SAVONIA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN LEHTI 2026
Tällä valolla muutetaan maailmaa
Pääkirjoitus
YHTEISTYÖN ARVO MITATAAN TULOKSILLA TEKSTI MERVI VIDGRÉN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN Itä-Suomen korkeakouluyhteistyön valmistelu on heräänyt Savonian korkeakouluyhteisössä kysymyksiä. Yliopiston hallitus pääi selviää konsernimallia ja siirtyi sen jälkeen neuvoelemaan ammaikorkeakoulujen omistajakaupunkien kanssa. Mallissa osakkeiden enemmistöomistus ja strateginen päätösvalta siirtyisivät kaupungeilta yliopistolle. Omistajuus on myös alueen elinvoimaa koskeva kysymys. Yliopistoilla ja ammaikorkeakouluilla on laissa määritellyt, erilaiset tehtävät. On perusteltua kysyä, onko yliopisto työelämäläheisen ja aluekehitystä palvelevan ammaikorkeakoulun paras omistaja ja strategisen päätösvallan käyäjä. Valmistelun kiireä ja aikataulua on ohjannut mahdollinen strategiarahoitus. Kolmen erilaisen ammaikorkeakoulun tulevaisuua ei silti pidä ratkaista rahoitusaikataulun ehdoilla. Näin laaja ja peruuamaton muutos vaatii aikaa, luoamusta ja huolellista valmistelua. Ehtojen ja vaikutusten on oltava kaikkien osapuolten tiedossa.
ALLIANSSI SYVENTÄÄ YHTEISTYÖTÄ ILMAN OMISTUKSEN SIIRTOA Savonian hallituksen lähtökohta on yhteistyö, joka parantaa laatua ja vaikuavuua resurssiviisaasti. Tutkija Jarkko Tirrosen kesäkuussa 2026 valmistunut korkeakouluallianssiselvitys on heräänyt hallituksessa ja omistajissa kiinnostusta. Allianssi on verkostoyhteistyötä sitovampi kumppanuus, mutta se ei edellytä omistuksen siirtoa tai organisaatioiden yhdistämistä. Yhteistyötä voidaan rakentaa sopimuksin tai yhteisen organisaation kaua ja kehiää joustavasti tarpeiden muuuessa. Sen on myös tuoteava kustannustehokkuua ilman raskaita järjestelykustannuksia.
Korkeakoulujen yhteistyön arvo ratkaistaan tuloksilla, ei omistusrakenteilla. Savonia on osallistunut aktiivisesti korkeakouluvisio 2040:n valmisteluun ja Yhteistyölle on jo vahva pohja. n lli a m kannaaa koulutustason nostaSavilahden osaamiskeskiymä ö ty i ole yhteis "Ratkaisevaa e mista sekä korkeakoulujen rohketuo Savonian ja Itä-Suomen yli." o rv a ä aa uudistamista omien vahvuukopiston lähelle toisiaan. Seutulis oama nimi vaan sen tu siensa pohjalta. Tähän tarvitaan kuntien elinvoimaa vahvistavat selkeää profiloitumista ja syveneklusterit puolestaan tarjoavat vää yhteistyötä. alustan yhteiselle koulutukselle sekä tutkimus-, kehiämis- ja innovaatiotyölle. Suomen 24 ammaikorkeakoulusta kuusi kuuluu yliopistokonserniin. Konserni ei kuitenkaan ole ainoa tapa syventää yhteisRatkaisevaa ei ole yhteistyömallin nimi vaan sen tuoama lisätyötä. Strateginen allianssi tarjoaa vaihtoehdon, jossa yhteisiä arvo: parempi laatu, tuloksellisuus, vaikuavuus ja uudistumistavoieita edistetään ilman omistuksen tai määräysvallan siirkyky. Meidän on saatava yhdessä aikaan sellaista, mihin emme tämistä. erikseen pysty. Siinä on yhteistyön tärkein miari.
2 Savonia
SISÄLTÖ 2
Savonian valoteos kokosi kaupunkilaiset yhteen Välke-valotapahtumassa
6
Uusia polkuja hyvinvointiin
8
Taide ja tekniikka kohtaavat
10
ICELife vauhdittaa Luupin kehitystä kiertotalouden suunnannäyttäjäksi
12
LoveZone-lukuvuosistartti kokosi opiskelijat Kuopion torille
14
Yö Luolassa teki kokonaisturvallisuudesta konkreettista
17
Ruokahuollon varautuminen poikkeustilanteisiin
18
Opiskelu ja tekoäly antoivat supervoimia luovaan työhön
20
Uutta ymmärrystä eläinten käyttäytymiseen
22
Lehmä juo päivittäin 100 litraa vettä
24
Korkeakouluun pääsee aina
26
Mikä ratkaisee sähkölaskusi koon tänä talvena?
28
Savonia vie osaamista maailmalle – 106 kiinalaista ympäristötekniikan opiskelijaa valmistui
30
Yritysyhteistyö tuo rakennustuotannon työelämän osaksi opintoja
31
Kasvua rakentamassa: yritys ja korkeakoulu rinnakkain
32
Bioanalyytikko-opiskelijat mukana toteuttamassa lääketutkimusta
34
Tuleeko Tahkosta Euroopan suosituin coolcation-kohde?
36
Teollisuusmatkailun kehittäminen käynnistyi kaasu pohjassa
38
Miksi tekoälyn aikakaudella tarvitaan enemmän kirjastoja, ei vähemmän?
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT 2026 JULKAISIJA Savonia-ammaikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio savonia@savonia.fi www.savonia.fi KIRJAPAINO Punamusta ISSN 1797-8939 (paineu) ISSN 1797-8947 (verkko) ISSN-L 1797-8939
PÄÄTOIMITTAJA Anne Heikkinen TUOTTAJA Aino-Maria Savolainen ULKOASU JA TAITTO Mikko Lappalainen KANNEN KUVA Reino Hartikainen
SAVONIAN VALOTEOS KOKOSI KAUPUNKILAISET YHTEEN VÄLKEVALOTAPAHTUMASSA Välke-valotapahtumassa nähty Tällä valolla muutetaan maailmaa -valoteos syntyi kaupunkilaisten liikkeestä. Savonian mahdollistamassa teoksessa yleisö ohjasi omalla liikkeellään Kuopion torilavaan projisoituja ihmishahmoja. – Valo pysäyää, heräää ajatuksia ja kokoaa ihmiset yhteen, aivan kuten korkeakoulun parhaimmillaan kuuluu tehdä, Savonian viestintä- ja vaikuavuusjohtaja Anne Heikkinen kertoo. Teos nähtiin Kuopion uudella torilavalla 16.– 18. lokakuuta. Kolmen tapahtumapäivän aikana osallistavaa valoteosta kävi ohjaamassa lähes 900 tapahtumakävijää, ja teosta ihasteli moninkertainen joukko. Kaikkiaan koko tapahtumassa vieraili 54 000 kävijää. Valoteoksen keskiössä ovat ihmisten rohkeus, yhteistyö ja osaaminen. Kun ihmiset kohtaavat, heidän valonsa yhdistyvät ja syntyy elämänverkko – kudelma, joka määriää tulevaisuutemme suunnan. – Teos kertoo Savonian tehtävästä valonkantajana. Korkeakoulu kokoaa yhteen ihmisiä, osaamista ja näkökulmia sekä tekee näkyväksi, miten koulutus, tutkimus ja yhteistyö muuavat maailmaa. Yleisö antoi kiitosta erityisesti teoksen audiovisuaaliselle kokonaisuudelle - kuvan ja musiikin yhdistelmä koeiin vaikuavaksi ja tunnelmalliseksi. Osa kävijöistä nosti teoksen tapahtuman mieleenpainuvimpien kokemusten joukkoon. Valoteoksen toteuivat yhteistyössä Savonia ja Taustamarkkinat BGMT.
TEKSTI JUHO PAPINNIEMI KUVAT MARKUS ASPEGREN
4 Savonia
Savonia 5
Uusia polkuja hyvinvointiin TEKSTI AINI-MARIA SAVOLAINEN | KUVA ANU SALPAKOSKI
Anu Salpakoski
Anu Salpakoskea on mahdoton asettaa yhteen lokeroon. Hän on Jyväskylän yliopistosta valmistunut terveystieteiden tohtori, jolla on myös liikuntatieteiden maisterin ja terveysteknologian insinöörin tutkinnot. Urallaan hän ehtinyt kartuttaa kokemusta tutkimus-, kehittämis- ja johtamistehtävistä muun muassa Jyväskylän yliopistossa, Xamkissa sekä hyvinvointi- ja kuntoutuspalveluissa Peurunka Oy:ssä. Elokuussa hän aloitti johtavana tutkijana Hyvinvointi-tutkimusalalla. Kyseinen tehtävä on ensimmäinen laatuaan Savonialla. - Tulin mielelläni tänne. Pidän ammattikorkeakoulumaailmasta. Meillä on keskeinen rooli aluevaikuttavuudessa, hän kertoo.
6 Savonia
Salpakoski on tehnyt töitä ammattikorkeakoulun lisäksi yliopistossa, sote-kentällä, elinkeinoelämässä ja järjestöissä. Monipuolinen kokemus mahdollistaa kirkkaan näkymän.
”SOTE ON VETÄNYT MINUA PUOLEENSA”
- Kaikilla toimijoilla on omat haasteensa, mutta sama päämäärä. Kuka on se, joka keksii, ideoi ja yhdistää tutkittua tietoa käytäntöön? Ammattikorkeakoululla on mahdollisuus hakea rahoituksia laajasti muiden toimijoiden kanssa. Koen, että täällä pystyn vaikuttamaan asioihin parhaiten.
- Olin alun perin hakeutumassa opiskelemaan biokemiaa tai ympäristötekniikkaa, mutta olinkin sitten yhteishaussa laittanut ykköseksi terveysteknologian insinööriopinnot.
Salpakoski haluaa opettajat entistä enemmän mukaan TKI-työhön. Rahoituskauden vaihtuessa on jatkossa panostettava entistä enemmän kilpaillun rahoituksen hankkimiseen. Tutkimuksellisuus on niissä keskeisessä osassa.
Kuten useammasta tutkinnosta voi päätellä, opiskelu on Salpakoskella itselläänkin sydäntä lähellä. Terveyden ja hyvinvoinnin pariin hän kuitenkin ajautui melkein vahingossa.
Ala oli tuolloin uusi ja opetuskin haki vielä muotoaan: opinnot olivat mielenkiintoinen kokoelma osioita eri aloilta. Insinööriopintojen loppuvaiheessa hän päätyikin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen. - Opinnoissa painottui hyvinvointiteknologia, erityisesti mittaaminen ja kuntotestaus oli sydäntä lähellä ja teinkin kuntotestaajan ja liikunnanohjaajan töitä opintojen ohessa.
Yhteistyö TKI-työn ja koulutuksen kanssa näyttäytyy Salpakoskelle mahdollisuutena, jota ei ole vielä täysin ulosmitattu.
Ensikosketus TKI-työhön tuli EU-hankkeessa, jossa teknologiasta etsittiin ratkaisuja ikääntyneiden ihmisten kotona pärjäämiseen. Myöhemmin alumnina hän vieraili kertomassa työstään, ja väitöskirjan mahdollisuus tuli puheeksi professorien kanssa. Salpakoski pääsi mukaan jo alkuvaiheessa pitkään lonkkamurtumia käsittelevään tutkimukseen ja tutkijana vierähti 7-8 vuotta.
- Kun toimintakenttä muuttuu, on myös osaamisen muututtava. Ja täältä tulevat tulevaisuuden ammattilaiset. Meillä on hieno mahdollisuus ottaa opiskelijat mukaan projekteihin ja hankkeisiin, ja samalla vaikuttaa osaamisen kehittymiseen.
Tämän jälkeen tie vei tutkimuspäälliköksi silloiseen Mikkelin ammattikorkeakouluun, sittemmin Xamkiin, Kestävän hyvinvoinnin tutkimusyksikköön, jossa hän koordinoi alansa TKI-toimintaa. Kehitystyö jatkui Essoten (Etelä-Savon terveys- ja sosiaalipalvelujen
- Opettajissa on paljon tutkimustaustaisia ihmisiä. Voimme oppia hyödyntämään vaikkapa yliopettajien osaamista entistä paremmin.
kuntayhtymä) digitaalisten palvelujen ja sähköisen asioinnin kehittämispäällikkönä. - Se oli oikein mielenkiintoista. Sote on vetänyt minua aina puoleensa, olen halunnut kehittää palveluita, joista on aidosti ihmisille hyötyä. Taas uusi näkökulma kentälle avautui Peurungassa tutkimus- ja kehittämispäällikkönä; tehtäviin kuului muun muassa niin tutkimusta kuin kuntoutuksen operatiivista johtoa. Sote-alan haasteet; hyvinvointialueiden talouspaineet, väestön ikääntyminen, ja työntekijöiden saatavuus takaavat, että alalla riittää lähitulevaisuudessa ratkottavaa. Salpakoskea kiinnostaa, kuinka sote-palveluista saadaan kehitettyä kestäviä - ja kestävästi. Kyse ei ole vain hyvinvointialueiden ratkaisuista. Kunnilla ja järjestöillä on keskeinen rooli ennaltaehkäisyssä. Teema on erityisen ajankohtainen sote-alan järjestökentän leikkauksien myötä.
- Kuinka ennaltaehkäisevää työtä saadaan ylläpidettyä, kun järjestöiltä leikataan? Innovatiivisuutta tarvitaan entistä enemmän niin rahoituksen kuin toiminnan suhteen. Ja kun innovaatioista puhutaan, palataan siihen, miksi Salpakoski aloitti johtavana tutkijana Savonialla. Täällä hän kokee olevansa paikassa, jossa on mahdollisuus vaikuttaa asioihin laajemmin.
JOHTAVAN TUTKIJAN TEHTÄVÄ STRATEGINEN AVAUS SAVONIALLE Savonian tutkimustoimintaa vahvistettiin syksyllä 2026 johtavien tutkijoiden tehtävillä myös Kone ja energia-, Kestävä yhteiskunta- ja Ruokajärjestelmä-tutkimusaloille. Tehtävien keskeisenä tavoitteena on
tutkijanurien suunnitelmallinen kehittäminen. – Haluamme tarjota asiantuntijoillemme entistä paremmat mahdollisuudet rakentaa tutkijanuraa, vahvistaa tutkimusosaamistaan ja tehdä yhä laajempaa kansallista ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Samalla vahvistamme edellytyksiä entistä vaikuttavammalle tutkimus- ja kehittämistoiminnalle sekä kilpailukykyisemmälle tutkimusrahoitukselle, henkilöstöjohtaja Minna KaijaKortelainen kertoo. Johtavan tutkijan tehtäviin kuuluu muun muassa edistää tutkimusrahoitushakujen valmistelua sekä vahvistaa alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Keskeinen osa tehtävää on yhteistyö muiden tutkimusalojen kanssa sekä TKI-toiminnan ja opetuksen integraation kehittäminen.
Luonto on Anu Salpakoskelle henkireikä. Koti Laukaassa on maaseudulla, joten puuhasteltavaa riiää omassa pihapiirissä. Myös palveluskoirat ja vaeltaminen ovat sydäntä lähellä.
Savonia 7
Yli kymmenen metriä leveä Tiedon, taidon ja materian väylä sijaitsee Savilahdella kolmen oppilaitoksen risteyksessä. Savonian, Savon ammaiopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteishankinta tuo taiteen arkisen kulkureitin varrelle.
QR-koodi: Katso miten teos valmistui
Taide ja tekniikka kohtaavat TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVAT AINO-MARIA SAVOLAINEN, HEKOLY
Viime kesänä Savilahdentien ja Neulaniementien risteyksen alikulkuväylään rakentui yli 10 metriä leveä ja 71 teräselementistä koostuva Tiedon, taidon ja materian väylä. Taideteos on osa Savilahden valaistus-, kuluurimuotoilu- ja taideohjelma Valon kaavaa ja on Kuopion kaupungin tilaama ja Savilahden oppilaitosten yhteinen taidehankinta. Kuopiolaisen kuvataiteilija Timo Kokon suunnielema teos valikoitui toteutukseen kolmen vaihtoehtoisen suunnitelman joukosta. - Savilahden alueen Valon Kaavan silloinen koordinaaori Frei Zimmer oi yhteyä kesällä 2025 ja pyysi haastaeluun, jonka tuloksena tulin valituksi. Työryhmä valitsi kolmesta vaihtoehtoisesta suunnitelmasta-
8 Savonia
ni version, josta eri vaiheiden kaua muodostui lopullinen teos. Äkkiseltään ei arvaisi, kuinka monta erilaista asiaa on huomioitava julkiseen tilaan ja vilkkaan liikennöintiväylän varrelle sijoiuvassa teoksessa. - Teosta joutui muokkaamaan melko rajusti. Erityisesti turvallisuustekijät oli oteava tarkasti huomioon ja testaava. Kiinnitin heijastavia elementtejä tunnelin seiniin, haastaelin alikulkukäytävässä ohikulkijoita ja kysyin heiltä näkemyksiä turvallisuuteen liiyen. Lisäksi elementeistä tehtiin koekappaleet, joa työn jälki saatiin hyväksytyksi ja testatuksi. Kaikissa Valon kaavan taideteoksissa valo on keskeinen elemeni. Kok-
ko kertoo, eä hän halusi materiaalin heijastavan valoa, joten materiaaliksi valikoitui vesikuvioitu teräs. Se heijastaa luonnonvaloa ikään kuin katsoisi liplaavaa vedenpintaa.
VESIKUVIOITU TERÄS LAITTOI SAVONIAN OSAAMISEN TODELLISEEN TESTIIN Kokko työskentelee Savonialla tuntiopeajana, joten yhteistyökumppanit käytännön toteutukseen, tekninen asiantuntija Keijo Korhonen ja muotoilun työpajamestari Reijo Kurkinen, löytyivät omasta talosta. Savonian konetekniikan tiloihin hankiiin juuri sopivasti syksyllä 2025 uusi kuitulaserleikkuri. Uusi investointi pääsi siis heti kovaan testiin. Savonian asiantuntijoiden osaaminen tuli
Timo Kokon (kesk.) visio toteutui Reijo Kurkisen (vas.) ja Keijo Korhosen avustuksella.
tarpeeseen, sillä aaltoileva teräs on materiaalina eriäin haastava leikattava. Samaa vesikuvioitua terästä on hyödynney Pariisin olympialaisten olympiapadassa. - Kolmiuloeisuuden ja aaltomaisuuden vuoksi leikkaaminen on haastavaa. Toimiajalla ei ollut siitä käytännön kokemusta, eikä näin ollen antaa meille vinkkejä leikkaamiseen. Mua olimme ennakkoluuloomia kokeilemaan. Luonnokset muuteiin visuaaliseen muotoon ja heti koekappaleita tehdessä voitiin todeta, eä kone pystyy tekemään eriäin tarkkaa jälkeä. Lopputulos oli huikea, miehet kertovat. Kuitulaserleikkuri toisti tarkasti piirrosjälkeä, eikä ylimääräistä hukkaa syntynyt. Tehokas materiaalinkäyö on tietenkin suoraa säästöä rahassa. Kurkinen ja Korhonen vastasivat käytännön leikkaamisesta, Kokko tarkkaili ja hyväksyi työn jäljen. Taideteos koostuu elementeistä, jotka pitävät sisällään erilaisia muotoja ja symboleita, jotka ammentavat
muun muassa biologian ja genetiikan fraktaaleista, metsien ja kasvien morfologioista sekä Savilahden luonnosta ja eläimistöstä.
toimivuutensa haastavienkin materiaalien leikkaamisessa, joten mahdollisuudet muidenkin taideteosten toteuamiseen ovat hyvät.
Kurkinen teki taideteoksen kiinnityssuunnitelman niin, eä kuviot saadaan toimimaan. Koska materiaalina on teräs ja pyöräilijöiden vauhti alikulkukäytävässä kova, tuli turvallisuus huomioida tarkasti myös kiinnityssuunnitelmassa. Taideteoksessa ei ole teräviä kulmia ja kiinnikkeet on suunniteltu kestämään. Lopulta kymmenet osat kiinniteiin kesällä paikoilleen asennuskartan mukaan.
- Leikkuri soveltuu muutenkin erinomaisesti ohutlevytuoeiden leikkaamiseen tuotekehityksessä. Tämä mahdollistaa piensarjojen tekemisen ja esimerkiksi materiaalien ja tuoeiden toimivuuden testaamisen. Tällaisiin pienten sarjojen testauksiin eivät alan yritykset yleensä pysty reagoimaan.
Kokko on hyvin tyytyväinen työskentelyprosessiin.
Taideteos sijaitsee kolmen oppilaitoksen, Savonian, Savon ammaiopiston ja Itä-Suomen yliopiston risteyskohdassa, joten väylä sopii hyvin teoksen metaforaksi. Jokaiselle oppilaitokselle on myös taideteoksessa omat symbolinsa.
- Minulla on korkeat vaatimukset taiteelle sekä työn jäljelle. Täytyy todeta, eä Savonian puieet, ammattitaito ja osaaminen toteutuksessa - ihan super. Kokemus oli hyvä molemmin puolin. - Näitä lisää! Korhonen ja Kurkinen toteavat innostuneina.
TAIDETEOKSEN TARINA JATKUU
Kokko kertoo, eä myöhemmin oppilaitoksiin asennetaan vastaavanlainen elemeni. Näin taideteos linkiyy opiskelijoiden arkeen ja taideteoksen tarina jatkuu.
Uusi kuitulaserleikkuri on osoianut
Savonia 9
ICELife vauhdiaa Luupi kiertotalouden suunnan TEKSTI MAIJU KORHONEN, MIIKA VIRTANEN, AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVAT MIIKA VIRTANEN, MAIJU KORHONEN
Kuopioon Matkuksen yhteyteen avautunut käytetyn tavaran kauppakeskus ja lajieluasema Luuppi on heräänyt runsaasti kiinnostusta. Jo avajaisviikonloppuna keskuksessa vieraili noin 20 000 kävijää, mikä osoiaa, eä kiertotalouden palveluille ja uudenlaisille kulutusratkaisuille on kysyntää. Luuppi perustuu ajatukseen, jossa mahdollisimman moni tavara pysyy käytössä mahdollisimman pitkään. Keskukseen tuodut tavarat ohjataan uudelleenkäyöön sellaisenaan tai kunnosteuina. Tavarat ja materiaalit, joita ei voida kunnostaa käyöön, lajitellaan ja hyödynnetään esimerkiksi energiantuotannossa. Luuppi ei kuitenkaan ole pelkästään käytetyn tavaran kauppakeskus tai lajieluasema. Taustalla on kunnianhimoinen tavoite rakentaa uudenlainen kiertotalouden toimintamalli, jossa tavaroiden lisäksi kiertävät osaaminen, ideat ja yhteistyö. Tavoieen saavuamisessa keskeisessä roolissa on Savonia-ammaikorkeakoulun koordinoima ICELife-hanke. – Matkus Luuppi on nyt auki. Tämä on upea stari kaikelle sille yhteistyölle, mitä me tulemme tekemään Savonian, muiden oppilaitosten, yhteisöjen, yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa. Me emme edes tiedä, mitä kaikkea tämä tuo vielä tullessaan, Matkuksen kauppakeskusjohtaja Minna Karppinen sanoo. Avajaisissa mukana olivat TK-päällikkö Harri Auvinen (vas.), europarlamentaarikko Elsi Katainen, Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tyi Määä, Elävä Kauppa Oy:n toimitusjohtaja Satu Takkinen sekä Elävä Säätiön toimitusjohtaja Erno Kääriäinen.
1 0 Savonia
POHJOIS-SAVOSTA EDELLÄKÄVIJÄ Euroopan unioni myönsi ICELife-hankkeelle 3,45 miljoonan euron rahoituksen. Nelivuotisen hankkeen kokonais-
n kehitystä näyäjäksi
volyymi on 5,75 miljoonaa euroa, ja sen tavoieena on vauhdiaa Luupin käyöönooa, investointeja ja kehittämistä sekä luoda toimintamalli, jota voidaan hyödyntää myös muualla Euroopassa. Savonia toimii koordinaaorina ja vastaa kokonaisuuden kehiämisestä yhdessä Elävä säätiön, Jätekukko Oy:n ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kanssa. Hankkeessa etsitään uusia ratkaisuja erityisesti tekstiilien, puutuoeiden sekä sähkö- ja elektroniikkalaieiden uudelleenkäyöön. Samalla kehitetään palveluja, joiden avulla materiaalit saadaan mahdollisimman tehokkaasti takaisin käyöön. Savonialla Luuppi nähdään osana laajempaa muutosta, jossa Pohjois-Savo pyrkii vahvistamaan asemaansa kiertotalouden edelläkävijänä. Kiertotalouskeskus tarjoaa käytännön ympäristön uusien toimintamallien tutkimiseen, testaamiseen ja kehittämiseen yhdessä yritysten, julkisten toimijoiden, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa.
– Euroopan komission rahoiama hanke mahdollistaa kehitysloikan ja meillä on tavoieena toimia kiertotalouden suunnannäyäjänä, kertoo tutkimus- ja kehityspäällikkö Harri Auvinen Savonian Bio- ja kiertotalouden tutkimusalalta.
VASTUULLISISTA VALINNOISTA VAIVATTOMIA JA HOUKUTTELEVIA Luupin erityispiirteenä on sen sijainti vilkkaassa kauppakeskusympäristössä. Kun käytetyn tavaran palvelut, lajieluasema ja erilaiset yhteisölliset toiminnot sijoiuvat paikkaan, jossa ihmiset liikkuvat muutenkin, kiertotaloudesta tulee aiempaa helpompi osa arkea. Tavoieena on tehdä vastuullisista valinnoista mahdollisimman vaivaomia ja houkuelevia. - Lähtökohtana on nostaa uudelleenkäyöä erityisesti tekstiilien, puutuoeiden ja sähkö- ja elektroniikkalaieiden osalta sekä luoda uusia liiketoiminta-, koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia. Luuppiin koh-
distuva kiinnostus kertoo siitä, eä olemme kehiämässä kiertotaloua oikea-aikaisesti tälläkin saralla, Auvinen kertoo. Avajaisten yhteydessä toteuteu kysely osoii, eä alueen asukkaat toivovat lisää muun muassa korjaus-, tuunaus-, lainaus- ja vuokrauspalveluja. Tulokset tukevat ICELife-hankkeen tavoitea rakentaa Luupista paikka, jossa syntyy uusia palveluja, liiketoimintamahdollisuuksia ja yhteistyömalleja kestävän kulutuksen ympärille. Luuppi toimii samalla konkreeisena tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristönä, jossa voidaan kehiää ratkaisuja materiaalien tehokkaampaan uudelleenkäyöön sekä vahvistaa alueen kiertotalousosaamista. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jonka vaikutukset ulouvat Pohjois-Savosta koko Suomeen ja edelleen Eurooppaan.
Savonia 1 1
LoveZone-lukuvuosistari kokosi opiskelijat Kuopion torille
Kuopion tori täytyi jälleen opiskelijoista, kun Savonian, Savon ammaiopiston ja Itä-Suomen yliopiston opiskelijat juhlistivat yhdessä lukuvuoden alkamista. LoveZone-lukuvuosistaria vieteiin ensimmäistä kertaa Kuopion uudella torilavalla. – LoveZone on Kuopion Savilahden kampusalueen koulutustoimijoiden yhteinen väliämisen, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden sanoma, joka muistuaa meitä pitämään toinen toisistamme huolta, lukuvuosistaria toteuamassa ollut Savonian markkinointiasiantuntija Juho Papinniemi kertoo. Savilahden yhteinen lukuvuosistari järjesteiin nyt kolmaa kertaa. Tapahtuma käynnistyi Savilahdesta, josta opiskelijat siirtyivät torille yhteisessä kulkueessa. Torilla kuultiin lukuvuoden avaussanat, jotka lausuivat opiskelijakunta Salkun hallituksen puheenjohtaja Anton Jääskeläinen, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtaja Janina Gunnar ja opiskelijakunta SAVOTTAn hallituksen puheenjohtaja Tiina Landén. Juhlallisuudet huipentuivat rap-artisti Sara Been keikkaan. LoveZone-lukuvuosistartin järjestivät yhteistyössä Savon ammaiopisto, Savonia, Itä-Suomen yliopisto, opiskelijakunta Salkku, Opiskelijakunta SAVOTTA ja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ISYY.
TEKSTI JUHO PAPINNIEMI KUVAT MIKKO LAPPALAINEN, MARKUS ASPEGREN
1 2 Savonia
Savonia 1 3
TEKSTI ANNE HEIKKINEN | KUVAT ANNE HEIKKINEN
Yö Luolassa teki kokonaisturvallisuudesta konkreeista Kun Savilahden Luolan ovet sulkeutuvat yöksi, väestönsuojeluharjoitus muuuu nopeasti kokemukseksi. Ilma, valo, vesi, uni ja toisten ihmisten läsnäolo kertovat, mistä kokonaisturvallisuudessa lopulta on kyse: arjen perusasioista, jotka kriisissä muuuvat elintärkeiksi. Ensimmäiseksi huomaa ilman. Savilahden Luolassa ilmastointi hurisee tasaisesti ja ilma tuntuu aluksi hieman tunkkaiselta. Illan edetessä lämpötila kuitenkin laskee ja pian makuupussin lisäksi tekee mieli etsiä päälle vielä lisää vaatea. Ympärillä valmistaudutaan yöhön. Makuupusseja avataan ja tavaroille etsitään paikkoja. Kolmikerroksiset sängyt herät-
1 4 Savonia
tävät hilpeyä, miten ihmeessä ylimmälle pedille oikein kiivetään? Tällä kertaa majoitutaan tarkoituksella väljemmin kuin todellisessa väestönsuojelutilanteessa. Siksi katse hakeutuu tyhjiin peteihin, miltä täällä tuntuisi, jos jokaisessa kolmessa sängyssä nukkuisi ihminen ja ympärillä olisi huomaavasti enemmän väkeä, tavaraa, ääniä ja liikeä? Entä jos kukaan ei osaisi sanoa, milloin ovet seuraavan kerran avataan?
PÄIVÄN HARJOITUS VAIHTUU YÖKSI LUOLASSA Suojaan 2026 on Kuopion Savilahdessa
syyskuussa järjestey miava väestönsuojeluharjoitus, jossa testaiin suuren väestömäärän suojaamista erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Yli 2 000 osallistujan harjoituksessa olivat mukana Pohjois-Savon hyvinvointialueen pelastustoimi, Kuopion kaupunki, viranomaisia, järjestöjä, yrityksiä, oppilaitoksia sekä muita alueellisia ja valtakunnallisia kumppaneita. Savonian terveysalan opiskelijat osallistuivat päivän harjoitukseen osana opintojaan. Savonialla oli rooli myös harjoituksen valmistelussa, tutkimus- ja havainnointitoiminnassa sekä yön aikana toteuteavissa harjoituksissa.
Kun päivän suuri harjoitus pääyy, suurin osa osallistujista lähtee kotiin. Luolaan jää pienempi joukko, jonka tehtävänä on kokeilla, miltä väestönsuojassa oleminen tuntuu, kun ilta muuuu yöksi ja tavallinen vuorokausirytmi katoaa maan alle. Illan aikana syödään välipalaa ja muistutellaan veden juomisesta. Edessä on vielä pitkä yö.
KELLO 22 KOKONAISTURVALLISUUS PANNAAN PALASIKSI Kello lähestyy kymmentä illalla. Savonian koordinoiman Säähäiriö2026-hankkeen työpaja on alkamassa. Ensimmäinen ajatus on hyvin inhimillinen: miten tähän aikaan enää jaksaa keskiyä kahden tunnin työpajaan? Yllääen yhteinen ajaelu kuitenkin imaisee mukaansa, ehkä juuri siksi, eä ympäristö tekee keskustelusta tavallista konkreeisempaa.
Huoltovarmuuskeskuksen Häiriöhyrrä-työkalun avulla lähdetään rakentamaan skenaarioita tilanteista, joissa yhteiskunnan vakaus on vakavasti häiriintynyt. Yksi ongelma johtaa toiseen, toinen kolmanteen. Keskustelu menee nopeasti paljon syvemmälle kuin yksiäiseen sähkökatkoon, myrskyyn tai muuhun häiriöön. Luolan konkreeinen ympäristö tekee kysymyksistä painavampia. Häiriö ei ole enää abstrakti esimerkki työpajan fläppitaululla, vaan jotakin, joka vaikuaisi siihen, miten ihmiset nukkuvat, syövät, odoavat ja sietävät epävarmuua. Mikä ulkona on tilanne? Saammeko tietoa? Kauanko meidän pitää olla täällä? Keskustelussa nousee esiin myös ihmisten käyäytyminen. Voisiko yksi suurimmista uhista lopulta olla tilanne, jossa epävarmuus, ahtaus ja toivoomuus alkavat purkautua ihmisten välisinä konflikteina?
HYVÄÄ YÖTÄ, VÄESTÖNSUOJA Ennen puoltayötä osa yöpyjistä alkaa kaivata nukkumaan. Valoa on liikaa, joku huomauaa. Valoja himmennetään ja vähitellen yhteinen tila alkaa aseua yöasentoon. Pujahdan makuupussiin. Pitkän päivän jälkeen tuntuu hyvältä päästä vaakatasoon. Vielä paremmalta tuntuu se, eä makuupussin sisällä syntyy edes pieni oma tila keskelle yhteistä väestönsuojaa. Musiikkipedagogiopiskelijat musisoivat hiljaa. Ääni kantautuu Luolassa juuri sen verran, eä sen kuulee, mua se ei vaadi huomiota. Musiikissa on jotain rauhoiavaa, ja ajatus tulee melkein itsestään: tässä voi nukahtaa, koska joku muu valvoo. Yksi lauluista tuntuu osuvan tähän paikkaan ja tähän hetkeen erityisen hyvin.
Savonia 1 5
Haaveissa vainko oot mun… minne määränpäähän tieni vie… Maan alla, makuupussissa, sanat saavat aivan uuden merkityksen.
KUN OSA NUKKUU, HARJOITUS JATKUU Kaikki eivät kuitenkaan nuku. Yön aikana väestönsuojan toimintaa ylläpidetään vuoroissa, tilaa valvotaan ja Luolan ulkopuolella käydään suojavarusteissa tarkkailemassa säteilyarvoja. Myös kansainväliset toimiajat seuraavat ja kuvaavat harjoituksen etenemistä, mikä tuo yöharjoitukseen oman kerroksensa. Yöllä harjoitellaan myös sulkutilaa, ja metallisten ovien kolina kuuluu häiritsevän selvästi unen rajamailla olevien korviin. Ääni muistuaa siitä, eä kyse ei ole tavallisesta yöpymisestä. Väestönsuoja on rakenneu eristämään sisällä olevat ihmiset ulkopuolisesta maailmasta. Harjoituksessa se on hetkellinen tilanne, mua todellisessa kriisissä emme tietäisi, mitä oven toisella puolella tapahtuu.
AAMULLA EI TIEDÄ, MILLAINEN PÄIVÄ ULKONA ODOTTAA Aamu tulee keinovalossa. Moni kertoo nukkuneensa paremmin kuin oli etukäteen ajatellut ja turvallisuuden tunne säilyi läpi yön. Silti herääminen maan alla tuntuu oudolta. Ei tiedä, millainen sää ulkona on, onko aurinko noussut tai sataako veä. Tavallinen yhteys ulkomaailmaan on katkennut, vaikka kyse on vain harjoituksesta. Keinovalo alkaa tuntua keinovalolta, ja luonnonvaloa huomaa kaipaavansa yllättävän nopeasti. Yhden yön jälkeen on helppo lähteä kotiin ja todeta, eä kokemus oli kiinnostava. Mua samalla mielessä pyörii kysymys siitä, mitä tapahtuisi toisena tai kolman-
1 6 Savonia
tena päivänä. Alkaisiko vieressä nukkuva ihminen ärsyttää? Entä jos omaa tilaa ei olisi juuri lainkaan, jokaisessa pedissä olisi nukkuja ja ympärillä eläisi suuri määrä ihmisiä? Mitä mielelle tekisi epätietoisuus siitä, mitä ulkopuolella tapahtuu?
HARJOITUS KOKOSI TURVALLISUUDEN, TUTKIMUKSEN JA TAITEEN SAMAN KATON ALLE Suojaan 2026 -harjoituksen idea sai alkunsa Savonian ja Kuopion kaupungin Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen valmisteluhanketiimissä. Hankejohtaja Pia Viklund vei ajatusta eteenpäin Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kanssa, ja vähitellen harjoituksen suunnielu kasvoi eri toimijoiden yhteiseksi työksi. Samassa yhteydessä käynnistyi myös Säähäiriö2026-hankkeen suunnielu osaksi harjoitusta. Viklund vastasi Suojaan 2026 -harjoituksessa lisäksi tutkimus- ja havainnointitoiminnan koordinoinnista. Yön aikana kokonaisturvallisuua tarkasteltiin monesta suunnasta. Säähäiriö-työpajassa pohdiiin yhteiskunnan kykyä selviytyä samanaikaisista häiriöistä, ja Savonian koordinoimat Huoltovarma elintarvike Pohjois-Savo- ja Säähäiriö-hankkeet testasivat väestönsuojassa elintarvikkeita todentuntuisessa käyöympäristössä. Myös taide oli mukana. KUMMA Kuopion taidemuseon ja kuvataiteilija Johanna Rossin toteuamassa toiminnassa tarkasteltiin, voisiko kuvataide auaa ihmisiä käsielemään kokemuksiaan sekä tukea pärjäämistä ja yhteisöllisyyä pitkiyvässä väestönsuojelutilanteessa. Suojaan 2026 -harjoituksessa Luolan ovet lopulta avautuvat, ja ulkona odoaa mitä kaunein ja aurinkoisin syyskuinen aamu. Todellisessa tilanteessa juuri siitä ei voisi olla varma.
Ruokahuollon varautuminen häi häiriöiö jja poikkeustilanteisiin ikk til t i ii on yhteinen turvallisuustekomme Ruoka on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä hyödykkeistä. Arjessa kaupat, ruokapalvelut ja elintarvikeketju toimivat lähes huomaamaomasti, mua häiriö- ja poikkeustilanteissa ruoan saatavuus voi muuua nopeasti. Siksi ruokahuollon varautuminen on keskeinen osa Suomen kokonaisturvallisuua. VALTAKUNNALLINEN VARAUTUMINEN Sähkökatkot, tietoliikenne-, tietojärjestelmä- ja kyberhäiriöt, vakavat sääilmiöt, logistiikkaketjujen katkeaminen, eläintaudit ja kansainväliset kriisit voivat häiritä ruoan tuotantoa, jalostusta, kuljetuksia ja jakelua. Myös ruokapalvelut ovat riippuvaisia energiasta, vedestä, henkilöstöstä ja raaka-aineista. Suomessa varautuminen perustuu koko elintarvikeketjun yhteistyöhön. Huoltovarmuuskeskus koordinoi elintarvikehuollon varautumista, jonka tavoieena on turvata riiävä ja turvallinen ravinto myös häiriö- ja poikkeusoloissa. Suomessa ylläpidetään viljan, siemenviljan sekä tieyjen välämäömien raaka-aineiden ja tuoeiden varmuusvarastoja. Yritykset kehiävät jatkuvuudenhallintaansa ja varautuvat häiriöihin yhteistyössä viranomaisten kanssa.
RUOKAHUOLLON VARAUTUMISTA POHJOIS-SAVOSSA Savonian ja Kehitysyhtiö SavoGrown Huoltovarma elintarvike Pohjois-Savo -hanke ra-
kentaa verkostoja alueellisten ja kansallisten toimijoiden välille. Hanke tekee yhteistyötä Huoltovarmuuskeskuksen Ruokapalvelupoolin kanssa valtakunnallisen ruokapalvelujen varautumissuunnitelman jalkauamiseksi alueen kuntiin. Yhteistyötä tehdään myös Pohjois-Savon suurimman julkisen ruokapalvelutoimijan Servican sekä Puolustusvoimien ruokahuollosta vastaavan Leijona Cateringin kanssa. Hankekumppaneille tarjotaan ajankohtaista tietoa sekä yhteistyö- ja testausmahdollisuuksia.
poikkeusoloissa. Harjoituksessa tarkasteltiin myös ruoka- ja vesihuollon toimintavarmuutta tilanteessa, jossa yhteiskunnan normaali toiminta on häiriintynyt. Huoltovarma elintarvike Pohjois-Savo -hanke järjesti yöpyjille tuotetestauksen, jossa arvioitiin kolmea huoneenlämmössä hyvin säilyvää välipalatyyppistä tuotea. Yksi soveltui ravintosisältönsä puolesta pieneksi ateriaksi. Testaus tuoi tietoa tuoeiden soveltuvuudesta väestönsuojelutilanteisiin ja kotivaraan sekä niiden kehiämistarpeista.
Hanke vahvistaa alueen ruokaturvaa kehiämällä hankeyritysten kanssa kaksoiskäyöön soveltuvia elintarvikkeita, jotka palvelevat sekä arjessa eä poikkeusoloissa. Tällaisia ovat esimerkiksi helposti valmisteavat, hyvin säilyvät ja ravitsemuksellisesti tarkoituksenmukaiset tuoeet kotitalouksiin ja ammaikeiiöihin.
Varautuminen kuuluu myös kotitalouksille. Kun yhteiskunta, yritykset, ruokapalvelut ja kansalaiset varautuvat ja harjoielevat yhdessä, ruoan saatavuus voidaan turvata paremmin häiriötilanteissa. Savonia osallistuu aktiivisesti huoltovarmuuden, ruokaturvan ja varautumisen tutkimus-, kehiämis- ja innovaatiotoimintaan yritysten, julkisten toimijoiden ja muiden kumppaneiden kanssa kehiäen alueen ruokahuoltoa turvaavia ratkaisuja, tuoeita, toimintamalleja ja osaamista.
VARAUTUMINEN VAATII HARJOITTELUA Syyskuussa Kuopion Suojaan2026 -väestönsuojeluharjoituksessa yli 2 000 osallistujaa testasi yhteiskunnan toimintaa häiriö- ja
TEKSTI JENNI LAPPI, JOHANNA KANTALA KUVAT RAISA LEINONEN
Savonia 1 7
Opiskelu ja tekoäly antoivat supervoimia luovaan työhön
TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVA JUKKA ROITTO Lapsena Jukka Roio viei paljon aikaa piirtämällä. Myöhemmin tie vei Kuopion Muotoiluakatemiaan, kansainvälisesti palkiuun opinnäytetyöhön ja pitkälle uralle venealan tuotekehityksen parissa. Viimeisimpänä Savonian YAMK-opinnot avasivat oven uudenlaiseen ajaeluun, jossa tekoäly toimii luovan työn tukena ja mahdollistajana.
1 8 Savonia
MUOTOILUOPINNOT OPETTIVAT KOKEILEMAAN Jukka Roio on Savonian kaksinkertainen alumni, sillä hän on opiskellut muotoilijaksi (AMK) vuosina 2004-2010 ja innovaatiotoiminnan asiantuntijaksi (YAMK) vuosina 20242026.
- Haaveilin muun muassa mainosalasta, ehkä art directorin työstä. Lukiossa en vielä tiennyt, mitä haluan tehdä. Opinto-ohjaajalle sanoin, eä haluaisin tehdä jotain luovaa, mua en taiteilijana, vaan jotain käytännönläheistä. Hän antoi minulle esieen muotoilijan työstä. Studia-messuilla Helsingissä päädyin silloisen Kuopion Muotoiluakatemian osastolle,
ja erityisesti pienoismallit tekivät vaikutuksen, Roio muistelee. Opinnoista on jäänyt mieleen ennen kaikkea mahdollisuudet. - Meillä oli todella hyvät tilat ja pajat, paljon valinnaisia kursseja myös oman erikoisalan ulkopuolelta sekä hyvät opiskelukaverit ja opeajat. Erityiskiitos Juha Mieiselle, joka oli muotoilun lehtorimme ja ohjaava opeajani. Häneltä sain myös vinkin, jonka perusteella hain VAVarusteelle, jossa työskentelen edelleen. Roio muistelee, eä hän asei opintojensa aikana riman itselleen korkealle. Tämä näkyi muun muassa opinnäytetyössä. - Konsepti oli "Työkalusta avustajaksi – E-Motion HQ kevytajoneuvoskenaario": tein siitä 3D-mallin, tulostin ja pintakäsittelin mallin, tein animaation, verkkosivut ja posterin. Samaan aikaan tein opintojen ohessa myyntitöitä, ja täydellisyyden tavoielu venyi valmistumistani vuodella. Työ kuitenkin kannai: se valiiin iDEA Awards 2009 (International Design Education Award) -kilpailuun Italian Pontederaan, ja sai Piaggio-säätiön Vespa Award -maininnan "Most Innovative Design Project". Muotoiluopinnot antoivat Roitolle rohkeua kokeilla ja myös epäonnistua. Samalla hän oppi viemään projektit kokonaisvaltaisesti ideasta käytännön prototyypiksi. - Hands on -ote kulkee punaisena lankana edelleen. Ei edetä pelkkien omien oletusten varassa, vaan ratkaisuja testataan ja vertaillaan käytännössä varhaisten prototyyppien avulla. Työelämän projektit kulkevat parhaimmillaan edelleen samaa kehää, hän pohtii.
VENEALALLA SUUNNITELMAT MUUTTUIVAT TUOTTEIKSI Jukka Roio työskentelee VA-Varusteella, jossa hän aloii työt jo vuonna 2012. VAVaruste oli tuolloin 50 hengen yritys Kuopiossa, ja asiakkaina oli lähinnä kotimaisia ja pohjoismaisia venetehtaita ja yksityis-
asiakkaita. - Päävastuuni oli venepehmustesarjojen suunnielu. Lisäksi työskentelin venekuomujen, veneistuinten ja 3D-mallinnuksen parissa sekä matkustin venetehtaille mitoiamaan uusia tuoeita. Yritys laajensi toimintaansa Puolaan vuonna 2014, ja oma tehdas avaiin Suwałkiin vuonna 2017. Nykyisin työntekijöitä on 170. Vuonna 2019 Roio sai vastuulleen ensimmäiset VA-Varusteen valmistamat Saxdor Yachtsin tuoeet, ja yhteistyötä on nyt kertynyt noin seitsemän vuoa. - Matka nopeasti kasvavan suomalaisen venebrändin rinnalla on kasvaanut ammaitaitoani monella osa-alueella. Toimeksiannot ovat muuuneet yhä vaativammiksi, ja yhteistyö Puolan tehtaan kanssa on nykyisin päiviäistä. Saxdorin lisäksi suunnieluvastuullani on ollut useita suurempia ja premium-venemerkkejä Suomessa ja Ruotsissa.
YAMK-OPINNOT TEKIVÄT TEKOÄLYSTÄ TYÖPARIN Vaikka työ on tarjonnut uusia haasteita, pitkään samassa yrityksessä oltuaan Roitto tunsi, eä ajatuksia piti tuuleaa. Vastaan tuli mainos YAMK-opinnoista, ja hän hakeutui innovaatiotoiminnan asiantuntijan koulutukseen. - Uudet opinnot tekivät todella hyvää. Sain haastea ja pääsin toteuamaan itseäni oman työympäristön ulkopuolella uusien ihmisten ja aiheiden parissa. Ilahduavaa oli, eä opinnoissa oli paljon samanhenkisiä ja innostavia ihmisiä. Opinnot vahvistivat osaamistani myös päivätöissäni. Opintojen aikana Roio oi käyöön entistä enemmän tekoälytyökaluja, mikä johti kokeilemaan Rhinoceros 3D -ohjelman lisäosien tekemistä tekoälyavusteisella koodauksella. Siitä löytyi myös opinnäytetyön aihe: venekuomujen parametrinen suunnielutyökalu.
1:1-paperi- tai muovimallineilla, ja sen jälkeen yleistyi mitoiaminen 3D-ohjelmilla. Suunnielua automatisoiva työkalu on seuraava askel. Käyäjä syöää ohjelmaan muutaman viivan ja pisteen, joiden perusteella työkalu muodostaa alustavan 3Dmallin venekuomusta. Mallin ominaisuuksia voi muokata liukusäätimillä, ja samalla syntyvät tarviavat tuotantopiirustukset. Opinnäytetyössäni tarkastelin vahvan toimialaosaamisen yhdistämistä ohjelmistokehitykseen Konkreeinen esimerkki opiskelun hyödyistä on hänen alkuvuodesta perustamansa toiminimi Roio Design Works. Sen kaua hän on julkaissut kaupallisia työkaluja, kuten RhinoNotchesPro ja RhinoChelae, jotka ratkaisevat Rhinoceros 3D -ohjelman käyäjien yleisiä puueita. Kaikista tärkein hyöty YAMK-opinnoissa on ollut ajaelutavan muutos. Roio hyödyntää tekoälyä nykyisin laajasti suunnielussa, dokumentoinnissa, ohjelmistokehityksessä ja sisällöntuotannossa. - Tuntuu kuin olisin saanut supervoimia. Ideat, jotka olivat ennen vain haaveita puuuvan koodausosaamisen tai suurten kustannusten vuoksi, voi nyt toteuaa itse.
OPISKELIJA, PYSY UTELIAAN A Roio kannustaakin nykyisiä opiskelijoita ennakkoluuloomiin kokeiluihin: - Ehdoton ykkösneuvoni: pysy uteliaana ja avoimena uusille asioille. Ihminen luo helposti itselleen esteitä mielikuvilla ja ennakkoluuloilla. Tunnista ne, pura osiksi ja ratkaise. Valjasta tekoäly voimavaraksi ja opeele kuvaamaan sille työprosessisi. Silloin siitä tulee työpari, eikä uhkaava kilpailija. Tekoäly ei kuitenkaan korvaa uteliaisuutta, ammaitaitoa ja harkintaa – juuri niitä kannaaa opinnoissa kasvaaa.
- Vielä vuoden 2010 tienoilla kuomut suunniteltiin usein veneen päälle tehtävillä
Savonia 1 9
Uua ymmärrystä eläinten käyäytymiseen – ensimmäinen asiantuntijaryhmä valmistui Savonialta TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVA SANNI NIEMINEN
Savonian ensimmäinen eläinten käyäytymisen ja oppimisen asiantuntija -koulutus pääyi marraskuussa. Vuoden miaiset opinnot ovat antaneet eläinalan ammailaisille uusia keinoja hyödyntää tutkimustietoa käytännön työssä. Sanni Nieminen ja Heidi Kellokoski-Kiiskinen lähtivät koulutukseen erilaisista työtehtävistä. Yhteinen tavoite oli kuitenkin sama: ymmärtää entistä paremmin eläinten käyäytymistä, oppimista ja hyvinvointia. Eläimen hyvinvointiin vaikuavat monet asiat. Lääketieteellisen osaamisen lisäksi tarvitaan myös eläimen käyäytymisen, elinympäristön ja hoitotapojen osaamista. Tämän Sanni Nieminen on huomannut kymmenen vuoden aikana työssään. Eläintenhoitajaksi ja klinikkaeläinhoitajaksi kouluautunut Nieminen työskentelee eksooisiin eläimiin perehtyneellä klinikalla, jossa hoidetaan pääasiassa eksooisia eläimiä ja lisäksi vuosiain satoja luonnoneläimiä pro bono -periaaeella. - Oma mielenkiintoni suuntautuu kaikkein eniten matelijoihin ja sammakkoeläimiin, eritoten maakilpikonniin. Myös linnut ovat lähellä sydäntä. Hän on vuosien varrella perehtynyt tarkemmin muun muassa nelivarvaskilpikonniin. Kiinnostus eläinten käyäytymiseen on kytenyt jo pidempään, mua eläintenkouluajan opinnot eivät vielä aiemmin tuntuneet oikealta vaihtoehdolta. Kun Savonian eläinten käyäytymisen ja oppimisen asiantuntijakoulutus tuli vastaan, kokonaisuus tuntui sopivalta. – Eksooisten eläinten parissa on iso aukko käyäytymisen asiantuntijoista Suomessa. Klinikkatyön aikana tulee tapauksia vastaan, jossa lääketiede ei ratkaise eläi-
2 0 Savonia
men huolia, vaan pitäisi tehdä muutoksia esimerkiksi asumuksessa ja hoitotavoissa. Erillinen käytösklinikka tai kouluaja, jolle ohjata tällaiset potilaat puuuu useiden lajien osalta. Tarjoamme neuvontaa klinikkakäynnin yhteydessä niiltä osin kuin se on mahdollista, Nieminen kertoo.
TUTKIMUSTIEDOSTA TYÖKALUJA KÄYTÄNNÖN TYÖHÖN Savonian vuoden miainen koulutus on räätälöity eläinlääkäreille ja eläintenhoitajille. Koulutuksen tavoieena on tuoda eläintieteellistä tietoa käytännön tasolle ja vahvistaa eläinten kanssa työskentelevien ymmärrystä eläinten käyäytymisestä ja oppimisesta. Koulutuksessa on käsitelty myös muun muassa eläinten hyvinvointia, eläintieteitä, eläinlainsäädäntöä ja eeisiä kysymyksiä. Niemiselle yksi koulutuksen tärkeimmistä anneista on ollut juuri tutkimustiedon hyödyntäminen. Opintoihin on kuulunut tutkimusmenetelmiä ja tilastotiedeä sekä käyäytymisen havainnointia ja analysointia, oppimisteoriaa ja sovielevaa viestintää. – Itselleni yksi koulutuksen parhaista puolista on ollut se, eä oppii etsimään ja arvioimaan tutkimustietoa, ymmärtämään
tutkimusmenetelmiä sekä soveltamaan tutkimustietoa käytännön työhön. Myös eläinlääkäri Heidi Kellokoski-Kiiskinen hakeutui koulutukseen halusta syventää ymmärrystään eläinten käyäytymisestä ja oppimisesta. Hänellä on pitkä työura eläinlääkärinä, ja tällä hetkellä hän työskentelee valvontaeläinlääkärinä. Kellokoski-Kiiskinen odoi koulutukselta erityisesti alan käsieistön, teorian ja ajankohtaisten suuntausten parempaa ymmärtämistä. Opintojen monipuolisuus onnistui silti ylläämään. – Opintosisällön aihepiirien laajuus on ollut positiivinen yllätys. Tästä mainiakoon muun muassa sovieleva viestintä ja tilastotiede. Kiitosta hän antaa myös erinomaisesti valituille asiantuntijaluennoitsijoille.
TYÖN RINNALLA OPISKELEMINEN VAATII MYÖS AIKAA Molemmat ovat suorianeet opinnot työn ohessa. Kellokoski-Kiiskisen kokemuksen mukaan koulutus on ollut suhteellisen helppo soviaa työelämän vaatimuksiin. Nieminen nostaa puolestaan esiin itsenäisen työn suuren määrän. Lähi- ja etäpäiviä on ollut vähän, mua vastapainoksi kirjal-
lisiin tehtäviin ja itsenäiseen opiskeluun on täytynyt varata runsaasti aikaa.
tusta eläinalan ammailaisille, mua muistuaa, eei kyse ole aivan perusteista liikkeelle lähtevästä koulutuksesta.
Ensimmäiset tehtävänannot jopa hirviivät. – Kun ensimmäisiä tehtävänantoja luin, olin aika kauhuissani, millaiseen hommaan tässä on ryhdyy. Olen ylläynyt, miten kivuttomasti muun muassa raporien tekeminen lopulta on sujunut ja miten kivaa tehtävien tekeminen on ollut. Koulutusta hän suosieleekin erityisesti eläinalan ammailaisille, joita kiinnostavat tutkimustieto sekä eläinten käyäytymisen ja hyvinvoinnin kehiäminen. Kellokoski-Kiiskinenkin suosielee koulu-
– Suosielen mielelläni kollegoille ja muille eläinalan ammailaisille. Ihan perusopinnoksi tämä ei sovi.
OPINNOT VOIVAT AVATA MYÖS UUDEN SUUNNAN Opinnot ovat synnyäneet Niemisellä uusia ammatillisia suunnitelmia ja innostaneet kehiämään omaa osaamista edelleen. – Opintojen kaua olen saanut uua intoa oman tekemisen kehiämiseen, kontaktoitunut ja sain myös alkusysäyksen aloiaa
eläintenkouluajan opinnot. Lisäksi harjoittelupaikka aukesi yhden luennoitsijan kautta. Tulevaisuuden tavoite, kun koulut on hoideu kunnialla loppuun, on, eä voisin tarjota erillisenä palveluna käytösneuvontaa ainakin matelijoiden omistajille. Myös Kellokoski-Kiiskinen nostaa koulutuksen hyödyistä esiin uuden tiedon lisäksi syntyneet kontaktit. Ensimmäistä kertaa järjestey koulutus tulee pääyi marraskuussa. Samalla ensimmäinen opiskelijaryhmä vie mukanaan työelämään vuoden aikana karunua tietoa eläinten käyäytymisestä, oppimisesta ja hyvinvoinnista.
Savonian Savonia 2 1
Lehmä juo päiviäin 100 litraa veä VaraVesi parantaa maatilojen varautumista kuivuusjaksoihin ja kriisitilanteisiin TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN, SANNA ANTIKAINEN | KUVA ADOBE STOCK Toimiva vesihuolto on elintärkeä tekijä maataloudelle, maaseudulla asuville sekä matkailuelinkeinolle. Maatilojen kohdalla varautumisesta on puhuu paljon mua vedenjakelun poikkeustilanteisiin varautuminen on edelleen hyvin vaihtelevaa. Maaseudun vesihuollossa on havaiu puueita niin osaamisessa kuin resursoinnissa. Lisäksi ilmastonmuutos lisää vesihuollon haasteita muun muassa lisääntyvien rankkasateiden ja kuivuusjaksojen myötä. Runsaat sateet voivat aiheuaa pintavesien herkemmän pääsemisen kaivoihin sekä vedenoamoihin aiheuaen saastumisia. Pitkät kuivuusjaksot vaikuavat pohjavesien määrään sekä myös laatuun lisäten vedenkäsielyn tarvea. Lisäksi lisääntyvät myrskyt ja niiden aiheuamat tuhot aiheuavat häiriöitä vedenjakeluun.
HÄIRIÖTÖN VEDEN SAATAVUUS ON KESKEISTÄ ELÄINTEN HYVINVOINNILLE Suomessa oli vuonna 2024 noin reilut 40 000 maatilaa, joista 8 000 tilalla oli tuotantoeläimiä. Näistä lypsy- ja nautakarjatiloja oli 6 500, eli yli 80 %. Vuonna 2023 keskikokoinen maitotila tuoi noin 500 000 litraa maitoa ja sillä oli noin 50 lypsylehmää. Lypsylehmä juo päiviäin noin 100 litraa veä, eli keskimääräinen maitotila käyää 5000 litraa veä jo pelkästään lypsylehmien juomisen osalta. Kuumina kesäpäivinä etenkin juomaveden tarve voi jopa kaksinkertaistua. Tuotantoaan kehiäneillä tiloilla tilakoko on selkeästi suurempi ja esimerkiksi 3 lypsyrobotin ja 180 lypsylehmän tila käyää jopa 18 000 litraa veä päiviäin jo pelkästään lypsylehmien vedenjuontiin. Lisäksi vedentarpeeseen lisätään vielä nuorkarjan sekä lypsyteknologian vaatima vesi sekä muu käyövesi.
2 2 Savonia
- Tuotantoeläintilojen häiriötön veden saatavuus, veden hyvä laatu ja riiävä määrä ovat keskeisiä tekijöitä niin tuotannon ylläpitämisen kuin eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Esimerkiksi veden saastumistilanteessa naudat eivät välämää suostu juomaan voimakkaasti klooraua veä sen hajun ja maun vuoksi, mikä vaikuaa suoraan tuoteaviin maitomääriin. Lisäksi lypsyteknologia (lypsyroboi) vaatii ympärivuorokautisen, laatuvaatimukset täyävän, paineellisen ja kuuman veden saannin, kertoo TKI-asiantuntija Sanna Antikainen. Riiävän laatuisen ja paineellisen veden saanti poikkeamatilanteissa korostuu etenkin lypsykarjatiloilla, mua myös muilla tuotantoeläintiloilla. Lisäksi riiävä sähkön saatavuus vesihuollon poikkeamatilanteissa täytyy varmistaa. Tuotantoeläintilojen häiriötön veden saatavuus, veden hyvä laatu ja riiävä määrä ovatkin keskeisiä tekijöitä niin tuotannon ylläpitämisen kuin eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Maatilojen vesihuollon ratkaisut poikkeamatilanteissa (VaraVesi) -hankkeen tavoieena on tunnistaa maatilojen vesihuoltoon liiyvät riskit ja uhkatekijät sekä tuoaa konkreeista tietoa ja ratkaisuja vesihuollon varautumisen tueksi. Lisäksi hankkeen avulla lisätään vesilaitosten ja –osuuskuntien valmiua vastata maatilojen tarpeisiin poikkeamatilanteissa. - Hankkeessa selvitetään maatilojen vesihuollon nykytilannea ja niihin liiyviä riskejä Pohjois-Savon alueella, tunnistetaan veden saatavuuteen ja laadun hallintaan liiyvät merkiävimmät uhkakuvat ja määritellään toimenpiteet niihin varautumiseksi. Lisäksi pilotoidaan valiuja toimenpiteitä maatilan vesihuollon organisoimiseksi poikkeamatilanteessa, Sanna Antikainen kertoo.
MAATILOJEN JA VESISOSUUKUNTIEN VARAUTUMISEN TASO VAIHTELEE Yhteiskunnan huoltovarmuuskeskustelun myötä on herännyt huoli ja keskustelu siitä, onko veden saatavuus ja riiävyys varmisteu poikkeamatilanteissa: millä tavalla tilat sekä vesilaitokset ja -osuuskunnat, jotka toimiavat veä tiloille ja maaseudulla asuville ihmisille, ovat varautuneet häiriötilanteisiin käytännön tasolla ? Vesiosuuskunnat ovat osuuskuntamuotoisia vesihuoltolaitoksia, jotka huolehtivat tyypillisesti haja-asutusalueiden vesihuollosta. Vesilaitoksista poiketen ne ovat yleensä paikallisten asukkaiden omistamia, hallinnoimia ja pääosin myös operoimia. Koska toiminta on pääosin ei-ammaimaista, vesiosuuskuntien resurssit ja osaaminen eivät ole samaa tasoa kuin kunnallisten vesilaitosten vastaavat. Vesiosuuskuntaa sitoo kuitenkin käytännössä samat velvoieet kuin kunnallisia vesilaitoksia. Vesiosuuskuntien toiminta-alueilla on paljon huoltovarmuuskriiisiä veden kuluajia, kuten tuotantotiloja, joille tulisi pystyä toimiamaan riiävästi laadukasta ja veden käytön kannalta turvallista veä kaikissa olosuhteissa. Maatilojen valmiudet poikkeamatilanteiden vesihuollon järjestämiseksi lyhyellä vasteella ovat vaihtelevat. Yleisen tietoisuuden lisäksi teknisiä valmiuksia tai testaua prosessia esimerkiksi syöää vettä muualta kuin jakeluputkistoista ei tiloilla ole välämää olemassa. Lisäksi vedentoimiajien toimintatavat sekä valmiudet reagoida ja tiedoaa nopeasti maatiloja veden laatuhäiriöistä tai huoltotöistä ovat vaihtelevalla tasolla. Tarvitaan siis yleistä tietoisuuden heräämistä sekä konkreettista tietotason ja osaamisen nostoa poikkeamatilanteissa toimimiseen.
Vedenjakelun häiriöt ovat olleet huomattavan paljon vähäisempiä esimerkiksi sähkönjakelun häiriöihin verrauna. Siksi vedenjakelun poikkeamatilainteisiin ei olla varauduu läheskään samalla tasolla kuin sähkönjakelun häiriöihin. Monella isolla, paljon veä kuluavalla lypsykarjatilalla ei ole välämää olemassa lainkaan veden varajärjestelmää, vaikka se olisi tuotannon ylläpitämisen kannalta välämätöntä.
tuen hankkeessa aloitetaan syksyn aikana pilotoinnit Savonian vesilaboratoriossa yhteistyössä THL:n kanssa. Hankea toteuavat Savonia-ammaikorkeakoulu sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Yhteistyöorganisaatioina ovat Maa- ja metsätaloustuoajain Keskusliitto MTK ry, Valio Osuuskunta Maitosuomi ja neljä maatilaa Pohjois-Savosta. Hankea rahoiaa Euroopan maaseuturahasto.
Kevään aikana hankkeessa selviteiin Pohjois-Savon maatilojen vesihuollon ja varautumisen tilannea. Selvitykseen pohjau-
Savonia 2 3
Korkeakouluun pääsee aina!
TEKSTI MARJA KOPELI, MARI MIETTINEN | KUVA MARKUS ASPEGREN (EDITOITU) Monien mielikuvissa korkeakoulut ovat paikkoja, joihin on vaikea päästä, ja korkeakoulututkinto jotakin, minkä saavuttaakseen on pitänyt menestyä koulupolun alusta alkaen. Tämä kuva ei päde enää onneksi. Savoniassa on kehitey ratkaisuja, jotka mahdollistavat korkeakouluopintojen aloiamisen milloin tahansa. Tutuin ja perinteisin tapa tulla tutkintoopiskelijaksi korkeakouluun on yhteishaku, joka järjestetään syksyllä syyskuussa ja keväällä tammi- ja maaliskuussa. Yhteishaussa voivat hakea ne, joilla on soveltuvan aiemman tutkinnon antama hakukelpoisuus. Valinta tapahtuu joko todistuksen, valintakokeen tai valintakurssin perusteella. Tässä haussa paikkoja on suunnau eniten niille, jotka eivät ole aiemmin opiskelleet tutkintoon johtavassa korkeakoulutuksessa (ns. ensikertalaisuuskiintiöt). Jos toisen asteen antamaa hakukelpoisuua ei ole tai muusta syystä yhteishaku ei ole mahdollinen tapa päästä tutkintoopiskelijaksi, entä sien? Ovet korkeakouluun ovat edelleen auki. Savonia avaa
24 Savonia
vuosiain lähes kaikkiin tutkintoihin avoimen ammaikorkeakoulun 30 opintopisteen laajuisia polkuopintopaikkoja. Syksyn paikkoihin ilmoiautuminen on auki elokuussa ja tammikuun paikkoihin joulukuussa. Polkuopintopaikat jaetaan ilmoiautumisjärjestyksessä, eikä niihin edellytetä aiempaa tutkintoa toiselta asteelta tai muita opintoja. Ajatuksena on, eä polkuopintojen suoriaminen hyväksytysti toimii näyönä opiskelukyvystä. Savoniassa lupaamme tutkinto-opiskelupaikan kaikille polkuopinnot sovitusti suorianeille. Normaalin tutkinto-opiskelun rinnalle polkuja on räätälöity työelämässä mukana olevien tarpeisiin (työelämäpolku) ja myös helpottamaan siirtymistä toiselta asteelta korkeakouluun (valmentava polku). Jos polkupaikkaa ei ennätä saamaan, avoimessa ammaikorkeakoulussa voi opiskella myös yksiäisiä opintojaksoja tai osaamiskokonaisuuksia, jotka ovat myöhemmin liiteävissä osaksi tutkintoa. Suuri osa avoimista opinnoista on nonstop-tyyppisiä, joten opiskelun voi aloit-
taa lähes milloin tahansa. Näin osaamistaan pääsee kehiämään ihan jokainen, sillä avoimen amk:n opinnot ovat nimensä mukaisesti kaikille avoimia. Työömille Savonia tarjoaa lähes kaikki avoimet opinnot vieläpä maksua. Lisäksi toiselta asteelta valmistuneilla nuorilla on käyteävissään opintoseteli, joilla voi ostaa 30 op opintoja avoimessa amk:ssa tai yliopistossa. Polkuopintojen lisäksi Savonia kehiää niin sanouja väyläopintoja toisen asteen opinnoista korkeakouluun. Niissä on kyse opinnoista, joilla jo toisen asteen tutkinnon aikana voi osoiaa korkeakouluopiskelutaitonsa ja siirtyä sien saumaomasti jatkamaan opintojaan korkeakoulussa. Myös maahanmuuajille on tarjolla oma korkeakouluopintoihin valmentava koulutus (30 op), jonka suoriteuaan voi hakea erillishaun kaua tutkinto-opiskelijaksi. Tämä verkkokoulutus keskiyy parantamaan suomen ja englannin kielen sekä matematiikan taitoja ja auaa maahan muuaneita koulutus- ja urasuunnittelussa.
Tiesitkö?
Edellä kuvatut reitit ovat vain joitakin esimerkkejä erilaisista teistä korkeakouluun. Savonian erillishaussa on lisäksi vielä useita muitakin erilaisia hakumahdollisuuksia eri aloille. Voi siis perustellusti sanoa, eä ovet korkeakouluun ovat aina auki. Mikä on sinun reiisi? Lisätietoja erilaisista reiteistä Savoniaan ohjausasiantuntija Mari Mieiseltä, mari.mieinen@savonia.fi
Savonia 2 5
Energia-ala on tulevaisuuden ala, Jarno Ruusunen (vas.) ja Janne Karppanen (oik.) sanovat. Muuuvassa toimintaympäristössä tarvitaan myös uudenlaista osaamista. Savonialla tutkitaan ja kehitetään tulevaisuuden vähäpäästöisiä energiaratkaisuja ja koulutetaan tulevia osaajia. –Ensi syksynä käynnistyy uusi Future Energy and Hybrid Intelligence -tutkinto-ohjelma, josta valmistuu energiamurroksen asiantuntijoita kansainväliseen toimintaympäristöön.
TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVA AINO-MARIA SAVOLAINEN
Mikä ratkaisee sähkölaskusi koon tänä talvena? Sähkönhintaa seurataan nykyisin kuin säätiedotusta. Taustalla on historian suurin energiamurros, joka muuaa tapaamme tuoaa, käyää ja varastoida energiaa. Mua mistä muutoksessa oikeastaan on kyse, ja mitä jokaisen suomalaisen pitäisi siitä ymmärtää? Energiamurros tarkoiaa siirtymää pois fossiilisesta energiantuotannosta kohti hiilineutraaleja energiantuotantomuotoja, kuten tuuli- ja aurinkovoimaa. Taustalla on pyrkimys hillitä ilmastonmuutosta ja parantaa energiatehokkuua. Energiajär-
2 6 Savonia
jestelmämme hajautuminen toisaalta lisää epävakaua ollessamme enemmän sään armoilla, toisaalta tämä kehitys tuo monipuolisuua, vähentää riippuvuua fossiilisten poloaineiden toimiajista ja lisää resilienssiä.
SÄHKÖN HINTA SAHAILEE, JA SE ON UUSI NORMAALI Suomalaiset seuraavat sähkön tuntihintoja aivan eri tavalla kuin ennen vuoa 2022. Siihen asti sähköenergian hinnanvaihtelut olivat hyvin maltillisia nykyiseen verrauna.
Hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan perusteella, osana pohjoismaisia markkinoita. - Olemme kytkeytyneet yhä vahvemmin myös eurooppalaisiin energiamarkkinoihin eli pohjoismaiden ulkopuolinen tilanne vaikuaa siihen, mitä sähkö meillä maksaa, kertovat Jarno Ruusunen ja Janne Karppanen. Molemmat työskentelevät Savonia-ammattikorkeakoulussa, Karppanen sähkötekniikan lehtorina ja Ruusunen tutkimus- ja
kehityspäällikkönä Kone ja energia -tutkimusalalla.
”EIKÄ VIELÄKÄÄN TUULIVOIMAA” – SE OLI ENNEN SE
VÄÄNNETÄÄNPÄ RAUTALANGASTA
Energiamurros on näkynyt monin tavoin tavallisen kuluajan elämässä: lämpöpumppuihin siirtyminen, rakennusten energiatehokkuuden parantuminen, aurinkopaneelien lisääntyminen sekä sähköautojen yleistyminen ovat esimerkkejä konkreeisista muutoksista. Näitä muutoksia on voinut tehdä pidemmällä aikajänteellä ja hallitusti. Sähkönhinnan vaihtelut taas ovat nopeampia ilmiöitä.
Sähkövoimajärjestelmässä tuotannon ja kulutuksen on täsmäävä joka hetki, jotta järjestelmä ei romahda. Tästä pidetään huolta ympäri vuoden, sekuntitasolla. - Sähköä tuotetaan yhä enemmän säästä riippuvilla tuotantomenetelmillä, kuten tuuli- ja aurinkovoimalla. Tuulisina päivinä tarjontaa on runsaasti ja hinta laskee. Esimerkiksi kesäaikana tämä näkyy nolla- tai negatiivisina hintoina. Tyyninä pakkaspäivinä käy päinvastoin. Kausiaiseen hintojen vaihteluun vaikuttavat monet tekijät, kuten pohjoismaisten vesivarantojen määrä, kaasun eurooppalaiset varannot ja poliiiset tilanteet. Yhdestä asiasta voi olla varma. Vaikka hintavaihtelujen alkusysäyksenä oli Venäjän hyökkäyssodan alkaminen, paluuta entiseen ei ole näköpiirissä, sillä toimintaympäristö on muuunut pysyvästi. Hintavaihtelut ovat uusi normaali ja siihen kuluajankin kannaaa sopeutua. Joa toimintavarmuus säilyy säästä riippumaa, tulee energiantuotannon monipuolisuudesta huolehtia. Myös kulutuksella on yhä merkiävämpi rooli suurten kuluajien, kuten datakeskusten yleistyessä. Energiajärjestelmien toimintavarmuus sinällään on erinomaisella tasolla. Ydinvoima tuoaa vakaasti sähköä säästä riippumatta ja vesivoima toimii tärkeänä säätövoimana. Kuluaja voi ohjata sähkönkäyöä ajankohtiin, jolloin kysyntä on vähäisempää tai edullista sähköä on paljon saatavilla. Tätä joustavuua tulevaisuuden energiajärjestelmä myös edellyää. Kysymysmerkkejäkin on. - Tulevaan talveen lähdetään vesivarantojen suhteen tavanomaista heikommasta tilanteesta ja muutkin tekijät povaavat hintariskiä.
Paljon on siis tapahtunut: - Olemme käytännössä jo hiilineutraaleita sähkössä, irtaantuneet Venäjän tuonnista, yhdentyneet entisestään Euroopan markkinoihin ja pienentäneet liikenteen päästöjä merkiävästi, Ruusunen ja Karppanen muistuavat.
- Tällä hetkellä liityntäkyselyitä on eriäin runsaasti niin datakeskushankkeiden kuin sähkövarastojen ja sähkökailoidenkin suhteen. Viimeisimmän Fingridin tiedoeen mukaan kaikkien kyselyiden toteutuessa sähkönkulutus lisääntyisi 40 prosenia viidessä vuodessa.
ENERGIA-ALA ON TULEVAISUUDEN ALA Ruusunen ja Karppanen näkevät, eä Suomelle energiamurros on enemmän mahdollisuus kuin uhka. Suomessa on runsaasti puhdasta sähköä, osaamista ja vakaa toimintaympäristö. Lämpöenergian tuotannostakin 75 prosenia on uusiutuvaa energiaa. Uudenlaisessa, muuuvassa toimintaympäristössä ja monipuolisessa energiantuotannossa tarvitaan myös uudenlaista osaamista.
Jos energiamarkkinoilla onkin järissyt, maailma on muuunut myös huomaamaa. ”Eikä vieläkään tuulivoimaa” lauloi Ultra Bra 1990-luvulla. Sen jälkeen tuulivoiman määrä Suomessa on kasvanut 248 kertaiseksi.
- Alalle kaivataan moniosaajia, jotka hallitsevat väistyvän teknologian lisäksi uudet ratkaisut, ymmärtävät monitahoisia kokonaisuuksia sekä kehiävät itseään jatkuvasti muuuvassa toimintaympäristössä.
- Myös talojen ja sähkölaieiden energiatehokkuus on parantunut ilman, eä kuluajan on tarvinnut siihen kiinniää juurikaan huomiota.
Savonialla koulutetaan sähkö- ja energiaalan osaajia energiatekniikan insinöörin sekä sähkö- ja automaatioinsinöörin tutkinto-ohjelmissa sekä ylempänä ammaikorkeakoulututkintona kehiyneiden energiajärjestelmien tutkinto-ohjelmassa. Savonialla myös kehitetään tulevaisuuden vähäpäästöisiä energiaratkaisuja yhdessä teollisuuden kanssa.
Onko suurimmat muutokset siis jo nähty? - Ei. Energian varastointi tulee kasvamaan esimerkiksi akkuihin ja lämpövarastoihin. Myös vety tulee mahdollisesti olemaan osa ratkaisua. Lämmöntuotannossa pienydinvoimalat voivat olla osa energiajärjestelmää. Tekoälyllä ja digitalisaatiolla on kahtalainen vaikutus. Toisaalta ne auavat murroksessa, kun kulutusta voidaan optimoida ja vähentää uusilla laskentaan perustuvilla ratkaisuilla. Toisaalta tekoäly tulee lisäämään merkiävästi sähkönkulutusta datakeskusten myötä. Toisaalta datakeskusten tuoamassa lämmössä on potentiaalia hyötykäyöön esimerkiksi asuntojen lämmityksessä tai vaikka viljojen kuivaamisessa.
Energia-ala on tulevaisuuden ala – Savonialla käynnistyy syksyllä 2027 kokonaan uusi Future Energy and Hybrid Intelligence - tutkintoohjelma. Englanninkielinen koulutus on suunnau henkilöille, jotka ovat kiinnostuneet toimimaan energiamurroksen osaajina kansainvälisessä toimintaympäristössä. - Opiskelijat eivät tule ainoastaan opiskelemaan teknologiaa, vaan oppivat tekemään älykkäitä päätöksiä tulevaisuuden energiajärjestelmistä ja kehiämään niitä parhaiden digitaalisten työkalujen avulla. Osaajilla tulee olemaan ymmärrys tulevaisuuden erilaista skenaarioista ja he osaavat hahmoaa näihin sopivia energiaratkaisuja.
Savonia 2 7
Savonia vie osaamista maailmalle – 106 kiinalaista ympäristötekniikan opiskelijaa valmistui kesällä TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN KUVAT HANNU POUTIAINEN
Savonian pitkäjänteinen työ kansainvälisessä koulutusviennissä tuoaa tulosta. Heinäkuussa valmistui ensimmäinen ryhmä kiinalaisia opiskelijoita Savonian Environmental Engineering -tutkinto-ohjelmasta, joka toteutetaan yhteistyössä kiinalaisen Hebei University of Environmental Engineeringin (HUEE) kanssa. Yhteensä 106 opiskelijaa sai tutkintotodistuksen sekä Savoniasta eä HUEE:sta. Kyseessä ovat samalla ensimmäiset Savonian vientikoulutuksena toteutetusta tutkinto-ohjelmasta valmistuneet opiskelijat. Valmistuminen on merkiävä virstanpylväs Savonian kansainvälisessä koulutusliiketoiminnassa. Yhteistyö HUEE:n kanssa käynnistyi vuonna 2021 allekirjoitetulla sopimuksella, ja koulutus alkoi syksyllä 2022. Yhteistyö jatkuu pitkälle tulevaisuuteen, sillä korkeakoulujen välinen sopimus ulottuu kymmenen vuoden ajalle. – Kyseessä on yhteistyössä järjestettävä Joint Double Degree -tutkinto, jossa opiskelijat saavat tutkintotodistuksen molemmista yliopistoista. Perusaineet opetetaan paikallisesti kiinaksi, kun taas ammaiaineet opetetaan Savonian opettajien toimesta, kertoo Savonian osaamisen viennin päällikkö Hannu Poutiainen.
SUOMALAISTA YMPÄRISTÖOSAAMISTA GLOBAALEIHIN TARPEISIIN Environmental Engineering -ohjelmassa opiskelijat suoriavat pitkälti samat opinnot kuin Savonian suomalaisessa ympäristötekniikan koulutuksessakin. Sisältöjä
2 8 Savonia
on kuitenkin soviteu kansainväliseen toimintaympäristöön.
loin opetuksen laatu vain kasvaa, Poutiainen toteaa.
Opinnot käsielevät muun muassa jätevedenpuhdistusta, ympäristöanalyysejä, energiantuotantoa, teollista mikrobiologiaa, tuoeiden elinkaarilaskentaa ja ympäristöriskien hallintaa.
Kokemukset HUEE-yhteistyöstä ovat olleet niin myönteisiä, eä Savonia on jo laajentamassa toimintaansa Kiinassa. Uudessa yhteistyöyliopistossa opinnot ovat käynnistyneet tänä syksynä, ja ensimmäiset Savonian opeajat aloiavat opetuksen paikan päällä ensi vuonna.
– Koulutus antaa osaamispaketin, jota voi hyödyntää työtehtävissä globaalisti kaikkialla. Poutiainen sanoo. Savonian opeajat opeavat opetusjaksot Kiinassa, minkä lisäksi opetukseen sisältyy verkko-opetusta. Kansainvälinen yhteistyö tarjoaa ainutlaatuisia kokemuksia niin opiskelijoille kuin opeajillekin. – Jokainen Savonian opeaja edustaa siellä paitsi Suomea myös Eurooppaa. Monelle opiskelijalle kohtaaminen voi olla ensimmäinen lähikontakti ulkomaalaiseen opeajaan. Tutkintoon osallistuminen avaa opiskelijoille aidon näköalapaikan kansainvälisyyteen.
VIENTIKOULUTUS ON MYÖS INVESTOINTI SAVONIAN OSAAMISEEN Savonialle koulutusvienti on liiketoimintaa, mua sen merkitys ulouu taloudellisia hyötyjä laajemmalle. – Mahdollisuus opeaa kansainvälisissä ympäristöissä luo henkilöstölle uudenlaisia urapolkuja. Opetusperiodit Kiinassa tuovat uusia näkökulmia myös Savonian kampuksilla tapahtuvaan opetukseen, jol-
PITKÄJÄNTEINEN YHTEISTYÖ RAKENTAA TULEVAISUUTTA Kymmenen vuoden yhteistyösopimus tarjoaa vakaan pohjan koulutuksen kehiämiselle. Vaikka tutkinto-ohjelman ydinsisällöt säilyvät, toimintaa kehitetään jatkuvasti yhdessä kiinalaisen kumppanin kanssa. – Koulutusohjelmaa, opetuksen pedagogiikkaa ja valmistumisprosesseja kehitetään koko ajan. Tavoieena on varmistaa, eä koulutus vastaa muuuvia osaamistarpeita sekä Kiinassa eä muualla maailmassa. Poutiaisen mukaan juuri tämä on yksi Savonian vahvuuksista kansainvälisillä markkinoilla. – Päivitämme koulutustamme jatkuvasti työelämän tarpeiden mukaan. Kun sisältö on ajantasaista ja pedagogiikka korkeatasoista, myös kansainväliset kumppanit ovat kiinnostuneita yhteistyöstä. Savonian pedagogiselle osaamiselle ja työelämäläheiselle koulutukselle on kysyntää myös Suomen rajojen ulkopuolella.
Savonia 2 9
Omalla äänellä
Yritysyhteistyö tuo rakennustuotannon työelämän osaksi opintoja TEKSTI MARJO HAKULINEN | KUVAT MARJO HAKULINEN
Opiskelijat tutustumassa Minna Canthin koulun rakennustyömaan toteutukseen, työmaan johtamiseen ja pölynhallintaan Lapti Oy:n työmaavierailulla.
Rakennustuotannon lehtorina olen tehnyt yhteistyötä rakennusalan yritysten kanssa koko opeajaurani ajan. Yhteistyö tuo opiskelijoille ajankohtaista tietoa alan käytännöistä. Samalla se tarjoaa minulle uusia näkökulmia ja auaa ylläpitämään ammaitaitoani. Yhteistyö ei ole opetukseen lisäy yksiäinen vierailu, vaan sen suunnielu alkaa jo kuukausia ennen opintojaksoa. Pohdin, mitä opiskelijoiden on tärkeää oppia, missä yrityksen asiantuntemus täydentää opetusta ja millainen toteutus tukee oppimistavoieita. Tämän jälkeen sovin yritysten edustajien kanssa sisällöistä, aikatauluista ja käytännön järjestelyistä. Toteutus edellyää huolellista ennakkosuunnielua, aktiivista yhteydenpitoa ja joustavuua. Vierailut ja asiantuntijaluennot on soviteava opetuksen aikatauluihin, ja muutoksiin on varauduava vaihtoehtoisilla toteutuksilla. Myös lukujärjestysten suunnielulla on tärkeä rooli kokonaisuuden onnistumisessa. Olen hyödyntänyt pitkään omia rakennusalan verkostojani. Viime vuoden aikana yhteistyön näkyväksi tekeminen LinkedInissä on tuonut tulevan lukuvuoden toteutuksiin uusia yrityksiä ja asiantuntijoita. He haluavat jakaa oman erikoisalansa osaamista, vahvistaa ammaikorkeakoulutuksen käytännönläheisyyä ja tutustua tulevaisuuden ammailaisiin. Yritysyhteis-
3 0 Savonia
työtä on toteuteu useilla rakennustuotannon opintojaksoilla eri vuosikurssien opiskelijoille. Tässä muutama nosto.
yhteistyö yhdistää teoriaopinnot käytäntöön, vahvistaa ammatillista osaamista ja helpoaa siirtymistä työelämään.
Lujabetonin Siilinjärven elemenitehtaalla opiskelijat ovat tarkastelleet elemenitoimitusta suunnielun, valmistuksen ja työmaan työnjohdon yhteisenä prosessina. Vierailut ovat konkretisoineet tiedonkulun, aikataulutuksen ja laadukkaiden suunnitelmien merkitystä. Samalla opiskelijat ovat tutustuneet vähähiilisen rakentamisen vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.
Yritysyhteistyö antaa opiskelijoille: • • •
• Kuopion rakennusvalvonnan asiantuntijaluennot ovat tehneet viranomaistoimintaa tutuksi ja madaltaneet yhteydenoton kynnystä. Opiskelijat ovat saaneet käytännön tietoa Lupapiste-palvelun käytöstä sekä vastaavan työnjohtajan vastuista ja velvollisuuksista. Villego-simulaatiopelissä opiskelijat ovat harjoitelleet Last Planner -menetelmään perustuvaa tuotannonsuunnielua, vuorovaikutusta ja yhteistyötaitoja. Työmaavierailuilla on puolestaan tarkasteltu järjestyksen, siisteyden, pölynhallinnan ja työturvallisuuden merkitystä onnistuneessa rakennustuotannossa. Ammaikorkeakoulutuksen vahvuus on tiivis yhteys työelämään. Rakennusalan käytännöt, vaatimukset ja teknologiat kehiyvät jatkuvasti, joten opiskelijoiden on tärkeää tutustua alan toimintaan jo opintojen aikana. Yritys-
•
ajantasaista tietoa rakennusalan käytännöistä ja vaatimuksista kokemuksia työmailta, tehtailta ja asiantuntijatehtävistä mahdollisuuksia kehiää tuotannon suunnielu-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja näkökulmia rakennusalan tehtäviin ja urapolkuihin ammatillisia verkostoja sekä harjoieluja opinnäytetyömahdollisuuksia.
Yritysyhteistyö antaa yrityksille: Yhteistyö hyödyää myös yrityksiä. Harjoielut, opinnäytetyöt ja oppimistehtävät voivat tuoda uusia näkökulmia yritysten kehiämistarpeisiin. Samalla yritykset voivat jakaa asiantuntemustaan, vaikuttaa tulevien ammailaisten osaamiseen ja kohdata uusia osaajia jo opintojen aikana. Tavoieellinen yritysyhteistyö vahvistaa koulutuksen ja alueen rakennusalan yhteyä sekä edistää alan osaamista ja kilpailukykyä.
Kasvua rakentamassa: yritys ja korkeakoulu rinnakkain
Mikko Myllymäki, Heidi Barck, Kaija Sääski
TEKSTI MIKKO MYLLYMÄKI JA KAIJA SÄÄSKI | KUVAT MIKKO LAPPALAINEN - Yhteistyö Savonian kanssa on ollut sujuvaa ja helppoa. Arvostamme erityisesti sitä, eä uusia ajatuksia voidaan sparrata yhdessä ja yhteistyötä kehitetään aidosti kaikkia osapuolia hyödyävällä tavalla.
tukemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita sekä nykyisiä ja tulevia osaamistarpeita. Olennaista on, eä uusi osaaminen siirtyy käytäntöön ja vahvistaa yrityksen kykyä uudistua.
Näin Talenom Savon toimistonjohtaja Heidi Barck avaa osuvasti Savonia-ammaikorkeakoulun kumppanuusyhteistyötä.
KOULUTUKSIIN OSALLISTUNEISTA 99 PROSENTTIA SUOSITTELISI KOLLEGOILLEEN
Savonia on yrityksille osaajien kouluajan ja rekrytointikanavan lisäksi kumppani henkilöstön osaamisen, liiketoiminnan ja uusien ratkaisujen kehiämisessä. Yhteistyö lähtee yrityksen tarpeista. Se voi käynnistyä esimerkiksi opiskelijaprojektista, harjoielusta, opinnäytetyöstä, henkilöstökoulutuksesta, asiantuntijapalvelusta tai kehiämisyhteistyöstä. Työelämän murroksessa yritysten kilpailukyky rakentuu yhä vahvemmin osaamisesta ja kyvystä uudistua. Yksiäinen koulutus voi vastata tämän päivän tarpeeseen, mua samalla on ennakoitava, millaista osaamista yritys tarvitsee huomenna. Savoniassa koulutusratkaisut rakennetaan
Savonian yrityksille räätälöidyissä koulutuksissa käytännönläheisyys ja opitun sovelleavuus saavatkin osallistujilta erityistä kiitosta. Koulutuksiin osallistuneista 99 prosenia suosielisi koulutusta kollegalleen. Yritysten käytössä ovat myös Savonian asiantuntijat, opiskelijat, tutkimus-, testaus- ja oppimisympäristöt sekä kansalliset ja kansainväliset verkostot. Yhteistyössä voidaan kehiää esimerkiksi asiakaskokemusta, markkinointia, tuotantoa, teknologioita ja palveluita sekä pilotoida uusia ratkaisuja. Kansainväliset opiskelijat tuovat yhteistyöhön lisäksi uusia näkökulmia, kielitaitoa ja osaamista.
Parhaimmillaan yksiäisistä yhteistyömuodoista rakentuu pitkäjänteinen kumppanuus, joka kehiyy yrityksen tarpeiden mukana. Se tuo yritykselle osaajia, tietoa, verkostoja ja uusia ratkaisuja. Samalla Savonia saa arvokasta tietoa työelämän muuuvista tarpeista. Talenom Oyj:n ja Savonian kumppanuudessa korostuvat avoin vuorovaikutus, käytännönläheinen tekeminen sekä yhteiset kokeilut ja ajatustenvaihto. Talenomille yhteistyö tarjoaa myös mahdollisuuden kohdata tulevaisuuden osaajia, vahvistaa tunneuuaan opiskelijoiden keskuudessa ja rakentaa pohjaa tuleville rekrytoinneille. - Opiskelijoiden kanssa toimiminen tuo uusia näkökulmia, haastaa vanhoja toimintatapoja ja auaa pitämään myös omat ajatukset virkeinä ja katseen tulevaisuudessa, Heidi Barck kiteyää. Kun yritykset, opiskelijat ja asiantuntijat oppivat ja uudistuvat yhdessä, vahvistuvat sekä yritysten kilpailukyky eä koko alueen elinvoima.
Savonia 3 1
Bioanalyytikko-opiskelijat mukana toteuamassa lääketutkimusta TEKSTI JUHO PAPINNIEMI | KUVA JUHO PAPINNIEMI
Vasemmalla: Sanni opiskelee viimeistä vuoa bioanalyytikoksi Savoniassa. Lääketutkimukseen osallistuminen on hänelle uusi kokemus. Alla: Lääketutkimuksen työryhmä ensimmäisen tutkimusviikon loppupalaverissa. Vasemmalla lääkäritutkija Hannu Kokki. Oikealla Fysiolinen varatoimitusjohtaja Seppo Hoivala.
Takana on työntäyteinen viikko. Bioanalyytikko-opiskelijat Sanni ja Tiina sekä muu työryhmä käyvät läpi menneen viikon tapahtumia Savonia-ammattikorkeakoulun laboratorioluokassa. Opiskelijat ovat tehneet lääketutkimukseen liittyvää näytteenottoa ja näytteiden käsittelyä. Kokemus on kaikille uusi. Normaalisti bioanalyytikkoopiskelijat eivät pääse opinnoissaan lääketutkimusta toteuttamaan. – Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus
3 2 Savonia
ja hyvää kokemusta. Uskon, että tämä avaa ovia samantyyppisiin projekteihin ja tarjoaa rohkeutta lähteä mukaan, viimeistä vuotta bioanalyytikoksi opiskeleva Sanni kertoo. Opiskelijat tekevät lääketutkimusta työharjoitteluna. He saavat projektista opintopisteitä ja rahallisen korvauksen. – On tässä tullut uutta opittua. Verinäytteenotto on tuttua, mutta kanyylin kautta tehtävä näytteenotto on uusi asia. Näytteenotto toistetaan samanlaisena neljän viikon ajan. Kolme tutki-
musviikkoa on vielä edessä. – Nyt on yksi viikko harjoiteltu. Maanantaina on varmaan taas haipakkaa. – Innoissani odotan jo seuraavaa viikkoa, mutta liian rutinoitunut ei saa olla. Sitten tulee virheitä, Tiina vitsailee.
OPPIMISTA JA SUJUVAA YHTEISTYÖTÄ Kuopion Savilahdessa on vahvaa osaamista lääketutkimuksen ja -kehityksen saralla.
Yksi merkittävä puute alueella on kuitenkin ollut: toimintaympäristö, jossa voidaan toteuttaa lääketutkimuksen vapaaehtoisilla koehenkilöillä tehtävä osuus. – Vapaaehtoisten koehenkilöiden ryhmän tulee olla riittävän iso. Nyt ryhmässä on 34 tutkittavaa. Tähän tarvitaan riittävän isot ja hyvin varustellut tilat. Hienoa, että Savonia pystyi tarjoamaan tähän vaiheeseen osaamisen ja olosuhteet, lääketutkimusta toteuttava lääkäritutkija Hannu Kokki sanoo. Tutkimuksen kohteena on Fysiolinen kehittämä iholle levitettävä tuki- ja liikuntaelinvaivoja hoitava lääke. – Tämä on Fysiolinen ensimmäinen lääke, joka on kehitetty Suomessa. Lääke myös tullaan valmistamaan Suomessa, Fysiolinen varatoimitusjohtaja Seppo Hoivala kertoo. Savonialla toteutetaan uuden lääkkeen rekisteröintivaiheen tutkimus. Tutkimuksen jälkeen lääkkeelle voidaan hakea myyntilupaa. Lääketestaus on tarkkaan säädeltyä. Nyt tehtävää tutkimusta on valmisteltu yli kahdeksan kuukautta.
Terveysteknologian kaupallistaminen ja vientiosaaminen Savonian maksuomassa verkkokoulutuksessa perehdytään terveysteknologian kaupallistamiseen ja kansainvälisen liiketoiminnan keskeisiin osa-alueisiin. Koulutuksen aikana tarkastellaan muun muassa kansainvälisiä markkinoita, asiakas- ja markkinatarpeiden tunnistamista, kaupallistamisen suunnielua, rahoitusmahdollisuuksia sekä vientiin ja markkinoille pääsyyn liiyviä keskeisiä kysymyksiä. Koulutus tarjoaa käytännönläheisiä valmiuksia arvioida terveysteknologisten tuoeiden ja palveluiden liiketoimintamahdollisuuksia, tunnistaa soveltuvia rahoituspolkuja sekä suunnitella niiden etenemistä kansainvälisille markkinoille.
Lue lisää!
– Testiprotokollan läpivieminen on todella vaativaa ja mittaa opiskelijoiden osaamista. Voisi sanoa, että tässä tulee viikossa enemmän työharjoittelua kuin kuukaudessa muualla. – Aikataulullisesti projekti on ollut nopea ja notkea, ja yhteistyö Savonian kanssa on sujunut hyvin. Ei olisi parempaa paikkaa toteuttaa tutkimus kuin Savonia ja Kuopio. Hienoa, että löytyi tällainen yhteistyökumppani! Jos kaikki sujuu suunnitellusti, nyt testattava lääke löytyy apteekkien hyllyiltä ensi vuoden loppupuolella. Lääketutkimus toteutettiin Savonialla elokuussa. Päätutkijana lääketutkimuksessa toimii Merja Kokki. Bioanalyytikko-opiskelijoiden ohjaajana toimii Savonian lehtori Mirja Saukkonen.
Savonia 3 3
Tuleeko Tahkosta Euroopan suosituin coolcation-matkailukohde? TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVA SANNA-MARI NIIRANEN/TAHKOCOM Kesät eivät ole entisiänsä. Vuonna 2025 Suomessa koettiin ennätyksellisen pitkä helleputki ja vaikka kesä 2026 oli Suomessa viileähkö, samaa ei voi sanoa muusta Euroopasta. Suomalaisesta hitusen pitemmät ja lämpimämmät kesät voivat tuntua mukavaltakin ajatukselta, mutta tilanne on toinen Keski- ja Etelä-Euroopassa: tukalat helteet alkavat entistä aiemmin ja kestävät pitempään. Niin luonto kuin ihmiset kärsivät kuivuudesta, joka sytyttää metsäpaloja ja aiheuttaa monenlaista hankaluutta. Kaupungeissa polttavalta auringonpaisteelta on vaikea päästä karkuun.
Ei siis ihme, että viime vuosina on alettu puhua coolcationista. Perinteisten Välimeren maiden sijaan turistit hakeutuvat kohteisiin, jossa ilmasto on mukavan leuto. Näkyykö trendi Pohjois-Savon matkailussa? - Ei vielä, vastaa TAHKOcomin myyntija markkinointipäällikkö SannaMari Niiranen. Hänelle kansainvälinen myynti on omien sanojen mukaan intohimo. - Coolcation on tunnistettavissa matkanjärjestäjien kanssa käydyissä keskusteluissa, mutta se ei ole vielä konkretisoitunut. Savon mahdollisuudet
KUVASSA: Kansainväliset matkanjärjestäjät ovat vaikuuneita Pohjois-Savosta, esimerkiksi Tahkon mahdollisuuksista. Loppuasiakkaita varten tarvitaan lisää tunneuua ja tuoeisteuja palveluja. Kuvassa turistiryhmä sähköpyöräsafarilla Tahkolla.
3 4 Savonia
ovat kuitenkin erittäin hyvät: kesälämpötilat ovat miellyttäviä, luonto tarjoaa luonnollista viilennystä ja massaturismin puute on selkeä etu.
TÄYDELLINEN MATKAKOHDE – MUTTA, KUKA KERTOISI SIITÄ MUILLEKIN? Puitteet ovat siis kohdallaan - ongelmana on, etteivät eurooppalaiset turistit sitä vielä tiedä. Siksi yrityksille on tehty Pohjois-Savon elämys- ja ohjelmapalvelujen kansainvälistymistrategia, joka julkaistiin kesällä.
- Strategia tuo fokuksen ja yhtenäisyyden tekemiseen, kertoo Savonia-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Tiina Kuosmanen, joka vastaa strategian toteutuksesta osana Elämys- ja ohjelmapalvelujen kehittäminen Pohjois-Savossa (EOP) -hanketta. Projektia koordinoivat Savonia ja Savon ammattiopisto Euroopan Unionin ja Pohjois-Savon liiton rahoittamana. - Meillä on paljon pieniä potentiaalisia elämys- ja ohjelmapalveluiden tarjoajia, jotka tarvitsevat yhtenäisen ohjeistuksen ja vinkkejä palveluiden kehiämiseen. Meillä on myös hyviä sisältöjä, kuten luonto ja järvet, neljä vuodenaikaa, savolaisuus, saunat, ruokakuluuri. Tarvitaan yhteisiä linjauksia siihen, miten ne tuoeistetaan sekä kenelle ja missä niitä tarjotaan ja myydään.
surssien keskiäminen oikeisiin maihin ja kohderyhmiin on keskeistä. - Näitä ovat Saksa, Hollanti, Iso-Britannia ja Baltian maat. Myös Espanja ja Italia ovat osoianeet vahvaa kiinnostusta alueeseen. Näissä korostuu kiinnostus luontoon, aktiivimatkailuun ja vähemmän ruuhkaisiin kohteisiin. Baltia, erityisesti Viro on löytänyt Tahkon hyvin laskeelukaudella, mua kesäkauden esiintuominen on seuraava askel myös Baltian suuntaan, Niiranen sanoo. Vielä tarkempaakin tyypielyä on tehty. Uudessa strategissa esitellään viisi erilaista
Eli toisin sanoen: kuinka alueen vahvuuksista viestitään ja miten ne muutetaan euroiksi. Sanna-Mari Niiranen näkee Pohjois-Savon suurimmaksi haasteeksi heikon kansainvälisen tunneuuden. - Tunneuua lisäisi, jos alueelta olisi enemmän tuoeita tarjolla verkossa. Tähän tulee satsata. Keskustelen päiviäin kansainvälisten matkanjärjestäjien kanssa, kuinka he ovat lumoutuneet käydessään täällä, mua alue tarvitsee lisää markkinointia, eä loppuasiakaskin uskoisi tämän.
TUOTTEITA KAIKILLE NELJÄLLE VUODENAJALLE
- Mökki järven rannalla on oiva tuote coolcationiin, samoin yöömän yön tuoeet kuten pyöräretket, golf, melonta ja sup-lautailu. Pimeän ajan tuoeita, joissa koetaan elämyksiä luonnonvalossa, voisivat olla lyhtykävelyt, saunakokemus tähtitaivaan alla, lumikenkäilyä otsalamppujen kanssa tai fatbike-retki kuutamolla, Kuosmanen ideoi. Uusi kansainvälistymisstrategia kokoaa alueen elämys- ja ohjelmapalvelut, kuluuri- ja luovan alan toimijat sekä majoiajat yhteisen tavoieen taakse. Keskeisiä kehitystehtäviä ovat selkeä kohderyhmävalinta, myyntikelpoisten tuoeiden paketointi, yhteinen brändiviesti, jakelukanavien rakentaminen sekä digitaalisen näkyvyyden kehiäminen.
Tiina Kuosmanen kiinniää huomion juuri tuoeistamiseen. Lisää tuoeita tarvitaan, myös kesä- ja talvikausien ulkopuolelle.
VIISI MATKAILIJATYYPPIÄ
Pohjois-Savoon saapuvaa matkailijatyyppiä; näitä ovat esimerkiksi Outdoor Explorer ja Lifestyle Traveller. Kun asiakassegmeni on sanallisteu, myös täsmätuoeiden kehittäminen helpouu. Anneavaa ja ammenneavaa täältä nimiäin löytyy.
LUPSAKKUUS ON SALAINEN ASE
Nature Lover -turistille on tarjolla järvimaisemia, saunomista, mökkeilyä ja esimerkiksi Tiilikkajärven kansallispuisto. Culture Travelleria kiinnostavat Aholansaari tai päiväretki Kuopioon hyvän ruoan ja kuluurin äärelle. Active Hobbyist suuntaa kylpylöihin, aktiivipuistoihin ja liikuntakohteisiin.
Kansainväliset markkinat ovat isot, joten re-
Ehkä tärkein vali ei kuitenkaan ole, mitä tehdään, vaan miltä se tuntuu. - Pohjois-Savo on alue, jossa ihmiset hymyilevät helposti, elämä tuntuu hieman kevyemmältä ja vierailijat tuntevat olonsa nopeasti tervetulleiksi. Savolaista lupsakkuua ei löydy muualta maailmasta.
Savonia 3 5
Teollisuusmatkailun kehiäminen käynnistyi kaasu pohjassa Teollisuusmatkailun kehiäminen Pohjois-Savossa -hanke käynnistyi toukokuussa 2026 ja puolessa vuodessa on ehtinyt tapahtua! TEKSTI IIDA SALLINEN | KUVA KATARIINA MOILANEN, IIDA SALLINEN
Teollisuusmatkailu voi olla terminä uusi, mua moni tämänkin artikkelin lukijoista on vieraillut viinitilalla, olutpanimossa tai tuoeita valmistavalla tehtaalla. Teollisuusmatkailu voidaan jakaa kahteen osaan: teollisuusperintöön liiyvään matkailuun sekä edelleen toimivaan teollisuuteen. Teollisuusperintöön liiyviä kohteita Pohjois-Savossa ovat esimerkiksi Varkauden Museokeskus Konsti, ruukkialueet Juankoskella, Sonkajärvellä ja Huutokoskella, tai vaikkapa Koivumäen Kartano Kuopiossa. Toimivaa teollisuua edustavat esimerkiksi hankkeessa mukana olevat Olvi, Genelec, Lignell & Piispanen, Sumitomo SHI-FW Energia Oy tai Andritz Oy. Matkailun kehiäminen vaatii laajaa verkostotyötä, minkä vuoksi hankkeessa on
3 6 Savonia
mukana myös alueella toimivia matkailu- ja ravintola-alan yrityksiä sekä kohteisiin sisältöjä tuoavia luovien alojen yrityksiä. Asiakkaita ovat paitsi teollisuudesta kiinnostuneet kuluajamatkailijat, myös alueen teollisuusyritysten tuhannet vieraat.
UUTTA LIIKETOIMINTAA ALUEEN YRITYKSILLE JA TEOLLISUUDEN VAIKUTUKSET NÄKYVILLE Toukokuusta lähtien hanketiimi on tavannut alueen teollisuustoimijoita ja kartoianut, minkälaisia tarpeita he ovat itse tunnistaneet. Vahvan kotiseuturakkauden lisäksi esiin on noussut toiveet yrityksen historian ja niiden menestykseen merkit-
tävästi vaikuaneiden henkilöiden tarinoiden esille nostamisesta. Oletko kuullut esimerkiksi teollisuusneuvoksetar Hedwid Åbergista, joka perusti OLVI-säätiön yhdessä miehensä kanssa ja toimi Olvin johtokunnan jäsenenä ja säätiön hallituksen puheenjohtajana miehensä kuoleman jälkeen? Tarpeena on myös yrityksen nykyisen teollisuustoiminnan esiely, sillä Pohjois-Savosta viedään merkiäviä innovaatioita maailmanmarkkinoille. Tehdasvierailut ovat haastava laji turvallisuusnäkökulmasta, jonka vuoksi Savonian lisätyn todellisuuden asiantuntija Ville Heiskanen on mukana suunnielemassa, kuinka yrityksen toimintaa voi esitellä digitaalisesti tai kuinka esimerkiksi fyysisiin vierailukoh-
teisiin, kuten museoihin, voidaan luoda lisäarvoa tuoavaa digitaalista sisältöä. Teollisuusperinnön näkökulmasta hanke nostaa esille yritysten vaikutusta paikkakuntien kehiymiseen. Esimerkiksi Varkaudessa A. Ahlströmin tehtaan rooli kaupunkikehityksessä ja palvelujen järjestämisessä työntekijöilleen on ollut merkiävä. Entisessä Tehtaan koulussa toimii nykyisin Varkauden museokeskus Konsti ja ruokalassa Ravintola Kaks Ruusua. Teollisuusmatkailuan kehiäminen Pohjois-Savossa -hanke on Savonia-ammattikorkeakoulun ja Business Warkauden yhteishanke, jolle Pohjois-Savon liio on myöntänyt EAKR-tukea ja hanke jatkuu
kesäkuuhun 2028 saakka.
RUOSTUMATON SORSAKOSKI -TAPAHTUMASSA VIERAILI YLI 2 000 KÄVIJÄÄ Keväällä 2026 Sorsakosken kylälle alettiin puuhaamaan uua Ruostumaton Sorsakoski-tapahtumaa, jonka viestinnässä Teollisuusmatkailun hanketiimillä oli ilo olla mukana. Jokainen suomalainen on kaiketi pitänyt käsissään koulusta tuuja, Sorsakosken tehtailla valmisteuja aterimia. Tapahtumassa pääsi muun muassa Fiskarsin tehdasvierailulle, shoppailemaan teemakirpputorilla, katsomaan taontaa sekä tutustumaan kylän teolliseen historiaan Sorsakosken ja Hackmanin tarina -näyelyssä.
Savonian hanketiimin Katariina Moilasen (projektipäällikkö) ja Iida Sallisen (tkiasiantuntija) mieltä lämmii, kun Fiskarsin tehtaan entiset työntekijät olivat tuoneet läheisensä tapahtumaan, kertoivat ylpeinä työstään ja ihmeelivät uua teknologiaa, jota tehtaalla oli oteu käyöön. Tapahtumaidean isä oli arkkitehti Matias Virkamäki, aluekehiämiseen keskiyneestä Ikitai -suunnielutoimistosta. Hän on tehnyt arkkitehtuurin diplomityönsä Sorsakosken rakennushistoriasta. Tapahtumaan saatiin mukaan virkeä Sorsakosken kyläyhdistys, Firskarsin Sorsakosken tehdas, Leppävirran kunta sekä taiteilija Minna Valta, joka suunnieli ja toteutti Leppäkertun koulun oppilaiden kanssa Ajan virrassa -muraalin.
Savonia 3 7
Jälkikirjoitus
Miksi tekoälyn aikakaudella tarvitaan enemmän kirjastoja, ei vähemmän? TEKSTI KAISU SALLASMAA | KUVA MIKKO LAPPALAINEN
Tekoäly ei tiedä kaikkea. Kun Copilotin tai jonkin muun yleisen kielimallin kanssa keskustelee, niin vastaus tulee nopeasti. Tällöin syntyy helposti harhakäsitys, että vastaus on täydellinen eikä muuta tarvita. Unohtuu se, että tekoäly usein häivyttää alkuperäisen lähteen eikä sillä ole pääsyä kaikkeen tietoon. Kirjaston asiantuntijoiden ohjausta, itse kirjastotilaa sekä erilaisia aineistoja kuten esimerkiksi standardeja, kirjoja, lehtiä ja viranomaisten suosituksia tarvitaan edelleen. TEKOÄLY TUOTTAA VALEVIITTEITÄ
noa tekoälyn nopeudelle. Tila tukee hidastamista ja keskiymistä.
Tiedonhaun perusteet -oppaasta löytyy vinkkejä.
Kun tekoälyltä pyytää lähdeviieitä, niin emme voi olla varmoja onko artikkelia, opinnäyteä tms. oikeasti olemassa. Tekoäly hallusinoi eli keksii lähdeviieitä. Kielimallit paranevat koko ajan, mua tämä ongelma ei ole poistunut.
Kirjastoon voi sopia treit, tehdä ryhmätöitä, työstää jotain yhdessä tai vallata sohvaryhmän ja hengailla kavereiden kanssa. Tai tulla yksin ja olla silti yhdessä muiden kanssa. Kirjasto on yhteisöllinen ympäristö opiskelulle ja kohtaamisille. Kun vietät aikaa kirjastossa, voit törmätä uuteen ihmiseen, kirjaan tai lehteen!
Pohdi itse minkä tekoälytyökalun valitset ja mihin työvaiheeseen tekoälyn käyttö sopii. Tätä me kaikki tässä tekoälyn aikakauden alussa opetellaan ja testaillaan. Kirjasto yhtenä kumppanina tässä menossa.
Valeviite on koou oikeista palasista. Esimerkiksi kirjoiajan nimi voi olla oikein, mua artikkelin nimi on keksiy. Sitä ei etsinnöistä huolimaa löydy mistään. Kun etsit aineistoa kirjaston Savonia-Finnasta, niin sieltä ei löydy valekirjoja eikä valeartikkeleita!
KIRJASTOSSA KOHTAA IHMISIÄ Kirjastossa opiskelu on hyvää vastapai-
Savonia 3388 Savonia
Lue lisää: Hakala, Hellevi & Aho, KIRJASTO TUKEE TEKOÄLYN VASTUULLISTA KÄYTTÖÄ Tekoäly ja kirjasto yhdessä ovat hyvä tuki opiskeluun ja ammatilliseen tiedonhankintaan. Tietokantojen tekoälyavustajat auavat tiedonhaun alkuvaiheessa. Kirjaston oma tekoälyageni etsii vastauksen kirjastoa koskeviin kysymyksiin tietyiltä ohjesivuilta.
Hanna-Riina 2026. Tekoäly, informaatio ja lukutaito. Signum, 59(1), p. 28. doi:10.25033/sig.180485 Mikkanen, Anne & Savolainen, Tanja 2026. Tekoäly tiedonhaun tukena – ei tiedon lähteenä. Savonia-artikkeli 13.5.2026
Savonia 3 9
Savonia on yksi vaikuavampia yrityskoulutuksen kumppaneita
Kanssamme yrityksillä ja organisaatioilla on pääsy 600 asiantuntijan monialaiseen osaaja- ja koulutuspooliin sekä satojen TKI-projektien tuoamaan tuoreimpaan tutkiuun markkinatietoon, joka vastaa poikkeuksea uudistuvan työelämän vaatimuksiin ja murrokseen. Valikoimassamme on aina avoinna yksiäisiä koulutuksia erilaisiin ajankohtaisiin teemoihin, minkä lisäksi räätälöidyt koulutuksemme vastaavat aina juuri teidän yrityksenne tarpeeseen.
Tällä menolla olee yritys, josta muut oavat mallia.
Koulutukset yrityksille: