Klubilehti - 1/2013

SALON KLUBITALO TAIDENUMERO 1/2013

Kuva: Mirka

Julkaisija

Sisällysluettelo

Salon Klubitalo.

Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostama jäsenyhteisö, joka tarjoaa vertaistukea ja tavoitteellista toimintaa.

Noudatamme kansainvälistä Fountain House-ideologiaa ja I.C.C.D:n kansainvälisiä standardeja.

Painopaikka

Mediamaja, ATK-yksikkö Yhteystiedot

Salon Klubitalo Rummunlyöjänkatu 7A 24100 Salo

Pääkirjoitus Katja Taimela ..................... 3 Salon Klubitalon näyttely ....................... 4 Taiteilija Mirka ...................................... 5 Taiteilija Anne . ...................................... 6 Taiteilija Sauli . ...................................... 7 Taiteilija Tiina . ..................................8-9 Mirkan kuva .... ...................................... 9 Kiasman retki.. ...............................10-11

1.4.2013 alkaen

Länsiranta 8, II krs puh. 044 727 5150 E-mail: salonklubitalo@ssmts.fi Kotisivut:

www.salonklubitalo.fi

Klubitalo avoinna

ma—to klo 8.30 - 15.45 pe klo 8.30 - 14.00

Taiteilijakirjanäyttely ............................ 11 Mikä ihmeen klubitalo? ...................12-13 Klubitalo pähkinän kuoressa................ 14 Kuka tahansa meistä, Arja Timonen….15 Klubilaisten kommentteja..................... 15

Päätoimittaja

Arja Timonen Toimituspäällikkö

Kikka V Taitto

Kikka V Tämän lehden toimittivat

Arja, Mirka, Sauli, Tiina, Katja T, Anne,

KLUBILEHDEN JULKAISUPÄIVÄT 2013

Kannen kuva

Mirka

Käytämme etunimiä suojellaksemme kirjoittajien henkilöllisyyttä.

Rahoitus

Ray:n ja Salon kaupungin tuella

2

KLUBILEHTI 1

1.3.2013

KLUBILEHTI 2

26.4.2013

KLUBILEHTI 3

7.6.2013

KLUBILEHTI 4

27.9.2013

KLUBILEHTI 5

29.11.2013

Pääkirjoitus ” Klubitalokummi ” Katja Taimela tiloja ja yhteisöjä, joihin on helppo mennä ihmisten pariin. Yleensä yksinäisyys on ohimenevä vaihe jossain elämäntilanteessa. Siihen jää kuitenkin helposti kiinni.

Me ihmiset olemme kaikki erilaisia. Meidän tulisi arvostaa toistemme erityisiä, jopa omalaatuisia, piirteitä. Toisen ihmisen kohtaaminen voi helposti muodostua päivän kohokohdaksi.

Omassa työssäni olen aina pitänyt ehkä eniten siitä, että pääsen kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja vuorovaikutuksessa heidän kanssaan pystyn viemään yhteiskuntaa parempaan suuntaan.

Minä olen siis onnekas. Harva pääsee työskentelemään tällaisessa roolissa ja tällaisessa työyhteisössä. Silti minäkin olen välillä yksin. Työ vie minut toiselle paikkakunnalle kauas perheestäni.

Vaikka työviikon aikana päivät tuppaavat venyä pitkiksi, välillä on hetki aikaa hengähtää ja toisinaan ne ovat yksinäisiä hetkiä, joskus vaikeampia joskus helpompia. Onneksi nykyteknologia tekee yhteydenpidon helpoksi, vaikka etäisyyttä olisikin.

Joka päivä on Ystävänpäivä

Arvostetaan siis ystäviämme, nautitaan toisistamme ja muistetaan joka päivä, että me ihmiset olemme olemassa toisiamme varten.

Kirjoitan tätä tervehdystäni Teille Salon klubitalolaisille ystävänpäivänä. Vaikka se perustuukin alun perin yhdysvaltalaiseen perinteeseen, jonka keskeinen merkitys on ollut lahjojen ostaminen ja siinä mielessä puhtaan kaupallinen, saa ystävänpäivä kuitenkin vuosittain meidät muistamaan ystävien merkityksen. Vaikka ystävyys ansaitseekin oman erityisen juhlapäivänsä, haluaisin ajatella, että ystävyyssuhteiden vaaliminen kuuluu jokaiseen päivään.

Hyvää keväänodotusta, Katja

Varmaankin jokainen kokee yksinäisyyttä jossain elämänsä vaiheessa. Joillekin yksinäisyys on vaikea ongelma, toiset kaipaavat lisää aikaa yksinoloon.

Ahdistava ja pidempään jatkuva yksinäisyys voi johtaa masennukseen. Masennus on sairaus, jonka hoitaminen on hankalaa ja toipuminen ottaa paljon aikaa. Siksi sen ennaltaehkäisy on tärkeää ja siinä korostuu se, että on olemassa avoimia

Salolainen kansanedustaja Katja Taimela on toiminut Salon

” k lubitalokummina ” j o keväästä 2009 . Hän on

osallistunut työpainotteiseen päiväämme, ja pitää klubitalon toimintaa yhtenä hyvänä kuntoutusmallina.

3

Salon Klubitalon näyttely

” 5 tarinaa taiteen keinoin ” Yhtä hyvin me voimme ilmaista taiteen avulla iloa ja riemua, sillä myös nämä tunteet jäävät meiltä toisinaan negatiivisten tunteiden varjoon.

Luovuus ja itseilmaisu voivat olla hyvin vapauttavia kokemuksia. Purkamalla nuo tunteet taiteen kautta voi vapautua vuosien aikana kerääntyneestä painolastista. Tässä näyttelyssä on viisi kokemusta siitä, että taiteen tekeminen parantaa ja eheyttää.

Näyttelyyn osallistujat

Salon Klubitalon näyttelyssä on esillä viiden Klubitalon jäsenen taidetta. Jokainen taiteilija kertoo oman tarinansa taiteen keinoin. Näyttelyssä on esillä myös klubilaisten yhdessä tekemä kolmiosainen huovutustyö ” Sinä + Minä = Me. ” Näyttelyssä on esillä mm. taidegrafiikkatöitä, valokuvataidetta, tietokoneella luotua taidetta sekä kättentaitoja neulahuovutuksen muodossa. Jokainen taiteilija on suunnitellut ja toteuttanut työnsä itse.

Työt eivät ole myynnissä.

Menneisyyden haamut, Tiina

Näytteilleasettajat esiintyvät näyttelyssä taiteilijanimillä yksityisyydensuojan turvaamiseksi.

Salon Klubitalo järjestää maaliskuussa 2013 Salon pääkirjastossa klubitalon jäsenten oman taidenäyttelyn

”5

Toivomme teille kaikille viihtyisää taidekokemusta näyttelymme parissa!

tarinaa taiteen keinoin ” . Näyttelyn tar-

koituksena

on

tehdä

mielenterveyskuntoutujien

osaamista tunnetuksi sekä

kertoa Salon klubitalon

toiminnasta.

Terveisin näyttelytiimi

Taide terapiana

Ihmiset keräävät erilaisia tunteita ja kokemuksia itseensä elämänsä aikana. Osa voi olla negatiivisia ja osa positiivisia. Taide voi olla kaikkien näiden tunteiden purkautumistie. Voimme ilmaista sen avulla kaikkea sitä surua ja vihaa, pelkoa ja kärsimystä, mitä tunnemme sisällämme.

4

Taiteilija Mirka Taiteilija itse.

Runoili pöytälaatikkoon.

Omaksi iloksi, harvoin toisten.

Kovia kokenut, maailman myrskyissä.

Sairastanut ja ollut terve.

Erilainen ja kuitenkin niin samanlainen.

Ihminen Elämää rakastava.

Kuolemaa kunnioittava.

Läheisistään huolehtiva.

Uskollinen.

Herkkä.

Valokuvausta harrastava.

Runotyttö.

Taiteilija itse.

5

Taiteilija Anne Ehkä se johtuu siitä, että taidegrafiikassa tuli piirrettyä paljon. Kynä ja paperi on myös helpompi pitää mukana., jos haluaa ” reissuillansa ” ikuistaa jotain.

Piirsin näyttelyyn pari esittävämpää työtä ja pari työtä, joissa on käytetty enemmän mielikuvitusta.

Oikeasti pidänkin sellaisista töistä, joissa katsojat saavat pohtia kuvassa olevaa tarinaa tai muuta aihetta.

Olen lapsesta asti pitänyt piirtämisestä ja maalaamisesta. Kävin vuosina 2002-2003 Oriveden opiston kuvataidelinjan, jolloin taide alkoi kiinnostaa vieläkin enemmän. Kuvataidelinja antoi uskoa taiteen tekemiseen. Vuonna 2004 pääsin opiskelemaan Pekka Halosen akatemiaan Tuusulaan. Valmistuin vuonna 2007 kuva-artesaaniksi. Pääaineenani oli taidegrafiikka.

Klubitalon näyttelyyn tein lyijykynäpiirroksia. Piirtämisestä on tullut minulle luonnollisempi keino ilmaista itseäni, kuin esim. maalaamisesta.

Terveisin Anne

6

Taiteilija Sauli Kiinnostukseni taiteeseen alkoi vasta parikymppisenä. Lapsuudessa piirsin sarjakuvia ja tein omaa lehteä. Sen tarkoituksena oli kuitenkin halu luoda itse oma maailma, ei taiteen tekeminen . Syvällisempi tutustuminen taiteeseen alkoi 17 vuotta sitten kuvittajakurssista ja jatkui siitä kuvittaja- ja graafikko-opintojen muodossa.

Näyttelyyn tekemäni kuvat ovat saaneet alkunsa eräänlaisena terapiataiteena. Aluksi hiirellä ja myöhemmin piirtolevyn avulla alkuun pääseminen oli helppoa. Piirto-ohjelman kanssa kuvaa voi edelleen kehittää pitkälle.

Olen huomannut, että yksinkertaisellakin piirroksella voi kertoa isoja asioita. Kun hellittää oikein tekemisen kaavoista, voi sattumalta löytää jotain mielenkiintoista.

Terveisin Sauli

Piirtäminen on havainnointia

Vuosien varrella olen käynyt useilla elävän mallinpiirtämisen kursseilla. Kipinä on lähtenyt halusta oppia piirtämään ” oikein ” . Havaintoon perustuva ihmiskehon piirtäminen on haaste, jossa ei koskaan tule valmiiksi. Monia ovat ne kerrat kun olen turhautuneena tuskaillut mallin piirtämisen sietämätöntä mahdottomuutta. Todellisuuden jäljentäminen paperille tai kankaalle on hankalaa.

Maalausvälineet ovat välillä keränneet pitkään pölyä nurkissa. Aloittaminen on usein vaikeaa, kun lopputulos harvoin on odotusten mukainen. Yhtä onnistumista edeltää yleensä monikertainen määrä pilalle menneitä tuherruksia. Kaikkea ei kannata säästää, voi myös tehdä tilaa uudelle.

Rakkaus

Haaveuni

Weltschmerz

7

Taiteilija Tiina Hei, olen Tiina ja tuunaan taidetta

Innostukseni käsitöihin syttyi jo varsin nuorena, kun kopioin 12-vuotiaana ensimmäisiä askarteluohjeita kansioon ja neuloin koulussa käsitöissä pienen villapaidan 1-vuotiaalle veljelleni. Kun sain ensimmäisen lapseni, käsityöinnostus syttyi uudelleen. Ompelin itse lähes kaikki poikani vaatteet potkuhousuista aina ulkoilupukuun asti. Siinä vaiheessa, kun kankaat alkoivat maksaa enemmän kuin valmisvaatteet, siirryin valmisvaatteiden käyttöön.

Telepatiaa?, Tiina

Kun olin kotona lasten ollessa pieniä, sisustin ahkerasti kotia, neuloin ja askartelin. Ompelin itse kaikki verhot, sohvan- ja nojatuolin päälliset ja korjailin vaatteet. Minulla oli siihen aikaan myös koko ajan joku neuletyö meneillään iltakutomisina. Milloin villapaita miehelle, milloin villapuku tyttärelle.

koskaan valmistunut sieltä. Opin käyttämään esim. kangaspuita, painamaan kankaita ja ennen kaikkea opin suunnittelemaan siellä käsitöitä ja valitsemaan niihin oikeanlaiset materiaalit.

Kun tulin Salon Klubitalolle noin neljä vuotta sitten, tutustuin siellä sisustustiimissä neulahuovutuksen saloihin. Se työ veikin sitten koko sydämeni ja neulominen jäi sivuun ensimmäisen kerran 10 vuoteen. Olen tehnyt nyt viimeiset neljä vuotta pääasiassa huovutettuja tauluja, pitänyt niistä pari näyttelyä ja myynytkin hyvällä menestyksellä. Nautin suunnattomasti luovasta tekemisestä.

Neulominen selviytymiskeinona

Kun sairastuin ja jouduin ensimmäisen kerran psykiatriseen sairaalahoitoon noin 15 vuotta sitten, neulomisesta tuli minulle elämäntapa. Siitä tuli minun selviytymiskeinoni psykoosissa. Vaikeimpina päivinä en tehnyt muuta kuin neuloin aamusta iltaan. Yritin hallita pahaa oloani neulomalla ja laskemalla sukkapuikkojen silmukoita aina uudestaan ja uudestaan.

Salon pääkirjaston näyttelytyöt

Olen valinnut Salon pääkirjaston maaliskuun näyttelyyn monta työtä, jotka ovat kaikki neulahuovutettuja. Taulut kertovat minun tarinaani; millaista on kuulla ääniä, sairastaa ja olla ahdistunut.

Tämä neulomisvaihe kestikin sitten kymmenisen vuotta, joka ikinen päivä aamusta iltaan. Opettelin sinä aikana tekemään neuleesta kaikkea mahdollista kuten kuvioneuletta, pitsineuletta, lankojen värjäämistä ja oli minulla myynnissäkin käsitöitä eräässä paikallisessa käsityömyymälässä muutaman vuoden ajan.

Käsityöt ovat olleet minulle yksi selviytymiskeino vaikean sairauden keskellä. Minulle käsillä tekeminen on terapiaa, joka saa ajatukseni siirtymään hetkeksi johonkin muuhun kuin sairauteeni. Myös lehden toimittaminen Klubitalolla on ollut toinen tällainen asia. Luovaa, mukavaa ja mielekästä tekemistä muuten niin ahdistavaan ja synkkään arkeen.

Koulutus ja neulahuovutus

Sitten hakeuduin mielenkiinnosta Halikon käsi – ja taideteollisuusoppilaitokseen Haktoon sisustustekstiiliartesaani -linjalle, joka jäi kuitenkin kesken sairasteluni vuoksi. Opin siellä silti paljon uusia asioita, vaikka koulunkäynti olikin vaikeaa, enkä

Keväisin terveisin Tiina 8

Suru, Tiina

Kaalimaan kakarat, Tiina

Kuva: Mirka 9

Taidenäyttelyretki Kiasmaan tammikuussa 2013

Kiasman näyttelyssä

” T osi kyseessä ”

Kävimme Salon Klubitalon näyttelytiimin kanssa tutustumassa tammikuussa 2013 Kiasman näyttelyyn ” Tosi kyseessä, reality bites” . Laajassa kolmen kerroksen kokoelmanäyttelyssä pohdittiin dokumentin käyttöä nykytaiteessa.

Moni näyttelyn 56 taiteilijasta työskentelee dokumentaariseen tapaan, taltioiden teoksiinsa aineksia ympäröivästä todellisuudesta. Toiset taas käyttävät taiteessaan arkistomateriaaleja. Toteutustapoja oli monia: valokuvaa, videoita ja erilaisin tekniikoin valmistettuja esineitä. Tarkoituksena oli innostaa kävijää pohtimaan omaa suhdettaan dokumenttiin, muistiin ja historian tapahtumiin.

Teoksiin tutustumista auttoi saamamme tunnin kestänyt opastus. Itse asiassa keskustelut olivat ehkä parasta antia, monet työt olisin varmasti muutoin ohittanut ilman suurempaa kiinnostusta. Tuntui, että teokset olivat jotenkin juuttuneet älyllisyyteen ja esittelivät tekijänsä ideaa raakana ilman estetiikkaa tai tunnetta. Pelkkä oivallus ei kuitenkaan yksinään riitä jättämään jälkeä tai herättämään kiinnostusta. Yksittäisistä teoksista jäi mieleen työ, jossa ihmisten päälle oli asetettu 8 kg taikinamassaa.

TSøren Dahlgaard: Taikinamuotokuvia, 2012

Yleisenä ajatuksena näyttelyn työt osoittivat, että kaikki ei ole aina sitä, miltä ensisilmäyksellä näyttää. Todellisuutta kannattaa ihmetellä eri näkökulmista.

Sauli

Cildo Meireles: Baabeli, 2001 10

Kiasman näyttelyn työ

Rikhardinkadun kirjaston taiteilijakirjanäyttely Taiteilijakirja

Kävimme Salon Klubitalon näyttelytiimin kanssa tutustumassa Kiasman retkellä myös Helsingin Rikhardinkadun taiteilijakirjanäyttelyyn, jossa kirjoja oli esillä parisen sataa.

Taiteilijakirja on kirjan ja taideteoksen yhdistelmä, joka on yleensä uniikkikappale tai pienpainanne.

Toisinaan taiteilijakirjat ovat taidetta, joissa saatetaan pohtia kirjan ideaa tai korostaa kirjan materiaalisuutta ja esineluonnetta.

Taiteilijakirja suodatinpusseista

11

Mikä ihmeen Klubitalo? ” Tunnen löytäneeni paikan, jossa voin käyttää taitojani ja jossa ei tarvitse erikseen ansaita hyväksyntää. Riittää, että olen oma itseni, hyvine ja huonoine puolineni. ”

Joskus isot asiat lähtevät liikkeelle pienistä ajatuksista ja haaveista. Tarina kertoo kahdesta salolaisesta mielenterveyden parissa työskentelevästä naishenkilöstä, jotka kansainvälisessä seminaarissa Euroopassa tutustuivat paikalliseen Klubitaloon.

Kuntoutujien positiivinen suhtautuminen vieraisiin ja lämpimän avoin vuorovaikutus tekivät heihin lähtemättömän vaikutuksen. ” Tällaista toimintaa pitäisi olla Suomen Salossakin! ” .

Näin kaikki alkoi

Keittiö – ja kahvioyksikkö

Muutama vuosi vieri ja Salon kaupungin sosiaalitoimesta tuli virkamiestaholta ehdotus Salon mielenterveysseuralle FH – Klubitalohankkeen hakemista Saloon. Mielenterveysseurassa kytenyt Klubitalohehku roihahti liekkiin. Monen vaiheen kautta edettiin siihen pisteeseen, että Rahaautomaattiyhdistys myönsi projektirahoituksen Klubitalon käynnistämiseksi Salossa syksyllä 2008.

Toisena toiminnan rahoittajana on Salon kaupunki.

Lounaan valmistuksen lisäksi keittiöyksikkö huolehtii elintarvikehankinnoista, aamupalan valmistuksesta, leivonta ja tarjoilutehtävistä, kattauksista, ruokalistojen laadinnasta, omavalvonnasta, sekä laadunmittauksesta sopivin väliajoin.

Kahviossa on mahdollisuus työskennellä asiakaspalvelutehtävissä. Klubitalon väki kokoontuu kahdesti päivässä nauttimaan kahvion tuotteista. Yhteisessä hetkessä vahvistuu myös yhteisöllisyys.

Kenelle Klubitalo on tarkoitettu?

Salon Klubitalo on tarkoitettu Salon seudulla asuville työikäisille henkilöille, joilla on tai on ollut vakavia mielenterveysongelmia.

Klubitalo EI ole hoitopaikka, vaan täydentää muita mielenterveyspalveluja.

Vastaanotto eli respa

Vastaanottopisteessä työskentelevät huolehtivat arjen sujumiselle tärkeistä tehtävistä: opastavat sisään tulijoita, vastaavat puheluihin, seuraavat sähköposteja, myyvät lounaslipukkeita, huolehtivat tuloaulan siisteydestä sekä postin kulusta.

Kahvinjuontia ja koronaa, vai?

Klubitalon toiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin, jotka määrittävät Klubitalon toimintaa ja henkilösuhteita.

Toiminnan ydin on klubitalon hyväksi tehtävä työpainotteinen päivä. Erilaisista tehtävistä vastuuta ottamalla jäsenet voivat oppia uusia taitoja, osallistua vertaistuellisen yhteisön rakentamiseen ja kehittää sosiaalisia vuorovaikutussuhteita.

” T ämä toiminta on palauttanut ja kohentanut itseluottamustani, kun olen saanut kontolleni vastuullisia tehtäviä. Vastuuta on kuitenkin ollut sopivasti, kun sen on voinut jakaa ohjaajan kanssa. ”

Salon Klubitalossa työtehtävät jakautuvat keittiö-/ kahviotoimintoihin, respaan eli infokeskukseen, atk-toimintaan, hallinnollisiin toimintoihin sekä yleisluonteisiin avustaviin tehtäviin.

12

Atk-toiminnasta mediamajaksi

Tietotekniikan yksikkömme toiminnan monipuolistuessa pelkästä tilastoinnista laajemmaksi opintoja atk-tukiyksiköksi se nimettiin Mediamajaksi.

Atk-kursseja on järjestetty useita. Mediamajassa on voinut oppia paitsi työpainotteisen päivän työtehtäviin liittyvää tietokoneen käyttöä, kuin myös mm. monipuolisesti sosiaalisen median käyttöä, valokuvaamista, kuvien käsittelyä eri ohjelmilla, nettisivujen tekoa ja lehden toimittamista.

Jäsenet ovat saaneet Mediamajasta tukea ja apua tietokonepulmiinsa, olipa kyseessä erilaisten ohjelmien asennus, vian määritys tai jopa korjaus.

Yhteisöllisyys

Klubitalomaailma ei ole tyhjiö: kukaan ei tulisi tänne, jos täällä täytyisi työskennellä yksin. Yhteisöllisyyttä viljellään monin tavoin. Pyrimme siihen, että jokainen yhteisöön kuuluva toivotetaan saapuessaan nimeltä mainiten tervetulleeksi.

” O p in käyttämään tietokonetta ATK-kurssilla. Innostuin niin, että

hankin

koneen

kotiinkin.

Tutustujajäsen saa ” klubikummin” tuekseen eli kauemmin yhteisöön kuulunut jäsen ottaa vastuun uuden tutustujan perehdyttämisestä Klubitalon toimintaan. Kaksi kertaa päivässä keskeytämme työt kaikissa työpisteissä ja juomme yhdessä kahvit.

Juhlat, retket ja matkat ovat vahvoja piristysruiskeita yhteisölle. Nimi- ja syntymäpäiviä muistetaan, jäsenen niin toivoessa, laululla ja kortilla.

Skype oli erityisen hieno löytö.

Skypen

välityksellä

yhteydessä

voin

ulkomailla

olla asu-

vaan tyttäreeni. ”

Hallinto

Yhteisö huolehtii myös syrjään jääneistä jäsenistään ( = reach out ) ottamalla heihin yhteyttä eri tavoin. Jäsen päättää itse, minkä pituisen poissaolon jälkeen häneen otetaan yhteyttä.

Hallinnossa voi avustaa kirjanpitotehtävissä ja laskutuksissa tai osallistua raporttien laadintaan ja rahoitukseen liittyvien asiapapereiden täyttöön.

Muita tehtäviä ovat uusien jäsenten sekä vierailijoiden vastaanottaminen, talon esittely ja tiedotus.

Hallintotiimi vastaa jatkuvan kehittämisen ylläpitämisestä Klubitalossa. ” K lubitalo on tuonut elämääni säännöllisen päivärytmin ja elämäni tuntuu nyt mielekkäämmälle. ”

13

” O len klubitalon kautta saanut sisältöä ja säännönmukaisuutta elämääni. Myös ihmiset ovat mukavia. Kontaktit toisiin ihmisiin ovat tärkeitä. ”

KLUBITALOSSA ET OLE YKSIN!

KLUBITALO PÄHKINÄNKUORESSA

Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostama jäsenyhteisö.

Klubitalon työpainotteinen kuntoutus perustuu kansainväliseen Fountain House- toimintamalliin, jonka tavoitteena on parantaa kuntoutujien elämänlaatua, vähentää sairaalahoidon tarvetta ja tukea paluuta koulutukseen tai työelämään.

Salon Klubitalo on tarkoitettu Salon seudulla asuville työikäisille henkilöille, joilla on tai on ollut vakavia mielenterveysongelmia.

Klubitalolla työskentely palauttaa päivärytmin kohdalleen.

Klubitalolla työskentely on tavallisesti ensimmäinen askel kohti opintoja tai työelämää.

Voit käyttää tietojasi ja taitojasi itsellesi parhaiten sopivalla tavalla

Löydät vertaistukea

Voit löytää uusia ystävyys- ja ihmissuhteita

Klubitalo EI ole hoitopaikka, vaan täydentää muita mielenterveyspalveluja.

Löydät mielekästä tekemistä

Saat mahdollisuuden parantaa työelämä- ja opiskeluvalmiuksia

Lähetettä ei tarvita.

Klubitalossa jäsenet ja henkilökunta osallistuvat tasavertaisesti toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen, päätöksentekoon ja toteuttamiseen.

” T ulevaisuuden suunnitelmiini kuuluu kuntoutua, ottaa oma elämä hallintaan, työllistyä ja kasvaa ihmisenä. ”

Klubitalolla voi työskennellä voimiensa ja kiinnostuksensa mukaisesti erilaisissa tehtävissä.

14

Kuka tahansa meistä Näyttelyn esitteessä on jäsenten yhdessä tekemä huovutustyö ” Sinä + minä = me ” . Tarkkaavainen katsoja huomaa, että klubilaisten kasvojen joukossa on yhdet tyhjät kasvot.

Jokainen näyttelyvieras voi kuvitella siihen oman kuvansa: kuka tahansa meistä voi sairastua. Kenellä on kremppaa sydämessä tai vatsassa, kenellä vaivaa liikuntaelimissä, tai joku sairastaa kavahdettua syöpää — näyttelyn pystyttäjillä on ollut kipu mielen alueella.

Näytteilleasettajat ovat saaneet sairauteensa hoitoa. He ovat myös halunneet ottaa vastuuta omasta kuntoutumisestaan. Klubitalo on toiminut heille voimaannuttavana ja arkeen mielekkyyttä tuovana yhteisönä.

Näitä töitä katsellessa muistuu mieleeni tuntemattoman ajattelijan sanat: ” Ihmiset ovat eri tavalla samanlaisia. ”

Salon Klubitalo elää erikoislaatuista aikaa: olemme muuttamassa uusiin toimitiloihin Salon ydinkeskustaan, Länsirantaan. Olemme juuri saaneet henkilöstöresursseihimme kaivattua vahvistusta. Kolmen työntekijän tiimimme on lisääntynyt yhdellä puolipäiväisellä työntekijällä.

Muutakin ainutkertaista ja historiallista on juuri nyt meneillään. Jäsenemme ovat oma-aloitteisesti valmistelleet ja pystyttäneet klubitalomme ensimmäisen ulkopuolisille avoimen taidenäyttelyn.

Kulttuurin voima on ollut kuntoutuspiireissä jo kauan tunnustettu asia. Klubitalossamme on alusta lähtien tarjottu jäsenille mahdollisuus tuoda töitään nähtäville. Sitä varten on varattu galleriakiskolla varustettu seinä.

Kuluneiden vuosien aikana on saatu ihailla valokuvia, runotekstein täydennettyjä otoksia, maalauksia, käsitöitä, tarinoin höystettyjä valokuvia jne.

Olemme vierailleet ahkerasti katsomassa Veturitallin näyttelyjä. Tätä kirjastossa esillä olevaa näyttelyä valmisteltaessa suuntasimme Kiasmaan.

Arja Timonen Salon klubitalon johtaja

Klubitalon uusi osoite on Länsiranta 8

Salon Klubitalon uusi osoite on Länsiranta 8 II krs.

1.4. 2013 alkaen. Sisäänkäynti on porttikäytävästä, apteekin viereinen ovi. Tervetuloa tutustumaan!

15

TAIDENÄYTTELY 5 tarinaa taiteen keinoin Salon pääkirjastossa 1.3 - 28.3.2013

TERVETULOA! Järjestää Salon Klubitalo 16