Page 1

Käytännönläheinen opas siipikarjanpitoon, jossa lintu pääosassa.

Kaikki siipikarjanpitäjät eivät hyödynnä lintujensa koko potentiaalia. Tämä pätee yhtä lailla kananmunantuottajiin kuin broilerinkasvattajiinkin. Jotta linnut tuottaisivat hyvin koko tuotantokautensa ajan, kanala on varusteltava ja parvi hoidettava oikein ja tehokkaasti. Mutta mistä tiedät, teetkö oikein? Kanasi kertovat sen viestittäen jatkuvasti monista asioista: terveydestään, kuinka hyvin osaavat suunnistaa ympäristössään ja tuntevatko olonsa miellyttäväksi.

Marko Ruis on opiskellut biologiaa ja ollut töissä tutkijana Wageningenin yliopistossa ja tutkimuskeskuksessa vuodesta 1994 lähtien. Hänen väitöskirjansa käsitteli lihasikojen hyvinvointia. Hänen tutkimusalansa on siipikarjan ja sikojen terveys, hyvinvointi ja käyttäytyminen. Marko pitää tiedon välittämistä karjankasvattajille ja ”vihreää” opetusta äärimmäisen tärkeänä. ”Tietoa on runsaasti, mutta se ei useinkaan ole vapaasti saatavilla tai helppoa ymmärtää. Tutkija tietää, kuinka tiedon jäljille päästään, mutta sitten se on vielä räätälöitävä käyttötarkoitukseen sopivaksi.”

Tunnistatko kanojesi antamat merkit? Ja tiedätkö mitä tehdä, jos esimerkiksi lattiamunia tulee liikaa tai poikaset haaskaavat liian paljon rehua? Erotatko epänormaalin, löysän ulosteen terveestä umpisuoliulosteesta? Ja kuinka tunnistat janoiset linnut, kun parvi on juuri siirretty sille uuteen tilaan? Jos tunnistat merkit, jotka viittaavat mahdolliseen ongelmaan, varmista että sinulla on tarpeelliset tiedot tehdäksesi tarkoituksenmukaiset toimet, jotta parvi palaisi normaalitilanteeseen.

Jos Heijmans työskentelee siipikarjan terveyteen erikoistuneena eläinlääkärinä Eläinterveyspalvelussa (GD). Hän on myös toiminut osa-aikaisena vierailevana luennoitsijana Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Utrechtissä vuodesta 2003 lähtien. Siipikarja kiehtoo häntä vielä 23 vuoden jälkeenkin. Tiedon välittäminen on tärkeä osa hänen työtään GD:ssä: ”Kielen käyttöön liittyvän intohimoni yhdistäminen laajaan kokemukseeni siipikarjasta on mahdollistanut minulle monien artikkelien ja siipikarjaammattilehtien avustamisen. Tieteellisten oivallusten kääntäminen käytännön sovellutuksiksi on siinä keskeistä.” Koos van Middelkoopilla on valtava kokemus siipikarja-alalta, niin teoriasta kuin käytännöstäkin. Hän aloitti uransa Het Spelderholt Insituutissa ja toimi sitten geneetikkona yksityissektorilla 13 vuoden ajan ennen kuin palasi tutkimuksen pariin eläintieteiden ryhmään. Vuodesta 2003 hän on työskennellyt riippumattomana neuvojana. ”Eläinten väliset erot, ja erityisesti perinnölliset näkökohdat, kiehtovat minua yhä. Asennoidun niin, että eläin on aina lähtökohta.” Hän tekee nykyisin töitä maailmanlaajuisesti.

HAVAINTOJA

Ja tiedätkö, mitkä kaikki asiat pitäisi ottaa huomioon häkkikanoista lattiakanoihin vaihdettaessa. Paljon voi saavuttaa käyttämällä ilmanvaihdon, valaistuksen ja erilaisten rutiinimenettelyjen antamia mahdollisuuksia. Mutta niin tehdäksesi sinun on tunnettava tarkkaan oma kanalasi ja kyettävä arvioimaan näiden muutosten vaikutus eläimiisi. Kanahavaintoja on käytännöllinen opas, joka osoittaa, kuinka voit havaita ajoissa eläintesi antamia merkkejä, kuinka tulkita niitä ja mihin toimiin ryhtyä. Kanahavaintoja-kirjassa on käytännön tietoa siipikarjanpitoon eläinlähtöisesti helposti omaksuttavassa muodossa.

www.roodbont.com

www.louisbolk.nl

www.livestockresearch.wur.nl

www.gddeventer.com

Teoriassa me kyllä tiedämme ainakin jollain lailla, mitä pitää tehdä. Mutta kaikki siipikarjanpitäjät eivät toteuta teoriatietojaan käytännössä. Siksi Kanahavaintoja ei pelkästään anna palstatilaa tuoreimpien oivallusten esittelylle vaan keskittyy myös siihen, kuinka tieto muunnetaan tehokkaaksi toiminnaksi. Tutkimalla tietoisesti merkit ja analysoimalla niitä voit vähitellen optimoida siipikarjataloutesi hoidon.

Vaiheet, kun tavoitteena on hoidon parantaminen:

co pr py ot rig ec h te t d

”Kanalalaitteisto on vain pieni osa kananpitoa. Olet itse paljon tärkeämpi tekijä kuin luuletkaan.”

Käytännönläheinen opas siipikarjanpitoon, jossa lintu pääosassa

Monique Bestman on opiskellut biologiaa Wageningenin yliopistossa, eläinten hyvinvointi erityisenä kiinnostuksen kohteenaan. Hän on työskennellyt kymmenen vuoden ajan Louis Bolk Instituutissa, jossa johtaa munivien kanojen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimusta. Hän vierailee usein siipikarjatiloilla, osallistuu kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimusryhmiin ja konferensseihin ja on kirjoittanut erilaisia siipikarjanpitäjille suunnattuja julkaisuja. Viime vuosina hän on paljolti keskittynyt kanojen kasvatukseen, koska, kuten hän itse sanoo: ”Minkä lapsena oppii, sen vanhana taitaa, mikä on usein aliarvostettu tosiasia.”

Tu o t a n t o t u l o s t e n j a e l ä i n t e n h y v i n v o i n nin parantaminen

KANAHAVAINTOJA

KANA-

Kirjoittajista

KANAHAVAINTOJA KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN OPAS SIIPIKARJANPITOON, JOSSA LINTU PÄÄOSASSA

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

Mitä näen? Miksi näin tapahtuu? Voinko jättää entiselleen vai pitääkö toimia? Miten ratkaisen ongelman nyt? Miten voin estää ongelman toistumisen vastaisuudessa? Tee tarpeellinen muutos. Katso, toiko se toivotun vaikutuksen, ellei niin aloita alusta kohdasta 1.

Käymällä harkitusti läpi nämä kohdat joka kerta parannat yritystoimintasi tuloksia ja, mikä on vielä tärkeämpää, eläintesi hyvinvointia. Terveet ja onnelliset kanat ovat toki myös sinun etusi!


Kanahavaintoja Alkuperäisteos “Kipsignalen” Toimittaja Jan Hulsen, Vetvice Groep Kirjoittajat Monique Bestman Marko Ruis Jos Heijmans Koos van Middelkoop

Roodbont Publishers B.V. P.O. Box 4103 NL-7200 BC Zutphen, the Netherlands Telephone: +31 (0)575 54 56 88 E-mail: info@roodbont.com www.roodbont.com

Stilisointi Ton van Schie Suomenkielinen käännös englannista Päivi Heikkilä Valokuvat

co pr py ot rig ec h te t d

Kannen valokuva: Marcel Bekken Kuvat: (ellei toisin mainita) Louis Bolk Instituut, Livestock Research Wageningen Muut kuvat: Alpharma (107av, 107ao), Aviagen (88av, 88ao), Marcel Bekken (kansi), C. Bennet (44o), Marcel Berendsen (achterzijde a, 4, 8a, 9yo, 11y, 24y, 24a, 25, 26o, 27yv, 34ao, 34v, 45ao, 45y, 48v, 48yo, 49 (6,7), 54a, 55yv, 56, 57ao, 58av, 58ak, 58ao, 59, 60v, 70yv, 73ao, 90, 97av, 97ao), C. Berg (81o), Bloemendaal Eierhandel (65ko), Ron Jöerissen (57av), Henk Heidekamp (54y), Interbroed leghennen (50, 51, 61ko), Berry Lott (85kv, 85ko), Jac Matijssen (14v), Bastiaan Meerburg (93k), Frank van Merle, Aviagen (89), Koos van Middelkoop (78yv), Pas Reform (44v), Henk Rodenboog (86ao, 86av, 87yo), Schippers BVBA (101ao), Arthur Slaats (77av, 77ao, 82), Hilly Speelman (36y), Rob van Veldhuizen (93a), Vencomatic (7vk, 33, 69a, 76a), Verbeek (94a), Ron Verdel (39kv), Zonne-Ei-Farm B.V (7y) a=alhaalla, y=ylhäällä, k=keskellä, v=vasemmalla, o=oikealla

Hoofdstraat 24 3972 LA Driebergen, the Netherlands Telephone: +31 (0)343 52 38 60 E-mail: info@louisbolk.org www.louisbolk.nl

Piirrokset Marinette Hoogendoorn

Ulkoasu Dick Rietveld, Erik de Bruin, Varwig Design

Erityiskiitokset Peter van Agt, Marleen Boerjan, Pieter Bouw, Mijndert van den Brink, Hilko Ellen, Rick van Emous, Marrit van Engen, Teun Fabri, Thea Fiks, Niels Geraerts, Arjan Gussinklo, Jan van Harn, Wim Hoeve, Jan Hulsen, Ingrid de Jong, René Kieftenbelt, Gerjan Klok, Cécile Korevaar, Marinus van Krimpen, Pieter Kruit, Jan en Marcel Kuijpers, Ferry Leenstra, Sander Lourens, Jac Matijsen, Monique Mul, Bert van Nijhuis, Kees van Ooijen, Wim Peters, Dr. David Pollock, Bianca Reindsen, Berry Reuvekamp, Henk Rodenboog, Jorine Rommers, Piet Simons, Arthur Slaats, Alex Spieker, André van Straaten, Otto van Tuil, Cor van de Ven, Jan-Paul Wagenaar, Ruud van Wee, Sible Westendorp.

2

P.O. Box 65 8200 AB Lelystad, the Netherlands Telephone: +31 (0)320 23 82 38 E-mail: info.livestockresearch@wur.nl www.livestockresearch.wur.nl

P.O. Box 9 7400 AA Deventer, the Netherlands E-mail: info@gddeventer.com www.gddeventer.com Kirjoittajat ja julkaisija ovat koonneet tämän julkaisun huolellisesti ja parhaan tietämyksensä mukaan. He eivät ole vastuussa minkäänlaisista tämän kirjan pohjalta tehtyjen päätösten tai annetun hoidon mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. © Roodbont Publishers B.V. omistaa tekijänoikeudet Kanahavaintoja-kirjan tekstiin ja kuviin sekä kaikki oikeudet kirjan nimeen ja konseptiin. Tämän kustanteen kaikenlainen kopioiminen ja uudelleen julkaiseminen ilman kustantajan lupaa on kielletty. Alkuperäisteos: Kipsignalen, 2010 (julkaistu Alankomaissa) ISBN 978-90-8740-047-7 Suomenkielinen käännös: Kanahavaintoja ISBN 978-951-95039-4-3 Forssaprint, Forssa 2012 Suomen Siipikarjaliitto Keskuskatu 21, 31600 Jokioinen Puh. (03) 438 4737

Ka na ha vai nt oj a


Johdanto 1 Katso tarkemmin – näe enemmän Ota viestit vastaan Havaintojen hyväksikäyttäminen

4 8 9 10

Tunne itsesi Mitä kana haluaa Linnun käyttäytyminen Anatomia Aistit Kanan ääntely Yksittäisten lintujen tarkastus

12 13 14 18 20 21 22

2 Kana ja sen elinympäristö

24

Ihanteellinen kanala Toimivan järjestelmän valinta omaan kanalaan Kanalaan siirto Orret Pehku Kanalailmaston hallinta Iholla aistittava lämpötila Ilman laatu Valaistus Pöly Kotilaitumella Laidunfaktaa Kuinka saat kanat menemään ulos? Anna linnuille suojaa Ei-toivottu käyttäytyminen ja tuhoeläinongelmat Katettu tarha eli talvipuutarha

24 25 26 27 28 30 31 32 33 34 36 37 38 39

Ruokinta kuumalla säällä Höyhenten syönti on puutoksen merkki Mitä ruokintajärjestelmässä on pidettävä silmällä Juomavesi Kananmunan ulkoinen laatu Kananmunan sisäinen laatu Miten pesästä tehdään houkutteleva Ehkäise lattiamunintaa Rauhoita hoitotoimia munintahuipun lähestyessä Toinen munintakausi? Nokinta, höyhentennokkiminen ja kannibalismi Suunnan muuttaminen vaikeaa Höyhentennokkiminen Höyhentennokkimisen ehkäisy Kannibalismi

co pr py ot rig ec h te t d

Sisältö

S is ältö

60 60 61 62 64 66 68 69 70 71 71 72 73 74 75

5 Broilerit

76

40 41

Untuvikkojen saapumistarkastus Ilmanvaihto Poikasten jakautuminen kasvattamoalalle Broilerien laadun arviointi Sonnan havainnointi Huono pehku Mitä rehusta voi havaita Juominen Heikot poikaset Kuolinsyiden tunnistaminen Broileriemot

77 78 79 80 82 83 84 85 86 87 88

3 Kanojen kasvatus

42

6 Terveys

90

Ensimmäiset päivät Untuvikkolaatu Arvostelu 16 viikon iässä Valaistus Hyvien käyttäytymistapojen opettaminen kerroslattiakanaloissa Rokotukset Oikea rokotustekniikka Pienestä isoksi 18 viikossa Höyhentennokkiminen kasvatuksen aikana Nokan typistys Sujuva siirto munittamoon

43 44 45 46

Sairauden merkit Kanalan ulkopuolinen bioturvallisuus Bioturvallisuus sisällä kanalassa Mistä on kysymys? Ruuansulatusongelmat Hengitystietaudit Munantuotannon ongelmat Liikuntaelinten sairaudet Kuolleisuuden äkillinen nousu Yhteenveto tärkeimmistä taudeista Virustauteja Bakteeritauteja Suolistoloiset Madot Kanapunkit Avainsanoja Kirjan tilaaminen Sana suomentajalta

47 48 49 50 52 53 54

4 Munivat kanat

56

Aikataulusuositukset eivät ole ehdottomia Tavoitekäyrät Rehut ja ruokinta Ruokinta ja valaistus

56 57 58 59

91 92 93 94 95 96 98 100 101 102 102 105 107 108 110 112 112 113 3


Kana keskiössä Siipikarjanpidossa lähtökohtana ovat kanat. Perusvaatimuksena on mukavan ”kodin” järjestäminen niille ja hyvä huolenpito. Yrittäjän on myös tärkeää toimia taloudellisesti ja tehokkaasti. Kanahavaintoja kertoo, kuinka kanala varustetaan ja hoidetaan mahdollisimman hyvin niin, että päähuomio on aina linnuissa. Mikä kana on ja millaiset tarpeet sillä on terveyden, hyvinvoinnin ja tuotannon kannalta? Nämä tarpeet tietävät siipikarjanpitäjät tarkastavat lintunsa kunnolla monta kertaa päivässä ja varmistavat, että koko parvi tulee katsastettua. He reagoivat ripeästi kaikkiin poikkeavuuksiin ja varoitusmerkkeihin, ja ovat kehittäneet monia hyvin täsmennettyjä rutiineja avuksi tähän. He varmistavat myös, ettei työ vie liikaa aikaa, työolosuhteet ovat miellyttävät ja kirjanpito aina hyvässä kunnossa.

Monista kananhoitajista tuntuu, että yrittäessään tarkkailla ja arvioida lintujaan he eivät ”näe metsää puilta”. Tavoitteena onkin nähdä metsä ja puut. Monet ovat niin kiinni omassa kanalassaan, etteivät enää huomaa poikkeavuuksia, koska ovat niin tottuneita näkemään niitä. Tunnista siis omat sokeat kohtasi ja pyri niistä eroon. Ole avoin uusille asioille. Ole kriittinen, äläkä pelkää muutosta. Hyvän siipikarjayrittäjän on tärkeää kysyä itseltään säännöllisin väliajoin: Saanko kaikesta parhaan tuloksen? Vai voisinko saada vielä enemmän? Olosuhteiden muuttaminen Kananmunantuotanto on ollut muutostilassa. Vanhat häkit on pitänyt poistaa käytöstä. Hyvin monen munantuottajan on pitänyt päättää, valitseeko virikehäkit vai kerrosritiläjärjestelmän, (vaiko ulkokanalan) tai siirtyisikö peräti luomuun. Kanalajärjestelmän valinta on tuottajan asia ja siihen vaikuttavat henkilökohtaiset mieltymykset, taloudelliset seikat ja ympäristön asettamat mahdollisuudet. Uudenlainen kanalatyyppi vaatii tuottajalta erilaisia asioita kuin entinen. Mitä enemmän kanoilla on mahdollisuuksia ilmaista normaalia käyttäytymistään, sitä enemmän voit ”lukea” niitä. Mutta lisäksi: sitä enemmän sinun on hoidettava lintua kanalalaitteiston sijasta.

co pr py ot rig ec h te t d

Johdanto

Jokainen voi oppia havainnoimaan ja ymmärtämään kanoja ja hoitamaan entistä paremmin lintujensa terveyttä, hyvinvointia ja tuotantoa. Joillain ihmisillä on luontainen kyky – ”kanasilmä” – tarkkailla ja ymmärtää kanoja, toisten on nähtävä paljon vaivaa oppiakseen. Mutta jokainen voi parantaa taitojaan harjoittelemalla.

Kanahavaintoja-kirjan avulla hiot kykyäsi huomata kanojen lähettämiä viestejä ja hyödyntää niitä, jotta voit hoitaa lintujasi entistä paremmin.

4

Ka na ha vai nt oj a


Harjoittele katsomista ja näkemistä Kanojen kunnollinen hoito lähtee kriittisestä havainnoimisesta. Katso keskittyneesti. Astu taaksepäin (joskus sananmukaisesti). Et voi katsoa asioita keskittyneesti, jos teet samalla jotain muuta. Pysähdy ajattelemaan viestejä, joita linnut lähettävät. Mitä enemmän aikaa käytät tähän, sitä hienovaraisempia merkkejä huomaat. Vaatii taitoa nähdä edeltävät merkit ennen kuin seuraukset paljastuvat.

Ei käsikirjaksi Kanahavaintoja ei ole käsikirja, jossa lueteltaisiin siipikarjanpidon kaikkien osa-alueiden normitiedot. Sen sijaan se on opas, joka auttaa sinua huolehtimaan linnuistasi oikein ja kääntämään niiden viestit toiminnaksi, joka auttaa hallitsemaan yritystoimintaasi paremmin. Kirja on kirjoitettu muotoon, jonka toivomme houkuttelevan sinua sen pariin yhä uudelleen ja saamaan joka kerta paljon uusia ajatuksia.

co pr py ot rig ec h te t d

Tämän kirjan johtoajatus on ”katso, mieti ja toimi”. Siipikarjanpitäjän on aina uudestaan kysyttävä itseltään nämä kolme peruskysymystä: 1. Mitä havaitsen? 2. Miksi näin tapahtuu? 3. Mitä minun pitää tehdä?

Tuotanto - terveys - käyttäytyminen

Tuotanto, terveys ja käyttäytyminen ovat yhtä tiukasti .sidoksissa toisiinsa kuin kolmion sivut. Tuotanto

Terveys

Käyttäytyminen

Kukin niistä vaikuttaa toiseen. Hyvä tuotanto on jokaisen kanalanpitäjän tai yrittäjän keskeinen tavoite. Tuotanto liittyy läheisesti käyttäytymiseen ja terveyteen. Ahdistunut lintuparvi haaskaa energiaa. Stressaantuneet kanat ovat alttiita sairauksille, ja sairaat linnut munivat vähemmän. Voit päätellä linnun käyttäytymisestä, että se on sairas. Tuotanto vuorostaan vaikuttaa terveyteen ja käyttäytymiseen, heikommilla linnuilla on huonompi vastustuskyky, ja painavammat linnut voivat alistaa muuta ryhmää. Ja lopuksi: kanoilla on tiettyjä käyttäytymistarpeita. Jos ne eivät voi tyydyttää näitä tarpeitaan, seurauksena on stressiä ja vastustuskyvyn heikkenemistä. Voit siis aina tarkkailla asioiden syy- ja seuraussuhteita eri kulmista aloittaen.

J oh d a n t o

5


Huippu-urheilijoita

Vaikka onkin vaikeaa koota eri tuotannonhaarat samaan oppaaseen, Kanahavaintoja-kirjassa olemme onnistuneet siinä, koska monet näkökannat soveltuvat yhtä hyvin niihin kaikkiin. Ensinnäkin tarkastelemme pitkän kappaleen verran kanoja yleisesti: niiden perimää, rakennetta (anatomiaa) ja käyttäytymistä. Terveys-kappaleessa käsittelemme terveyttä ja tautiongelmia, joita voi esiintyä kaikentyyppisellä siipikarjalla. Sitä paitsi aina voi oppia jotain muilta aloilta, kunhan on avoin omaksumaan asioita.

Munan- ja lihantuotanto on kanoilta melkoinen urheilusuoritus. On sanomattakin selvää, että munijakanojen ja broilerien välillä on suuri ero. Siipikarjaa eri tuotannonaloilla ja pelkästään erilaisissa pitomuodoissa voidaan verrata erilaisiin huippu-urheilijoihin. Urheilijoitakin on erikokoisia ja -muotoisia lajistaan riippuen.

co pr py ot rig ec h te t d

Silmäys eri tuotantosuuntiin

Muniva kana: pitkänmatkanjuoksija Kuten pitkänmatkanjuoksija, tämäntyyppinen lintu vaatii suoritukseensa pitkän ajan ja tarvitsee siksi kestävyyttä.

Broileri: pikajuoksija Kuten pikajuoksijan tämän kanan on tehtävä suorituksensa lyhyessä ajassa.

Vaihtoehtoisissa tuotantomuodoissa pidettävät kanat: aitajuoksijoita Avokanaloissa linnut kohtaavat erilaisia haasteita kuin häkkikanat. Siksi niiden elämää voidaan verrata aitajuoksuun.

6

Ka na ha vai nt oj a


Tuotantosuuntien välisiä eroja Munijakanat: entistä vähemmän eroja Kaksikymmentä vuotta sitten munijakanat voitiin luokitella kevyisiin ja keskiraskaisiin. Kevyet kanat olivat yleensä valkoisia ja munivat valkoisia munia, ja keskiraskaat olivat ruskeita ja munivat ruskeita munia. Valkoiset kanat munivat usein hieman enemmän, tarvitsivat vähemmän rehua ja olivat hermostuneempia, aktiivisempia ja säikympiä.

Aikaisemmin häkkikanaloissa pidettiin pääasiassa valkoisia kanoja. Pienhäkit on nyt kielletty, sallittu vaihtoehto ovat ns. virikehäkit tai pienryhmäkanalat.

co pr py ot rig ec h te t d

Edelleen valkoisten ja ruskeiden välillä on eroa, mutta linnuista on tullut kooltaan yhtenäisempiä, ja kumpaakin kanatyyppiä käytetään nykyisin niin häkki- kuin avokanaloissakin. Viime vuosina on tullut markkinoille (ei Suomessa) keskiraskas Silverjaloste, jolla on valkoisen höyhenpuvun lomassa satunnaisia ruskeita sulkia. Nämä kanat munivat ruskeita munia ja ovat painoltaan ja luonteeltaan ruskeita kanoja.

Broilerit: perinteiset verrattuna hitaasti kasvaviin Johdonmukaisin peruste broilerien luokitteluun on perinteiset ja hidaskasvuiset. Perinteisiä broilereita käytetään laajimmin. Ne painavat 2,5 kiloa kuuden viikon iässä. Linnut ovat valkohöyhenisiä jalosteita, koska kuluttajat suosivat niiden miellyttävän vaaleaa rintalihaa. Linnut käyttävät suurimman osan ajastaan syömiseen ja nopeaan kasvuun. Niistä tulee elämänsä aikana yhä passiivisempia. Emolintujen ruokintaa rajoitetaan kasvatusvaiheessa, koska lihavat linnut eivät elä pitkään ja tuottavat vähemmän haudontamunia. Hidaskasvuiset broilerit painavat 2,5 kiloa vasta yhdeksän viikon iässä. Koska niiden ei tarvitse olla huippu-urheilijoita, ne eivät ole niin alttiita sairauksille, niillä on vähemmän hengitys- ja ruuansulatusongelmia ja kuolleisuus on pienempi. Hidaskasvuisia broilereita pidetään ”vaihtoehtotuotannossa”, jossa on enemmän tilaa ja usein ”talvipuutarha” tai ulkotarha. Ne ovat aktiivisempia kuin perinteiset broilerit. Ne ovat pääosin valkoisia, mutta joukossa saattaa satunnaisesti olla jokunen kirjava tai ruskea lintu. Isäkukot ovat samaa linjaa kuin perinteisten broilerien, mutta emot ovat kääpiölintuja, mikä pienentää niiden rehunkulutusta.

J oh d a n t o

Ruskeat kanat ovat usein hieman painavampia kuin valkoiset, joten ne tarvitsevat vähän enemmän rehua ylläpitoon.

Nämä kanat luetaan usein ryhmään ”valkoinen ulkoa, ruskea sisältä”, koska ne näyttävät valkoisilta, mutta muistuttavat muilta ominaisuuksiltaan ruskeita rotuja.

Hidaskasvuisia broilereita.

7


LUKU 1

co pr py ot rig ec h te t d

Katso tarkemmin – näe enemmän

Jos tarkkailet vain teknisiä näkökohtia kuten munintaprosenttia ja munanlaatua, kasvua tai rehun ja veden kulutusta, on vaara, että hukkaat tärkeitä viestejä, ja sitten ne ovatkin jo vanhentuneet. Voit poimia näitä viestejä linnuilta itseltään ja niiden ulkonäöstä, käyttäytymisestä, lannasta ja munista. Käytä kaikkia aistejasi. Jo ennen kuin astut sisään kanalaan huomaat, kuulostavatko kanat erilaisilta. Seiso hetki oven ulkopuolella, älä mene sisään suoraa päätä. Kun menet sisään, haistat onko kanalassa lanta- tai ilmanvaihto-ongelmia. Käytä silmiäsi ja korviasi havainnoimaan, kuinka aktiivisia linnut ovat ja reagoivatko ne tuloosi enemmän, vähemmän tai eri tavalla kuin yleensä. Käytä aistejasi myös tunnistamaan kanalan lämpö tai viileys. Kaikkeen tavallisesta poikkeavaan pitää kiinnittää huomiota. Tilasokeus Pystyt havaitsemaan poikkeavuuksia vain jos tiedät, mikä on normaalia. Opettele tuntemaan normaalitilanne tarkkailemalla kanalassa mahdollisimman tiheästi ja tasapuolisesti. Mutta muista tilasokeu-

8

Kun sinulla on hyvä terve kanaparvi, ongelmilta välttyäksesi haluat tunnistaa poikkeavuudet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

den vaara. Tilasokeutta on se, että pidät kanalasi tilannetta normaalina. Sitä voit vähentää keskustelemalla toisten tuottajien, yhteistyökumppanien ja neuvojien kanssa. Ota kritiikki huomioon.

Vähennä tilasokeutta keskustelemalla toisten kanalanpitäjien ja neuvojien kanssa.

Ka na ha vai nt oj a


Tarkkaan havainnoimasi seikat voi arvioida kunnolla vain omassa asiayhteydessään. Katso siksi myös linnusta parveen päin. Joskus on otettava askel taaksepäin nähdäkseen asiat paremmin.

co pr py ot rig ec h te t d

Ota viestit vastaan Voit koota paljon havaintoja parvesta samalla kun siivoat, keräät lattiamunia ja sirottelet jyviä. Mutta varmista, että teet tarkkailutyötä myös tekemättä samaan aikaan jotain muuta. Olet valppaampi huomaamaan merkit, kun keskityt pelkästään kanoihin ja niiden ympäristöön. Älä sen vuoksi yhdistä tarkkailua muihin toimiin kuten alussa mainittuihin siivouksiin ja lattiamunankeruisiin. Työt ja myös tunnetilat kärsivät tästä. Keskeyttäisit myös kanojen käyttäytymistä ja siksi menettäisit oleellisia havaintoja. Kanat sitä paitsi reagoivat vähemmän mukana oloosi, jos käyt niiden luona useammin tekemättä mitään erityistä. Tarkastus on kierros joka puolella rakennuksessa. Varmista, että annat huomiotasi kaikille linnuille. Katso kaikkiin suuntiin: eteen, taakse, keskelle, lattialle, ylös.

Katso parvesta lintuun Aloita tarkastus tekemällä havaintoja koko parvesta. Miten kanat ovat levittäytyneet käytettävissä olevaan tilaan? Kuinka ne käyttävät rakennuksen eri osia? Välttävätkö ne tiettyjä paikkoja, ehkä koska ilmasto on niissä huono (vetoa, kylmää)? Yritä havaita lintujen välisiä eroja. Ovatko ne yhdenmukaisia? Miten ne eroavat toisistaan? Ota erilaisilta näyttäviä lintuja kiinni ja tutki tarkemmin. Jos huomaat poikkeavuuden, ota selvää, onko se satunnaistapaus vai merkki piilevästä isommasta ongelmasta. Nostele myös umpimähkään muutamia lintuja ja arvioi niitä. Poikkeavuudet eivät aina ole oitis silminnähtäviä.

Tämä kana ei ole terve ja on siksi ongelmien aiheuttaja. Poista eläin parvesta.

L u k u 1 : K a t so t a r k e m m i n – n äe en em m än

Vie kanalaan tuoli ja istu sillä muutamia minuutteja säännöllisin väliajoin havainnoimassa lintuja. Vain silloin huomaat poikkeavan käyttäytymisen.

Tarkkaile rehukourua ja varmista, että kaikki linnut menevät syömään eikä yksikään juoksentele edestakaisin. Kaikkien kanojen täytyy pystyä syömään. 9


Havaintojen hyväksi käyttäminen Riskilinnut Parvessa on aina joitain riskilintuja, esimerkiksi heikosti kehittyneitä yksilöitä. Ne kärsivät ensimmäisinä sairaudesta, vesikatkoksesta tai muista puutteista. Ne ovat merkkilintuja. Riskilinnuista huomaat ensimmäiseksi, että jotain on vialla; sitäkin enemmän syytä olla varuillaan niiden kanssa. Riskilintuihin kuuluvat myös sellaiset, joiden käyttäytyminen tai ulkomuoto voi aiheuttaa ongelmia – ei uhrina vaan aiheuttajana. Mieti, mitkä linnut ja mitä ongelmia ne juuri sinun tilallasi voisivat aiheuttaa ja kuinka voit reagoida niihin viipymättä.

co pr py ot rig ec h te t d

Hyödynnä tekemäsi havainnot parantaaksesi parvesi hoidon hallintaa. Tee itsellesi nämä kysymykset kaikesta, mitä huomaat: 1. Mitä näen (kuulen, haistan, tunnen)? Mikä on viesti? 2. Miksi tämä tapahtuu? Mikä on selitys? 3. Mitä minun pitää tehdä? Voinko jättää entiselleen vai pitääkö toimia? Jos havaitsemasi merkki on aito, se toistuu. Mieti, mitä näet, ja vaikuttavatko olosuhteet siihen: Tapahtuuko sitä usein? Eri aikoina? Eri linnuille? Muilla tuottajilla? Selvitä asiaa itse tai kysy muilta. Käy havainnoimassa myös illalla ja yöllä. Tunnista tilanne, jossa todennäköisesti ilmenee riskejä, ja varaudu etukäteen niiden poistamiseen tai olemaan valppaana, kun odotat niiden esiintymistä.

Pesissä säikyt tai sairaat linnut likaavat munia 1. Tarkkaile niitä sekä töittesi lomassa että tekemättä samalla muuta. 2. Tarkkaile koko parvea, yksittäistä lintua ja sitten taas parvea. 3. Etsi keskivertoja ja äärimmäisyyksiä. 4. Tarkkaile rakennuksen etu-, keski- ja takaosassa. Tarkkaile samoin hoitotapahtumia kuten ruokintaa. Tarkkaile ruokintalinjan alkupäätä, keskiosaa ja loppupäätä sen täyttyessä. Mitä sen varrella tapahtuu? 5. Tarkkaile eri aikoina ja olosuhteissa. 6. Seiso määräajoin hiljaa kanalassa, älä kävele kaiken aikaa. 7. Tunnista riskiajankohdat, riskilinnut ja riskialueet.

Säikyt tai sairaat linnut likaavat pesissä olevia munia.

Riskianalyysi ja toimenpiteet

10

Riskiryhmä

Riski

Korjaustoimenpide

Heikosti kehittyneet linnut

Heikko tuotanto

Ota kiinni ja eristä tai poista pienet linnut.

Lattialle munijat

Peräaukon nokinta Enemmän lattiamunia

Tee nurkista ja pimeistä kohdista vähemmän houkuttelevia valaisemalla ne (rajaa sähkölangalla). Kerää lattiamunat useammin (mitä useammin sitä parempi).

Säikyt linnut, jotka istuvat pesien päällä tai sisällä ja ovat helposti hätyyteltäviä

Pienempi tuotanto Pesien likaantuminen

Määrittele ja poista stressin aiheuttaja. Ota kiinni ja eristä.

Ka na ha vai nt oj a


Riskialueet Jokaisessa siipikarjarakennuksessa on riskikohtia, joissa voi odottaa tulevan ongelmia. Paikkojen, joiden tiedät muodostavan riskin, pitää sisältyä pysyvästi päivittäisiin tarkastuskierroksiisi. Paranna kohtia, jotka aiheuttavat tarpeetonta riskiä. Riskialueita ovat esimerkiksi pimeät kohdat ja nurkat, esim. osastojen väliseinien kohdalla ja munintapesien ympärillä, lisäksi vetoiset paikat ym. Riskiajankohdat Tiettyihin vuorokauden- tai vuodenaikoihin tai tiettyihin ajankohtiin tarkastuksen aikana voi liittyä riski. Tiedetään, että ruokintarutiinit ovat toistuvia riskiaikoja. Varmista, että ruokintalaitteet ja vaa´at toimivat kunnolla.

Irralliset huomionarvoiset havainnot Joskus kohtaat asioita, joita et heti ymmärrä. Kaikki epäselvät merkit eivät toki välttämättä aiheuta harmia. Kun havaitset tällaista, sinun on selvitettävä, miksi sitä ilmenee. Opit eniten yrittämällä ymmärtää, mikä tekee olosuhteista hyviä: toisin sanoen, mitkä ovat menestystekijät ja onnistumisen edellytykset.

Olosuhteisiin liittyvät merkit Lintujen yöaikaisen orsille jakaantumisen tasaisuuden osoittaa ritilän alle tai eri lantahihnoille kertyvien sontakasojen korkeus. Jos sonnan jakautuminen on epätasaista, linnut yöpyvät orsilla epätasaisesti.

co pr py ot rig ec h te t d

Riskiajat voivat kestää useita päiviä tai viikkoja. Esimerkiksi nuorten kanojen tulo munintavaiheeseen on riskiaikaa. Tämä ei ole riskiaikaa ainoastaan linnuille vaan myös kanalan tuotantojärjestelmien toiminnalle. Jos avaat pesät liian aikaisin, ne voivat likaantua. Jos avaat ne liian myöhään, kanat munivat niiden ulkopuolelle. Talvi on riskiaikaa, koska silloin tuotantorakennuksen ilmasto-oloja ja pehkua on vaikeampi pitää optimaalisessa kunnossa. Kesällä sekä broilerit että munijakanat voivat kärsiä lämpöstressistä.

Kanalalaitteiston sisällä on pimeää: lattiamuninnan riski. Ratkaisu: asenna lisävalaistusta.

Havainnot muistiinpanoista

-> parvi näyttää hienolta -> hyvässä kunnossa -> höyhenpeite hyväkuntoinen

Ei muita huomioita Pyydä neuvojaa kirjaamaan huomionsa päiväkirjaasi.

L u k u 1 : K a t so t a r k e m m i n – n äe en em m än

Tallennat paljon tietoa, mutta hyödynnätkö sitä tarpeeksi? Vähintään päivittäisen veden- ja rehunkulutuksen pitäisi sisältyä parven tarkkailuun. Helpotat muutosten havaitsemista, kun kirjaat tiedot aina samaan aikaan päivästä. Yleisesti vedenkulutuksen merkittävä muutos on ensimmäinen merkki terveys- tai rehuongelmasta (esim. liiasta suolapitoisuudesta). Tai sitten on yksinkertaisesti jotain vikaa vedenjakelussa. Rehunkulutuksen huomattavasta lisäyksestä tai vähennyksestä on myös syytä huolestua. Se voi osoittaa rehun epätasaista laatua.

11


”Kanalalaitteisto on vain pieni osa kananpitoa. Olet itse paljon tärkeämpi tekijä kuin luuletkaan.”

Käytännönläheinen opas siipikarjanpitoon, jossa lintu pääosassa.

Kaikki siipikarjanpitäjät eivät hyödynnä lintujensa koko potentiaalia. Tämä pätee yhtä lailla kananmunantuottajiin kuin broilerinkasvattajiinkin. Jotta linnut tuottaisivat hyvin koko tuotantokautensa ajan, kanala on varusteltava ja parvi hoidettava oikein ja tehokkaasti. Mutta mistä tiedät, teetkö oikein? Kanasi kertovat sen viestittäen jatkuvasti monista asioista: terveydestään, kuinka hyvin osaavat suunnistaa ympäristössään ja tuntevatko olonsa miellyttäväksi.

co pr py ot rig ec h te t d

Marko Ruis on opiskellut biologiaa ja ollut töissä tutkijana Wageningenin yliopistossa ja tutkimuskeskuksessa vuodesta 1994 lähtien. Hänen väitöskirjansa käsitteli lihasikojen hyvinvointia. Hänen tutkimusalansa on siipikarjan ja sikojen terveys, hyvinvointi ja käyttäytyminen. Marko pitää tiedon välittämistä karjankasvattajille ja ”vihreää” opetusta äärimmäisen tärkeänä. ”Tietoa on runsaasti, mutta se ei useinkaan ole vapaasti saatavilla tai helppoa ymmärtää. Tutkija tietää, kuinka tiedon jäljille päästään, mutta sitten se on vielä räätälöitävä käyttötarkoitukseen sopivaksi.”

Tunnistatko kanojesi antamat merkit? Ja tiedätkö mitä tehdä, jos esimerkiksi lattiamunia tulee liikaa tai poikaset haaskaavat liian paljon rehua? Erotatko epänormaalin, löysän ulosteen terveestä umpisuoliulosteesta? Ja kuinka tunnistat janoiset linnut, kun parvi on juuri siirretty sille uuteen tilaan? Jos tunnistat merkit, jotka viittaavat mahdolliseen ongelmaan, varmista että sinulla on tarpeelliset tiedot tehdäksesi tarkoituksenmukaiset toimet, jotta parvi palaisi normaalitilanteeseen.

Jos Heijmans työskentelee siipikarjan terveyteen erikoistuneena eläinlääkärinä Eläinterveyspalvelussa (GD). Hän on myös toiminut osa-aikaisena vierailevana luennoitsijana Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Utrechtissä vuodesta 2003 lähtien. Siipikarja kiehtoo häntä vielä 23 vuoden jälkeenkin. Tiedon välittäminen on tärkeä osa hänen työtään GD:ssä: ”Kielen käyttöön liittyvän intohimoni yhdistäminen laajaan kokemukseeni siipikarjasta on mahdollistanut minulle monien artikkelien ja siipikarjaammattilehtien avustamisen. Tieteellisten oivallusten kääntäminen käytännön sovellutuksiksi on siinä keskeistä.” Koos van Middelkoopilla on valtava kokemus siipikarja-alalta, niin teoriasta kuin käytännöstäkin. Hän aloitti uransa Het Spelderholt Insituutissa ja toimi sitten geneetikkona yksityissektorilla 13 vuoden ajan ennen kuin palasi tutkimuksen pariin eläintieteiden ryhmään. Vuodesta 2003 hän on työskennellyt riippumattomana neuvojana. ”Eläinten väliset erot, ja erityisesti perinnölliset näkökohdat, kiehtovat minua yhä. Asennoidun niin, että eläin on aina lähtökohta.” Hän tekee nykyisin töitä maailmanlaajuisesti.

HAVAINTOJA

Ja tiedätkö, mitkä kaikki asiat pitäisi ottaa huomioon häkkikanoista lattiakanoihin vaihdettaessa. Paljon voi saavuttaa käyttämällä ilmanvaihdon, valaistuksen ja erilaisten rutiinimenettelyjen antamia mahdollisuuksia. Mutta niin tehdäksesi sinun on tunnettava tarkkaan oma kanalasi ja kyettävä arvioimaan näiden muutosten vaikutus eläimiisi. Kanahavaintoja on käytännöllinen opas, joka osoittaa, kuinka voit havaita ajoissa eläintesi antamia merkkejä, kuinka tulkita niitä ja mihin toimiin ryhtyä.

Kanahavaintoja-kirjassa on käytännön tietoa siipikarjanpitoon eläinlähtöisesti helposti omaksuttavassa muodossa.

www.roodbont.com

www.louisbolk.nl

www.livestockresearch.wur.nl

www.gddeventer.com

Käytännönläheinen opas siipikarjanpitoon, jossa lintu pääosassa

Monique Bestman on opiskellut biologiaa Wageningenin yliopistossa, eläinten hyvinvointi erityisenä kiinnostuksen kohteenaan. Hän on työskennellyt kymmenen vuoden ajan Louis Bolk Instituutissa, jossa johtaa munivien kanojen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimusta. Hän vierailee usein siipikarjatiloilla, osallistuu kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimusryhmiin ja konferensseihin ja on kirjoittanut erilaisia siipikarjanpitäjille suunnattuja julkaisuja. Viime vuosina hän on paljolti keskittynyt kanojen kasvatukseen, koska, kuten hän itse sanoo: ”Minkä lapsena oppii, sen vanhana taitaa, mikä on usein aliarvostettu tosiasia.”

Tu o t a n t o t u l o s t e n j a e l ä i n t e n h y v i n v o i n nin parantaminen

KANAHAVAINTOJA

KANA-

Kirjoittajista

Teoriassa me kyllä tiedämme ainakin jollain lailla, mitä pitää tehdä. Mutta kaikki siipikarjanpitäjät eivät toteuta teoriatietojaan käytännössä. Siksi Kanahavaintoja ei pelkästään anna palstatilaa tuoreimpien oivallusten esittelylle vaan keskittyy myös siihen, kuinka tieto muunnetaan tehokkaaksi toiminnaksi. Tutkimalla tietoisesti merkit ja analysoimalla niitä voit vähitellen optimoida siipikarjataloutesi hoidon.

Vaiheet, kun tavoitteena on hoidon parantaminen: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

Mitä näen? Miksi näin tapahtuu? Voinko jättää entiselleen vai pitääkö toimia? Miten ratkaisen ongelman nyt? Miten voin estää ongelman toistumisen vastaisuudessa? Tee tarpeellinen muutos. Katso, toiko se toivotun vaikutuksen, ellei niin aloita alusta kohdasta 1.

Käymällä harkitusti läpi nämä kohdat joka kerta parannat yritystoimintasi tuloksia ja, mikä on vielä tärkeämpää, eläintesi hyvinvointia. Terveet ja onnelliset kanat ovat toki myös sinun etusi!

KANAHAVAINTOJA KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN OPAS SIIPIKARJANPITOON, JOSSA LINTU PÄÄOSASSA

Poultry signals - Finnish edition  

Kanahavaintoja