Figuuri2015 www

F I G U U R I 2 0 1 5

Sataedussa yhteishaussa 2015 koulutusta tuleville ammattilaisille.

Löydä tästä oma koulutuksesi!

Autoalan perustutkinto ajoneuvoasentaja

Kauneudenhoitoalan perustutkinto kosmetologi

Kiinteistöpalvelujen perustutkinto kiinteistönhoitaja

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto lähihoitaja

Kone- ja metallialan perustutkinto kunnossapitoasentaja, koneistaja tai levyseppähitsaaja

Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto kokki tai tarjoilija

Logistiikan perustutkinto autonkuljettaja tai yhdistelmäajoneuvonkuljettaja

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto media-assistentti: tietokoneanimaatio ja pelit tai elokuva- ja tv-ala

Rakennusalan perustutkinto talonrakentaja Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto sähköasentaja Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto ICT-asentaja Liiketalouden perustutkinto merkonomi

Lisätietoja: sataedu.fi/yhteishaku

Kuvallisen ilmaisun perustutkinto kuva-artesaani Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto sisustuskudonta

SISÄLLYSLUETTELO 4 PÄÄKIRJOITUS 5 30 VUOTTA KULTTUURIALAA NAKKILASSA 6 PAKKALA 8 GRAAFINEN SUUNNITTELU 10 NORMIPÄIVÄ 12 HAASTATTELUSSA SUVI LINDBERG 14 SISUSTUSKUDONTA 16 NORMIPÄIVÄ 18 HAASTATTELUSSA TUIJA & SEIJA 20 VILLILÄ 22 ANIMAATIO JA PELIT 24 NORMIPÄIVÄ 26 HAASTATTELUSSA HARRI SARRI 28 ELOKUVA JA TV 30 NORMIPÄIVÄ 32 HAASTATTELUSSA JANI SAINE 34 VALOKUVAUS 36 NORMIPÄIVÄ 38 KANSAINVÄLISYYS 42 OPISKELUELÄMÄÄ

PÄÄSYKOKEET 44 PARASTA SATAEDU NAKKILASSA 46 NAVIGOI NAKKILASSA 48 SÄÄSTÖVINKIT OPISKELIJALLE 50 OPISKELIJATÖITÄ

SARJAKUVIA 52 OPISKELIJOIDEN TÖITÄ 54 TEKIJÄT

10 30

Päätoimittaja: Sini Rintala Suunnitelu: Toni Jaurimo Taitto: Iida Vilén, Sini Rintala Tekstit: Henna Kuusisto, Emilia Koivisto, Sini Rintala, Hanna Moilanen, Julia Lammi, Karoliina Vallinen, Marianna Ojala, Suvi Lindberg, Riitta Vahteristo Haastattelut: Henna Kuusisto, Hanna Moilanen, Marianna Ojala, Karoliina Vallinen, Julia Lammi Kuvat: Jari Grönlund, Jenna Heinäaho, Sami Someri, Tarja Aho, Minna Bergman-Simula, Reeta Halkilahti, Sini Siren, Kirsi Yläpelto, Marianna Ojala, Henna Kuusisto, Iida Vilén Sarjakuvat: Alma Kuosmanen, Niina Itämäki, Remu Vento, Suvi Hietanen, Elma Lähteenmäki, Hanna Moilanen Piirrokset: Alma Kuosmanen, Henna Kuusisto Julkaisija: Sataedu Painosmäärä: 700 Painopaikka: Eura Print Oy

52 3

FIGUURI / PÄÄKIRJOITUS

PÄÄKIRJOITUS Teksti: Sini Rintala • Kuva: Minna Bergman-Simula, Tarja Aho ja Kirsi Yläpelto

K

uinka monta graafikkoa tarvitaan yhden julkaisun tekemiseen? Mitään eksaktia määrää ei varmasti kukaan ole määritellyt, arvailuja ja oman kokemuksen tuomia lukuja löytyy kyllä. Kuluneiden viikkojen aikana olen oppinut tärkeän asian ryhmätyöskentelystä: monen kokin sopasta ei välttämättä tule sitä tuttua sakeaa keitosta, mutta ihan toimiva makuelämys, kunhan päämäärä on kaikilla sama ja sitä kohti mennään vaikeuksista huolimatta.

Tämä lehti ei syntynyt yksin meidän toisen vuoden graafisen suunnittelun opiskelijoiden toimesta. Jotta Figuuri 2015 saatiin aikaan, tarvittiin siihen ihan koko koulua, kaikkia tämän oppilaitoksen koulutuslinjoja ja niiden tarinoita sekä tunnelmia.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, eikä Figuuri tee poikkeusta. Tämän julkaisun ”tuhansista sanoista” on kiittäminen niin valokuvauksen opiskelijoita kuin myös intohimoisia harrastajia eri aloilta.

Moni opiskelija on miettinyt oman alansa ydintä ja kirjoittanut kokemansa Sinun luettavaksesi. Tulevat ammattilaiset kertovat lehdessä siitä, millainen se ”normipäivä” todellisuudessa eri alan opiskelijoilla on.

Peruskoulun viimeinen vuosi on hyvin jännittävää aikaa nuorelle. Pitäisi tietää, mitä elämässään haluaa tehdä, ja korottaa mahdollisesti numeroitaan päästäkseen varmasti siihen kouluun, minne haluaa. Mutta entäpä, jos ei vain tiedä vielä, mikä on se oma juttu, tai on liian monta hyvää vaihtoehtoa, eikä osaa päättää?

Voin näin ”konkariopiskelijana” sanoa, että oman opiskelulinjan päättäminen ei ole elämän ja kuoleman kysymys. Aina pystyy opiskelemaan lisää, eivätkä aiemmin opitut asiat ole koskaan pahitteeksi, päinvastoin! Valinnan tekemisessä on kuitenkin yksi hyvin tärkeä asia, mikä tulee aina muistaa elämässä muutenkin: Tee niin kuin sydämesi sanoo! Sinä elät elämääsi itseäsi varten. Ulkopuolisten urputukset on helppo sivuttaa, kun tietää itse kulkevansa omaa polkuaan, kohti unelmiaan. Kaikkien tavoite on, että sinä olet tyytyväinen omiin valintoihisi!

Tässä lehdessä kerromme, millaista on opiskelu kulttuurialalla. Toivottavasti löydät Figuurista vinkkejä oman opiskelulinjasi valintaan. ■

4

30 VUOTTA KULTTUURIALAA Teksti: Riitta Vahteristo • Kuvat: Valtteri Aura

K

Kulttuurialalla on aina opittu tekemällä, mukaan on myös tullut yhteistyö työelämän kanssa. Opetuksen tavoitteet ovat työelämälähtöisiä, jotta koulutus vastaisi työelämän ammattivaatimuksiin ja parantaisi työllistymistä. Arviointiin on lisätty ammattiosaamisen näytöt entisen numeraalisen arvioinnin sijaan. Opiskelijoille on mahdollistettu yhdistelmäopintojen suorittaminen lukiossa, sekä väyläopintojen suorittaminen ammattikorkeakoulussa.

Kansainvälisyys on avannut uusia väyliä, se avartaa ammatillista osaamista ja kehittää kulttuurien välistä ymmärrystä.

Yrittäjyys on nähty yhtenä työllistymisen vaihtoehtona, ja sen myötä opettajiakin on koulutettu yrittäjyyteen. Heidän johdollaan opiskelijat ovat harjoittaneet yritystoimintaa perustamissaan NY-yrityksissä.

Aikuiskoulutusta on toteutettu näyttötutkintoina, ja uudeksi yhteistyökumppaniksi ovat tulleet alojen valtakunnalliset tutkintotoimikunnat.

oulumme 30-vuotisjuhlavuoden takia Riitta Vahteristo vastasi aiheeseen liittyviin kysymyksiin. Hän on Tuoteopintoalan koulutuspäällikkö ja Nakkilan toimipisteen paikallisjohtaja, ja hänen keskeisiin tehtäviinsä kuuluu vastata muun muassa opintoalansa taloudesta, toimia opettajien esimiehenä sekä suunnitella opintoalalla toteutettavaa koulutusta.

MIKÄ ON OLLUT MIELEENPAINUVIN PROJEKTI KOLMENKYMMENEN VUODEN AIKANA? Ehkä mielenkiintoisinta on ollut prosessi, kuinka Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen koulutustoiminnan aloittamisesta on päästy nykyhetkeen Tuote -opintoalalle. Se on ollut jatkuvaa kehittämistä aloistaan myönteisellä tavalla kunnianhimoisen opetushenkilöstön kanssa. Se on vaatinut kaikilta paljon työtä, innostusta, sitoutumista ja tahtoa viedä näitä uskomattoman hienoja aloja eteenpäin. Tämän prosessin eri vaiheissa on edustamillemme aloille tullut lahjakkaita työntekijöitä, entisiä opiskelijoitamme, joiden elämänvaiheita on ilo seurata.

MITKÄ OVAT KOULUN TULEVAISUUDENNÄKYMÄT? Huolimatta tällä hetkellä koulutukseen vaikuttavista valtion säästöistä ja tulevista uudistuksista olen luottavainen. Olemme tottuneet jatkuvasti kehittämään ammattialoja ja katsomaan tulevaisuuteen löytäen sieltä aina jotain uutta ja mielenkiintoista. Sataedussa on rohkeasti jatkettu kehittämistyötä, ja paraikaa kehitysprojekteja on pelialalla ja 3D-tulostuksessa sekä Alumni-hankkeessa.

Eri rahoitusmuodot ovat tulleet jäädäkseen.

Oppisopimuksena toteutettavat koulutukset tulevat jatkossakin lisääntymään kuin myös mahdollisuudet erillisten tutkinnon osien suorittamiseen.

Aikoinaan visiomme oli kouluttaa pärjääjiä – sillä tiellä on hyvä jatkaa! ■

MITEN KOULU ON MUUTTUNUT TÄNÄ AIKANA? Koulu on muuttunut yhteiskunnan muutoksen ja työelämän vaatimusten myötä paljonkin ja muuttuu jatkossakin. Nakkilaan koulu perustettiin aluksi Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen sivupisteeksi. Koulutus aloitettiin väliaikaisena ylioppilaspohjaisena kudonnan koulutuksena, joka on ollut pohjana sisustuskudonnalle. Alussa aloitettiin myös piirtäjälinja, josta nykyinen kuvallisen ilmaisun perustutkinnon graafisen suunnittelun koulutus on lähtöisin. 1993 aloitettiin opistoasteiset artenomi- ja medianomi -koulutukset. 90-luvun alussa aloitettiin myös videoalan taideohjaaja -koulutus Porissa, josta myöhemmin syntyivät nykyiset animaatio- sekä elokuva- ja TV-alan koulutukset. Villilän toimipiste rakennettiin vuosina 2001–2003.

5

6

Kuva: Henna Kuusisto K채sittely: Emilia Koivisto

PAKKALA Pakkalantie 3, Nakkila

7

ALAESITTELY / GRAAFINEN SUUNNITTELU

GRAAFINEN SUUNNITTELU Piirtämistaito ei ole välttämätön, visuaalinen silmä on kaiken A ja O.

Teksti: Teksti: Kirjoittajan Emilia Koivisto nimi• •Kuva: Kuvat: Henna kuvaajan Kuusisto nimi

G

luun, brändäykseen ja erilaisten ulkoasujen suunnitteluun.

Visuaalisesta silmästä on alalla paljon hyötyä, ja sitä myös arvioidaan alan pääsykokeissa. Opintoihin sisältyy yrittäjyyttä, ja kolmevuotisen opiskelun aikana perehdytään sekä printattuun että sähköiseen mediaan. Graafisen suunnittelijan tärkeä työkalu on äidinkieli, jota ATTO-aineissa muun muassa opiskellaan.

Työpaikat valmistumisen jälkeen ovat esimerkiksi mainostoimistossa tai kirjapainossa, mutta ammatti avaa ovia myös moneen muuhun eri uravaihtoehtoon. ■

raafista suunnittelua opiskellut kuva-artesaani on luova, kekseliäs, rohkea, kärsivällinen ja ratkaisuissaan oma-aloitteinen työskentelijä, joka on tottunut kiireeseen ja ottaa avoimin mielin vastaan uusia haasteita.

Satedussa opit tätä kaikkea, ja lisäksi paljon muitakin asioita kuvankäsittelystä taittoon.

Usein kuvitellaan, että graafisen suunnittelun opinnot ovat pelkästään piirtämistä. Opintoihin kyllä kuuluu jonkin verran taideopetusta, mutta eniten graafinen suunnittelu keskittyy tietokoneella tehtävään visuaaliseen suunnitte-

Gallup • Mikä sai sinut hakemaan juuri tänne?

Tomi Koskinen 18 v 3. vuosi

”En löytänyt mitään muuta vastaavaa kuvataiteeseen liittyvää, paitsi taidelukion, mutta se ei ihan sovi minulle.”

Neea Levonen 18 v 3. vuosi

”Opo käännytti tänne, kun ei löytynyt muuta sopivaa.

Vaihtoehdot olivat tämä tai välivuosi.”

9

Kiia Mäkinen 18 v 3. vuosi

”Tulin tänne opon rohkaisemana, koska halusin tehdä jotain visuaalista.”

NORMIPÄIVÄ / GRAAFINEN SUUNNITTELU

Luonnoksia ja valmiita tuotteita Teksti: Santeri Kivioja • Kuvat: Santeri Kivioja ja Marianna Ojala

O

n pimeä syksyinen aamu ja kello näyttää 7.45. Tulen sisään luokkaan ja toivotan hyvät huomenet jokaiselle paikalla olevalle opiskelijalle. Tietokoneen avattuani käyn tarkistamassa internetissä muutaman tiuhaan vierailemani sivuston. Tässä yhteydessä kytken mukana olevat kuulokkeeni tietokoneeseen ja kuuntelen pari mieluisaa musiikkikappaletta. Pian opettaja saapuu ja alkaa tuntityöskentely.

Tämän tapahduttua haen työkaapistani pakkausluonnoksen sekä pakkausmallin. Jatkan työpöytäni ääressä luonnoksen tekoa siitä, mihin olin jäänyt aiemmalla kerralla. Työn tehtävänantona oli valita joku olemassa oleva, mahdollisimman paljon käyttö- tai varoituskuvakkeita sisältävä pakkaus. Siitä tehdään omanlainen uudistettu versio. Itse olen valinnut Bergen Original Cookies Chocolate Chip-pakkauksen.

Luonnostelun yhteydessä keskuste-

len välillä muiden opiskelijoiden kanssa työn alla olevasta luokan lehdestä. Kyselen myös heidän mielipiteitään luonnoksestani.

Aamun tuntien aikana saan luonnokseni valmiiksi ja alan työstämään siitä lopullista versiota tietokoneellani. Adoben Photoshopia, InDesignia ja Illustratoria hyödyntäen teen pakkausta tietokoneella.

Kokeneena pakkauksien suunnittelijana, sekä näiden ohjelmien kehuttuna hallitsijana alkuun pääseminen sujuu ongelmattomasti. Suhteellisen huomaamatta tulee ruokatauko vastaan.

Ruokatunnilla juttelen luokkatoverien kanssa ja kyselen miten heillä on työskentely sujunut, sekä vaihdan parista muusta aiheesta muutaman sanan.

Ruokatunnilta tullessani taukoa on vielä 10-15 minuuttia jäljellä. Tämän ajan hyödynnän selailemalla internetissä sekä kuuntelemalla taas musiikkia.

10

Pakkauksessa olen ehtinyt tekemään jo sen etukannen valmiiksi tietokoneella.

Siirryn tämän jälkeen takakanteen. En ehdi kuitenkaan kauaa suunnittelemaan sitä, kun muut lehden päätekijät pyytävät jo kokoontumaan kertoakseen siitä, missä vaiheessa kukin oppilas on. Itse toimin lehden teossa varataittajana sekä pääoikolukijana, eli kohtalaisen merkittävässä roolissa. Kokouksen jälkeen jatkan vielä pakkauksen tekoa niin pitkälle kuin ehdin.

Katson kelloa. Se näyttää jo melkein lukemaa viisitoista. Aloitan muiden opiskelijoiden tavoin tietokoneen ohjelmien lopettamisen sekä sen lepotilaan laittamisen.

Koulupäivien päättymisen aikaan suhteellisen kiireettömänä opiskelijana olen perinteisesti viimeisiä luokasta lähtijöitä. Lähden hiljaisesta luokasta ulos syksyisen viileään ulkoilmaan, kohti kämppääni. ■

5.

11

OPETTAJAHAASTATTELU / SUVI LINDBERG

SUVI LINDBERG Ei uskoisi, että Nakkilan monitoiminaisen työura on alkanut haudankaivajan hommista.

Teksti: Henna Kuusisto • Kuva: Minna Bergman-Simula, Tarja Aho ja Kirsi Yläpelto

S

uvi on Sataedun monitoiminainen.

Kotoisin hän on Luvialta ja nykyisin asuu Porissa. Töihin Nakkilaan hän kulkee autolla, mutta sanoo, että olisi hauskempaa kertoa tulevansa töihin vaikkapa helikopterilla tai porojen vetämällä reellä. Koulutukseltaan Suvi on taiteen maisteri. Suvi on työskennellyt Nakkilassa jo 18 vuotta, ja hänen työnimikkeensä on tiiminvetäjä. Suvin töihin kuuluu muun muassa audiovisuaalisen viestinnän, kuvallisen ilmaisun, käsi- ja taideteollisen, viherrakentajien sekä vaatetus- ja sisustusalojen koulutusaloista huolehtiminen. Myös lukujärjestyksien tekeminen kuuluu hänen työhönsä, ja

”

Olisi hauskempaa kertoa tulevansa töihin vaikkapa helikopterilla tai porojen vetämällä reellä. ”

osana työtään Suvi vetää myös opettajaporukkaa. Suvi on yllättynyt siitä, miten monipuolista työtä hänenkin koulutuksellaan voi tehdä, ja miten kauas hän on ajautunut ammatista, johon valmistui.

Suvi kokee antoisimmaksi ammatissaan opettamisen. Hän nauttii sii-

tä, kun saa olla nuorten kanssa, mutta kuitenkin kehittämistyökin on tärkeää, kuten uusien koulutuksien tekeminen. Tärkeää on myös kansainvälisen toiminnan yhteyshenkilön rooli, jossa saa olla tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Varsinkin eri kulttuureis-

”

Suvi kokee antoisimmaksi ammatissaan opettamisen. Hän nauttii siitä, kun saa olla nuorten kanssa. ”

ta tulevien ihmisten parissa työskentely on hänen mielestään mielenkiintoista. Ikävintä työssään Suvin mielestä on se, jos opiskelijalla menee asiat huonosti. Niitä asioita jää pohtimaan, ja miettimään, että miten asiat saisi parempaan suuntaan.

Ennen Nakkilaan töihin tuloaan Suvi on tehnyt töitä monessa eri paikassa, kuten oppikirjojen kuvittajana Kirjayhtymässä, graafisen suunnittelijan töitä sanomalehti Länsi-Suomessa ja Paperitaiteella, nykyisin firma kulkee nimellä Paletti. Suvi on myös työskennellyt päätoimittajana Eurajoen-Luvian Seutu -paikallislehdessä. Häneltä löytyy

12

lisäksi kokemusta kuvaamataidon sijaisopettajana ja ala-asteen tuntiopettajana olemisesta. Työuransa Suvi kertoo aloittaneensa haudankaivajan töistä.

Ollessaan Nakkilassa töissä Suvi mainitsee mieleenpainuvimmaksi hetkeksi vuoden 2003, jolloin Villilän tilat saatiin opetuskäyttöön. Tämä tapahtuma kehitti paljon viestintäalaa ja se toi myös lisää uskottavuutta koulutukseen.

Lopuksi Suvi painottaa, ettei tämä ole mikään taidekoulu.

Eläinrakkaan Suvin perheeseen on kuulunut paljon erilaisia lemmikkejä.

Hänellä on ollut esimerkiksi muutama cockerspanieli, ankkoja, hanhia ja pupuja. Suvin isoisä jopa omisti minkkitarhan, minkit olivat ihan söpöjä, mutta niillä oli tapana purra sormeen. Nykyään Suvilla on lemmikkinä norwichinterrieri Hasse, joka on todella rakas lemmikki heidän perheessään. Hasse on viisivuotias koirakaveri, joka on Suvin hyvä lenkki- ja sienestysseuralainen. Hasse on myös perheen ainut aatelinen, ja sillä on oma vaakuna. Suvi kertoo myös, että heillä vietetään joka vuosi Hassen syntymäpäiviä, ja silloin heille tulee paljon vieraita.

Inspiraatiota Suvi kertoo saavansa esimerkiksi koulutusseminaareista ja muilta opettajakollegoiltaan. Suvin mielestä heillä onkin hyvä opettajatiimi ja yhteisö, joka myös inspiroi häntä. ■

13

ALAESITTELY / SISUSTUSKUDONTA

SISUSTUSKUDONTA Värisilmää ja näppäriä sormia, sekä monipuolisesti kädentaidot hallussa.

Teksti: Sini Rintala • Kuva: Henna Kuusisto

K

kaa opiskellaan, koska kudontaan liittyy paljon laskemista.

Sisustuskudonnan artesaani osaa suunnitella ja valmistaa käytännöllisiä ja kauniita sisustustekstiilejä. Opiskelijat käyttävät töissään monipuolisesti eri tekniikoita ja materiaaleja tehden monenlaisia sisustustekstiilejä, muun muassa mattoja, verhoja sekä villapeitteitä.

Opiskelijat ovat valmistuessaan luovia ja käteviä käsistään.

Sisustuskudonta-alalta valmistunut voi työllistyä tekstiili- ja käsityöalan erilaisiin tehtäviin. ■

äsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon suorittaneella artesaanilla on ammatilliset perusvalmiudet ammattialansa eri tehtäviin. Työssä tärkeitä ominaisuuksia ovat luovuus ja kärsivällisyys. Myös visuaalisesta silmästä on paljon hyötyä.

Opinnot painottuvat kankaankudonnan, ompelun, kankaanpainon ja tekstiilisuunnittelun oppimiseen. Opinnot antavat kattavat tiedot ja taidot erilaisten tekstiilien suunnitteluun ja valmistukseen. ATTO-aineista esimerkiksi matematiik-

Gallup • Mikä on haastavin työ minkä olet tehnyt?

Adele Pesonen 17 v 3. Vuosi

”Asiakasverho puuvillaisesta kalalangasta. Se oli isokokoinen työ, kaksi täyspitkää verhoa.”

Petra Laaksonen 18 v 3. Vuosi

”Villalankainen shaali. Langat olivat ohkaisia ja katkeilivat.”

14

Paula Yli-Panula 18 v 2. Vuosi

”Ensimmäisellä luokalla tein teknisesti vaikean neljäpolkuisen maton.”

15

NORMIPÄIVÄ / SISUSTUSKUDONTA

Muutakin kuin pelkkää kudontaa Teksti: Sisustuskudonnan opiskelijat • Kuvat: Henna Kuusisto ja Marianna Ojala

M

illainen on normaali päivä käsi- ja taideteollisuusalalla?

Moneen otteeseen olen kuullut miten ihmiset kyselevät ”Millaista graafisella puolella on?” tai vaikka ”Nakkilassa on valokuvauspuoli, haluan sinne”, mutta kukaan ei koskaan kysäise tai tunnu edes ajattelevan, että täältä löytyy myös käsi- ja taideteollisuusala. Mikä? Juuri niin, käsi- ja taideteollisuusala, jossa tehdään paljon erilaisia töitä.

Alan opiskeluun sisältyy esimerkiksi kudontaa, ja värien sekä sidosten ammattimaista valintaa. Tunneilla syntyy erilaisia shaaleja, ryijyjä, vauvan peittoja sekä tyynyjä. Opiskelijat tekevät myös värikkäitä mattoja, jotka kudotaan erilaisista sidoksista ja materiaaleista. Verhot, pöytä- ja kaitaliinat muodostuvat mallien, sidosten ja värien suunnittelusta. Käsi- ja taideteollisuusalan opiskelijoiden päivään mahtuu asiaa laidasta laitaan.

Kulttuurin soveltaminen käsityöhön -kurssilla etsitään vanhoja kansanomaisia kuvioita eri lähteistä. Tältä pohjalta on suunniteltu ja tehty luonnoksia ja sabluunoita. Suunnitellut kuvakokonaisuudet painetaan erityyppisille kankaille, muun muassa pellavalle, silkille ja villalle. Opiskelijat ovat tehneet esimerkiksi kuviollisia tyynyjä. Kuvioita painetaan myös asiakastilausverhoihin.

Ammatillisten oppiaineiden lisäksi opintoihin kuuluu myös ATTO-aineita, eli ammattitaitoa täydentäviä oppiaineita. Esimerkiksi fysiikkaa ja kemiaa, äidinkieltä ja liikuntaa. Fysiikassa ja kemiassa ollaan tutustuttu jokapäiväisen elämän kemiaan. Äidinkielessä on kirjoiteltu runoja sekä kuvitettu niitä aiheeseen sopivilla kuvituksilla. Tunneilla on suunniteltu myös omaa tunnelmakarttaa.

Monipuolinen liikunta on hyväksi sellaisissa ammateissa, joissa on paljon is-

tumista. Koulussa terveyttä ollaan edistetty liikuntatunneilla, joiden aikana saatetaan käydä kuntosalilla kuntoilemassa tai pelaamassa erilaisia pelejä, kuten sulkapalloa, polttopalloa ja koripalloa liikuntasalissa. Ulkona harrastetaan tavallista yleisurheilua, pelataan pesäpalloa ja Cooperin testikin on suoritettu.

Opiskelijat voivat harjoitella omaa yritystoimintaa Nuori yrittäjyys -toiminnassa. Siinä he keksivät liikeidean ja perustavat vuodeksi harjoitusyrityksen, jossa he pääsevät helposti harjoittelemaan yrittäjänä toimimista jo opiskelujen aikana. NY-toiminnassa voi tienata myös vähän taskurahaa.

Oppilaat ovat esimerkiksi suunnitelleet lastenhuoneen nukkatekstiilityön toteuttamista. He ovat suunnitelleet ja toteuttaneet monien koulun juhlien somistuksen, tänä vuonna Nakkilan toimipisteen 30-vuotisjuhlien koristelun. ▲

16

SISUSTUSKUDONNAN OPISKELIJAT KERTOVAT OMIN SANOIN, MIKÄ ON KOULUSSA PARASTA. ”Nallematon teko. Enemmän kudontaa!” - Jenni L. ”Nautiskellut kaikkien kanssa jokaisesta hetkestä. Jatketaan samalla lailla kuin ennenkin. Kunhan vain saisinkin kaikki poissaolot ja taudit pois ja sit vasta kaikki on sit ookoo!” - Nelli V. ”Kankaanpainokuvia, kudontaa, ompelu: tyynyliina, runo, liikunta: sulkapalloa, pesäpalloa, kuntosali. Käsityö, fysiikkakemia, kankaan töpöttäminen, silittäminen, värittäminen.” Sannamari H. ”Itsensä toteuttaminen. Semmoinen kurssi, missä voisi tehdä ihan mitä vaan omiin töihin liittyen.” - Jenni A. ”Nukkaryijy. Kaikki mahdolliset perjantait 12.00 päiviksi!” Paula Y. ”Kankaanpainanta ja värien sekoittaminen.” - Adele P. ”Kudonta ja liikka. Että kudonnassa olisi jotain tekemistä, ettei laiskoteltaisiin. (Oppilaat joutuvat joskus odottelemaan).” Petra 1. L. ■

2.

3.

5.

17

18

OPETTAJAHAASTATTELU / TUIJA & SEIJA

TUIJA NIINISALO & SEIJA LAINE Koulunkäyntiohjaajan päivässä riittää vauhtia ja vilskettä.

Teksti: Hanna Moilanen • Kuva: Minna Bergman-Simula, Tarja Aho ja Kirsi Yläpelto

T

uija ja Seija toimivat koulunkäynnin ohjaajina Pakkalassa.

Seija on kotoisin Ilvesjoelta, Pohjanmaalta, mutta hän asuu nykyisin Kokemäellä. Tuija taas on käynyt syntymässä Porissa, mutta isän työn perässä hänet kiikutettiin Helsingin ja Vantaan suunnille. Nyt on ympyrä sulkeutunut, ja Tuija on palannut Poriin.

Tuijan ja Seijan työnkuvaan kuuluu muun muassa opiskelijoiden avustaminen ja tukeminen oppimisprosessin eri vaiheissa. Koulunkäyntiohjaaja toimii opettajan rinnalla, tukee opiskelijan itsenäisyyttä ja ohjaa heitä arjen ongelmissa, joskus pitää myös järjestystä luokassa. He tekevät myös tarvittaessa opettajan sijaisuuksia.

Koulunkäyntiohjaajalle kuuluu aikuisen vastuu lapsista. Seija sanoo, ettei ole ollut sellaista päivää, etteikö hän olisi halunnut tulla töihin.

Seijalla ja Tuijalla on pitkä kokemus alalta, Seijalla seitsemän ja Tuijalla yhdeksän vuotta. Naiset ovat päätyneet samaan ammattiin hyvin erilaisten polkujen kautta.

He molemmat nauttivat nuorten kanssa työskentelystä, ja siitä miten opiskelija oppii asioita. Seijan mielestä parasta työssä on sen haasteellisuus, ja Tuija kertoo, että tässä työssä oppii itse koko ajan. Jokainen ihminen ja opiskelija on ihana haaste.

Ennen koulunkäyntiohjaajan uraa Seija on työskennellyt graafisen alan töissä, muun muassa lehtipainossa sekä Lalli Oy:ssä. Työhistoriasta löytyy myös jakso poliisin kansliassa.

Vapaa-aikansa Seija viettää tanssikursseilla, käsitöitä tehden ja salilla.

”

Seija mielestä parasta työssä on sen haasteellisuus, ja Tuija kertoo, että työssä oppii itse koko ajan. ”

Ensimmäinen lapsenlapsi syntyi juuri, ja tästä hän saa vielä lisää tekemistä vapaa-aikaansa. Kesällä Seija pyöräilee, kuluneena suvena kertyi sellaiset 1 300 kilometriä. Hän kertoo, että graafikoiden kuuluisi urheilla, sillä työ on lähes pelkkää istumista, ja jos keho ei ole hyvässä kunnossa, niin ryhti lyyhistyy. Graafikon työ rasittaa paljon hartioita, olkapäitä ja niskaa. Seija kehottaa pitämään ruodon kunnossa, että tätä työtä pystyy tekemään.

Terveellinen ruoka on myös tärkeää, että pysyy kunnossa ja jaksaa keskittyä pitkiä aikoja.

Tuija on ohjannut koulunkävijöitä jo vuodesta 2005. Ennen kouluelämää Tuija on työskennellyt muun

19

muassa Yleisradiossa musiikkiosastolla ja Helsingin yliopistolla kanslistina.

Laajasta tehtäväskaalasta löytyy myös kesätöitä lentokonesiivoojana, ja toistakymmentä vuotta ranskalaisten alusasujen maahantuonnissa.

Tuijan menneisyydestä löytyy myös todellinen rakkaustarina. Hän rakastui Rodoksella englantilaiseen Stepheniin, joka oli purjehtija ja asui Välimerellä.

Tapaamisen Stephen seurasi Tuijaa Suomeen ja vaati naista valitsemaan, lähteekö miehen mukaan merille.

Niinpä Tuija pakkasi tavaransa ja muutti Stephenin mukana upealle Välimerelle.

He saivat kaksi tytärtä. Stephen kuoli muutama vuosi sitten, mutta Tuija oppi häneltä paljon, ruorissa olemista, navigointia... Tarinaa kertovan Tuijan ilmeestä näkee, kuinka muistot vilisevät; upeita maisemia ja rajuja myrskyjä on nähty, mastokin katkesi hänen aikanaan.

Tuija sanoo, että on hyvä osata kieliä, sillä hän ei ole varmastikaan ainoa, jolla on kaukokaipuu. Vaikkei kieliä käyttäisi ammatissaan, ei voi koskaan tietää, milloin kielitaitoa tarvitsee, maailma kun on loppujen lopuksi pieni. Tuija muistuttaa vielä, että työharjoitteluissakin kannattaa ottaa kaikki mahdollisuudet vastaan: mennä vaikka ulkomaille, sillä se jos mikä kasvattaa elämänkokemusta. ■

VILLILÄ Villiläntie 1, Nakkila

Kuva: Henna Kuusisto Käsittely: Emilia Koivisto

21

ALAESITTELY / ANIMAATIO JA PELIT

ANIMAATIO JA PELIT Tasohyppelyä, räiskintää ja huikeita strategioita.

Vain mielikuvitus on rajana.

Teksti: Emilia Koivisto • Kuva: Marianna Ojala

P

tystä. Pelialalla tärkeä kieli on ATTO-aineisiin kuuluva englanti.

Koulutuksesta valmistuu media-assistentteja, joilla on kattavat valmiudet työskennellä erilaisissa pelialan yrityksissä. Lisäksi heidän potentiaalisiin työpaikkoihinsa kuuluvat muun muassa elokuva-, animaatio-, radio- ja tv-alan yritykset. ■

eli- ja animaatioalan ammattilainen on hyvä ryhmätyöskentelijä, tuottelias, pitkäjänteinen, ja hän osaa ratkaista monenlaisia ongelmia. Sataedussa opiskellaan monipuolisesti peli- ja animaatiotuotantojen projektihallintaa, 3D-mallintamista ja -animaatiota, joten opiskeluaika kuluu useimmiten tietokoneen ääressä. Lisäksi koulutus kehittää medialukutaitoa ja seuraa tiiviisti alan kehi-

Gallup • Minkä työn tai projektin haluaisit koulussa toteuttaa?

Markus Kakko 27 v 3. vuosi

Riippuu työryhmän koosta. Joku isompi kunnallinen projekti, esimerkiksi.

Kaupungin oma ympäristöesittely, vaikkapa pelinä tai multimediaesityksenä.

Markku Kankaanniemi 19 v 2. Vuosi

Peliprojekti, joka pyritään toteuttamaan yhteistyössä peli- ja animaatio- ja tv- ja elokuvapuolen kesken.

22

Iida Mustonen 20 v 1. Vuosi

FPS, eli First person shooting -pelin.

23

NORMIPÄIVÄ / ANIMAATIO JA PELIT

Ideasta peliksi tiimityön avulla Teksti: Milla-Noora Salo • Kuvat: Milla-Noora Salo ja Marianna Ojala

T

avallinen koulupäiväni alkaa aamusta. Herään noin tuntia aikaisemmin, kuin mitä lukkari näyttää. Kissojen ruokkiminen, aamupala, suihku ja ulos. Käynnistän auton ja ajan seitsemän kilometriä Satalinnan pimeästä metsästä Nakkilaan.

Villilässä menen luokkaan tietokoneen äärelle, ja kaivan laukusta piirtolevyn. Ihan sama mitä meillä on, levy on aina mukana, ja aina otan sen valmiiksi pöydälle. Koneet auki ja hommiin. Harri Sarrin tunneilla on tehtävänä tällä kertaa konseptitaide.

Omasta hahmosta konseptitaidesuunnittelulomake, kaksi konseptikuvaa 1815 vuoden tyylisestä kaupungista ja Villin Lännen neljä hahmoa, plus koira ja hevonen. Tämäkin 1815 luvun tyylillä.

Aloitan hahmojen suunnittelun Photoshopissa. Muutan pohjan oikean kokoiseksi, lisään layerin, valitsen hah-

molle sopivan värin ja vaihdan siveltimen.

Musiikkia Youtubesta ja kaikki on valmiina. Muut tekevät samaa tehtävää tai muita tehtäviä.

Hetken päästä kahvi kutsuu minua.

Menen opettajanhuoneeseen ja keitän kahvia sen verran, että muutkin saavat.

Kahvikuppi käteen ja takaisin hommiin.

Ennen kuin huomaankaan, kello on neljä. Kotiin siis jatkamaan samaa hommaa ja katsomaan Dragon Ball Z. Syyskuussa alkoi ATTO-aine kurssi. Luokkamme jakaantui aikaisempien opintojen perusteella: osalla on pelkästään ATTO-aineita, osalla on animaatio- ja pelipuolen kakkosten kanssa samoja tunteja. Joillakin, kuten minulla, on molempia. Päivämme ovat hieman pitempiä kuin muiden.

Esimerkiksi aamu kymmeneltä alkavat terveystiedon tunnit Pakkalassa, ja kun ne tunnit loppuvat esimer-

24

kiksi kello 11.45, niin siitä ruokailuun ja Villilään Luca Deriun skriptaus- ja pelintekemistunneille tai Harri Sarrin tietokoneanimaatiotunneille.

Opettajamme Luca Deriu on tällä hetkellä Milanossa, ja opettaa tuntejamme Teamwieverin välityksellä.

Luca valitsee ryhmät, ja kertoo, mihin peli tehdään, eli onko se kännykälle, tietokoneelle vai jollekin konsolille.

Alamme ryhmässä suunnittelemaan pelin tarinaa ja tyyliä. Meillä on ryhmässä johtaja, tai sitten sovimme keskenämme tiiminä, mitä kukin tekee. Luca auttaa, ja ohjastaa mahdollisissa ongelmatilanteissa ja opettaa pelin tekemistä.

Animaatiotunneilla Harri opettaa animaatiotekniikoita ja tietokoneanimaation historiaa. Ja myös auttaa meitä, jos tarvitsemme apua, sekä antaa hyviä vinkkejä. Tällainen on aika lailla meidän Tietokoneanimaatio ja pelit -puolen ykkösten normi koulupäivä. ■

1.

2.

3.

4.

5.

25

OPETTAJAHAASTATTELU / HARRI SARRI

HARRI SARRI Itsensä voi yllättää monella tapaa, vaikkapa pyöräilemällä töihin autoilun sijaan.

Teksti: Henna Kuusisto • Kuva: Minna Bergman-Simula, Tarja Aho ja Kirsi Yläpelto

H

arri Sarri on animaatio- ja pelialan opettaja. Kotoisin hän on Tampereelta, mutta nykyisin asuu Nakkilassa. Työmatkat hän taittaa autolla, kerran vuodessa hän yllättää itsensä ja pyöräilee töihin. Hänen työhönsä kuuluu muun muassa kuvankäsittely, konseptointi, luonnostelu, animaatioiden piirtäminen, 3D mallintaminen ja mallien animoimisen opetus.

Harri on työskennellyt opettajana yhteensä jo yli 30 vuotta, joista Nakkilassa 22, ja sitä ennen Vantaalla 10 vuotta.

Työssään parasta Harrista on se, kun töihin tullessa on suunnitellut päivän

”

Harrin kokemuksen mukaan kaikesta, mitä elämässä oppii, on jossain vaiheessa elämää hyötyä. Hänen mielestään korkeakouluopinnot ja opiskelu yleensäkin kannattaa.”

etenemisen tarkkaan, mutta kaikki ei suju koskaan suunnitelmien mukaisesti. Kamalinta Harri kertoo olevan sen, kun välillä tulee huonoja päiviä, jolloin ei jaksaisi tehdä mitään, ja asiat suju-

vat poikkeuksellisen tahmeasti. Lopuksi Harri kuitenkin toteaa, että ei hän sittenkään pidä sitä niin huonona.

Ennen opettajan uraa Harri kertoo tehneensä kaikenlaisia hommia. Hän on

”

Hienointa hänestä ovat ne onnistumisen hetket.”

ollut töissä kirjapainossa, paperitehtaalla, teatterissa ja aktiivisesti kuvataiteilijana, josta hän siirtyi pikku hiljaa opettajaksi. Työnteon hän on aloittanut jo 9-vuotiaana.

Harri on valmistunut vapaasta taidekoulusta kuvataiteilijaksi ja matkan varrella myös Taideteollisesta korkeakoulusta taiteen maisteriksi.

Kuvataiteen lisäksi Harri on kiinnostunut historiasta, varsinkin taidehistoriasta. Taiteen maisterin tutkinto antaa hänen mielestään syvyyttä ja perspektiiviä opettamiselle, vaikka opiskelijat välillä tuumaavatkin, että joistain asioista ei ole lainkaan hyötyä.

Harrin kokemuksen mukaan kaikesta, mitä elämässä oppii, on jossain vaiheessa elämää hyötyä. Hänen mielestään korkeakouluopinnot ja opiskelu yleensäkin kannattaa. Harri ker-

26

too olevansa ikuinen opiskelija ja viimeksi hän on opiskellut kieliä, kuten Espanjaa.

Mieleenpainuvinta hetkeä Harri ei osannut erikseen sanoa, mutta hienointa hänestä ovat ne onnistumisen tunteet.

Esimerkiksi, kun opiskelija pääsee johonkin hyvään työpaikkaan opintojen loputtua, tai kun opiskelija, jolla on vaikeuksia sisäistää jokin tietty asia, alkaa lopulta ymmärtää opettajan selityksen ansiosta,

”

Mieleenpainuvimmat hetket Harrin mielestä voivat olla ihan tavallisia arkisia asioita.”

tuntuu hienolta. Mieleenpainuvimmat hetket Harrin mielestä voivat olla ihan tavallisia arkisia asioita.

Sarri on harrastanut jousiammuntaa jo pienestä lähtien. Ennenvanhaan ei vain ollut sellaisia mahdollisuuksia ja välineitä kuin nykyisin. Harrin sanojen mukaan Porissa on seura, joka lainaa ilmaiseksi välineet. Nuorempana olisi joutunut hankkimaan harrastukseen välineet itse. Harri myös mainitsee, että nyt hänellä on jo monta jousta, kuten perinteinen olympiajousi, taljajousi ja pitkäjousi. ■

27

ALAESITTELY / ELOKUVA JA TV

ELOKUVA JA TV Leikkaa, liimaa ja käsikirjoita. Elokuvien ja TV-tuotannon vaiheet kolmessa vuodessa.

Teksti:Kirjoittajan Emilia Koivisto Grönlund Teksti: nimi •• Kuva: Kuvat:Jari kuvaajan nimi

E

dollista, että voit päästä taltioimaan erilaisia tapahtumia, tai osallistumaan vaikkapa elokuvatuotantoon jo opiskeluaikanasi. Opiskelija voi opintojen aikana suuntautua haluamaansa osa-alueeseen, joka hänestä luontevimalta tuntuu. ATTOaineisiin kuuluvassa fysiikassa käsitellään muun muassa alalle niin tärkeitä valoa ja ääntä.

Media-assistentin työpaikat voivat olla esimerkiksi elokuva-, animaatio-, radio- ja tv-alan yrityksissä, mutta opintojen laajuus antaa mahdollisuudet työskennellä monenlaisessa muussakin työssä. ■

lokuva- ja tv-alan assistentin tärkeimpiä ominaisuuksia työelämässä ovat hyvät ryhmätyöskentelytaidot, kyky ratkaista ongelmia, stressinsietokyky ja taito mukautua jatkuvasti muuttuvaan alaan. Alan työpäivät ovat usein pitkiä ja rytmi epäsäännöllistä, joten myös joustavuus on tärkeä ominaisuus.

Sataedussa opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet työskennellä osana audiovisuaalista tuotantoa.

Opiskellessasi opit paljon elokuva- ja tv-tuotannon vaiheista, käsikirjoituksesta kuvaukseen ja leikkaukseen. On mah-

Gallup • Mikä on mielenkiintoisin työ/projekti jonka olet tehnyt?

Heli Kosunen 18 v 2. vuosi

Olin mukana tekemässä musiikkivideota Hiidenhautanimiselle bändille.

Emilia Kinnunen 18 v 2. vuosi

Lyhytelokuva kuolleesta linnusta.

Löysimme pihalta kuolleen linnun ja päätimme kuvata siitä lyhytelokuvan.

Heikki Vahtera 19 v 2. Vuosi

28

Uneton 48 –kilpailu.

Nettiin tulee ohjeet perjantai-iltana ja kilpailijoilla on 48 tuntia aikaa tehdä elokuva, kuvata, lei- kata ja tuottaa se.

29

NORMIPÄIVÄ / ELOKUVA JA TV

Kesäduuni keskustelun ytimessä Teksti: Taneli Vähärautio • Kuvat: Frej Blomqvist

V

iime kesänä Sataedun tv- ja elokuva-ala aloitti yhteistyön MTV3:n SuomiAreenan kanssa. Joka vuosi Pori Jazzien yhteydessä järjestettävä poliittinen keskustelutapahtuma toimi hyvänä harjoituskenttänä koulun opiskelijoille. He pääsivät harjoittelemaan julkimoiden keskustelujen taltioimista kiihkeärytmisessä tuotannossa, missä osa ohjelmasta meni suorana nettiin.

Viime kesänä tapahtumaan osallistui useita alan oppilaita nykyisiltä toisen ja kolmannen vuosikurssien luokilta. Kolmannen luokan opiskelija Iida Rajamäki kehuu kokemustaan SuomiAreenassa: ”Oli tosi kiva olla sellaisessa oikeasti aika suuressa jutussa mukana. Kaikki meni myös niin kuin piti, eikä meillä ollut missään vaiheessa mitään teknisiä ongelmia.” Iida toimi SuomiAreenassa monikameraleikkaajana sekä ohjaa-

jan tehtävissä. Tehtävään sisältynyt vastuu toi myös lisäjännitystä työhön. ”Kyllähän se vähän kuumotti, kun ihmiset oikeasti katsoivat sitä mitä leikkasin ja se julkaistiin suorana nettiin.”

Suuremmilta vastoinkäymisiltä vältyttiin ja asiat sujuivat niin kuin oli harjoiteltu. Ainoa hieman ongelmallisempi tilanne sattui purkuvaiheessa. ”Meille ilmoitettiin, että teillä on nyt kaks minuuttia aikaa purkaa tää koko roska tästä, et tähän tulee jotain muita. Sitten kolme kameraa ja kaikki monikamerasysteemit kasaan neljässä minuutissa, niin se oli vähän haastavaa.”

Oskari Mäkinen kakkosluokalta toimi kuvaajana SuomiAreenassa. Hän kuvasi haastatteluja suorana MTV3:en.

Taltioitavana oli muun muassa paljon suomalaisia poliitikkoja, ja Oskarin mieleen on jäänyt ainakin Pekka Haavisto.

Suurimman osan ajasta piti kuitenkin keskittyä kuvaamiseen:

30

”Suoraan sanoen ei niitä paljon jäänyt mieleen, kun keskittyi niin paljon kameraan”, Oskari naureskelee. Iidan tavoin myös Oskari ja muu työryhmä välttyi suurimmilta ongelmilta. Hän myös kehuu SuomiAreenaa kokemuksena: ”Loistava fiilis jäi, hyvä meno oli, ja painettiin loppuun asti! Kyllä siitä jotain tuli opittua muutakin kuin politiikkaa... Että uudelleen menisin, jos kysyttäisiin!”

Opiskelijat eivät kuitenkaan kylmiltään joutuneet hommiin. Pari viikkoa ennen tapahtumaa koulun puolesta järjestettiin viikon mittainen SuomiAreena -kurssi, jossa harjoiteltiin purkamista ja kasaamista, ja varmistettiin tekniikan toimivuus. Lisäksi koulun henkilökunnan edustajia oli paikalla itse tilaisuudessa varmistamassa, että kaikki sujui ongelmitta.

Tapahtumarikas tilaisuus toi kaiken lisäksi oppilaille muutakin kuin vain opiskeluun liittyvää arvokasta kokemusta; myös tilipussit kasvoivat. ■

31

OPETTAJAHAASTATTELU / JANI SAINE

JANI SAINE Opettaja, yrittäjä, puheenjohtaja ja koiraihminen.

Teksti: Hanna Moilanen • Kuva: Minna Bergman-Simula, Tarja Aho ja Kirsi Yläpelto

J

ani on opettanut Nakkilassa radan molemmin puolin, mutta enimmäkseen hän on pysytellyt Pakkalassa. Hän on kotoisin Merikarvialta, mutta asuu nykyään turvallisesti Porin helmoissa. Jani kulkee töihin autolla hyvien kulkuyhteyksien vuoksi.

Hänen työnsä kuvaan kuuluu verkkojulkaisun ja tietotekniikan perusteiden opettaminen. Jani on työskennellyt opettajan uralla puolitoista vuotta, eli uraa on vielä jäljellä monia vuosia.

Hänen mielestään parasta työssä on se, kun oppilaat oppivat ja oikeas-

”

Parasta työssä on se, kun oppilaat oppivat ja oikeasti ymmärtävät asiat, Jani kertoo. Se on hyvin ikävää, jos oppilaat eivät opi tai ole paikalla. ”

ti ymmärtävät asiat. Huonointa taasen on se, jos oppilaat eivät opi, eivätkä ole paikalla, sillä eiväthän tuollaiset asiat varmasti ole yhdenkään opettajan mieleen. Jani tuntee olonsa mukavaksi opettaessaan nuoria. Leikillään hän heittää, että aika oikeastaan ku-

luu tietokoneella selaten nettiä, mutta lopulta hän korjaa, että kyllä täällä opettaessa kaikki on hyvin mennyt.

Jani paljasti, että hän on myös yrittäjänä tietotekniikkayrityksessä. Hän on lisäksi Merikarvian voimailijoiden puheenjohtajana ja mukana myös juni-

”

Mieleenpainuvin hetki opettajan uralla Janilla oli ensimmäinen päivä. Häntä kovasti jännitti tulla töihin.”

oritoiminnassa, jossa hän valmentaa ja ohjaa nuoria.

Mieleenpainuvin hetki opettajan uralla Janilla oli ensimmäinen päivä. Häntä kovasti jännitti tulla töihin, mutta luonnollistahan tuollainen on, ja eihän se lopulta niin kamalaa ollut. Jani on viihtynyt Nakkilassa opettajana, vaikka aamulla aikaisin herääminen on ollut hänelle hieman ikävää. Toimiessaan yrittäjänä hän on tottunut hieman myöhäisempään heräämisaikaan ja muutenkin vapaampaan rytmiin. Töihin on kuitenkin päästy ajallaan, ja alkaa se aamuherääminen jo muuttumaan rutiiniksi.

Jani luetteli opettamansa aiheen, eli verkkosuunnittelun sisällön lyhyes-

32

ti: asiaan kuuluvat yllättävästi lähinnä verkkoon tehtävä materiaali, sen suunnittelu ja toteutus. On nettisivua, e-lehteä ja vaikka mitä hyödyllistä.

Jani harrastaa kuntosalilla käymistä ja juoksemista, sekä joskus hän käy uimassa.

Sisäpiirihuhujen mukaan ja tutkimisen jälkeen saimme tietoomme, että Jani Saineella on koira. Koiran nimi on Pasanen. Käskytimme Jania siis kertomaan kaiken karvaisesta kaveristaan. Pasanen on rodultaan Jack

”

Mitä ilmeisemmin tietotekniikkaopettajamme on pesunkestävä koiraihminen!”

Russellin terrieri. Pasanen on pieni ja vikkelä veijari, joka ei todellakaan jää kotiin, kun kyse on lenkkeilystä. Jani ja Pasanen lenkkeilevät päivässä reilun tunnin, viikossa kertyy liikuntaa jopa viisitoista tuntia!

Kysyimme Janilta myös, että jos hän olisi eläin, mikä eläin hän olisi kaikista mieluiten. Vastaus ei yllättänyt oikeastaan laisinkaan, sillä hän sanoi että olisi ehkä koira. Mitä ilmeisemmin tietotekniikkaopettajamme on pesunkestävä koiraihminen! ■

33

ALAESITTELY / VALOKUVAUS

VALOKUVAUS Valokuvaajan välineistöön kuuluu paljon muutakin kuin pelkkä kamera.

Teksti: Teksti: Kirjoittajan Sini Rintala nimi• Kuva: • Kuvat: Sami kuvaajan Somerinimi

K

Koulutuksessa opitaan käyttämään monipuolisesti kameroita ja erilaisia valaisulaitteita. Tutkinnon suorittanut osaa toimia erilaisissa kuvaustilanteissa ja valaistusolosuhteissa, ja tuntee myös kameran tärkeät asetukset ja säädöt. Koulutus sisältää myös monipuolisesti kuvan jatkokäsittelyn ja sen käytön.

Sataedu Nakkilassa on tavoitteena aloittaa perustutkinnon lisäksi myös valokuvauksen ammattitutkintoon tähtäävä koulutus. ■

uvallisen ilmaisun perustutkinnosta valmistunut valokuvaaja saa koulutuksessaan valmiudet toimia viestintä- ja kuvataidealalla valokuvauksen työtehtävissä toisen palveluksessa, tuotantotiimin jäsenenä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana.

Valokuvausta opiskelevat alasta kiinnostuneet aikuisopiskelijat, jotka valmistuttuaan työskentelevät useimmiten lehti-, muoto-, mainos-, studio-, hää- ja luontokuvaajina sekä kuvankäsittelijöinä.

Gallup • Mikä on hyödyllisin oppimasi asia tähän mennessä?

Sami Someri 31 v 1. Vuosi

”Olen ollut täällä vasta vähän aikaa ja ainoa oppimani asia on alastonmallin piirtäminen.”

Kirsi Tammi 34 v 1. Vuosi

”Käyttämään kameraa oikein ja käsittelemään kuvia.”

35

Reeta Halkilahti 22 v 1. Vuosi

”Käyttämään Macia, ja sen, ettei ikinä voi kuvata liikaa.”

NORMIPÄIVÄ / VALOKUVAUS

Salamavalojen välkkeessä Teksti: Valtteri Aura • Kuvat: Anni Mäntysalo, Kirsi Tammi

H

erätys 5.30. Taas mukavan harmaa ja sumuinen arkiaamu Myönteellä. Töllinmyllyn kaurahiutaleista keitetty aamupala nautitaan Aamulehden kera. Tänäkin aamuna lehdestä silmiini osuu useita valokuvia, joissa ei tunnu olevan järjen hitustakaan. Ehkä minun valokuvan tulkintani on lastenkengissä, tai sitten kuvajournalismin laatu heikkenee silmissä. Sanomalehdistössä taidetaan kärsiä kapeakatseisuudesta ja rahan puutteesta. Nykymaailmassa taidetaan elää ehkä liian hektisesti ja kiireisesti. Kiire se kyllä minullekin tulee bussille, eikä koulussa katsota hyvällä myöhästelijöitä.

Pyöräilymatkaa onneksi siivittää otsalamppu ja sufimestari Nusrat Fateh Ali Khan. Onpa kevyt polkea ja miettiä apurahan hakemista. Jos tekisi pienen, parin kuukauden kuvausreissun

Himalajan kyliin, tai sitten jonnekin Andaman tai Nicobarin saarille kalastajakyliin dokumentoimaan heimoja ilman massaturismin vaikutusta.

Onneksi koivukujan alamäessä vauhdin kiihtyessä palautuu todellisuus ja karun harmaa arki. Nyt skarppina pimeydessä polkija, mäen alla on nimittäin lukematon määrä routamonttuja, joihin ei valokuvaajan pidä sortua tässä vauhdissa. Ehjänä pysäkille asti selvittynä, selkä hieman märkänä.

Bussissa ehtii onneksi hieman lukemaan. Samalla kuitenkin ajatuksiin hiipivät menneet asiakkaat ja tulevatkin keikat. Ovatkohan olleet tyytyväisiä kuviin? Tuleekohan niistä tämän viikon kuvauksista mitään?

Tämän kaltaisiin ajatuksiin sitä on varmaan totuttava sen valmistumispäivänkin jälkeen. Siis valokuvaajan perushuttua siitä täydellisestä valosta

ja lokaatioista. Puhumattakaan täydellisistä malleista ja maisemista.

Loppumatkasta ajatuksiin syntyi ajatus: Nusrat Fateh osallistumassa Vain elämää -ohjelmaan. Kyllä olisi hienoa nähdä, muuttuisiko itku nauruksi.

Koululla sitten nauru muuttuu itkuksi, kun kalustoa ruvetaan kasaamaan ja varaamaan. Kaikki on taas ihanasti rempallaan. Missä lähetin, octakin hukassa ja linssi täynnä sormenjälkiä. Valoa tuntuu olevan liikaa tai sitten liian vähän. Hieman säätöä, ja rupeavat varjot olemaan oikeissa paikoissa. Photoshopissa ne sitten viimeistään asettuvat oikeisiin kohtiin.

Jos eivät asetu, niin sitten vinjetoidaan niin maan perusteellisesti.

Takaisin arkeen ja reproamisen maailmaan. Siinähän on kyse jo kertaalleen jonkun ottamien valokuvien uudelleen valokuvaamisesta. Kuulostaa ▲

36

hieman halvalta ratkaisulta, mutta sellaista se nykyaika on. Eipä tarvitse ainakaan sommitella. Teknisesti haastavuustaso on keskitasolla reprottaessa.

Tai ainakin tässä kyseisessä tapauksessa. Olimmehan saaneet vapaat kädet, ja sehän tarkoittaa vapautta tehdä ratkaisuja.

Valot siis pystyyn. Kaksi Elicaa saa riittää, ja styroksilevy taustaksi. Nyt alkaa tekniikan kannalta haastavin osuus. Reprottavien kohteiden täytyy olla täysin suorassa kulmassa kuvauskaluston kanssa. Tässä kohtaa on Rytipetrin vanhasta ”luomella” katsomisesta hyötyä, jotkut kuulemma peilillä tarkistavat tämän.

1.Meidän perällä sellaisia ei hyvällä katsota. Luomella siis suoraan kulmaan. Toinen haastavuus tulee sitten flashien kanssa. Miten ne saadaan syttymään juuri oikeaan aikaan? Tätä taikalaatikkoa kutsutaan lähettimeksi. Sellaista nyt ei vaan ole saatavilla.

Siispä synkkapiuha terästettynä pielaveteläisellä saa ajaa sytyttimen virkaa.

Puff ja puff – muutamien koekuvien jälkeen rupeaa oikea valotus osumaan kohdalleen.

Hetken kuluttua on tarpeeksi materiaalia muistikortilla. Siispä purkuhommiin, 2. ja varusteet takaisin omille paikoille. Sitten materiaali siirretään pois rasittamasta pienen muistikortin aivokapasiteettia. Siellä kuvat saavat odottaa seuraavaan viikkoon, jolloin materiaali vielä jälkikäsitellään lopulliseen muotoon.

Loppupäivä kuluukin lokaation metsästykseen Google Mapsista, kerraten vielä, mitkä valot ja mitkä linssit mukaan. Täytyy vielä muistaa käydä kaikki varusteet läpi, ja niiden toimivuus sekä yhteensopivuus. Voisiko olla turhauttavampaa kuin mennä keikalle rikkinäisten vehkeitten kanssa? Muutenkin on luo3. tettavuus hakusessa, kun kyse on digitaalisista instrumenteista.

Sitten alkaakin kotimatka. Bussilla Poriin, ja siitä maaseudulle. Loppumatka sujuukin ongelmitta. Koivukujan routamontutkin näyttävät valoisalla mitättömiltä. Vieläkin naurattaa ajatus sufimestarin osallistumisesta Vain elämää -ohjelmaan. Se olisikin näky! Valtavan kokoinen pakistanilainen halaamassa Paulaa ja toteamassa, että hyvin sä tulkitset Qawwalia.

Näin valokuvaajan päivä on päätöksessä. Viimeinen ajatus vielä Pekka Luukkolan valokuviin ennen nukahtamista. Miten ihmeessä ne on otettu? ■ 5.

4.

37

KANSAINVÄLISYYS / VAIHTO-OPISKELIJA

Anni Espanjassa Teksti: Marianna Ojala • Kuva: Jenna Heinäaho

A

nni Mäntysalo, 24 –vuotias valokuvausta ensimmäsitä vuotta opiskeleva vietti neljä viikkoa vaihdossa Espanjassa Fuengirolassa.

Toinen vaihtoehto olisi ollut Irlanti, mutta kaikki paikat oli jo täytetty.

MIKÄ SAI SINUT LÄHTEMÄÄN ULKOMAILLE? – Puhdas mielenkiinto. Kun kerran avautui mahdollisuus lähteä ulkomaille, niin piti lähteä. Oli myös hyvä saada näyttöä varten vähän erilaisia kuvia, kuin mitä Suomessa olisi saanut.

MITÄ SINÄ ODOTIT ENITEN ULKOMAAMATKALTASI? –Juuri niitä hyviä kuvia, sekä tietysti erilaisia kokemuksia.

MITÄ SINÄ TEIT ENSIMMÄISENÄ PÄIVÄNÄ?

– Ensimmäinen päivä meni hyvin pitkälti reissaamiseen. Lentokentältä pääs-

tyämme menimme junalla Fuengirolaan ja sieltä sitten seikkailimme hotellille.

Loppupäivä meni siihen, että asetuimme taloksi.

MITEN SAIT PÄIVÄSI KULUMAAN? – Ihan hyvin. Me kuvasimme paljon ja yritimme reissata mahdollisuuksien mukaan. Teimme myös meidän työharjoittelupaikalle kuvauksia.

MILLAISTA RUOKA OLI? – Ruoka oli hyvää. Kokkailimme enimmäkseen itse.

KUINKA PALJON KULTTUURI EROSI SUOMEN KULTTUURISTA? -Tosi paljon! Espanjalaiset olivat huomattavasti avoimempia, perhekeskeisempiä, sekä helposti lähestyttävämpiä.

MIKÄ OLI MATKAN KOHOKOHTA? – Kohokohtia oli monia. Suurin kohokohta oli ehkä reissu Rondan rotkokau-

38

punkiin. Menimme sinne pienellä autolla pitkin vuoristotietä. Oli jännää!

MILTÄ TUNTUI PUHUA VIERASTA KIELTÄ, JA AIHEUTTIKO SE ONGELMIA? – Ei aiheuttanut. Kyllä aina löytyi jokin keino kommunikoida. Englannilla pärjäsi useimmissa tilanteissa.

KOHTASITKO ONGELMIA VAIHDOSSA OLLESSASI? – En mitään suurempia. Näytön puolesta yksi ongelma oli se, että nettiyhteys oli todella surkea. Näyttökuvien lähettäminen oli tästä syystä hankalaa.

MITÄ TOIT MUKANASI SUOMEEN? – Toin aika paljon kaikennäköistä. Ennen kaikkea hyviä muistoja.

TEKISITKÖ REISSUN UUDESTAAN JOS OLISI MAHDOLLISUUS? – Tekisin ja luultavasti teenkin keväällä! ■

KANSAIVÄLISYYS / ASIANTUNTIJA KERTOO

KANSAINVÄLISYYS Hola! Hallo! Hello! Ciao! Hei! Szia!

Tere! Servus!

Teksti: Suvi Lindberg • Sarjakuva: Niina Itämäki • Kuvat: Marianna Ojala ja Henna Kuusisto

K

ansainväliseen vaihtoon hakeutuminen on vuosi vuodelta suositumpaa. Vaihdosta kertoo opettaja Suvi Lindberg, joka Nakkilassa vastaa oppilaiden lähettämisestä vaihtoon.

Vuosittain opiskelijoiden vaihtojaksolle hakeutuu Sataedusta yhä useampi opiskelija. Tänä lukuvuonna heitä lähtee kaikilta aloilta vaihtoon yhteensä noin 70. Kulttuurialoilta vaihtoihin on vuosittain lähtenyt 15–25 opiskelijaa. Keväällä rikomme ehkä ennätyksen, sillä tavoitteena olisi nyt lähettää jo yli 30 opiskelijaa 4–8 viikon vaihtojaksoille. Myös opettajia ja henkilöstöä kiin-

nostaa kansainvälistyminen aikaisempia vuosia enemmän, ja se on hyvä juttu. Työelämä edellyttää sitä, että kou-

”

Opiskelijalta vaaditaan hyvä motivaatio, sekä englanninkieliseksi päivitetty portfolio. ”

lutuksenjärjestäjä kykenee tarjoamaan opiskelijoille sellaisen osaamisen, että tämä valmistuttuaan kykenee työllisty-

mään kansainvälistyville työmarkkinoille. Työnantajat kyllä arvostavat vaihtokokemusta, se on merkki myös siitä, että opiskelija on rohkea, kykenee itsenäiseen työskentelyyn, uskaltaa tarttua tarjottuihin mahdollisuuksiin, on ulospäin suuntautunut, aktiivinen ja myös kielitaitoinen. Liikkuvuusjaksolla voi toisinaan tulla eteen ongelmia, mutta kun on riittävän neuvokas, ei mene sormi suuhun.

Sataedulla on käytössään kansainvälisen toiminnan strategia, jonka mukaan tietysti toimitaan kaikissa koulutuksenjärjestäjän toimipaikoissa. Meillä ▲

39

KANSAIVÄLISYYS / ASIANTUNTIJA KERTOO

on oma asiantuntijaryhmä, joka koordinaattori Marko Kemppisen johdolla hakee liikkuvuuteen tukea esimerkiksi EU:n ERASMUS + -rahoituksista.

Kansainvälisestä toiminnasta ja osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan ensimmäisen vuoden opiskelijoille opintojen alussa. Lisäksi kerromme kansainvälisen toiminnan mahdolli-

suuksista jo ysipäivänä, kun peruskoulun yläluokkien vierailijat tulevat tutustumaan toisen asteen koulutusiin.

Jokaisella Sataedun opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua kansainväliseen vaihtoon. Wilmassa on hakemus, jonka täyttämisestä kaikki alkaa.

Kaikissa toimipaikoissa kv-yhteyshenkilöt opastavat opiskelijoita sekä luokit-

tain että tarvittaessa myös henkilökohtaisesti lomakkeen täyttämisessä.

Vaihtoon voi hakea täysi-ikäinen opiskelija, jonka opinnot ovat edenneet normaalisti. Lisäksi opiskelijalta vaaditaan hyvä motivaatio, sekä englanninkieliseksi päivitetty portfolio. Jos joudumme valintatilanteeseen, niin kannattaa panostaa siihen, että oman ryhmänohjaajan kanssa on etukäteen keskustellut niistä omista, henkilökohtaisista vaihtoon liittyvistä tavoitteistaan. Jos ryhmänohjaaja ja ammattiopettajat ovat tietoisia opiskelijan tavoitteista ja kykenevät suosittelemaan, on hän valintatilanteessa melko vahvoilla.

ERASMUS + -vaihto-ohjelma, joka meillä on, mahdollistaa lähtemisen periaatteessa kaikkiin Euroopan maihin.

Meillä on lukuisia hankepartnereita kolmessa eri liikkuvuushankkeessa tällä hetkellä, mutta ihan kaikissa Euroopan maissa meillä ei ole sopimuskumppania.

Hankkeisiin voidaan kuitenkin perustellusta syystä lisätä eurooppalaisia part­ nereita. Toivon, että tulevaisuudessa tulemme myös hakemaan Euroopan ulkopuolisiin maihin lähtemisen mahdollistavia hankkeita. Se jää nähtäväksi, miten siinä asiassa sitten edetään.

Viime vuosina Irlanti on ollut selvästi suosiolistan kärjessä yhdessä Espanjan kanssa. Molemmat kohdemaat tarjoavat kulttuurialan opiskelijoille monipuolisia mahdollisuuksia sekä ammatillisesti että elämyksellisesti. Fantastinen luonto ja sosiaalinen ilmapiiri ovat tietysti aina houkuttelevia juttuja. Myös Italia, Unkari ja Islanti ovat opiskelijoiden kestosuosikkeja tänä päivänä.

Aikaisempina vuosina meiltä on eniten menty vaihtoihin Saksaan, Viroon ja Hollantiin, mutta hankekaudet ja kumppanuudet tietysti vaihtelevat, ja sekin osaltaan vaikuttaa siihen, miten suosikkilistan kärki vaihtelee. Myös IsoBritanniaan ja Norjaan kohdistuu jonkin verran kyselyitä, ja sielläkin on toki oltu.

Nämä molemmat kohdemaat ovat valitettavasti erittäin kalliita.

ERASMUS + kustantaa opiskelijoille maakohtaisia apurahoja, jotka vaihtelevat kohdemaan kalleuden mukaan jonkin verran. Periaatteessa tällä apurahalla jokainen vaihtoon lähtijä pystyy kyllä hankkimaan matkaliput ja maksamaan majoituksen kohdemaassa. Siitä voi jäädä vielä hieman ylikin johonkin pienempiin menoihin. Sataedu maksaa lisäksi jokaiselle vaihtoon lähtevälle opiskelijalle vaihdon ajalta pienen, päiväkoh▲

40

KANSAIVÄLISYYS / ASIANTUNTIJA KERTOO

taisen ruokarahan myös viikonlopuilta, jonka saa etukäteen. Kohdemaan yhteistyökumppanit auttavat edullisen asunnon hankkimisessa ja neuvovat, mitkä ovat edullisimmat tavat esimerkiksi paikalliseen liikkumiseen.

Joitakin asioita oppilaat joutuvat kustantamaan vaihtoon lähtiessään itse.

Oma matkatavaravakuutus on hyvä olla.

Kannattaa myös hankkia kansainvälinen opiskelijakortti sekä eurooppalainen sairausvakuutuskortti. Passi tai muu tarvittava henkilöllisyystodistus on tietysti jonkinmoinen kustannus sekin, samoin sellaiset ylimääräiset rokotukset, jotka eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaamme. Niiden tarpeellisuudesta kannattaa tietysti ensin keskustella terveydenhoitajan kanssa.

Jos koulutuksenjärjestäjän resurssit antaisivat myöten, niin haluaisin lähettää kulttuurialan opiskelijoita vaikkapa Uuteen Seelantiin, Japaniin, New Yorkiin tai Curacaoon. Hollannilla on jokunen muukin alusmaa tuolla Karibialla, joten sinnekin olisi periaatteessa mahdollisuus saada EU –tukea. Pitäisi vain kehittää joku hyödyllinen hanke. Otan mielelläni vastaan ideoita.

Jos puhutaan ihan omasta matkailusta, niin haluaisin kyllä näyttää perheelleni Loch Nessin järven Skotlannissa, Gubbion keskiaikaisen pikkukaupungin Italiassa ja tietysti aidon islantilaisen tulivuoren. Ehkä haluaisin myös lähteä perheeni kanssa Tansaniaan safarille. Ystäväni, jotka ovat asuneet pitkään Afrikassa, ovat kaikki suosi-

Suosituimmat maat, joihin oppilaat lähtevät vaihtoon

1. Espanja 2. Hollanti 3. Islanti 4. Italia 5. Norja 7. Unkari 8. Viro 9. Saksa

41

telleet Ngorongoron kauniita maisemia. Olisihan se hienoa nähdä afrikkalaisia villieläimiä aidoissa maisemissa, niin kauan kun niitä kumpiakin vielä on olemassa. Ja totta kai sellaiset elokuvistakin tutut eksoottiset kohteet, kuten vaikka kallioon hakattu temppeli Jordaniassa tai joku burmalainen luostari olisivat upeita matkakohteita. Nuorempana Hugo Pratt –fanina suunnittelin aikoinani matkustavani kaikkiin niihin kohteisiin, joissa Corto Maltesekin oli seikkaillut. Siperiaan, Venetsiaan, Etelä-Amerikkaan ja jonnekin Etiopian autiomaahan. Sitäkin haavetta voisi jossain vaiheessa ehkä vielä elvyttää. Sveitsin Sionissa olen jo käynyt. Niin, mutta ihan oikeasti haluaisin matkustaa Keski-Maahan tai Narniaan. ■

Kävin toissapäivänä pääsykokeissa. Sinne meneminen jännitti ihan hirveästi. Siellä oli tuutoreita ohjaamassa ja haastattelu kaikenlisäksi.

Mutta lakkasin jännittämästä kun sain tyhjän paperin eteeni.

Ensimmäisessä työssä piti tehdä semmoinen kerrostalo-työ jota varten oli saanut ottaa mukaan valitsemansa värit.

a...

Haha

Joo niin varmaan...

Olin ottanut mukaani harmaat promarkerini.

Kai tiesit, ettei harmaa ole väri?

42

Eikö se ole?

Tästä se alamäki alkaa...

Saisit ottaa asioista selvää tarkemmin.

OPISKELUELÄMÄÄ / PÄÄSYKOKEET

PÄÄSYKOKEET Suunnittele, inspiroidu, toteuta.

Tervetuloa opiskelemaan!

Teksti: Julia Lammi • Sarjakuvat: Alma Kuosmanen • Kuva: Henna Kuusisto Teksti: Kirjoittajan nimi • Kuvat: kuvaajan nimi

K

aikista jännittävin osuus kouluun haettaessa on varmasti pääsykokeet. Mieleen nousee heti kysymyksiä; ovatko pääsykokeet vaikeat, mitä tarvikkeita minä tarvitsen pääsykokeisiin, millaista haastattelussa on?

Tietenkin pieni epävarmuus ja jännitys kuuluvat asiaan, varsinkin jos on ensimmäistä kertaa pääsykokeissa.

Pääsykokeita on kuitenkin turha pelätä, ja pieni stressikin vain tuo lisävoimia tehdä parempia tuloksia.

Pääsykokeet muuttuvat hieman joka vuosi, mutta haastattelemiemme oppilaiden mukaan pääsykokeet olivat heidän osaltaan varsin helpot. Ennen pääsykokeita he saivat ennakkotehtäviä, jotka heidän piti tehdä itsenäisesti. Ennakkotehtävät liittyivät tulevaisuuteen ja tulevaan työpaikkaan.

Esimerkiksi tehtävänä oli piirtää tai maalata työpaikka, jossa kuvitteli käyvänsä koulun jälkeen.

Ennakkotehtävät olivat melko vapaamuotoisia eivätkä kovinkaan monimutkaisia tehdä. Niihin yleensä sai käyttää sellaista tekniikkaa, joka on itseään miellyttänyt eniten.

Varmasti tärkeintä oli muistaa ottaa sellaiset välineet mukaan, kun kutsukirjeessä neuvottiin. Hakijat ovat kuitenkin yleisesti ottaneet hyvin erilaisia välineitä mukaansa – tusseja, värikyniä, lyijykyniä ja vesivärejä. Pääsykokeissä käyneet oppilaat painottavat, että mukaan kannattaa ottaa ne välineet, joilla työskentely sujuu kaikista sujuvimmin. Sekään ei haittaa, jos ottaa useampia eri välineitä mukaan ja käyttää sekatekniikoita – sinun työsihän se loppujen lopuksi on. Välineitä, joita listalla ei välttämättä mainita, voi silti ottaa mukaansa.

Pelipuolelle päässyt opiskelija Jyri Kopisto kertoi meille ottaneensa pääsykoepäivänä mukaan kahvia ja karkkia. Hyvät eväät ovat aina hyvästä jaksamuksen kannalta, sillä pääsykokeissa saattaa vierähtää useampi tunti töitä tehdessä. Tehtävien välissä riittää kyllä pieni hetki aikaa ruokailulle, ja mielikin pysyy paljon virkeämpänä, kun on saanut jotakin syödäkseen. Voimakkaasti tuoksuvia ruokia, kuten tonnikalaa, kannattaa kuitenkin välttää!

Kaikista eniten jännittää varmasti haastatteluosio, joka on jokaisel-

43

la hakijalla edessä. Haastattelut eivät kuitenkaan ole mitenkään paha asia – haastattelijat ovat mukavia ja ymmärtäväisiä, eikä se haittaa, jos hieman mokaa jotakin. Haastattelun jälkeen yleensä on helpottunut olo, ettei se ollutkaan niin paha asia kun oli kuvitellut. Haastatteluun voi varautua monilla asioilla – pitää muistaa olla oma itsensä, mutta kuitenkin edustava. Hyvänä niksinä on tuoda omia töitään mukaan, kuten esimerkiksi piirustuksia. Siihen käy hyvin muistitikku tai sitten paperiversiot.

Kouluun päässeiden opiskelijoiden mukaan pääsykokeet olivat yleisesti aluksi hieman stressaavat, mutta loppujen lopuksi ne olivat suhteellisen helpot. Tehtävien tekeminen voi olla työlästä, mutta ne eivät ole liian monimutkaisia tai vaikeita, etteikö niitä pystyisi määrätyssä ajassa tekemään.

Tietenkin pieniä mokiakin on saattanut tapahtua, mutta niistä huolimatta he ovat päässeet kouluun opiskelemaan, joten pienet mokaukset eivät ole niin paha asia. Sitä sattuu ihan kaikille. ■

OPISKELUELÄMÄÄ / OPISKELU NAKKILASSA

PARASTA SATAEDU NAKKILASSA Kysyimme eri alojen opiskelijoilta, mikä on parasta koulussamme.

Teksti: Opiskelijat • Kuvat: Henna Kuusisto ja Alma Kuosmanen

Teksti: Kirjoittajan nimi • Kuvat: kuvaajan nimi

N

akkilassa parasta opiskelussa on se, että tehtävien tekeminen ja suunnittelu on aika vapaata. – Millis, animaatio ja pelit Rento ilmapiiri. Mukavat ja osaavat opettajat. – Niina, graafinen suunnittelu Viihtyisä opiskeluympäristö. Mukava/ pätevä henkilökunta. – Anonyymi Hyvä henkilökunta, mukava opiskeluympäristö. – Anonyymi Nakkilassa parasta on Frej. – Mikael, elokuva ja tv Mukava työympäristö ja oppilaat – Elmo, elokuva ja tv Se kun voi opiskella alaa joka kiinnostaa ja että koulutus vastaa odotuksiani.

– Jonna-Marika, animaatio ja pelit Mukavia ihmisiä. – Linnea, elokuva ja tv Hyvä tunnelma, mukavat opettajat, rentoa, kivoja ihmisiä. – Anonyymi Nakkilan Sataedussa ei kiusata ja täällä on paljon samanhenkisiä ihmisiä + Kirsi on paras!!! J – Kaisa, graafinen suunnittelu Täällä on niin rentoa ja kaikki tulevat toimee keskenään hyvin. Ystäviä saa

helposti! J – Anonyymi Hyvä yhteishenki. – Essi, elokuva ja tv Täällä on mukavia ihmisiä, eikä kiusaamista juurikaan lainkaan. Lisäksi täällä on välil tortilloi ruuaks. – Emmi, animaatio ja pelit

”

Täällä on niin rentoa ja kaikki tulevat toimee keskenään hyvin. Ystäviä saa helposti! J”

Suvaitsevainen ja hyvä ilmapiiri!

Intiimi tunnelma! Sopivan kokoinen yksikkö! – kolmannen vuoden graafikot ANIMAATIO- JA PELIALAN OPISKELIJAT VASTASIVAT OPETTAJANSA LUCA DERIUN KAUTTA. Best thing here is the practical approach. – Saija It’s very relaxed. – Jonni

44

Well, the best thing is to work in teams. – Lauri Making games... I mean can it get any better than that. And doing it with a good group and splendid teachers. There was absolutely no sarcasm in there. And even this comment sounds sort of sarcastic, but honestly, it’s not. :) – Jyri It’s very relaxed and project based learning is best way to learn in my opinion. – Markku It really respects everyone’s needs in many ways.... and not too many people, (not crowded). – Aleksi Here’s mostly nice people and I really like these project things and most of all, it’s nice to learn new things about making games. – Sandra Eeryone can focus on the things they want to learn on group projects, I guess. – Hanna I love seeing the games, that we make, come to life :) I’ve also been able to practise my drawing and learned many things from making games (I knew nothing when I came here, so… :D) – Henna ■

KANNATTAA TULLA OPISKELEMAAN KAUEMPAAKIN! Nämä ovat Sataedu Nakkilan opiskelijoiden kotikunnat syksyllä 2014.

Eura Evijärvi Harjavalta Helsinki Huittinen Jyväskylä Kaarina Kangasala Kankaanpää Kokemäki Kuopio Köyliö Lempäälä Liminka Luvia Masku Nakkila Nokia

Orivesi Pomarkku Pori Rauma Sastamala Siikainen Säkylä Tampere Turku Ulvila Vaasa Vihti

45

NAVIGOI NAKKILASSA

N

akkilassa on kolme asuntolaa/kerrostaloa, joissa asuu opiskelijoita. Syksyllä 2015 yksi taloista jää pois valikoimasta, joten jäljelle jäävät luhtitalo Arte ja kerrostalo Salkkari. Salkkarista on mahdollisuus saada yksiö tai kaksio. Molemmista on Pakkalaan todella lyhyt matka, ja Villiläänkin ehtii vartissa.

Keskellä Nakkilaa on kaksi ruokakauppaa, Siwa ja K-Supermarket Onnipekka, jonka yhteydestä löytyy monipuolisia palveluita, esimerkiksi kahvila. Ihan ydinkeskustassa on myös kaksi pankkia, kolme kampaamoa/parturia ja kaksi

pizzeriaa. Palveluihin kuuluvat myös apteekki, posti ja Nakkilan kirjakauppa.

R-kioski löytyy ihan Siwan vierestä. Keskustassa on myös kuntosali, aivan Onnipekkaa vastapäätä.

Kaikki nämä palvelut sijaitsevat keskustassa. Hieman kauempana sijaitsee uimahalli ja toinen kuntosali, jotka ovat samassa rakennuksessa, vajaan kilometrin päässä Pakkalasta. Koulun vieressä on myös pururata.

Nakkilasta löytyy myös oma terveyskeskus, joka palvelee myös Sataedun toimipisteissä.

Kansalaisopistollakin on monipuolista tarjontaa Nakkilassa. ■

46

47

OPISKELIJAELÄMÄÄ / SÄÄSTÖVINKIT

OPISKELIJAN SÄÄSTÖVINKIT Vipattaako jaloissa jo opiskelijaelämän aloittaminen ja muutto pois vanhempien nurkista? Kuuletko jo rattoisan rahattoman opiskelijaelämän kutsun? Mikäli jompikumpi yllä olevista kolahtaa, on tämä aukeama juuri Sinulle.

Teksti: Kirjoittajan nimi • Kuvat: kuvaajan nimi

Teksti: Sini Rintala • Kuva: Iida Vilén

O

Mihin opiskelijan varat sitten oikein uppoavat? Eniten rahaa kuluu asumiseen. Sen jälkeen jää pieni summa käyttörahaa, millä ostaa ruoka, hygieniatuotteet, vaatteet ja muut ha-

man opiskelulinjan etsiminen on monen mutkan summa. Peruskoulun jälkeen on monia eri polkuja, joihin opiskelu- tai työmotivaation voi suunnata. Kun oma linja löytyy, alkaa asumusasioiden ja muiden käytännön järjestelyjen suunnittelu. Asumistukea pitää hakea, ja jos on tarpeeksi ikää, voi myös opintotukea hakea. Tämä voi aiheuttaa paljon päänvaivaa, mutta järkevän suunnittelun avulla asioilla on aina tapana kääntyä parhain päin.

Parasta opiskelijaelämässä on ehdottomasti itsenäisyys.

Mutta ihan ensimmäisenä täytyy päättää, kuinka itsenäisesti haluaa elää: pyytäisikö rahaa sukulaisilta, tekisikö iltatöitä, vai nostaisiko opintolainaa? Varsinaisen opiskelun lisäk-

”

”

Opiskelijan arjen ei tarvitse olla kauheaa kitkuttamista ja pennin venytystä, pienillä säästövinkeillä rahaa riittää myös harrastuksille ja huvitteluun. ”

luttavat asiat. Kulut ovat kuitenkin silkkaa matematiikkaa, kannattaa laskea menot tarkkaan, niin ei tule ikäviä yllätyksiä. Säästöt kertyvät pienistä puroista, ja pienistä puroista voi tulla jokia. Mitä paremmin ennakoit, sitä paremmin selviät takaiskuista. Keräsimme yhteen käytännön vinkkejä ja kokemuksia siitä, miten asiat kannattaa hoitaa. Palveluja kannattaa hyödyntää ja valita niistä parhaat, silloin voi itse keskittyä olennaiseen, eli opiskeluun. ■

Parasta opiskelijaelämässä on ehdottomasti itsenäisyys. ”

si on aikaa myös ottaa rennosti, harrastaa ja tavata kavereita. Opiskelijan arjen ei tarvitse olla kauheaa kitkuttamista ja pennin venytystä, pienillä säästövinkeillä rahaa riittää myös harrastuksille ja huvitteluun.

48

•

Ruoassa on kaikista helpoin ja myös järkevin säästää. Nykypäivänä ruoka on kallista, ja siksi onkin järkevää suunnitella, mitä syö ja missä. Kun valmistat ruokaa itse, kutsut kavereita kotiisi teelle kahvilassa käynnin sijaan ja hyödynnät koulussa tarjottavan ilmaisen lounaan, säästät varmasti.

•

Suosi itse tehtyä ruokaa ja vältä eineksiä. Itse valmistettu ruoka on myös terveellisempää kuin valmisruoat ja einekset. Voit itse tarkkailla suolan ja rasvan määrää. Ostamalla raaka-aineita läheltä kannatat myös lähipiirin tuottajia ja toimit ekologisesti.

•

Kokkaa mahdollisimman riittoisia ruokia, hyödynnä tähteet. Laatikkoja keittoruoat ovat riittoisia sekä monipuolisia kotiruokia. Jos et halua syödä useana päivänä peräkkäin samaa, voit pakastaa siitä osan, tai tarjota kämppikselle. Mikäli kämppiksesi on yhtä reilu tyyppi kuin sinä, hän tarjoaa kokkailujaan sinulle takaisin.

•

Jos sinulla on pakastin, käytä sitä.

Esimerkiksi leipää myydään isoissa pakkauksissa, jotka ovat toki edullisempia kuin pienet pakkaukset. Yhden ihmisen taloudessa ei aina isoa leipäpussillista ehdi syödä ennen kuin leipä alkaa vihertää. Laita leivästä puolet heti kaupasta tullessa pakastimeen, näin vältät turhaa hävikkiä, ja pakastimesta löytyy hätävararuokaa pahan päivän varalle.

•

Katso kaupassa aina tuotteen kilohintaa. Koska pakkausten koot vaihtelevat, ei kannata tuijottaa pelkästään yksikköhintaa.

•

Käy kaupassa kerran tai kahdesti viikossa. Suunnittelemalla kerralla viikon ruoat ja sen pohjalta ostoslistan säästät roimasti. Kun käyt vain pari ker-

taa viikossa kaupassa, ei heräteostoksia synny. Lisäksi sinulle jää aikaa muulle tekemiselle (opiskelulle), kun joka ilta ei tarvitse lähteä kauppaan.

•

Älä mene kauppaan nälkäisenä.

Nälkäisenä tekee helposti heräteostoksia. Pieni välipala ennen kauppaan menoa auttaa hillitsemään mielitekoja.

• •

Syö kouluruokaa. Se on ilmaista!

Suosi halpamerkkejä, kirjastoa ja kirppareita. Monesti halpamerkkituotteet, erityisesti elintarvikkeet, on valmistettu samassa paikassa kuin merkkituotteetkin. Eli käytännössä, saat samaa leipää, mutta eri paketissa.

• •

Hyödynnä vanhempien ja sukulaisten ”lahjukset”.

Lopeta tai ainakin vähennä tupakointia ja alkoholin käyttöä. Kroppa ja kukkaro kiittävät!

•

Jos omistat älypuhelimen, hyödynnä sovelluksia yhteydenpidossa.

Viestittely esim. WhatsApp:lla on lähes ilmaista. Jos pidät maratonpuheluista, hyödynnä Skypen palveluita.

•

Muuta kaverin kanssa kimppaan tai soluun. Vuokra haukkaa ison osan opiskelijan budjetista. Kun muutat kimppaan, lasku puolittuu. Lisäksi sinulla on kämpillä juttukaveri.

•

Käytä kaupassa kangaskassia. Jos käyt ruokakaupassa kaksi kertaa viikossa ja ostat joka kerta muovikassin á 0,20 €, se tekee vuodessa 19,20 euroa. Summa voi kuulostaa mitättömältä, mutta käyttämällä kangaskassia säästät myös luontoa ja voit käyttää muovipusseista säästämäsi rahan johonkin hauskaan.

49

• •

Osta oppikirjat verkosta, käytettynä, tai lainaa kaverilta.

Hanki opiskelijakortti.

Opiskelijakorttia vilauttamalla saa monesta paikasta alennusta.

Esimerkiksi VR ja Matkahuolto tarjoavat opiskelijakortilla lipun puoleen hintaan.

Myös monissa kulttuuri- ja messutapahtumissa opiskelija pääsee alennettuun hintaan virkistäytymään ja nauttimaan vapaa-ajan mahdollisuuksista.

•

Suosi käteismaksua. Kortilla maksettaessa et välttämättä huomaa kuinka paljon kulutat. Kun maksuhetkellä luovut konkreettisesti seteleistä ja kolikoista, etkä vain näppäile numeroita maksupäätteeseen, huomaat rahan kulutuksen paremmin.

•

Pidä silmällä tarjouksia ja alennusmyyntejä. Esimerkiksi vaatteita ei kannata ostaa hetken mielijohteesta, vaan on kannattavampaa odottaa alennusmyyntejä. Joissakin liikkeissä on käytössä erilaisia etu- ja klubikortteja, joilla saa alennuksia tiettyinä päivinä.

• • •

Laske tulosi ja menosi, pysyt kärryllä tilanteesta.

Laita ”hyvinä aikoina” rahaa säästöön pahan päivän varalle.

Kun olet ostamassa jotain kallista, muista vertailla hintoja. Varsinkin vaatteita ja elektroniikkaa hankkiessa on hyvä vertailla eri liikkeiden tarjontaa ja hintoja. Saman tuotteen voi saada useita kymppejä halvemmalla isommista liikkeistä tai verkkokaupasta.

Kiinnitä huomiota myös tuotteen laatuun ja kestävyyteen. Pitkäikäisestä tuotteesta voi maksaa hieman enemmänkin, mikä tulee lopulta edullisemmaksi kuin monen ”hyvä ja halpa” -tuotteen ostaminen. ■

OPISKELIJATÖITÄ / SARJAKUVAT

SARJAKUVAT Hanna Moilanen

Remu Vento

Alma Kuosmanen

50

Suvi Hietanen

Elma L채hteenm채ki

Suvi Hietanen

51

OPISKELIJATÖITÄ / OPISKELIJOIDEN TYÖT

OPISKELIJATYÖT Työt: Janne Riikilä, Henna Kuusisto, Sini Rintala, Victoria Mäkipää ja Julia Lammi

FIND JOY IN THE ORDI NARY

NAKKILA-LUVIAN OSUUSPANKKI

www.euraprint.fi

52

RAVINTOLA

Nakkila

MUSTAVARIS Kauppatie 1, 29250 Nakkila puh. 02 5373 822

Siin Nakkilan kirkon vaiheil!

Kauppatie 3 Nakkila

Moderni ja uusia tuulia puhaltava kirpputori keskellä Nakkilaa.

p. 044 999 0231

Myyntipöydät - Huonekalut - Retroa ja Antiikkia www.kirpputorinappara.com info@kirpputorinappara.com

ti-pe 10-18 la 10-15 su-ma suljettu

Apteekkari Pirkko Sinkko puh. (02) 531 9322

NAKKILAN APTEEKKI Palveleva apteekki...lähelläsi...“siin Nakkila kirko vaiheil”

Kauppatie 1 29250 Nakkila puh. (02) 531 9320 Faksi: (02) 531 9321 www.nakkilanapteekki.fi

53

54

Rikoskumppanit NGpk13 Julia Lammi Sini Rintala Hanna Moilanen Alma Kuosmanen Marianna Ojala Karoliina Vallinen Emilia Koivisto Henna Kuusisto Iida VilĂŠn 55

Kuva: Sami Someri

Pakkala Sataedu Nakkila Pakkalantie 3, 29250 Nakkila sataedu.fi

Villil채 Sataedu Nakkila Villil채ntie 1, 29250 Nakkila villila.sataedu.fi