Klubilehti - 4/2015

4/2015

Ruoka ja riippuvuudet Mad Pride ADHD – omakohtaisesti koettuna

Julkaisija:

Sisällysluettelo Salon Klubitalo Salon Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostama jäsenyhteisö, joka tarjoaa vertaistukea ja tavoitteellista toimintaa. Noudatamme kansainvälistä Fountain House-ideologiaa ja kansainvälisiä standardeja.

Pääkirjoitus: Ei yhtään hullumpi . ..... . 3 Ruoka ja riippuvuudet,........................... 4 Kesäkuvia 2015 ................................ . 5 Kurkistus mielen maailmaan:ADHD....... 6

Painopaikka

Häähumuu, Kiksu kirjoittaa .................. 10

Mediamaja, ATK-yksikkö

Mikä ihmeen rispeegolf ...................... 11

Yhteystiedot Salon Klubitalo Länsiranta 8 II krs 24100 SALO puh. 044 727 5150

Joskus näen asioita: sarjakuva............ 12

E-mail: info@salonklubitalo.fi Kotisivut: www.salonklubitalo.fi Klubitalo avoinna

Ma - pe klo 8.30 - 15.45 To iltatoimintaa 15.45-18.30

Ihan sama -vai onko sittenkään? ......... 15 Paikka Auki-hanke: Duuniin klubille .... 16 Mentorin mietteitä................................ 17 Kofeiinipäiväkirjat.: sarjakuva .............. 18 Raisa – opiskelijan terveiset ............... 19 Maailman mielenterveyspäivä 10.10 ... 20 Itsepetoksen filosofiaa ........................ 21 Uusi yhdistys Salossa: Anna Tukesi .... 22

Päätoimittaja Arja Timonen

Tulevia tapahtumia Klubitalolla ............ 19

Taitto: Lehtitiimi Kansikuva: Matti Tämän lehden toimittivat: Arja, Mikko, Satu, Jenni S, Jenni H, Mari, Hannu, Lasse, Matti, Teemu, Sauli, Kiksu, Krista ja Raisa Käytämme etunimiä suojellaksemme kirjoittajien henkilöllisyyttä.

Rahoitus: Ray:n ja Salon kaupungin tuella

KLUBILEHTEMME ILMESTYMISPÄIVÄT: JOULUNUMERO 5

2

25.11.2015

S

Ei yhtään hullumpi juttu - Mad Pride!

alon alueelta löytyy huimaa yhteen hiileen puhaltamista mielenterveysasioissa.

Varhaisesta keväästä saakka me paikalliset toimijat olemme valmistelleet Salmi ry:n aloitteesta syntynyttä Mad Pride tapahtumaa.

H-hetki on jo ovella, jännittävää nähdä, millaisen joukon saamme liikkeelle. Odotuksemme ovat korkealla. Hyvän asian puolesta kannattaa marssia. Tämä tapahtuma ja kulkue ei ole ketään tai mitään vastaan, vaan tarkoitus on kiinnittää huomiota mielenterveyskuntoutujien asemaan.

Päivä alkaa kaupungintalolla, jossa mielenterveysalan toimijat saavat esittäytyä kahviotilassa. Luentoja kannattaa tulla kuuntelemaan, huippuja ihan kaikki dosentista kokemusasiastuntijaan. Tapahtuman kohokohta on hiljainen kynttiläkulkue kaupungintalolta torille.

Muutama vuosi sitten meitä oli Salon Klubitalosta kolme osallistujaa Tukholmassa kansain-

välisessä klubitalojen seminaarissa. Seminaarin ohjelmaan kuului Anxiousparade eli ruotsalaisittain Ångestparad. Se oli tuolloin 2011 ensimmäinen laatuaan Ruotsissa ja sen järjesti Tukholman Klubitalo. Ilmassa oli niin sanotusti suuren urheilujuhlan tuntua: hyvissä ajoin keskeiselle toriaukiolle kokoontunut marssiväki sai jammailla kuorma-auton lavalla esiintyneen bändin tahtiin. Ilmapalloja oli jaossa, ja monet olivat varustautuneet iskulause plakaatein ja banderollein.

Vaikka tunnelma oli leppoisa ja miltei riehakas, julisteiden sanoma oli vakava: mielensairaudet tappavat enemmän kuin liikenneonnettomuudet. Mielenterveysongelmien yleisyyttä tahdottiin myös tuoda esiin. Joka neljäs painii mielenterveytensä kanssa jossain elämänvaiheessaan. Siksi mielenterveysasioista pitäisi puhua julkisuudessa enemmän ja avoimemmin. Mielen sairauksiin liittyy edelleen leimautumista,

stigmaa ja häpeää. Niistä ei voi avautua kahvipöydässä kuten monista muista terveyteen liittyvistä ongelmista.

Kulkue sai Tukholmassa paljon ansaittua mediahuomiota. Bändi piti tahtia yllä koko parin kilometri marssimatkan. Eikä yli 1500 päistä kulkuetta voinut olla katukuvassa huomaamatta. Alla on todistusaineistoa osallistumisestamme: Aftonbladetin lehtikuvaaja oli onnistuneesti napannut kuvaan yhden ohjaajistamme ja se julkaistiin etusivulla Isossa kaupungissa on asiat tehtävä isosti. Salossamme riittää, että meitä on pienempikin poppoo koossa, ehkäpä kuitenkin vähintään satapäinen kulkue. Olethan sinäkin mukana?

On se hienoa joskus tulevaisuudessa päästä kehaisemaan, että olin muuten Salon ihka ensimmäisessä MadPride kulkueessa mukana!

Arja Timonen Salon Klubitalon johtaja

Aftonbladetin etusivulla ollut kuva , Salon klubitalon ohjaaja Jenni Salakari tässä edessä.

3

Ruoka ja riippuvuudet luento 15.9.

R

iippuvuus ei ole koskaan oma valinta. Riippuvuus on sairaus, joka ei ole kenenkään syy. Sen sijaan jokainen on vastuussa omasta toipumisestaan. Toipuminen on mahdollista.

Syötkö, vaikkei sinulla ole nälkä? Pyöriikö elämäsi ruoan ja painon ympärillä? Epäiletkö tai onko sinulla todettu syömishäiriö, mutta et ole saanut siihen pysyvää apua?

Suurin osa ihmisistä pitää hyvästä ruoasta ja hakee siitä silloin tällöin nautintoa.

Kun syöminen muuttuu pakonomaiseksi, koko elämä voi alkaa pyöriä ruoan ympärillä.

miminen. Riippuvuutta voivat aiheuttaa esimerkiksi: - makeat, sokeria sisältävät ruoka-aineet - gluteenia tai tärkkelystä sisältävät ruoka-aineet - suolaiset herkut: pitsa, pasta, pikaruoka, perunalastut ja muu rasvainen ruoka - tavallisten ruoka-aineiden runsas, pakonomainen syöminen

S

Ahmintajaksoista seuraa syyllisyyden, itsehalveksunnan ja masennuksen tunteita. Painonnousu lisää syyllisyyden tunteita ja itsetuntoongelmia – mistä seuraa halu laihtua. Erilaiset dieetit, paastot, ylenmääräinen liikunta ja muut yritykset hallita painoa seuraavat mässäily- ja ahmintajaksoja.

Tämä noidankehä heikentää merkittävästi elämänlaatua, aiheuttaa sosiaalista eristäytymistä ja masennusta, sekä vie valtavasti voimavaroja. Siitä on kuitenkin mahdollisuus toipua.

Sokeri ja rasva koukuttaa Usein riippuvuus kohdistuu tietynlaiseen ruokaan, esimerkiksi sokeripitoisiin ruokiin, mutta yhtä hyvin riippuvuutta voivat aiheuttaa suolaiset herkut tai jopa tavallisen perusruuan ah-

jatkanut syömistä, vaikka et ollut aikonut?

2. Oletko viimeisen vuoden aikana laiminlyönyt joitakin arjen velvollisuuksiasi pakonomaisen syömisen vuoksi?

3. Oletko viimeisen vuoden aikana halunnut vähentää ylensyömistä? Tai oletko viimeisen vuoden aikana kokenut, että sinulla olisi tarve vähentää ylensyömistä?

yöminen, elämän perusasia, miksi sen pitää olla niin *keleen vaikeata!

Mahtaako täällä olla yhtään ihmistä ketä taistelee samanlaisten asioiden kanssa?

Lainaus nuoren perheenäidin blogista - tietyt ruokailutavat, esimerkiksi hotkiminen tai syöminen tv:n ääressä - pakonomainen oman kehon tarkkailu ja laihduttaminen - oksentaminen ahmimisen jälkeen - erilaiset yhdistelmät yllä luetelluista Testaa, oletko ruokariipuvainen Alkoholi- ja huumeriippuvuuteen kehitetyn UNCOPE © testin kuusi kysymystä on sovellettu ruokariippuvuuteen.

1. Oletko viimeisen vuoden aikana syönyt enemmän kuin sinun oli tarkoitus ja/tai oletko 4

4. Onko kukaan, esimerkiksi perheenjäsen tai ystävä, huomauttanut sinulle, kuinka paljon, miten tai milloin syöt?

5. Oletko viimeisen vuoden aikana miettinyt pakonomaisesti, milloin tai miten pääset syömään tai hankkimaan syömistä?

6. Oletko syönyt helpottaaksesi ikäviä tunteitasi, kuten surua, vihaa tai tylsyyttä?

Mikäli vastasit kyllä vähintään neljään kysymykseen, sinulle saattaa olla kehittynyt tai kehittymässä ruokariippuvuus.

Lisää tietoa asiasta: http://www.ruokariippuvuus.fi facebook.com/ruokariippuvuus Salon Klubitalo järjesti yhdessä myllyhoitoyhdistyksen kanssa avoimen luentotilaisuuden Salossa 15.9. 2015. Luento keräsi yli 90 henkeä kuuntelemaan Merja Lehtisen luentoa riippuvuuksista. Samalla kuultiin Turun syömishäiriöisten vertaistukiryhmän ohjaajaan Eiran henkilökohtaisia kokemuksia.

Kesäkuvia 2015

5

Kurkistus mielen maailmaan: ADHD Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD ( Attention Deficit Hyperactivity Disorder ) on psyykkinen häiriö, joka vaikuttaa tarkkaavaisuuteen ja kykyyn keskittyä tehtäviin. Kyseessä on tunnistettu tila, jossa lapsella on vaikeuksia kiinnittää huomiota ja keskittyä tehtäviin, ja usein siihen liittyy yliaktiivisuutta.

Kolme tunnusomaista oiretta ovat: tarkkaavaisuuden puute, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Sairaus alkaa lapsuudessa ja jatkuu usein aikuisuuteen. ADHD ei ole käytösongelma tai huonon kasvatuksen tulosta. Sitä voidaan hoitaa nykyään tehokkaasti ja hoidosta on laadittu Käypä Hoito-suositus.

Minä, me ja ADHD

K

erron tässä henkilökohtaisen kokemukseni ADHD:sta ja miten se on vaikuttanut koko elämääni.

Kaikki lähtee niinkin varhaisesta ajasta kun olin 4v.

Muistan hyvin kuinka en kyennyt keskittymään kuin viitisen sekuntia kerrallaan ja sitten menin ympäri seiniä katsottuani Tarzanin tai jotain vastaavaa telkkarista.

Vastaavat käytösongelmat ja tyhmyydet kuten puhelinjohdon katkaiseminen saksilla äidin silmien edessä ja nauraminen päälle jatkuivat ihan kouluikään asti, eivätkä ne silloinkaan loppuneet.

Kouluikä on kuitenkin toinen tarina.

Pienen lapsen tarkkaavaisuus siirtyy herkästi ärsykkeestä toiseen ja lyhytjänteinen toiminta on hyvin luonnollista. Uhmaiässä lapsi tes-

taa kiukunpuuskilla rajoja, jotka voivat koetella vanhempien kärsivällisyyttä. Halua toimia itsenäisesti on usein enemmän kuin todellisia kykyjä toiminnoista suoriutumiseen, mikä aiheuttaa pettymystä ja turhautumista.

Kouluikä Ensimmäiset 2 viikkoa olin kuulemma kuin mallioppilas ja sitten lähti niin sanotusti käsistä.

Oppitunneilla pompin pulpeteilla, häiriköin tuntia mitä typerimmillä tempauksilla ja lähes päivittäin jouduin/pääsin käytävään rauhoittumaan. Toisella luokalla huomattiin, että keskittymiseni parani ja pysyin paikoillani kun sain tuoda korvalappustereot tunnille ja kuunnella mielimusiikkiani ( silloin se taisi olla Vangelis – Conquest of Paradise levy ) . Kai6

killa tunneilla ei kuitenkaan voinut käyttää korvalappustereoita, joten käytöshäiriöt ja se etten saanut tehtyä koulutehtäviä ja läksyjä jatkuivat. Enkä muistanut myöskään näyttää kotona reissuvihkoa, jossa yleensä oli lukuisia viestejä opettajalta , useimmiten negatiivisia kertomuksia milloin mistäkin tempauksestani.

Lapsen tarkkaamattomuuden vaikeudet voivat näkyä mm. huolimattomuusvirheinä tehtävissä, vaikeutena keskittyä toimintoihin tai vaikeutena kuunnella ohjeita ja toimia niiden mukaan. Tarkkaamattomuuden hankaluudet tulevat usein ilmi siinä, että lapsi häiriintyy tavallista herkemmin ulkopuolisista ärsykkeistä ja hänellä on vaikeutta suunnitella omaa toimintaa loogisesti. Hän ikään kuin hyppelehtii ajatustenkin tasolla

Kurkistus mielen maailmaan: ADHD tehtävistä tai toiminnoista toiseen.

Yliaktiivinen lapsi on kokoajan liikkeessä. Hänen on vaikea istua paikallaan tai tehdä mitään rauhallisesti. Tehtäviä tehdessä häntä leimaa motorinen liikehdintä, hän usein naputtelee käsillään, kiemurtelee istuessaan tai puhuu lähes taukoamatta.

Kolmannen luokan jälkeen minut siirrettiin toiseen kouluun, ESY-pienryhmään. ESY-luokka on tarkoitettu normaaliin luokkatyöskentelyyn sopeutumattomille lapsille ja nuorille. Ensimmäinen vuosi ESY:ssä korjasi käytöstäni ja oppimistani huomattavasti. Yksilöllisempi opetus, pieni ryhmä ja hyvä, reilu mutta jämpti opettaja olivat avaintekijöitä. Opettaja sai opetettavat asiat kuulostamaan mielenkiintoiselta, vaikka kyseessä olisikin ollut äidinkielen sanaluokat tai jotain vastaavaa.

Kuudennen luokan puolessa välissä joululoman jälkeen minut päätettiin siirtää takaisin normaaliin ryhmään samassa koulussa. Aluksi kaikki menikin hyvin, mutta sitten lähti taas menemään samaan suuntaan mitä ennen ESY-luokkaa, tosin 12 vuoden iässä en ehkä niin villi ollut kuin alemmilla luokilla.

Kävin myös perheneuvolan terapiassa ennen kuin pääsin pois ESY-luokalta. Tästä en havainnut muuta hyötyä kuin psykologin lausunnon myöhemmässä vaiheessa.

Yläaste Yläasteesta ei ole muuta kerrottavaa kuin se, että jouduin heti silmätikuksi ja alisuoriuduin aineissa, jotka olivat mielestäni

oikeasti kiinnostavia. En ollut tässä iässä enää niin villi kuin lapsena, mutta energiaa riitti kyllä kaikenlaiseen häiriköintiin ja opettajien ärsyttämiseen, kun pitkästyin tunnilla.

Yläasteella käytetty lista siitä, olenko ollut paikalla, häirintämerkit, luokasta poistamiset, pitivät minua jonkin verran aisoissa. Oli 1 pisteen häirintämerkki, 3 pisteen häirintämerkki ja luokasta poistamisesta tuli 3 pistettä. 10 pistettä tiesi jälkiistuntoa. Uskokaa tai älkää, mutta vielä yläasteen viimeisenä päivänä kävin istumassa 1 tunnin jälki-istunnon.

Ammattikoulu ( Elektroniikka & Tietoliikenne ) 2004 Ensimmäinen vuosi ammattikoulussa meni kohtuullisen hyvin, mutta toisena vuonna minulla alkoi olla luvattomia poissaoloja, koska en yksinkertaisesti jaksanut mennä kuuntelemaan aiheesta, joka ei kiinnosta minua pätkääkään. Loppupeleissä suoritin alan kuitenkin hyväksiluvuilla, näyttötutkinnoilla ja korvasin osan tunneista.

Valmistuin kuin valmistuinkin ajallani 2006 Elektroniikka- ja tietoliikenneasentajaksi. Ammattikoulun alkuvaiheessa alkoi masennus ja se voimistui joka päivä, joka viikko, joka kuukausi.

ADHD:hen liittyy usein muita neurologisia ja psykiatrisia liitännäisdiagnooseja kuten oppimisvaikeuksia, masennusta ja ahdistuneisuutta. Tutkimuksissa on osoitettu yhteyksiä ADHD:n ja keskushermoston välittäjäaineen, dopa-

7

miinin, välillä. Dopamiinin kiinnittymiskohdassa tai sen kuljettamisessa on havaittu häiriöitä. Myös dopamiinin ja hermoston toisen välittäjäaineen, noradrenaliinin, tasapaino on joissain tutkimuksissa havaittu epävakaaksi.

ADHD on neuropsykiatrinen häiriö, joka vähentää aivoissa dopamiinin ja noradrenaliinin erittymistä. Kun dopamiinia ei ole riittävästi, et tunne mielihyvää siitä mitä sillä hetkellä teet ja se saa aikaan älyttömän poukkoilun asiasta toiseen. Noradrenaliinin puutos taas aiheuttaa väsymystä ja sitä, että toimintakyky yleensä paranee iltaa kohden ja aiheuttaa mm. unirytmin kääntyilyä.

Täysi-ikäisyys Täytin 18 ja pääsin ostamaan alkoholia. Tämä ei ollut kauhean hyvä, koska siitä muodostui nopeasti ongelma. Joka viikonloppu join itseni humalaan kotona ja pelasin tietokoneella.

Tätä jatkui niin pitkään että vanhempani päättivät rajoittaa alkoholinkäyttöäni. Tämä ei sinänsä haitannut koska salakuljetin alkoholia itselleni kotiin.

Vanhempien painostuksesta huolimatta käytin alkoholia ja se yhdistettynä masennukseen kärjisti tilanteen siihen pisteeseen, että armeijan jälkeen yritin kahdesti itsemurhaa. Ensimmäisestä yrityksestä selvisin ihmeen kaupalla, ei ollut vielä minun aikani lähteä. Toisella kerralla minulta kysyttiin sairaalassa, että haluaisinko psykiatriselle osastolle ja niin minä menin psykiatriselle osastolle, jossa minulle aloitettiin masennuslääkitys.

Kurkistus mielen maailmaan: ADHD

O

lin osastolla 3 viikkoa ja nämä 3 viikkoa muuttivat elämääni totaalisesti.

Arviolta 15%:lla ADHD-henkilöistä on samanaikainen, ajankohtainen päihdehäiriö. Ja päinvastoin – mahdollisesti joka neljännellä päihdehäiriöisellä on ADHD. Yhteys on varsin vahva molempiin suuntiin. ADHD:n oireista erityisesti ylivilkkaus ja impulsiivisuus altistavat päihteiden käytölle ja päihdehäiriön kehittymiselle. Levottomuus, kärsimättömyys, elämyshakuisuus ja usein myös tavallista heikompi kyky arvioida toiminnan riskejä, johtavat ADHDnuoren etsimään jännitystä ja sisältöä elämäänsä päihteistä.

Päihteidenkäytössä saattaa olla mukana myös ns. itsehoitoa – monet päihteet lamaavat tavalla tai toisella keskushermoston toimintaa. Jatkuvan päänsisäisen levottomuuden hiljeneminen päihteen vaikutuksesta voi tuntua miellyttävältä ja parantavan keskittymiskykyä.

Kauppis ( Datanomi ) Kouluun mennessäni minulla oli AMK-tasoisesti alan tietotaito hallussani ja ilman tätä en olisi millään kyennyt suorittamaan tutkintoa kolmessa vuodessa. Kaikki ammatilliset aineet suoritin pääasiassa näyttötutkintona. Pidin ensimmäisellä luokalla myös sijaistunteja kolmosluokkalaisille. IT-ala ja siihen liittyvät taidot ovat kiinnostaneet minua 6-vuotiaasta asti ja se on ollut yksi niistä harvoista asioista johon olen malttanut keskittyä. Ensimmäisellä luokalla ylläpidin koulun

palvelinta ja avustin koulun ITtukihenkilöä, koodasin myös ilmoitustaulusovelluksen ja kaikenlaisia muita hienoja systeemejä. Valmistuin Datanomiksi vuonna 2011 1,5 vuotta aikataulusta edellä.

Ei kykene säilyttämään keskitty-

Diagnoosi ( 2013 )

Tehtävien ja toimien organisointi

Olo oli kuitenkin vaikea masennuslääkkeestä huolimatta.

Vuonna 2012 aloimme miettimään terveydenhuoltoalalla työskentelevän äitini ja isäni kanssa minun käyttäytymistäni koko elämäni ajalta ja huomasimme, että kaikki selittyisi ADHD:lla. ADHD ei välttämättä tarkoita että olisit ylivilkas, yleensä ylivilkkaus iän lisääntyessä häviää ja muut negatiiviset oireet jäävät. Seuraavat kohdat täyttyivät minun oirekartassa.

Keskittymättömyys ja ylivilkkaus Ei keskity yksityiskohtiin tai tekee tarkkaavaisuusvirheitä läksyissä, töissä tai muissa tehtävissä

8

miskykyä leikeissä tai tehtävissä

Ei seuraa ohjeita eikä kykene saattamaan loppuun läksyjä, koulutehtäviä tai töitä työpaikalla ( m utta ei vastusta ja ymmärtää ohjeet )

on usein vaikeaa

Ei halua aloittaa tehtäviä, jotka vaativat pitkää keskittymiskykyä

Usein hukkaa tehtäviin tarvittuja välineitä ( leluja, työkaluja, koulukirjoja )

Häiriintyy helposti ulkopuolisista ärsykkeistä

Unohtelee usein päivittäisiä tehtäviä

Impulsiivisuus Vastaa kysymykseen ennakkoon Ei jaksa odottaa vuoroaan Keskeyttää tai häiritsee muita

Kurkistus mielen maailmaan: ADHD Päätin, että on aika hakea apua ja varasin ajan terveyskeskukseen. Sieltä sain lähetteen julkisen puolen psykiatrian poliklinikalle. Menin kyseiselle ajalle ja edessäni oli kielimuuri.

Lääkäri ei ymmärtänyt puoliakaan siitä mitä sanoin, enkä ymmärtänyt puoltakaan siitä mitä hän sanoi. Tämä sai aikaan sen, että hän totesi minut terveeksi.

Tästä lannistumatta, vanhempani varasivat minulle ajan yksityiselle psykiatrille. Menin äitini kanssa kyseiselle ajalle ja psykiatri oli lyhyehkön haastattelun perusteella vahvasti sitä mieltä, että syytä olisi laittaa lähete neuropsykiatrian poliklinikalle. Mutta ennen sitä minun piti kerätä kaikki terveystietoni, koulutietoni ja kaikki mahdollinen materiaali suoriutumisestani elämässäni.

Tähän meni noin 6kk, tämän jälkeen toimitin materiaalin psykiatrille ja hän kirjoitti lähetteen neuropsykiatrian poliklinikalle.

Tutkimukseni sisälsi 4 lääkärikäyntiä ja 5 psykologin tutkimusta. Minulle tehtiin laajat neuropsykologiset tutkimukset ja olin osana Helsingin yliopiston tutkimusta.

2013 tammikuussa lääkäri vihdoin antoi diagnoosin F90 tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöllä, minulle määrättiin Concerta-lääkitys ja huomasin tästä heti apua.

Jos mietit voisiko sinun oireesi selittyä ADHD:lla, niin mieti. vastaako mikään minun listassani olleista asioista sinun elämääsi.

Diagnoosin jälkeen Diagnoosin ja lääkityksen saamisen jälkeen elämäni on ollut paljon organisoituneempaa, kuitenkin työkykyni on merkittävästi alentunut ja minusta tuskin koskaan saadaan kuntoutettua kokopäiväistä työntekijää. Olen tällä hetkellä sairaslomalla, matkalla työkyvyttömyyseläkettä kohden.

Loppusanat Haluaisin lopuksi todeta elämän ADHD:n kanssa olevan haasteellista, mutta on siinä paljon positiivisiakin puolia.

Diagnoosin saaminen helpottaa ja sairautta voi hoitaa.

Suuri osa sairaudesta jää kuitenkin diagnosoimatta ja harvemmin diagnooseja tehdään enää minun iässäni. Olin 24 saadessani diagnoosin. Nykyään syön Medikinet-lääkettä ja ADHD:n hoitoon liittyy aina lääkkeetön hoitomuoto. Pelkästä lääkityksestä ei saa riittävästi apua ja valitettavasti esim.

ADHD- couchingia ei joka paikkakunnalla ole saatavissa.

Lääkkeet ovat kalliita ja kun Kelan lääkekatto rikkoutuu, elämä käy myös helpommaksi, kun ei tarvitse miettiä millä lääkkeet kustantaa.

Paljon muutakin kerrottavaa tästä sairaudesta ja elämästäni olisi, mutta ehkä palaamme niihin seuraavalla kerralla.

- Teemu Lähteet: adhd-liitto.fi, adhdtutuksi.fi

terve.fi,

ADHD-liitto tarjoaa erilaisia palveluita joko yksin tai yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Liiton omista palveluista keskeisimpiä ovat puhelin- ja sähköpostineuvonta sekä sopeutumisvalmennuskurssit. Jäsenyhdistyksissä on tarjolla useita vertaistukiryhmiä sekä erilaisia toiminta- ja harrastekerhoja.

http://www.adhd-liitto.fi/ Puhelinneuvonta-aika on arkisin kello 9.00 - 11.00.

PUHELINNEUVONNAN NUMERO ON 040 541 7696

9

HÄÄHUMUU

Musta tuli ny sit anoppi. Mun poika men lauantain naimisii.

Sitä en tiiä kumpi on ilosempi anoppi vai miniä, ku uuden sukulaisen sai. Taitaa olla anoppi sit kuitenki ilosempi uudest miniäst ku miniä ” kolmest anopist ” .

H

äät ol hienot. Mä pääsin kirkos iha etupenkkii istumaa, siihe exän vaimon viereen. Tosi mukava naine, se mun exän uus vaimo. Siin me sit pillitettii yhes ku häämarssi alko soimaa ja nyyhkittii hääseremonian ajan.

Morsian kävel kirkon käytäväl kaks kertaa ku häämarssi alko soimaa liian aikas enste. Se ol aika hauskaa ja kevens jännittynyt tunnelmaa.

No pussasha ne ku sormukset ol vaihettu ja salamat vaa välähtel. Ku me sit päästii kirkost ulos, me saatii sellaset pienet pussukat. Niis ol saippuakuplavälineet. Nii me sit puhalleltii saippuakuplii hääparin ylle ku ne kirkost pihalle tuli ja taas kuvattii. Mäki pääsin kuvaan toisten anoppien rinnal pojan vieree. Onneks ei satanu vettä.

Siit me siirryttii sit hääpaikal.

Se ol hieno punamultane hirsitalo se työväentalo, mis juhlat pidettii. Kaik ol koristeltu nii hie-

nost. Mä pääsin taas hääparin kylkeen ku tervetulleeks kaik vieraat käteltiin. Suurint osaa en tuntenu, mut ei se haitannu ja ystävällisii olivat kaik. Joku halaski.

Sit nostettii hääparil malja. Morsiamen isä piti maljapuheen ja kerto sulhasest hauskan jutun.

Sulhasen työkalenteris ol lukenu hääpäivän kohal: Häät. Älä sovi muuta. Pojal ku on tuo kalenteri muute nii täynnä menoi, nuor yrittäjä ku on.

Sit syötii hyvi. Ol perunoit ja karjalanpaistii, lohta ja salaattii.

kan. Meiän pit nostaa vastaukseks joko kapusta tai jakoavain ilmaa. Jakari oli sulhane ja kapusta kuvas morsiant.

Siin sit kapustat ja jakarit heilus vähä aikaa ku kysymyksii vastailtii.

Hääkakun pääl ol traktori. Sulhane ku on maanrakennusalal töis. Siin sit jännitettii kump polkasee maata ku hääkakku leikataa. No morsianha se lattiaa polkas mut se me arvattiinki, vaik yhes päättämisest hää yrittiki kovast vakuutella meit siel.

Eikä me uskottu hänt.

Häävalssii mä en päässy näkemää ku mun piti lähtee, mut mä kuulin siit. Pojan meno oli ollu kuulema aluks vähä varovaist mut appiukko oli vedelly lattial ku parkettien partaveitsi. Ja isoisoisäki ol innostunu sit lopult rokkaamaan oikeen kunnolla.

Kyl ol hyvät ruoat täytyy myöntää ja nälkä läht. Sit hääpari siirtys ulos puunjuurel valokuvii varte. Ku mun poikaa pyydettii antamaa sit suukko morsiamel kuvaa varte, hänt nolotti ens mut kyl se muisku sielt sit tuli ja heit nauratti.

Seuraavaks pelattii ja leikittii.

Meiät kaik kolme anoppii pistettii istumaa keskel lattiaa tuoleil ja sit meilt kyseltii kumpi morsiusparist määrää kaapin pai10

Kaiken kaikkiaan häät men hyvin vaik mä jännitinki sinne menoo kovast. Kaik ol ystävällisii, tulivat halaamaa ja kyselivät kuulumisii. Mul tul hyvä mieli siit. Miltä tuntuu ny sit olla anoppi, ku meil anopeil on nii huono maine? Neuvotaa ja puututaa muutenki laste elämää joka asias. Näil nuoril mä haluun sanoo tähä et ei me pahaa tarkoteta, hyvää me teil vaa tahotaa ja eikä teil oo ny ku kolme anoppii, huonomminki vois olla.

Mikä ihmeen rispiigolf????

M

uutama askel, vartalon kierto ja sen jatkeena käsi sivaltaa ruoskan lailla kiekon taivaalle. Korkeus on ihanteellinen, ei liian matala tai korkea.

Driverin liito tekee s:n mallisen radan kääntyen loppumetreillä täydellisesti kohti maalikoria.

Sillä hetkellä ilmassa kuuluu maailman kaunein ääni. Aika pysähtyy, terävä kilahdus, hole in one, kiekko on korissa! Tapahtuma on tietenkin tallentunut myös videolle muistoksi tapahtuneesta!

Todellisuus ei mene ihan näin.

Kiekon kadottaminen maastoon käy helposti. Se voi jäädä puuhun tai lentää ojaan tai pusikkoon. Täydellä voimalla kiskaistuna se voi osua lähimpään puuhun ja pudota halvaantuneena maahan tai tuuli vie mennessään. Tai lentää lais-

kasti lerpattaen kuin juopunut lepakko.

puun, kun kiekko on heitetty koriin.

Frisbeegolfin eli fribailun ideana on golfin tavoin päästä radan alusta loppuun mahdollisimman vähin heitoin.

Itse tutustuin lajiin pari vuotta sitten klubilaisten kanssa. Alkuun koriin osuminen tuntui aivan utopialta ja oikeaan suuntaan heittäminen myös. Vieläkin kiekkoja saa haeskella pusikoista vähän väliä ja hyvällä tuurilla myös puun oksilta. Käsi on ollut hellänä kun alkuun riuhtoilin puutteellisella tekniikalla sydämen kyllyydestä.

Frisbeegolfrata koostuu väylistä, jotka pelaajat pelaavat järjestyksessä, kunnes kaikki väylät ovat pelattu. Väylän pelaaminen aloitetaan avauspaikalta eli tiiltä ja se päättyy maalikoriin.

Frisbeegolfkiekot voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri ryhmään: draiverit eli pitkälle lentävät kiekot, lähestymiskiekot eli midarit sekä lyhyisiin heittoihin ja lähipeliin käytettävät putterit.

Väylällä heittovuoro määräytyy siten, että kauimpana korista oleva pelaaja heittää ennen muita. Väylä on pelattu lop-

11

Harjoittelun kautta löysin itselleni sopivan vippaustekniikan eli kämmenheiton. Heiton olisi hyvä tapahtua rennosti koko keholla ja laajalla kaarella. Liika voiman käyttö vaikeuttaa kiekon hallintaa.

Sauli

12

Piirtäjä Krista

13

Piirtäjä Krista

14

Piirtäjä Krista

Ihan sama - vai onko sittenkään?

P

ukeudu, ” käsken itseäni mielessäni. ” Laita kengät jalkaan, lähde kauppaan.

Muista avain. ” Kävelen horrosmaisessa tilassa tutun reitin katse maassa. En jaksaisi tätä, mutta kotona ei ole ruokaa. En olisi luultavasti edes noussut sängystä muuten.

yhtään.

Ehdottivat lenkkeilyä ja terveellistä ruokaa. En jaksa. Miksi minun pitäisi syödä hyvin, enhän ole minkään arvoinen. Turha ja hyödytön yhteiskunnan loinen, jota kukaan ei halua nähdä ihmisten ilmoilla. Parempi pysyä sisällä.

Kaupassa seison kymmenen minuuttia hyllyn edessä. Ruoan valitseminen tuntuu ylivoimaiselta.

Pelkkä ajatus kokkaamisesta väsyttää. Jotain on otettava. Makkaraa. Makaronilaatikko. Sipsipussi. Onko sillä muka mitään väliä mitä syön?

” H aluaisitko alkaa käydä Klubitalolla? ” minulta kysytään.

Ihan sama. Ei sillä ole mitään väliä kuitenkaan. Suostun silti ja löydän itseni ihmisten keskeltä, istumassa hiljaa kahvikuppini kanssa. Mietin miksi tulin ja miten typerää tämä on.

Ei tämäkään mitään auta. Jostain syystä jatkan kuitenkin käymistä. Se alkaa tuntua ihan kivalta. Iltaisin olen hyvillä mielin lähdössä Klubille seuraavana päivänä. Ruoka siellä on ainakin ihan hyvää.

Alan osallistua keskusluihin. On mukava huomata, että muillakin on samoja tuntemuksia. En olekaan yksin. Siitä tulee parempi olo. Muutkin ovat selvinneet vaikeista ajoista. Ehkä minäkin tästä vielä piristyn.

En ole peseytynyt viikkoon. Olen varma, että ihmiset tuijottavat. Pidän katseeni tiiviisti maassa, kuulokkeet korvilla. Siten ei tarvitse ainakaan puhua kenellekään. Kotimatkalla istun hetkeksi penkille. Ohi kulkee ihmisiä, niitä onnellisia ja reippaita ihmisiä. Minä en ole sellainen. Itkettää.

” M ikset sä saa ikinä mitään aikaan? Ota itseäsi niskasta kiinni ja mene vaikka opiskelemaan! ” sanottiin. Mutta pelkkä herääminen vaatii suuria ponnistuksia. Miten minä muka jaksaisin mennä jonnekin kouluun, saati tehdä siellä jotain? Ei siitäkään mitään tulisi.

Olen epäonnistunut niin monta kertaa, että olen alkanut välttää tilanteita, joissa niin voi käydä.

En vaan jaksaisi sellaista enää

Ajan kuluessa huomaan olevani energisempi, iloisempi ja syön terveellisemmin. En istu enää iltaisin pimeässä huoneessa miettien synkkiä asioita.

Illan tullessa istun hiljaa pimeässä huoneessa ja syön ostamaani makaronilaatikkoa kylmänä. Mietin yksinäisyyttäni, vikojani, kuolemaa. Voisin lopettaa tämän kärsimyksen ja taakkana olemisen.

En olisi enää ärsyttämässä ihmisiä olemalla ” vain laiska ” .

Mutta ei siitäkään varmaan mitään tulisi.

15

Uskon tulevaisuuden olevan valoisampi. Ehkä voisin jopa harkita sitä opiskelua.

Kävellessäni pidän pääni pystyssä. En minä ole sen huonompi kuin muut. Ei meistä kukaan ole.

Krista

Paikka Auki-hanke: Duuniin Klubille

K

lubitalolle tullessani en oikein tiennyt mitä ajatella tulevasta. Avoimin mielin tulin töihin ja viikon sisällä huomasin viihtyväni täällä hyvin. Huomioin heti lämpimän vastaanoton ja mukavan yhteishengen, oli helppo ja turvallinen olo, ei jännittänyt ja ensimmäisen kahden viikon jälkeen olinkin hyvin arjessa mukana.

työskennellä nuorten kanssa, jakaa arkea heidän kanssaan ja viedä heitä eteenpäin kohti omaa päämäärää ja tavoitteita.

Steissiltä jäi paljon hyviä asioita ja paljon hyvää työkokemusta, se sai myös ajattelemaan Salon nuorten tilannetta ja miten sitä voisi kohentaa ja miten nuorille suunnattuja palveluita voitaisiin parantaa.

Tärkeä työpaikka

Klubitalo puolestaan tarjoaa nuorelle helpotusta arkeen ja pakopaikan pois omasta kodistaan, jos on jäänyt yksin jumiin.

Suosittelen tätä jokaiselle nuorelle jolla on vaikeaa omassa elämässään, että lähde katsomaan mikä paikka tämä on ja olisiko tämä juuri sinulle oikea paikka ja voisiko tämä paikka auttaa sinua elämässäsi eteenpäin.

Työ klubitalolla merkitsee minulle paljon. Olisin ehkä tarvinnut itsekin nuorempana klubitalon kaltaista paikkaa. Oman kokemuksen myötä on helpompaa ymmärtää ihmisiä ja samaistuakin jonkun ajatuksiin ja mielialaan.

Vaikka olen työskennellyt klubilla vasta vähän aikaa, minulle on alkanut selkiintyä vahva käsitys siitä miksi tällaisia paikkoja tarvitaan. Arvostan todella kuntoutujien eteen tehtävää jokapäiväistä työtä. On mukava auttaa ja tehdä arkisia asioita yhdessä ihmisten kanssa. Ja oikeasti päästä vaikuttamaan ihmisten mielialaan, ei ole mukavampaa kuin tulla töihin ja saada ihmiset hymyilemään, varsinkin jos heillä on vähän heikompi päivä menossa.

Nuorisotyöstä Klubille Ennen klubille tuloa työskentelin Salon nuorisopalveluissa, Steissillä, nuoriso-ohjaajan avustajana. Aika siellä on auttanut minua ymmärtämään enemmän nuoria sekä heidän ikäluokkiensa vaikeuksia. Oli ilo

Nuorelle on kuitenkin klubitalolla paljon tekemistä, jos motivaatiota riittää. On mediamajaa, on hallintoa, respaa, kahvilan pitämistä - lukemattomasti asioita mihin voi tulla mukaan vaikuttamaan.

Kynnys korkea, mutta kannattava Ymmärrän, että voi olla vaikeaa kävellä tuosta kynnyksen yli.

Nuoret varmasti ajattelevat klubitaloa ensin hyvin skeptisesti, koska ajattelevat saavansa kaveriporukalta tai yhteiskunnalta "hullun" leiman. Asia on kuitenkin niin, että moni näistä syrjäytymisvaarassa olevista nuorista, jotka viettävät päivänsä kotona ja kuluttavat aikaansa tietokoneella, jopa päihteitä käyttäen, olisivat paljon – p aljon16

onnellisempia jos tulisivat klubitalolle viettämään ns. normaalia elämää. Koska nimenomaan vahvuuksia normaaliin elämään täältä saa, tehdään asioita yhdessä ja parannetaan omia vahvuuksia.

Tietenkin nuorelle on vaikea ajatella tulevansa uuteen paikkaan uusien ihmisten joukkoon.

Monet saattavat ajatella etteivät löydä paikkaansa klubitalolta. Varmasti suurin este klubitalolle tulemiselle on muutoksen pelko ja "hullut" ihmiset ympärillä. Mutta mikä on hullua? Ei ainakaan se, että sinulle tarjotaan mahdollisuutta vahvistua ja päästä jaloillesi, mahdollisuutta saada sosiaalisia suhteita, saada päivärytmi kuntoon.

Vahva usko tulevaisuuteen Itseäni ajatellen hyödyn tästä työpaikasta aivan mielettömästi. Aika klubitalolla kasvattaa minua henkisesti vahvemmaksi ja usko itseeni kasvaa. Kun lähden aikanaan opiskelemaan, tiedän, että työkokemus Salon klubitalolla ja Salon kaupungin nuorisopalveluissa painavat vahvasti opiskelijavalinnassa.

Minulla on vuosi aikaa miettiä mitä teen elämälläni, mutta terveydenhoitoalalle opiskelu tuntuu ainakin nyt itsestään selvältä.

Janne Vuorinen Kirjoittaja on 24-vuotias. Hän aloitti Paikka Auki-hankkeen kautta työnsä Salon Klubitalolla 6.7.2015

Mentorin mietteet

S

alon Klubitalolla, jos muissakin taloissa, on ollut vaikeuksia saada nuoria mukaan toimintaan ja kiinnittymään Klubitalolle.

Nuoret Klubitalolla Salon klubitalon koko jäsenmäärästä noin 20% on alle 30vuotiaita, mutta työpainotteisessa päivässä heitä ei juuri näe. Yksi suuri syy siihen on, että nuoret ovat tukitoimien kautta siirtyneet kuntouttavaan työhön, itsenäiseen työhön tai koulutukseen. Ja tämä on tietenkin toivottavaa kehitystä.

Mietimme nuorten kanssa yhdessä mitä vaikeuksia on nuoren kiinnittyä klubille ja millä näitä esteitä voisi poistaa.

Nuoret toivat selkeästi moneen otteeseen julki pelon leimautumisesta mielisairaaksi, ” hulluksi ” . Myös toiset ihmiset

pelottivat ja oli vaikeaa tulla isoon yhteisöön. Oma sairaus voi olla hyvinkin akuutissa vaiheessa, jolloin on vaikeaa kiinnittyä mihinkään, kun on lääkekokeiluja ja mieliala voi vaihdella kuin vuoristoradassa ja fyysinen väsymys voi olla suurta.

Parikymppisenä on myös vaikeaa löytää samanikäisiä ja samanhenkisiä klubitalomaailmasta, lisäksi osallistuminen työpainotteiseen päivään ei välttämättä houkuta, kun kotonakin voi olla.

Tärkeä nuori työntekijä Paikka Auki-hankkeen myötä klubille tullut nuori työntekijä koetaan erittäin positiivisesti.

Hän ei omaa niin kovaa ammattistatusta vaan tekee työtään omalla persoonallaan ja on itsekin noviisi työelämässä.

Nuori työntekijä on lähinnä

Mikä on hullua? Ei ainakaan se, että sinulle tarjotaan mahdollisuutta vahvistua ja päästä jaloillesi, saada sosiaalisia suhteita ja korjata päivärytmi kuntoon, nuori työntekijämme Janne Vuorinen pohtii.

17

avustavassa roolissa ohjaamisessa, mutta kuitenkin häneltäkin odotetaan olemista tsempparina, kokoonkutsujana ja jäsenten innostamista kokeilemaan uusia juttuja, niiden hiljaistenkin mukaan hakemista.

Toivottiin, että työntekijä lähtee tueksi kuntosalille tai muihin liikuntajuttuihin, vaikkei itse osaisikaan ohjata toimintaa.

Hyvänä tyyppinä, kaverina olo riittää.

Onnekseni voin todeta, että nämä nuorten aikuisten toiveet varmasti toteutuvat Janne myötä. Lämpimästi tervetuloa taloon Janne.

Jenni Salakari Kirjoittaja toimii työ – ja opintoyksikön ohjaajana ja Paikka Auki-hankelaisen mentorina.

18

Raisa-opiskelijan terveiset

V

ietin neljä hienoa viikkoa kesästä 2015 Salon Klubitalolla harjoittelussa 29.6.24.7.2015. Kohtasin harjoittelun aikana monta Klubin jäsentä ja henkilöstöä keskellä Klubitalon arkea. Oli ilo päästä tutustumaan Klubitalon aktiiviseen yhteisöön ja siihen kuntoutusta tukevaan tapaan toimia, joka oli helposti harjoittelijankin aistittavissa ja tavoitettavissa heti taloon saapuessa.

Olen 39-vuotias aikuisopiskelija Turun suunnalta ja teen opintojani Porissa Satakunnan ammattikorkeakoulussa Kuntoutuksen ohjauksen ja – suunnittelun koulutuslinjalla. Kirjoittelen parhaillaan opinnäytetyötäni nuorten aikuisten osallisuuden ja psykososiaalisen toimin-

takyvyn tukemisesta. Näillä näkymin olen valmistumassa vuodenvaihteessa.

Olen pohjakoulutukseltani sosiaalialan ohjaaja, joten koulusavotta on osaltani lähinnä aiemman tutkinnon päivittämistä ja vuosien työkokemuksen tuoman tiedon järjestelyä sekä vuosien varrella muuttuneiden esimerkiksi etuustietojen omaksumista uudelleen.

talon yhteisön mukavaa henkeä, jossa kaveria autetaan työtehtävissä ja jopa tällaista kesäihmistä – ihan koko ajan : ) Toivottavasti ehdin vaihtaa kanssasi jokusen sanan kahvilan viileydessä, keittiössä hellan äärellä, auringonpaahteessa lettukesteillä tai vaikkapa rannalla Vuohensaaressa. Oli ilo tavata!

Haluan toimia ihmisten parissa ja yhdessä ihmisen kanssa nyt ja tulevaisuudessa. Olen kiinnostunut edistämään mielenterveyskuntoutujien hyvinvointia omassa työssäni ja olen avoin uudenlaisille tavoille toimia.

Tunnen olevani etuoikeutettu kun sain mahdollisuuden olla osa tätä upeaa porukkaa, vaikka vain hetkisen ajan. Pitäkää kiinni hienosta toiminnasta.

Työn iloa!

Erityisellä lämmöllä muistan täältä syyskesästä käsin Klubi-

Raisa

19

Lämpimin Syysterveisin,

10.10.2015 Mad Pride Salo - tuleva perinne!

S

alon Mielenterveysyhdistys Salmi ry on koonnut paikalliset yhteistyökumppaninsa Mad Pride -tapahtumaan Maailman mielenterveyspäivänä 10.10.

Mad Pride on kansainvälisesti tunnettu tapahtuma, jonka juuret juontavat Kanadan Torontoon ja vuoteen 1993.

Maailman mielenterveyspäivää on vietetty vuodesta 1992 aina lokakuun 10.päivä. Tämän vuoden teemana on arvostaminen ja vahvuudet.

Yli sadassa maassa vietettävästä maailman mielenterveyspäivästä on muodostunut niin yhteisöjen kuin yksityisten kansalaisten tapa muistaa henkistä hyvinvointia. Päivän tavoitteena on vähentää ennakkoluuloja ja leimaa, joka edelleen liittyy mielen sairauksiin.

Suomen ensimmäinen Mad Pride – tapahtuma järjestettiin Turussa elokuussa 2014.

Mad Priden tärkein osuus on klo.16.00 alkava kynttiläkulkue, jossa marssitaan kaupungintalolta torille mielenterveyspalvelujen käyttäjien aseman kohottamisen puolesta.

Ennen kynttiläkulkuetta järjestetään kaikille avoin ja maksuton luentotilaisuus kaupungintalon valtuustosalissa klo.13.30 – 1 6.00. Luennoitsijoina toimivat dosentti Lauri Kuosmanen,

20

kokemuskouluttaja Kerstin Ögård ja kokemusasiantuntija Annukka Harjula. Luennossa käsitellään mielenterveyspalvelujen käyttäjien asemaa tämän hetken Suomessa. Kokemusasiantuntija tuo esiin omakohtaisia kokemuksiaan mielenterveyskuntoutujan arjesa.

Tapahtuman yhteydessä mielenterveysalalla toimivat paikalliset yhdistykset ja yritykset esittelevät toimintaansa. Päivän järjestämiseen osallistuvat mm. Salon kaupunki, Salon seurakunta, Salon Klubitalo, FinFami - Salon seudun mielenterveysomaiset ry ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Salon kaupunki tarjoaa osallistujille kahvit. Ilmoitukset on kustantanut Salon Seurakunta.

Salon Klubitalo on yksi tapahtuman järjestäjistä.

Itsepetoksen filosofiaa

I

tsepetoksen aiheuttamat tunteet ovat tavallisesti miellyttäviä.

Isä voi iloita ja tuntea itsensä onnelliseksi, kun hän on ensin ajautunut itsepetokseen ja uskoo vastoin todisteita, ettei hänen lapsellaan sittenkään ole huumeongelmaa.

Omia tunteita koskevat itsepetokset on tietysti erotettava puhtaasta teeskentelystä. Itsepetos on arkipäiväinen ilmiö- jokainen pettää itseään joskus. Kukaan ei pysty aina olemaan rehellinen edes itseään kohtaan.

Hannu Perustuu fil. dos. Juha Räikän teokseen

O

Maken terkut Muotkatuntunturin erämaavaellukselta

lipa ilo vierailla tänä suvena jopa kahteen kertaan Salon klubitalolla! Ihan kaikkia niitä henkilöitä, joita olisin toivonut tapaavani, en valitettavasti lomien vuoksi onnistunut treffaamaan.

Ohessa on Lapin reissulla kesällä nappaamani kuva tunturikihusta. Harrastan edelleen sekä luontomatkailua että ikuistan reissujani kameralla. Tänäkin kesänä, vaikka sää ei juuri suosinut, olen rinkka selässä painellut Lapin maisemia. Muita kulkijoita en järin paljon kylmähkön sään vuoksi jängillä tavannut, mutta ison armeijan mäkäräisiä kylläkin. Niiden jäljiltä iho oli sieltä täältä kuin pahoinpitelyn jäljiltä. Polkupyöräilyn sijaan olen tänä kesänä lähinnä patikoinut. Viime kesänä kilahti mittariin n.17 000 km sotkemista peruspyörällä.

Olen ollut onnekas, ettei pa-

hempia haavereita juuri ole sattunut, ja olen pysynyt terveenä. Tosin eka kertaa elämässäni löysin Hailuodon retkellä useita punkkeja vaatteistani.

Ehättipä yksi yllättäen pureutumaan nilkkaani, mutta kaikeksi onneksi huomasin sen heti., joten mitään jälkiseuraamuksia 21

ei tuosta inhottavasta tapahtumasta aiheutunut.

Patikoinnista huolimatta on pyörälläkin tullut 10 000 km täyteen. Sinne etelään aion kuitenkin jatkossa matkustaa VR:n edullisilla lipuilla.

Make

Anna Tukesi on uusi yhdistys Salossa

Y

hdistys on perustettu auttamaan ihmisiä Salon talousalueella, kehittämään alueen hyväntekeväisyysjärjestöjen ja -ryhmien keskinäistä yhteistyötä sekä järjestämään tapahtumia ja keräyksiä, joiden avulla tuetaan apua tarvitsevia tahoja.

Yhdistyksen sääntöjen mukaan se tehostaa ruoka-apua Salon seudulla, kierrättää yhdistyksen kautta materiaalista apua sitä tarvitseville, järjestää erilaisia tapahtumia Salon alueella ja toimii tukena ja infokanavana eri yhteisöjen palvelujen saavuttamiseksi.

Anna tukesi yhdistyksen toimisto on avoinna ma-ke osapäiväisest i. O so ite He lsing intie3,24100 Salo. http://www.annatukesi.net/

Klubitalomme sai uudelta yhteistyökumppanilta lahjoituksena taidevalokuvaaja Johanna Amnellin taulun. Anna Tukesi yhdistyksen toiminnanjohtaja Sari Pesosen luovuttaman taulun otti vastaan Klubitalon johtaja Arja Timonen .

Kuukauden synttäreitä jaossa lapsiperheille Anna Tukesi – yhdistys ja Salon Pelastakaa Lapset ry järjestävät ” Kuukauden synttärit ” yhteistyössä paikallisten yritysten ja tahojen kanssa.

Arvomme hakemusten perusteella yhdet syntymäpäivät kuukaudessa. Elämykselliset syntymäpäivät on tarkoitus järjestää lapselle, jolle ei olisi muutoin perheellä mahdollisuuksia juhlia toteuttaa. Syntymäpäiväpaketti sisältää paikan, ohjelman, kakun, pientä naposteltavaa ja sankarin lahjan.

Miten syntymäpäiviä voi hakea?

luihin, järjestelyihin ja suunnitteluun.

- Hakemuksen voi laittaa meille sähköpostitse osoitteeseen info@annatukesi.net, tai tuoda me i l le kä sin ki r jo i t e t t u n a / tulostettuna toimistolle Helsingintie 3, aukioloaikojemme puitteissa.

- Hakuaika tulevan kuun syntymäpäiviin katkeaa aina jokaisen kuun viimeinen päivä. Tulevien kuukausien synttäripaikka julkaistaan etukäteen Anna Tukesi – yhdistyksen nettisivuilla sekä FB-ryhmässä, jotta on mahdollista jo hakiessa miettiä, olisiko paikka sankarille mieleen.

-Hakemuksessa tulee kertoa sankarin nimi, ikä, mahdolliset toiveet lahjasta ja synttäreistä.

Lisäksi on hyvä kertoa myös halutaanko perheen puolelta osallistua esimerkiksi tarjoi22

Ryhmäkoko on noin 10 lasta/ synttärit hieman paikasta riippuen.

Biljardi

Äijäkeittiö Valmistaa lounaan perjantaisin

Maanantaisin klo 10-11.45 Steissillä

työnjaon jälkeen n. 9.15 alkaen

Vesijumppa

Iltatoiminta

Maanantaisin klo 14-14.45

Torstaisin klo 16-18.30

Bändi

15.10.

Keskiviikkoisin klo 16-18

22.10.

Nuorisotila Steissillä.

29.10. keilaus

Kuntosalivuoro

5.11.

Tiistaisin klo 14.30-15.30.

12.11.

19.11. maustekutsut

Perjantaisin klo 14-15.

26.11. keilaus 3.12. pikkujoulut

Salibandy

10.12. jouluista hommailua

Joka toinen torstai klo 13-14

HUOM! SÄHKÖPOSTIOSOITTEEMME OVAT MUUTTUNEET ! etunimi.sukunimi@salonklubitalo.fi YHTEYSTIEDOT:

PUHELINNUMEROT:

KLUBITALON OHJELMA:

Salon Klubitalo Länsiranta 8 II krs 24100 Salo 044-727 5150

Johtaja Arja Timonen 040 532 9748

ma – pe klo 8.30-15.45

info@salonklubitalo.fi

Ohjaaja Mervi Hopia 044 532 9740

www.salonklubitalo.fi

Ohjaaja Jenni Salakari 044 727 5152

Ohjaaja Satu Laakso 044 727 5153 Yhteisöavustaja Janne Vuorinen 044 727 5154 23

To iltaohjelmaa 15.45-18.30 Ruokailut: ma—pe klo 12.00 Kahvila auki: ma—pe klo 10.00-10.30 klo 14.00-14.30 Talokokous: joka toinen viikko

Vastaanottaja

24