Suomen Salibandyliiton vuosikertomus 2009

VUOSIKERTOMUS 2009

SUOMEN SALIBANDYLIITTO RY FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND R.F.

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

Taitto ja kuvitus: Petri Suni

2

SISÄLLYS YLEISTÄ ............................................................. 4 Jäsenseurojen määrä...........................................5 Sarjatoiminnan laajuus........................................5 Lisenssipelaajien määrä........................................5 VARSINAINEN TOIMINTA ...................................... 6 Antidopingtoiminta............................................. 7 Päihteet ja reilun pelin periaatteet....................... 7 Alueellinen toiminta........................................... 7 Etelä-Suomen alue..............................................7 Länsirannikon alue..............................................8 Sisä-Suomen alue................................................9 Kaakkois-Suomen alue.......................................10 Savo-Karjalan alue............................................11 Pohjanmaan alue..............................................12 Pohjois-Suomen alue.........................................13 Lasten ja nuorten sarjatoiminta.......................... 14 Yleistä.............................................................14 Juniorisarjat....................................................14 Aikuisten sarjatoiminta..................................... 15 Miesten sarjat..................................................15 Naisten sarjat...................................................15 Erityisryhmien liikunta.......................................15 Harrastustoiminta............................................. 16 Nuoriso- ja harrasteliikunta................................16 Sinettiseuratoiminta..........................................16 Pelinohjaajat....................................................16 Nuori Suomi -yhteistyö......................................16 Tyttö- ja naissalibandyn kehittäminen..................17 Kouluyhteistyö.................................................17 Seniorisarjat ...................................................17 Katusähly........................................................17 Salibandyn Rock SM...........................................18 Työpaikkasalibandyn SM-turnaus..........................18 Muut tapahtumat..............................................18 Huippu-urheilu................................................. 19 Yleistä.............................................................19 Markkinointiviestintä.........................................19 Miesten Salibandyliiga.......................................19 Miesten 1. divisioona.........................................20

Naisten Salibandyliiga.......................................20 Suomen Cup.....................................................20 Maaottelut Suomessa.........................................20 Arvokisat.........................................................20 Maajoukkuetoiminta..........................................22 TUKITOIMINNOT................................................. 24 Ohjaaja- ja valmentajakoulutus.......................... 25 Yleistä.............................................................25 Valmennustoiminta............................................ 26 Pelaajapolku.....................................................26 Testaustoiminta................................................26 Opiskele ja harjoittele leirit................................26 Urheiluoppilaitokset ja Urheiluakatemiat..............26 Pohjola Cup......................................................26 Talenttileirit.....................................................27 Aluevalmentajat................................................27 Erotuomaritoiminta........................................... 27 Valtakunnallinen koulutus..................................27 Erotuomariasettelu............................................27 Erotuomarivalmennus.........................................27 Erotuomariresurssit............................................27 Seuratoiminnan kehittäminen............................ 28 Alueellinen erotuomaritoiminta...........................28 Kansainvälinen toiminta.....................................28 Toteutus..........................................................29 Palkatut työntekijät seuroissa.............................29 Viestintä ......................................................... 30 Sisäinen tiedotus..............................................30 Ulkoinen tiedotus..............................................30 hallinto............................................................ 31 Valtuusto.........................................................31 Liittohallitus....................................................31 Valiokunnat......................................................32 Henkilöstö.......................................................33 Talous.............................................................34 Järjestöyhteistyö ja edunvalvonta........................35 Olosuhteet.......................................................36 Kansainvälinen toiminta.....................................36 LIITE: TILINPÄÄTÖS............................................ 38

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

3

YLEISTÄ

4

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

Vuosi 2009 oli Suomen Salibandyliitto ry:n 24. toimintavuosi. Toimintavuoden aikana jatkettiin vuonna 2008 aloitettua uuden organisaatiomallin käyttöönottoa, sekä työstettiin uuden johtamismallin mukaisia perustoiminnan prosesseja. Kukin toimiala saattoi kirjalliseen muotoon sektorinsa prosessikaavioita. Vuoden alussa aloittaneen uuden hallituksen alaiset valiokunnat organisoituivat ja uusittu valiokuntarakenne otettiin käyttöön.

Valtuusto piti sääntömääräiseen kokouksensa huhtikuun 25. päivänä Helsingissä. Vuoden 2007 lopussa perustettu Salibandyn Tuki -säätiö aloitti toimintansa.

Toimintakertomusvuonna Suomen Salibandyliitto järjesti nuorten (U19-pojat) maailmanmestaruuskilpailut.

Kisat pelattiin Turkuhallissa ja Kerttulan palloiluhallissa Raisiossa 6.-10.5.2009. Kisoihin osallistui 16 maata ja ottelut pelattiin A- ja B-sarjoissa. Kisojen talous muodostui reilusti alijäämäiseksi.

Vuoden 2010 miesten maailmanmestaruuskilpailujen kisajärjestelyt käynnistyivät toimintakertomusvuoden syksyllä, kun kisojen järjestelytoimikunta nimettiin ja kisaorganisaatioon palkattiin kaksi kokopäiväistä työntekijää. MM-kisojen graafinen ilme ja peliareenat julkistettiin syksyllä 2009.

Suomen mestaruudet ratkaistaan eri sarjoissa pelikausittain. Kilpailukausi on 1.6.-31.5. Kauden 2008-2009 parhaiden palkitsemistilaisuus järjestettiin poikien MMkilpailujen yhteydessä Turkuhallissa, Turussa 9.5.2009.

Kalenterivuosittaiseen vuosikertomukseen kirjataan aina yhden kauden loppu- ja yhden kauden alkuosan tapahtumat. Toimintakertomusvuoden syksyllä pääsarjoissa, yksittäisissä otteluissa sekä junioreiden valtakunnallisten SM-sarjojen tilastoinnissa otettiin käyttöön uusi Le Sport – niminen reaaliaikainen tulospalvelujärjestelmä. Toimintaa toteutetaan seitsemällä (7) alueella, jotka ovat Etelä-Suomi, Länsirannikko, Sisä-Suomi, Kaakkois-Suomi, Pohjanmaa, Savo-Karjala ja Pohjois-Suomi.

Jäsenseurojen määrä

Vuonna 2009 jäsenseurojen määrä pysyi liki ennallaan (+0,12%). Jäsenseuroja oli vuoden lopussa 835 (2008: 834 kpl) (Kaavio 1).

matkalaskujen maksatuksen hoitamiseen käytettiin ulkopuolista tahoa.

Lisenssipelaajien määrä

jatkoi kasvuaan. Kilpailukauden 2008-2009 lopussa lisenssipelaajia oli kaikkiaan 43 056 henkilöä. Vuoden 2009 lopussa lisenssipelaajien määrä oli 43 286, jossa on kasvua edellisvuoteen 5,71 % (2008: 40 948 hlöä). Aikuisia miehiä lisenssipelaajista oli 44,66%, aikuisia naisia 7,98%, poikajunioreita 40,26 % ja tyttöjunioreita 7,10%. Miespuolisten osuus oli 84,92% ja naispuolisten osuus 15,08%. (Kaavio 3)

850 845

845 840 835

836

834

835

2008

2009

830

830 825 2005

2006

2007

Kaavio 1. Jäsenseurojen määrä toimintavuoden lopussa (31.12.).

2400 2307

2300 2199

2200 2128 2100

2045

2090

2000 2005

2006

2007

2008

2009

Kaavio 2. Sarjatoimintaan osallistuneet joukkueet.

Sarjatoiminnan laajuus

Liiton sarjatoimintaan osallistuvien joukkueiden määrä lisääntyi edelleen kaudelle 2009-10. Lisäys edelliskauteen oli yli 8 prosenttia. Miesten joukkueita sarjatoiminnassa kaudella 2009-10 oli 1 123 (2008-09: 909), naisten joukkueita 212 (188), poikien joukkueita 813 (781) ja tyttöjen joukkueita 159 (151). Kaikkiaan joukkueita SSBL:n sarjoissa pelasi 2307 (ml. seniori- ja erityisryhmien sarjat). (Kaavio 2) Vuonna 2009 liiton sarjoissa pelattiin noin 21 000 sarjaottelua. Kussakin ottelussa toimi 2-3 ottelutoimitsijaa ja kaksi erotuomaria. Sarjatoiminnan tukitoimia ovat pelaajasiirtojen käsittely (4 022 pelaajasiirtoa/kausi), vakuutusvapautushakemusten käsittely (n. 1 000 hakemusta/vuosi), erotuomaritehtävien asettelu ja tarkistaminen sekä matkalaskujen tarkastaminen ja maksatus. Erotuomareiden

44000 42225

42000

40897

40000 38000

43056

39318 37736

36000 2005

2006

2007

2008

2009

Kaavio 3. Lisenssin lunastaneet henkilöt (max.) kilpailukauden päättyessä.

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

5

VARSINAINEN TOIMINTA

6

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

ANTIDOPINGTOIMINTA

ALUEELLINEN TOIMINTA

Antidopingtoimikunta teki Suomessa salibandyn osalta vuonna 2009 kaikkiaan 102 dopingtestiä. Näistä harjoituskauden testejä oli 46 kpl ja kilpailujen yhteydessä suoritettuja 56 kpl. Osa testeistä tilattiin kansainvälisen salibandyliiton, IFF:n ja WADAn kautta. Kaikki testitulokset olivat negatiivisia.

Toimintavuoden aikana kolme miesten maajoukkuepelaajaa sekä kaksi naisten maajoukkueen pelaajaa liitettiin IFF:n kautta Testauspooli 1:een, ja heidän osaltaan astui voimaan olinpaikkatietojen ilmoittamisen suhteen tarkempi seuranta ja ilmoitusvelvollisuus. Miesten salibandymaajoukkue kuului Suomen Antidopingtoimikunnan alaiseen Puhtaasti Paras -ohjelman tähdistöön, edistäen puhtaan urheilun arvoja ja viestiä. Puhtaasti Paras -informaatiotilaisuuksia järjestettiin ADT:n toimesta liiton tapahtumissa kaksi kertaa vuoden aikana.

Etelä-Suomen alue Resurssit

Etelä-Suomen alue käsittää Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat. Laji on levinnyt alueen kaikkiin kuntiin. Alueen toiminnasta vastaa kaksi päätoimista henkilöä; aluevastaava ja sarjasihteeri. Lokakuun alusta aluevastaava Terho Laaksonen siirtyi Salibandyliigan virkaa tekeväksi kilpailupäälliköksi, ja sarjasihteeri Jan Kondo Etelä-Suomen vt. aluevastaavaksi. Alueen vt. sarjasihteeriksi nimitettiin Tommi Korhonen.

Toimiston pääasiallisena työkenttänä on alueen sarjatoiminnan järjestäminen, asiakaspalvelu, alueen ja liiton web-sivujen ylläpito sekä erotuomareiden matkalaskut.

PÄIHTEET JA REILUN PELIN PERIAATTEET Liiton kilpailusäännöissä (17§) kielletään ottelutapahtumissa päihteiden, nuuskan ja tupakan käyttö sekä päihtyneenä esiintyminen osallistuvien joukkueiden jäseniltä.

Pelisäännöissä ja erotuomareiden tulkintaohjeissa tupakkatuotteiden käyttö katsotaan epäurheilijamaiseksi käyttäytymiseksi, josta seuraa joukkue- ja pelaajakohtainen rangaistus. Päihteiden alaisena esiintyminen ottelussa pyritään ehkäisemään keskustelun avulla jo ennen ottelua.

Kilpailusäännöissä (12–14§), sarjamääräyksissä, maajoukkuesopimuksissa ja Salibandyliigan joukkuetoimihenkilösopimuksissa kielletään ottelutapahtumiin osallistuvilta henkilöilta vedonlyönti ja sopupeli. Liiton toimintaan osallistuvien henkilöiden edellytetään toimivan liiton toimintasääntöjen 2§:n sisältöä kunnioittaen: ”Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassaan liitto pyrkii edistämään tasa-arvoa.”

HELSINKI Sarjatoiminta

Alueella pelataan lähes puolet liiton kaikista sarjaotteluista.

Aluetoimisto vastaa vuoden aikana n. 8 000 ottelun järjestämisestä. Vuonna 2009 jatkettiin F-junioreiden pelisysteemin kehittämistä PeliMaailman tavoitteiden mukaisesti.

Alueen erotuomareiden määräksi on vakiintunut reilut 300. Alueen jäsenseurojen määrä vuoden 2009 lopussa (31.12) oli 331 ja lisenssipelaajien määrä 16 364.

Varsinaisen kilpailutoiminnan lisäksi aluetoimisto järjesti yhteistyössä (Ylhäs ja Tapanilan Erä) aikuisten ja junioreiden kausittaista aluesarjaa. Lisäksi alueella pelattiin lukuisia eri seurojen järjestämiä turnauksia ja yksityisten hallien järjestämiä sarjoja. Myös pääkaupunkiseudun kouluilla on omat sarjansa ja pääkaupunkiseudun urheiluakatemiassa, URHEAssa, salibandy on lajina mukana. Sarjatoiminnan osalta ei ilmennyt mainittavia ongelmakohtia. Ottelusiirtoja tai luovutuksia jouduttiin tekemään vain muutamia.

Olosuhteet

Alueen kenttätilanne on tällä hetkellä melko hyvä. Uusia halleja avattiin Helsingin Latokartanoon ja Lohjalle. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista kunnista pääosa myöntää nykyään salibandyseuroille harjoitus- tai pelivuoroja, mutta pääkaupunkiseudun kunnat eivät kunnallisia harjoitus-

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

7

vuoroja juurikaan myönnä, vaan ohjaavat seurat harjoittelemaan kalliisiin yksityishalleihin. Tämä on yhä suuri ongelma varsinkin juniorijoukkueille.

Erotuomaritoiminta

Alueen et-vastaavana toimi Sami Rahikainen, et-koulutusvastaavana Marko Kääriäinen sekä asettelijoina yksittäisissä otteluissa Veli Halonen ja turnausmuotoisissa otteluissa Tero Merenheimo. Muu organisaatio käsitti täysin vapaaehtoispohjalta toimivia koulutusryhmävastaavia, kouluttajia sekä erotuomarivalmentajia (=tarkkailijoita). Liiton nimeämät vastuuhenkilöt toimivat alueella yhteistyössä Uudenmaan Salibandyerotuomarikerho ry:n (USBEK) kanssa toiminnan toteuttamisessa. Alueella koulutettiin noin 80 uutta erotuomaria kauden aikana. Tuomarimäärä kasvoi jonkin verran saavuttaen 330 erotuomarin lukeman. Tuomarimäärä ja tuomareiden käytettävyys on kääntynyt nousuun, mutta 1. tai 2. vuoden jälkeen toiminnan lopettavia on edelleen liikaa.

Ottelu- ja tuomarimäärän tasapaino ei edelleenkään edesauta varsinaisen kilpailutilanteen syntymistä erotuomareiden keskuudessa. Erotuomarimäärää tulee edelleen kasvattaa ja viime vuonna nimetty 400 erotuomarin määrä pysyy tavoitteena seuraavan kahden kauden aikana. Erotuomaritoiminnan laiminlyöntien määrä väheni hieman.

Suurin osa niistä aiheutui inhimillisistä virheistä sekä nuorten tuomareina juuri aloittaneiden henkilöiden vastuullisuuden ja tietojen puutteista. Muutama erotuomarin omasta toiminnasta johtunut laiminlyönti sanktioitiin.

Toimitsijakoulutuksia järjestettiin alueella runsaasti seurakoulutuksina.

Etelä-Suomen alue numeroina

2009

2008

331

335

16 364

16 174

Koulutetut erotuomarit

330

300

Koulutetut valmentajat

146

153

Koulutetut toimitsijat

642

409

Jäsenseurat Lisenssipelaajat

TURKU

Olosuhteet

Olosuhteissa tapahtui merkittävä muutos, kun Turkuun avattiin Leaf Areena. Kolmen kentän lisäys on helpottanut huomattavasti lajin harrastajia kaupungissa. Kunnallisissa halleissa otteluita saatiin pelattua aikaisempia vuosia enemmän. Alueen merkittävin tapahtuma oli U19-poikien MM-kisat, jotka pelattiin Turussa ja Raisiossa. MMkisojen yhteydessä järjestettiin koulukiertueita yhteensä 104:ssä koulussa. Koulukiertueita tehtiin seuraavilla paikkakunnilla: Nakkila, Harjavalta, Raisio, Turku ja Lieto.

Alueparlamentti kokoontui säännöllisesti ja pääpaino toimintavuonna oli U19 MM-kisojen oheistapahtumien järjestelyt ja muu toiminta kisoissa. Länsirannikon alue oli mukana myös Lounais-Suomen Liikunnan ja Urheilu ry:n leireillä (hiihtis, kesis ja syystis).

Erotuomaritoiminta

Länsirannikon alue Resurssit

Alue koostuu Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnista sekä Ahvenanmaan itsehallintoalueesta. Aluetoimisto sijaitsee Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (Liiku) ja muiden lajiliittojen alueellisten organisaatioiden kanssa samoissa tiloissa. Alueen toiminnasta vastaa päätoiminen työntekijä, aluevastaava Tiina Koivisto. Tilastoinnissa ja lajin markkinoinnissa käytettiin ulkopuolisia palveluita.

Alueellisesta ohjaaja- ja valmennuskoulutuksesta ja aluevalmennuksesta vastasi keväällä 2009 puolipäivänen aluekouluttaja Atte Juuti.

8

Alueen et-vastaavana toimi Vesa Vuorinen sekä et-koulutusvastaavana Taneli Ahtiainen. Yksittäisten ja turnausmuotoisten otteluiden asetteluista vastasi Tapio Mäkelä.

Kouluttajina alueella toimivat Inna Ekman, Heikki Hakala, Tommi Tuomarila, Peter Eriksson, Taneli Ahtiainen ja Vesa Vuorinen. Porin alueella koulutuksesta vastasivat Timo Pietilä ja Mikko Heikkilä. Porissa järjestettiin tuomarikoulutusta myös osana lukion opetusta. Ahvenanmaan erotuomarien kouluttamiseen saatiin apua Pohjanmaalta ja tämä kausi on saatu hoidettua siellä paikallisilla tuomareilla.

Alueen koulutettujen ja toimivien tuomareiden yhteismäärä oli 116, joista uusia tuomareita oli 33. Rekrytointiin panostettiin aluevastaava Tiina Koiviston kanssa tiedottamalla tuomaritilanteesta alueemme seuroille ja järjestämällä suuri määrä erotuomarikursseja, Turussa seitsemän ja Porissa kolme. Liiga- ja liittoerotuomarikoulutukseen sai kutsun yhteensä 13 erotuomaria. A4 -koulutuksen läpäisi 12, joille kaikille pystyttiin järjestämään tarkkailuottelu.

Toimitsijakoulutuksia pidettiin Turussa, Porissa, Naantalissa, Paimiossa, Paraisilla, Salossa, Laitilassa, Kaarinassa

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

ja Huittisissa. Otteluiden määrät ovat nousseet, ja riittävää määrää uusia erotuomareita ei ole vieläkään saatu mukaan toimintaan. Tämän lisäksi erotuomarien esteellisyyksien lisääntyminen on vaikeuttanut tilannetta. Joissakin turnauksissa on jouduttu asettelemaan vain yksi tuomari/ottelu, jotta turnaukset on pystytty pelaamaan. Monet tuomarit ovat joutuneet liiallisen ottelumäärän paineeseen, ja tällainen kuormittaminen on varmaan osaltaan yksi syy esteellisyyksien lisääntymiseen. Jatkossa on tarkoitus lisätä uusien tuomareiden määrää ja lisäksi panostaa enemmän alueelliseen tarkkailuun.

Länsirannikon alue numeroina

2009

2008

120

115

6 106

5 597

Koulutetut erotuomarit

116

110

Koulutetut valmentajat

55

78

Koulutetut toimitsijat

492

197

Jäsenseurat Lisenssipelaajat

on saatu parhaiten vuoroja Kangasalan, Vammalan, Valkeakosken, Mäntän ja Parkanon liikuntahalleilta. Perinteiset mahtilajit sanelivat kuitenkin vuorojaon kunnallisissa pelipaikoissa.

Tampereen talousalueen ulkopuolella merkittävimmät pelipaikat olivat edelleen Kanta-Hämeessä Forssa, Janakkala, Riihimäki ja Hämeenlinna sekä Keski-Suomessa Jyväskylä, Vaajakoski, Joutsa ja Saarijärvi. Myös Äänekoskella, salibandy on saanut enenevissä määrin jalansijaa.

Jyväskylän seudulla kenttäpula on hellittänyt uuden yksityisen monitoimihallin ja parin kunnallisen liikuntahallin valmistumisen myötä.

Kunnallisissa pelipaikoissa pelivuorojen hintataso on kuitenkin nykyään samaa luokkaa kuin kaupallisissa halleissa. Muutamat kunnat ottavat juniorit hyvin huomioon ja hallikustannukset ovat kolmasosan aikuisten vastaavasta.

Tapahtuneilla isoilla kuntaliitoksilla oli alentava vaikutus vuorohintoihin. Erotuomareiden saaminen peleihin vaikeutui, kun pelitoiminta keskittyi vain viikonlopuille. Erotuomarimäärä ei ole kasvanut pelimäärien kasvun suhteessa.

Toiminnallisilla alueilla on pyritty sarjojen rakentamiseen seurojen resurssit ja maantieteelliset etäisyydet huomioon ottaen siten, että paikallispelit on pelattu mahdollisimman lähellä seuran kotipaikkakuntaa.

Erotuomaritoiminta

Sisä-Suomen alue Resurssit

Sisä-Suomen alue koostuu Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnista. Aluetoimisto sijaitsee Tampereella ja toimistossa pääsääntöisesti sarjatoiminnan parissa työskenteli aluevastaava Juhani Leppänen. Vuoden 2009 aikana toimistolla suorittivat siviilipalvelustaan Juha Solanterä, Vili Vesala ja Mika Henttonen, jotka olivat apuna tilastoinnissa, netti- ja toimistotehtävissä. Samassa toimintayhteisössä toimi myös muita liikuntajärjestöjä, joista merkittävimmän, Hämeen Liikunta ja Urheilun, kanssa tehdään monipuolista yhteistyötä etenkin koulutuksen ja seurapalvelun sektoreilla. Aluekouluttaja Tapio Tammisen tehtävänkuvaan kuuluu alueellinen valmentajakoulutus, pelaajakartoitus sekä Pikku Pohjola -tapahtumien ja -turnausten kehittäminen. Alueelta erilaisiin valmentajakoulutuksiin osallistui 66 henkilöä.

Vuoden lopussa jäsenseuroja alueella oli 154 ja lisenssipelaajia 8 480. Seurojen määrä on pysynyt ennallaan, mutta joukkue- ja lisenssipelaajamäärissä on tapahtunut lievää kasvua. Kerhotoiminta on vilkasta, mutta pitkät välimatkat sekä vähäinen alueellinen joukkuemäärä ovat esteenä sarjoihin osallistumiselle. Erotuomari- ja pelinohjaajarekrytointi on onnistunut odotellulla tavalla.

Alueen erotuomarivastaavana toimi Jani Mäcklin Laukaasta. Pirkanmaan paikkakuntavastaavana toimi Petri Heikkilä Tampereelta. Kanta-Hämeessä paikkakuntavastaavana

TAMPERE

Olosuhteet

Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa pelatuista otteluista suurin osa on pelattu kaupallisilla salibandyhalleilla. Tampereen talousalueella merkittävimpinä pelipaikkoina ovat olleet Spiral-salit Kaukajärvi, Raholan liikuntakeskus sekä Ylöjärven liikuntakeskus. Kunnallisista liikuntapaikoista

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

9

toimi hämeenlinnalainen Petri Pitkänen. Alueen yksittäisien otteluiden asettelijana toimi Jukka Suominen. KantaHämeen seudun turnausmuotoisten otteluiden asettelijana toimi Marco Björkskog. Turnausotteluihin Pirkanmaalla tuomarit asetteli Jukka Suominen sekä Keski-Suomessa Reijo Lampinen. Et -koulutusvastaavia Sisä-Suomessa toimi kolme kappaletta. Lauri Oksanen (kevät) ja Kari-Pekka Autio (syksy) pitivät huolta Keski-Suomen koulutustilaisuuksista ja niiden järjestämisestä. Pirkanmaalla vastaavaa pestiä hoiti Jyri Jokinen.

Salibandyliiton kouluttamia et -kouluttajia toimi alueella seuraavasti: Kanta-Häme 2 kpl, Pirkanmaa 5 kpl ja Keski-Suomi 5 kpl.

Pääsarjatarkkailijoina toimivat tamperelaiset Juhani Leppänen, Tuomas Paananen, Toni Tolsa ja Juha E. Sirkka sekä jyväskyläläiset Lauri Oksanen, Kari-Pekka Autio Kimmo Halme ja Jani Mäcklin.

Erotuomarikoulutuksia järjestettiin kattava määrä kaikilla kolmella Sisä-Suomen alueella. A4 -koulutus toteutettiin Tampereella 16.8.2009. Osallistujina oli 34 miestä ja kaksi naista. Alueen erotuomarimäärä on n. 150, joista Pirkanmaalla n. 85, Kanta-Hämeen alueella n. 35 ja KeskiSuomessa n. 45 erotuomaria.

Toimitsijakoulutusta on järjestetty alueella sekä perinteiseen tapaan yleisinä koulutuksina että erityisesti seurojen pyynnöstä toteutettuina koulutuksina.

Sisä-Suomessa toimi myös kolme erotuomarikerhoa.

Kanta-Hämeen Salibandyerotuomarikerho, Tampereen Salibandyerotuomarikerho sekä Keski-Suomen Salibandyerotuomarit ry tekivät arvokasta työtä omien jäseniensä eteen. Kerhot alueellaan järjestivät jäsenilleen lisäkoulutusta, tapaamisia ym. kerhotoimintaa.

Sisä-Suomen alue numeroina

2009

2008

154

156

8 480

8 031

Koulutetut erotuomarit

150

150

Koulutetut valmentajat

66

119

Koulutetut toimitsijat

576

322

Jäsenseurat Lisenssipelaajat

Kaakkois-Suomen alue Resurssit

Kaakkois-Suomen alueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson sekä Päijät-Hämeen maakunnat.

Kaakkois-Suomen aluetoimisto sijaitsee Lappeenrannassa.

Sarjatoiminnasta ja tilastoinnista vastasi aluetoimistolla päätoimisesti työskentelevä aluevastaava Anssi Jukka. Toimintavuoden lopulla jäsenseuroja oli 66. Lisenssipelaajia seuroissa oli 3 458. Kasvua vuoden takaiseen lisenssimäärään oli yli 7 %.

10

LAPPEENRANTA

Sarjatoiminta

Aikuisille järjestettiin alueellista sarjatoimintaa miesten II – V divisioonissa sekä naisten II divisioonassa. Alueellisia juniorisarjoja pelattiin A–E-pojissa, tyttöjen SM-sarjassa sekä C-D – tytöissä. Miesten II divisioonaa lukuun ottamatta sarjat pelattiin turnausmuotoisina. Aikuisten sarjoissa pelattiin kaikilla tasoilla paljon alueellisia osaturnauksia, jotka mahdollistivat osallistujille lyhyempiä pelipäiviä ja -matkoja.

Keväällä 2009 miesten II – IV divisioonissa pelattiin sarjojen välillä karsintaotteluita ja naisten II divisioonan kaksi parasta pelasivat jatkokarsintaa Savo-Karjalan parhaiden kanssa.

Keväällä 2009 pelattiin alueellisia perussarjoja C-tytöissä, C94-pojissa ja A-poikien I divisioonassa. Alueellisia jatkosarjoja pelattiin tyttöjen nuorten SM-ikäluokassa sekä B- ja C93-pojissa. D95-pojissa ja D-tytöissä pelattiin aluemestaruudesta Kaakkois-Suomen joukkueiden kesken.

D96- ja E-pojissa alueloppuhuipentuma pelattiin yhdessä Savo-Karjalan joukkueiden kanssa.

Syksyllä 2009 pelattiin SM-sarjoihin karsivat alkusarjat tyttöjen SM-ikäluokassa, C-tytöissä, B-pojissa sekä C94ja C95-pojissa. Alkusarjat pelattiin alueellisissa lohkoissa C94-poikia lukuun ottamatta, joka pelattiin yksilohkoisena.

Kauden 2009–10 kilpasarjoihin osallistui KaakkoisSuomesta 167 joukkuetta. Senioreiden harrastesarjoihin osallistui 14 joukkuetta. Kilpasarjajoukkueiden määrä on ollut kasvussa lisääntyneen juniorijoukkuemäärän ansiosta. Aikuisjoukkueiden määrä on pysynyt samansuuruisena edellisvuoteen verrattuna.

Kilpasarjojen lisäksi alueella järjestettiin nuorimmille junioreille ja aikuisille yksittäisiä harraste- ja hallisarjoja. Näistä sarjoista vastasivat pääosin seurat tai yksityiset liikuntatoimijat. F-ikäisille ja nuoremmille tarkoitettuja kerhoturnauksia on järjestetty yhdessä salibandyseurojen kanssa. Kerhoturnauksia on pelattu Etelä-Karjalan alueella ja Kotkassa. Lisäksi seurojen omia juniorisarjoja pelattiin mm. Päijät-Hämeessä ja Etelä-Savossa.

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

Koulukiertueita tehtiin vuoden 2009 aikana ahkerasti. Salibandya esiteltiin kouluissa Lappeenrannassa, Kouvolassa, Imatralla, Rautjärvellä, Parikkalassa ja Vääksyssä. Alueen seuroille järjestettiin 1. tason valmennuskoulutusta pääosin tilauskurssien muodossa. 2. tason valmennuskoulutusta järjestettiin Tanhuvaaran urheiluopistolla Savonlinnassa. Valmentajakoulutusten ja toimitsijakurssien lisäksi talven aikana järjestettiin maalivahtikoulutusta.

Olosuhteet

Kunnalliset liikuntapaikat ovat kovassa salibandykäytössä. Salibandyseurat jakavat kunnallisten liikuntapaikkojen harjoitusvuorot muiden talvilajien kanssa, sillä yksityisten ylläpitämiä salibandyhalleja on hyvin vähän. Harjoitusvuorojen vähyys hidastaa edelleenkin salibandyseurojen toimintojen laajentamista. Parikkalaan valmistui uusi liikuntahalli syksyllä 2009. Lisäksi uutena pelipaikkana on otettu käyttöön Lemin koulukeskus.

misto. Savo-Karjalan alueen edustajina liittovaltuustossa ovat Raimo Hulmi (Joensuun Salibandy), Kalevi Aho (SB Raatti) ja Olli Kankimäki (Kuopion Salibandyseura) ja heidän varajäseninään Mauri Pursiainen (Outokummun Pallo -84), Esa Huttunen (Rökäletappio) ja Marko Laitinen (Pave).

Salibandy on mukana sekä Joensuun urheiluakatemian ja Pohjois-Savon urheiluakatemian lajivalikoimassa.

Urheiluakatemiat tarjoavat nuorille urheilijoille hyvät mahdollisuudet urheilun ja opiskelun yhdistämiseen. Salibandy oli perinteiseen tapaan myös Pohjois-Karjalan Liikunnan talvi- ja kesäleirien lajivalikoimassa. Molemmilla leireillä 60 lasta osallistui salibandyleirille. Kouluilla lajia käytiin esittelemässä liiton ja seurojen toimesta Kuopiossa, Joensuussa ja Nurmeksessa.

Erotuomaritoiminta

Alueen erotuomarivastaavana toimi Mauri Lumerto, etkoulutusvastaavana ja alueen erotuomariasettelijana toimi Pasi Hämäläinen.

Sekä miesten liigan että naisten liigan erotuomarikoulutusryhmiin kuului alueelta kaksi tuomaria. Liittoerotuomarikoulutusryhmässä oli kaksi alueen erotuomaria. A4 -ryhmän koko oli n. 15. Alueellisia et –koulutustilaisuuksia järjestettiin kymmenkunta. Alueen et –määrä oli kokonaisuudessaan 80. Toimitsijakursseja pidettiin kahdeksan.

Alueellista et –valmennusta tehtiin jonkin verran muutaman aluetarkkailijan voimin. Alueen erotuomarikerhon KASBEK:n kanssa jatkettiin yhteistyötä.

JOENSUU

Kaakkois-Suomen alue numeroina

2009

2008

66

67

3 458

3 213

Koulutetut erotuomarit

80

75

Koulutetut valmentajat

37

62

Koulutetut toimitsijat

193

73

Jäsenseurat Lisenssipelaajat

Savo-Karjalan alue Resurssit

Savo-Karjalan alueeseen kuuluvat Pohjois-Savon ja PohjoisKarjalan maakunnat. Alueen toiminnasta vastaa päätoimisena työntekijänä aluevastaava Jani Holopainen, lisäksi Kaakkois-Suomen alueen kanssa yhteisenä puolipäiväisenä aluekouluttajana toimii Atte Juuti. Savo-Karjalan aluetoimisto sijaitsee Joensuussa Itä-Suomen Liikuntaopiston yhteydessä. Samoissa tiloissa toimii myös Jääkiekkoliiton aluetoi-

Sarjatoiminta

Alueen sarjoissa pelasi vuoden 2009 lopussa 62 seuran (2008: 59) 131 joukkuetta (2008: 126). Lisenssipelaajia oli vuoden lopussa 2510 (2008: 2411). Maltillinen kasvu on siis jatkunut niin joukkue- kuin pelaajamäärissä. Aikuisten sarjatoiminnassa joukkueet jaettiin maakunnallisiin lohkoisin niissä sarjoissa, joissa se oli mahdollista. Miesten 2. divisioonassa lähes puolet otteluista pelattiin arki-iltoina. C95-poikien alkusarja pelattiin kahdessa maakunnallisessa lohkossa, muuten junioreiden sarjoissa pelataan yhdessä lohkossa.

Olosuhteet

Alueen peleistä suurin osa pelataan kunnallisissa halleissa.

Joensuussa käytetään myös yksityistä hallia. Alueen sarjaotteluita pelattiin 18 paikkakunnalla. Eniten turnauksia pelattiin Kuopiossa, Joensuussa, Iisalmessa, Kontiolahdella ja Nilsiässä.

Erotuomaritoiminta

Alueen erotuomarivastaavana toimi Harri Väänänen ja etkoulutusvastaavana Markus Jauhiainen. Yksittäiset ottelut

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

11

asetteli Jari Hämäläinen. Turnausmuotoisten otteluiden asettelusta vastasi Pohjois-Karjalassa Mika Saastamoinen ja Pohjois-Savossa Hannu Kokkonen.

Erotuomarikoulutusta järjestettiin Joensuussa, Iisalmessa, Varkaudessa ja Kuopiossa. A4 -koulutus pidettiin Joensuussa. Kaikkiaan Savo-Karjalassa oli vuoden lopussa 67 liiton erotuomarikoulutuksen saanutta erotuomaria, joista kuusi toimi myös kouluttajina. Koulutus toteutettiin ns.”pätkäkoulutuksen” periaatteella läpi kauden. Et-valmennuksesta vastasi kolme pääsarjatarkkailijaa sekä kuusi aluetarkkailijaa. Et-tarkkailu kohdennettiin A4 -ryhmän sekä perusryhmän aloittaneisiin erotuomareihin. Iisalmen suunnalla tarkkailuja lisättiin. Yhteistyötä Savo-Karjalan Salibandyerotuomarit ry:n (SAKSET) kanssa jatkettiin. Lisäksi esitettiin Kuopiossa toimitsijakoulutusta yhteistyössä alueen seurojen kanssa.

dyn lajiharjoittelu tapahtui Seinäjoella ja valmennuksesta vastasi Mikko Helanen.

Savo-Karjalan alue numeroina

Olosuhteet

2009

2008

62

59

2 510

2 411

Koulutetut erotuomarit

67

65

Koulutetut valmentajat

37

62

Koulutetut toimitsijat

152

90

Jäsenseurat Lisenssipelaajat

Sarjatoiminta

Painopistealueena toimintakaudella oli juniorisarjojen joukkuemäärän kasvattaminen sarjatoiminnan mahdollistamiseksi sekä sarjajärjestelmien kehittäminen yhteistyössä osallistuvien joukkueiden kanssa. Alueellista sarjatoimintaa järjestettiin miehille 2.- 5. divisioonissa ja naisille 2.-3. divisioonissa. Pojilla oli mahdollisuus osallistua sarjatoimintaan F-A -junioreissa ja tytöillä nuorten SM-sarjassa sekä C-tytöissä. C-tyttöjen sarja järjestettiin alueella ensimmäistä kertaa. D-poikien sarja pelattiin ensimmäistä kertaa erillisinä ikäluokkina (D96 ja D97). Uutena sarjana mukaan saatiin F-pojat( F-00). Koululainen Road Show vieraili Seinäjoen alueella useassa eri koulussa.

Salibandyn olosuhdevaatimukset otettiin yhä paremmin huomioon uusissa hallihankkeissa sekä hallien perusparannusten yhteydessä. Esimerkiksi Kokkolaan avattiin vuoden lopulla uusi hieno Hollihaan liikuntahalli. On kuitenkin paikkakuntia, joissa salibandyn suosio on niin korkealla, että seurat eivät voi olosuhdetilanteen vuoksi käynnistää uusia ryhmiä. Sarjatoiminnassa hyödynnettiin vuoden aikana myös pienempiä halleja. Ongelma-alueilla käytiin neuvotteluja kuntien kanssa olosuhdepulan ratkaisemiseksi.

Erotuomaritoiminta

Pohjanmaan alue Resurssit

Pohjanmaan alue koostuu Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista. Alueella työskenteli toimintavuoden aikana yksi päätoiminen henkilö: aluevastaava Taneli Tiilikainen, jonka toimenkuvaan kuului sarjatoiminnan suunnittelu ja toteutus, alueelliset olosuhdeasiat, lajimarkkinointi, yhteistyö seurojen kanssa, tiedotus sekä seurojen konsultointi. Alueen erotuomaritoiminnasta vastasi oman toimen ohessa erotuomarialuevastaava Ronny Brännbacka ja valmennuskoulutuksen koordinoinnista aluekouluttaja Kristian Hiltunen. Alueen maalivahtivalmennuksesta vastaavana kouluttajana aloitti Timo Ristimäki. Lisäksi alueella toimivat nuorten lahjakkuuksien kartoitustyöstä vastanneet aluevalmentajat: Toni Haapasalo (tytöt) sekä Matti Pollari (pojat). Alueen jäsenseurojen lukumäärä oli toimintavuoden lopussa 55 ja lisenssipelaajien 2896. Lisenssipelaajien määrä kasvoi n.

12% edelliskauteen verrattuna.

SPV saavutti ensimmäisenä joukkueena Pohjanmaan alueella mitalin miesten Salibandyliigasta, sijoittuen pronssille. Salibandy oli mukana Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemian lajikirjossa. Urheiluakatemia mahdollisti lahjakkaiden pelaajien harjoittelun arkisin myös päiväsaikaan. Urheiluakatemiavalmennukseen osallistui toimintavuonna 12 salibandypelaajaa (2 tyttöä, 10 poikaa). Saliban-

12

Alueen erotuomarivastaavana toimi Ronny Brännbacka.

Asettelijoina toimivat Jukka-Pekka Jantunen yksittäisissä peleissä sekä Petteri Saarinen turnausmuotoisissa otteluissa. Kimmo Timonen toimi et-koulutusvastaavana. Erotuomarikoulutuksen peruskurssit järjestettiin Seinäjoella,

SEINÄJOKI

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

Vaasassa, Pietarsaaressa ja Kokkolassa, jatkokoulutukset Vaasassa, Kokkolassa, Seinäjoella sekä A4 -koulutus Mustasaaren Botnia-hallissa. Erotuomareiden määrä alueella oli 78. Tarkkailua järjestettiin liiton koulutuksen mukaisesti ja lähikoulutusta (valmennusta) turnauksissa jatkettiin. Tarkkailtujen otteluiden määrä oli I ja II divisioonassa edelleenkin liian vähäinen. Toimitsijakoulutusta järjestettiin Seinäjoella, Isossakyrössä ja Pietarsaaressa.

Pohjanmaan alue numeroina

2009

2008

55

48

2 896

2 554

Koulutetut erotuomarit

78

65

Koulutetut valmentajat

37

64

Koulutetut toimitsijat

134

126

Jäsenseurat Lisenssipelaajat

OULU

Pohjois-Suomen alue Resurssit

Pohjois-Suomen alueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat. Aluetoimisto sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan toimitalossa Oulussa. Samasta talosta löytyvät mm. Jääkiekkoliiton Pohjoinen aluetoimisto sekä SVOL:n aluetoimisto. Aluetoimistossa työskentelee yksi päätoiminen toimihenkilö, aluevastaava Juha Laukka.

Sarjatoiminnan tilastoinneissa ja erotuomariasetteluissa on käytetty ulkopuolista apua. Lisäksi alueella on nimetty koulutusvastaava Karo Kuussaari. Alueen jäsenseurojen määrä oli vuoden 2009 lopussa 56 ja lisenssipelaajien määrä 3666. Tenavasählykoulutusta on alueella pitänyt myös Juha Laukka. Toteutuneita virallisia valmennuskursseja oli toimintakaudella kolme kappaletta. Lisäksi aluevastaava on pitänyt starttikurssin nimellä kaksi koulutustilaisuutta alueen seuroille.

Alue on lisenssipelaajien vertailussa neljänneksi suurin Salibandyliiton alueista. Lisenssipelaajien määrä kasvoi 28% edelliseen vuoteen nähden. Tämä selittyy lähinnä pelipassien kasvaneesta määrästä. Lisenssipelaajien vertailussa alueen suurin seura oli Oulun Luistinseura. Kokonaisuutena alueen seuroista kymmenellä on yli 100 lisenssipelaajaa. Pohjois-Suomen aluetta liittovaltuustossa edustavat Jussi Tolonen (OLS), Jukka Teerikangas (LNM) ja Reino Moilanen (PaKa) Toimintakauden aikana aluevastaava vieraili kahdeksan seuran luona: Rovaniemellä, Kuusamossa, Kajaanissa, Oulussa ja Raahessa.

Sarjatoiminta

Suurin osa otteluista pelataan edelleen Oulussa ja sen ympäristökunnissa Kempeleessä, Oulunsalossa ja Haukiputaalla.

Muita turnauspaikkoja ovat olleet Raahe, Liminka, Kajaani,

Kemi, Tornio, Rovaniemi, Kuusamo, ja pohjoisimpana Kittilä. Turnauksia on järjestetty myös Suomussalmella, Rantsilassa sekä Haapajärvellä. Kauden aikana turnausmuotoisia ottelutapahtumia oli 164 ja yksittäisiä otteluita 120. Liiton organisoimien sarjojen lisäksi, alueella on pelattu seurojen sekä yksityisten hallien järjestämiä sarjoja ja turnauksia.

Suurena haasteena alueella on edelleen juniorisarjojen pitkät välimatkat. Uutena sarjatoiminnan muotona aloitettiin neuvottelut Kyläsarjan nimellä toteutettavasta kevytrakenteisesta sarjatoiminnasta. Sarja aloittaa toimintansa tammikuussa 2010 Raahen, Siikajoen, Rantsilan ja Oulaisten ollessa turnauspaikkoina. Koululainen Road Show tapahtumia pidettiin Torniossa, Pellossa ja Kolarissa.

Olosuhteet

Alueellisesti olosuhdeasiat ovat kohtalaiset. Olemme saaneet kaikki ottelut pelattua. Ongelmana voidaan nähdä edelleen se, että useat joukkueet harjoittelevat eri paikoissa kuin missä viralliset ottelut pelataan. Tilannetta paransi joulukuussa valmistunut Nallisport-liikuntahallin laajennus Oulussa. Kokonaisuutena alueella on tällä hetkellä tyydyttävä hallitilanne.

Erotuomaritoiminta

Alueen et-vastaavana toimi Pasi Tiitinen ja koulutusvastaavana Jouni Kääriäinen. Pohjois-Suomen yksittäiset ottelut lukuun ottamatta miesten ja naisten liigaa asetteli

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

13

Tom Pruiksma. Turnausmuotoiset ottelut Oulun läänissä asetteli Teemu Vehkaoja. Lapin läänissä asettelijana sekä paikkakuntavastaavana toimi Esko Korhonen. Otteluvalvojina pääsarjoissa toimivat Pasi Tiitinen ja Jouni Kääriäinen. Kouluttajina toimivat Esko Korhonen, Kari-Pekka Autio ja Teemu Mäkikangas. Erotuomari- ja toimitsijakoulutusta järjestettiin Oulun alueella, Kajaanissa ja Rovaniemellä. Pelaajalisenssin omaaville tarjottu ilmainen koulutus lienee pääsyynä siihen, että syksyllä uusien koulutettujen tuomareiden määrässä saavutettiin tuntuva lisäys (30). Koko alueen erotuomarimäärä oli yhteensä n. 100.

Pohjois-Suomen alue numeroina

2009

2008

56

55

3 666

2 850

Koulutetut erotuomarit

100

70

Koulutetut valmentajat

21

46

Koulutetut toimitsijat

128

104

Jäsenseurat Lisenssipelaajat

LASTEN JA NUORTEN SARJATOIMINTA Yleistä

Aikuisten ja junioreiden sarjatoiminta järjestettiin toimintavuonna suurimmaksi osaksi edellisvuosien tapaan turnausmuotoisten sarjojen palvelupakettina, joka sisältää joukkueiden osallistumisoikeuden sarjaan, otteluohjelman, tulospalvelun ja -tiedottamisen, salivaraukset, salikulut sekä erotuomariasettelut ja erotuomareiden matkakulut. Vuonna 2009 pelattiin yhteensä n. 21 000 ottelua Salibandyliiton sarjoissa. Sarjatoiminnan tukitoimia olivat pelaajasiirtojen käsittely (n. 4500 pelaajasiirtoa/vuosi), vakuutusvapautushakemusten käsittely (n. 1000 hakemusta/ vuosi), Y-ilmoitusten ja rinnakkaisedustusoikeushakemusten käsittely, kurinpitoasioiden käsittely sekä erotuomaritehtävien asettelu ja tarkistaminen. Sarjatoiminnan aikataulutuksessa, ajoituksessa, ottelujärjestelyissä ja tukitoimissa onnistuttiin hyvin. Varmistus- ja kontrollijärjestelmien myötä päällekkäisyydet ja virheet on saatu poistettua lähes kokonaan sarjatoiminnasta.

Juniorisarjat

Kaudella 2008–09 juniorisarjoihin ilmoittautui yhteensä 932 joukkuetta. Poikien sarjoihin ilmoittautui 781 joukkuetta ja tyttöjen sarjoihin 151 joukkuetta.

Juniorit jaettiin kaudella 2008–09 ikäluokittain seuraavasti: A-pojat (1988-90 synt.), B-pojat (91-92), B-tytöt (89-92), C93-pojat, C94-pojat, C-tytöt (93-94), D95-pojat, D96-pojat, D-tytöt (95-96), E97-pojat, E98-pojat, E-tytöt (97-98), F-pojat (99-00) Kaikki juniorisarjat pelattiin turnausmuotoisesti lukuun ottamatta nuorten SM-sarjaa (A-pojat) ja play off -otteluita. A-pojissa pelattiin valtakunnallinen SM-sarja (nuorten SM-sarja) ja play off - ottelut ja alueellinen Idivisioona. B-pojissa, B-tytöissä ja C93-pojissa pelattiin alueelliset alkusarjat, jonka jälkeen kevätkaudella pelattiin SM-sarja kahdessa lohkossa. Näissä sarjoissa pelattiin puolivälierät, välierät ja mitaliottelut. Ne joukkueet, jotka eivät päässeet SM-sarjaan, pelasivat alueelliset jatkosarjat.

C-tytöissä ja C94-pojissa pelattiin perussarja (sisältäen alku- ja jatkosarjan), välikarsinta (vain B-C -pojat), loppusarja ja loppuhuipentuma. C-tytöissä ja C94- pojissa Suomen mestaruudet ratkaistiin loppuhuipentumassa, johon pääsi mukaan kunkin ikäluokan neljä parasta joukkuetta.

D-E -junioreissa pelattiin perussarja (sisältäen alku- ja jatkosarjan) ja alueelliset loppuhuipentumat, joissa pelattiin aluemestaruuksista. F-junioreissa ei pelattu varsinaista sarjaa vaan erillisiä turnauksia. Poikien puolella Suomen mestaruudesta taisteltiin neljässä ikäluokassa (A-C) ja tyttöjen puolella kolmella eri sarjatasolla (A-C).

Kauden 2008-2009 mitalistit ikäluokittain: A-pojat 1. Happee, Jyväskylä, 2. IC-Akatemia, Tampere, 3.TPS, Turku

14

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

B-pojat 1. Oilers NG, Espoo, 2. Tapanilan Erä, Hki, 3. TPS,Turku B-tytöt 1. SB Pro, Nurmijärvi, 2. SB Naantali, 3. TPS, Turku C93-pojat 1. TPS, Turku, 2. SSV, Helsinki, 3. SC Classic, Tampere C94-pojat 1. Tapanilan Erä, Hki, 2. FBT Karhut, Pori, 3. TPS,Turku C-tytöt 1. Tiikerit, Vantaa, 2. SC Classic, Tampere, 3. PSS, Porvoo Kaudella 2009-10 juniorisarjoihin ilmoittautui yhteensä 972 joukkuetta. Poikien sarjoihin ilmoittautui 813 joukkuetta ja tyttöjen sarjoihin 159 joukkuetta.

Juniorit jaettiin kaudella 2009-10 ikäluokittain seuraavasti: A-pojat (89-91 synt.), B-pojat, (92-93), B-tytöt (90-93), C94-pojat, C95-pojat, C-tytöt (94-95), D96-pojat, D97-pojat, D-tytöt (96-97), E98-pojat, E99-pojat, Etytöt (98-99), F-pojat (00-01).

Kaikki juniorisarjat pelattiin turnausmuotoisesti lukuun ottamatta poikien nuorten SM-sarjaa (A-pojat) ja A-C nuorten kevään play off -otteluita. A-pojissa pelattiin valtakunnallinen SM-sarja (poikien nuorten SM-sarja) ja alueellinen I-divisioona. B-pojissa, B-tytöissä, C-tytöissä poikien C94- ja C95-ikäluokissa pelattiin alueelliset alkusarjat, jonka jälkeen pelattiin valtakunnalliset SM-sarjat kahdessa lohkossa. Ne joukkueet, jotka eivät päässeet SM-sarjaan, pelasivat alueelliset jatkosarjat. Näiden ikäluokkien loppupeleissä pelattiin puolivälierät, välierät ja mitaliottelut. D-E -junioreissa pelattiin perussarja (sisältäen alku- ja jatkosarjan) ja alueelliset loppuhuipentumat, joissa pelattiin aluemestaruuksista. F-junioreissa ei pelattu varsinaista sarjaa vaan erillisiä turnauksia. Poikien puolella Suomen mestaruudesta taisteltiin neljässä ikäluokassa (A-C) ja tyttöjen puolella kahdella eri sarjatasolla (B-C).

AIKUISTEN SARJATOIMINTA Miesten sarjat

Kaudella 2008-09 miesten II divisioona pelattiin alueellisesti yksittäisinä otteluina kahdeksassa 8-10 joukkueen lohkossa. Kaikki miesten sarjat III divisioonasta alaspäin pelattiin turnausmuotoisesti alueellisen sarjajärjestelmän mukaisesti. Kullekin liiton viidestä alueesta rakentui oma alueellinen sarjajärjestelmänsä II divisioonasta alaspäin.

Kaudella 2008-09 miesten II-VI divisiooniin osallistui yhteensä 909 miesjoukkuetta.

Kaudella 2009-10 miesten II divisioona pelattiin alueellisesti yksittäisinä otteluina kahdeksassa 8-10 joukkueen lohkossa. Kaikki miesten sarjat III divisioonasta alaspäin pelattiin turnausmuotoisesti alueellisen sarjajärjestelmän

mukaisesti. Kullekin liiton viidestä alueesta rakentui oma alueellinen sarjajärjestelmänsä II divisioonasta alaspäin.

Kaudella 2009-10 miesten II-VI divisiooniin osallistui yhteensä 950 miesjoukkuetta.

Naisten sarjat

Kaudella 2008-09 naisten I divisioona pelattiin valtakunnallisena sarjana kahdessa kahdeksan joukkueen lohkossa yksittäisinä otteluina. Muut naisten sarjat (II-IV divisioona) pelattiin alueellisesti turnausmuotoisena. Kaudella 2008-09 naisten I-IV divisiooniin osallistui yhteensä 188 joukkuetta. Kaudella 2009-10 naisten I divisioona pelattiin valtakunnallisena sarjana kahdessa kahdeksan joukkueen lohkossa yksittäisinä otteluina. Muut naisten sarjat (II-IV divisioona) pelattiin alueellisesti turnausmuotoisena. Kaudella 2009-10 naisten I-IV divisiooniin osallistui yhteensä 194 joukkuetta.

Erityisryhmien liikunta Sähköpyörätuolisalibandy

Sähköpyörätuolisalibandyssa pelattiin sekä SM-sarja että I divisioona. SM-sarjassa oli mukana kuusi joukkuetta ja I-divisioonassa kolme joukkuetta. SM-sarjaan osallistuivat Räiske (Helsinki), Helsinki Outsiders I ja II, Seinäjoen Sisu, Woodcutters (Vaasa) ja Merikoski SBT (Oulu).

I-divisioonan osallistuivat TPS (Turku), M-Team EG (Helsinki) ja Merikoski SBT (Oulu). Sarjat pelattiin turnausmuotoisesti. Molemmissa sarjoissa pelattiin kolme turnausta. SM-sarjan kultaa voitti Helsinki Outsiders, hopealle tuli Seinäjoen Sisu ja pronssia sai Woodcutters Vaasasta. I divisioonan mestaruus meni M-Team EG:lle Helsingistä.

Kaudella 2009-2010 pelataan edelleen SM-sarjaa ja I divisioonaa. SM-sarjassa on mukana kuusi joukkuetta, Helsinki Outsiders I ja II, M-Team EG, Seinäjoen Sisu, Woodcutters ja Merikoski SBT. Muutoksena aikaisempiin kausiin SM-sarjassa, maajoukkue kohtaa kaikki joukkueet kerran. Tämä on osa maajoukkueen valmistautumista MM-turnaukseen, joka pelataan Italiassa marraskuussa 2010. SM-sarja pelataan turnausmuotoisesti neljässä turnauksessa.

I divisioonassa on neljä joukkuetta: TPS, Seinäjoen Sisu ja Merikoski SBT:n kaksi joukkuetta. I divisioona pelataan turnausmuotoisesti kolmessa turnauksessa.

Kuurojen SM-turnaus

Kuurojen SM-sarjaa ei enää ole ollut useampaan vuoteen, vaan kuurot pelaavat yhden SM-turnauksen. SM-turnaus järjestettiin 2.-3.5.2009 Helsingissä Tapanilan Urheilukeskuksessa. Mukana oli seitsemän joukkuetta: Hero I ja Hero II (Helsinki), Valpas (Turku), Jalo (Jyväskylä), Ryhti (Oulu) ja Gepardit (Lahti). Mestaruuden voitti Hero, hopealla oli Ryhti ja pronssilla Valpas. SM-sarjaturnauksen yhteydessä pelattiin myös ottelu Hero seniorit vastaan Valpas seniorit.

Valpas seniorit voitti. Lisäksi pelattiin kaksi naisten ottelua.

Yhden turnauksen sarja on osoittautunut kuuroille hyväksi ratkaisuksi. Monet pelaajat ovat integroituneet kuulevien joukkueisiin ja pelaavat liiton sarjoissa. Kaudella 2009-2010 pelataan yksi SM-turnaus Turussa 10-11.4.2010.

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

15

HARRASTUSTOIMINTA Nuoriso- ja harrasteliikunta

Toimintavuoden aikana nuoriso- ja harrasteliikunta yhdistettiin yhdeksi nuoriso- ja harrasteliikunnan toimialaksi.

Sektorilla on kaksi päätoimista työntekijää: nuorisopäällikkö ja harrastevastaava. Lisäksi tiimiin kuuluu assistentti, jonka toimenkuvasta puolet on tämän sektorin työtehtäviä.

Toimintavuoden aikana tuotettiin monipuolista harjoittelua tukevaa materiaalia 6-12 -vuotiaiden ikäryhmässä, käynnistettiin erillinen tyttösalibandyprojekti ja tuettiin nuorten ja aikuisten harrastustoimintaa.

Kerhotoiminta

Perustettiin KerhoMaailma-konsepti, joka mahdollistaa seurojen kerhoille ikätasoon sopivien pelien pelaamisen.

Tavoitteeseen päästiin luomalla lapsille sopivat fyysiset puitteet pelaamalla pienemmällä kentällä ja pienempiin maaleihin. Säännöt turnauksissa ohjaavat lapsia nonstoptyyppiseen peliin. Turnauksia pilotoitiin Kaakkois-Suomen alueella ja Salibandyliiton sivuille perustettiin KerhoMaailma-osio. Salibandyliitto ja Nuori Suomi perustivat lajikerhohankkeen, jonka tavoitteena on saada monipuolista ja laadukasta toimintaa salibandykerhoille.

PeliMaailmat.

F-juniorit ja E-tytöt pelasivat pienellä kentällä 4 vs. 4 isossa kaukalossa poikittain tai pitkittäin pienennetyssä kaukalossa (max. koko 30 x 15 m). D-E – juniorijoukkueille tarjottiin mahdollisuutta osallistua joko kilpa- tai haastajasarjaan. Jälkimmäiset sarjat toteutuivat Etelä-Suomen alueella.

Sinettiseuratoiminta

Toimintavuoden aikana myönnettiin SC Classicille (Tampere) ja RURU-Juniorisalibandylle (Hämeenlinna) sinetit.

Syyskuussa järjestettiin sinettiseminaari, johon osallistui kymmenen salibandyn sinettiseuraa. Tällä hetkellä salibandyn sinettiseuroja on 17 kpl.

Pelinohjaajat

Pelinohjaajakoulutusta järjestettiin Etelä-Suomessa ja SisäSuomessa. Koulutuksissa huomioitiin, että F-juniorit siirtyivät pelaamaan pienemmälle kentälle. Kun F-turnauksia pelattiin isolla kentällä poikittain kahta peliä yhtä aikaa, niin kutakin ottelua tuomitsi yksi pelinohjaaja/tuomari.

Nuori Suomi -yhteistyö

Suunnittelen treenejä -nettipalvelu avattiin. Palvelusta löytyy ohjaajan opas, opetusvideoita ja sata harjoitetta. Koh-

16

deryhmänä ovat aloittelevat ohjaajat ja valmentajat sekä valmennuksen ulkopuolella olevat ohjaajat ja valmentajat.

Palvelua ja monipuolista harjoittelua markkinoitiin videolla, jota levitettiin sosiaalisten medioiden välityksellä. Hanke saa Opetusministeriön myöntämää ja Nuoren Suomen jakamaa tukea.

Yhteistyössä Nuoren Suomen kanssa aloitettiin lajikerhomallin kehittäminen. Tavoitteena on saada kerhoihin laadukasta ja monipuolista toimintaa tuottamalla ohjaajan opas, järjestäjän vihkonen. lasten kerhopassi ja harjoituskortteja. Materiaalit valmistuvat vuoden 2010 aikana.

Your Move on SLU:n ja Nuoren Suomen johtama ja yhteistyössä lajiliittojen kanssa toteuttama 13-19-vuotiaille nuorille suunnattu kampanja, jonka tavoitteena on nuorten liikunnan lisääminen – nuorten omin ehdoin.

Syksyllä 2009 Salibandyliittoon perustettiin neljän nuoren Your Move - ydintyöryhmä. Ryhmän rekrytointi suuntautui pääasiassa pääkaupunkiseudun urheilupainotteisiin toisen asteen oppilaitoksiin sekä seuroihin.

Hakemusten perusteella kevään 2010 toimintaa suunnittelemaan ja toteuttamaan valikoitui neljä aktiivista salibandynuorta.

Syksyn aikana työryhmä tutustui kampanjaan Nuoren Suomen järjestämässä lajiliittotyöryhmien tapaamisessa sekä laati kampanjan salibandykonseptille tavoitteet. Tärkeimpiä tavoitteita ovat omatoimisen harjoittelun lisääntyminen, liikuntakasvattajien lajitiedon sekä salibandyn ja sählyn harrastusolosuhteiden parantaminen.

Opetusministeriön ja Nuoren Suomen myöntämää lasten ja nuorten seuratoiminnan kehittämistukea sai yhteensä

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

13 salibandyseuraa. Aikuisten harrastetoiminnan kehittämistukea sai yhteensä kolme seuraa. Päätoimisten työntekijöiden palkkaustukea saa yhteensä 13 salibandyseuraa.

Tyttö- ja naissalibandyn kehittäminen

Huippu-urheiluvaliokunnan alaisena toimiva Valmennus 2 -työryhmä käynnisti tyttö- ja naissalibandyn kehittämisen keväällä 2009. Tavoitteena on lisätä tyttö- ja naissalibandypelaajien määrää ja nostaa lajin tasoa ja arvostusta.

Jäsenseuroilta kysyttiin halukkuutta tulla mukaan toimintaan ja tällä hetkellä projektissa on mukana 49 seuraa. Seuroille tehtiin toimintaa tukemaan erilaisia tukimateriaaleja toiminnan käynnistämiseksi ja kehittämiseksi muun muassa kerhoesite, kaveritreeniohjeistus, katsomokarkeloohjeistus, video monipuolisista harjoituksista ja Timanttikiertueohjeistus. Tytöille on avattu oma nettisivusto: tyttosalibandy.fi. Ensimmäinen Uusi Ura -koulutus entisille pelaajille käynnistyi syksyllä.

Tytöille suunnattuja tutustumistapahtumia kouluissa, Timanttikiertuetta, järjestettiin vuoden 2009 puolella Espoon Leppävaarassa 7.10. Timanttikiertue on linkitetty naisten I divisioonan otteluiden yhteyteen, missä on mukana tyttöjen maajoukkue. Päivällä koululaiset kokeilivat lajia ja illalla lapset vanhempineen kutsuttiin naisten I divisioonan otteluun Westend Indians – Tyttöjen maajoukkue.

Kouluyhteistyö

Salibandyliitto ja yhteistyökumppanit järjestivät yhteensä 61 koulukiertuepäivää nimikkeellä Koululainen Road Show. Pohjoisin tapahtuma oli Kolarissa ja eteläisin Helsingissä. Suurin osa koulukiertuepäivistä järjestettiin Länsirannikon alueella, missä ne linkittyivät Turussa ja Raisiossa keväällä järjestettyihin poikien MM-kisoihin.

Koulukiertue tavoitti yhteensä n. 15 000 alakoululaista. Lisäksi opettajille jaettiin salibandytietoutta.

Seniorisarjat

Kaudella 2008-09 seniorisarjat pelattiin seuraavissa ikäluokissa: naiset yli 30 vuotta (N30), miehet yli 35 vuotta (M35), naiset yli 35 vuotta (N35), miehet yli 40 vuotta (M40), miehet yli 45 vuotta (M45), miehet yli 50 vuotta (M50) ja miehet yli 55 vuotta (M55). Miesten sarjoissa (M35, M40 ja M45) pelattiin ensin alkusarjat, jonka jälkeen pelattiin lopputurnaus. M35-sarjassa pelattiin välikarsinnat ennen lopputurnausta. M50 ja M55 sarja pelattiin kolmessa turnauksessa. Naisten sarjat N30 ja N35 pelattiin 2-3 turnauksessa. Seniorisarjoihin osallistui kaudella 2008-09 yhteensä 158 joukkuetta.

M40: 1. Pro Stars, Tampere, 2. Vantaan NMKY, 3. SC Dalmac, Helsinki M45: 1. ErNu, Tampere, 2. SC Dalmac, Helsinki, 3. GrIFK, Kauniainen M50: 1. SC Sähly, Helsinki, 2. ErNu, Tampere, 3. Maalihaukat, Ristiina M55: 1. SC Blues, Jyväskylä, 2. Kilpilahden liik.kerho, Porvoo, 3. Maalihaukat, Ristiina Kaudella 2009-10 seniorisarjat pelattiin seuraavissa ikäluokissa: naiset yli 30 vuotta (N30), miehet yli 35 vuotta (M35), naiset yli 35 vuotta (N35), miehet yli 40 vuotta (M40), miehet yli 45 vuotta (M45), miehet yli 50 vuotta (M50) ja miehet yli 55 vuotta (M55). Miesten sarjoissa (M35, M40 ja M 45) pelattiin ensin alkusarjat, jonka jälkeen pelattiin lopputurnaus. M35-sarjassa pelattiin välikarsinnat ennen lopputurnausta. M50 ja M55 sarja pelattiin kolmessa turnauksessa. Naisten sarjat N30 ja N35 pelattiin 2-3 turnauksessa. Seniorisarjoihin osallistui kaudella 2009-10 yhteensä 176 joukkuetta.

Katusähly

Katusählykiertue toteutettiin yhteistyössä tuotantotiimi Dynamite Promotion Oy:n kanssa. Tuotantotiimi kiersi mukana kaikissa turnauksissa. Touko-elokuun aikana oli 18 turnausta ympäri Suomea. Katusählykiertuetta mainostettiin valtakunnallisesti Salibandy-lehdessä, Metro- ja Vartti-ilmaisjakelulehdissä. Katusählyn nettisivusto uusittiin. Katusählyn nettisivuilla oli käynyt syyskuun loppuun mennessä liki 25 000 kävijää. Lisäksi maakunta – ja paikallislehdissä oli juttuja paikallisista turnauksista.

Kokkolassa 4.7. järjestetty turnaus oli katusählykiertueen suurin turnaus. Kokkolassa oli mukana 62 joukkuetta ja pelaajia noin 350. Kaiken kaikkiaan kesän turnauksissa oli mukana yli 3000 pelaajaa. Katusählykiertueen kuluista vastaa Salibandyliitto yhdessä yhteistyökump-

Seniorisarjojen mitalistit kaudella 2008-09: N30: 1. OSB, Oulu, 2. Trombi, Mikkeli, 3. SC Classic, Tampere M35: 1. HaU, Hämeenlinna, 2. SC Classic, Tampere, 3. Pro Stars, Tampere N35: 1. Tiikerit, Vantaa, 2. KeräilyErä, Helsinki, 3. BerttaMummot, Helsinki

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

17

Salibandyn Rock SM

Rocksalibandyn SM-turnaus järjestettiin 24.1.2009 Tampereella. Turnaus järjestettiin seitsemättä kertaa. Mukana oli peräti 11 joukkuetta. Joukkueet oli jaettu kolmeen alkulohkoon. Voiton vei kolmannen kerran peräkkäin Pasilan Kalteva (Helsinki). Turnauksen käytännön järjestelyistä vastasi salibandyseura Koovee. Iltajuhlan järjesti Dog’s Ball-joukkue. YleX raportoi turnauksesta omilla nettisivuillaan ja oli mukana tapahtumassa.

Työpaikkasalibandyn SM-turnaus

Suomen Työpaikkaurheilu ry ja Salibandyliitto järjestävät yhteistyössä Työpaikkasalibandyn SM-turnauksen. Turnaus pidettiin 25.4. Helsingissä AC Myllypurossa. Turnaukseen osallistui 76 harrastesarjan joukkuetta ja kahdeksan kilpasarjan joukkuetta. Ensimmäistä kertaa tulospalvelu oli nettipohjainen ja se toimi hyvin. Otteluita pelattiin klo 7-23. Harrastesarjassa mestariksi selviytyi toisen kerran peräkkäin Tikkakosken Lennosto. Kilpasarjassa mestaruuden vei Wärtsilä (Vaasa). paneiden kanssa. Järjestäville seuroille katusähly on osa varainhankintaa. He saavat osallistumismaksut kokonaisuudessaan itselleen.

Katusählyfinaali järjestettiin 29.8.2009 Helsingissä Kampin Narinkkatorilla. Finaaliin kutsutaan kaikki kesän osaturnausten voittajajoukkueet. Finaaliturnaukseen osallistuivat lähes kaikki osaturnausten voittajajoukkueet. Mukana oli 78 joukkuetta. Vuoden 2009 mestari miesten sarjassa oli Shadows (Haapajärvi). Naisten sarjan mestaruuden otti nimiinsä Happee (Jyväskylä).

Firmasarjassa mestaruus meni Tiikerit Areenalla joukkueelle (Vantaa). Sekasarjan voitti Hullut Huittisista.

Poikien sarjan vahvin oli Team Jiikoo (Pyhäselkä) ja tyttöjen IBKK (Tampere).

Yhteistyökumppanit olivat vahvasti esillä finaalissa.

Exel toi tapahtumaan bussin, jossa oli mahdollista tehdä tietokoneanalyysi itselleen sopivasta mailasta. Katusählykiertueen yhteistyökumppanit esittelivät tapahtumassa tuotteitaan. YleX huolehti esiintyvistä artisteista. Finaaliyleisöä viihdytti artisti nimeltä Aste. Katusähly on vuodesta toiseen suosittu kesäpeli. Kiertue kokoaa vuodesta toiseen yli 3000 osallistujaa. Finaali keskellä Helsinkiä antaa näkyvyyttä koko lajille.

18

Muut tapahtumat Sählyn SM-turnaus

Sählyn SM-turnaus järjestettiin ensimmäistä kertaa 12.6.

Helsingissä AC Myllypurossa. Sählyturnaus sai heti suuren suosion, joukkueita oli mukana 263. Mestaruudet ratkottiin kahdeksassa eri sarjassa. Voittajia olivat: IBK Reino, VKTP, S.C.Dalmac2, Brazillos, Shakalaka Boom Boom, Karhu-Kissat, Mosan Tiikerit ja AH Team.

Suosählyn SM-turnaus

Suosählyn SM-turnaus järjestettiin 11. kertaa Leivonmäellä. Mukana oli 27 naisten ja 39 miesten joukkuetta. Naisten mestaruuden vei TurMio (Oulu) ja miesten mestariksi selvisi Love United (Lappi). Kalajoella ratkottiin Hiekkasählyn SMmestaruudet kolmatta kertaa 12.6.2009. Voiton vei Dyyni (Kalajoki). Hiekkasählyä pelattiin 24 joukkueen voimin.

Salibandyliitto osallistui Kuntoliikuntaliiton järjestämille Kuntofestivaaleille 11.9.2009. Kuntofestivaaleilla markkinoitiin taulukkosählyä työyhteisöille.

Kunto- ja harrasteliikunta.

Harrastevastaava osallistui Kunto ry:n organisoimaan aikuisliikunnasta vastaavien toimihenkilöiden lajiliittotapaamisiin. Harrastevastaava oli Kuntoliikuntaliitto ry:n

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

Järjestötoiminnan kehitystyöryhmän jäsen. Aikuisten harrasteliikunnan kehittämiseen oli ensimmäistä kertaa mahdollista hakea seuratukea. Tukea haki kahdeksan seuraa ja sitä sai kolme Salibandyliiton jäsenseuraa. Sählyn kunto- ja harrasteliikunnan tuoteperhe-esitteitä sai edelleen tilata maksutta Salibandyliiton toimistosta. Junior Games -tapahtumassa huhtikuussa Kuortaneella oli salibandyturnaus.

HUIPPU-URHEILU

lisättiin. Salibandyliigan mediapartnereita ovat Sanoma News Oy (Ilta-Sanomat,Veikkaaja) ja Nelonen Media (Urheilukanava/Nelonen Sport).

Maajoukkueiden statusta huippu-urheilun toimikentässä vahvistettiin sekä maajoukkueen pelaajien arvostusta lisättiin. Maajoukkuebrändin ympärille rakennettiin yhä vahvempaa ja aktiivisempaa yhteistyökumppaniverkostoa. Markkinointiviestintä tuotiin yhä merkittävämmäksi osaksi kaikkia Salibandyliiton projekteja. Salibandyliitossa aloitettiin verkkopalvelu-uudistus. Internet vahvisti edelleen asemaansa merkittävimpänä viestintäkanava.

Yleistä

Miesten Salibandyliiga

Liiton 100 %:sti omistama yhtiö, SSBL Salibandy Oy (Salibandyliiga) vastaa huippusalibandyn markkinoinnista, viestinnästä ja kehittämisestä. Kansallisen huippu-urheilun pääsarjoja ovat miesten Salibandyliiga, naisten Salibandyliiga ja miesten 1. divisioona, joiden sarjajärjestäjänä Salibandyliiga toimii omistajansa, Salibandyliiton, valtuuttamana. Kansallisen sarjatoiminnan lisäksi Salibandyliiga organisoi ja markkinoi Suomessa järjestettäviä maaottelutapahtumia.

Yhtiön sääntömääräinen yhtiökokous kokoontui 18.6.2009. Hallituksen puheenjohtajana toimi Pekka Raitala. Muut hallituksen jäsenet olivat varapuheenjohtaja Matti Ahde, Tom Hedkrok, Olli Sarekoski, Timo Tuominen ja uutena hallituksen jäsenenä yhtiökokouksessa valittiin Timo Kekkonen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Jari Kinnunen.

Hän toimi samaan aikaan myös liiton toiminnanjohtajana. Muut vakituiset työntekijät olivat kilpailupäällikkö Ari Vehniäinen (30.9.09 saakka), vt. kilpailupäällikkönä Terho Laaksonen (1.10.09 lähtien), sarjasihteeri Jyrki Paajanen, markkinointipäällikkö Jari-Pekka Lehtonen ja myyntineuvottelija Mikko Aikko.

Kaudella 2008-09 miesten salibandyliigassa pelasi 14 joukkuetta. Sarjassa pelattiin kaksinkertainen runkosarja.

Runkosarjan voitti SSV (Helsinki), toiseksi sijoittui TPS (Turku) ja kolmanneksi Oilers (Espoo). Toimintakertomusvuonna toteutettiin merkittävä Salibandyliigan kehityshanke, kun Liiga hankki kaikille liigapaikkakunnille siirrettävät Taraflex-pelialustat. Näin kaikki miesten Salibandyliigan ottelut pelataan vakioidulla pelialustalla.

Runkosarjan kahdeksan parasta pelasivat pudotuspelit.

Sijoille 1-4 päätyneet joukkueet saivat valita 5-8:nneksi sijoittuneista joukkueista puolivälierävastustajansa niin, että runkosarjan voittaja sai valita ensimmäisenä, toiseksi tullut toisena ja kolmanneksi sijoittunut kolmantena. Puolivälierät, välierät ja loppuottelut pelattiin paras viidestä -järjestelmän mukaan. Pronssista pelattiin yksi ottelu.

Markkinointiviestintä

Salibandyliiga toteutti strategian mukaisesti huippusalibandyn kiinnostavuuden, tunnettuuden ja näkyvyyden kehitystyötä. Salibandyliiga vahvisti lajin imagoa energisenä ja nuorekkaana lajina. Salibandyliiga hyödynsi markkinointiviestinnässä monia eri markkinointi –ja viestintäkanavia. Salibandyliiga myös etsi ja kartoitti uusia ratkaisumalleja etenkin digitaalisen markkinoinnin sektorissa. Tällainen oli muun muassa Facebookissa toteutettu liigaottelun suora nettilähetys (Espoon Oilersin 20v.juhlaottelu 9.12.2009). Toimenpiteillään Salibandyliiga vahvisti asemiaan ns. uusissa medioissa. Salibandyliiga ohjeisti vahvasti myös liigaseuroja käyttämään uusia digitaalisen markkinoinnin ratkaisuja. Salibandyliiga aloitti myös laajamittaisen verkkopalvelu-uudistuksen.

Salibandyliiga jatkoi myös pitkäjänteistä työtä lajin tähtipelaajien esiintuomisessa ja heidän tunnettuuden lisäämisessä. Salibandyliiga järjesti tähtipelaajille esiintymismahdollisuuksia tv-ohjelmissa sekä lehdissä. Tähtipelaajat tuotiin esille esikuvina nuorille lajin harrastajille ja lajista kiinnostuneille. Luonnollisesti myös median kontaktointia

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

19

Kauden 2008-09 Suomen mestaruuden voitti SalibandySeura Viikingit (SSV, Helsinki), hopeaa sai Tapanilan Erä (Helsinki) ja pronssia Seinäjoen Peliveljet (SPV). FBT Pori putosi I divisioonaan. Oulun Luistinseura (OLS) nousi I divisioonasta Salibandyliigaan.

Kauden parhaaksi miespelaajaksi valittiin Tero Tiitu.

Miesten Salibandyliiga pelataan kaudella 2009-10 yksittäisinä otteluina 14 joukkueen kesken.

Miesten 1. divisioona

Kaudella 2008-09 miesten I divisioona pelattiin yksittäisinä otteluina kahdessa 12 joukkueen lohkossa. Lohkoissa pelattiin kaksinkertainen runkosarja, jonka jälkeen molempien lohkojen kaksi parasta pelasivat karsintoja noususta Salibandyliigaan. Sijoille 9.-10. päätyneet joukkueet karsivat I divisioonan sarjapaikastaan nelilohkoisessa karsintasarjasarjassa yhdessä II divisioonan parhaimmiston kanssa. Sijoille 11.-12. päätyneet putosivat II divisioonaan.

Ykkösdivisioonasta putosivat suoraan Vincemus, Pirkat, Erä Akatemia ja SB Savo. Karsintojen kautta II divisioonaan putosivat HIFK ja SB Vantaa. Ykkösdivisioonaan nousivat II divisioonasta ISB-Ilmajoki, FBC Turku, KeLy (Haukipudas), Sbandy (Lahti), Kaneetti (Kerava) ja LeBa96 (Kontiolahti). Kaudella 2010-2011 miesten 1. divisioona pelataan yksittäisinä otteluina kahdessa 10 joukkueen lohkossa.

Naisten Salibandyliiga

Naisten Salibandyliigassa pelasi kaudella 2008-09 kaksitoista (12) joukkuetta, jotka pelasivat kaksinkertaisen runkosarjan. Runkosarjan voitti Classic (Tampere), toinen oli Happee (Jyväskylä) ja kolmas NST-Lappeenranta. Naisten liigan sarjatunnus uusittiin syksyllä 2009.

Runkosarjan sijoille 1.-8. päätyneet joukkueet pelasivat pudotuspelit. Puolivälierät, välierät ja finaalit pelattiin paras viidestä -järjestelmällä. Pronssiottelu pelattiin yk-

sittäisenä otteluna. Kauden 2008-09 Suomen mestaruuden voitti Classic. Hopeaa sai Happee ja pronssia NSTLappeenranta.

Runkosarjan viimeiseksi jäänyt Erä III putosi suoraan I divisioonaan. Sijoille 10. ja 11. päätyneet Oilers ja SB-Pro karsivat paikastaan naisten Salibandyliigassa, mutta säilyttivät sarjapaikkansa I divisioonan haastajia vastaan. Suoraan I divisioonasta naisten Salibandyliigaan nousi OLS (Oulu). Kauden 2008-09 parhaana naispelaajana palkittiin Anne Suomalainen (Classic). Kaudella 2009-10 naisten Salibandyliiga pelataan yksittäisinä otteluina 12 joukkueen kaksinkertaisena sarjana.

Suomen Cup

Suomen Cup aloitettiin syyskuussa 2008. Miesten Suomen cupiin osallistui 142 joukkuetta ja naisten cupiin 39 joukkuetta. Miesten cupin loppuhuipentuma pelattiin Tampereella ja naisten Lappeenrannassa. Miesten Suomen cupin finaalissa SSV voitti G-Kooveen 7-4. Pikkufinaalin voitti MuurY ja haastajafinaalin Cremasters. Naisten Suomen cupin voitti toista kertaa peräkkäin PSS, joka kaatoi finaalissa NST:n 5-2. Naisten pikkufinaalin voitti OLS.

Maaottelut Suomessa EuroFloorball Tour 2009 – Hyvinkää

Naisten ja tyttöjen EFT-turnaus pelattiin 6.-8.11.2009 Hyvinkäällä Martinhallissa. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä nurmijärveläisen naisten liigaseuran SB-Pron kanssa.

EFT-turnaukseen osallistuivat Suomi, Ruotsi, Tshekki ja Sveitsi. Naisten ja tyttöjen sarjoissa pelattiin yhteensä 12 ottelua. Naisten sarjan voitti Ruotsi, toinen oli Sveitsi, Suomi kolmas ja Tshekki neljäs. Tyttöjen sarjassa voittaja oli Ruotsi, toinen Suomi, kolmas Sveitsi ja neljäs Tshekki. Otteluissa jaettiin kaksi pistettä ottelun voitosta, sekä uuden EFT-kaavan mukaisesti lisäpiste otteluiden jälkeen lauotuista rangaistuslaukauskilpailuista. Tapahtumassa toteutettu koululaiskampanja keräsi perjantain päiväotteluihin satoja koululaiskatsojia.

Arvokisat Poikien U19 MM-kisat

Kisojen suunnittelusta vastasi järjestelytoimikunta, jonka kokoonpano oli: Timo Tuominen (puheenjohtaja), Jari Kinnunen (talous), Ari Vehniäinen (kilpailu, hallit),

20

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

Peter Hoffström (turvallisuus), Marika Lanne (VIP, ensiapu), Jari Nikkola (viestintä, mediasuhteet), Valtteri Mikkola (seremoniat, oheistapahtumat), Jari-Pekka Lehtonen (markkinointi, myynti), Tiina Koivisto (oheistapahtumat, koululaiset), Reijo Hakorinta (Raision kaupunki), Marjaana Risku (Turun kaupunki) ja Mervi Kilpikoski (pääsihteeri). Järjestelytoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa.

Järjestelytoimikunnan lisäksi kisojen suunnitteluun osallistui Länsirannikon alueen alueparlamentti: Elise Syrjälä (puheenjohtaja), Hanna Markela, Toni Mattila, Harri Lindblom, Jarkko Nieminen, Anssi Reunanen, Krista Forsman, Mari Ketolainen ja Valtteri Mikkola.

Osa heistä toimi päällikkötehtävissä myös kisojen aikana. Kisoissa toimi yhteensä 221 vapaaehtoista. Heidän lisäkseen kisojen päällikköorganisaatiossa työskenteli 40 päällikköä.

Kisat pelattiin Turkuhallissa ja Kerttulan palloiluhallissa Raisiossa .6.-10.5.2009. Kisoihin osallistui 16 maata ja ottelut pelattiin A- ja B-sarjoissa.

Lopullinen järjestys kisoissa oli: 1. Ruotsi, 2. Suomi, 3.

Sveitsi, 4. Tshekki, 5. Latvia, 6. Norja, 7. Slovakia, 8. Tanska.

B-sarja: 9. Viro, 10. Puola, 11. Saksa, 12. Unkari, 13. Itävalta 14. Venäjä, 15. Kanada, 16. Japani.

Kisat olivat useimpien tavoitteiden kohdalla onnistuneet, mm. kisojen järjestelyt kisahalleissa onnistuivat hyvin, tunnelma oli erittäin positiivinen, medianäkyvyys alueella oli erinomainen ja yhteistyö Raision kunnan kanssa oli erittäin onnistunutta. Kisojen talous ei kuitenkaan onnistunut suunnitellusti ja kisojen tappio oli reilut 130 000 €. Talouden epäonnistuminen johtui sekä lipunmyynnin että yhteistyökumppanien vähäisyydestä budjetoituun nähden.

Miesten MM2010-kisat

4.-11.12.2010 pelataan miesten 8. salibandyn maailmanmestaruuskilpailujen finaaliturnaus Helsingissä ja Vantaalla. Kisojen valmistelut aloitettiin toimintavuoden aikana nimittämällä pääsihteeriksi Ismo Haaponiemi, joka toimii myös Salibandyliiton pääsihteerinä kisaprojektin aikana.

Kisojen tapahtuma- ja kilpailupäälliköksi nimitettiin Ari Vehniäinen ja yhteyspäälliköksi Mervi Kilpikoski.

Kilpikoski aloitti tehtävässään syyskuussa ja Vehniäinen lokakuussa. Järjestelytoimikunnan puheenjohtajaksi nimitettiin Risto Kauppinen. Muut jäsenet ovat Ismo Haaponiemi (vastuualueina yhteistyösopimukset, myynti), Marjo Liljelund (talous, SSBL:n hallituksen edustaja), Jari-Pekka Lehtonen (markkinointi), Markku Huoponen

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

21

(media), Mervi Kilpikoski (yhteydenpito erityisesti kansainvälisesti, kuljetukset, majoitus, oheistoiminnat) ja Ari Vehniäinen (joukkueet, hallit, turvallisuus, ensiapu). Toimikunta valitsi keskuudestaan Marjo Liljelundin toimikunnan varapuheenjohtajaksi.

Järjestelytoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana kolme kertaa ja aloitti työnsä talouden ja visuaalisen ilmeen suunnittelusta sekä vapaaehtoisten rekrytoinnista.

Vapaaehtoisia avustajia kisojen toteuttamiseen tarvitaan 300–350. Kisojen ajankohta tuo lisähaasteita vapaaehtoisten mahdollisuuteen osallistua kisojen järjestelyihin. Vapaaehtoisten rekrytoinnin ensimmäinen vaihe käynnistyi joulukuussa.

Kisojen ensimmäinen mediatapaaminen järjestettiin 11.11. hotelli Crowne Plazassa. Tilaisuudessa julkistettiin kisojen logo ja visuaalinen ilme. Logon ja visuaalisen ilmeen suunnitteli kansainvälisesti palkittu designtoimisto Porkka & Kuutsa Oy, joka on erikoistunut visuaalisten ilmeiden suunnitteluun ja brändikonsultointiin. Porkka & Kuutsa Oy on suunnitellut yli kymmenen vuoden ajan visuaalisia identiteettejä useille koti- ja ulkomaisille yrityksille sekä yhteisöille (Ahlstrom Oyj ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK).

SSBL:n hallitus vahvisti kisojen budjetiksi 1,4 miljoonaa euroa. Kisojen talous rakentuu lipunmyynnin varaan, yli 60 % tuloista arvioidaan saatavan lipunmyynnistä. Toinen talouden perusjalka ovat yhteistyökumppanit.

Miesten 8. MM-kisat pelataan uudella tavalla: A- ja Bsarjan sijaan pelataan neljässä neljän joukkueen lohkossa.

Kahdeksan maata on varmistanut paikkansa lopputurnauksessa ja kahdeksan muuta pelaavat omasta paikastaan maanosien karsintaturnauksissa helmikuussa 2010.

Maajoukkuetoiminta Miesten maajoukkue

Miesten maajoukkueen toimintavuosi aloitti valmistautumisen kohti Suomessa pelattavia MM-kisoja 2010. Vuoden 2009 aikana Suomi pelasi yhteensä kymmenen maaottelua ja piti yhden erillisen kesäleiritapahtuman, mikä tällä kertaa toteutettiin kolmen viestijoukkueen voimin suunnistuksen Jukolan viestissä.

Helmikuussa Suomi kohtasi Ruotsin eri maajoukkueiden Ruotsi-ottelussa, joka päättyi Västeråsissa tasan 5-5.

Huhtikuussa oli EuroFloorballTour-turnaus Ruotsissa, jossa Suomi sijoittui toiseksi, voittaen Sveitsin 4-0, häviten Ruotsille 7-9 sekä voittaen Tsekin 11-5. Syyskuussa maajoukkue oli neljän maan turnauksessa Latviassa, josta tuliaisina oli kakkossija, kun Suomi voitti Norjan 6-2 ja Latvian 8-1, mutta hävisi Sveitsille 5-6.

EuroFloorballTour-turnauksessa Tsekissä Suomi oli kakkonen voitettuaan Sveitsin 5-3, hävittyään Ruotsille 6-8 sekä voitettuaan Tsekin 6-2. Tsekin EFT-turnauksessa pelattiin ensimmäistä kertaa uusilla EFT-säännöillä, joiden perusteella normaalipeliajan jälkeen lauotaan rangaistuslaukauskilpailut joista voittaja saa yhden lisäpisteen. Ran-

22

gaistuslaukauskilpailuista Suomi voitti Ruotsin, mutta hävisi Sveitsille ja Tsekille.

Maajoukkueen päävalmentaja Petteri Nykyn jatkosopimus saatiin valmisteltua maaliskuussa. Maajoukkueen toisena valmentaja keväästä 2009 toimi Petri Kettunen.

Liigavalmentajia käytettiin apuna maajoukkueen kolmantena valmentajana eri tapahtumissa. Joukkueenjohtajan tehtävistä vastasivat keväällä Kristian Linden sekä kesästä alkaen Kimmo Nurminen. Fysioterapeuteiksi seuraavalle MM-periodille valittiin Hannu Tuunainen ja Marko Pirhonen sekä huoltajaksi Harri Lehtonen.

Naisten maajoukkue

Naisten maajoukkueen toimintavuosi huipentui naisten MM-kisoihin joulukuussa Ruotsissa. Maajoukkue valmistautui MM-kisoihin seitsemässä maajoukkuetapahtumassa vuoden aikana. MM-kisoissa Suomi saavutti pronssia voitettuaan pronssiottelussa Tsekin 3-1. MM-kisojen alkulohkossa Suomi voitti Venäjän 7-1, Tanskan 6-1 sekä Puolan 6-3. Sveitsille Suomi hävisi 3-5. Välierässä Suomi

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

hävisi isäntämaa Ruotsille 2-10. Ensimmäistä kertaa joulukuussa pelatut naisten MM-kisat toivat maajoukkueen rytmitykseen lisää kesäleiritystä sekä pelaajien tarkempaa fyysisen kunnon seurantaa kesän osalta. Kesällä joukkueella oli kaksi kesäleiriä, joilla käytiin pelillisten asioiden lisäksi paljon fyysisen valmennuksen asioita ja harjoittelun ohjaamista sekä suoritettiin fyysisen suorituskyvyn testauksia.

Helmikuussa naiset voittivat Ruotsin 4-3, mutta seuraavana päivänä maajoukkueiden yhteisessä Ruotsi-ottelussa Suomi hävisi 1-10. Huhtikuussa Sveitsin EuroFloorballTour-turnauksessa Suomi oli kolmas pelattuaan tasan sekä Sveitsin (5-5) että Tsekin (1-1) kanssa ja häviten Ruotsille 1-7. voitti Sveitsin (3-1) ja Tsekin (6-0), mutta hävisi Ruotsille (5-9). Syyskuussa Suomi voitti Polish Openin turnauksen Puolassa kaatamalla lohkopeleissä Slovakian 16-2, Saksan 12-1, Puolan 13-1 ja Norjan 13-3 sekä pelaamalla tasan 3-3 Tsekin kanssa. Finaalissa Suomi voitti Sveitsin 4-1. Marraskuun EFT-turnauksessa Suomessa Hyvinkäällä Suomi oli kolmas voittamalla Tsekin 3-2 ja häviten Sveitsille 2-4 sekä Ruotsille 2-6. Uusitussa EFT-muodossa otteluiden jälkeen lauotuissa rangaistuslaukauskilpailuissa Suomi sai kolme lisäpistettä voittaen kaikki rl-kilpailut.

Toimintavuoden aikana maajoukkueen päävalmentajana toimi Matti Kaipio. Valmentajina toimivat Jari Oksanen, Juho Meuronen sekä Kati Pasanen, joka vastasi erityisesti fyysisestä valmennuksesta ja sen seurannasta. Joukkueenjohtajana oli Mari Murto, fysioterapeuttina Hannele Kero sekä huoltajana Anniina Paavilainen.

Poikien U19 maajoukkue

Poikien maajoukkueen toimintavuoden kohokohta oli Suomessa Turussa toukokuussa järjestetyt poikien MMkisat. MM-kisoissa Suomi saavutti MM-hopeaa, voittamalla alkulohkossa Slovakian 9-0, Tsekin 6-4 ja Norjan 13-0. Välierissä Suomi voitti Sveitsin rangaistuslaukauskilpailun jälkeen 3-2. Loppuottelussa Suomi hävisi Ruotsille 3-8. Toimintavuoden aikana maajoukkue leireili yhteensä 26 päivää. MM-kisoihin saakka poikien maa-

joukkueen päävalmentajana toimi Lasse Eriksson. Valmentajina toimivat Tero Sipilä ja Keijo Matilainen. Joukkueenjohtajana oli Pekka Ripatti ja fysioterapeuttina Ari Haapalainen.

Helmikuun Ruotsi-ottelussa Suomi hävisi Ruotsille 4-17. Marraskuussa EuroFloorballTour-turnauksessa Tsekissä Suomi voitti Tsekin 8-2, mutta hävisi Sveitsille 3-5 ja Ruotsille 10-11. Rangaistuslaukauskilpailuissa Suomi voitti Sveitsin ja Tsekin, mutta hävisi Ruotsille. Maajoukkueen päävalmentajana elokuusta lähtien toimi Jarkko Rantala.

Valmentajina olivat Miikka Lamu sekä Mikko Laurikainen. Joukkueenjohtajan tehtäviä hoiti Tommi Hiltunen ja huoltajana toimi Timo Kolehmainen.

Tyttöjen U19 maajoukkue

Tyttöjen maajoukkueen toimintavuosi jatkoi valmistautumista kohti 2010 pelattavia MM-kisoja. Uutena asia tuli tyttöjen maajoukkueen pelaaminen naisten I divisioonassa. Maajoukkue pelasi sarjassa kaikkia vastaan yhden vierasottelun kaudella 2009-2010. Tavoitteena oli parantaa joukkueen toimintaedellytyksiä kohti MM-kisoja. Vuoden 2009 aikana maajoukkue leireili yhteensä 11 päivää, joista erillisiä leirejä oli viisi päivää ja maaottelutapahtumien yhteydessä kuusi päivää.

Helmikuussa maajoukkue oli mukana maajoukkueiden yhteisessä Ruotsi-ottelussa ja hävisi Ruotsille 0-5. Marraskuussa tyttömaajoukkue osallistui EFT-turnaukseen Hyvinkäällä. Turnauksessa Suomi pelasi tasan Sveitsin (6-6) ja Ruotsin (2-2) kanssa ja voitti Tsekin (11-1). Rangaistuslaukauskilpailuissa Suomi voitti Ruotsin, mutta hävisi Sveitsille ja Tsekille.

Maajoukkueen päävalmentajana toimi Harry Virtanen, valmentajina Tommi Seikkula ja Juho Meuronen, joukkueenjohtajana elokuuhun saakka Martti Meronen ja sen jälkeen Esa Partanen sekä fysioterapeuttina Liisa Lehtimäki ja huoltajana Sari Partanen.

Opiskelijoiden maajoukkueet

Miesten opiskelijamaajoukkue osallistui syyskuussa kansainväliseen seurajoukkueiden kutsuturnaukseen Vantaalla. Opiskelijamaajoukkue sijoittui turnauksessa toiseksi.

Seuraavat opiskelijamaajoukkueiden arvokisat pelataan 2010 toukokuussa.

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

23

TUKITOIMINNOT

24

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

Valtakunnallinen koulutus

OHJAAJA- JA VALMENTAJAKOULUTUS

Yhteensä oli seitsemän eri koulutustapahtumaa, joihin osallistui 91 henkilöä. 2-tason koulutuksia pidettiin viisi.

3-tason huippuvalmentajatutkinto (HVT) toteutettiin. Eerikkilän Urheiluopiston ja Palloliiton kanssa yhteistyössä järjestettiin Valmentajan Ammattitutkinto (VAT). VAT-1 vietiin loppuun ja VAT-2 aloitettiin.

Yleistä.

Ohjaaja- ja valmentajakoulutuksessa pidettiin kaikkiaan 34 koulutustilaisuutta, joihin osallistui 457 henkilöä. Aluekouluttajat vastasivat alueellisista kursseista. Aluekouluttajina toimivat Lasse Eriksson (Etelä-Suomi), Tapio Tamminen (Sisä-Suomi), Atte Juuti (Länsirannikko, kevät), Kristian Hiltunen (Pohjanmaa) ja Karo Kuussaari (Pohjois-Suomi).

Atte Juuti siirtyi kesällä Tanhuvaaran Urheiluopistolle ja Savo-Karjalan sekä Kaakkois-Suomen aluekouluttajaksi.

Länsirannikolla ei syyskaudella ollut aluekouluttajaa.

Alueellinen koulutus

Alueellisesti toteutettuja 1-tason kursseja pidettiin yhteensä 27 kpl. Niissä koulutettiin 366 valmentajaa. Lisäksi koulutusta annettiin pelaajapolun tapahtumissa, Pikku Pohjolat ja Pohjola Cup sekä Talenttileireillä.

Seuratoiminnan kehittäminen

Salibandyseurojen kehittymisohjelmassa toteutettiin toinen prosessi. Valtakunnallisesti merkittävää oli suora seuratuki, jota myönnettiin 200 urheiluseuralle päätoimisen työntekijän palkkaukseen. Tukea on kolmen vuoden ajalle. Kiinnostus oli suurta salibandyseuroissa ja tukea sai 12 seuraa. Palkatut henkilöt aloittivat syksyllä 2009. Salibandyliiton tukitoimet näille seuroille alkavat 2010.

Valiokuntatyö

Koulutusvaliokunta kokoontui viimeisen kerran. Tilalle perustettiin koulutustyöryhmä, joka toimii järjestö- ja seuratoimintavaliokunnan alla. Työryhmä kokoontui kerran, jolloin pohdittiin suuntalinjoja. Toimiala sivuaa myös juniorivaliokuntaa ja huippu-urheilun puolella valmennus 1- ja 2-työryhmiä.

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus 2009 lukuina / Alueellinen koulutus

SBV 1

SBJ 1

SBN 1

SBO

kpl

hlö

kpl

hlö

kpl

hlö

Etelä-Suomi

3

56

2

35

2

17

Sisä-Suomi

2

23

1

12

1

8

Länsirannikko

1

14

2

23

1

25

1

11

Pohjanmaa

1

Savo-Karjala ja Kaakkois-Suomi

2

22

Pohjois-Suomi YHT

8

12

115

1

14

5

73

kpl

1

MV hlö

9

YHT

kpl

hlö

kpl

hlö

2

38

9

146

1

14

6

66

1

18

4

55

2

37

4

48

1

21

26

373

1

15

7 7

91

1

9

5

85

Valtakunnallinen koulutus SBV 2

SBN 2

HVT

VAT

kpl

hlö

kpl

hlö

kpl

hlö

kpl

hlö

2

28

3

42

1

15

1

6

SBV 1&2 = Salibandyvalmennus 1&2 SBN 1&2 = Salibandyn nuoriso-aikuisvalmennus 1&2 MV= Maalivahtikoulutus HVT= Huippuvalmentajatutkinto, 3-taso

SBJ 1&2 = Salibandyn juniorivalmennus 1&2 SBO= Salibandyn ja sählyn ohjaajakoulutus Teema= Teemaseminaarit VAT = Valmentajan ammattitutkinto

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

25

VALMENNUSTOIMINTA Pelaajapolku

Salibandyliiton junioripelaajien kartoitus ja seurantajärjestelmää kehitettiin edelleen ja se on nimetty salibandyn pelaajapoluksi. Alueellisia kartoitustapahtumia Pikku Pohjola- tapahtumia järjestettiin kaikilla seitsemällä alueella.

Aluekouluttajien järjestämiä tapahtumia oli kaikilla alueilla kuusi. Pikku Pohjola- tapahtumissa osaamistaan aluevalmentajille näyttivät 1991- 1994-syntyneet tytöt ja pojat.

Testaustoiminta

Salibandyliiton testaustoimintaa toteutettiin niin eri maajoukkueille ja seuroille. Vuoden aikana SSBL:n testaaja Veli-Matti Hemmo suoritti yhteensä 14 testitapahtumaa ja testattavana oli yli 800 pelaajaa. Testaustoiminnasta pidetään yllä Veli-Matti Hemmon toimesta tietokantaa, johon testien tulokset syötetään ja tuloksia pystytään vertaamaan viiteryhmässä.

Opiskele ja harjoittele leirit

Leirien tavoitteina oli yhdistää urheilu ja opiskelu. Vuoden aikana olleet leirit järjestettiin yhteistyössä Eerikkilän urheiluopiston kanssa. Opintosuunnitelman sisältöinä olivat lajiharjoittelun ja omien opintojen lisäksi psyykkinen valmennus, valmennusoppi sekä ilmaisutaito. Leireille valittiin maajoukkueringissä olevia huippulahjakkaita pelaajia.

Pojilla leirejä oli keväällä kaksi ja tytöillä syksyllä yksi.

Urheiluoppilaitokset ja Urheiluakatemiat

Urheiluoppilaitostoiminnalla pyritään parantamaan salibandypelaajien opiskelun ja urheilun yhdistämistä. Lajiliiton kannalta oppilaitokset toimivat alueellisina harjoituskeskuksina. Valmennusta tarjoaa useampi oppilaitos ja

valmennus on toteutettu oppilaitoskohtaisesti. Salibandyliiton yhteistyöoppilaitoksissa valmennus on koko lukuvuoden kestävää ja säännöllistä, yleensä 3 krt/vko. Kaikki yhteistyöoppilaitoksiin hakevat pisteytetään hakuajan päätyttyä Salibandyliiton toimesta, noudattaen Olympiakomitean pisteytysjärjestelmää.

Salibandyliiton kanssa yhteistyössä ovat seuraavat oppilaitokset: Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia, Urhea.

Urheaan kuuluu useita oppilaitoksia, joiden urheilijoilla on mahdollisuus hakea salibandyn valmennusryhmiin. Perusryhmät seuraavista kouluista: Mäkelänrinteen lukio, Helsinki. Lajivalmennuksesta vastaa Lasse Eriksson. Valmentajina Erikssonin lisäksi toimivat Kati Suomela ja Ari Haapalainen.

Pohjois-Haagan lukio, Helsinki. Lajivalmentaja Pekka Ripatti. Sotungin lukio, Vantaa. Lajivalmentaja Sami Vidgren.

Turun seudun Urheiluakatemia. Perusryhmä Aurajoen lukio, Turku. Lajivalmentaja Atte Juuti (kevät) ja Matti Kaipio (syksy).

Tampereen Urheiluakatemia. Perusryhmä Sammon lukio, Tampere. Lajivalmentajat Hannu Santanen ja Kati Pasanen.

Joensuun Urheiluakatemia, Joensuu. Perusryhmä Yhteiskoulun lukio, Joensuu. Lajivalmentaja Sami Viinikainen.

Etelä-Pohjanmaan Urheiluakatemia. Lajivalmentaja Mikko Helanen.

Oulunseutu Urheiluakatemia, Oulu. Perusryhmä Kastellin lukio. Lajivalmentaja Karo Kuussaari.

Satakunta Sprts Academy-SSA, Pori. Lajivalmentaja Antti-Jussi Härkönen.

Pietarsaaren Urheiluakatemia. Lajivalmentaja Markus Åbb.

Pohjola Cup

Tapahtumiin koottiin valtakunnallisesti parhaat tyttö- ja poikapelaajat aluevalmentajien esityksistä. Lopulliset valinnat suorittivat maajoukkuevalmentajat. Pohjola cupeihin määriteltiin alueelliset kiintiöt lisenssipelaajien pohjalta. Tapahtumissa pelasivat 1991- 1992- syntyneitä.

Aluevalmentajat valitsivat pelaajat joukkueisiinsa erillisessä valintatilaisuudessa. Pohjola cupit järjestettiin Eerikkilän urheiluopistolla. Pohjola cupin perusteella ikäkausimaajoukkueiden valmentajat valitsevat maajoukkueleiriryhmänsä.

26

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

Talenttileirit

Leirit olivat suunnattu 1993-1994-syntyneille. Leirejä järjestettiin kaksi. Osallistujia oli kesäkuussa 100 ja elokuussa 50. Kesäkuun leirille osallistui 50 tyttöpelaajaa ja 50 poikapelaajaa. Elokuun leirille 50 poikapelaajaa. Leirit on suunnattu seurojen lahjakkaille urheilijoille, jotka ovat motivoituneita ja tavoitteellisia.

Aluevalmentajat

Junioripelaajien kartoituksesta ja seurannasta alueilla vastasivat aluevalmentajat. Heidän vastuullaan Pikku Pohjolatapahtumissa olivat pelaajien seuranta, alueleiritykset sekä pelaajien esittäminen Pohjola cupiin. Aluevalmentajat tekivät yhteistyötä seura- ja maajoukkuevalmentajien kanssa.

Etelä-Suomi Jari Palin (kevät), Kari Koivula (syksy), Hannu Mattila ja Ilkka Lehtinen, pojat Jarno Kivinen, tytöt Länsirannikko Juha-Petri Kujansuu, pojat Kari Vellinki, tytöt Kaakkois-Suomi Henry Pakarinen, pojat Pette Nousiainen, tytöt Pohjois-Suomi Karo Kuussaari, pojat Esa Partanen, tytöt Sisä-Suomi Hannu Santanen, pojat Minna Simonen, tytöt Pohjanmaa Matti Pollari, pojat Toni Haapasalo, tytöt Savo-Karjala Henry Pakarinen, pojat

EROTUOMARITOIMINTA Erotuomarivaliokunta (ETV) jatkoi erotuomaritoiminnan kehittämistä vuoden 2009 aikana kehitysohjelmiensa kautta, jotka perustuvat visioon Peli salibandyerotuomarille 2010.

Kehitysohjelmat kohdistuvat liiga-, liitto-, nais- ja ns. A4 -luokituserotuomaritoimintaan sekä huippuerotuomarivalmennukseen. Kehitysohjelmat tukevat liiton strategiaa 2013.

Valtakunnallinen koulutus

ETV koulutti Eerikkilässä viikonloppukoulutuksissa alueiden erotuomarivastaavat, erotuomarikoulutusvastaavat, erotuomariasettelijat, miesten ja naisten liiga- ja liittoerotuomarit, pääsarjojen erotuomarivalmentajat (eli et-tarkkailijat) sekä eri alueiden alue-erotuomarikouluttajat. Pääsarjojen erotuomarien ja et-valmentajien koulutuksesta huolehti pääsääntöisesti valiokunnan alainen työryhmä. Miesten liigakoulutusryhmän suuruus oli n.

30, naisten liigaan panostavien erotuomarien koulutus-

ryhmän koko n. 25, liittokoulutusryhmän n. 50 ja kouluttajien n. 40. Pääsarjatarkkailijoiden lisäksi koulutettiin alueellisesti aluetarkkailijoita. Liigan osalta olosuhdetarkkailuja jatkettiin. Liigaerotuomareita koulutettiin helmi-, touko- ja elokuussa. Liittokoulutusryhmän erotuomareita koulutettiin syyskuussa 2009 kahtena viikonloppuna. Syksyllä 2009 koulutettiin Pohjola Cupien yhteydessä nuoria lupaavia mies- ja naiserotuomareita Eerikkilässä.

Erotuomarikoulutuksessa jatkettiin yhteispohjoismaisen erotuomarikoulutusmateriaalin käyttöä, mikä aloitettiin syksyllä 2003. Erotuomarikoulutuksessa opintosuoritukset merkittiin erotuomarin henkilökohtaiseen opintokirjaan.

Toimitsijakoulutusta jatkettiin alueilla. Koulutuksen hoitivat alueiden erotuomarikouluttajat yhdessä paikallisten erotuomarikerhojen kanssa.

Erotuomariasettelu

Salibandyliigojen erotuomariasettelijana jatkoivat Marco Matinvesi (mliiga) ja Taneli Ahtiainen (nliiga). Play off- ja liigakarsintaotteluiden sekä Suomen Cupin jatko-otteluiden asettelusta vastasi ETV. Alueiden erotuomarivastaavat ja -asettelijat huolehtivat kaikkien muiden liiton otteluiden erotuomariasetteluista. Erotuomariasettelussa käytettiin Asettelija-tietokoneohjelmaa. Miesten ja naisten liigoissa käytettiin erotuomaripalkkioiden ja matkakulukorvausten maksamisessa keskitettyä maksamisjärjestelmää. Myös naisten liigassa ja miesten I divisioonassa siirryttiin syksyllä 2009 keskitettyyn maksamisjärjestelmään. Muissa sarjoissa jatkettiin ottelupaikalla tapahtuvaa maksamiskäytäntöä. Turnausmuotoisissa otteluissa matkakulukorvaukset maksettiin liiton toimesta.

Erotuomarivalmennus

Pääsarjojen erotuomarivalmentajat suorittivat erotuomaritarkkailua pääasiassa pääsarjoissa. Lisäksi he tekivät olosuhdetarkkailutehtäviä sarjajärjestäjälle. Et-valmennuksen ja -koulutuksen apuna valiokunta käytti miesten ja naisten liigoissa sekä miesten I divisioonassa kerättävää joukkuepalautetta. Alueellinen et-valmennus kärsi tekijöiden vähyydestä eli liian usein ko. valmentajat joutuivat toimimaan alueen muissa otteluissa erotuomareina edelleen jatkuvan et-pulan vuoksi.

Erotuomariresurssit

Maan eri alueilta on kuulunut huolestuttavia tietoja erotuomarien määrän riittämättömyydestä ja pelosta toiminnassa mukana olevien loppuun palamisesta ylisuurien tehtävämäärien vuoksi. Edelleen joillakin alueilla ei ole pystytty asettelemaan kaikkiin otteluihin sääntöjen mukaisesti kahta erotuomaria, vaikka asettelussa on myös käytetty eri alueilta ”lainattuja” erotuomareita. Erotuomarien suuri vaihtuvuus koettiin edelleen suurena ongelmana.

Rekrytointiponnistelujen kautta erotuomarimäärä on nyt 920:n tienoilla. Erotuomareiden runsaat esteellisyydet ovat myös haitanneet toimintaa. Lisäksi erotuomaritoiminnan yleinen toimintailmapiiri kaipaa edelleen uuden strategian suuntaista pikaista korjausta.

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

27

IFF:n nimeämät suomalaiset kansainväliset erotuomaritarkkailijat (Ronny Bränbacka, Klaus Koskela, Lauri Oksanen ja Sami Rahikainen) suorittivat kv. otteluissa tarkkailutehtäviä. Lisäksi Klaus Koskela toimi yhtenä vastuuhenkilönä erotuomariasetteluissa ja toimi seminaarikouluttajana RC:ssa. Miesten liigassa suoritettiin erotuomarivaihtoa Tsekin ja Hollannin liittojen kanssa.

Koulutettujen määrät vuonna 2009

Alueellinen erotuomaritoiminta

Koulutuksessa käytettiin jatkuvan koulutuksen –periaatetta, mikä mahdollisti alueellisen erotuomarikoulutuksen jakamisen tasaisesti koko kauden ajalle. Erotuomarikerhojen kanssa jatkettiin yhteistyötä. Suomen Erotuomarien liiton (SEL) kanssa tehtiin yhteistyötä mm. ottamalla osaa eri lajiliittojen yhteisen erotuomarikoulutuksen suunnitteluun ja osallistumalla SEL:n järjestämään koulutukseen.

Seuraavat seitsemän, eri alueiden et –toiminnan vuosikertomusta ovat pääsääntöisesti alueiden et –vastaavien laatimia ja ne kertovat osaltaan toiminnan kasvun tuomista ongelmista ja muutospaineesta, jotka vaativat jatkossa runsaasti erimuotoista lisäresursointia.

Alueellinen erotuomaritoiminta on esitelty tarkemmin Aluetoiminta-kohdan yhteydessä

Erotuomarit

Toimitsijat

Etelä-Suomi

330

642

Länsirannikko

116

492

Sisä-Suomi

150

576

Kaakkois-Suomi

80

193

Savo-Karjala

67

152

Pohjanmaa

78

134

Pohjois-Suomi

100

129

YHT

921

2318

Kansainvälinen toiminta

Vuonna 2009 liiton kansainvälisinä erotuomareina toimivat Tuija Heiskanen, Heli Saario, Mikko Alakare, Vesa Vilkki, Jukka Paso, Anssi Silvo, Tommi Järventausta, Miikka Myllykangas, Marco Suvanto, Anssi Tuomi, Tero Fordell ja Lasse Vuola. Lisäksi syksyllä 2009 nimettiin ryhmään Andrew Lewis Jukka Pason lopetettua uransa. Kansainväliset erotuomarit tuomitsivat maaotteluita ja muita kansainvälisiä otteluja IFF:n RC:n asettelujen mukaisesti useissa Euroopan maissa.

Toukokuussa Suomessa järjestettyjen nuorten MMkisoissa (MU19) erotuomaritehtäviä oli pareilla FordellVuola, Järventausta-Myllykangas ja Paso-Silvo sekä joulukuussa Ruotsissa pidetyissä naisten MM-kisoissa oli mukana pari Heiskanen-Saario.

28

SEURATOIMINNAN KEHITTÄMINEN Seuratoiminta on Salibandyliiton pitkän aikavälin strategian mukainen kokonaisuutensa, jota ohjaavat sen omat visiot ja tahtotilat. Seuraorganisaatioiden vahvistaminen on lajin kehittymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi, sillä seurojen toiminnan kehittymisen kautta sekä paikallinen että alueellinen lajitoiminta kehittyy.

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

Seuratoiminta Salibandyliitossa koostuu neljästä tavasta kohdata seuroja: 1) seuratoimintakoulutukset 2) hyvien toimintatapojen ja mallien jakaminen 3) seurakohtaiset kehitysohjelmat sekä 4) miesten salibandyliigajoukkueiden laatujärjestelmä.

Toteutus

Seuratoiminnan peruskoulutukset (Seuratoimintapuu) toteutettiin salibandyseurojen kehittymisohjelman sisällä.

Seuroja ohjattiin SLU-alueiden seuratoimintakoulutuksiin sekä SLU-alueiden seurakehittäjien ammattitaidon hyödyntämiseen.

Salibandyseurojen kehittymisohjelma 2008 päättyi toimintavuoden tammikuussa. Ohjelman suorittivat onnistuneesti Espoon Oilers, Raahen Ponnistus, Kuopion Salibandyseura, Ulmalan Nuorisoseura (Iisalmi), Grankulla IFK (Kauniainen) ja Seinäjoen Peliveljet.

Vuoden 2009 kehittymisohjelmaan valittiin kahdeksan seuraa: Kangasalan Urheilijat -68, Salibandyseura Viikingit (Helsinki), Hirvensalon Heitto (Turku), Ylöjärven Pallo, Nibacos Kokkola ja Roismalan Ponnistus, Telakan Urheilijat (Imatra) ja Uudenkaupungin Salibandy.

Vuoden aikana kokoonnuttiin kolmena viikonloppuna työskentelemään yhdessä. Viikonloppujen koulutuksissa käytiin läpi monipuolisesti seuratoiminnan osa-alueet ja työntekijän palkkaus. Koko prosessin ajan seurojen omia kehitystavoitteita työstettiin eteenpäin. Kehittymisohjelma toteutettiin yhteistyössä SLU:n kanssa. Ohjelman rehtorina toimi Sirpa Korkatti.

Loppusyksystä käynnistettiin salibandyseurojen kehittymisohjelman kolmas haku. Tällä kertaa kohderyhmänä olivat seurat, joissa on vähintään yksi puolipäivätoiminen työntekijä. Tällaisia salibandyseuroja on noin 35. Mukana luvussa ovat ns. suoraa seuratukea saavat seurat.

Miesten salibandyliigajoukkueiden auditointi täydennettiin auditoimalla liigaan noussut OLS. Auditoinnissa selvitetään dokumenttien, haastatteluiden ja käytännön toiminnan seurannan avulla joukkueen ja seuran toiminnan suunnitelmallisuutta ja dokumentointia yhdeksällä osa-alueella. Osa-alueet ovat: 1) organisaatio ja henkilöstö, 2) strateginen suunnittelu, 3) urheilutoiminta, 4) joukkueen tilat, 5) liigajoukkueen viestintä, 6) liigajoukkueen vaikuttavuus, 7) liigajoukkueen markkinointi ja myynti ja 8) tapahtumajärjestelyt. Auditoinnista joukkueille syntyy laatukäsikirja, jonka avulla kukin joukkue kehittää toimintaansa valitsemillaan kolmella osa-alueella.

Palkatut työntekijät seuroissa

Salibandyliiton strategiaan kirjattujen tavoitteiden mukaisesti palkattujen työntekijöiden määrän odotetaan lisääntyvän salibandyseuroissa. Veikkausvoittovaroista myönnettävät seuratoiminnan kehittämistuet omalta osaltaan mahdollistavat palkkauksia. Kertaluontoinen suora seuratuki työntekijöiden palkkaukseen oli yksi merkittävä palkkausten mahdollistaja.

Toimintavuoden alussa tehtiin vahvaa yhteistyötä seurojen kanssa palkkaushankkeiden suunnittelussa ja

valmistelussa (kuva). Oheinen kuva havainnollistaa prosessin, joka toteutettiin ns. suoran seuratuen hakemisessa. 200 seuraa sai palkkaustuen, näistä 13 oli salibandyseuroja: Espoon Oilers, FBC Turku, Happee (Jyväskylä), Josba (Joensuu), Keravan Bandy, M-team (Helsinki), Napapiirin Salibandy (Rovaniemi), SB Vantaa, SC Classic (Tampere), Seinäjoen Peliveljet (SPV), Salibandyseura Viikingit (SSV), Tapanilan Erä (Helsinki) ja Westend Indians (Espoo). Suora seuratuki lisäsi toimintavuoden aikana palkattujen työntekijöiden määrää salibandyseuroissa 60 %:lla! Lisäksi seurat ovat hyödyntäneet mm.

Työhön kutsu -hanketta palkkauksen mahdollistajana.

Molemmista tukimuodoista löytyy tietoa osoitteesta www.seuratuki.fi.

Visiot 2013

Seuratoiminnan kehittämisen mallit ja menetelmät ovat vakiintuneet osaksi liiton ja seurojen perustoimintaa.

Tahtotilat: • Suurten ja keskisuurten seurojen toiminnan suunnittelu on pitkäjänteistä ja tavoitteellista.

• ”Avainseura” -verkosto on rakentunut.

• Palkattujen henkilöiden määrä seuroissa lisääntyy.

Salibandyseurat ovat elinvoimaisia ja menestyviä.

Tahtotilat: • Seuratoiminnan perusteet on laajasti omaksuttu salibandyseuroissa.

• Hyvät toimintatavat ja -mallit ovat kaikkien seurojen saatavilla.

• Seurojen taloutta ja hallintoa hoidetaan pitkäjänteisellä ja kestävällä tavalla.

• Seurojen toiminta-ajatukset vastaavat toimintaympäristön ja lajin vaatimuksia.

Salibandyseurojen yhteiskunnallinen merkittävyys on paikallisesti vahva.

Tahtotilat: • Osallistuminen ja vaikuttaminen kunnalliseen päätöksentekoon on aktiivista ja tavoitteellista.

• Salibandy on kansanterveydellisesti merkittävä liikuntamuoto.

• Viestintä on tärkeä osa seuratyötä.

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

29

VIESTINTÄ Salibandyliiton viestintä käsittää jäsenistölle suunnatun sisäisen sekä tiedotusvälineille ja sidosryhmille kohdennetun ulkoisen tiedotuksen. SSBL:n organisaatiossa viestintä on toimialoja läpileikkaavaa tukitoimintaa. Valtakunnallinen viestintä pitää sisällään liiton eri toimialat, jonka lisäksi tärkeässä osassa on aluetoimistoista käsin tehtävä paikallistason tiedotustoiminta.

Sisäinen tiedotus

Liiton pääviestimet ovat www.salibandy.net–sivusto ja Salibandy-lehti. SSBL otti loppuvuodesta käyttöön sähköisen Apsis-uutiskirjesovelluksen, jonka avulla jäsenistö tavoitetaan tehokkaasti ja nopeasti. Sähköposti- ja puhelinpalvelulla on yhä merkittävä osa päivittäisessä jäsenneuvonnassa.

Täydentäviä ja kohdennettuja tietopaketteja ovat SalibandyNews ja JunnuNews.

Salibandy-lehti

Salibandy-lehden ilmestymiskeroja harvennettiin. Lehti ilmestyi painettuna vuonna 2009 neljä kertaa (numerot 1-2 ilmestyivät kevät- ja 3-4 syyskauden aikana). Numeroa kohden sivumäärät ovat hiukan nousseet, yhden lehden keskimääräisen sivumäärän ollessa 72-76 sivua.

Salibandy-lehden saivat kaikki SSBL:n lisenssin lunastaneet jäsenetuna. Yhden numeron painos noudatteli lisenssipelaajien määrää (n. 42 000 kpl) ja kokonaislukijamäärä on n. 70 000. Lisenssipelaajien ohella lehdellä on myös pieni tilaajakanta. Salibandy-lehden näköisversio ja arkisto löytyy liiton internetsivuilta.

Salibandy-lehteä on kehitetty yhä vahvemmin aikakauslehden suuntaan.

Lehden päätoimittajana jatkoi Markku Huoponen.

Lehden toimitustyötä päätettiin vahvistaa toimitussihteerillä vuoden 2010 alusta alkaen. Tehtävään valittiin Matti Hannula, jonka kanssa tehtiin vuoden mittainen sopimus.

Toimitussihteerin palvelut ostetaan ulkopuolisena palveluna (Primastory).

Lehden vakituiseen avustajakuntaan kuului n. 10 ulkopuolista kirjoittajaa ja kuvaajaa sekä myös SSBL:n toimihenkilöitä. Lehden taitosta ja ulkoasusta vastasi pitkäaikainen kumppani Viestintänetti Oy/Juha Pöllänen. Painosta vastasi Punamusta. www.salibandy.net

SSBL:n internet-portaali, www.salibandy.net, on yhä keskeisemmässä asemassa liiton viestinnässä. Uniikkeja vie-

30

railuja sivustolla kirjattiin kiivaimpina kuukausina yli 90 000 kpl ja koko vuoden aikana yli 750 000 kpl. Portaalin sivumäärä on erittäin laaja, joten sivujen päivitysvastuuta on jaettu usealle toimihenkilölle. Alue- ja toimialavastaavat huolehtivat oman vastuualueensa sivujen ajantasaisuudesta. Portaalista löytyy kaikki oleellinen tieto SSBL:n toiminnasta. Suosituimpia sivuja etusivun ohella ovat tilastosivut. Toimintakertomusvuoden aikana käynnistettiin liiton ja liigan nettisivujen uudistyö, joka jatkui 2010 puolelle.

Sivujen uudistyötä varten perustettiin projektityöryhmä, johon kuului sekä liiton, liigan että palveluntarjoajan edustajia. Tarjousten perusteella verkkopalvelu-uudistuksen toteuttajaksi valittiin Zeeland Oy. Uudistuvilla verkkosivuilla tarjotaan uusia sähköisiä palvelumuotoja jäsenistölle.

Sporttirekisteri on osa SSBL:n sähköistä palvelukonseptia, mm. lisenssimaksut suoritetaan kokonaan verkon kautta. Muita SSBL:n hallinnoimia nettisivustoja ovat www.katusahly.fi ja www.seurakehittaminen.fi ja Salibandyliigan puolella www.salibandyliiga.fi ja sabasuora.fi.

Ulkoinen tiedotus

Yhteydenpitoa tiedotusvälineiden suuntaan hoidettiin lehdistötiedottein, tiedotustilaisuuksin ja toimittajatapaamisin. Useita lehtiä avustettiin toimittamalla kuvamateriaalia ja asiantuntija-artikkelein. SSBL konsultoi tarvittaessa medioita juttujen toteuttamisessa. Salibandy-lehti on myös ulkoisen tiedotuksen ja lajimarkkinoinnin käyntikortti.

Sen avulla edistettiin positiivisen mielikuvan syntymistä salibandysta.

Kansainväliset tapahtumat

Salibandyliiton ja Salibandyliigan viestintä seurasi maajoukkueiden edesottamuksia paikanpäällä. Vuonna 2009 pelattiin naisten MM-kisat Ruotsissa ja U19-poikien MMturnaus Turussa. Lisäksi kansainvälisten viikonloppujen aikana nettisivujen toimitus ylläpiti tulospäivitystä ja otteluraportointia.

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

Tilastokirja 2009. Kauden 2008-2009 sarjojen tilastot julkaistiin 500-sivuisessa kausikirjassa, joka ilmestyi lokakuussa. Kirjan toimituksesta vastasi Mika Hilska ja ulkoasusta Taittopalvelu Yliveto Oy. Kirjaa painettiin (SLU paino) 1 500 kpl. Kirjaa voi ostaa SLU:n myyntipalvelusta.

Muu materiaali

SSBL kertoo toiminnastaan ja taloudenhoidostaan toimintasuunnitelman ja vuosikertomuksen muodossa. Liiton muuhun julkaisutoimintaan kuuluu oppaita ja valmennuskoulutusmateriaalia (kirjallisuus ja dvd:t), joiden myynti tapahtui SLU:n myyntipalvelun kautta.

HALLINTO Valtuusto

Valtuuston sääntömääräinen kokous pidettiin 25.4.2009 Helsingissä. Kokouksessa paikalla oli viisitoista valtuuston jäsentä ja kolme hallituksen jäsentä. Valtuusto valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Sanna Siltasen. Valtuusto vahvisti ja hyväksyi liiton tilinpäätöksen, tuloslaskelman ja taseen sekä vuosikertomuksen vuodelta 2008. Valtuusto myönsi tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille.

Valtuuston jäsenet Etelä-Suomi Sanna Siltanen (Salibandyseura Viikingit ry), varajäsen Leslie Wardi (Espoon Oilers ry) Jukka Haavisto (Kerkkoon urheilijat ry), varajäsen Yrjö Kokljuschkin (Tikkurilan Tiikerit ry) Matti Kahila (SB-Pro Nurmijärvi ry), varajäsen Anne Salminen (Porvoon Salibandyseura ry) Sisä-Suomi Markku Lappi (MultiAnts ry), varajäsen Jari Pajari (Äänekosken Urheilijat ry) Minna Simonen (Koo-Vee ry), varajäsen Jari Pulkkinen (SB Juupajoen Junnut ry) Esa Johansson (SC Classic ry), varajäsen Esa Kangasmäki (Ilves ry) Kaakkois-Suomi Marja Talikka (NST-Lappeenranta ry), varajäsen Markus Helvasto (Pontuksen Nouseva Voima ry) Rauno Sarja (HU-46 ry), varajäsen Arri Kiili (SC Jenga ry) Olli Lehtonen (Korven Honka ry), varajäsen Anne Auraskari (SB Tuska Team ry) Pohjanmaa Tuulikki Kangasluoma (Seinäjoen Peliveljet ry), varajäsen Timo Ristimäki (Nurmon Jymy ry) Antti Nikkola (Ilmajoen Kisailijat ry), varajäsen Simo Kourio (Woodcutters ry)

Jyrki Koskela (Kauhajoen Karhu ry), varajäsen Mika Sarkkinen (Nibacos Kokkola ry) Savo-Karjala Raimo Hulmi (Joensuun salibandy ry), varajäsen Mauri Pursiainen (Outokummun Pallo 84 ry) Kalevi Aho (SB Raatti ry), varajäsen Esa Huttunen (Rökäletappio ry) Olli Kankimäki (Kuopion Salibandyseura ry), varajäsen Marko Laitinen (PAVE ry) Länsirannikko Anssi Reunanen (SB Naantali ry), varajäsen Mari Ketolainen (AFC Campus ry) Jarkko Nieminen (Rauman Salba ry), varajäsen Arto Kuuluvainen (FBT Blue Flames ry) Heini Reunanen (TPS Salibandy ry), varajäsen Krista Forsman (Salon Palloilijat ry) Pohjois-Suomi Jussi Tolonen (Oulun Luistinseura ry), varajäsen Kari Koivikko (Oulun Tarmo ry) Jukka Teerikangas (Limingan Niittomiehet ry), varajäsen Keijo Kekkonen (Napapiirin Salibandy ry) Reino Moilanen (Kuusamon Pallo-Karhut ry), varajäsen Arto Ojala (Merikoski SBT ry)

Liittohallitus

Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yksitoista kertaa. Lisäksi pidettiin kolme puhelinkokousta. Liittohallitus koostui jäsenten valitsemasta puheenjohtajasta ja kahdeksasta (1+8) jäsenestä. Toiminnanjohtaja ja pääsihteeri toimivat hallituksen esittelijöinä. Heidän lisäkseen kokouksissa oli läsnä liiton ja liigan toimihenkilöitä. Henkilöstön ja hallituksen kehitysseminaari pidettiin 5.-7.6. Suomen Urheiluopistolla, Vierumäellä.

Huippu-urheilun sarjajärjestäjänä ja maaottelutapahtumien koordinoijana toimi liiton omistama osakeyhtiö, SSBL Salibandy Oy. SSBL:n edustajina SSBL Salibandy Oy:n hallituksessa ja sen varapuheenjohtajana toimi liiton puheenjohtaja Matti Ahde. Salibandyliiton toiminnanjohtaja Jari Kinnunen toimi SSBL Salibandy Oy:n toimitusjohtajana.

Suomen Salibandyn Tuki Säätiössä puheenjohtajana toimi Salibandyliiton puheenjohtaja Matti Ahde, hallituksen jäsenenä liiton hallituksen jäsen Marjo Liljelund, Mika Honkasalo, Risto Kauppinen ja Henri Kuitunen. Säätiön asiamiehenä toimi liiton toiminnanjohtaja Jari Kinnunen.

Liittohallituksen kokoonpano Matti Ahde, puheenjohtaja Marja-Sisko Luode, varapuheenjohtaja Jyrki Kangasniemi Ann-Christin Kautto Marjo Liljelund Valtteri Mikkola Marko Romppanen Ville Turunen Harri Väänänen

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

31

Järjestö- ja seuratoimintavaliokunta

Puheenjohtaja: Marjo Liljelund.

Jäsenet: Mervi Kilpikoski, Harri Lindblom, Harri Mäkelä 19.11. saakka, Jari Oksanen.

Sihteeri: Ismo Haaponiemi.

Valiokunnat

Liiton hallitus perustaa liiton tarvitsemat valiokunnat ja nimeää niiden jäsenet. Valiokunnat ja niiden kokoonpanot toimintavuonna: Tulevaisuusvaliokunta Puheenjohtaja: Matti Ahde.

Jäsenet: Mikael Fogelholm, Ismo Haaponiemi, Paula Jouhten, Timo Kekkonen, John Liljelund, Risto Nieminen, Mika Pantzar, Eila Ruuskanen-Himma.

Sihteeri: Jari Kinnunen.

Erotuomarivaliokunta Puheenjohtaja: Klaus Koskela.

Jäsenet: Marjo Alanko, Veli Halonen, Jouni Kääriäinen, Juha Sirkka, Dick Wallenius.

Sihteeri: Jukka Parviainen.

Huippu-urheiluvaliokunta Puheenjohtaja: Valtteri Mikkola.

Jäsenet: Jorma Hyytiä, Arja Joutsen, Kari Jussila, Erik Piispa.

Sihteeri: Petri Kettunen.

Koulutustyöryhmä: Marjo Liljelund (ryhmän vetäjä), Merita Bruun, Miikka Lamu, Jari Oksanen, Marko Paju, Tapio Tamminen.

Harrastetyöryhmä: Harri Mäkelä 19.11. saakka (ryhmän vetäjä), Riitta Hellgren, Minna Henriksson, Anssi Jukka, Kim Sällström, Eeva Welling.

Aluetoiminnan kehittämistyöryhmä: Harri Lindblom (ryhmän vetäjä), Jani Holopainen, Tiina Koivisto, Minna Simonen, Elise Syrjälä Kansainvälinen valiokunta

Puheenjohtaja: Matti Ahde.

Jäsenet: Risto Kauppinen, Ismo Haaponiemi, Jari Kinnunen, John Liljelund (kutsuttuna).

Sihteeri: Mervi Kilpikoski.

IFF-työryhmä: Risto Kauppinen (ryhmän vetäjä), Tom Hedkrok, Ismo Haaponiemi, Klaus Koskela, Tiina Nylander, Ari Vehniäinen.

Kilpailuvaliokunta Puheenjohtaja: Ville Turunen.

Jäsenet: Kari Koivula, Jouni Kulmala, Markku Lappi, Jarkko Nieminen, Markku Rantala, Sari Rinta-Luopa.

Sihteeri: Esko Kyyhkynen.

Maajoukkuetyöryhmä: Petri Kettunen (ryhmän vetäjä), JP Lehtonen, Marja-Sisko Luode, Seppo Pulkkinen.

Valmennus I: Petri Kettunen (ryhmän vetäjä), Lasse Eriksson, Jari Oksanen, Kim Sällström, Taneli Tiilikainen.

Valmennus II: Kaarina Salomaa (ryhmän vetäjä), Lasse Eriksson, Arja Joutsen, Petri Kettunen, Jyrki Paajanen, Kati Pasanen.

Kurinpitovaliokunta Puheenjohtaja: Harri Väänänen.

Jäsenet: Ann-Christin Kautto, Sami Rahikainen, Ari-Pekka Laitalainen, Ari Vehniäinen, Juhani Leppänen, Jyri Hartikainen.

Sihteeri: Mika Hilska.

Kurinpitovaliokunta käsittelee salibandyn kurinpitoasioiden kehittämistä.

Juniorivaliokunta Puheenjohtaja: Ann-Christin Kautto.

Jäsenet: Jari Fagerström, Arto Hiltunen, Antti Määttä, Jari Pulkkinen, Juha Pyyhtiä, Kari Väkiparta.

Sihteeri: Kim Sällström.

Liiton kurinpitoryhmä: Rainer Ehro, Sirpa Leppäkangas, Sami Rahikainen, Harri Väänänen, Eija Wallenius.

Sihteeri: Mika Hilska (äänivaltainen).

Kurinpitoryhmä on Salibandyliiton kurinpitopäätöksiä tekevä toimielin.

32

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

Markkinointivaliokunta

Puheenjohtaja: Marko Romppanen.

Jäsenet: Erkka Jaakkola, Juuso Enala, Tino Singh, Elina Hankkio.

Sihteeri: JP Lehtonen Olosuhdevaliokunta Puheenjohtaja: Marja-Sisko Luode.

Jäsenet: Kaisa Tamminen.

Sihteeri: Esko Kyyhkynen.

Asiantuntija: Seppo Paavola (OPM).

Sääntövaliokunta

Puheenjohtaja: Jyrki Kangasniemi.

Jäsenet: Jukka Haavisto, Tom Hedkrok, Mika Hilska, Klaus Koskela.

Sihteeri: Esko Kyyhkynen.

Henkilöstö

Salibandyliiton toimihenkilöorganisaatio muodostui organisaatiomallin mukaisesti määritellyistä ydinprosesseista ja tukitoiminnoista, joita ovat talous ja hallinto, prosessiohjaus ja järjestötoiminta, kilpailu-, erotuomari- ja olosuhdetoiminta, nuoriso- ja harraste, valmennus ja huippuurheilu, koulutus- ja kehitys, viestintä sekä markkinointi ja myynti. Liiton johtoryhmä koostui kahdeksasta henkilöstä: Jari Kinnunen, Ismo Haaponiemi, Ari Vehniäinen, Kim Sällström, Petri Kettunen, Jari Oksanen, Markku Huoponen ja Jari-Pekka Lehtonen.

Vuoden 2010 joulukuussa Suomen Salibandyliiton toimesta järjestettävät miesten kahdeksannet MM-kilpailut aiheuttivat muutoksia toimihenkilöorganisaatiossa. MMkisojen kokopäiväisiksi työntekijöiksi nimitettiin Salibandyliiton järjestösihteeri Mervi Kilpikoski (MM2010 yhteyspäällikkö 1.9. alkaen) ja Salibandyliigan kilpailupäällikkö Ari Vehniäinen (MM2010 kilpailu- ja tapahtumapäällikkö 1.10. alkaen). Ari Vehniäisen paikalle Salibandyliigan kilpailupäälliköksi nimettiin 1.10. alkaen Etelä-Suomen aluevastaava Terho Laaksonen. Laaksosen tilalle Etelä-Suomen aluevastaavaksi nimettiin samaan aikaan Etelä-Suomen alueen sarjasihteeri Jan Kondo. Kondoa paikkaamaan sarjasihteerin toimenkuvaan nimitettiin Tommi Korhonen, joka oli toiminut tätä aikaisemmin Salibandyliitossa siviilipalvelusmiehenä. MM2010 kisojen pääsihteeriksi nimitettiin 1.6. alkaen oman toimen ohella Ismo Haaponiemi.

MM-kisojen johdosta tehdyt henkilöstöjärjestelyt suunniteltiin kestämään vuoden 2010 loppuun saakka.

Henkilöstökeskiarvo toimintavuonna oli 23,96 henkilöä (23,58 henkilöä vuonna 2008). Liiton osakeyhtiömuotoisessa huippu-urheiluyksikössä, SSBL Salibandy Oy:ssä työskenteli neljä (4) henkilöä. Vuoden aikana liitossa suoritti siviilipalvelustaan viisi henkilöä. Osa-aikaisia työntekijöitä oli kuusi (6). Työntekijöistä kolme oli toimintavuoden aikana vanhempain- ja hoitovapaalla.

Osa-aikaisia työntekijöitä olivat Hiltunen Kristian, aluekouluttaja, Pohjanmaa Juuti Atte, aluekouluttaja Länsirannikko, aluekouluttaja Kaakkois-Suomi ja Savo-Karjala 1.6. alkaen Kuussaari Karo, aluekouluttaja, Pohjois-Suomi

Lepola Lasse, järjestö- ja henkilöstöassistentti 1.10. alkaen Nykky Petteri, päävalmentaja miesten maajoukkue Tammine n Tapio, aluekouluttaja, Sisä-Suomi Valmentajille, kouluttajille, Salibandy-lehden avustajille ym. työ- tai palkkiosuhteisille maksettiin palkkioita ja työkorvauksia.

Työsuojelu– ja yhteistoiminta työpaikalla

Toimintavuoden aikana työsuojelutoimikunta jatkoi toimintaansa. Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimi Mervi Kilpikoski ja jäseninä Kim Sällström, Merita Bruun ja Jari Oksanen.

Henkilöstöluettelo Bruun Janne, assisstentti (harraste- ja nuorisotoiminta, valmennus ja huippu-urheilu), 14.4. alkaen.

Eriksson Lars, koulutus- ja valmennuskoordinaattori Haaponiemi Ismo, pääsihteeri (oto pääsihteeri MM2010 8.6. alkaen) Hagman Mira, sihteeri (äitiys– ja hoitovapaalla) Hindström Tanja, puhelinneuvoja Holopainen Jani, aluevastaava Savo-Karjala Huoponen Markku, tiedottaja, tiedotuspäällikkö 1.9. alkaen Jukka Anssi, aluevastaava Kaakkois-Suomi Kettunen Petri, valmennuspäällikkö Kilpikoski Mervi, U19MM pääsihteeri 1.1.-31.5., järjestösihteeri 1.6.-31.8., yhteyspäällikkö MM2010, 1.9. alkaen Kinnunen Jari, toiminnanjohtaja Koivisto Tiina, aluevastaava Länsirannikko Kondo Jan, sarjasihteeri Etelä-Suomi , aluevastaava Etelä-Suomi 1.10. alkaen Korhonen Tommi, aluetyöntekijä Etelä-Suomi 1.9-30.9., sarjasihteeri Etelä-Suomi 1.10. alkaen Kyyhkynen Esko, kilpailupäällikkö Laaksonen Terho, aluevastaava Etelä-Suomi, Salibandyliiga kilpailupäällikkö 1.10. alkaen Laukka Juha, aluevastaava Pohjois-Suomi Leppänen Juhani, aluevastaava Sisä-Suomi Lepola Lasse, jäsensihteeri 30.9. saakka, järjestö- ja henkilöstöassistentti 1.10. alkaen (1/2 päiväinen) Oksanen Jari, koulutuspäällikkö Paavilainen Anniina, 16.10. saakka Parviainen Jukka, erotuomariasiantuntija Sveholm Anne, puhelinneuvoja 31.7. saakka (vanhempainvapaalla) Sällström Kim, nuorisopäällikkö Tiilikainen Taneli, aluevastaava Pohjanmaa Vehniäinen Ari, kilpailu- ja tapahtumapäällikkö MM2010, 1.10 alkaen Vasankari Johanna, jäsensihteeri (vanhempainvapaalla 31.8. saakka) Virtanen Kati, kirjanpitäjä Welling Eeva, harrastevastaava

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

33

Talous

Vuoden 2008 lopussa perustetulle Salibandyn Tuki -säätiölle tehty lahjoitus sen peruspääomaksi aiheutti hetkellisen notkahduksen liiton likviditeettitilanteeseen alkuvuonna 2009. Tästä huolimatta liiton maksuvalmiusasema säilyi hyvänä koko toimintakertomusvuoden. Toukokuussa 2009 järjestetyt poikien U19 MM-kisat oli budjetoitu alijäämäiseksi. Lopulta kisojen taloudellinen tulos muodostui vielä budjetoituakin suuremmaksi.

Vuoden 2009 tuotot (liikevaihto) olivat 4 524 030 €, jossa oli kasvua edellisvuoteen 7,73 prosenttia (Kaavio 7, ks. viime vuoden kertomus). Tilivuoden tulos oli niukasti alijäämäinen (-14 460 €). Liiton tulorahoitus muodostui seuraavasti: osanottomaksut 38 prosenttia (2008: 36

%) (Kaavio 4). Kasvua osanottomaksuissa edellisvuoteen on 6,6 prosenttia. Reilut 27 prosenttia tulorahoituksesta tuli jäsen- ja lisenssimaksutuloina. Näiden kasvu edellisvuoteen on 8,12 prosenttia. Valtion toiminta-avustuksen osuus tulorahoituksesta oli reilut 18 %., Muiden tuottojen merkittävää suhteellista kasvua selittää toimintakertomusvuonna laajennettu erotuomareiden keskitetyn maksamisjärjestelmän laajennus koskemaan kaikkia pääsarjoja. Seurojen jäsenmaksu oli 190 euroa.

Henkilöstökulut muodostivat suurimman osan kuluista toimintakertomusvuonna. Henkilöstökulujen osuus koko kulurakenteesta oli 33 prosenttia (2008: 30%), jossa on kasvua edellisvuoteen 9,373 %. Vuokrien osuus kuluista oli 21 prosenttia, jossa kasvua edellisvuoteen 6,39 %. Mat-

Muut tuotot 4% Yhteistyösopimukset 6%

Osanottomaksut 38%

Yleisavustukset 18%

Vuokratuotot 0% Pääsymaksut 1% Korko- ja osinkotuotot 0% Ilmoitus- ja mainostuotot 0% Myyntituotot 1% Jäsen- ja lisenssimaksutuotot 27%

Siirrot, luovutus yms. tuotot 4%

Kaavio 4. Liiton tulorahoituksen jakaantuminen vuonna 2009.

Materiaalikulut 2% Muut toimintakulut 7%

Matka- ja majoituskulut 20%

Ulkopuoliset palvelut 10% Paino-, toimitus- ja postituspalvelut 5%

Vuokrat 21%

Luottotappiot ja korkokulut 0% Lahjoitukset 0% Muut kulut 1%

Henkilöstökulut yhteensä 33%

Poistot 0% Kaavio 5. Liiton kulurahoituksen jakaantuminen vuonna 2009.

34

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

kakulujen osuus kulurahoituksesta oli 20 prosenttia, muutos edellisvuoteen -4,03 % (Kaavio 5).

Liiton tase tilinpäätöshetkellä on 2 692 249,55 euroa.

Tase supistui vuonna 2008 Salibandyn Tuki -säätiölle tehdyn lahjoituksen johdosta 13,36 % (Kaavio 6). Tarkemmat euromääräiset tiedot liiton vuoden 2009 taloudellisesta tuloksesta ilmenevät tasekirjasta.

Liiton omistamalle osakeyhtiölle SSBL Salibandy Oy:lle vuosi 2009 oli kymmenes tilikausi. Vuoden 2009 liikevaihto muodostui ennätykselliseksi ollen 759 959,43 eroa. Kasvua edellisvuoteen oli 14,77 %. Yhtiö tase tilinpäätöshetkellä oli 541 990 €. Yhtiön keskimääräinen henkilömäärä vuonna 2009 oli 4 henkilöä. Tilikauden liikevoitoksi muodostui 13 055 €.

Järjestöyhteistyö ja edunvalvonta

Suomen Salibandyliitto ry on perustajajäsen 1993 perustetussa urheilun keskusjärjestössä Suomen Liikunta ja Urheilu ry:ssä (SLU). Liitolla oli edustajat SLU:n viestintävaliokunnassa (Jari Kinnunen), olosuhderyhmässä (Esko Kyyhkynen) ja liikuntapoliittisen työn jäsenryhmässä (Mervi Kilpikoski). Lisäksi liiton toimihenkilöt osallistuivat muihin SLU:n koolle kutsumiin työseminaareihin ja työryhmiin.

Salibandyliitto on jäsenenä seuraavissa liikunnan aluejärjestöissä: Pohjois-Karjalan Liikunta ry (Pokali), Pohjois-

Pohjanmaan Liikunta ry (PoPLi), Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiiKu), Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (HLU), Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (Eslu), KeskiPohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry (Kepli) ja Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry (PLU).

Salibandyliitto kuuluu lasten ja nuorten liikunnan toimialajärjestöön Nuori Suomi ry:hyn (NS) ja harraste- ja kuntoliikunnan toimialajärjestöön Kuntoliikuntaliitto Kunto ry:hyn. Jari Kinnunen oli Nuori Suomi ry hallituksen ja Nuori Suomi säätiön hallituksen sekä Nuori Suomi Palvelut Oy:n hallituksen jäsen. Hän kuului myös Nuoren Suomen valtuuskuntaan. Harrastevastaava kuului Kuntoliikuntaliiton aikuisliikunnan vastaavien työryhmään ja nuorisopäällikkö Nuoren Suomen nuorisovastaavien työryhmään. Ismo Haaponiemi kuului myös Nuoren Suomen lajiliittopalveluiden johtoryhmään.

Suomen Kuurojen Urheiluliitto ry:n kanssa jatkettiin vuonna 1994 alkanutta yhteistyötä Kuurojen SM-sarjan muodossa. Erityisryhmien liikunnan alalla yhteistyötä tehtiin vammaisliikuntajärjestöjen ja vammais- ja kansanterveysjärjestöjen kanssa. Yhteistyötä tehtiin erityisesti Lihastautiliiton ja Suomen Invalidien Urheiluliiton kanssa (sähköpyörätuolisalibandy). Toimintakertomusvuonna merkittävimpiä yhteistyötahoja olivat Oy Veikkaus Ab, OP-Pohjola, Tallink-Silja ja Cumulus Restel.

Taseen loppusumma: 2.692.249 € (-13,36%)

1996 1997 1998 1999 2000 2001 Kaavio 6. Liiton taseen kehitys vuosittain (1996-2009).

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

Liikevaihto: 4.524.030 € (+7,72%)

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

Kaavio 7. Liiton liikevaihdon kehitys vuosittain (1996-2009).

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

35

Olosuhteet

SSBL:n olosuhdestrategian mukaan salibandylla tulee olla riittävän kokoista tilaa salibandyn harrastamiseen riittävästi. Olosuhdeasioissa strategian mukaan vaikutetaan kuntien liikuntatoimiin ja seuroja konsultoidaan salivuorojen jakopolitiikassa.

Liiton olosuhdetyössä on kolme osa-aluetta: liikuntapaikkarakentaminen ja – varustaminen, kunnallisten liikuntapaikkojen taksat ja vuorojen jakoperusteet sekä halli- ja tapahtumaturvallisuus. Liitto on edistää näitä osaalueita jakamalla tietoa salibandyn olosuhdevaatimuksista ja harrastajamääristä, julkaisemalla asiaan liittyviä artikkeleita Salibandylehdessä ja internet- sivuillaan, suorilla yhteydenotoilla seuroihin ja muihin asiakkaisiin sekä pitämällä yhteyttä kuntien liikuntatoimiin ja yksityisiin halliyrittäjiin.

Toimintavuoden aikana on salibandyn olosuhteet ovat kehittyneet merkittävästi uudisrakentamisen myötä: uusia salibandyn vaatimukset täyttäviä halleja on valmistunut tai on valmistumassa mm. Turkuun, Ouluun, Kokkolaan ja Joutsenoon. Lisäksi useita hallihankkeita on vireillä, joissa salibandy on lajina merkittävästi mukana.

Suurissa kaupungeissa on salibandyn harrastamisen esteenä ja kasvun hidasteena entistä laajemmille joukoille lajin keskittyminen suurelta osin yksityisiin tiloihin. Suurten kuntien kohtuuhintaisten kunnallisten tilojen saaminen laajempaan salibandykäyttöön onkin lajille suuri haaste.

Muualla maassa toiminta keskittyy pääasiassa kunnallisiin tiloihin. Keväällä 2009 osallistuttiin omalla osastolla Sportec-liikuntapaikkarakentamisen messuille. SSBL:n edustaja SLU:n olosuhderyhmässä on ollut toimintavuoden aikana Esko Kyyhkynen.

Kansainvälinen toiminta

Salibandyliitto on Kansainvälisen salibandyliiton (IFF) perustajajäsen. Kansainvälinen liitto perustettiin vuonna 1986 yhdessä Ruotsin ja Sveitsin kanssa. IFF:ssa oli toimintavuoden lopussa 51 jäsenmaata. IFF on kansainvälisen ARISF:in (Sportaccord vuoden 2010 alusta lähtien) jäsen, saatuaan Kansainvälisen Olympiakomitean lajitunnustuksen vuoden 2008 lopussa.

IFF:n päätoimisto sijaitsee Helsingissä, Salibandyliiton toimiston yhteydessä. Toimintavuoden aikana toimistossa työskentelivät pääsihteeri John Liljelund, tiedottaja Meri-

36

ta Bruun, kilpailuassistentti Kaarina Salomaa ja assistentti Katriina Sahala. IFF ja SSBL jatkoivat toimintavuoden aikana sopimusta, jonka perusteella IFF:n päätoimisto on Suomessa vuoden 2012 loppuun saakka.

IFF:n hallitus piti toimintavuoden aikana neljä kokousta, joista yksi oli sähköpostikokous. Kokoukset pidettiin Turussa, Zurichissä ja Västeråsissa. Suomen liiton edustaja IFF:n hallituksessa on Risto Kauppinen. Hän johtaa IFF:n markkinointistrategian valmistelua. Kurinpitovaliokunnan (Diciplinary Committee) puheenjohtajana toimi Ismo Haaponiemi. Muiden valiokuntien jäseninä olivat Tom Hedkrok (valitusvaliokunta, Appeal Committee), Klaus Koskela (erotuomarivaliokunta, Referee Committee), Ari Vehniäinen (sääntö- ja kilpailuvaliokunta, Rules and Competition Committee), Tiina Nylander (lääkintävaliokunta, Medical Committee) ja Paula Jouhten (urheilijavaliokunta, Athletes Committee).

Toimintavuoden lopussa IFF kutsui koolle puheenjohtajien ja toiminnanjohtajien seminaarin Västeråsissa naisten MM-kisojen yhteyteen. Paikalla oli laaja joukko eri maiden puheenjohtajia ja tapaamisen tavoitteena oli määritellä erilaisten jäsenmaiden tarpeita – odotuksia ja valmiuksia tukea IFF:n toimintaa.

Kansainväliset kilpailut

Toimintavuoden aikana pelattiin poikien (U19) MMkisat Turussa ja Raisiossa 6.-10.5.2009, seurajoukkueiden Euroopan mestaruusturnaus (EuroFloorball Cup) 14.– 18.10.2009 Fredrikshavnissa, Tanskassa ja naisten MMkisat 5.-12.12.2009 Västeråsissa Ruotsissa. Saibandyseura Viikingit (SSV) voitti toisena suomalaisena joukkueena Euroopan seurajoukkueiden mestaruuden voittamalla Tapanilan Erän turnauksen finaalissa.

Finngerprint –verkosto

Finngerprint –verkosto on suunnattu erityisesti suomalaisille liikunnan ja urheilun kansainvälisissä luottamustoimissa toimiville sekä muille kansainvälisistä yhteyksistä ja toiminnasta vastaaville henkilöille. Finngerprint –verkosto viestii aktiivisesti mm. sähköpostin välityksellä liikunnan ja urheilun ajankohtaisista aiheista, kuten EU-asioista liikunnan ja urheilun näkökulmasta. SLU ylläpitää Finngerprint-verkostoa.

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

37

LIITE: TILINPÄÄTÖS

38

SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

Suomen Salibandyliitto ry Alakiventie 2 00920 Helsinki Puh. (09) 4542 140 Faksi (09) 4542 1420