Satikka 3/2020

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N JÄSENLEHTI

www.satakunnaninsinoorit.fi

Matti Viljanen: Koulutuspolitiikka on osa edunvalvontaa

3/2020

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N HALLITUS 2020

Markku Uusitalo Puheenjohtaja

Mika Hietikko Varapuheenjohtaja

Timo Seppänen Taloudenhoitaja

Jari Vihervirta Tiedottaja

Mikko Vettenranta

0400 225 268 markku.uusitalo@ satakunnaninsinoorit.fi

040 591 5555 mika.hietikko@ satakunnaninsinoorit.fi

040 547 8038 thjseppanen@gmail.com

044 739 1395 jvihervirta@gmail.com

045 634 2553 mikkovet@gmail.com

Jani Välimaa

Jarkko Myllyniemi

Mari Kivinen

Sampsa Saahkari Opiskelijajäsen

044 302 7528 jani.valimaa@ satakunnaninsinoorit.fi

040 575 6393 jarkko.myllyniemi@ gmail.com

050 345 3106 marihelena.nieminen@ gmail.com

Karrar Al-Khanjarawy Opiskelijajäsen

040 190 6902 karrar.al-khanjarawy@ student.samk.fi

045 112 9398 sampsa.saahkari@ student.samk.fi

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N VALTUUSTO Puheenjohtaja: Riku Laine | Varapuheenjohtaja: Jenni Huhtapelto PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT Ala-Satakunnan Insinöörit: Samuli Uusitalo, samulij.uusitalo@gmail.com Porin Insinöörit: Mari Kivinen, marihelena.nieminen@gmail.com Rauman Insinöörit: Jarkko Myllyniemi, jarkko.myllyniemi@gmail.com Pia Luovula Toimistosihteeri

Anne Granat-Jukakoski

02 641 4131 pia.luovula@ satakunnaninsinoorit.fi

0201 801 892 anne.granat-jukakoski @ilry.fi

Alueasiamies, Länsi-Suomi

SATIn toimisto Isolinnankatu 24, 5. krs 28100 PORI puh. 02 641 4131, faksi 02 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi www.satakunnaninsinoorit.fi

EDUSTUKSET INSINÖÖRILIITTO IL RY:SSÄ Hallituksen varajäsen: Jari Vihervirta Järjestövaliokunnan jäsen: Mika Hietikko Koulutus- ja elinkeinopoliittisen valiokunnan jäsen: Timo Seppänen TES-valiokunta Mikko Vettenranta Länsi-Suomen piirin eteläinen työvaliokunta paikallisyhdistysten puheenjohtajat IL lehti toimitusneuvosto puheenjohtaja Jari Vihervirta

3/2020 Kannen kuva: Susanne Ekroth

6 15 16

Pääkirjoitus

4

Puheenjohtajan tervehdys

5

Insinöörineuvos Matti Viljanen

6

Timo Ruoko eläkkeelle

8

Uusi alueasiamies

10

Sati 80 vuotta

12

Kuoharitasting

15

Huvittelupäivä Särkänniemessä

16

Edustajakokouksen terveiset

18

SLL:n piirin puheenjohtaja

20

SATAKUNNAN INSINÖÖRIEN TIEDOTUSLEHTI - SATIKKA Päätoimittaja: Susanne Ekroth Taitto: Pyhäjärviseudun Paikallislehti Oy / Päivi Kyllöinen Toimitussihteeri: Pia Luovula Toimittaja: Mari Kivinen Tiedottaja: Jari Vihervirta Painopaikka: Paino-Kaarina Oy, Kaarina Painos: 2 300 kpl Julkaisija: Satakunnan Insinöörit ry ISSN: 1235-4244 Ilmestyminen: 4 kertaa vuodessa

Sähköinen näköislehti luettavissa: www.satakunnaninsinoorit.fi/satikka/nakoislehti

Pääkirjoitus

Koko elämä edessäpäin

Tätä kirjoitettaessa ensimmäistä lapsenlastani odotetaan syntyväksi. Laskettu aika osuu koko lailla samaan kuin SATIKKA 03/2020:n ilmestymispäivä, mutta kuka haikaran reiteistä tietää.

Perheen lisääntyminen on hieno asia, varsinkin kun meitä satakuntalaisia syntyy nykyisin aika verkkaiseen tahtiin. Onneksi väkimäärä voi lisääntyä myös muilla tavoin. Tervetuloa muukalaiset ja paluumuuttajat!

Prinsessa syntyy eri maailmaan kuin vanhempansa, joiden lapsuus osui ankeaan lamakauteen. Nyt taloutemme yskii pandemian takia, mutta näkymät eivät ole synkät, vaan toiveikkaat.

Ilmastonmuutoksesta ja meneillään olevasta kuudennesta sukupuuttoaallosta huolimatta toivon, että hän saisi nauttia luonnon monimuotoisuudesta, neljästä vuodenajasta, rauhasta ja rakkaudesta.

Toivon myös, että hän saisi elää tasa-arvoisessa yhteiskunnassa, jossa sukupuoli tai taloudellinen asema eivät rajaa koulutusmahdollisuuksia.

Tuleva isovanhemmuus saa muistelemaan aikaa, milloin itse oli nuori äiti. Kiitos ruuhkavuosien hurlumhein, mitään kovin tarkkoja muistoja omista tuntemuksista ei ole tallella.

Vanhoista valokuvista näkyy 1990-luvun muoti ja värimaailma. Mintunvihreää. Pojan päässä oli kummallisen värinen raakasilkkimyssy. Isällä oli pitkä takatukka ja äidin hiukset hehkuivat hennasta.

Tuoreiden vanhempien ilme on sumuisen raukea, mutta onnellinen. Asuimme silloin Tampereella ja muutto Satakunnan suurimpaan pikkukaupunkiin oli vasta edessä.

Koskikeskuksessa oli sadeilmalla mukava työnnellä vaunuja ja piltti nukkui mukavasti liike-elämän äänien sorinassa.

Valvottuja öitä rytmitti kaapeliverkon Music Television ja Eurosport. Sauvasekoitin ja mikrouuni helpottivat elämää, johon videovuokraamo ja yögrillin kokolihahampurilainen toivat pientä luksusta.

Isovanhemmat hössöttivät, hamstrasivat tarjousvaippoja ja todistivat vanhaa sananpartta: Oma lapsi on lapsi, lapsenlapsi lapsukainen.

Yhden hyvän neuvon uskallan antaa kaikille nuorille vanhemmille: muistakaa viettää säännöllisesti vanhempien kahdenkeskisiä hetkiä. Siihen tarvitaan luotettavia lapsenvahteja.

Aluksi laatuhetket voivat olla kahvilakäynnin mittaisia.

Konsertti, elokuvat tai teatteriesitys virkistävät aivan eri tavalla kuin ennen lapsia.

Tärkeintä on keskittyä hetkeksi parisuhteeseen, huomata puoliso omana itsenään eikä vain isänä tai äitinä, Perhe Oy:n työntekijänä tai osakkaana. Vanhemmuus on hienoa ja tärkeää, mutta siihen ei kannata hukkua tai hukuttaa toista.

Silloin kun arki on oikein kaoottista ja irtonaisia palasia tuntuu olevan liikaa, kannattaa muistaa, että lopulta jokainen lapsi muuttaa pois kotoa. Silloin vanhemmille alkaa uusi nuoruus, ihan totta.

Kuvassa päätoimittajanne ja Emil Cedercreutzin Sirkushevonen. Ääniraidaksi sopii vaikkapa Uriah Heepin Circus.

Mukavaa ja turvallista loppuvuotta kaikille!

Susanne Ekroth Päätoimittaja susanne.ekroth@student.samk.fi +358 40 583 1418

4

Satikka 3/2020

Sitten viime kevään meille kaikille on tapahtunut uusia asioita ja uuden opettelua omassa elämässämme. COVID-19 virus on tuonut meille arkielämään monia uusia menettelyitä ja suorastaan rajoituksia siihen, mitä saamme tehdä, mihin voimme matkustaa tai miten voimme juhlia.

Sati päätti elokuussa, että aloitamme uudelleen yhdistyksen perinteisen tapahtumatarjonnan. Sillä tavoin tuemme palvelualojen mm. teatterin, ravintoloiden sekä esiintyvien taiteilijoiden taloudellista toimintaa.

Noudatamme tapahtumissa tietenkin THL:n suosituksia ja seuraamme koko ajan, mitä uusia ohjeita kunkin tapahtuman suhteen annetaan ja suositellaan. Kutsunkin nyt kaikki jäsenemme seuralaisineen mukaan kaikkiin tuleviin loppuvuoden tapahtumiin. Ilmoittautukaa Pialle!

Joulukuussa pidetään Satakunnan Insinöörit ry:n kokous, jossa linjaamme toimintamme suuntaviivat seuraavalle 4-vuotiskaudelle. Kokouksessa valitaan Satille myös uusi valtuusto.

Toivon, että jokainen jäsen edes harkitsisi yhdistyksen kokoukseen osallistumista. Lupaan, ettei paikan päällä tarvitse pelätä tulevansa valituksi mihinkään luottamustoimeen, jos ei sellaiseen itse halua olla käytettävissä.

Kokouksen tärkein anti meille aktiiveille on, että saamme siellä jäseniltämme suoraa palautetta siitä, mitä toimintaa Satilta toivotaan ja mihin suuntaan meidän tulisi yhdistystämme kehittää. Joten nähdään Satin kokouksessa lauantaina 12. joulukuuta kello 14 alkaen Porissa.

Viime kerralla jo sivusin hieman etätyön mahdollisuuksia, ja se luo omat haasteensa esimiehille. Etätyöstä on nyt kirjoitettu useassa lehdissä ja siitä on todettu, että se on tullut jäädäkseen ja hyvä näin. Meille esimiehille se on merkinnyt mm. sitä, että jokaiseen palaveriin on luotava Teams-linkki. Palavereissa kohtaaminen sitten tapahtuu äänen ja/tai videon avulla.

Oma käytäntöni on, että ellei alaisesta ole näkynyt tai kuulunut keskiviikkoon mennessä mitään, niin silloin esimiehen on otettava häneen yhteys. Ensin lähetetään sähköpostia ja sitten on soitettava ja varmistuttava, että kaikki on kunnossa. Monen insinöörin työ on projektityötä ja kontaktit esimiehiin ovat vähäisiä. Projektin aikataulu ja palaverit vievät helposti kaiken huomion omassa tekemisessä. Kannustankin esimiehiä olemaan hereillä huomatakseen, ettei kukaan jää yksin tai väsy liian suuren työtaakan alle.

IL-tasolla pitkäaikainen kenttäpäällikkömme Timo Ruoko on jäänyt eläkkeelle. Anne Granat-Jukakoski, joka on aloittanut uutena IL:n Länsi-Suomen piirin alueasiamiehenä. Hänen esittelynsä ja ensimmäinen kolumninsa löytyvät toisaalla tässä lehdessä.

Tervetuloa mukaan Anne, tehdään yhdessä Lousin kanssa hyviä tapahtumia Länsi-Suomen alueella!

Tulkaa kaikki rohkeasti mukaan Satin tapahtumiin. Jäsenet voivat vaikka ottaa mukaansa ”ei-satilaisen” insinöörin ja tutustuttaa hänet meidän toimintaamme. Sitten voi pyytää häntä liittymään Satakunnan Insinööreihin ja Insinööriliittoon! Jäsenyyttä suositellut saa liitolta lahjan. https://www.ilry.fi/liity-jaseneksi

Puheenjohtajan tervehdys

Hyvää syksyä kaikille Satikkaa lukeville!

Nähdään Satin tapahtumissa!

Markku Uusitalo Sati Puheenjohtaja markku.uusitalo@satakunnaninsinoorit.fi Satikka 3/2020

5

Insinöörinä valtakunnan ykkösta Insinöörineuvos Matti Viljanen listaa ammatillisen korkea-asteen kehittämisprosessin uransa huippukohtiin: – Insinöörikoulutuksen kehittäminen lähti silloin vahvasti liikkeelle. Siitä on hyötynyt koko ammattikunta.

Amk-uudistuksessa insinöörikoulutus tunnustettiin lopulta korkea-asteen opinnoiksi.

Viljanen itse päätyi opiskelemaan insinööriksi, koska oli koulussa hyvä matematiikassa.

Hän valmistui Porin teknillisestä opistosta talonrakennusalan insinööriksi. Se ei

6

ollut yllätys, sillä piirtäminen ja rakentaminen olivat kiinnostaneet lapsesta saakka.

Porissa Viljanen liittyi insinöörien yhdistykseen. Hän tutki toimintaa ja huomasi: – On tehtävä muutoksia, jotta jäsenkunta tavoitetaan paremmin.

Toimintaa hajautettiin perustamalla paikallisyhdistyksiä. Satakunnan Insinöörit ry:n toiminta ja jäsenmäärä kasvoivat Viljasen puheenjohtajakaudella.

Porissa Viljanen työskenteli Rosenlewin talotehtaalla, jossa tehtiin paljon vientikauppaa sekä Elementtityö Oy:ssä

betonituotealalla.

– Lopulta Insinööriliiton työ vei minut kokonaan.

Viljanen valittiin 1985 liiton alueasiamieheksi.

– Alueeni oli Kokkolasta Saloon, joten matkustamaan joutui paljon.

Kentän ihmiset ja ongelmat tulivat tutuiksi. Järjestöura jatkui, kun 1989 Viljasesta tuli Insinööriliiton ensimmäinen täysipäiväinen puheenjohtaja.

– Liiton organisaatio muuttui. Johtamismallista tuli tulostavoitteellinen.

Liiton talous oli ollut heikko, velkoja ja

Satikka 3/2020

Matti Viljanen

»» Syntyi 1949 Turussa. »» Keskikoulu Uudessakaupungissa. »» Valmistui insinööriksi Porissa 1976. »» Satakunnan Insinöörit ry:n puheenjohtaja 1978–1984. »» Insinööriliiton alueasiamies 1985–1989. »» Insinööriliiton puheenjohtaja 1990–2007. »» Akavan puheenjohtaja 2007–2011.

”Insinööriliitto tekee hyvin laaja-alaista edunvalvontaa, sosiaalilainsäädäntökin on mukana.”

tasolla omaisuutta oli lähes yhtä paljon. Viljasen kaudella saavutettiin vakavaraisuus, sillä jäsenmäärä kasvoi. Liiton painostusvoima vahvistui, kun: – Omaisuus kymmenkertaistui, eikä velkaa enää ollut.

Viljanen muistaa 1990-luvun lamavuodet uransa ikävimpinä: – Insinööreilläkin oli paljon työttömyyttä. Ei sellaista yritystä ollutkaan, ettei irtisanomisia olisi ollut.

Osa neuvotteluista oli Viljasen mukaan asiallisia ja hyviä, mutta joukkoon mahtui todella tylyjäkin tapauksia.

Satikka 3/2020

– Se oli kovaa aikaa, mutta ei ihmisiä silti voi kohdella miten tahansa.

2000-luvulle tultaessa Insinööriliiton arvostus oli korkealla. Ylemmät toimihenkilöt eri aloilla olivat saaneet omat työehtosopimuksensa ja jäsenmäärä oli kasvanut.

– Olimme onnistuneet aika hyvin kaikessa. Meillä alkoi olla Akavassa ystäviä.

Viljanen valittiin keskusjärjestön johtoon 2007 yksimielisesti. Työ paljastui hyvin erilaiseksi kuin Insinööriliitossa: – Olin tottunut työskentelemään niin, että otetaan tavoite, ja sitten mennään sitä kohti.

Vaikka Insinööriliittokin tutkintopohjaisena ja monialaisena organisaationa poikkeaa perinteisestä ay-liikkeestä, Akavassa vallitsee vielä suurempi mielipiteiden ja edunvalvontatarpeiden kirjo.

– Tietenkin oli hyvin mielenkiintoista työskennellä valtakunnan ykköstasolla.

Merkittävin saavutus Akavan johdossa Viljaselle oli 2009 solmittu sosiaalitupo.

– Se oli ainutkertainen ratkaisu työmarkkinahistoriassa. Akavalaiset saivat silloin kaikkein suurimman edun suhteessa muihin palkansaajiin.

Työttömyysturvan peruspäivärahan taitekerrointa saatiin silloin siirrettyä ylöspäin.

Viljanen pyytää toimittajalta kynää lainaksi ja piirtää muutoksesta kaavakuvaa lautasliinaan.

– Myös omaehtoisen kouluttautumisen salliminen työttömyyspäivärahakaudella oli merkittävä parannus akavalaisille.

Työttömyysturvan heikentämiseen Viljanen suhtautuu kielteisesti: – Nykyisen keskustelun tietyt puheenvuorot ovat tuoneet esille ahneuden. Sille

ei ole mitään määrää. Aika monessa asiassa ihminen pitää asettaa etusijalle, vasta sitten raha.

Paikallisen sopimisen lisäämiselle Viljanen ei lämpene: – Siihen tarvitaan aina organisaatio yksilön tueksi. Aika harvalla riittää asiantuntemus. Sama pätee työnantajapuoleen. Sopimiseen tarvitaan osaamista, ei sanelua.

Viljanen muistuttaa, että nykyiset sopimukset mahdollistavat paikallisen sopimisen. Hyvien ja huonompien aikojen vaihteluakin voidaan tasoittaa, mutta: – Se vaatii luottamusta. Ihmisten pitää olla tasavertaisia, kun sovitaan.

Viljanen myöntää, että ammattiliittojen rooli on muuttumassa.

– Silti päärunkosopimukset pitää sopia liittojen kesken jatkossakin.

Paikalliseen sopimisen pitää mahtua näihin raameihin. Etenkään työrauhavelvoitetta ei voida sitoa paikallisesti: – Siitä ei tule mitään, jos painostusmahdollisuus estetään.

Uusille jäsenille liittoa pitäisi Viljasen mielestä markkinoida eräänlaisena vakuutuksena suhdanteita ja työelämän väärinkäytöksiä vastaan.

– On kovin lyhytnäköistä olla kuulumatta omaan liittoon.

Järjestötyö ei ole pelkkää palkkaedunvalvontaa, myös koulutuspolitiikka on mukana: ammattiin kouluttautuminen, täydennyskoulutus ja uudelleenkouluttautuminen.

– Insinööriliitto tekee hyvin laaja-alaista edunvalvontaa, sosiaalilainsäädäntökin on mukana.

Teksti ja kuvat: Susanne Ekroth

7

Asiamiehenä liiton parhaalla alueella

” Länsi-Suomen alue oli pitkä, Salosta Kokkolaan, joten ajokilometrejä tuli paljon.”

J

äin eläkkeelle lokakuun alusta alkaen.

Samalla tuli täyteen kaksikymmentäneljä vuotta Insinööriliiton palveluksessa. Sitä ennen olin jo ollut vuosia mukana liiton toiminnassa Helsingin Insinöörien puolella, viimeiseksi heidän varapuheenjohtajanaan.

Työskentelin silloin Tammisaaressa Finnpile Oy:ssä värjäämö- ja paino-osaston osastopäällikkönä. Yhdeksänkymmentäluvun puolivälissä Suomen tekstiiliteollisuudella meni jo huonosti, joten aloin katsella uutta työpaikkaa. Silloinen Insinööriliiton neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew vihjasi, että Länsi-Suomeen vapautuisi alueasiamiehen paikka silloisen alueasiamiehen siirtyessä muualle. Tehtävän toimipaikka olisi mahdollista olla Porissa, joten tällaista syntyperäistä porilaista asia kiinnosti kovasti. Laitoin hakemuksen vetämään ja pian sainkin kutsun haastatteluun Satakunnan Insinöörien toimistolle.

Siihen aikaan alueyhdistykset pääsivät vielä osallistumaan alueasiamiesten tai silloin piiriasiamiesten valintaan.

Haastattelussa olivat paikalla neuvottelujohtaja Solovjew, Turun Alueen Insinöörien puheenjohtaja Tuomo Hinkkanen, Satakunnan Insinöörien puheenjohtaja Pertti Sihvonen sekä Merenkurkun Insinöörien puheenjohtaja Olli Karppi. Meitä oli kaksi haastateltavaa ja ilmeisesti onnistuin paremmin kuin tamperelainen vastaehdokkaani.

Pian tulikin kutsu Helsinkiin allekirjoittamaan työsopimusta ja hakemaan työvälineitä. Allekirjoituksen jälkeen sai mukaani kannettavan tietokoneen, puhelimen (Nokia 1610) ja Porin toimiston avaimet

8

Timo Ruoko vuonna 2008 Satakunnan Insinöörien valtuuston kokouksessa.

Satikka 3/2020

Vuonna 2011 Satakunnan Insinöörien 70-vuotisjuhla Mieslaulutalolla. Onnitteluja vastaanottamassa puheenjohtaja Markku Uusitalo ja Heidi Novari. kehotuksella: Aloita huomenna, paikan tiedät haastattelusta.

Aamulla menin toimistolle. Onneksi paikalla oli silloinen Satakunnan Insinöörien toimistosihteeri Eija Mattila joka osasi neuvoa minua alkuun samoin kuin kollegani puhelimitse. Muutaman päivän päästä edeltäjäni Markku Hermonen tuli myös paikalle päiväksi opastamaan minua tehtävässä. Siitä kahdenkymmenenneljän vuoden asiamiesura sitten alkoi.

Aluksi kiersin yhdistyksiä ja oppilaitoksia esittelemässä itseäni. Sitten olikin vuorossa opiskelijat ja luottamusmiehet.

Siihen aikaan Akavan aluetoiminta oli myös voimissaan. Se oli ainoa väylä päästä mukaan valtion työntekijöiden etuihin vaikuttaviin organisaatioihin; työsuojelulautakuntaan ja työvoimatoimikuntaan. Ne olivatkin paikkoja, joissa pystyi ajamaan jäsenkunnan etuja. Siihen aikaan ei vielä ajateltu, että ylempien toimihenkilöidenkin etuja pitäisi ajaa. Työaikoja ei yrityksissä seurattu (paitsi suunnittelu- ja konsulttialalla, jossa asiakaslaskutus perustui tehtyihin tunteihin) eikä ylitöistäkään maksettu useimmissa työpaikoissa.

Länsi-Suomen alue oli pitkä, Salosta Kokkolaan, joten ajokilometrejä tuli paljon. Jossakin vaiheessa sanoinkin, että en-

Satikka 3/2020

hän minä mikään asiamies ole vaan autonkuljettaja. Tien päällä on tullut oltua noin 120 päivää vuodessa. Samoin Ruotsin- ja Tallinnan laivat ovat tulleet tutuiksi vuosien varrella, neljästä kahdeksaan risteilyä vuodessa. Meillä asiamiehillä onkin ollut sanonta, Tukholma ja Tallinna eivät ole ulkomaita.

Alueeni yhdistysten kanssa on ollut miellyttävä tehdä yhteistyötä. Alue jakautuu selvästi kolmeen omanlaiseen osaansa; Varsinais-Suomeen, Satakuntaan ja Pohjanmaihin. Kaikkien alueiden kanssa yhteistyö on sujunut pääasiassa erittäin hyvin. Yhdistysten puheenjohtajat ja hallitukset ovat vuosien mittaan vaihtuneet, mutta yhteistyö on aina sujunut. Pohjanmailla yhdistysten välistä yhteistyötä teimme Pohjoisen työvaliokunnan nimissä.

Siinä yhdistysten edustajat kokoontuivat yhteistapaamiseen kolme- neljä kertaa vuodessa. Varsinais-Suomen ja Satakunnan osalla järjestetään vuosittain LOUSI – SATI koulutusristeily, jossa käydään tiivisti läpi liiton ja yhdistysten yhteiset asiat.

Koska opiskelijayhdistysten hallitukset vaihtuvat vuosittain, aloitin vuosittaisen hallituskoulutuksen, jossa kävin läpi hallituksen jäsenten tehtävät ja velvollisuudet. Annoin vihjeitä, miten työskentelyä

voi vielä parantaa ja mitä liitto toivoo yhdistyksiltä. Vähitellen aloin myös kutsua alueyhdistysten edustajia koulutuksiin, jolloin opiskelijoiden ja ”isojen insinöörien” yhteistyö parani.

Seuraajanani aloitti Anne GranatJukakoski jo huhtikuun alussa. Meillä oli tarkoitus kiertää aluetta ja perehdyttää Anne hyvin tehtäväänsä. Sitten tuli korona.

Olemme kuitenkin päässeet kiertämään aluetta elo- ja syyskuussa. Anne kertoo tarkemmin itsestään toisaalla tässä lehdessä.

Vielä kerran: Tervetuloa Anne. Saat hoidettavaksesi liiton parhaan alueen.

Erityinen kiitos täytyy antaa vielä Satakunnan Insinöörien toimistosihteerille, Pia Luovulalle, joka on auttanut minua tehtävissäni jo reilut kaksikymmentäkaksi vuotta.

Vuosien mittaan olen saanut tässä tehtävässä paljon hyviä ystäviä ja kavereita, joiden kanssa on ollut hauskaa. Haluan kiittää teitä ystävät, kaverit jäsenet ja yhteistyökumppanit näistä vuosista ja toivottaa teille kaikille vielä parempaa tulevaisuutta.

Timo Ruoko Kenttäpäällikkö

9

A

loitin huhtikuun alussa Insinööriliiton Länsi-Suomen alueasiamiehenä. Seuraan tehtävässä eläkkeelle jäävää Timo Ruokoa. Alue pysyy samana eli vastuulleni kuuluu länsirannikko Salosta aina Kokkolaan asti.

Työn aloitus ja tehtävien haltuunotto eivät ihan menneet niin kuin minä tai Timo etukäteen ajattelimme. Tarkoitus oli kiertää kenttää ja tutustua alueiden yhdistyksiin, oppilaitoksiin, työpaikkoihin ja luottamusmiehiin.

Koronavirus ja sen aiheuttamat rajoitustoimenpiteet puuttuivat kuitenkin peliin jo keväällä. Asiat on pitänyt hoitaa pääasiallisesti etäyhteyksillä. Ihmisten tapaaminen jäi syksyyn. Alkusyksystä minulla on onneksi ollut mahdollisuus tavata muun muassa kaikki alueen jäsenjärjestöjen hallitukset.

Timon jäädessä eläkkeelle Insinööriliiton Länsi-Suomen toimisto siirtyy Porista Turkuun. Syy siihen on asuinpaikka: Timo on porilainen, kun minä asun Turussa.

Toimistoni on ElectroCityssä Kupittaalla, Turun ammattikorkeakoulun kupeessa.

Vierailen kuitenkin aktiivisesti koko Länsi-Suomen alueella.

10

Olen opiskellut prosessitekniikkaa ja teollisuustaloutta Åbo Akademissa ja ollut töissä mm. koepainolaitoksessa, jossa painettiin ja testattiin paperitehtaiden paperilaatuja.

Valmistumiseni jälkeen menin töihin ruotsinkielisten insinöörien liittoon DIFF:iin, joka on Insinööriliiton yhteistyökumppani. Myös DIFF:issä työkenttä painottui vahvasti länsirannikolle, joten Turun ja Vaasan väli on tullut vuosien saatossa tutuksi. DIFF:in aikana tein myös tiivistä yhteistyötä Insinööriliiton kanssa.

Ennen siirtymistäni Insinööriliittoon olin töissä Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN:ssä, jossa koordinoin ja kehitin palveluita luottamusmiehille ja yritysyhdistyksille.

Itsensä kehittäminen on mielestäni tärkeää, ja pidän uusien asioiden oppimisesta ja opiskelusta. Töiden ohella olen suorittanut tutkinnot johtamisesta ja palvelumuotoilusta sekä opiskellut pari uutta kieltä. Espanjan kielen opin, kun asuimme mieheni työn vuoksi vuoden Chilessä 2010-luvun alkupuolella. Tällä hetkellä kuuntelen usein autossa saksan kielikurssia äänikirjana.

Perhe ja kouluikäisten lasten harras-

tusrumba pitävät vapaa-aikani kiireisenä.

Vietämme perheen kanssa aikaa mielellään veneillen tai mökillämme. Hankimme alkukesästä lähes satavuotiaan hirsitalon, jonka kunnostamisessa ja ylläpitämisessä menee oma aikansa. Talvisin koko perheen yhteinen harrastus on laskettelu ja lumilautailu.

Suoritin tänä kesänä myös lapseni innostamana green cardin. Jatkossa golfmailat kulkevat mukana kiertäessäni tapaamassa jäsenjärjestöjä ja jäseniä. Haluan kuitenkin oppia pelistä enemmän ennen kuin rohkenen kentälle vieraiden kanssa.

Alueasiamiehen työn parhaaksi puoleksi on jo nyt osoittautunut huumorintajuiset ja osaavat jäsenet, joiden kanssa - ja joiden vuoksi - on helppo ja mukava tehdä töitä. Poikkeustilanne on asettanut omat rajoituksensa fyysisille kohtaamisille, mutta aina on löytynyt keino järjestää tapaamisia ja hoitaa asiat. Olkaa rohkeasti yhteydessä, jos mieleen tulee kysyttävää tai kehitettävää omaan työsuhteeseenne tai liiton palveluihin ja toimintaan liittyen.

Anne Granat-Jukakoski Alueasiamies, Länsi-Suomi

Satikka 3/2020 2/2018

Maailma on muuttunut ”Mikään ei ole pysyvää paitsi muutos”. Tämä antiikin ajan filosofin toteamus on varsin osuva, kun ajattelee kulunutta puolta vuotta.

Aloitin työni Insinööriliiton Länsi-Suomen asiamiehenä jokseenkin puoli vuotta sitten.

Päällimmäisenä on tunne, että sinä aikana maailma on muuttunut totaalisesti, mikään ei ole niin kuin ennen.

Syy muutokseen – ja omaan tunteeseen – on tietenkin kevättalvella jokaisen suomalaisen tietoisuuteen iskenyt koronavirus. Muutokset ulottuvat kaikille elämänalueille, myös työelämään. Monilla työpaikoilla on muutettu työrutiineja. Muun muassa matkustamista on vähennetty ja etätyön tekemisestä on tullut arkipäivää. Tulevat kuukaudet näyttävät, mikä on pysyvää ja mikä ei.

Työn tekemiseen tulleilla muutoksilla on vähintään kaksi puolta. Väitän, että viimeisen puolen vuoden aikana moni meistä on oppinut käyttämään erilaisia työntekoa helpottavia järjestelmiä entistä paremmin. Esimerkiksi etäpalavereista on tullut arkipäivää monelle sellaiselle, joka ei ollut ennen maaliskuuta kuulutkaan Teamsista tai muista vastaavista ohjelmista.

Etätöiden lisääntymisen kiistaton haittapuoli on sosiaalisten kontaktien vähentyminen. Tekniikan kehittyminen säästää toki aikaa, rahaa ja vaivaa, varmaan luontoakin, mutta ei ihmisten välistä kanssakäymistä voi kokonaan jättää etäyhteyksien varaan. Ainakin minulle on työssäni tärkeää kohdata teitä jäseniä myös kasvotusten.

Syksy on tässä mielessä alkanut ikään kuin tunnustellen. Insinööriliitossa toimintaa on käynnistetty ihmisten terveys ja turvallisuus edellä. Aivan jokaista laivaseminaaria ja livekokousta ei ole pidetty, mitkä vielä vuosi sitten olivat rutiinia.

Syksyllä tapahtuu myös työmarkkinoilla.

Moni Insinööriliiton jäsen työskentelee alalla, jossa voimassa olevan työehtosopimuksen

Satikka 3/2020

mukaan vuoden 2021 palkankorotuksista neuvotellaan paikallisesti. Mikäli paikalliseen ratkaisuun päädytään, sopimuksia on määrä tehdä alkuvuodesta 2021.

Todennäköisesti keskustelut paikallisista ratkaisuista alkavat monessa yrityksessä jo alkusyksystä. Varmaa on, että korona tuo oman mausteensa neuvotteluihin valmistautumiseen. Työnantajaliitot ovat ennustaneet vaikeaa, taloudellisten hankaluuksien ja tyhjien tilauskirjojen täyttämää syksyä yrityksiin.

Insinööriliitto ja YTN on kehottanut luottamushenkilöjään menemään syksyn yrityskohtaisiin palkkaneuvotteluihin avoimin mielin. Evästyksenä on ollut yrityksen omiin tunnuslukuihin ja faktoihin perustuvat neuvottelut, joiden tuloksena syntyy henkilökunnan ja yrityksen kannalta oikeudenmukaisia ja kestäviä ratkaisuja.

Anne Granat-Jukakoski alueasiamies

11

Vuosi 2021 on 80-vuotiaan Satin juhlaa

Kun 12. maaliskuuta vuonna 1941 Tampereen teknillisestä opistosta valmistuneet 12 insinööriä kokoontui ravintola Elossa Porissa Satakunnan Insinöörien perustavaan kokoukseen, ei kukaan voinut arvata, että 80 vuotta myöhemmin yhdistyksellä olisi 2250 jäsentä, oma toimisto, oma toimistosihteeri ja, että toiminta kattaisi koko Satakunnan, ja tapahtumissamme kävisi vuosittain noin 2000 henkilöä.

Vuonna 1943 hyväksytty toiminta-ajatus kuvaa hyvin yhdistyksemme toimintaa vieläkin: ”Tarkoituksena on sopivin keinoin kehittää Tampereen Teknilliset ry:n Porin alaosaston jäsenten keskinäistä toveruutta ja teknillisiä harrastuksia”.

Nykypäivän termein tämä tarkoittaa verkostoitumista. Ja sitä me tänä päivänä teemme.

Olemme jo käynnistäneet Satissa juhlavuoden valmistelut, ja siitä tulette kuulemaan tarkemmin lisää tulevissa Satikoissa sekä Satin nettisivuilla ja somessa.

Sen voin jo paljastaa, että Insinööriliitto tulee järjestämään tammikuussa Järjestöjohdon neuvottelupäivät Porin Yyterissä.

Tässä tilaisuudessa Sati juhlii merkkivuot-

12

taan yhdessä koko liittoyhteisön kanssa.

Nautimme silloin satakuntalaisten viihdetaiteilijoiden esityksistä sekä satakuntalaisesta herkkuruuasta. Saakohan nahkiaisia tammikuussa?

Jäsenille tulemme tekemään tapahtumia sillä periaatteella, että kaiken ikäisille jäsenille olisi jokin tapahtuma se kaikkein mieluisin. Oma tapahtumansa löytyy opiskelijoille, nuorille, lapsiperheille ja sekä varttuneille jäsenille.

70-vuotisjuhlien tavoin, pääjuhla tullaan viettämään Porin teatterissa loppuvuodesta. Toivottavasti voimme silloin ottaa salin täyteen jäseniä seuralaisineen eikä niin, että vain joka toinen penkki on käytössä.

Tulkaa mukaan juhlavuoden tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Itse olen ainakin järjestämässä vierailua telakalle Raumalla.

Siellä voimme ihailla valmistumassa olevaa Tallinkin uutta MyStar-laivaa.

Muistoja vuodelta 2011. Palkittuja aktiiveja Satilaisia teatterin lavalla.

Terveisin Markku Uusitalo Satin puheenjohtaja markku.uusitalo@satakunnaninsinoorit.fi

Puheenjohtaja vuodelta 2011.

Satikka 3/2020

*** KAIKILLE JÄSENILLE! ***

KOKOUSKUTSU SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY YHDISTYKSEN KOKOUS 12.12.2020 kello 14.00 Ravintola Klubi, Eteläranta 10, Pori

Kokouksessa käsitellään yhdistyksen säännöissä määrätyt asiat, mm: » Hallituksen toimintakatsaus edellisen yhdistyksen kokouksen jälkeiseltä ajalta. » Annetaan valtuustolle hallituksen toiminnan yleiset suuntaviivat seuraavaa nelivuotiskautta varten. » Valitaan 30 valtuuston jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraaviksi neljäksi vuodeksi. » Käsitellään yhdistyksen jäsenten tekemät aloitteet sekä hallituksen niistä antamat lausunnot. » Muut yhdistyksen kokouksen päättämät käsittelyyn otettavat asiat.

Hallitus pyytää osoittamaan jäsenten tekemät aloitteet Satakunnan Insinöörit ry:n toimistoon kuukautta ennen yhdistyksen kokousta lausunnon valmistelua varten.

Kokouksen jälkeen Satakunnan Insinöörit tarjoaa tajoaa kokoukseen kokoukseenosallistuneille osallistuneille päivällisen.

ILMOITTAUTUMISET kokoukseen ja ruokailuun SATIn toimistolle, torstaihin 3.12. mennessä, sati@satakunnaninsinoorit.fi.

Ilmoittathan samalla myös mahdolliset ruoka-aineallergiat.

Satakunnan Insinöörit ry, hallitus

Satikka 3/2020

13

Ala-Satakunnan Insinöörit ry:n syyskokous 11.11.2020 klo 18.00 IntLogRistolantie Oy, Luvalahdentie B, Säkylä 9, 27710449 Köyliö Tervetuloa Ala-Satakunnan Insinöörien sääntömääräiseen vuosikokoukseen sekä yritysvierailulle IntLog Oy:lle.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

Ilmoittautumiset: sati@satakunnaninsinoorit.fi tai markku.uusitalo@satakunnaninsinoorit.fi

Tervetuloa!

Ala-Satakunnan Insinöörit, Hallitus

Porin Insinöörit ry:n syyskokous 26.11.2020 klo 18.00 SATIn toimistolla, Isolinnankatu 24, 5. kerros, Pori Kokouksessa käsitellään kevät- ja syyskokouksen asiat.

Rauman Insinöörit ry:n syyskokous 11.11.2020 klo 18.00 Ravintola Kalliohovi, Kalliokatu 25, Rauma

Kokouksessa käsitellään kevään 2020 kevätkokous asiat ja syyskokouksen 2020 asiat.

Ilmoittautumiset: jarkko.myllyniemi@gmail.com

Tervetuloa!

Rauman Insinöörit, Hallitus

Satakunnan Insinöörien jäsenet jakautuvat kolmen paikallisyhdistyksen jäseniksi oletusarvoisesti seuraavan postinumerojaon mukaisesti. Jokainen jäsen on äänioikeutettu oman paikallisyhdistyksensä kokouksessa.

Kannattaa lähteä mukaan tapaamaan toisia insinöörejä ja vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan!

Porin Insinöörit PI ry 28007-29180, 29310-29600, 29680-29790, 29900-29940 Rauman Insinöörit ry

Ruokatarjoilusta johtuen ilmoittautumiset ja mahdolliset ruokavaliot 19.11.2020 mennessä, Mari Kivinen, 050 345 3106

26007-27260, 27310 Ala-Satakunnan Insinöörit ry 27400-27920 29200-29280, 31900-31950, 32610-32920, 38300-38370, 38510

31970,

Tervetuloa!

Porin Insinöörit, Hallitus

14

Satikka 3/2020

S

yyskuussa Satakunnan Insinöörit kokosi jälleen joukon viineistä kiinnostuneita jäseniään. Viineistä kertoi jo tuttuun tapaan BB Winesin Peetu Eklund, teemana tällä kertaa kuohuviinit. Maistelimme viisi erilaista kuohujuomaa, ja juomien kanssa nautimme tietenkin juustoja, keksejä ja hedelmiä, ja lopuksi samppanjaa ja macaron-leivoksia.

M

aistelun lomassa opimme valmistusmenetelmistä ja eri alueiden kuohuviinien eroista.

Esimerkiksi tankkikäymisessä juomaan muodostuu aina suuremmat kuplat kuin perinteisellä menetelmällä, jolloin kuplat ovat pienempiä mutta tiheämmässä. Knoppitieto sopii erinomaisesti insinööreille järjestettävään tastingiin pullojen painemäärineen ja erilaisine pullonavaustekniikoineen. Ilta oli oikein onnistunut ja hauska. Järjestämme vielä uusia tastingtilaisuuksia tulevaisuudessa.

Seuraavaksi kerron illan aikana kuultua tietoa ja omia ajatuksiani maistamistamme kuohuviineistä.

Ensimmäinen viini oli Cava Naveran Vintage Brut vuodelta 2018. Juoman hinta Alkossa on noin 18 euroa. Cavaa tuotetaan seitsemällä eri maantieteellisellä alueella.

Noin 70 % Cavasta tuotetaan Kataloniassa.

Yleisin Cavaan käytetty rypäle on Parellada, joka antaa juomaan hieman vahamaisen ominaistuoksun. Kuiva ja hapokas juoma kaipaa vierelleen pienen suolapalan, jotta juoman ryhti ja maku tulee parhaiten esille.

Oma suosikkini tämän juoman kaveriksi oli sitruunatäytteinenvihreä oliivi. Cava valmistetaan aina perinteisellä menetelmällä, minimikypsymisaika on 9 kuukautta. Cavapullon minimipaine on 3,9 baaria.

Toisena juomana maistoimme Guerrieri Rizzardi Prosecco Extra Dryn, Alkossa

Satikka 3/2020

hinta on noin 13 euroa. Prosecco valmistetaan aina Italiassa, ja se on alkuperäsuojattu tuote. Tämä viini on valmistettu tankkikäymismenetelmällä Glera-rypäleestä, ja sen ominaismaku on hieman päärynäinen ja raikas. Tämä oli yksi omista suosikeistani, mikä osoittaa, ettei juoman hinnalla ole paljoakaan tekemistä maistuvuuden kanssa ainakaan minun kohdallani. Tämän viinin kanssa juustot ja keksit maistuivat oikein mukavalta, kuplivan juoman tasoittaessa valkohomejuuston rasvaisuutta.

Illan kolmantena juomana oli italialainen Fior di Rosa Spumante Extra Dry, hinta noin 16 euroa. Italiassa kaikki kuohuviini, joka ei ole proseccoa, on Spumantea.

Tämä juoma on valmistettu paineistetulla tankkikäymisellä, ja kuplat ovat suuria.

Kauniin roosan värinsä juoma saa viinirypäleiden kuorista, joita pidetään jonkin aikaa viinin seassa valmistuksen alkuvaiheessa. Mielestäni tämän kuohuviinin kanssa sopi erinomaisesti kuivattu karpalo, joka korosti hentoa makeutta juomassa.

Illan toiseksi viimeinen juoma oli Crémant de Loire Brut Nature Millésime vuodelta 2016, noin 18 euroa. Viini on valmistettu rypäleistä Cheinin de Loire 70 % ja Chardonnay 30 %. Juoma on valmistettu perinteisellä menetelmällä, ja se eroaa samppanjasta oikeastaan vain valmistusalueen osalta. Samppanja on alkuperäsuojattu tuote, ja sitä valmistetaan ainoastaan

Champagnen alueella. Crémant on ikään kuin samppanjan pikkuveli. Juoman kuplat olivat pieniä ja tiheässä, ja suutuntuma kuiva ja raikas. Tämän kanssa sopisi hyvin esimerkiksi äyriäiset tai oliivi, joka illan aikana maisteltavista naposteltavista oli oma suosikkini tämänkin juoman kanssa.

Illan viimeisenä kuohujuomana maistoimme samppanjaa. Champagne Palmer & Co Brut Réserve, noin 45 euroa, on valmistettu rypäleistä Chardonnay 45 %, Pinot Noir 45 % ja Pinot Meunier 10 %. Palmerin osuuskunta valmistaa ainoastaan samppanjaa. Tämän juoman maku oli todella kuiva, ja kuplien suutuntuma mukava. Tarjolle varatut macaron-leivokset olivat oikein hyvä makupari tälle. Samppanjasta ja macaronista tulee oikein ylellinen olo! Parhailla samppanja-alueilla viiniköynnösten juuret voivat ulottua jopa 40 metriä maan alle, mikä tuo juomaan mineraalisuutta. Samppanjan kuplat ovat aina pieniä ja hyvin tiheässä.

Samppanjapullon paine on aina yli 6 baaria, eli kolme kertaa enemmän kuin henkilöauton renkaissa. Pullon avaamisen kanssa on siis syytä olla tarkkana, eikä koskaan osoiteta avattavaa pulloa kohti itseä tai toisia ihmisiä. Juoman nauttimisen yhteydessä kuulimme myös teoriaosuuden samppanjapullon avaamisesta veitsellä. Ehkä vielä joskus kokeilemme tätä myös käytännössä!

Teksti ja kuvat: Mari Kivinen

15

Insinöörin poika ja vaimo nauttivat Moto Geen kyydistä keltaisten moottoripyörien selässä.

Huvittelupäivä Särkänniemessä Huvittelupäivä Särkänniemessä on perinteisesti ollut yksi SATIn suosituimmista jäsentapahtumista. Niin myös tänä kesänä.

Aiempien vuosien tapaan, saatiin huvittelusta nauttia jälleen uskomattoman hienossa kesäsäässä.

Poikkeusjärjestelyjä Monet SATIn tapahtumat jouduttiin kevään ja kesän aikana perumaan kokonaan.

Särkänniemi kuitenkin oli auki yleisölle rajoitetulla asiakaskapasiteetillä, joten huvittelupäivä pystytiin toteuttamaan.

Huvittelupäivä järjestettiin yhteistyössä Tampereen Insinöörien ja liiton kanssa, joten koko puisto oli varattu Insinööriliiton jäsenille seurueineen kahden ensimmäisen tunnin ajaksi.

Laitteisiin pääsi lähes ilman jonotusta

16

ja turvavälejä oli erittäin helppo noudattaa.

Tästä monet osallistujat olivat mielissään ja käsittääkseni kaikki ehtivät päivän aikana saamaan päänsä riittävän pyörryksiin.

Omalla kohdallani se ei tosin kovin paljoa vaatinut. Ikä ei tule yksin. 8-vuotiaalle pojalleni ei nimittäin tuntunut mikään höykytys riittävän. Vastaavia kokemuksia vaikutti paluumatkan keskustelujen perusteella olevan muillakin.

Juuri ennen huvittelupäiväämme, oli uutisoitu laajasti Linnanmäellä sattuneesta korona-altistumisesta. Aiheesta riitti luonnollisesti jonkin verran keskustelua aamun aikana. Mielestäni koronaan liittyvät varotoimet oli Särkänniemessä toteutettu fiksusti ja riittävällä tasolla. Laitteiden jonotusalueille oli merkitty maahan paikat jonottajille, muistuttamaan turvaväleistä. Käsidesiä oli tarjolla ennen ja jälkeen laitteiden. Samoi-

hin vaunuihin ei lastattu useamman seurueen ihmisiä. Tämän lisäksi kaikki laitteet vielä desinfioitiin kerran tunnissa.

Huvittelua joka lähtöön Särkänniemen alueelta löytyy kiinnostavia kohteita kaiken ikäisille. Oma suosikkilaitteeni on Särkänniemeen vuonna 1982 avattu Tukkijoki. Kyseessä on Suomen ensimmäinen vesivuoristorata. Enemmän vauhtia kaivannut poikani sen sijaan nimesi omaksi suosikikseen viime vuoden uutuuslaitteen BOOMin, jonka kyytiin pitkän harkinnan jälkeen tohti nousta.

BOOM ulottuu 68 metrin korkeuteen.

Särkänniemen mainostekstin mukaan ”Tornin liikerata ja räjähtävät 4 G:n kiihdytysvoimat tarjoavat täysin uudenlaisia huvitteluelämyksiä kuvankauniin Näsijär-

Satikka 3/2020

Suurinta riemua Venla-tytölle tarjosivat tällä kertaa Insinööriliiton ilmapallot.

Liiton mainokset pyörivät huvipuiston näytöillä koko päivän.

Käsidesi ja jonotusmerkit muistuttivat koronasta laitejonoissa. ven äärellä.”. Pitänee paikkansa. En katsonut tarpeelliseksi hankkia omakohtaista kokemusta kyseisestä kyydistä.

Insinööriliitto oli esillä Yksityistilaisuuden aikana liitolla oli Särkänniemessä oma koju, jossa oli mahdollisuus käydä tapaamassa liiton työntekijöitä.

Tampereen Insinöörien jakamat ilmapallot näyttivät tekevän hyvin kauppansa ja violetteja ilmapalloja näkyi päivän mittaa joka puolella. Ainakin omalle tyttärelleni ilmapallo oli päivän parasta antia, kun rauhallisimmatkin laitteet tuntuivat vielä hiukan turhan hurjilta.

Vielä Särkänniemen auettua yleisölle, liiton mainokset pyörivät puiston suurilla näytöillä, joten näkyvyyttä saatiin myös muiden kävijöiden keskuudessa.

Särkänniemi Vuonna 1975 avattu Särkänniemi on Suomen toiseksi suurin huvipuisto Linnanmäen jälkeen. Särkänniemi koostuu viidestä

Satikka 3/2020

Tukkijoen pärskeet vilvoittivat mukavasti kuumana ja aurinkoisena päivänä. elämyskohteesta, jotka ovat huvipuisto, akvaario, Näsinneulan näkötorni, planetaario ja Koiramäen eläinpuisto. Lisäksi alueella toimivat Tampereen kaupungin hallinnoima Sara Hildénin taidemuseo ja vuonna 2016 avattu SuperPark Särkänniemi.

Näsinneula Särkänniemen ja koko Tampereen tunnetuin maamerkki on Näsinneulan näkötorni. Sen tarina sai alkunsa kaupunginjohtaja Erkki Lindforsin vierailtua aikoinaan Kuopiossa. Siellä hän sai Puijon tornista idean näkötorniravintolasta, ja pian Tampereelle perustettiin toimikunta suunnittelemaan

omaa näkötornia. Tampereen kaupunki rakensi kaupungin tunnusmerkiksi valmistuneen Näsinneulan, joka aukesi vappuna 1971.

Näsinneula on 168 metriä korkea näköalatorni. Tornin on suunnitellut arkkitehti Pekka Ilveskoski. Näköalatasanteella varustettu torni on Suomen korkein ja Pohjoismaiden toiseksi korkein rakennus.

Näköalatasanteen toisessa kerroksessa 124 metrin korkeudessa palvelee à la carte -annoksia tarjoileva Ravintola Näsinneula, jossa on pyörivä ravintolasali.

Teksti ja kuvat: Jari Vihervirta

17

Edustajakokousterveiset Seinäjoelta Normaalisti keväällä huhtikuussa pidettävä edustajakokous saatiin pidettyä syyskuussa Seinäjoella. Järjestelyt ja tunnelma kokouspaikalla olivat hyvät.

Satista meitä oli paikalla allekirjoittanut, Jarkko Myllyniemi ja Mika Hietikko sekä tarkkailijana Pia Luovula. Satilta oli nyt ensimmäisen kerran vain kaksi varsinaista edustajaa. Meiltä on ollut ainakin viimeiset neljä vuotta kolme edustajaa, mutta jäsenmäärämme laskiessa suhteessa muihin jäsenjärjestöihin Satin paikka luku putosi kahteen.

Seinäjoella oli otettu huomioon suuri osanottajamäärä erikoisjärjestelyin. Kaikille halukkaille oli tarjolla kasvosuojus ja käsidesejä oli saatavilla riittävästi. Helsingin Insinöörit esitteli uudet, omalla logolla valmistetut erittäin hienot kasvosuojansa.

Varsinaisille kokousedustajille ja IL:n henkilökunnalle oli oma kokoussali. Kunniajäsenille, varaedustajille, tarkkailijoille ja muille läsnäolijoille oli varattuna toinen sali, jonne oli järjestetty kuva- ja ääniyhteys. Ruokailu oli porrastettu niin kokouspaikalla kuin hotellissa.

Kukaan ei ihmetellyt, miksi näin, sillä koronaviruksen vaatimat järjestelyt ovat jokaiselle tuttuja, ja niistä on muodostunut uusi vakiokäytäntö.

Ensimmäistä päivää leimasi edustajakokouksen puheenjohtajien valinta. Siitä käytiin kokouksen ensimmäinen äänestys.

Kokouksessa tuli esille, että IL:n hallitus tuo meille esityksen, miten tulevaisuudessa voimme nopeuttaa näitä henkilövaaleja. Tähän on tarjolla kännykkäpohjainen sähköinen äänestysohjelma. Testasimme tätä kerran ja sen toiminta sai positiivista palautetta, mutta pientä hienosäätöä siihen on vielä tehtävä.

Toinen tärkeä asia ensimmäisenä päivänä oli, mitä ja mihin IL käyttää vaalivaliokuntaa. IL:n hallitus esitti, että valiokunta voidaan lopettaa ja sen toiminta voidaan hoitaa toimistotyönä. Tätä edustajakokous ei hyväksynyt, vaan valitsimme uuden vaalivaliokunnan kokouksessa.

Viimeinen ensimmäisen kokouspäivän tapahtuma oli eläkkeelle jäävän alueasiamiehen Timo Ruokon puhe ja neuvot tulevaisuuteen. Timo sai kokouksessa arvoisensa huomion, taputukset ja onnittelut.

Kiitos Timo!

Toisena päivänä oli vuorossa pakollinen vuoden 2019 toimintakertomuksen ja talousraportin julkaisu ja siitä käytävä keskustelu. Esitettyjen aineistojen perustella olemme liittoyhteisönä kehittyneet oikeaan suuntaan, mutta kyllä meillä on tulevaisuudessa edessämme haasteita, niin

18

Perinteitä noudattaen opiskelijat viihdyttivät meitä päivällisellä ravintola Almassa yhteislaulun merkeissä.

Timo Ruoko kukitettiin ja kiiteltiin ansiokkaasta urasta Insinööriliitossa.

Onnittelijana puheenjohtaja Samu Salo.

uusien jäsenten saamisessa kuin nykyisen kustannustason ylläpitämisessä ja sitä kautta saman jäsenmaksun säilyttämisessä.

Viesti puheenjohtajaltamme oli, että nykyinen palvelutason ylläpito ilman jäsenmaksun korotusta ei ole mahdollista enää montaa vuotta. Uskon, että tästä tullaan käymään syysedustajakokouksessa marraskuussa mielenkiintoinen keskustelu.

Grete Ahtola kertoi IL 100 vuotta -juhlavuoden yhteenvedon. Juhlavuoden tapahtumista Särkänniemi oli suurin. Kaikkiaan Juhlavuoteen kuului 46 tilaisuutta: 35 tapahtumaa, 6 konserttia ja 5 seminaaritilaisuutta. Osallistujia oli parhaan arvion mukaan ollut reilut 37 600.

Edustajakokouksen äänimääräjakauma ja sen muuttaminen pohditutti edustajakokouksen päättäjiä tälläkin kertaa. Käyty keskustelu ja sitä seurannut äänestys ei tuottanut muutosta asiaan. Jatkamme samalla tavalla eli kaikille on yksi paikka ja ääni, ja alkava kaksi prosenttia antaa yhden lisäpaikan sekä äänen. Kaikkiaan meitä edustajia ja ääniä on kokouksessa 72.

Toisen päivän loppua leimasi IL:n stra-

tegian käsittely kokouksessa ja kokouksen jälkeen valiokuntatyöskentelynä. Saimme myös järjestöjohtaja Tommi Grönholmin terveiset mm. liiton jäsenkehityksestä.

Vuonna 2019 meillä oli 1349 maksavaa jäsentä enemmän kuin vuonna 2018.

Edunvalvontajohtaja Petteri Oksa antoi meille vakuuttavaan tyyliinsä aimo annoksen omia näkemyksiään ja tietojaan siitä, mitä on tapahtumassa työmarkkinakentällä ja mitä hankkeita on käynnissä työsuhdeasioissa. Aiheena olivat mm. eläkeputki ja vuorotteluvapaa.

IL:n strategian käsittelyn lopussa tuli selvästi esille, että me normaalit alueaktiivit emme ole sisäistäneet IL:n strategian jalkautusta alueellemme. Tähän me kaipaamme yksinkertaisia ohjeita ja neuvoja liitosta. Uuden aluetoiminnan käynnistäminen vanhan piiritoiminnan sijasta tulee olemaan meille Satissa ja muissakin jäsenyhdistyksissä suuri haaste. Tähän asiaan meidän tulee panostaa Satissa yhdessä Lousin kanssa.

Kokousterveisin Markku Uusitalo Satin puheenjohtaja

Satikka 3/2020

Satakunnan Insinöörit kutsuu SATIn jäseniä seuralaisineen viettämään iltaa

Punaviinien merkeissä 4.11.2020 klo 18.00 alkaen SATIn toimistolla

Viini-ilta on rento ja sosiaallinen tapahtuma, jossa pääsemme tutustumaan tilaisuutta varten valittuihin punaviineihin.

Illan viinit on valinnut ja ne meille esittelee viinimestari Peetu Eklund, BBWINES.

Illan hinta on 20 € / osallistuja, sisältäen tastingin ja pientä purtavaa.

Ilmoittautumiset ja maksut 15.10. mennessä sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi.

Satikka 3/2020

19

Luonnonsuojelukin

tarvitsee insinöörinsä Huoli Uksjoen puroluonnosta ja vaelluskaloista teki ulvilalaisesta DI Ilpo Koppisesta luonnonsuojelijan.

Oman kesäpaikan vieressä virtasi Uksjoeksi kutsuttu puro Uksjärvestä mereen.

Vaikka väylää oli 1960-luvulla perattu rankasti mm. maankuivatuksen takia, luonto oli ehtinyt toipua.

Kalatalousviranomaiset kiinnostuivat purosta ja suunnittelivat siitä meritaimenen lisääntymisaluetta.

— Tämä ei sopinut kuivatuksen aikoinaan teettäneille. He hakivat Ely-keskukselta tukea puron uuteen perkaukseen.

Rahoitus järjestyi ja kaivinkoneet mylläsivät puroa lähes koko matkalta vuosina 2010–11. Koppiselle tämä oli pysäyttävä sokki.

— Oli hirveää seurata, kun koko ekosysteemi nostettiin vedestä maalle.

Lopputulos oli kanavamainen uoma.

Iso osa luontoa oli tuhoutunut.

— Olin luottanut, että viranomaiset huolehtivat ympäristöasioista. Se ei ollutkaan niin.

Koppinen viittaa vesilain 1 pykälään, jossa kuvataan lain tavoitteita.

— Pitäisi aina löytää sellainen ratkaisu, jossa erilaiset intressit saadaan yhteensovitettua. Tämä oli myös avustuksen ehtona, mutta valitettavasti siitä laistettiin.

SWOT-analyysi mielessä Teollisuuden palveluksessa työskennellyt metallurgian diplomi-insinöö-

20

ri ei jäänyt murehtimaan, vaan liittyi luonnonsuojeluliittoon.

— Kankaanpään seudun luonnonystävien Markku Suominen tuli käymään Uksjoella. Hän neuvoi, että jos haluan asialle leveämpiä hartioita, kannattaa tulla jäseneksi.

Koppinen liittyi ja meni paikallisyhdistyksen kokoukseen kiinnostavaa esitelmää kuulemaan.

— Päädyin sitten Ulvilan yhdistyksen hallitukseen.

Elämä oli silloin työuran ja eläkevuosien risteyksessä.

— Oli hienoa löytää jotain aivan erityyppistä, mitä oli aikaisemmin tehnyt ja oppia uusia asioita.

Koulutuksesta ja varsinkin työelämässä saadusta kokemuksesta on ollut hyötyä tässä harrastuksessa.

— Jokainen insinööri joutuu tekemään perusteltuja esityksiä esimerkiksi hankinnoista. Niitä ei sovi värittää, SWOT-analyysin pitää olla selkäytimessä. Loppujen lopuksi ympäristöasioissa pätee sama.

Tieto lisää arvostusta Marraskuussa 2019 Ilpo Koppinen valittiin Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry:n puheenjohtajaksi. Myös edellinen puheenjohtaja Kari Ylikoski on DI. Luonnonsuojelu ei ole vain luonnossa vaeltamista, vaan myös sinnikästä yhteiskunnallisten asioiden seuraamista ja perehtymistä tutkimuksiin, hankkeisiin ja YVA-menettelyn asiakirjoihin.

Tarvittaessa on tuotettava erilaisia valituksia, mielipiteitä ja muita asiakirjoja luonnon puolesta.

— Juristeja ei ole koskaan tarpeeksi, joten kyllä kokeneen insinöörin valmiuksia tarvitaan.

Koppinen muistuttaa, että koska viranomaiset ja tuomioistuimet käyttävät asiantuntijoina insinöörejä, on hyvä, että myös kansalaisjärjestöissä on omansa.

Koppinen kannustaa insinöörejä mukaan SLL:n toimintaan. Hän uskoo, että kun tietämys lisääntyy, myös luonnon arvostus lisääntyy.

— Sitä kautta usein päädytään puolustamaan luontoa.

Sinnikkyys kannatti Nyt Uksjoen kalataloudellisten kunnostuksen lupahakemus on kuulutettuna. Muistutukset ja mielipiteet on esitettävä aluehallintovirastoon 26.10.2020 mennessä.

Luvan hakijoina ovat Porin kaupunki ja Merikarvian kunta. Hankkeen katsotaan edistävän merkittävästi yleistä etua.

Kunnostus toteuttaa kansallista lohi- ja meritaimenstrategiaa sekä pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategiaa. Koppinen on tyytyväinen.

— Oli se aikamoinen vääntö. Vaelluskalojen asiat ovat Uksjoella edenneet hitaasti, mutta parempaan suuntaan.

Teksti ja kuvat: Susanne Ekroth

Satikka 3/2020 2/2018

Vaellustapahtuma Joutsijärven maisemissa 14.11.2020

Lähtö vaellukselle tapahtuu klo 11 Tammen tilalta Kullaalta Ulvilassa.

Kierretään noin 5 km lenkki, jonka jälkeen tarjoillaan makkaraa ja mehua.

Tapahtuma on avoin sekä Satilaisille että opiskelijoille, ja sopii koko perheelle.

Ilmoittautumiset 5.11. mennessä SATIn toimistolle, sati@satakunnaninsinoorit.fi.

Satikka 3/2020

21

SATI kutsuu jäseniään perheineen Porin Teatterin pienelle näyttämölle 14.11.2020 kello 13

Viiru muuttaa

Liput 10 € Varaukset ja maksut 23.10. mennessä: sati@satakunnaninsinoorit.fi.

Lippuja ei tarvitse noutaa etukäteen, koska meillä on tilausnäytös, ilman paikkalippuja.

22

Satikka 3/2020

SATI kutsuu jäseniään seuralaisineen nauttimaan konsertista Porin Promenadikeskukseen 10.11. kello 13

NAVY ROCKS We Will ROCK YOu! ROCKmuSiiKiN pARhAAt KlASSiKOt liVeNä. lAVA VäReilee ROCKiN eNeRgiAA pete pARKKOSeN, miKAel SAAReN jA jeNNie StORbACKAN lAulAeSSA; luVASSA ON legeNdAARiSiA hittejä muuN muASSA VAN hAleNiltA, AC/dC:ltä, QueeNiltA, guNS N’ ROSeSiltA jA bON jOViltA. jäRjeStäjä:

lAiVAStON SOittOKuNtA liput 15 € Varaukset ja maksut 14.10. mennessä: sati@satakunnaninsinoorit.fi.

Liput noudettavissa toimistolta maksun jälkeen. Liput eivät ole numeroituja, paikoissa vapaa valinta.

Varmista puhelimitse 02 641 4131, että toimistolla ollaan paikalla.

Voit myös sopia muun toimitustavan.

Satikka 3/2020

23

SATI kutsuu jäseniään seuralaisineen

Porin Teatteriin Lauantaina 28.11. kello 20

Liput 15 € Varaukset ja maksut 26.10. mennessä sati@satakunnaninsinoorit.fi.

Varatut ja maksetut liput ovat noudettavissa SATIn toimistolta 9.11. alkaen.

Varmista puhelimitse 02 641 4131, että toimistolla ollaan paikalla.

Voit myös sopia muun toimitustavan.

24

Satikka 3/2020

Satakunnan Insinöörit kutsuu jäseniään katsomaan kiihkeätunnelmaista

Satakuntalaista paikallistaistoa Rauman Lukon haastaessa Porin Ässät

VS. Isomäki Areenalla Porissa Lauantaina 26.12.2020 klo 18:30

Liput 12 €

max 2 lippua / jäsen paikat istumakatsomossa

Tervetuloa nauttimaan jääkiekkoviihteestä!

Liput varataan SATIn toimistolta sati@satakunnaninsinoorit.fi, max. 2 lippua jäsen.

Varauksen yhteydessä saat viitenumeron lippujen maksamiseen. Liput on maksettava ja noudettava SATIn toimistolta 18.12.2020 mennessä tai sovittava toimittamisesta muulla tavalla.

Varmista ennen noutoa puhelimitse 02-641 4131 että toimistolla ollaan paikalla.

Lippuja ei toimiteta jäähallille! Lippuja on rajoitettu määrä.

Satikka 3/2020

25

After work 6.11.2020 klo 17 alkaen Yrjönkatu 10, Pori

Tule nauttimaan virvoke ja vaihtamaan kuulumisia.

Tuo Insinööriliitosta kiinnostunut työkaverisikin mukaan!

26

Satikka 3/2020

SATI kutsuu jäseniään seuralaisineen Porin Teatteriin Torstaina 21.1.2012 kello 19

Dramatisoitu konsertti Lasse Mårtensonin unohtumattomien sävelien siivittämänä

Liput 20 € Varaukset ja maksut 4.1. mennessä sati@satakunnaninsinoorit.fi.

Varatut ja maksetut liput ovat noudettavissa SATIn toimistolta 11.1. alkaen.

Varmista puhelimitse 02 641 4131, että toimistolla ollaan paikalla.

Voit myös sopia muun toimitustavan.

Satikka 3/2020

27

SATIn suosittuja vauvabodyja ja T-paitoja on edelleen saatavilla!

Body 15 € Koot: 0-6 kk, 6-12 kk ja 12-18 kk T-paita 10 € Vihreä, koot: 90-100 cm ja 110-120 cm Keltainen, koot: 60 cm, 80 cm ja 100 cm Tilaukset sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi Hintoihin sisältyy postitus.