Mitä on aivohyvinvointi?
POIMI
12 HELPPOA VINKKIÄ!
TYÖYSTÄVÄSTÄ YSTÄVÄ
”Kaikilla meillä on samanlaisia ongelmia ja iloja”
TUTUSTU UUTUUKSIIN
Jenkki Professional -fluoridipastillit
Miten muissa maissa hoidetaan hampaita?
”ASENTO ON ASENNE”
Asennetta, ystävyyttä ja aivohyvinvointia
Tervetuloa Xylitol Newsin pariin! Toivon, että lehti antaa sinulle iloa, inspiraatiota ja uutta tietoa.
Viereisellä sivulla tutustumme eri kulttuurien hampaidenhoitotapoihin. Miswakin käyttö oli itselleni ennestään tuntematon tapa. Valovoimainen Anna Airola kertoo, miten hän heittäytyy eri tilanteisiin kameleontin lailla. Näyttelijän ajatukset olemuksen voimasta voivat antaa uutta ajateltavaa kenelle tahansa.
Aivohyvinvointijuttuun haastateltu Virpi Kalakoski Työterveyslaitokselta lupaa, että kaikki hoitotyötä tekevät saavat tarpeeksi aivojumppaa. On yllättävän pienistä teoista kiinni, miten tehdä kiireisestä ja joskus stressaavasta arjesta aivoystävällisempi ja energisempi. Itse taidan ottaa tavaksi listata iltapäivällä työpäivän onnistumisia. Niitäkin aina on! Keskitytään hyvään, niin haasteetkin tuntuvat helpommilta ratkaista.
Tutustumme myös hammashoitajaystävyksiin sekä vuoden 2025 ksylitolituoteuutuuksiin. Fluoridia on ollut Jenkki Professional -purukumeissa aiemminkin, ja nyt valikoima täydentyy aikuiseen makuun kehitetyillä täysksylitolipastilleilla.
Uskon, että pitämällä ksylitolituotteet mielessä ne löytävät myös yhä useamman suuhun aterian jälkeen. Näin vaikutamme purkka ja pastilli kerrallaan suomalaisten hymyihin!
Senior Brand & Xylitol Communication Manager
Xylitol News on Cloetta Suomi Oy:n julkaisema ksylitolitiedotuslehti. Päätoimittaja Milla Vihanto, Cloetta Suomi Oy Toimitus Sanoma Content Studio, Sanoma Media Finland Oy, PL 100, 00040 Sanoma Media Finland Tuottaja Outi Hamara Ulkoasu Eeva Värtö Paino PunaMusta 2024
Milla Vihanto
@xylitoljenkki@Jenkki
@xylitoljenkki
Tunnetko miswakin?
Lähiidässä on tuhansia vuosia pureskeltu hampaiden puhdistamiseksi puisia miswaktikkuja, joilla uskotaan olevan antimikrobisia vaikutuksia. Tavalla on myös uskonnollinen merkitys. Moni Suomessa asuva muslimikin käyttää miswakia muun hammashoidon ohella, mutta hammaslääkärissä siitä ei useinkaan puhuta.
Tuki kannustaa
Viro on lisännyt julkista tukea hammashoitoon, ja tuen käyttö kasvaa vuosittain. Vuonna 2022 hammaslääkärissä kävi 362 400 aikuista – noin 44 000 enemmän kuin edellisvuonna, jolloin vielä yli 40 prosenttia aikuisista ei ollut tarkistuttanut hampaitaan ainakaan viiteen vuoteen.
Sota kuluttaa hampaitakin Ukrainan tasokkaille hammasklinikoille matkustivat aiemmin terveysturistitkin. Paikallisille palvelut eivät ole olleet yhtä saavutettavia, ja sota on vaikeuttanut tilannetta. Kiinnityskudossairaus parodontiitti on yleinen, ja 14 prosenttia aikuisista on menettänyt omat hampaansa. Hammassairauksia pahentavat krooninen stressi ja tupakointi, joka on etenkin naisten tapa: jopa yli 40 prosenttia ukrainalaisista sauhuttelee.
SUULLISIA PERINTEITÄ
Miten purukalustoa hoidetaan naapurissa, entä kauempana konfliktien keskellä?
Monien maahanmuuttajien lähtömaissa säännölliset hammastarkastukset eivät ole rutiinia.
Näkyvää ja piilosokeria
Arabimaissa kariesriskiä kasvattavat makeat herkut ja sokeroitu tee, jota saatetaan tarjota lapsillekin. Sokerin kokonaiskulutus ei silti päihitä piilosokerin pöhöttämiä länsimaita. Esimerkiksi Irakissa sokeria kuluu henkeä kohden vajaat 50 grammaa päivässä, Suomessa 80 grammaa
Länsinaapurin lauantainamit
”Lördagsgodis” on Ruotsissa vahva perinne. Nuorison hampaista pidetään onneksi kuitenkin huolta pitkään: hammashoito on maksutonta aina 23-vuotiaaksi
Xylitol vai ksylitoli?
Suomenkielisessä tekstissä käytetään aina muotoa ksylitoli ja englanninkielisessä xylitol.
Brittilasten hampaat vaarassa Britanniassa on havahduttu lasten hampaiden hälyttävään kuntoon etenkin köyhillä alueilla. Asiantuntijat ovat esittäneet ratkaisuiksi lisää ehkäisevää hammashoitoa, neuvontaa ja fluoria sekä sokeriveron laajentamista makeisiin maitojuomiin. Aikuisista 79 prosenttia napostelee makeita välipaloja kolmesti päivässä, ja joka neljäs harjaa hampaansa vain kerran päivässä.
ASENTO EDELLÄ
Näyttelijä Anna Airola uskoo, että fyysinen olemus voi tehdä ihmeitä itseluottamukselle. Jännittävissä tilanteissa häntä ohjaa vuodesta toiseen yksi motto: asento on asenne.
Seitsemän vuotta sitten Anna Airola oli juuri aloittanut näyttelijäopinnot Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa, kun hän löysi mottonsa. Hän lainasi sen liikunnan lehtori Seppo Kumpulaiselta, joka toisteli opetuksessaan mantraa ”asento on asenne”.
Mitä mottosi tarkoittaa käytännössä?
Kärjistäen voi sanoa, että kun istut etukenossa, olet kiinnostunut – tai kun istut takakenossa kädet puuskassa, tuskin olet. Kehollisuuden tiedostaminen on minulle apukeino asennoitua uudestaan esimerkiksi vaikeisiin, jännittäviin tai ärsyttäviin tilanteisiin. Jos on vaikka kylmissään tai väsynyt, tilanne voi lähteä väärille urille. Asentoa fiksaamalla voi palata takaisin oikeille urille.
Minkälaisissa tilanteissa erityisesti kiinnität huomiota asentoosi?
Joskus minua jännittää todella paljon ennen esiintymistä tai lavalle astumista. Viime vuonna
näyttelin Turun kaupunginteatterissa Pikku Naiset -sovituksessa Bethiä. Jännitystä tasatakseni seisoin juuri ennen esitystä suljetun esiripun takana. Kuulin yleisön verhon toisella puolella ja levitin käteni ilmaan. Seisoin täydessä ryhdissä. Se oli minulle tapa hyväksyä olevani esillä. Ajattelin, että nyt syleilen tätä tilannetta, vaikka tuntuukin hirveältä. Jos käpertyy itseensä ja vaikka seisoo huonossa ryhdissä, se ei palvele itseäni eikä yleisöä.
Onko sinun helppo ottaa fyysisesti tilaa itsellesi?
Se on vaatinut työtä. Olen 174 senttiä pitkä ja minulla on pitkät raajat. Minulle ei ole luontaista tehdä räjähtäviä tai laajoja liikkeitä, ja ne tuntuvat edelleen vähän extremeltä. Asennolla on väliä roolisuorituksissa. Minun on esimerkiksi helpompi näytellä alakynnessä olevaa tai höpsöä tyyppiä kuin voimakasta tai ylimielistä hahmoa. Jos hahmolla on valtaa, kiinnitän asentoon ja kehonkieleen eri tavalla huo-
TEKSTI KRISTIINA ELLA MARKKANEN KUVAT PÄIVI RISTELL MEIKKI JA HIUKSET JENNIFER APPLETON
TYYLI SUVI POUTIAINEN STAILISTIN ASSISTENTTI HELENA TAYLOR
/ Zalando. Farkkupaita, Kappahl. Farkkutakki,
Pooloneule,
Hame, Sand.
Anna Field
Stella McCartney / Stockmann. Bootsit, Only Shoes / Zalando. Korvakorut, Kalevala Koru × Marimekko.
”Luulen, että nauraminen tulee kohta takaisin muotiin.”
miota. Minun on joskus vaikeaa pysyä paikoillani, vaikka roolihahmo vaatisi sitä. Silloin kuvittelen esimerkiksi, että sormissani on pöytäliinapainot tai jaloissani sementtiä.
Miten mottosi on vaikuttanut kehon ja mielen yhteyteen?
Olen tunnevetoinen ja herkkä, heittäydyn helposti tunteiden vietäväksi. Kun hahmotan asennon ja asenteen yhteyden, pystyn vähän manipuloimaan itseäni ja ohjaamaan käytöstäni eri suuntaan. Jossain tilanteessa voi tulla jokin iso tunne, joka tuntuu siinä hetkessä hallitsevalta. Siihen voi suhtautua niin, että mitäs täältä nyt tarjoillaan ja mitenkäs tähän suhtautuisin. Otanko tilanteen vastaan etukenossa vai kädet puuskassa? Fyysisen olemuksen hallitseminen on pieni supervoima, koska sen avulla voi löytää itsestään kameleontin: eri tilanteissa esiin voikin päästä eri tyyppi. Se kuitenkin vaatii, että on sinut itsensä ja oman tilanteensa kanssa. Joskus on huonoja päiviä, ja ne ovat huonoja asennosta riippumatta.
Oletko oivaltanut jotakin uutta asento on asenne -mottosi kautta?
Olen hyvä tarkkailija ja kiinnitän paljon huomiota muihin ihmisiin. Sitä kautta olen tajunnut, miten tietoisia me kaikki olemme fyysisestä tilastamme ja kuinka tärkeää sen säilyttäminen meille on. Mietin usein, mitä se tekee ihmisen hermostolle. Välillä tuntuu siltä, että helpoin tapa suoriutua metromatkasta on tuijottaa kännykkää, ja sehän vetää meidät lysyyn.
Harvoin ajattelee, että sometin kaksi tuntia ja tulipa mahtava olo.
Lapset istuvat miten sattuu missä sattuu ja ottavat kaikenlaisia asentoja, joita aikuiset eivät kehtaisi. Lapsi voi vaikka tuijottaa laittoman pitkään ihan vaan, koska häntä kiinnostaa. Ihailen sitä.
Mitä hyvää mottosi on tuonut elämääsi?
Totuin teininä peittämään itseäni pitkien raajojeni vuoksi. Vasta aikuisiällä olen oppinut olemaan sinut pituuteni kanssa, enkä yritä pienentää itseäni. Se on tullut liikkeen kautta.
Teatterikorkeakoulun tanssitunneilla minua kehotettiin aina seisomaan koko pituudessa. Jouduin oppimaan pois monista maneereista, joiden kautta tein tiedostamatta itsestäni pienemmän. Jos esimerkiksi lauloin lavalla, huomasin biisin päätteeksi peruuttaneeni kiinni takaseinään kauas yleisöstä. Aloin ajatella, että mitä jos ottaisinkin askeleita eteenpäin, kohti yleisöä? Olen kuitenkin täällä esiintymässä.
Onko hymy osa asentoa ja asennetta?
On! Kertoo avoimuudesta, jos joku hymyilee tai nauraa julkisella paikalla. Ilahdun siitä aina. Hymyileminen purkaa kiusallisuutta tilanteessa kuin tilanteessa. Esimerkiksi kun yrittää tärkeänä punnita hedelmiä kaupassa ja painaa vahingossa väärää numeroa vaa’alla. Minun on helpointa lähestyä ihmisiä ja tilanteita naurun kautta. Luulen, että nauraminen tulee kohta takaisin muotiin.
Näytteli Ylen palkitussa Aikuiset-sarjassa päähenkilö Oonaa vuosina 2019–2022. Palkittu Vuoden televisionäyttelijänä vuonna 2021 ja Vuoden pääosanäyttelijänä Venlagaalassa 2022. Näytellyt television lisäksi kotimaisissa lyhytelokuvissa, elokuvissa ja teatterituotannoissa. Valmistunut teatteritaiteen maisteriksi.
PURKKAMUISTO
”Löysin yhdessä projektissa roolihahmoni takin taskusta kovettuneen, syödyn purkan. Joku edellinen hahmo oli jättänyt sen takin taskuun, varmaan ajatellen, että apua, nyt kuvataan, purkka pois. Välillä hiplaan sitä ja mietin, jopa joskus kesken kohtauksen, että kenenköhän tämä on ollut. Purkka yhdistää meitä.”
Anna Airola, 30
MIELI TEKOJA
Aivot ovat hoitotyön ammattilaisten tärkein työkalu.
Hälvennä aivosumu liikuntapyrähdyksellä, ylläpidä viretilaa viilaamalla ateriarytmiä ja aktivoi huomiokykyä lempimusiikilla.
TEKSTI KATI BOIJER-SPOOF HEIKINHEIMO KUVAT GETTY IMAGES
Jatkuva kiire, tarkkaavaisuutta ja keskittymistä vaativat tehtävät, haastavat työasennot – kuulostaako tutulta? Kognitiivisesti kuormittavien työolosuhteiden vaikutuksia hoitoalalla on tutkittu paljon. Niiden on todettu aiheuttavan stressiä ja jopa uupumusta, etenkin jos työpäiviä täytyy pidentää tehtävien loppuun saattamiseksi, kertoo psykologian tohtori ja Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski. Siksi kognitiivista ergonomiaa on tärkeää vaalia hoitotyössä. Fyysisen ergonomian osaamme jo huomioida arjessa ja työympäristön suunnittelussa. Mutta millainen on aivoergonominen työpäivä? Kalakoski kertoo hyvän vertauksen: meillä on korkeintaan kaksi kättä, ja työn vaatimukset mitoitetaan tämän mukaisesti. Aivollakin on rajoituksensa, jotka tulisi huomioida työn suunnittelussa. Jokainen voi omilla valinnoillaan tuunata arkeaan aivoystävällisempään suuntaan.
Hyväksi keholle, hyväksi aivoille
Terveet aivot, tasapainoinen mieli ja hyvä keskittymiskyky. Näitä toivomme varmasti kaikki, mutta mistä kannattaa aloittaa? Yksittäistä vippaskonstia Kalakoskella ei ole tarjota, vaan perusasiat pätevät myös aivoterveyden edistämisessä.
”Mikä on hyväksi keholle ja sydämelle, on hyväksi myös aivoille. Monipuolinen ravinto ja liikunta sekä riittävä lepo ovat avainasemassa.”
Suurimmalla osalla ihmisiä kevyehkö ateria 3–4 tunnin välein takaa tasaisen verensokerin ja sen myötä virkeän mielialan. Monen kohdalla väsymys ja aivosumu helpottuvat jo pelkästään ateriarytmiä tarkistamalla.
Vireystilaa voi säädellä myös liikunnan avulla. Nuutuneeseen oloon auttaa parin minuutin rivakka taukoliikunta, ylikierroksia taas saa tasapainotettua rauhallisilla venytyksillä. Lyhytkin liikuskelu edistää verenkiertoa
AIVOTERVEYS-BUFFET
Napsi tästä vinkki tai kaksi työpäivääsi
Aamiaisesta polttoainetta ajattelulle
Aamupalan väliin jättäminen vähentää tutkitusti kognitiivista suoriutumista.
MITÄ ON AIVOTERVEYS?
Aivoterveys on kokonaisvaltaista hyvinvointia, joka pitää sisällään kyvyn elää mielekästä ja merkityksellistä elämää ilman aivosairauksia tai toiminnallisia ongelmia ajattelun, muistin, oppimisen, tarkkaavaisuuden, kielellisten ongelmien tai havaitsemisen osa-alueilla.
LÄHDE: MUISTILIITTO
Syö säännöllisesti Väsymys, aivosumu ja jopa painonhallinta voivat helpottua ateriarytmiä korjaamalla.
Aamun To do Tehtävien ylös kirjaaminen auttaa priorisoimisessa eikä tehtäviä tarvitse kannatella muistin varassa.
Illan Tadaa!
Listaa onnistumiset.
Mieli jää helposti kiinni epäonnistumisiin, ja on tärkeää ohjata tietoisesti ajatuksia onnistumisiin.
Kahmaise kourallinen pähkinöitä
Aivoystävälliset pehmeät rasvat ja kuidut luovuttavat energiaa hitaasti, ylläpitäen hyvää viretilaa.
lihaksissa ja sen myötä aivoissa ja lisää jopa luovaa ongelmanratkaisukykyä.
Fyysisen aktiivisuuden vaikutuksesta kognitiiviseen suorituskykyyn on runsaasti näyttöä. Jo kohtalainen kestävyyskunto takaa, että saamme kaiken henkisen potentiaalimme käyttöön. Toisaalta säännöllinenkään kuntoilu ei kompensoi pitkän paikallaanolon aiheuttamia vaikutuksia. Virpi Kalakoski pitää itse jumppakuminauhaa näkyvillä työpisteellä. Visuaalinen ärsyke muistuttaa säännöllisen tauottamisen merkityksestä.
Kolotukset ja lihasjumit syövät kognitiivista kapasiteettia. Asentojen variointi ja paikallaan olon tauotus liikunnalla kannattaa paitsi kehon myös aivojen näkökulmasta.
Aivojumppaa koko päivä
Työoloista johtuva kuormitus vaikuttaa sekin aivoterveyteen. Se voi olla luonteeltaan sosiaalista eli ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyvää. Työyhteisössä kytevä konflikti pyörii ajatuksissa ja on työhön keskittymisestä pois. Haastavat tai jopa uhkaavat asiakastilanteet ovat hoitotyössä merkittäviä kuormitustekijöitä, joiden ratkaiseminen ja ennaltaehkäisy on myös aivojen kannalta oleellista.
Kognitiivinen kuormitus sisältää vaikkapa useiden asioiden mielessä pitämistä tai tiedon etsimistä. Tämän keventämiseksi Kalakoski vinkkaa siirtämään mahdollisimman monia asioita muistin päältä ”ulkoiselle kovalevylle” eli esimerkiksi muistilapuille, tehtävälistoihin ja kalenterimerkintöihin. Näin moni tekeekin, muttei välttämättä kovin systemaattisesti. Tämä vapauttaisi mielessä kaistaa luovemmalle ajattelulle.
”Vaativaa aivotyötä, kuten hoitotyötä tekevien, ei kannata olla huolissaan siitä, saavatko he arjessaan tarpeeksi aivojumppaa. Kyllä saavat!” Kalakoski lupaa. Sen sijaan työuran jälkeen kannattaa ylläpitää muistiaan painamalla ostolistan muistiin sen sijaan, että kirjoittaisi sen lapulle.
Kuormitusta ei sinänsä tarvitse pelätä. Sekä aivot, keho että hermosto kaipaavat sitä päivittäin – sopivassa määrin. Oleellista on seurata kuormittumisen ja palautumisen tasapainoa.
Mikä hoitotyössä kuormittaa?
Työterveyslaitos on kerännyt aivotyön erityispiirteistä laajan kyselyaineiston. Hoitajien ja lääkärien vastauksissa korostuvat tietyt kuormitustekijät. Ristiriitaiset tai puutteelliset ohjeet, häiritsevät keskeytykset, puhehäly
ja melu sekä jatkuva huomion siirtäminen asiasta toiseen koetaan erityisen stressaavina.
”Kaikkien näiden kohdalla yli 85 prosenttia vastaajista piti kyseistä ilmiötä kuormittavana aivotyössä. Eroa ei juuri ollut yksilöiden tai ammattiryhmien välillä”, Virpi Kalakoski sanoo.
Kun tarkkuutta ja keskittymistä vaativaa työtä tehdään kiireessä ja keskeytyksiä tulee paljon, monella painaa mielessä pelko potilasturvallisuuden vaarantumisesta. Huoli ei ole tuulesta temmattu: ylikuormitus johtaa tutkitusti haitallisiin unohduksiin, tarkkaavaisuuden herpaantumiseen ja alidiagnostiikkaan. Aivoergonomian tulisikin olla prioriteetti hoitotyön suunnittelussa.
Aivotyö innostaa ja palkitsee
Aivotyössä on paljon innostavia elementtejä. Tärkeimmiksi voimavaroiksi hoitohenkilökunnan vastauksissa mainitaan tiimityö, luova ideointi ja ratkaisujen kehittäminen. Hoitajilla korostuu myös osaamisen päivittäminen, lääkärit taas nauttivat käden ja silmän yhteistyötä vaativista motorisista työtehtävistä, jotka ovat keskeisiä myös hammaslääkärien työssä.
Virpi Kalakoski kertoo, että toisin kuin kuormitustekijöissä, voimavarojen kohdalla on merkittäviä alakohtaisia ja yksilöllisiä eroja. Jollekin tiimityö saattaakin olla stressaavaa, jos itselle luontevampaa olisi työskennellä omassa rauhassa. Jatkuva vieraiden asiakkaiden kohtaaminen voi väsyttää tai ahdistaa, sillä kivikautisia aivojamme ei ole optimoitu ihmispaljouteen. Silloin turvan tunnetta saa tuttujen kollegoiden läsnäolosta.
Uuden oppiminen on sopivina annoksina motivoivaa. Joskus voi kuitenkin tuntua siltä, että uusia tietoja ja järjestelmiä täytyy omaksua loppumattomasti. Kalakoski ehdottaa menetelmäksi pilkkomista.
”Muistitutkimusten mukaan opimme tehokkaimmin pieninä annoksina. 10–15 minuuttia päivässä toimii paremmin kuin tunti viikossa kerrallaan. Jokainen opiskeluhetki tuo aiheen jälleen mieleen ja toimii kertauksena.”
Voimavarana voi myös olla työn ilo. Työn merkityksellisyys, onnistumisen kokemukset ja yhdessä tekeminen lisäävät mielen hyvinvointia. On havaittu, että peilisolut aktivoituvat ja ryhmän sisäinen luottamus kasvaa, kun liikutaan samaan tahtiin. Olisiko siinä hyvä syy haastaa työkaverit yhteiseen taukoliikuntaan jo tänään?
Liiku!
Tauota paikallaan oloa kerran puolessa tunnissa kävellen tai hiihtäen jumppakuminauhan kanssa. Liike edistää kognitiivista suorituskykyä ja terveyttä vilkastamalla muun muassa rasvaaineenvaihduntaa.
Kahvittele kollegan kanssa Yhteyden luominen tuttuihin ihmisiin on hyvää vastapainoa asiakaskohtaamisille.
Kesytä stressi rivakalla liikkeellä
Muutama minuutti intensiivistä liikuntaa helpottaa sekä aivosumua että akuuttia stressiä tai jännitystä.
AIVOTERVEYS-BUFFET
Napsi tästä vinkki tai kaksi työpäivääsi
Pikarentoutus: huokaise syvään! On vaikeaa olla jännittynyt samaan aikaan kuin huokaisee.
Nollausminuutti
Pysähdy kunkin asiakkaan välissä ja keskity aistimaan kehon tuntemuksia ja hengityksen liikettä. Irrottautuminen ajatuksista resetoi mielen.
Ole smileful
Ota purkka tai pastilli suuhun, pysähdy sen syömisen ajaksi ja mieti päivän tunteita ja kokemuksia, jotka tuovat iloa ja hyvää oloa.
Tankkaa dopamiinia ja serotoniinia lempimusiikista
Musiikin kuuntelu lievittää ahdistusta ja kiputiloja, alentaa verenpainetta, parantaa unen laatua sekä aktivoi huomiokykyä ja muistia. Musiikki on rakenteellisesti matemaattista: ymmärtääkseen musiikkia aivojen täytyy suorittaa paljon laskemiseen verrattavaa työtä. Pienimuotoinenkin musiikillinen toiminta on aivoille merkityksellistä.
RAIKKAAT TÄYSKSYLITOLIPASTILLIT AIKUISEEN MAKUUN
Uudet Jenkki Professional -täysksylitolipastillit ovat rakenteeltaan kovia ja raikkaan makuisia. Sitruunaruohon makuinen pastilli on täydennetty fluoridilla ja raikkaan mintun makuinen sinkillä.
2 pastillia sisältää 0,17 mg fluoridia.
Tehokasta lisäsuojaa hampaille pastilleilla
Kätevästi mukana kulkeva pieni rasia
Täysksylitolipastilli on helppo vaihtoehto edistää hampaiden mineralisaation ylläpitämistä eli kiilteen kovettumista.*
Jenkki Professional -lisäfluoridituote valitaan yksilöllisen kariesriskin ja tarpeen mukaan. Alueilla missä talousveden fluoripitoisuus on suuri, lisäfluoridia ei tule käyttää. Ei alle 6-vuotiaille.**
Käyttösuositus: kolme kertaa päivässä kaksi pastillia
Ravitsemussuosituksissa suositellaan käytettäväksi ksylitolia 5 grammaa tai enemmän päivässä. Saat sen nauttimalla kaksi Jenkki Professionaltäysksylitolipastillia kolme kertaa päivässä. Pastillit on kehitetty aikuiseen makuun.
Tarkoitettu osaksi tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota sekä terveellistä elämäntapaa.
* Vaikutus saavutetaan nauttimalla kaksi Jenkki Professional -pastillia 3–4 kertaa päivässä.
** Kuusi Jenkki Professional Lemongrass -pastillia sisältää fluoridia 15 % (0,53 mg) päivittäisen saannin vertailuarvosta. 10 pastillin päiväannosta ei saa ylittää. Kuusi Jenkki Professional Fresh Mint -pastillia sisältää sinkkiä 15 % (1,5 mg) päivittäisen saannin vertailuarvosta.
ORIGINAL-sarjassa suomalaisten suosikit
Jenkki Original peppermint ja spearmint, tuttavallisemmin sininen ja vihreä, kuuluvat monen suomalaisen arkeen.
Tiesitkö, että Jenkki Original peppermint on maailman ensimmäinen ksylitolipurukumi?
Se tuli kauppoihin jo vuonna 1975 ja on edelleen suomalaisten suosikki.
TIESITKÖ?
Kaikilla Jenkki-tuotteilla on Suomen Hammaslääkäriliiton ksylitolisuositusmerkki, joka takaa, että tuote on varmasti hyväksi hampaille.
Uusi
Jenkki Original Extramint antaa ihanan raikkaan maun pitkäksi aikaa.
Herra Hakkarainen ensipastilliksi
Jenkki Herra Hakkaraisen päärynän makuiset täysksylitolipastillit sopivat aivan pienillekin lapsille, sillä ne ovat miedon makuisia ja liukenevat helposti suuhun. Pastillit saavat makunsa luontaisista aromeista. Pastillien valmistuksessa ei ole käytetty väriaineita.
Mitä kuuluu, Herra Hakkarainen?
Hyvää kuuluu ja erinomaiselle maistuu. Pikkusuita hemmotellaan neljällä eri pastillimaulla sekä Jenkki Professional Hedelmäsekoitus -täysksylitolipurukumilla. Herra Hakkarainen -täysksylitolipastillit ovat saatavina mauissa Päärynä, Mansikka, Vegaaninen banaani, Mustikka + D-vitamiini sekä pussissa unissaan Herra Hakkaraisen kanssa kulkeva Mansikka & Päärynä.
Purkka vai pastilli?
Molemmille on paikkansa. Toinen vaatii pureskelua, toinen imeskelyä. Molemmat sopivat päivittäiseen käyttöön.
Syypää sun hymyyn
Hammashoitajat Anne Välimäki ja Sini Salminen jakavat niin työasioita kuin terveyshuoliaankin. Ystävyys ulottuu vapaa-aikaan, ja yhdessä he ovat muun muassa tutkineet kummitustalon historiaa sekä tippuneet jokeen.
TEKSTI LINNEA MANNER KUVA SUVI ELO
Anne Sinistä: ”Kun aloitin seitsemän vuotta sitten hammashoitajana Loimaan terveysasemalla, Siniltä uskalsin aina kysyä apua ja tyhmimpiäkin kysymyksiä. Hän on rauhallinen ja äidillinen. En yhtään ihmettele, että hän opastaa hammashoidon harjoittelijoitakin.
Tutustuimme paremmin, kun aloitimme oikomistiimissä. Olemme yhdessä tilailleet materiaaleja, oikomiskojeita, sidosaineita ja kaarilankoja. Toisen kanssa voi pallotella, mitä ja miten paljon tarvikkeita pitää olla.
Pähkäilemme yhdessä myös potilaiden kutsumislistojen kanssa. Mietimme, pitäisikö potilas vastaanottaa erikoishammaslääkärillä vai apuoikojalla. Minusta on ihanaa, jos pystyn jollain tavalla auttamaan työkaveria.
Tässä työssä ei selviä ilman huumoria, koska potilaita ja kiirettä piisaa. Hektisen työn lomassa olemme Sinin kanssa kehittäneet hauskoja yhteisiä projekteja. Kerran innostuimme tutkimaan kahvi ja lounastauoilla paikallisen, kummitustalona pidetyn hylätyn talon historiaa. Selvitystyö jatkui työajan ulkopuolellakin. Viestittelimme ja soittelimme.
Tiiviistä työyhteisöstä tulee lopulta kuin perhe. Tiedämme toistemme perhetaustoista, puolisoista ja vaihdevuosioireista. En ole niin avoin kuin puhelias Sini, mutta olen oppinut avautumaan hänen myötään. Olen huomannut, että kaikilla meillä on samanlaisia ongelmia ja iloja.
Sini Annesta: ”Anne on hirveän energinen, reipas ja iloinen. Olen monta kertaa sanonut hänelle, että haluan napata samoja pillereitä kuin hänkin. Ensin Anne polkee monta kilometriä töihin ja sitten on vielä aina hyvällä tuulella. Hän on tuonut työyhteisöömme iloa. Annen nauru raikaa kaikkialla!
Ilo ja vertaistuki on tärkeää, sillä tässä työssä jaksaminen on välillä koetuksella. Aina on kiire ja instrumentit voivat olla siellä täällä. On päiviä, jolloin ei yhtään innostaisi. Silloin on tärkeää, että työkaverille saa purkaa ajatuksiaan.
Annella on aina aikaa auttaa. Sopivan tauon tullen olen saattanut hipsiä Annen huoneeseen ja jutella hänen kanssaan hetken. Olo helpottaa heti, koska toinen ymmärtää täysin pienestäkin eleestä.
”Ilo ja vertaistuki on tärkeää, sillä tässä työssä jaksaminen on välillä koetuksella.”
Kun Sini on jakanut terveyshuoliaan ja kertonut vaikka lonkan vihoittelevan, olen myöntänyt, että minullakin on lonkkasärkyjä. Olemme yhdessä miettineet, olisiko jossain tuoli, jolla voisi työpäivinä välillä istua.
Vaihdoin työpaikkaa hiljattain, koska sain tilaisuuden työskennellä yksityisellä klinikalla. Viihdyn uudessa työpaikassa hyvin, vaikka kaipaan entisiä kollegoitani. Toivon, että jokaisella olisi työkaverinaan oma Sininsä.”
Tunnemme toistemme perheet ja kyläilemme, vaikka välimatkaa on 50–60 kilometriä. Kun hankimme perheeseemme koiranpennun, Anne vei sitä koulutuslenkeille, koska hän on taitava koiraihminen.
Anne on opettanut minua myös tekemään käsitöitä. Hän on tullut usein töihin jokin ihana värikäs laukku olalla tai villapaita yllä. Olen kinunnut häntä virkkaamaan minullekin, mutta sen sijaan hän on opettanut minua. Olen saanut virkattua ensimmäisen mattoni.
Anne on myös yllytyshullu. Osallistuimme viime kesänä esteratakisaan, jossa ylitettiin Aurajoen päällä kulkeva rata pyöräillen. Jokaisella osallistujalla oli naamiaisasu, ja meidän kahden hengen Happohyökkäystiimissä esitimme Hammaskeijua ja Hammaspeikkoa. Pyörästä koristeltiin hampaanmuotoinen. Tipuimme jokeen emmekä sijoittuneet, mutta päivästä tuli ikimuistoinen.
On ollut haikeaa, että Anne on vaihtanut työpaikkaa. En vieläkään usko, että emme ole työkavereita. Uskon silti, että ystävyytemme säilyy. Juttumme jatkuu aina samasta paikasta kuin viimeksi.”
Anne ja Sini eivät ole enää kollegoita, mutta ystävyys säilyy välimatkasta huolimatta.
TILAA JULISTE
Kuuluuko vastaanotollasi ruotsin, viron, englannin, ukrainan ja arabian kieltä? Käänsimme ksylitolifaktat ja -hyödyt viidelle kielelle.
Xylitol.net palvelee terveydenhuollon ammattilaisia. Löydät sivustolta: Ajankohtaiset ksylitolisuositukset Yhteys- ja tuotetiedot Usein kysytyt kysymykset
