Sauna-Lehti 1/2020

Vuodesta 1937

sauna Suomen Saunaseura ry:n jäsenlehti 1/2020

Elämäniloa Saunasta s. 22

Lämmitätkö saunaa harakoille s. 32

Kun kupparist parantu ni ei koskan kual.

Elämäniloa Saunasta

Puhtaita pyyhkeitä kaikille s. 42

Kansikuva: Erkki Tantun sauna-aiheinen kaskupiirros.

Aikansa ikoni

Uusi Volkswagen Golf

Jopa viisi hybridiversiota.

Selvästi dynaaminen. Selvästi Golf. Tervetuloa tutustumaan.

Golf on Volkswagenin menestynein automalli kautta aikojen – myös Suomessa. 130 000 Golfia on yhä liikenteessä ja kulkee luotettavasti tien päällä. Golfia on valmistettu jo 45 vuoden ajan, ja maailmanlaajuisesti mallia on myyty yli 35 miljoonaa kappaletta. Ikoniksi ei synnytä, sellaiseksi kasvetaan. Golf on osoittanut, miksi juuri se on ikoni – eilen, tänään ja huomenna.

Golf-malliston hinta alkaen 1,5 TSI 96 kW (130 hv) 26 954,12 € CO₂-päästöllä 122 g/km. Golf-malliston yhdistetty EU-kulutus 5,4–6,1 l/100 km, CO₂-päästöt 122–138 g/km. Suositusvähittäishinnasto 4.2.2020 (WLTP), sisältää toimituskulut 600 €. Kuvan auto erikoisvarustein. Maahantuoja K Auto Oy

Volkswagen Center

>> volkswagencenter.fi volkswagencenter.fi || k-caara.fi k-caara.fi

Ensiesittelyssä lauantaina 21.3. ja sunnuntaina 22.3.

| AIRPORT | ESPOO | FORSSA | HELSINKI | HUITTINEN | HYVINKÄÄ | HÄMEENLINNA | JOENSUU | | KOTKA | KOUVOLA | KUOPIO | LAHTI | LAPPEENRANTA | TAMPERE | TURKU |

Harkitsetko asuntosi vuokraamista?

Oletko myymässä asuntoasi?

Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti!

Myymme asunnot tehokkaasti edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti.

Vuokraturva on tutkitusti* luotettavin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä.

Voit turvallisin mielin liittyä tuhansien tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon.

Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat.

Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi.

Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20!

puh. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi

puh. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi

aup

*Pääk

20

jät 20

älittä

okrav

un vu

eud unkis

HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU

Ilmalankuja 2, HKI

Sauna-lehti sisältö 1/20

t eude k i o s omi men SaunVaskinie on ja unatal nnöt sa käy tä ilu viera

20 26 32 42

RA ASEU APET SAUN SK MEN STUSÄLL SOCIETY O U S A KA B H SAUNA FINS INNIS THE F

12 Uutiset 12 Kevätkokouksen kutsu 14 Puheenjohtajan palsta 17 Saunaseuran johtokunta ja toimikunnat 2020 18 Toiminnanjohtaja Janne Koskenniemen haastattelu 20 Saunaseuran säännöt ovat kaikille samanlaiset 22 Antaa saunan tuoda iloa elämään 24 Endorfiineistako saunailo?

26 Varo verenpaineen laskua 27 Hyvä saunateko -tunnustus Kimmo Helistölle 28 Saunaseuran ainaisjäsen Olavi Matilainen: Viihtykää saunassa kuten minä!

32 Lämmitätkö saunaa harakoille?

38 Sauna rentouttaa suomalaisten lihakset ja kirvoittaa kielenkannat 42 Puhtaita pyyhkeitä – taas kelpaa kylpeä 46 ”Saunon, siis olen olemassa.”

– saunaveli Jörn Donneria muistellen 48 Sauna kuuluu kaikille 50 Sauna soon taloonpoian atteeki 53 Lukijalta: kunniapuheenjohtaja Ben Grass 54 Kirja-arvio: Hyvien löylyjen salaisuus: saunan muotoilu ja suunnittelu 57 Kansainvälisen Saunaliiton kuulumisia 59 Yhteystiedot 60 Tuoteuutuudet 62 Saunablogi: Juhana Häme

28

18 48 sauna I4I 2019

5

ORGANISAATIOSI ARVOKKAIN PÄÄOMA

DATA-ANALYYSIMME LÖYTÄÄ TÄRKEIMMÄT KULTAJYVÄT, JOITA KEHITTÄMÄLLÄ SAATTE MAINEESTANNE PARHAAT HYÖDYT.

LUOTTAMUS&MAINE-TUTKIMUS ANTAA ORGANISAATIOLLENNE KOKONAISVALTAISEN NÄKYMÄN MAINEESEENNE JA SIDOSRYHMÄSUHTEIDENNE TILAAN. MENETELMÄLLÄ ON VAHVA AKATEEMINEN POHJA, JA SE ON KEHITETTY MAAILMAN PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ HYÖDYNTÄEN.

EVIDENCE BASED REPUTATION ADVISORY. T-MEDIA.FI

Päätoimittaja

Oikea trulli paljastuu pääsiäisenä

T Lämmitätkö saunaa harakoille?

Huolellisuudella ilmastovaikutukset vähäisemmiksi.

S

Ilmastonmuutoksen vuoksi suunniteltujen päästörajoitusten takia suomalaisten saunojien ja etenkin savusaunojien olisi syytä miettiä, miten voisimme vähentää puulämmityksestä johtuvia päästöjä.

Tämä pieni tutkimukseni tähtää savusaunan minimipäästöihin. Tällaista tutkimusta ei tietääkseni ole koskaan tehty.

uomalaisen saunakulttuurin yksi keskeinen seikka on puulla lämmittäminen. Savusaunan lämmittäminen ei muulla tavoin olisi mahdollistakaan, jos tavoitteena on puusavun tuoksu. Pelletit, sähkö, öljy tai kaasu eivät tuo oikeaa tuoksua. Puulla lämmittämiseen kulttuurissamme liittyy paljon tärkeitä rituaaleja: rauhoittuminen, odotus, puun kosketus, sytyttämisriitit, savun rauhallinen leijuminen ja tuoksut.

Voisiko kesäistä rantasaunaa kuvitellakaan ilman näitä kokemuksia? Ei. Puulämmitys kuuluu saunakulttuuriimme.

Kuinka vähän puita on riittävästi

❶

Kuva 1. PT O.1:n tulipesä.

Holvissa näkyy rapautumaa. Muutama tulitiili on katkennut. Sivuilla alhaalla näkyvät sekundaari hapetus aukot (3/ sivu). Holvin savuaukoissa näkyy muutamia ahtauttavia lohjenneita kiuaskivien kappaleita.

28

sauna I1I 2020

Puun pienpoltto on joutunut viime vuosina ankaran arvostelun kohteeksi hiukkas-, PAH- ja hiilidioksidipäästöjen vuoksi. Kuutio puuta sitoo tonnin hiiltä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laskelmien mukaan puun pienpoltosta syntyy 40 % pienhiukkasten, 55 % mustan hiilen, 80 % PAH-yhdisteiden (polysykliset aromaattiset hiilivedyt) ja 25 % CO:n (häkä) päästöistä Suomessa. Joitakin vuosia sitten tutkija Jarkko Tissari Kuopiosta laski suomalaisten puulämmitteisten saunojen kokonaishiilidioksidipäästöt ja huomasi sen olevan huomattava.

Saunojen osuus puun pienpolton päästöistä on vähäinen lukuun ottamatta saunojen PAH-päästöjä, jotka ovat noin kolmannes kokonaispäästöistä Suomessa. PAH-yhdisteiden tiedetään olevan syöpiä aiheuttavia. Pienhiukkaset on yhdistetty useisiin sairauksiin, kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin.

On ilmeistä, että mitä pienempi määrä puuta poltetaan, sitä vähemmän päästöjä. Siksi pyrin

sauna I1I 2020

29

Ilmastonmuutoksen vuoksi suunniteltujen päästörajoitusten takia suomalaisten saunojien ja etenkin savusaunojien olisi syytä miettiä, miten voisimme vähentää puulämmityksestä johtuvia päästöjä, kirjoittaa professori (emer.) Pentti Tuohimaa artikkelissaan s. 32–37.

alvea ei etelään tällä kaudella tullut ja Vaskiniemessäkin dipattiin avannon sijaan avoimeen mereen.

Sää ei ole talviurheilua suosinut, mutta erinimisten myrskyjen pyyhkiessä yli Suomen saunan lämpö ja rauha ovat vetäneet puoleensa. Onkohan se ollut yksi syy myös siihen, että Saunatalolla kävijöiden määrä on jatkuvassa kasvussa – vaikka uusia jäseniä ei ole otettu eikä perjantaisin ole sallittua tuoda vieraita.

Saunominen liittyy vahvasti suomalaisten pyhien viettoon – niin pääsiäiseenkin. Pitkäperjantain jälkeiseen lankalauantaihin on tullut jopa uusia perinteitä, kun monet yleiset saunat ja saunamatkailun yrittäjät ovat ottaneet ohjelmaansa pääsiäissaunan.

Pääsiäinen on myös trullien aikaa, mutta kuka niistä on oikea? Kansanperinteen mukaan sauna kertoo senkin: ”Kuka on trulli, saadaan tietää, kun pääsiäislauantaina nimitetään kivi kullekin, jota epäillään – kivet otetaan saunan kiukaalta ja pannaan erikseen – aamulla valellaan näitä kylmiä kiviä vedellä, jonka kivi kihajaa, se on trulli.”

Lehtemme tämän vuoden teemana on Elämäniloa Saunasta – sitä toivottaen!

Elämäniloa Saunasta

LEENA-KAISA SIMOLA Päätoimittaja

Sauna-lehti 74. vuosikerta I www.sauna.fi I ISSN0357-6566

SAUNA-LEHTI Julkaisija Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki Janne Koskenniemi puh. 050 371 8178 Toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi janne.koskenniemi@sauna.fi Osoitteenmuutokset: Ensisijaisesti verkossa www.sauna.fi/jasensivut/ Kiitos

Päätoimittaja Leena-Kaisa Simola Leka-Viestintä Oy lehti@sauna.fi gsm 0500 801 040

Visuaalisuus ja taitto Yrjö Klippi, AD ja Suvi Klippi Klippi Design Management Oy

Painatus PunaMusta Painos 5 500 kpl

Toimitusneuvosto Hannu Saintula, pj Jouni Ahonen Ben Grass Tiina Kaskiaro Riitta Korhonen Jarmo Lehtola Lasse Viinikka

Sauna-lehti 2/2020 Ilmestyy kesäkuussa

Kannen kuva Erkki Tantun sauna-aiheinen sutkauspilapiirros

Ilmoitukset Kristian Miettinen gsm 0400 225 855 aurinia@kolumbus.fi

Toimituksellinen aineisto 1.4. mennessä Ilmoitusvaraukset 18.5. ja aineistot 25.5. menessä Osoitteen muutokset ja jäsentietojen päivitykset: www.sauna.fi

Kaikki toimituksellinen aineisto tulee Saunaseuran käyttöön kaikilla oikeuksilla, emme vastaa tilaamatta lähetetyistä aineistoista.

sauna I1I 2020

7

KEVÄÄN ENSIMMÄISIIN ® GRILLAUSHETKIIN MAAKARIT ARTESAANIMAKKARAT

Kenelle Löylynhenki-palkinto 2020?

Suomen Saunaseura myöntää vuosittain Löylynhenki-palkinnon ansiokkaasti suomalaisen saunakulttuurin hyväksi tehdystä työstä henkilölle tai yhteisölle.

K

uka piristi, uudisti, rakensi tai lavensi suomalaista saunakulttuuria viime vuonna? Kuka tai mikä ansaitsee seuraavan palkinnon?

Kuka on tehnyt kunniaa suomalaiselle saunalle, hyödyntänyt, jalostanut tai innovoinut saunaa tai edistänyt saunakulttuurin tuntemusta joko Suomessa tai kansainvälisesti?

Lähetä Löylynhenki-ehdokkaasi perusteluineen 29.3.2020 mennessä osoitteella janne.koskenniemi@sauna.fi tai kirjeitse Suomen Saunaseura, Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki.

Voittoisa ehdotus palkitaan laadukkailla saunatuotteilla tai jos ehdottaja on seuran jäsen vaihtoehtoisesti 10 ilmaisella saunakerralla.

Palkinnon saajan päättää seuran johtokunta ja se julkistetaan kesäkuussa ennen Suomalaisen saunan päivää.

Löylynhenki-palkinto on jaettu vuodesta 1988.

Tässä 2000-luvulla palkinnon saaneet, kaikki löytyvät sauna.fi-sivustolta.

2019: Professori (emer) Pentti Tuohimaa 2018: Dosentti Jarkko Tissari (kiukaiden päästötutkimus) 2017: Suomen Saunakulttuuri ry 2016: Helsinki Sauna Day 2015: Saunayrittäjä Kimmo Helistö 2014: Yhdysvaltain silloinen Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck 2013: Rajaportin sauna Tampereen Pispalassa

Löylynhenki-palkinnon symbolina on Hukka Designin saman niminen, käsin muotoiltu vuolukiviveistos.

2012: Arkkitehtiprofessori Pekka Tommila 2011: Suomalainen saunadiplomatia ja saunadiplomaatit 2010: Ohjaajat Joonas Berghäll ja Mika Hotakainen dokumenttielokuvasta Miesten vuoro 2009: YK:n rauhanturvaajat ja Rauhanturvaajien Museo 2008: Nina Stenros ja Anu Valve, TV-dokumentti Sauna – totuus saunasta, totuus suomalaisista 2007: Saunasaaren perustaja Rainer Hanhilahti 2006: Olli Leikas, traktorivetoisen savusaunan keksijä ja taitava rakentaja 2004: Suomen Latu ry, liikunnan ja saunomisen yhdistäjä 2003: Arkkitehti Severi Blomstedt ja valokuvaaja Jari Jetsonen, Löylyn Henki -näyttelyn työryhmä 2002: Lions Club, Asikkala 2001: Matkailuyrittäjä Pentti-Oskari Kangas, Rymättylän Herrankukkaron perustaja 2000: Keraamikko Teppo Hurme, saunamuseon perustaja

Kuka tai mikä komean listan uusimmaksi palkituksi?

sauna I1I 2020

9

Saunoissa kuultua

Perhe saunaan! l Sunnuntaina 5.4. on taas Saunatalolla perhesaunan päivä ja Saunatalo on auki klo 11–19.

Perhesaunapäivä on sekasaunapäivä, jolloin Saunatalolla liikutaan ja saunotaan uimapuvut päällä.

Seuran jäsen voi tuoda perhesaunaan mukanaan vain perheenjäsenensä, tarkemmat tiedot maaliskuun uutiskirjeessä.

Saunamaksut peritään hinnaston mukaisesti.

Saunatalon kahvio palvelee perhesaunapäivänä normaaliin tapaan.

Pääsiäinen ja muut poikkeavat aukioloajat l Saunatalo on pääsiäisen aikaan kiinni pe 10.4. – ma 13.4. välisen ajan. Saunatalo aukeaa normaalisti tiistaina 14.4. klo 13.00.

Vappuaattona, torstaina 30.4. Saunatalo sulkeutuu kello 19 ja on kiinni vappuna 1.5. Helatorstai 21.5. on myös arkipyhä, jolloin Saunatalo on suljettu.

12

sauna I1I 2020

Kutsu

Kutsu

Suomen Saunaseura ry:n kevätkokous Maanantai 4.5.2020 Ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus Hanasaari, Hanasaarenranta 5, Espoo

Aikataulu: Klo 17.00 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen Klo 18.00 Saunaseuran kevätkokous Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11§ kevätkokoukselle määräämät asiat: • esitetään ja käsitellään edellisen tilikauden tuloslaskelma ja tase sekä tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus • esitetään ja käsitellään tilintarkastajien/ tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan kertomus ja • päätetään toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vahvistamisesta sekä • vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja toiminnanjohtajalle ja • valitaan nimitysvaliokunta, johon nimetään 3–5 jäsentä.

Nimitysvaliokunnan tehtävänä on esittää syyskokoukselle ehdotus johtokunnan jäsenten lukumäärästä 8–10 sekä tehdä ehdotus

ehdokkaista johtokunnan puheenjohtajaksi ja johtokunnan erovuoroisten jäsenten tilalle valittavista ehdokkaista • käsitellään muut johtokunnan esittämät asiat ja/ tai Seuran 10 jäsenen yhdessä johtokunnalle vähintään 21 päivää ennen kokousta jättämät esitykset käsiteltäväksi asiaksi kevätkokouksessa, joista kevätkokoukselle on esitettävä johtokunnan lausunto ja päätösehdotus Ilmoittaudu kokoukseen sunnuntaihin 26.4. mennessä. Ilmoittautua voit suoraan kotisivujen kautta http://www.sauna.fi/ilmoittaudu/ tai Saunatalon kassalla olevaan listaan. Kokousmateriaali julkaistaan verkkosivuillamme ja tulee luettavaksi myös Saunatalolla.

Tervetuloa päättämään seuramme yhteisistä asioista!

Suomen Saunaseura ry

HUOM! Mahdollisesta ennen kokousta pidettävästä esitelmästä tai muusta ohjelmasta kerrotaan seuran verkkosivuilla, saunatalon ilmoitustaululla ja seuran uutiskirjeessä hyvissä ajoin ennen kokousta.

SUOMEN SAUNASEURA FINSKA BASTUSÄLLSKAPET THE FINNISH SAUNA SOCIETY

Heidi Kärblane kahvilan uusi vuorovastaava – Tämä on minun paikkani, Heidi Kärblane aisti heti saavuttuaan Saunatalolle työhaastatteluun. l Saunaseuran kahviossa on uusi vuoropäällikön virka, jonka rekrytointiilmoituksen Heidi Kärblane huomasi TE-palvelujen verkkosivulta.

Heidi toimi Kirkkonummen kunnan keskuskeittiössä ravitsemustyöntekijänä, mutta mieli teki koulutusta ja kokemusta paremmin vastaavaan työhön. Niitä olikin tarjolla: samana päivänä Heidi kävi kahdeksassa työhaastattelussa, joista Saunatalo oli viimeinen.

– Kun astuin ovesta sisään tähän seesteiseen ilmapiiriin, tiesin tämän olevan minun juttuni. Ja varmaan sama tunne tuli Merville, kun kohtasimme, Heidi sanoo viitaten kahvilapäällikkö Mervi Iivoseen.

Kuin lottovoitto

Heidi aloitti työnsä helmikuun alkupuolella ja kun ensimmäinen kuukausi oli ohi, alkuinnostus ei ollut mihinkään hävinnyt – melkein päinvastoin.

– Tämähän on kuin lottovoitto! Mukava työ,

levänneet ja rentoutuneet asiakkaat ja työpaikka

merenrannalla. Ihan kuin viettäisi aikaa kylpylässä ja

minulle maksettaisiin siitä, Heidi nauraa.

Vuorovastaavan työsarka on monipuolinen. Hän vastaa kahvion käytännön toiminnasta kahvilapäällikön alaisena ja oikeana kätenä sekä opastaa kahvion nuorempaa henkilökuntaa.

Heidillä on vahva kokemus alalta. Hän on aikaisemmin toiminut muun muassa yhdeksän vuotta Euroopassa ravintoloissa ja baareissa.

– Kyllähän kaikkein tärkeintä on asiakastyytyväisyys. Tässä ammatissa täytyy osata myös vuorovaikutuksen taidot. Kun itse kunnioitat toisia ihmisiä, hekin kunnioittavat sinua.

Heidi on syntyisin Tallinnasta ja sukujuuret ovat Ranskassa sekä Ruotsissa.

Heidi on asunut Suomessa jo vuodesta 2004 ja on ollut Suomen kansalainen vuodesta 2007. Hänellä on kaksi poikaa ja yksi tytär.

– Viime elokuussa minusta tuli pienen pojan mima eli mummu, Heidi iloitsee.

Muista maksaa jäsenmaksu l Joko sait jäsenmaksusta laskun? Saunaseuran, kuten kaikkien muidenkin seurojen jäsenyys, edellyttää jäsenmaksun maksamista. Saunomisoikeutta ei ole ilman maksettua jäsenmaksua (kts. s. 20). Maksettuasi jäsenmaksun eräpäivään mennessä, pääset ilman ongelmia kassan kautta löylyihin.

Uusi tietojärjestelmä vaiheittain käyttöön l Seuran tietojärjestelmän uudistus etenee.

Maaliskuussa otetaan käyttöön uusi kassajärjestelmä, laitteet sekä jäsenrekisteri. Järjestelmä on uusi kaikille, joten toivomme kaikilla riittävän iloista mieltä uuteen totuttautuessa.

Asiaa infotauluilla!

l Saunaseuran eteiseen ja aulaan asennetaan sähköiset infotaulut. Ruudulla on ajankohtaista, tärkeää ja mukavaa tietoa.

Käyttö on vasta alkamassa eli sisältö tarkentuu ja palautetta otetaan vastaan. sauna I1I 2020

13

Puheenjohtaja Puheenkohtaja Saunaseuran puheenjohtaja

Hienoja saunakokemuksia ja tulevaisuuden haasteita

T

ämän lehden ilmestyessä olemme edenneet uutta vuosikymmentä jo yli kahden kuukauden verran. Suomen Saunaseuran monivuotinen työ saunakulttuurin edistämiseksi ja vaalimiseksi on luonut hyvät edellytykset vastata myös tämän uuden vuosikymmenen haasteisiin.

Viime aikoina on yksi asia puhuttanut melkoisesti: miten hyväksytään seuraan uusia jäseniä. Jäsenmäärää ja saunakäyntejä on arvioitava huolella. Jatkossa päätöksiä ohjaa kokonaisuuden huomioiminen, kuten esimerkiksi saunatalon tilojen toimivuus ja hyvä saunakokemus.

Seuran toiminnan kannalta yhteisöllisyys on tärkeä arvo, mutta selkeä toimintakulttuuri ohjaa vahvasti toimintaa nyt ja tulevaisuudessa. Toimintakulttuurin pohjan luovat selkeät säännöt ja ohjeet, mutta tärkeintä on jäsenistön kunnioitus toimintaa kohtaan.

Päivitetään sitä joka kerta, kun kohtaamme saunatiloissa – Sinä voit olla esimerkki toimintamme arvoista.

Seuramme toimikuntien monivuotinen laadukas työ on luonut vahvan pohjan yhteisön toiminnalle, hyvässä yhteistyössä johtokunnan kanssa on luotu edellytyksiä vastata tulevaisuuden haasteisiin. Johtokunta ja toimikunnat Toimintaamme tekevät työtään seuran eli meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi. Ottakaa siis kuuluu tärkeänä yhteyttä toimikuntien ja johtokunnan jäseniin ja esittäkää perusteltuja ehdoosana myös saunatuksia toiminnan kehittämiseksi.

Seuran sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittämisellä luodaan avoimuutta aatteen vaaliminen ja selkeyttä päivittäiseen toimintaan saunatalolla, samoin kontaktit yhteistyöja edistäminen kumppaneihin ovat tärkeitä. Viestintätoimikunta valmistelee kevään aikana Suomessa sekä jäsenkyselyä saadaksemme päivitettyä tietoa jäsenistön mielipiteistä. kansainvälisesti.

Suomen Saunaseuran toiminnan pääpaikka, saunatalo, sijaitsee Lauttasaaren Vaskiniemessä. Vuonna 1952 valmistunut rakennus luo jäsenistölle erinomaiset edellytykset nautittavalle saunakokemukselle. Suuri käyttöaste asettaa kuitenkin monia vaatimuksia talon huollolle ja tarvittaville remonteille. Kunnossapitotoimikunta kartoittaakin peruskorjausten tarpeita muun muassa putkiston, sähköjen ja muiden toiminnallisesti tärkeiden kohteiden kunnostamiseksi.

Toimintaamme kuuluu tärkeänä osana myös sauna-aatteen vaaliminen ja edistäminen Suomessa sekä kansainvälisesti. Joulukuussa saamme tiedon, hyväksytäänkö suomalainen saunominen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Tämä projekti on ollut vahva näyttö monien suomalaisten saunatoimijoiden halusta sitoutua yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Toimintaamme ohjaa yhteisön ja jäsenistön etu, toivonkin kaikkien ymmärtävän seuraavien kuukausien ja tulevien vuosien haasteet – tehdään yhdessä seurastamme parempi paikka saunakokemuksille.

” ”

H annu Saintula Suomen Saunaseuran puheenjohtaja

14

sauna I1I 2020

ENSIESITTELYSSÄ PEUGEOT 2008

VAIKUTTAVA SUV

VALINNAN VAPAUTTA: TÄYSSÄHKÖ, BENSIINI TAI DIESEL AINUTLAATUINEN I-COCKPIT® -OHJAAMO HUIPPUVARUSTELU 5 VUODEN TAKUU

Mallisto alkaen

21 999 €

Peugeot 2008 Active PureTech 100 alk. 21 999 € (sis. toimituskulut 600 €), CO2-päästöt 124 g/km, EU-keskikulutus 5,5 l/100 km.

Peugeot e-2008 sähköauto alk. 36 973 €. CO2-päästöt 0 g/km. Katso lisää peugeot.fi Lanseerausetuna uuden Peugeot 2008:n ostajalle 5 vuoden takuu kaupan päälle. Etu on voimassa 31.3.2020 asti.

Hikeä se on tuskanhikikin Markkinoinnin ja sen toteutuksen ei tarvitse olla tuskaa Suomen monipuolisimpana ja ketterimpänä sisältöpalvelujen toteuttajana huolehdimme myyntiä ja brändiä edistävistä markkinoinnin ratkaisuista digistä printtiin. Anna hien valua saunassa, ota yhteyttä.

www.grano.fi

Saunaseura

Saunaseuran johtokunta ja toimikunnat 2020

Johtokunta: Hannu Saintula, pj, Kaskiaro Tiina, varapj, Heikki Hirvonen, Hannu Laine, Raine Laurikainen, Raine Luomanen, Jarmo Lehtola, Risto Pitkänen, Ritva Ohmeroluoma ja Antti Säiläkivi (johtokunta valittiin syyskokouksessa)

Kunnossapitotoimikunta:

Sauna-lehden toimitusneuvosto: Hannu Saintula, pj, Jouni Ahonen, Ben Grass, Tiina Kaskiaro, Yrjö Klippi, Riitta Korhonen, Jarmo Lehtola, Lasse Viinikka ja Leena-Kaisa Simola

Viestintätoimikunta:

Risto Pitkänen, pj, Juhani Katainen, Ilpo Koskinen, Pekka Kuurre, A-P Paavola ja Gina Sundgrén

Tiina Kaskiaro, pj, Johanna Lahti, Mikko Mattinen, Leena Niskanen, Hanna Pakarinen ja Leena-Kaisa Simola

Taloustoimikunta:

Tietojärjestelmäryhmä:

Ritva Ohmeroluoma, pj, Raine Laurikainen, Mikko Leppämäki, Raine Luomanen, Marjo-Reetta Pajari, Vesa Pirha ja Erkki Putaansuu

Hannu Laine, pj, Mervi Iivonen, kahvilapäällikkö, Marjo-Reetta Pajari ja Tommi Ullgrén

Tutkimusja kulttuuritoimikunta: Heikki Hirvonen, pj, Heli Blåfield, Risto Elomaa, Niko Kangas, Antti Kosonen, Risto Luukkonen, Kaj Lännenpää, Jussi Niemelä ja Lasse Viinikka

Rakennesuunnittelija sinua kaivataan!

Kunnossapitotoimikunnan jäsenet edustavat kattavasti lähes kaikkia rakennusalan sektoreita – vain rakennesuunnittelun erityisosaaminen puuttuu.

Olisiko sinulla alan kokemusta ja koulutusta sekä intoa ja aikaa osallistua toimikunnan työskentelyyn? Jos kiinnostaa, ota yhteyttä ja kysy lisää pj Risto Pitkäseltä, sähköpostitse risto.pitkanen@ sauna.fi.

Toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi toimii kaikkien muiden toimikuntien sihteerinä paitsi toimitusneuvoston, jossa kirjaa pitää Leena-Kaisa Simola.

sauna I1I 2020

17

Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuvat: Olli Urpela

”Maailman megatrendit eivät saunaa heilauta” Näin sanoo Saunaseuran nykyinen toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi.

– Hyvin olen päässyt töihin käsiksi, kun seurassa on useampi iso hanke toteutettavana ja arkista rutiinia otan haltuun asia kerrallaan, toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi sanoo.

-S

uomalaisella saunalla on selvästi myös kansainvälistä kysyntää. Olisiko sauna seuraava nokia,

Janne pohtii.

Janne aloitti Suomen Saunaseuran toiminnanjohtajana viime joulukuun alussa ja ensimmäinen itsenäinen työpäivä sattui olemaan perjantai ja kolmastoista. Hyvinhän se sujui ja mikä ettei: rekrytointivaiheen haastatteluissa Jannea kuvattiin rauhalliseksi ja skarpiksi henkilöksi, joka pystyy viemään asioita järjestelmällisesti eteenpäin.

Saunaseuraan tullessaan Janne ei hypännyt ihan outoon maailmaan.

Hän oli jo aikaisemmin käynyt Saunatalolla vieraana. Janne oli myös hakenut toiminnanjohtajan sijaiseksi jo vuonna 2016, jolloin hänen edeltä-

18

sauna I1I 2020

jälleen Katariina Styrmannille etsittiin ensimmäisen kerran tuuraajaa.

– Silloin valituksi tullut Nuortimon Jussi otti minuun yhteyttä pois lähtiessään, mutta määräaikainen pesti ei soveltunut silloisiin kiireisiini, Janne sanoo.

– Olen kuitenkin ollut koko ajan kuulolla Saunaseuran tapahtumista.

Kata ja Jussi ovat tuttuja ylioppilasliikkeen kautta ja olen säännöllisesti lukenut Sauna-lehteä verkossa, mikä on pitänyt minut kartalla, Janne kertoo.

Hyvillä fiiliksillä

Janne siirtyi Saunaseuraan rekrytointipäällikön tehtävistä Paragraaffi Oy:stä.

Tätä haastattelua tehtäessä Jannella oli takana vasta noin puolitoista kuukautta toiminnanjohtajana.

– Tosi hyvillä fiiliksillä mennään.

Saunaseuran johtokunta on hyvä porukka ja saunatalon työkaverit mukavia sekä osaavia, Janne kuvaa ensitunnelmiaan.

– Edeltäjäni on tehnyt erittäin hyvää työtä eli pohjat on kunnossa. Nyt on kuitenkin menossa paljon hankkeita, joita täytyy edistää ja viedä toteutukseen. Näitä ovat muun muassa saunomiskäytäntöjen yhtenäistäminen, tietojärjestelmän uudistaminen ja jäsenkysely.

Janne sanoo jo huomanneensa, miten eri tavalla jäsenet suhtautuvat Saunaseuraan ja varsinkin saunataloon.

– Saunatalo on joillekin pyhä ja harras paikka. Vaikka joitain käytäntöjä pitää muistutella ja osin uudistaa, ei seuran saunoihin ole tarkoitus tuoda kaupallisen saunan ilmapiiriä tai tunnusmerkkejä. Vaskiniemi on nimen-

Tosi hyvillä fiiliksillä tässä mennään.

Saunaseuran johtokunta on hyvä porukka ja saunatalon työkaverit mukavia sekä osaavia.

omaan Saunaseuran jäsensauna.

Luottamustoimia ja hyönteisyrittäjyyttä

Janne on syntynyt 1987 Savukoskella.

Lukion ja intin jälkeen tie vei opiskelemaan Jyväskylään. Yhteiskuntatieteiden maisteriksi Janne valmistui vuonna 2017.

Jo Jyväskylässä Janne oli aktiivisesti mukana opiskelijapolitiikassa ja toimi muun muassa ylioppilaskunnan edustajistossa ja hallituksessa. Pääkaupunkiin muutettuaan Janne solahti Suomen Ylioppilaskuntien liiton kautta Aalto-yliopiston piireihin ja ylioppilaskuntaan töihinkin, ensin hallintopäälliköksi ja sitten pääsihteeriksi.

Janne sanoo toimineensa aktiivisesti todella monessa järjestössä sekä hoitaneensa niin kunnallisia kuin kansallisiakin luottamustoimia politiikkaan ja kulttuuriin liittyen.

Janne on ollut myös mukana perustamassa Suomen ensimmäistä hyönteiskasvatuksen yritystä, EntoCubea, ja on sen pienosakas edelleen.

– Ensimmäiset suomalaiset sirkkatuotteet lähtivät kauppoihin aikoinaan meiltä. Nykyisin keskitymme sirkkojen kasvatuksen automatisointiin, koska sirkkojen kasvattaminen on hyvin työvoimaintensiivistä. Olemme konsultoineet myös sirkkakasvattajia muun muassa Keski-Euroopassa, Itä-Euroopassa ja Espanjassa, Janne kertoo.

Olutfestareita tyylillä

Olutkulttuuri on Jannen intohimoinen harrastus.

– Käyn kuukausittain vapaa-ajalla pitämässä luentoja ja myymässä olutfestareilla olutta, Janne sanoo.

Janne on ollut mukana perustamassa Otaniemessä kerran vuodessa järjestettävää Ota Olut -festaria, jonka kantavia voimia hän on edelleen.

– Parissa päivässä on kolmisen tuhatta kävijää ja haluammekin pitää tapahtuman pienimuotoisena, vähän

opiskelijabileiden tyylillä. Me järjestetään festarit rennolla otteella ja vapaaehtoisin voimin.

Janne korostaa, että Ota Olut -festarien tarkoitus ei ole myydä olutta valtavia määriä ja juottaa ihmisiä tolkuttomaan humalaan.

– Haluamme näyttää, miten laatu korvaa määrän ja tuoda järkeä alkoholin käyttöön. Halvimman six packin sijaan kannattaa nauttia yksi hyvä olut ja maistella sitä huolella.

– Olut on muutakin kuin keskikaljaa ja olutharrastusta aliarvioidaan ihan tarpeettomasti. Oluessa on paljon ulottuvuuksia kuten viineissä, mutta harrastuksena se on halvempi. Osaan myös arvostaa olueen liittyvä käsityötä, koska valmistan sitä itsekin, Janne kertoo.

– Oluen laadukas käyttö on vähän sama asia kuin hyvä saunominen.

Saunastakin saa paljon enemmän iloa, kun on aikaa rentoutua eikä vaan käy pikaisesti ottamassa löylyn ja suihkun kuin pakkopullan.

sukupolvi on siellä aivan innoissaan saunomisesta. Olisiko sauna Suomen seuraava nokia vai onko se sitä jo?

Työntäyteisten päivien ja usein iltojenkin jälkeen – toiminnanjohtajahan on sekä johtokunnan että lähes kaikkien toimikuntien sihteeri – Jannella on ollut aikaa tutustua myös Vaskiniemen saunoihin ja niiden löylyihin.

Lempisaunat ovat selvillä: – Kolmonen ja nelonen – ne ovat niin erilaiset sekä tunnelmaltaan että löylyiltään. Mielelläni käyn terassilla vilvoittelemassa, mutta avanto ja uiminen eivät ole minun juttuni. ❖

Janne Koskenniemi

Laaja kenttä

Saunaseuran toiminnanjohtajan työhön sisältyy saunakulttuurin edistäminen, järjestön hallinto sekä saunatalon ylläpidosta vastaaminen. Hän vastaa seuran taloudesta ja toiminnasta yhdistyksen sääntöjen ja hallituksen linjausten mukaan, toimii henkilöstön esimiehenä sekä vastaa jäsenpalveluista, saunatalon sujuvasta toiminnasta sekä viestinnästä. Yhteydenpito sidosryhmiin sekä median yhteydenottoihin vastaaminen ovat myös olennainen osa toimenkuvaa.

– Saunakulttuuri on laaja kenttä, jossa on paljon perinteitä, erilaisia saunaseuroja ja -yhteisöjä, innokkaita toimijoita ja alakulttuureja. Paljon on mielenkiintoista oppimista.

– Sauna on varmasti yksi Suomen vientiartikkeli. Olen jo ehtinyt saada esimerkiksi Japanista lukuisia yhteydenottoja, koska varsinkin nuori

● syntymäpaikka Savukoski, 1987, nykyinen asuinpaikka Helsinki ● Suomen Saunaseuran toiminnanjohtaja 2.12.2019 alkaen ● YTM, 2017, Jyväskylän yliopisto ● aikaisempi työkokemus mm.

Paragraaffi Oy: rekrytointipäällikkö ja HR-Asiantuntija (10/2017–12/2019), EntoCube: perustaja ja osakas (5/2015–), Aalto-yliopiston ylioppilaskunta: pääsihteeri (9/13–9/16) sekä hallintopäällikkö (11/2011– 8/2013) ● lukuisia luottamustoimia ja aktiivista järjestystoimintaa sen monissa muodoissa ja eri tasoilla ● avoliitossa, ei lapsia

sauna I1I 2020

19

Teksti: Leena-Kaisa Simola

Saunaseuran säännöt ovat kaikille samanlaiset

Kortilla saunaan ja ajoissa pois Viime kesätauon jälkeen seuralla otettiin käyttöön tarkennetut saunomisohjeet ja vierailijakäytännöt. Ajoittain näyttää olevan ongelmia näiden sääntöjen noudattamisessa, joten tästä voi palauttaa mieleensä muutaman käytännön asian.

S

aunaseuran sääntöjen mukaisesti seuran johtokunta päättää vuosittain eri jäsenten saunomisoikeuksista ja -maksuista Vaskiniemen saunatalolla. Johtokunta on tämän perusteella päättänyt asiasta kokouksessaan 10.4.2019 vahvistamalla asiasta ohjesäännön ”Saunomisoikeudet ja Vaskiniemen saunatalon vierailukäytännöt”. Saunaseuran varsinaisilla, kunnia-, ainais- ja nuorisojäsenillä on ohjesäännön mukaan lähtökohtaisesti rajoittamaton pääsy Vaskiniemen saunatalolle saunomaan erikseen kulloinkin vahvistettuina miesten ja naisten saunomisaikoina.

Seuralla on kuitenkin oikeus evätä jäsenen saunomisoikeus joko kertaluonteisesti, määräajaksi tai toistaiseksi. Selkeänä perusteena on esimerkiksi se, että seuran jäsenmaksu on erääntynyt ja maksamatta tai jäsenellä on maksamatta muita seuran häneltä perimiä ja erääntyneitä maksuja, kuten liittymismaksu, saunomismaksu tai kahvion saatavia.

Saunaan tullessa on sisäänkirjautumisen yhteydessä näytettävä jäsenkortti tai kuvallinen henkilöllisyystodistus.

Alkoholin tai huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena saunaan tuleminen on myös ehdottomasti kielletty.

Saunomisoikeus voidaan evätä myös, jos jäsen ja/tai hänen vieraansa on toistuvasti rikkonut seuran johtokunnan vahvistamia suosituksia viihtyisästä saunomisesta ja saunarauhasta saunatalolla, eikä jäsen ole saatuaan asiasta johtokunnan huomautuksen korjannut menettelyään.

Saunarauhaan saunatalossa kuuluu myös asiallinen ja kohtelias käytös saunantalon henkilökuntaa kohtaan.

Tarkemmat perusteet ja tietoa saunomis-

20

sauna I1I 2020

Saunomisoikeudet ja Vaskiniemen saunatalon vierailukäytännöt

SUOMEN SAUNASEURA FINSKA BASTUSÄLLSKAPET THE FINNISH SAUNA SOCIETY

Saunatalolla on jaossa lehtinen, jossa on kerrottu saunomisen ohjeista ja vieraskäytännöistä.

Sen voi lukea vaikka takkahuoneessa tai ottaa mukaansa.

Saunomisohjeilla ja vieraskäytänteillä halutaan varmistaa jäsenten yhdenvertainen kohtelu.

oikeuden epäämisestä löydät mainitusta tuoda saunaan mukanaan alaikäiset ohjesäännöstä, joka on saatavilla seuran lapsensa ja samassa taloudessa mahdollisesti asuvat muut alaikäiset lapset. nettisivuilta sekä printtinä saunatalolta.

Yli 18-vuotiaat lapsensa jäsen voi tuoda Ohjeiden mukaan kertaluonteisen saunaan normaalina vieraana. saunomisoikeuden voi näillä perusteilla Alaikäisten lasten osalta johtokunta evätä joko kahvion henkilökunnan edustaja tai toiminnanjohtaja. Myös seuran haluaa kiinnittää huomiota siihen, että johtokunnan puheenjohtaja tai jäsen voi ikänsä puolesta valvontaa ja opastusta paikalla ollessaan kahvion henkilökuntarvitsevien pienimpien saunojien on olnan pyynnöstä todeta kertaluonteisen tava vanhempansa välittömässä valvonnassa koko vierailun ajan. Pieniä lapsia ei epäämisen. voi esimerkiksi jättää takkahuoneeseen Määräaikaisen tai toistaiseksi voimassaolevan saunomisoikeuden epäämisen yksin leikkimään saunomisen ajaksi. tekee seuran johtokunta.

Lasten valvonta on turvallisuuskysymys, mutta tähän liittyy Seuran johtokunta on viime syksyn jälkeen joutunut vahvasti myös ajatus käsittelemään ikävän monta siitä, että lasten kanssa sääntöjen vastaista käytössaunataloon tultaessa tä ja joutunut sekä antamaan heidän kanssaan saurentoudutaan ja huomautuksia että päättämään Saunoista pitää notaan, vietetään aikaa yhdessä. saunomisoikeuksista. lähteä ajoissa, Saunatalon kännykkäIsäntä huolehtii vieraistaan jotta myös poistuu ja älylaitekielto koskee Jäsenellä on oikeus tuoda niin aikuisia kuin lapsaunatalosta siakin. mukanaan saunaan kaksi sen sulkeutuessa. vierasta kerrallaan. Nykyisen Kaikki yhdenvertaisia käytännön mukaisesti jäsen Nykyiset ohjesäänmaksaa aina vieraansa tai vieraidensa saunomis- ja kahvionöt sisältävät kaikki maksut kassalle. Mikäli jäsen olennaiset, aiemmin haluaa periä nämä vieraaltaan, saunatalolla käytössä tähän ei luonnollisesti ole estettä, mutta olleet saunomis- ja vierailijakäytännöt. Muutamiin niistä johtokunta päätti suhteessa seuraan vieraiden maksuista kuitenkin tehdä muutoksia ja tarkennukvastaa aina isäntänä toimiva seuran sia. Näin halutaan varmistaa jäsenten jäsen. yhdenmukainen kohtelu, saunaseuran Isännän tulee ohjata vieraansa Saunatalon tiloihin sekä opastaa tarvittaessa eri maksuista huolehtiminen, jäsenten hyvistä saunatavoista. Isäntä ei myöshenkilöllisyyden ja saunomisoikeuden kään saa poistua Saunatalolta ennen todentaminen, kahvion henkilökunnan työn tehostaminen ja sisään- sekä vieraitaan. uloskirjautumisten sujuvoittaminen sekä Vierailuoikeus on tarkoitettu ensisijaisesti saunakulttuurin esittelyyn. kaikkien saunatalon käyttäjien viihtyisyys ja turvallisuus.

Perjantai on rauhoitettu vain jäsenten Tähän liittyy myös saunatalon aukiolosaunomiseen eli silloin saunataloon ei voi ajat. Kun saunatalo sulkeutuu esimertuoda vieraita. kiksi klo 22, se tarkoittaa sitä, että siihen Lapset tervetulleita mennessä saunojien on poistuttava vanhempien valvonnassa saunatalolta – eikä vasta lauteilta. KahOhjesäännössä on nyt selkeästi mainittu vion työntekijöiden pitää voida lopettaa jo aiemminkin voimassa ollut, mutta työnsä säädetyn työaikansa mukaisesti, käytännössä laveasti noudatettu käytäntö päästä lukitsemaan ovet ja lähteä kotimatkalle suunnitellusti. ❖ lasten saunomisesta. Jäsenellä on oikeus sauna I1I 2020

21

Elämäniloa Saunasta

Antaa saunan tuoda iloa elämään

S

auna-lehden tämän vuoden kantavaksi teemaksi on valittu Elämäniloa Saunasta.

Kuinkahan monessa saunassa on ainakin joskus ollut kirjattuna motto ”Kun soivat kiukaan mustat urut, unohtuvat arjen surut” – milloin sitä on luettu löylymittarista, milloin pyyhkeen kulmasta tai saunan vieraskirjan kannesta.

Unohdetaan siis surut ja otetaan ilo irti.

Mutta minkälaista elämäniloa sauna meille tuokaan? Kysyimme tätä seuran jäseniltä ja vastauksissa nousee esiin elämänilon moninainen kirjo. Rauhoittuminen ja hyvän olon tunne on tärkeää monelle saunojalle.

Toimitukselle toi iloa vastausten runsaus.

Kiitos kaikille. Tässä saunasiskojen ja -veljien näkemyksiä saunomisen elämänilosta, lisää julkaistaan seuraavissa numeroissa.

M’oon kaas ollu monta vuatta keisarin 22

sauna I1I 2020

Saunominen on aivojen nollausta. Saa ottaa aikaa itselle, eikä ole kiire minnekään. Pidän vähän miedommista löylyistä, silloin jaksaa saunoa ajan kanssa.

Tiina

Paras hetki on laittaa pyyhe naulaan ja nousta lauteisille nauttimaan lämmöstä aviomiehen tai parin ystävän kanssa. Rauhallista löylynheittoa, kevyttä rupattelua, pulahtelua kirkkaaseen järveen ja vilvoittelua terassilla kylmän saunaoluen kanssa.

Viimeisiin löylyihin hieromme ihoon hieman saunahunajaa ja täydellinen ilta on lopuillaan – seuraavaan kertaan asti, hyvin pian.

R itva

Minulle tehtiin reilut neljä vuotta sitten sydämen ohitusleikkaus. Olin sitä ennen mennyt aika heikkoon kuntoon ja jopa saunominen oli vaikeaa kävelystä puhumattakaan. Kun sitten leikkauksen jälkeen pääsin lopulta rantasaunaamme ja sen päälle uimaan ja sitten terassille katsomaan järven pintaa, ajattelin, että kyllä on mahtavaa, kun on hengissä ja saa nauttia tästä kaikesta!

K ari

Usein fyysinen harjoitus johdattaa henkiseen kokemukseen. Niin saunoessakin. Kuumuus ja kylmyys rauhallisessa ympäristössä avaavat mielelle mahdollisuuden nähdä asiat eri valossa. Ongelmat pienenevät. Voin iloita vaikka terveestä kehostani, josta tulen hyvin tietoiseksi Louhen kuumuudessa ja Ahdin kylmyydessä.

Juha

Sauna puhdistaa, lohduttaa, rentouttaa ja ilahduttaa.

Kipakalla tuulella ollessaan se haastaa ja saattaa puraista korvalehdestä. Lempeänä päivänä hellii kehoa ja mieltä, kietoo lämpimään syleilyynsä ja antaa luvan levätä. Sauna on luottoystävä, jota odottaa aina ja johon ei ikinä kyllästy.

Kuvittaja ja pilapiirtäjä Erkki Tanttu.

Piirros on vuodelta 1952.

Johanna

poijan kaas kirjavaihros, muttei s’oo vastannu. (EP) sauna I1I 2020

23

Teksti: Saunaseuran kunniapuheenjohtaja Lasse Viinikka

Elämäniloa Saunasta Vapaa-ajan rantasaunan lämmittäminen talvella on monen mielestä vaivalloista ja aikaa vievää. Minulle se on aivan jotain muuta.

Aloitan kairaamalla jäähän reiän, jotta saan saunaan vedet. Täytän kiukaan päällä savupiipussa kiinni olevan vesisäiliön ja aloitan lämmityksen varovasti. Pieni määrä kuivia puita ja sitten vähän enemmän. Istun kylmässä saunassa ja odotan, kun hirret alkavat lämmitä ja kosteus purkautua. Jäätyneet seinät alkavat elää, kuuluu pientä pauketta ja natinaa. Sauna on pieni ja lämpiää yllättävän nopeasti. Sitten pääsen lauteille lauhkeiden löylyjen hyväiltäväksi. Vasta on jo valmiiksi ”virvoitettu” ja voin aloittaa vihtomisen. Avantoa ei ole, mutta sen korvaa hangessa pyöriminen. Tätä jatkuu, kunnes olen aivan saunapuhki. Termospullossa odottaa lopuksi lämmin kahvi, jota nautin aamutakkiin ja vilttiin kääriytyneenä kuistilla tai kovalla pakkasella saunan pukuhuoneessa. Saunomisen jälkeinen mielen rauha ja sen liikkumattomuus sekä fyysinen raukeus synnyttävät valtavan hyvän olon tunteen.

Tämä kokonaisuus on minulle elämäniloa tuova riitti.

R itva

Minulta kysyttiin jokin aika sitten, mikä on lempipaikkasi? Tähän sai vastata tosi vapaasti ja suhteellisen lyhyen pohdinnan jälkeen. Vastaukseni oli mökin rantasauna, sen löylyt, uiminen meressä, vilvoittelu ja takaisin löylyyn kokonaisena elämyksenä.

A ntti

Se on paikka pysähtyä, hiljentyä ja ihailla merta saunan ikkunasta (se on tärkeää) saunarauhan kainalossa esim. hämärän laskiessa. Nämä ovat minulle (22v jäsenyyttä) meidän saunaseuran tärkeimmät käyttö-funktiot, kiitos siis mahdollisuudesta.

Vesa-P ekka

Sauna tuottaa minulle monella tavalla elämäniloa. Sauna tarjoaa yhteisen hetken vaimoni kanssa. Nautimme saunassa miedosta löylystä ja kiireettömästä tunnelmasta.

Talvella löylyjen välissä hetki terassilla tuo mieleen kesän ja mökkisaunan. Mökillä vähintään yhtä tärkeää on saunan lämmitys, joka rituaalina tuo iloa ja riemua. Ulkomaan matkoilla saunat kuuluvat aina ohjelmaamme. Ilo tulee tutustumisesta erilaisiin kulttuureihin saunomisen kautta. Sauna on sosiaalinen paikka, jossa ihmiset ovat tasa-arvoisia.

Jouni

24

sauna I1I 2020

Hyvän olon syntymekanismia on pohdittu paljon. Useimmiten selitykseksi on tarjottu endorfiinituotannon lisääntymistä löylyssä. Mutta mitä asiasta oikeasti tiedetään?

V

ihtoen viha vähenee, saunoen sappi sammuu, toteaa vanha viisaus. Melkein kaikki ilmoittavat vielä nykyäänkin saunaan menonsa tärkeimmäksi syyksi rentoutumisen. Muutama kerta löylyssä ja ehkä uinnit niiden välissä liuottavat kummallisella tavalla stressin pois ja tekevät mielen hyväksi. Velatkin alkavat tuntua saatavilta. Fyysisellä rasituksella on samantapainen rentouttava vaikutus. Siitä käytetään yleisesti nimitystä runner´s high. Saunomisen aiheuttama mielihyvä olisi sitten kai bather´s high, suomeksi vaikkapa saunojan hilpeys.

Endorfiinit ovat joukko elimistön itse tuottamia morfiinin tavoin vaikuttavia aineita. Ne vähentävät ahdistuneisuutta, tekevät mielen hilpeäksi ja estävät kipua. Nimitys on yhdistelmä sanoista endogeeninen (sisäsyntyinen eli itse tuotettu) morfiini. Niitä syntyy aivoissa ja aivojen alla olevassa herneenkokoisessa aivolisäkkeessä. Aivot ovat myös endorfiinien vaikutuskohde.

Tutkimustulokset ristiriitaisia

Endorfiinien vaikutuksen lisääntyminen löylyssä selittäisi kauniisti saunan rentouttavan vaikutuksen.

Tutkimuksia asiasta on muutamia, pääosin kymmeniä vuosia vanhoja.

Niiden soveltama tekniikka on ollut yksinkertainen: endorfiinia on mitattu verestä saunomisen yhteydessä. Tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Useimmiten pitoisuuden on todettu jonkin verran lisääntyneen,

Endorfiineistako saunailo?

Kuvittaja ja pilapiirtäjä Erkki Tanttu.

Selittämätön hyvä olo on täyttymyksellisempi kuin selitetty.

On täälä tavallinen akkain kehräyslämmin. (PP)

mutta ei kaikissa kokeissa. Endorfiinien vaikutuksen arvioiminen sen perusteella, kuinka paljon niitä löytyy verestä, on kuitenkin kiistelty lähestymistapa. Verenkierron ja aivokudoksen välissä on nimittäin tiheä seula, joka valikoi tarkasti, mitä aineita verestä aivoihin voi siirtyä. Endorfiinit eivät pääse vapaasti tämän veri-aivoesteeksi kutsutun rakenteen läpi. Veressä oleva endorfiinin määrä ei siten ehkä heijasta aivoihin kohdistuvaa vaikutusta kovinkaan hyvin.

Parempiakin tutkimustapoja olisi olemassa. Saunojille voitaisiin antaa endorfiinien vaikutusta estävää lääkettä ja katsoa, jääkö hilpeä olo tulematta. On myös olemassa kuvantamismenetelmiä, joilla endorfiinien vaikutusta aivoissa voidaan suoraan mitata. Saunatutkimuksissa näitä menetelmiä ei ole käytetty, mutta juoksututkimuksissa on. Tulokset ovat tukeneet oletusta, että endorfiinit ovat osallisena runner´s high -ilmiön syntyyn.

Voiko juoksijoita ja saunojia verrata

Voiko juoksijoilla saaduista tuloksista sitten tehdä johtopäätöksiä saunojan hilpeyden syntymekanismista?

Saunoessa ja juostessa tapahtuu samankaltaisia muutoksia, pulssi kiihtyy ja hiki nousee pintaan. Mutta erojakin löytyy. Saunoessa lisääntyy ihon verenkierto ja verenpaine laskee. Fyysisessä rasituksessa lisääntyy lihasten verenkierto ja verenpaine nousee. Juoksijoilla saadut tulokset eivät ole suoraan sovellettavissa saunojiin.

Vain mutkat rankasti suoriksi vetäen voi nykytiedoin väittää, että saunan aiheuttaman hyvän olon on osoitettu johtuvan endorfiineista.

Saunahilpeyden mekanismi säilyneekin salaisuutena vielä pitkään.

Ja niin on hyvä. Selittämätön hyvä olo on täyttymyksellisempi kuin selitetty. ❖

sauna I1I 2020

25

Teksti: Saunaseuran kunniapuheenjohtaja Lasse Viinikka

Elämäniloa Saunasta

Varo verenpaineen laskua

Jos saunoja pyörtyy löylystä tultuaan, syynä on yleensä verenpaineen laskusta johtuva aivojen hapenpuute. Pyörtyminen voi tulla odottamatta ja yllättää kokeneenkin saunojan.

S

atuin viime vuonna paikalle muutaman kerran, kun Vaskiniemessä tarvittiin ambulanssia.

Koska tällaiset tilanteet eivät kuulemma olleet aivan harvinaisia, selvitin asiaa tarkemmin. Sain HUSin ensihoidon kautta tiedon, että esimerkiksi vuonna 2018 sairasauto oli tullut Vaskiniemeen kahdeksan kertaa (kiitokset tiedoista ja tulkinta-avusta dosenteille Markku Kuisma ja Tom Silfvast). Selvästi yleisin syy oli pelastuslaitoksen tilastojen mukaan yleistilan heikkeneminen, huonovointisuus tai rytmihäiriö. Käytännössä 112:een oli soitettu, kun saunoja oli löylystä tultuaan pyörtynyt. Sairasauton ehtiessä paikalle potilas lienee tavallisesti jo vironnut, mutta edelleen huonovointinen.

Pyörtymisen syynä näissä tilanteis-

26

sauna I1I 2020

sa on verenpaineen laskusta johtuva aivojen hapenpuute. Kun noustaan seisomaan, veri pakkautuu maan vetovoiman vuoksi alaraajoihin. Ylävartalon verensaanti vähenee. Tällöin aivojen verisuonissa olevat paineanturit lähettävät viestin verenpaineen alenemisesta muulle elimistölle. Sen seurauksena alaraajojen verisuonet supistuvat ja verta alkaa taas riittää aivojenkin tarpeisiin. Jos tämä järjestelmä ei toimi normaalisti, aivot eivät saa happea riittävästi ja filmi katkeaa.

Asentoon liittyvä verenpaineen lasku voi vaivata nuoriakin, mutta iän myötä vaiva yleistyy. Yli seitsemänkymppisistä tästä taudista kärsii noin kolmannes. Saunominen lisää

Yli seitsemänkymppisistä noin kolmannes kärsii asentoon liittyvän verenpaineen laskusta.

vaaraa siksi, että kehon lämpeneminen laajentaa verisuonia ja laskee verenpainetta. Hikoilun aiheuttama nestehukka vaikuttaa samaan suuntaan.

Verenpainelääkkeet lisäävät vaaraa, sillä asentoon liittyvä verenpaineen aleneminen on yksi niiden yleisimmistä haittavaikutuksista.

Kaatumisen seuraukset voivat olla pahoja

Itse pyörtyminen ei ole kovin vaarallista. Makuuasennossa aivot alkavat saada taas verta riittävästi ja saunoja virkoaa joidenkin minuuttien kuluessa.

Kaatumisen seurauksena voi kuitenkin saada haavoja, luunmurtumia, palovammoja tai jopa aivovamman. Pahoja vammoja on tullut myös Vaskiniemessä.

Pyörtyminen voi tulla odottamatta ja yllättää kokeneenkin saunojan. Usein elimistö kuitenkin siitä etukäteen hiukan varoittelee. Kaatumista voi edeltää yleinen paha olo, näkökentän muutokset, huojuminen, polvien notkahtelu tai tunne, että seisoo aallokossa olevan laivan kannella. Usein tilanne on pahimmillaan hetken päästä saunasta lähdön jälkeen. Jos saat näitä oireita

Verenpaineen liiallisen laskun torjumiseksi saunomisen yhteydessä on vain yksi keino, löylyn vähentäminen. lauteilta noustuasi, käy heti istumaan tai mieluummin pitkällesi johonkin viileään, paremman paikan puuttuessa vaikkapa lattialle. Pyydä tarvittaessa ujostelematta apua. Kaatumistapaturmien välttämiseksi asennettiin Vaskiniemessä viime syksynä kaiteita saunojen ovien läheisyyteen, mistä seuran vastuuhenkilöt ansaitsevat parhaimmat kiitokset. Ainakin rajatapauksissa niistä on varmasti apua.

Koska asentoon liittyvään verenpaineen laskuun ei ole hoitoa, eikä verenpainelääkkeistäkään ole viisasta luopua, jää saunan yhteydessä tulevan verenpaineen liiallisen laskun torjumiseksi vain yksi keino, löylyn vähentäminen. Lauteilla makaamista kannattaa välttää, sillä asennon

muutos istualta nousten on pienempi kuin makuulta nousten. Etenkin pitkään saunottaessa on muistettava juoda löylyjen välillä. Minkä tahansa lääkityksen, mutta aivan erityisesti verenpainelääkkeiden muuttuessa on syytä saunoa varovaisesti, jotta selviää, miten uusi lääkitys ja saunan lämpö yhdessä juuri omaan elimistöön vaikuttavat.

Hyvä kutsua ammattilainen paikalle

Kahdeksan ambulanssikäyntiä vuodessa on paljon. Vaskiniemessä on nykyisin noin 45 000 saunakertaa vuodessa. Näin ollen ambulanssi tarvittiin karkeasti joka 5 500. kerta. Suomalaiset käyvät saunassa ainakin 300 miljoonaa kertaa vuodessa. Jos kaikissa

saunoissamme tarvittaisiin sairasautoa yhtä usein kuin Vaskiniemessä, tuottaisi saunominen vuosittain kaikkiaan yli 50 000 ambulanssikutsua. Näin paljon niitä ei tosiasiassa varmaankaan ole.

Onko saunominen Vaskiniemessä sitten vaarallisempaa kuin muualla?

Ehkei sittenkään.

Syy suurelta tuntuvaan ambulanssitarpeeseen voi olla siinä, että sairasauto kutsutaan varsin herkästi. Ei jäädä odottelemaan, miten potilas virkoaa.

Onkin oikein hyvä, että ammattilainen pyydetään arvioimaan heikon olon syyt ja kaatumisen yhteydessä mahdollisesti syntyneet vammat. ❖

Hyvä saunateko -tunnustus Kimmo Helistölle

J

ätkäsaaren Uusi Sauna tarjoaa maanantaisin ilmaiset löylyt kaikille halukkaille. Saunayrittäjä Kimmo Helistö haluaa näin poistaa kynnyksen tulla tutustumaan saunaan ja saunakulttuuriin.

– Ainahan kaikki uusi vaatii uskallusta, Helistö toteaa.

Uusi Sauna avasi ovensa marraskuussa 2018 Jätkäsaaren korttelisaunana, jossa on myös ravintola.

Uudessa Saunassa on puupellettilämmitteiset saunat naisille ja miehille sekä yksi sähkölämmitteinen tilaussauna, jossa saa maanantaisin löylytellä ilmaiseksi sekasaunassa.

Sähkösauna on käytössä myös viikonloppuisin, jos siellä ei ole varauksia.

Ravintolassa on sata asiakaspaikkaa ja kaksi terassia.

– Saunan ja ravintolan yhdistelmä toimii hyvin – tai itse asiassa täydellisesti. Ihmettelen, miksi miljoonien saunojen Suomessa ei ole jo paljon aikaisemmin tällaisia tehty, Kimmo Helistö sanoo.

Saunayrittäjänä hän oli korttelisaunan suunnittelussa mukana jo ennen

kuin edes aavisti tulevansa Arlan lisäksi yrittäjäksi myös Jätkäsaareen.

– Uusi Sauna on löytänyt ihan odotetusti asiakaskuntaa, jota tulee koko ajan lisää. Sijainti on hyvä ja julkiset liikenneyhteydet sujuvat, mitä varsin-

kin nuoremmat asiakkaat arvostavat.

Tänne tullaan niin kantakaupungista ja Ullanlinnasta kuin Lauttasaaresta ja Espoostakin.

Uudessa Saunassa käydään myös pelkästään ravintolassa, jonka pienpanimojen tuotteiden tarjonta on saanut kiitosta.

Kimmo Helistö sai vuonna 2015 Suomen Saunaseuran Löylyn henki -palkinnon. Hyvä saunateko -tunnustus myönnetään kiitoksena hyvästä, saunaan liittyvästä asiasta tai teosta kuten nyt Helistölle, joka kaupallisena toimijana haluaa tarjota ilmaisen saunakokemuksen.

– Ilahduin suuresti, kun Saunaseura noteerasi tällaisen pienenkin saunateon ja arvostan molempia palkintoja, Helistö toteaa.

– Suomen Saunaseura nimensä mukaisesti seuraa, mitä saunakulttuurissa tapahtuu eri puolilla Suomea – eikä vain Lauttasaaressa, totesi johtokunnan jäsen Jarmo Lehtola tunnustusta ojentaessaan.

Lisätiedot: www.uusisauna.fi sauna I1I 2020

27

Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuvat: Olli Urpela

Saunaseuran ainaisjäsen Olavi Matilainen:

Viihtykää saunassa kuten minä!

Olavi Matilainen on jo sen verran pitkän matkan kulkija, että saunamuistoissa on niin oljet kotisaunan lattialla kuin uskalias polkupyöräretki rintamalta saunaan.

J

o lapsuudessa lauantaisaunasta tuli Olaville tapa, joka tuo hänet edelleen viikon päätteeksi Vaskiniemeen – ”omaan saunaan” niin kuin hän itse asian ilmaisee.

Olavi Matilainen täyttää huhtikuussa 98 vuotta. Lähes satavuotiaaksi ei häntä millään uskoisi, helposti ikää veikkaisi huomattavasi alakanttiin – saunamatkat Espoon Nupurista Vaskiniemeenkin sujuvat itse autolla ajaen.

– Kyllä vanhankin aika menee kaiken näköisessä askartelussa. Toisaalta vuorokaudet rytmittyvät nyt erilailla kuin aikoinaan työssä ollessa, Olavi toteaa.

Haastattelua varten hän tulee Vaskiniemeen keskiviikkona, mikä on hyvin poikkeuksellista.

– Olen syntynyt vuonna 1922 ja kotoisin Kaarinan pitäjässä sijainneesta maalaistalosta. Kesällä viljan korjuun aikaan saunottiin joka päivä, muutoin vain lauantaisin. Nykyisinkin saunon aina lauantaisin, jos mahdollista.

– Lapsuudesta minulle on jäänyt saunomisesta yksi vahva muistikuva: saunan lattialla oli pitkiä rukiin olkia.

Saunan lattia oli puinen, mutta puhtaiden olkien päällä oli mukava tassutella eikä jalkapohjia poltellut.

– Kun myöhemmin rakennettiin uusi sauna, saman rakennuksen toiseen päähän tehtiin kai kustannussyistä viljan kuivaamo. Toisessa päässä oli sauna ja saunakamari, ei siihen aikaan ollut erillisiä pesuhuoneita.

Metsästä leipää

Matilaisen perheessä oli seitsemän lasta.

– Maanviljely antoi perheelle ruuan, mutta ei yksi talo niin suurta joukkoa olisi elättänyt. Vanhin poika jäi

28

sauna I1I 2020

Täällä taas! Olavi Matilainen käy Vaskiniemessä joka lauantai, jos vain mahdollista. – Ihmisen fysiikka on sellainen, että hikoilun ja puhdistautumisen kokee miellyttävänä.

Me olemme kaikki erilaisia ja nautimme saunasta erilailla, sitä täytyy kunnioittaa.

pitämään taloa ja me muut lähdimme opiskelemaan.

Niinpä Olavi hakeutui Helsinkiin teknillisen korkeakoulun kirjoille jo sodan aikaan.

– Opinnoissa olisi ollut valinnanvaraa, mutta aloitin paperi-insinöörin opinnot. En minä tiennyt paperiteollisuudesta silloin höppäsen pöläystä, mutta ajattelin, että koska Suomessa kasvaa metsää, kai sieltä töitäkin löytyy.

Olavi valmistui paperi-insinööriksi vuonna 1948. – Siitä Hietalahden torin laidalta, hän täsmentää.

– Tein vain diplomityöni paperitehtaan palveluksessa, varsinaisesti töissä olin yrityksessä, joka toimitti koneita sekä laitteita sellu- ja paperitehtaille.

Prosessin tunteminen oli niissä hommissa hyväksi.

Saunamuistoja rintamaltakin

Olavin mukaan sota-aikaan rintamallakin tietysti saunottiin, kun vaan olosuhteet antoivat myöten.

– Ei tosin paljon, mutta jos esimerkiksi etenemisvaiheessa rintama seisoi, saatettiin pystyttää telttasauna.

Laitettiin kaksi puolijoukkue-telttaa päällekkäin ja lämmitettiin siellä isoa kamiinaa. Kyllä siinä hiki tuli ja pääsi peseytymään.

– Kun Kannas oli vallattu takaisin, jo seuraavana päivänä tehtiin sauna.

Kannaksen maaperä on hyvin hiekkaista eli kaivettiin maahan kuoppa, jonka sisään tehtiin hirsikehikko ja etsittiin kiviä kiukaaksi.

– Ja arvaa vaan, tarvittiinko täisaunaakin! Kyllä riu´ulla istuessa sai nyppiä täitä housun kauluksesta.

Saunakokemus vailla vertaa

Olavi sanoo, että yksi sota-ajan saunakokemus ei varmasti häneltä unohdu koskaan.

– Olimme rajan takana ja kolmeen viikkoon ei oltu saatu minkäänlaista vaatehuoltoa. Siis yötä päivää samoissa vaatteissa, kyllä siinä aikamoinen kuhina kävi.

– Kun oltiin tykkien kanssa asemissa, saatiin vihdoin vaatetäydennystä. Samalla oli mahdollisuus käydä saunassa, tosin se sijaitsi 20 kilometriä rintamalta taaksepäin kylään, jossa esikunta oli. Meitä ilmoittautui kaksi lähtijää, minä ja eräs korpraali.

– Polkupyörillä menimme 20 asteen pakkasessa pitkin huonoa tietä, jolla ei ollut mitään vartiointia. Vihollinen olisi voinut tulla tien varteen koska vaan.

Meillä oli italialaiset Terni-kiväärit, ”papupyssyt”, olalla ja puhtaat vaatteet repussa.

– Kun tultiin kylään, odotimme saavamme jonkinlaisen vastaanoton.

Mutta ei mitään. Sanottiin vaan, että kylässä on kymmenkunta savusaunaa, lämmittäkää itse. Valkattiin saunoista kunnoltaan paras, hankittiin puut ja löydettiin kuivattuja vihtojakin.

– Kukaan ei voi edes kuvitella sitä tunnetta, kun pääsimme saunomaan, vihdoimme ja pesimme toistemme selkiä sekä sen jälkeen puimme puhtaita vaatteita.

– Poljimme illan hämärässä takaisin ja kyllä oli kavereille kerrottavaa – ehkä vähän halua liioitellakin.

Vieraat saunaan ennen tarjoilua

Suomen Saunaseura pitää ohjeissaan ehdottomasti kiinni siitä, että saunaa ja alkoholia ei yhdistetä. Olavi on nähnyt toisenlaistakin käytöstä ja keksinyt myös keinon vaikuttaa siihen.

– Sodan jälkeen alkoholin käyttö oli liike-elämässä erittäin runsasta. Ehkä sodan jälkeinen siviilielämä antoi aihetta juhlia rankastikin. Paperitehtaillakin oli klubinsa, joissa vieraita majoitettiin, syötettiin ja juotettiin.

Johtavassa asemassa ollut Olavi otti alaisensa kanssa käyttöön sloganin ”Parempi saunoa ja juoda kuin vain juoda”.

– Me veimme vieraan usein ensin kunnolla saunomaan. Sen jälkeen hän olikin niin kuitti poika, että ei enää juuri muuta jaksanut nauttia, Olavi myhäilee.

Olavilla on kerrottavana varoittava

kokemus myös Vaskiniemestä.

– Kerran eräs hyvin tuntemani insinööri tuli saunaan päivällisen jälkeen. Vaikka hänen humalaansa ei päältä päin huomattukaan, kolmosen kovissa löylyissä hän menetti tajuntansa ja jouduttiin kutsumaan ambulanssi. Ei siis tippaakaan alkoholia ennen saunaa, Olavi korostaa.

Minne vihtojat kadonneet

Olavi muistelee käyneensä Vaskiniemessä ensi kerran, kun saunatalo oli suhteellisen uusi ja Humallahdenkin sauna vielä toiminnassa.

– Saunaseura kaipasi rahoitusta ja hankki yrityksiä jäsenikseen. Tällaisen yrityksen edustajana minäkin pääsin tutustumaan Vaskiniemeen.

Olavi liittyi seuran jäseneksi vuonna 1967 ja vuodesta 2003 hän on ollut sotaveteraanina ns. tammenlehvä- eli ainaisjäsen.

Hänen mukaansa vuosikymmenien aikana Vaskiniemen ”omassa saunassa” on suurin muutos tapahtunut saunomisen tavoissa.

– Alkuaikoina melkein kaikille oli itsestään selvyys käyttää vihtaa. Nyt vihtominen on jäänyt lähes tykkänään pois. Kansalaisten taloudellinen tilanne on nyt parempi kuin vuosikymmeniä sitten, silti meillä oli silloin varaa käyttää seuran kaikkien kolmen pesijän sekä hierojan palveluja. Näin saatiin saunanautinto mahdollisimman täyteläiseksi.

Elämäniloa saunasta

– Saunan tuomaa iloa ei ole ihan yksinkertaista kuvata, Olavi pohtii.

– Oleellista on fyysinen kokemus ja rentoutus. Ihmisen fysiikka on sellainen, että hikoilun ja puhdistautumisen kokee miellyttävänä. Kun lihakset ovat rentoina, koko olo tuntuu hyvältä.

– Saunan jälkeen on mukavaa juoda takkatuvassa kahvit ja jutella kavereiden kanssa. Saunaseurasta löytää helposti ystäviä – ei siinä tarvitse juoda

sauna I1I 2020

29

– Kunnioitetaan saunarauhaa.

Sauna on hiljaisuutta, mutta se ei tarkoita puhumattomuutta, Olavi Matilainen sanoo.

Ei siis tippaakaan alkoholia ennen saunaa.

maljoja tai hakea ulkoisia merkkejä.

Kaikki me olemme ystäviä keskenämme, ja vuosien mittaan oppii tuntemaan samanlaisia hengenheimolaisia.

– Onneksi aika hyvin noudatetaan sitä sääntöä, että löylyhuoneissa ei nosteta ääntä, ei puhuta rumia eikä politiikkaa – vaikka helpostihan siitäkin keskustelua syntyisi, kun maailmassa tapahtuu nykyisin niin paljon.

Olavin mukaan lasten tuominen Vaskiniemeen on myös iloinen asia.

– Minä pidän lapsista. Kerrankin saunatalolla oli isä kolmen lapsensa kanssa. Isä hoivasi lapsiaan kauniisti, opetti saunomaan lämmöllä, ei käskyttämällä. Oli kiva katsella, miten lapsetkin viihtyivät. Siitä tuli omat muistot mieleen, kun itse saunotin lap-

siani perhesaunassa.

Olavin poika Kalevi Matilainen on myös Saunaseuran innokas jäsen.

Kun Olavilta kysyy, mitä terveisiä

Muutamme tiedon taidoksi ja toiminnaksi.

Kiinkon ratkaisukeskeiset ajankohtaiskoulutukset sekä tutkinto- ja pätevyyskoulutukset ovat alan huippua. Tarjontaamme ohjaa vahvasti työelämälähtöisyys ja kouluttajamme edustavat alan parasta asiantuntemusta.

Kiinko on kiinteistö- ja rakennusalan johtava kouluttaja.

Järjestämme vuosittain yli 130 julkista ja yrityskohtaista tutkinto-, ajankohtaiskoulutus- ja valmennustilaisuutta, joihin osallistuu yhteensä yli 6 000 henkilöä.

Olemme kouluttaneet alaa vuodesta 1978, lähes 40 vuotta.

Tutustu koulutuksiimme www.kiinko.fi

30

sauna I1I 2020

hän haluaisi lähettää Sauna-lehden lukijoille, hän vastaa, että ”viihtykää saunassa niin kuin minä”.

– Paitsi eiväthän he tiedä, miten minä viihdyn, Olavi lisää ja antaa pari neuvoa: – Kunnioitetaan saunarauhaa, ei nosteta ääntä ja kerrotaan henkilökohtaisia juttuja mieluummin takkatuvassa kuin saunan lauteilla. Sauna on hiljaisuutta, mutta se ei tarkoita puhumattomuutta. Sauna eräällä tavalla manipuloi saunojia, jotka ovat omissa ajatuksissaan eikä silloin halua kuunnella kovaäänistä puhetta.

– Ei siis häiritä muita saunojia. Me olemme kaikki erilaisia ja nautimme saunasta erilailla, sitä täytyy kunnioittaa. ❖

OP Koti tuntee Uudenmaan.

Ja tietää mistä saa parhaimmat löylyt.

OP KOTI UUSIMAA OY LKV puh. 010 254 5206 op-koti.fi

Teksti ja kuvat: Pentti Tuohimaa, professori (emer.), Kansainvälisen Savusaunaklubin kunniapresidentti

Lämmitätkö saunaa harakoille?

Huolellisuudella ilmastovaikutukset vähäisemmiksi

32

sauna I1I 2020

Saunatietoutta

S

Ilmastonmuutoksen vuoksi suunniteltujen päästörajoitusten takia suomalaisten saunojien ja etenkin savusaunojien olisi syytä miettiä, miten voisimme vähentää puulämmityksestä johtuvia päästöjä.

Tämä pieni tutkimukseni tähtää savusaunan minimipäästöihin. Tällaista tutkimusta ei tietääkseni ole koskaan tehty.

uomalaisen saunakulttuurin yksi keskeinen seikka on puulla lämmittäminen. Savusaunan lämmittäminen ei muulla tavoin olisi mahdollistakaan, jos tavoitteena on puusavun tuoksu. Pelletit, sähkö, öljy tai kaasu eivät tuo oikeaa tuoksua. Puulla lämmittämiseen kulttuurissamme liittyy paljon tärkeitä rituaaleja: rauhoittuminen, odotus, puun kosketus, sytyttämisriitit, savun rauhallinen leijuminen ja tuoksut.

Voisiko kesäistä rantasaunaa kuvitellakaan ilman näitä kokemuksia? Ei. Puulämmitys kuuluu saunakulttuuriimme.

Kuinka vähän puita on riittävästi

❶

Kuva 1. PT O.1:n tulipesä.

Holvissa näkyy rapautumaa. Muutama tulitiili on katkennut. Sivuilla alhaalla näkyvät sekundaari hapetus aukot (3/ sivu). Holvin savuaukoissa näkyy muutamia ahtauttavia lohjenneita kiuaskivien kappaleita.

Puun pienpoltto on joutunut viime vuosina ankaran arvostelun kohteeksi hiukkas-, PAH- ja hiilidioksidipäästöjen vuoksi. Kuutio puuta sitoo tonnin hiiltä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laskelmien mukaan puun pienpoltosta syntyy 40 % pienhiukkasten, 55 % mustan hiilen, 80 % PAH-yhdisteiden (polysykliset aromaattiset hiilivedyt) ja 25 % CO:n (häkä) päästöistä Suomessa. Joitakin vuosia sitten tutkija Jarkko Tissari Kuopiosta laski suomalaisten puulämmitteisten saunojen kokonaishiilidioksidipäästöt ja huomasi sen olevan huomattava.

Saunojen osuus puun pienpolton päästöistä on vähäinen lukuun ottamatta saunojen PAH-päästöjä, jotka ovat noin kolmannes kokonaispäästöistä Suomessa. PAH-yhdisteiden tiedetään olevan syöpiä aiheuttavia. Pienhiukkaset on yhdistetty useisiin sairauksiin, kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin.

On ilmeistä, että mitä pienempi määrä puuta poltetaan, sitä vähemmän päästöjä. Siksi pyrin

sauna I1I 2020

33

Saunatietoutta

❷ selvittämään, mikä on pienin puumäärä, jolla saataisiin aikaan kestoltaan ja nautinnoltaan tyydyttävä löylyttely.

Kahden saunan vertailu

Kuva 2. PT 1.0:n tulipesä. Holvin alla sivuilla näkyvät tertiaari hapetuksen aukot (3 kpl kummallakin sivulla). Aukot suljetaan tukkimalla kiukaan etuosan aukko.

❸

Käytössäni on kaksi melko samanlaista savusaunaa, jotka lämmitettiin kumpikin saman kaavan mukaan kymmenen kertaa perättäisinä päivinä kesällä 2019.

Kaijatsaaren savusauna on yli 20 vuotta vanha ja sitä on lämmitetty yli 2 500 kertaa, siksi kiuas ja kiuaskivet ovat rapautuneet (kuva 1). Kiukaan malli on ruutukuvioinen holvimalli (PT 0.1), joka on ollut aikoinaan melko yleinen Itä-Suomessa. Primaari hapetus tulee etuluukusta ja sekundaari sivuilla olevista kolmesta aukosta. Palotilan pohja on tasainen 70 cm x 100 cm eikä siinä ole arinaa. Palotilan vapaa korkeus on 70 cm + 10 cm (tulitiilen paksuus). Kiuaskiviä on noin 35 cm paksuudelta, pohjalla pyöreitä mustia rantakiviä ja pinnalla pieniä myllytettyjä oliviinidiabaasikiviä. Kiuaskivien massa on 1,2 tonnia (0,45 m3).

Saunarakennus on kahdeksan tuuman haapahirttä, lattia-ala 3,5 m x 4 m, sisäkorkeus 3 m (42 m3).

Lammasaaren savusauna on yhdeksän vuotta nuori ja sitä on lämmitetty

Taulukko 1.

Pintakivien lämmön nousu kiukaan keskellä Aika sytytyksestä PT 0.1

PT 1.0

Min.

°C °C

15 30 60

79±10 124±41 145±25 238±69 213±18 −

Palopeite kiukaan päällä

Kuva 3. Kuvassa keskellä keskimääräinen puumäärä, jonka käytin saunojen lämmitykseen. Kuvan laudat ovat 2 cm paksuja halkaistuja haapalautoja (pituus 70–80 cm).

34

sauna I1I 2020

15 30

− 218±20

262±77 −

Ehdotankin, että jatkuvalämmitteisistä kiukaista luovuttaisiin ja tehtäisiin uudenlaisia kertalämmitteisiä ”pönttökiukaita”, joissa on korkea palopesä.

vain hieman yli sata kertaa. Kiuas on samanlainen kuin edellinen, mutta hieman korkeampi (PT 1.0, kuva 2).

Primaari hapetus tulee etuluukusta, sekundaari sivuilta ja tertiaari palotilan yläosista. Palotilan pohja (ilman arinaa) on 80 cm x 90 cm ja korkeus 90 + 10 cm.

Kiuaskiviä on 30 cm paksuudelta, pohjalla kolme kerrosta keraamisia Kerkes-kiviä ja pinnalla pieniä myllytettyjä oliviinidiabaasikiviä. Saunarakennus on 4x4x3 m (48 m3).

Jokaisen lämmityksen tein suunnilleen samalla määrällä puita, jotka olivat joko pintasahausjätteitä (mänty), leppää tai haapalautoja puretusta laiturista (kuva 3). Enimmäispaksuus puissa oli 2–3 cm. Pyrin nopeaan sytytykseen sanomalehden, kiehisten, päreiden ja risujen avulla. Syttymisen jälkeen päälle panin pieniä puita (1/3 pesän korkeudesta). Toinen 1/3 pesällinen oli ristiin rastiin laitettuja sekapuita kolme kerrosta. Kolmas pieni pesällinen oli tasakokoisia puita (ensisijaisesti leppää tai haapaa).

Pesällisten paloaika oli noin kymmenen minuuttia. 30 minuutin kuluttua hakasin hiilihangolla tasaisen hiilloksen ja jätin kiukaan siintymään 15–30 minuutiksi, kivet palopeitteellä peitettynä. Kivien pintalämpötilan mittasin

viidestä kohdasta monipistelaserilla joka vaiheessa.

Miten kivet lämpenivät?

Kiukaan keskellä kivet lämpenivät eniten, kun laita-alueiden lämpötilat jäivät noin 100 °C matalammiksi.

Kiukaan keskiosan kivet lämpenivät PT 1.0:ssa nopeasti 15 min 124 °C (Taulukko 1). Kivet olivat riittävän kuumat 30 minuutissa (238 °C). Saunomaan pääsi selvästi alle tunnissa.

Vanhemman kiukaan (PT 0.1) lämpeneminen oli selvästi hitaampaa, 15 min 79 °C . Siksi vanhaa kiuasta jouduttiin lämmittämään myös pidempään 45–60 min. Tuulisen ja viileän sään vuoksi jouduttiin lisäämään parina päivänä osittainen neljäs pesällinen. Saunomaan pääsi vasta 1,5 tunnin perästä.

Uutena tämäkin kiuas lämpeni yhtä nopeasti kuin PT 1.0. Huononeminen johtunee kiuaskivien murenemisesta.

Kivet ovat alkuperäiset ja kappaleita niistä vuosittain löytyy kiukaan pohjalta. Savu/lämpöreitit ovat osittain tukkeutuneet, siksi myös veto pesässä on heikentynyt ja pesällisen paloaika pidentynyt noin kolmanneksella.

Kivien lämmön varauskyky on myös heikentynyt, minkä vuoksi saunomisen kokonaisaikaa oli 1–2 tuntia, vaik-

ka kiviä oli enemmän kuin PT 1.0:ssa.

Lammasaaressa saunomisaika oli 1,5– 2,5 tuntia. Löylyt olivat alusta loppuun miellyttävät. Kosteus lisääntyi loppua kohden, koska vettä joutui heittämään enemmän ja enemmän. Peruslämpö oli 60 asteen paikkeilla. Tuoksu oli parempi Kaijatsaaressa kuin Lammasaaressa, mikä johtunee lämmityskerroista. PT 1.0 palaa niin puhtaasti, että toistaiseksi saunarakennus on saanut vasta keskiruskean värin.

Siintymisen ja palopeitteen vaikutus kiuaskivien lämpöön oli erittäin tärkeä (Taulukko 2). PT 1.0:ssa peite nosti 15 minuutissa keskellä kivien lämpöä n. 20 °C, mutta laitaosissa 45-120 °C . Nousu oli sitä suurempi mitä alhaisempi kiven lämpö oli.

Siis lämmön tasoittuminen oli tärkeä seuraus peittämisestä. PT 0.1:ssä siintymisen aikainen lämmön nousu oli vähäisempää, mutta tasoittuminen suurin piirtein samanlaista.

Palopeitteen käyttö vähentää kivien nokeentumista ja tikua aiheuttavan tervan määrää. Tikua oli vain kerran vähäisesti, kun viimeiseen pesälliseen joutui vahingossa märkä puu. Tiku ei hävinnyt, vaikka poistin huonosti palaneen puun ennen siintymistä. Kun kiviä ei lämmitetä punahehkuisiksi, nokea kertyy ylimmän kivikerroksen

Taulukko 2.

Pintakivien lämpö kiukaan eri osissa.

PT 0.1 60 min.

Peite 30 min.

PT 1.0 30 min.

Peite 15 min.

Edessä vas.

98±18

152±22

178±75

214±63

Edessä oik.

128±33

174±24

122±44

169±58

Siintymisen ja palopeitteen vaikutus kiuaskivien lämpöön oli erittäin tärkeä.

Keskellä 213±18 213±18 238±69 262±77 Takana vas.

114±18

160±20

178±66

233±84

Takana oik.

131±19

188±42

132±24

188±42

sauna I1I 2020

35

Saunatietoutta

Savusaunan lämmityksen kannalta on tärkeää, että kiuas on varustettu lasillisilla luukuilla, joista voi seurata palamista. Luukuissa täytyy olla isot säädeltävät ilma-aukot. pinnalle. Siksi kivet on hyvä puhdistaa päältä puolivuosittain toholla (kaasuliekillä).

Miten tästä eteenpäin?

Vaikka nämä kiuastyypit ovat täyttäneet monia niille asettamistani tavoitteista, niin eräitä ongelmia on jäänyt.

Yksi niistä on tuo hapetus erilaisten aukkojen kautta. Varsinkin talviaikana kiukaan kylkiaukot vuotavat kylmää ilmaa, joka jäähdyttää kiviä ja lyhentää saunomisaikaa. Toinen ongelma on PT 1.0:n lämpöeristys, jonka suojaaminen löylyvedeltä on vaikea ratkaistava. Lämpöeristystä ei tarvita. Siksi uudessa mallissa olen luopunut näistä molemmista.

Savusaunan lämmityksen kannalta on tärkeää, että kiuas on varustettu lasillisilla luukuilla, joista voi seurata palamista. Luukuissa täytyy olla isot säädeltävät ilma-aukot. Kummassakaan tutkitussa kiukaassa ei ole arinaa. Arvelin, että tuhka ja hiillos on helpointa kolata tasaiselta pinnalta, mutta vielä helpompaa niiden poisto on tuhkakaukalon avulla arinan alta, jos arinan sivulle ei jää mitään.

Niinpä syntyi PT 2.0. (kuva 4). Siinä primaari hapetus tulee arinan kautta, sekundaari hapetus tulipesän rosteritai keraamisten levyjen reikien kautta ja tertiaari hapetus levyjen yläreunan ohi. Levyt samalla ohjaavat puut keskelle arinan päälle. Ideahan tulee kehittyneiden jatkuvalämmitteisten kiukaiden rakenteesta.

Koska savusaunan kiuas on ylivoimaisesti tehokkain tapa lämmittää kiuaskiviä, myös uloslämpiäviin kiukaisiin tulisi soveltaa samaa periaatetta. Saunomisessa on kyse kivien lämmittämisestä puulla. Sen sijaan, että kivet eristetään rautalevyllä jatkuvassa lämmityksessä, niin tuli ohjattaisiin suoraan kiviin ja sieltä suljetusti piippuun (vanha pönttökiuas!!).

Ehdotankin, että jatkuvalämmitteisistä kiukaista luovuttaisiin ja tehtäisiin uudenlaisia kertalämmitteisiä ”pönttökiukaita”, joissa on korkea palopesä.

Tällä olisi suuri merkitys suomalaisten (mökki)saunojen päästöihin.

36

sauna I1I 2020

❹

Uusin savusaunan kiuasmalli PT 2.0 Myllytetty oliviinilibaasi 6 cm kerkes 9 cm kerkes Tukivanne Litteä kerkes Muurauslaasti

Tartuntalangat

90 cm Punatiili

Koristemuuraus

Tulitiili

Arina Tuhkalaatikko 20 cm teräsbetoni

Kuva 4. Uusin savusaunakiuasmalli PT 2.0. Tässä mallissa palopesän korkeus on säilytetty, mutta aikaisempien mallien ilman ottoaukot on poistettu, jolloin primaari hapetus (1) tulee arinan kautta ja sekundaari (2) ja tertiaari (3) hapetus tulee kiukaan sisältä esilämmitettynä rosteri tai keraamisilla ohjauslevyillä.

Julkisissa ja kaupallisissa savusaunoissa löylyn kestävyys on suurempi ongelma kuin yksityissaunoissa.

Jos luovutaan koko päivän kestävistä

Oikeaoppisuudesta voi ajatella tingittävän ympäristön hyväksi.

löylyistä, niin kivimäärää voidaan vähentää ja sauna voidaan lämmittää nopeasti (noin puolessa tunnissa) ja vaikka samana päivänä uudelleen.

Samalla kivien rapautuminen vähenee, koska niitä ei tarvitse lämmittää punahehkuisiksi. Näin kivien vaihtoväli pitenee, rahaa säästyy ja ympäristövaikutukset vähenevät. Löylyjen kestoa tarvittaessa erittäin varteenotettava vaihtoehto on kiuaskivien jatkolämmitys sähkövastuksella, vaikka sitä ei pidetä oikeaoppisena. Oikeaoppisuudesta voi ajatella tingittävän ympäristön hyväksi. ❖

Puheenkohtaja Puheenjohtaja Saunatietoutta

Miten saunan päästöjä vähennetään?

1.

Käytä kuivia puita (vesipitoisuus alle 20 %), mutta älä käytä rutikuivia puita, koska ne palavat liian nopeasti, jolloin ilmakehään vapautuu paljon palamattomia kaasuja. Kaasuuntumisen hillintä on tärkeää. Joskus 30 % vesipitoisuus on eduksi, koska sillä voidaan hyödyntää/parantaa puun kaasuttamista korkeissa lämpötiloissa (esim.

Rajaportin saunan kiuas).

2.

Sytytä nopeasti ja pienillä risuilla. Periaatteessa saunan voisi lämmittää kokonaan risuilla.

Risuilla on pienin hiili-

dioksidin päästö/tuotettu energia. Kiinteällä puulla ja kannoilla se on huonompi ja kaikkein huonoin fossiilisilla polttoaineilla. Risut on ekologinen vaihtoehto.

Risuista tehtyä haketta voisi myös harkita.

3.

Älä lämmitä liikaa (harakoille). Tutki saunasi kivien varauskyky ja mitoita lämmitys sen mukaan. Tärkeä väline oikean lämmitysmäärän selvittämiseen on monipistelaser-lämpömittari. Optimi kivien lämpö noin tunnin saunomiseen on hieman yli 200 °C, 2 tunnin sauno-

miseen n. 250 °C jne. Ei ole ympäristöystävällinen ajatus, että ”meidän saunassa saa vielä aamulla löylyt” (tosin huonot).

4.

Käytä korkeaa tulipesää (n 1 m). Liekin korkeus on 50–60 cm ja se ei saa koskettaa mitään pintaa, muutoin se nokeaa ja savu on mustaa.

5.

6.

Täytä vain 1/3 pesästä puilla.

Käytä mahdollisimman pieneksi pilkottua puuta (2 cm) ja mieluiten roskapuuta.

7.

Mahdollisimman vähän ja pieniä kiuaskiviä.

On turha lämmittää turhia tonneja. Isot kivet vaativat pidempää lämmitysaikaa ja siksi enemmän puita.

Perhesaunassa riittää 30 cm kerros. Alle kannattaa panna huonosti varaavia kiviä (esim Kerkes), jotta lämpö siirtyisi nopeasti pintakiviin (esim. oliviinidiabaasi).

8.

Käytä kuumaa löylyvettä.

Teitkö asuntokaupat uudiskohteesta?

Koti uudistalosta -kirja auttaa toimimaan oikein ja oikeaan aikaan talon rakennusvaiheessa ja valmistumisen jälkeen.

Kirja opastaa niin asunnon tarkastuksessa ja virheiden reklamoinnissa kuin uuden taloyhtiön hallinnon järjestämisessäkin.

Kirjan ovat kirjoittaneet isännöitsijä, osakas Hannaleena Kuutilo Walttari Oy:stä ja apulaispäälakimies Kristel Pynnönen Suomen Kiinteistöliitosta.

TILAA:

www.kiinkust.fi

075 757 8591

asiakaspalvelu@kiinkust.fi sauna I1I 2020

37

Teksti ja kuvat: Leena Huuhka, Voionmaan koulutuskeskuksen journalismin opiskelija

Sauna rentouttaa suomalaisten lihakset ja kirvoittaa kielenkannat

SAUNOMALLA

small talkin ammattilaiseksi

Rauhaniemen Kansankylpylä sijaitsee Tampereen Lapinniemessä.

38

sauna I1I 2020

Me suomalaiset olemme todistetusti saunakansaa, mutta murenevatko saunan lämmössä myös suomalaisuuden rajat? Julkisissa saunoissa on tunnelmaa ympäri vuoden.

S

aunominen on perinne, joka elää Suomessa ja suomalaisista. Saunomista on aina pidetty perisuomalaisena tapana. Jopa niin paljon, että viime vuoden maaliskuussa opetus- ja kulttuuriministeriö esitti suomalaista saunomista Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Suomen Saunaseura ry:n mukaan saunoja Suomessa on noin 3,2 miljoonaa, kun mukaan lasketaan kaikki, mökkisaunoista perässä vedettäviin malleihin. Vuonna 2018 Tampere julistettiin Suomen ja maailman saunapääkaupungiksi. Eipä ihme, sillä yksityisten saunojen lisäksi Tampereelta löytyy yli parikymmentä julkista saunaa.

Mikä saa ihmiset käymään julkisissa saunoissa, vaikka tilastojen valossa katsottuna saunoja löytyy miltei jokaisesta talosta? Ja me suomalaisethan olemme omissa oloissa elävää kansaa.

Saako saunan lämpö meidät poikkeamaan tavoistamme?

Rauhaniemen rauhassa

Olen Tampereen Lapinniemessä, muutaman kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Täällä sijaitsee Rauhaniemen Kansankylpylä, yksi

Tampereen julkisista saunoista. Rauhaniemi on paikka, joka on täynnä kaunista luontoa ja historiaa, sillä täällä on saunottu ja kylvetty jo vuodesta 1929 saakka.

Keltainen, puinen rakennus tulee vastaan kävellessäni kohti niemen kärkeä. Viimeksi, kun täällä kävelin, ilta-aurinko maalasi säteillään kalliot ja koristeli koivujen lehdet. Ihmiset loikoilivat kallioilla piknik-eväiden kanssa, lasten uidessa rantavedessä.

Nyt tilanne on toinen. On marraskuinen, harmaa iltapäivä. Sauna on juuri avautunut ja pihamaa näyttää vielä melko hiljaiselta.

Rauhaniemen kaksi saunaa ovat sekasaunoja ja suurempaan saunaan mahtuu istumaan miltei 60 saunojaa. Saunan isosta koosta huolimatta saunan ylimmällä lauteella istutaan jo miltei vieri vieressä. Kanssasaunojat tiivistävät lähemmäksi toisiaan ja siten itse mahdun myös ylimmille lauteille.

Täällä ei koskaan ole täysin hiljaista, aina joku pieni jutunjuuri käynnissä, kuten nytkin. Aiheet vaihtelevat jääkiekosta lintujen syysmuuttoon.

– Päivää, sanoo saunaan tullut mies reippaalla äänellä ja saa kaikilta vastauksen. Ja ennen kuin ehdin miettimään enempää, lähinnä kiuasta istunut mies roiskaisee muutaman saunakoussikallisen vettä kuumille kiville. Kyyristäydyn valmiiksi vastaan-

sauna I1I 2020

39

Kylmässä vedessä kastautuvat saunojat kannustavat virnuillen toisiaan.

Höyryävät hahmot kulkevat kohti viilentävää vettä.

ottamaan lämpimän löylyn harteilleni.

lekin veden viileää lämpötilaa.

Sileä satanen

Sosiaalinen saunominen

Hetken päästä päätän viilentää oloa ja kävelen ulos. Edessäni on liukkautta estävä matto, joka näyttää miltei juoksuradalta. Nimeän sen mielessäni sileäksi sataseksi. Juoksemisen sijaan kävelen kuitenkin rauhassa maton loppuun, ja sen jälkeen rappuset alas veteen.

Ensin vesi ei tunnu kylmälle, mutta kun pääsen rappuset loppuun asti ja olen rintakehääni myöten vedessä, mieleni muuttuu. Päätän kuitenkin kastautua kaulaani myöten ja heittää vettä myös kasvoilleni. Sitten minulle tuleekin kiire nousta askelmia takaisin ylös rantaan. Kehoani pistelee tuhatpäinen neulojen joukko, mutta ilma tuntuu ihanan lämpimältä. Jään hetkeksi seisomaan kalliolle. Kylmässä vedessä kastautuvat saunojat kannustavat virnuillen toisiaan ja hauskaan tapaan kommentoivat tuntemattomil-

Muutaman kerran löylyttelyn ja uinnin jälkeen nappaan pyyhkeeni lokerikosta ja menen takaisin pukuhuoneeseen. Huomaan pukuhuoneen peilistä, että päässäni ollut huivi on ponnahtanut pystyyn kuin silinterihattu. Puuttuisi enää, että huivini kangas olisi musta ja karvainen, silloin olisin kuin punaposkinen tanskalainen vartiosotilas.

Huomaan myös, että saunojia on tullut koko ajan lisää ja pukuhuone alkaa käydä jo ahtaaksi. Tiivis tunnelma ei kuitenkaan näytä haittaavan ketään, vaan kaikki keskustelevat epäsuomalaiseen tapaan toistensa kanssa.

Ilta on viilenemään päin, onneksi varasin itselleni lämpimän kerraston ja pipon mukaan, sillä tämän jälkeen en haluaisi kylmettyä. Pukeudun ja tulen pihalle. Saunasta tulleet, höyryävät ihmiset ja puheensorina luovat sisäpi-

40

sauna I1I 2020

Lokeroihin saa kätevästi pyyhkeet ja juomat saunomisen ajaksi.

Tiivis tunnelma ei kuitenkaan näytä haittaavan ketään, vaan kaikki keskustelevat epäsuomalaiseen tapaan toistensa kanssa. halle lämminhenkisen ja yhteisöllisen tunnelman. Joku on ottanut saunamakkarat mukaansa ja pihagrillistä nousevat herkulliset tuoksut. Aivan kuin olisin yksityisellä pihamaalla tai mökillä. Lähden kävelemään kohti keskustaa. Kuulen vielä kaveriporukan huutelevan naurussa suin yhdelle myöhässä tulleelle jäsenelleen, että valitettavasti sauna on tältä illalta suljettu, mutta onneksi uimaan pääsee varmasti.

Monet artikkelit kertovat saunassa ja avannossa käymisen terveysvaikutuksista. Kylmän veden tuomat endorfiinit tuovat hyvää oloa kehoon ja stressi vähenee. Mutta löytyvätkö saunomisesta myös sosiaalisen hyvinvoinnin aakkoset? Etenkin näistä yhteisistä, julkisista saunoista.

Mietin jälkeenpäin, miksi itselläni on hiukan epämiellyttävä olo kylpy-

löissä ja uimahalleissa, mutta Rauhaniemen saunassa viihdyn loistavasti.

En tarvitse lämmitettyjä kaakeleita jalkojeni alle tai klooripitoista vettä altaan täydeltä. Saati sitten omia erillisiä saunoja miehille ja naisille. Miksi saunassa puolialastomana, kylki kylkeä vasten istuminen ei tunnu meistä suomalaisista oudolle, vaikka bussipysäkillä tarvitsemme ainakin metrin verran tilaa toiseen ihmiseen? Tai saati bussissa, jossa haluamme aina istua yksin. Jään miettimään, herättääkö saunan lämpö meissä eteläeurooppalaisia piirteitä? Ja, kun pääsemme yhdessä saunan lämpöön, meistä peräpohjolaisistakin kuoriutuu small talkin ammattilaisia.

Saunan pihalla on leppoisa tunnelma.

Artikkelin teksti ja kuvat ovat Voionmaan koulutuskeskuksen journalismin opiskelija Leena Huuhkan, joka teki tämän artikkelin koulutyönään

sauna I1I 2020

41

Teksti: Marja Lammi Kuvat:Olli Urpela

Ja taas kelpaa kylpeä!

Saunatalon ja Helsingin Konalassa sijaitsevan pesulan väliä kulkee kuukausittain noin 2 500 kylpypyyhettä ja 3 200 laudeliinaa. Pyyhkeiden kierto pyykkiin ja puhtaana takaisin on jo 20 vuotta hoidettu saman yrityksen voimin.

Saunaseurassa pitkään palvelleiden vaaleanvihreiden froteepyyhkeiden rinnalle ovat tulleet Tamminiemi-sarjan pyyhkeet.

Ne ovat kooltaan suurempia ja selvinneet voittajana pesutestistä, kertoo Lainas Oy:n toimitusjohtaja Lari Aro.

42

sauna I1I 2020

a t i a t ä h t i u P yhke py kille i a k

Teemu Miettinen Lainas Oy:stä tuo joka arkiaamu puhtaat pyyhkeet saunojille. – Usein Teemu käy vaihtamassa pyyhkeet niin ettei sitä ehdi edes huomata, nauraa varalämmittäjä Kimmo Roponen.

J

oka arkiaamu kymmenen yhdentoista maissa Saunatalon pihaan kurvaa pakettiauto pyyhelastissa. Lainas Oy:n kuljettaja Teemu Miettinen tulee taloon lämmittäjän avaamasta ovesta, kerää käytetyt pyyhkeet ja lauteiset koreista ja pusseista pesusäkkeihin ja tuo puhdasta tilalle. Keittiöstä vaihtoon lähtevät keittiötekstiilit.

Kuukauden mittaan Saunatalon ja Helsingin Konalassa sijaitsevan pesulan väliä kulkee noin 2 500 kylpypyyhettä ja noin 3 200 kappaletta laudeliinoja eli lauteisia.

– Tämä on seurassa niitä asioita, joka toimii kuin kello. Tosi hienoa

toimintaa, kehaisee saunojen varalämmittäjä Kimmo Roponen.

Märkiä pyyhkeitä miehiltä

Miettiseltä työ sujuu tottuneesti, sillä hän on huolehtinut pyyhkeiden vaihdosta Saunaseurassa jo vuodesta 2006.

Hän osaa arvioida päivittäin tarvittavien pyyhkeiden määrän. Perjantai on kiireisin saunapäivä ja silloin niitä tarvitaan eniten. Parhaimpina päivinä miehet tarvitsevat noin 250 laudeliinaa ja 160 pyyhettä ja naiset 250 pyyhettä.

Tuhansien pyyhkeiden pitäminen puhtaina on seuralle merkittävä kuluerä. Tilinpäätöksestä ilmenee, että esimerkiksi vuonna 2018 pesulapalvelujen kulut olivat noin 53 000 euroa. Talous-

Pyykkisäkin painosta tietää, onko sisällä käytettyjä miesten vai naisten pyyhkeitä. Aamun urakka on voiton puolella. Käytetyt pyyhkeet matkaavat kohti pesulaa.

sauna I1I 2020

43

Hyvälaatuinen puhdas pyyhe on tärkeä osa kylpynautintoa. ohjesäännön mukaisesti pesulapalvelutkin kilpailutetaan säännöllisesti.

Saunamaksuun sisältyy miesten päivinä yksi lauteinen ja naisten päivinä yksi iso kylpypyyhe. Lisää pyyhkeitä voi vuokrata viiden euron hintaan.

Omiakin pyyhkeitä voi käyttää.

– Kun on perhepäivä, pyyhkeitä menee tuplaten. A-P eli lämmittäjämestari Ari-Pekka Paavola kertoo tarpeet pari päivää aikaisemmin ja katson myös taululta, onko tulossa jotakin erityistä, Miettinen kertoo.

Ammattilaiset tietävät pyyhkeistä paljon asioita, joita tavallinen saunoja ei tule edes ajatelleeksi. Esimerkiksi sitä, että miesten ja naisten käytetyillä pyyhkeillä on vissi painoero. Miesten vuoron jälkeen korit ovat täynnä märkiä laudeliinoja, jotka painavat paljon.

Naisten isommat pyyhkeet pysyvät kuivempina.

Joskus saunojilta sujahtaa koreihin vahingossa omiakin pyyhkeitä.

– Jos pyyhkeet päätyvät meille, niin ne menevät muiden mukana pesukoneeseen. Ne erotellaan ja palautetaan sitten kuivina takaisin. Jos joltain pyyhe on kadonnut, sitä kannattaa kysellä parin päivän päästä, Miettinen neuvoo.

Pyykkiä myös jouluaattona

Saunaseurassa on jo pitkään kietouduttu vihreisiin pyyhkeisiin, joita on kahta sävyä. Ne ovat Lainas Oy:n omaisuutta. Seura on ollut jo 1980-luvulta alkaen toisessa polvessa toimivan perheyrityksen asiakas.

2000-luvun alussa Lainas Oy muuttui ompelimosta kaikkea tekstiilihuoltoa tarjoavaksi pesulaksi, joka työllistää nykyisin seitsemän henkeä.

Toimitusjohtaja Lari Aro jatkaa vanhempiensa aloittamaa yritystä.

– Olen pyörinyt mukana lapsesta asti, mutta kävin välillä opiskelemassa muuta. Palasin kuitenkin takaisin perheyritykseen vuonna 2014.

– Pienenä pesulana meidän valttimme ovat laatu ja joustavuus. Isolle pesulalle voisi olla hankala hoitaa esimerkiksi tilannetta, jossa pyyhkeitä pitäisi hakea ja noutaa jouluaattona tai silloin kun lämmittäjä soittaa. Meille taas

44

sauna I1I 2020

”Saunis” tarjoaa työtä tasaisesti vuoden ympäri kun muualla kysyntä on enemmän sesonkiluonteista, Aro sanoo.

Laatupyyhettä saa etsiä

Lainas Oy:n ja Saunaseuran yhteistyö on alkanut jo 1980-luvulla, jolloin Lari Aron vanhempien perustama perheyritys oli vielä ompelimo.

Tuhansien pyyhkeiden pitäminen puhtaina on seuralle merkittävä kuluerä.

Saunaseuran pyyhkeiltä vaaditaan kestävyyttä. Ne pyörivät lattialla, saavat pintaansa nokea ja jäävät joskus märkinä koriin viikonlopun yli. Niitä myös pestään jatkuvasti.

Saunaseuran vihreät pyyhkeet on valmistettu Belgiassa ja vaalean vihreät ovat kestäneet ansiokkaasti satoja pesuja. Nyt seuraan on tilattu uudet pyyhkeet. Testattavana on ollut Finlaysonin valmistama Tamminiemisarja, jonka pyyhe on ohuempi mutta isompi kuin entinen. Se on myös kätevä kietaista ympärille. Uusi pyyhe on märkänä kevyempi kuin entinen froteepyyhe, joka imee nopeasti itsensä painavaksi.

– Tamminiemi-pyyhkeen materiaalista puolet on puuvillaa ja puolet pellavaa. Se vaikuttaa olevan hyvä pyyhe ja toivon mukaan se myös kestää pitkään käytössä, Aro sanoo.

Saunaseuran pyyhkeet ovat kotipyyhettä paljon rankemmassa kulutuksessa. Ne pyörivät lattialla, saavat pintaansa nokea, ja jäävät joskus märkinä koriin viikonlopun yli. Niitä myös pestään jatkuvasti. Pesulassa pyykistä pyritään saamaan puhdasta mahdollisimman ympäristöystävällisesti, joten pesuprosessia on optimoitava. Pyyhkeen laatu on hyvin tärkeä.

– Monissa tekstiileissä, kuten pyyhkeissäkin, laatua saa nykyisin hakemalla hakea. 1990-luvulla pyyhkeet kestivät kymmenen vuotta, mutta pahimmat nykypyyhkeet kestävät viisi pesua. Heikon pyyhkeen tunnistaa yleensä siitä, että pyyhkeestä ei löydy edes pesuohjetta, Aro kertoo.

Jos hyvä laatu on käynyt harvinaisemmaksi, pyyhkeiden koko on kasvanut. Aro kertoo, että tekstiilivalmistajien mukaan Suomessa vyötärönympärys kasvaa ja siksi kysyntää on jatkuvasti kookkaimmista pyyhkeistä. Vastaava ilmiötä ei kuulemma esiinny muualla Euroopassa.

Kaikkialla kuitenkin hyvälaatuinen puhdas pyyhe on tärkeä osa kylpynautintoa. Sen kokoon, ulkonäköön, imukykyyn ja tuntumaan kiinnitetään huomiota Saunaseurassakin joka päivä. ❖

ILMO 1/1

Teksti: Saunaseuran jäsen Martti Korpijaakko

”Saunon, siis olen olemassa.”

Vaellan Saunaseuraan myöhään lauantai-iltana, vierasluku jo kolmannella sadalla, vain muutama äijä jäljellä. Istun ihanan helmikuisen hetken savusaunassa aivan yksin. Tai paremminkin: yksin, mutta en ilman seuraa. Ajatus viipyy ajan armottomuudessa, elämän kulussa, luopumisen välttämättömyydestä. Ja eräässä, joka voisi istua minua vastapäätä.

K

irjailija Jörn Donner oli oikeasti saunan ja saunomisen ystävä. Olen ollut jonkun kerran Vaskiniemen löylyissä ikoni J:n seurassa. Nämä olivat aina elämyksiä, sillä – Olavi Paavolaisen rinnalla – tuskin olen ihaillut toista suomalaista kirjailijaa yhtä paljon kuin 1933–2020 keskuudessamme elänyttä saunan ystävää ja seuran jäsentä vuodesta 1968.

Saunalla on ollut tärkeä roolinsa Donnerin tuotannossa. Jo 1968 ilmestyneessä Maailmankirjassa, maapallon kiertävä reportteri istuu ajatuksissaan kaukaisessa hotellisaunassa. Myös Matka vieraaseen maahan (Sverigeboken, 1973) sisältää tulkintoja saunakokemuksen kautta. J:n kahdessa viimeisessä kirjassa on niissäkin kylpykohtauksia: eduskunnan saunas-

Jörn Donner 1933–2020, Saunaseuran jäsen vuodesta 1968

46

sauna I1I 2020

ta tai golfia pelaavan luokan hiljaisesta kuuntelemisesta (Vaskiniemessä kai) aina presidentti Ahtisaaren rauhanpalkintoa juhlistavaan saunotteluun – tai oman rantasaunan hiljaiseen lämmittämiseen verkkojen laskun jälkeen.

Näistä poiminnoista tulisi pitkä lista.

Myös J:n kaunokirjallisessa tuotannossa on saunakohtauksia. Uskalletuin saunaan sijoitettu fantasia lienee Presidentti-romaanin (1996) kermavaahto- ja vadelmahillokohtaus saunan terassilla maan isän P:n ja hänen rakastettunsa välillä. Se muistuttaa kirjailija-ohjaajan seksuaalisuuden korostamista omassa 1960-luvun elokuvatuotannossaan; useinhan auteur siirtyi kameran toiselle puolelle miesnäyttelijäksi.

J lienee myös ainoa suomalainen ohjaaja, joka on filmillä esitellyt tanakkaa mieskuntoaan sivuprofiilissa kameralle (Naisenkuvia 1970). Nämä olivat monen mielestä nuoruusajan provokaatioita kulturellissa profiilissa.

Mitä eurooppalainen älykkö tekee savusaunassa?

Oma ensimmäinen saunamuistoni maamme harvoihin intellektuelleihin kuuluvasta hahmosta saunakaverina siintää peräti 32 vuoden takaa. Vuonna 1988 Neuvostoliiton hajoamiseen oli kolme vuotta ja EU-Suomen syntymiseen kuusi. Ajan henki oli aivan toinen. Vapautuminen suomalaisessa

ilmapiirissä tuntui yhtä virkistävältä shokilta kuin Vaskiniemen talvisessa avannossa käynti.

Tuolloin korostuneesti kielipuolueena tunnettu poliittinen liike halusi profiloitua vapaamielisenä ’kansanpuolueena’ suomeksi ja haki apua mainostoimistosta. Eräs nuori kaksikielinen copywriter, joka oli ideoinut mielikuvallisen ilmoitussarjan perustuen suorasanaiseen intellektuelliin (Donner), voimakastahtoiseen ’patruunaan’ (Buntta Wahlroos) sekä tyylikkääseen ympäristönaiseen (Eva Biaudet), ehdotti J:lle kylpemistä molemmille tutussa savusaunassa.

Useammalla kierroksella ja vilvoittelutauolla keskusteltiin pitkään Suomesta, Euroopasta ja kirjallisista intresseistä Paavolaisesta Diktoniukseen. Ikoni oli avoin, vapautunut, helposti lähestyttävä.

Samalla syntyi pieni teksti, joka oli ehkä aikaansa edellä. J ei halunnut muuttaa siitä pilkkuakaan. Tarvittiin myös henkilökuva. Useimmat meistä ovat jossakin määrin räjähtäneen näköisiä saunoessaan, mutta jopa kovissa löylyissä J:llä oli veistokselliset kasvot, jotka Vaskiniemen vilvoitteluterassin edessä Markku Lähdesmäki ikuisti filmille.

En koskaan ehtinyt saunadialogiin J:n vähemmän tunnetussa mansikkapaikassa, Bromarvin merenrantasaunassa Niitlahdella. Paikalla olen toki

Myös J:n kaunokirjallisessa tuotannossa on saunakohtauksia. käynyt: saunan terassilta ja laiturilta avautuu laaja näkymä lahden yli länteen. Pohjoisen suunnassa siintää Framnäs, suvun paikka, jossa Donner vietti lapsuutensa kesät. Saunakamarissa on elokuvajulisteita, kuten itse päärakennuksessakin. J tajusi käyttää monen elokuvajulisteensa suunnittelijana graafikko-professori Erkki Ruuhista.

Saunovan renessanssi-ihmisen kahdet kasvot

Vuosikymmeniä jatkuneen Kekkoslovakian ajan henkistä krapulaa on nuoremmalle sukupolvelle vaikea selittää.

Radikaali-Donner oli virkistävä poikkeus ajan ilmapiirissä uskaltautuen sanomaan paljon sellaista, josta moni piti suunsa supussa. Hän ihaili vanhaa eurooppalaista kulttuuriperinnettä

ja manner-Euroopan saksankielistä sivistystä. Kouluaikoina ruotsinkielisessä Norsenissa J oli tietysti latinan lukija. Hän tapasi vääntää Descartes’n lausahduksen muotoon ’Kirjoitan, siis olen olemassa.’

Donneria on sanottu maamme viimeiseksi renenssanssihahmoksi.

Siitä, että hän oli aito eurooppalainen monipuolisesti sivistynyt älykkö ei ole epäilystäkään. J:n pitkäaikaisin aviopuoliso ja leski Bitte Westerlund on kuvannut tuotteliasta miestään ’vuoreksi’. Silti viimeistään savusaunassa jopa 1086-sivuisen Mammutin (2013) kirjoittaja kyyristyi oikeisiin, inhimillisiin mittoihinsa. Seuran löylyissä kun on tapana joskus kumartaa.

Sivistyneen, älykkään yksilön kanssa jaettu saunarituaali on joka kerta kuin pieni matka, paljon paljastavampi

kuin vaikkapa golf-kierros.

Usein en halunnut häiritä meditoivaa saunaveljeä edes saman löylyhuoneen lauteilla. Jätin rauhaan. Mutta kaikissa kohtaamisissa oli helppo havaita J:n kaksi hyvin erilaista roolia, julkinen (arrogantimpi, provosoivampi, haastavampi) ja yksityinen (nöyrempi, hillitympi, herkempi).

Kuluneimmasta Donner-mielikuvasta poikkeavan asenteen voi jokainen nähdä neljän minuutin jäähyväishaastattelussa (YLE Areena) joulukuulta 2019. Tämän viimeisen viestin alussa J katsoo ensin leikkisästi hymyillen kameraan ja pyörittää etusormeaan kuvaajalle tyyliin ’joko pyörii?’.

Sitten saunaveli-Donner kertoo – arvokkaasti ja stooalaisen rauhallisesti – missä hän nyt on: elämänsä lopun alussa – at the beginning of the end. ❖

Alaston totuus.

Brändiä ei osteta järjellä. Mukaan tarvitaan tunnetta, kylmiä väreitä nostattavaa vaikutusta ja kohtaamisia, jotka muistetaan. Kun haluat, että brändisi ei jätä kohtaajaansa kylmäksi, me olemme sinua varten. Meillä on vahvaa kokemusta, näkemystä ja näyttöä siitä, kuinka brändin potentiaali saadaan täyteen voimaansa.

LÄMPIMIN TERVEISIN

N2 | Pursimiehenkatu 29–31 A | N2.fi

sauna I1I 2020

47

Teksti ja kuvat: Jaakko Evonen, Suomen Kuurosokeat

SAUNA kuuluu kaikille Sauna on perinteiseen suomalaiseen kulttuuriin kuuluva rentoutumisen paikka. Siellä voi myös kokea yhteisöllisyyttä. Mutta millainen saunaympäristö olisi esteetön ja myös kuurosokeiden saavutettavissa?

Kuurosokeiden Toimintakeskuksella Tampereella on saunoja, joissa aistirajoitteisia on huomioitu eri tavoin.

S

uomen Kuurosokeat ry:n palvelujohtaja Risto Hoikkasen mukaan ensimmäiset saunat valmistuivat Toimintakeskuksella vuosina 1983 ja 1986. Niissä huomioitiin turvallisuus.

– Kaikki rakenteet oli tehty siten, ettei kukaan vahingossakaan voinut osua kiukaaseen. Suihkuissa oli termostaatit ja mekaaninen aikakytkin, joka oli säädetty noin yhdeksi minuu-

48

sauna I1I 2020

Palvelujohtaja Risto Hoikkanen esittelee löylyveden annostelijan toimintaa. Nappia painamalla vesi suihkuaa katosta suoraan kiukaalle.

tiksi kertapainalluksella. Nämä saunat toimivat jo aika hyvin saunojan kannalta, mutta siivous oli vaikeaa.

Saunojen uusiminen tuli eteen vuonna 2010. Hoikkasen mukaan apua saatiin Lions-järjestön Pirkanmaan klubeilta, jotka auttoivat taloudellisesti ja olivat mukana työtalkoissa. Arkkitehti hoiti suunnittelun. Myös saunan käyttäjiä kuultiin. Lopputuloksena valmistui sauna, jossa löylyä voi heittää painamalla nappia. Pesuhuoneissa liikkuminen on esteettömämpää, koska kontrastit ovat selkeämmät.

Lattioiden liukuestematto parantaa kävelyn turvallisuutta. Suihkut on asennettu kiinteästi ja vesi virtaa tietyn ajan painamalla nappia.

Vuonna 2017 tontille valmistui uusi esteetön VTS Ristontalo. Kerrostalon saunatilassa turvallisuus on huomioitu monin tavoin. Tiloissa on liukuovet ja valaistus on tasaista puku- ja kylpyhuoneissa. WC on esteetön ja kylpyhuoneessa on kiinteä suihkutuoli.

ei ehkä muualla osata tai uskalleta kysyä. Poikkeuksetta kuulevat ja näkevät ymmärtävät, että kuurosokea nauttii oikeasti samoista asioista kuin kuulevat ja näkevät ja joskus jopa saunaolut maistuu yhtä hyvältä kaikkien mielestä. Eläköön suomalaisuus ja saunakulttuuri!

Sauna testissä

Toisessa saunassa löylyvettä annostellaan vetämällä puukahvasta. Viereissä kuvassa näkyy vesihaaroitin kiukaan yläpuolella.

Lauteissa askellus on matala ja sinne voi nousta myös pyörätuolista.

Hoikkasen mukaan kuurosokeat osallistuivat saunan suunnittelu- ja rakennusvaiheeseen. Saunat ovat saaneet hyvän vastaanoton.

– Ollaan ylpeitä omastamme. Monet saunottavat vieraisilla olevat kaveritkin Toimintakeskuksen saunoissa ja kaikki näyttävät nauttivan mukavista tunnelmista.

Kuurosokeiden kommunikaatio on

hyvin monimuotoista. Osa heistä näkee ja kuulee jonkin verran, toiset taas eivät ollenkaan. Eräs keino kommunikoida hämärässä saunan valossa on viittoa taktiilisti kädestä käteen.

– Kuulevat ja näkevät ovat tosi uteliaita ja usein esittävät paljon aika hauskoja kysymyksiä tulkeille tai avustajille sekä haastattelevat myös mielellään kuurosokeita saunan lauteilla, toteaa Hoikkanen.

– Saunassa kysytään asioita, joita

Päätin itse kuulonäkövammaisena ottaa selvää, miltä löylyt esteettömässä saunassa tuntuvat. Suuntasin Toimintakeskuksen rivitalon yhteiseen saunaan. Pukuhuoneessa huomioni kiinnittyi koukkuihin ja ovenkahvoihin, jotka erottuvat punaisen värinsä ansiosta. Yleisvalaistus eteisessä ja pukuhuoneessa on miellyttävä. Pukuhuoneessa sijaitsee myös hallintapaneeli, josta voi säätää kiukaan ajastinta ja lämpötilaa.

Matka jatkui suihkutilaan. Sen lattia antaa erityispintansa ansiosta hyvin pitoa. Suihkuveden saa virtaamaan nappia painamalla ja se kytkeytyy pois itsestään. Seinien ja lattian kontrastit ovat selkeät. Valaistus on myös riittävää.

Saunatilassa laudetasot erottuvat hyvin toisistaan. Kiukaan edessä oleva puinen suojakaide estää saunojaa vahingossa törmäämästä kiukaaseen.

Lisäksi lattialla on erillinen liikuteltava istuinosa.

Nyt on sitten löylyjen aika. Tässä saunassa löylyvettä annostellaan puisella vivulla, joka löytyy vaivattomasti ylälauteen vierestä. Vivun liikerata on portaaton. Kuurosokeita ajatellen positiivista on se, että veden virtaaminen putkistossa tuntuu värinänä vivussa eli saunoja saa asiasta tiedon tuntoaistin avulla. Itse putkiston pää on kiukaan yllä olevassa haaroittimessa, josta vesi suihkuaa kiville.

Löyly on mielestäni miellyttävä eikä lämpö puske yllättäen. Löylyistä nauttimiseen tuo lisänsä tasainen valaistus, joka tulee kahdesta toisiinsa nähden sivuttaissuunnassa sijoitetusta valosta. Niiden päällä oleva ritilä hajauttaa valoa eikä se siten häikäise.

Kaikkiaan saunakokemus oli hyvä.

On hienoa, että aistivammaisilla on mahdollisuus saunoa turvallisesti. Toivottavasti esteettömät saunat yleistyisivät muuallakin Suomessa. Esteettömyys on kaikkien etu! ❖

Esteettömyys on kaikkien etu pesuhuoneessakin.

sauna I1I 2020

49

Teksti ja kuva: Kimmo Raitio

Sauna soon taloonpoian atteeki Lakeuden avantouimareiden Avantosauna sai uuden kiukaan, joka ei hyydy kovassakaan käytössä ja kumoaa tekijöittensä mukaan Pälsin lainkin.

Sydän-kiukaan konvektio tuottaa tasaisemman lämmön saunaan. Alalauteillakin kylpee pitkään hieman leppoisimmissa löylyissä ­— varpaatkin lämpiminä.

O

tsikossa on vanha totuus Jalasjärven murteella.

Sielun ja ruumiin lääkityksestä voi nauttia myös Lakeuden avantouimareiden saunassa Jalasjärven naapurissa Nurmossa, joka on nykyään osa Seinäjokea. Kadunrakentamiseen tarvitun rakennusmateriaalien louhinnasta syntyneessä kirkasvetisessä, jopa 16 metriä syvässä, kaivannossa pidetään auki avantoa, josta nauttii yhä kasvava hyisen hurmion ystävien joukko.

Helpotusta hektisen elämän stressiin löytävät nyttemmin myös nuoret, opiskelijat ja lapsiperheet. Suosio on tuonut mukanaan myös haasteita.

Yhä useammin alitehoisen kiukaan takia kuultu ‘ovi kiinni’ huomautus on tullut turhankin tutuksi, kun parhaimmillaan lauteiden ja avannon välillä liikkuu jopa 60 kylpijää - kuusi tuntia illassa, päivittäin. Jatkuvasti äärirajoilla lämmitettävää kiuasta on jouduttu

50

sauna I1I 2020

vaihtamaan tiuhaan. Puu- ja sähkölämmitteinen hybridi-kiuas lienee mielikuvituksellisin kokeilu lämmönlähteenä.

Sydän-kiuas myös suureen saunaan

Lopulta ratkaisu löytyi uudesta suuriin saunoihin suunnittelusta Sydänkiukaasta. Jyhkeä miehenkorkuinen 900 kilon kivikapasiteetilla varustettu monoliitti on ainutlaatuinen jatkuvalämmitteinen kiuas. Kapasiteettia riittää jopa 100 kuution saunaan eikä löylynheitolla kivimassaa viilennetä kovin helposti - jos lainkaan - kunhan tulta pidetään yllä. Avantosaunan 70 kuutiota lämpiää nyt pienemmällä puunkulutuksella ja vähemmillä päästöillä optimoidun paloprosessin myötä.

Konvektiorakenne kierrättää tehokkaasti saunan ilmaa kiukaan läpi lämmittäen, mikä takaa lämmön alimmallakin lauteella aina lattiatasolle asti.

Vahva materiaali takaa kiukaan pitkän iän kovassakin käytössä.

Innokkaimmat saunaharrastajat tuntevat varmasti 1900-luvun alkupuolelta Sakari Pälsin esittämän väitteen Löylyn laista: kiukaan kivipinnan tulisi olla aina jalkalauteen alapuolella, jotta lämpöä riittäisi päästä varpaisiin.

Valmistajan mukaan Sydänkiukaan ”virtuaalinen kivipinta” on 1,5 metriä todellista alempana.

Sydän-kiukaan valikoimassa on malleja erikokoisiin saunoihin. Hapon- ja tulenkestäväAISI 310 S materiaalista valmistettu versio 1400 ˚C sulamispisteellä soveltuu korroosion ja meriveden kestävänä todella vaativiin olosuhteisiin.

Automaattisesti huoneilmaa pyörittävää kiuasta pääsee testaamaan paitsi Seinäjoella myös valmistajan eli Warmheart Oy:n testisaunassa Asikkalassa. Yhteystiedot: lakeudenavantouimarit.net ja sydankiuas.fi. ❖

Niin se vaan on. Yksinkertaiset asiat ovat niitä kauneimpia.

Kuten saunan jälkeinen vilvoittelutuokio, kevään saapumista tarkkaillen. Kahvia hörpäten ja Keskin Alkuperäistä rinkeliä haukaten.

V IE K IELEN, T UO H Y MYN .

keski.com

✍

lukijalta

Saunaseura on muutakin kuin saunomista – ja sen jäsenyys arvokasta

O

len viime aikoina paljon miettinyt, miten arvokas seura Saunaseura on. Sen toiminnan tukipisteenä ovat jäsenet, joiden määrä viime vuosina on jatkuvasti kasvanut. Seuran pieni henkilöstö tekee todella hienoa työtä joka päivä ja on todella syytä kiittää hyvästä työstä myös hallitusta, toimikuntia ja kaikkia niitä henkilöitä ja tahoja, jotka tekevät joka päivä seurastamme toimivan ja tehokkaan.

Meillä on nyt myös uusi puheenjohtaja Hannu Saintula ja toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi, jotka muodostavat tärkeän työparin. Toivotan heille molemmille menestystä työssään kuten kaikille seuran työntekijöille ja luottamushenkilöille.

Mutta jotain kuitenkin haluaisin vielä tapahtuvan.

Suomalaisen saunan merkitys ja Saunaseuran työ tulee nähdä muunakin kuin saunomisena. Se on jatkuva tapahtuma ja kehityksen kulku, jolla viedään saunaasiaa suomalaiseen yhteiskuntaan oikealla tavalla. Sen sisältönä pitää olla meidän jokaisen oma arvostus, lähes ylpeys, seuran jäsenyydestä ja seuran toiminta, jonka tulee täyttää seuran sääntöjen mukaista tarkoitusta.

Seuran nykyisillä jäsenillä ja varsinkin uusien jäsenten suosittelijoilla on velvollisuus opastaa uusia jäseniä saunassamme oikeaan käyttäytymiseen, mutta myös saada jokainen uusi jäsen ymmärtämään, miten ainutlaatuisen seuran jäsen hän on. Olen ymmärtänyt, että johtokunnassa tämä asia on ollut esillä ja myös erinomainen Sauna-lehtemme korostaa näitä arvoja, mutta sittenkin tähän sitoutumiseen täytyy saada oikea sisältö.

Seuran jäsenmäärää tulee kasvattaa nyt erittäin varovasti tai ei ehkä ollenkaan – onhan johtokunta päättänyt, että uusia jäseniä otetaan toistaiseksi vain poistuman verran. Saunomisen viihtyisyys ei saa hävitä tilanpuutteen takia, kun lähinnä takkahuone ja kahvio ruuhkautuu aika ajoin melkoisesti. Kaikkia seuran jäseneksi pyrkiviä ei voida ottaa jäseneksi ilman tarkkaa harkintaa tällä hetkellä. Tämä on ikävä ja harvinainen tilanne, joka toisaalta kuvastaa mielenkiintoa seuraamme ja aidossa ympäristössä saunomista kohtaan.

Tehdään tästä saunavuodesta taas upea. Ainakin saunalauteilla jätetään työasiat puhumatta ja keskustellaan asioista, joihin kaikki halutessaan voivat osallistua.

Lauteilla voidaan nauttia hienosta olosta ja terveellisestä saunomisesta – Sauna-lehden teeman mukaisesti saunomisen elämänilosta.

Saunaseuran säännöt koskevat niin jäseniä kuin heidän vieraitaankin. Isännät ovat vastuussa siitä, että vieraat ovat tietoisia saunatalon käytännöistä ja kaikki noudattavat niitä hyvillä mielin. Muistetaan siis kaikki tutustua saunatalon tarkennettuihin käytäntöihin niin jäsenyyden kuin vierailijoidenkin suhteen. Saunatalolla on jaossa selkeä ohjevihkonen.

Ollaan siis saunaveljiä ja -sisaria hienolla tavalla!

Ben Grass Kunniapuheenjohtaja

sauna I1I 2020

53

Kirja-arvio

Fysiikan lainalaisuudet ja kehon tuntemukset – kohti ihannesaunaa Lassi A. Liikkanen Hyvien löylyjen salaisuus: saunan muotoilu ja suunnittelu. Rakennustieto Oy, Helsinki 2019, 228 s.

ISBN 978-952-267-281-0.

K

irja etsii teoreettisesti ja empiirisesti vastausta siihen, miten saunan suunnittelua voitaisiin navigoida suuntaan, joka mahdollistaisi edellytykset suotuisten elämysten kokemiselle.

Aluksi lukija perehdytetään saunomiselämyksen perusteisiin. Sitä seuraavat parikymmentä sivua muodostavat johdannon saunansuunnittelun lyhyeen oppimäärään. Suomalaisen saunan historiaan sisältyy teknisten ratkaisuiden läpimurtoja, joita voidaan pitää mukavuutta lisäävinä ja energiankulutusta säästävinä innovaatioina: savuhormi, jatkuvalämmitteinen puukiuas, sähkökiuas, huoneistosaunan yleistyminen sekä koneellinen ilmanvaihto.

Kirjan tarjoama lähestymistapa jakautuu neljään saunomiskokemuksen elementtiin, joiden pohjalta pyritään muodostamaan ”malli hyvien löylyjen saunan” suunnittelulle. Kolme näistä määräytyy fysiikan lainalaisuuksista (lämpö, ilmanvaihto ja löylyhuoneen muotoilu) ja neljäs sitoo saunomiskokemuksen kulttuuriseen ja sosiaaliseen ympäristöönsä.

Hyvän tietokirjan tunnistaa siitä, että erikoistermit määritellään välittömästi, kun yleiskielestä joudutaan poikkeamaan. Myös kirjan nimitermi löyly saa käsitesisällön: ”Löylyä muodostuu, kun kuumille kiuaskiville luodaan vettä. Veden höyrystyessä saunan ilmatilaan leviää vesihöyryä,

54

sauna I1I 2020

joka koetaan saunan ylälauteilla lämpönä – eli löylynä” (s. 18).

Kirja on yksi harvoista yleistajuisista tietokirjoista, joissa löylyn aikaansaama lämpö- ja hikoilukokemus selitetään oikein. Saunojan ihon pinnalle muodostuvat vesipisarat ovat vain osaksi hikeä. Valtaosaltaan ihon kostuminen johtuu ilmassa olevan vesihöyryn tiivistymisestä. Iho on viileämpää kuin saunan seinä- ja laudepinnat, joten sille tiivistyy ilmasta kosteutta (s. 63).

Lukijaa vieroksuttaa aluksi sanonta löylyn luominen, kun kiukaan kiville heitetään vettä. Suomen murteiden sanakirja kertoo ’luoda löylyä’ olevan vanha omaperäinen sanonta, joka on esiintynyt kaakkoismurteissa ja Inkerin suomalaismurteissa.

Savuhormiin liitettyjen pönttökiukaiden (s. 29, 56) yhteydestä on oleellisin kertalämmitteisyyden tunnusmerkki unohtunut: Savuhormin pelti ja sen oikea-aikainen sulkeminen.

Häkä- tai nokilöylyjen heittäminen on myös jäänyt liian vähälle huomiolle.

Polttopuun oikealla valinnalla on myös suurempi merkitys kerta- kuin jatkuvalämmitteisissä kiukaissa.

Suomen kieltä on elävöitetty uudissanalla ’saunalo’ (s. 182). Myös ’löylytasku’ ja ’löylyraja’ tulevat ymmärrettävästi selitetyiksi (s. 131).

Metsäntutkijaa häirinnee, kun puulajia tarkoitettaessa kirjoitetaan ’puulajike’ (s. 135).

Useassa kirjan kohdassa joudutaan – aivan oikein ja perustellusti – toteamaan tutkimuksiin pohjautuvan tiedon niukkuus tai puuttuminen. Tällaisia aihealueita ovat mm. kiuaskivien löylyominaisuudet (s.

89), saunailman laatu (s. 100), ilmanvaihto (s. 101), ilmanvaihtoon liittyvä vedon kokeminen (s. 118), ’happi loppuu’ uskomus (s. 120), positiivisten ionien mahdollinen haitallisuus (s.

121), savusaunojen saunomisnautinto ja paloturvallisuus (s. 192). Monet näistä aihealueista asettuvat fysikaalisten tieteiden ja kehon fysiologian rajamaastoon. Saunakulttuurissa taas olisi varmasti tutkimustarpeita käyttäytymistieteiden ja ihmisen psyyken suunnassa. Kokemusperäinen suullinen perimätieto ei sinällään riitä pitämään Suomea saunatietouden mallimaana.

Kirja toteaa suomalaisten tottuneen saunomaan ’ärsyketyhjiössä’ (s. 167). Korkean teknologian lisävarusteita ei saunaan kaivata (s.

186). Toivottavasti kirjan seuraavaan painokseen kansikuvaksi valikoituu suomalainen sauna.

Hyvän tietokirjan käyttökelpoisuutta käsikirjanluonteisesti olisi oleellisesti lisännyt asiasanaluettelo. Kirja puhuttelee saunoista ja saunomisesta kiinnostunutta. Vaikka saunaa ei itse juuri tällä hetkellä suunnittelisikaan, on mielenkiintoista peilata omia saunomiskokemuksiaan – sekä niitä parhaita että masentavimpia – kirjan systemaattiseen antiin.

Juhani Päivänen Suometsätieteen emeritusprofessori

Rusthollarinkatu 6, Espoo Kaakkurinkulma 2, Oulu Palmrothintie 4, Pirkkala Kuloistentie 1, Raisio Tammiston kauppatie 19, Vantaa Simolanmutka 5, Lahti

(09) 5841 1400 (08) 886 8600 (03) 381 0500 (02) 211 1300 (09) 5841 1200 0206 300 850

info.espoo@bauhaus.fi info.oulu@bauhaus.fi info.tampere@bauhaus.fi info.turku@bauhaus.fi info.vantaa@bauhaus.fi info.lahti@bauhaus.fi

Pu

elu

r ku

u vo

nta

Su

itt

Palvelu

s

Espoo Oulu Tampere Turku Vantaa Lahti

nn

A sennu

Mekin Bauhausissa haluamme vaalia kulttuuriperintöämme ja tarjota jokaiselle kotisaunojalle miellyttävän kokemuksen sellaisissa löylyissä ja sellaisessa ympäristössä, joka sinulle parhaiten sopii ja jossa parhaiten viihdyt. Meiltä löydät kaikenlaiset kiukaat, puutavaran kuten muutkin tarvikkeet toimivasta ja tyylikkäästä

valaistuksesta aina saunahattuun asti. Siis varmasti toimivan sauna- ja kylpyhuonekokonaisuuden - ja vieläpä edullisesti. Ja kaiken saat myös asennettuna, vaikkapa Avaimet käteen -toimituksena!

Ne

Sauna on osa suomalaisuutta ja tärkeä paikka niin arjessa kuin juhlassa. Hyvä sauna tuo mielihyvää ja rentouttaa ja lauteille jäävät murheet ja kiireet.

u

Sauna ja suomalaisuus

L u ov u t u s

Tehdään yhdessä Sinun Saunasi!

Tavaratalomme palvelevat ma - pe 7 - 21, la 9 - 18, su 10 - 18.

Avaimet käteen -remontit luotettavasti ja edullisesti BAUHAUSista!

Verkkokauppa 24 h www.bauhaus.fi

Laptitec on jälleen Terawatt Vuoden 2020 alussa Laptitec irtaantui Laptista ja palasi Terawatt Oy:ksi.

Terawatt palvelee Rakentajaa, Omistajaa ja Käyttäjää.

Tarjoamme sähköisen talotekniikan ratkaisuja aina suunnittelusta asennukseen. Kohteitamme ovat asunnot, toimitilat ja linjasaneeraukset.

Toimitamme myös sähköautojen latauspisteitä.

Pyydä tarjous, olemme palveluksessanne!

Asunnot Toimitilat www.terawatt.fi

Linjasaneeraukset

Kansainvälisen Saunaliiton ISAn kuulumisia

Sauna lisää suosiotaan

Paitojen tilalle on tullut helmikuun lopulla tuhatkunta hikistä pyyhettä maailman saunoista. Paikka näkyy Oslon oopperan ikkunoihin.

Saksassa Sauna-Bundin työ on saanut saunomisen uuteen nousuun, maailman saunapääkaupunki Tampere nostaa myös saunojiensa määrää.

S

auna-Bundin työ saunomisen laadun puolesta näkyy myös suurissa saunalaitoksissa, joita on perustettu viimeisten 25 vuoden aikana eri puolille Saksaa. Therme Erding on yksi näistä. Se on ollut toiminnassa parikymmentä vuotta ja tänä aikana kävijöitä on ollut peräti 25 miljoonaa.

Sauna-Bundin laatusertifiointi on saksalaisen perusteellista. Sertifiointeja on tehty kohta kymmenen vuotta ja noin 150 laitosta on onnistunut viiden vuoden jälkeen myös uusimaan sertifiointinsa tai parantamaan laatutasoansa.

Saunapääkaupunki Tampereen saunojamäärät ovat myös nopeassa nousussa. Rauhanniemessä oli viime vuonna noin 80 000 kävijää eli saunojien määrä on kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. Samanlainen kasvu

oli Kaupinojalla, joka pääsi nyt yli 77 000 kävijään.

Interbad taas lokakuussa

Interbad 2020 messut järjestetään lokakuun lopulla Stuttgartissa ja tapahtuman ohjelma alkaa ohjelma alkaa valmistua. Stuttgartissa tulee olemaan vahva edustus Suomesta joko yhteisosastolla tai itsenäisesti. Messujen aikana on myös Sauna-Bundin perinteinen Sauna Impulse -seminaari.

Seuraava kansainvälinen saunakongressi pidetään Stuttgartissa lokakuussa 2022.

EOS tulee myös Suomeen

Maailman suurin kiuas- ja saunayritys EOS ilmoitti avaavansa Helsinkiin myynti- ja huoltoyhtiön. Laaja valikoima sisältää muun Euroopan ainoat CE-hyväksytyt kaasukiukaat, joiden suosio Keski-Euroopassa on kasvanut kaasun kilpailukykyisen hinnan takia.

EOS on julkistanut uuden valikoiman suuria sähkökiukaita. Suurin on teholtaan 72 kW, joka sopii hyvin myös saunateattereihin.

Vihdontaa Kaunasissa

Kaunasin kansainvälinen vihdontakongressi onnistui yli odotusten. Paikalla oli viitisenkymmentä osallistujaa 12 maasta kuuntelemassa sekä esitelmiä ja esittelemässä omia taitojaan ja oppimassa uutta. ISA oli mukana tukijana ja ISAn hallituksen jäsen, vihdontadiplomin omaava Jussi Niemelä esitti myös taitojaan.

ISA ja Jussi tulevat pitämään vihdonnan eräänä aiheena kaikessa toiminnassa niin, että saisimme Suomeenkin vihdontapalveluja ja vihdonta hyväksyttäisiin saunoissa laajemminkin.

Erilaisia saunatapahtumia on tämän kevään ja kesän aikana paljon. Kannattaa seurata ISAn kotisivua www. saunainternational.net. Kun suunnittelette lomianne tai muita reissuja, katsokaa olisiko matkan varrella joku saunatapahtuma tai jonkun yhteistyökumppanin hyvä sauna.

Hyviä löylyjä toivottaen R isto Elomaa Puheenjohtaja

sauna I1I 2020

57

APTEEKISTA.

Aqualan L ®

Luotettava ja monikäyttöinen perusvoide koko perheen ihonhoitoon.

Valmistettu Suomessa.

3/2018

perusvoide.fi

itsehoitoapteekki.fi Lisätietoja puh. 010 426 2928 ark. klo 8–16.

Suomen Saunaseura Ry Yhteystiedot

Saunaseuran johtokunta 2020

Toiminnanjohtaja, Janne Koskenniemi janne.koskenniemi@sauna.fi 050 371 8178 puhelinaika ma-to klo 10–12

Hannu Saintula, pj Sauna-lehden toimitusneuvoston pj hannu.saintula@pp.inet.fi, 050 559 9557

Kahvio/kassa 050 372 4167 (saunojen aukioloaikana) Kahvilapäällikkö Mervi Iivonen mervi.iivonen@sauna.fi Lämmittäjämestari, kiinteistöhuolto Ari-Pekka Paavola lammittaja@sauna.fi 050 372 7648 Sauna-lehti Päätoimittaja Leena-Kaisa Simola lehti@sauna.fi 0500 801 040

Tiina Kaskiaro, varapj viestintätoimikunnan pj tiina.kaskiaro@rakennusteollisuus.fi, 050 466 0297 Heikki Hirvonen tutkimus- ja kulttuuritoimikunnan pj heikki.hirvonen@outlook.com, 040 549 7853 Hannu Laine tietojärjestelmäryhmän pj hannu@hannulaine.com, 045 118 5255 Raine Laurikainen laurikainenraine@gmail.com, 050 041 7215 Raine Luomanen raine.luomanen@raineluomanen.fi, 040 774 0021 Jarmo Lehtola jarmo.lehtola@kolumbus.fi, 050 443 2082 Risto Pitkänen kunnossapitotoimikunnan pj risto.pitkanen@sauna.fi, 040 7590 825 Ritva Ohmeroluoma taloustoimikunnan pj ritvaohmeroluoma@gmail.com, 040 010 9021

www.sauna.fi

SUOMEN SAUNASEURA FINSKA BASTUSÄLLSKAPET THE FINNISH SAUNA SOCIETY

Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki

Antti Säiläkivi antti.sailakivi@hpp.fi, 0400 241 114

Saunojen aukioloajat Miehet

Tiistai: klo 13.00–21.00 Keskiviikko ja perjantai: klo 13.00–22.00 Jaetut lauantait: klo 12.00–16.30, Viimeinen sisäänpääsy klo 15.45 Muut lauantait: klo 12.00–21.00

Naiset

Maanantai, paitsi kuukauden ensimmäinen: klo 13.00–21.00 Torstai: klo 13.00–22.00 Jaetut lauantait: klo 17.00–21.00

Jaetut lauantait

Kuukauden ensimmäiset sekä kesäkuun, elokuun ja joulukuun lauantait.

Poikkeukset aukioloaikoihin

Pääsiäisenä saunatalo on kiinni pe 10.4. – ma 13.4. välisen ajan Vappuaattona, torstaina 30.4. saunatalo sulkeutuu kello 19 ja on kiinni vappuna 1.5. Helatorstaina 21.5. saunatalo on suljettu. Perhesauna 5.4. sunnuntaina.

Jäsen- ja saunamaksut, oheispalvelut ja niiden hinnastot sekä paljon lisää tietoa seuran toiminnasta: www.sauna.fi

sauna I1I 2020

59

Saunauutuuksia

Asuntoveneessä voi nauttia saunastakin

Maailman paras saunajuoma? ● Tavallisen saunomisen aikana hikoillaan runsas puoli litraa. Saunoessa hien mukana kehosta haihtuu nesteitä ja elimistölle tärkeitä hivenaineita ja suoloja. Tämä voi aiheuttaa saunomisen jälkihöyryissä heikon ja väsyneen olon. Tähän hyvänmakuinen KEVEE-juoma tuo ratkaisun.

Aidoista suomalaisista mustikoista makunsa ja värinsä saava juoma perustuu WHO:n nesteytysjuomareseptiin ja se nesteyttää lähes kolme kertaa tehokkaammin kuin pelkkä vesi. Juoma sisältää suoloja ja sokeria oikeassa suhteessa, eikä sisällä keinotekoisia lisä- tai väriaineita. Valmis juoma saadaan sekoittamalla lasilliseen vettä.

Myydään 20 juoman pakkauksissa, hinta19,90 € sisältäen toimituskulut.

● Aquavilla.fi on suomalainen yritys Heinolasta, joka vuokraa saunallisia asuntoveneitä. Veneet ovat varusteltu pidemmillekin matkoille ja kaikissa on asennettuna Harvian kiuas. Saunalautat ovat tulleet suosituiksi viime vuosina, mutta asuntoveneessä on paljon enemmän ominaisuuksia kuin saunalautoissa. Asuntoveneessä on keittiö, grilli, suihku, wc ja nukkumatilat jopa kahdeksalle ihmiselle. Asuntoveneestä löytyy jopa paljukin.

Asuntoveneen syväys mahdollistaa rantautumisen miltei jokaiseen lahden pohjukkaan, jossa voi sitten nauttia löylyistä ja saunamakkaroista grillin äärellä. Kalaakin voi savustaa, jos sellaisen saa maaniteltua koukkuun.

www.keveedrinks.com

www.aquavilla.fi Tämän palstan tekstit perustuvat toimitukselle lähetettyihin aineistoihin, eivätkä omakohtaisiin kokemuksiin.

Seuraavassa Sauna-lehdessä isosti elämäniloa saunasta Sauna-lehti 2/20 tulee olemaan jo edellisten vuosien tapaan normaalia laajempi sekä levikiltään että sivumäärältään. Painos on noin 10 000. Lehteä jaetaan yleisiin saunoihin sekä huomattaviin saunatapahtumiin eri puolilla Suomea.

Ole mukana!

Juttuaiheet ja valmiit jutut kuvineen 1.4. mennessä sähköpostilla lehti@sauna.fi.

Ilmoitusmyynti: Kristian Miettinen, 0400 225 855, aurinia@kolumbus.fi, ilmoitustilan varaukset 18.5. ja aineistot 25.5. mennessä.

60

sauna I1I 2020

Sauno & kokousta VALO Hotellissa WELLNESS-PAKETTI Ainutlaatuinen kokous - tyylikäs kulmahuone, hirsisauna ja ravintolamme raikkaat tarjoilut aamusta iltaan. valohotel.fi

Ota yhteyttä +358 10 340 4000 meetings.helsinki@valohotel.fi Asiakaskokemus- ja myyntitiimi palvelee teitä maanantaista perjantaihin 9:00-16:00.

Havainnekuva

✏

SaunaBlogi

Mitä olemmekaan saaneet aikaan?

P

62

sauna I1I 2020

Ja sitten – koski pantiin putkeen ja rakennettiin sähkövoimalaitos.

Sillankorvan sauna on edelleen pystyssä, mutta en tiedä, onko se käytössä: se on vieraassa omistuksessa.

Sukuani ei enää asu Arrakoskella. Saunan ohi kulkee edelleen kosken uoma, mutta pohjalla on vain hiukan vettä siinä, missä ennen oli vapaana kuohuva koski.

Vaikka joku vielä saunoisikin Sillankorvan saunassa, hän ei ainakaan pulahda koskessa vilvoittautumassa.

Nelostie on siirtynyt taas uuteen paikkaan, Päijänteen toiselle puolelle. Mutta minä ajan silloin tällöin kaikkein vanhinta nelostietä Arrakosken kylän läpi muistellen lapsuuttani ja Sillankorvan saunaa. Samalla pohdin: onko se, mitä tapahtui Arrakoskelle, pienoismalli siitä, mitä me teimme maallemme niin sanotun hyvinvoinnin kasvaessa sotien jälkeisinä vuosikymmeninä?

Juhana H äme Kirjoittaja on Saunaseuran jäsen Kuva: Taneli Häme

✏

arhaana yli 70 vuoden aikana kokemistani saunoista on mieleeni painunut Sillankorvan sauna Padasjoen Arrakoskella.

Nelostie luikerteli Arrakosken idyllisen teollisuuskylän läpi. Saunapäivinä raitilla saattoi nähdä perheitä pyyhkeineen. He olivat kaikki sukulaisiani ja menossa vuorollaan Sillankorvan saunaan.

Suuri osa isäni lukuisista sisaruksista oli asettunut perheineen asumaan lapsuudenkotinsa tuntumaan Arrakoskelle. Sillankorvan sauna oli suvun yhteinen.

Tarkkaan ottaen en tiedä, kuka sen omisti, mutta hyvässä sovussa sisarusten perheet sitä käyttivät, kukin vuorollaan.

Arrakoski, josta kylä oli nimensä saanut, oli vähäinen mutta vuolas koski, joka virtasi kylän läpi.

Yläjuoksulla oli useita pieniä teollisuuslaitoksia, jotka kaikki toimivat vesivoimalla. Mutta kosken alittaessa nelostien se pauhasi jo vapaana ja uljaana. Alempana oli kolmen eri sukukunnan saunat. Koski päättyi Tamppitarhaksi nimettyyn rehevään suistoalueeseen lehmuksineen ja muinaisesta rautaruukista muistuttavine pienine kanavineen.

Meidän sukumme sauna oli lähimpänä nelostien siltaa, siitä nimi Sillankorvan sauna. Lämmön antoi korkea peltipintainen kiuas luukkuineen. Se oli siihen aikaan hyvin tavanomainen kiuasmalli, kunnes Sakari Pälsin Sauna-kirjan argumentit poistivat sen nopeasti markkinoilta.

Korkean kiukaan ansiosta saunan hämäläisillä kehälauteilla seurusteltiin ja otettiin makoisia löytyjä samaan aikaan kun lattiatasossa peseydyttiin. Saunassa oli vesijohtokin: koskivesi suihkusi kookkaasta hanasta omalla paineellaan saaviin. Varustukseen kuului myös muodikas Kuhne-amme, jossa lapsenkin sopi kuhnia.

Saunan kohdalla koskessa oli pieni pato. Sen ansiosta saattoi vedessä pulahtaa vilvoittelemassa – tämä kylmävesiallas pysyi avoinna ympäri vuoden. Kansakoulun opettaja moitti minua kehuskelusta, kun kirjoitin kouluaineeseeni, että olin pulahtanut uudenvuoden aattonakin.

Kookkaasta kiukaasta riitti löylyjä kaikille perhekunnille. Ja voiko olla pehmeämpiä löylyjä kuin kehälauteella saunassa, jossa peseydytään samassa tilassa?

Nykyaika tunkeutui Arrakoskelle häikäilemättä, kun uusi, asfaltoitu nelostie rakennettiin suoraan Tamppitarhan läpi. Suistoalue, joka nykyään rauhoitettaisiin, lakkasi olemasta.

Sinun SaunaBlogisi?

Haluatko kirjoittaa oman blogisi tälle palstalle. Aihe on vapaa, kunhan se vain jotenkin liittyy saunaan tai saunomiseen. Lähetä noin 3 000 merkin pituinen teksti sähköpostilla osoitteeseen lehti@sauna.fi. Toimitus julkaisee ja editoi tekstejä harkintansa mukaan.

Blogi voidaan julkaista myös www. sauna.fi -sivustolla.

TÄÄLTÄ PESEE!!

S u o m e n k o n e u S k o t tav i n a m m at t i l e h t i www.koneviesti.fi