AGORA 1/2012

Satakunnan ammattikoRkeakoulun oSaamiSuutiSet | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

1 | 2012 YRITYSYHTEISTYÖSTÄ VETOVOIMAA Toimitusjohtajan kolumnissa Juha Kämäri

KUMPPANUUS on merkinnyt uudentyyppisen yritysverkoston syntymistä

IHMISEN TERVEYS – maailman kolmanneksi tuottavin bisnes

Teoria muuttuu käytännöksi

työelämän tulikokeessa

PääKIRJOItUs

Hanna kirjoittaa viestintäpäällikön näkökulmasta sAMKin ajankohtaisia kuulumisia.

Hän on kissaihminen, joka harrastaa taiteita ja astangajoogaa.

PäätOIMIttAJA Hanna Valtokivi

he ovat täällä tänään Ammattikorkeakoulu-uudistus ja leikkaukset,

eri osa-alueilla ja siihen liittyvää kumppanuut-

opiskelijapaikkojen vähennykset ja toimi-

ta työelämän kanssa.

pisteiden tiivistäminen ovat olleet mediassa näyttävästi viime aikoina. Muutokset, uudis-

Moniko satakuntalainen tietää, että raken-

tukset, mielenilmaukset ja mielipiteet tuotta-

nusmessut ovat SAMKin rakennustekniikan

vat uutisia, joista saa näyttäviä otsikoita.

opiskelijoiden vuosittainen vaativa työnäyte.

Moniko tietää, että opiskelijat osallistuvat pelastusharjoituksiin ja huolehtivat palomiesten

täällä tänään. Koko ajan. Näillä kampuksil-

kunnosta yhtä hyvin kuin leikittävät syntymä-

la. Opiskelevat, harjoittelevat, osallistuvat

päiviään viettäviä lapsia palvelukeskus SOTEE-

projekteihin, tekevät opinnäytetöitä, toimi-

KIssa. Toistaiseksi harva tietää, että APPARAA-

vat yritysten tai yhteisöjen kanssa. Edistävät

TISSA opiskelijat ja yrittäjät hakevat yhdessä

mattikorkeakoulujärjestelmän

sitä kokonaisuutta, josta käytetään nimitystä

ratkaisuja ja ideoita liiketoiminnan kehittämi-

yhteiskunnallinen

aluekehitys. He ovat Niitä. Opiskelijoita.

seksi. Opiskelijat kehittävät ja toteuttavat käy-

kertoneet omasta toiminastamme omista

tännön systeemejä uusimmalla tekniikalla, joita

lähtökohdistamme. Enenevässä määrin ha-

Opiskelijat opiskelevat omaa tulevaisuuttaan

esimerkiksi konenäkö edustaa. Ja mitä vielä?

luamme tuoda esille kumppaniemme näkö-

ja elämää varten, menestyäkseen työelämäs-

Opiskelijoita tapaa vaikka keskellä Helsinkiä

kulmia. Edessä on paljon muutoksia. Agora

sä. Työelämä tarvitsee heitä. Opiskelijat, jotka

markkinoimassa Poria tapahtumakaupunkina.

osallistuu muutokseen uudistamalla ulko-

ovat saaneet hyvää työelämäkokemusta jo opiskeluaikanaan, edistävät työnantajiensa

kehitys

vaikuttavuus.

ja

Olemme

asuaan (se helpoin keino), mutta tavoitteena

Agora(kin) uudistusten tiellä

menestystä ja liiketoimintaa. Toimikoon tämä

on virkistää myös sisältöä. Tämä numero virittelee uutta ilmettä, seuraavassa nume-

johdantona Agoran aiheisiin, joissa käsitellään

Agora-lehti on ilmestynyt jo yli kymmenen

rossa kyselemme lukijoiden näkökantoja ja

pitkälti opiskelijoiden toimintaa yhteiskunnan

vuotta. Juttuaiheissa ovat heijastuneet am-

mielipiteitä sekä ilmeestä että sisällöstä.

sAtAKUnnAn AMMAttIKORKEAKOULUn OsAAMIsUUtIsEt SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

tOIMIttAJAt EDItORs Eeva-Leena Forma Marika Elo Eeva-Liisa Vallin

säHKöPOstIt EMAIL etunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi

JULKAIsIJA PUBLIsHER satakunnan ammattikorkeakoulu satakunta University of Applied sciences tiedepuisto 3, 28600 Pori puh./tel. + 358 (0) 2 620 3000 fax + 358 (0) 2 620 3030 PäätOIMIttAJA EDItOR In CHIEF Hanna Valtokivi

Käännökset tRAnsLAtIOns Jarmo nousiainen ULKOAsU & tAIttO LAYOUt Linda Kuparinen / Vida Design Oy KAnnEn KUVA COVER PHOtO Harri Joensuu PAInOPAIKKA PRInt Euraprint PAInOs CIRCULAtIOn 4 000 kpl

2

8

Juurikaan uutisarvoa ei ole sillä, että He ovat

| AGORA 1/2012

sEURAAVA AGORA ILMEstYY FOLLOWInG AGORA WILL BEPUBLIsHED Kesäkuussa/in June 2012 www.samk.fi OsOIttEEnMUUtOKsEt, LEHtItILAUKsEt, PALAUttEEt CHAnGEs OF ADDREss, sUBsCRIPtIOns, FEEDBACK: agora@samk.fi Issn-L 1456-114X Issn 1456-114X (painettu) Issn 2242-2528 (verkkolehti)

1/12

11

18 11 16 5 2 3 4 5

Pääkirjoitus | Editorial

8

Pintos paransi tuotantoaan

Sisältö | Index

konenäkösovelluksen avulla

kolumni toimitusjohtaja Juha Kämäri

| Pintos improved its production with a

Reportaasi Teoria muuttuu käytännöksi

machine vision application

työelämän tulikokeessa

6

11

14

Kumppanuus on merkinnyt uudentyyppisen

Palomiestaitoja oppimassa

yritysverkoston syntymistä

| Emergency drills as a learning environment

| Partnership in the business network

Maakunnan suurin opiskelijaprojekti | Building Engineers manage the largest student project in the region

16 17 18

CASE Sähköä Susitiellä KOLUMNI Mikä ihmeen apparaatti?

Ihmisen terveys – maailman kolmanneksi tuottavin bisnes | Advertising accelerates medicalisation AGORA 1/2012

|

3

KOLUMnI

tOIMItUsJOHtAJA Juha kämäri

Juha on satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja päätöksenteon, valintojen ja ratkaisujen polttopisteessä. Hän on merellisen elämän ja purjehduksen ystävä, joka on navigoinut perheensä Raumalle.

yritysyhteistyöstä VETOVOIMAA SAMK haluaa olla Suomen yrityslähtöisin ammattikorkeakoulu. Tämä ei ole pelkkä julistus vaan tavoite, joka tähtää siihen, että kaikessa toiminnassa otetaan yrityselämän tarpeet lähtökohdiksi. Yritysten työvoimatarpeiden tyydyttäminen ei ole mikään uusi tavoite, onhan koulutustarjontaa jatkuvasti suunnattu työelämän tarpeiden pohjalta.

Nyt on kuitenkin yhteinen syy nostaa yritysyhteistyö aivan uudelle tasolle.

Yhteisessä kannanotossaan Rauman kauppakamari ja Satakunnan kauppakamari pitävät ”erittäin tärkeänä, että molemmille paikkakunnille saadaan luotua vetovoimaiset koulutusyksiköt, jotka tukevat seutukuntien yrityselämää”. Samaa asiaa ajoi takaa myös Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus, joka vetosi SAMKin pääomistajakaupunkeihin uusien kampusalueiden suunnittelemiseksi ja rakennuttamiseksi. Tämä tulisi tehdä siten, että uusiin kampusalueisiin ”sisältyvät ajanmukaiset tilat laboratorioille, joiden varustamisesta tehdään yhteinen suunnitelma yritysten kanssa”. Eräs toimittaja kysyi minulta, mitä tämä kaikki tarkoittaa ihan suomeksi sanottuna.

Taustalla on yhteinen huoli siitä, että saadaanko tulevaisuudessa riittävästi hakijoita Satakunnan yrityselämän kannalta keskeisille koulutusaloille. Teknologiateollisuus edustaa 61 % Satakunnan viennistä sekä 24 % tuotekehityspanostuksista. Tämän toimialan toimintaedellytyksistä, kuten osaavan asiantuntija- ja esimiestason työvoiman saatavuudesta, huolehtiminen on teollisuudelle ensiarvoisen tärkeää.

4

| AGORA 1/2012

Opiskelijarekrytointi tekniikan ohjelmiin on ollut viime vuosina haasteellista koko Suomessa. Tekniikan koulutusohjelmien ensisijaisten hakijoiden määrät SAMKissa ovat useimmissa koulutusohjelmissa alle kriittisenä pidetyn 1,5 hakijan/aloituspaikka. Satakunnalle erittäin tärkeä kone- ja tuotantotekniikan ohjelma on yksi kaikkein kriittisimmistä. Tässä ohjelmassa ensisijaisia hakijoita on ollut alle yksi hakija aloituspaikkaa kohden. Käytännössä aloituspaikkoja ei ole saatu täyteen ilman lisähakuja. Jatkossa ikäluokat pienenevät ja rekrytointihaasteet tämän myötä kasvavat entisestään. Opiskelijarekrytoinnin ongelmat kertautuvat ongelmina myös opinnoissa. Opintojen keskeyttämisaste on tekniikan alalla jo nyt korkea ja opiskelijaksi pääsyn helpottuessa keskeyttäneiden osuus kasvanee entisestään. Myös koulutuksen läpäisy, eli tutkinnon suorittaneiden osuus aloittaneista, on jäänyt matalaksi. Aloituspaikkojen vähentäminen on siis ollut perusteltua ja vähentämisellä tähdätään keskeyttämisasteen pienentämiseen ja koulutuksen läpäisyn lisäämiseen.

Mutta aloituspaikkojen vähentäminen ei ole vastaus itse perusongelmaan – miten saadaan alan vetovoimaa lisättyä ja kilpailukykyä opiskelijarekrytoinnissa kasvatettua. Vetovoima muodostuu monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta, näistä joihinkin voimme vaikuttaa omilla valinnoillamme, osaan emme. Itse opiskelukaupunki vaikuttaa vetovoimaan, suurilla kaupungeilla on suurempi vetovoima, pienemmillä pienempi. Vaikka tässä suhteessa lähtökohta ei ole Satakunnassa paras mahdollinen, vaikutamme niihin tekijöihin, joilla on mer-

kitystä vetovoimaan. Näistä on hyvänä esimerkkinä kampusratkaisut, joita pohditaan parhaillaan. Keskustelu yritysten kanssa on vasta alkanut, mutta yhteistyön lisäämisen tarpeellisuudesta vetovoiman kasvattamiseksi olemme vakuuttuneita.

Yhteistyötä voidaan tiivistää kaksisuuntaisesti. Yritykset itse esittivät olevansa valmiita avaamaan omia nykyisiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilojaan SAMKille tarjoten käyttöön joustavat ja modernit oppimisympäristöt. Tähän pitää tarttua, opiskelijoille tulee luoda mahdollisuus toimintaan siellä missä oikeaa työtä tehdään.

Toinen suunta on omien oppimisympäristöjemme päivitys 2010-luvulle. Tämän haluaisin nähdä yhteisenä satakuntalaisena ponnistuksena. Tavoite voitaisiin asettaa korkealle, paljon korkeammalle kuin mihin SAMK yksin pystyisi. Yhteinen kone- ja laitekeskus voisi palvella koko Satakunnan koulutus-, TKI- ja yritystoiminnan tarpeita. Keskus suunniteltaisiin, rahoitettaisiin ja toteutettaisiin laajana oppilaitosten, yritysten ja kaupunkien välisenä yhteistyönä.

Tavoite olisi luoda innovatiivinen koulutusja kehittämisympäristö, joka tarjoaisi paitsi tilat ja laitteet opiskelijaryhmille, myös infrastruktuurin lopputöiden tekemiseen, tuotekehitykseen ja TKI-toimintaan sekä monenlaisiin yrityspalveluihin. Yhteisen koneteknologiakeskittymän tulisi suunnata toimintaansa sekä Poriin että Raumalle, seutukuntien vahvuuksien mukaisesti. Keskus voisi saada konkreettisen muodon uutena yhteisenä osakeyhtiönä.

reportaasi

Teoria muuttuu käytännöksi työelämän tulikokeessa

Ammattikorkeakouluopinnoissa painotetaan teorian ja työkokemuksen hyvää vuorovaikutusta.

Sen takia opintoihin kuuluu muun muassa pakollinen harjoitteluaika. Parhaimmillaan teoria ja käytännön kokemus muodostavat kokonaisuudeksi, joka hyödyttää kaikkia osapuolia: Opiskelijat näkevät mitä tulevissa työtehtävissä tulee eteen. Työnantajat saavat uutta tietotaitoa ja entistä valmiimpaa uutta työvoimaa. Opettajat saavat ajantasaista työelämäpalautetta kentältä. Ja maakunta saa kaivattua aluekehitysvaikutusta.

Seuraavilla sivuilla esitellään kaksi erityyppistä opiskelijaprojektia, joissa yhteistyökumppanit pistävät itsensä monin verroin likoon. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat käyvät tulta päin palomiesten kanssa ja rakennustekniikan opiskelijat tekevät messut kaiken kansan nähtäväksi.

AGORA 1/2012

|

5

TEKSTI TEXT: Hanna Valtokivi KUVAT PHOTOS: Jussi Partanen

Palomiestaitoja oppimassa

Tulevat sairaanhoitajat Tea Koivula ja Salla Matintalo sekä fysioterapeutiksi opiskelevat Liisi Sakala ja Sari Nissilä ovat savusukeltaneet rakennukseen, sammuttaneet palavan auton, raivanneet onnettomuuspaikkaa, pelastaneet ihmishenkiä kolariautosta ja pukeutuneet palomiehen varusteisiin.

Kun he jonain päivänä saavat hoitoonsa tulipalon tai kolarin uhrin, he tietävät millaisista olosuhteista uhri tulee ja miten pelastusmiehistö on autettavia käsitellyt ja hoitanut.

Toisaalta he tietävät, minkälaisissa olosuhteissa pelastajat työskentelevät ja miten heidän työkuntoaan voidaan ylläpitää.

– Hieno olla mukana kokemuksellisessa oppimisessa, nuoret naiset kehuvat. Vastaavaa ei tule vastaan joka päivä.

Opettaja Heli Lamminen kertoo, että monet ovat saaneet kimmokkeen liittyä vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan mukaan juuri näistä pelastusharjoituksista.

Oppimisympäristöä kehitetty pitkäjänteisesti Satakunnan ammattikorkeakoulussa pelastusalan ja terveydenhuollon yhteistä oppimisympäristöä on kehitetty pitkällä tähtäimellä jo kymmenen vuoden ajan.

Nyt toiminta keskittyy palvelukeskus Soteekkiin.

– Oppimisympäristö on kehitetty yhdessä Pomarkun VPK:n kanssa, kertoo Soteekin vastaava opettaja Heli Lamminen.

– Tehtävänä oli pelastaa kaksi ihmistä kolariauton sisältä. Toiset pelastivat ihmisiä, toiset hajottivat autoa.

Kolariauton raivauksessa on tärkeää, että jokainen tietää etukäteen tehtävänsä. Autoa leikattiin leikkureilla ja levittimillä. Potilaan käsittely on järjestelmällistä: yksi menee potilaan kanssa autoon ja selittää, mitä tapahtuu ja kysyy vointia; yksi tukee niskaa ja päätä, yksi johtaa toimenpidettä ja ohjaa työvaiheita. Auton sisällä olevien tehtävä on suojata potilasta.

Raivaajien työasennot ovat hankalia, mikä on tärkeä tietää työfysioterapian kannalta. (Liisi & Sari) 6

| AGORA 1/2012

Tavoitteena on paitsi opiskelijoiden perehdyttäminen kenttäolosuhteisiin, myös palokuntalaisten työhyvinvoinnin lisääntyminen. Monipuolisen yhteistyön mahdollistaa se, että SAMKissa koulutetaan sekä sairaanhoitajia, terveydenhoitajia että fysioterapeutteja. Terveyden edistämisen ja ylläpidon kysymykset ovat kattavasti mukana.

– Todenmukaisilla harjoitteilla opiskelijat saavat oikean kuvan pelastusalan kuormittavuudesta ja työn vaativuudesta. Heille tulee tutuksi

auttamisketjun alkupää, turvallisuuskäytänteet ja toiminta erilaisissa onnettomuustilanteissa.

Siinä missä palokuntalaiset tarjoavat opiskelijoille elävän oppimisalustan, SAMK edistää palokuntalaisten ”ruiskukuntoa”.

– Toteutamme opiskelijoiden kanssa Pomarkun VPK:n jäsenille fyysisen toimintakyvyn testausta, terveysinfoja, työergonomiaohjausta ja liikunnallisia aktiviteetteja. Osallistujille laaditaan myös henkilökohtainen kunto-ohjelma.

Tämän ns. Ruiskukunto-toiminnan myötä pyritään sopimuspalokuntien fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn ylläpysymiseen ja parantumiseen. Sillä on tärkeä vaikutus työturvallisuudelle, Heli Lamminen painottaa.

1

2

Pomarkun VPK:n kanssa alkanut yhteistyö on laajentunut muihinkin sopimuspalokuntiin. Kuluvana vuonna SAMK aloittaa koko Satakuntaa koskevan sopimuspalokuntalaisten fyysisen toimintakyvyn testaukset.

info opiskelijat tutustuvat pelastusalan ja terveyshuollon (Pete)-oppimisympäristöön suorittaessaan käytännön harjoittelua palvelukeskus Soteekissa, joka on osa Samkin tki-toimintaa.

Vuosittain mukana noin 200 opiskelijaa. nyt mukana hoitotyön ja fysioterapian opiskelijat, jatkossa myös sosiaalialan opiskelijat.

3 1 Pomarkun palokuntalaiset neuvovat tehtävärasteilla. Opiskelijat ovat saaneet alkuperehdytyksen koululla ja turvallisuusohjeet jaetaan paikan päällä.

2 Varsinkin savusukellus oli raskasta. Pimeys ja savu. Painavat laitteet selässä kontattiin. Maskin kiinnitys oli tärkeää, jotta sai kunnolla ilmaa. Silti oli vaikea hengittää. Tämä oli fyysisesti vaativin tehtävä. Raahasimme elävän potilaan pois kohteesta. (Tea & Salla) 3 Mikä on opiskelijan ruiskukunto? Palava auto, kolme naista letkun päässä. Kaikki lensivät selälleen, kun vettä alkoi tulla. Nyt tiedetään vesisuihkujen erot. Pisarasuihkulla jäähdytetään palokaasuja. Vesiletku on myös elämänlanka, jota myöten pääsee pois savusukelluksestakin.

emergency drills as a learning environment Future nurses Tea Koivula and Salla Matinta-

has treated and taken care of him or her. On

which is part of SAMK’s research and devel-

lo and future physiotherapists Liisi Sakala and

the other hand, they know in what kind of cir-

opment activities.

Sari Nissilä have smoke dived into a building,

cumstances the rescuers work and how they

extinguished a burning car, cleared the site of

can maintain their fitness for work.

car and have dressed in firemen’s uniforms.

The aim is to acquaint the students with field circumstances and to enhance the occupa-

an accident, saved human lives from a crashed At Satakunta University of Applied Sciences

tional well-being of firemen.

(SAMK), the joint learning environment of When they, in future, are responsible for tak-

rescue services and health care has been

Whereas the firemen provide the students with

ing care of a victim of a fire or crash, they will

under long-term development for already

a living learning platform, SAMK promotes the

know the circumstances from which the vic-

ten years now. Now these activities are con-

firemen’s working capacity with various test-

tim is coming from and how a rescue team

centrated into the Soteekki service centre,

ing, sports and counselling services.

AGORA 1/2012

|

7

Teksti text Eeva-Liisa Vallin Kuvat photos Harri Joensuu & Mikko Lehtojoki

SAMKin rakennusinsinööreillä

maakunnan suurin opiskelijaprojekti Satakunnan ammattikorkeakoulun valmistuvat rakennusinsinöörit järjestävät vuosittain rakennusmessut Poriin. Messujen valmistelutyöt aloitetaan jo syksyllä ja maaliskuisena viikonloppuna Karhuhalli on valmis vastaanottamaan tuhansia messuvieraita.

Messupäälliköllä suurin stressi Kymmenen henkilön messuryhmää vetää tänä vuonna rakennusinsinööriopiskelija Kai Hautaoja.

– Messuryhmässä oli aluksi 13 henkilöä, mutta messuja kohti mentäessä muutama on tippunut pois. Töitä kuitenkin tehdään kovasti ja kaikki haasteet otetaan tosissaan vastaan.

– Itse opiskelen neljättä vuotta rakennustekniikkaa ja olen suuntautunut rakennesuunnitteluun. Valmistuminen on näillä näkymin edessä ennen kesäkuuta, joten hommaa riittää myös messujen ulkopuolella.

Messuryhmä toimii itsenäisesti, mutta joka vuosi joku Satakunnan ammattikorkeakoulun opettajista on niin sanottu ryhmän perään katsoja. Tänä vuonna tehtävä on Mikko Tapiolalla.

– Ryhmä on mielestäni toiminut hyvin yhdessä ja tämän vuoden messurakentajat ovat keskittyneet vain johonkin tiettyyn messujen järjestämisen osa-alueeseen kerrallaan.

Järjestelytyö antaa teorian opiskelulle vastapainoa ja järjestäjät pääsevät tekemään monia asioita käytännössä. Rakennusmessujen valmistelusta saa oppia aikataulun hallintaan, organisointiin ja projektin joh8

| AGORA 1/2012

tamiseen sekä myös mainontaan ja markkinointiin. Ryhmässä jaetaan tehtäviä ja itse messuilla johdetaan nuorempia opiskelijoita, tehdään erilaisia suunnitelmia, hoidetaan lupa-asioita ja tutustutaan ja luodaan kontakteja oman alan yrityksiin.

Nuoremmat mukana olijat saavat messujen järjestämisestä kokemusta ja siten hyvät valmiudet aikanaan omien messujen pitämiseen. Messuprojektista annetaan opintopisteitä talkootöistä tehtyjen tuntien mukaan.

– Messuilla on myös alueellista merkitystä ja pitkä perinne tuo näkyvyyttä Satakunnan ammattikorkeakoululle ja erityisesti rakennustekniikalle.

– En tiedä onko messujen järjestämisessä paljonkaan vaikeita tai helppoja asioita. Kaikki on tietenkin meidän messuryhmällemme uutta ja monista asioista pitää ottaa selvää, mutta kun isot projektit kiinnostavat ja on valmis tekemään kaikkensa niiden eteen, niin pahempia ongelmia ei esiinny.

– Olemme ottaneet oppia edellisestä ryhmästä, kuten esimerkiksi aikataulujen ja sopimusten laadinnasta. Olemme nyt muuttaneet messujen ilmettä viime vuodesta ja se tulee esiin myös messujen uudessa nimessä. Nimi on nyt ”Rakennusja LVI-messut”.

– Teknisten järjestelmien uudistaminen on nyt ajankohtaista monissa rakennuksissa, joten halu-

Moukarimies Tuomas Seppänen on tuore rakennusinsinööri.

amme tarjota toimivia ratkaisuja niin omakotiasujille kuin taloyhtiöille. Avainsanoja ovat helppokäyttöisyys, luotettavuus ja energiatehokkuus.

Messujen valmistelu on vuoden työ

min olin vanhempien vuosikurssien järjestämillä messuilla talkoolaisena ja sitä kautta olin saanut kartutettua kokemusta oman vuosikurssin messuja varten.

opintojaksot tuntuivat mielekkäimmiltä. Tuotantoon suuntautuminen osoittautui kohdallani sopivaksi valinnaksi, eikä minusta kyllä statiikan taidoillani olisi suunnittelijaksi ollutkaan.

– Rakennusmessuista sain myös hieman kerrytettyä opintopisteitä. Voin lämpimästi suositella opiskelijoille osallistumista niin messutalkoisiin, kuin itse messujen järjestämiseen. Projekti opettaa ja antaa todella paljon. Esimerkiksi myynti- ja neuvottelutaitoja sekä organisointikykyä pääsee hiomaan ja myös työelämään tulee luotua kontakteja.

Valmistuin kuluvan vuoden tammikuussa ja työskentelen tällä hetkellä työmaainsinöörinä Hartela Oy:ssä Porissa. Hartelassa olen ehtinyt olla jo reilut vuoden verran, sillä suoritin siellä tuotantopainotteisen moduulin harjoittelujakson ja sitä kautta sain työnjohtoharjoittelijan paikan. Vaikka rakennusala on yhä miesvaltainen, en ole koskaan huomannut että sukupuoleni vaikuttaisi mitenkään, sillä henkilön oma tieto, taito ja mielenkiinto ratkaisevat.

Sähkö muuttui raksaksi Rakennusinsinööri Julia Alin oli järjestämässä vuoden 2011 rakennusmessuja kymmenen opiskelijakaverinsa kanssa.

– Tuolloin porukassamme oli kaksi muuta naista, joten ihan yksinäni en miesten keskellä joutunut puoliani pitämään.

– Messujen järjestämisen eteen teimme töitä yli vuoden ja viimeisinä kuukausina se muodostui täysipäiväiseksi opiskelujen oheen. Aikaisem-

– Lähdin aikoinaan SAMKiin opiskelemaan sähkötekniikkaa, mutta huomasin melko pian, että haluan rakennustekniikan puolelle. Pienestä pitäen rakentaminen ja tekniikka ovat jollakin tapaa kiehtoneet minua ja alan monipuolisuus sekä jatkuva kehittyminen taisivat olla suurimmat syyt opintojen valintaan, Julia Alin kertoo.

– Koulutusohjelman muutoksen vuoksi opiskelin insinöörin tutkintoa lopulta 4,5 vuotta. Opintojen alussa taisi suunnittelu kiinnostaa hieman enemmän, mutta myöhemmin tuotantopuolen

Kaikki eivät ehdi rakentamaan messuja Rakennusinsinööri, moukarinheittäjä Tuomas Seppänen kuului myös opiskelijaryhmään, jonka piti osallistua messutalkoisiin, mutta hänen osallistumisensa ei ole ollut mahdollista urheilukiireiden vuoksi.

– Talvikauden harjoitukset ovat sujuneet hienosti ja harjoituksiini on kuulunut niin kotiAGORA 1/2012

|

9

opintojen ohella suoritettavaan harjoitteluun.

Rytmi seuraavalle puolelle vuodelle tai vähintään vuosineljännekselle pitää tietää ennakkoon ennen kuin valitsee kursseja ja tekee harjoitusohjelmia.

– Alusta pitäen en edes yrittänyt opiskella "täyspäisesti" muiden rinnalla, vaan annoin itselleni myös opintosuunnitelmassa luvan "myöhästellä" opintosuoritusten kanssa.

Liian kireä opiskelu aiheuttaa ylikuormitusta.

Opiskelu antoi vastapainon urheilemiseen, ja silloin sai ajatukset pois suorituspaikoilta. maan leireilyä kuin tammikuussa kahden viikon mittainen harjoitusleiri Teneriffalla.

– Harjotteluni tähtää kesäkuun lopun Helsingin EM-kisoihin, heinäkuun lopun olympiakisoihin Lontoossa sekä tietenkin ensimmäiseen Suomen mestaruuteen. Laadukasta harjoittelua pitää pystyä tekemään aina toukokuun loppuun asti.

Lisäksi terveenä pysyminen on kaiken A ja O. – Opintojen ja urheilun yhdistäminen vaatii huolellista suunnittelua. Pitää ottaa huomioon harjoitusleirien ajankohdat, tenttien ajankohdat, pakolliset labrat yms. Satakunta Sports Academy on urheilijan kannalta välttämätön tukipilari

– Mielestäni urheilu tukee oppimista, sillä sanotaanhan ”terve ruumis, terve mieli". Aamutreenien jälkeen on virkeä, mutta aivot hereillä ja valmiit vastaanottamaan uutta tietoa.

– En ole rakennusmessuryhmässä ehtinyt olla, vaikka olisin halunnut. Siitä huolimatta tunnelmat ovat hyvät, kun sain syksyn aikana tehtyä opinnäytetyön sekä myös suoritettua viimeisen rästitentin. Nyt valmistumisen jälkeen on aika "antautua" huippu-urheilu uralle. Rakennusinsinöörin opintojen sisältö on ollut monipuolista.

Itseäni kiinnostivat eniten statiikka, lujuusoppi ja suunnittelu sekä tuotannonohjaus.

info Ensimmäiset rakennusmessut pidettiin Porissa vuonna 1964, jolloin järjestäjinä olivat valmistuvat rakennusmestarit, mutta vuodesta 1972 messuja varten perustettiin rekisteröity yhdistys ”Porin valmistuvat rakennusinsinöörit ry”.

Ensimmäiset rakennusmessut järjestettiin Porin Karhulinnassa ja niiden nimi oli Porin Rakennus- ja vapaa-ajan messut.

Karhulinnasta messutapahtuma siirrettiin Porin teknillisen oppilaitoksen tiloihin, josta sittemmin tuli Satakunnan ammattikorkeakoulu. Tämän jälkeen messujen pitopaikaksi tuli vuonna 1992 juuri valmistunut Porin Karhuhalli.

Parhaimpina vuosina messuilla on ollut 10 000 kävijää.

Vanhat messurakentajat muistelevat, että aluksi messujen lattia rakennettiin vanerilevyistä halliin ja näin tehdään myös tänä päivänä Messuilla on vuosittain lukuisia näytteilleasettajia, useat yritykset ovat vuodesta toiseen samoja, mutta mukaan on saatu myös maakunnan ulkopuolisia organisaatioita.

Building engineers manage the largest student project in the region

10

Building engineers who graduate from Sa-

The practical arrangements act as a counter-

to know and contact enterprises in their own

takunta University of Applied Sciences annually

balance to the theoretical studies, and those

field. Younger participants acquire the experi-

arrange a building fair. Every March, Karhuhalli

involved in the arrangements get to do a num-

ence of organising a fair, which will be useful

in Pori is the destination of thousands of visi-

ber of things in practice. The preparations for

when they later arrange a fair on their own.

tors to the fair.

the building fair provide an insight into time-

ECTS credits for the fair project are awarded in

table management, organisation and project

accordance with the voluntary working hours.

The work group in charge of the fair oper-

management, as well as advertising and mar-

ates independently, but every year Satakunta

keting. The members of the work group divide

The fair has also regional significance, and the

University of Applied Sciences designates a

tasks among themselves. At the fair, they man-

long tradition generates visibility for Satakunta

teacher to supervise its activities. This year,

age younger students, create different kinds

University of Applied Sciences, and Construc-

Mikko Tapiola is the supervising teacher.

of plans, acquire the required permits and get

tion Engineering in particular.

| AGORA 1/2012

Pintoksen työntekijä Kristiina Väinölä on tyytyväinen työpaikkaansa. Meitä on täällä töissä useita naisia, vaikka tehdastyötä pidetäänkin usein enemmän miesten alana.

Teksti text Eeva-Liisa Vallin Kuvat photoS Jussi Partanen

Pintos

paransi tuotantoaan SAMKin konenäkösovelluksen avulla

Satakunnan ammattikorkeakoulu on tehnyt alueen yritysten kanssa yhteistyötä erilaisten konenäkösovellutusten parissa usean vuoden ajan. Euralainen Pintos Oy on ollut projekteissa mukana pari vuotta.

– Konenäkö sovelluksineen on merkittävä ydinosa Satakunnan ammattikorkeakoulun käynnistämää tutkimusohjelmaa, koska se on nopeasti kehittyvä teknologian ala, jonka avulla teollisuusyritykset pystyvät eri tavoin parantamaan kilpailukykyään, sanoo tutkimus- ja innovaatiojohtaja Matti Lähdeniemi.

– Satakunnan ammattikorkeakoulun konenäköosaaminen ja konenäkösovelluksiin käy-

tettävät laitteistot mahdollistavat myös alan monipuolisen opetuksen. Erilaisissa projekteissa meillä on ollut yhteistyökumppaneina useita maakunnan yrityksiä.

– Näkyvän valon aallonpituudella tapahtuvan kuvaamisen ja kuvankäsittelyn sekä älykamerasovellusten lisäksi SAMKissa on erityisesti infrapuna- ja spektraalikuvausten osaamista.

Opiskelijoista konenäön asiantuntijoita Konenäköprojekteissa on ollut mukana useita insinööriopiskelijoita, joista on tullut konenäön asiantuntijoita. Samalla he ovat luoneet hyviä suhteita yrityksiin, jonne ovat tehneet opinnäytetöitään ja suorit-

taneet harjoitteluja. Yritykset ovat voineet esimerkiksi testata SAMKin laitteilla konenäön käyttöä omien tuotantoprosessiensa tehostamisessa. Pilottijärjestelmät on koottu ammattikorkeakoululla jo olemassa olevilla konenäkölaitteistoilla ja osaa niistä on testattu yritysten oikeissa tuotantoympäristöissä. Konenäkösovellutukset voivat olla esimerkiksi älykamerakuvausta, 3Dkuvausta, lämpökuvausta, lähi-infrapunakuvausta tai spektraalikuvausta.

Lähdeniemen mukaan Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimus ja kehitystoiminnassa hyödynnetään monialaisuuden tuomat vahvuudet ja asiantuntemus. TKItoiminta näkyy paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti yhteistyönä, hankAGORA 1/2012

|

11

keina ja projekteina. Näiden toteuttajina ovat asiantuntijat, tutkijat, opettajat ja opiskelijat. SAMKin yhteistyökumppanina voi olla yhtä hyvin paikallinen pk-yritys kuin kansainvälinen suuryritys.

Kokonaisuudessaan SAMKin tutkimusvolyymi on 9 miljoonan euron suuruinen.

Konenäkö hyödyksi Pintoksen tuotannossa Euralainen Pintos on ollut mukana SAMKin konenäköprojekteissa alusta saakka. Tutkijaopettaja Mirka Leinon mukaan nyt käynnissä oleva projekti lähti liikkeelle Pintoksen yhteydenotosta keväällä 2010, koska vuoden 2008 keväällä opinnäytetyönä tehty konenäkösovellus oli lakannut toimimasta. Tarkemman tarkastelun yhteydessä kävi selväksi, että toimimattomuus johtui sovelluksessa käytettävien laservalojen irtoamisesta. Automaatioinsinööriopiskelija Pauli Valo koulutettiin konenäön osaajaksi ja siten hän hallitsi älykameraohjelmoinnin ynnä muut sovellukseen liittyvät osiot ja pystyi aloittamaan varsinaisen kehitystyön Pintoksella. Sovellus asennettiin käyttöön elokuussa 2011. Sovelluksen tehtävänä on ottaa teräsverkkopinosta verkko robotin tarttujien avulla ja syöttää se katkaistavaksi tietyn kokoisiksi paloiksi. Verkkoja käytetään esimerkiksi betonirakenteissa raudoitusverkkoina eli tukirunkoina ja myös vaikka rakennusten portaissa.

– Pintoksen Rauman Lapin tehtaassa toimiva konenäkösovellus tunnistaa raudoitusverkkoihin heijastettujen laserviivojen avulla robotille paikan, josta robotti voi käydä ottamassa päällimmäisen verkon leikkaukseen. Konenäköjärjestelmä tunnistaa myös laserviivojen ja raudoitusverkkojen leikkauskohdista päällimmäisen verkon korkeuden eli tartuntapisteen z-koordinaatin, päällimmäisen verkon tartuntakohdan x- ja y-koordinaatit, päällimmäisen verkon kiertymän vaakatasossa ja päällimmäisen verkon kallistuskulman vaakatasosta, luettelee Mirka Leino.

– Aikaisemmin, ennen konenäkösovellusta, robotti lähestyi ylhäältä päin verkkopinoa, jonka korkeuden se suunnilleen tiesi. Robotti lähestyi päällimmäistä verkkoa tunnustelemalla, milloin anturin kanssa toimiva tunnistuselin osuu verkkoon. Tähän kului 10–15 sekuntia jokaisen verkon osalta.

12

| AGORA 1/2012

Tunnistuksessa myös tapahtui virheitä. Nyt virheiden määrä on vähentynyt ja toiminta on myös laadukkaampaa. Lisäksi aikaa säästyy jonkin verran.

Antoisaa työtä opiskelun kannalta Automaatioinsinööriopiskelija Pauli Valon mukaan konenäkö ja sen sovellukset ovat olleet todella mielenkiintoisia ja ne ovat antaneet paljon lisäosaamista automaation alalta.

– Asiakkaan luona työskennellessä olen kartuttanut kokemuksia teollisuusympäristöön suunniteltavista konenäköjärjestelmistä.

– Pintoksen Rauman Lapin tehtaalle on ollut SAMKista jonkin verran matkaa, mutta se ei ole vaikuttanut millään tavalla projektin toteutukseen. Kun tehtaalle on tullut asiaa, on sinne ajanut Porista vajaassa tunnissa. Projektin toteuttaminen kaikkine lisäyksineen ja koulutuksineen on vienyt useita kuukausia. Aluksi järjestelmää suunniteltiin ja testattiin erilaisin versioin ammattikorkeakoulun laboratoriossa.

Tämän jälkeen kesällä 2011 järjestelmä asennettiin käyttöön ja sitä on viimeistelty ja säädetty syksyn aikana.

– Pääasiassa olen tehnyt projektia itsenäisesti, mutta ideoinnissa ja testauksessa sekä asennustöissä on ollut mukana usean henkilön konenäön tiimi. Tällä hetkellä teen Pintokselle toista konenäkösovellusta opinnäytetyönäni ja tarkoitukseni on valmistua ensi syksynä.

Pauli Valo sanoo, että hän haluaa ehdottomasti kehittyä edelleen konenäön osaajana ja jatkossakin suunnitella ja toteuttaa monipuolisia konenäkösovelluksia.

Yhteistyöprojektista molemminpuolista hyötyä Johtaja Mikko Nummela Pintokselta on ollut konenäköprojektissa mukana alusta saakka. Hänen mukaansa projekti sujui normaalisti eli hitaammin kuin aluksi kuviteltiin, mutta se oli arvattavissa. Kaiken kaikkiaan työskentely on hänen mielestään ollut helppoa ja antoisaa.

Alkusysäys SAMKin kanssa yhteistyöhön tuli yleisötilaisuudesta. Ensin tehtiin opin-

näytetyötä ja sen jälkeen laajennettiin nykyiseen projektiin.

– Konenäkö on meillä huomattavasti keventänyt ihmisten työtä, enää ei tarvitse nostella raudoitusverkkoja lihasvoimin, kone tekee työn.

Tämä on ergometrisesti erinomainen ratkaisu ja siinä sivussa säästyy myös aikaa.

– Uskon että yhteistyömme SAMKin kanssa kasvaa ja laajenee, samalla se antaa teollisuudelle mahdollisuuden vaikuttaa opetukseen ja yhteistyön kautta luoda hyviä suhteita opiskelijoihin, jotka ovat tulevaisuuden tekijöitä meidän alallamme. Yhteistyö toivottavasti vahvistaa myös oppilaitoksen asemaa tällä alueella.

– Lisäksi muutamille kehittämisestä kiinnostuneille henkilöille opiskelijat antavat oivan tilaisuuden tarkistaa myös omia osaamisiaan ja mietteitä.

SAMKille Pintos Oy on luotettava, osaava, vakaavarainen ja kehittyvä yhteistyökumppani. Koko henkilökunnan määrä on noin 160, josta Lapin tehtaalla noin 50.

Yhteistyötä usean yrityksen kanssa Satakunnan ammattikorkeakoulu on tehnyt konenäköyhteistyötä usean yrityksen kanssa. Puustellille tehtiin esimerkkisovellus robotin ja konenäön yhteistoiminnasta. Sovellus koski Puustellin keittiökalustelevyjen käsittelyä. Myös viilujen virheiden tunnistamismahdollisuuksia tutkittiin konenäön avulla. Orakselle SAMK on tehnyt lämpökuvaustutkimuksen keernanvalmistuksen eli muottien lämmönkäytön optimoimiseksi.

Hollming Worksilla tutkittiin lämpökuvauksen käyttömahdollisuuksista hitsauksen reaaliaikaisessa valvonnassa.

Satakunnan sairaanhoitopiirin liikelaitos SataDiagille tehtiin tutkimus veren seerumin punaisen ja keltaisen värin tunnistusmahdollisuuksista konenäön avulla ja Clothing+:lle opinnäytetyönä sykevyön anturialueen laadunvalvontajärjestelmä.

Viimeksi mainittujen kanssa töitä jatkettaneen entistä laajempien sovellusten kanssa.

Tehtaassa toimiva konenäkösovellus tunnistaa raudoitusverkkoihin heijastettujen laserviivojen avulla robotille paikan, josta robotti voi käydä ottamassa päällimmäisen verkon leikkaukseen. Konenäköjärjestelmä tunnistaa tartuntapisteen raudoitusverkkoista heijastuvien laservalopisteiden avulla.

Pintoksen käyttöhenkilökunta koulutuksessa.

Menossa järjestelmän kokonaistoiminnan tarkastelu ja mahdollisten vikatilanteiden korjaus. Koulutuksessa Olli Uusitalo, Tapio Virtanen ja Kristiina Väinölä. Kouluttajina Mirka Leino ja Pauli Valo Satakunnan ammattikorkeakoulusta.

YHTEISTYÖ ANTAA TEOLLISUUDELLE MAHDOLLISUUDEN VAIKUTTAA OPETUKSEEN

Pintos imProved it´s Production With a machine vision aPPlication Satakunta University of Applied Sciences

the companies for which they have prepared

has been cooperating with companies in the

theses and where they have completed the

region for several years, working on various

practical training.

machine vision applications. Pintos Oy from

info konenäkösovellusten lisäksi Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimusohjelma käsittää myös muun muassa erilaiset energia- ja ympäristöratkaisut sekä tuotantoprosessit. kokonaisuudessaan tutkimusohjelma palvelee Satakunnan elinkeinoelämän kehittämistarpeita ja mahdollistaa läheisen yhteistyön alueen elinkeinoelämän kanssa. Se kytkee Samkin tutkimustoiminnan osaksi alueen muuta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä kansallisia ja kasainvälisiä verkostoja. tutkimusohjelman painopisteitä ovat mm.

1 Energiajärjestelmät 2 Kustannustehokkuus ja tuottavuus 3 Rakennettu ympäristö ja kestävä kehitys 4 Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys

Eura is one of the companies involved in

The purpose of the machine vision applica-

these projects.

tion of Pintos is to identify the uppermost reinforcement mesh on a pile and give the ac-

Machine vision with various applications is a

curate co-ordinates to the robot, which feeds

significant core element of the research pro-

it to be cut into pieces of a given size. The

gramme launched by Satakunta University of

reinforcement meshes are used e.g. in con-

Applied Sciences. It is a rapidly developing

crete structures, or in staircases of buildings.

field of technology, with which industrial enterprises can improve their competitiveness.

In addition to the machine vision appli-

In addition to imaging and image process-

cations, the research programme of Sa-

ing on visible wavelengths of light and smart

takunta University of Applied Sciences

camera applications, SAMK has competence

also comprises various energy and en-

in infrared and spectral imaging in particular.

vironmental

solutions

and

production

processes. As a whole, the research proThe machine vision projects have involved

gramme serves the development needs of

several engineering students, who have be-

industry and commerce in the Satakunta

come experts in machine vision. At the same

region, and enables close cooperation

time, they have created good contacts with

with regional industry and commerce.

AGORA 1/2012

|

13

Ammattikorkeakoulun keskeisiksi tehtäviksi koulutuksen ohella on määritetty aluekehitystehtävä sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Toteutuakseen tehtävät ovat edellyttäneet saumatonta vuoropuhelua koulutuksen ja elinkeinoelämän välillä yhteistyötä palvelevien toimintamallien luomiseksi.

tEKstI tEXt Eeva-Leena Forma KUVAt PHOtOs Veera Korhonen, shutterstock

Kumppanuus

on merkinnyt uudentyyppisen yritysverkoston syntymistä

Neuvottelukuntatyöllä on pitkät perinteet, koulutusohjelmien kehittämiseen työnantajat ovat olleet vaikuttamassa ammattikorkeakoulun neuvottelukuntien kautta. Viestit ovat olleet tärkeitä koulutusohjelmien opetussisältöjä kehitettäessä. Samoin harjoittelu ja opinnäytetyöt ovat jo perinteisesti olleet tärkeitä suoria linkkejä työelämään ja opiskelijoiden 14

| AGORA 1/2012

työnantajakontaktien luomiseen. Tämä toiminta tuotteistettiin 2000-luvun alkupuolella Kumppanuus-malliksi. Mallin kehittämisen taustalla on vahvasti vaikuttanut SAMKin tutkimus- ja innovaatiojohtaja Matti Lähdeniemi, joka toimii myös ammattikorkeakoulun Tutkimus- ja kehittämisneuvoston ja Yrityskiihdyttämöneuvoston puheenjohtajana.

Kumppanuudessa on kaksi linjaa. Toisessa tuetaan nimenomaan opiskelijan kasvuprosessia ammatillisen osaamisen kehittymisessä yhdessä yrityskumppanin kanssa. Toisessa korostuu asiantuntijayhteistyö, asiantuntijuuden siirtäminen, rekrytointiyhteistyö sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeiden toteuttaminen.

– Toiminnan kannalta on tärkeää, että kumppanuusprosessissa on toimiva seurantaryhmä, jossa päivitetään kaikki keskeiset asiat, kuten hanketilanne, harjoittelua koskevat kysymykset ja yritysten osaamisprofiilimuutokset. Seurantaryhmä on ajantasainen tietolähde siitä, mihin suuntaan business kehittyy, toteaa Lähdeniemi.

Uudentyyppinen yritysverkosto kiinnittyy läheisesti osaksi ammattikorkeakoulun tehtävää.

Tutkimustoiminta kumppanuuden ytimessä Kumppanuus tarjoaa ammattikorkeakoulujen edelleen vahvistuvalle tutkimustoiminnalle hyvän maaperän. Yhteistyöhön sitoutuneet yritykset ovat voimavara, jonka varaan on hyvä rakentaa opiskelijoille koulutuksen aikana syntyvää tutkimustoiminnan ja työelämäosaamista käytännössä. Toisaalta yrityksissä on kysyntää laajempien tutkimusja kehittämisprojektien ohella erilaisille kehittämis- ja selvitystehtäville, joita voidaan toteuttaa esimerkiksi opinnäytetöiden ja opiskelijaprojektien muodossa. Opetuksessa projekteja voidaan hyödyntää mm. koulutusalakohtaisen ja ammatillisen substanssiosaamisen, projekti- ja verkostotoiminnan osaamisen, dokumentoinnin, raportoinnin ja esiintymisvalmiuksien kehittämiseksi. Case Susitie on tästä yhtenä esimerkkinä. Opinnäytetöiden ja opiskelijaprojektien ohella tutuiksi tulleita yhteistyömuotoja ovat harjoittelu eri muodoissaan, asiantuntijavaihto sekä yritys- ja asiantuntijavierailut.

Monialaisuus kantaa kumppanuutta SAMKin strategian mukaisia painoaloja ovat osaamisintensiivinen opiskeluaikainen yrittäjyys, hyvinvointiosaaminen, ympäristö, energia, innovatiiviset palvelut ja prosessit sekä automaatio ja koneteknologia. Painoaloissa kuvastuu korkeakoulun monialainen osaaminen, mikä on myös vahva perusta kumppanuustoiminnan kehittymiselle.

KUMPPANUUS TARJOAA TUTKIMUSTOIMINNALLE HYVÄN MAAPERÄN Vielä alkupolullaan oleva strateginen kumppanuus on tuonut hyvää palautetta ja kumppanuusmalli etenee ja laajenee monialaisuutta hyödyntäen.

Kumppanuus-malli on käytössä myös yrityskiihdyttämössä Strateginen kumppanuus tarjoaa systeemaattisen kasvupohjan myös yrittäjäpolvenvaihdoksen kautta toteutuvaan omistajavaihdokseen. Matti Lähdeniemi kuvaa yrityskiihdyttämöön kohdistuvaa tilausta olla mukana kumppanuustoiminnassa tulevaisuuden, ehkä osin vielä tunnistamattomaksikin mahdollisuudeksi. Hän näkee kuitenkin, että kumppanuusyhteistyössä voi syntyä tilausta osaamiselle, joka ei ole yrityksessä sen toiminnan ydintä, mutta on tärkeää kuitenkin toiminnan kehittämisen kannalta. Siinä voi olla olla myös yrityskiihdyttämöyrittäjälle mahdollisuus oman yrityksensä kasvupohjan laajentamiselle.

Kumppanuus on merkinnyt uudentyyppisen yritysverkoston syntymistä, jossa tieto ja odotukset välittyvät nopeasti ja niihin pystytään myös reagoimaan puolin ja toisin, toteaa Matti Lähdeniemi.

PartnershiP in the Business netWork The new kind of business network becomes

is placed on the cooperation with experts,

an integral part of SAMK’s mission in the stra-

transfer of expertise, recruitment cooper-

tegic partnership activities. The development

ation and implementation of research and

of the partnership model has been strongly in-

development projects.

fluenced by Matti Lähdeniemi, Research and Innovation Director at SAMK, who also chairs

“From the viewpoint of the operations, it is

SAMK’s Research and Development Council

important that the partnership process in-

and the Enterprise Accelerator Council.

cludes a well-functioning monitoring group that updates all the central matters, such as

–Jos aikanaan lähdettiin liikkeelle teknologiaetunojalla, jo tällä hetkellä liiketoiminta ja hyvinvointiala ovat hyvin mukana kumppaniyritysyhteistyössä ja myös näillä aloilla on vahvaa kasvupotentiaalia kumppanuustoiminnalle, pohtii Lähdeniemi.

Partnership is carried out in two ways.

the project status, issues related to practi-

Firstly, the student’s growth process dur-

cal training and changes in the companies’

ing the development of professional com-

competence profiles. the monitoring group

petence is supported in cooperation with

is an up-to-date source of information on

the business partner. Secondly, emphasis

business trends,” Lähdeniemi sums up.

AGORA 1/2012

|

15

CAsE

tEKstI tEXt: Eeva-Leena Forma KUVA PHOtO: Veera Korhonen

Sähköä Susitiellä Pori Energia ja Satakunnan ammattikorkeakoulu kumppaneina tuottavat yhteistyössä käytännönläheistä oppia valmistuville sähköalan insinööreille Satakunnassa.

taru telén arvostaa projektikokemusta.

SAMKin sähkötekniikan kolmannen vuosikurssin opiskelijat Taru Telén, Sanna Nurminen, Marjaana Rinne, Juuso Satola, Marko Sokura ja Pekka Vartio toteuttivat yhteistyössä Pori Energian Sähköverkot Oy:n kanssa laatutyökalun, jolla analysoidaan sähköverkon alueurakoinnin toteutumista. Saneeraustyöt ovat usein ilmajohtojen korvaamista maakaapeleilla, jolloin esimerkiksi kaivuutöitä tehdään alueella paljon. Susitien alueella sähköverkoston saneeraus toteutettiin keväällä 2011.

SAMKin ja Pori Energia Sähköverkot Oy:n Susitie-projekti käynnistyi lokakuussa 2011 ja saatiin päätökseen maaliskuun alussa 2012. Työnantajapuolelta yhdyshenkilönä on toiminut rakennuttajainsinööri Jari Hakulinen ja SAMKista lehtori Ari Lehtio.

Susitie-projektissa on suunniteltu asiakkaiden kokemuksia mittaava palautekysely, toteutettu se ja analysoitu saadut tulokset.

Tältä pohjalta on valmistunut laatutyökalu, joka on monistettavissa eri aluerakentamiskohteisiin. Työkalun muodostaa asiakastyytyväisyyskysely, joka on tarkoitus lähettää alueen asukkaille töiden valmistuttua.

Kysymykset liittyvät tiedottamiseen, turvallisuuteen, töiden sujuvuuteen ja lopputulokseen. Kyselyn tuloksia voidaan käyttää 16

| AGORA 1/2012

urakoitsijoiden toiminnan arvioimiseen ja asiakaspalvelun kehittämiseen.

Taru Telén kertoo Susitie-projektin kokemuksien olleen hyviä: – Projektissa toteutetut asukashaastattelut sujuivat hyvässä hengessä. Pori Energia oli tiedottanut asukkaita tutkimuksesta ennakkoon, meitä osattiin odottaa ja vastaanotto oli hyvä.

Työ oli mielekäs myös siksi, että tuloksista saatiin heti käytännön hyöty toimeksiantajalle.

Projektit tuovat työelämän luontevasti mukaan insinöörikoulutukseen Pori Energia Sähköverkot Oy on ollut mukana Susitie-projektin ohjausryhmässä ja valvonut ja tukenut hankkeen edistymistä jakamalla tietoa projektin eteenpäin viemiseksi. Opiskelijat ovat projektin yhteydessä päässeet tutustumaan työmaakohteisiin ja projektitiedottamista on harjoiteltu myös tuottamalla Watti-viestiin artikkeli hankkeesta yhteistyössä projektin toimeksiantajan kanssa.

Taru Telén kuvaa projektikokemusta hyväksi vaihteluksi koulutukselle: – Projektin toteuttamisessa on ollut apua siitä, että tietää, mistä sähköverkoston aluesaneerauksessa on kyse. Tämä on ollut hyvä tapa opinto-

jen suorittamiselle käytännönläheisellä tavalla, arvokasta on myös toimeksiantajalta saatava työtodistus projektista. Tällaiset projektit edellyttävät vuorovaikutustaitoja ja tulosten raportoinnissa on hyvä mahdollisuus myös esiintymistaidon kehittämiseen. Mukavaa vaihtelua teoriapohjaiseen koulutukseen, toteaa Taru.

Sähkötekniikan koulutus kytkeytyy Satakunnan energia-alan yritysten toimintaan laajasti juuri opiskelijaprojektien ja päättötöiden kautta. Lisäksi monet sähkötekniikan opiskelijat löytävät kesätyöpaikan tai harjoittelupaikan energiatuotantoon keskittyneistä yrityksistä tai toimipisteistä. Kesä- ja harjoittelutyöt ovat usein sähkökunnossapitoon liittyviä töitä tai uusien sähkökäyttöjen rakentamista vanhojen tilalle.

– Päättötöitä on tehty vuosien varrella monille sähkö- tai energia-alan yrityksille: Pori Energia Sähköverkot Oy, Pori Energian Aittaluodon voimalaitos, Leppäkosken Sähkö -konserni (työ palkittiin SAMKin Osaaja 2008 kilpailussa), PVO POOL OY, Teollisuuden Voima Oy, Vatajankosken Sähkö Oy joitakin mainitakseni.

Yhteistyötä on laajasti Satakunnassa ja lähimaakunnissa sijaitsevien yritysten kanssa, toteaa Ari Lehtio SAMKista.

KOLUMnI

vieraileva KOLUMNISTI LEHtORI tero tuomi

mikä ihmeen Kun googlaat sanan apparaatti, saat 106 000 osumaa. Jos katsot apparaatin sanakirjasta, saat ehdotuksen ottaa yhden p-kirjaimen pois; aparaatti, joka taas tarkoittaa kojetta tai laitetta. Meidän kahden p:n apparaatti on kaikessa yksinkertaisuudessaan yritysten ja korkeakouluopiskelijoiden kohtauspaikka Liisankatu 8:ssa täällä Porissa ja pian myös Raumalla, Huittisissa ja Kankaanpäässä.

Mitä siellä siis tehdään? Annan käytännön esimerkkejä tämänvuotisista projekteista, joissa yhteisö ja opiskelijat tekevät yhteistyötä. Esimerkit avaavat monesti sisällön parhaiten.

Aurubis halusi toimeksiannossaan full HD -tasoista videokuvaa valssaamon prosessista. Apparaatti löysi kuvaajat korkeakoulun opiskelijoista. Käytännössä kolme opiskelija kuvasi yhden päivän ajan 400 metriä pitkän

aPParaatti… prosessin eri osia. Opiskelijoiden mielestä homma oli tosi siisti ja asiakas tyytyväinen.

Temsec halusi toimeksiannossaan Exceltaulukon, jolla voi helposti hallinnoida työntekijöiden ja työkohteiden tunnit. Apparaatti löysi tekijän. Käytännössä yksi opiskelija luo ja räätälöi Excel-laskentataulukon asiakkaiden toiveiden mukaan. Työ on käynnissä parhaillaan, joten emme tiedä vielä, ovatko tekijä ja asiakas tyytyväisiä tulokseen.

Porin Narukerä halusi Apparaatilta järjestäjiä jääpallon nuorten MM-kisoihin Porissa tammikuussa. Apparaatti sai kuusi tekijää kisoihin. Kisat sujuivat hyvin ja opiskelijat saivat arvokkaan kokemuksen kisojen järjestämisestä.

aPParaatin

5

tehtävää: 1 Kohtauttaa korkeakoulujen opiskelijat ja yritysten toimeksiannot.

2 Tarjoaa väliaikaisesti työttömäksi jääneille ideointi- ja kehittämispaikan yritystoiminnan kiihdyttämiseen (Protomo-toiminta).

3 Sparraa korkeakouluopiskelijoita yritystoiminnan kiihdyttämisessä.

4 Tarjoaa maksuttomat tilat ja laitteet yksilölliseen tai ryhmässä tekemiseen.

5 Tarjoaa kehittäjäorganisaatioille tiloja palaverien järjestämiseen.

Tervetuloa tutustumaan Apparaattiin Liisankadulle Poriin tai Risto Rytin katu 70:een (SAMK) Huittisiin!

Tällä hetkellä etsitään kosketuspöydälle pelisuunnittelijoita.

Huittisten Apparaatin avajaisissa (vasen kuva) opiskelija Juha-Pekka Mikkola ja Seloy Oy:n myyntipäällikkö Henri Kiuru.

Talon omaa väkeä edustivat koulutusjohtaja Timo Mattila (vas.) ja entinen yksikönjohtaja Aarno Korpela.

KUVAt PHOtOs nelli savolainen

AGORA 1/2012

|

17

Teksti Text Marika Elo Kuvat photos Veera Korhonen

Ihmisen terveys

– maailman kolmanneksi tuottavin bisnes ”Vaivaako ulkonäkö?” tiedustelee Helsingin Sanomissa komeileva mainos. Kukapa katsoessaan itseään alasti peilistä, ajattelee, että olenpa minä täydellinen. Ei oikeastaan kukaan. Tämä esteettisen kirurgian mainos saa ihmiset löytämään itsestään virheitä ja haluamaan niihin korjausta. Ihmisen ruumiista on tullut lääketieteellinen projekti.

Se on pala palalta medikalisoitu. Rumuuttakin pidetään sairautena, jota on hoidettava.

Terveyssosiologian professori Markku Myllykangas Itä-Suomen yliopistosta puhui medikalisaatiosta SAMKin Perjantain huiput -seminaarissa. Amerikasta maailmalle levinnyttä ilmiötä pidettiin väliaikaisena, mutta sitä se ei kuitenkaan ollut. Medikalisaatio oli tullut jäädäkseen, eikä lopusta ole tietoakaan.

Luonnollisia asioita lääketieteellistetään Medikalisaatiota voidaan kuvata yhdellä sanalla: lääketieteellistäminen. Kaikkiin mahdollisiin ongelmiin tarjotaan ratkaisuksi terveydenhuoltoa ja lääketiedettä.

Tarjolla on terapioita, pillereitä ja ihmisille tehdään turhia tutkimuksia ja hoitoja.

– Medikalisaatio tarkoittaa muun muassa elämäntapahtumien, käyttäytymisen ja poikkeavuuksien lääketieteellistämistä eli niiden käsittelemistä lääketieteen ja terveydenhuollon keinoin, Myllykangas kertoo.

Naisille ja miehille on kehitelty erilaisia sairauksia, joilla pyritään selittämään luonnollisia ikääntymisen aiheuttamia muutoksia. Perin luonnolliset asiat kuten lisääntyminen ja syntymä ovat myös medikalisoitu yhteiskunnassamme. Raskauksia pannaan alulle yhä useammin keinotekoisesti ja ras18

| AGORA 1/2012

kauden luonnollinenkin alkuun saatto on mystifioitu.

– Peitto pöllyää kalenteri ja lämpömittari kourassa. Suorituspaineissa käy kuumana vain ovulaatio- ja raskaustestien kauppa, Myllykangas kuvailee.

Sairauksia terveille Kaikki mainonta kiihdyttää medikalisaatiota. Sairauksia kaupitellaan ja harrastetaan tautitehtailua. Lääkkeiden lisäksi lääkefirmat markkinoivat yhä enemmän sairauksia.

– Yhä merkittävämpi osa mainonnasta suunnataan ”terveille” ihmisille. Heidät pitää mainonnan avulla saada tuntemaan itsensä sairaiksi. Ennen sairaiden hoitoon etsittiin keinoja, nyt etsitään menetelmille asiakkaita, Myllykangas painottaa.

Mainonnan päämäärä on myynnin edistäminen. Mainostettiinpa farkkuja, autoja tai terveyspalveluita. Terveysmainonnassa voidaan kuitenkin pelotella erilaisilla sairauksilla ja kuolemalla. Vaatemyyjä ei voi perustella ihmisen ostopäätöstä: jos et osta näitä farkkuja, sairastut.

Ihmisille syötetään lumetta Epäeettisestä mainonnasta päästään paramedikalisaatioon eli uskomuslääkintään.

Puoskarointiin, joka paisuu medikalisaation imussa.

– Erilaisten terapiahoitojen, käärmeöljyjen ja muiden tököttien kauppiaat yrittävät romuttaa lääketieteen ylivaltaa. Enkelienergiaterapeutit, homeopaatit, metafyysiset papit, reiki-, ihme- ja kaukoparantajat sekä muut ilveilijät tarjoavat ainoastaan lumevaikutusta, jolla rahastaminen on epäeettistä, Myllykangas haastaa.

Homeopaattisia aineita mainostetaan aina vain hyödyllisinä. Myllykangas painottaa tämän olevan täyttä roskaa. Homeopatiassa on kyse puoskaroinnista, jossa ihmisille syötetään vain ”muistavaa” kraanavettä.

Homeopaatit pitävät tätä virheellisesti vaihtoehtolääketieteenä.

– Vaihtoehtolääketiede on surkea termi.

Puoskaroinnilla ei ole mitään tekemistä lääketieteen kanssa. Eihän meillä ole myöskään vaihtoehtokemiaa tai -fysiikkaa. Miksi olisi vaihtoehtolääketiedettä, Myllykangas kummastelee.

Rahalla saa, ilman ei Terveydenhuolto on maailman kolmanneksi parhaiten tuottavaa bisnestä. Ihmisten terveydellä tehdään kauppaa. Kymmenen myydyimmän lääkkeen kärjessä ei ole yhtään lääkettä kehitysmaiden tappavimpien tautien hoitoon. Kehitysmaihin ei kehitellä lääkkeitä, koska heillä ei ole varaa maksaa niistä.

– Rahastuksen makua löytyy myös esteettisestä plastiikkakirurgiasta. Yhteiskunnan varoin koulutetut lääkärit yksityisbisneksessä käyttävät taitonsa turhuuteen. He takovat rahaa asentelemalla kumitissejä, oikomalla ryppyjä, imemällä rasvaa, tiukentamalla naisten sukuelimiä sekä paksuntamalla ja pidentämällä miesten peniksiä. Samanaikaisesti julkisella puolella on huutava pula plastiikkakirurgeista, Myllykangas sanoo.

Medikalisaation hillitseminen näyttää mahdottomalta. Kehityksen päässä häämöttää epätoivottava tulevaisuudenkuva, pharmageddon, jolla tarkoitetaan sysimustaa maailmaa, jossa lääkintä aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Ennen sairauden hoitoon etsittiin keinoja, nyt etsitään menetelmille asiakkaita.

Advertising accelerates medicalisation

Markku Myllykankaan kiehtova esitys medikalisaatiosta sai kuuntelijat ajattelemaan terveydenhuoltoa ja lääketiedettä uudelta kantilta.

Markku Myllykangas, Professor of Health Sociology at the University of Eastern Finland, gave a presentation on medicalisation in the “Friday Highlights” seminar. Medicalisation refers to the approach where any possible problems are solved through means of health care and medicine. Even natural signs of ageing are regarded as ailments so that people would increasingly use health services. Advertising accelerates medicalisation, and advertisements are increasingly directed at “healthy” people, aiming to make them feel unwell.

AGORA 1/2012

|

19

HAUSSA 5.3.-3.4.

LISÄÄ ASIANTUNTEMUSTA JA JOHTAMISTAITOJA!

SOSIAALI- JA TERVEYSALA HYVINVOINTITEKNOLOGIA | Pori Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK -tutkinto*

KUNTOUTUS | Pori Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK -tutkinto*

SOSIAALIALA | Pori Sosionomi (ylempi AMK)

TEKNIIKKA JA MERENKULKU

LIIKETOIMINTA JA KULTTUURI

HYVINVOINTITEKNOLOGIA | Pori

YRITTÄJYYS JA LIIKETOIMINTA OSAAMINEN | Pori

Insinööri (ylempi AMK

Tradenomi (ylempi AMK)

TERVEYDEN EDISTÄMINEN | Pori Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK -tutkinto* *Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK-tutkintonimike perustuu lähtötutkintoon.

www.samk.fi/ylempiamk | www.samk.fi/ylempiamk | www.samk.fi/ylempiamk

20

| AGORA 1/2012

Satakunnan ammattikorkeakoulu www.samk.fi