Agora 2015 4 net

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

IN ENGLISH

4 | 2015

ASENNE RATKAISEE SAMKille toimisto

KIINAAN RAUMAN KAMPUS

Mitä osaamista valmistuneilta halutaan?

JUHA KÄMÄRI:

Profiilista profiloitumiseen

PESI KASVONSA

KUVATAID

E 50 V

o Vuorenneit ja muuta ä ihmeellist PALKITUT KIIHDYTTÄMÖYRITTÄJÄT:

Asiakkaat ovat ihania

PÄÄKIRJOITUS

PÄÄTOIMITTAJA Anne Sankari

VALOA KANSALLE Lehden ilmestyessä elämme talven pimein-

nelle selvää, mutta nautin tästä selkeästä

tä aikaa. Kun watit vaihtuivat luumeneihin

tekstistä niin paljon, että halusin jakaa sen

ja hehkulamput poistuivat kaupan hyllyltä,

kanssanne.

moni on tuntunut olevan vähän ymmällään lampunostonsa kanssa. Jos kuulut meihin,

Lamppujen valintaan liittyy monta seikkaa –

lue vinkkijuttumme sivulta 16.

sekin, miten niiden valo toistaa värejä. Mutta valaiskoon meitä nyt ainakin sopivat luume-

Jutun kirjoittaja, sähkö- ja tietotekniikan

nit.

opettaja Tauno Perkiö väänsi minulle näppärästi rautalangasta: ”Jos ihminen menee os-

Valoa elämään tuo koulutuskin. Siitä tässä

tamaan kolmen litran kattilaa, onhan se kat-

lehdessä tietysti on kysymys. Lehtori Pia

tilan vetoisuus sitten tavallaan tärkein asia.

Marjanen kirjoitti kiinnostavan jutun siitä,

Samoin lamppua ostaessa pitäisi tietysti

mitä AMK-tutkintoon valmistuvilta odote-

ensin tietää miten monta ’luumenia’ on osta-

taan. Ainakin tekemisen asennetta ja vuo-

massa.” Siis kuinka kirkasta lamppua hakee.

rovaikutustaitoja. Tiettyä alan osaamistasoa pidetään itsestäänselvyytenä.

Entä led vai energiansäästölamput? Energiasäästölampuissa ei sinänsä ole mitään

Valoa ja iloa tuovat myös ihmiset. Lehden

uutta. Perkiön sanoin: ”Ne ovat vain pie-

sivulla tapaat monia. Itselläni oli ilo tavata

nikokoisia loistelamppuja eli niitä tavallisia

SAMKin Changzhoun-toimiston Eva Chujun

pitkiä putkia, jotka joskus alkavat välkky-

Xiao. Nuori, nopea, syvällinen ja huumorin-

mään.” Energiansäästölampuissa sytytys-

tajuinen kiinalaisnainen teki vaikutuksen ja

piiri ja virranrajoitus on kuitenkin näitä fik-

odotan jo uutta tapaamista maaliskuussa.

summin integroitu lampun kantaan ja putki

Silloin tapaamme mekin, uudistuneen Ago-

on väännetty mutkille. Tämä on ehkä mo-

ran sivuilla.

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

ULKOASU & TAITTO LAYOUT Heidi Valtonen / Vida Design Oy

JULKAISIJA PUBLISHER Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences PL 520, 28600 Pori puh./tel. + 358 (0)2 620 3000 PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEF Anne Sankari TÄMÄN NUMERON TOIMITTAJAT EDITORS Inna Saarinen Hanna Valtokivi

KANNEN KUVA COVER PHOTO Johanna Sjövall / Your Image PAINOPAIKKA PRINT Eura Print Oy PAINOS CIRCULATION 3 200 kpl SÄHKÖPOSTIT EMAIL etunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi AGORA IN ENGLISH www.samk.fi/agora/english

T TEINEN K AKSIULO NUT U ON VAIHT EISEKSI T T O L KOLMIU

S. 14

50 v Kuvataide juttuun y ty ät -sarja pä sta . to kuvanvais

SEURAAVA AGORA ILMESTYY FOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHED Maaliskuussa 2016 / in March 2016 www.samk.fi OSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK agora@samk.fi ISSN-L 1456-114X ISSN 1456-114X (painettu) ISSN 2242-2528 (verkkolehti) SAMK – Satakunta University of Applied Sciences SatakunnanAMK Satakunta University of Applied Sciences

2

| AGORA 4/2015

4/15

16

14 10

19

17 5 4 5

PUHEENVUORO Profiilista profiloitumiseen

13

KIINA Eva Chujun Xiao – silta Satakunnan ja Changzhoun välillä

PALKITUT Menestyksekästä verkkopedagogiikkaa ja opetusta suurella sydämellä

14

8

REKRYTOINTI Asenne – mitä valmistuvilta opiskelijoilta odotetaan?

TAIDEKOULU Itkevän perhosen ja nukkuvan vuorenneidon tulkitsija VINKKI Miten valitsen lampun?

10

YRITTÄJYYS Palkituilla fysioterapiayrittäjillä on taitoa ja tahtoa

12

ALUMNIKOLUMNI Sosiaalisen median vaikuttaja

16 17 18

KAMPUS Uudistettu Rauman kampus avasi ovensa TÄRPIT Tulevaa ja menevää

AGORA 4/2015

|

3

PUHEENVUORO

PUHEENVUORO Juha Kämäri Toimitusjohtaja, rehtori

PROFIILISTA PROFILOITUMISEEN Korkeakoulut ovat perinteisesti ym-

loituminen luo strategisen selkänojan

profiloitua vientiteollisuuden uusiu-

märtäneet sanan profiili varsin monel-

tehtäville usein hyvin vaikeille ratkai-

tumisessa tarvittavaan osaamiseen,

la eri tavalla. Opetus- ja kulttuurimi-

suille. Profiloituminen on siten erikois-

kansainvälisen liiketoiminnan, meren-

nisteriö on vastikään lähettämässään

tumista, jossa tukeudutaan olemassa

kulun ja logistiikan toimintakokonai-

sopimuskauden 2017–2020 valmis-

oleviin ja kehittymässä oleviin vah-

suuksiin.

teluohjeessa pyrkinyt tyhjentävästi

vuuksiin.

selittämään mitä korkeakoulujen pro-

Toiselta näkökulmalta tarkastellen

fiilikuvauksilta odotetaan. Ministeriön

Satakunnan alueen työllinen työvoima

mukaan korkeakoulun määrittelemät

on ikärakenteeltaan maan vanhimpia.

”tehtävä ja profiili ilmentävät, kuin-

Työelämästä poistuu vuositasolla

ka korkeakoulu erottuu ja asemoituu

nettona noin 1000 henkeä aiheuttaen

osana kansallista korkeakoulu- ja tut-

haasteita osaavan työvoiman saa-

kimusjärjestelmää”.

Profiloitumisen ideologia lähtee kokonaisuuden hahmottamisesta. Nykyinen erittäin sirpaleinen korkeakoulukenttä kaipaa selkiyttämistä ja selittämistä. Jos toimijoita ei kyetä

SAMK on lähtenyt omista vahvuuksistaan sekä Satakunnan tulevaisuuden tarpeista.

vähentämään niin ainoaksi vaihto-

| AGORA 4/2015

kuulla, että Satakunta tulee olemaan Sote-alue, jonka keskiössä on täyden päivystyksen keskussairaala.

SAMKin vahvuus sote-alalla on laaja vanhustyön ja kuntoutuksen muodostama osaamiskokonaisuus. Näihin perustuen on selvää, että ikääntyvien ihmisten palvelujen sekä kuntoutuk-

ehdoksi jää päällekkäisyyksien pois-

4

tavuudelle. Aivan vastikään saimme

taminen ja korkeakoulujen erikoistu-

SAMK on profiloitumisen pohdinnois-

sen muodostama kokonaisuus oli-

misen edellyttäminen. Ministeriön

saan lähtenyt omista vahvuuksistaan

si paitsi jo olemassa oleva vahvuus

tavoitteena on, että korkeakoulujen

sekä oman toiminta-alueensa Sa-

myös aivan keskeinen profiloitumisen

profiilit muodostavat valtakunnallisen

takunnan tulevaisuuden tarpeista.

kohde.

kokonaisuuden, eräänlaisen korkea-

Satakunta on tunnetusti teollisuuden

koulukartan, josta kukin korkeakoulu

palveluksessa olevalla henkilöstöllä

Profiloitumisessa ensisijaisen tärke-

erottuu ja täydentää kokonaisuutta.

mitaten Suomen teollisuusvaltaisin

ää on luoda edellytyksiä toimialojen

maakunta. Satakunnan BKT:stä valta-

uusiutumiselle sekä uusien yritysten

Selvästi oleellisempaa kuin staattinen

osa syntyy vientiteollisuudesta ja Po-

kasvulle. Aivan yhtä tärkeää on teh-

profiilikuvaus on dynaaminen käsi-

rin ja Rauman satamat ovat Suomen

dä kaikki voitava osaavan työvoiman

te ”profiloituminen”, joka kuvaa sitä

tärkeimpiä tavaraliikenteen satamia.

saatavuuden eteen. Englanninkielisen

miten korkeakoulu valinnoillaan tai

SAMKin vahvuuksia teollisuuden ja

koulutuksen merkittävä lisääminen on

poisvalinnoillaan suuntaa toimintaan-

liikenteen aloilla ovat automaatio,

yksi keskeinen vastaus paitsi työpe-

sa. Käsite poisvalinta on uudissana ja

merenkulku sekä hajautetut ener-

räisen maahanmuuton edistämisek-

tarkoittaa käytännössä tutkimus- tai

giaratkaisut. Näistä lähtökohdista

si myös oman kansainvälisen osaa-

koulutusalojen lakkauttamista. Profi-

on selvää, että SAMKin olisi tärkeää

misen lisäämiseksi.

KIINA

EVA CHUJUN XIAO Silta Satakunnan ja Changzhoun välillä TEKSTI & KUVAT: Anne Sankari

Chujun Xiao – tuttavallisesti Eva – on SAMKin kasvot Kiinassa.

Eva Chujun Xiao on työskennellyt SAMKin Kiinan-toimistossa nyt pari kuukautta. Hänen tehtävänään on olla yhteyshenkilö Changzhoun yliopiston ja suomalaisten yritysten kumppaneiden suuntaan. Ensimmäisiä työkuukausia täyttää myös toimiston pystyttäminen.

Haastatteluhetkellä lokakuun lopussa Eva on viidettä päivää Suomessa. Hän kertoo Suomeen tultuaan viettäneensä vapaan, ”ihanan viikonlopun” Helsingissä, kulkeneensa päämäärättömästi syksyn keltaisissa lehdissä, nauttineensa kauniista ilmasta ja maisemista. Satakunnassa on tiukka viiden päivän ohjelma täynnä molemminpuolista tutustumista. ▶

AGORA 4/2015

|

5

Eva Chujun Xiao ja Markku Paukkunen keskustelevat päivittäin WeChatissa.

Läpi käydään myös monia käytäntöjä ja kontakteja Markku Paukkusen kanssa.

Paukkunen on SAMKin Kiina-asiantuntija, tuttu kasvo Changzhoun alueella.

– Kiinassa toiminta on kontaktipohjaista.

Jos sinulla ei ole kontakteja, sinusta ei ole hyötyä, toteaa Paukkunen.

Haastatteluaamuna Eva ollut pari päivää Porissa, tavannut maakuntajohtajan ja keskustellut samkilaisten kanssa hyvinvointiteknologiasta, peliteknologioista, informaatio- ja viestintäteknologioista, automaatioteknologiasta sekä vanhusten hoidosta ja muistikuntouttamisesta. Nähty on myös NGN-laboratorio ja uuden kampuksen tilamalli.

Parin tunnin kuluttua odottaa Rauma ja tutustuminen Rauman kampukseen ja VesiInstituutti Wanderiin. Ohjelmassa on vielä aurinkolaboratorio, liiketalouden osaamisalueen ja kansainvälisten asioiden toimiston väen tapaaminen, lounaita ja illallisia – ja ilta Paukkusen perheen luona.

6

| AGORA 4/2015

Mitä seuraavaksi?

tää ja kontakteja on valmiina. Myös Evan vanhemmat työskentelevät alalla.

Kiinassa Evaa odottavat seuraavaksi muun muassa toimiston kalustaminen valmiiksi ja yhteydenpito Changzhoun yliopistoon, joka on yksi SAMKin strategisista kumppaneista.

– Olen silta toiselle puolelle, Eva itse kuvaa rooliaan.

Syy työpaikan vaihtoon on selvä.

– Saan enemmän vastuuta ja voin tehdä paljon enemmän tässä työssä kuin aiemmin, Eva kuvailee.

Työlistan ykkösenä juuri nyt on vanhustenhoitoon liittyvän projektisuunnitelman kirjoittaminen. Yhteistyötä on suunnitteilla sekä Changzhoun kaupungin julkisen puolen että yksityisen vanhustenhoitoalan yrittäjän kanssa. Yhden lapsen politiikan myötä vanhustenhoidon kehittämiselle on suuri tarve, ja koulutusta tarvitaan muun muassa muistisairaiden hoitoon.

Markku ja Eva viimeistelevät suunnitelman, ja Eva huolehtii suunnitelman kääntämisestä kiinaksi.

Ennen SAMKin pestiä Eva työskenteli investointien parissa, joten hän tuntee kent-

– Olen nuori ja haluan tehdä töitä enemmän nyt kun olen energinen ja innostunut. Tämä työ opettaa minulle paljon. Olen toimistossa yksin, joten minun täytyy tehdä kaikkea, ja kun teen itse, myös opin paljon.

Markku Paukkunen kuvaa ”tyypillistä työpäivää”.

– Voin kuvailla sinulle yhden päivän. Eva meni hankkimaan huonekaluja ja laittoi viestejä. Kun katsoin jälkikäteen, niin niitä oli 120 sinä aamuna. Tämä on tyypillinen päivä, Markku nauraa.

Eva ja Markku keskustelevat WeChatissa, jota voisi kuvailla kiinalaiseksi whatsappiksi.

Maakuntajohtaja Pertti Rajala:

Erittäin hyvät suhteet

ISO YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUS KIINASSA

Satakunnan maakunnan ja Changzhoun

että iso ja pieni voivat löytää ja tehdä yh-

SAMK perusti toimiston Kiinaan. Kaikki kor-

kaupungin välillä on kattava sateenvarjo-

teistyötä.

keakoulut ja yritykset ovat tervetulleita yhteis-

sopimus, jossa on kaksi kärkeä: elinkei-

– Rehellisy yden nimissä on sanottava,

työhön ja tilojen käyttäjiksi.

noelämä ja koulutus. Tavoitteena on avata

että yritysyhteistyötä ei ole aiemmin saatu

väyliä satakuntalaisille yrityksille ja tehdä

siinä määrin kuin on haluttu, Rajala toteaa.

– Tarjoamme yrityksille poikkeuksellisen ja

koulutusyhteistyötä. Yhteistyö alkoi vuonna

Kauppoja on tehty jonkin verran, mutta

ainutlaatuisen väylän Kiinan markkinoille, val-

2008.

kiinalaisia investointeja Satakuntaan ei ole

miit suhteet kohdealueelle sekä kansainvälis-

– Olen erittäin tyytyväinen, että SAMK on

vielä saatu.

tymisessä auttavia avainhenkilöitä, SAMKin

tarttunut tähän asiaan. Toiminta Kiinassa

– Jos joku yritys kiinnostuu nyt, niin voin

tutkimuksesta vastaava vararehtori Cimmo

vaatii kovia hermoja ja pitkämielistä jaksa-

sanoa, että meillä on erittäin hyvät suhteet

Nurmi lupaa.

mista, maakuntajohtaja Pertti Rajala sa-

Changzhouhun, niin koulutuksen kuin yri-

noo.

tysten suuntaan, samoin poliittis-hallinnol-

Tällä hetkellä yhteistyössä mukana ovat Po-

liset. Varmasti nopeasti löytyy oikea kon-

rin yliopistokeskus, Lappeenrannan yliopisto,

taktihenkilö, Rajala innostaa.

Turun ammattikorkeakoulu ja kymmenen yri-

Viiden miljoonan asukkaan Changzhou ja 230 000 asukkaan Satakunta osoittavat,

tystä. Kiinassa on eduksi, että yritykset tekevät yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.

– Kiinan markkinoille pääsy edellyttää yrityslähtöistä toimintaympäristöä, jossa kohdealue on rajattu ja molemmin puolin hallittavissa.

Suomen kokoisilta markkinoilta on helpompi avata Kiinan markkinat, Nurmi toteaa.

Toiminnalle Kiinassa tulee käytännössä olla kohdealueen ja kaupungin viranomaisten hy-

– Jos Eva on lähettänyt minulle sähköpostia, enkä vastaa nopeasti, hän laittaa minulle WeChat-viestin: laitoin sinulle meiliä, Paukkunen sanoo.

Paukkunen sanoo oppivansa tehokkaasti tavan, jolla nuoret kiinalaiset viestivät.

– Olen oppimispolulla. Minulla on viisi tytärtä, ja tiedän, mitä viestittely on, mutta…. opin nuorten kiinalaisten tapaa kommunikoida.

– Minun täytyy kirjoittaa. Se kirjaa samalla mitä olemme sopineet. WeChat on kätevä, nopeampi kuin muodolliset sähköpostit, Eva sanoo.

Kotona jälleen Seuraavana viikonloppuna Eva matkusti kotiin: lento Helsingistä Shanghaihin, sieltä tunti luotijunalla Changzhouhun.

Matkalaukussa oli monta Iittalan mukia ja kiinankielisiä kirjoja suomalaisesta designista.

Eva kuvaa tuntumaansa Suomeen kolmella sanaparilla. Ihmiset tuntuivat lämpimiltä ja avuliailta – ja työorientaatioltaan käytännöllisiltä ja kiireisiltä. Tapaaminen pitää sopia ajoissa tai muuten on turha yrittää – ihmiset ovat kiinni kokouksissa. Ja kolmanneksi, kaupungissa oli pientä ja hiljaista.

Ja siihen perään tulee hymy. ■

EVA CHUJUN XIAO ›› SAMK China Office Manager, pesti vuoden 2017 loppuun, SAMKin yhteyshenkilö yliopiston ja yritysten suuntaan ›› 25 vuotta, kotoisin Changzhousta ›› opiskellut yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja sosiaalipolitiikkaa Durhamin yliopistossa Englannissa, valmistunut 2013 ›› haluaa nähdä Suomessa: revontulet ›› pitää: hyvästä laadusta ja elokuvien katsomisesta, lempielokuva: Eat Pray Love (Julia Roberts)

väksyntä. Useita vuosia vaativa ja Kiinassa erittäin tärkeä henkilökohtaisten suhteiden rakentamistyö on jo Changzhoussa tehty.

Miksi Kiina? ›› ›› ›› ››

Kaikki ovat Euroopassa Erilainen ja mielenkiintoinen kulttuuri Hyvät lentoyhteydet Turvallinen toimintaympäristö

Miksi Changzhou? ›› Toimivat yhteiskuntasuhteet ja alueviranomaisyhteistyö ›› 5,5 milj. asukasta eli noin Suomen kokoinen markkina-alue ›› Kasvualuetta Shanghain (180 km) ja Nanjingin (130 km) välissä ›› Paljon mahdollisuuksia: ›› tutkimus ja liiketoiminta (automaatio, energia, vesi, vanhustyö, innovaatiomallit) ›› koulutusvienti, turismi, englanninkielinen koulu 7–13-vuotiaille

AGORA 4/2015

|

7

REKRYTOINTI

ASENNE. Mitä valmistuvilta opiskelijoilta odotetaan?

TEKSTI: Pia Marjanen, myynnin ja markkinoinnin lehtori, projektipäällikkö | KUVA: Pirjo Tuomi

Kun uutta väkeä palkataan, esiin nousevat vuorovaikutustaidot ja kyky oppia uutta.

– Voi jopa olla, että suurten ikäluokkien siir-

tikorkeakouluun ja suorittanut tutkinnon.

tyessä eläkkeelle tarvitaan aiempaa aggres-

Opiskelu ei lopu tradenomin tittelin saami-

siivisempaa rekrytointia, sillä asiantuntijoille

seen, siitä se vasta oikeastaan alkaa.

Helposti ajatellaan, että pankkialalla henki-

Mitä rekrytoidessa pannaan merkille?

löstön määrä on roimasti vähentynyt, koska kassahenkilökuntaa ei ole pankkisaleissa ai-

on tarvetta, Kiuru listaa.

SAMKin vararehtori, TKI- ja yrityspalveluista vastaava Cimmo Nurmi on haastatellut

empaan tapaan.

– Koska työn keskeinen sisältö pankkimaa-

johtavassa asemassa olevia yhteistyökump-

– Työn luonne on muuttunut. Tämä näkyy

ilmassa on tällä hetkellä ratkaisujen myyn-

paneita. Nurmi kysyi heiltä, mihin asioihin he

esimerkiksi siinä, että ennen asiakas tuli

ti, mielestäni ensisijaisen tärkeä tekijä ovat

kiinnittävät huomiota rekrytoidessaan uusia

pankkiin saadakseen palvelua, mutta nyt ti-

henkilön vuorovaikutustaidot, Kiuru sanoo.

työntekijöitä, erityisesti vastavalmistuneita.

– Samat asiat ja teemat toistuvat näissä kes-

lanne on toisin päin. Pankki tulee asiakkaan

8

Miten asenne näkyy?

luokse asiakkaan haluamana aikana ja tar-

Rekrytointitilanteessa hakijan pitää osata

kusteluissa yllättävän paljon. Esille nousevia

joaa ratkaisuja asiakkaan tarpeisiin, Länsi-

myydä itsensä ja persoonansa. Se antaa

kriteerejä ovat hakijan oppimiskyky, asenne

Suomen Osuuspankin pankinjohtaja, Matti

kuvan siitä, pystyykö omalla käytöksellään

ja aktiivisuus, Cimmo Nurmi kertoo.

Kiuru kertoo.

vakuuttamaan vastapuolen ja vaikuttamaan ihmisiin.

Miten asenne sitten näkyy? Eräs Nurmen

Kiuru ei usko, että pankki tulevaisuudessa

– Toinen seikka, johon kiinnitämme huomio-

haastattelemista johtajista sanoi katsovan-

vähentäisi merkittävästi henkilöstön määrää.

ta, on henkilön oppimis- ja omaksumiskyky.

sa onko hakijalla ”draivia” ja paloa. Toisen

Ihmiset haluavat edelleen keskustella asian-

Oletamme hakijalla olevan tietyn osaamista-

mielestä asenne on yhdistelmä nöyryyttä ja

tuntijan kanssa.

son, jos on päässyt opiskelemaan ammat-

positiivista uhoa.

| AGORA 4/2015

KOMMENTTI Monella alalla on käynnissä asiakkaiden ostokäyttäytymisen muutos.

Cimmo Nurmi listaa esille nousseita kom-

Asiakkaiden asioimisaika on laajentunut,

mentteja: Jos et osaa myydä itseäsi, niin

ja mitä enemmän asiakkaat oppivat käyt-

et osaa todennäköisesti myydä muutakaan;

tämään palveluita ”kotisohvaltaan”, sitä

pohdin rekrytointitilanteessa, onko kysees-

enemmän he myös pystyvät vaatimaan pal-

sä sellainen henkilö, jonka voisin lähettää

veluaikoihin joustoa. Asiakaspalvelu on laa-

asiakkaan luo; paperit ovat vähemmällä huo-

jentunut vahvasti verkon yli käytäväksi.

miolla, keskityn ihmiseen ja persoonaan.

– Toisaalta digitalisaation aikaansaamia

– Työhaastattelutilanteessa katsomme to-

mahdollisuuksia mystifioidaan. Työt ovat

distukset oppimiskyvyn havaitsemiseksi.

pääosin sisällöllisesti pysyneet samankaltai-

Emme hae parhaita arvosanoja, vaan riittä-

sina, ainoastaan välineet ovat muuttuneet.

vää keskiarvoa. Ihmisen luonne on tärkeäm-

Jos aiemmin piti matkustaa toiselle paik-

pi kriteeri valittaessa eli persoona ja asenne

kakunnalle kokoustamaan tai tapaamaan

ratkaisevat, Matti Kiuru kiteyttää.

asiakkaita, voidaan asiat nykyään hoitaa ja

Plussaa projekteista, verkostoista, vaihdosta...

Rekrytoijat arvostavat korkealle yrittäjämäisen tavan työskennellä. Erityisesti he kiinnittävät huomiota siihen, miten hakija on käyttänyt opiskeluajan kokonaisuutena.

Voidaan sanoa, että vaikka olisi kuinka hyvät arvosanat todistuksessa, niin se ei enää nykyaikana riitä. Rekrytoijat haluavat tietää, mitä muuta hakija on opiskeluaikanaan tehnyt. Onko hän käyttänyt vapaa-aikaansa hyödyllisesti?

Plussaa tulee niin projekteihin osallistumisesta, opiskelijaverkostoissa vaikuttamisesta kuin kansainväliseen vaihtoon osallistumisesta. Ne kertovat hakijan aktiivisuudesta.

neuvottelut käydä verkon välityksellä, Kiuru

Asiakkaiden käytös muuttuu

selventää.

Monella alalla on tällä hetkellä käynnissä asiakkaiden ostokäyttäytymisen muutos.

Palvelumuodot ja -ajat monipuolistuvat. Se vaatii myös asiakaspalvelijoilta joustoa sekä uudenlaista osaamista.

Kuvassa vasemmalta vararehtori Cimmo Nurmi, jutun kirjoittaja Pia Marjanen ja Länsi-Suomen Osuuspankin pankinjohtaja Matti Kiuru Tiedepuiston Apparaatissa. Kiuru on SAMKin liiketalouden koulutusohjelman neuvottelukunnan jäsen.

Teoriaa ja käytäntöä Ammattikorkeakouluopinnot ovat teoriaa ja konkreettista toimintaa sisältäviä kokonaisuuksia. Otetaan esimerkiksi vaikkapa Asiantuntijapalvelujen myyntityö -opintojakso.

Opettaja haki opintojaksolle kumppanin, jonka kanssa sovittiin pelisäännöt.

Opettaja johdatti teoriaan. Sen jälkeen opiskelijat harjoittelivat: he tekivät asiantuntijapalvelujen myyntityötä oikeiden asiakkaiden kanssa.

Aluksi opiskelijoita jännitti, mutta palautteessa he kuvasivat opintojaksoa yhdeksi hyödyllisimmistä. He olivat saaneet kontaktin työelämään. Kolmelle opiskelijalle tarjottiin välittömästi opintojakson jälkeen töitä yrityksestä.

Pia Marjanen

AGORA 4/2015

|

9

YRITTÄJYYS

PALKITUILLA FYSIOTERAPIAYRITTÄJILLÄ ON

TAITOA JA TAHTOA TEKSTI: Inna Saarinen | KUVAT: Johanna Sjövall / Your Image

Ft Voluntaksen nettisivuilla lukee, että se on kahden porilaisen fysioterapeutin tahdon asia. Ajatus on helppo uskoa.

Pauliina Haapalan ja Mirka Väkiparran silmissä palaa tahto, kun he puhuvat yrityksestään. He ovat valmistuneet SAMKista fysioterapeuteiksi (AMK) ja suorittaneet myös ylemmän AMK-tutkinnon SAMKissa.

Haapala ja Väkiparta olisivat halunneet yrityksensä nimeksi Tahto, mutta se oli jo käytössä liian läheisellä alalla. Tahto kääntyi latinaksi, muotoon Voluntas.

– Hyvin sekin on porilaisten suuhun sopinut, Mirka Väkiparta naurahtaa.

Yrittäjillä on alalta pitkä kokemus jo ennen yrityksen perustamista. Heidän intohimonaan on neurologinen fysioterapia.

Ammatillista samankaltaisuutta Haapala ja Väkiparta pokkasivat tänä vuonna SAMKin Vuoden yrityskiihdyttämöpalkinnon. Yritystä luonnehditaan palkinnon perusteluissa nuoresta iästään huolimatta jo nyt pieneksi menestystarinaksi.

Valinnan kriteereinä olivat täysipäiväinen työllisyys ja intohimo jatkuvaan itsensä ja yrityksensä kehittämiseen. Myös sitä arvostettiin, että yritysideaa on sitouduttu viemään itsenäisesti eteenpäin.

Idea yhteiseen yritykseen sai siemenen vuosia sitten vaativalla kotikäynnillä. Samassa yrityksessä työskennelleet naiset

10

| AGORA 4/2015

huomasivat, kuinka heidän yhteistyönsä onnistui saumattomasti.

– Meitä yhdistää ammatillinen samankaltaisuus. Ihmiskeskeisyys on tärkeintä.

Mikä tahansa mikä liittyy asiakkaan hyvinvointiin, liittyy myös meidän työhömme, he puhuvat kuin yhdestä suusta.

Molemmista naisista huokuu tarmokkuus.

Yrityksen vahvuutena on y rit täjien sa ma n la isuu s ja erilaisuus.

Siinä missä Pauliina Haapala rönsyää energiaa, Mirka Väkiparta harkitsee ja pitää jalat maassa.

Pauliina Haapalan historiaan kuuluu paljon myyntityötä.

– Vastaan aina puhelimeen niin, että ihminen ajattelee minun odottaneen koko päivän hänen soittoaan. Vaikka työ on hektistä, asiakkaalle ei saa tulla sellainen olo, että minulla on kiire. Mehän myymme juuri aikaa meidän kanssamme.

Vaikka yrittäjyys vetikin puoleensa, myös entisestä, yhteisestä työpaikasta on jäänyt hyvät muistot.

– Näimme vastuuta ilman riskiä. Se oli hyvä koti kasvaa, Pauliina Haapala sanoo.

Esteettiset tilat ja rautaisia ammattilaisia Haapala ja Väkiparta päättivät, että mikäli he pääsevät molemmat opiskelemaan ylempään AMK-tutkintoon, he perustavat yrityksen. Molemmat pääsivät. Joka toinen opintojakso oli Turussa. Kaksikko paitsi kulki matkat, myös asui yhdessä Turun jaksojen ajan. Yrityksen perustamiseen liitettiin lähes kaikki opintoihin liittyvät tehtävät ja vapaa-aikoina leikiteltiin mielikuvissa. Tahto yhteiseen yritykseen kasvoi.

– Lopulta meillä oli kristallinkirkas kuva siitä, mitä haluamme tehdä. Opinnot tarjosivat kokonaisvaltaisen, ammatillisen matkan, he kertovat.

Yrityksen kauniit ja valoisat tilat sijaitsevat Teljätalossa.

– Kävimme katsomassa tätä tilaa jo muutama vuosi sitten. Ihastuimme. Ylempien AMK-opintojen kehittämistehtäväksi nousi ”Käyttäjälähtöinen tila”. Kehittelimme konseptin, jossa on esteettiset, kuntouttavat, käyttäjälähtöisiksi muokatut tilat. Voimme rikkoa vähän rajoja, Pauliina Haapala kertoo.

– Osaamiskeskus on sanana liian mahtava, mutta ajatuksena tahtoisimme sellainen olla, hän jatkaa.

Suuri osa työstä tehdään kentällä.

Työhön kuuluu kotikäyntejä, koulukäyntejä ja asuntolakäyntejä.

Ihmisläheistä liiketoimintaa Pauliina Haapalaa hiukan harmittaa, että fysioterapia ei oikein saisi olla liiketoimintaa.

– Jotenkin tuntuu, että jos vaikka lääkäriasema tekee liiketoimintaa, se on ihmisten mielestä ok. Mutta jos me teemme,

Osaamiskeskus on sanana liian mahtava, mutta ajatuksena tahtoisimme sellainen olla.

olemme itsekkäitä. Liiketoimintaa tämä kuitenkin on.

Yrittäjyydessä on yllättänyt eniten se, kuinka nopeasti kaikki lähti käyntiin. Vaikeinta on ”ei oon” myyminen.

– Haluaisimme sanoa kaikille kyllä, mutta se ei vain onnistu. Aikaa on vain rajallisesti kaikilla. Nytkin meidän tulisi jättää kalenteriin enemmän tyhjää, mutta kun asiakkaat ovat niin ihania, he pohtivat.

FT VOLUNTAS Omistajat/henkilöstö: Pauliina Haapala ja Mirka Väkiparta, fysioterapeutteja (ylempi AMK) Toimipaikka: Pori Toiminta-ajatus: Tahdosta voimaa. Se kuvaa erittäin hyvin jokaisen kuntoutujan polkua.

Ilman tahtoa ei ole mitään. Jos asiakkaalta löytyy tahtoa, ei mikään vuori ole liian korkea valloitettavaksi. www.ftvoluntas.fi

– Meitä yhdistää ammatillinen samankaltaisuus, sanovat Mirka Väkiparta (vas) ja Pauliina Haapala.

AGORA 4/2015

|

11

ALUMNIKOLUMNI

Chris Pritchard Tradenomi (AMK), tietojenkäsittely Kirjoittaja työskentelee SAP Finlandilla analytiikan tuoteasiantuntijana.

SOSIAALISEN MEDIAN VAIKUTTAJA Monelle myynnin ammattilaisille sosiaalisen medi-

Sosiaalisen median käy t tö nähdään erit täin

an käyttö on muuttunut Facebookin yksityiskäytös-

tärkeänä osana myös päivittäistä liiketoimintaa.

tä yhdeksi tärkeimmistä vaikutuskanavista. Varsin-

LinkedIniin integroitu Sales Navigator -sovellus

kin meille IT-alalla toimiville informaation tulva on

on loistava esimerkki työkalusta, jolla voi oppia

valtava ja uusien asioiden seuraaminen on siirtynyt

paremmin tuntemaan eri yrityksiä ja ihmisiä,

perinteisistä uutiskirjeistä aina enemmän eri am-

joilla on tiettyjä kiinnostuksen kohteita. Näin

mattilaisten Twitter- tai LinkedIn-päivitysten seu-

saadaan valtavasti informaatiota, jota ei muuten

raamiseen. Seuraamalla päivittäin asiantuntijoita,

saataisi: voidaan oppia uusista työkontakteista ja

vaikuttajia, ryhmiä ja kanavia saa nopeasti paljon

löytää yhteisiä kiinnostuksen alueita. Palaveriin

uutta ja arvokasta tietoa, jonka muuten joutuisi

valmistautumista auttaa, kun tietää, millaiset asiat

kaivamaan hakukoneista tai muuten omin neuvoin.

neuvottelukumppaneita kiinnostavat.

Isot perinteiset yritykset ovat digitaalisessa murroksessa. Sosiaalisten ka-

Tänä

navien käyttö on yrityksissä

päätti osallistua star tup-

vuonna

yrityksemme

huomattu tärkeäksi: mones-

tapahtuma Slushin ohessa

sa työpaikassa on jo alettu

järjestettävään Euroopan laa-

kannustaa ihmisiä markki-

juiseen kehittäjätapahtumaan

noimaan suoraan yrityksen

nimeltä #Ultrahack. Haastee-

tuotteita ja kasvattamaan henkilön omaa vaikutusta sosiaalisessa mediassa.

Hiljattain omalla työpaikallani lanseerattiin uusi so-

Ensijärkytyksen jälkeen henkilöt, jotka eivät olleet koskaan käyttäneet Twitteriä, aktivoituivat.

siaalisen median vaikutta-

namme siinä on löytää ideoita uudentyyppiseen fanikokemukseen urheiluseuroille, esimerkiksi jääkiekkoon tai jalkapalloon. Tämä on yksi esimerkki siitä, miten käytämme sosiaalista mediaa mark-

jakoulutus. Lis äksi luotiin

kinointi- ja kontaktikanavana.

toimintamalli siihen, miten jokainen voi päivittäin

Pääsemme näin lähemmäksi uusia startup-yrityk-

jakaa ja luoda sisältöä omasta osaamisalueestaan.

siä, kehittäjäyhteisöjä, sidosryhmiä ja korkeakou-

Tähän kuului muun muassa blogien kirjoittamista,

luja, joita ei perinteisesti mielletä meidän kohde-

Twitterin päivittämistä ja jopa videoblogien sekä

ryhmäksemme.

webinaarien tekemistä virtuaalistudiossa. Videot voidaan jakaa yrityksen omalle kanavalle YouTu-

Sosiaalisessa mediassa aktiivinen näkyminen ja

been. Monelle tämä oli todella iso muutos siitä,

linkkien jakaminen ei aina riitä. On oltava mielen-

miten on aikaisemmin toimittu jaettaessa uutta in-

kiintoista sisältöä, jolla saadaan omista aiheista

formaatiota asiakkaille. Tämä tietenkin herätti pal-

kiinnostumaan myös sellaiset henkilöt ja kohde-

jon kysymyksiä oman yksityisyyden ja työnkuvan

ryhmät, jotka eivät yleensä kuulu seuraajiisi. On

rajoista. Ensijärkytyksen jälkeen, jo ensimmäisinä

usein siksi ajateltava ”laatikon ulkopuolelle”.

viikkoina, henkilöt, jotka eivät olleet koskaan käyttäneet Twitteriä, aktivoituivat. Monet heistä saivat yli sata seuraajaa kuukaudessa.

12

| AGORA 4/2015

PALKITUT

Kuvassa henkilöstöpäivässä palkitut Esa Sandberg (vuoden julkaisu), Mirka Väkiparta, Pauliina Haapala (yrityskiihdyttämöyrittäjät), Jari Suvila (HILL, vuoden menestystarina), Ritva Pirilä (paras opettaja) ja Tapio Fagerroos (vuoden samkilainen).

Menestyksekästä verkkopedagogiikkaa ja

opetusta suurella sydämellä KOONTI: Inna Saarinen | KUVA: Eero Hammais

SAMKissa palkitaan vuosittain henkilökuntaa hyvästä työstä.

Vuoden menestystarina ja julkaisu palkittiin nyt ensimmäistä kertaa.

Jari Suvila. HILLin käytön laajuudesta ker-

ja todella ymmärtävät, mistä asioissa on ky-

too se, että järjestelmässä on usein yli 40

symys.

tapahtumaa päivittäin.

– Viimeisin HILL-kehitysaskel tuo jälleen lisää

SAMKin henkilökunta valitsi vuoden samki-

oppimiseen ja yhdessä tekemiseen. Kaikki

laiseksi IT-tukihenkilö Tapio Fagerroosin.

SAMKin opiskelijat saavat oman henkilökoh-

Vuoden julkaisupalkinnon sai yliopettaja Esa

Vuoden menestystarinaksi valikoitui SAMKis-

taisen HILL-tunnuksen. Tämä tuo kaivattuja

Sandberg, joka toimitti kaksiosaisen ilmas-

sa luotu HILL-verkkoluentojärjestelmä ja sen

mahdollisuuksia kurssien tehtävien toteutta-

tointialan pikkujättiläisen.

ympärille syntynyt pedagogiikka. Palkitse-

miseen, kertoo Jari Suvila.

misperusteissa todettiin muun muassa: HILL on vakiinnuttanut asemansa tärkeänä osana

Opiskelijakunta SAMMAKKOn hallitus teki

Vuoden yrityskiihdyttämöyrittäjien haastattelu

SAMKin opetusta ja muuta toimintaa. Kehitys

valinnan parhaasta opettajasta opiskelijoi-

on tämän lehden edellisellä aukeamalla.

on ollut määrätietoisesti asiakaslähtöistä ja

den ehdotusten perusteella. Valituksi tuli

laatu on pysynyt korkeana. Tulevaisuudessa

hoitotyön lehtori Ritva Pirilä. Häntä kuvat-

näkyy paljon uusia mahdollisuuksia.

tiin muun muassa persoonaksi isolla P:llä.

Perusteluissa tuotiin esiin, että hän opettaa

Kunniakirjan vastaanotti kaikkien HILLin

suurella sydämellä. Ritva Pirilälle on tärke-

kehittäjien puolesta järjestelmäasiantuntija

ää, että kaikki pysyvät opetuksen tahdissa AGORA 4/2015

|

13

Itkevän perhosen

nukkuvan vuorenneidon

TEKSTI & KUVAT: Hanna Valtokivi

Mitä yhteistä on itkevällä perhosella, monsterimustekalalla ja vuodenneidolla? Tekijä.

Kuvataiteilijaksi valmistuva Mauri Kosonen kiillottaa Itkevän perhosen siipiä ja monsterimustekala Octothin jalkoja Kankaanpään taidekoulun pihalla. Hän hyödyntää loppusyksyn kuulaan päivän uusien näyttelytöiden viimeistelyyn.

Kosonen sijoittui kolmanneksi valtakunnallisessa veistostaidekilpailussa ja palkinnoksi rapsahti näyttely S-Galleriassa Helsingissä. Sinne valmistuu uutta eläinaiheista sarjaa.

Pari vuosikymmentä öljyvärimaalausten parissa viihtynyt taiteilija kertoo löytäneensä kuvanveiston ilmaisumuodoksi vasta äskettäin. Kaksiulotteinen on vaihtunut kolmiulotteiseksi.

– Teen mielelläni luontoaiheita ja eläinhahmoja, joiden kautta käsittelen ihmisyyttä.

Töissäni on myös hiljaista kantaaottavuutta. Ihmisinä olemme osa luontoa, vaikka usein toimisimmekin luontomme vastaisesti, Kosonen kertoo.

Ei paluuta mainostoimistoon Mauri Kosonen oli ensimmäisiä SAMKista vuonna 2004 valmistuneita viestinnän medianomeja.

– Siitä koulutuksesta on ollut paljon hyötyä. Taiteilijan täytyy olla hyvin monipuolinen ja hallita videot, teoskuvat ja nettisivut, jotka kaikki ovat välttämättömiä, jotta pysyy maailman menossa mukana.

Kosonen työskenteli aikansa graafisena suunnittelijana mainostoimistossa, mutta ei kaipaa takaisin.

Mauri Kosonen – Vuorenneito, 2015, ympäristöinstallaatio/seinämaalaus. Mitat: Vuorenneidon pituus 50 m x leveys 8 m x korkeus 15 m, noin 1000 m2 alueella. Teokseen liittyy 2,5 m leveä herätyskello, jonka katolle installoitu soiva, alumiininen tuulikello. Kuva: Mauri Kosonen

14

| AGORA 4/2015

– Soitan Mystons-nimisessä bändissä, joka valmistelee viidettä levyään. Sekä musiikissa että kuvataiteessa vaaditaan tosi pitkäjänteistä työtä. Ainakaan toistaiseksi kehitys ei ole pysähtynyt, Kosonen hymähtää.

Menestystä installaatioilla Viime kesänä Mauri Kosonen toteutti Turkuun kaksi suurta ympäristötaideprojektia, jotka liittyivät Energiateollisuus ry:n järjestämän julkisten teosten ideakilpailun voittoon.

Turun historialliseen, kaasun lisäsäiliöksi 1937 rakennettuun kaasupalloon toivottiin ehdotusta, johon liittyisi kaukolämpö. Kosonen ratkaisi haasteen heijastamalla pallon pintaan Nasan ottamaa aurin-

tulkitsija

TAIDEKOULU

ja

n Kuvataitee

50-VUOTIS OSI JUHL AVpU äätt y y

kokuvaa. Toisena työnä hän toteutti Luolavuoren kaukolämpötunnelin suuaukkoon 50-metrisen vuorenneidon.

– Molemmat ovat näkyvillä paikoilla Turussa ja ihmiset kävivät kertomassa mielipiteitään ja tuntemuksiaan. Tällaiselle taiteelle on selvästi tilausta arkiympäristössä, Kosonen pohtii.

Ensi vuonna taiteilijan suunnitelmissa on valmistuminen, lopputyönäyttely sekä levyn julkaisu ja siihen liittyvä keikkailu Suomessa ja ulkomailla.

Ehkä myös osallistuminen johonkin uuteen kilpailuun…

Juttusarja

MAURI KOSONEN ›› valmistunut medianomiksi SAMKista ›› opiskelee kuvataiteilijaksi Kankaanpään Taidekoulussa ›› asuinpaikka Turku/Kankaanpää ›› kitaristi-laulaja bändissä Mystons ›› tehnyt lastenkirjoja ›› taidemaalari, ympäristötaiteilija ›› uutena intohimona kuvanveisto ›› www.maurikosonen.net ›› www.mystons.com

Mauri Kosonen ottaa kantaa ihmisyyteen eläinhahmojen kautta.

Octoth pääsee esille S-Gallerian näyttelyyn.

AGORA 4/2015

|

15

VINKKI

Miten valitsen lampun?

TEKSTI & KUVA: Tauno Perkiö, yliopettaja (sähkö- ja tietotekniikka)

Lampun valinta on mutkikas juttu.

Kun valaistuksessa käytettiin lähes yksinomaan hehkulamppuja, kuluttajalla oli selvä käsitys, minkä verran valoa kunkin tehoisesta lampusta saattoi odottaa. Nyt hehkulamput poistuvat vähitellen kaupoista. Euroopan unionin ecodesign-direktiivit asettavat uusia vaatimuksia lamppujen energiatehokkuudelle, eivätkä hehkulampputuotteet pysty täyttämään näitä määräyksiä.

Lampun valinnan lähtökohta on sen tuottama valon määrä.

Valomäärän eli valovirran yksikkö on luumen (lm). Lampun energiatehokkuutta voidaan mitata yksiköllä lm/W eli luumenta per watti. Lampun energiatehokkuus ei kuitenkaan ole ainoa valintakriteeri.

Lampun värilämpötila ilmaisee lampun valon sävyn. Mitä korkeampi värilämpötila, sitä sinisempää, kylmempää, valo on. Hieman yksinkertaistaen voidaan sanoa, että ”kuumempi lamppu tuottaa kylmempää valoa”.

Jotta esineiden värit toistuisivat luonnollisina lampun valossa, valon on sisällettävä kaikkia aallonpituuksia sekoittuneena valkoiseksi valoksi. Päivänvalo toistaa värit erinomaisesti.

Kolmen lampputyypin vertailu: hehkulamppu kuluttaa eniten sähköä, mutta tuottaa vähiten valoa. Hehkulampun valo on lievästi kellertävää, muiden valkoista. Vasemmalla: Hehkulamppu (ottoteho, valovirta, elinikä, värilämpötila): 40 W, 400 lm, 1000 h, 2700 K. Keskellä: Energiansäästölamppu 11 W, 570 lm, 10 000 h, 3000 K. Oikealla: Led-lamppu 5 W, 470 lm, 15 000 h, 3000 K.

Värintoistoa mitataan värintoistoindeksillä (CRI), joka voi saada arvot 0–100. Mitä suurempi indeksi, sitä luonnollisempi valo. tapaisesta paikasta, kannattaa ensin katsoa lampun CRIKäyttöikä määritellään L70-arvona, joka kertoo ajan, jon-

lukemaa ja karsia pois lamput, joiden CRI on alle 80.

ka jälkeen lampun alkuperäisestä valovirrasta on jäljellä 70 prosenttia. Esimerkiksi hyvälaatuisen led-lampun L70-arvo

Ääritapaus on se, että huoneessa on tauluja tai muita taide-

on 15000–25000 tuntia, kun taas hehkulamppu kestää noin

teoksia – silloinhan halutaan värien toistuvan mahdollisimman

1000 tuntia.

luonnollisina. Värilämpötilan tulisi olla 3000 K:n tienoilla.

Alkukarsinnan jälkeen voidaankin sitten tutkia lampun hin-

Minkä lampun valitsen?

taa, sähkötehoa ja luvattua elinikää. Elinikälukemaan kan-

Miten kuluttaja voisi sitten lamppunsa valita? Alkuun pitää

rikkoutua, vaikka L70-arvo olisikin suuri.

nattaa suhtautua kriittisesti: halpa lamppu saattaa äkisti

tietää lampulta vaadittava valomäärä – vertailuun voi käyttää hehkulampun arvoja (esim. 60 W:n hehkulamppu tuot-

Ja sitten se monia askarruttava kysymys: energiansääs-

taa noin 800 luumenia).

tö- vai led-lamppu? Led-lamppu voittaa jopa energiansäästössä. Nyt vielä energiansäästölamppu on hinnaltaan

16

| AGORA 4/2015

Toki pitää ottaa huomioon valaistava tila. Jossakin vintti-

kilpailukykyinen, mutta viiden vuoden kuluttua tätä kysy-

komerossa, jossa harvoin käydään, riittää mikä tahansa

mystä ei tarvitse esittää. Silloin nimittäin led-lamput ovat

halpa lamppu. Jos kyse on olohuoneesta tai muusta sen

vallanneet markkinat.

KAMPUS

Uudistettu Rauman kampus avasi ovensa TEKSTI: Hanna Valtokivi | KUVAT: Katrin Kippasto, Hanna Valtokivi & Eeva Yli-Laurila

SAMKin uudistettu kampus on avannut ovensa Raumalla. Aiemmin neljässä eri toimipisteessä olleet

Koulutukset

toiminnot on nyt saatu kompaktiin kokonaisuuteen

Päiväopetus (nuoret):

Satamakadun ja Suojantien risteykseen sataman lä-

Kone- ja tuotantotekniikka

helle. Muutoksen yhteydessä Rauman kaupunki re-

Liiketalous (kansainvälinen kauppa)

montoi tiloja nykyhetken tarpeita vastaavaksi.

Logistiikka Merenkulku

Kampuksen yhteiset toiminnot, kuten kirjasto ja opis-

Tuotantotalous

kelijapalvelut, toimivat Satamakadulla. Opetustilat sijaitsevat kahdessa eri rakennuksessa. Kaikkiaan

Monimuoto-opetus (aikuiskoulutus):

kampuksella on noin 1500 opiskelijaa ja henkilökun-

Hoitotyö

taa noin 80.

Liiketalous

Raumalla järjestetään sekä suomen- että englannin-

Englanninkielinen koulutus:

kielistä koulutusta. Kansainvälisyyttä kampuksel-

International Business, Bachelor-koulutus

le tuovat liiketalouden englanninkieliset AMK sekä

Business Management and Entrepreneurship,

ylempi AMK -tutkintokoulutukset. Myös merenkulun

Master-koulutus

koulutus on lähtökohtaisesti kansainvälistä.

Netissä: Kampus on SAMKin logistiikka ja meriteknologian

kampus.samk.fi/rauma

osaamiskeskittymä. Kampuksella voi opiskella liiketaloutta, hoitotyötä, tekniikkaa ja merenkulkua.

AGORA 4/2015

|

17

TÄRPIT

SAMK LUKUINA – HANKKEET

50 80 51

hanketta käynnissä

hakemusta jätetty tänä vuonna

näistä kansainvälisiä hankkeita

Seuraa Porin kampuksen rakentamista:

kampus.samk.fi

Poimintoja hankkeista Mitä niissä tehdään ja mitä muita hankkeita on? Katso lisää hankkeista: samk.fi/tutkimus

All In

Green Care -koulutusmalli korkea-asteelle

SomeBody® – Kehotietoisuus ohjaustyössä 10 op, 29.1.–20.5.2016 Pori

NAMURBAN – Urban Resource Efficiency in Developing Countries

Learning Camp -ThinkTank Sosiaalinen kampus

TULE KOULUTUKSEEN

Esteetön leikkipuisto

SomeBody® on Satakunnan ammattikorkeakoulussa kehitetty toimintakyvyn edistämisen kokonaisvaltainen malli, jossa tuetaan erityisesti kehotietoisuutta ja minäkuvaa. Siinä yhdistetään luovasti kehotietoisuuteen ja tietoisuustaitoihin liittyviä teoreettisia lähtökohtia ja psykofyysisen fysioterapian sekä psykososiaalisen sosiaalityön ja dialogisen vuorovaikutuksellisen ohjaustyön keinoja.

ENTELIS – The European Network for Technology Enhanced Learning in an Inclusive Society

Simulointiympäristöllä uusia ulottuvuuksia tuotannon automatisointiin

Satakuntalainen meriosaaminen nousuun kansainvälisellä vesi- ja hygieniatutkimusyhteistyöllä

Foorumix

RoboCoast

GAS-menetelmäkoulutus 3 op, 19.1.–19.5.2016 Pori GAS, Goal Attainment Scaling, on tavoiteasetannan menetelmä, jonka avulla pyritään ottamaan asiakkaan arki kuntoutuksen lähtökohdaksi. Menetelmän avulla kuvataan selkeitä, tunnistettavia ja merkityksellisiä muutostarpeita kuntoutujan elämässä ja tavoitteiden saavuttamiselle asetetaan realistinen aikataulu. Kullakin kuntoutujalla on omat yksilölliset tavoitteensa, mutta niiden saavuttamista arvioidaan

Pohjois-Satakunnan yhteisötaiteilija

standardoidulla menetelmällä. > samk.fi/koulutuspalvelut

Aikamatka Kuvataiteen ylempää AMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat esittäytyivät Kankaanpään taidekoulun galleriassa näyttelyllä ”Yhteinen AikaMatka Kerrostumiin”.

Kuvataiteilija Tuomas Hallivuon (vas.) teoksia ovat ripustamassa lehtori Petri Rummukainen ja kuvataiteilija Janne Hokkanen.

Kuva: Hanna Valtokivi

18

| AGORA 4/2015

Reima Nevalaisesta Vuoden nuori taiteilija 2016

KUUKAUDEN KUVA: YÖ

Kuvataiteilija (AMK) Reima Nevalainen on valittu ensi vuoden nuoreksi taiteilijaksi.

Hän saa Tampereen kaupungin myöntämän 20 000 euron stipendin ja mahdollisuuden yksityisnäyttelyn järjestämiseen Tampereen taidemuseossa sekä Aboa Vetus & Ars Nova -museossa Turussa.

Nevalainen on kollaasitekniikkaa suosiva maalari. Hänen taiteensa keskiössä on ihminen, elämän kolhima, ristiriitainen ja salaperäinen ihmishahmo.

Valtakunnallinen Vuoden nuori taiteilija -tapahtuma toimii keskustelun herättäjänä ja nykytaiteen näkyvyyden edistäjänä. Tapahtuman toimeenpanijoina ovat Tampereen kaupunki ja Tampereen taidemuseo. Vuoden nuoren taiteilijan valitsee asiantuntijaryhmä.

Paulina Iiskalasta Vuoden Fysioterapeutti 2015 Fysioterapeutti (YAMK) Paulina Iiskala on valittu Vuoden Fysioterapeutiksi 2015. Hän toimii myynti- ja kehittämispäällikkönä Laitilan Terveyskodissa.

Iiskala toimii aktiivisesti iäkkäiden kotikuntoutuksen edistämiseksi. Hän on myös laatinut pohjoismaisen kuntoutuksen konseptin vaikeissa kriisinhallintatehtävissä vammautuneille rauhanturvaajille. Vuoden Fysioterapeutin valitsevat Suomen Fysioterapeutit ja Tempur Suomi Oy.

Riikka Puumalainen, Yö, metalligrafiikka, 19,5 x 28,8 cm, 2015

SAMK onnittelee palkittuja alumneja!

Hyvin usein aiheet tulevat luonnosta tai

sitä esimerkiksi musteeseen. Pyrin valmis-

ihmisen suhteesta luontoon. Käytän mie-

tuttuani kuitenkin ammattimaiseksi graafi-

lelläni värejä, ja aika laajalla skaalalla.

koksi.

Värimaailma muotoutuu kunkin työn mu-

Ilmoita harjoittelu- ja työpaikasta Facebookissa: SAMK Ura- ja rekrytointi, Career and Recruitment Apua muuhun ongelmanratkaisuun?

Muista suoralinja yrityksille:

02 623 4800

kaan, enkä sulje pois mustavalkoisuutta-

> riikka.puumalainen@gmail.com,

kaan.

> www.riikkapuumalainen.wix.com/nupputarha

Yö kuvastaa enemmän toista aihemaailmaani, ihmisen persoonansisäistä elämää ja tunnemaailmaa. Kuvaan asiat usein melko symbolistisesti.

Minua kiinnostavat monet grafiikan tekniikat, mutta toistaiseksi metalligrafiikka ja puupiirrokset ovat keskeisimmät.

Anna juttuvinkki.

Grafiikan ohella käytän työskentelyssäni maalaustekniikoista

akvarellia,

Hyviä tyyppejä, kiinnostavia tarinoita?

agora@samk.fi

yhdistäen

AGORA 4/2015

|

19

HANKI KEHITTÄMIS- JA JOHTAMISOSAAMISTA – opiskele ylempi AMK -tutkinto Kevään yhteishaussa 16.3.–6.4.2016: • • • • • • • •

Hyvinvointiteknologia Information Technology Johtaminen ja palveluliiketoiminta Kuntoutus Rakentaminen ja talotekniikka Sosiaaliala Terveyden edistäminen Vanhustyö

Lisätietoja: samk.fi/haku

Voit opiskella ylemmän AMK -tutkinnon opintojaksoja myös Avoimessa AMKissa. Tammikuussa 2016 alkavat opinnot: • • • • • • • • • • • • • • •

STUDY IN ENGLISH BACHELOR’S DEGREES International Business, Rauma | Physiotherapy, Pori Application period: 8–27 January 2016 More information: samk.fi/apply

Advanced Programming Technologies Hyvinvointipalvelujen tietojärjestelmät Hyvinvointiteknologian kehittämis- ja innovaatio-osaaminen Ikääntyneen hyvinvointia tukevat menetelmät Implementing Internet Security Kuntoutuksen laatu ja yrittäjyys Kuntoutuksen palvelujärjestelmä, lainsäädäntö ja rahoitus Next Generation Network Evolution Osallistavan ja luovan toiminnan johtaminen Perus- ja ihmisoikeudet julkisessa toiminnassa Talous- ja prosessijohtaminen Terveyden edistämisen innovaatio-osaaminen ja eettisyys Terveyden edistämisen yhteiskunnallinen toiminta Työelämän kehittämis- ja tutkimusmenetelmät Vaihtoehtoinen riidanratkaisu ja sovittelu

Lisätietoja: samk.fi/avoinamk