Tekniikan ja merenkulun TKI-esite

Tutkimus ja kehittämistoiminta

TEKNIIKKA JA MERENKULKU

Uuden sukupolven verkot

ENVIRONMENTAL ENGINEERING

OSAAMISINTENSIIVINEN YRITTÄJYYS

HYVINVOINTI

ÄLYKKÄÄT ENERGIARATKAISUT

INNOVATIIVISET PALVELUT JA PROSESSIT RAKENTAMINEN JA ESTEETTÖMYYS

MERITURVALLISUUS

KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN SOVELTAVAT RATKAISUT

AUTOMAATIO JA KONENÄÖN TEKNIIKAT

LOGISTISEN TOIMINTAKETJUN HALLINTA

Uusin osaaminen elinkeinoelämän lisäarvoksi Satakunnan ammattikorkeakoulu tunnetaan laadukkaasta toiminnastaan korkeakoulutasoisen koulutuksen, tutkimuksen, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä osaamisintensiivisen yrittäjyyden edistämisessä Satakunnassa. Tärkeällä sijalla toiminnassamme ovat hyvät yhteistyösuhteet, jotka mahdollistavat oikea-aikaisen ja ennakoivan, tulevaisuuden tarpeet tunnistavan työmme.

ja luovien ratkaisujen edistäjänä, alueen kansainvälistäjänä sekä yritysten ja yhteisöjen tarpeita palvelevan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toteuttajana. Satakunnan ammattikorkeakoulun strategian mukaisina painoaloja ovat osaamisintensiivinen opiskeluaikainen yrittäjyys, hyvinvointiosaaminen, ympäristö ja energia, innovatiiviset palvelut ja prosessit sekä automaatio ja koneteknologia.

Opiskelijat ovat tulevaisuuden voimavara. Heidän korkeatasoiseen ja työelämän tarpeet täyttävään koulutukseen panostamme jatkuvasti. Opiskelijat on tärkeä saada tutkimukseen sekä kehittämis- ja innovaatioprojekteihin osana opintojaan jo varhaisessa vaiheessa, jolloin kehittämisprojektit eivät jää irrallisiksi toteutuksiksi vaan palvelevat kiinteästi ja monipuolisesti osaamisen kasvua. Työelämän kehittämistoiminnan projektit ovat myös hyvä väylä niin työnantajille kuin opiskelijoille käydä vuoropuhelua ja luoda kontakteja tulevaisuuttakin silmällä pitäen.

Nämä painopistealueet on tunnistettu myös Satakunnan korkeakoululaitoksen strategiassa 2008, jossa ovat mukana monialaisen Satakunnan ammattikorkeakoulun lisäksi Porin yliopistokeskus, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitos, Satakunnan avoin korkeakouluverkosto sekä korkeakoululaitokseen kuuluvat koulutus- ja tutkimuskeskukset.

Kädessäsi olevan esitteen kansi havainnollistaa toimialamme kärkiosaamisalueita. Kärkiosaamisalueet ovat toiminnallisia teemoja, jotka ovat alueellisesti tärkeitä ja joissa joko olemme edelläkävijän asemassa, pyrimme säilyttämään sen tai sitten perustellusti pyrimme siihen. Toimialalle on jatkossakin ensiarvoisen tärkeää, että teknologia- ja meriteollisuus säilyttävät kilpailukykynsä ja toiminnan volyyminsa. Näillä toimialoilla on Satakunnassa merkittäviä veturiyrityksiä, joiden omistus ja päätöksenteko ovat useissa tapauksissa ulkomailla. Alueemme yritykset ovat olleet vahvasti mukana tutkimustoiminnassa ja muun muassa Tekes ja Kauppakamari ovat vauhdittaneet elinkeinoelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä.

Satakunnan ammattikorkeakoulu profiloituu alueen tarpeisiin joustavasti vastaavana monipuolisena kouluttajana, yrittäjyyden

Satakunnan ammattikorkeakoululle on myönnetty kolme kertaa opetusministeriön valtakunnallinen laatuyksikkö -palkinto, viimeisin yrityskiihdyttämötoimintaan liittyen. Toimimme omilla vahvuusalueillamme pitkäjänteisesti, osaamistamme jatkuvasti syventäen ja laajentaen. Samalla pidämme toiminnassamme tärkeänä herkkyyttä uusien tarpeiden tunnistamiseen. Tämän ”nuuskun” avulla pystymme toimimaan tehokkaasti ja palvelemaan niin yritysten nopeita tutkimus- ja kehittämistarpeita kuin vahvistamaan omaa toimintaamme edelleen. Uusimman tiedon tunnistaminen ja sen räätälöinti yritysten tarpeeseen saa aikaan osaamisintensiivisen yrittäjyyden kasvua alueella.

Esittelemme toimintaamme lähemmin tässä esitteessä, antoisia lukuhetkiä

Toimialajohtaja, vararehtori Matti Lähdeniemi

yritysyhteistyön moninaiset muodot Tekniikan ja merenkulun toimiala tuottaa kansainvälisen tason ajankohtaista osaamispääomaa elinkeinoelämän hyödyksi opetustyön ja soveltavan tutkimustyön avulla.

2. Yritykset osallistuvat kansallisesti rahoitettuihin tutkimushankkeisiin rahoitusosuudella. Pienellä tutkimusrahoituksella yritys voi päästä mukaan laajoihinkin hankkeisiin.

Yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää laaja-alaista asiantuntemustamme oman toimintansa kehittämiseen. Kehitämme uusia keinoja tutkimustulosten hyödyntämiseen myös yhdessä yritysten ja muiden korkeakoulujen kanssa.

3. Yritykset ja korkeakoulut Suomesta ja Euroopasta osallistuvat EU-rahotteisiin tutkimushankkeisiin yhteistyössä.

Vahvuuksiamme ovat kansallinen ja kansainvälinen tutkimus ja kehittämistoiminta sekä monipuolinen yhteistyö elinkeinoelämän tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa.

Vuodesta 1997 toiminut Satakunnan ammattikorkeakoulu sijaitsee Suomen länsirannikolla, alle tunnin lentomatkan päässä Helsingistä. Meillä on 6500 opiskelijaa ja n. 550 asiantuntijaa.

Yritysyhteistyötä tehdään monin tavoin: 1. Kumppanuussopimukset. Pyrimme lisäämään aktiivista vuoropuhelua elinkeinoelämän kanssa uudentyyppisten yritysverkostojen avulla.

4. Yritys tilaa tutkimuksen Satakunnan ammattikorkeakoululta.

Tutkimus voidaan tarpeen mukaan tehdä laajempana tutkimushankkeena, pienenä palvelututkimuksena tai opinnäytetyönä.

5. Yritys tilaa opiskelijatyönä opinnäytetyön, opiskelijaprojektin tai harjoitustyön. Opinnäytetyö tehdään asiantuntevan opettajan johdolla.

Tuomme yritysten käyttöön uusimman tiedon ja tutkimustulokset sekä avaamme portteja yrityksille kansalliseen ja kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön ja teknologiaosaamisen siirtoon.

Yritysten tutkimus- ja kehitysprojektit ovat aina luottamuksellisia ja yksilöllisiä, asiakkaan tarpeen mukaan räätälöityjä. Ota yhteyttä meihin, niin keskustellaan.

YHTEISTYÖ HYÖDYTTÄÄ SEKÄ TULEVAA INSINÖÖRIÄ ETTÄ TEKNOLOGIAOSAAMISEN KASVUA Tekniikan ja merenkulun tutkimustoiminta antaa opiskelijoille mahdollisuuden mielenkiintoisiin ja monipuolisiin opinnäytetyöja harjoitusympäristöihin.

Opiskelijat saavat tutkimustoiminnassa erinomaisen mahdollisuuden oman osaamisensa kehittämiseen. Yritysyhteistyön muodot ovat moninaiset: opinnäytetyöt, työharjoittelut, jatkuva harjoittelu, kehitysprojektit, tutkimukset, opintojaksoihin liitetyt projektit, erilliset opiskelijaprojektit, henkilökunnan asiantuntijaresurssit, yritysvierailut ja vierailijaluennot. Asiantuntijaopettajat ohjaavat opiskelijoiden työskentelyä. Yhteistyö voi kestää muutamasta päivästä vuosiin ja siinä voi olla mukana opiskelijoita yhdestä useisiin kymmeniin.

Jatkuva harjoittelu on uusi toimintatapa, joka mahdollistaa harjoittelijoiden palkkaamisen yrityksen tarpeiden mukaan ympäri vuoden, silloin kun on paras ajankohta keskittyä erilaisiin ohjaus- ja kehitystehtäviin.

Projekteista laaditaan sopimus, jossa määritellään projektin käytännöt, aikataulu ja kustannukset. Tarvittaessa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita - aina asiakkaan kanssa yhdessä sopien. Sopimuksessa määritellään toteutustapa, aikataulu, hinta ja osapuolten vastuut ja velvollisuudet.

Kehitystyön ansiosta on käynnistynyt kymmeniä projekteja, joissa yrityksen tarpeet ja koulutusyksikön osaaminen ovat kohdanneet.

HYÖDYNNÄMME UUSINTA TEKNOLOGIAA

AUTOMAATION MONITIETEELLINEN TUTKIMUS JA SOVELTAMINEN Satakunnan ammattikorkeakoulussa on panostettu merkittävästi automaation tutkimuksen ja infrastruktuurin sekä projektitoiminnan kehittämiseen. Tästä osoituksina ovat nykyaikaiset tutkimus- ja kehitysympäristöt erityisesti konenäön ja automaattisten ohjaus- ja seurantajärjestelmien sekä elektroniikan testauksen kehittämiseen.

Tutkimus- ja kehittämisympäristömme sekä niissä toteutetut projektit tukevat korkeatasoista opetusta ja antavat valmistuville insinööreille mahdollisuuden kartuttaa osaamispääomaansa jo opiskelujen aikana.

Yritykset voivat hyödyntää testauslaitteistoja sekä -ympäristöjä esimerkiksi uuden tuotteen kehittämisen, suunnittelun ja testauksen eri vaiheissa. Tutkimuksessa ja kehittämistoiminnassa panostetaan systemaattisesti yhteistyökumppanien tarvetunnistukseen, mikä ohjaa kehittämistyötä ja heijastuu myös koulutukseen. Automaation tutkimusympäristöjä käytetään erilaisissa tutkimus- tai kehitysprojekteissa, joita tehdään suoraan yksit-

täisille yrityksille, yritysryhmille tai julkisrahoitteisesti yhdessä yrityskumppanien kanssa.

Projekteja rahoitetaan mm. Tekesin, Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahastojen sekä opetusministeriön tuella. Yritykset ja yhteisöt pääsevät mukaan tutkimus- ja kehittämisprojekteihin suhteellisen pienellä omarahoitusosuudella ja saavat mahdollisuuden hyödyntää projektin tuloksia ja sovelluksia omassa toiminnassaan.

SAMKin Tekniikan ja merenkulun toimialalla on laaja määrä erilaisia tuotekehitys- ja testausmahdollisuuksia. Näitä ovat muun muassa elektroniikan tärinätesteri, shokkitesti- ja sääkaappi, EMC-laboratorio, robottikokoonpanosolu, konenäkölaitteistot, IR-kamerat ja niihin liittyvää kameratekniikkaa ohjelmistoineen sekä etädiagnostiikan tutkimuksen mahdollistavine laitteistoineen, nykyaikaiseen led-tekniikkaan perustuvat valaistusjärjestelmät, uuden sukupolven verkkotekniikka ja ohjelmisto-osaamisen asiantuntijapalvelut.

MONIPUOLISTA KONENÄKÖTEKNOLOGIAN TUTKIMUSTA JA EDISTYNEITÄ SOVELLUKSIA Konenäkösovellukset ovat tulleet entistä tärkeämmiksi teollisuuden automaattisten prosessien laaduntarkkailussa. Uusilla älykameraratkaisuilla ja monipuolisilla kuvaustekniikoilla automaattisten prosessien tuottavuutta ja joustavuutta saadaan parannettua yhä enemmän.

Infrapunatekniikka eri muodoissaan, konenäkösovellukset ja niihin liittyvä kuvankäsittely ovat olleet Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimuksellisia painopistealueita jo yli kymmenen vuoden ajan. Asiantuntijuuden syventäminen samoin kuin monialaisista ja kansainvälisistä konenäköhankkeista saadun tiedon levittäminen on tuottanut tulosta ja ollut osana menestyksekkäitä yhteistyöhankkeita. Vahvuus ovat myös valmiit konenäköympäristömme, joissa yritysten sovelluksia voidaan nopeallakin aikataululla testata.

Satakunnan ammattikorkeakoulun infrapunatekniikan ja konenäön infrastruktuuria on kehitetty hankkimalla uudenaikaisia spektraalikuvauslaitteistoja sekä älykameroita. Älykameraratkaisuilla monipuoliset konenäkötarkastukset voidaan tuoda osaksi nopeidenkin tuotantoprosessien laaduntarkkailua. Tällä hetkellä osaamisemme ja asiantuntijuutemme spektraalikuvauksen alalla on huippuluokkaa ja lähi-infrapunaspektraalikuvausta on sovellettu monissa eri tutkimuksissa. Spektraalikuvauksella tarkoitetaan kohteen spektritietojen keräämistä kuvantavalla menetelmällä. Spektritietojen perusteella saadaan selvitettyä

esimerkiksi kohteen pinnan aineosia sekä niiden vaihteluita kohteen eri pisteissä.

Olemme tutkineet yhteistyössä Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa lähi-infrapunaspektraalikuvauksen käyttömahdollisuuksia ihoaläpäisemättömän diagnostiikan tarpeisiin. Tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko ihmisiholla olevaa tulehdusta tunnistaa lähi-infrapunaspektraalikuvauksen avulla yhtä hyvin tai paremmin kuin ihmisaistein. Toisena päätavoitteena oli tutkia kuvauksen ennustavuutta haavojen paranemisen seurannassa.

Tulokset olivat niin lupaavia, että ihoaläpäisemättömän diagnostiikan tutkimista sairaalaolosuhteissa tullaan jatkamaan.

Perinteistä pitkäaaltoisen infrapunasäteilyn lämpökuvausta olemme soveltaneet mm. tuotantoprosessien tai laitteiden kunnonvalvonnassa. Monipuolinen IR-kuvaussovellus tehtiin myös elektroniikkateollisuuteen, missä lämpökameralla paikannetaan liitosten ja piirien sisäisiä vikoja.

Uusimpana tutkimuskohteena Satakunnan ammattikorkeakoulussa on 3D-teknologia. Käytössämme on ajantasainen 3D-älykamerajärjestelmä, jonka avulla voidaan muodostaa kuvaamalla kappaleesta tarkka 3D-malli. Satakunnan ammattikorkeakoulussa käytössä olevat kamerajärjestelmät mahdollistavat laadukkaan ja monipuolisen konenäköteknologian tutkimuksen ja soveltamisen.

NEW GENERATION NETWORKS New Generation Networks (NGN) -laboratorio on globaalistikin arvioiden ainutlaatuinen uuden sukupolven tele- ja mobiiliverkkojen ja älypuhelintekniikan opetusympäristö, joka nojaa vahvasti neljään telecom-tukipilariin: kiinteä puhelinverkko PSTN, älyverkko IN, internet-puhelintekniikka VOIP sekä keskeisimpänä mobiiliverkot GSM-3G. NGN-laboratoriota käytetään tietotekniikan koulutusohjelman opetuksen lisäksi soveltavaan tutkimukseen. Teoria- ja harjoituspainotteisten opintojaksojen ohella laboratoriossa tehdään runsaasti opinnäytetöitä, osin yritysten kanssa yhteistyössä.

Tutkimustyöt ja mittaukset sovitaan aina erikseen asiakaskohtaisesti räätälöiden. Projektit ja toimeksiannot voivat olla lyhyitä, esimerkiksi päivän mittaisia tai jopa viikkojen tai kuukausien pituisia. Laajaan yhteistyöverkostoon kuuluu myös ulkomaisia asiakkaita.

Oloissamme ainutlaatuinen ei-kaupallinen mobiiliverkko FIN 15 palvelee myös muiden T&K-yhteisöjen jäseniä SAMKin kumppanin Oulu Innovationin Octopus -testiverkkoliitännän välityksellä.

KANSAINVÄLISTÄ TEKNOLOGIATIEDONSIIRTOA Ammattikorkeakoululla on merkittävä rooli toimia osana kansainvälisen teknologiatiedonsiirron prosessia, jolla uusinta teknologiatietoa haetaan, suodatetaan ja tulkitaan helposti ymmärrettävään muotoon ja siirretään pk-yritysten käyttöön.

Teknologiatiedon tarpeita tunnistetaan yritysten kanssa käytävän monimuotoisen vuoropuhelun avulla. Uusimman teknologiatiedon tunteminen vahvistaa pk-yritysten toimintaa. Tarvetunnistuksen perusteella pystytään muodostamaan selkeä käsitys yritysten teknologiatiedon tarpeista.

osaamistaan ja samalla tuottaa opetukseen uusinta mahdollista teknologiatietoa. Tällä varmistetaan osaltaan uusien valmistuvien insinöörien mahdollisimman ajanmukainen osaaminen.

Teknologiatiedonsiirron tavoitteena on jatkuvasti lisätä sekä ammattikorkeakoulun että pk-yritysten osaamisen ja uusimman kansainvälisen teknologiatiedon hallintaa ja hakua. Tämä edellyttää toimijoilta joustavuutta ja ketteryyttä sekä ammattikorkeakoulujen ja yritysten välistä hyvää yhteistyötä, vuorovaikutusta ja ymmärrystä. Näin luodaan pysyvää tietämystä.

Teknologiatiedonsiirron kautta Satakunnan ammattikorkeakoulun asiantuntijaopettajat saavat mahdollisuuden päivittää omaa

InnovaatioTOIMINNAN UUDET TYÖKALUT JA TOTEUTUKSET Innovaatiolaboratorio lisää ammattikorkeakoulun vuorovaikutusta yritysten ja yhteisöjen kanssa innovaatiotoiminnassa.

Käytännössä laboratoriossa innovoidaan ja kehitetään uusia tuotteita, palveluja ja toimintamalleja yhteistyössä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Laboratoriossa käytetään vuorovaikutteisia toimintamalleja. Toiminnalla lisätään yhteistyötä yritysten ja yhteisöjen kanssa sekä samalla luodaan myös opiskelijoille uusia osallistumisen mahdollisuuksia.

Laboratoriossa opetellaan innovoinnin uusia tapoja ja uusia tapoja johtaa innovaatiotoimintaa. Laboratoriossa myös testataan ja kehitetään uusia työkaluja innovaatiotoimintaan ja sen johtamiseen yhdessä kumppanien kanssa. Näitä ovat esimer-

kiksi sosiaaliseen median ominaisuuksiin perustuvat ohjelmistot ja virtuaaliyhteisöt.

Laboratoriossa perehdytään innovaatiotoiminnan uusiin piirteisiin, kuten avoimeen innovaatioon ja eri tapoihin toteuttaa sitä.

Suuri osa uusista innovaatioista on pieniä parannuksia jo olemassa oleviin tuotteisiin ja palveluihin, mutta myös strategiset ja radikaalit innovaatiot ovat tavoitteena. Laboratorion toiminta pohjautuu kansallisen innovaatiostrategian perusvalintoihin: innovaatiotoimintaan rajattomassa maailmassa, käyttäjä- ja kysyntälähtöisyyteen, innovatiivisiin yksilöihin ja yhteisöihin sekä systeemisyyteen.

TUTKIMUKSESTA LIIKETOIMINTAA Tutkimus- ja kehittämishankkeiden samoin kuin tehtyjen opinnäytetöiden tuloksena on syntynyt ja syntyy paljon uusia ideoita, joiden kaupallistamismahdollisuudet usein jäävät selvittämättä.

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (Tekes) Tutkimuksesta liiketoimintaa (Tuli) –ohjelman osana toteutetaan ammattikorkeakouluille suunnattu AMK-TULI –ohjelma, jossa vahvistetaan ammattikorkeakoulujen valmiuksia kaupallistaa omia ideoitaan ja tutkimustuloksiaan.

Satakunnan ammattikorkeakoulu koordinoi AMK-TULI –ohjelman Länsi-Suomen konsortiota. AMK-TULI Länsi-Suomen konsortioon kuuluvat Tampereen, Seinäjoen, Turun, Keski-Poh-

janmaan, Vaasan, Pirkanmaan, Jyväskylän sekä Satakunnan ammattikorkeakoulut.

Ohjelmassa luodaan uudenlaista kaupallistamista ja yrittäjyyttä edistävää kulttuuria tutkimusympäristöihin sekä lisätään ammattikorkeakoulujen yhteistyötä yritysten kanssa. Lisäksi tavoitteena on hyödyntää ja kaupallistaa tutkimustuloksia pitkäjänteisesti luomalla uutta tuottavaa liiketoimintaa perustettaviin yrityksiin tai siirrtämällä sitä jo olemassa olevien yritysten hyödynnettäväksi.

Tuli-ohjelman tarjoamat palvelut on tarkoitettu koko SAMKin henkilöstölle ja opiskelijoille. Ohjelman kautta rahoitetaan tutkimustuloksen tai oman idean kaupallisen potentiaalin kartoittamista ja jatkojalostamista.

TILAILMASTOINTI JA ENERGIATEHOKKUUS Tilan huonevirtauksien ja tuloilmanjaon hallinta sekä energiatehokkaat ilmastointijärjestelmät ovat olleet yli kymmenen vuoden ajan LVI- ja energiatekniikan alueella tutkimuksen ja kehityksen erityisenä kiinnostuksen kohteena. Tutkimus on kohdistunut etenkin teollisuuden tilailmastointiin, mutta myös tavanomaisten rakennusten ilmastointijärjestelmiin.

tutkimuskohteet olivat koettu ääniympäristö toimistotiloissa ja sen vaikutus tuottavuuteen, huoneakustiikan mallintaminen avotoimistoissa, äänen absorbtio materiaaleissa ja vaimennus ilmastointikanavissa, tilan lämpötilojen ja epäpuhtauksien mallintaminen vyöhykeperiaatetta käytettäessä sekä ilmanjaon ja huonevirtausten mallintaminen.

Huonetiloissa vaikuttavia lämmön- ja epäpuhtauslähteiden konvektiovirtauksia, tuloilmasuihkuja ja näiden keskinäistä vuorovaikutusta on mitattu ja mallinnettu useissa hankkeissa yhteistyössä alan johtavien yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa.

Tutkimustuloksia on esitelty myös alan kansainvälisissä konferensseissa.

Hankkeessa vastuunamme oli kehittää vyöhykeperiaatteen yksinkertainen aikariippuva laskentamalli lämpötilojen ja pitoisuuksien määrittämiseksi. Tulosten validointia varten suoritetuissa laboratoriomittauksissa todettiin, että huoneen seinämien lämpökapasiteetti oli pieni ja kenttämittauksissa sen sijaan suuri.

Mallinnettu ja koettu sisäympäristö Viimeisimpänä hankkeena on toteutettu Työterveyslaitoksen, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston yhteistyönä MAKSI - mallinnettu ja koettu sisäympäristö -hanke, jonka

Tutkimuskohteenamme olleen vyöhykeperiaatteen sovelluksissa pyritään hyödyntämään lämmön ja epäpuhtauksien kerrostumista tilan yläosaan. Kehitetyn laskentamallin avulla tilan ilmavirta voidaan suunnitella pienemmäksi ja saavuttaa edelleen kustannussäästöjä kanavien ja koneiden hankinnassa sekä energiankulutuksessa.

MERITEKNOLOGIA

MERITURVALLISUUS TEHOKKAAMMAKSI Satakunnan ammattikorkeakoulu on vetänyt ja ollut koordinoimassa useita kansainvälisiä projekteja, joiden tavoitteena on parantaa merenkulun turvallisuutta. SAMK on jo vuodesta 1997 alkaen yhteistyössä suomalaisten varustamoiden kanssa kehittänyt erilaisia menetelmiä merenkulkijoiden osaamisen kehittämiseen ja kontrollointiin. (OSKAR-projektit = OSaamisen KARtoittaminen) ERILAISET OPPIMATERIAALIT OSANA MERITURVALLISUUDEN KEHITTÄMISTÄ NetOSKAR-projektin ytimen muodostavat monivalintatehtävistä koostuva kysymystietokanta, jota voivat hyödyntää Merenkulkualan koulutusyksiköt, varustamot ja viranomaiset merenkulkijoiden koulutuksessa.

Projektissa on luotu laadunvarmistusjärjestelmä tietokantaan syötettäviä kysymyksiä varten sekä tuotettu aihealueittain ryhmiteltynä yli 5000 kysymystä. Sitä ylläpitää kansainvälinen asiantuntijaverkosto. Tietokanta nojaa kansainväliseen STCW 95 –sopimukseen (Standards of Training, Certification and Watchkeeping), joka asettaa vähimmäisstandardin merenkulkualan koulutukselle.

SafeOSKAR-projektin tavoitteena on ollut aktivoida alan toimijat tehokkaammin ja tuloksellisemmin merenkulkualan työturvalli-

suus- ja työsuojelutyöhön sekä tuottaa työturvallisuuden ja työsuojelun opetus-, ohjaus- ja oppimisprosessia tukeva verkkooppimateriaali ja kysymystietokanta oppilaitoksissa tapahtuvaa koulutusta ja aluksilla tapahtuvaa työssäoppimista ja ohjattua harjoittelua varten.

LuotsiOSKAR-projektissa on uudistettu luotsitutkinnon kysymyssarjat Suomen merenkulkulaitoksen käyttöön kaikista Suomen pääväylistä Haminasta Tornioon.

MERENKULKIJAT AKTIIVISEN OPPIJAN ROOLIIN Lisäksi SAMK on yhteistyössä muiden eurooppalaisten kumppaneidensa kanssa kehittänyt EGMDSS-verkko-opintopaketin tarkoituksenaan helpottaa Rannikkolaivurin radiotutkinnon (SRC) -pätevyyskirjan hankkimista, joka osaltaan parantaa merenkulun turvallisuutta.

Hätä- ja turvallisuusjärjestelmä perustuu siihen, että alukset merellä ollessaan ylläpitävät jatkuvaa kuuntelupäivystystä kansainvälisillä hätä- ja turvallisuuskanavilla.

Onnistuneen hankkeen johdosta projekti laajenee GOC-pätevyyskirjaan. SAMK on mukana myös kansainvälisessä MarTELprojektissa, jonka tavoitteena on standardisoida merenkulun englantia.

UUDISTUVAT ENERGIALÄHTEET

TAVOITTEENA ENERGIAKULUTUKSEN JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN Satakunnan ammattikorkeakoulu on tehnyt noin 150 soveltuvuusselvitystä taajamien lämmityksessä käytetyn tuontienergian korvaamiseksi lähialueelta saatavalla kiinteällä polttoaineella.

Monet selvityshankkeista ovat osoittautuneet kannattaviksi ja ne on toteutettu SAMKin suositusten mukaisesti.

Tuontienergioiden hinnan ollessa korkealla kiinteän polttoaineen käyttö tulee yhä kannattavammaksi. Vaihtoehtoisesti kannattavia kiinteän polttoaineen ratkaisuja löytyy yhä pienemmistä taajamista. Jos taajamassa on kymmenen suurempaa kiinteistöä tai tehdasta, saattaa lähilämmitys omalta alueelta saatavalla bioenergialla tuontipolttoaineiden sijasta olla kannattavaa.

Lopputuloksena taajamalle jää vuosittain satoja tuhansia euroja aiemmin energiayhtiön kautta ulkomaille lähetettyä rahaa. Tämä merkitsee lisääntynyttä työllisyyttä ja hyvinvointia.

SAMK on tehnyt myös kiinteän polttoaineen kattiloiden ja teknisten järjestelmien säätöjä, käyttöönottomittauksia sekä laitteiden kehitystyötä. SAMK kouluttaa tarvittaessa laitosten henkilöstöä palamisen hallitsemiseksi entistä paremmin.

Tulevaisuuden energiatekniikka SAMK on tutkinut yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa myös lämmön ja sähkön yhteistuotantoa. SAMKin selvittämiä tekniikoita ovat jätteiden poltto, kiinteän polttoaineen kaasuttaminen sekä vety- ja aurinkoteknologiat. Myös pienimuotoisten yhteistuotantolaitosten kannattavuutta on opeteltu arvioimaan sekä itse tehtyjen että julkisten laskentamallien avulla.

Ammattikorkeakoulu on tutkinut usean vuoden ajan arinapolttotekniikkaa mm. TEKESin ja yritysten rahoittamissa hankkeissa.

Yhdyskuntajätteen poltto arinalla on yleisesti käytössä monissa Euroopan maissa. Suurissa kaupungeissa on jätteiden polttolai-

toksia, jotka tuottavat lämpöä ja sähköä. Kyseisistä laitoksista on kerätty kokemusperäistä tietoa mm. vierailemalla viidessä pohjoismaisessa laitoksessa.

Kaasutustekniikka kiinnostaa, koska se pienentää kiinteiden polttoaineiden päästöjä ja mahdollistaa polttoaineen käytön lämpönä, sähkönä ja liikenteen polttoaineena. Kaupallistaminen edellyttää kuitenkin toimivia pilottikohteita ja puolueettomia kannattavuusselvityksiä. Alan pilotit ovat kokeneet takaiskuja Suomessa. Ongelmista huolimatta panostus kaasutukseen vaikuttaa lisääntyvän. Mm. Espanjan Puertollanossa suuret yritykset panostavat kymmeniä miljoonia kyseisen tekniikan kehittämiseen.

Kiinteistökohtaiset energiaratkaisut Edullisesti ja päästöttömästi tapahtuvan energian tuottamistakin tärkeämpää on energian tehokas ja säästävä käyttö. Säästetty energia aiheuttaa vähiten haittoja. SAMK on tehnyt erilaisilla opettajien ja opiskelijoiden ryhmillä satoja energiansäästön katselmuksia ja kuntoarvioita mm. tehtaisiin ja kerrostaloihin.

Niissä on mitattu, mallinnettu sekä uudistettu rakennusten ja prosessien teknisiä toimintoja. Moni säästöidea maksaa itsensä säästyneenä energiana vuodessa tai kahdessa. Suomessa on paljon kohteita, joissa olisi kannattavia investointimahdollisuuksia.

LVI- ja energiatekniikan laboratorioon on hankittu lämpöä tuottavia aurinkokerääjiä ja niiden mittauslaitteisto. Aurinkoenergia on yhä enenevässä määrin alkanut kiinnostaa parinkymmenen vuoden tauon jälkeen.

SAMKin hankkeiden kantava teema on, että päästöjä vähentämällä käytettäväksi jää yhä enemmän rahaa ja osaamista.

MONIPUOLISET TESTAUSYMPÄRISTÖT Satakunnan ammattikorkeakoulussa on maakunnan nykyaikaisin elektroniikan luotettavuuden tutkimus-, kehitys- ja testausympäristö.

Laboratoriolla on myös kansainvälisen ILAC MRA -akkreditointitunnuksen käyttöoikeus. Pätevyysalueeseen kuuluvat hauteeseen upotettavat ja pintalämpömittarit lämpötila-alueella -80°C...+240°C.

Puhdastila Miniatyrisointi, sovellutusympäristöt ja ympäristönhallinta ovat elektroniikan tulevaisuuden haasteita. Kehitys on tuonut mukanaan tiheät komponenttisirut, flip-chipit, joiden juottaminen tai liimaaminen liitosalustaansa vaatii korkeateknologisen laitteiston ja osaamisen.

Puhdastilaan hankittu ”bonderi” mahdollistaa näiden tiheänystyisten komponenttien liittämisen tai vaihdon. Puhdastilaan sijoitettuna laitteisto palvelee myös korkeatasoista opetustamme.

EMC-testaus EMC-testilaboratoriossa tehdään kattavat EMC-standardien mukaiset mittaukset ja testaukset laitteiden EMC-kelpoisuuden todentamiseksi, protovaiheen kehitystyöt sekä mahdollisten puutteiden korjaamiset. Standardien mukaisten testausten lisäksi ratkaistaan häiriöteknisiä ongelmia, annetaan EMC-koulutusta, tehdään olosuhdetestauksia, sekä muita elektroniikan tuotekehityspalveluja.

Lämpömittareiden Kalibrointi Temp Center on Mittatekniikan keskuksen akkreditoima lämpömittareiden kalibrointilaboratorio K025, joka täyttää standardin SFS-EN ISO/IEC 17025 vaatimukset.

Tärinä-, shokki- ja sääolosuhdetestaus Elektroniikan luotettavuustestaukseen on käytössä nykyaikaiset tärinä- ja lämpöshokkitestauslaitteistot sekä olosuhdetestauksia täydentävä sääkaappi.

Laitteen käyttöympäristön lämpötilan ja kosteuden vaikutusta luotettavuuteen voidaan testata sääkaapin avulla. Materiaalien ja komponenttien, esim. elektroniikkakorttien luotettavuuden määrittelyssä nopeilla lämpötilanvaihteluilla lämpöshokkilaitteistolla pyritään löytämään heikot kohdat. Myös tärinätestauksessa tarkoituksena on löytää tuotekehitysvaiheessa materiaalien ja rakenteiden mahdolliset puutteet ja tehdä tarvittavat muutokset ennen kuin tuote menee asiakkaalle.

Korjausrakentaminen Korjausrakentamisen alueelta betonirakenteisiin liittyen tehdään seuraavia testauksia: puristuslujuus, karbonatisoitumiskoe, kloridimääritys, terästen peitesyvyysmittaukset, lujuuden määritys kimmovasaralla, kosteusmittaukset pinnasta ja betonihuokosten ilmasta porareikämenetelmällä. Äänimittaus Ilma- ja askeläänieristävyyden mittaukset.

YRITTÄJYYS OSANA T&K-TOIMINTAA

Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö on edelläkävijä ammattikorkeakoulujen yrityshautomokontekstissa. Se tukee positiivista rakennemuutosta, jossa laajennetaan satakuntalaista yritysverkostoa uusilla osaamisintensiivisillä pk-yrityksillä.

Yrityskiihdyttämö integroi korkeakoulun ja elinkeinoelämän keskenään monipuolistaen työelämälähtöistä opetusta sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Satakunnan ammattikorkeakoulun perustama yrityskiihdyttämö toimii monialaisena SAMKin kaikissa koulutusohjelmissa. Tammikuuhun 2009 mennessä lähes 170 korkeakouluopiskelijaa on ryhtynyt kiihdyttämöprosessin avulla yrittäjiksi. He ovat perustaneet maakuntaan yli 100 eri alojen yritystä, jotka työllistävät yli 200 henkilöä. Vuonna 2005 opetusministeriö palkitsi yrityskiih-

dyttämön ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköksi 2005-2006.

Kiihdyttämön keskeiset palvelut ovat yrittäjyyttä tukevat koulutusratkaisut, asiantuntijamentorointi, yritystoimintaympäristön kehittäminen sekä verkottumisen edistäminen. Palvelut kohdistuvat sekä yrittäjiksi aikoviin että yrittäjäpolvenvaihdostilanteisiin.

Yrityskiihdyttämö toimii läheisessä yhteistyössä Satakunnassa vaikuttavien yrityspalveluorganisaatioiden, tutkimusyksiköiden ja rahoituslaitosten kanssa. Maakunnallinen yhteistyöverkosto kasvattaa tehokkaasti alueen tarpeisiin uutta ja osaavaa yrittäjäsukupolvea.

Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyö palvelee kiihdyttämöyrittäjiä myös kansainvälisesti. Ammattikorkeakoulun aloittama yhteistyö Tallinnan teknillisen yliopiston ja hollantilaisen Twenten yliopiston kanssa tuo uusia kansainvälisiä näkökulmia eurooppalaisen yrityspalveluverkoston rakentamiseen ja kehittämiseen.

Tekniikka ja merenkulku | Faculty of Technology and Maritime Management | www.samk.fi Tekniikantie 2, 28600 Pori | Vaihde (02) 620 3000 | Sähköpostit: etunimi.sukunimi@samk.fi Toimialajohtaja, vararehtori Matti Lähdeniemi | Puhelin (02) 620 3210 Tutkimusjohtaja Antti Soini | Puhelin (02) 620 3174

09/2009 1p. | Taitto: Sanna Myllymäki | Kuvat: Futureimagebank.com, www.rodeo.com

Yrityskiihdyttämö on Satakunnan ammattikorkeakoulun kehittämä innovatiivinen pedagoginen ratkaisu, jossa opiskelija kasvaa samanaikaisesti korkeakouluosaamiseen perustuvaksi asiantuntijaksi ja todelliseksi yrittäjäksi. Kasvu tapahtuu kytkemällä yrittäjäksi kasvu ja yrittäjänä toimiminen opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan.