Toimintasuunnitelma 2014

toimintasuunnitelma 2014

1

Sisällys

Yleistä

Yleistä ................................................................................................................................................................................................................................................................................................. 3

Suomen Salibandyliitto ry (SSBL) on vuonna 1985 perustettu valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka tarkoituksena on edistää, valvoa ja ohjata maamme salibandyn ja sählyn harrastusta ja kehitystä. Salibandyliitto toimii siihen kuuluvien salibandyä ja sählyä harrastavien piirien ja aluejärjestöjen, urheiluseurojen sekä muiden aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä. Salibandyliiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin perusteet. Toiminnassa Salibandyliitto pyrkii edistämään tasa-arvoa (Salibandyliiton toimintasäännöt). Vuosi 2014 on Salibandyliiton 30. toimintavuosi.

Kilpailutoiminta. ................................................................................................................................................................................................................................................................. 4 Sarjatoiminta................................................................................................................................................................................................................................................................ 4 Aluetoiminta................................................................................................................................................................................................................................................................... 5 Joukkueet alueittain 2013–14. .................................................................................................................................................................................................................. 5 Erotuomaritoiminta............................................................................................................................................................................................................................................. 6 Järjestötoiminta.................................................................................................................................................................................................................................................................. 8 Hallitus, valiokunnat, alueorganisaatiot ja kansainvälinen toiminta. .............................................................................................. 9 Jäsenpalvelut, laskutus ja asiakasneuvonta........................................................................................................................................................................ 9 Sähköiset järjestelmät...................................................................................................................................................................................................................................... 9 Olosuhdetyö................................................................................................................................................................................................................................................................... 9 Seuratoiminta...................................................................................................................................................................................................................................................................... 10 Huippu-urheilu........................................................................................................................................................................................................................................................ 10 Pelaajavalmennus. ............................................................................................................................................................................................................................................... 12 Valmentajakoulutus ......................................................................................................................................................................................................................................... 12 Aikuisten harrastesalibandy....................................................................................................................................................................................................................13 Nais- ja tyttösalibandyn kehittäminen, erityisryhmät ja koulut........................................................................................................... 14 Viestintä.......................................................................................................................................................................................................................................................................................16 Sähköinen viestintä............................................................................................................................................................................................................................................16 TV ja nettilähetykset.........................................................................................................................................................................................................................................16 Mediaseuranta ja yhteistyö median kanssa. ....................................................................................................................................................................16 Uudet haasteet ja suunnitelmat......................................................................................................................................................................................................16

Vuonna 2013 Salibandyliiton tavoitteeksi määriteltiin ”olla Suomen paras liikunta-alan palveluorganisaatio”. Liiton määriteltyjen perustoimintojen lisäksi keskeisessä roolissa toimintasuunnitelmavuonna 2014 tulee olemaan kohti tavoitetta vievät muutos- ja kehitystoimet. Liiton toiminnan kehittämiseen määriteltiin tärkeimmiksi ja keskeisimmiksi kehittämisalueiksi viestintä, seurakehittäminen, olosuhdetyö ja valmennuskoulutustoiminta. Näiden osa-alueiden muutokset saatetaan käytäntöön 2014.

Uuden johtamisjärjestelmän mukaisesti liiton tuloskortista johdettujen sektorikohtaisten toimintasuunnitelmien ja toimihenkilöiden henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen tulee ohjaamaan toimintaa kohti asetettua tavoitetta. Tarkkaan strukturoitu johtamisjärjestelmä kehittää ja tehostaa toimintaa. Kullekin toiminnalliselle sektorille määritellyt kriittiset menestystekijät asiakasnäkökulmasta, prosessinäkökulmasta, talousnäkökulmasta ja henkilöstönäkökulmasta varmistavat toiminnan oikean suuntaamisen ja priorisoinnin. Kaikkeen tekemiseen ja toimintaan tulee kiinteästi kuulua vuonna 2013 määritellyt organisaation arvot: arvostus-luottamus-vapaus sekä asiakkaiden arvo-odotukset: asiantuntevaosaava-avoin-aktiivinen.

Sektoreiden itsenäisyys toiminnan toteuttamisessa lisääntyy. Saavutettujen tulosten seurantaan ja mittareihin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Raportointijärjestelmiä niin toiminnallisesta kuin taloudellisestakin näkökulmasta kehitetään.

Liitteet Tuloskortti.........................................................................................................................................................................................................................................................................17 Sektorikohtaiset kehityssuunnitelmat..................................................................................................................................................................................... 18 Talousarvio 2014..................................................................................................................................................................................................................................................... 25

3

Kilpailutoiminta

Kauden 2013–14 sarjoihin osallistuu yhteensä 2707 joukkuetta. Kasvua edelliskauteen verrattuna on 5,3 %. Sarjoja pelataan sekä yksittäisinä otteluina että turnausmuotoisina sarjoina. Yksittäisinä otteluina pelataan pääsarjat, miesten II div., naisten I div. sekä junioreiden SM-sarjoista nuorten SM-sarja, B- ja C1-pojat sekä nuorten tyttöjen SM-sarja.

Pääsarjoja ovat miesten ja naisten Salibandyliiga sekä miesten Divari. Salibandyliiton organisaatiomuutoksen myötä pääsarjojen järjestämisen kuuluu Salibandyliitolle. Muita aikuisten sarjoja ovat alueellisesti pelattavat miesten II – VI divisioonat sekä naisten valtakunnallinen I divisioona sekä alueellisesti pelattavat II – IV divisioonat. Aikuisten alimmat sarjatasot vaihtelevat alueittain. Näiden sarjojen lisäksi pelataan sekä miesten että naisten Suomen Cup. Juniori-ikäluokissa valtakunnallisia SM-sarjoja ovat nuorten SM-sarja, B-, C1- ja C-pojat sekä nuorten tyttöjen ja C-tyttöjen SM-sarjat. Alueellisia sarjoja pelataan A-G-pojissa sekä nuorten tyttöjen I divisioona ja C-F-tyttöjen sarjat. Nuorimmat ikäluokat vaihtelevat alueittain. D-G- junioreiden pelitoiminnassa noudatetaan ensisijaisesti Salibandyliiton PeliMaailman, KisaMaailman ja KerhoMaailman sääntöjä ja toissijaisesti kilpailusääntöjä.















Etelä-Suomi (Helsinki) Länsirannikko (Turku) Sisä-Suomi (Tampere) Kaakkois-Suomi (Lappeenranta) Savo-Karjala (Joensuu) Pohjanmaa (Seinäjoki) Pohjois-Suomi (Oulu)

Pohjois-Suomi

Jokaisella alueella on päätoimiset aluevastaavat (Etelä-Suomen alueella kaksi), jotka vastaavat sarjatoiminnan organisoimisesta.

aa

sarjatoiminta

nm

Erotuomaritoiminnan kehittämistä jatketaan erotuomarivaliokunnan (ETV) ja sen nimeämien vastuuhenkilöiden johdolla. ETV:n työn tukena toimivat sen työryhmät. Erityisenä painopistealueena on alueiden et-toiminnan johtoryhmien (erotuomari-, erotuomarikoulutus-, erotuomarivalmennusvastaavien ja erotuomariasettelijoiden) toiminnan tukeminen ja siten erotuomarimäärän kasvattaminen. EeNetoppimisympäristön kehitystyö käynnistyy ja se otetaan vaiheittain käyttöön.

Salibandyliiton aluetoiminta on jaettu seitsemälle alueelle (aluetoimiston sijainti suluissa):

ja

Kilpailutoiminnan suunnittelu ja kehittäminen tehdään tiiviissä yhteistyössä toimihenkilöiden ja kilpailuvaliokunnan kanssa. Vuoden 2014 painopistealueina ovat tulospalvelujärjestelmän viimeistely lopulliseen toimivaan muotoon, sarjatoiminnan oikea-aikaisen ja tarpeellisen viestinnän kehittäminen sekä sarjatoiminnan palautteiden määrän lisääminen ja niiden huomioiminen toiminnan kehittämisessä.

aluetoiminta

Po h

Kilpailutoiminnan sektorin keskeisenä tehtävänä on sarjatoiminnan sekä erotuomaritoiminnan suunnittelu, toteutus ja kehittäminen.

Sarjatoiminnan lisäksi alueellista toimintaa kehitetään ylläpitämällä ja luomalla uusia yhteistyöverkostoja jäsenseurojen, kuntien, muiden lajiliittojen ja halliyrittäjien sekä alueellisten erotuomariverkostojen kanssa. Alueilla toimivien työryhmien määrää tullaan lisäämään, jotta jäsenseurat pääsevät entistä paremmin vaikuttamaan alueiden toiminnan kehittämiseen.

Savo-Karjala Sisä-Suomi KaakkoisSuomi

Länsirannikko Etelä-Suomi

joukkueet alueittain 2013–14

ES

LR

SS

KS

SK

PM

PS

Miehet

971

384

112

178

77

79

62

79

Naiset

217

68

33

46

11

12

21

26

A-C pojat

338

121

48

62

32

27

24

24

A-C tytöt

98

42

13

14

10

1

11

7

D-G pojat

798

312

145

135

63

54

65

24

D-F tytöt

109

41

28

10

8

9

7

6

Seniorit

167

94

16

28

12

10

0

7

1062

395

473

213

192

190

173

Erityisryhmät Yhteensä

4

9 2707

5

erotuomaritoiminta Tavoitteet: I Koulutuksen kehittämisen kautta taataan, että erotuomareiden taso on riittävä sekä määrällisesti että laadullisesti.  Erotuomarikoulutus tuottaa kysyntää vastaavan määrän aktiivisia ja osaavia erotuomareita.

II Myönteisen työskentelykulttuurin takaaminen erotuomareille a. Erotuomaritoiminta koetaan myönteisenä. b. Erotuomaritoiminta ymmärretään samalla tavoin kiinteänä osana lajia kuin pelaaminen ja muu toiminta. c. Toimintaa ohjaavat liiton tavoitteet, säännöt ja päätökset sekä erotuomareiden eettiset periaatteet (SEL). d. Erotuomaritoiminnasta käydään rakentavaa ja toimintaa edistävää keskustelua.

Erotuomariasettelu ja luokitukset Asettelun pääsarjoissa tekevät ETV:n nimeämät henkilöt. Muissa sarjoissa asettelijoina toimivat alueiden et -asettelijat. Käytössä on 14-portainen erotuomariluokitusjärjestelmä. Erotuomarin luokitus perustuu suoritettuun erotuomarikoulutukseen, et-valmennusten dokumentteihin sekä muihin erotuomaritoimintaan liittyviin tekijöihin.

Toimitsijakoulutus Toimitsijakoulutuksesta huolehtivat alueiden erotuomarivastaavien ja et -koulutusvastaavien johdolla alueen erotuomarikouluttajat. Koulutustilaisuuksia järjestetään kootusti alueilla. Lisäksi ns. seuratoimitsijakoulutuksia jatketaan.

Kansainvälinen toiminta Kansainvälisiä erotuomaripareja sekä kv. erotuomarivalmentajia koulutetaan ja nimetään Kansainvälisen Salibandyliiton (IFF) vaatimusten mukaisesti. Yhteistyötä IFF:n RC:n kanssa jatketaan.

Erotuomarisektorin yhteistyö seurojen, joukkueiden, valmentajien ja yksittäisten pelaajien kanssa on toiminnan kehittymiselle välttämätöntä. Yhteistyön tavoitteena on lisätä keskinäistä yhteisymmärrystä lajin eri sidosryhmien välillä. Erotuomarikoulutuksessa painotetaan vuorovaikutustaitoja. Erotuomaritoiminnan julkisuuskuvan kohottaminen (et-brand) on myös yhteinen tavoite. Kaikella toiminnalla edistetään yleisen myönteisen työskentelykulttuurin takaamista erotuomareille Erotuomarikoulutus Miesten pääsarjojen ja naisten liigan erotuomareille on nimetty vastuuhenkilöt ja työryhmät. Työryhmät vastaavat oman ryhmänsä koulutuksista ja esittävät erotuomariluokitusmuutoksia ETV:lle. Uusi liittoerotuomarien koulutusryhmä perustetaan A4-erotuomareiden koulutusryhmästä. Kansainvälistä erotuomarivaihtoa jatketaan liigoissa muiden salibandymaiden kanssa.

Alueen erotuomaritoimintaa johtaa valiokunnan nimeämä vastuuhenkilö ja kunkin alueen et-toiminnan johtoryhmä. ETV ja alue-et-koulutustyöryhmä kouluttavat jokaiselle alueelle alue-erotuomarikouluttajia.

Nämä kouluttavat alueillaan alueen erotuomarivastaavan ja et -koulutusvastaavan johdolla alue-erotuomareita ja tarvittaessa pelinohjaajia.

Erotuomarivalmennus ja otteluvalvonta Erotuomarivalmennuksen vastuuhenkilö ja työryhmä kouluttavat pääsarjaerotuomarivalmentajat (otteluvalvojat). Alueen erotuomarivalmennusvastaavat kouluttavat alueelliset et –valmentajat. Erotuomarivalmennusta jatketaan pääsääntöisesti aiemmassa muodossaan. Hyväksytty budjetti määrittää valmennukseen osoitetut resurssit. Otteluvalvontaa ja olosuhdetarkkailua suoritetaan yksittäisissä otteluissa sarjajärjestäjän tukena.

6

7

Järjestötoiminta

hallitus, valiokunnat, alueorganisaatiot ja kansainvälinen toiminta

Järjestötoimintasektori on uuden organisaation mukainen kokonaisuus, johon kuuluvat liiton järjestötoiminta, asiakaspalvelu, jäsenpalvelut, sähköiset järjestelmät ja olosuhdetyö. Järjestösektori tuottaa edellä mainittujen toimien lisäksi tukipalveluina liiton muille toimintasektoreille kokous- ja matkajärjestelyt, ostolaskujen käsittelyn ja laskutuksen, seurojen hallinnon ja järjestötoiminnan kehittymisen tuen sekä siviilipalvelusten hallinnoinnin ja henkilöstöhallinnon kehitystoimet.

Sähköiset järjestelmät

Olosuhdetyö

Liiton järjestötoiminta: hallitus, valiokunnat, valtuusto, aluekokoukset, liittokokous

Kansainvälinen toiminta: IFF:n hallitus, valiokunnat ym. kehitystyöryhmät

Jäsenpalvelut: uudet ja eroavat jäsenseurat yhteyshenkilömuutokset, seurakäyttäjätunnukset, jäsen- ja pelaajarekisteri

järjestötoimintasektori

Seuratoiminnan tukitoimet: Seurojen järjestötoiminnan ja hallinnon kehittämisen tuki, ilmoittautuminen



Hallitus kokoontuu tammi-kesäkuussa ja elo-marraskuussa kerran kuukaudessa, yhteensä 10 kertaa. Lisäksi pidetään sähköposti- tai videokokouksia.



Valiokuntien määrä ja tehtävät muokataan uuden organisaation mukaiseksi

 Valiokuntien ja valituslautakunnan kokoukset pidetään pääsääntöisesti sähköposti-, puhelin- ja videokokouksina jäsenten ajankäytön tehostamiseksi ja matkakustannusten nousun hillitsemiseksi. Aineistot jaetaan sähköisen materiaalipankin kautta.  Sääntömääräiset seitsemän aluekokousta pidetään elo-syyskuussa seitsemällä alueella ja sääntömääräinen liittokokous marraskuussa

Asiakaspalvelu Henkilöstöhallinnon kehittäminen

Kokous- ja matkustusjärjestelyt Talouden tukitoimet: laskutus, perintä, ostolaskut, turnausmuotoisten sarjojen erotuomareiden matkakulut

Kilpailutoiminnan tukitoimet: pelaajasiirrot, edustusoikeudet, pelaajalisenssit, ilmoittautuminen

 Alueellisia seuratoimijoita ja urheilijoita palkitaan paikallisissa Urheilugaaloissa yhteistyössä liikunnan ja urheilun alueorganisaatioiden kanssa 

Kansainvälisen salibandyliiton (IFF) hallituksessa, valiokunnissa ja urheilijakomissiossa toimii useita suomalaisia. Kansainvälisen liiton toimisto sijaitsee Suomessa vuoteen 2017 asti voimassaolevan sopimuksen mukaisesti. Salibandyliitto on mukana uudessa kehitysohjelmassa ”Each One Teach One”

 Vuoden 2018 miesten MM-kisojen ennakkovalmistelut käynnistetään. IFF:n hallitus päättää kisojen järjestäjästä viimeistään joulukuussa 2014.

jäsenpalvelut, laskutus ja asiakasneuvonta

 Jäsenlaskutus ja joukkueiden osallistumismaksujen laskutus sekä ostolaskujen käsittely on jo sähköistä. Käsin tehtävien laskujen määrää vähennetään ja sähköisten järjestelmien käyttöä lisätään.  Uusien jäsenten määrä pysyy ennallaan tai nousee hiukan, eroavien jäsenten määrä pysyy samalla tasolla (vuonna 2013 uusia jäseniä 54, eroilmoituksen perusteella eronneita 49)  Pelaajalisenssiasioiden asiakaspalvelu säilytetään keskitettynä. Internet-sivujen info pidetään yksinkertaisena, jotta virheiden määrä lisenssien hankinnassa pysyy pienenä (lisenssipalautuksia ja muita lisenssimuutoksia ajalla 08.– 12.2013 noin 300 kpl).

sähköiset järjestelmät 

Jäsen- ja joukkue- ja pelaajarekisterinä käytetään Valo ry:n tuottamaa Sporttirekisteriä.

Koulutuksiin ja sarjoihin ilmoittaudutaan sähköisen ilmoittautumisjärjestelmän kautta.

Pelaajasiirrot toteutetaan sähköisen pelaajasiirtojärjestelmän kautta. Sähköiset järjestelmät ovat yhteydessä Sporttirekisteriin, ja mm. koulutusmerkinnät siirtyvät automaattisesti koulutukseen osallistuneen henkilön tietoihin.

olosuhdetyö



liikuntapaikkarakentaminen ja -varustelu



liikuntapaikkavuorojen jakoperusteet ja taksat



tapahtuma- ja kenttäturvallisuus



8

Olosuhdetyön tärkeimpiä verkostoitumismuotoja ovat aktiivinen osallistuminen sekä valtakunnalliseen että alueelliseen järjestöyhteistyöhön, liikuntarakentamisen messuihin ja erilaisiin seminaareihin. Suoralla vuorovaikutuksella seurojen, kuntien ja niiden päättäjien sekä halliyrittäjien kanssa haetaan ratkaisuja salibandyn olosuhdeongelmien lieventämiseksi sekä alueellisesti että paikallisesti.

9

Seuratoiminta huippu-urheilu

Salibandyn maajoukkuekalenteri

Maajoukkueet Kansainvälisessä huippusalibandyssa pelataan ensimmäisen kerran MM-karsintaturnaus. Perinteinen Suomi-Ruotsi-monimaaottelu muuttuu siten, että U19-joukkueet ja aikuiset pelaavat eri ajankohtana.

Miehet ja naiset pelaavat joka vuosi sekä Suomessa että Ruotsissa samana viikonloppuna. Opiskelijoiden MM-kisat ovat osa aikuismaajoukkueiden toimintaa. Urheiluakatemioiden valmennustoimintaa vahvistetaan ja maajoukkuepelaajia ohjataan voimakkaammin mukaan alueellisiin harjoitusryhmiin.

Miesten maajoukkue

27.1. – 2.2.

MM-karsinta

Lochow, Puola

24. – 27.4.

EFT-turnaus

Tsekki

6. – 8.6.

kesäleiri 1

Kisakallio

18. – 22.6.

opiskelijoiden MM-kisat

Singapore

2. – 4.7.

kesäleiri 2

Eerikkilä

24. – 26.7.

kesäleiri 3

Eerikkilä

10. – 14.9.

Ruotsi-ottelu

Suomi ja Ruotsi

29.10. – 2.11.

EFT-turnaus

Suomi

28.11. – 3.12.

valmisteluleiri

lämpö

4. – 15.12

MM-kisat

Göteborg, Ruotsi

31.1. – 2.2.

Ruotsi-ottelu

Lahti

syyskuu

leiri

Eerikkilä

31.10. – 2.11.

EFT-turnaus

Suomi

25. – 27.4.

EFT-turnaus

Eerikkilä, Suomi

kesäkuu

leiri

Eerikkilä

18. – 22.6.

opiskelijoiden MM-kisat

Singapore

11. – 14.9.

Ruotsi-ottelu

Suomi ja Ruotsi

31.10. – 2.11.

EFT-turnaus

Tsekki

31.1. – 2.2.

Ruotsi-ottelu

Lahti

22. – 25.4.

viimeistelyleiri

Eerikkilä

30.4. – 4.5.

MM-kisat

Babimost, Rakoniewice, Zbaszyn - Puola

31.10. – 2.11.

EFT

Tsekki

U19 pojat

Naisten maajoukkue

U19 tytöt

Maajoukkuetoimintaa tukevat tapahtumat

10

1. – 5.10.

Champions Cup

Sveitsi

2. – 5.6.

Pohjolaleiri -97, pojat

Eerikkilä

7. – 10.8.

Pohjola Cup -96 (-97), pojat

Eerikkilä

14. – 17.8.

Pohjola Cup -96-97, tytöt

Eerikkilä

11

pelaajavalmennus

Valtakunnallisesti salibandyn akatemiavalmennuksessa on 507 pelaajaa, 42 valmentajaa ja yhtensä 28 valmennusryhmää. Akatemiavalmentajille järjestetään kerran vuodessa yhteinen tapaaminen ja akatemiavierailut kohdennetaan toimintavuoden aikana seuraaviin paikkoihin: Joensuu, Turku, Tampere ja Seinäjoki.

Pelaajapolulla järjestetään 20 tapahtumaa, joissa on yhteensä 1004 pelaajaa, 220 valmentajaa ja 42 erotuomaria. Lisäksi ikäluokkavalmentajat kiertävät ympäri maata tekemässä pelaajavalmennusta ja -tarkkailuja.

valmentajakoulutus Tasojen 1 ja 2 koulutustoiminta 2014 Valmennuskoulutus 2014 | tason I Salibandyvalmentajakoulutus

Avoimet koulutukset

10 kpl

170 henkilöä

Tilauskoulutukset seuroissa

10 kpl

200 henkilöä

Avoimet koulutukset

1 kpl

30 henkilöä

Teemakoulutukset

3 kpl

45 henkilöä

Valmennuskoulutus 2014 | tason II Salibandyvalmentajakoulutus

Valmennuskoulutus 2014 | tason II ja III teema- ja täydennyskoulutukset

Teemakoulutukset

3 kpl

150 henkilöä

Valmennusosaamisen kehittyminen Vuoden 2014 valmennusosaamisen painopisteenä on alueellisten kouluttajien ja mentoreiden kouluttajakoulutus. Tavoitteena on kouluttaa jokaiselle alueelle 2–3 huippuosaajaa, jotka kehittävät alueen valmentajaosaamista vahvasti seuravalmennuksen toimintaympäristössä.

Valtakunnallisesti valmennuskoulutusta kehittää ja koordinoi 4–6 henkilön ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtävä on valmennuskoulutuksen jatkuva kehitystyö ja arviointi. Ohjausryhmän tehtävä on lisätä kokonaisvaltaisen valmennuksen ymmärrystä ja osaamista urheilijauran eri vaiheisiin (lapsuus-, nuoriso- ja huippu-urheiluvaihe).

aikuisten harrastesalibandy Vuoden 2014 toteutetaan ainakin seuraavat toiminnot:

Valmennuskoulutus | Kouluttajakoulutus

Pistemestari-kuntoilukonseptin ja siihen liittyvän koulutuksen pilotointi 10 seuralle alkuvuodesta 2014

Suomalainen valmennusosaaminen -seminaari ohjausryhmälle

1 kpl

5 – 6 henkilöä



Tason 1 kouluttajakoulutus

1 kpl

16 – 20 henkilöä



Pistemestarin turnauskonseptin luominen ja pilotointi

4 – 6 henkilöä



Pistemestarin mobiilisovelluksen päivitys valmistuu toukokuun loppuun mennessä





Työpaikkasalibandyn SM-kilpailut (STPU) huhtikuussa Arena Center Myllypurossa



Katusählykiertue touko-elokuussa 2014 (n. 20 karsintaturnausta ja loppuhuipennus)

Tason 2 kouluttajakoulutus - koulutus suunnataan kokeneille kouluttajille mentoroimalla

12

Puolustusvoimien salibandypäivät neljässä varuskunnassa (Upinniemi 18.2., Santahamina 21.2., Tikkakoski 27.2., Parola 6.3.) Tapahtumiin osallistuu yhteensä n. 4000 varusmiestä

13

nais- ja tyttösalibandyn kehittäminen, erityisryhmät ja koulut Tyttö- ja naissalibandy Seurakontaktit

Määrä

Tyttösalibandyseuratapaamiset

Henkilömäärä (n.)

10

100

Varjo MM-turnaukset

7

1800

Naisille suunnattu valmennuskoulutus

4

6 – 10

Muut salibandytapahtumat

(pelaaja-arvio)

10

Erityisryhmien salibandy Tapahtumat

Määrä

Henkilömäärä (n.)

Sähköpyörätuolisalibandy (SM- ja Finlandia-sarja)

3

300

(pelaajat)

Kehitysvammaisten salibandy

1 (aloituskokous)

10 – 15 (kokouksen osallistujat)

Kuurojen Salibandyturnaus

1

120

(turnauksen pelaajat)

Kouluyhteistyö  opettajille suunnitellaan ja toteutetaan lajipaketti salibandyn opettamisesta kouluilla.

Koulutetaan kolmen yliopiston liikuntapedagogit materiaalilla ja lisätään koulutusmateriaali liiton uuteen sähköisen palveluun



Kuntatapaamiset seurojen kanssa yhteistyössä, vuonna 2014 tavoitteena seitsemän kuntaa Salibandyliiton seitsemältä alueelta

Säbämestari-lajikerho ja koulutus  Käynnistetään ”Kasva urheilijaksi” Säbämestarin lajikerho kaikissa salibandyn sinettiseuroissa ja kymmenessä Liikkuva koulu -hankkeessa mukana olevassa koulussa



Koulutetaan 20 seuraa ja 400 valmentajaa Säbämestari-koulutuksella (4 h)

Sinettiseuratoiminta  auditoidaan kymmenen sinettiseuraa ja järjestetään Valon kanssa yhteinen seminaari kaikille sinettiseuroille



koulutetaan sinettiseurojen ohjaajia ja valmentajia Säbämestari-koulutuksella

14

15

Viestintä

Liitteet

Uuden organisaation keskeisenä sektorina viestintä läpi leikkaa koko liiton ja SSBL Salibandy Oy:n toimintaa. Viestinnän päätehtävä on tukea ja edesauttaa kokonaistavoitetta - olla Suomen paras liikunta-alan palveluorganisaatio.

Tuloskortti

Viestintäsektori toimii läheisessä yhteistyössä kolmen muun sektorin kanssa ja edesauttaa sektorien määrittelemien tavoitteiden toteutumista. Viestintäsektori toimii lajin markkinoinnin suunnittelussa yhteistyössä SSBL Salibandy Oy:n kanssa. Jäsenviestintä on keskeinen osa sektorin toimintaa.

asiakasnäkökulma

prosessinäkökulma

A1 Asiakkaiden palvelukokemus paranee (suositteletko palvelua / mittaristo tehty ja lähtötaso määritetty) A7 Asiakkaat tyytyväisiä kilpailutoiminnan laatuun (asiakkaiden arvio) A5 Asiakasviestintä paranee (asiakkaiden arvio) A8 Tulospalvelu monipuolistuu ja luotettavuus paranee (käyttökatkosten määrä nolla) A2 Valmennuskoulutusten saatavuus valtakunnallisesti paranee (kouluttajien määrä kasvaa 50 % ja koulutusten määrä lisääntyy 25 %) A6 Medianäkyvyyden laatu paranee ja sen kautta saadut kontaktit lisääntyvät (mediamittaus, katsojaluvut) A4 Seuran toiminnan kehittämiseen löytyy uusia työkaluja (asiakkaiden arvio) A3 Harrastajien pelaaminen monipuolistuu ja pelaajien määrä kasvaa (Pistemestari ja lajikerho konseptit käytössä 20 seurassa ja 10 muussa ryhmässä)

P1–3 Toiminnanohjausjärjestelmää kehitetään,

avainprosessit on optimoitu ja mittarit ja

prosessien omistajat on määritelty (Vuosikello on toteutettu suunnitellusti, optimointi on tehty / ei tehty) P8 Viestintäprosessit kehittyvät (nettisivut on julkaistu asiakkaille, oma tuotanto käynnissä) P6 Kilpailutoiminnan laatu paranee (virheiden määrä) P7 Yhteistyö tulospalvelun toimittajan kanssa ja reagointiherkkyys paranee (virheet korjataan 30 min) P4 Uusi valmennus-koulutusprosessi on käytössä (Valmennus-koulutusportaali on käytössä) P5 Aikuisten harrastepelaamisesta työpaikoilla ja oppilaitoksilla käynnistetään uusi prosessi (Pistemestari ja lajikerho konseptit käytössä 20 seurassa ja 10 muussa ryhmässä)

talousnäkökulma

henkilöstönäkökulma

sähköinen viestintä Viestinnän tärkeimpänä yksittäisenä toimenpiteenä on johtaa muutosta Salibandy-lehden aikakaudesta kokonaisvaltaisen, sähköisen viestinnän maailmaan. Konkreettisina toimenpiteinä ovat laajamittainen verkkosivu-uudistus, liikkuvan kuvan lähetysalustan rakentaminen ja sosiaalisen median kontaktipinnan tuominen jäsenten, suuren yleisön ja yhteistyökumppaneiden vuorovaikutukselliseen käyttöön.

Muutosta leimaa voimakas visualisuus ja liikkuvan kuvan käytön suuri lisääntyminen. Sähköisen viestinnän sisältökehitystä tekevät viestintäsektorin kanssa yhteistyössä organisaation kolme muuta sektoria ja SSBL Salibandy Oy.

tv ja nettilähetykset Viestinnän sektori tukee, auttaa ja pyrkii kehittämään salibandyn tv-näkyvyyttä. Nykyinen tv-sopimus Ylen kanssa jatkuu kevääseen 2014. TV-kumppania autetaan ja tuetaan lähetysten suunnittelussa ja toteutuksessa. Yhdessä tv-lähetysten rinnalla kehityskohteena ovat omalle alustalle tuotetut nettilähetykset. Tavoitteena on kasvattaa suorien salibandyotteluiden katselua ja näkyvyyttä voimakkaasti. Lisäksi vuorovaikutuksellista (sosiaalisen median käytön katseluun yhdistävää) ajankohtais- ja keskusteluohjelmatuotantoa suunnitellaan.

mediaseuranta ja yhteistyö median kanssa Viestinnän sektori seuraa tarkasti perinteistä printtiä ja sähköistä mediaa. Vuorovaikutus ja yhteistyö isojen mediatalojen kanssa kuuluu sektorin strategiaan. Lisäksi mediaseurantaa tehdään tarkasti sosiaalisen median (mm. Twitter, blogit, Facebook, Instagram) puolella. Puheenaiheisiin reagoidaan ja niitä ollaan myös itse synnyttämässä.

uudet haasteet ja suunnitelmat Viestintäsektori suunnittelee vuoden 2014 aikana sisältöä Salibandyliiton juhlavuodelle 2015. Asiasta perustetaan työryhmä. Viestintä on edustettuna naisten MM2015-suunnittelutyöryhmässä.

Viestintäkoulutusten suunnittelu. Kansainvälinen toiminta ja sen kehittäminen.

16

(oppiminen ja kasvu)

T1 Liiton kirjanpidollinen tulos on positiivinen (Ylijäämä 100 000) T4 Kilpailutoiminnan välittömien ottelukohtainen yksikkökulut pysyvät hallinnassa (kasvu max. 3 %) T2 Lisenssitulot kasvavat (kasvu 10 % edelliseen vuoteen) T3 Tulorahoitusrakenteen monipuolistaminen (Yhteistyösopimusten arvon kasvattaminen 10 %)

H1 Henkilöstön osaamisen parempi kohdentaminen (toimenkuvat ja toimintatavat on määritetty ja muutokset toteutettu) H3 Toimintatavat kehittyy organisaatio keskeisestä asiakaskeskeiseen suuntaan (organisaation arvioi) H4 Vuorovaikutus osaaminen paranee (asiakastyytyväisyyden taso vähintään xx) H5 Sisäinen viestintä paranee (henkilöstön arvio) H2 Henkilöstön pelikirjan toimintatavat ovat käytössä ja vakiintuneita (henkilöstön ja esimiesten palaute)

17

Sektorikohtaiset kehityssuunnitelmat asiakasnäkökulma (a) Kriittiset menestystekijät ovat:  Viestinnän kehittäminen  Somen hyödyntäminen kaikilla sektoreilla vuorovaikutteisuuden aikaansaamiseksi  Asiakaslähtöisyys viestinnän toteutuksessa  Viestintäsektorin kokonaisuudistus  Kilpailutoiminnan laadun säilyttäminen / kehittäminen  Tulospalvelu  Keskitetty erotuomareiden palkkioiden maksujärjestelmä

2. A7 Asiakkaat tyytyväisiä kilpailutoiminnan laatuun (asiakkaiden arvio) Kilpailutoiminta:  Tulospalvelu kuntoon kaikilta osin  Kerätään seuroilta / joukkueilta / pelaajilta palautetta kilpailutoiminnasta ja reagoidaan palautteen perusteella, parannetaan vuorovaikutusta ja sarjatoiminnan laatua  Kilpailutoiminnan vuosikellon suunnittelu ja julkaisu sekä tiedottaminen riittävän ajoissa isoista linjoista / muutoksista etukäteen ensin henkilökunnalle ja sen jälkeen asiakkaille Järjestötoiminta:  Salibandyn olosuhdekriteerejä täsmennetään ja sekä näkyvyyttä että yleistä tietoutta parannetaan

Viestintä:  Yle-yhteistyön kehittäminen ja suunnittelu sekä oma tuotanto (Suomen Cup finaalit, nettialusta, nettilähetykset)  Yhteistyö valtakunnallisten ja paikallismedioiden kanssa  Maajoukkueiden viestintä

1. A1 asiakkaiden palvelukokemus paranee (suositteletko palvelua / mittaristo tehty ja lähtötaso määritetty) Järjestötoiminta:  Asiakaspalvelussa (sähköposti, puhelin ym.) jaetaan tarkkaa ja täsmällistä tietoa vuorovaikutteisesti  Sähköisiä järjestelmiä kehitetään paremmin asiakkaiden tarpeisiin sopiviksi  Järjestötoiminta, jäsenseurapalvelu ja niistä viestintä on ajanmukaista ja asiakaslähtöistä Viestintä:  Uuden sähköisen sisällön suunnittelu ja toteutus (työnjako ja roolit; video, some, jutut, kuvat)  Yle-yhteistyön kehittäminen ja suunnittelu sekä muu mediaseuranta (sponsor insight, meltwater, finpanel, google analytics)  Oman tuotannon rakentaminen ja viestinnän rooli tapahtumissa (Suomen Cup finaalit, nettialusta, nettilähetykset) Kilpailutoiminta:  Tulospalvelu kuntoon kaikilta osin  Puhelimeen ja sähköpostiin tulleisiin viesteihin vastataan viimeistään seuraavana arkipäivänä  Kerätään seuroilta / joukkueilta / pelaajilta palautetta kilpailutoiminnasta ja reagoidaan palautteen perusteella, parannetaan vuorovaikutusta ja sarjatoiminnan laatua

Seuratoiminta:  Perustetaan valmennuskoulutuksen johtoryhmä > vuosittaiset linjaukset ja painopisteet, kouluttajien rekrytointi ja kouluttajakoulutuksen suunnittelu ja toteutus  Somen lisääminen viestinnässä seurasektorilla (Pelaajapolku, valmennuskoulutus, Pistemestari)  Pistemestarista tulee tunnettu ja rekisteröity sählyn pelisovellus / kuntoilukonsepti, jota hyödynnetään monipuolisesti seuroissa, oppilaitoksissa, Puolustusvoimissa ja työpaikoilla

18

3. A5 Asiakasviestintä paranee (asiakkaiden arvio) Viestintä:  Verkkosivujen uudistuksen toteuttaminen ja julkaisu (myös mobiilisivut)  Verkkosivujen sisällön tuottamisen suunnittelu, toteutus, työnjako ja roolit (video, some, jutut, kuvat, kartoitetaan myös uudet tekijät / kumppanit)  Yle-yhteistyön kehittäminen ja suunnittelu  Mediaseurannan suunnittelu ja toteutus (sponsor insight, meltwater, finpanel, google analytics)  Yhteistyö valtakunnallisten ja paikallismedioiden kanssa  Yksilöllisten ja uusien viestintämallien kehittäminen  Viestinnän tuki ja konsultointi sektoreiden kampanjoille (turnaukset, Pistemestari, Tyttösäbä) Järjestötoiminta:  Järjestötoiminta, jäsenseurapalvelu ja niistä viestintä on ajanmukaista ja asiakaslähtöistä  Lisenssiluokitusta kehitetään: lisenssiluokkien nimet kuvaavat aikaisempaan paremmin kohderyhmää ja (kilpailu)toiminnan tasoa  Turvallisuusmääräykset kaudelle 2014–15 on päivitetty ajan tasalle ja saatettu seurojen tietoisuuteen & hyödynnettäväksi

Kilpailutoiminta:  Tulospalvelu kuntoon kaikilta osin  Kerätään seuroilta / joukkueilta / pelaajilta palautetta kilpailutoiminnasta ja reagoidaan palautteen perusteella, parannetaan vuorovaikutusta ja sarjatoiminnan laatua  Kilpailutoiminnan vuosikellon suunnittelu ja julkaisu sekä tiedottaminen riittävän ajoissa isoista linjoista / muutoksista etukäteen ensin henkilökunnalle ja sen jälkeen asiakkaille

19

prosessinäkökulma (p) Kriittiset menestystekijät ovat:  Tärkeimmiksi arvioitujen (priorisointi) ydinprosessien muutokset käytäntöön • Viestintä • Seurakehittyminen • Olosuhdetyö • Valmennuskoulutustoiminta • Ydinprosesseja tunnistettu yhteensä 14 • Prosessien optimointi jatkuu vaiheittain  Sisäinen viestintä  Tarvekartoitus ja sen mukainen kehittäminen

1. P1–3 Toiminnanohjausjärjestelmää kehitetään, avainprosessit on optimoitu ja mittarit ja prosessien omistajat on määritelty Kilpailutoiminta:  Kilpailutoiminnan vuosikellon suunnittelu ja julkaisu sekä isoista linjoista / muutoksista tietoa etukäteen ensin henkilökunnalle ja sen jälkeen asiakkaille Seuratoiminta:  Valmennuskoulutuksessa uusi prosessin hallinta ja vuosikello käytössä

Viestintä:  Verkkosivujen sisällön tuottamisen työnjako ja roolit (kartoitetaan myös uudet tekijät / kumppanit)  Viestinnän rooli salibandytapahtumissa  Viestinnän tuki ja konsultointi sektoreiden kampanjoille (turnaukset, Pistemestari, Tyttösäbä)  Maajoukkueiden viestintä

Järjestötoiminta:  Henkilöstön pelikirja on käytössä järjestösektorilla  Salibandyn olosuhdekriteerejä täsmennetään ja sekä näkyvyyttä että yleistä tietoutta parannetaan

2. P8 Viestintäprosessit kehittyvät (nettisivut on julkaistu asiakkaille, oma tuotanto käynnissä) Viestintä:  Verkkosivujen uudistuksen toteuttaminen ja julkaisu (myös mobiilisivut)  Verkkosivujen sisällön tuottamisen suunnittelu, toteutus, työnjako ja roolit (video, some, jutut, kuvat, kartoitetaan myös uudet tekijät / kumppanit)  Oman lähetystuotannon selvitys ja rakentaminen (Suomen Cup finaalit, nettialusta, nettilähetykset)  Mediaseurannan suunnittelu ja toteutus (sponsor insight, meltwater, finpanel, google analytics)  Yksilöllisten ja uusien viestintämallien kehittäminen  Viestinnän rooli salibandytapahtumissa  Maajoukkueiden viestintä

20

Kilpailutoiminta:  Tulospalvelu kuntoon kaikilta osin  Viestinnän kehittäminen (netti, fb, twitter) ja uutisoinnin lisääminen. Alueiden näkyminen viestinnässä paremmin ja seuratiedotteiden hyödyntäminen omissa kanavissa.  Joukkueet tilastoivat vastuuturnauksen tulokset tulospalvelujärjestelmään ja poistetaan mahdollisuuksien mukaan paperipöytäkirjat reaaliaikaisesti tilastoitavista sarjoista

Järjestötoiminta:  Järjestötoiminta, jäsenseurapalvelu ja niistä viestintä on ajanmukaista ja asiakaslähtöistä  Salibandyn olosuhdekriteerejä täsmennetään ja sekä näkyvyyttä että yleistä tietoutta parannetaan  Olosuhdeasioiden myönteistä kehitystä edistetään sekä aktiivisella vuorovaikutuksella että tapaamisilla kunta- ja järjestösektorin kanssa

3. P6 Kilpailutoiminnan laatu paranee (virheiden määrä) Kilpailutoiminta:  Tulospalvelu kuntoon kaikilta osin  Kerätään seuroilta / joukkueilta / pelaajilta palautetta kilpailutoiminnasta ja reagoidaan palautteen perusteella, parannetaan vuorovaikutusta ja sarjatoiminnan laatua  Kilpailutoiminnan vuosikellon suunnittelu ja julkaisu sekä tiedottaminen riittävän ajoissa isoista linjoista/muutoksista etukäteen ensin henkilökunnalle ja sen jälkeen asiakkaille Viestintä:  Oman lähetystuotannon selvitys ja rakentaminen (Suomen Cup finaalit, nettialusta, nettilähetykset)  Viestinnän rooli salibandytapahtumissa  Merkittävistä kilpailutoiminnan muutoksista ja uudistuksista viestiminen riittävän ajoissa

Järjestötoiminta:  Sähköisten järjestelmien sisäinen koulutus suunniteltu ja toteutettu  Erotuomarimaksujen keskitetty järjestelmä: valmistelutyö päättyy, järjestelmän testaus ja pilotointi

talousnäkökulma (t) Kriittiset menestystekijät ovat:  Talouden sektorikohtaisen suunnittelun, raportoinnin ja seurannan kehittäminen  Matka- ja palaverikulujen tarkka suunnittelu ja seuranta  Sähköiset ratkaisut avuksi  Erotuomaritoiminnan kehittäminen  Pienemmät liikuntatilat käyttöön  Pelaajalisenssijärjestelmän kehittäminen

1. T1 Liiton kirjanpidollinen tulos on positiivinen (Ylijäämä 100 000) Kilpailutoiminta:  Pelataan pelit sarjamaksuun ja sarjan tasoon sopivassa hallissa, jotta saadaan sarjamaksu ja hallikulut tasapainoon  Erotuomaritoiminnan houkuttelevuuden ja sitä kautta määrän lisääminen; kohdistetut kampanjat mm. seuroille, alueellisten et-toimielinten yhteistyö erotuomarikerhojen kanssa.

Erotuomariuden jatkaminen.  Osallistumismaksujen maltillinen nosto juniorisarjoissa

21

Järjestötoiminta:  Kustannus- ja työaikasäästöjä saavutetaan sähköisten järjestelmien avulla  Matka- ja kokousjärjestelyt ovat loogisia ja kustannustehokkaita  Pienten liikuntatilojen käytön lisääminen junioreiden kilpailuissa ja harjoittelussa Seuratoiminta:  Pelaajapolkutapahtumien supistaminen  Pistemestarista tulee tunnettu ja rekisteröity sählyn pelisovellus / kuntoilukonsepti, joka nähdään varainhankintakeinona seuroissa  Seuroilla käytössä uusi lajikerhomalli

Viestintä:  Verkkosivujen uudistuksen toteuttaminen ja julkaisu (myös mobiilisivut)  Uuden sähköisen sisällön suunnittelu ja toteutus (video, some, jutut, kuvat jne.)  Viestinnän kampanjat muilla sektoreilla (turnaukset, Pistemestari, Tyttösäbä jne)  Materiaalituotanto (muut julkaisut)

2. T4 Kilpailutoiminnan välittömät ottelukohtaiset yksikkökulut pysyvät hallinnassa (kasvu max. 3 % ) Kilpailutoiminta:  Kartoitetaan mahdollisia vaihtoehtoja pienimpien juniori-ikäluokkien erotuomaritoiminnan järjestämiseksi  Pelataan pelit sarjamaksuun ja sarjan tasoon sopivassa hallissa, jotta saadaan sarjamaksu ja hallikulut tasapainoon  Tulospalvelu kuntoon kaikilta osin Järjestötoiminta:  Lisenssiluokitusta kehitetään: lisenssiluokkien nimet kuvaavat aikaisempaan paremmin kohderyhmää ja (kilpailu)toiminnan tasoa  Pienten liikuntatilojen käytön lisääminen junioreiden kilpailuissa ja harjoittelussa

3. T2 Lisenssitulot kasvavat (kasvu 10 % edelliseen vuoteen)

henkilöstönäkökulma (h) (oppiminen ja kasvu) Kriittiset menestystekijät ovat:  Johtamisen vuosikellon toteutus  Toimenkuvien tarkennukset  Tavoite- ja kehityskeskustelut  Kunkin sektorin omien toimintatapojen määrittely ja toteutus

1. H1 Henkilöstön osaamisen parempi kohdentaminen (toimenkuvat ja toimintatavat on määritetty ja muutokset toteutettu) Kilpailutoiminta:  Työntekijän motivaation ja kehittämisinnon säilyttäminen sekä työnkuvien tarkistaminen  Avainseuroissa vierailu ja kontaktiverkoston kunnossapito sekä reagointi näiden tarpeisiin.

Yhtenäisen raportointiformaatin luominen vierailuille.

Seuratoiminta:  Luodaan valmennuskoulutukseen alueellinen kouluttajien mentori verkosto > mentorit aktiivisia toimijoita kentällä  Toimenkuvien tarkentaminen: tavoite- ja kehityskeskustelut  Pistemestarista tulee tunnettu ja rekisteröity sählyn pelisovellus/kuntoilukonsepti, jota hyödynnetään monipuolisesti seuroissa, oppilaitoksissa, Puolustusvoimissa ja työpaikoilla

Viestintä:  Verkkosivujen uudistuksen toteuttaminen, julkaisu, työnjako ja roolit (myös mobiilisivut)  Uuden sähköisen sisällön suunnittelu ja toteutus (video, some, jutut, kuvat jne.)  Viestinnän tuki ja konsultointi sektoreiden kampanjoille (turnaukset, Pistemestari, Tyttösäbä)  Toimenkuvien tarkentaminen: tavoite- ja kehityskeskustelut, viestinnän viikkopalaverikäytäntö

Järjestötoiminta:  Sähköisten järjestelmien sisäinen koulutusjärjestelmä suunniteltu ja toteutettu  Toimenkuvien tarkentaminen: tavoite- ja kehityskeskustelut

Kilpailutoiminta:  Lisenssimaksujen maltillinen korotus vuosittain sekä lisenssiluokkien kehittäminen

2. H3 Toimintatavat kehittyy organisaatiokeskeisestä asiakaskeskeiseen suuntaan (organisaation arvioi)

Järjestötoiminta:  Lisenssiluokitusta kehitetään: lisenssiluokkien nimet kuvaavat aikaisempaan paremmin kohderyhmää ja (kilpailu)toiminnan tasoa

Kilpailutoiminta:  Alueen sarjatoiminnan kehittämistyöryhmän perustaminen tarpeiden mukaan  Kilpailutoiminnan vuosikellon suunnittelu ja julkaisu sekä isoista linjoista/muutoksista tietoa etukäteen ensin henkilökunnalle ja sen jälkeen asiakkaille

Viestintä:  Yle-yhteistyön kehittäminen ja suunnittelu  Mediaseurannan suunnittelu ja toteutus (sponsor insight, meltwater, finpanel, google analytics)

22

Seuratoiminta:  Valmennuskoulutuksessa uusi prosessin hallinta ja vuosikello käytössä  Perustetaan valmennuskoulutuksen johtoryhmä > vuosittaiset linjaukset ja painopisteet, kouluttajien rekrytointi ja kouluttajakoulutuksen suunnittelu ja toteutus  Seuroilla käytössä uusi lajikerhomalli

23

Viestintä:  Verkkosivujen sisällön tuottamisen työnjako ja roolit (kartoitetaan myös uudet tekijät / kumppanit)  Uuden sähköisen sisällön suunnittelu ja toteutus (video, some, jutut, kuvat jne.)  Viestinnän tuki ja konsultointi sektoreiden kampanjoille (turnaukset, Pistemestari, Tyttösäbä)

Talousarvio 2014 varsinainen toiminta

Järjestötoiminta:  Sähköisten järjestelmien sisäinen koulutus suunniteltu ja toteutettu  Järjestötoiminta, jäsenseurapalvelu ja niistä viestintä on ajanmukaista ja asiakaslähtöistä

Tilinpäätös 2012

2 308 695

2 080 492

0 519 750

102 450 486 450

0 481 320

Tuotot yhteensä

2 915 065

2 897 595

2 561 812

Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut

-1 908 458 -301 315

-1 846 211 -287 227

-1 599 981 -280 955

Henkilöstökulut yhteensä Poistot yhteensä Vuokrat yhteensä Ulkopuoliset palvelut yhteensä Matkakulut yhteensä Materiaalikulut yhteensä Muut varsinaisen toiminnan kulut

-2 209 773 -11 300 -1 116 961 -534 365 -1 465 646 -92 296 -402 021

-2 133 439 -6 700 -1 110 163 -820 644 -1 497 140 -110 702 -411 753

-1 880 936 -5 750 -1 060 882 -712 337 -1 416 591 -93 041 -356 228

Kulut yleistoiminta

-5 832 362

-6 090 541

-5 525 766

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -2 917 297

-3 192 946

-2 963 954

Kilpailutoiminta:  Kilpailutoiminnan vuosikellon suunnittelu ja julkaisu sekä tiedottaminen riittävän ajoissa isoista linjoista/muutoksista etukäteen ensin henkilökunnalle ja sen jälkeen asiakkaille  Työntekijän motivaation ja kehittämisinnon säilyttäminen sekä työnkuvien tarkistaminen  Avainseuroissa vierailu ja kontaktiverkoston kunnossapito sekä reagointi näiden tarpeisiin.

Yhtenäisen raportointiformaatin luominen vierailuille.

varainhankinta

Järjestötoiminta:  Asiakaspalvelussa (sähköposti, puhelin ym.) jaetaan tarkkaa ja täsmällistä tietoa vuorovaikutteisesti

Budjetti 2014

Budjetti 2013

Tuotot yhteensä Kulut Kulut yhteensä Varainhankinta yhteensä

2 039 032

2 211 402

1 674 444

-91 000 1 948 032

-84 457 2 126 945

-9 084 1 665 360

Tuotto- / kulujäämä

-969 266

-1 066 000

-1 298 594

Rahoitustuotot ja kulut Tuotot Osinkotuotot Korkotuotot Vuokratutot

1 000 5 000 0

1 000 5 000 1 000

991 1 857 0

Kulut Korkokulut Muut rahoituskulut

-1 000 0

-1 000 0

-2 680 -435

Rahoitustuotot ja -kulut

5 000

6 000

-267

-964 266

-1 060 000

-1 298 861

0

0

0

950 000 70 000 40 000 1 060 000 95 734

950 000 70 000 40 000 1 060 000 0

869 000 60 000 43 515 972 515 -326 346

95 734

0

-77 680

Omatoiminen tuotto- / kulujäämä Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Yleisavustukset Valtion toiminta-avustus Valtion erityisavustukset Muut yleisavustukset Yleisavustukset yhteensä Kokonaistuotto- / kulujäämä

24

Budjetti 2013

2 395 315

3. H4 Vuorovaikutus osaaminen paranee (asiakastyytyväisyyden taso vähintään xx)

Viestintä:  Verkkosivujen sisällön tuottamisen työnjako ja roolit (kartoitetaan myös uudet tekijät / kumppanit)  Yle-yhteistyön kehittäminen ja suunnittelu  Yhteistyö valtakunnallisten ja paikallismedioiden kanssa  Yksilöllisten ja uusien viestintämallien kehittäminen  Viestinnän tuki ja konsultointi sektoreiden kampanjoille (turnaukset, Pistemestari, Tyttösäbä)  Maajoukkueiden viestintä

Budjetti 2014

Osanottomaksut yhteensä Pääsymaksut Pääsymaksu / pääsylipputulot Muut tuotot yhteensä

Seuratoiminta:  Valmennuskoulutuksessa uusi prosessin hallinta ja vuosikello käytössä  Pistemestarista tulee tunnettu ja rekisteröity sählyn pelisovellus / kuntoilukonsepti, joka nähdään varainhankintakeinona seuroissa  Seuroilla käytössä uusi lajikerhomalli

Tilikauden tulos

25

Tilinpäätös 2012

Suomen Salibandyliitto ry Finnish Floorball Federation Alakiventie 2, FI-00920 Helsinki tel +358 (0)9 4542 140 fax +358 (0)9 4542 1420 26 www.salibandy.net