Agora 2/2012

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

2 | 2012

Twitter Lehtori twiittasi itsensä Top 50 -listalle

Sosiaalinen media osaksi yritysten rekrytointiviestintää We want to work – Right now!

Uusintatentti radioaalloilla

tulevaisuuskäsikirja Millainen osaaminen tekee Satakunnasta ainutlaatuisen?

Hylätystä

muusikkounelmasta tuli sittenkin totta

pääKIRJOITUS

Hanna kirjoittaa viestintäpäällikön näkökulmasta SAmKin ajankohtaisia kuulumisia.

Hän on kissaihminen, joka harrastaa taiteita ja astangajoogaa.

pääTOImITTAJA Hanna Valtokivi

nettiSiVut, opiSkeluBloGit Ja FaCeBook: ei tYkkÄÄ!

Keväällä on jälleen saatu tutkimustuloksia

Taloustutkimus selvitti, että koulutusalan valin-

koulutuksen kiinnostavuuteen ja opiskelu-

taan vaikuttaa eniten mahdollisuus mielenkiin-

paikan valintaan liittyvistä asioista. Tutki-

toiseen työhön, seuraavalla sijalla ovat kou-

muksensa ovat julkaisseet muun muassa

lutusalan hyvä asema työmarkkinoilla ja oma

Taloustutkimus Oy ja T-media, jotka ovat sel-

kiinnostus. Noin puolelle nuorista merkitystä

vittäneet nuorten mielipiteitä korkeakouluista.

on myös kaverien suosittelulla ja sillä, että

Niistä muutamia nostoja ammattikorkeakou-

opinahjo sijaitsee lähellä kotipaikkakuntaa.

Mistä nuoret tykkäävät vähiten? Taloustutkimuksen mukaan tiedotusvälineet, Face-

lujen näkökulmasta.

Koulutusta koskevan tiedon etsiminen verkon

book-sivustot, opiskelublogit, puhelinsoitot

kiinnostus

eri palveluista on muuttunut ratkaisevasti.

ja oppilaitosten omat nettisivut ovat enää

sosiaali- ja terveysalan koulutukseen jatkuu

Tietoa haetaan nyt koulutusalalähtöisesti, ei

marginaali-ilmiötä opiskelupaikkaan liittyvän

edelleen vahvana. Se on syrjäyttänyt pitkäai-

oppilaitosten kotisivuilta käsin. Keskiön muo-

tiedon hankinnassa.

kaisen suosikin, humanistisen/kasvatusalan.

dostavat hakukoneet. Merkittävään asemaan

Myös kiinnostus liiketalouteen ja hallintoon

ovat myös nousseet internetin yleiset koulu-

Siispä hakukoneille. Kun kaikki huutavat kil-

on nousussa.

tusaiheiset sivustot, joista on tullut media-

paa yhä kovempaa näkyäkseen hakutulok-

mainonnan uutta bisnestä.

sissa, ollaan taas uuden edessä. Olisiko se

Valtakunnallisesti

tarkasteltuna

suosittelun ja läsnäolon voima?

SAMKin omat hakutulokset viime keväältä kertovat samaa. Eniten hakijoita aloituspaikkaan

Kaverit ovat tärkeitä koulutukseen liittyviä

nähden riitti fysioterapian, hoitotyön ja sosiaa-

tietolähteitä ja samalla merkittäviä suositte-

lialan koulutusohjelmiin. Edellisvuoteen verrat-

lijoita. Opettajien ja opinto-ohjaajien suosit-

tuna suosiotaan kasvattivat eniten liiketalou-

teluvoima ei ole yhtä tehokasta, mutta heitä

den ja kansainvälisen kaupan koulutukset.

kuitenkin käytetään mielellään tietolähteenä.

TUTKImUKSET: Korkeakoulujen imagotutkimus 2012, Taloustutkimus Oy. Suuren lukiolaistutkimuksen laaja pääraportti 2012. Suosituimmat opiskelupaikat, toimialat ja ammatit, T-media.

SATAKUNNAN AmmATTIKORKEAKOUlUN OSAAmISUUTISET SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

TOImITTAJAT EDITORS marika Elo Eeva-liisa Vallin

SäHKöpOSTIT EmAIl etunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi

Käännökset TRANSlATIONS Jarmo Nousiainen

SEURAAVA AGORA IlmESTyy FOllOWING AGORA WIll BEpUBlISHED lokakuussa/in October 2012 www.samk.fi

JUlKAISIJA pUBlISHER Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences Tiedepuisto 3, 28600 pori puh./tel. + 358 (0) 2 620 3000 fax + 358 (0) 2 620 3030 pääTOImITTAJA EDITOR IN CHIEF Hanna Valtokivi

2

5

| AGORA 2/2012

UlKOASU & TAITTO lAyOUT linda Kuparinen / Vida Design Oy KANNEN KUVA COVER pHOTO Veera Korhonen pAINOpAIKKA pRINT Euraprint pAINOS CIRCUlATION 4 000 kpl

OSOITTEENmUUTOKSET, lEHTITIlAUKSET, pAlAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIpTIONS, FEEDBACK: agora@samk.fi ISSN-l 1456-114X ISSN 1456-114X (painettu) ISSN 2242-2528 (verkkolehti)

2/12

16

10 11 13

20 18 2 3 4 5

Pääkirjoitus | Editorial Sisältö | Index KOLUMNI toimitusjohtaja Juha Kämäri REPORTAASI Hylätystä muusikkounelmasta tuli sittenkin totta

8

PERSOONA Lehtori twiittasi itsensä top 50 -listalle | Secretary-General of the

10

12 13 14 16 17 18 20

KOLUMNI Opinnäytetyö toimii oikeasti!

NäKöKULMA Ulkomaalaisena SAMKissa Suomen kielen oppimisesta tuli haaste Puhemies sukkuloi kahden maan välillä Uusintatentti Radioaalloilla | Resit exam can be part of a radio programme Millainen osaaminen tekee Satakunnasta

Student Union featured in a TV music show

ainutlaatuisen

Sosiaalinen media osaksi yritysten

| Adult education strategy applies to the entire

rekrytointiviestintää | We want to work

Satakunta region

– right now

22

Uutisia | News AGORA 2/2012

|

3

KOlUmNI

Juha on Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja päätöksenteon, valintojen ja ratkaisujen polttopisteessä. Hän on merellisen elämän ja purjehduksen ystävä, joka on navigoinut perheensä Raumalle.

TOImITUSJOHTAJA Juha Kämäri

TKI-TOImINTA ARVOON ARVAAmATTOmAAN Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

enää olla erillinen tehtäväalue, vaan se pitää

Esteetön Yyteri -hankkeellaan. Uusiutuvan

(TKI) ei aina ole kuulunut ammattikorkeakoulu-

saattaa osaksi organisaation perustoimintaa.

energian tutkimusryhmä on ollut mukana luomassa aurinkoenergiasta uutta liiketoimintaa.

jen tehtäviin. Suuri osa nykyisistä opettajista on tullut ammattikorkeakouluun opettamaan eikä

opettajille haastetta ja tuloksia

tutkimaan ja kehittämään. On myönnettävä, et-

Perusedellytyksiä vahvistettava

tei ammattikorkeakoululaitos ole suinkaan yhte-

Opetushenkilöstö on nyt suurten haasteiden

näisenä rintamana kehittämässä TKI-toimintaa.

edessä. Työaikaa ei tule yhtään lisää, mutta

Emme tavoittele huippua kaikilla aloilla, mut-

Kehittäminen on kuitenkin jatkossa elinehto.

opetuksen kanssa rinta rinnan ja lomittain

ta tavoittelemme ehdottomasti TKI:n laajen-

tulee käynnistää TKI-hanketoimintaa. Jos on-

tamista niille alueille, missä sitä ei vielä ole.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli muut-

nistumme tässä tehtävässä, kaikki hyötyvät;

Mitään yksittäistä tehokeinoa toiminnan kas-

tuu vuoden 2014 alusta. Siinä tullaan koros-

opetushenkilöstö pääsee yrityksiä ja yhteisö-

vattamiseksi ei ole.

tamaan laatua, tuloksellisuutta ja vaikutta-

jä palvelevaan suoraan toimintaan, opiskelijat

vuutta, joka perustuu ammattikorkeakoulujen

saavat opintoihinsa aivan uudenlaisen käy-

Ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa pohti-

lakisääteisten tehtävien koko kirjoon. Vielä ei

tännön ulottuvuuden ja SAMK saa toimintan-

nut kansainvälinen arviointi nosti esille erik-

ole tiedossa kuinka rahoitus yksityiskohdis-

sa pyörittämiseen lisäresurssia.

seen

saan määräytyy, mutta selvää on, että ope-

suunnattuja

tuksen tuloksellisuus ja aluekehitystehtävää

Lähtökohta TKI-toiminnan lisäämiselle ei ole

tätä päivää. Kyllä korkeakoulujen tulee selvitä

korostava TKI-toiminta ovat keskeisesti esillä.

aivan huono. SAMK raportoi tilastokeskukselle

kilpailussa ilman kehitysapua.

Samalla, kun rahoitusmallia muutetaan, ra-

vuoden 2011 T&K-toiminnan volyymin olleen n.

hoitusta myös voimakkaasti leikataan. Tämä

4,2 milj. euroa. T&K-toimintaa toteuttamassa

Selviäminen edellyttää TKI-toiminnan pe-

johtaa siihen, että leikkausten vaikutuksia yri-

oli 129 henkilöä, tutkijatyövuosia tämä joukko

rusedellytyksien omaehtoista vahvistamista

tetään loiventaa kasvattamalla ulkopuolisen

teki kuitenkin vain 36. Suurimmat ulkopuoliset

sekä voimakasta panostamista yhteistyöhön

rahoituksen osuutta. Niitä ammattikorkea-

rahoituslähteet olivat EU, OKM ja yritykset.

yliopistojen ja alueen muiden kehittäjäorga-

kouluja palkitaan, jotka onnistuvat kasvattamaan TKI-rahoitustaan.

nisaatioiden sekä erityisesti yritysten kansSAMK on maan ehdotonta huippua ja kan-

sa. Yhteistyön muodot tulevat sisältämään

sainvälisestikin noteerattu ainakin kolmella

sekä tarvelähtöisen hanketoiminnan että inf-

alueella. Laskennallisen älykkyyden tutki-

rastruktuurien kehittämisen. Vahvistettaviin

musryhmä on menestyksellisesti kehittänyt

perusedellytyksiin kuuluu ilman muuta kilpai-

Ammattikorkeakoulut ovat tulleet tienhaa-

menetelmiä ratkomaan haasteellisia aika-

lukykyä ruokkivat kannustimet.

raan. Kasvava osa liikevaihdosta tulee saada

taulutusongelmia ja simuloimaan inhimillistä

perusrahoituksen ulkopuolisista lähteistä, eli

käyttäytymistä. Esteettömyyden tutkimus-

Uskon lujasti, että selviämme, ja selviämme

nimenomaan TKI-toiminnasta. Pelkäksi tutki-

ryhmä

kehittänyt

nimenomaan yhdessä yritysten ja yhteisöjen

muslaitokseksi ei voi kuitenkaan heittäytyä,

esteettömyyden ja osallistumisen mahdol-

kanssa. TKI tekee SAMKista vahvan ja vahva

koska opetusprosessia pitää rahoitusmallin

lisuuksia Satakunnassa ja voitti vastikään

kouluttajaorganisaatio alueella on myös yri-

mukaan kehittää samanaikaisesti. TKI ei voi

kansainvälisen 2012 Design for All -palkinnon

tysten etu.

Tienhaarassa

4

ammattikorkeakouluille

tukijärjestelmiä, mutta ne eivät ole mielestäni

| AGORA 2/2012

on

päämäärätietoisesti

tuli sittenkin totta

REpORTAASI

hylätystä muusikkounelmasta

juha lamminen kippasi ajatukset menestyvän muusikon urasta yli neljä vuotta sitten kaatopaikalle yritettyään menestystä moneen kertaan. kun häntä pyydettiin hyppäämään bilebändi remixin laulajaksi vuonna 2008, nuorimies ei miettinyt hetkeäkään. opiskelijakunta Sammakkon pääsihteerinäkin työskentelevän solistin viikot täyttyvät keikkojen ja työpäivien lisäksi perhe-elämästä noormarkussa. kevään Bilebändi 2012 -ohjelma Yle Tv2:lla tuuppasi jo menestynyttä yhtyettä ison harppauksen eteenpäin, vaikka voittoa ei tullutkaan. nyt kadulla vastaantulevat fanit pyytävät juha lammiselta nimikirjoituksia. Se jos mikä on saanut porilaistähden miettimään, miten hyvin asiat omalla musiikkipolulla ovat kääntyneet.

AGORA 2/2012

|

5

TEKSTI TEXT: Tanja Hakala KUVAT pHOTOS: Veera Korhonen

uuteen nousuun Ennen vuoden 2008 alkua Juha Lammisen muusikkoura ei tuntenut isoja kiireitä. Haaveet menestyksestä oli jätetty tavoittamattomiksi unelmiksi.

– Harrastin musiikkia, mutta työksi en sitä jaksanut enää tehdä. Kun ei koskaan kunnolla natsannut, mielenkiinto hiipui.

Tähän asti työt SAMKissa ovat sujuneet joustavan työnantajan ansiosta nappiin.

Kuuden vuoden ajan pääsihteerin töitä hoitanut Lamminen vastaa toimiston käytännöllisistä ja taloudellisista asioista.

– Työ on ollut mahtavaa. Pääsen vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin ja olemaan keskusteluissa mukana.

Eipä paljon tiennyt tuolloin 26-vuotias mies, että vuonna 2011 tehtäisiin melkein 90 keikkaa bilebändin kanssa. Saati sitä, että takana olisi esiintymisiä televisiossa Suomen tunnetuimpien kollegoiden kanssa.

Kahden työn lisäksi laulajan elämään tuo sisältöä oma perhe. Vaimo ja kaksi lasta, 1- ja 4-vuotiaat tytöt odottelevat usein isää keikoilta tai työmatkoilta kotiin. Lapset ovat päässeet jo seuraamaan Remixin keikkoja ja isän esiintymistä.

Perheellinen isä tietää, että uravalinnasta joutuu aina joku kärsimään.

– Vietän kaiken vapaa-ajan perheen kanssa.

Tiedän, ettei tilanne ole paras mahdollinen, mutta halusin tarttua mahdollisuuteen.

120+ keikkaa vuodessa – Juha Jokinen on panostanut bändiin tosissaan. Siksi mukaan oli mahtavaa lähteä.

Bändi tuumasi, että 10–20 keikkaa vuodessa olisi ”ihan kiva” määrä. Lukema vuoden 2008 lopussa oli 37. Seuraavana vuonna tahkottiin 50 esiintymistä. Nyt lukema on tuplaantunut. Lamminen summaa, että vähän yli 120 keikkaa pystyy tekemään vuodessa.

– Silloin ei enää voisi eikä kannattaisi tehdä toista päivätyötä.

6

| AGORA 2/2012

– On ollut pakko pysähtyä välillä ja miettiä, että vau! Bilebändissäkin voi saada täyden mahdollisuuden menestykseen.

Lammisen mielestä Remixin kaltaisia bändejä voisi pulpahdella esiin enemmänkin.

– Porissa yritetään tehdä mieluummin supertaidetta kuin surffata mainstreamaalloilla. Ei kaiken tarvitse olla vakavaa ja vaikeaa. Täältä puuttuu pop-genre melkein kokonaan. Pitäisi olla enemmän uskallusta tämänkaltaiseen musatoimintaan!

Remix on kolunnut keikkapaikkoja mittavan määrän. Lamminen toteaakin, että paikat alkavat käydä aika tutuiksi.

– Paikat alkavat muistuttaa niin paljon toisiaan, ettei millään enää muista mitä missäkin keikalla on tapahtunut.

Poppia ja bileitä Bilebändikilpailun myötä Remixin tulevaisuus on taattu ainakin vuodeksi eteenpäin. Facebookin fanimäärä kasvoi rytinällä ja keikkavarauksia sateli jaksojen jälkeen. Lamminen on Remixin myötä saanut kauan kaivatun tilaisuuden menestyä.

inFo JUHA LAMMINEN Asuu Noormarkussa perheensä kanssa.

Opiskelijayhdistys SAMMAKKOn pääsihteeri.

Bilebändi Remixin solisti.

juha lamminen rokkaa bilebändin keulassa toteuttaen unelmaansa. Työ SAMMAKKOn pääsihteerinä sekä oma perhe pitävät lisäksi miehen elämän kiireisenä.

inFo REMIx Perustettu alkuvuodesta 2008.

Ensimmäinen keikka 21.3.2008.

Ensimmäisenä vuotenaan (2008) Remix teki 37 keikkaa.

Soittaa suomirock-covereita bilemeiningillä.

Lupaa keikkayleisölle vanhaa kunnon Dingo-huumaa.

Osallistui kuluvan vuoden keväällä YLE TV2:n Bilebändi 2012 -kilpailuun. Kisaan otti osaa esikarsinnoista valitut bändit ympäri Suomen. Remixin matka päättyi semifinaaliin, mutta poiki poppoolle läjän keikkoja.

JUHA LAMMINEN – Laulu JUHA JOKINEN – Rummut JYRI KALLIO – Kosketinsoittimet ja taustalaulu JANNE LINTULA – Kitara ja taustalaulu TEEMU RUOKOSKI – Basso ja taustalaulu

secretary-General oF the student union Featured in a tV music show It seems that Juha Lamminen’s dreams of

Since the band’s appearance on YLE TV2’s

becoming a star musician have finally come

“Bilebändi 2012” show, he does not have

true. At 30, he has been the vocalist of the

much spare time. Although Remix did not

popular party band Remix more than four

make it to the semifinals, the TV programme

years now. He also works as the Secretary-

brought additional exposure for the band and

General of the Student Union SAMMAKKO

gave an extra impetus to Lamminen’s career.

at Satakunta University of Applied Sciences.

Nowadays, Remix is touring Finland, doing At the end of 2007, Lamminen was no longer

approximately 100 gigs per year. The band

performing in public. Several failed attempts

has provided Lamminen with an opportu-

to make a breakthrough into the world of

nity for becoming a successful musician. He

music had discouraged the man from Pori.

dreams of being able to work in the music

Lamminen was no longer dreaming about a

sector as long as possible. He finds his job

musician’s career but concentrated on other

in the Student Union pleasant and rewarding,

issues instead.

but if the band’s gigs keep increasing in frequency, he may have to leave it completely.

Everything changed at the beginning of 2008 when he was asked to join the band Remix

Juha Lamminen spends his spare time with his

as its vocalist. There was a great demand for

family. In Noormarkku, he leads a family life with

this party band in Finland.

his wife and two daughters, aged 1 and 4.

AGORA 2/2012

|

7

pERSOONA

lehtori twiittasi itsensä

top 50-listalle TEKSTI TEXT Hanna Valtokivi KUVAT pHOTOS Harri Joensuu & Shutterstock

Markkinointiviestintää ja sähköistä kaupankäyntiä opettava lehtori Heidi Varpelaide listattiin tänä keväänä amerikkalaiselle Top 50 Business School Professors on Twitter -listalle. Tiedon saavutuksestaan Heidi sai minkäpä muun kuin Twitterin kautta.

8

| AGORA 2/2012

Twiittaukset ovat eräänlaisia mikroblogeja, 140 merkin pituisia viestejä, joita voi lukea internetissä. Suomessa twiittaaminen ei ole yhtä suosittua kuin ulkomailla.

Ilmiön tunnettuutta ovat kuitenkin lisänneet julkisuuden henkilöiden viestittely sekä televisio-ohjelmien kommentointi Twitterissä.

Ajan hermolla Heidi Varpelaide on valjastanut Twitterin ammattikäyttöön. Sitä kautta saa uusinta tietoa sosiaalisen median sovelluksista ja Heidin lempiaiheesta, verkko-opetuksesta.

– Twitterissä pystyy luomaan verkostoja tehokkaasti. Kun löytää oikeat seurattavat, on aina ajan hermolla. Uusimmat tutkimuk-

set, artikkelit ja vinkit saa käsiinsä ensimmäisten joukossa.

Pelkkä seuraaminen ei riitä. Jos haluaa omia seuraajia, pitää olla aktiivinen ja twiittailla säännöllisesti. Heidillä itsellään on nyt yli tuhat seuraajaa.

Heidi twiittaa sosiaalisen median ja internetin ilmiöistä. Hän voi sitä kautta kertoa uuden blogikirjoituksen ilmestymisestä, keskustella seminaarien ja teemapäivien ohjelmasta tai antaa palautetta tai kysymyksiä luennoitsijoille.

Heidin opiskelijoilla on ryhmätwitter, jota hyödynnetään oppimateriaalin ja seurattavien hankinnassa. Verkkokauppa on kasvava bisnes. Twitteriä voi käyttää suoran asiakaspalvelun kanavana esimerkiksi matkailualalla. Jos yritys tekee päivityksiä Facebookiin, ne voi ohjata automaattisesti myös Twitteriin.

Nopea, entä luotettava?

Twitterin kuten muidenkin sosiaalisen median ilmiöiden kanssa täytyy olla myös kriittinen.

– Kannattaa valita ketä seuraa. Itse en lähde seuraamaan sellaisia, joilla ei ole itsestään mitään olennaista tietoa kuten nimeä tai profiilikuvausta.

SUURET UUTISET mAAIlmAllA lEVIäVäT ENSImmäISENä TWITTERIN KAUTTA.

– Aiemmat twiittaukset kertovat myös paljon henkilöstä. Myös seuraajien määrä kertoo hyvästä seurattavasta.

Seurata ja tulla seuratuksi Twiittaamalla on mahdollisuus tehdä itseään ja erikoisosaamistaan tunnetuksi. Sosiaalisessa mediassa ilmiöt monistuvat ja kertaantuvat. Siellä tapahtuu yllättäviä asioita; siinä on myös sen viehätys.

Heid i arvelee, että hän päät yi mbaprograms.org-sivuston Top-listalle seurattuaan eräitä muita listaan kuuluvia ja nämä taas ovat ryhtyneet seuraamaan häntä. Pari sataa uutta seuraajaa on tullut listan ilmestymisen jälkeen.

Heidi Varpelaide käyttää sosiaalista mediaa sekä opetukseen että ammatilliseen verkostoitumiseen.

inFo HEIDI VARPELAIDE Lehtori kauppatieteiden maisteri › Opettaa liiketoimintaa SAMKissa › Konsultoi ja luennoi sosiaalisen median käytöstä › Erityisfokus verkko-opetus ja sosiaalinen media › Testaa uudet some-palvelut ensin avatarina (virtuaalinen hahmo)

samk’s senior lecturer amonG twitter’s top 50 Heidi Varpelaide, teacher of marketing, pres-

social media and comments on them, thus

of online instruction who uses social media

entation graphics and other business studies,

providing both pleasure and useful informa-

also in instruction.

was surprised when she found herself on the

tion to students and other followers.

Grounds for the Top 50 entry state as fol-

recognised US chart, where many would like to be and most find difficult to get into: Top 50

After the international recognition, Heidi

lows: “Varpelaide is busy sending tweets, or

Business School Professors on Twitter. How-

Varpelaide's followers have increased and

re-tweeting, about the importance of social

ever, Heidi admits she is an active Twitterer,

comprise now approximately 1,000 persons.

media (or how it could ruin your business),

increasingly in English. She tweets about dif-

At Satakunta University of Applied Sciences,

tips for building your personal brand, and

ferent phenomena, studies and novelties of

Heidi is a well-known user and developer

social media predictions for 2012.”

AGORA 2/2012

|

9

SOSIAALINEN MEDIA osaksi yritysten rekrytointiviestintää

We want to work – Right now!

TEKSTI TEXT Sanna Kaitale & Ann-Christine Wahl KUVAT pHOTOS Sanna Kaitale

Suomalaisessa rekrytointiviestinnässä on havaittavissa muutoksia. Yhä useammat yritykset ovat ottaneet sosiaalisen median osaksi viestintäänsä. Lisäksi sitä on alettu hyödyntää myös rekrytoinnin tukena.

10

| AGORA 2/2012

Satakunnan ammattikorkeakoulun koordinoima JobiJobi!-palvelu on tutkinut jo parin vuoden ajan rekrytointia ja työnhakua sosiaalisessa mediassa. JobiJobi!palvelun projektipäällikkö Ann-Christine Wahlin mukaan yritysten viestintä on yhä enenevissä määrin siirtynyt sosiaaliseen mediaan (some).

– Yritykset käyttävät Facebookia tiedottamisen kanavana ja työpaikoista ilmoitellaan Facebookin lisäksi Twitterissä ja LinkedInissä.

Suomessa sosiaalinen media toimii vielä tällä hetkellä perinteisen rekrytoinnin tukena, muttei pääasiallisena rekrytointikanavana.

Sosiaalista mediaa rekrytoinnissa hyödyntävät keskimääräistä suuremmat yritykset.

Onnistuneita kampanjoita on nähty muun muassa Finnairilta ja Fazerilta.

– Jotta some-rekrytointi voisi yleistyä Suomessa, erityisesti pienemmät yritykset tarvitsevat tietoa ja taitoa sen toteuttamiseen, Ann-Christine Wahl kertoo.

Satakunta rekrykehityksestä jäljessä Sosiaalista mediaa hyödynnetään rekrytoinnissa Satakunnassa suhteessa vähän esimerkiksi Etelä-Suomeen nähden. AnnChristine Wahl toivookin, että yritykset Satakunnassa lähtisivät rohkeasti kokeilemaan some-rekrytointia.

– Sosiaalinen media koetaan helposti uhaksi, ei mahdollisuudeksi. Todellisuus kuitenkin on, että ihmiset viettävät aikaansa paljon sosiaalisessa mediassa, joten myös yritysten on luonnollista siirtyä sinne. Verkossa tavoitetaan osaajat ja passiiviset työnhakijat, hän tähdentää.

Ann-Christine Wahl myös muistuttaa, että mikäli sosiaalisen mediaan siirtyminen tuntuu liian suurelta kynnykseltä omin voimin, voivat yritykset aina ottaa yhteyttä JobiJobi!-palveluun. Hanke on käynnissä vuoden loppuun saakka.

Some-rekrytoinnilla houkutellaan nuoria JobiJobi!-palvelun puitteissa satakuntalaisilla yrityksillä on ollut mahdollisuus päästä tutustumaan rekrytointiin sosiaalisessa mediassa. Yhtenä näistä yrityksistä on HK Ruokatalo Eura.

HK Ruokatalon rekrytoinnista vastaava Tarja Selin uskoo sosiaalisen median olevan etenkin tulevaisuudessa kiinteä osa rekrytointia. Tällä hetkellä HK Ruokatalon pääasialliset rekrytointikanavat ovat omat nettisivut ja Työvoimatoimisto, mutta yhteistyön myötä HK on perustanut myös Facebookiin rekrytointia varten oman sivun.

– HK Ruokatalon haasteena on nuorten rekrytoiminen elintarvikealalle ja olemme ajatelleet, että sosiaalisen median avulla voisimme mahdollisesti saada houkuteltua nuoria hakemaan HK:lle töihin.

Sosiaalisen median lisäksi Tarja Selin näkee, että kouluyhteistyö on avainasemassa, kun työnantajia ja -tekijöitä yritetään kohtauttaa.

we want to work – riGht now!

HK Ruokatalo Euralle ja sen rekrytoinnista vastaavalle Tarja Selinille some-rekrytointi on ollut uusi aluevaltaus.

Projektipäällikkö Ann-Christine Wahlin mielestä moni yritys näkee turhaan mörköjä sosiaalisessa mediassa.

recruiting and job-seeking applications

inFo

in social media. The goals of this ser-

JobiJobi! on Työtä Meille Nyt ja Heti! -hank-

vice are to contribute to the youth em-

keen palvelu, joka on Satakunnan ELY-kes-

ployment and to assist in organisations'

kuksen rahoittama ESR-hanke. Hankkeen

recruiting efforts in social media.

tavoitteina ovat lisätä nuorten työnhakuvalmi-

JobiJobi! is a free service that produces

uksia ja työnhakuosaamista verkossa, tuottaa The JobiJobi! service is part of the

työvoimaviranomaisille hyviä sosiaalisen me-

“Työtä Meille Nyt ja Heti! project” which

dian käytänteitä työpaikkojen ja työnhakijoi-

is an ESF project funded by the Sa-

den kohtauttamiseen sekä kehittää yrityksille

takunta Centre for Economic Develop-

työkaluja sosiaalisen median avulla tapah-

ment, Transport and the Environment.

tuvaan rekrytointiin. JobiJobi! toimii usealla

The project is coordinated by Satakunta

some-kanavalla, joista tärkeimmät ovat Fa-

University of Applied Sciences.

cebook, Twitter ja Jobi-blogi. www.jobijobi.fi

AGORA 2/2012

|

11

KOlUmNI

vieraileva KOLuMNiSTi SOSIONOmI (ylempi AmK) Minna Rauas

Opinnäytetyö toimii oikeasti!

– nuorisotyö sai eettisen ohjeistuksen Kaikki alkoi viattomasti etiikan kurssilta. Opettajan antama kirjallinen oppimistehtävä alkoi sanoilla "Tutustu oman alasi ammattieettiseen ohjeistukseen". Tällä kertaa Googlaus tai Wikipedia ei antanut vastausta ja todellisuus oli se, että meillä nuorisotyöntekijöillä ei ollut eettistä ohjeistusta.

Tästä lähtökohdista alkoi oma opinnäytetyöni ylemmän AMK-tutkinnon Terveyden edistämisen -koulutusohjelmassa. Omalla alalla oli selkeä puute; ammattialan eettistä ohjeistusta ei ollut olemassa, ja kyselyt nuorisotyön valtakunnallisille toimijoille vahvistivat omaa näkyäni sen tarpeellisuudesta.

Opinnäytetyössä oli mukana lopulta seitsemän tahoa; valtakunnallisia toimijoita sekä kaupunkien ja kuntien nuorisotoimia.

Delfoi-menetelmällä sekä saamallani ohjauksella työ valmistui keväällä 2010 otsikolla ”Ammattina nuorisotyö – Esitys nuorisotyön eettisestä ohjeistuksesta”.

ideasta toteutukseen Varsinainen prosessi alkoi opinnäytetyön julkaisemisen jälkeen. Keskeiset nuorisoalan toimijat ja opinnäytetyön myötä tutuksi tulleet Allianssi ja Nuoli ry halusivat tarttua asiaan ja toteuttaa prosessin, jonka seurauksena nuorisotyö saisi kaivatun eetti12

| AGORA 2/2012

sen ohjeistuksen alalle. Asialle perustettiin työryhmä, jonka sihteeriksi sain kutsun.

Alkoi kahden vuoden prosessi, jossa työryhmä keräsi materiaalia ja rakensi ohjeistusta. Opinnäytetyöprosessissa kokoamani tieto, teoria ja näkökulma auttoivat aktiiviseen osallistumiseen; osasin perustella näkökantoja ja tarvittaessa myös väittää vastaan. Tämänkaltainen rooli ei ole itsestään selvyys, kun samassa pöydässä istuu johtavia nuorisotyön opettajia ja tutkijoita.

Tunsin kuitenkin olevani vakaalla pohjalla; opinnäytetyöni tarttui alan epäkohtaan ja valmisti minut toimimaan asian puolestapuhujana. Tänä keväänä huhtikuussa työ valmistui ja Allianssi-risteilyllä julkaistiin ensimmäinen Nuorisotyön ammattieettinen ohjeistus. Sain esitellä sen monille alan toimijoille työryhmän tukemana. Ensi vuonna nuorisotyöpäivillä asian käsittely jatkuu.

johtaa tekijänsä uusien haasteiden ja mahdollisuuksien luo.

Itse olen ollut hieman skeptinen opinnäytetyön korkeille tavoitteille. Oma kokemukseni muutti asennoitumistani; vaikka opinnäytetyö tehdään usein opinnäytetyön vuoksi, sillä voidaan olla myös muuttamassa maailmaa. Kannustan opiskelijoita

AMMATTIEETTINEN OHJEISTUS ILMAISEE ASENNETTA, VASTUUTA JA SUHTAUTUMISTAPAA TYÖHÖN.

opinnäytetyö on mahdollisuus Ammattieettisen ohjeistuksen saaminen on merkittävä askel toimialan kehittämisessä.

Minulle etiikan kurssilta saatu idea kantoi onnistuneeseen opinnäytetyöhön, valtakunnallisen työryhmän sihteeriksi sekä keskustelemaan ja esitelmöimään aiheesta.

Opinnäytetyöllä voi olla merkittävä rooli toiminnan tai alan kehittämisessä ja se voi

ja opettajia pohtimaan sekä toteuttamaan opinnäytetyöhön sisältyvää mahdollisuutta; niillä voidaan tehdä merkittävää tutkimusta ja kehittämistä.

Nuorisotyön ammattieettinen ohjeistus on luettavissa ja tulostettavissa: www.alli.fi/neo

NäKöKUlmA

ulkomaalaisena

samkissa Vuodessa satoja ihmisiä tulee ulkomailta Satakunnan ammattikorkeakouluun. He ovat tutkinto-opiskelijoita, vaihtoopiskelijoita, harjoittelijoita, vierailevia opettajia, luennoitsijoita, tutkijoita, yhteistyökumppaneita…

Minkälaiselta SAMK ja Satakunta vaikuttavat muualta tulevan silmin? Millaista täällä on viipyä pidempään, tutustua kulttuuriin ja ihmisiin, opiskella tai tehdä työtä päämäärähakuisesti?

Irlantilainen Enda Finn ja kanadalainen Douglas Scheider kertovat tarinansa. Enda opettaa englanninkielisessä Innovative Business Services -koulutusohjelmassa. Douglas suorittaa jo toista tutkintoaan SAMKissa.

AGORA 2/2012

|

13

Suomen kielen oppimiSeSta tuli haaSte TEKSTI TEXT marika Elo KUVAT pHOTOS Vesa-matti Väärä

Miltä kuulostaa kanadalainen mies opiskelemassa suomenkielistä tutkintoa suomea äidinkielenään puhuvien kanssa?

Haastavalta, miltei mahdottomalta. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole. Sitkeys ja itsepäisyys palkitaan.

Kanadan Edmontonista kotoisin oleva Douglas Schneider tuli Suomeen, SAMKiin, opiskelemaan vuonna 1998.

Suunnitelma lähteä takaisin kotimaahan tai muualle maailmalle muuttui vaimon ja lasten myötä. Suomalainen arki tuli osaksi itseä ja kielen opiskelu haasteeksi.

asioissa, ymmärrys tulee ajan ja kokemuksen myötä.

– Kaikista taidoista, joita olen hankkinut matkustaessani ja eläessäni ulkomailla, hyödyllisimmäksi sanoisin sen, että pystyn ymmärtämään ihmisiä paremmin, Douglas tiivistää.

Englanninkielisestä koulutusohjelmasta liikkeelle

Kieli tulikin tarpeelliseksi

Kanadassa vaihdossa ollut Douglasin suomalainen ystävä kertoi mahdollisuudesta opiskella fysioterapiaa englanniksi. Seikkailunhaluinen nuori mies ei epäröinyt hakea.

– En ollut huolissani koulutuksen laatutasosta, sillä kaikilla Skandinavian mailla on korkeatasoisen koulutuksen maine Kanadassa. Laatu oli samaa tai parempaa, Douglas kertoo SAMKista.

Eri maiden kulttuureista ja opetuksen tyylissä näkyvistä eroista kiinnostunut Douglas pitää joitakin Suomen kulttuurin asioita vaikeina ymmärtää, voimakkaat sosiaaliset erot ovat yksi. Kuten kaikissa muissakin 14

| AGORA 2/2012

Fysioterapian tutkinnossa oli pari lyhyttä, perustiedot kattavaa suomen kielen kurssia. Suunnitelma muuttaa takaisin kotiin tutkinnon päättyessä, ei saanut Douglasia innostumaan kielestä vielä tässä vaiheessa.

– Opinnot olivat englanniksi ja minun suomalaiset ystäväni ja luokkakaverini puhuivat englantia, joten en oikein nähnyt syytä keskittyä suomen kielen opintoihin, Douglas kertoo.

Tilanne kuitenkin muuttui. Douglas meni naimisiin suomalaisen tyttöystävänsä Jaanan kanssa. Jatkaakseen uraa fysioterapeuttina oli hänen opeteltava kieli kunnolla. – Olin kirjoilla iltakoulussa ja otin intensiivisen kuuden kuukauden kurssin. Lisäksi aloin harjoitella ystävien ja vaimoni kanssa, Douglas sanoo.

Puhuminen sujuu paremmin Douglasin yleinen keskustelutaito suomen kielellä on ymmärrettävää, mutta riippuu pitkälti aiheesta ja ympäristöstä. Henkilön puhetyylilläkin on paljon merkitystä.

– Suurin heikkouteni on suomen kielellä kirjoittaminen, jostain syystä se ei vain tunnu edistyvän. Toivottavasti se on vain välivaihe, Douglas pohtii.

Suomalaiset yleensä ajattelevat, että suomen kieli on helppoa, puhuttavaa ja selkeää.

Douglasin mielestä kieli on vaikea, mutta siinä pääsee eteenpäin itsepäisyyden avulla.

– On päiviä, jolloin en pysty sanallisesti ilmaisemaan itseäni haluamallani tavalla.

Välillä haluan vain heittää pyyhkeen kehään ja mennä kielilakkoon, mutta jostain syystä vain yritän ja yritän, Douglas huokaa.

Opinnot jatkuvat Douglas kiinnostui jatkamaan opintojaan suomenkielisessä kuntoutuksen koulutusohjelmassa, josta valmistuu ylempään AMK-tutkintoon. Hän suorittaa tehtävät

VÄLILLÄ HALUAN VAIN HEITTÄÄ PYYHKEEN KEHÄÄN JA MENNÄ KIELILAKKOON, MUTTA JOSTAIN SYYSTÄ MINUN PITÄÄ YRITTÄÄ.

Douglas Schneider suunnittelee tulevaisuuttaan Suomessa positiivisin mielin kielitaitoa ja kahta tutkintoa rikkaampana.

ja tentit englanniksi. Silti opiskelussa on ollut omat haasteensa, mutta eteenpäin mennään.

– Luokassa minun on usein vaikea osallistua keskusteluun aktiivisesti, minulta vie aikaa ymmärtää asioiden merkitys. Keksiessäni älykkään vastauksen, on aihe jo muuttunut, Douglas harmittelee.

From one deGree to another: persistence makes a ForeiGner’s liFe easier Douglas Schneider came from Canada to

a physiotherapist, Douglas had to learn

Finland to study in the English-language

Finnish properly.

degree programme in Physiotherapy.

Onneksi opintomateriaaleja on kuitenkin ollut saatavissa myös englanniksi.

– Opettajat ovat olleet avuliaita ja joustavia. Opiskelijat ovat puolestaan hyväksyneet minut ja olleet hyvin kohteliaita, Douglas iloitsee.

Luontoa rakastava Douglas pitää metsien ja järvien maata mielenkiintoisena. Tulevaisuutensakin hän voi nähdä Suomessa.

Upon completing his degree studies, his

Douglas commences studies in the

intention was to move back to his home

entirely Finnish-language degree pro-

country or to another English-speaking

gramme. Finnish has been a true chal-

country and to find a job there. Hence,

lenge for him but, with persistence and

Douglas was hardly interested in the

stubbornness, he has made progress.

Finnish language during his studies.

He regards writing Finnish as his worst

However, when he married his Finnish

failing. However, Douglas hopes that he

girlfriend and they had children, his plans

will be able to speak and write Finnish

changed. In order to continue working as

well in the future.

AGORA 2/2012

|

15

puhemieS Sukkuloi kahDen maan VÄlillÄ TEKSTI TEXT Anne Sankari KUVAT pHOTOS Harri Joensuu

– Olen oppinut suomalaisilta hiljaisuutta. Hiljaisuudessa on taikuutta. Osoittaa suurta kunnioitusta ja huomioon ottamista olla toisen kanssa hiljaa niin, että yhteys on olemassa. Vieraassa kulttuurissa oppii paljon itsestään ja omista arvoistaan.

– Täällä ollessani nautin yksin olosta, omasta ajasta, lukemisesta. Minulla on jopa oma sauna. Olen käynyt työtoverieni luona ja tavannut heidän perheitään. Olen kyllä aika ihastunut Suomeen, ja haluan näyttää Suomea vaimolleni ja lapsilleni. Haluan kokea myös kesämökin ja sen, millaista on, kun on todella hiljaista, sanoo Enda Finn, Innovative Business Services -koulutusohjelman valmentajaopettaja.

Endan kotijoukkue on Dundalk Institute of Technology Irlannissa (DKIT). SAMK ja DKIT ovat strategisia kumppaneita.

– Tämä ei ole vain minun juttuni, vaan SAMKin ja DKITin suhde rakentuu monen ihmisen työlle. Kunnioitan sitä. Tuon lisää ihmisiä mukaan yhteistyöhön SAMKissa ja Dundalkissa. Kun tänne tuli ryhmä Dundalkista, oli hienoa olla heitä vastassa, kuin suurlähettiläänä, joka jo tuntee kulttuuria täällä. Tämä on iso kulttuurien välinen mahdollisuus – ja samalla riski. Saavutukset perustuvat riskinottoon.

– Irlantilaiset ovat puheliaita ja avoimia, sanoo Enda. Sillä, miten tavataan, jutellaan ja tehdään töitä ihmisten kanssa, on suuri merkitys. Kuka olet, mikä on tarinasi? Aikataulut ja sopimukset ovat tärkeitä, mutta 16

| AGORA 2/2012

jos ei ole suhdetta ihmiseen, työ on suoritus, johon ei sitouduta.

Enda Finn on Suomessa kolmatta kertaa.

Ensimmäisen kerran hän tuli ERASMUSvaihtoon tammikuussa 2008. Tänä vuonna hän jakaa aikansa Dundalkin ja SAMKin välillä: täällä kaksi kolmasosaa, Dundalkissa kolmasosa. Opit ja tekemisen tavat kulkevat molempiin suuntiin.

– Tässä on ihan valtavaa synergiaa. On samoja ongelmia: huonoa motivaatiota, opintojen keskeyttämistä. Me irlantilaiset katsomme teiltä mallia talousasioissa – ja koulutuksen alueella. Kyllä minulle on Irlannissa monta kertaa sanottu, että olen juuri oikeaan aikaan Suomessa.

Kalat – siis opiskelijat – ovatkin muualla: uudet sukupolvet eivät ole samanlaisia kuin aiemmat. On mietittävä erilaisia tapoja lähestyä asioita ja ihmisiä. Endaa kiinnostavat erilaiset pedagogiset tekniikat – kuten ongelma- ja case-perusteisuus, valmentaminen, ryhmän käyttö. Monikulttuurinen joukko tuo lisähaasteita ”kalastukseen”.

– Minun todellinen kiinnostuksen kohteeni ovat ihmiset, siitä minä innostun.

inFo

Opettajankin oltava oppimiskykyinen

enda Finn ikä: 45 kotipaikka: Dundalk, Irlanti Perheessä: vaimo Ann sekä teini-ikäiset lapset Alannah ja Oisín

– Mikä minua motivoi? Se, että olisin niin hyvä opettaja kuin pystyn.

Enda haluaa ”opettaa siellä missä ihmiset ovat, eikä siellä missä itse ajattelee oppimisen tapahtuvan”. Puhe ei ole vain fyysisestä paikasta, vaan ajattelutavoista ja maailmankatsomuksista. Irlantilainen ottaa jälleen käyttöön vertauksen: – Ei auta seisoa joen rannalla ja valittaa, kun kalaa ei tule. Kalaa ei nouse vanhasta paikasta vanhoilla vehkeillä. Tässä on se haaste.

› Oma ala on tietojenkäsittely, erityisesti ihmisen ja teknologian suhde, käytettävyys ja ihmiskeskeinen suunnittelu › Vuonna 2012 vieraileva opettaja IBS-koulutusohjelmassa, TKI- ja opetusyhteistyön kehittäjä › Innovative Business Services (IBS): vuonna 2009 käynnistynyt koulutusohjelma, jossa opettajat toimivat valmentajina › SAMK–DKIT pitkään yhteistyötä, strategisia kumppaneita

a driVinG Force − nothinG Ventured nothinG Gained Enda Finn is a visiting coach in the degree

OLEN FUTISPELAAJA, JOTA JOUKKUEENI LAINASI TOISELLE JOUKKUEELLE.

programme in Innovative Business Services. In addition to teaching, his tasks comprise searching out opportunities for cooperation. In 2012, Enda is living and working at times in Finland and at times in Ireland, getting acquainted with people and making them acquainted with each other.

“My role is a role of ambassador and facilitator. The latest group of visitors from SAMK at Dundalk consisted of researchers, specialising in technology-assisted living and game development,” says Enda Finn.

“Irishmen use a lot of metaphors and analogies. I’m like a football player. My

Omaa aikaa, hiljaisuutta, suomalainen naapurusto, polkupyörä, luettelee Enda suomalaisen arkensa hienoja asioita. Hän on innoissaan siitä, että saa viimein kokea kaikki vuodenajat. Hänen mukaansa ulkomaalaiset usein unohtavat, että Suomessa on myös upea kesä.

team lent me to another team.”

Enda Finn’s home team is Dundalk Institute of Technology in Ireland. SAMK and DKIT are strategic partners. Enda visited Finland in 2008 for the first time; this longer visit is his third stay here.

Enda is familiar with SAMK and knows that SAMK is not limited to the campus where he’s currently working.

“This is a huge cross-cultural opportunity.

This is not only me, but builds on a long cooperation between pioneers at SAMK and DKIT. We want to prove that close cooperation is feasible. It provides huge synergies, also in the field of risk-taking.

Finns say they are cautious, but when the time is ripe for action, they will not hesitate to act.”

Irlantilainen Enda Finn valmentaa SAMKissa kansainvälistä opiskelijaryhmää.

AGORA 2/2012

|

17

TEKSTI TEXT marika Elo KUVAT pHOTOS Harri Joensuu

UUSinTaTenTTi

Radioaalloilla

Tosielämän projektit ja kontaktit oikeiden yritysten kanssa antavat opiskelijoille uutta näkökulmaa oppimiseen. Opiskelijat pääsevät näyttämään, mitä he oikeasti osaavat, ja mitä annettavaa heillä on.

Opiskelijoiden uusimpiin projekteihin kuuluu porilaisen Eazy 101 -radiokanavan aalloille kerran viikossa pärähtävä Uusintatentti. Uusintatentin tuottajana toimiva Petri Uleksin ja yhtenä juontajana mukana oleva Anni Kälkäinen pitävät hienona mahdollisuutena päästä mukaan tosielämän projekteihin.

– Tästä on varmasti hyötyä tulevaisuudessa.

Monikaan ei pysty sanomaan, että on tehnyt projekteja oikeaan käyttöön ja tarkoitukseen, Anni sanoo.

Opiskelijoiden omaa mielikuvitusta Uusintatentti tarjoaa kantaa ottavia kolumnistin mietteitä, täydelliseksi vaimoksi 18

| AGORA 2/2012

opettelua, hullua maailmaa, tietoa opiskelijariennoista ja viikoittaisen maailman ensimmäisen naisradiostripparin. Ohjelma on täynnä opiskelijoiden omaa mielikuvitusta.

– Ohjelma ei keskity vain ammattikorkeakouluun, vaan yleisesti opiskeluun ja opiskelijaelämään. Ohjelmassa on juttuja liittyen myös ammattikouluun ja lukioon, Petri kuvailee.

– Opiskelijat tekevät opiskelijoille radioohjelmaa, Anni toteaa.

Jokaisella viikolla on oma teemansa, joita lähetykset sivuavat.

Erilaisuutta ja näkökulmia Eazyn projektissa mukana on kymmenkunta opiskelijaa, joista kolme on matkailun ja loput viestinnän opiskelijoita.

Opiskelijat toivoisivatkin projekteihin mukaan mahdollisimman monesta koulutusohjelmasta, mahdollisimman erilaisia ihmisiä. Näin projekteille saataisiin erilaisia näkökulmia.

– Enemmän opiskelijoita vaan mukaan.

Tällaisissa projekteissa on hyvä sekoittaa erilaisia henkilökemioita, Petri toivoo.

Eazy tyytyväinen projektiin Radio Porin alaisuudessa toimivan Eazyn tuottaja Laura Aimola pitää opiskelijaprojektia ja opiskelijoiden äänen kuulumista Eazylla äärimmäisen tärkeänä. Opiskelijoille haluttiin antaa vapaat kädet suunnitella Uusintatentin sisältö, jotta siitä tulisi heidän näköisensä. Ainoaksi ohjenuoraksi opiskelijoille Eazyltä tuli, että fokuksen tulisi säilyä suurin piirtein opiskelijaelämässä, muuten saisivat tehdä mitä vain maan ja taivaan väliltä.

– En ole studiossa opiskelijoiden kanssa näkemässä ohjelman syntymistä, mutta ainakin näin korvakuulolta vaikuttaa siltä, että heillä on hauskaa. Se on aina pääasia.

Muutenkin koen tuottajana äärimmäisen tärkeäksi, että opiskelijoiden ääni kuuluu Eazylla. Toivottavasti kuuluu jatkossa vielä laajemmin, Laura sanoo.

KANNATAN VIEmISTä lAITURIN pääHäN JA TöNäISyä VETEEN. mOKAAmAllA OppII pARHAITEN! Mikko Tornivuori Opiskelijat Anni Kälkäinen ja Petri Uleksin pistävät itsensä likoon tekemällä ohjelmaa radion nuorisokavavalle.

Mikko Tornivuori pitää langat käsissä, kun opiskelijat ideoivat, toteuttavat ja julkaisevat.

Ohjaajalla iso rooli Opiskelijat ovat tehneet Eazyn radio-ohjelman lisäksi elokuvateattereissa ja televisiossa pyörineet SAMKin mainosvideot sekä Roiskaus Rakkautta -radioshown SAMKia mainostavat radiopätkät NRJ-radiokanavalle. Projekteja on ollut lukuisia muitakin ja niistä opiskelijat kiittävät opettajaansa Mikko Tornivuorta.

– Kun Tornivuori ei ollut opettamassa, ei ollut tällaisia projekteja, Petri kiittelee.

– Hienointa oli, että sai olla oikean ulkopuolisen tahon kanssa tekemisissä. Tosielämää, ei pelkkää kouluelämää, Anni sanoo.

Oikean elämän simulointia ja itsetunnon kehitystä Oppimismenetelmänä tosielämän simulointi on auttanut viestinnän opiskelijoita kantamaan vastuuta ja kasvattanut moraalia. Opettaja Mikko Tornivuori opettaa opiskelijoita kuvitteellisen, mutta aidon yrityksen tavoin toimivan firman kautta. Firman kautta tehdään oikeita töitä, oikeaan tarkoitukseen. On kokouksia, projekteja sekä oma tila, joka toimii konttorina.

resit eXam can Be part oF a radio proGramme SAMK’s media and communication students

Uleksin, producer of the programme, and

have been involved in several real-life pro-

Anni Kälkäinen, the host, consider such pro-

jects and have completed actual assign-

jects an excellent opportunity for learning.

ments for actual enterprises. The latest pro-

Mikko Tornivuori, their supervising teacher,

gramme, the “Resit Exam” programme made

says that the simulation of real life and the

for the Eazy 101 radio channel once a week,

development of self-esteem are the most im-

offers listeners stories that touch upon the

portant matters in the real-life projects of the

week’s topic and relate to student life. Petri

media and communication students.

– Oikean elämän simulointi ja itsetunnon kehitys ovat tärkeimpiä tosielämän projekteissa, Mikko kiteyttää.

Käytännönläheisyys ja oikeasti tekemään pääseminen ovat opiskelijoille tärkeimpiä seikkoja oppimisessa. Teoriaopinnot ovat toki tärkeitä, mutta projektipainotteisessa oppimisessa teoria tulee koko ajan matkan varrella. Kaikki työt ja projektit, jotka voidaan tehdä talon ulkopuolelle,

on aina opiskelijoille kotiinpäin. Tämä on ainoa tapa valmentaa opiskelijoita työelämään.

– En näe muuta tapaa oppia viestintää kuin tekemällä. Vähän on asioita, jotka ovat teoriassa opetettavissa, Mikko sanoo.

Projekteissa mukana olleista opiskelijoista huomaa, kuinka he kehittyvät. He tekevät itsenäistä työtä. Ilman isoja projekteja Tornivuoren mukaan tällaista ei olisi.

AGORA 2/2012

|

19

Millainen osaaminen tekee Satakunnasta ainutlaatuisen TEKSTI TEXT Tia Kemppainen KUVITUKSET IllUSTRATIONS Taru Anttila

Aikuisena opiskelu on aiempaa merkittävämpi osa arkeamme. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö haastaa sekä työntekijät, työpaikat että kouluttajat oppimaan, joustamaan ja reagoimaan nopeasti. Toimeentulon hankkiminen – tavalla tai toisel-

20

| AGORA 2/2012

?

la, velvoittaa kehittämään osaamista. Omaehtoinen halu hankkia uusia tietoja ja taitoja ajaa etsimään opiskelumahdollisuuksia. Satakunnassa niitä on jo monia ja lisää kehitetään jatkuvasti. Kehittäminen tarvitsee suuntaviivat.

Satakuntaan koko maakunnan – ja vähän yli – kattava aikuiskoulutuksen strategia

Satakuntaliitto on käynnistänyt aikuiskoulutuksen maakunnallisen strategiatyön.

Strategia toteuttaa Tulevaisuuskäsikirjaksi nimettyä maakuntasuunnitelmaa. Maakunnan kehittämistä ohjaavassa asiakirjassa tavoitetila on asetettu vuoteen 2035.

Tulevaisuuskäsikirjan teemat – kannustavaa yhteisöllisyyttä, ihmislähtöisiä ratkaisuja ja puhdasta elinvoimaa näkyvät aikuiskoulutuksen strategiatyössä. Koulutuksen halutaan vastaavan maakunnan elinkeinoelämän tarpeita ja olevan kansainvälisestikin houkuttelevaa. Aikuiskoulutuksen tulevaa tavoitetilaa hahmotellaan tällä hetkellä ja rima tullaan asettamaan korkealle. Strategia on yksi askel matkalla kohti hyvää elämää Satakunnassa. Tavoitteena on, että koulutus tukee maakunnan ja sen asukkaiden arkea.

REAGOINTIKyKyä, JOUSTAVUUTTA JA AJANmUKAISUUTTA KOUlUTUKSEEN.

Tilastollisten ennusteiden mukaan nuorten osuus väestöstä vähenee, taloudelliset tunnusluvut eivät mairittele ja työvoiman saatavuus heikkenee. Positiiviseksi tulevaisuudeksi nämä käännetään määrätietoisella kehittämisellä. Aikuiskoulutuksen strategiassa tavoitellaan tätä määrätietoisuutta.

Elinvoimaisessa Satakunnassa asuu hyvinvoivia satakuntalaisia Hyvinvoinnin yksi perusta on tietoisuus ja vastuu itsestä ja ympäröivästä todellisuudesta. Osaaminen lisää elinvoimaa. Työn ja toimeentulon jatkuvuus on kiinni osaavasta ja yritteliäästä työvoimasta. Meillä jokaisella on vastuu kehittää omaa osaamistamme ja osallistua yhteiseen kehittämistyöhön.

Positiivisella asenteella.

Yhdessä tekemisen voimaa Aikuiskoulutusta tuotetaan Satakunnassa laajalla kentällä. Strategian laadinta ei perustu vain yksittäisen toimijan viisauteen.

Työn onnistuminen ja ennen kaikkea näkyminen satakuntalaisen aikuiskoulutuksen suunnittelussa edellyttää asiantuntijaverkoston kokoamista ja hyödyntämistä. Tarvitaan maakunta- ja valtakunnan rajat ylittävää tekemistä.

Tulevaisuuden suunnittelun tavoitteena on toimintaa aidosti ohjaava ja yhteisymmärryksessä tuotettu asiakirja. Strategiatyöhön liittyvällä tiedonkeruulla, keskustelulla ja sopimuksilla vahvistetaan olemassa olevia hyviä käytänteitä ja kehitetään uusia. Tarkoituksena on haastaa koulutuksen toimijat sekä työ- ja elinkeinoelämä tiivistämään vuoropuheluaan Satakunnan osaamistarpeiden tunnistamiseksi ja osaamisen kehittämiseksi. Varsinainen työ alkaa siitä, mihin strategian laadintatyö päättyy. Tulevaisuus tehdään toiminnassa – puheissa ja teoissa.

Osallistu aikuiskoulutuksen tulevaisuuden tekemiseen Jokaisella, sekä yksilöllä että organisaatiolla, on mahdollisuus osallistua oman tulevaisuuden suunnitteluun omien lähtökohtiensa mukaisesti. Koulutuksen kehittämisessä eri puolilta tulevat toiveet ja odotukset ovat haaste, johon työn alla olevassa strategiassa tartutaan. Koulutuksen on oltava saavutettavissa silloin kun sitä tarvitaan. Aikuiskoulutuksen tulevaisuutta visioidaan kuluvan vuoden aikana usealla foorumilla. Strategia valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä.

adult education strateGy applies to the entire satakunta reGion The Regional Council of Satakunta has started regional strategic work in the field of adult education. The strategy puts the regional plan, entitled “Handbook for the Future”, into action. In the document that guides the development of the region, the targets are defined for the year 2035.

The topics of the Handbook – encouraging community spirit, humane solutions and clean vitality – manifest

Jos mielessäsi on jotain erityistä aikuiskoulutukseen liittyen, ota yhteyttä! Voit myös kertoa ideasi Satakuntaliiton wwwsivuilla osoitteessa www.satakuntaliitto.fi/ koulutus > aisa.

themselves in the strategic work in the field of adult education. Education is expected to meet the needs of the regional industry and commerce and to also be internationally attractive. The targets of adult education are currently under preparation, and the bar will be set high. The strategy is one step

inFo Kirjoittaja Tia Kemppainen on Satakuntaliiton koulutuskoordinaattori. Lisätietoa aiheesta: www.satakuntaliitto.fi/koulutus

towards good life in the Satakunta region. The aim is to ensure that education supports the everyday operations of the region and its inhabitants.

UUTISIA

yrityskiihdyttämöyrittäjiä muistettiin stipendeillä

Aurinkoenergiatuotteiden markkinointi-case toi kansainväliselle opiskelijaryhmälle runsaasti hyödyllistä kokemusta ideoiden kehittelystä ja yhteispelistä monikansallisissa tiimeissä.

opiskelijoilta markkinointikampanja

Palkitut opiskelijat vas. Titta Blomqvist, joonas villanen, jarno lähteenmäki ja ville vimpari TEKSTI TEXT & KUVA pHOTO marika Elo Yrittäjyyttä ja oman yrityksen perustamista tuodaan

laatuyksikkö, kasvattaa opiskelijoita korkeakoulu-

jo opintojen aikana nuorille tutuksi. Kynnys alkaa yrit-

tutkinnon omaavaksi asiantuntijaksi sekä yrittäjäk-

täjäksi luodaan mahdollisimman pieneksi ja tarjotaan

si jo opiskeluaikana. Yrityskiihdyttämössä liikeide-

Belgialaisista, ranskalaisista, portugalilaisis-

mahdollisuutta suorittaa opinahjossa opintopisteitä

an kehittäminen, yrittäjänä toimiminen ja yrityksen

ta ja suomalaisista koostuvat opiskelijaryhmät

oman yrityksen parissa. Porin yrittäjät haluavatkin

kehittäminen ovat osa korkeakoulututkintoa.

suunnittelivat markkinointikampanjat Satmatic

muistaa nuoria yrittäjiä palkitsemalla heitä.

Oy:lle. Tehtävänä oli suunnitella aurinkoenergia-

– Valintaperusteena stipendisaajataholle on, että

tuotteiden markkinointia ulkomaalaisilla messuil-

opiskelijat ovat menestyneet yrittäjyyden ehdoil-

la. Ryhmät työskentelivät tehtävän parissa aluksi

la opinnoissaan, Porin yrittäjien Nina Huhtamäki

netin kautta ja kokoontuivat valmistamaan ja esit-

sanoo.

tämään työnsä tulokset Poriin.

Stipendeillä palkitut SAMKin YrityskiihdyttämöyViidestä ryhmätyöstä yksi palkittiin parhaimpana.

rittäjät ovat liiketaloutta opiskeleva Joonas Vil-

Arvioinnin tekivät osallistuvien koulujen opettajat

lanen, tekniikan Ville Vimpari ja Jarno Lähteen-

ja coachit sekä toimeksiantajan edustaja.

mäki sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelija Titta Blomqvist. Villasen yritys WCR Finland tuottaa

julkaisujen myynti on siirtynyt helposti

– Voittajaehdotuksessa oli erinomainen messu-

uuden sukupolven työkaluja rekrytoinnin kent-

saataville Booky.fi-kirjakauppaan, osoittee-

osaston layout ja materiaalien hankintapaikat.

tään. Yritys tekee ja tuottaa asiakkailleen muun

seen samk.pikakirjakauppa.fi. Sivuilta voi

Kustannukset oli otettu hienosti selville. Myös

muassa video-CV palveluita ja videohaastatte-

myös ladata SAMKin julkaisusarjassa ilmes-

koko konsepti oli harkittu ja toteuttamiskelpoinen.

luita, joihin osallistuvat niin yritykset kuin hakijat.

tyneet ilmaiset PDF-muotoiset julkaisut.

Suunnitelmaa tullaan käyttämään varmasti tulevi-

Jarwi Group Oy on Vimparin ja Lähteenmäen yh-

en messuosastojen ideoinnissa, kertoo Satmati-

teinen sähkösuunnittelua tuottava yritys. Yritys

SAMKin julkaisusarja koostuu tutkimuksis-

cin myynti- ja markkinointiassistentti Sabriina

perustettiin tuottamaan sähkötreffit-palveluita yh-

ta, raporteista oppimateriaaleista ja muista

Heikkilä.

dessä SAMKin kanssa. Yritys laajensi palvelujaan

julkaisuista. Tämän lisäksi SAMK toimittaa

nopeasti myös sähkökuvien piirtämiseen ja sähkö-

ja tuottaa painetussa muodossa mm. leh-

kommunikointi

asennuksiin. Yksilöllisiä ikä-ihmisten palveluja tar-

tiä, esitteitä ja oppaita. Julkaisutoiminnan

ryhmän jäsenien kesken saattaa välillä tökkiä,

joava perheyritys Blomqvist Care Oy:n hanke jul-

tarkoituksena on tuoda esille ja julkisuuteen

kun ryhmäläisillä ei ole yhteistä kieltä. Asiat pitää

kaistaan kesäkuussa 2012. Blomqvistin yrityksen

ammattikorkeakoulun osaamisalueita sekä

miettiä omassa päässään sekä tuottaa vielä ulos

ideana ja vetonaulana on ekologisempi palvelu.

tuottaa työelämää palvelevaa ja yleistä hy-

Kansainvälisissä

työryhmissä

kaikkien ymmärrettävästi. Voittajaryhmään kuu-

22

samkin julkaisut nyt Booky.Fi -Verkkokirjakaupassa

vinvointia edistävää tutkimustietoa.

lunut SAMKin opiskelija Tiina Laakso piti hyvää

SAMKin

kommunikaatiota tärkeänä tekijänä tiimityössä.

palkitsema ammattikorkeakoulujen koulutuksen

| AGORA 2/2012

yrityskiihdyttämö,

opetusministeriön TUTUSTU: www.samk.pikakirjakauppa.fi

samk ja tVo koUlUTTavaT YhdeSSä alan inSinöörioPiSkelijoiTa TEKSTI TEXT Eeva-liisa Vallin KUVA pHOTO TVO

Satakunnan ammattikorkeakoulu, Teollisuu-

SAMKin puolesta yliopettaja Mikael Lumme on

omaksuminen. Ilman näitä toimiminen ydinvoi-

den Voima sekä alueen ydinvoima-alaa palve-

vastannut käytännön järjestelyistä sekä hän on

ma-alalla on mahdotonta.

levat yritykset ovat suunnitelleet yhdessä alan

myös opettanut

insinöörikoulutusta.

ytimien halkaisusta, reaktorin kontrolloimisesta

Nyt suunniteltua moduulia voidaan hyödyntää

tuli ns. Olkiluoto-työryhmästä, jossa on mukana

sekä säteilyn käyttäytymisestä.

myös avoimen täydennyskoulutuksen puolella

maakunnallisen elinkeinoelämän vaikuttajia. Ryh-

– Voimme ottaa mukaan noin 35 opiskelijaa, mut-

jolloin jo valmistuneet insinöörit voivat täyden-

mä kehittää ja toteuttaa toimenpiteitä Olkiluodon

ta innostus alan oppimiseen oli niin suuri, että

tää omaa tutkintoaan ydinvoimaosaamisella.

ydinvoimaosaamiskeskittymän hyödyntämiseksi

jouduimme karsimaan halukkaiden listaa.

Koulutuksesta on lisäksi hyötyä ydinenergia-

Alkusysäys

koulutukseen

luonnontieteelliset perusteet

ja energia-alalle yleensä, energialaitoksissa

maakunnallisen aluekehityksen hyväksi.

– Opiskelijoiden osallistuminen ja tekeminen

työskentelevien muiden yritysten henkilöstölle,

– Olkiluoto 3 ja 4-hankkeiden sekä Posivan Onka-

on ollut todella aktiivista. Opintojakso on nähty

huolto- ja kunnossapitoon osallistuville yrityk-

lon myötä Olkiluotoon muodostuu Suomen tärkein

mahdollisuutena suunnata oma ura ydinvoima-

sille, suunnitteluyrityksille, urakoitsijayrityksille

ydinvoimaosaamisen keskittymä, joka tarjoaa mo-

alalle. Tämän seurauksena myös kiitettävien

kuten teknologiateollisuus, rakennusteollisuus,

nipuolisia mahdollisuuksia lähialueen elinkeino-

arvosanojen määrä oli suuri. Kaikkiaan uusi

LVI jne. Koulutuksen aikana käydään läpi lai-

elämän ja julkisen sektorin kehittymiselle toteaa

opintojakso käsitti kymmenen luentokertaa,

tostyypit,

tutkimus- ja innovaatiojohtaja Matti Lähdeniemi,

harjoitustehtäviä sekä yrityskäyntejä.

turvallisuuskulttuuri ja laatu, ydinvoimalaitok-

peästi liikkeelle ja jo nyt on toteutettu puolentoista

virranomaismääräykset,

sen luvanvarainen käyttö, ydinvoimalaitoksen

joka edustaa työryhmässä Satakunnan ammattikorkeakoulua. Koulutusasioissa on lähdetty ri-

rakenne,

opinnot sopivat eri alojen insinööriopiskelijoille

käynnistäminen ja toteuttaminen, atomifysiikkaa, säteilysuojelua, reaktorifysiikkaa, ydinturvallisuutta, lämpö- ja virtaustekniikkaa, läm-

sadan tunnin mittainen alan opetusjakso.

Tekniikan ja merenkulun koulutusjohtaja Jussi

mönvaihtimia, pumppuja, venttiileitä, turpiinin

Tekniikan ja merenkulun yliopettaja Mikael Lummen

Koskisen mukaan tarkoituksena on, että ydin-

komponentteja, reaktorimateriaaleja ja vesike-

mukaan merkittävä panos järjestelyissä on ollut

voima- ja energiamoduulin opinnot soveltuvat

miaa, vaatimuksia rakentamiseen tai huoltoon

TVO:lla, mutta lisäksi mukana ovat olleet STUK, Po-

kaikille insinööriopiskelijoille koulutusohjelmas-

osallistuville yrityksille. Opetus sisältää siis

siva, Inspecta ja Aslemetals. Käytännön esimerk-

ta riippumatta. SAMKin insinöörikoulutukseen

varsin iso määrä ydinvoima-alan tärkeitä asi-

kejä ja näkökulmia toiminnasta ydinvoimalassa joko

sisältyy jo nykyisellään runsaasti ydinvoima-

oita.

työntekijänä tai alihankkijan palveluksessa on saatu

alaan liittyvää koulutusta, mutta nyt toteutetus-

ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Tekniikan ohella opis-

sa Ydinvoima-opintojaksossa opiskelijat tutus-

Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Teollisuuden

kelijat ovat saaneet käsityksen toimintakulttuurista,

tuivat aitoon ympäristöön. Tällä varmistetaan

Voiman välistä yhteistyötä on tarkoitus laajentaa ja

jossa turvallisuus ja laatu ovat etusijalla.

erityisesti

tiivistää tulevaisuudessa.

turvallisuus-

ja

toimintakulttuurin

AGORA 2/2012

|

23

KiiNNOSTAVATKO AMK-OPiNNOT? Voisitko aloittaa opinnot syksyllä 2012 tai tammikuussa 2013?

SEurAA SAMKiN TAr jONTAA : www.samk.fi/haku

OSALLISTU AGORAN LUKIJAKYSELYYN NETISSä! Kaikkien vastanneiden kesken arvomme tuotelahjoja (mm. t-paitoja ja SAMKin uusimpia julkaisuja). Kysely on avoinna elokuun loppuun asti 2012.  www.samk.fi/agorakysely

OnkO AgOrA-lehti Kiinnostava?

Helppolukuinen?

Tarpeellinen?

Mistä asioista haluaisit lukea?

mieliPiTeeSi on meille Tärkeä!

VASTAA KySElyyN JA VOITA!