Vuosikertomus 2016

VuoSikErtomuS 2016

sisällys toiminnanjohtajan katsaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 salibandyn visio ja strategia 2028 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 salibandyn painopisteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 seura- ja kehityspalvelut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 seurakehittymisen 360 -projekti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 kilpailutoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 erotuomaritoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 pelaamisen kehittäminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 huippu-urheilu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 vaikuttaminen ja olosuhteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 tapahtumat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 viestintä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 kansainvälinen toiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 talous ja hallinto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 tilinpäätös 2016 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 organisaatio ja toimintasektorit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 liitteet

sm-mitalistit 2016 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 henkilöliite. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

salibandyliitosta lyhyesti

Suomen Salibandyliitto ry (SSBL) on vuonna 1985 perustettu valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka tarkoituksena on edistää, valvoa ja ohjata maamme salibandyn ja sählyn harrastusta ja kehitystä.

Salibandyliitto toimii siihen kuuluvien salibandya ja sählyä harrastavien piirien ja aluejärjestöjen, urheiluseurojen sekä muiden aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä. Salibandyliiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin perusteet, ja toiminnassaan se pyrkii edistämään tasa-arvoa.

2 I SA L I BA N DYL I IT TO

toiminnanjohtajan katsaus

S

alibandyliiton keskeisenä päämääränä vuonna 2016 oli lajin strategian toteuttaminen päivittäisessä toiminnassa. Asetimme tavoitteita, jotka tukevat strategian läpivientiä ja seurasimme niiden toteutumista säännöllisesti johtamisjärjestelmämme mukaisesti. Kannustimme koko henkilökuntaa ja lajiyhteisöä kokeiluihin, ja toteutettujen kokeilujen osalta saavutimme asettamamme tavoitteet. Lisäsimme suunnitelman mukaisesti merkittävästi vuorovaikutustamme seurojen ja muiden avainkohderyhmien kanssa.

kari lampinen, toiminnanjohtaja

Salibandyn suosio on jatkuvassa nousussa.

Vuoden 2016 päättyessä salibandyn rekisteröityneitä pelaajia ja harrastajia oli yli 57 000, missä on lisäystä yli 3 800 henkilöä edelliseen vuoteen verrattuna (7,2 %:n kasvu), mutta jäimme asetetusta kunnianhimoisesta tavoitteesta. Salibandyliiton sarjoihin osallistuvien joukkueiden määrä ylitti ensimmäistä kertaa 3 000 joukkueen rajapyykin.

Olemme käynnistäneet useita hankkeita harrastamisen mahdollistamiseksi ja pelaajamäärien kasvattamiseksi. Loimme uusia pelaamisen mahdollisuuksia nuorille tytöille ja pojille yhdessä seurojen ja muiden tahojen kanssa, ja ylitimme tältä osin asetetut pelaajamäärien kasvutavoitteet. Asetimme tavoitteeksi tarjota myös aikuisille monipuolisia harrastepelaamisen mahdollisuuksia ja päätimme uudistaa SM-työpaikkasalibandyn konseptin. Käynnistimme hankkeen edistääksemme aikuisten harrastepelaamista ja tehostaaksemme salibandyn harrastajien rekisteröintiä yhteistyössä Statbeatturnausalustan kanssa.

Salibandyn vision ytimessä on tarjota jokaiselle kiinnostavia ja mielekkäitä tapoja kilpailla, harrastaa ja olla mukana salibandy-yhteisössä. Yhdenvertaisen toimintakulttuurin avulla laji pysyy avoimena kaikille ja kynnystä astua lajiyhteisöön on mahdollista madaltaa. Laadimme vuodeksi 2016 ensimmäisen yhdenvertaisuussuunnitelman, jossa eriteltiin tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit. Suunnitelman toteutumisen seuranta tehtiin syksyllä 2016 ja onnistuimme toteuttamaan sen pääosin. Liittokokousaloitteen pohjalta käynnistyneen erotuomaritoiminnan arvostuksen ja toimintailmapiirin parantamisen työryhmä sai työnsä päätökseen. Konkreettiset toimenpiteet aloitettiin ja ne toteutetaan pääosin vuonna 2017.

Huippu-urheilusektorilla Salibandyliiton pelaajakehitysjärjestelmä uudistettiin ja sen nimeksi tuli MAAJOUKKUETIE. Tavoitteena on selkeyttää suomalaisen salibandyn pelaajakehityksen rooleja ja tukea pelaajakehityksen tärkeintä yksikköä seuraa ja siellä tehtävää valmennusta. MAAJOUKKUETIE-toiminta käynnistyy keväällä 2017 ja se toteutetaan yhteistyössä Eerikkilän valmennuskeskuksen kanssa.

Olimme asettaneet kunnianhimoiset tavoitteet myös kansainvälisen huippu-urheilumenestyksen osalta. Saavutimme miesten MMkultaa sekä opiskelijoiden MM-kisoissa kultaa sekä naisten että miesten osalta, joten ylitimme asettamamme tavoitteet.

Käynnistimme syksyllä 2016 osana seurakehittymisen ohjelmaa Seurakehittyminen 360 –projektin, jonka päämääränä on edistää salibandyn seurakehittymistä ja tuoda konkreettisia apuvälineitä kehittymisen tueksi, mm. toiminnan laatukriteeristö ja sähköinen itsearvioinnin työväline kehittymisen tueksi. Projektin määrittelyvaiheessa seurojen ja Salibandyliiton edustajista koottu projektiryhmä kokoontui neljään yhteiseen tapaamiseen. Vuoden 2017 alussa projekti etenee pilotointivaiheeseen.

Salibandyn yhtenä painopisteenä on lisätä lajin vaikuttavuutta ja painoarvoa. Vuonna 2016 tavoitteena oli luoda alueelliset vaikuttajaverkostot yhteistyössä seurojen ja muiden tahojen kanssa. Verkostojen rakentaminen eteni, mutta niiden toiminta ei käynnistynyt vielä vuonna 2016. Salibandyn olosuhdetyö eteni suunnitelman mukaisesti; järjestimme syksyllä 2016 alueellisia olosuhdeseminaareja ja lisäsimme aktiviteettiamme olosuhdeasioissa.

Haluamme jatkossa panostaa laadukkaiden salibandytapahtumien kehittämiseen ja siksi rekrytoimme keväällä 2016 tapahtumapäällikön. Viime vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa salibandyn Superfi naali. Tapahtuman järjestelyt onnistuivat erittäin hyvin ja sitä seurasi paikan päällä yli 10 000 katsojaa. Myös Suomi-Ruotsi-maaottelutapahtuma syyskuussa onnistui hienosti. Vuodesta 2017 on tulossa ennennäkemättömän tiivis tapahtumavuosi, ja käynnistimme tapahtumien valmistelun jo keväällä 2016.

Salibandyn strategian suuntainen työ lajin kehittämiseksi ja sen suosion kasvattamiseksi jatkuu!

SA LI BA N DYLI ITTO I 3

salibandyn visio ja strategia 2028 Salibandy tuottaa monipuolisimmat mahdollisuudet pelata ja urheilla –

Love the way You Play

Salibandy on Suomen suurin joukkuepeli

Olemme sekä harrastajien että lisenssipelaajien määrällä mitattuna Suomessa eniten pelattu joukkuepeli. Kehitämme salibandya ja sählyä sekä niihin liittyvää sarja- ja muuta toimintaa siten, että yhä useampi voi ottaa lajin omakseen.

Suomi on maailman paras salibandymaa

Suomalaiset ovat maailman parhaita salibandypelaajia ja suomalaiset seurat ovat maailman parhaita salibandyseuroja. Suomi on maajoukkuetasolla maailman paras salibandymaa. Teemme systemaattista ja pitkäjänteistä kehitystyötä, jotta pelaajamme, joukkueemme, seuramme ja tapahtumamme ovat salibandymaailman parhaita.

toiminnan PAINOPISTEET 2015–2017

Olemme

Salibandyliitto on Suomen paras liikunnan palveluorganisaatio – asiakaslähtöisyys

Rohkea

Toimintakulttuurin kehittäminen

Utelias

Lajin painoarvon kasvattaminen

Laadukas

Myönteisen laji-imagon tuottaminen viestinnän keinoin

Vuorovaikutteinen

4 I SA L I BA N DYL I IT TO

salibandyn painopisteet

S

alibandyn vision ja strategian toteuttamiseksi on vahvistettu seuraavat toiminnan painopisteet vuoteen 2017 saakka:

. salibandyliitto on suomen paras liikunnan palveluorganisaatio – asiakaslähtöisyys

Palvelemme asiakkaitamme ja muita sidosryhmiämme entistäkin paremmin asiakaslähtöisen ajattelun näkökulmasta.

Olemme aktiivisia myös paikallisesti kehittäen seura- ja muuta alueellista toimintaa vastaamaan eri alueiden tarpeita.

. toimintakulttuurin kehittäminen

Kehitämme Salibandyliiton johtamisjärjestelmää saavuttaaksemme parhaalla mahdollisella toimintatavalla strategian asettamat tavoitteet. Salibandyliitolla on selkeät sekä yhteiset että työntekijäkohtaiset tavoitteet, vastuut, roolit, pelisäännöt ja mittarit työn onnistumisen tukemiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Asetamme haastavat ja innostavat tavoitteet ja nostamme toimintamme tasoa.

. lajin painoarvon kasvattaminen

Salibandy on lajina laajasti arvostettu ja sillä on vahva paikallinen asema tehtäessä liikunta- ja terveyspoliittisia päätöksiä. Olemme aktiivinen toimija suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentamisessa sekä kansainvälisessä salibandy-

yhteisössä. Salibandya koskevat päätökset tehdään oikeiden tietojen pohjalta ja edistämme lajin esilläoloa, jotta sen myönteinen vaikuttavuus tulee huomioiduksi ja lajin tarpeet kuulluksi. Olemme alueellisesti aktiivinen paikallinen toimija maakunnallisen vaikuttajaverkostomme kautta.

. myönteisen laji-imagon tuottaminen viestinnän keinoin

Viestintämme on myönteistä, aktiivista ja strategisista tavoitteista kumpuavaa ja viestimme monipuolisesti kohderyhmiämme kiinnostavista asioista. Viestintä ei ole vain joidenkin velvollisuus, vaan jokaisen oikeus. Käytämme aktiivisesti median kaikkia ulottuvuuksia.

Tavoitteiden saavuttamiseksi salibandy haluaa lajina olla rohkea, utelias, laadukas ja vuorovaikutteinen. Kannustamme lajiyhteisöämme arvioimaan nykyisiä toimintamalleja parempaa palvelua etsien ja yhdessä kehittäen. Kokeilukulttuuri on osa toimintaamme. Etsimme aktiivisesti uusia mahdollisuuksia kehittää lajia vastaamaan muuttuvan yhteiskuntamme ja erilaisten asiakasryhmien tarpeita. Parannamme suunnitelmallisesti tekemisemme laatua ja kehitämme osaamistamme ja asiantuntemustamme huomioiden asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeet. Suunnittelemme ja teemme asioita vuorovaikutteisesti yhdessä työskennellessämme kohti visiota.

Osa lajikulttuuria on salibandyn parissa pitkään toimineiden henkilöiden muistaminen. Viime keväänä nimettiin ensimmäisiä henkilöitä Salibandyliiton Respect-järjestelmän Legendat-kategoriaan.

SA LI BA N DYLI ITTO I 5

yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

S

alibandyn vision ytimessä on tarjota jokaiselle kiinnostavia ja mielekkäitä tapoja kilpailla, harrastaa ja olla mukana salibandy-yhteisössä. Yhdenvertaisen toimintakulttuurin avulla laji pysyy avoimena kaikille ja kynnystä astua lajiyhteisöön on mahdollista madaltaa.

Käynnistimme yhdenvertaisuussuunnittelun syksyllä 2015 ja yhdenvertaisuusraporttimme valmistui joulukuussa 2015.

Laadimme vuodeksi 2016 yhdenvertaisuussuunnitelman, joka hyväksyttiin maaliskuussa 2016. Siinä eriteltiin vuoden 2016 tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit. Teimme suunnitelman toteutumisen seurannan syksyllä 2016 ja vuoden 2017 suunnitelma valmistui joulukuussa 2016. Olemme kytkeneet yhdenvertaisuussuunnittelun nyt osaksi vuosisuunnitteluprosessia siten, että yhdenvertaisuutta edistävät toimenpiteet kootaan erilliseksi yhdenvertaisuussuunnitelmaksi, jonka toteutumista seurataan ja arvioidaan samalla rytmillä kuin muitakin suunnitelmia.

Toteutimme pääosin yhdenvertaisuussuunnitelmaan kirjatut toimenpiteet ja teimme yhdenvertaisuuden edistämiseksi mm. seuraavia toimenpiteitä: n

tiedotimme aktiivisesti yhdenvertaisuussuunnitelmasta ja edistimme yhdenvertaisuutta lajiyhteisössä

n

toteutimme ja osallistuimme syrjinnän vastaisiin kampanjoihin, mm. ”Punainen kortti rasismille”, ”Ei kiusata” ja ”Katsomohirviö”

n

teimme yhteistyötä Liikkukaa – Sports for All ry:n kanssa yhdenvertaisuuden edistämiseksi

n

panostimme nais- ja tyttösalibandyyn tavoitteena lisätä sen näkyvyyttä ja madaltaa kynnystä lajin pariin

n

osallistuimme Valmentaa kuin nainen -hankkeeseen

n

1-tason valmennuskoulutusten sisällössä lisättiin erilaisuuden kohtaamisen taitojen painoarvoa

n

toteutimme suunnitelman mukaiset toimenpiteet yhdenvertaisuuden osalta organisaatiomme toiminnassa.

Global Family Award -palkinnon Salibandyliiton toiminnanjohtaja Kari Lampiselle ojensivat Petri Öhman (vas.) ja Wayan Sutisna Liikkukaa – Sports for All ry:n puolesta.

Liikkukaa – Sports for All ry valitsi Salibandyliiton vuoden 2016 Member of the Global Family -palkinnon saajaksi työstä vähemmistöjen sisällyttämisessä lajin pariin sekä moninaisuuden ja yhteenkuuluvuuden tukemisesta.

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Tasa-arvolla viitataan yleensä pelkästään miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Syrjintä on ihmisten eriarvoista kohtelua sillä perusteella, että he kuuluvat tiettyyn ryhmään, esimerkiksi ovat maahanmuuttajia tai kuuluvat seksuaalivähemmistöön. Syrjintää voi olla yksittäinen teko tai se voi olla seurausta epäoikeudenmukaisuutta tuottavista käytännöistä tai säännöistä. Välillisenä syrjintänä pidetäänkin sitä, että näennäisen neutraali kohtelu tai käytäntö johtaa syrjiviin lopputuloksiin.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tavoitteena on syrjinnän tunnistaminen, toiminnan ja käytäntöjen arviointi ja edistävien toimenpiteiden toteuttaminen ja osallisuuden lisääminen.

Yhdenvertaisuussuunnitelmassa kuvataan, miten edistetään yhdenvertaisuutta ja miten puututaan syrjintään.

6 I SA L I BA N DYL I ITTO

seura- ja kehityspalvelut Seura- ja kehityspalvelut -sektoriin kuuluu järjestötoiminta, jäsenpalvelut, keskitetty asiakaspalvelu, sähköiset järjestelmät, seurakehittymisen -ohjelma, sekä tukipalvelut kuten henkilöstöasiat ja toimistopalvelut.

Keskeinen informaatiokanava on Seuratoiminto-osio yhdessä Kilpailutoiminnan Kausi-info kanssa fl oorball.fi -sivuilla, joita pidetään ajan tasalla. Internet-sivujen informaatioita on kehitetty palautteen perusteella. Toinen keskeinen kanava on kerran kuukaudessa seurojen yhteyshenkilöille suunnattu uutiskirje.

Sporttirekisterissä on käytössä työväline, jolla ryhmävakuutukseen liittyvät henkilöt saadaan yhdistettyä seuraraportille.

Päätöksenteko ja kansainvälinen toiminta:

sähköiset järjestelmät

n

Salibandyliiton hallitus kokoontui vuonna 2016 yhteensä 16 kertaa

n

Salibandyliiton valtuusto kokoontui sääntömääräiseen kokoukseen huhtikuussa, kokous järjestettiin Helsingissä

n

Salibandyliiton hallitus päätti elokuussa 2016 kutsua koolle liiton ylimääräisen kokouksen toimintasääntöjen muuttamiseksi

n

Liiton ylimääräinen kokous järjestettiin 26.11.2016 Lahdessa, jossa hyväksyttiin toimintasääntöjen kahdeksaan kohtaan muutoksia

n

Kansainvälisen salibandyliiton (IFF) hallituksessa, valiokunnissa ja urheilijakomissiossa toimi useita suomalaisia.

n

Kansainvälisen liiton toimisto sijaitsee Suomessa vuoteen 2020 asti voimassaolevan sopimuksen mukaisesti

n

Kansainvälisessä kehittymisohjelmassa Each One Teach One (EOTO) Salibandyliitto toimi mentorina Kanadalle, Virolle ja Ukrainalle.

Toimintavuoden aikana henkilö- ja seurarekisterinä, lisenssien myyntijärjestelmänä ja henkilöiden tapahtumailmoittautumisena käytettiin Valo ry:n hallinnoimaa Sporttirekisteriä.

Valo tiedotti Sporttirekisterin käytön päättämisestä vuoden 2017 lopussa ja uuden järjestelmän kartoitus käynnistettiin.

jäsenpalvelut, laskutus ja asiakaspalvelu

Laskutus (jäsenmaksut, joukkueiden osallistumismaksut ja kurinpitopäätökset) sekä ostolaskujen käsittely toteutettiin pääsääntöisesti sähköisesti. Pelaajalisenssi-, pelaajasiirto- ja edustusoikeusasioiden asiakaspalvelu toteutettiin keskitettynä. Vuoden 2016 aikana toteutettiin some-asiakaspalvelun testaus.

toteutunut

Valtuusto on liittokokouksen jälkeen Salibandyliiton ylin päättävä elin. Valtuusto hyväksyi huhtikuussa 2016 Salibandyliiton tilinpäätöksen.

osin toteutunut

Seura 360 -projektin käynnistys

ei toteutunut

Some-asiakaspalvelu

Säännöllinen jäsenviestintä

Ryhmävakuutuksen piiriin 5000 uutta pelaajaa

Asiakaspalvelun vastaus yhdellä kontaktilla

Kokeilut erotuomaritoiminnan arvostuksen lisäämiseksi

SA LI BA N DYLI ITTO I 7

Jääkiekkoliiton hallinnoiman Palvelusivuston kautta tuotettiin seuroille tulospalvelu, sarjahallinta, sähköiset pelaajasiirrot ja uutena toimintona sarjailmoittautuminen, jonka vuoksi Palvelusivustosta tuli myös ensisijainen joukkuerekisteri. Erotuomareiden palkkiohallintaa ja asetteluita hoidettiin Sbet.fi -järjestelmällä. Tietoa rekistereiden välillä siirrettiin yhdensuuntaisilla rajapinnoilla mm. Palvelusivustoa ja liiton internet-sivuja varten.

Erotuomareiden palkkioiden keskitetty maksujärjestelmä, Sbet.fi -järjestelmä, vakiintui vuoden 2016 aikana sekä erotuomaripalkkioiden ja erotuomarivalmentajien palkkioiden maksujärjestelmäksi. Pääsarjojen erotuomaripalkkiot siirtyivät keskitettyyn maksujärjestelmään syksystä 2016 lähtien.

Vuoden 2016 aikana järjestelmän kautta maksettiin palkkioita ja kulukorvauksia yhteensä 2 275 267 euroa.

seurakehittyminen

Seurakehittymisen toimintakokonaisuus ja salibandyseurojen laatujärjestelmä (seurakehittyminen 360) määriteltiin sekä käynnistettiin vuoden 2016 aikana. Seuraohjelma pohjautui Salibandyliiton jäsenseurojen tarpeisiin ja laatujärjestelmän tavoite on nostaa salibandyseurojen toiminnan laatua kaikissa seuran elinkaaren vaiheissa. Projektia esitellään tarkemmin vuosikertomuksen sivulla 9.

Seurojen päätoimisten työntekijöiden verkostotapaamiset aloitettiin marraskuussa. Seurojen toiminnanjohtajia sekä muita kokoaikaisia työntekijöitä kokoontui yhteen pohtimaan seurojen työntekijöiden yhteisiä haasteita. Lisäksi seurojen päätoimisia työntekijöitä kontaktoitiin syksyn 2016 aikana, jotta seurojen arjessa esiintyviä haasteita saadaan paremmin tietoon.

erotuomaritoiminnan arvostuksen ja toimintailmapiirin parantamisen työryhmä

Työryhmä kokoontui vuoden aikana yhteensä kolme kertaa Salibandyliiton ja KPMG:n toteuttamissa työpajoissa. Työpajoissa käsiteltiin seuraavat teemat: n

kenttätason teot ja toimenpiteet; erotuomarin, valmentajan ja pelaajan kohtaaminen (17.3.2016)

n

erotuomaritoiminnan viestintä, viestinnän vuosikello ja kampanjat (13.5.2016)

n

rekrytointi (1.9.2016).

Syyskuun työpajan yhteydessä koottiin myös työryhmän toimenpide-ehdotuksia yhteen ja näitä priorisoitiin. Tärkeimmäksi toimenpiteiksi erotuomaritoiminnan arvostuksen lisäämiseksi määriteltiin seuraavat teemat: . kenttätason teot ja toimenpiteet; kättely

”FairPlay –kaikki kättelee” . rekrytointi; toimintatavan kehittäminen . kohdennettu valmennuskoulutus (pitkäjänteinen

toimintatapa) . erotuomarikoulutuksiin lisää sisältöä vuoro vaikutuksen ja kohtaamistaitojen kehittämiseksi . viestintä ja julkisuus.

Määrittelimme kehitystarpeille vastuuhenkilöt loppuvuonna 2016 ja ensimmäisinä toimenpiteinä kuvasimme kenttätason teoista videon ”Kaikki kättelee” sekä solmimme yhteistyösopimuksen Sanoma Gamesin kanssa Salibandyvisasta ja siihen liittyvästä markkinointituesta.

jäsenviestintä

Säännöllisen jäsenviestinnän turvaamiseksi loimme kuukausittaisen viestintäsuunnitelman. Sen mukaisesti, pääosin kerran kuussa jäsenseuroille lähetettiin sähköpostitse uutiskirje, johon koottiin tärkeät päivämäärät ja ajankohtaiset aiheet kaikilta liiton sektoreilta. Mukaan pyrimme saamaan myös tapahtumamarkkinointia ja nostoja Valon seuratiedotteista.

Vastaanottajia kuukausittaisella kirjeellä oli keskimäärin 860, pitäen sisällään kaikkien jäsenseurojen yhteyshenkilöt.

8 I SA L I BA N DYL I IT TO

seurakehittymisen 360 -projekti

S

alibandyliiton hallitukselle esiteltiin toukokuussa 2016 seuraava projekti: Käynnistetään salibandyn seurakehittymisen portaiden rakentaminen sekä kokonaisvaltainen seuraohjelma. Hallitus hyväksyi esityksen ja myönsi projektille 50 000 € vuoden 2015 ylijäämävaroja käytettäväksi vuosina 2016 ja 2017.

Projektisuunnitelmassa määriteltiin vuodelle 2016 seuraavat toimenpiteet.

Salibandyn seurakehittymisen 360 -ideologia Viestintä, tapahtumat, myynti, markkinointi

Seuratoiminta, organisaatio, johtaminen, Hyvä hallinto

TAVOITTEENA TASAPAINO

Valmennustoiminta urheilija/urheilu

. Seurakehittymisen askelmerkit: tasojen 1–5 kriteereiden määrittäminen: n

toiminnan johtaminen, hyvä hallinto

n

urheilun johtaminen

n

viestinnän, markkinoinnin, myynnin, tapahtumien johtaminen.

. Määrittelytyössä etsitään vastauksia kahteen kysymykseen: n

mitä pitää tehdä? miten kehittyminen kerrostuu? mikä pitää / kannattaa tehdä ensin?

n

miten se pitää tehdä? Mitkä ovat parhaita käytäntöjä? Vinkit ja apuvälineet seurojen omatoimiseen kehittymiseen.

. Verkkotyövälineen rakentaminen (jatkuu vuonna 2017) . Seurakehittymisen 360 -toimintatavan määrittäminen (jatkuu vuonna 2017) Määritystyö tehtiin tasavertaisessa seurojen ja liiton edustajien työpajatyöskentelyssä syksyllä 2016.

työpajat vuorovaikutuksen veturina

Projektisuunnitelman mukaisesti Salibandyliitto järjesti projektipäällikkö Mervi Kilpikosken (1.10.2016 asti) ja projektipäällikkö Mika Saastamoisen (2.10.2016 alkaen) johdolla syksyn 2016 neljä kehitystapahtumaa projektiryhmälle, joka muodostui seurojen edustajista ja Salibandyliiton toimihenkilöistä.

Projektin kick off -tilaisuus järjestettiin 1.10.2016 Tampereella yksipäiväisenä tapahtumana. Kolme työpajaa järjestettiin kaksipäiväisinä tapahtumina seuraavasti: myynnin, markkinoinnin, viestinnän ja tapahtumien työpaja (14.10. – 15.10.2016), urheilun johtamisen työpaja (14.11.2016 – 15.11.2016) ja hyvän hallinnon ja johtamisen työpaja (14.12.2016 – 15.12.2016).

Työpajoissa projektiryhmä rakensi käsitystä laatujärjestelmän portaista. Määrittelyn aikana kävi ilmi, että kriteerijärjestelmästä tulee viisiportainen järjestelmä. Laatuportaikko rakennetaan eri tasoisilla kriteerikysymyksillä määritellyistä aihekokonaisuuksista. Tämän avulla seura voi kehittää toimintaansa järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti.

KESKEISTÄ KEHITTYMISEN PROSESSI Projektissa käytettiin apuna asiantuntijatahoja. Eerikkilän Urheiluopisto, ABC Solutions Oy ja Zemppi Sport toimivat työpajoissa niin työpajan järjestelyissä kuin itse projektiryhmässäkin.

Zemppi Sportin asiantuntija Arto Kuuluvainen (KTT) kommentoi projektin määrittelyvaihetta seuraavasti: ”Lähtökohdat ovat tällaisessa isossa kokonaisuudessa väistämättäkin haastavat. Joku katsoo salibandyn kehittämistä enemmän valmennuksen näkökulmasta, toinen taas enemmän liiketoiminnan perspektiivistä. Mukana on ollut paljon eri taustoista tulevia salibandyihmisiä, mutta myös esimerkiksi kovan luokan asiantuntijoita muista palloilulajeista. Työpajoissa osallistujien asenne on ollut timanttinen ja ainakin itselleni on jäänyt fiilis, että kaikki todella ovat soutaneet samaan suuntaan.

Salibandyliiton puolelta on jatkuvasti pyydetty palautetta ja suorastaan vaadittu kehittämisehdotuksia prosessin kehittämiseksi. En ole todennäköisesti koskaan ollut mukana projektissa, jossa tähän puoleen olisi kiinnitetty näin paljon huomiota. Kukaan projektissa mukana ollut ei voi ainakaan väittää, etteikö tilaisuuksia tuoda ajatuksia esiin olisi ollut tarpeeksi.”

projekti siirtyy määrittelystä pilotointiin

Projektin vaihe I (määrittely) päättyi työpajojen osalta joulukuussa 2016. Projektin pilotointivaiheessa (vaihe II) projektin vastuuhenkilöt määrittelevät kriteeristön pilottivaiheen kysymyspatteriston, joka tuodaan pilottiseuroille kevään 2017 aikana testattavaksi.

Syksyllä 2016 määriteltiin myös sähköisen verkkotyökalun toimittaja. Toimittajaksi valittiin JJ-Net Group Oy Tampereelta. Yrityksellä on pitkä kokemus vastaavanlaisista projekteista. Sähköinen järjestelmä avataan maaliskuussa 2017 pilottiseurojen käyttöön ja kokemuksien perusteella kehitystyö jatkuu kesällä 2017. Laatujärjestelmän tavoitteena on avautua kaikkien Salibandyliiton jäsenseurojen käyttöön loppuvuodesta 2017.

SA LI BA N DYLI ITTO I 9

kilpailutoiminta Kilpailusektorin tehtävänä on sarjatoiminnan suunnittelu, organisointi, ylläpito ja kehittäminen.

(Lahti) ja Steelers (Hämeenlinna), joka sai sarjapaikan liittohallituksen päätöksellä Tapanilan Erän ja SalibandySeura Viikinkien perustaessa uuden seuran EräViikingit, jonka myöstä yksi sarjapaikka oli vapaana. NST (Lappeenranta) tippui kauden päätteeksi Divariin.

V

uoden 2016 aikana monipuolistimme tulospalvelujärjestelmän käyttöä ja syksyllä yksittäisissä otteluissa käytettiin ainoastaan sähköistä tulospalvelua ilman paperisia ottelupöytäkirjoa. Otimme syksyllä käyttöön kokeiluluotoisesti reaaliaikaisen tulospalvelun turnausmuotoisissa sarjoissa kaikilla alueilla, pääsääntöisesti miesten 3. div. otteluissa.

Naisten Salibandyliigan uusia joukkueita olivat SSRA (Oulu) ja Steelers (Hämeenlinna), joka voitti karsinnoissa Joutsenon Katajan. Crackers (Kotka) tippui suoraan 1. divisioonaan.

Miesten Divarin uusia joukkueita olivat NST:n lisäksi karsintojen kautta nousseet FBC Turku, HIFK (Helsinki) ja Nurmon Jymy sekä LeBa SB (Kontiolahti), joka nostettiin liittohallituksen päätöksellä täyttämään vapaa sarjapaikka.

Alkukangertelujen jälkeen toimintatavat vakiintuivat ja tulospalvelu toimi sujuvasti.

Käytämme monia sähköisiä järjestelmiä ja niiden optimointia jatkoimme toimintavuoden aikana. Saimme aikaiseksi parannuksia, mutta kaikilta osin toiminnot eivät vielä vastaa tarpeitamme. Sarjatoiminnasta teimme ensimmäistä kertaa laajan palautekyselyn ja saimme lähes 1000 vastausta. Analysoimme vastaukset ja teimme niiden pohjalta tarvittavia muutoksia sarjatoimintaan. Pääsarja-lisenssin ja sarjamääräysten päivityksen aloitimme syksyllä ja nämä valmistuvat talven 2017 aikana.

kurinpitopäätökset

Pääsarjoissa tehtiin kurinpitopäätöksiä vuoden 2016 aikana 24 kpl, joista miesten Salibandyliigassa 11, naisten Salibandyliigassa 3 ja miesten Divarissa 10. Muissa sarjoissa kuripitopäätöksiä tehtiin yhteensä 79 kpl. Päätöksistä aikuispelaajia koski 46, junioripelaajia 18 ja muita toimijoita (valmentaja, muu toimihenkilö tai erotuomari) 15.

pääsarjat ja teho sport suomen cup

Pääsarjoista miesten Salibandyliiga pelattiin 14, naisten Salibandyliiga 12 ja miesten Divari 14 joukkueen sarjoina. Miesten Salibandyliigan uusia joukkueita ovat Divarin mestari LASB

toteutunut

Sarjatoiminnassa rikkoutui ensimmäistä kertaa 3000 joukkueen raja.

osin toteutunut

Yksittäisinä pelattavissa otteluissa kokonaan sähköinen tulospalvelu

Reaaliaikaisen tulospalvelun kokeilu turnausmuotoisissa sarjoissa kaikilla alueilla

Sarjajärjestelmäkysely kaikista sarjoista ja tulosten analysointi

Sähköisten järjestelmien optimointi

Erotuomarikoulutusten osittainen vienti verkkoympäristöön

ei toteutunut

10 I SA L I BA N DYL I IT TO

Toimihenkilöiden henkilökohtainen toiminnallinen vuosikello ja sen hyödyntäminen

Pääsarjalisenssin ja sarjamääräysten päivittäminen

Aikuisten sarjoihin soveltuvien erotuomarien määrän kasvattaminen

nykyään omille salibandyseuroilleen harjoitus- tai pelivuoroja. Pääkaupunkiseudulla kunnat eivät myönnä kovin paljon kunnallisia harjoitusvuoroja, vaan ohjaavat seurat harjoittelemaan yksityisiin halleihin. Tämä on edelleen suuri ongelma varsinkin juniorijoukkueille.

Sarjatoiminnan osalta ei ilmennyt mainittavia ongelmakohtia. Ottelusiirtoja tai luovutuksia jouduimme tekemään muutamia.

länsirannikko

Länsirannikon alue koostuu Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnista sekä Salon seudun alueesta ja Ahvenanmaan itsehallintoalueesta. Länsirannikon aluetoimisto sijaitsee Turussa, LiikU ry:n tiloissa useiden lajiliittojen kanssa.

NST-Lappeenranta voitti naisten Superfinaalissa Classicin Hartwall Arenalla.

Miesten ja naisten Suomen mestaruudet ratkaistiin ensimmäistä kertaa Superfi naalissa Hartwall Arenalla 16.4.2016.

NST:n mestaruusjuhliin päättynyttä naisten fi naalia seurasi yli 6 500 katsojaa ja Classicin miesten ensimmäistä mestaruutta juhlisti yli 10 000 katsojaa.

Teho Sport Suomen Cupin mestaruudet ratkaistiin 27.1.2016 Jyväskylässä järjestetyssä fi naalitapahtumassa. Happee vei kotikentällään miesten mestaruuden voittaessaan fi naalissa Viikingit. Classic oli NST:tä vahvempi naisten fi naalissa.

muu sarjatoiminta

Sarjatoimintaan osallistuu ensimmäistä kertaa yli 3000 joukkuetta tarkan osallistujamäärän ollessa 3001. Kasvua tällä vuosikymmenellä on ollut noin 100 uuttaa joukkuetta/vuosi.

Aikuisten sarjoista valtakunnallisena sarjana pelataan naisten 1. divisioona, alueellisina sarjoina pelataan miesten 2.– 6. div. ja naisten 2.– 4. div. Alimmat sarjatasot vaihtelevat alueittain.

Seniorisarjoihin N30-35 ja M35-60 osallistui 159 joukkuetta.

Junioreiden sarjoissa SM-arvosta pelataan A-, B-, C1- ja C2-poikien sekä A-, B- ja C-tyttöjen sarjoissa. Alueellisia sarjoja järjestetään A – G-pojissa sekä A – F-tytöissä.

etelä-suomi

Etelä-Suomen alue käsittää Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat. Sarjatoimintaan osallistui 355 miesten, 76 naisten ja 572 juniorijoukkuetta. Alueella pelataan lähes 40 % liiton kaikista sarjaotteluista aluetoimiston vastatessa vuoden aikana n. 11 500 ottelun järjestämisestä. Varsinaisen kilpailutoiminnan lisäksi aluetoimisto järjesti, yhteistyössä IKHTYS:n ja Tapanilan Erän kanssa, aikuisten ja junioreiden kausittaista alueliigaa.

Alueen kenttätilanne on tällä hetkellä suhteellisen hyvä. Tuusulaan valmistui elokuussa uusi halli helpottaen Keski-Uudenmaan kenttätilannetta. Myös Nurmijärvellä on halli rakenteilla.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista kunnista pääosa myöntää

Sarjatoimintaan osallistui 107 miesten, 37 naisten ja 341 juniorijoukkuetta. Koulukiertueella mukana oli 20 koulua, jolla liikutettiin noin 500 koululaista. Toteutimme kiertueen yhdessä LiikUn, Palloliiton Turun Piirin, Taekwondoliiton kanssa. Vuoden 2016 aikana järjestimme 12 seuratapaamista ja palkitsimme seuratoimijoita Varsinais-Suomen ja Satakunnan urheilugaaloissa.

Saimme Kortteliliigalle uuden toiminnallisen alueen, Säkylän alueen. Järjestimme Kortteliliigaa viidellä eri toiminnallisella alueella (Salon seutu, Turun seutu, Vakka-Suomen alue, Satakunta ja Säkylän alue). Toteutimme Vakka-Suomessa tyttösalibandyn kerhotoiminnan pilottihankeen ja mukana oli kolme paikkakuntaa (Laitila, Uusikaupunki, Vehmaa).

sisä-suomi

Salibandyliiton Sisä-Suomen alue koostuu Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnista. Sisä-Suomen aluetoimisto sijaitsee Tampereella. Alueelliseen sarjatoimintaan osallistui 163 miesten joukkuetta, 50 naisten joukkuetta ja 298 juniorijoukkuetta. Järjestimme ensimmäistä kertaa Tampereella ja Jyväskylässä juniori-infot, missä kävimme hyvää vuorovaikutusta alueen sarjoista seurojen edustajien kanssa.

Sisä-Suomen ja Länsirannikon alueiden kanssa B – E-nuorten sarjoissa pelattiin ylialueellisia sarjoja. Junioriseurat saivat mahdollisimman aikaisin jo syksystä alkaen oman tasoisiaan pelejä. Sarjatasot määriteltiin Eliittisarjaksi, Kilpasarjaksi tai Haastajasarjaksi. Eliittisarjan ulkopuolelle jäävät pelasivat kilpa- ja haastajasarjaa, joissa kukin sai myös omalla toiminnallisella alueellaan oman taitotasonsa mukaisia ottelutapahtumia.

Toimintavuoden aikana Kanta-Hämeen alueelle valmistui kaksi uutta hallia (Juteinikeskus, Hattula ja Palmu Areena, Riihimäki), jotka ovat olleen syksystä 2016 alkaen käytössä SisäSuomen sarjatoiminnassa. Pirkanmaalla otteluista valtaosa pelattiin kaupallisissa halleissa, Kanta-Hämeessä ja KeskiSuomessa taas kunnallisissa kaupallisten hallien vähäisyydestä johtuen.

SA LI BA N DYLI ITTO I 11

kaakkois-suomi

Kaakkois-Suomen alue käsittää Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat. Aluetoimisto sijaitsee Lappeenrannassa. Alueelta oli edustusta Salibandyliiton kilpasarjoissa 69 miesten, 9 naisten ja 157 juniorijoukkueen verran.

Alueelle perustettiin sarjatoiminnan kehittämistyöryhmä, jonka ensimmäinen kokoontuminen oli Mikkelissä maaliskuussa 2016. Kehittämistyöryhmässä on edustusta seuraavista seuroista; NST-Lappeenranta, PHSB, StU ja Top Team.

Sarjatoiminnan kehittämistyöryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa, joista yhden toteutimme Savo-Karjalan sarjatoiminnan kehittämistyöryhmän kanssa Tanhuvaaran urheiluopistolla. Tapasimme alueen päätoimisten seuratyötekijöiden kanssa kertaalleen. Tapaamisia on tarkoitus jatkaa vuonna 2017.

Aluevastaava on jäsenenä yhteistoiminta-alueen (Kymenlaakso, Etelä-Savo ja Etelä-Karjala) ”Elinvoimainen seuratoiminta”-ryhmässä. Ryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Sen lisäksi ryhmän jäsenistöä oli antamassa lausuntoja yhteistoiminta-alueelta tulleisiin seuratukihakemuksiin.

SB Heinolan johtokunnan kanssa pidimme seuran pelisääntöjen käynnistyspalaveri tammikuussa. Käynnistyspalaveri oli jatkumoa loppuvuodesta 2015 pidetylle koko seuran ”Seuran pelisäännöt” -illalle.

Kouvolan Susien kanssa toteutimme alakouluikäisten tyttöjen sählyturnauksen Kouvolassa 13.4. Turnaukseen osallistui noin 150 tyttöpelaajaa eri puolilta Kouvolaa.

savo-karjala

Savo-Karjalan alueeseen kuuluvat Pohjois-Karjalan ja PohjoisSavon maakunnat. Aluetoimisto sijaitsee Joensuussa. Alueen seuroista sarjatoimintaan osallistui 72 miesten, 13 naisten ja 107 juniorijoukkuetta.

Junioriseurojen yhteistyöelin, Alueparlamentti, kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa, toukokuussa ja syyskuussa. Alueparlamentti käsitteli muun muassa harrastepelaamisen haasteita alueella ja aikuisten käytössääntöjä junioriturnauksissa. Alueparlamentin alla toimiva Sarjatoiminnan kehitystyöryhmä kokoontui kolme kertaa, joista kesäkuun kokoontuminen oli yhteinen Kaakkois-Suomen kehitystyöryhmän kanssa. Kehitystyöryhmässä on edustajat neljästä seurasta – Josba junioreista, LeBa-96:sta, SB Welhoista ja Hukka-Pallosta.

12 I SA L I BA N DYL I ITTO

Aluevastaava on jäsenenä yhteistoiminta-alueen (PohjoisKarjala ja Pohjois-Savo) ”Elinvoimainen seuratoiminta” -ryhmässä. Ryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Ryhmän jäsenistö oli antamassa lausuntoja yhteistoiminta-alueelta tulleisiin seuratukihakemuksiin.

Pienten junioreiden toiminnan kehittämiseen keskittyviä Säbämestari-seuratapaamisia järjestimme keväällä 2016 Joensuussa, Kuopiossa, Iisalmessa, Siilinjärvellä ja Varkaudessa.

Tapaamisiin osallistui yhteensä yhdeksän seuraa.

pohjanmaa

Pohjanmaan alue koostuu Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista. Pohjanmaan aluetoimisto sijaitsee Seinäjoella Kehityskeskus Voltin tiloissa, missä toimii useita eri lajiliittoja sekä urheiluseuroja.

Alueen sarjoihin osallistui 69 miesten, 20 naisten ja 139 juniorijoukkuetta.

Pidimme vuoden 2016 aikana alueella useampia isompia seuratapaamisia. Keväällä 2016 kokoonnuimme Seinäjoella ja Kokkolassa alueellisten vaikuttajaverkostojen tapaamisen merkeissä. Näissä tapasimme edustajia yhteensä 12:sta seurasta, sekä kuntien ja liikunnan aluejärjestöjen ihmisiä. Syksyllä 2016 kokoonnuimme Vaasassa ja Kokkolassa puimaan alueellisia olosuhdeasioita, näissä tapaamisissa oli edustettuna 8 seuraa.

Lisäksi syksyllä 2016 käynnistyi valtakunnallinen Seura 360 -projekti, jonka tiiviiseen suunnitteluun kolmessa eri tapaamisessa osallistui alueelta kahden seuran edustajia.

Olosuhdepuolelle saimme Seinäjoelle tervetulleen lisän, kun Qmax Areenan laajennus valmistui elokuussa 2016.

pohjois-suomi

Pohjois-Suomen alue koostuu Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnista. Aluetoimisto sijaitsee PopLin toimitalossa Oulussa. Alueen sarjoihin osallistui 69 miesten, 25 naisten ja 84 juniorijoukkuetta.

Pohjois-Suomessa käytimme reaaliaikaista tulospalvelua B – C -junioreiden ikäluokkien aluesarjoissa.

Käynnistimme uuden junioreiden harrastesarjan Lapin alueelle. Saimme vähennettyä turnausmuotoisten sarjojen matkustamista entistä tarkemmalla turnaussuunnittelulla. Uusia kenttiä valmistui toimintavuoden aikana Rovaniemelle ja Muhokselle.

erotuomaritoiminta

J

atkoimme erotuomarirekrytointia aktiivisesti. Uutena rekrytointitapana käytimme kansallista erotuomarikoulutuspäivää, jolloin järjestimme kaikilla alueilla aloittavien erotuomarien koulutuksia sähköisessä Moodle -verkko-oppimisympäristössä. Siirsimme koulutusta muutenkin verkkoon, joten saavutimme tavoitteen vakiinnuttaa erotuomarikoulutus osittain verkko-oppimisympäristössä suoritettavaksi. Toimintavuoden päättyessä aktiivierotuomareita oli 1088.

Erotuomaritoiminnan arvostuksen lisäämiseen tähtäävä työryhmä antoi loppuraporttinsa syksyllä 2016. Julkistamisen jälkeen käynnistimme toimenpide-ehdotusten toteuttamisen ja työ jatkuu edelleen vuoden 2017 puolella.

Jatkoimme erotuomaritoiminnan kehittämistä erotuomarivaliokunnan (ETV) ja sen nimeämien vastuuhenkilöiden johdolla. ETV:n työn tukena toimivat sen työryhmät. Julkaisimme erotuomaritoiminnan vuosikellon liiton nettisivuilla.

Laajensimme erotuomaripalkkioiden keskitetyn maksujärjestelmän (Sbet.fi ) käyttöä siten, että ainoastaan soveltava salibandy jäi järjestelmän ulkopuolelle. Kehitimme järjestelmää tarpeiden mukaan syyskaudella 2016 ja jatkamme kehitystyötä vuoden 2017 aikana.

Miesten pääsarjojen, naisten liigan erotuomareille sekä liittoerotuomareille nimetyt vastuuhenkilöt ja työryhmät vastasivat oman ryhmänsä koulutuksista ja omien ryhmiensä erotuomariluokitusmuutoksista. Pääsarja-erotuomareiden kansainvälistä vaihtoa teimme Latvian ja Sveitsin liittojen kanssa.

Alueellista erotuomaritoimintaa johti erotuomarivaliokunnan varapuheenjohtaja ja kunkin alueen erotuomaritoiminnan johtoryhmä. Koulutimme erotuomarivaliokunnan aluetyöryhmän johdolla jokaiselle alueelle alue-erotuomarikouluttajia kesäkuussa 2016. Nämä kouluttivat alueillaan alueen erotuomarivastaavan ja erotuomarikoulutusvastaavan johdolla alue-erotuomareita ja tarvittaessa pelinohjaajia. Syksyn 2016 aikana uusien erotuomareiden koulutuksessa Moodlen käyttöönotto koettiin myönteisenä kehityksenä. Lisäksi liiton ja seurojen yhteistyönä järjestettyihin harrastesarjoihin koulutettiin eri puolella Suomea pelinohjaajia.

Erotuomarivalmennuksen vastuuhenkilö työryhmineen koulutti pääsarjaerotuomarivalmentajat (otteluvalvojat) elokuussa 2016. Alueen erotuomarivalmennusvastaavat kouluttivat alueelliset erotuomarivalmentajat ja tätä toiminnan osa-aluetta organisoi erotuomarivaliokunnan vastuuhenkilö.

Manu Marttinen (vas.) ja Henri Heinola saivat kunnian toimia erotuomareina kautta aikain ensimmäisessä miesten Superfinaalissa.

Jatkoimme erotuomarivalmennusta sarjakaudella 2016–2017 hyväksytyn budjetin määrittämien resurssien mukaisesti. Suoritimme otteluvalvontaa sekä olosuhdetarkkailua yksittäisissä otteluissa sarjajärjestäjän tukena. Erotuomariasettelun pääsarjoissa teki erotuomarivaliokunnan nimeämä henkilö (kaudella 2016–17 Sami Rahikainen). Muissa sarjoissa asettelijoina toimivat alueiden erotuomariasettelijat. Alueellisten asettelijoiden toimenkuvaan kuului myös erotuomaritehtävistä muodostettavien laskujen tarkistus niiltä osin, kun Sbet.fi -järjestelmän automatiikka ei näitä automaattisesti hyväksynyt.

Järjestimme erotuomarialueilla yleisiä toimitsijakursseja sekä seurakursseja kysynnän ja tarpeen mukaan. Tavoitetta siirtää toimitsijakoulutukset kokonaan verkkoon emme sen sijaan saavuttaneet.

Kansainvälisiä erotuomaripareja sekä kansainvälisiä erotuomarivalmentajia koulutimme ja nimesimme Kansainvälisen Salibandyliiton (IFF) vaatimusten mukaisesti. Yhteistyötä jatkettiin IFF:n Referee Committee´n kanssa.

SA LI BA N DYLI ITTO I 13

Tyttöjunioritoiminnan käynnistämiseen ja lisäämiseen myönnettiin varustepaketteja 15 seuralle.

pelaamisen kehittäminen Pelaamisen kehittämisen tehtävänä on lisätä ja monipuolistaa pelaamisen mahdollisuuksia erityisesti nuorimmille ikäluokille ja aikuisille harrastepelaajille.

Vuoden 2016 painopistealueina olivat: n

lisätä ja monipuolistaa 6– 10-vuotiaiden poikien toimintaa ja pelaamista yhdessä seurojen ja muiden tahojen kanssa

n

kehittää uusia pelimuotoja ja tarjota aikuisille monipuolisia (työyhteisöt ja kaveriporukat) harrastepelaamisen mahdollisuuksia

n

luoda uusia pelaamisen mahdollisuuksia tytöille ja kasvattaa tyttöjunioripelaajien määrää ikäluokissa 03–10

n

ottaa käyttöön uusi Säbämestari-mobiilipalvelu, joka tukee sekä lajikerho- että nuorten ja aikuisten harrastetoimintaa.

toteutunut

Poikien lajikerhotoiminnan kehittäminen ja lisääminen

Perinteisen kansion lisäksi laadukkaan lajikerhotoiminnan ohjeet ja sisällöt tulivat käyttöön myös älypuhelimille ja tableteille. Kohderyhmän valmentajia koulutettiin yhteensä 39 Säbämestari-koulutuksessa ja niihin osallistui yhteensä 450 valmentajaa.

Uutta junioritoimintaa käynnistävillä seuroilla oli mahdollisuus hakea tukea varustepakettien ja koulutusten muodossa.

Yhteensä 32 seuraa haki tukea ja ensimmäisessä vaiheessa varustepaketit myönnettiin 20 poikajunioriseuralle, jotka käynnistävät uutta toimintaa 6– 9 vuotiaille pojille.

Seurojen hakemukset käytiin läpi ja tuen saaneisiin seuroihin oltiin yhteydessä puhelimitse tilannekatsauksen muodossa. Varustepakettien toimitukset käynnistettiin vuoden 2016 puolella ja ne jatkuvat vuoden 2017 aikana. Kohderyhmien pelaajilla on mahdollisuus pelata liiton seitsemällä alu-

ei toteutunut

Luoda uusia pelaamisen mahdollisuuksia aikuisille

Tyttösalibandyn kehittäminen

Uusien mobiilisovellusten julkaiseminen

14 I SA L I BA N DYL I IT TO

Kohderyhmäksi valitsimme 6– 10-vuotiaiden poikien pelaamisen kehittämisen ja lisäämisen. Kehitimme lasten lajikerhotoimintaan Säbämestari-applikaation.

osin toteutunut

poikasalibandyn kehittäminen

Junioriseurojen kartoitustyö

Sählyn tuoteperheen uusiminen

Sählyn ja salibandyn terveysprofi ilin valmistuminen

eella F – G -juniorisarjoissa tai 15 alueellisessa kortteli- tai lähiliigassa, joiden kanssa teimme aktiivista yhteistyötä tarjoten tulos- ja tilastointipalvelua sekä valmentajien ja pelinohjaajien koulutusta veloituksetta.

Sarjojen pelaajat rekisteröitiin Salibandyliiton harrastepelaajiksi. Tavoitteenamme oli lisätä kohderyhmään 2000 uutta rekisteröitynyttä pelaajaa ja tavoite ylitettiin hieman päätyen noin 2500 uuteen pelaajaan vuoteen 2015 verrattuna.

tyttösalibandyn kehittäminen

Alueellisia tyttösalibandypalavereita oli kevään aikana yhdeksän. Länsirannikolla tyttösalibandypalaverit järjestettiin ensimmäistä kertaa kolmella toiminnallisella alueella. Tyttösalibandyssa aloitti vuonna 2016 kuusi henkilöä alueellisina asiantuntijoina. Heidän tehtävänään on auttaa uusia ja toimintaa käynnistäviä tyttösalibandyseuroja.

Tyttösalibandyn nettisivut uudistuivat syksyllä 2016 ja uudistustyö on vielä käynnissä. Seuroille kehitimme kouluturnauskonseptin uusien tyttöpelaajien houkuttelemiseksi lajiin mukaan. Huhtikuussa pilotoimme kouluturnausta yhdessä Kouvolan Susien kanssa. Koululuokat pelasivat toisia vastaan ja Sudet esittelivät omaa toimintaansa. Uutta 6– 9-vuotiaiden tyttöjen toimintaa käynnistävillä seuroilla oli mahdollisuus hakea tukea varustepakettien ja koulutusten muodossa.

Tukea haki 28 seuraa. Myönsimme ja toimitimme 15 seuralle varustepaketit toimintavuoden aikana. Kohderyhmään oli tavoite lisätä rekisteröityjen pelaajien määrää 400 uudella pelaajalla verrattuna vuoteen 2015. Tavoite saavutettiin ja päädyimme lukuun 439.

nilakkaliiga

Järjestimme pilottikokeilun sovelletusta pelimuodosta neljälle pienelle kunnalle Pohjois-Savossa. Näissä kunnissa pelataan sählyä liiton toiminnan ulkopuolella. Nilakka-liigaan osallistuu neljä kuntaa: Tervo, Karttula, Keitele ja Pielavesi. Pilottikaudella on kolme turnausta. Ensimmäinen turnaus oli marraskuussa Pielavedellä. Toinen turnaus oli Tervossa ja kolmas Keiteleellä. Liigassa pelataan 4 vs. 4 joukkuein + maalivahti, peliaika on lyhyempi ja tilana käytetään käytettävissä olevia liikuntatiloja. Liigaan osallistuvat pelaajat vakuuttavat itsensä vähintään ryhmälisenssein ja tulospalveluna käytetään Statbeat-palvelua. Tuomaritoiminnan hoitavat pelaavat joukkueet.

Lisäksi teimme yhteistyötä kahden aikuisten sarjan kanssa, TPS:n hallisarjan ja Satakunnan liigan.

Työpaikkasalibandyn SM-turnaus järjestettiin 16.4 yhteistyössä STPU:n kanssa ja siihen osallistui yhtensä 69 joukkuetta. Käynnistimme työpaikkasalibandyn kehittämisen ja vuonna 2017 järjestämme alueellisia työpaikkasalibandyturnauksia ja valtakunnallisen fi naalitapahtuman.

Katusählykiertueelle osallistui yhteensä 640 joukkuetta, joissa pelaajia oli yhteensä 3700. Helsingin Kampissa järjestettyyn katusählyfinaaliin pääsi 81 joukkuetta.

sählyn pelimuodot

Katusählykiertueelle osallistui yhteensä 640 joukkuetta, joissa pelaajia oli yhteensä 3700. Helsingin Kampissa järjestettyyn katusählyfi naaliin pääsi 81 joukkuetta. Myönsimme SM-arvot myös kesäkuussa pidettäville SM-sählyille ja heinäkuussa pelattaville suo- ja järvisählyille. Pistemestari-kuntoilukonseptiin lisättiin kuntoliikkeitä ja ohjeita, jotka liitettiin myös uuteen Säbämestari-applikaatioon. Aloitimme sählyn tuoteperheen uudistamisen. Jatkossa on kaksi kokonaisuutta: Perhe- ja Kävelysähly.

erityisryhmien salibandy

Sähköpyörätuolisalibandyssa Salibandyliitto organisoi kansallista ja Suomen Vammaisurheilu- ja liikunta VAU ry kansainvälistä toimintaa. Sähköpyörätuolisalibandyssa pelattiin SM-sarjaa ja Finlandia-sarjaa. Sarjat pelattiin turnausmuotoisesti kolmessa turnauksessa. Molemmissa sarjoissa oli mukana viisi joukkuetta. SM-sarjan voitti SB Vaasa ja Finlandia-sarjan TPS Musta Turusta.

Laajennettu kehitysvammaisten salibandyturnaus, Erityisryhmien salibandyn SM-turnaus, järjestettiin toisen kerran ja tällä kertaa Särkänniemi Cupin yhteydessä 7.– 8.5.2016. Erityisryhmien salibandyturnaus on tarkoitettu kehitysvammaisten pelaajien lisäksi myös heille, joilla on joku muu diagnoosi esim. ADHD tai Asperger. Erityisryhmissä pelattiin Kilpa- ja haastajasarja. Kilpasarjan voitti Koovee All Blacks Tampereelta ja haastajarajan Tuliketut Tuusulasta.

SA LI BA N DYLI ITTO I 15

Suomi juhli kolmannen kerran miesten MM-kultaa joulukuussa 2016 Latviassa. Vastassa oli jälleen kerran Ruotsi.

huippu-urheilu Huippu-urheilusektorin tehtävänä on kehittää suomalaista huippusalibandya kohti strategista tavoitetta olla maailman paras salibandymaa vuonna 2028.

Vuoden 2016 painopisteet huippu-urheilusektorilla olivat: n

huippu-urheilun valmennustoiminnan 100 tärkeimmän toimijan sidosryhmäverkostotoiminta

n

urheiluakatemiatoiminnan laajentaminen ja kehittäminen

n

yksilöiden ja kokonaisvaltaisen valmennuksen kehittäminen

n

seuravalmennuksen kehittäminen ja yhteistyö seuravalmennuksen kanssa

n

maajoukkuetoiminnan laadun parantaminen ja maajoukkuetoimijoiden yhteistyön kehittäminen

n

viestintä huippu-urheilusektorin eri vaiheiden toimijoista

n

kontaktoinnin, yhteistyön ja vaikuttamisen lisääminen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikköön.

toteutunut

huippu-urheilun valmennustoiminnan 100:n tärkeimmän toimijan sidosryhmäverkostotoiminta

Huippu-urheilun valmennustoiminnan kehittämiseksi tehtiin sidosryhmäverkosto, johon listattiin sektorin eri toimintojen osalta noin sata olennaista toimijaa. Verkoston sisällä toteutettiin vuoden aikana kohtaamisia yhteensä 50 kertaa. Kohtaamisia toteutettiin liigaseurojen, valmennuskouluttajien, ikäluokkavalmentajien, akatemiatoimijoiden, maajoukkuetoimijoiden sekä Floorball Academy-toimijoiden ja -seurojen keskuudessa.

urheiluakatemiatoiminnan laajentaminen ja kehittäminen

Akatemiatoiminta muuttui merkittävästi, sillä yläkouluvalmennukset salibandyn osalta käynnistyivät yhteensä 15 eri yläkouluvalmennusryhmässä kymmenellä eri paikkakunnalla ympäri Suomea. Urheiluakatemiatoiminnassa käynnistyi pääkaupunkiseudun urheiluakatemian yhteydessä huippu-urheiluohjelma, johon mukaan valittiin viisi urheilijaa. Valtakunnallisessa akatemiavalmennuksessa oli mukana yhteensä 17 urheiluakatemiaa ympäri maata ja mukana toiminnassa oli 550 pelaajaa. Akatemiavalmennuksen sisältöjä ohjattiin liittojohtoisesti. Akatemiavalmennukseen liittyviä seura- ja valmentajatapaamisia sektorilla oli yhteensä 60 kertaa.

osin toteutunut

Kontaktoinnin, yhteistyön ja vaikuttaminen lisääminen OK/HUY

Yksilöiden ja kokonaisvaltaisen valmennuksen kehittäminen

Maajoukkuetoiminnan laadun parantaminen ja maajoukkuetoimijoiden yhteistyö

Seuravalmennuksen kehittäminen ja yhteistyö seuravalmennuksen kanssa

Urheiluakatemiatoiminnan laajentaminen ja kehittäminen

ei toteutunut Viestintä huippu-urheilusektorin eri vaiheiden toimijoista

Huippu-urheilun valmennustoiminnan 100 tärkeimmän toimijan sidosryhmäverkostotoiminta

16 I SA L I BA N DYL I IT TO

yksilöiden ja kokonaisvaltaisen valmennuksen kehittäminen

Eri toimintaympäristöissä ohjattiin seuroja ja urheilijoita kohti henkilökohtaisia kehityssuunnitelmia. Henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat toteutettiin yhdessä seuravalmentajien kanssa kaikille puolustusvoiman urheilukoulussa oleville urheilijoille. Seura- ja valmentajatapaamisissa nostettiin esille yksilöiden kehittäminen ja sen vaatima suunnitelmallisuus harjoittelun kokonaisvaltaiseksi tukemiseksi. FBA-toiminnan kautta toteutettiin kehittymisen seurantatapahtumien (2) lisäksi seurojen valmennuspäälliköiden ja valmentajien täydennyskoulutuksia. Valmennuspäälliköt (15) olivat koossa neljä kertaa. Lisäksi päivittäisvalmennuksen kehittämiseksi FBA-seuroissa tehtiin yhteensä 20 seurakäyntiä, joiden aikana kohdattiin 592 valmentajaa mukana olleista yhteistyöseuroista.

seuravalmennuksen kehittäminen ja yhteistyö seuravalmennuksen kanssa

Seuravalmennuksen kehittämiseksi tehtiin vuoden aikana useita kohtaamisia seuratoimijoiden kanssa. Yhtenä uutuutena olivat Salibandyliiton huippu-urheilupäivät, joihin osallistui yhteensä 35 lajitoimijaa. Koulutustoiminnassa I-IV-tason koulutuksissa oli vuoden 2016 aikana 36 koulutusprosessia, joissa mukana oli yhteensä 675 valmentajaa, joista suurin osa (425) oli I-tason valmentaja- ja ohjaajakoulutuksiin osallistuneita. Seuratapaamisia toteutui eri teemoilla ja eri seuratasoilla yhteensä yli 30.

maajoukkuetoiminnan laadun parantaminen ja maajoukkuetoimijoiden yhteistyön kehittäminen

Yhteistyö maajoukkuetoimijoiden keskuudessa kehittyi. Maajoukkuetoiminnan suunnittelu tapahtui yhdessä eri joukkueiden toimijoiden kanssa ja maajoukkueiden toimihenkilöt kokoontuivat myös yhteiseen koulutuspäivään. Maajoukkuetoiminnan laadun kehittämiseksi eri maajoukkueille hankittiin asianmukaiset videoeditointijärjestelmät ja toimijat koulutettiin käyttämään niitä. Tiedon keräämiseksi maajoukkueiden peleistä tehtiin MC-pelianalyysejä ja saadun tiedon pohjalta parannettiin joukkueiden toiminnan laatua ja

pelaajakohtaista ymmärrystä kansainvälisen pelin vaatimuksista. Eri maajoukkueiden toimijoita kohdattiin kauden aikana yhteensä 30 kertaa.

viestintä huippu-urheilusektorin eri vaiheiden toimijoista

Sektorin toimihenkilöt koulutettiin ja ohjattiin viestivän organisaation toimintaan. Huippu-urheilun osalta viestintä toimi ja nosti esiin aikuismaajoukkueiden pelaajia ja tulevaisuuden tähtiä. Eri urheilijan polun vaiheiden toimijoita ei vuoden aikana huomioitu riittävästi. Viestinnän kärki oli maajoukkueurheilijoissa ja polun eri vaiheiden toimijat, pelaajat ja sidosryhmät jäivät vähälle. ENews-kolumni esitteli huhtikuussa FBA-konseptia ja salibandyn pelaajakehitystä. Pelaajapolun eri vaiheita ja seuratoiminnan laadun kehittymistä käsittelevä FBA Magazine vuosijulkaisu julkaistiin joulukuussa 2016.

kontaktoinnin, yhteistyön ja vaikuttamisen lisääminen ok/hyu

Yhteistyö Olympiakomitean ja huippu-urheiluyksikön kanssa oli toimintavuoden aikana säännöllistä. Se piti sisällään palloilulajien asiantuntijaryhmätoiminnan, valmennusosaamisen kehittämisen työpajat, huippu-urheiluyksikön akatemiaohjelman verkostotapaamiset sekä valmennuksen kolmikantapalaverit (lajiliitto+OK/HUY+valmennuskeskus).

Olimme mukana kaikissa viidessä Olympiakomitean palloilulajien asiantuntijaryhmän kokoontumisissa. Valmennusosaamisen kehittämisen työpajat kokoontuivat kahdeksan kertaa vuoden aikana. Huippu-urheiluyksikön akatemiaohjelman verkostotapaamiset olivat kaksi kertaa vuodessa. Valmennuksen kolmikantapalaverit pidettiin kaksi kertaa toimintavuoden aikana. Lisäksi OK:n palloilulajien vastuuvalmentajan kanssa pidettiin neljä erillistä tapaamista liittyen Salibandyliiton huippu-urheilun tilanteeseen ja toimintojen kehittämiseen.

Salibandyliitto oli hyvin edustettuna Olympiakomitean huippu-urheiluverkostopäivillä Pajulahdessa. Kaiken kaikkiaan kohtaamisia olympiakomitean eri toimijoiden kanssa syntyi vuoden aikana yli 40 kertaa. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen Kihun kanssa lajiliittoyhteistyöhön liittyen pidettiin kaksi tapaamista, joiden avulla salibandyn asemaa tutkimuksen näkökulmasta saatiin vahvistettua.

SA LI BA N DYLI ITTO I 17

MAAJOUKKUETIE-järjestelmä

maajoukkuetie

Salibandyliiton pelaajapolkujärjestelmän uudistusta aloitettiin valmistella ja uuden järjestelmän nimi on tulevaisuudessa MAAJOUKKUETIE. Järjestelmäuudistuksen tavoitteena on pelaajien, valmentajien ja valmennuspäälliköiden kokonaisvaltainen kehittyminen. MAAJOUKKUETIE-toimintaan valitaan ikäluokkien lahjakkaimmat pelaajat, joko seurajoukkueiden kautta tai yksilöinä United-joukkueisiin. United-pelaajien valinnat suorittavat Salibandyliiton MAAJOUKKUETIEvalmentajat, jotka kauden aikana seuraavat pelaajia. Seuranta- ja pelitapahtumat toteutetaan Salibandyliiton valmennuskeskuksessa Eerikkilän urheiluopistolla Floorball Academy (FBA) -konseptilla.

18 I SA L I BA N DYL I ITTO

MAAJOUKKUETIE-toiminnan tavoitteena on kasvattaa lahjakkuuksia urheilijoina, ohjata pelaajia suunnittelemaan ja yhdistämään opiskelu- ja urheilu-uraa sekä kartoittaa ikäluokan sen hetkistä tasoa. Seurantatapahtumat kertovat kehittymisen faktat ja sitovat valmennustoiminnan määrätietoiseksi prosessiksi useammalle vuodelle ja parantavat valmentajien ammattitaidon kehittämisen kautta arkivalmennuksen laatua.

Pelaajaseuranta aloitetaan pelaajien aloittaessa peruskoulun 6. luokan, 11– 12 vuoden iässä. Ensimmäiset MAAJOUKKUETIE-tapahtumat ovat peruskoulun 6. luokan keväällä, toukokuussa. Pelaajilla on mahdollisuus kulkea MAAJOUKKUETIE:tä 5– 6 kauden ajan.

vaikuttaminen ja olosuhteet Tavoitteeena on lisätä salibandyn painoarvoa ja vaikuttavuutta valtakunnallisesti ja paikallisesti sekä varmistaa, että salibandya koskevat olosuhdepäätökset ja ratkaisut tehdään oikean ja ajantasaisen tiedon perusteella. alueelliset vaikuttajaverkostot ja verkostotapaamiset

Toteutimme liiton jäsenseuroille alkuvuodesta 2016 verkostokyselyn, jolla kartoitimme seurojen alueellisia tarpeita vaikuttamistyön painopisteistä. Kyselyssä ylivoimaisesti suurimman prioriteetin sai olosuhteet. Seuraaviksi tulivat kuntien vuorojako- ja taksapolitiikka harrastustoiminnan olosuhteissa.

Alueellisten vaikuttajaverkostojen rakentaminen käynnistettiin järjestämällä alueellisia verkostotapaamisia 12 paikkakunnalla. Tapaamisissa kohdattiin 154 henkilöä, jotka edustivat 59 seuraa. Tapaamisissa kartoitimme ja määritelimme alueellisia tarpeita vaikuttajaverkostojen rakentamiseksi. Tapaamisissa oli edustettuina seurojen edustajia ja kuntien liikuntatoimien viranhaltijoita. Kartoituksen perusteella verkostojen rakentamisen aikataulua tarkennettiin ja täsmennettiin loppuvuonna 2016.

mistyön laajuus, kohderyhmät, toimintatavat ja riskit analysoitiin. Suunnitelmassa otimme kantaa myös vaikuttavuuden mallintamiseen ja mittaamisen haasteisiin.

olosuhteet

Syksyn 2016 aikana järjestimme 12 paikkakunnalla olosuhdeseminaarin, joihin osallistui kaikkiaan 131 henkilöä 41:stä eri seurasta. Olosuhdeseminaarien tavoitteena oli kerätä informaatiota pakallisista olosuhdehaasteista, rohkaista ja edistää paikkakunnan olosuhdeasioita sekä jakaa hyviä käytäntöjä.

Tehostimme tiedonkeruuta ja dokumentointia tulevista, vireillä olevista ja valmistuvista olosuhdehankkeista. Loimme järjestelmän ja tietokannan, johon keräämme jokaisesta olosuhdehankkeesta kaiken saatavilla olevan tiedon (hankesuunnitelmat, päätökset, kuvat, lehtileikkeet jne.). Näin menetellen mahdollisuutemme konsultointiin, neuvontaan, seurantaan ja tarvittavaan reagointiin, paranivat merkittävästi.

Vuosikertomusvuonna liikuntahalleja, joissa salibandy on pääasiallinen tai yksi pääasiallisista käyttäjistä, valmistui kaikkiaan 11, joista kunnallisia hankkeita oli 7. Uusia kenttiä näihin halleihin syntyi kaikkiaan 12 joista kunnallisia oli 7 ja yksityisiä 5.

tiedolla johtaminen

Vuosikertomusvuonna käynnistimme hankkeen, jossa yhdistämällä lajitieto, väestörekisteri-, paikka- ja muu yhteiskunnallinen tieto, saadaan konkreettisia työkaluja seuratoiminnan ja olosuhdeasioiden kehittämiseen ja edistämiseen. Yli 100 lisenssin omaaville seuroille tarjotaan mahdollisuutta ottaa järjestelmä käyttöön seuratoiminnan kehittämisen työkaluksi. Järjestelmä tarjoaa runsaasti arvokasta informaatiota salibandyn pelaajien ja hallien asemoitumisesta sekä väestöennusteita suhteessa seurojen markkinaosuuteen omalla toiminta-alueellaan.

Salibandyn vaikuttamis- ja edunvalvontatyön tehostamiseksi laadimme vaikuttamissuunnitelman, jossa vaikutta-

toteutunut

osin toteutunut

Alueelliset verkostotapaamiset

Alueelliset olosuhdeseminaarit

Vaikuttamissuunnitelma

Tiedolla johtaminen - faktapankki

Kastellin monitoimitalo Oulussa palvelee myös salibandyn käyttäjiä erinomaisesti.

ei toteutunut

Vaikuttajaverkostojen rakentaminen

Olosuhderekisterin luominen

Vaikuttajaverkostojen käynnistyminen

SA LI BA N DYLI ITTO I 19

Superfinaali järjestettiin ensimmäistä kertaa huhtikuussa Hartwall Arenalla.

Tapahtuma saavutti yleisömäärälle ja medianäkyvyydelle asetetut tavoitteet.

tapahtumat

Tavoitteena on kehittää tapahtumia yhteistyössä muiden liiton toimintasektoreiden ja seurojen kanssa sekä vastata järjestelyjen koordinoinnista.

T

apahtumien keskiössä oli 16.4. ensimmäistä kertaa järjestetty Superfi naali sekä helmi- ja syyskuun Suomi-Ruotsi maaottelut. Toukokuun alussa aloitti tapahtumapäällikkö, joka vastaa tapahtumien järjestämi-

toteutunut

sestä sekä tapahtumien kehittämisestä yhdessä liigaseurojen kanssa.

Tapahtumien painopisteitä vuonna 2016 olivat:

n

kautta aikain ensimmäisen Superfi naalin onnistuminen yleisömäärän ja katsojakokemuksen osalta

n

aikuisten Suomi-Ruotsi-maaottelut

n

tapahtumajärjestelyiden dokumentointi.

osin toteutunut

Superfi naali - yli 10 000 katsojaa ja entistä suurempi medianäkyvyys.

Aikuisten Ruotsi-ottelut - yli 2300 katsojaa ja taloudellisesti voitollinen tapahtuma.

Superfi naalin katsojakokemus.

20 I SA L I BA N DYL I IT TO

ei toteutunut Tapahtumien dokumentointi - tapahtuma järjestämisen käsikirja.

maaottelutapahtumat kotimaassa

Suomessa järjestettiin kaksi maaottelutapahtumaa: alle 19-vuotiaiden Suomi-Ruotsi-maaottelut helmikuussa, Espoossa sekä aikuisten vastaava tapahtuma syyskuussa Vantaalla.

Espoon tapahtuma järjestettiin Tapiolan Urheiluhallissa 6.– 7.2.

Tapahtumassa Suomen ja Ruotsin alle 19-vuotiaiden maajoukkueet kohtasivat toisensa kahdesti kahden päivän sisään.

Tapahtumat keräsivät kahden päivän aikana yleisöä yhteensä 3 137, joista uniikkeja katsojia noin 1 900. Kokonaiskilpailun voiton vei Ruotsi.

Aikuisten maaottelutapahtuma 11.9. Vantaan Energia Areenalla, Vantaalla keräsi kahteen otteluun kokonaisyleisömäärän 3 482 ja miesten ottelun istumapaikat olivat loppuunmyydyt yleisömäärällä 2 367. Ottelut päättivät kokonaiskilpailun joukkueiden kohdattua aiemmin viikolla Uumajassa, Ruotsissa. Kokonaiskilpailun voiton sei Ruotsi.

Syyskuun tapahtumassa pelattiin lisäksi harjoitusmaaottelu, jossa Suomen alle 19-vuotiaiden joukkue voitti Latvian alle 19-vuotiaiden maajoukkueen 13– 3.

superf inaali

Huhtikuussa (16.4.) järjestimme Hartwall Arenalla Helsingissä kautta aikojen ensimmäisen Superfinaalin. Tapahtuman tavoitteina oli saavuttaa yli 10 000 katsojan yleisömäärä ja suurempi medianäkyvyys Salibandyliigakauden loppuratkaisulle.

Miesten Superfinaali-ottelun yleisömäärä 10 087 täytti paitsi asetetun tavoitteen, oli myös Salibandyliigan uusi yleisöennätys. Myös naisten finaali rikkoi yleisömäärällään 6 632 edellisen yleisöennätyksen. Superfinaalissa mitattiin myös kävijöiden tapahtumakokemusta ennen tapahtumaa sekä tapahtuman aikana. Kyselyissä selvisi paitsi tapahtuman kävijäprofiili, myös kävijöiden tyytyväisyys tapahtumaan ja pääsylippujen ostokäyttäytyminen.

Kyselyiden mukaan 65 % tapahtumakävijöistä on miehiä ja 80 % 25– 54-vuotiaita. 85 % kävijöistä oli erittäin tai melko kiinnostuneita salibandysta. Yli 80 % kävijöistä suosittelisi tapahtumaa ja yli 70 % piti todennäköisenä saapuvansa tapahtumaan myös seuraavana vuonna.

Kaiken kaikkiaan syyskuun maaottelutapahtuma tuotti lievästi positiivisen taloudellisen tuloksen. Lipunmyynnin lisäksi tähän vaikutti kokeiluna tapahtumaan tuotu fanimyyntipiste.

tapahtumapäällikkö aloitti toukokuussa

Toukokuussa Janne Bruun aloitti Salibandyliiton tapahtumapäällikkönä. Aiemmin tapahtumat oli valmisteltu ja toteutettu Salibandyliiton toimihenkilöiden toimesta heidän muiden tehtäviensä ohella.

Tapahtumapäällikön tehtäviin kuuluvat Salibandyliiton ja SSBL Salibandy Oy:n järjestämien huippu-urheilutapahtumien projektien johtaminen, Salibandyliiton tapahtumaosaamisen kehittäminen sekä Salibandyliigan ottelutapahtumien kehittäminen yhteistyössä seurojen kanssa.

Järjestettyjen tapahtumien lisäksi vuoden 2016 aikana sovittiin tulevien huippu-urheilutapahtumien paikkakunnista: miesten Euro Floorball Tourin turnaus pelataan 27.– 29.4.2017 Turussa ja seurajoukkueiden Euroopan mestaruusturnaus, Champions Cup, pelataan 6.– 8.10. Seinäjoella.

Lisäksi jälleen vuonna 2017 Hartwall Arenalla pelattavan Superfinaalin lipunmyynti aloitettiin syyskuussa. Vuoden 2016 loppuun mennessä lippuja myytiin lähes 3 000 kappaletta.

SA LI BA N DYLI ITTO I 21

viestintä

Viestinnän tehtävänä on salibandyn medianäkyvyyden lisääminen sekä vaikuttavuuden kasvattaminen sosiaalisen median kanavissa.

V

iestinnän voimanponnistuksia vuonna 2016 olivat kautta aikain ensimmäinen Superfi naali ja miesten MM2016-kisat Latviassa, Salibandyliigan nettilähetystuotannot ja seuraajamäärän kasvattaminen sekä aseman vankistaminen sosiaalisen median kanavissa.

salibandy valtamedioissa

Salibandyn yhteenlaskettu tv-näkyvyys viime vuonna oli n.

40 tuntia (2015: 47). Lähetykset tavoittivat 66 miljoonaa katsojaa (2015: 71,9 milj.). Tv-näkyvyyden maltillinen lasku edellisvuoteen verrattuna keskittyi tammi- ja syyskuulle. Suurimman tv-näkyvyyden keräsi Salibandyliiga (20 tuntia), miesten MM2016-kisat (15 tuntia) ja Suomen cup (3 tuntia). Miesten MM-fi naali tavoitti Finnpanelin mittauksen mukaan parhaimmillaan 1,1 miljoona katsojaa. Yli 90 % salibandyn tv-ajasta tuli YLE TV2:n erikoislähetyksissä, kun kaupallisten kanavien osalta salibandy näkyi lähinnä uutisointina.

Printtimediassa salibandyn näkyvyyden mittarina käytetään julkaistujen kuvien määrää. Näitä julkaistiin vajaat 1000 kappaletta. Printtimedian tavoittavuus oli 20,2 miljoonaa lukijaa.

Vuonna 2015 vastaavat luvut olivat 1161 valokuvaa ja 25,8 miljoonaa lukijaa. Noin 60 % printtinäkyvyydestä käsitteli Salibandyliigaa, Divarin osuuden ollessa 19 % ja MM2016-kisojen 18 %. Web-medioissa kuvia julkaistiin n. 450 kappaletta ja kävijämäärien mukainen tavoittavuus oli 33 miljoonaa.

salibandyliigalähetysten tuotannot

Suoria nettilähetyksiä Salibandyliigasta teimme 140 kappaletta monikameratuotantoina, hidastuksin ja maalikoostein.

Lähetysalustoina toimivat VeikkausTV, Fanseat, ISTV ja Yle Areena. Lähetysten ympärille kokosimme huippusalibandyn asiantuntijoista selostaja- ja kommentaattoriringin.

toteutunut

osin toteutunut

Miesten MM-joukkue julkistettiin mediatilaisuudessa Helsingissä 10 marraskuuta.

Joukkueen kokeneeseen kaartiin kuulunut Tero Tiitu kertoi tunnelmiaan Yle Urheilulle.

ei toteutunut

Superfi naalin viestinnällinen onnistuminen

Sosiaalisen median mittarit

Floorball.fi -sivujen kävijämäärät

Nettilähetystuotannot

22 I SA L I BA N DYL I IT TO

Yle-yhteistyö

Media - ja PR-verkoston luominen keskeisiin mediavaikuttajiin ja kanaviin ja dokumentointi

Harrastepelaamisen medianostot

sosiaalinen media ja internet

Sosiaalisen median lukumme ovat edelleen kasvussa. Viestinnän pääkanava on Salibandyliigan Facebook, jossa seuraajia vuoden lopussa oli n. 53 000. Lisäystä vuodessa tuli vajaat 3000. Parhaan kuukauden (maaliskuu) kokonaiskattavuus oli n. 3,4 miljoonaa. Salibandyliiton facebook-sivuilla suhteellinen nousu oli yli 13 % (6 340 seuraajaa). Instagramissa seuraajia 2016 lopussa oli 19 000 (2015: 14 000) ja mikroblogipalvelu twitterissä 6 980 (2015: 6 200).

Floorball.fi -sivustolla kirjattiin yli 1,1 miljoona käyntikertaa, jossa on lisäystä vuoden takaiseen yli 9 %. Istuntoja oli 7 miljoonaa (2015: 5,6 milj.) ja sivukatseluja oli peräti 39,2 miljoonaa (2015: 30,3 miljoonaa). Sivuston selvästi suosituin osio on tulospalvelu.

mediayhteistyö

Mediatiedotejakelussa otettiin loppuvuodesta käyttöön ePressi-palvelu, jonka kautta pystymme seuramaan mitkä mediat ja toimittajat seuraavat aktiivisimmin salibandya. Tiedotteita ja kierroskatsauksia medialle lähetettiin viikkotasolla 4– 5 kappaletta. Avustimme toimittajia juttujen taustatyössä.

Tiedotustilaisuuksia järjestimme mm. Salibandyliigakauden alkaessa ja ennen pudotuspelien alkua sekä ennen miesten MM2016-kisoja. Kisojen aikana järjestettiin mediatapaamisia, kuten myös MM-kultajoukkueen saapuessa Suomeen.

Toimittajille oli viikoittainen pelivuoro Helsingissä.

muu julkaisutoiminta

Panostimme vahvasti kuvaviestintään pienen, mutta aktiivisen valokuvaajaringin myötä. Julkaisimme kuvamateriaalia runsaasti sosiaalisen median kanavissa ja uutisten yhteydessä. Valokuvat tukivat myös seurojen viestintää ja olivat lisäksi mediakäytössä. Runsaasta YouTube-videotuotannosta mainittakoon salibandyn pitkän aikavälin strategiaa esittelevä This is Salibandy -video.

Myös omaan videotuotantoon panostettiin ja isoimpana satsauksena oli miesten MM2016-kisat. Miesten maajoukkueesta teimme myös dokumentin, jossa seurattiin joukkueen valmistautumista MM-kisoihin tiiviisti noin vuoden ajalta.

Dokumentti lähetettiin MM-kisojen yhteydessä YLE TV2:ssa.

Ensimmäisen kerran järjestetty Superfi naali keräsi suuren mediahuomion eri medioissa. Akkreditoituneita toimittajia ja valokuvaajia saapui paikalle 46 kappaletta ja edustettuina olivat kaikki suurimmat mediat.

Jäsenistöä informoimme säännöllisesti uutiskirjein lisenssi- ja seurajakeluina. Muita Salibandyliiton toiminnasta kertovia dokumentteja olivat mm. vuosikertomus, toimintasuunnitelma, yhdenvertaisuussuunnitelma ja kausikirja. Dokumenttien julkaisualustana toimii Issuu-palvelu.

SA LI BA N DYLI ITTO I 23

kansainvälinen toiminta

S

uomen Salibandyliitto on Kansainvälisen salibandyliiton (IFF) perustajajäsen. Kansainvälinen liitto perustettiin vuonna 1986 yhdessä Ruotsin ja Sveitsin kanssa. IFF:ssa oli toimintavuoden 2016 lopussa 64 jäsenmaata. IFF on Kansainvälisen Olympiakomitean jäsen.

IFF:n ja Suomen Salibandyliiton tekemän sopimuksen mukaisesti IFF:n päätoimisto jatkaa Suomessa vuodet 2017 – 2020.

Toimisto sijaitsee Helsingissä, Salibandyliiton toimiston yhteydessä ja siellä työskenteli vuonna 2016 päätoimisesti kuusi henkilöä.

each one teach one (eoto)

Suomi toimii Ukrainan, Kanadan ja Viron mentorina kansainvälisessä kehitysohjelmassa. Ukrainan kehityskohteena on Hyvä Hallintotapa, Viron kehityskohteena erotuomari- ja valmentajakoulutus ja Kanadan jäsenseurojen määrän lisääminen sekä koulut.

Salibandyliitto avusti ja konsultoi Viron liittoa helmikuun alussa Tallinnassa järjestetyssä miesten MM-karsintaturnauksessa. Kaksi virolaista erotuomaria kävi tammikuussa 2016 liittoerotuomariryhmän koulutustapahtumassa Jyväskylässä vieraana ja samalla tutustumismatkalla he toimivat myös erotuomareina yhdessä alueellisessa ottelussa Helsingissä. Huhtikuussa 2016 suomalaiset erotuomarivalmentajat (Mika Saastamoinen ja Mikko Markkanen) toimivat neljässä Viron miesten pääsarjan (Meistriliiga) fi naaliottelussa erotuomarivalmentajina.

Ukrainan osalta yhteistyö keskittyy hallinnon kehittämiseen.

Ukrainan Salibandyliiton puheenjohtaja Tamuz Hidir ja Suomen Salibandyliiton kehityspäällikkö Mika Saastamoinen tapasivat joulukuussa 2016. Tapaamisen asialistalla oli sopia tukitoimista, joita Salibandyliitto voi tarjota Ukrainan Salibandyliitolle vuoden 2017 aikana. Kanadan osalta yhteistyötä ei toteutunut vuonna 2016.

kansainväliset edustukset

Joulukuussa miesten MM-kisojen yhteydessä Riiassa järjestetyssä IFF:n jäsenmaiden kokouksessa (General Assembly) Suomen edustajina olivat puheenjohtaja Ismo Haaponiemi ja toiminnanjohtaja Kari Lampinen.

24 I SA L I BA N DYL I IT TO

Suomi on aktiivinen toimija Kansainvälisessä Salibandyliitossa (IFF), jonka toimisto sijaitsee Helsingissä. Jäsenmaita lajin kattoorganisaatiossa vuoden 2016 lopussa oli 64 kappaletta. IFF:n yleiskokous pidettiin joulukuussa 2016.

Kari Lampinen ja Janne Bruun edustivat Suomea Ruotsin, Sveitsin, Tshekin ja Suomen EuroFloorball Tour – yhteistyöryhmässä. Kari Lampinen ja Janne Bruun osallistuivat Champions Cup Steering Group –työryhmän ja Jari-Pekka Lehtonen markkinointityöryhmän (Core Country Marketing Network Group) työskentelyyn. Ismo Haaponiemi ja Kari Lampinen osallistuivat syyskuussa Puolan Wroclawissa Polish Open -turnauksen yhteydessä järjestettyyn kymmenen maan puheenjohtajien ja toiminnanjohtajien/pääsihteereiden sekä IFF:n Executive Committeen kokoukseen.

Milan Rantakari toimi IFF:n hallituksen jäsenenä (IFF Central Board) joulukuuhun 2016 saakka. IFF:n jäsenmaiden kokouksessa joulukuussa 2016 Kimmo Nurminen valittiin IFF:n hallituksen jäseneksi.

talous

V

uoden 2016 kokonaistuotot (liikevaihto) oli noin 8,9 miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu oli noin 8 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Liikevaihdon kasvu johtui pääosin keskitetyn erotuomarimaksatukseen liittyviin edelleen veloitustuottoihin jäsenseuroilta. Vuoden 2016 taloudellinen tulos on ylijäämäinen 131 000 euroa.

hieman. Valtion toiminta-avustuksen osuus tulorahoituksesta oli 11 prosenttia ja laski näin suhteellisesti muiden tuottojen kasvaessa (12 % v. 2015). Seurojen jäsenmaksu oli 230 euroa.

Palkkojen ja sosiaalikulujen osuus koko kulurakenteesta oli 23 prosenttia (24% v. 2015). Palkkioiden kasvu oli merkittävä ja niiden suhteellinen osuus oli noin 26% (18% v. 2015) johtuen keskitetystä erotuomaripalkkioiden maksatuksesta. Vuokrat muodostivat kokonaiskuluista 14 prosenttia (16 % v 2015). Matkakulujen osuus kuluista oli 19 prosenttia (21% v. 2015).

Osanottomaksujen osuus tulorahoituksesta oli edellisvuosien tapaan merkittävin. Niiden osuus oli 33 prosenttia (38 % v. 2015). Noin 22 prosenttia tulorahoituksesta tuli jäsen- ja lisenssimaksutuloina (23 % v. 2015). Lisenssien kokonaismäärä kasvoi edelleen vuonna 2016 ja niistä saadut tuotot kasvoivat

Tarkemmat euromääräiset tiedot liiton vuoden 2016 taloudellisesta tuloksesta ilmenevät tasekirjasta.

salibandyliiton tulorahoituksen jakauma 2016 Toiminta-avustus 11 %

Erityisavustukset 1 %

Yhteistyösopimukset 5 % Osanottomaksut 33 %

Lisenssimaksutuotot 20 %

salibandyliiton kulujakauma 2016

Jäsenmaksutuotot 2% Muut tuotot, pääosin ET-palkkioiden edelleenveloituksia 28 %

Muut varsinaisen toiminnan kulut 7 % Materiaalikulut 2 %

Palkat 19 %

Matkakulut 19 %

Palkkiot, pääosin ET-palkkioita 26 %

Ulkopuoliset palvelut 8 %

Vuokrakulut 14 %

Henkilösivukulut 4 %

SA LI BA N DYLI ITTO I 25

suomen salibandyliitto ry Tilinpäätös 1.1.–31.12.2016

§

Tuloslaskelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27–28

§

Tase. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

§

Liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30–32

§

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

§

Tilinpäätöksen allekirjoitukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

Tasekirja on säilytettävä 1.1.2027 saakka.

Tilikauden tositeaineisto on säilytettävä 1.1.2023 saakka.

26 I SA L I BA N DYL I IT TO

tuloslaskelma

1.1.–31.12.2016

1.1.–31.12.2015

varsinainen toiminta

Tuotot Osanottomaksut Pääsylipputuotot Muut tuotot

2 927 450,86 0,00 2 463 910,20

3 091 193,91 140 558,30 1 409 059,66

5 391 361,06

4 640 811,87

-1 708 846,52

-1 551 172,05

Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut

-274 328,46 -94 097,20

-268 464,45 -86 845,47

-368 425,66

-355 309,92

-2 077 272,18

-1 906 481,97

-2 280 513,55

-1 444 806,77

-16 278,22

-4 985,52

-1 233 859,98 -712 521,91 -1 692 618,61 -154 912,00 -579 499,37

-1 300 279,40 -776 102,59 -1 679 541,53 -163 466,99 -584 835,56

-4 373 411,87

-4 504 226,07

-8 747 475,82

-7 860 500,33

-3 356 114,76

-3 219 688,46

Tuotot yhteensä

Kulut Henkilöstökulut Palkat

Henkilöstökulut yhteensä

Henkilösivukulut yhteensä

Palkkiot

Poistot

Muut kulut Vuokrakulut Ulkopuoliset palvelut Matkakulut Materiaalikulut Muut varsinaisen toiminnan kulut

Muut toimintakulut yhteensä

Kulut yhteensä

Varsinainen toiminta yhteensä

SA LI BA N DYLI ITTO I 27

1.1.–31.12.2016

1.1.–31.12.2015

199 885,00 1 753 355,93 432 767,35 1 360,00

199 988,00 1 637 194,86 368 550,00 80 000,00

2 387 368,28

2 285 732,86

0,00 -17 248,74 -17 248,74

0,00 -187 959,20 -187 959,20

2 370 119,54

2 097 773,66

Tuotot Pääomalainan korkotuotot ja osinkotuotot

960,40

60 945,52

Tuotot yhteensä

960,40

60 945,52

Korko- ja muut rahoituskulut

-5 219,46

-2 142,52

Muut sijoitus- ja rahoituskulut

0,00

0,00

varainhankinta

Tuotot Jäsenmaksutuotot Lisenssituotot Yhteistyösopimukset Muut tuotot

Tuotot yhteensä

Kulut Avustus Salibandy säätiölle Muut kulut Kulut yhteensä

Varainhankinta yhteensä

sijoitus- ja rahoitustoiminta

Kulut yhteensä

-5 219,46

-2 142,52

Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä

-4 259,06

58 803,00

Kulujäämä

-990 254,28

-1 063 111,80

yleisavustukset

Valtion toiminta-avustus Valtion erityisavustukset Erityismäärärahat

1 000 000,00 60 000,00 61 030,00

945 000,00 60 000,00 270 000,00

Yleisavustukset yhteensä

1 121 030,00

1 275 000,00

130 775,72

211 888,20

Tilikauden ylijäämä

28 I SA L I BA N DYL I IT TO

vastaavaa

31.12.2016

31.12.2015

17 066,81 30 837,87

14 956,50 0,00

47 904,68

14 956,50

Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet

259 009,40

259 009,40

306 914,08

273 965,90

1 361 703,31 60 000,00 24 905,50

899 212,64 60 000,00 49 011,19

1 446 608,81

1 008 223,83

4 120,61 3 197 127,93

4 120,61 3 375 567,67

4 647 857,35

4 387 912,11

4 954 771,43

4 661 878,01

31.12.2016

31.12.2015

519 928,57 130 775,72

308 040,37 211 888,20

650 704,29

519 928,57

Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat

1 590 407,00 273 809,27 173 903,48 2 265 947,39

1 230 277,00 542 532,60 171 312,91 2 197 826,93

Lyhytaikainen vieras pääoma

4 304 067,14

4 141 949,44

Vastattavaa

4 954 771,43

4 661 878,01

pysyvät vastaavat

Aineelliset hyödykkeet Koneet ja laitteet Kalusteet

Yhteensä

Pysyvät vastaavat yhteensä

vaihtuvat vastaavat

Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Korkosaamiset (Pääomalaina) Siirtosaamiset

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä

Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Rahat ja pankkisaamiset

Vaihtuvat vastaavat yhteensä

Vastaavaa

vastattavaa

oma pääoma

Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden yli-/alijäämä

Oma pääoma yhteensä

vieras pääoma

SA LI BA N DYLI ITTO I 29

liitetiedot

tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot n

Arvostus-­ ja jaksotusperiaatteet sekä poistojen perusteet

n

Sijoitusomaisuus on arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän markkina-­arvoon.

n

Muut pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoonsa

n

vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla.

n

Saamiset, muu rahoitusomaisuus ja velat on arvostettu nimellisarvoonsa.

n

Koneista ja kalustosta on tehty poistosuunnitelman mukainen 25 % menojäännöspoisto.

2016

2015

tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Kokonaistuotot ja -kulut Kokonaistuotot Kokonaiskulut

8 900 719,74 -8 769 944,02

8 262 490,25 -8 050 602,05

130 775,72

211 888,20

2 210 855,72 178 953,90 74 100,58

1 046 272,00 172 008,00 190 779,66

2 463 910,20

1 409 059,66

Vuokrakulut Salivuokrat Toimiston vuokrat Muut vuokrat

1 008 575,02 135 989,96 89 295,00

1 068 224,67 138 236,25 93 818,48

1 233 859,98

1 300 279,40

626 475,84 541 788,00 119 244,00 405 110,77

622 609,25 401 190,02 124 449,00 531 293,26

1 692 618,61

1 679 541,53

Tilikauden ylijäämä/alijäämä Muut tuotot Erotuomaripalkkioiden ja matkakulujen edelleenveloitus Pelaajasiirtojen kirjausmaksut Muut

Yhteensä

Yhteensä

Matkakulut Erotuomarit Maajoukkueet Hallitus ja henkilökunta Muut

Yhteensä

30 I SA L I BA N DYL I IT TO

tasetta koskevat liitetiedot n

Omistukset muissa yrityksissä

n

SSBL Salibandy Oy, kotipaikka Helsinki, omistusosuus sata prosenttia.

n

Yhtiön oma pääoma 31.12.2016 on noin 200 tuhatta € ja tilikauden 1.1.-­31.12.2016 tulos noin 50 tuhatta €.

2016

2015

Erittely merkittävimmistä siirtoveloista Lisenssien vakuutusosuus Lomapalkkavelka sos.kuluineen Muut siirtovelat

1 747 025,00 304 734,17 214 188,22

1 674 034,00 261 792,00 262 000,93

2 265 947,39

2 197 826,93

Yhteensä

liitetiedot henkilöstöstä

2016

2015

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä toimialoittain Nuorisoliikunta Aikuisten liikunta Huippu-urheilu Järjestötoiminta

10 10 4 8

9 9 4 8

32

29

Yhteensä

vastuut ja vakuudet

2016

2015

Leasing-vastuut Vuonna 2017 (2016) erääntyvät Vuoden 2018 (2017) jälkeen erääntyvät

60 409,40 44 349,00

68 165,60 101 664,60

104 758,40

169 830,20

Yhteensä

n

Hallitus päätti käyttää vuoden 2015 ylijäämää Salibandyn pelaamisen laajentamiseen ja olosuhteiden parantamiseen.

n

Vuoden 2016 tilinpäätökseen on ko. kuluja kirjattu noin 85 tuhatta euroa.

n

Sovittu käyttö vuodelle 2017 on noin 100 tuhatta euroa joka tässä ilmoitetetaan vastuuna.

Annetut takaukset tytäryhtiö SSBL Salibandy Oy:n puolesta

140 000,00

140 000,00

SA LI BA N DYLI ITTO I 31

varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut toiminnanaloittain

nuorisoliikunta

Osanottomaksut Muut tuotot

2016

2015

1 024 607,80 246 391,02

1 081 917,87 140 905,97

1 270 998,82

1 222 823,83

-684 154,07 -477 772,60 -1 049 618,85

-433 442,03 -438 490,85 -1 081 014,26

-2 211 545,52

-1 952 947,14

1 083 156,82 739 173,06

1 143 741,75 422 717,90

1 822 329,88

1 566 459,64

-798 179,74 -519 318,05 -918 416,49

-505 682,37 -476 620,49 -945 887,47

-2 235 914,28

-1 928 190,34

761 137,22 0,00 1 231 955,10

803 710,42 140 558,30 704 529,83

1 993 092,32

1 648 798,55

-798 179,74 -519 318,05 -1 137 087,09

-505 682,37 -476 620,49 -1 171 098,78

-2 454 584,87

-2 153 401,64

58 549,02 246 391,02

61 823,88 140 905,97

304 940,04

202 729,84

-560 863,49 -16 278,22 -1 268 289,44 -1 845 431,15

-514 750,13 -4 985,52 -1 306 225,56 -1 825 961,21

-3 356 114,76

-3 219 688,46

Palkkiot Henkilöstökulut Muut kulut

aikuisten liikunta Osanottomaksut Muut tuotot Palkkiot Henkilöstökulut Muut kulut

huippu-urheilu

Osanottomaksut Pääsylipputuotot Muut tuotot Palkkiot Henkilöstökulut Muut kulut

järjestötoiminta

Osanottomaksut Muut tuotot

Henkilöstökulut Poistot Muut kulut

varsinaisen toiminnan kulujäämä

32 I SA L I BA N DYL I IT TO

luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista, tositelajeista ja niiden säilytystavoista tilikautena 1.1.–31.12.2016 Kirjanpitokirjat tasekirja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . sidottuna päiväkirja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . sähköisinä tallenteina pääkirja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . sähköisinä tallenteina raportit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . sähköisinä tallenteina reskontrat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . sähköisinä tallenteina palkkakirjanpito. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . sähköisinä tallenteina Tositelajit ja säilyttämistapa kaikki tositteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . paperitulosteina tai sähköisinä tallenteina

SA LI BA N DYLI ITTO I 33

tilinpäätöksen allekirjoitukset Hallituksen ja toiminnanjohtajan allekirjoitukset

Helsingissä 2017

Ismo Haaponiemi Hallituksen puheenjohtaja

Ari Rauhala varapuheenjohtaja

Kari Lampinen toiminnanjohtaja

Arja Kilpeläinen

Tuulikki Kangasluoma

Mikko Kohonen

Milan Rantakari

Kimmo Nurminen

Valtteri Mikkola

Marko Sompa

tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä

Jouko Malinen KHT

34 I SA L I BA N DYL I IT TO

2017

salibandyliiton organisaatio ja toimintasektorit Seurat

muut kumppanit

MYYNTI, MARKKINOINTI, KAUPALLISTAMINEN (OY) Kimmo Nurminen

KILPAILUTOIMINTA Ari Vehniäinen

VIESTINTÄ Jussi Ojala

PELAAMINEN

toimitusjohtaja

SEURA-­ JA KEHITYSPALVELUT Mika Saastamoinen kehityspäällikkö

kilpailupäällikkö

HUIPPU-­ URHEILU Petri Kettunen

viestintäpäällikkö

TAPAHTUMAT Janne Bruun tapahtumapäällikkö

huippu-­urheilujohtaja

PELAAMISEN KEHITTÄMINEN Kim Sällström kehityspäällikkö

VAIKUTTAMINEN Jari Kinnunen yhteiskuntasuhdejohtaja

TALOUS Claes Grapes talouspäällikkö

TOIMINNANJOHTAJA Kari Lampinen

HALLITUS

SA LI BA N DYLI ITTO I 35

sm-mitalistit 2016-2016

miehet a-pojat b-pojat c1-pojat c2-pojat

kulta Classic Tapanilan Erä SSV TPS Tapanilan Erä

hopea Esport Oilers TPS Classic Koovee SC Urbans

pronssi Happee Classic Tapanilan Erä SPV OLS

naiset a-tytöt b-tytöt c-tytöt

NST M-Team FBC Loisto FBC Loisto

Classic Koovee PSS Pirkkalan Pirkat

SB-Pro ÅIF ÅIF PSS

kulta Josba Pro Stars Pro Stars SC Dalmac SC Dalmac Merikoski SBT

hopea SBS Kings Classic SC Dalmac Gremlins Erilaiset Nuoret Maalihaukat

pronssi ECD Jeremy Hårdis Vantaan NMKY M-Team Fossiilit SC Sähly -90 BeWe Pegasos

Toivot Tiikerit

Pommit Keräilyerä

Minkit Team Skumppa

teho sport suomen cup miehet Happee pikkufinaali O2-Jyväskylä haastajafinaali KU-68 naiset pikkufinaali seniorit

m35 m40 m45 m50 m55 m60 n30 n35

Classic SB Vantaa

vuonna 2016 nimetyt legendat: 16.4.2016 superfinaali, helsinki Hintikka Jaakko Jouhten Paula Kettunen Jonna Kilpeläinen Arja Lehtonen Jari-Pekka Pekkola Jari Punkari Vesa Puustinen Marilla Simonen Elisa Suomela Kati Toivoniemi Henri Vehkaoja Jouni

36 I SA L I BA N DYL I IT TO

11.9.2016 ruotsi-ottelut, vantaa

Ahtiainen Akseli Lahtinen Irja Manner Santtu Saarinen Katriina Ukkonen Tiia Öhman Hannes

l iitteet

seuratoiminnan kultainen ansiomerkki

vähintään 15 vuotta seuratoimintaa Salibandyliiton jäsenseurassa nro

50 51 52 53 54 55 56 57

Lindqvist Ellen Backlund Mats Holpainen Jiri Turunen Juha Karvonen Hannele Tervo Juha Moilanen Reino Mäkinen Anu

päätöspvm

22.3.2016 20.4.2016 24.5.2016 24.5.2016 27.9.2016 27.9.2016 27.9.2016 27.9.2016

hakenut seura

ÅIF ry.

SC Saragoza rf.

Sastamolo Kings Floorball ry.

Pieksämäen Salibandy ry.

Kuusamon Pallo-Karhut Salibandy ry.

Kuusamon Pallo-Karhut Salibandy ry.

Kuusamon Pallo-Karhut Salibandy ry.

Northern Stars ry.

salibandyliiton henkilöstö henkilö

pvm

nimike

sektori

Bergström Sanna

1.6. alk.

Länsirannikon aluevastaava

Kilpailutoiminta

Good Jeannette

1.1.-31.1.

Aikko Mikko

Bruun Janne

Eriksson Lasse Grapes Claes Haapalainen Ari

Hagman Mira Helanen Mikko Henriksson Juhani Holopainen Jani

Huoponen Markku

Junttila Olli Juuti Atte Kaksonen Mikko Kettunen Petri Kilpikoski Mervi

1.1.–3.10.

Koivisto Tiina

1.1–31.5.

1.6. alk.

Kurki Kaarle

1.1.–31.3.

1.4.–30.8.

Kinnunen Jari

Kondo Jan

myyntipäällikkö

1.1–30.4.

1.5. alk. valmennuspäällikkö NOV pääsihteeri

talouspäällikkö

liittovalmentaja (oto) assistentti

aluevastaava, pelaamisen kehittäjä viestintäpäällikkö

aluevastaava, pelaamisen kehittäjä tiedotuspäällikkö

aluevastaava, pelaamisen kehittäjä liittovalmentaja NOV

aluevastaava, pelaamisen kehittäjä huippu-urheilujohtaja

kehityspäällikkö (3.10. alk. opintovapaa) yhteiskuntasuhdejohtaja

aluevastaava, pelaamisen kehittäjä pelaamisen kehittäjä

SSBL Salibandy Oy Pelaamisen kehittäminen Tapahtumat Huippu-urheilu MM2015-kisat Hallinto

Huippu-urheilu

Seura- ja kehityspalvelut

Pelaamisen kehittäminen Viestintä

Pelaamisen kehittäminen Viestintä

Pelaamisen kehittäminen Huippu-urheilu

Pelaamisen kehittäminen Huippu-urheilu

Seura- ja kehityspalvelut Vaikuttaminen

Pelaamisen kehittäminen

Etelä-Suomen aluevastaava

Kilpailutoiminta

sarja- ja olosuhdepäällikkö

Kilpailutoiminta

Lampinen Kari

toiminnanjohtaja

Hallinto

Lehtonen JP

toimitusjohtaja

Kyyhkynen Esko

Laaksonen Terho Lamu Miikka Lepola Lasse

projektisuunnittelija seura-ja kehityskoordinaattori Etelä-Suomen aluevastaava

valmennuspäällikkö järjestelmävastaava

Seura- ja kehityspalvelut

Kilpailutoiminta Huippu-urheilu

SSBL Salibandy OY

Seura- ja kehityspalvelut

SA LI BA N DYLI ITTO I 37

salibandyliiton henkilöstö henkilö

nimike

sektori

Nikunen Toni

markkinointikoordinaattori

SSBL Salibandy Oy

Nyrönen Hanne

turnauskoordinaattori projektikoordinaattori seura- ja kehityskoordinaattori

Naisten MM2015 Superfinaali Seura- ja kehityspalvelut

liigapäällikkö

Kilpailutoiminta

Nurminen Kimmo

pvm 1.12. alk.

1.1.–31.1.

1.2.–30.8.

1.9. alk.

Oksanen Jari

Paajanen Jyrki Parviainen Jukka

27.8. alk.

Saastamoinen Mika

1.1.–26.8.

3.10. alk.

Parviainen Matti

Sällström Kim

Toivoniemi Henri Turhanen Teresa

1.1.–31.3.

Vasankari Johanna Vehniäinen Ari Welling Eeva toiminimellä

toimitusjohtaja

valmennuspäällikkö

erotuomaripäällikkö (26.8. asti vuorotteluvapaa) Sisä-Suomen aluevastaava

erotuomaripäällikkö (vuorotteluvapaan sij.) kehityspäällikkö (opintovapaan sij.) kehityspäällikkö

maalivahtivalmennuksen kehittäjä (oto) seura- ja kehitysassistentti jäsensihteeri

kilpailupäällikkö

pelaamisen kehittäjä

SSBL Salibandy Oy

Huippu-urheilu

Kilpailutoiminta Kilpailutoiminta

Kilpailutoiminta Seura- ja kehityspalvelut

Pelaamisen kehittäminen Huippu-urheilu

Seura- ja kehityspalvelut Seura- ja kehityspalvelut Kilpailutoiminta

Pelaamisen kehittäminen

Hilska Mika

tiedottaja (osa-aika)

Viestintä

Tiiainen Reeo

videotuottaja (osa-aika)

Viestintä

Jäntti Juha

valmennuspäällikkö

Huippu-urheilu

siviilipalveluksessa

palvelusaika

toimipiste

Alanen Niklas

Marraskuu 2015 - Lokakuu 2016

Tampere

Kiljander Jani

Syyskuu 2015 - Heinäkuu 2016

Helsinki

Alastalo Eetu

Laulajainen Miri

Rantanen Joonas

Tiensuu Aku

38 I SA L I BA N DYL I IT TO

Kesäkuu 2016 - Huhtikuu 2017 Elokuu 2015 - Toukokuu 2016

Elokuu 2016 - Heinäkuu 2017

Maaliskuu 2015 - Tammikuu 2016

Tampere Tampere Tampere

Tampere

l iitteet

luottamusjohto 2016 hallitus Haaponiemi Ismo, Kauniainen, pj.

Kangasluoma Tuulikki, Seinäjoki Kilpeläinen Arja, Espoo Kohonen Mikko, Jyväskylä Mikkola Valtteri, Turku Nurminen Kimmo, Espoo Rantakari Milan, Helsinki Rauhala Ari, Espoo, varapj.

Sompa Marko, Tampere valtuusto Etelä-Suomi Jukka Anssi (PSS) Niemelä Jukka (-) Siltanen Sanna (SSV) 1. varaj. Vehkaoja Jouni (Esport Oilers) 2. varaj. Illen Esa (Kirkkonummi Rangers) 3. varajäsen Pessi Mauri (KorsKa) Kaakkois-Suomi Sarja Rauno (HU-46) Saukkonen Kari (Hatsina) Talikka Marja (NST-Lappeenranta) 1. varaj. Helvasto Markus (PoNoVo) 2. varaj. Lehtonen Olli (Korven Honka) 3. varaj. Söderholm Jan (Top Team) Länsirannikko Hoffström Peter, FBC Turku Kiviniemi Juha, TPS Salibandy Launiainen Kati, HuKu 1. varaj. Peltomaa Rami, Rauman SalBa 2. varaj. Ahonen Arto, SB Naantali 3. varaj. Lintunen Ville, FBC Turku Pohjanmaa Leino Jukka, SB Vaasa Löija Marko, IBF Blue Fox Ristimäki Timo, Nurmon Jymy 1. varaj. Sarkkinen Mika, Nibacos Kokkola 2. varaj. Leppänen Pasi, Jeppis FBC 3. varaj. Haapasaari Katariina, SPV Pohjois-Suomi Kukkonen Timo, SSRA Kuussaari Karo, OFBC Teerikangas Jukka, Limingan Niittomiehet 1. varaj. Tervo Juha, Pallo-Karhut Kuusamo 2. varaj. Höynä Raimo, KoskRi 3. varaj. Aromaa Jarmo, OFBC Savo-Karjala Holopainen Markus, FB Factor Manninen Katriina, SB Welhot Ronkainen Jarkko, Josba juniorit 1. varaj. Lyytinen Timo, SB Welhot 2. varaj. Reinikainen Jari, LeBa -96 3. varaj. Näsänen Arto, Josba juniorit

Sisä-Suomi Ilmarinen Matti, SC Urbans Lappi Markku, MultiAnts Simonen Minna, Koovee 1. varaj. Kangasmäki Esa, Ilves 2. varaj. Vehkapuru Arto, Kihniön Urheilijat 3. varaj. Rantanen Jukka, Forssan Suupparit valiokunnat Erotuomarivaliokunta Alanko Marjo Brännbacka Ronny Heikkilä Mikko Koskinen Janne Kääriäinen Jouni, pj Parviainen Iiro Parviainen Jukka, siht. (27.8.2016 alkaen) Saastamoinen Mika, siht. (26.8.2016 asti) Saukkonen Kari, varapj Kilpailuvaliokunta Ojanen Marko, pj.

Kamaja-Miskala Tanja Kulmala Jouni Lappi Markku Leino Jukka Rantala Markku Salomaa Kaarina varapj.

Vehniäinen Ari, siht.

Kansainvälinen valiokunta Haaponiemi Ismo, pj.

Lampinen Kari, siht.

Rantakari Milan Kurinpitovaliokunta Ehro Rainer Hilska Mika, siht.

Leppäkangas Sirpa Mäkelä Jarkko Rahikainen Sami, pj.

Wahlsten Sauli Sääntövaliokunta Hedkrok Tom Kangasniemi Jyrki Kyyhkynen Esko, siht.

Mikkola Valtteri, pj.

Savola Sarianne Valituslautakunta Hellgren Riitta Kohtala Mikko, OTM Oksanen Jari Neimo Markus, OTK Vuola Lasse, LL.M., OTK, KTM, pj.

SA LI BA N DYLI ITTO I 39

salibandyliiton nimeämät henkilöt huippu-urheilusektori Miesten maajoukkue Ahonen Mika, valmentaja Haapalainen Ari, hieroja Jäntti Juha, valmentaja Kettunen Petri, päävalmentaja Kilpikoski Juuso, fysioterapeutti Nurminen Kimmo, joukkueenjohtaja Toivoniemi Henri, maalivahtivalmentaja Öhman Aleksi, fysioterapeutti Naisten maajoukkue Hämäläinen Jouni, fysioterapeutti Huhtimo Markus, valmentaja Kurronen Heidi, hieroja Kurronen Jussi, fysioterapeutti Kurronen Lasse, päävalmentaja Salomaa Kaarina, joukkueenjohtaja Peltola Irina, valmentaja Seikkula Tommi, valmentaja Alle 19-vuotiaiden poikien maajoukkue Juuti Atte, valmentaja Korsman Jyri, valmentaja Kuivalainen Sami, joukkueenjohtaja Luukkonen Heikki, päävalmentaja Mattila Mikko, huoltaja Naava Joonas, valmentaja Tamminen Tapio, maalivahtivalmentaja Ylinen Antti, fysioterapeutti U23 miesten maajoukkue Lasse Eriksson, päävalmentaja Mikko Lehto, valmentaja Jari Oksanen, joukkueenjohtaja Tomi Räisänen, fysioterapeutti Alle 19-vuotiaiden tyttöjen maajoukkue Alila Ilkka, joukkueenjohtaja 31.5. saakka Kouvalainen Jukka, päävalmentaja 31.5. saakka Kulmala Jouni, valmentaja 31.5. saakka Kurronen Lasse, valmentaja 31.5. saakka Lehtimäki Liisa, huoltaja/hieroja 31.5. saakka Lehto Ann-Mari, fysioterapeutti 31.5. saakka Meuronen Juho, maalivahtivalmentaja 31.5. saakka Seikkula Tommi, valmentaja 31.5. saakka Tapio Hämeen-Anttila 1.9. alkaen Tiina Röning, valmentaja 1.9. alkaen Kari Saukkonen 1.9. alkaen Tapio Tamminen, päävalmentaja 1.9. alkaen Johnsson Tommi, varustevastaava

40 I SA L I BA N DYL I IT TO

Akatemiavalmennus Abrashi Enis Eriksson Lasse Haapalainen Ari Helanen Mikko Hernetkoski Mikko Huhtimo Markus Härkönen Antti-Jussi Härmä Jarmo 1.9.2016 alk.

Ihme Jarno 1.1.-31.5.2016 Juuti Atte Karkamo Arno Korsman Jyri Kotilainen Pasi Kukkola Jani 1.9. alk.

Kuussaari Karo Lammi Aleksi Lax Mikael Lehtonen Henri Naava Joonas Nissinen Jari Oksanen Jere 1.1.-31.5.2016 Peltola Irina Ruotsalainen Jukka Salin Eemeli Santanen Hannu Sihvonen Jussi Siltanen Tiltu 15.8.2016 alk.

Suomela Kati Tiihonen Mikko Toriseva Seppo Vilander Aki Öhman Aleksi Kouluttajat Bäcksbacka Tony Eriksson Lasse Forsman Hannele Haapalainen Ari Haverinen Marko Hemmo Veli-Matti Hernetkoski Mikko Hirvonen Juha Härmä Jarmo Juuti Atte Jäntti Juha Kettunen Petri Koskela Juha Kurronen Lasse Lampinen Kyösti Lamu Miikka Luukkonen Heikki Malvela Marko Naava Joonas Nissinen Jari Oksanen Jari Pasanen Kati

Ramstedt Matias Rantala Jarkko Räisänen Anu Röning Tiina Santanen Hannu Sällström Kim Tamminen Tapio Tiihonen Mikko Tiikkaja Jukka Toivoniemi Henri Vilkki Juha Widgren Petri Ikäluokkavalmentajat Abrashi Enis Ahlstedt Tiina Arrhenius Marko Björkholm Tiina Burman Joni Bäcksbacka Tony Fisk Jorma Hakala Harri Hirvonen Juha Juntto Janne Kalske Antti Lammi Aleksi Meronen Martti Myllymäki Jukka Myyryläinen Henry Nissinen Jari Nyström Jari Pantzar Ilja Peltola Jussi-Pekka Pietilä Anssi Pulkkinen Vesa Saukkonen Kari Seppä Juha Sihvonen Jussi Skyttä Juhani Sotala Risto Stenberg Marko Takala Kim Tuominen Petri Virtanen Harry Väisänen Mika Westermark Lars

l iitteet

Tilastointi Kilpikoski Marko, maajoukkueet ja pääsarjat Lamminkangas Nico, Pohjanmaa Lamminmäki Martti, Pohjanmaa Lehtiniemi Saara, Pohjois-Suomi Paganus Sami, Savo-Karjala Sällström Trine, Etelä-Suomi Sällström Trista, Etelä-Suomi Vehniäinen Tuomas, Länsir./Kaakkois-Suomi Vehniäinen Ville, Länsir./Kaakkois-Suomi erotuomariasettelijat Kankkunen Timo, S-K/alueen yksitt.+ P-K:n turnaukset Kilpikoski Marko, Etelä-Suomi/alueen yksittäiset Kirsilä Pertti, Pohjanmaa Koskinen Janne, S-S, Pirkanmaa/alueen yksittäiset Lampinen Reijo, S-S/K-S/alueen turnausottelut Liimatainen Miikka, S-S/K-S/alueen yksittäiset Merenheimo Tero, Etelä-Suomi/alueen turnausottelut Mäkelä Tapio, Länsirannikko Pitkänen Petri, S-S/K-Häme/alueen yksittäiset Pruiksma Tom, Pohjois-Suomi/alueen yksittäiset Rahikainen Sami, pääsarjat/koko Suomi Sikiö Mikko, S-S/K-Häme/alueen turnausottelut Suhonen Petri, S-S/Pirkanmaa/alueen turnausottelut Tienhaara Jari, P-S/alueen turnausottelut Virtanen Marko, Kaakkois-Suomi alueiden erotuomaritoiminnan johtoryhmien toiminnassa mukana olleita Ajalin Teemu, Etelä-Suomi Hakala Heikki, Länsirannikko Heikkinen Markku, Kaakkois-Suomi Hiltunen Tommi, Pohjois-Suomi Holopainen Jani, Savo-Karjala Hämäläinen Jari, Savo-Karjala Jantunen Jukka-Pekka, Pohjanmaa Järvi Timo, Pohjanmaa Kajava Jarmo, Pohjois-Suomi Kallio Heikki, Pohjois-Suomi Keisu Jenni, Etelä-Suomi Keskitalo Kari, Savo-Karjala Kirves Juhani, Savo-Karjala Kontunen Jouni, Sisä-Suomi Kylmämaa Pasi, Kaakkois-Suomi Laitinen Jarkko, Länsirannikko Leppäkangas Jari, Pohjanmaa Liimatainen Miikka, Sisä-Suomi Lähteenmäki Ari, Sisä-Suomi Markkanen Mikko, Etelä-Suomi Myllykangas Miikka, Sisä-Suomi Mäcklin Jani, Sisä-Suomi Niskala Sami, Pohjois-Suomi Partanen Antti, Etelä-Suomi Partio Marko, Kaakkois-Suomi Pitkänen Petri, Sisä-Suomi

Saarinen Petteri, Pohjanmaa Sarvanko Carita, Sisä-Suomi Saukkonen Kari, Kaakkois-Suomi Sirkiä Markus, Pohjois-Suomi Sundvall Markku, Sisä-Suomi Sällinen Toni, Kaakkois-Suomi Tuoriniemi Jyrki, Länsirannikko Vuorinen Vesa, Länsirannikko Alueiden et-kouluttajat 2016 Ahonen Janne, Etelä-Suomi Autio Kari-Pekka, Etelä-Suomi Enckelman Kaj, Kaakkois-Suomi Flinkman Mervi, Etelä-Suomi Heikkinen Markku, Kaakkois-Suomi Heimonen Petteri, Sisä-Suomi Hirvonen Aki, Kaakkois-Suomi Holopainen Markku, Sisä-Suomi Häkkinen Markku, Kaakkois-Suomi Intala Kimmo, Sisä-Suomi Jalonen Katja, Etelä-Suomi Kapiainen Marko, Sisä-Suomi Kirves Juhani, Savo-Karjala Koiranen Titta, Kaakkois-Suomi Kontunen Jouni, Sisä-Suomi Korhonen Esko, Pohjois-Suomi Kuusmaa Juha, Etelä-Suomi Laine Jere, Kaakkois-Suomi Luhtala Petri, Sisä-Suomi Matinlauri Henry, Sisä-Suomi Mäki Jarno, Kaakkois-Suomi Nurmi Pasi, Sisä-Suomi Paasi Mika, Länsirannikko Partanen Aleksi, Etelä-Suomi Rautakivi Ilkka, Etelä-Suomi Saastamoinen Mika, Etelä-Suomi Sillberg Petri, Etelä-Suomi Sjögren Janne, Etelä-Suomi Sorva Olavi, Sisä-Suomi Tiitinen Pasi, Kaakkois-Suomi Trenn Jouni, Pohjanmaa Ukkola Ilkka, Pohjois-Suomi Weurlander Minna, Etelä-Suomi Weurlander Toni, Etelä-Suomi erotuomarivaliokunnan työryhmissä toimineet henkilöt Airola Iiro-Pekka, Tampere Ehro Rainer, Vantaa Häikiö Janne, Helsinki Kylmämaa Pasi, Imatra Rahikainen Sami, Vantaa Sällinen Toni, Hämeenkoski

SA LI BA N DYLI ITTO I 41

keskitetyn erotuomaripalkkiomaksujärjestelmän seurantatyöryhmä Grapes Claes, SSBL talouspäällikkö Joki Henrik, Tase ry.

Kujala Joel, Usbek ry.

Oksanen Jari, Tapanilan Erä Parviainen Jukka, SSBL erotuomaripäällikkö Saastamoinen Mika, SSBL kehityspäällikko Savolainen Antti, Usbek ry.

Tamminen Kaisa, Salibandyseura Viikingit

yhdenvertaisuussuunnittelun ohjausryhmä Kilpikoski Mervi, SSBL kehityspäällikkö Kinnunen Jari, SSBL yhteiskuntasuhdejohtaja

erotuomaritoiminnan arvostuksen ja toimintailmapiirin kehittämisen työryhmä Anttonen Elina, toiminnanjohtaja, GrIFK Bruun Janne, pelaaja, SSBL Intala Kimmo, Tase ry.

Joki Henrik, Tase ry.

Kilpikoski Mervi, kokeilut, SSBL Kiviluoma Mikko, Usbek ry.

Kukkonen Timo, toiminnanjohtaja, OLS salibandy Onnela Jukka, pelaajavalmentaja, EST Ranne Milla, pelaaja, TPS Salibandy Saastamoinen Mika, erotuomaripäällikkö, SSBL Saukkonen Kari, valmentaja, erotuomarivaliokunta Wahlstén Sauli, Usbek ry.

Palloilu Säätiö sr Haaponiemi Ismo (hallituksen jäsen)

salibandyliiton edustukset muissa järjestöissä Etelä-Pohjanmaan Urheiluakatemia Oksanen Jari (johtokunnan jäsen) Olympiakomitean Liikkujan polku -vaikuttajaverkosto Jari Kinnunen

työryhmän työpajoihin lisäksi osallistuivat: Huoponen Markku, SSBL tiedotuspäällikkö Korkatti Sirpa, asiantuntija, KPMG Kuusmaa Juha, Usbek ry.

Kääriäinen Marko, Usbek ry.

Laakkonen Jouni, ex-valmentaja Männikkö Esko, trainee, KPMG

Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia Oksanen Jari (johtokunnan jäsen) Salibandyn Tuki -säätiö Ahde Matti (pj) Haaponiemi Ismo Kauppinen Risto Kuitunen Henri Liljelund Marjo (vpj) Kinnunen Jari (asiamies) SSBL Salibandy Oy:n hallitus Haaponiemi Ismo (pj) Kohonen Mikko Lampinen Kari Rantakari Milan Rauhala Ari (vpj) Urheilun oikeusturvalautakunta Hedkrok Tom (jäsen)

salibandyn seurakehittyminen 360 -ohjausryhmä Henriksson Juhani Kaksonen Mikko Kettunen Petri Lampinen Kari Nikunen Toni Sällström Kim Vehniäinen Ari

iff edustus

Eliisa Alanko (kausi 16–17) Ismo Haaponiemi Tom Hedkrok Klaus Koskela Kimmo Nurminen Tiina Nylander Milan Rantakari Tero Tiitu (kausi 15–16) Ari Vehniäinen

42 I SA L I BA N DYL I IT TO

Athletes’ Commission Diciplinary Committee, puheenjohtaja Appeal Committee Referee Committee IFF Central Board Medical Committee, varapuheenjohtaja IFF Central Board Athletes’ Commission Rules and Competition Committee, varapuheenjohtaja

Love the Way You Play

Suomen Salibandyliitto ry Finnish Floorball Federation Alakiventie 2, FI-00920 Helsinki tel +358 (0)9 4542 140 www.floorball.fi