä uusi osaaminen siirtyy käytäntöön ja vahvistaa yrityksen kykyä uudistua.

Näin Talenom Savon toimistonjohtaja Heidi Barck avaa osuvasti Savonia-ammaikorkeakoulun kumppanuusyhteistyötä.

KOULUTUKSIIN OSALLISTUNEISTA 99 PROSENTTIA SUOSITTELISI KOLLEGOILLEEN

Savonia on yrityksille osaajien kouluajan ja rekrytointikanavan lisäksi kumppani henkilöstön osaamisen, liiketoiminnan ja uusien ratkaisujen kehiämisessä. Yhteistyö lähtee yrityksen tarpeista. Se voi käynnistyä esimerkiksi opiskelijaprojektista, harjoielusta, opinnäytetyöstä, henkilöstökoulutuksesta, asiantuntijapalvelusta tai kehiämisyhteistyöstä. Työelämän murroksessa yritysten kilpailukyky rakentuu yhä vahvemmin osaamisesta ja kyvystä uudistua. Yksiäinen koulutus voi vastata tämän päivän tarpeeseen, mua samalla on ennakoitava, millaista osaamista yritys tarvitsee huomenna. Savoniassa koulutusratkaisut rakennetaan

Savonian yrityksille räätälöidyissä koulutuksissa käytännönläheisyys ja opitun sovelleavuus saavatkin osallistujilta erityistä kiitosta. Koulutuksiin osallistuneista 99 prosenia suosielisi koulutusta kollegalleen. Yritysten käytössä ovat myös Savonian asiantuntijat, opiskelijat, tutkimus-, testaus- ja oppimisympäristöt sekä kansalliset ja kansainväliset verkostot. Yhteistyössä voidaan kehiää esimerkiksi asiakaskokemusta, markkinointia, tuotantoa, teknologioita ja palveluita sekä pilotoida uusia ratkaisuja. Kansainväliset opiskelijat tuovat yhteistyöhön lisäksi uusia näkökulmia, kielitaitoa ja osaamista.

Parhaimmillaan yksiäisistä yhteistyömuodoista rakentuu pitkäjänteinen kumppanuus, joka kehiyy yrityksen tarpeiden mukana. Se tuo yritykselle osaajia, tietoa, verkostoja ja uusia ratkaisuja. Samalla Savonia saa arvokasta tietoa työelämän muuuvista tarpeista. Talenom Oyj:n ja Savonian kumppanuudessa korostuvat avoin vuorovaikutus, käytännönläheinen tekeminen sekä yhteiset kokeilut ja ajatustenvaihto. Talenomille yhteistyö tarjoaa myös mahdollisuuden kohdata tulevaisuuden osaajia, vahvistaa tunneuuaan opiskelijoiden keskuudessa ja rakentaa pohjaa tuleville rekrytoinneille. - Opiskelijoiden kanssa toimiminen tuo uusia näkökulmia, haastaa vanhoja toimintatapoja ja auaa pitämään myös omat ajatukset virkeinä ja katseen tulevaisuudessa, Heidi Barck kiteyää. Kun yritykset, opiskelijat ja asiantuntijat oppivat ja uudistuvat yhdessä, vahvistuvat sekä yritysten kilpailukyky eä koko alueen elinvoima.

Savonia 3 1


Bioanalyytikko-opiskelijat mukana toteuamassa lääketutkimusta TEKSTI JUHO PAPINNIEMI | KUVA JUHO PAPINNIEMI

Vasemmalla: Sanni opiskelee viimeistä vuoa bioanalyytikoksi Savoniassa. Lääketutkimukseen osallistuminen on hänelle uusi kokemus. Alla: Lääketutkimuksen työryhmä ensimmäisen tutkimusviikon loppupalaverissa. Vasemmalla lääkäritutkija Hannu Kokki. Oikealla Fysiolinen varatoimitusjohtaja Seppo Hoivala.

Takana on työntäyteinen viikko. Bioanalyytikko-opiskelijat Sanni ja Tiina sekä muu työryhmä käyvät läpi menneen viikon tapahtumia Savonia-ammattikorkeakoulun laboratorioluokassa. Opiskelijat ovat tehneet lääketutkimukseen liittyvää näytteenottoa ja näytteiden käsittelyä. Kokemus on kaikille uusi. Normaalisti bioanalyytikkoopiskelijat eivät pääse opinnoissaan lääketutkimusta toteuttamaan. – Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus

3 2 Savonia

ja hyvää kokemusta. Uskon, että tämä avaa ovia samantyyppisiin projekteihin ja tarjoaa rohkeutta lähteä mukaan, viimeistä vuotta bioanalyytikoksi opiskeleva Sanni kertoo. Opiskelijat tekevät lääketutkimusta työharjoitteluna. He saavat projektista opintopisteitä ja rahallisen korvauksen. – On tässä tullut uutta opittua. Verinäytteenotto on tuttua, mutta kanyylin kautta tehtävä näytteenotto on uusi asia. Näytteenotto toistetaan samanlaisena neljän viikon ajan. Kolme tutki-

musviikkoa on vielä edessä. – Nyt on yksi viikko harjoiteltu. Maanantaina on varmaan taas haipakkaa. – Innoissani odotan jo seuraavaa viikkoa, mutta liian rutinoitunut ei saa olla. Sitten tulee virheitä, Tiina vitsailee.

OPPIMISTA JA SUJUVAA YHTEISTYÖTÄ Kuopion Savilahdessa on vahvaa osaamista lääketutkimuksen ja -kehityksen saralla.


Yksi merkittävä puute alueella on kuitenkin ollut: toimintaympäristö, jossa voidaan toteuttaa lääketutkimuksen vapaaehtoisilla koehenkilöillä tehtävä osuus. – Vapaaehtoisten koehenkilöiden ryhmän tulee olla riittävän iso. Nyt ryhmässä on 34 tutkittavaa. Tähän tarvitaan riittävän isot ja hyvin varustellut tilat. Hienoa, että Savonia pystyi tarjoamaan tähän vaiheeseen osaamisen ja olosuhteet, lääketutkimusta toteuttava lääkäritutkija Hannu Kokki sanoo. Tutkimuksen kohteena on Fysiolinen kehittämä iholle levitettävä tuki- ja liikuntaelinvaivoja hoitava lääke. – Tämä on Fysiolinen ensimmäinen lääke, joka on kehitetty Suomessa. Lääke myös tullaan valmistamaan Suomessa, Fysiolinen varatoimitusjohtaja Seppo Hoivala kertoo. Savonialla toteutetaan uuden lääkkeen rekisteröintivaiheen tutkimus. Tutkimuksen jälkeen lääkkeelle voidaan hakea myyntilupaa. Lääketestaus on tarkkaan säädeltyä. Nyt tehtävää tutkimusta on valmisteltu yli kahdeksan kuukautta.

Terveysteknologian kaupallistaminen ja vientiosaaminen Savonian maksuomassa verkkokoulutuksessa perehdytään terveysteknologian kaupallistamiseen ja kansainvälisen liiketoiminnan keskeisiin osa-alueisiin. Koulutuksen aikana tarkastellaan muun muassa kansainvälisiä markkinoita, asiakas- ja markkinatarpeiden tunnistamista, kaupallistamisen suunnielua, rahoitusmahdollisuuksia sekä vientiin ja markkinoille pääsyyn liiyviä keskeisiä kysymyksiä. Koulutus tarjoaa käytännönläheisiä valmiuksia arvioida terveysteknologisten tuoeiden ja palveluiden liiketoimintamahdollisuuksia, tunnistaa soveltuvia rahoituspolkuja sekä suunnitella niiden etenemistä kansainvälisille markkinoille.

Lue lisää!

– Testiprotokollan läpivieminen on todella vaativaa ja mittaa opiskelijoiden osaamista. Voisi sanoa, että tässä tulee viikossa enemmän työharjoittelua kuin kuukaudessa muualla. – Aikataulullisesti projekti on ollut nopea ja notkea, ja yhteistyö Savonian kanssa on sujunut hyvin. Ei olisi parempaa paikkaa toteuttaa tutkimus kuin Savonia ja Kuopio. Hienoa, että löytyi tällainen yhteistyökumppani! Jos kaikki sujuu suunnitellusti, nyt testattava lääke löytyy apteekkien hyllyiltä ensi vuoden loppupuolella. Lääketutkimus toteutettiin Savonialla elokuussa. Päätutkijana lääketutkimuksessa toimii Merja Kokki. Bioanalyytikko-opiskelijoiden ohjaajana toimii Savonian lehtori Mirja Saukkonen.

Savonia 3 3


Tuleeko Tahkosta Euroopan suosituin coolcation-matkailukohde? TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVA SANNA-MARI NIIRANEN/TAHKOCOM Kesät eivät ole entisiänsä. Vuonna 2025 Suomessa koettiin ennätyksellisen pitkä helleputki ja vaikka kesä 2026 oli Suomessa viileähkö, samaa ei voi sanoa muusta Euroopasta. Suomalaisesta hitusen pitemmät ja lämpimämmät kesät voivat tuntua mukavaltakin ajatukselta, mutta tilanne on toinen Keski- ja Etelä-Euroopassa: tukalat helteet alkavat entistä aiemmin ja kestävät pitempään. Niin luonto kuin ihmiset kärsivät kuivuudesta, joka sytyttää metsäpaloja ja aiheuttaa monenlaista hankaluutta. Kaupungeissa polttavalta auringonpaisteelta on vaikea päästä karkuun.

Ei siis ihme, että viime vuosina on alettu puhua coolcationista. Perinteisten Välimeren maiden sijaan turistit hakeutuvat kohteisiin, jossa ilmasto on mukavan leuto. Näkyykö trendi Pohjois-Savon matkailussa? - Ei vielä, vastaa TAHKOcomin myyntija markkinointipäällikkö SannaMari Niiranen. Hänelle kansainvälinen myynti on omien sanojen mukaan intohimo. - Coolcation on tunnistettavissa matkanjärjestäjien kanssa käydyissä keskusteluissa, mutta se ei ole vielä konkretisoitunut. Savon mahdollisuudet

KUVASSA: Kansainväliset matkanjärjestäjät ovat vaikuuneita Pohjois-Savosta, esimerkiksi Tahkon mahdollisuuksista. Loppuasiakkaita varten tarvitaan lisää tunneuua ja tuoeisteuja palveluja. Kuvassa turistiryhmä sähköpyöräsafarilla Tahkolla.

3 4 Savonia

ovat kuitenkin erittäin hyvät: kesälämpötilat ovat miellyttäviä, luonto tarjoaa luonnollista viilennystä ja massaturismin puute on selkeä etu.

TÄYDELLINEN MATKAKOHDE – MUTTA, KUKA KERTOISI SIITÄ MUILLEKIN? Puitteet ovat siis kohdallaan - ongelmana on, etteivät eurooppalaiset turistit sitä vielä tiedä. Siksi yrityksille on tehty Pohjois-Savon elämys- ja ohjelmapalvelujen kansainvälistymistrategia, joka julkaistiin kesällä.


- Strategia tuo fokuksen ja yhtenäisyyden tekemiseen, kertoo Savonia-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Tiina Kuosmanen, joka vastaa strategian toteutuksesta osana Elämys- ja ohjelmapalvelujen kehittäminen Pohjois-Savossa (EOP) -hanketta. Projektia koordinoivat Savonia ja Savon ammattiopisto Euroopan Unionin ja Pohjois-Savon liiton rahoittamana. - Meillä on paljon pieniä potentiaalisia elämys- ja ohjelmapalveluiden tarjoajia, jotka tarvitsevat yhtenäisen ohjeistuksen ja vinkkejä palveluiden kehiämiseen. Meillä on myös hyviä sisältöjä, kuten luonto ja järvet, neljä vuodenaikaa, savolaisuus, saunat, ruokakuluuri. Tarvitaan yhteisiä linjauksia siihen, miten ne tuoeistetaan sekä kenelle ja missä niitä tarjotaan ja myydään.

surssien keskiäminen oikeisiin maihin ja kohderyhmiin on keskeistä. - Näitä ovat Saksa, Hollanti, Iso-Britannia ja Baltian maat. Myös Espanja ja Italia ovat osoianeet vahvaa kiinnostusta alueeseen. Näissä korostuu kiinnostus luontoon, aktiivimatkailuun ja vähemmän ruuhkaisiin kohteisiin. Baltia, erityisesti Viro on löytänyt Tahkon hyvin laskeelukaudella, mua kesäkauden esiintuominen on seuraava askel myös Baltian suuntaan, Niiranen sanoo. Vielä tarkempaakin tyypielyä on tehty. Uudessa strategissa esitellään viisi erilaista

Eli toisin sanoen: kuinka alueen vahvuuksista viestitään ja miten ne muutetaan euroiksi. Sanna-Mari Niiranen näkee Pohjois-Savon suurimmaksi haasteeksi heikon kansainvälisen tunneuuden. - Tunneuua lisäisi, jos alueelta olisi enemmän tuoeita tarjolla verkossa. Tähän tulee satsata. Keskustelen päiviäin kansainvälisten matkanjärjestäjien kanssa, kuinka he ovat lumoutuneet käydessään täällä, mua alue tarvitsee lisää markkinointia, eä loppuasiakaskin uskoisi tämän.

TUOTTEITA KAIKILLE NELJÄLLE VUODENAJALLE

- Mökki järven rannalla on oiva tuote coolcationiin, samoin yöömän yön tuoeet kuten pyöräretket, golf, melonta ja sup-lautailu. Pimeän ajan tuoeita, joissa koetaan elämyksiä luonnonvalossa, voisivat olla lyhtykävelyt, saunakokemus tähtitaivaan alla, lumikenkäilyä otsalamppujen kanssa tai fatbike-retki kuutamolla, Kuosmanen ideoi. Uusi kansainvälistymisstrategia kokoaa alueen elämys- ja ohjelmapalvelut, kuluuri- ja luovan alan toimijat sekä majoiajat yhteisen tavoieen taakse. Keskeisiä kehitystehtäviä ovat selkeä kohderyhmävalinta, myyntikelpoisten tuoeiden paketointi, yhteinen brändiviesti, jakelukanavien rakentaminen sekä digitaalisen näkyvyyden kehiäminen.

Tiina Kuosmanen kiinniää huomion juuri tuoeistamiseen. Lisää tuoeita tarvitaan, myös kesä- ja talvikausien ulkopuolelle.

VIISI MATKAILIJATYYPPIÄ

Pohjois-Savoon saapuvaa matkailijatyyppiä; näitä ovat esimerkiksi Outdoor Explorer ja Lifestyle Traveller. Kun asiakassegmeni on sanallisteu, myös täsmätuoeiden kehittäminen helpouu. Anneavaa ja ammenneavaa täältä nimiäin löytyy.

LUPSAKKUUS ON SALAINEN ASE

Nature Lover -turistille on tarjolla järvimaisemia, saunomista, mökkeilyä ja esimerkiksi Tiilikkajärven kansallispuisto. Culture Travelleria kiinnostavat Aholansaari tai päiväretki Kuopioon hyvän ruoan ja kuluurin äärelle. Active Hobbyist suuntaa kylpylöihin, aktiivipuistoihin ja liikuntakohteisiin.

Kansainväliset markkinat ovat isot, joten re-

Ehkä tärkein vali ei kuitenkaan ole, mitä tehdään, vaan miltä se tuntuu. - Pohjois-Savo on alue, jossa ihmiset hymyilevät helposti, elämä tuntuu hieman kevyemmältä ja vierailijat tuntevat olonsa nopeasti tervetulleiksi. Savolaista lupsakkuua ei löydy muualta maailmasta.

Savonia 3 5


Teollisuusmatkailun kehiäminen käynnistyi kaasu pohjassa Teollisuusmatkailun kehiäminen Pohjois-Savossa -hanke käynnistyi toukokuussa 2026 ja puolessa vuodessa on ehtinyt tapahtua! TEKSTI IIDA SALLINEN | KUVA KATARIINA MOILANEN, IIDA SALLINEN

Teollisuusmatkailu voi olla terminä uusi, mua moni tämänkin artikkelin lukijoista on vieraillut viinitilalla, olutpanimossa tai tuoeita valmistavalla tehtaalla. Teollisuusmatkailu voidaan jakaa kahteen osaan: teollisuusperintöön liiyvään matkailuun sekä edelleen toimivaan teollisuuteen. Teollisuusperintöön liiyviä kohteita Pohjois-Savossa ovat esimerkiksi Varkauden Museokeskus Konsti, ruukkialueet Juankoskella, Sonkajärvellä ja Huutokoskella, tai vaikkapa Koivumäen Kartano Kuopiossa. Toimivaa teollisuua edustavat esimerkiksi hankkeessa mukana olevat Olvi, Genelec, Lignell & Piispanen, Sumitomo SHI-FW Energia Oy tai Andritz Oy. Matkailun kehiäminen vaatii laajaa verkostotyötä, minkä vuoksi hankkeessa on

3 6 Savonia

mukana myös alueella toimivia matkailu- ja ravintola-alan yrityksiä sekä kohteisiin sisältöjä tuoavia luovien alojen yrityksiä. Asiakkaita ovat paitsi teollisuudesta kiinnostuneet kuluajamatkailijat, myös alueen teollisuusyritysten tuhannet vieraat.

UUTTA LIIKETOIMINTAA ALUEEN YRITYKSILLE JA TEOLLISUUDEN VAIKUTUKSET NÄKYVILLE Toukokuusta lähtien hanketiimi on tavannut alueen teollisuustoimijoita ja kartoianut, minkälaisia tarpeita he ovat itse tunnistaneet. Vahvan kotiseuturakkauden lisäksi esiin on noussut toiveet yrityksen historian ja niiden menestykseen merkit-

tävästi vaikuaneiden henkilöiden tarinoiden esille nostamisesta. Oletko kuullut esimerkiksi teollisuusneuvoksetar Hedwid Åbergista, joka perusti OLVI-säätiön yhdessä miehensä kanssa ja toimi Olvin johtokunnan jäsenenä ja säätiön hallituksen puheenjohtajana miehensä kuoleman jälkeen? Tarpeena on myös yrityksen nykyisen teollisuustoiminnan esiely, sillä Pohjois-Savosta viedään merkiäviä innovaatioita maailmanmarkkinoille. Tehdasvierailut ovat haastava laji turvallisuusnäkökulmasta, jonka vuoksi Savonian lisätyn todellisuuden asiantuntija Ville Heiskanen on mukana suunnielemassa, kuinka yrityksen toimintaa voi esitellä digitaalisesti tai kuinka esimerkiksi fyysisiin vierailukoh-


teisiin, kuten museoihin, voidaan luoda lisäarvoa tuoavaa digitaalista sisältöä. Teollisuusperinnön näkökulmasta hanke nostaa esille yritysten vaikutusta paikkakuntien kehiymiseen. Esimerkiksi Varkaudessa A. Ahlströmin tehtaan rooli kaupunkikehityksessä ja palvelujen järjestämisessä työntekijöilleen on ollut merkiävä. Entisessä Tehtaan koulussa toimii nykyisin Varkauden museokeskus Konsti ja ruokalassa Ravintola Kaks Ruusua. Teollisuusmatkailuan kehiäminen Pohjois-Savossa -hanke on Savonia-ammattikorkeakoulun ja Business Warkauden yhteishanke, jolle Pohjois-Savon liio on myöntänyt EAKR-tukea ja hanke jatkuu

kesäkuuhun 2028 saakka.

RUOSTUMATON SORSAKOSKI -TAPAHTUMASSA VIERAILI YLI 2 000 KÄVIJÄÄ Keväällä 2026 Sorsakosken kylälle alettiin puuhaamaan uua Ruostumaton Sorsakoski-tapahtumaa, jonka viestinnässä Teollisuusmatkailun hanketiimillä oli ilo olla mukana. Jokainen suomalainen on kaiketi pitänyt käsissään koulusta tuuja, Sorsakosken tehtailla valmisteuja aterimia. Tapahtumassa pääsi muun muassa Fiskarsin tehdasvierailulle, shoppailemaan teemakirpputorilla, katsomaan taontaa sekä tutustumaan kylän teolliseen historiaan Sorsakosken ja Hackmanin tarina -näyelyssä.

Savonian hanketiimin Katariina Moilasen (projektipäällikkö) ja Iida Sallisen (tkiasiantuntija) mieltä lämmii, kun Fiskarsin tehtaan entiset työntekijät olivat tuoneet läheisensä tapahtumaan, kertoivat ylpeinä työstään ja ihmeelivät uua teknologiaa, jota tehtaalla oli oteu käyöön. Tapahtumaidean isä oli arkkitehti Matias Virkamäki, aluekehiämiseen keskiyneestä Ikitai -suunnielutoimistosta. Hän on tehnyt arkkitehtuurin diplomityönsä Sorsakosken rakennushistoriasta. Tapahtumaan saatiin mukaan virkeä Sorsakosken kyläyhdistys, Firskarsin Sorsakosken tehdas, Leppävirran kunta sekä taiteilija Minna Valta, joka suunnieli ja toteutti Leppäkertun koulun oppilaiden kanssa Ajan virrassa -muraalin.

Savonia 3 7


Jälkikirjoitus

Miksi tekoälyn aikakaudella tarvitaan enemmän kirjastoja, ei vähemmän? TEKSTI KAISU SALLASMAA | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

Tekoäly ei tiedä kaikkea. Kun Copilotin tai jonkin muun yleisen kielimallin kanssa keskustelee, niin vastaus tulee nopeasti. Tällöin syntyy helposti harhakäsitys, että vastaus on täydellinen eikä muuta tarvita. Unohtuu se, että tekoäly usein häivyttää alkuperäisen lähteen eikä sillä ole pääsyä kaikkeen tietoon. Kirjaston asiantuntijoiden ohjausta, itse kirjastotilaa sekä erilaisia aineistoja kuten esimerkiksi standardeja, kirjoja, lehtiä ja viranomaisten suosituksia tarvitaan edelleen. TEKOÄLY TUOTTAA VALEVIITTEITÄ

noa tekoälyn nopeudelle. Tila tukee hidastamista ja keskiymistä.

Tiedonhaun perusteet -oppaasta löytyy vinkkejä.

Kun tekoälyltä pyytää lähdeviieitä, niin emme voi olla varmoja onko artikkelia, opinnäyteä tms. oikeasti olemassa. Tekoäly hallusinoi eli keksii lähdeviieitä. Kielimallit paranevat koko ajan, mua tämä ongelma ei ole poistunut.

Kirjastoon voi sopia treit, tehdä ryhmätöitä, työstää jotain yhdessä tai vallata sohvaryhmän ja hengailla kavereiden kanssa. Tai tulla yksin ja olla silti yhdessä muiden kanssa. Kirjasto on yhteisöllinen ympäristö opiskelulle ja kohtaamisille. Kun vietät aikaa kirjastossa, voit törmätä uuteen ihmiseen, kirjaan tai lehteen!

Pohdi itse minkä tekoälytyökalun valitset ja mihin työvaiheeseen tekoälyn käyttö sopii. Tätä me kaikki tässä tekoälyn aikakauden alussa opetellaan ja testaillaan. Kirjasto yhtenä kumppanina tässä menossa.

Valeviite on koou oikeista palasista. Esimerkiksi kirjoiajan nimi voi olla oikein, mua artikkelin nimi on keksiy. Sitä ei etsinnöistä huolimaa löydy mistään. Kun etsit aineistoa kirjaston Savonia-Finnasta, niin sieltä ei löydy valekirjoja eikä valeartikkeleita!

KIRJASTOSSA KOHTAA IHMISIÄ Kirjastossa opiskelu on hyvää vastapai-

Savonia 3388 Savonia

Lue lisää: Hakala, Hellevi & Aho, KIRJASTO TUKEE TEKOÄLYN VASTUULLISTA KÄYTTÖÄ Tekoäly ja kirjasto yhdessä ovat hyvä tuki opiskeluun ja ammatilliseen tiedonhankintaan. Tietokantojen tekoälyavustajat auavat tiedonhaun alkuvaiheessa. Kirjaston oma tekoälyageni etsii vastauksen kirjastoa koskeviin kysymyksiin tietyiltä ohjesivuilta.

Hanna-Riina 2026. Tekoäly, informaatio ja lukutaito. Signum, 59(1), p. 28. doi:10.25033/sig.180485 Mikkanen, Anne & Savolainen, Tanja 2026. Tekoäly tiedonhaun tukena – ei tiedon lähteenä. Savonia-artikkeli 13.5.2026


Savonia 3 9


Savonia on yksi vaikuavampia yrityskoulutuksen kumppaneita

Kanssamme yrityksillä ja organisaatioilla on pääsy 600 asiantuntijan monialaiseen osaaja- ja koulutuspooliin sekä satojen TKI-projektien tuoamaan tuoreimpaan tutkiuun markkinatietoon, joka vastaa poikkeuksea uudistuvan työelämän vaatimuksiin ja murrokseen. Valikoimassamme on aina avoinna yksiäisiä koulutuksia erilaisiin ajankohtaisiin teemoihin, minkä lisäksi räätälöidyt koulutuksemme vastaavat aina juuri teidän yrityksenne tarpeeseen.

Tällä menolla olee yritys, josta muut oavat mallia.

Koulutukset yrityksille:


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Savonia-ammattikorkeakoulun lehti by Savonia UAS - Issuu