Alku hankkeen loppujulkaisu 2010

Maahanmuuttajien Satakunta: ALKU-hankkeessa koettua

Sisällys Otsikko

1. Johdanto

sivu 3

2. Projektipäällikön päiväkirja: mietteitä projektikaudelta 1.10.2009-31.12.2010

sivu 4

3. Maahanmuuttajien Satakunta: kaksi näkökulmaa palvelujen järjestämiseen

sivu 8

3.1. Maahanmuuttajat Satakunnassa

sivu 8

3.2. Palvelun tarjoajien näkökulma

sivu 10

3.3. Palvelua vastaanottavien näkökulma

sivu 16

4. Tulevaisuus käsissämme

sivu 22

4.1. Tämän hetken tilanne ja tarve

sivu 22

4.2. ALKU–hankkeen työkaluja tulevaisuuteen

sivu 26

4.3. Tulevaisuus käsissämme: maahanmuuttajat ja Satakunta

sivu 27

5. Kiitokset

sivu 29

1. Johdanto

SATAEDU Satakunnan aikuiskoulutuskeskuksen Huittisten yksikkö on entistä tehokkaammin ottanut paikkansa satakuntalaisena maahanmuuttajakoulutuksen osaajana. Koulutusten ja opiskelijoiden määrä on kasvanut ja erilaiset kehittämishankkeet ovat osoittautuneet tehokkaaksi tavaksi luoda ja kokeilla uutta. Tällä hetkellä oppilaitoksessamme opiskelee päivittäin n. 100 maahanmuuttajaopiskelijaa neljällä eri paikkakunnalla. Syksyn 2010 koulutuksissa maahanmuuttajia oli kaikkiaan 28 eri maasta.

Hankkeiden avulla on kehitetty ja tehostettu koulutustoimintaa ja sen vaikuttavuutta.

Yksi merkittävistä vuoden 2010 aikana toteutetuista hankkeista oli tässä julkaisussa kuvattu Satakunnan maahanmuuttajien ohjausverkosto eli ALKU-hanke. Hankkeen taustalla vaikuttivat aikaisemmat ohjauksen ja neuvonnan kehittämiseen painottuneet työelämän kehittämishankkeet, esim. AAPO ja KAAPO. Myös kouluttajien kokemukset opiskelijoiden ohjaamisen haasteista ja kohtaamisista eri viranomaistahojen kanssa opiskelijoiden asioita selvitettäessä antoivat vaikutteita ja sisältöä hankehakemuksen kirjoittamiseen.

Hanke sai rahoituksen Satakunnan ELY–keskuksen kautta Euroopan sosiaalirahastosta ajalle 1.10.2009 – 31.12.2010 ja siinä keskityttiin kartoittamaan ja kehittämään maahanmuuttajille suunnattuja palveluja yhteistyössä kuntien ja muiden maahanmuuttajien kanssa tekemisissä olevien tahojen kanssa.

Jo alusta asti oli tiedossa aikataulun haasteellisuus: lyhyessä ajassa oli pyrkimys mahdollisimman tehokkaaseen ja tuloksia tuottavaan toimintaan. Tämän julkaisun sivuilta voit lukea, miten tässä onnistuttiin ja mitä asioita saatiin selville.

Tähän julkaisuun on koottu projektin aikana kertynyttä tietoa Satakunnan maahanmuuttajille tarjoamista palveluista, projektin aikana tehtyjen kyselyiden tuloksista sekä projektin toiminnasta.

Miellyttäviä lukuhetkiä, Pirjo Raunio toimialajohtaja Satakunnan aikuiskoulutuskeskus Huittinen

4

2. Projektipäällikön päiväkirja: mietteitä projektikaudelta 1.10.2009-31.12.2010

Satakunnan maahanmuuttajien ohjausverkosto eli ALKU–hanke on ollut kuin opintomatka, jonka aikana on innostuttu, yritetty erilaisia asioita, arvioitu uudelleen ja järkeistetty toimintoja. Vaikka matka on ollut suhteellisen lyhyt, paljon on saatu aikaan ja jotain on jouduttu karsimaan.

Projektin alkuvaihetta muistellessani mieleen tulee suuri innostus ja energia sekä tiedon tulva. Projektipäällikön roolissa tutustuin aluksi hankehakemukseen ja taustamateriaaleihin sekä tein projektisuunnitelmaa ja aikataulutusta. Tapasin myös uuden organisaationi, Sataedun, ihmisiä sekä kävin tutustumassa hankkeen osatoteuttajan, WinNovan, edustajaan. Lisäksi tapasin monia yhteistyötahoja ja muita maahanmuuttajien parissa työskentelevien projektien edustajia.

Projektin alkumetreillä kokosin projektia neuvovan ohjausryhmän. Se koostui maantieteellisesti ympäri Satakuntaa sijoittuvista eri alojen edustajista: mukana oli edustajat Satakuntaliitosta, Rauman TE–toimistosta, Huittisten sivistystoimesta, Harjavallan sosiaalitoimesta, Satakunnan monikulttuuriyhdistyksestä, SPR:n SPIRIT–hankkeesta, osatoteuttaja WinNovasta sekä Satakunnan ELY–keskuksesta. Naisvaltaisen ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa keskusteltiin tasa-arvoisen edustuksen toteutumisesta, sillä miesjäseniä oli vain kaksi ja hekin varajäseniä! Totesimme kuitenkin, että tärkeämpää on asiantuntijoiden edustus ryhmässä kuin sukupuolijakauman ideaalisuus. Onkohan tällaista sattunut aiemmin?

Projektikauden aikana tein kuntavierailuja eri viranomaistahojen luo ja keräsin tietoja – jo alussa oli selvää, että vierailujen kohteita oli paljon. Osatoteuttajan edustajan kanssa suunnittelimme projektin toimintoja ja yhdessä mietimme, kuinka parhaiten tavoittaisimme Satakunnan kaikkien kuntien edustajat. Ideoimme sähköisen kyselyn, jonka avulla tavoittaisimme mahdollisimman monen tahon edustajia. Kyselyn tuloksista voit lukea tämän julkaisun luvussa 3.2. Palvelun tarjoajien näkökulma.

Kyselyn vastaanottajista muodostin vähitellen kasvavan sähköpostilistan, joka yhä projektin lopussa toimii ja jota edelleen päivitetään. Tästä listasta on muodostunut projektin aikana moniammatillisen asiantuntijaverkostoston yksi tärkeimmistä toimintamuodoista. Tämän listan avulla tiedotan maahanmuuttajien parissa työskenteleville maahamuuttajuuteen liittyvistä asioista, ja sen jäsenet osallistuvat myös aktiivisesti satakuntalaiseen maahanmuuttajakeskusteluun.

5

Toinen verkoston tärkeä toimintamuoto on koulutusseminaarit. Projektin ensimmäisen kolmanneksen lopulla 15.3.2010 järjestimme verkostolle ensimmäisen koulutustapahtuman, Työkaluja maahanmuuttajatyöhön –seminaarin, johon osallistui 47 eri alojen edustajaa pääasiassa Porin ja Rauman seuduilta. Seminaarissa puhui mm. maakuntajohtaja Pertti Rajala, joka tukee ajatusta Satakunnan monikulttuuristamisesta. Seminaarin yhteistyökumppanina oli Suomen Punaisen Ristin Satakunnan piirin SPIRIT–hanke, joka luovutti Maahanmuuttajamyönteinen teko –diplomin Satakunnan Kansalle tilaisuudessa. Seminaarissa puhunut venäläinen Alevtina Kislitsyna pääsi jopa Satakunnan Kansan juttuun!

Toisen koulutustapahtuman järjestimme projektin loppumetreillä joulukuun alussa yhteistyössä Satakunnan ELY–keskuksen ja muiden satakuntalais-ten maahanmuuttajaprojektien kanssa. Sen nimi oli Viranomaiselta viranomaiselle: EU–kansalainen kunnassa ja se oli suunnattu erityisesti kuntaviranomaisille. Päivän aikana poliisin, maistraatin, TE–toimiston ja Kelan edustajat kertoivat EU–kansalaisen lupa-, rekisteröinti- ja etuusasioista. Lisäksi Väestöliiton monikulttuurisuusasiantuntija valotti maahanmuuttajan näkökulmaa viranomaisten parissa asioimisessa. Tilaisuuteen otti osaa 53 eri alojen edustajaa, ja tällä kertaa saimme mukaan myös pienempien kuntien edustajia.

Koulutuspäivät siis osoittautuivat suosituiksi toimintamuodoiksi.

Keväällä juuri ensimmäisen koulutusseminaarin aikoihin WinNovan edustaja projektissa vaihtui, mutta toiminnot jatkuivat uuden henkilön astuttua kuvioihin. Suunnittelimme jatkavamme verkoston toimintaa vielä samana keväänä toukokuussa järjestettävien teemaryhmätapaamisten merkeissä, mutta tämä toimintamuoto ei saanut osakseen osallistujien kannatusta. Emme saaneet tarpeeksi ilmoittautumisia ja päätimme arvioida tätä toimintamuotoa uudelleen syksyllä.

Keväällä tein yhteistyötä kahden työperusteisen maahanmuuttoprojektin kanssa ja yhdessä suunnittelimme rekrytointitapahtumaa kesällä Satakuntaan tuleville kausityöntekijöille. Valmistelimme kolmella paikkakunnalla tapahtuvaa infotilaisuutta, jossa kerrottaisiin Suomessa asumisesta ja työskentelystä sekä tarjottaisiin suomen kielen kylpyjä. Tapahtuman tueksi valmistimme Infokansioita, joissa tarjottiin tietoa Suomen rekisteröinti- ja lupa-asioista, oikeudesta sosiaaliturvaan, yleistietoa asumisesta sekä työnteosta. Nämä kansiot teimme englanniksi ja käännätimme venäjäksi.

6

Itse rekrytointitapahtumat jouduimme perumaan, koska emme saaneet tarpeeksi osallistujia, mutta infokansioita levitimme mm. yrityksiin, jotka työllistävät kausityöntekijöitä sekä muille maahanmuuttajille neuvontaa antaville tahoille. Tämän prosessin aikana kävi ilmi, kuinka nopeasti tieto vanhenee; eräs TE–toimiston lomake oli vaihtunut juuri kansioiden teon aikaan heinäkuussa ja aikomuksemme oli päivittää tieto. Eräs TE–toimiston edustaja neuvoi, että nämä lomakkeet vaihtuvat suhteellisen usein, joten lopulta päätimme poistaa maininnan lomakkeesta.

Maahanmuuttajille suunnatun neuvontapisteen avasin huhtikuussa 2010 Satakunnan monikulttuuriyhdistyksen tiloissa, koska siellä käy päivittäin paljon maahanmuuttajia. Yhteistyö SMY:n kanssa sujui hienosti. Alkuun neuvottavia kävi tiuhaan tahtiin, mutta jossain vaiheessa huomasin, että päiväsaikaan useat maahanmuuttajat ovat joko työssä tai kielikurssilla, eivätkä pääse tulemaan. Jouduin järjestelemään toimintaa uudelleen ja jatkoin neuvontaa puhelimitse, sähköpostitse ja ajanvarauksella. Tarvetta palvelulle on ollut tasaisen epätasaisesti, mutta useimmat eivät ole tulleet uudelleen kysymään. Luultavasti ”no news is good news” eli he ovat saaneet avun. Muutamia olen neuvonut useasti, ja ehkä paras neuvontakokemus oli, kun eräs romanialaisnuorukainen tuli luokseni melkein itkien ja lähti pois parin tunnin päästä nauraen!

Projektin puolivälissä mietin, miten saisin hyödynnettyä matkan varrella keräämääni materiaalia, jotta mahdollisimman moni muukin taho voisi käyttää sitä hyväkseen – tiedon jakaminenhan on eräs ESR–projektin edellytys. Aloin työstää nettisivustoa, joka olisi satakuntalainen tietopankki sekä maahanmuuttajille että heidän parissaan toimiville. Aika pian kävi kuitenkin ilmi, että tekninen peukaloni on keskellä kämmentä, joten päätimme ostaa nettisivujen rakentamisen ammattilaiselta. Projektin loppupuolella julkaisimme satainfo.fi –sivuston, jonka ylläpitoa oppilaitoksemme Satakunnan aikuiskoulutuskeskuksen Huittisten yksikkö tukee.

Syksyllä minulle koittivat onnen päivät, kun projektiin rekrytoitiin projektityöntekijä Jaana Mäki! Sen lisäksi, että hän on hyvämuistinen ja järkevä, hän on myös auttanut sellaisissa toiminnoissa, joissa olen ajanpuutteen vuoksi joutunut joustamaan. Hän alkoi innolla toteuttaa maahanmuuttajille suunnattua kyselyä Satakunnan palveluista (sen tuloksista saat lukea tämän julkaisun osiossa 3.3. Palvelua vastaanottavien näkökulma). Hänen kanssaan kävimme myös kuntavierailuilla niissä kunnissa, joihin aika ei ollut riittänyt. Lisäksi hän kävi tutustumassa sisäasianministeriön tukirakenteen, ALPOn, järjestämillä verkostopäivillä Oulussa muihin alkuvaiheen neuvonnan projekteihin. Teimme myös WinNovan edustajan kanssa benchmarking –matkan Kuopioon, jossa tutustuimme Vastaanottava Pohjois-Savo -hankkeeseen ja Kompassi –monikulttuurikeskukseen.

7

Ulkopuolisen silmin paperien alle hukkunutta työpöytääni katseleva voisi erehtyä luulemaan, että projektin hallinnollinen puoli on kaaoksessa, mutta hän on väärässä.

Kaaoksen keskellä kaikki on tallella – minulta saattaa vaan viedä hetken aikaa ennen kuin löydän sen tärkeän paperin! Opintomatkan aikana olenkin oppinut, että seuraavan projektin aikana teen muistiot, kuukausiraportit, työajanseurannat, matkalaskut ja tuntilistat heti ja arkistoin materiaalit välittömästi…

Opintomatkani on nyt lähes lopussaan ja ajatukset pyörivät jo osittain uudessa; tammikuussa alkavassa hankkeessa. Uusi hanke on nimeltään Maahanmuuttajat Satakunnan voimavarana, eli VOIMA, ja siinä jatketaan joitain ALKU–hankkeen toimintoja.

Verkoston toiminta jatkuu tiedotuksen sekä koulutuspäivien järjestämisen merkeissä, maahanmuuttajien neuvontaa jatketaan samalla periaatteella sekä nettisivustoa ylläpidetään ja kehitetään. Myös uusia toimintoja kehitetään mm. kuntien kotouttamisohjelmien parissa, mutta niistä saatte kuulla lisää ensi vuonna!

Christa Sebire Projektipäällikkö Satakunnan maahanmuuttajien ohjausverkosto Satakunnan aikuiskoulutuskeskus, Huittinen

8

3. Maahanmuuttajien Satakunta: kaksi näkökulmaa palvelujen järjestämiseen

3.1.

Maahanmuuttajat Satakunnassa

Satakunnan maahanmuuttajien ohjausverkosto –projektin yhtenä tavoitteena oli kartoittaa Satakunnan maahanmuuttajille suunnattuja palveluja ja maahanmuuttajien kanssa työskenteleviä henkilöitä. Tämä suoritettiin pääasiassa kuntakäynneillä vuoden 2010 aikana ja sähköisillä kyselyillä. Ensimmäinen kysely tehtiin maahanmuuttajien parissa työskenteleville satakuntalaisille viranomaisille ja muille toimijoille tammikuussa 2010. Toinen kysely tehtiin satakuntalaisille maahanmuuttajille loka- ja marraskuussa 2010. Kyselyissä kartoitettiin Satakunnan maahanmuuttajapalveluiden kattavuutta ja toimivuutta sekä palveluja tarjoavien että palveluja vastaanottavien näkökulmista. Kyselyjen tulokset esitellään luvuissa 3.2. ja 3.3.

Satakunnassa asui 31.12.2009 tilaston mukaan 2 697 ulkomaan kansalaista ja 3 244 muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvaa. Heidän Suomeen tulonsa syyt voivat olla hyvin monenlaisia, mutta yleisimmin tänne tulevat suomalaisten puolisot ja lapset, ammattilaiset ja heidän perheensä, työtä etsivät, paluumuuttajat ja vaihto-opiskelijat. Pakolaisia, jotka yleensä herättävät eniten huomiota, on sen sijaan Satakunnassa melko vähän.

9

Taulukko 1.

Satakunnan maahanmuuttajien tilasto Lähde: Satamittari/Tilastokeskus 2010 Ulkomaan kansalaiset

Säkylä

43

Rauma

520

Köyliö Eurajoki

14 14 62

Eura

145

Ulvila

87

Muut kuin suomen, ruotsin tai saamenkieliset

46 645

67 168 131

1051

Pori

Kokemäki

13 15 30 28 20 24 32 38 106

Huittinen

201

Harjavalta

92

Siikainen

7 9 4 5 2 4 39

Pomarkku Nakkila Merikarvia Luvia

Lavia Kiikoinen Karvia

1305

113 228 124

37 143

Kankaanpää

11 12 75

Jämijärvi Honkajoki 0

160

71 200

400

600

800

1000

1200

Satakunnassa on maahanmuuttajia 1,2 % muuhun asukaslukuun nähden, mutta kuntien tulee silti tarjota heille palveluja. Satakunnassa vain Porissa ja Raumalla on maahanmuuttajille kohdistettuja palveluja (ks. luku 4.1.). Muualla maakunnassa tilanne on melko kirjava palveluiden suhteen. Toisissa kunnissa on nimetty henkilö, jonka vastuualueeseen maahanmuuttaja-asiat kuuluvat. Osassa kuntia ei asiaa ole huomioitu tai sitä ei vielä ole koettu tarpeelliseksi. Palvelujen järjestelyt ovat kuntakohtaista eikä yhtenäisiä toimintamalleja ole.

10

3.2.

Palveluja tarjoavien näkökulma

Viranomaisille suunnattu kysely toteutettiin alkuvuodesta 2010. Kyselyssä tarkasteltiin satakuntalaisten viranomaisten näkemyksiä maahanmuuttajille suunnatusta palveluista, niiden tarpeellisuudesta ja kehittämismahdollisuuksista. Kaikkiaan 76 vastaajasta 72 % oli naisia, mikä osoittaa, että myös suurin osa maahanmuuttajien kanssa työtä tekevistä on naisia. Vastaajat ovat töissä TE-toimistoissa, sosiaalitoimessa, terveydenhuollossa, Kelassa, kolmannella sektorilla ja oppilaitoksissa. Kyselyyn osallistuneet olivat suurimmista kaupungeista (Pori, Rauma, Kankaanpää, Harjavalta ja Huittinen), joissa on eniten maahanmuuttajia Satakunnassa. ”Maahanmuuttajien kotouttamiseen olisi yleisesti panostettava enemmän, jotta sopeutuminen uuteen ympäristöön olisi joustavampaa.”

Viranomaisten suurimmat maahanmuuttaja-asiakasryhmät maittain Vastaajista reilu kolmannes työskentelee maahanmuuttajien kanssa päivittäin. Koska suurin osa maahanmuuttajista tulee Venäjältä, näkyy tämä myös maahanmuuttajaasiakkaissa. Viranomaisilla on asiakkaina paljon myös virolaisia, puolalaisia ja thaimaalaisia. Satakunnassa on kymmeniä eri kansalaisuuksia, mikä näkyy vastauksien kirjossa. Viideksi suurimpana maahanmuuttaja-asiakasryhmänä mainittiin ”joku muu”.

Tällä tarkoitettiin mm. Brasiliaa, Myanmaria, Romaniaa, Afganistania, Ranskaa, Irakia, Kiinaa ja Japania.

Taulukko 2

Viranomaisten suurimmat maahanmuuttaja-asiakasryhmät maittain

11

Maahanmuuttajien ohjauksen ja neuvonnan järjestäminen Viranomaiset arvioivat, miten maahanmuuttajien ohjaus ja neuvonta on järjestetty kunnissa. Tuloksissa näkyy, että Satakunnan kunnat ovat hyvin erilaisia maahanmuuttajamäärien ja erityispalvelujen suhteen. Joissakin kunnissa tai niiden lähellä on tarjolla esimerkiksi kielikoulutusta, kun taas joistakin kunnista on matkustettava kauemmas suomen kielen kurssille. Kielikurssien järjestäminen saikin sekä hyvää että huonoa palautetta. Tämä voi johtua myös siitä, ettei kielikursseja ole riittävästi tarjolla tai niiden tarjonta Satakunnassa saattaa tuntua sekavalta. Viranomaisten mukaan parhaiten kunnissa on hoidettu asunnon etsiminen sekä työ- ja oleskelulupa-asiat.

Toisaalta myös vastauksien perusteella työllistämisen edistämisessä olisi parantamisen varaa.

Taulukko 3.

Viranomaisten mukaan maahanmuuttajien ohjaus ja neuvonta on järjestetty kotikunnissa seuraavasti:

Kyselystä käy ilmi, että eri viranomaisten välinen viestintä on pääasiassa hyvää, ja erinomaisesti tiedotus toimii lasten päivähoidon ja koulunkäynnin asioissa. Tämän taustalla on mahdollisesti se seikka, että koulujärjestelmä on Suomessa yhtenäinen ja verkostot päiväkotien ja koulujen välillä usein tiiviitä. Huonoimpana koetaan omakielisten palveluiden kehittäminen. Tiedotus harrastusmahdollisuuksista sai tasaisesti sekä hyvää että huonoa palautetta, mikä kertoo osaltaan kuntien erilaisesta palvelutarjonnasta.

12

Taulukko 4.

Tiedonkulun ja –välityksen toiminta maahanmuuttaja-asioissa

13

Maahanmuuttajien erityistarpeiden huomiointi Kyselyn mukaan maakunnan kattavalle maahanmuuttajien ohjauspalveluiden verkostolle olisi tarvetta. Tällaisen verkoston toiminnaksi toivottiin lähes 80 prosenttisesti seminaareja ja luentoja, joissa saisi tietoa ja mahdollisuuden verkostoitua sekä tutustua muiden toimintaan. Reilu kolmannes katsoi, että pienryhmäkeskustelut ja ongelmanratkaisukeskustelut sosiaalisen median kautta edistäisivät verkoston toimintaa. Maahanmuuttoasioiden tiedon lisääminen, koordinointi ja levittäminen ovat lähitulevaisuuden tehtäviä. Myös puolet vastaajista osoitti tarpeen organisaation sisäiselle henkilöstökoulutukselle maahanmuuttajien kohtaamiseen ja monikulttuurisuuteen liittyen. ”Keskittyisin maahanmuuttajille suunnattujen palveluiden koordinointiin ja keskittämiseen Satakunnan alueella. Maahanmuuttajilla on alueella vielä verrattain vähän, joten mm. kotouttamistoimissa on perustellumpaa ”kiertävän” työntekijän palkkaaminen ja palveluiden keskittäminen neuvontapiste-tyyppisesti.” ”Palvelut olisi hyvä järjestää kokonaisvaltaiseksi paketiksi.

Tällä hetkellä ne ovat kaikki ”irrallaan” tiedon palasina.

Kokonaisuuden hahmottaminen ei ole helppoa.” ”Laajennetaan mamu-yhteistyötä päällekkäistoiminnan välttämiseksi ja kartoitetaan eri tahojen mamu-resursseja. Mamu-työn strategia on vielä kesken: sen pitää vielä viimeistellä ja viedä toteuttavaksi sekä omaan organisaatioon että sidosryhmiin.

On kehitettävä viranomaistyötä ja mamu-työn koordinointia.”

Viranomaisten mielestä monikulttuurisuusjärjestöjen toiminta on pääosin kiitettävää, mutta pienemmillä paikkakunnilla toimintaa ei välttämättä ole lainkaan. Enemmistö katsoo, että uskontojen harjoittamisen mahdollisuuksia ei ole järjestetty riittävästi.

Suhteellisen tasaisesti arvioitiin kummi- tai ystäväpalvelua, mikä kertoo toisien kuntien paremmista verkostoista toisiin nähden.

14

Taulukko 5.

Maahanmuuttajien erityistarpeiden huomiointi

Lähes puolet kyselyyn vastanneista ilmoitti, että heidän organisaatiossaan on maahanmuuttajien asioihin keskittynyt henkilö. Enimmäkseen nämä henkilöt ovat sosiaalityöntekijöitä, opettajia, kouluttajia ja asiakaspalveluvastaavia. Vastaajien työpaikoista noin kolmanneksella on lakisääteinen ohje maahanmuuttajatyöhön ja neljänneksellä lista yhteistyötahoista. Yli puolet ilmoitti käyttävänsä maahanmuuttajien kanssa muuta ohjeistusta, kuten organisaation omaa ohjetta, erilaisia maahanmuuttaja-asioiden oppaita ja esitteitä sekä kokemusta. Maahanmuuttajia palvellaan enimmäkseen englanniksi (84 %) ja muulla kielellä (43 %). Muihin kieliin luetaan kaikki kielet, mitä tulkkien välityksellä voidaan käyttää. Tällöin suomi on toinen käytetty kieli. Venäjää käyttää noin viidennes ja ruotsia vajaa kolmannes viranomaisista. ”Enemmän infoa ja ohjeistusta oppilaitoksiin, jotka edelleen edesauttavat maahanmuuttajaopiskelijoiden kotouttamista uuteen ympäristöön. Näin oppiminen helpottuisi ja opettajilla olisi konkreettisia työkaluja maahanmuuttajaopiskelijoiden opettamiseen.”

15

Kehittämistarpeet Satakunnassa Viranomaiskyselyn ja maahanmuuttajille tehdyn kyselyn (ks. luku 3.3.) tulokset vastaavat toisiaan, sillä kummassakin koetaan tulkkauspalveluiden kehittäminen erittäin tarpeellisena. Viranomaisenemmistön mielestä tulkkauspalvelut, ohjaus ja neuvonta, kielikurssit, viranomaisten yhteistyö ja kotoutuminen vaatisivat parannusta. Eri organisaatioiden näkemykset ja taustatekijät toki vaihtelevat, mutta keskimääräisesti tarkasteltuna nähdään, että kuntien vastuun ottaminen, oman uskonnon harjoittaminen sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden kehittäminen eivät välttämättä ole ensisijaisia kehittämistyössä. Kielimuurin murtamisella – tulkkauspalveluilla ja tarvittavalla määrällä kielikursseja – helpotetaan maahanmuuttajan alkuvaiheen ohjausta ja kotoutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuitenkin tärkeässä asemassa ovat peruspalveluiden toimivuus, viranomaisten yhteistyö, lasten päivähoito ja koulu sekä työllistymisen edistämisen kehittäminen.

Taulukko 6.

Kehittämistarpeet

”Suomen kielen kursseja pitäisi olla myös niille, jotka ovat tulleet Suomeen työhön.” ”Tiedotus ei pelaa ollenkaan. Asiantuntijoita ei ole lainkaan.” ”Viranomaisten verkostoyhteistyön tiivistäminen ja koulutus/Kuntien osaamisen ja tietotaidon lisääminen.”

16

Kehittämistarpeissa mainittiin vertaistuen ja ystäväpalvelun kehittäminen useammassa kohdassa. Kotoutuakseen maahanmuuttaja tarvitsee ammattitaitoisten viranomaisten sekä neuvonta- ja tulkkauspalveluiden lisäksi ”oikean” kontaktin suomalaiseen yhteiskuntaan eli suomalaisia ystäviä esim. harrastusten kautta. Vertaistukea voi olla monenlaista, ja sille on oikeastaan mielikuvitus rajana. Kyselyssä ehdotettiin mm. että ”jokaisella maahanmuuttajalla tulisi olla koulussa tulkki, jonka avulla päästäisiin oppimisen alkuun.” Kummankin osapuolen suvaitsevaisuus lisääntyy yhteisen tekemisen ja kohtaamisen myötä. Läheltä näemme, ettemme ole kovin erilaisia. ”Suhtautuminen [koulussa] on pääasiassa hyvää. Jonkin verran on havaittavissa rasistisuutta, mutta ryhmäytymisharjoitukset usein poistavat ennakkoasenteet.” ”Suomalaiset pitävät ulkomaalaisia opiskelijoita rikkautena, koska sitä kautta syntyy aitoa vuorovaikutusta ja maailmankuva laajenee.”

3.3.

Palveluja vastaanottavien näkökulma

Syksyllä 2010 toteutettiin sähköinen kysely maahanmuuttajien viranomaiskohtaamisista. Kohderyhmänä olivat Satakunnassa asuvat maahanmuuttajat. Kysely lähetettiin 150 maahanmuuttajalle, joista 104 henkilöä vastasi. Vastaajista 85 % asuu Satakunnassa ja muut Pirkanmaalla. Suurin osa heistä opiskelee parhaillaan Sataedun Huittisten, Rauman ja Kankaanpään yksiköissä sekä WinNovan Porin, Rauman ja Huittisten yksiköissä suomen kieltä tai he ovat ammatilliseen koulutukseen valmentavalla kurssilla. Koska kyselyssä selvitettiin maahanmuuton alkuvaiheissa tarvittavia palveluita, olivat erityistarkastelussa Kela, poliisi, maistraatti sekä TE- ja verotoimisto.

Vastauksista lähes 70 % tuli naisilta, ja sekä mies- että naisvastaajista suurin osa (68 %) oli 21–40 –vuotiaita.

Kyselyyn vastanneista lähes 80 % on tullut Suomeen vuonna 2008 tai myöhemmin.

Jokaisella maahanmuuttajalla on erilainen kulttuuri-, koulutus- ja työtausta. Vastanneista puolella on kotimaastaan peruskoulutus, 20 % on käynyt ammattikoulun ja 15 prosentilla on ylempi korkeakoulututkinto. Seitsemällä vastaajalla ei ollut koulutustaustaa. Yli 80 prosenttia vastaajista on käynyt tai käy parhaillaan suomen kielen alkeiskurssia. Yli 30 prosenttia vastaajista opiskelee tai on opiskellut suomen kielen jatkokurssia ja viidennes vastanneista suorittaa ammatilliseen koulutukseen valmentavaa kurssia. Suurimmalla osalla on työkokemusta kotimaastaan, ja jotkut ovat olleet myös Suomessa työharjoittelussa tai ansiotyössä.

Vastausten viesteissä oli paljon kiitoksia viranomaisille. Eräänlaisena kiitoksena voidaan nähdä myös se, että ainoastaan yhden vastaajaan kommentissa mainittiin sana rasismi. Rasismista puhutaan edelleen paljon, mutta mitä ilmeisimmin maahanmuuttajat eivät koe rasismia satakuntalaisten viranomaisten kanssa asioidessa.

Toisaalta tässä ei selvitetty rasismia Satakunnassa, mutta myöskään maahanmuuttajat eivät nostaneet sitä esille.

17

Minä haluaisin kiitä teille suomalainen viranomaiset toimistot hyvää työ ja palvelu - tosi ystävällinen.

Halaisin kiitta kaikki virkailijat, jotka osallistuvan minun asian hyvästä työstä.

Toivon, että jotakin muuttuu Suomessa ja ihmiset ja viranomaiset eivät olisi rasistisia.

Viranomaiskohtaamiset Maahanmuuttajan ensimmäinen kosketus suomalaiseen kulttuuriin ja toimintatapoihin on usein poliisin ja maistraatin kohtaaminen. Kyselyssä selvitettiin, miten maahanmuuttajat kokivat virastokäynnit ja mitä viranomaiset voisivat parantaa. Vastaajien erilaisista taustoista johtuen kaikki eivät voineet vastata jokaiseen kysymykseen. Osa ei esimerkiksi ole vielä asioinut verotoimistossa. Palaute oli kaikkien viranomaisten kohdalla pääasiassa hyvää. Kelassa asiointi on kyselyn tulosten perusteella vaikeinta verrattuna muiden viranomaisten palveluihin.

Taulukko 7.

Alkuvaiheesi Satakunnassa. Millaista palvelua sait eri viranomaisilta?

Taulukon kysymyksiä kommentoitiin risuin ja ruusuin. Suuri osa kommenteista koski sitä, että maahanmuuttajan on vaikea ymmärtää virkailijaa kieli- ja kulttuurimuurin takia. Vastauksista ilmenee, ettei asiointitilanteissa ole käytetty tai tarjottu tarpeeksi usein tulkkeja, viranomaisten kielitaidossa olisi parantamista, viranomaiset

18

puhuvat liian nopeasti tai maahanmuuttajalle ei selvitetä asioita ymmärrettävästi.

Lähes 38 % vastaajista ilmoittaa, ettei ole saanut tulkkauspalvelua ja 18 % on saanut joka kerta tulkin. Muutama vastaajista kirjoitti tulkin olleen suomalainen puoliso tai muu tuttu. Maahanmuuttajista 80 % on saanut palvelua ainoastaan tai muiden kielien ohella suomeksi. Tässä ei tiedetä, tarkoittavatko maahanmuuttajat viranomaisen yksin käyttämää suomen kieltä vai oliko mukana tulkki. ”Iso ongelma on he eivät puhu englantia vain suomeksi.

Tiedän että nyt minä asun Suomessa, ja minun täytyy puhua suomea, mutta minä olen asunut Suomessa vähän aika enkä osaa puhu suomea hyvin. Muuten kun minä menen palveluun mieheni kanssa tai yksin. He aina puhuvat suomea eivät huomaa että minä osaan puhua suomea vai ei. Tiedättekö tästä asiasta kuuluu minua miksi eivät puhu minun kanssani tai yrittää selittää minulle. ” ”Vain kun minä puhun suomen kieltä paremmin, voin saada parempaa palvelua viranomaiselta” ”Se on parempi jos meillä saada joku tulkki, kun oli tärkeää asiaa, koska hän voi selittää selvästi, muuten mielestäni on hyvä asiaa ja ehkä tarpeeksi.

Kiitos niin paljon avusta.” ”Menin monta kertaa kelaan, en ymmärtänyt kaikkia, ei kukaan sanonut minulle, että voin vaatia tulkkauspalvelua” ”Työvoimatoimisto miksi ei tietä että Kela mitä teke?

Esim. Silloin kun ensimmäinen kielikurssi alkoi työvoimatoisto sanoi minulla on kielikurssiraha ja sitten kun kielikurssi meni ohi Kela sanoi minä en saa rahaa!!! Missä on oikeudet? Kiitos!”

Vaikka kaikkia viranomaiskohtaamisia arvioitiin hyviksi, laittoivat vastaajat virastot paremmuusjärjestykseen. Vastaajien mukaan parasta palvelua he saivat TE-toimistoista, sitten Kelasta ja maistraatista. Verotoimiston osuus on piirakassa pieni myös siitä syystä, että monessa kohtaa tähän jätettiin vastaamatta. Osa vastaajista ei ole vielä työelämässä, joten he eivät ole tarvinneet verotoimiston palveluita. Vastaajien mukaan kuitenkin vaikeita asiointi on Kelassa, sitten TE-toimistossa ja poliisilla.

19

Taulukko 8.

Mistä sait parasta palvelua?

Taulukko 9.

Missä oli vaikeinta?

Tiedon saanti alkuvaiheessa Kyselyssä selvitettiin myös tiedon saantia. Yli puolet kokee saaneensa Suomeen tulon alkuvaiheessa hyvin tietoa. Jotkut olivat epätietoisia siitä, että tietävätkö he kaiken sen (ajoissa), mitä pitää tietää. Suurin osa maahanmuuttajista saa ja hakee tietoa

20

opettajalta ja internetistä. Usein yksi maahanmuuttajan tärkeimmistä tuista onkin hänen suomen kielen kouluttajansa. Usein opettaja selvittää ja auttaa maahanmuuttajaa monessa arkipäivän asiassa myös opetusajan ulkopuolella.

Tämä kertoo maahanmuuttajaneuvojan tai neuvontakeskuksen tarpeellisuudesta Satakunnassa. Tiedon ymmärtäminen on helpompaa, kun on henkilö jolta voi kysyä kasvotusten ja jolla on aikaa.

Taulukko 10. Saitko alussa riittävästi tietoa, miten toimia Suomessa?

Taulukko 11

Miten yleensä haet tai saat tietoa?

21

Maahanmuuttajat haluavat saada enemmän tietoa ennen kaikkea oikeuksistaan sekä opiskelu- ja työpaikoista. He toivovat jonkun kertovan, miksi mikäkin asia pitää hoitaa. On turhauttavaa täyttää papereita, jos ei tiedä, miksi niin pitää tehdä. Paperiviidakkoon voi eksyä, ja ulkomaalaisena on vaikea yksin esim. esitteiden perusteella selvittää häntä sillä hetkellä koskevaa relevanttia tietoa.

Anna enemmän palaute sähköpostille vai kirjelle, että voimme tiedä mitään on tapahtunut!

Selvittää paremmin, mitä ja millä tavalla minun taytyy tehdä, ei vain lähettää pois.

He voisivat neuvoa, puhua kaikista asiakirjoista, dokumentistä, mitä maahanmuuttajalle tulee täyttää tai lähettää.

22

4. Tulevaisuus käsissämme

Miltä näyttää Satakunnan maahanmuuttajatilanne tällä hetkellä? Mitä palveluita on jo olemassa? Miten Satakunnan palveluja voidaan kehittää edelleen? Millainen on maahanmuuttajatilanne tulevaisuudessa Satakunnassa? Seuraavilla sivuilla tutkaillaan näitä kysymyksiä syvemmin.

4.1.

Tämän hetken tilanne ja tarve

Alla olevassa kartassa on värikoodien avulla esitetty Satakunnan kuntien järjestämät maahanmuuttajille suunnatut erityispalvelut. (HUOM! tässä ei ole huomioitu Porin perusturvakeskuksen eikä Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoksen kuntayhtymän (POSA) toimintoja. Esimerkiksi Merikarvian ja Ulvilan maahanmuuttajapalvelut kuuluvat Porin perusturvakeskuksen piiriin, ja ne koordinoidaan Porista. Posan alueen kuntien maahanmuuttaja-asiat hoidetaan pääosin Kankaanpäästä.)

23

~ Kunnat, joissa maahanmuuttajatyö koordinoitua kunnan toimesta, sekä joissa neuvontaa tarjolla. ~ Kunnat, joissa on nimetty maahanmuuttajien vastuuhenkilö tai joissa joitain erityispalveluita tarjolla. ~ Kunnat, joissa ei vielä valmiita toimintamalleja tai erityispalveluita.

Vaikka kartan värimaailma on suhteellisen yksipuolinen maahanmuuttajatyön näkökulmasta, pitää muistaa, että maahanmuuttajat ovat vielä harvinaisia monien kuntien katukuvassa. Palvelujen järjestäminen mille tahansa erityisryhmälle on pienelle kunnalle kallista ja jos tämä erityisryhmä ei ole kovin näkyvä tai äänekäs, kunnalla on vähemmän paineita järjestää erityispalveluja.

Monissa pienemmissä kunnissa on kuitenkin kehitetty hyvin innovatiivisia ratkaisuja maahanmuuttajien palvelujen parantamiseksi. Kankaanpäässä asioivat myös kaukaisempien kuntien, kuten Karvian, maahanmuuttaja-asiakkaat. Karviasta on pitkä matka asioimaan lähimpään maistraattiin, eli Poriin, joten Kankaanpään poliisi on solminut yhteistyösopimuksen Porin maistraatin kanssa asiakirjojen toimituksesta. Kankaanpään poliisi vastaanottaa asiakirjat ja toimittaa ne Porin maistraattiin käsiteltäviksi. Palvelu on toiminut hyvin.

Kokemäen yhteiskoululla taas on kehitetty opetusta: maahanmuuttajaoppilaille on palkattu suomi toisena kielenä –opettaja, joka opetuksen ohella neuvoo ja opastaa oppilaita sekä heidän vanhempiaan koulumaailmaan liittyvissä asioissa. Lisäksi Kokemäen yhteiskoulun rehtori mieltää aikaisen puuttumisen ongelmatilanteisiin hyödyllisenä asiana, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että huono koulumenestys ja syrjäytyminen ovat epätodennäköisempiä.

Kokemäen yhteiskoululla järjestettiin lukuvuonna 2009-2010 maahanmuuttajaoppilaiden valmistava luokka, jossa oli kuusi oppilasta ja joiden suomen kielen opetusta tehostettiin muiden aineiden opetuksen ohella. Luokan oppilaat on tänä lukuvuonna integroitu omiin luokkiinsa, mutta heille järjestetään ylimääräistä suomen kielen opetusta kolme viikkotuntia. Lisäksi koululla on kehitetty uusi toiminto, Läksyparkki, joka kokoontuu kaksi kertaa viikossa ja tukee kotiläksyissä vaikeuksia kokevia oppilaita. Myös kaikille oppilaille avoin ”klinikkaopettaja” on paikalla aina oppituntien aikana ja hän on erityisopettaja, jolle voidaan lähettää oppitunnilla vaikeuksia kokevat oppilaat. Erityispiirteenä mainittakoon opettajakunta, joka on ottanut asiakseen tukea maahanmuuttajaoppilaita, esimerkiksi tukiopetusta lisäämällä sekä sanalistoja ja referaatteja kokoamalla!

24

Eura, Säkylä ja Köyliö tekevät paljon yhteistyötä monien kuntapalvelujen järjestämisessä. Vaikka näissä kunnissa on suhteellisen vähän maahanmuuttajia, niiden sosiaalitoimet keskustelevat aktiivisesti toistensa kanssa, myös maahanmuuttaja-asioissa. Nämä kunnat tekivät yhteistyössä omat kotouttamisohjelmansa, sillä niiden palvelurakenne on samantyyppinen, joten oli järkevää yhdistää voimavarat ja tehdä kolme ohjelmaa samalla kuin yksi. Lisäksi Eurassa on muutamia työnantajia, jotka ovat tuoneet työvoimaa ulkomailta, koska eivät Satakunnasta löytäneet, ja he ovat aktiivisesti auttaneet näitä työntekijöitä rekisteröitymis-, lupa- ja asunnonhankkimisasioissa.

Myös muualla Kaakkois-Satakunnassa on monia työnantajia, jotka tekevät kotouttamistyötä aktiivisesti. Esimerkiksi Kokemäellä käy kesäisin paljon kausityöntekijöitä, kuten marjanpoimijoita, ja jotkut heistä ovat asettuneet vakinaisesti Satakuntaan työnantajansa avustuksella. Toiset näiden alueiden elinkeinotoimista ovat myös aktiivisesti mukana kehittämässä tulevaisuuden työperusteisille maahanmuuttajille parempia palveluja.

Huittisissa on paljon maahanmuuttajia, jotka ovat tulleet läheisestä Punkalaitumen vastaanottokeskuksesta. Huittisissa tarjotaankin paljon kielikoulutusta ja ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta maahanmuuttajille. Esimerkiksi Satakunnan aikuiskoulutuskeskuksen Huittisten yksikkö on jo pitkään kouluttanut maahanmuuttajia ja lähiaikoina toimintoja on laajennettu maahanmuuttajapalvelujen kehittämiseen ja ulkomaisen työvoiman kielikouluttamiseen jo lähtömaassa. Myös Huittisten kaupunki on myötämielinen maahanmuuttajapalvelujen kehittämiseen.

Sosiaalipalvelujen puolella annetaan jo nyt neuvontaa kokonaisvaltaisesti maahanmuuttajalle, vaikka asia ei varsinaisesti sosiaalityöntekijälle kuuluisikaan!

Luvia ja Nakkila suhtautuvat erittäin myötämielisesti maahanmuuttajiin ja ymmärtävät kauaskantoisesti, että tulevaisuudessa maahanmuuttajien määrät myös heidän alueillaan tulevat lisääntymään. Nakkilassa halutaan seurata maahanmuuttoasioiden kehitystä ja parantaa palveluja, mutta erityisesti lähentää kantaväestön ja maahanmuuttajien kanssakäyntiä. Myös Luvialla halutaan parantaa ruohonjuuritasolla maahanmuuttajien hyvinvointia ja siellä onkin aktiivinen sosiaalitoimen tiimi, joka omien toimintojensa lisäksi rohkaisee ja auttaa maahanmuuttajia löytämään heille sopivia vapaa-ajan aktiviteettejä.

25

Raumalla on paljon maahanmuuttajia Olkiluodon työmaan takia, onhan Rauma lähin suurempi keskus. Raumalla toimii kaupungin tukema ja Satakunnan ELY–keskuksen osittain rahoittama Rauman kaupungin maahanmuuton kehittämisohjelma, joka tarjoaa maahanmuuttajille alkuvaiheen opastusta neuvontapisteessään, sekä monikielistä materiaalia Raumalla asumiseen. Vaikka Raumalla on ollut tähän asti pysyvä toimipiste maahanmuuttajaneuvontaan, tämä kehittämisohjelma toimii projektirahoituksella ja rahoitusta on haettava uudelleen joka vuosi. Ihanteellisinta olisi pysyvä rahoitusmalli pidempiaikaisen toiminnan takaamiseksi, jolloin säästetään kaikkien voimavaroja.

Toisaalta Raumalla on saatu paljon kokemuksia Olkiluodon työntekijöiden rekisteröinti- ja lupa-asioissa ja maistraatin, poliisin, Kelan ja verotoimiston yhteistyö sujuukin edellisten kokemuksien kautta karttuneiden mallien mukaan erinomaisesti.

Viranomaisverkosto ja -yhteistyö toimii Raumalla sujuvasti.

Porissa perustettiin hiljattain maahanmuuttajakoordinaattorin virka, mikä tarkoittaa, että maahanmuuttajille suunnattuja toimintoja on vihdoin alettu suunnitelmallisesti kartoittaa ja koota yhteen. Maahanmuuttajakoordinaattori on kutsunut kokoon Maahanmuuttajatyön koordinaatiotyöryhmän (MAKO), joka esittelee maahanmuuttajaasioita kaupungin päättäjille sekä koulutustyöryhmän, joka suunnittelee maahanmuuttajien parissa työskenteleville järjestettäviä koulutuksia.

Porissa toimiva Satakunnan monikulttuuriyhdistys ry (SMY) on matalan kynnyksen kansainvälinen kohtaamispaikka kaikille maahanmuuttajille. Siellä järjestetään teematapahtumia, kielikoulutusta, monikulttuurisuusiltamia, keskustelutilaisuuksia sekä annetaan ohjausta ja neuvontaa maahanmuuttajille. Palveluksessa on venäjänkielinen kulttuuritulkki, jonka palveluja tarvitsevat lukuisat venäläiset maahanmuuttajat. Kuten Rauman kaupungin maahanmuuton kehittämisohjelma, myös SMY:n rahoitus on järjestetty projektirahalla, joten pysyvyyttä ei ole, vaikka yhdistys on toiminut 90-luvun alkupuolelta lähtien. Kuten Rauman tapauksessa, toimintojen vakiinnuttaminen toisi lisää tehokkuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Edellä mainittujen lisäksi SPR kehittää jatkuvasti maahanmuuttajille ja erityisesti pakolaisille suunnattuja toimintojaan koko Satakunnan alueella. Maahanmuuttajien ystävätoiminta sekä koululaisten läksykerhot ovat näkyvä osa SPR:n Satakunnan piirin toimintaa, mutta myös pienemmillä paikkakunnilla tarvittaisiin vapaaehtoisia tukemaan toimintaa ja edistämään kotoutumista. Juuri ruohonjuuritason toiminta on tehokkainta maahanmuuttajan kotoutumisessa, sillä se pitää maahanmuuttajan aktiivisena ja osallistuvana sekä tarjoaa tilaisuuksia oppia tuntemaan kantaväestöä ja heidän tapojaan.

Lähtisitkö sinä mukaan kahdensuuntaiseen kotoutumisprosessiin, jossa maahanmuuttaja ja kantaväestön edustaja kohtaavat jossain arkisessa toimessa (esim. ruoanlaitto) ja opettavat ja oppivat toisiltaan? Näin pienillä teoilla voimme jokainen edistää maahanmuuttajan kotoutumista Satakuntaan!

26

4.2.

ALKU–hankkeen työkaluja tulevaisuuteen

ALKU–hankkeen toimintoja olivat kuntien palvelujen kartoitus, asiantuntijaverkoston luominen sekä maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus ja neuvonta. Lisäksi projektissa perustettiin satakuntalainen internetpohjainen tietopankki, jossa tarjotaan tietoa, tukea ja neuvoja sekä maahanmuuttajia työssään kohtaaville että maahanmuuttajille itselleen.

Kuntien palvelujen kartoitus oli käynnissä koko hankkeen ajan. Tammikuussa tehdyn sähköisen kyselyn tuloksia on jo esitelty aiemmin tässä julkaisussa. Toinen tärkeä toimintamuoto tiedon keräämisessä olivat kuntakäynnit. Kunnissa keskityttiin vierailemaan sosiaalitoimen, poliisin, maistraatin, TE-toimiston ja Kelan viranomaisten luona, sillä nämä viranomaiset kohtaavat maahanmuuttajia heidän saapuessaan Suomeen.

Kunnissa keskusteltiin heidän maahanmuuttajatilanteestaan. Pienemmissä kunnissa kävi ilmi, että maahanmuuttajatyöhön on varattu resursseja vähemmän, kun taas suuremmissa kunnissa tehdään paljon hyvää työtä hajautetuin voimavaroin. Yhteistyön koordinoinnin tarve nousi esiin vahvasti.

Kunnissa esiteltiin hankkeen hakuvaiheessa ideoitua ja hankkeessa kehitettyä kiertävän neuvojan mallia mahdollisena ratkaisuna pienempien kuntien tarpeisiin. Monet kunnat ilmaisivat kiinnostuksensa tähän malliin ja sitä viedään eteenpäin ensi vuonna käynnistyvässä hankkeessa.

Kunnissa keskusteltiin myös mahdollisista ongelmatilanteista, jotka on tähän asti ratkaistu tapauskohtaisesti ja hyviä käytäntöjä on myös kehitetty. Joissakin kunnissa on nimetty maahanmuuttajatyön yhteyshenkilö kotouttamisohjelmassa ja useissa kunnissa kävi ilmi ohjelman päivityksen tarve. Tulevan vuoden aikana kotouttamislain uudistus tekee kotouttamisohjelmien päivityksen ajankohtaiseksi.

Asiantuntijaverkoston luominen ja sen kautta tapahtuvat tiedotus, sähköiset keskustelut ja koulutustilaisuudet koettiin kunnissa hyödyllisiksi toimintamuodoiksi.

ALKU –hankkeen aikana luotua asiantuntijaverkoston toimintaa jatketaankin uuden hankkeen alaisena toimintona.

27

Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjausta ja neuvontaa annettiin ALKU–hankkeen aikana neuvontapistekokeilussa kasvokkain. Myöhemmin neuvonta jatkui sähköisesti ja puhelimitse sekä tarvittaessa ajanvarauksella. Neuvonnan tarve tuli ALKU–hankkeen aikana esille selvästi ja tätä toimintoa jatketaan myös ensi vuonna alkavan hankkeen toimintona.

Uusi satakuntalainen internet-pohjainen tietopankki perustettiin ALKU–hankkeen aikana. Sivusto palvelee sekä maahanmuuttajia että heidän parissaan työskenteleviä tahoja. Sivustolle on kerätty hankkeen aikana kerättyä tietoa sekä Satakunnan asioista että valtakunnallisia neuvontaoppaita. Lisäksi sivuston kautta toimii maahanmuuttajien sähköinen neuvontapalvelu. Sivustoa ylläpitää Satakunnan aikuiskoulutuskeskuksen Huittisten yksikkö ja sitä päivitetään ja kehitetään ensi vuonna alkavan hankkeen alaisena toimintona.

4.3.

Tulevaisuus käsissämme: maahanmuuttajat ja Satakunta

Alle on kerätty lyhyitä kommentteja monilta eri henkilöiltä, joiden kanssa on hankkeen aikana keskusteltu ja tehty yhteistyötä. Näistä näkökulmista heijastuu myönteisen ja paremman tulevaisuuden odotus! ”Suomeen pysyvästi muuttavat henkilöt eivät tule tänne ensisijaisesti opiskelemaan suomen kieltä, vaan työskentelemään, selviytymään, huolehtimaan omasta ja perheensä toimeentulosta. Kielen oppimisen tukeminen lisäämällä vuorovaikutusta, naapuriapua, arkisia kohtaamisia ei vaadi suuria yhteiskunnallisia investointeja. Voisimme alkaa miettiä miten jokainen suomalainen voi tukea kielen oppimista ja osallistua kaksisuuntaiseen kotoutumisprosessiin.”

Paula Kuusipalo, projektipäällikkö, ALPO–tukirakenne, sisäasiainministeriö

”Suomi vanhenee Euroopan ennätystahtia ja Satakunta on siinä vauhdissa täysillä mukana. Maakunnassamme väki vanhenee mutta myös vähenee, kun nuoret lähtevät muualle opiskelemaan ja useimmat myös jäävät sille tielleen. Tulevaisuuden työelämää on vaikea ennustaa, mutta se tiedetään, että tekijöitä on koko ajan vähemmän ja että työmarkkinat moninaistuvat ja kansainvälistyvät. Jatkossa tarvitaan laaja-alaista osaamista, kielitaitoa, kykyä tehdä työtä eri kulttuureissa, suvaitsevaisuutta ja uskallusta ottaa aina vaan uusia haasteita vastaan.”

Ulla Kauri, työvoimapalvelujen asiantuntija, Satakunnan ELY–keskus

28

“Tulevaisuudessa Huittisissa tarvitaan käsiä tekemään kaikenlaista työtä yhä enemmän myös maahanmuuttajien käsiä. Tällä hetkellä Huittisten tilanne näyttää siltä, että tarvitaan lisää yrittäjiä, jotka työskentelevät koti- ja kodinhoitopalveluissa. Kunnalliset kotona asuvia ikäihmisiä tukevat palvelut eivät tule riittämään, vaan tarvitaan myös yksityisyrittäjiä, jotka voivat avustaa esim. kodin pienissä huoltotöissä, kaupassa käynnissä, siivouksessa ym. Yritteliäillä maahanmuuttajilla olisi tässä selvä markkinarako ja menestymisen mahdollisuus. Työllistyminen on tällöin omassa hallinnassa ja kun on työtä, tuntee myös Suomen paremmin kodikseen.”

Eila Törmä, elinkeinojohtaja, Huittinen

”Auttamishalu ei ole kadonnut Satakunnasta – tästä kertoo muun muassa SPR:n vuotuinen Nälkäpäiväkeräys, jonka tulos oli vuonna 2010 ennätyksellisen hyvä vuoden varrelle osuneista muista katastrofikeräyksistä huolimatta.

SPR on vahvasti tukena myös maahanmuuttajatyössä. Punaisen Ristin perusmandaattiin kuuluu viranomaisten avustaminen turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanotossa sekä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten puolesta puhuminen. Kotoutumisen tukeminen ja pakolaistyö ovatkin enenevässä määrin osa SPR:n piirien ja paikallisosastojen toimintaa.

SPR:n Satakunnan piiri toteuttaa osaltaan maahanmuuttajien, turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten auttamistehtävää. Tulevina vuosina pyrkimyksenä on edelleen lisätä paikallisosastojen valmiutta ja toimintamahdollisuuksia kotoutumista tukevan toiminnan järjestämiseksi. Vapaaehtoiset tukihenkilöt, vapaa-ajan toiminnan ohjaajat ja kerhojen vetäjät voivat merkittävästi lisätä kotoutumista ja hyvinvointia ehkäisten samalla syrjäytymisriskiä.”

Hanna Holm, hankekoordinaattori, SPIRIT–hanke, SPR Satakunnan piiri

”On nähty, kuinka hyödyllistä saada monipuolista tietoa suomalaisesta työkulttuurista arjen tasolla sekä kuinka toimivat monikulttuuriset ja monimuotoiset työyhteisöt. Ei ole hyviä tai huonoja, on vaan erilaisia kulttuureja. Mielestäni helpompi ymmärtää ihmisten toimintaa, jos tunnet heidän tapansa ja identiteettinsä.

Jos ihminen haluaa kehittää itsensä ja kykenee hyväksymään todellisuuden sellaisena kuin se on, hän pystyy hyväksymään maahanmuuton ongelmitta. Sekä maahanmuuttajilla että kantaväestöllä on sopeutumisessa oma roolinsa ja haasteensa. Molempien positiivinen suhtautuminen on erittäin tärkeä ja nimenomaan työpaikalla.

Onnellinen ihminen on hän, joka aamulla mielellään lähtee kotoa töihin ja illalla hyvillä mielin palaa kotiin. Toivon kaikille hyvinvointia sekä kotona että työpaikoilla!”

Elena Kim, kulttuuritulkki, Satakunnan monikulttuuriyhdistys ry

29

5. Kiitokset

ALKU–hankkeen aikana olemme saaneet paljon tukea ja neuvoja seuraavilta tahoilta, joita haluamme kiittää: Kiitos rahoittajalle, Satakunnan ELY–keskukselle, rahoituksen myöntämisestä ja tuesta hankkeen aikana.

Kiitos osatoteuttajalle, WinNovalle, hedelmällisestä yhteistyöstä ja avusta hankkeen toteuttamisessa.

Kiitos ohjausryhmälle, joka on osallistunut erittäin aktiivisesti kokouksiin ja keskusteluihin. Heiltä saatu palaute ja neuvot ovat olleet projektin aikana kultaakin kalliimpia!

Kiitos ALPO–tukirakenteelle vertaistuesta ja hyödyllisestä materiaalista, jota on hankkeessa voitu käyttää.

Kiitos asiantuntijaverkostolle osallistumisesta koulutuspäiviin sekä hankkeen aikana käydyistä keskusteluista.

Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille tuesta ja avusta hankkeen aikana sekä kuntaviranomaisten edustajille keskusteluista ja kyselyyn vastaamisesta.

Ja erityiset kiitokset maahanmuuttajille itselleen heiltä saadusta palautteesta, joka auttaa eteenpäin tulevan toiminnan suunnittelussa ja palvelujen kehittämisessä.

30

Yhteistyössä: