Wiurilan kesän näyttelyssä luodaan katse

Salonjokilaakso

Wiurilan kesän 10-vuotisjuhlanäyttely tarjoaa elämyksellisen näyttelykokonaisuuden Wiurilan kartanon historiallisessa miljöössä.

Esillä on 16. kesäkuuta alkaen 41 taiteilijan ja taiteilijaryhmän laaja ryhmänäyttely, joka tarjoaa kiinnostavan katsauksen kotimaiseen nykytaiteeseen.

Galleriat Kaariholvi ja Pääsky sekä Viljamakasiini sijaitsevat upeassa, C.G. Engelin suunnittelemassa talouskeskuksessa. Ympäröivältä puistoalueelta löytyvät lisäksi Galleria Hotelli sekä kaksi holvattua maakellaria; Avaingalleria ja Galleria Jo- hannes.

Wiurilan kesän tämänvuotisessa näyttelyssä luodaan katsetta menneeseen ja tulevaan.

Aika; ajalliset kerrostumat ja poiminnat, aikakautemme epävarmuus, nopeat muutokset ja hetkellisyys heijastuvat juhlavuoden näyttelyn sisältöön. Wiurilan kesässä historiallisista tiloista ja nykytaiteesta syntyy kokonaistaideteos, joka herättää katsojan ajattelua toisaalta hyvin hienovaraisesti ja filosofisesti, toisaalta taas rohkean ristiriitaisesti ja huumorilla höystettynä.

Wiurilan kesä Contemporaryn kuraattorit Satu-Maaria Mäkipuro, Jaana Saario, ja Johanna Sarparanta kertovat, että joissakin teoksissa vanhat valokuvat heräävät uuteen hehkuun, hetkeen sekoittuu häivähdys kauan sitten mennyttä.

- Toisissa teoksissa nykyisyys lyö korville tai soi sävykkäinä pysäytyskuvina, sukupolvien yli leikkaavina otoksina arjesta. Tavalliset näkymät ja esineet muuttavat olomuotoaan, reagoivat aikaan, maatuvat. Aika kultaa tai kärventää muistikuvia, totuttua historiaamme katsotaan normit ja kulttuurin rajat murtavin silmin. Ja jossain puutarhan syleilyssä neito kylpee kaukana ajan tajusta.

Jaana Saarion mukaan kahden kutsutun taitelijan Erika Adamssonin ja Mia Hamarin työt liittyvät selkeästi ajan jatkumoon sekä historian ja nykyhetken kohtaamiseen.

- Kutsutut taiteilijat ovat tehneet Wiurila-sidonnaisia töitä. Olemme lähettäneet Hamarille täältä esineitä ja Adamssonille valokuvia, joiden pohjalta he ovat tehneet työnsä.

Adamsson on käsitellyt maalauksissaan viime vuosina nostalgian teemaa.

- Häntä inspiroivat historiallisten interiöörien visuaaliset elementit ja rakennusten asukkaiden tarinat. Hän sitoo näyttelytilan tai paikkakunnan historiaa teoksiinsa ja samalla ilmaisee mennyttä nykymaalauksen keinoin. Hamarin lempimateriaali on puu. Saarion mukaan Hamari on kertonut aloittavansa veistämisen usein kokonaisesta rungosta.

- Joihinkin hahmoihin hän liittää muuta materiaalia kuten valmiita vanhoja rautaosasia, keramiikkaa tai pronssiin valettuja tekemiään osia, lasia tai muuta niihin sopivaa.

Useimmiten Hamarin hahmot ovat universaalisti tunnistettavia ja monenlaisia tunteita herättäviä.

Saarion mukaan Wiurilan miljöö on erityinen ja moni on tullut vuosien aikana aina uudestaan katsomaan, miten näyttely tällä kertaa on tehty.

- Tiloihin pystyy tekemään näyttelyn aina uudella tavalla. Tänä kesänä taidetta on esillä viidessä eri rakennuksessa sekä ulkona.

Wiurilan kartanon rakennukset eivät historiansa vuoksi ole helpoimpia liikkua. Kaariholvi on esteetön ja siellä voi katsoa videolta kaikkia tiloja ja niihin tuotua taidetta. Tämänvuotinen näyttely on Wiurilan kesän ensimmäinen, joka on rakennettu teeman ympärille.

- Historiallisessa Wiurilassa työskennellessä aika on läsnä ja myös ymmärrys siitä, että me olemme kukin täällä vain lyhyen ajan.

Wiurilan kesän harjoittelija Jonna Hellberg-Pitkänen opiskelee Turun yliopistossa