Savonian Sanomat 2/2023

SAVONIAN SANOMAT SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN LEHTI 2/2023

Tekoäly: työelämän hyvis vai pahis?

Uusi johtajakoulutus sparraa kehon ja mielen suorituskykyä

Eeistä muotia kuluta kestävästi

Pääkirjoitus

VASTUULLISESTI VAIKUTTAVIN SAVONIA Strategia saaaa sanana tuntua etäiseltä käsieeltä, mua meidän näkökulmastamme Savonian strategia on enemmän kuin vain johdon työkalu. Se on tienviia, joka ohjaa meitä kohti tulevaisuua yhteisten tavoieidemme mukaisesti. Samalla se väliää kumppaneillemme tärkeät toimintaperiaaeemme ja sisällöt. Savonian strategiassa keskitymme tulevalla strategiakaudella erityisesti kansainvälisyyteen, kestävyyteen, kokonaisturvallisuuteen ja vaikuavuuteen.

Olemme ylpeitä siitä, eä ulkopuolisten arviointien mukaan Savonian henkilöstö tuntee strategiset tavoieemme ja on sitoutunut niiden saavuamiseen. Tämä osoiaa, eä olemme löytäneet yhteisen suunnan ja olemme valmiita työskentelemään sen eteen.

Siksi valmistelemme uua strategiaamme laajassa yhteistyössä henkilöstön, opiskelijoiden, kumppaneiden ja sidosryhmiemme kanssa.

Tuleva strategiamme valmistuu tammikuussa 2024 ja kaaa ajanjakson 2025–2028. Savonian skenaariotyössä sekä tutkintotavoieiden osalta katsomme jo vuoteen 2035 saakka.

Kumppaneidemme haastaeluissa Savonia tunnustetaan keskeiseksi voimatekijäksi ja elinvoiman rakentajaksi maakunnallemme. Sekä koulutus- eä tutkimustehtävämme ovat alueellemme tärkeitä, ja meitä kannustetaan vahvistamaan tutkimuksen huippuosaamistamme, kuten WaterClusterin tapauksessa.

Tunnistamme strategiamme keskeisimmiksi muutostekijöiksi ilmastonmuutoksen ja tekoälyn, jotka vaikuavat moniin koulutus-

ja tutkimusalojen sisältöihin. Lisäksi väestön demografinen kehitys haastaa korkeakoulumme erityisesti vuoden 2030 jälkeen.

Meidän on kysyävä, mistä saamme tarviavan osaamisen kasvaviin työelämän tarpeisiin.

Tulevina vuosina panostamme tutkintokoulutuksen rinnalla yhä enemmän erilaisiin lisäja täydennyskoulutusohjelmiin, joa voimme vastata nopeasti muuuvan osaamisen ja työelämän uudistamisen haasteisiin.

On ymmärreävä, eä Pohjois-Savon alueen yritykset, kaupungit ja muut toimijat yhdessä Savonian kanssa ovat ratkaisevassa asemassa osaamisen ja elinvoiman edistämisessä.

Yhdessä voimme saavuaa merkiäviä tuloksia ja vaikuavuua. Tulemme näkemään kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kasvavan tulevina vuosina, ja siksi tarvitsemme uudenlaista yhteistyötä opiskelun ja työelämän välille, joa opiskelijamme voivat integroitua alueemme työelämään saumaomasti. Osaajapulalla ei ole varaa odoaa, joten uudenlainen yhteistyön vaihde on löydyävä ja yhteisiin ratkaisuihin on tartuava väliömästi!

Koska valtion rahoitus korkeakoulutukseen tuskin kasvaa tulevina vuosina, tarvitsemme kilpailtua ulkopuolista rahoitusta, joa voimme säilyää vahvan asemamme tulevaisuudessa. Tavoieenamme on luoda selkeä kasvusuunta tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa ekosysteemiyhteistyöllä, johon osallistuvat keskeiset alueelliset, valtakunnalliset ja kansainväliset toimijat.

Mervi Vidgrén Rehtori, toimitusjohtaja

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT 2 / 2023 JULKAISIJA Savonia-ammaikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio puh. (017) 255 6000 savonia@savonia.fi www.savonia.fi

TOIMITUSKUNTA Mervi Vidgrén Anne Heikkinen Mikko Lappalainen

PALAUTTEET viestintapalvelut@savonia.fi

KANNEN KUVA Mikko Lappalainen

ULKOASU JA TAITTO Mikko Lappalainen

PÄÄTOIMITTAJA Mervi Vidgrén

2 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat

SÄHKÖINEN LEHTI JA POSTITUSLISTA www.savonia.fi/ss KIRJAPAINO Punamusta Oy ISSN 1797-8939 (paineu) ISSN 1797-8947 (verkko) ISSN-L 1797-8939

2/2023

SISÄLTÖ 4

Monikuluurinen Savonia on avoin ja syrjinnästä vapaa

5

Savoniasta valmistunut 30 000 tutkintoa

7

Tekoäly: Työelämän hyvis vai pahis?

10

Uusi viranomaiskoulutus - Taistele vai pakene?

12

Savonian vesiteknologiaosaaminen tekee Suomen teollisuudesta puhtaampaa

14

Hyvinvointi edellä arjessa, lukukauden avaus

16

Luovuua, kasvua ja vaikuavuua

17

Ex-maalivahti opiskelee fysioterapeutiksi

19

Taiga Conceptin syntytarina

20

Mikromuoveja, ihmishenkiä ja luontokatoa

22

Kirveen työ

23

Savonia työpaikkana: Suomen paras ja nyt myös Euroopan 14. paras!

24

EU4DUAL työelämälähtöisen tutkimuksen ja oppimisen edistäjänä

26

Ensi kertaa Suomessa: Savonialle Olympiakomitean laatutunnus huippu-urheilijamyönteisyydestä

28

Savonian Kestävä ja älykäs hyvinvointi -vahvuusalalla yhdistyvät sote-ala ja uusin teknologia

29

Savonian opiskelijoiden luomukset Linnan juhliin

30

Kohti yhteisöohjautuvuua vanhustyössä

7

TEKOÄLY

12 VESITEKNOLOGIAOSAAMINEN

10 TAISTELE VAI PAKENE?

Pinnalla

Monikulttuurinen Savonia on avoin ja syrjinnästä vapaa TEKSTI SAARA KARKULAHTI | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

Suomessa on viime vuosina puhuttu paljon työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton lisäämisestä. Suomen väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee, minkä seurauksena työikäisen väestön määrä vähenee, eikä työntekijöitä riitä kaikille aloille.

Työntekijöiden riittävyyden lisäksi kyse on uudesta osaamisesta, jota tarvitsemme pysyäksemme mukana globaalissa kilpailussa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan arvion mukaan Suomi tarvitsee 44 000 nettomaahanmuuttajaa (maahanmuuton ja maastamuuton erotus), jotta pelkästään huoltosuhteen heikkenemisestä selvitään (ETLA Raportti No 132, 2023). Vertailulukuna voidaan käyttää Kuopiossa asuvien ulkomaalaisten määrää, joka vuonna 2023 on 3 500 asukasta.

Ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton edistämisessä, jotta maassamme riittää osaajia myös tulevaisuudessa. Savonia-ammattikorkeakoululla tulee olla houkuttelevia tutkinto-ohjelmia, työelämän tarpeisiin soveltuvia täydennyskoulutuksia, hyvä imago ja vaikuttavaa markkinointia, joilla takaamme, että Savoniassa pääsemme kouluttamaan sekä olemaan työnantaja myös kansainvälisille opiskelijoille ja osaajille.

Itä-Suomessa on syyskuussa 2023 startannut Talent Hub Eastern Finland -hanke, joka on kolmen korkeakoulun ja kolmen ammatillisen oppilaitoksen neljä vuotta kestävä yhteisponnistus. Hankkeessa Itä-Suomen yliopisto, ammattikorkeakoulut Savonia ja Karelia, Riveria, Savon ammattiopisto ja Ylä-Savon ammattiopisto haluavat omalta osaltaan varmistaa, että alueellemme saapuneet

4 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat

Hallituksen puheenjohtaja Saara Karkulahti

kv-opiskelijat löytävät paikkansa, työllistyvät ja kotoutuvat Itä-Suomeen.

On erittäin tärkeää, että kansainvälisten opiskelijoiden kotouttamiseen ja työllistymiseen kehitetään toimintamalleja. Toimintamallien lisäksi tarvitsemme avointa, yhteisymmärrykseen pyrkivää keskustelu- ja tapakulttuuria, jossa monikulttuurisuus nähdään arvona.

Euroopan Unionin perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan rasismi mustia ihmisiä vastaan on lisääntynyt Euroopassa viime vuosina (European Union Agency for Fundamental Rights, 2023).

Kolmestatoista EU-maassa mustille tehtyyn kyselyyn vastanneista kolmanneksi heikoiten sijoittui Suomi, jossa rasismia oli kokenut 54 prosenttia vastaajista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finmonik-tutkimuksen mukaan lähes 40 prosenttia ulkomaalaistaustaisesta väestöstä kertoi kokeneensa syrjintää etnisen taustan perusteella viimeisen vuoden aikana Suomessa (THL raportti 1/ 2020).

Savonia on sitoutunut omassa toiminnassaan yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen, jossa ei ole tilaa syrjinnälle tai rasismille. Jokaisella korkeakouluyhteisön jäsenellä on oma roolinsa monikulttuurisen ja arvostavan Savonia-hengen rakentumisessa.

Tällä menolla muutetaan maailmaa:

Savonia-ammaikorkeakoulusta on valmistunut 30 000 tutkintoa TEKSTI ANNE HEIKKINEN | KUVA MARKUS ASPEGREN

Savonia-ammaikorkeakoulusta on valmistunut 30 vuoden aikana kaikkiaan noin 28 700 perustutkintoa ja 1450 ylemmän ammaikorkeakoulun tutkintoa. Valmistuneita on eniten tekniikan alalta sekä sosiaali- ja terveysalalta, seuraavaksi suurimmat alat ovat liiketalous ja muotoilu.

Ylempiä tutkintoja on suoriteu eniten sosiaali- ja terveysalalla.

Miltä Savo näyäisi ilman Savoniaa?

Juhlatutkinto toi työpaikan tuoreelle insinöörille

Valmistuneista noin 60 prosenia on sijoittunut töihin Pohjois-Savon alueelle: Savo näyäisi siis kovin erilaiselta ilman Savoniaa. Ammaikorkeakouluista valmistuu korkeakouluteuja tekijöitä, jotka vastaavat yhteiskunnan keskeisistä toiminnoista, muun muassa sairaanhoidosta, jäteveden puhdistamisesta ja uusien rakennusten suunnielusta

Savonian 30 000:s tutkinnonsaaja on insinööriksi valmistunut kuopiolainen Santeri Vihtala. Hän työskentelee mekaniikkasuunnielijana kuopiolaisessa POK-Group Oy:ssä.

– Savonia tuoaa laaja-alaisesti osaajia maakunnan tarpeisiin. Aloiavista opiskelijoistamme vuosiain noin 50 prosenia tulee Pohjois-Savosta ja vastaavasti valmistuvista yli 60 prosenia sijoiuu maakuntaan, kertoo koulutusjohtaja Esa Viklund.

– Koin saavani opinnoista hyvät eväät työelämään. Etenkin koulun tiivis yhteistyö yritysten kanssa sekä kesällä suoritetut harjoielut edesauoivat tätä. Savonia on opiskelupaikkana yhteisöllinen ja opeajat ovat ammaitaitoisia. Ikimuistoisimpana muistona opiskeluista mieleen jäi vaihtolukuvuosi Portugalissa, Vihtala kertoo.

la. Olemme pitäneet yhteyä opiskelujen jälkeenkin. Tulevaisuudessa haluan kehittyä ammatissani sekä lähteä mahdollisesti työskentelemään ulkomaille.

Vaikuavaa osaamista Valmistuneita on eniten tekniikan alalta sekä sosiaali- ja terveysalalta, seuraavaksi suurimmat alat ovat liiketalous ja muotoilu.

Ylempiä tutkintoja on suoriteu eniten sosiaali- ja terveysalalla.

– Opiskeluporukkamme tuli hyvin toimeen keskenään ja melkein koko luokka toimi tiiviisti yhteistyössä myös vapaa-ajal-

Savonian Sanomat 2 / 2 0 2 3 5

Ajassa

TEKSTI JUHO PAPINNIEMI | KUVAT AI GENERATED - MIKKO LAPPALAINEN

Tekoäly: työelämä Tekoäly on tullut työelämään ryminällä. Onko uusi tulokas työelämän hyväntekijä vai pahantekijä? Kysytäänpä Savonia-ammattikorkeakoulun kehittämispäällikkö Mikko Myllymäeltä.

Myllymäen mukaan tekoälyn avulla jokainen työntekijä voi kasvattaa omaa tuottavuuttaan. Tekoälyä voi käyttää esimerkiksi tekstin muodostamiseen, ideointiin ja muokkaamiseen.

– Tulevaisuudessa tekoäly on jokaisen tietotyöläisen työpari, Myllymäki visioi.

– Tekoäly on ideageneraattori. Se luo ideoita, rakennetta ja sitä kautta laajentaa ajattelua ja nopeuttaa työskentelyä.

6 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat

– Itse käytän tekoälyä päivittäin. Perusjuttuja ovat viestipohjien hahmottelu, ideoiden hahmottelu, oppitunnin rakenteen hahmottelu, esitysdiojen sisältöehdotukset ja tieteellisten artikkelien referointi. Tekstisisältöjen ohella tekoälyä voi käyttää myös kuvien ja videoiden tuottamiseen.

Selvää on, että tekoälyn yleistymi-

n hyvis vai pahis? nen ja arkipäiväistyminen on työelämän näkökulmasta iso muutos.

Mitä tekoälyllä itseasiassa tarkoitetaan?

– Tekoälystä ei ole yhtä määritelmää, jonka kaikki tutkijat jakaisivat. Käytännössä kyse on tehokkaiden tietokoneiden pyöriämistä algoritmeistä eli toimintaohjeista. Lisäksi tekoäly tar-

vitsee dataa eli tietoa. Datasta tekoäly pystyy löytämään asioita, joita ihminen ei löydä ja tekemään siitä johtopäätöksiä, päätelmiä ja ennusteita.

– Tiivisti voisi sanoa, eä tekoäly tekee asioita, joiden on aiemmin ajateltu vaativan ihmisen älykkyyä. Ihminen on kuitenkin edelleen tekoälyn taustalla ohjaamassa ja pääämässä, mitä tekoäly tekee.

Valtava muutos työelämälle

Työelämän näkökulmasta tekoälyn tuleminen on valtava muutos. Myllymäki katsoo, eä on aika ennen tekoälyä ja aika tekoälyn jälkeen.

Vallankumous alkoi, kun ChatGPTtekoälysovellus julkaistiin marraskuussa 2022.

Savonian Sanomat 2 / 2 0 2 3 7

– Tekoälyn sovellukset ovat aiheuttaneet isoja aaltoja tietotyötä tekevien ihmisten keskuudessa. Jos työ sisältää tiedon käsittelyä tai luokittelua ja työn esiintymismuoto on kirjallinen, tekoäly on aiheuttanut paljon innostusta, mutta myös huolta.

Myllymäki visio, että useimmissa ammateissa ja työtehtävissä, tekoälystä tulee työkaveri. Tekoälyn yleistymisestä voi seurata myös omien työtehtävien muuttuminen.

– En kuitenkaan usko siihen, että työpaikat kokonaan häviäisi tai olisi massapaniikin aika.

Täysin ongelmatonta tekoälyn nopea kehittyminen ja yleistyminen ei kuitenkaan ole: Miten varmistetaan, että tekoäly ei suosi jotakin ihmisryhmää? Kuka päättää kenen puolella tekoäly seisoo esimerkiksi poliittisissa kysymyksissä?

– Tekoäly antaa kysymyksiin yhden vastauksen, ja sillä, kuka päättää vastauksen on hurja valta. Loppuviimein tekoäly tekee sitä, mitä sille on opetettu.

– Suurin haaste on kuitenkin se, ollaanko ihmisinä valmiita tekoälyn tuomaan muutokseen ja tällaiseen muutosnopeuteen? Ollaanko oikeasti niin kaukana luolamiesajoista?

Tekoälyn vinkit tekoälykoulutukseen Omassa arjessaan Myllymäki harjoittelee tekoälyn rentoa käyttöä.

– Äskettäin tekoälyyn tuli uusi ominaisuus. Tekoälylle voi puhua ja se vastaa kysymyksiin puheella. Olin juuri menossa pitämään tekoälykoulutusta ja aamulla juttelin tekoälyn kanssa, millaisia näkökulmia tekoäly toisi mukaan koulutukseen.

Näin pääset alkuun tekoälyn kanssa – Mikko Myllymäen kolme vinkkiä 1. Rekisteröidy ChatGPT-palveluun ja ala rohkeasti testaamaan 2. Älä jaa tekoälysovellukselle yksilöiviä tietoja, kuten ihmisten nimiä, henkilötietoja, salasanoja 3. Keskustele yhteisössäsi ja jaa kokemuksiasi tekoälyn käytöstä.

Pohdi yhdessä.

8 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat

Kuvat Mikko Myllymäestä luotiin tähän artikkeliin käyäen vapaaseen lähdekoodiin perustuvaa Stable-Diusion tekniikkaa.

Mikko Myllymäki

Kuvat on generoitu Dreamshaper -Checkpoinia käyäen. Melko pienet muutokset tekstipromptissa määrielivät, esintyykö Myllymäki kuvissa "voiman pimeällä vai valoisammalla puolella" - kommentoi kuvat luonut Mikko Lappalainen Savonialta.

Savonian Sanomat 2 / 2 0 2 3 9

Lähikuvassa

Taistele

Uraauurtavassa viranomai ihmismielen toimintaan pa TEKSTI KLAUDIA KÄKELÄ | KUVA PETRI LIIMATAINEN

Ensihoidon, poliisin ja pelastustoiminnan ammailaisten päiviäinen työ on täynnä vaativia tilanteita, joissa nopeat päätökset ja tehokas johtaminen ovat elintärkeitä. Työ haastaa alojen ammailaiset psykologisesti ja sosiaalisesti päiviäin, joten kyetäkseen johtamaan tilanteita parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitaan erityislaatuista johtajakoulutusta.

Tähän tarpeeseen vastaa Savonia-ammaikorkeakoulun uusi viranomaisjohtamisen koulutus.

Yksi koulutuksen keskeisimmistä hahmoista on ensihoidon lehtori Marko Tolonen.

Tolosen ansiolueelo alansa kehiämisen saralla on pitkä ja vaikuava. Parhaillaan väitöskirjaansa työstävä Tolonen on työskennellyt akuuilääketieteen, ensihoidon sekä pelastustoimen parissa yli kahdenkymmenen vuoden ajan.

10 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat

– Suomi on maailman miakaavassa aika omassa luokassaan pelastus-, ensihoito- ja poliisikoulutuksessa. Kun mieii esimerkiksi eeisiä ja moraalisia opintoja, niin täällä ne ovat hyvällä tasolla verrauna moneen muuhun maahan, Tolonen kertoo.

Tolonen on koonnut yhteen alan asiantuntijoista koostuvan joukon ja he ovat ottaneet tavoieekseen viedä Suomen ensiluokkaista koulutusta vielä askeleen pidemmälle.

– Meillä on aito halu tehdä tästä erinomainen kokonaisuus. Keskitymme erityisesti siihen, eä voimme tarjota opiskelijoille väliävän ja turvallisen ympäristön, joa opiskelijat ovat kuin kotonaan koulutuksessa.

Viranomaisjohtamisen koulutukseen voivat hakeutua työelämässä useita vuosia olleet, alemman korkeakoulututkinnon suorianeet ammailaiset. Kurssille hakeutuvilta edellytetään myös motivaatiota sekä avointa ja tutkivaa mieltä.

Koulutus alkaa elokuussa 2024 ja ensimmäinen mahdollisuus hakeutua koulutukseen on syksyllä 2023. Noin vuoden kestävän, 30 opintopisteen kurssikokonaisuuden käytyään opiskelija voi halutessaan suoriaa myös YAMK-tutkinnon.

vai pakene?

isjohtamisen nk koulutuksessa oulutuksessa perehdytään aineen alla

SIELLÄ, MISTÄ TAVALLISET IHMISET TULEVAT KIIREELLÄ POIS

yhteydessä on todella tärkeää, sillä tilannea johtavien on tehtävä paljon päätöksiä nopeassa aikataulussa.

Koulutuksen kehiänyt ammailaisten joukko ei ole törmännyt vastaavaan kurssikokonaisuuteen Suomessa tai edes maailmalla. He lähtivät kehiämään koulutusta siitä näkökulmasta, eä eri viranomaisten yhteistyön sujuvoiaminen johtaisi esimerkiksi potilasturvallisuuden lisääntymiseen.

– On hyvä muistaa, eä ensihoitajat, pelastajat ja poliisit menevät sinne, mistä tavalliset ihmiset tulevat kiireellä pois.

Lisäksi sinne tilanteeseen pitää mennä yhdessä eri alojen ammailaisten kanssa, Tolonen kuvaa.

– Operatiivisten tehtävien ongelma nykyisin on se, eä kaikki organisaatiot ovat siellä omissa poteroissaan. Yhteistyötä tietysti tehdään, mua tätä yhteistyötä voisi kehiää vielä roimasti, Marko Tolonen kertoo.

Kaikki kurssin sisällöt pohjautuvat tutkittuun tietoon ja kurssilla opiskelijoita ohjaavat väliävät asiantuntijat. Entinen poliisin karhuryhmän jäsen ja yksi kurssin suunnittelijoista ja opettajista, Harri Gustafsberg, on esimerkiksi tutkinut ihmisen psykologista käyäytymistä stressin alla.

Eri viranomaisten roolien ymmärtäminen vaikkapa suuren liikenneonneomuuden

Uraauurtava viranomaisjohtamisen koulutus sukeltaa siis myös pintaa syvemmälle.

Koulutuksessa pureudutaan ihmisen psykologiaan ja siihen, miten kehon ja mielen järjestelmät toimivat stressin ja paineen alla.

– Osallistujat pääsevät kokemaan haastavia tilanteita pienryhmissä sekä analysoimaan omia henkisiä ja fyysisiä reaktioitaan. Jokainen meistä reagoi primitiivisesti uhkaavaan tilanteeseen. Sitä reaktiota ei voi ennakoida, eä aktivoituuko juuri minulla tässä pakenemis- vai taistelurefleksi, Tolonen seliää.

– Vaikka treenaamme stressaavia tilanteita, opiskelun tärkein edellytys on aina se, eä se on turvallista. Simulaatiossamme osallistuja tunnistaa omia vahvuuksiaan sekä omaa potentiaaliaan ja voi hyödyntää sitä sien työssään, Tolonen kuvaa.

Savonian Sanomat 2 / 20 2 3 1 1

Reportaasi

Savonian vesitek tekee Suomen te puhtaampaa TEKSTI KLAUDIA KÄKELÄ | KUVAT MIKKO LAPPALAINEN

Tutkimus- ja kehityspäällikkö Eero Antikainen saapuu haastaeluun Savonia-ammaikorkeakoulun Microkadun kampukselle suoraan teollisuuskohteesta. Kohteesta hän ei uskalla hiiskua sen enempää, sillä Savonian vesiturvallisuuden vahvuusalan asiantuntijat työskentelevät toisinaan esimerkiksi uusien kaivosten lupahakemusprosesseihin liiyvissä projekteissa.

Asiantuntijoiden työrauhan takaamiseksi prosesseista ei haluta leviää tahaomasti virheellistä tietoa. Tämän artikkelin kannalta olennaisin tieto on se, eä kyseessä olevassa kohteessa sijaitsee Savonian vedenkäsielyteknologioiden testaamiseen ja kehiämiseen suunniteltu koni-kokoluokan pilot-laieisto, jolla pyritään edistämään nollapäästöteollisuus-vision toteutumista Suomessa.

Antikaisella on hymy herkässä, kun hän kertoo, miten paljon kysyntää Savonian

12 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat

pilot-laieistoilla on kuluvan vuoden aikana ollut.

– Vedenkäsielyn pilot-laieistojemme käytön suhteen tämä on ollut aktiivisin vuotemme, sillä vuoden loppuun mennessä niitä on hyödynney yhteensä viidessä kohteessa eri puolella Suomea. Voisimme venyä kuuteen, mua jos kohteita tulee vielä lisää, niin sien tarvitaan jo lisää henkilökuntaa, Antikainen kertoo.

Koneihin rakenneuja siirreäviä vedenkäsielyn koelaieistoja hyödynnetään erityisesti ns. vesi-intensiivisen teollisuuden, eli paljon veä käyävän teollisuuden kehiämistarpeisiin. Kyseessä on siis kokonaisuudessaan testikohteeseen siirreävä koni, joka toimii vedenkäsielyprosessien testialustana ja kenälaboratoriona samanaikaisesti. Koneja on useita ja ne erikoistuvat eri vedenkäsitelyprosessien testaamisiin käytännön olosuhteissa.

Yksi esimerkiksi keskiyy veden suoda-

tusprosesseihin, yksi fysikaalis-kemiallisiin vedenkäsielyprosesseihin ja yksi pitää sisällään mahdollisuuden testata typen mikrobiologista poistoa ns. MBBRprosessiin perustuvalla teknologialla.

– Olemme aktiivisesti mukana esimerkiksi keiämässä kaivosten vedenkäsielyprosesseja paikan päällä kaivoskohteissa, joa ne toimisivat mahdollisimman puhtaasti. Joa joku prosessi on aidosti teolliseen käyöön soveltuva, sen on kesteävä myös jatkuvasti muuuvia olosuhteita kentällä, joita pilotoinnilla saadaan muun muassa testaua. Kentällä toteuteavien koeajojen tulosten perusteella saamme konkreeista näyöä siitä, onko esimerkiksi joku vedenpuhdistustekniikka toimiva johonkin tieyyn käyökohteeseen vai ei, Antikainen kertoo.

Hän korostaa, että koeajojen yhteydessä saatu huono puhdistustulos ei ole välttämättä projektin kannalta huono tu-

nologiaosaaminen ollisuudesta los ollenkaan. Jos jokin tekniikka todetaan koeajojen perusteella soveltumaomaksi johonkin tieyyn käyökohteeseen, voidaan parhaimmillaan säästää miljoonia euroja, kun tehtaan tai kaivoksen suunnielijoille selviää riiävän aikaisessa vaiheessa, eei kyseinen prosessi syystä tai toisesta ole soveltuva heidän käyötarpeeseensa.

– Tarjoamme siis kumppaneillemme käytännössä todenneua puolueetonta tietoa siitä, miten prosessit toimisivat teknisesti. Meiltä saatu tieto on edelleen hyödynneävissä myös taloudellisen kannaavuuden arvioinnissa suunnieluprosessien edetessä, Antikainen jatkaa.

Toimintamme on osa laajempaa Kuopio Water Cluster –kokonaisuua, joka yhdistää Savilahden tiedepuiston alueella toimivien viiden tutkimusorganisaation vesiosaajat ja reilut 60 alalla toimivaa yritystä yhteen muodostaen yhden Suomen monipuolisimmista vesialan innovaatioekosysteemeistä.

Usein testausprosessi alkaa Microkadun toimipisteen laboratoriossa tehtävin esikokein ja etenee sien kentälle paikan päälle, jossa testaukset voidaan tehdä todellisesta kohteesta saatavalla vedellä.

Savonian vuoden 2023 uusin projektiavaus, KIERTO-hanke, käynnistyi yhteistyössä Jätekukon kanssa kesällä. Projektin puieissa Savonia operoi Jätekukon jätekeskuksella vedenpuhdistuskonia, jossa testataan mikrobiologista typen poistoa kaatopaikan suotovesistä. Samalla kehitetään menetelmiä suotovesien sisältämien ravinteiden talteenoamiseksi ko. vesistä. Hanke saa rahoitusta Ympäristöministeriön RAKI-ohjelmasta ja sen pääto-

teuajana toimii Jätekukko Oy. – Kaatopaikan läpi valuu tyypillisesti ns. suotovesiä, jotka sisältävät mm. jäeistä peräisin olevia ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Suotovedet kerätään jätekeskuksella kootusti erillisiin altaisiin.

Nyt typpeä halutaan eroaa pois vedestä ja hyötykäyää esimerkiksi lannoieena. Meidän tiimimme auttaa Jätekukkoa selvittämään, miten tämä onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla, Eero Antikainen kertoo.

Kaatopaikkojen suotovesien ravinteiden uusiokäyö yhtenä tutkimuskohteena Savonian vesiturvallisuuden vahvuusalalla tehdään aktiivista testaus- ja tutkimustoimintaa hyödyntäen eri miakaavassa toimivia koelaieistoja. Prosessien toimivuuden ymmärtäminen eri miakaavassa on tärkeää toimivan lopputuloksen varmistamiseksi. Microkadun kampuksella sijaitsevassa vesilaboratoriossa toteutetaan tyypillisesti laboratorio-miakaavan esikokeita, joissa prosessien toimivuua tarkastellaan aluksi käsielemällä kymmeniä litroja testaavaa veä tunnissa. Konikokoluokan prosesseissa veä käsitellään puolestaan jo tuhansia litroja tunnissa, kun taas esimerkiksi oikea kaivos voi käyttää jopa 500-1 000 kuutiota veä, eli puhutaan jopa miljoonasta litrasta tunnissa.

Savonian Sanomat 2 / 20 2 3 1 3

Kuvareportaasi

Hyvinvointi edellä arjessa Savonian lukuvuosi käynnistyi räväkästi kulkueella sekä musiikkitapahtumalla Savonia Startissa Kuopion torilla 7. syyskuuta. Tapahtuma oli koko korkeakouluyhteisön yhteinen lukuvuoden avaus.

Torilla tunnelmasta vastasi kotimaisen räpin kärkinimi Cledos.

Savonia panostaa opiskelijoiden hyvinvointiin myös tänä lukuvuonna Opiskelijoiden hyvinvointi on Savonialle sydämen asia ja erityisesti uusia opiskelijoita halutaan muistuaa siitä, eä palveluita on saatavilla hyvin matalalla kynnyksellä.

Savonia panostaa opinto-ohjaukseen sekä opeaja- ja opiskelijatuutoritoimintaan. Lisäksi Savonia tarjoaa erilaisia matalan kynnyksen hyvinvointipalveluita ja järjestää tapahtumia, jotka muistuavat hyvinvoinnin palveluiden olemassaolosta.

Jos opinto-ohjauksen ja muiden palveluiden lisäksi kaipaa lisätukea kea opintoihin, n on o ma mahahh dollista kääntyä myös ös yksilöllisempä yksilöllisempään mpään pää tut keen keskiyvän korkeakoulukuratoinnin rkeak eakoul ouluku ukurat r oinnin puoleen.

14 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat

Savonian Sanomat 2 / 20 2 3 1 5

Luovuua, kasvua ja vaikuavuua Luova REAKTIO! -hankkeessa TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVA SHUTTERSTOCK - AI GENERATED

Luovan talouden kasvu ja toimijoiden yhteistyö ovat keskeisiä maakunnan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn tekijöitä.

Business Finlandin julkaiseman tilannekuvan mukaan luovien alojen liikevaihto Suomessa on noin 14 miljardia euroa ja se syntyy 130 000 yrityksen verkostoissa. Suurin osa on pienyrityksiä ja yksinyriäjiä.

Luovan talouden vaikuavuua ei systemaaisesti tutkita ja tunneta, mua viime vuosina ymmärrys on lisääntynyt muun mu-

16 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat

assa Creative Finland -viestinnän kaua.

– Olemme Luova REAKTIO! -hankkeessa tehneet pohjoissavolaisia luovan talouden menestystarinoita näkyvämmiksi sekä keskiyneet koulutuksissa digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin tapahtumatuotannoissa, liiketoiminnassa sekä toimijoiden verkostoitumisessa. Kohderyhmiämme ovat luovien alojen sekä matkailu- ja tapahtuma-alojen toimijat, projektipäällikkö Raisa Leinonen kertoo.

Hankkeen teemoja nostetaan esille Luo-

vuua! Kasvua! Vaikuavuua! -juusarjassa, jossa toimintaan osallistuneet yrittäjät ja muut toimijat kertovat työstään ja onnistumisistaan.

– Olemme myös julkaisseet videosarjan, jossa tehdään näkyväksi toimijoiden tuoma lisäarvo tapahtumatuotantojen, kaupunkimarkkinoinnin sekä elämys- ja matkailuympäristöjen rakentajina.

Artikkelit ja videot löytyvät osoieesta: hps://luova.savonia.fi/blogit/

Huippumaalivahdin, Eero Kilpeläisen paita on viiden legendan joukossa.

Ex-huippumaalivahti opiskelee fysioterapeutiksi TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA MARKO NILONI/KALPA Huippumaalivahti Eero Kilpeläinen nousi suurten joukkoon, kun KalPa-Jukurit pelin (28.10.2023) yhteydessä pelipaita numero 37 nousi Olvi Areenan kaoon. Pelipaidan jäädyäminen merkitsi sitä, eei vastaavaa numeroa koskaan nähdä kilpipaitojen selkämyksissä.

38-vuotiaan Kilpeläisen tilastot ovat häkellyävää lueavaa. Hän on nollapelien kuningas Suomen liigatilastossa, peräti runkosarjan 56:n oelun nollatuloksella. Kolmentoista kauden aikana kertyi 670 runkosarjapeliä: Ässissä, Jokereissa ja KalPassa. Juvan Pallon kasvai viihtyi urallaan myös yhden kauden Sveitsissä ja kaksi kaua Ruotsissa.

Monelle huippu-urheilijalle uran pääyminen on kova paikka. Kilpeläisen pitkä ura KalPassa pääyi keväällä 2022. Huippumaalivahti ei jäänyt muistelemaan menneitä: nyt arjen täyää perhe-elämä, lapset ja opiskelu. Kilpeläinen opiskelee toista vuoa fysioterapeutiksi Savoniaammaikorkeakoulussa.

Puolivahingossa fysioterapeutiksi Eero Kilpeläinen kertoo, eä ajautui puolivahingossa fysioterapeutiksi, mua vakavasti osasyy oli se, eä myös appiukko oli samalla alalla. Asiakkaan roolista hänellä oli huippu-urheilijana paljon kokemusta, mua terapeutin rooli on eri asia.

– Kuntoilijalla on oma vastuu suunnielusta.

Terapeutilla pitää olla vastuu siitä, mitä asiakas haluaa ja tarvitsee. Teoria on tärkeässä roolissa, ennen kuin lähtee tekemään käytännön asioita. Omia ajatuksia uran varrelta pystyy kuitenkin hyödyntämään näissä tehtävissä.

– Tämänhetkisen kokemuksen perusteella tulevaisuuden työpaikka olisi yriäjyydessä, ja siinä tehdä monipuolista työtä. Lähinnä mieleeni tulee omasta taustasta johtuen urheilijat, mua en aio kuitenkaan suuntautua pelkästään urheilijoihin.

"Toa kai maa kokemusta voi hyödyntää tähän teoriataustaan. Vähän huumorilla vaimo on heiänyt, eä opiskelua ei kannata suoriaa ihan niin vakavasti kuin huippu-urheilua.”

– Huippu-urheilu on kokonaisvaltaista, jossa eletään koko ajan: ravinto, lepo ja uni ovat tärkeässä roolissa. Kurinalaisuus on molemmissa läsnä sekä opiskelussa eä urheilussa.

Uran lopeaminen ei ole ollut kuitenkaan vaikeaa. Kilpeläinen ei ole identifioitunut pelkästään jääkiekon kaua, sillä muut asiat, kuten perhe, isänä oleminen ja tietenkin opiskelu, ovat olleet tärkeitä.

Pelipaidan nosto kaoon on tunteikas tapahtuma, ja suurinta, mitä seura voi pelaajalleen tehdä. Kilpeläisen paita on viides legendojen joukossa. Muut tähdet ovat Pasi Kuivalainen, Kimmo Timonen, Sami Kapanen ja Jouni Rinne.

Miten voit hyödyntää omaa huippu-urheilijan taustaasi?

Savonian Sanomat 2 / 20 2 3 1 7

Tuotevalikoima on vahvasti yhteydessä luontoon. Taigan minimalistiset ja käytännölliset äänieristetyt tilaratkaisut voidaan kustomoida jokaisen toimiston tarpeisiin.

18 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat

EU-hankkeet vauhdittavat yritystoimintaa

– Taiga Conceptin syntytarina TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT TAIGA CONCEPT OY

Euroopan unioni rahoiaa monenlaisia hankkeita ja ohjelmia, jotka perustuvat jäsenvaltioiden yhdessä aseamiin tavoitteisiin. Hankkeet tarjoavat yriäjyydestä kiinnostuneille ja yrityksille hienon tavan oppia uua tai kehiää omaa yritystä.

Tästä on hyvänä esimerkkinä Taiga Conceptin syntytarina. Tapani Laukkanen oli

noamalla syntyi tilamoduuli.

Monien vaiheiden jälkeen yritys perustettiin vuonna 2015, Picea Interior Oy, jonka nimi vaihtui Taiga Concept Oy:ksi 2018.

Alusta alkaen yritys teki strategisen päätöksen, eä omaa valmistusta ei ole, vaan tuoeet teetätetään sopimusvalmistajalla.

–

rauhallisesta ja rentouavasta tunteesta, joka löytyy pohjoisen metsistä. Taigan minimalistiset ja käytännölliset äänieristetyt tilaratkaisut voidaan kustomoida jokaisen toimiston tarpeisiin.

– Kokonaisvaltainen tuotevalikoima kaaa kaikki toimistojen tilatarpeet: puhelinkopit, henkilökohtaiset työtilat, kokoustilat ja jopa suuremmat modulaariset tilaratkaisut aina 28 neliömetriin asti. Tämä on mahdollista innovatiivisen modulaarisen designin ansiosta.

Vaikeuksiakin on matkaan mahtunut, Laukkanen muistelee. Materiaalina käytettiin massiivikuusta. Ongelmaksi tuli se, eä kuusielementit kuivuessaan halkeilivat ja pihkataskun rikkoutuessa siitä valui pihkaa. Sellainen tuote ei ole vienti- eikä myyntikelpoinen.

– 2016 loppukeväästä lopetimme myynnin puoleksi vuodeksi ja aloitimme tuotekehityksen, joka ratkaisi kyseisen ongelman.

Tuotekehitys on jatkuvaa, jonka avulla pyrimme eroautumaan markkinoiden muista toimijoista.

vetämässä Savonia-ammaikorkeakoulussa EU-rahoieista JUTI-hankea (2013), joka käsieli aihea innovatiiviset sisäpintamateriaalit.

– Hanke teki ansiokasta yhteistyötä opettaja Heikki Nevalaisen kanssa, jonka kanssa annoimmesisustusarkkitehtiopiskelijoille tehtäväksi suunnitella kertopuusta tuoeen, joka se ei saa olla huonekalu.

Silloinen opiskelija Pekka Eskelinen suunnieli kertopuusta elemenejä, joista pi-

Strategian mukaisesti tuoeiden valmistus tapahtuu sopimusvalmistajilla. Eurooppaan menevillä tuoeilla valmistuspaikka on Lieua ja Aasian markkinoille valmistus tapahtuu Kiinassa. Asiakaskunta koostuu lähinnä isoista kansainvälisistä yrityksistä.

Yhteys luontoon

Yhtiön pääkonori on Kuopiossa. Myyntikonori ja showroom Helsingin Kalasatamassa. Vuonna 2017 perusteiin Shanghaihin tytäryhtiö ja samalla solmiiin jakelijasopimus maailman suurimman kalustevalmistajan kanssa. Asiakkaina on kaikenkokoisiayrityksiä, muun muassa Microsoft ja Zalando. Tuoeita viedään yli 30 maahan.

Tapani Laukkanen avaa tuotekonseptia. Tuotevalikoima on vahvasti yhteydessä luontoon, sillä se on saanut inspiraation

Savonian Sanomat 2/ 20 2 3 1 9

Tiesitkö?

Mikromuoveja, TEKSTI EEVA KÄÄRMEKALLIO, MIKKO VIDGREN, SIRPA RYYNÄNEN JA MIRKA TUOVINEN | KUVA ANNIINA SAANILA

ESIMERKKITYÖ TEKSTIILIKIERRÄTYKSESTÄ Opiskelija: Anniina Saanila, muotoilu, opintojakso: Vastuullinen muoti Vastuullisen muodin projekti Elävasaatiön poistotekstiileistä.

Aiheenani oli ylikulutus/kertakäyökuluuri. Pyrin saamaan hameeseen historiallista muotoa muistuamaan ajasta, jolloin tekstiilit (ja muut tuoeet) olivat arvokkaita, kestäviä ja niistä pideiin huolta.

Helma rispaantuu loppua kohden ja muuuu sekoitekuiduista tehdyksi tekstiilijätenöyhtäksi, jota saatiin Paimion tekstiilin jalostuslaitokselta. Käytin tähän 21 kauluspaitaa ja yhdet farkut zero wastemenetelmällä.

Tekstiilinkulutuksen eeisyyteen liiyvät haasteet eivät tule varmasti kenellekään yllätyksenä. Tekstiiliteollisuus globaalisti on ympäristöä kuormiavaa, eeisesti kestämätöntä ja hengenvaarallista. Tekstiilientuotanto kuluaa puuvillaa tuoavien maiden vesi- ja luonnonvaroja ja aiheuttaa korroosiota: farkkuparin tuoaminen kuluaa veä saman verran, kuin yksi ihminen juo 10 vuoden aikana eli 7500–10 000 litraa. Hikipajoissa työntekijät tekevät 18-tuntista päivää, minkä aikana on saatava valmiiksi 500 valmista tuotea.

20 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat

Valtameriin joutuvista mikromuoveista 35 prosenia on peräisin tekokuitutekstiilien pesemisestä. Ultrapikamuotiyritys Shein tuoaa päiviäin 10 000 uua tuotea verkkokauppaansa – ja samalla 6,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia ilmakehään vuodessa.

Tekstiilinkierrätys Suomessa tehokasta Suomessa kuluajien tekstiilijäteä keräävät kunnalliset jätehuoltoyhtiöt erillis-

keräyspisteissään, ja sen lajielusta huolehtivat esimerkiksi Jätekukon alueella Elävä-säätiö ja Ylä-Savon jätehuollon alueella Toimi-Säätiö. Lajielussa tekstiilistä lajitellaan ensin käyökelpoiset tekstiilit, mitkä päätyvät myyntiin sekä materiaaleiksi säätiöiden omiin työpajoihin. Jos tekstiili on käyökelvotonta eli esimerkiksi siinä on voimakkaita kulumisen jälkiä, se päätyy jatkolajieluun sen koostumuksen eli materiaalin perusteella. Jos tekstiili on märkää, homeista tai haisevaa, se päätyy poloon.

ihmishenkiä ja luontokatoa Suomessa aloiteiin jätepuitedirektiivin mukainen tekstiilin erilliskeräys vuoden 2023 alusta. Jätekukon toimialueelta, mihin kuuluu Vesanto, Tervo, Rautalampi, Suonenjoki, Rautavaara, Siilinjärvi, Kuopio, Kaavi ja Tuusniemi, keräiin alkaneen vuoden alusta kesäkuuhun asti 38 000 kiloa tekstiiliä. Lajielussa myyntiin päätyi 11 prosenia, jatkojalostukseen 47 prosenttia ja energiahyötykäyöön eli poloon 42 prosenia.

Tekstiilin kuidutuksesta vastaava Rester Oy on ilmoianut, eä materiaalin jatkojalostuksen kannalta halutuimmat materiaalit ovat luonnonkuituja eli sataprosenisesti villaa tai puuvillaa. Kuitusilppua jalostetaan tällä hetkellä uuden langan kehräämiseen tai uusiotuoeisiin, kuten messumaoihin, äänieristyslevyihin tai öljynimeytysmatoiksi.

Tekokuiduista, eli polyesteri-, elastaani- ja akryylimateriaalista valmistetut vaaeet, tai sekatekstiilit eli luonnonkuitujen ja tekokuitujen yhdistelmätekstiilit, kierrätetään polamalla energiahyötykäyöön.

Visio tekstiilinkulutuksen muutoksesta EU:n tekstiilistrategiassa vuonna 2030 EU:n alueen markkinoille saatetut tekstiilit ovat pitkäikäisiä, kierräteäviä ja pääasiassa valmisteu kierrätetyistä kuiduista.

Lisäksi tekstiilituoeet eivät sisällä haitallisia aineita ja ne on tuoteu sekä työntekijän oikeuksia eä ympäristöä kunnioittaen.

Samalla kaavaillaan tekstiilien tuottajavastuuta – samantyyppistä kuin SERpakkaus- ja rengasjätteelle. Tekstiilien valmistajille ja maahantuojille säädetään vastuu tekstiilituoeen koko elinkaaresta. Tekstiilintuoajat tulevat olemaan vas-

tuussa tekstiilijäeen kuljeamisesta ja kierräämisestä. Tuoajavastuu tekstiilien osalta tulee olemaan todellisuua aikaisintaan vuonna 2025.

Upcycling-menetelmää käyämällä kierrätystekstiileistä uusia tuoeita Suomessa luovat esimerkiksi Paula Malleus ja Piece of Jeans. Tutkimustyötä uusiokuitujen parissa Suomessa tekevät Aalto-yliopiston bioinnovaatiokeskus ja VTT yhteistyössä yritysten, kuten Spinnovan ja Infinited fiberin kanssa.

tai kehitetään olemassa olevia kiertotaloustrategioita.

Tekstiilien sivuvirta (Alueelliset sivuvirtaja poistotekstiilit Pohjois-Savossa) on EUrahoieinen (EAKR) hanke.

Mukana olevat yritykset: Valmet, VA-varuste, Varpuke, Scantarp, Minna Suuronen, Hiia, Heleganssi, Jätekukko, Citypörssi ja Ompelimo Uniikki.

Lisätietoja: tekstiiliensivuvirta.fi

Savonia tekstiilien sivuvirtaekosysteemiä vahvistamassa Savonian Tekstiilien sivuvirta- ja Elävä säätiön SAUMA-hankkeiden tavoitteena on

4 VINKKIÄ TEKSTIILIN KESTÄVÄÄN KÄYTTÖÖN Korjaa tai korjauta! Korjaa itse tai selvitä missä lähin korjausompelimo sijaitsee.

Osta harkiten! Osta vain tarpeeseen eikä vaan kertakäyövaaeeksi.

Hoida oikeaoppisesti! Noudaamalla pesuohjeita ja välämällä huuhteluaineita, voit pidentää tekstiilin elinikää huomaavasti.

Kierrätä! Vanha vaaeesi voi olla jonkun toisen aarre tai materiaalista riippuen päätyä uudeksi tekstiiliksi!

edistää tekstiilien sivuvirtaekosysteemin rakentamista Pohjois-Savoon. Samalla kehitetään hankkeessa mukana olevien yritysten omaa kiertotalouteen siirtymistä

Savonian Sanomat 2 / 20 2 3 2 1

Pakina

Kirveen työ TEKSTI PAAVO MASKULAINEN KUVA PAAVO MASKULAINEN

Teinini teki isoisoisänsä kirveeseen varren viime kesänä. Kulki metsässä, katsoi puut, kaatoi sopivan, veisti muotoonsa, vaarnoitti. Kuivasi huolella ja lakkasi lopuksi.

Täytyi ihastella paneutumista, kun hän YouTubesta kaivoi vinkkivideot ja kärsivällisesti odotteli puun kuivumiset, käytti monta kesäiltaa. Olisi itseltä jäänyt.

Me ihailemme selkeitä asioita ja osaamisia. Sellaisia, joita voimme käsittää ja ymmärtää. Tuntuukin oudolta, että meillä korkeakouluissa on taipumuksena sanoa asiat mahdollisimman monimutkaisesti.

Tuo poikani osaaminen, kuinka se kääntyisikään korkeakoulukielelle?

"Uusiutuvan energiakäyttömassan sirpalointi ja muotoilukaluston jälleenkunnostustaito."

Ei, mutta tuohan jäi liian selkokieliseksi.

Kokeillaanpa muodikkaan ontuvalla pidgin-englannilla: "Reformulation skill of renewable energy mass shattering and cudgeling instrument."

Näyttää kiinalaisen koneen käyttöohjeelta. Vaikka sanat tunnistaa, ei merkitys suotta esiin pilkahtele.

Entä jos sanoisi vain: "taito kunnostaa kirvestä."

Taidankin pitäytyä siinä tänään. Ehkä sinäkin voisit? Vai oletko mieluummin tänään työyhteisötoveruuden osallisuustyön vertaiskokija?

En minäkään.

22 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat

Savonia työpaikkana: Suomen paras ja nyt myös Euroopan 14. paras!

TEKSTI ANNE HEIKKINEN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

Yli 600 henkilöä työllistävä Savonia-ammaikorkeakoulu nousi keväällä 2023 Suomen Parhaaksi Työpaikaksi ja listaiin nyt Euroopan 14. parhaaksi työpaikaksi.

– Sijoitus Euroopan parhaiden työpaikkojen listalla kertoo, eä erinomaisen työntekijäkokemuksen taustalla on pitkäjänteinen panostaminen avoimeen, reiluun ja inhimilliseen yrityskuluuriin, joka on luotu johdon aidolla sitoutumisella, luoamuksen rakentamisella ja toimimalla arvojen mukaisesti ja vastuullisesti, kertoo hallinto- ja henkilöstöjohtaja Päivi Diov.

Euroopan Parhaat Työpaikat julkisteiin 22.9. Listalle pääseminen edellyää sijoittumista ensin kansallisessa Parhaat Työpaikat -listauksessa. Suomalaisia yrityk-

siä listalla on tänä vuonna 10. Vuonna 2022 Savonia oli listan sijalla 35.

Merkityksellistä työtä yhdessä Listalla sijoiuminen pohjautuu Great Place to Work®-henkilöstötutkimukseen. Savonian henkilöstötutkimuksessa 93 prosenia vastanneista pitää Savoniaa todella hyvänä työpaikkana. Tyypillisessä suomalaisessa yrityksessä vastaava luku on 38 prosenia.

Työntekijäkokemuksen mukaan Savonian vaikuavuus, arvosteu asema ja edelläkävijyys tekevät työstä merkityksellistä.

onnistumisten näkyväksi tekeminen sekä aito läsnäolo, muun muassa nämä ovat Savonian oivalluksia hyvän työpaikan rakennusaineista.

Savonia asei tavoieekseen jo vuosia sitten olla Suomen paras korkeakoulutyöyhteisö. Tavoieena on olla paitsi paras työpaikka myös paras paikka opiskella, Great Place to Learn.

– Visiomme on olla vastuullisesti vaikuavin ammaikorkeakoulu 2030. Olemme hyvässä vauhdissa matkallamme kohti tätä etappia. Jaamme mielellämme oppejamme ja kehitysmatkaamme myös muille organisaatioille ja yrityksille, Diov summaa.

– Vahva yhteisöllisyys, vaikuavan työn ja

Savonian Sanomat 2 / 20 2 3 2 3

Tägää itsesi eurooppalaisen korkeakoulutuksen katalogiin

EU4DUAL työelämälähtöisen tutkimuksen ja oppimisen edistäjänä TEKSTI PIA VIKLUND

EU4DUAL-allianssi on yhdeksän vahvasti työelämälähtöisen (dual) eurooppalaisen korkeakoulun ja yliopiston muodostama verkosto, joka on aloianut toimintansa helmikuussa 2023. EU4DUAL on osa eurooppalaista yliopistoverkostoa (European Universities), jonka tavoieena on edistää opiskelijoiden, tutkijoiden ja työelämän kansainvälistä yhteistyötä.

Näin vahvistetaan eurooppalaista arvomaailmaa, eurooppalaisten yritysten ja korkeakoulujen kilpailukykyä sekä Euroopan mahdollisuuksia vastata olemassa oleviin ja tuleviin globaaleihin haasteisiin.

Olemmekin täällä Pohjois-Savossa onnekkaita - Savonia on valiu yhdeksi EU4DUALin partneriorganisaatioksi.

EU4DUAL on tällä hetkellä eräänlainen start up-yritys, jolle EU on myöntänyt 14 M€:n starirahan ensimmäisille neljälle vuodelle. Allianssi ei ole siis projekti, vaan pysyvä, tulevaisuudessa juridisen statuksen omaava verkostokorkeakoulu.

Allianssin toiminta integroituu kolmen teeman ympärille: Työelämän tulevaisuus (Future of work), vihreä talous (Green Economy) ja terve elämä (Healthy Living).

Allianssin käynnistysvaiheessa 2023 korostuvat luonnollisesti muun muassa organisaatio- ja johtamismallin rakentaminen, yhteisten prosessien, toimintatapojen ja laatujärjestelmän kehittäminen sekä tutustuminen toinen toistemme kuluuriin, tapoihin, osaamisiin,

24 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat

vahvuuksiin ja palveluihin sekä kansallisiin ja organisatorisiin normeihin.

Kärkenä työelämälähtöisyys Kehitystyön tärkeimpänä näkökulmana on käynnistysvaiheen jälkeen työelämälähtöisen tutkimuksen, oppimisen ja kansainvälistymisen kehiäminen. Allianssi haluaa tarjota yrityksille ja niiden henkilöstölle, opiskelijoille sekä tutkijoille modernin ja tulevaisuusorientoituneen, keerän, kansainvälisen sekä moniammatillisen alustan osaamisen, ajaelun ja teknologian kehiämiselle. Lisäksi EU4DUAL haluaa olla vahvasti tukemassa myös allianssin partnereiden aluekehitystyötä.

Allianssin visiona on luoda työelämälähtöisen oppimisen monikampuksinen ja monitieteellinen verkostokorkeakoulu, jossa tutkimus, työelämä ja opetus integroituvat vahvasti toisiinsa. Allianssin tuotekatalogiin tulevat kuulumaan muun muassa työelämälähtöiset maisteritason yhteistutkinnot, pienet osaamiskokonaisuudet sekä kansainvälisen työelämälähtöisen liikkuvuuden – sekä fyysisen eä virtuaalisen – mallit.

Verkostossa on myös mahdollisuus suoriaa tulevaisuudessa työelämälähtöinen tohtoritutkinto. Ensimmäinen yhteinen maisteritutkinto liiyen Future of Work -teemaan käynnistyy syksyllä 2025.

Eurooppaan perustetaan myös Työelämälähtöisen korkeakoulutuksen huippuosaamiskeskus (Centre of Excellence in Dual Higher Education), joka tarjoaa tutkimusja benchmarkkaustietoa sekä työkaluja työelämälähtöisen oppimisen ja tutkimuksen kehiämiseksi.

Ole siis kuulolla – paljon hyvää ja kiinnostavaa on tapahtumassa lähivuosina.

Lisätietoja: hps://eu4dual.education/ Pia Viklund, HTT Projektipäällikkö, EU4DUAL European University alliance Savonia ammaikorkeakoulu pia.viklund@savonia.fi +35844785613 Jarkko Surakka Key Account Executive, Savonia ammaikorkeakoulu Sidosryhmäyhteistyö, EU4DUAL jarkko.surakka@savonia.fi +358447856344

Kysely: Savonialta valmistuneet tyytyväisiä tutkintoonsa

TEKSTI ANNE HEIKKINEN KUVA MARKUS ASPEGREN

TEKSTI KLAUDIA KÄKELÄ JA ANNE HEIKKINEN | KUVAT KUVA PUUTTUU MUUTENKIN

Liki 90 prosenia Savonialta valmistuneista on joko melko tai eriäin tyytyväinen tähänastiseen työuraansa viisi vuoa valmistumisensa jälkeen, selviää tuoreesta ammaikorkeakoulujen uraseurantakyselystä.

Savonian osalta yli 72 prosenia vastaajista kertoo, eä on pystynyt hyödyntämään ammaikorkeakoulussa hankkimaa osaamistaan hyvin ensimmäisessä työssään valmistumisen jälkeen.

– Savoniasta valmistuneiden työllistyminen heti tutkinnon suoriamisen jälkeen on valtakunnallisesti erinomaisella tasolla. Erityisen tärkeää on kokemus siitä, eä opintojen aikana kertynyt osaaminen vastaa hyvin työelämän tarpeita, kertoo koulutusjohtaja Esa Viklund.

Ammaikorkeakoulujen uraseurantaa tehdään viisi vuoa aiemmin AMK- tai YAMKtutkinnon suorianeille. Kyselyn tarkoituksena on selviää ammaikorkeakouluista valmistuneiden työuria, työmarkkinatilannea ja tyytyväisyyä suoriamaansa tutkintoon.

Digitaitoja ja pehmeitä arvoja

Syksyllä 2023 kysyiin vuonna 2018 valmistuneilta, miten AMK- tai YAMK-opintojen tarjoama osaaminen kantaa työelämässä.

– Itsenäinen työskentely, syvällinen alan osaaminen, asiakas- ja vuorovaikutustaidot sekä vahvat digitaaliset taidot muodostavat kyselyyn vastanneiden keskeiset suositukset nykyisille opiskelijoille. Työelämässä menestymiseen tarvitaan monipuolista ja käytännönläheistä osaamista, joka kaaa niin tekniset kuin pehmeät taidot, Esa Viklund toteaa.

– Kyselyn tulokset vahvistavat kauaaltaan sitä, eä Savoniasta valmistuvat ovat eriäin tyytyväisiä tutkintoonsa ja se antaa hyvän pohjan tavoieellisen työuran rakentamiselle. Seuraamme ja hyödynnämme laajasti tällä hetkellä opiskelevien, meiltä valmistuneiden sekä työelämän palautea koulutuksen jatkuvassa kehiämisessä.

Kyselyssä tulevaisuuden työelämätaitoina korostuivat ajanhallinta, digitaidot, johtamistaidot, tiimityöskentely ja ihmisten kohtaaminen.

Savonian Sanomat 2 / 20 2 3 2 5

Ensi kertaa Suomessa: Savonialle Olympiakomitean laatutunnus huippu-urheilijamyönteisyydestä TEKSTI ANNE HEIKKINEN KUVAT JESSE PÄÄKKÖNEN

Savoniaammaikorkeakoulu on saanut Suomen Olympiakomitean myöntämän Huippuurheilijamyönteinen korkeakoulu -laatutunnuksen ensimmäisten joukossa Suomessa.

26 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat

Huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen laatutyön tavoieena on parantaa urheilijoiden edellytyksiä suoriaa korkeakouluopintoja niin, eä ne tukevat urheilussa kehiymistä.

– Savonialla koulutuksen personoinnin avulla pyritään jokaiselle opiskelijalle tarjoamaan monipuoliset mahdollisuudet järjestellä opintoja niin, eä ne tukevat kaksoisuran toteutumista. Urheilijastatus mahdollistaa opiskelijaurheilijalle tarviaessa yksilöllisiä opintojärjestelyjä. Auditointiryhmä nosti esiin Savonian huippu-urheilijoille tarkoitetut väyläopinnot erinomaisena ja ainutlaatuisena esimerkkinä edistää urheilijan kaksoisuraa, kertoo koulutusjohtaja Esa Viklund.

Savonia ja Kuopion alueen urheiluakatemia ovat tehneet pitkäjänteistä kehiämistyötä kilpa- ja huippuurheilijoiden kaksoisuran mahdollistamiseksi.

Vaikuava saavutus

– Savonialle auditoinnin lopputulos on ennen kaikkea tunnustus pitkäjänteisestä ja tavoieellisesta opiskelijan ohjauksen kehitystyöstä. Toivomme eä laatutunnustus lisää urheilijoiden tietoisuua ja kiinnostusta Savonian koulutustarjontaa ja Kuopion alueen urheiluakatemian tarjoamia harjoieluolosuhteita sekä asiantuntijatoimintaa kohtaan.

Opiskelua kampuksella, kotona ja kilpailumatkoilla Yksi Savonian urheilijaopiskelijoista on yhdistetyn A-maajoukkueessa treenaava Jesse Pääkkönen. Hän suoriaa liiketalouden amk-tutkintoa taloushallinnon suuntautumisvaihtoehdossa.

– Opiskelun ja urheilun yhdistäminen ei

aina ole helppoa ja vaatii joustamista ja suunnielua. Omat opiskeluaikatauluni lukukauden aikana vaihtelevat hyvin paljon riippuen siitä, olenko kotona ja opiskelemassa vaiko reissussa ja opiskelemassa.

Kiitokset nyt auditoiduille korkeakouluille erinomaisesta yhteistyöstä prosessin aikana sekä auditointiryhmille huolellisesti toteutetusta arvioinnista ja raportoinnista.

Personoitu koulutus ja vahva ohjauksellinen ote kulkevat Savonian toiminnassa kaua linjan. – Ohjaus tukee ja mahdollistaa opiskelun eri elämäntilanteissa sekä opiskelijaurheilijoiden eä ihan kaikkien yli kahdeksantuhannen opiskelijamme kohdalla, Esa Viklund korostaa.

Tästä on hyvä jatkaa yhteistyötä urheilijoiden arjen tukemiseksi, toteaa huippu-urheiluyksikön johtaja ja huippuurheilijamyönteisten korkeakoulujen ohjausryhmän puheenjohtaja Mai Heikkinen Suomen Olympiakomiteasta.

Vaikuavaa yhteistyötä urheilijoiden arjen tukemiseksi

Huippu-urheilijamyönteinen korkeakoulu -laatutunnus on voimassa viisi vuoa julkistamisesta.

– On hienoa, eä urheilijoiden kaksoisurapolku täydentyy huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen auditointien myötä.

Savonian Sanomat 2 / 20 2 3 2 7

Mikä ihmeen Business Center?

TEKSTI KAIJA SÄÄSKI | KUVA ELIA HINTSALA

Johtaja Kaija Sääski esielemässä Business Centerin tuloksia ja toimintamallia: ideakartoitus, alkuvaiheen yhteisneuvonta, asiakasohjaus, jatkopalvelut, tiedotus ja seuranta.

Business Center panostaa yriäjyyden ja innovaatioiden, uusien palvelujen ja tuotteiden kehiämiseen. Jos et sinä, niin kaverisi saaaa kaivata apua ja osaamista liikeidean kehiämiseen.

Pohjois-Savolla on kovat kasvutavoieet.

Kuopion väkiluvun tulisi olla vuoteen 2040 mennessä 200 000 asukasta Kuopion alueen kauppakamarin tavoieen mukaisesti. Pohjois-Savossa perustetaan vuosiain satoja yrityksiä. Toimintansa lopeaa vuosiain lähes sama määrä.

Tilanne on vakava. Ilman uusia työpaikkoja ja yrityksiä, maakunta taantuu. Nuoret ja eri alan ammailaiset luovat tulevaisuutensa muualla. Alueelle tarvitaan siis lisää uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Niistä hyötyvät kaikkia maakuntamme asukkaat.

Business Centerissä on luotu Pohjois-Savoon ja Savilahteen oppilaitosten yhteinen, kaikille toimialoille ja yrityksille ja yrittäjiksi aikoville monipuoliset palvelut: • Liikeidean kehiäminen

28 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat

• Yritysvalmennus • Verkostoyhteistyö • Yriäjyyskoulutus.

Nyt on aika kunnissa kokeilla erilaisia tapoja edistää yriäjyyä, erityisesti uusia liikeideoita. Kuopio on rahoianut tänä vuonna esimerkiksi Draft-yriäjyysohjelmaa, josta Pohjois-Savossa vastaa Business Center.

Ennen Kuopion mukaan tuloa viiden itäsuomalaisen oppilaitoksen opiskelijat, henkilöstö ja alumnit eli näistä kouluista valmistuneet ovat voineet hakea ja saada rahoitusta liikeidealleen.

Liikeideoille rahoitusta Draft Program -ohjelmalla (Draft Program ®) voi saada rahoitusta innovatiivisen liikeidean testaamiseen. Palkintona voi saada jopa 4000 euroa yrityksen kehiämiseen.

Ensimmäisessä vaiheessa parhaat ideat palkitaan 1000 eurolla. Toisella kierroksella voi saada lisää 3000 euroa idean jatkokehiämiseen.

Business Center kehiää myös yhdessä opeajien ja rehtoreiden kanssa käytännönläheisesti yriäjyyskasvatusta. Näin helpotetaan kaikkien kouluasteiden, varhaiskasvatuksesta yliopistoon, opeajien ja koulujen arkea yriäjyyden opetuksessa.

Business Center Pohjois-Savo on koko Suomen tasolla harvoja palveluja, jotka ovat vakiintuneet pysyväksi toiminnaksi hankerahoituksen jälkeen. Kyseessä on kuuden organisaation tuoama yhteinen palvelu. Sen muodostavat: Savonia-ammaikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Savon ammaiopisto, Business Kuopio, Iisalmen elinvoimapalvelut ja Navitas Kehitys Varkaudesta.

Business Centerin tuloksia: • • • • •

Uudet potentiaaliset kasvuyritykset: 30 Tunnistetut ideat ja innovaatiot: 160 Neuvontatapaamiset: 600 Yriäjyysohjelmiin osallistuneet tiimit: 150 Verkostotapahtumat: 150

Savonian opiskelijoiden luomukset Linnan juhliin TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVA MIKKO LAPALAINEN

Savonian 4. vuoden opiskelijat Riikka Koivusaari, Roosa Kumpulainen, Emmi Koponen ja Emmi Yletyinen suunnittelivat europarlamentaarikko Elsi Kataisen tämän vuoden itsenäisyyspäivän juhla-asun, korut ja iltalaukun.

- Aika hurjalta tuntui, kun opettaja kysyi, halutaanko lähteä projektiin mukaan.

Olemme tosi iloisia, että saatiin tällainen mahdollisuus ja kokemus, opiskelijat kertovat.

Elsi Katainen on lopputulokseen tyytyväinen:

Tummanvihreä iltapuku on saanut innoituksensa luonnosta, samoin näyttävät korut, joissa on käytetty malleina pihlajan- ja koivunoksia. Iltalaukku on puolestaan valmistettu lohennahkasta.

- Puku tuntuu helpolta, kivalta ja mukavalta päällä. Luonnonmukaiset värit ja näyttävät korut sopivat hyvin yhteen.

Asukokonaisuuden teettäminen Savonian opiskelijoilla on ollut jo pitkään Kataisen mielessä.

- Pääsyy tähän projektiin oli, että halusin nostaa esille nuorten osaamista, pohjoissavolaista monipuolista taidokkuutta sekä paikallista ammattikorkeakoulutusta. Parasta koko hankkeessa on ollut nuorten kanssa touhuaminen ja heidän intonsa, taitonsa ja luovuutensa näkeminen.

Savonian Sanomat 2 / 20 2 3 2 9

Kohti yhteisöohjautuvuua vanhustyössä TEKSTI MAIJU KORHONEN JA JOUNI VORNANEN | KUVAT MAIJU KORHONEN JA ADOBE STOCK

Vuoden 2019 hoivakohu nosti lööppeihin hoivatyötä tekevien kehnot työolot ja huoneisiin unohdetut vanhukset. Syyllistä etsiiin vanhanaikaisesta johtamismallista.

Elokuun alussa alkanut, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Savon ammattiopiston yhdessä toteuttama Polkuja yhteisöohjautuvuuteen vanhustyössä -hanke pyrkii ratkaisemaan edellä mainittuja vanhustyön haasteita rakentamalla vaihtoehtoisia etenemisreittejä vanhustyön organisaatioiden siirtymisessä yhteisöohjautuvuuteen.

Kotihoitojättiläisen malliin

Tiimien muutosmatkasta kirjoitetaan digitaalinen monimediaopas, joka julkaistaan hankkeen päätyttyä vuonna 2025.

Johtamismallin muutoksen myötä 15 000 hoitajaa työllistävän Buurtzorgin asiakas- ja työtyytyväisyys paranivat, henki-

30 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat

Ajatus yhteisöohjautuvuuteen ohjaavasta hankkeesta on saanut innoituksensa hollantilaisen kotihoitopalveluja tarjoavan Buurtzorgin muutosmatkasta, johon tiimi tutustui vuosina 2020–2012 toimineen Vetovoimainen vanhustyö -hankkeen myötä.

löstövaihtuvuus ja sairauspoissaolot vähenivät ja tuottavuus lisääntyi. Nyt tätä samaa ajatusta on lähdetty toteuttamaan yhdessä 13 pohjoissavolaisen vanhustyön tiimin kanssa.

– Organisaation vahvuus näyttäisi olevan lähipiirin vahvassa osallistumisessa asiakkaan elämään sekä siinä, että hoitajat pääsevät itse vaikuttamaan kotihoitopalvelun toiminnan organisointiin, pohdiskelee Savon ammattiopiston hankevastaava, lehtori Jaana Piippo.

Projektipäällikkö Satu Pirskanen (vas.) ja lehtori Jaana Piippo uskovat, että yhteisöohjautuvuudessa työn merkityksellisyyden tuntu kasvaa.

Hankkeen projektipäällikkö Satu Pirskanen Savonialta huomauttaa, että vaikka hierarkkinen ylhäältäpäin johtaminen vähenevät huomattavasti Buurtzorgin yhteisöohjautuvaa mallia mukaillessa, hoitotyön tiimissä ja toiminnassa on siitä huolimatta oltava tietyt rajat ja resurssit.

nyt muun muassa filosofi ja tietokirjailija Frank Martelan toteamus, jonka mukaan itse- ja yhteisöohjautuvuuden ajatuksena on ”vapauttaa ihmiset tekemään työtään paremmin antamalla heille tilaa itsenäisesti päättää, miten he asiakastaan palvelevat”.

– Yhteisöohjautuvuudessa hoitotyöntekijät itse tietävät ja suunnittelevat yhdessä tiiminä, miten työtä on parasta asiakkaan kannalta tehdä. Tämä edellyttää luottamusta työnantajan, työntekijöiden ja asiakkaiden välillä.

Pirskanen tulkitsee Martelan pohdinnat mahdollisuutena lisätä työn merkityksellisyyden tuntua vanhustyössä.

Vapautetaan työelämä toimimaan Asiantuntijatiimi on ehtinyt perehtyä viimeksi kuluneen parin kuukauden aikana jo melko laajalti yhteisöohjautuvuudesta kertovaan kirjallisuuteen. Mieleen on jää-

– Kun ihmiset vapautetaan tekemään työtään paremmin, niin silloin työn suunnittelua ei rajoiteta tai ohjata organisaatiossa ylhäältä käsin. Ja mikä voisikaan olla sen parempaa, kuin se, että voit suunnitella ja toteuttaa työtäsi parhaasi mukaan ja saat vieläpä tiimisi tuen siihen, Pirskanen toteaa.

Hankeinfo: Polkuja yhteisöohjautuvuuteen vanhustyössä Hankeaika: 1.8.2023-31.7.2025 Päätoteuttajat: Savonia-ammattikorkeakoulu ja Savon ammattiopisto. Hankkeen yhteistyöorganisaatiot: Pohjois-Savon hyvinvointialue, Attendo Oy ja PohjoisSavon Muisti ry Rahoitus: Hanke on Euroopan unionin osarahoittama

Savonian Sanomat 2 / 20 2 3 3 1

PALVELUMME

EDU

LABS

CENTERS

KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN PALVELUT

TUOTEKEHITYS- JA TESTAUSPALVELUT

SUUNNITTELU- JA KEHITTÄMISPALVELUT

Täydennyskoulutukset ja suunnittelu Yritysten opinto-ohjaus Avoin AMK Savonia Master School

3D -tulostus EMC -testaus Sertiωointitestaus Kone ja metalli Materiaalitutkimus Vesi- ja ympäristötekniikka Energiatekniikka Finas-akreditoidut päästötestaukset Dronetoiminta ja A2 lisäteoriakoe

Business Center - Yrittäjyys Design Center - Muotoilu Digicenter NS - Digitalisaatio Wellnes Center - Hyvinvointi

TUOTEKEHITYSPROJEKTIN VEROETU YRITYKSILLE “Yhteistyössä Savonian kanssa olemme veroedun avulla saaneet kehitettyä jäänpaksuuden mittalaitetta Finland Ice Marathon radan ylläpitoon ja työturvallisuuden parantamiseen.”

Kai Aho, Vastaava työnjohtaja, Mestar Kuopio Oy

Katso lisää veroedusta ja palveluistamme:

www.savonia.ω/yrityksille