Suomen ihanimpia pölyttäjiä

LENTOMUURAHAINEN Formicidae

PUNASYYSKORENTO Sympetrum Vulgatum

PAATSAMASINISIIPI Celastrina argiolus

TARHAMEHILÄINEN Apis mellifera

Pölyttäminen on tärkeä osa koko ekosysteemiemme toimintaa, sillä useille ilmaa puhdistaville kasveille pölytys on välttämätöntä. Myös maapallon viljelykasvit tarvitsevat pölyttäjiä. Pölyttäjien ansiosta meillä on marjoja, hedelmiä, vihanneksia ja pähkinöitä. Jos sinulla on pihaa tai puutarhaa, autat pölyttäjiä pienellä laiskottelulla. Leikkaa nurmikkoa harvemmin ja anna osan pihasta vaikka villiintyä kokonaan.

Maailman ympäristöpäivää vietetään 5. kesäkuuta.

Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä

LEHDEN LOGO

- Pääkaupunkiseudulta tullaan Saloon ja ostetaan talo ja tontti. Salossa on paljon tilaa ja hyvää maata sekä parempi ilma kuin Helsingissä, sanoo Matti Huotari Arboretum Mustilan ystävät ry:stä.

- Suomessa on suurimmat tontit Pohjoismaista, lisää Aarno Kasvi.

Hän haluaisi nähdä hautausmailla kirsikkapuita ja ehdottaa, että kansalaisopistojen vaikka jokavuotisessa ohjelmassa olisi opetusta hautausmaille sopivista monivuotisista kauris- ja jänisvapaista perennoista.

- Lohjan hautuumaalle on satsattu, Kasvi sanoo esimerkin lähialueelta.

Kasvi kaipaa myös kunnollisia puutarhaohjelmia Suomesta.

- Meillä näytetään ruotsalaista puutarhaohjelmaa, jonka kokki on Libanonista ja puutarhuri Saksasta. Jos nyt ruotsalaista puutarhaohjelmaa näytetään, niin sen pitäisi olla ainakin Mälaren pohjoispuolelta, hän tuhahtaa.

Makua sipuleista

- Jokaisella itseään kunnioittavalla kotipuutarhurilla pitää olla karhunlaukkaa, puutarhaneuvos sanoo.

Hän neuvoo, että happamaan savimaahan pitää karhunlaukkaa istutettaessa heittää kalkkia mukaan, niin sitten se hoitaa itse itsensä. Se on aikainen sipuli ja sen istutuspaikka on rinne.

Karhunlaukka leviää pieninä tupaksina sinne tänne. Maku muistuttaa valkosipulia, mutta se on maultaan valkosipulia miedompi.

Pillisipuli on hento keväinen sipuli, joka on maultaan mieto ja miellyttävä sekä maukas varhaisvihannes ja hieno raaka-aine kaikkeen ruuanlaittoon. Sen kasvupaikka pitää vaihtaa vuosittain ja peittää aluksi kasviharsolla.

- Gotlantilaiset taas keittävät sipulikeittoa keväisin kaijp-sipulista.

- Sitten on vielä salotten-sipuli. Se on Skotlannista eikä sitä pidä sekoittaa salottisipuliin, Kasvi muistuttaa. Salotten-sipuli talvehtii Salossa.

Kirsikat rinteeseen

Aarno Kasvi painottaa, että kaikki koristekirsikkalajikkeet tulee istuttaa rinteisiin.

- Hiekkaa ja soraa pintaan, koska biologinen toiminta ei ala pelata, jos juuristossa on liikaa vettä.

Imelä- eli makeakirsikkaa on kutsuttu linnunkirsikaksi.

Imeläkirsikka on yleensä juurivesaton hedelmä- ja metsäpuu, joka kasvaa kotipuutar- köön naapurin talokin, että puu saa valoa, kertoo Kasvi vastanneensa.

Puutarhaneuvos Aarno Kasvi valmistautuu valistamaan yleisöä.

Talvivihreän takia Kasvi kaipaa kaupunkeihin havupuita. Pinus Panderosa eli keltamänty eli lännen keltamänty, on pitkäneulaisin havupuu. Havut kasvavat jopa 25-senttisiksi ja ne kasvavat kolmittain, harvemmin kaksittain. Sillä on komeat punaiset kävyt ennen kukintaa ja urokset näkyvät eräänlaisina karvoina kävyn päässä. Siemenet voidaan syödä ja niitä voi käyttää leivonnassa ja ruuanlaitossa. Keltamänty on yksikotinen, kartiomainen puu ja se näyttää eksoottiselta.

Keltamänty kasvaa luontaisesti Pohjois-Amerikan läntisissä osissa, jossa se voi kasvaa peräti 70-metriseksi. Se on tärkeä puu taloudellisesti. Meillä puu jää korkeudeltaan vaatimattomaksi 10-15-metriseksi puuksi.

Keltamänty tarvitsee myös paljon valoa ja kokonsa puolesta tilaakin.

Juuri keltamännyn siemeniä Kasvi on kerännyt Kanadan preerialta.

PIHA hoista tuttua hapankirsikkaa kookkaammaksi. Se voi kasvaa Suomessa jopa viidestä metristä kymmenmetriseksi.

Nimensä mukaan imeläkirsikkaa syödään sellaisenaan. Hapankirsikkaa käytetään muun muassa leivonnassa.

- Roikkuvat kirsikkapuut täytyy suojata hyvin talveksi.

- Emokasvista otetut kirsikkasisarukset eivät pölytä. Ne kukkivat, mutta ne eivät tuota satoa, Kasvi huomauttaa.

Kirsikat tuottavat luumarjoja. Näissä koko on olennainen osa mahdollista satoa, suurikivisiä kirsikoita linnut eivät pysty nielemään. Kirsikkasadon turvaamiseksi kirsikkapuut täytyy suojata verkolla.

Auringon voima

Monet kasvit ja puut tarvitsevat aurinkoa. Esimerkiksi hevoskastanjat, joiden amerikkalaisiin lajeihin koi ei mene toisin kuin eurooppalaisiin lajeihin, tarvitsevat paljon valoa.

Eräs rouva oli kysynyt Aarno Kasvilta, mitä pitäisi tehdä toisin, kun hevoskastanja ei kuki.

- Missä teillä se hevoskastanja on, oli Kasvi kysynyt.

- Autotallissa, vastasi rouva.

- Jos olisitte itse autotallissa talven, niin tuskin kukoistaisitte kesällä. Viekää hevoskastanja valoon ja kaatakaa puut ja tarvittaessa men- tuotteita mm. grillaukseen ja kesäkeittiöön.

Tutustu myymälämme valikoimaan osoitteessa nettirealisointi.

Amppelit, kesäkukat ja taimet

H

Monipuolinen Valikoima

Taimitapahtumat

Puutarhamessut ovat sekä Aarno Kasvin että Matti Huotarin mielestä näivettyneet.

- Ulkomaalaistaustaisilla taimilla on aivan erilainen ilmasto ja maat kuin meillä.

Sitten petytään, Kasvi huokaisee ja jatkaa, että puutarhaa aletaan hoitaa into pinkeenä; jokaisen pitää saada tehdä omat virheensä.

Puutarhamessujen tilalle ovat tulleet taimitapahtumat, joihin ihmiset voivat tulla puutarhataimien ja siementen kanssa myyjiksi ja yleisö ostajiksi. Myynnin ohella asiakkaille annetaan neuvoja.

- Jos koristekirsikka istutetaan saviselle, kylmälle tasamaatontille, kasvi ei menesty, toteaa Aarno Kasvi.

Arboretum Mustilan ystävät Elimäeltä on Suomen vanhin (perustettu 1902) ja suurin arboretum eli puulajipuisto.

Arboretum Mustila on yksityisen säätiön ylläpitämä ja siellä on pitkäjänteisesti koeviljelty koti- ja ulkomaalaisten puulajien kestäviä alkuperiä laajoissa tutkimusmetsiköissä ja ainutlaatuisessa metsäpuutarhassa.

Arboretumissa myydään kylmänkestävien puiden ja pensaiden siemeniä ja pikkutaimia.

Arboretum Mustilan ystävät ry järjesti kolmannen kerran taimitapahtuman Matildankartanon niityllä yhteistyössä Matildankartanon kanssa.

UUDET PATSASKUORMAT SAAPUNEET PALJON UUTUUKSIA

TULE

Avoinna: to-su klo 11–17

ME KIRKASTAMME YRITYKSESI VIESTINNÄN

• Markkinoinnin suunnittelu

• Graa nen suunnittelu

• Asiakaslehdet, tiedotteet

• Sisällöntuotanto

• Verkkosivut

• Vaalikampanjat

• ja paljon muuta OTA YHTEYTTÄ JA KYSY LISÄÄ sjlmedia@salonjokilaakso.net 050 472 4716