Jäsenlehti 4/2022

Maija Pohjakallio:

Riihimäen-Hyvinkään KAUPPAKAMARI

www.rihykauppakamari.fi

PÄÄTOIMITTAJA

Marja Heinimäki

TOIMITUSSIHTEERI

Tuija Hämäläinen

TAITTO

Tuija Hämäläinen Oona Paukkola

PALAUTTEET: tuija.hamalainen@rihykauppakamari.fi

ILMOITUSMYYNTI

Tuija Hämäläinen Norcall

JULKAISIJA

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Kankurinkatu 4-6 05800 Hyvinkää

ILMESTYMINEN

Neljä kertaa vuodessa PAINO Japeri Oy, Hyvinkää JAKELU 800 kpl

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO

www.rihykauppakamari.fi/viestinta

ISSN 2670-3394 (painettu)

ISSN 2670-3408 (verkkojulkaisu)

Ongelma täynnä mahdollisuuksia

Syksyn työllisyysluvut ovat valoisia, mutta väestörakenne muuttuu ja työi käinen väestö vähenee miltei sadan tuhannen verran parissa vuosikymme nessä. Voimakas työikäisen väestön väheneminen Suomessa ei pitäisi olla yllätys, seikka on tunnistettu ja suurta työvoimapulaa on ennustet tu jo kauan. Asiaan on reagoitu hyvin hitaasti.

Suomalaisista yrityksistä liki 70 pro senttia kärsii osaajapulasta, tämä kohdistuu erityisesti ammatillisen koulutuksen saaneisiin osaajiin. Työ markkinat kuitenkin reagoivat yleiseen suhdanteeseen, joten avoimien työ paikkojen määrän nousu on tasaan tumassa. Lokakuussa uusia työpaik koja ilmoitettiin miltei 80 000, mikä on vajaa 12 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Haasteet työvoiman saatavuudessa hidastavat jo talouden kasvua sekä kehittämistä. Positiivista on, että työtä olisi, mutta tarjonta ei kohtaa. Asiaan ei ole olemassa yhtä syytä vaan useita tilanteen synnyttäneitä tekijöitä.

Ajatus, että koulutusmäärien kasvatta minen riittäisi, on ontuva yhtälö, mikäli ei ole riittävästi hakijoita. Toki työteh tävien veto- ja pitovoima on riippuvai nen itse työstä.

Välineitä on, niihin pitää tarttua. Uudis tetaan oppisopimuskoulutusta, vahvis tetaan uudelleenkouluttautumista ja mahdollistetaan joustavaa osaamispe rusteista maahanmuuttoa. Edistetään kannustinloukkujen poistamista. Työn vastaanottamisen tulisi olla kannatta vampaa kuin sosiaalituilla eläminen.

Näkemyksemme elintasostamme ja palveluistamme perustuvat illuusioon hyvinvointiyhteiskunnasta, mutta to tuus on, että leikimme hyvinvointiyh teiskuntaa, johon meillä ei ole varaa. Tarvitsemme muun muassa korkeam paa työllisyysastetta vahvistamaan jul kista taloutta.

MARJA HEINIMÄKI

TOIMITUSJOHTAJA RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN KAUPPAKAMARI

Loppukesällä 2024 vapautuu aktiivisella Sahanmäen teollisuusalueella n. 10 000 m² kohde, joka muuntautuu monipuolisesti yrityksesi kasvun ja tarpeiden mukaan.

Tila koostuu useammasta yhteen liitetystä hallista, jotka soveltuvat moneen eri käyttötarkoitukseen. Tilojen korkeudet ovat 4-8 metriä. www.rentto.fi/niinistonkatu8-12

Kysy lisää, autamme mielellämme!

PÄÄKIRJOITUS

Kauppakamarin toimitusjohtaja Marja Heinimäki

SYYSKOKOUKSEN VALINTOJA

Sinituotteen toimitusjohtaja Johanna Hamro-Drotz

SODAN JALOISTA SUOMEN RAKENTAJIKSI

Natalya Kondratyuk ja Stanislava Balanadina (kuvassa)

METSÄKESKUSTELU KAIPAA AITOA DIALOGIA Metsä Groupin Maija Pohjakallio KOULUTUS

Kauppakamarin syyskokouksen luottamushenkilövalintoja 2.12.2022

Hallitus

Puheenjohtajat

Puheenjohtaja Rentto Markku E., hallituksen puheenjohtaja, Reka Industrial Oyj I varapuheenjohtaja Karjalainen Raimo, teollisuusneuvos, toimitusjohtaja, Sako Oy II varapuheenjohtaja Rantalainen Antti, kauppaneuvos, hallituksen puheenjohtaja, Rantalainen Audit Oy III varapuheenjohtaja Brotherus Ilkka, hallituksen puheenjohtaja, Sinituote Oy

Jäsenet

Eho Jouni, kaupunginjohtaja, Riihimäen kaupunki Eiro Erja, hallituksen puheenjohtaja, Eiroworks Oy

Huhta Henna-Riikka, toimitusjohtaja, HR Legal Oy

Laukkanen Jarmo, toimitusjohtaja, J&J Kolmossiivous Oy

Luotonen Timo, toimitusjohtaja, Kone Industrial Oy Malminen Matti, VP, Trade Compliance at Konecranes Oyj

Luukkonen Johanna, kaupunginjohtaja, Hyvinkään kaupunki Niemelä Anitta, toimitusjohtaja, Anitta Niemelä Oy Puhakka Pentti, hallituksen puheenjohtaja, Hyvinkään kaupunki Rantanen Mika, toimitusjohtaja, Würth Oy Riikonen Riku, johtaja, suunnitteluratkaisut, Etteplan Oy Sivula Mika, aluejohtaja, Kesko Oyj, Etelä-Suomi

Valiokunnat ja niiden puheenjohtajat

Elinvoimavaliokunta: Vihavainen Juha, kiinteistöpäällikö, Kallioinen Yhtiöt ICT- ja Digivaliokunta: Salo Esa, Sales Director, Telia Finland Oyj Liikenne- ja logistiikkavaliokunta: Lahtinen Heikki, logistiikka-asiantuntija, Teknologiakeskus Techvilla Oy / Limowa Osaamisvaliokunta: Varjoranta Johanna, henkilöstöjohtaja, Sako Oy Teollisuusvaliokunta: Nummela Sami, Development Manager, SSAB - Tibnor Vientikilta: Suomalainen Sami, toimitusjohtaja, Fincoat Oy

Valiokuntien jäsenet vuodelle 2023 julkistetaan kotisivuillamme rihykauppakamari.fi vuoden vaihteessa.

Keskuskauppakamarin valtuuskunta

Kotkasaari Eero, yrittäjäneuvos, hallituksen puheenjohtaja, Joutsen Finland Oy

Paloheimo Martti, toimitusjohtaja, H. G. Paloheimo Oy

Puhakka Pentti, hallituksen puheenjohtaja, Hyvinkään kaupunki Rantalainen Antti, kauppaneuvos, hallituksen puheenjohtaja, Rantalainen Audit Oy Rentto Markku E., hallituksen puheenjohtaja, Reka Industrial Oyj

Kauppakamarin tilintarkastajat

Varsinaiset tilintarkastajat

Turpiainen Janne, HT-tilintarkastaja, Tilintarkastus Turpiainen Oy Lindroth Tarja, toimitusjohtaja, HT, KLT, PHT, Tilintarkastus Tarja Lindroth Oy

Varatilintarkastajat

Kymäläinen Kristiina, HT-tilintarkastaja, KK Tilintarkastus Oy Mäkelä Pertti, HT-tilintarkastaja, toimitusjohtaja, Riihitaito Oy

Sinituote on noussut Johanna Hamro-Drotzin johdolla Suomen arvostetuimpien brändien joukkoon.

Sinituote kehitti Johanna Hamro-Drotzin johdolla puhdistusaineen, jossa tiivistyvät yhtiön kaikki vastuullisuusarvot.

TEKSTI JA KUVAT JUKKA SAASTAMOINEN

Kylläpä on innoissaan Sinituotteen toimitusjohtaja Johanna Hamro-Drotz puhdistusainetabletista, jota yhtiö on valmistanut ja myynyt vuoden 2022 helmikuusta lähtien.

”Tablettiin kulminoitui kolmen vuo den kehitystyö. Tuote sai fantastisen vastaanoton, ja sen menekki on ylittänyt kaikki odotukset. Nyt panostamme puh distusaineiden lanseeraamiseen Suomen ulkopuolelle. Niistä on muodostumassa meille merkittävä tukijalka siivousväli

neiden, vaatehuoltotarvikkeiden ja auton talvihoitotuotteiden rinnalle”, HamroDrotz sanoo.

Sinituotteen tabletti on jokakodin siivouk seen tarkoitettu puhdistusaine, jonka olomuoto ei ole perinteisen tyylin neste vaan peukalonpään kokoinen pilleri.

Kun kuluttaja aloittaa puhdistusaineen käytön, hän täyttää starttipakkauksen mukana tulevan suihkepullon hanave dellä ja liuottaa siihen tabletin. Aineen loputtua hän toistaa manööverin eli täyttää pullon taas vedellä ja tiputtaa siihen uuden tabletin. Jutun juju on siinä, että tyhjää suihkepulloa ei heitetä roskiin vaan se täytetään kerta kerran jälkeen uudelleen. Kotioloissa yhden ja saman pullon pitäisi kestää vuosia.

Muutoksen tuuli tuntuu jo

Hamro-Drotz sanoo, että puhdistus tabletit ja niihin liittyvä täyttöpullo ovat käytännön esimerkkejä Sinituotteen ym päristöajattelusta ja vastuullisuusarvois ta. ”Haluaisimme eliminoida muoviset kertakäyttöpullot puhdistusainepuolelta kokonaan, ja nyt, kun olemme saaneet nämä tuotteet markkinoille, muutosta on alkanut jo tapahtua. Kesän jälkeen, jolloin tabletit olivat olleet myynnissä kuutisen kuukautta, Suomessa oli jätetty ostamatta jo yli puoli miljoonaa kerta käyttöistä muovipulloa.”

Hamro-Drotz sanoo ilman itsekehun häivää, että Sinituote on kansainvälises säkin vertailussa vastuullisuusajattelun edelläkävijöitä alallaan.

”Meillä on pitkän tähtäyksen vastuulli suussuunnitelma, jonka fokuksessa on jatkuvasti lisääntyvä kierrätysmateriaa lien käyttö. Se tarkoittaa, että vuoteen 2030 mennessä yhtiön kaikkien tuottei den pitäisi olla valmistettu kierrätetystä tai muuten ekologisesta materiaalista.”

”Mutta tavoitteeseen on vielä matkaa. Työ myös muuttuu koko ajan vaativam maksi, sillä helpoimmin saavutettavat materiaalit on jo otettu käyttöön.”

Suomen tunnetuimpia tuotemerkkejä

Sinituotteen juuret ulottuvat vuoteen 1945, jolloin Helsingin maalaiskunnassa eli nykyisessä Vantaan kaupungissa syn tyi Sini-Tuote Oy -niminen yritys. Se oli metallipaja, joka valmisti muun muassa grillejä, verhokiskoja ja kylpyhuoneväli neitä.

Vuonna 1973 yhtiö siirtyi uusiin tiloihin Porin naapuriin Kokemäelle. Silloinkin se luokiteltiin vielä metallialan yritykseksi huolimatta siitä, että sen sortimentissa oli jo siivousalankin tuotteita.

Nykymuotoinen Sinituote alkoi kehittyä vuonna 1988, jolloin yhtiön siivousväli nelinjasto siirtyi Johanna Hamro-Drotzin isän Ilkka Brotheruksen hoteisiin. Sen jälkeen Brotheruksen perheyritys on kasvanut niin, että nyt se työllistää 170 ihmistä ja tekee 35 miljoonan euron liikevaihdon vuodessa.

Sinituote alkaa olla Suomen tunnetuim pia tuotemerkkejä. Kun Taloustutkimus julkaisi uusimman Brändien arvostus -raporttinsa elokuussa 2022, hausjär veläisyhtiö oli noussut sijalle 8. Käyt tötavarabrändeistä Sinituotteen edelle menivät vain Fiskars, Abloy ja Havu Mäntysuopa. Toisaalta sen taakse jäivät sellaisetkin suomalaiskansalliset ikonit kuin Marimekko, Fazer ja Finnair.

”Laatu puhuu puolestaan – ja se, että Sinituotteen brändiä on osattu tuoda esille oikealla tavalla oikeissa kanavissa”, Hamro-Drotz sanoo.

Jääraappa käsilaukussa

Johanna Hamro-Drotz syntyi Espoossa mutta muutti jo jokelteluiässä äitinsä sukutilalle Erkylän kartanoon.

Hän kävi peruskoulun Hausjärvellä ja lukion Hyvinkään yhteiskoulussa. Hän opiskeli Hankenissa ja valmistui kauppa tieteiden maisteriksi 2006. Kolme vuotta myöhemmin hän muutti miehensä Dennis Hamro-Drotzin perässä Sveit siin: mies, joka on muuten nimestään huolimatta pesunkestävä suomalainen,

Sinituote Oy

Mikä: Siivousvälineitä, puhdistusainei ta, vaatehuollon tuotteita ja autonhoi totarvikkeita valmistava ja markkinoiva perheyritys

Perustettu: 1945, nykymuotoisena 1988

Kotipaikka: Hausjärvi Toimipisteet: Kokemäki, Akaa, Helsin ki ja Hausjärvi

Liikevaihto 2022 (arvio): 35 milj. euroa

Henkilöstö: 170

Omistus: Ilkka Brotherus perheineen Toimitusjohtaja: Johanna Hamro-Drotz

Johanna Hamro-Drotz

Kuka: Sinituote Oy:n toimitusjohtaja Syntynyt: Espoossa 1980 Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, Hanken Svenska handelshögskolan 2006

Ura: Suunto Oy:n markkinoinnissa, Metson vastuullisuusraportoinnissa ja Gollan myynnissä ja markkinoinnissa vuoteen 2010; Sinituote Oy:ssä vienti päällikkönä 2010-2015, markkinointi päällikkönä 2015-2018 ja toimitusjoh tajana vuodesta 2018

Perhe: Aviomies ja 2 kouluikäistä lasta Asuu: Helsingissä

Harrastaa: Liikuntaa ja lasten kanssa touhuamista

oli saanut työpaikan YK:n ympäristöohjelmas ta Genevestä.

Siellä Johanna Hamro-Drotzille heräsi ajatus, että hän voisi ryhtyä Sinituotteen vientikaup piaaksi. Niinpä hän perusti yhden naisen toimiston, joka alkoi markkinoida Kokemä ellä valmistettuja autonhoitotuotteita isoille keskieurooppalaisille keskusliikkeille. ”Minusta tuli kaupparatsu, joka reissasi neljä vuotta maasta toiseen jääraappa käsilaukussaan”, Hamro-Drotz kuvailee.

Hän onnistui vientityössään erinomaisesti. Se innosti hänet ajattelemaan, että perheyhtiöstä voisi avautua hänelle pidempikin uraputki. Ajatus muuttui lihaksi sen jälkeen, kun hän oli palannut miehensä kanssa Suomeen. Silloin hänestä leivottiin Sinituotteen markkinointi päällikkö.

Sitten tultiin vuoteen 2018.

”Kun Sinituotteen pitkäaikainen varatoimitus johtaja Aino Määttä alkoi lähestyä eläkeikää, sain ensin hoitaakseni häneltä vapautuneet operatiivisen johtajan tehtävät. Sitten sain isältäni toimitusjohtajan tittelin – ja sillä tiellä ollaan nyt.”

Olettaa sopii, että Hamro-Drotzilla olisi ollut ottajia myös perheyrityksen ulkopuolella. Jos hän ei olisi jäänyt Sinituotteeseen, hän

saattaisi työskennellä jossakin sellaisessa yrityksessä, joka nojaisi tavalla tai toisella kestävään kehitykseen ja tarjoaisi hänelle näköalapaikan brändien ja kuluttajatuotteiden maailmaan.

”Tekisin siis samanlaista työtä kuin nyt. Mutta mihin tahansa työpaikkaan en menisi. Yrityk sen arvomaailman ja oman ajattelutapani on kohdattava toisensa.”

Vastuullisuus yritysstrategian ytimeen

Kovin kaukaisilta tuntuvat ne parin vuosi kymmenen takaiset ajat, jolloin yritykset saattoivat vielä kuitata vastuullisuutensa jollakin puolivillaisella hyväntekeväisyystem pulla – esimerkiksi ilmoittamalla, että ”tänä vuonna olemme päättäneet jättää joulukortit ostamatta ja käyttää säästyneet rahat afrik kalaisten sotaorpojen auttamiseen”. Nykyään yritys voi menestyä Hamro-Drotzin mukaan vain niin, että se laittaa vastuullisuuden toi mintastrategiansa ytimeen.

”Kuluttajat tekevät yhä tietoisempia ja vas tuullisempia valintoja, ja se ohjaa kysyntää: ne yritykset, jotka valmistavat vastuullisia tuotteita, saavat kilpailuetua. Toisaalta yri tysvastuuseen liittyvä lainsäädäntö kehittyy jatkuvasti. Siksi parhaissa asemissa ovat ne, jotka ovat olleet vastuullisuusasioissa aikaan sa ja kilpailijoitaan edellä.”

“Viherpesu on aikamme riesa”

Oletko joutunut tekemään koskaan päätöstä, joka ei ole noudattanut Sinituotteen virallista vastuullisuuslinjausta, Johanna Hamro-Drotz?

”Joskus olemme koeajaneet sellaisia ekolo gisia materiaaleja, jotka eivät ole läpäisseet laatutestejä. Kun emme tee laadun suhteen kompromisseja koskaan, olemme joutuneet käyttämään vanhaa materiaalia siihen saakka, kunnes vaatimukset täyttävä vaihtoehto on löytynyt.”

Mikä on isoin yritysvastuuseen liittyvä epä kohta?

”Viherpesu on aikamme riesa. Halpamaasta kuljetettu rihkamatuote ei muutu vastuulli seksi sillä, että sen päälle lyödään vihreä ja jollakin epämääräisellä ympäristömerkillä

varustettu pakkaus. Tähän ilmiöön pitäisi lainsäädännön puuttua. Ei pakkauksiin saisi laittaa ekologisuuteen viittaavia merkintöjä, jos tuote ei pysty annettuja lupauksia lunas tamaan.”

Miten varmistat, että Sinituotteen vastuulli suus ei jää vain tyylikkään vastuullisuusra portin lupauksiksi vaan että yhtiön henkilöstö sitoutuu siihen täysin?

”Meidän porukkamme on ylpeä siitä, miten Sinituote kantaa työnantajana vastuunsa ja tekee sen eteen rohkeitakin päätöksiä. Meillä ei ole mitään erillistä vastuullisuusosastoa. Kaikki vastuullisuuteen liittyvät seikat on inte groitu yhtiön jokaiseen toimintoon tutkimuk sesta ja tuotekehityksestä lähtien.”

Puhdasta sisäilmaa ekologisesti ja säästäen

Varmista raittiin sisäilman saanti taloyhtiössäsi ja paranna asumisterveyttä.

Maailmanlaajuinen pandemiatilanne on opettanut meille kuinka tärkeää raitis sisäilma on, monen viettäessä normaalia enemmän aikaa sisätiloissa. Raitis ja happirikas sisäilma parantaa asumisterveyttä ja viihtyvyyttä, mutta vaikuttaa myös esimerkiksi kotona työskentelevän vireystilaan.

On tärkeää varmistaa että ilmanvaihto toimii suunnitellusti. Hyvä ilmanvaihto takaa tarvittavan happi-

tason sekä poistaa hiilidioksiidia ja epäpuhtauksia hengitysilmasta.

Juuri nyt on oikea aika tarkistaa tuloilmaikkunaventtiiliesi suodattimet ja vaihtaa ne tarvittaessa.

Mikäli taloyhtiössäsi ei vielä ole tuloilmaikkunaventtiileitä, otathan yhteyttä niin autamme tilannekartoituksessa!

Uudistettu malli on muotoiltu uudelleen ja sen ääni- ja ilmatekniikkaa on entisestään parannettu. Lisäksi Air Termico Superin asennus on helpompaa ja nopeam-paa. Uuden muotoilun ja ominaisuuksien ansioista venttiili ja suodatinpalkki ovat lähes huomaamattomia.

Uusi säätöominaisuus venttiilissä, sekä suodatinpalkissa mahdollistaa tarkan ilmamäärän säädön. Yhdessä suodatinpalkin ja venttiiliosan uusilla ominai suuksilla saavutetaan parempi äänenvaimennus, sekä huippuunsa hiottu energian säästö.

Yritysten energiansäästöteot ovat ratkaisevassa roolissa

Haastavan energiatilanteen vaikutuk set tuntuvat laajasti koko Euroopassa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Putinin hinnat heijastuvat voimakkaasti suoma laisyritysten toimintaan kotitalouksien ja julkisen sektorin lisäksi.

Vaikea tilanne vaatii yhteisiä ratkaisu ja. Vastuullinen ja nopein keinomme energiakriisin hillitsemiseen on energi ansäästö. Se on jokaisen yrityksen ulot tuvilla ja sillä saavutettavat hyödyt ovat kiistattomat.

Energiansäästötoimet ja investoinnit energiatehokkuuteen lisäävät yritys ten kustannustehokkuutta, niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä. Joka tapauk sessa hyödyt palvelevat koko yhteis kuntaa tulevan talven aikana. Energi ankulutuksen vähentäminen hillitsee energian hintojen nousua, turvaa ener gian riittävyyttä ja ylläpitää sähköjärjes telmien vakautta.

Ilokseni olen saanut jo huomata, että yritykset ovat toimineet aktiivisesti energiansäätämisessä. Iso kiitos siitä. Energiateollisuuden mukaan säästöä on tapahtunut noin 10 prosenttia viime vuoden tilanteeseen verrattuna. Astet ta alemmas -energiansäästökampan ja on osoittanut vaikutuksensa. Lähes 700 yritystä ja työyhteisöä on virallisesti

mukana. Uusista energiansäästöideois ta saakin kuulla päivittäin.

Investoinnit uuteen energiateknologiaan ovat myös olennaisia. Ne auttavat vai keassa energiatilanteessa, mutta ennen kaikkea ne vahvistavat energiaomava raisuutta ja teknologista muutosta, jota myös vihreäksi siirtymäksi kutsutaan. Yritysten rooli myös tässä positiivisessa murroksessa on ratkaiseva.

VINKKEJÄ:

Astetta kannattavampi pk-teollisuus

Tehtaissa kannattaa tehdä kaikki käyt tötekniset toimet energian säästämi seksi. Säätöjen ja asetusten muuttami nen energiatehokkaimmiksi ei edellytä investointeja, mutta vaatii osaamista. Ota avuksi energia-ammattilainen.

Astetta energiatehokkaampi palvelu kiinteistö:

Isojen kiinteistöjen energiankulutusta on mahdollista vähentää oikeilla sää döillä ja asetuksilla. Avainasemassa ovat tarpeenmukainen ja oikein sää detty lämmitys, ilmanvaihto, valaistus, vedenkäyttö, jäähdytys ja sähköläm mitykset. Opasta, kannusta ja osallista kiinteistön käyttäjiä energiansäästöön.

MIKA LINTILÄ

Talouskatsaus

Yritysten suhdanneodotukset ovat heikentyneet selvästi syyskuun kauppakamarikyselyssä, mutta romahduksesta ei voi puhua. Liikevaihdon ja työllisyyden kohtalaisen hyvään kehitykseen riittää edelleen luottoa useimmissa yrityksissä. Suhdanneodotuksia koskevat arviot ovat silti kyselyn kaikilla osa-alueilla vaisumpia verrattuna kolme kuukautta sitten tehtyyn edelliseen kyselyyn. Talouskatsaukseen on koottu tuoreimmat arviot talouden kehityksestä ja suhdannetilan teesta.

Jukka Appelqvist, pääekonomisti, Keskuskauppakamari

Tuoretta tietoa

KAUPPAKAMARIEN OSAAJAKYSELY

Talouden heikkenevästä suhdanteesta huolimatta yrityksiä vaivaa vakava pula osaavasta työvoimasta. Eniten pulaa on ammatillisista osaajista, selviää kauppa kamarien tuoreesta kyselystä.

Kyselyn mukaan yrityksistä noin 70 pro sentilla on pulaa tai paljon pulaa osaa vasta työvoimasta. Peräti 73 prosenttia yrityksistä kertoi työvoiman saatavuu den rajoittavan yrityksensä kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä. Kyselyyn vastasi 1780 yritystä eri toimialoilta ja eri puolelta Suomea.

Mikko Valtonen, johtava asiantuntija, Keskuskauppakamari

Väylävisio 2050

Keskuskauppakamari, INFRA ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, SAK, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Suomen Tieyhdistys ovat teettäneet Väylävisio 2025–2050 selvityk sen. Selvitys sisältää tutkittua tietoa ja näkemyksiä siitä, mil laisiksi Suomen tärkeimmät liikenneväylät tulisi moderni soida. Päähuomio visiossa on elinkeinoelämän tarpeissa ja tavaraliikenteessä, mutta myös henkilöliikennettä käsitel lään tarvittavassa määrin.

Päivi Wood, johtava asiantuntija, Keskuskauppakamari

ILMOITUSKANAVA

Ehdotettu ilmoittajien suojelua koskeva sääntely velvoittaa yritykset ja julkisyh teisöt, joilla on vähintään 50 työntekijää, perustamaan työntekijöilleen sisäisen ilmoituskanavan epäiltyjen väärinkäytös ten ilmoittamiseen. Yritysten kannattaa aloittaa valmistautuminen lainsäädän nön vaatimuksiin viimeistään nyt, sillä siirtymäaika on suhteellisen lyhyt, suu rilla yrityksillä vain kolme kuukautta lain voimaantulosta.

Ville Kajala, johtava asiantuntija, Keskuskauppakamari

Apua juridiikan haasteisiin laaja-alaisella kokemuksella

Asianajotoimisto Marja Hokkanen Oy aloitti toimintansa toukokuus sa 2022. Marjalla on takana yli 25 vuoden monipuolinen kokemus juridiikasta sekä lainsäädäntö-, tuomioistuin- että Verohallinnon tehtävissä. Noin puolet työurastaan hän on toiminut kansainvälisissä ti lintarkastusyhteisöissä avustamassa sekä suomalaisia että ulkomaalaisia yrityksiä monipuolisissa toimeksi annoissa.

Ennen yrittäjäksi ryhtymistä Marja toimi PwC:llä liiketoimintajohtajana omistajayrittäjäpalveluissa. Opiske luaikana Marja toimi harjoittelijana nyt jo toimintansa lopettaneessa Asianajotoimisto Risto Palin Oy:ssä Hyvinkäällä, joten asianajajan työt eivät ole uusia. ”Olen urani aikana tehnyt töitä ju ristina sekä EU-tehtävissä Brysse lissä että kansallisena lainsäätäjänä. Lisäksi olen toiminut muun muassa tuomioistuimessa sekä hoitanut juridisia toimeksiantoja tilintarkas tusyhteisöjen vero- ja lakipalve luissa palvellen asiakkaita pienistä kotimaisista perheyhtiöistä suuriin kansainvälisiin pörssiyhtiöihin.

Asiakkaat ovat toimineet eri liiketoi mintasektoreilla kuten esimerkiksi teollisuus-, kauppa-, rakennus-, ja rahoitusmakkinasektorilla. Asiakkai nani on myös energiasektorilla toi mivia yrityksiä, sote-yrityksiä, kuntia ja kuntayhtymiä sekä yleishyödylli siä yhteisöjä.”

Yrityskaupoista ja liiketoimintajär jestelyistä Marjalla on myös vahva kokemus. Näistä Marja on luennoi nut muun muassa Keskuskauppa kamarin Suuressa Veropäivässä.

Marja valittiin lokakuussa myös Asi anajajaliiton vero-oikeudellisen työ ryhmän jäseneksi, jossa on yhteensä 12 alan huippuosaajaa. Työryhmässä valmistellaan Asianajajaliiton oike uspoliittiset lausunnot.

Lisäksi Marja valittiin syyskuussa henkilöjäsenenä EU:n komission ar vonlisäverotusta koskevaan neuvoa antavaan asiantuntijaryhmään VAT Expert Groupiin, jossa pääasialli sesti jäsenet ovat etujärjestöjen edustajia eri EU-jäsenvaltioista, mutta komissio on lisäksi valinnut ryhmään henkilökohtaisten ansioi den perusteella 7 työparia, joista yksi on Marja yhdessä puolalaisen kollegansa kanssa.

Marja on koulutukseltaan sekä oi keustieteen tohtori että kauppatie teiden lisensiaatti. Häntä kiinnostaa myös tutkimus ja Marja toimiikin sivutoimisena tutkijatohtorina sekä opettajana Aalto-yliopistossa, jossa hän kouluttaa yrityksiin uusia vero tuksen asiantuntijoita. Lisäksi Marja opettaa vierailevana opettajana useassa Euroopan yliopistossa.

”Hoidan monenlaisia juridisia toi meksiantoja avioehdoista, avioerois ta ja edunvalvontavaltuutuksista

perunkirjoituksiin, sekä sopimuk sista verotoimeksiantoihin. Vero-oi keudesta ja yritysjuridiikasta minulla on rautainen kokemus.

Toimeksiantoni jakautuvat tällä hetkellä kuitenkin melko tasaisesti yritysten ja yksityisten henkilöiden kesken ja pidän asianajajan työssä erityisesti työtehtävien moninai suudesta.” Haluan tehdä juridiikas ta asiakkailleni ymmärrettävää ja käytännönläheistä. Pidän ihmisten kohtaamisesta ja auttamisesta heidän kohtaamissaan juridisissa haasteissa. Tunnenkin olevani unel ma-ammatissani.”

Miten voin auttaa teidän yritystänne?

Sodan jaloista Suomen rakentajiksi

Ukrainan sota sai liikkeelle maahanmuuttajavirran, josta suomikin on saanut osansa. Natalya Kondratyuk ja Stanislava Balanadina tulivat suomeen viime keväänä – ja näillä näkymin jäädäkseen. työpaikat löytyivät startup refugeesin avulla.

Natalya Kondratyuk

Asianajotoimisto Castrén & Snellmanin henkilöstön käy tössä olevassa kahvilassa riittää päivän mittaan vilskettä. Vaikka kahvin ja erilaisten välipalojen menekki on ajoittain kova, Torilta ei tarvitse poistua tyhjin käsin.

Siitä pitää huolen catering-assistentti Natalya Kondra tyuk, yksi Venäjän hyökkäyssotaa Suomeen paenneista ukrainalaisista. Vielä kuluvan vuoden alussa hän pyöritti omaa pientä konditoriaansa Kiovassa. Sieltä tie vei ve näläispommituksia pakoon Helsinkiin pitkäaikaisen ys tävän luo.

Päätös oli kova, sillä pariskunnan jo aikuisikään varttuneet lapset jäivät Kiovaan.

”Poikani on maanmittausinsinööri, ja tytär valmistuu pian arkkitehdiksi. He halusivat jäädä rakentamaan omaa ko timaataan, kun sota aikanaan loppuu”, Natalya toteaa.

Tärkeä työpaikkatärppi maahanmuuttajien tukiverkostolta

Heti Suomeen tultuaan Natalya suoritti hygieniapassin ja suunnisti pian sen jälkeen rekrytointitapahtumaan. Hän pestautui siivoustöihin, mutta huomasi pian sen käyvän liian rankaksi.

Sitten tuli työpaikkavinkki pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia työllistymisessä ja yrittäjyydessä auttavalta Startup Refugeesilta, jonka verkostoon kuuluu yli 1 500 yritystä, yhteisöä, julkisen sektorin toimijaa, op pilaitosta ja yksilöä. Kyseinen organisaatio on kuluneiden seitsemän vuoden aikana välittänyt yli 1 400 työpaikkaa, tarjonnut yli 9 000 erilaista kouluttautumis- ja verkostoi tumismahdollisuutta sekä tukenut yli 550 tiimiä alkuun yrittäjyydessä.

”Onneksi sieltä tuli tietoa tästä catering-assistentin pai kasta. Tulin haastatteluun ja sain paikan. Tämä on ollut juuri sellaista työtä, jota halusinkin. Toimettomana en ole koskaan osannut olla”, hän nauraa.

Kielimuuri teettää töitä

Pariskunnan ajatuksissa on jäädä Suomeen pysyvästi, sillä maa tuntuu turvalliselta ja suomalaiset ovat mutkattomia, luotettavia ja ystävällisiä. Myös puhdas luonto ja vesistöt ovat yksi ihastuksen aihe.

”Minulla on nyt työ, josta pidän todella paljon. Kielimuu ri teettää töitä, mutta onneksi apuna ovat eleet ja goo gle-kääntäjä. Osaan vähän englantia, ja muutama sana suomea on jo hallussa. Lisää opitaan joka päivä. Mies on tällä hetkellä maahanmuuttajille tarkoitetulla suomen kielen kurssilla, ja iltaisin opiskelemme suomea yhdessä.”

Moni maahanmuuttaja on kokenut suomalaisen viran omaisbyrokratian hitaaksi ja kankeaksi. Natalya on kui tenkin toista mieltä.

”Meidän kohdallamme asiat ovat menneet varsin sujuvasti. Vaikka vastaanottokeskuksessa meidän ja työntekijöiden välillä oli kielimuuri, saimme kuitenkin hyödyllistä tietoa siellä jo vähän asuneilta. Teollisuuskadulla oleva Ukrai na-apukeskus auttaa meitä, ja etenkin Startup Refugees on ollut isona apuna. Ilman heidän vihjettään ja kannus tustaan en olisi nyt täällä. Suurin kiitos kuuluu tietysti minut palkanneille.”

Suomi kiinnosti kaupunkiarkkitehtia

Kun venäläiset hyökkäsivät helmikuussa Ukrainaan, päätti Kiovassa asunut Stanislava Balanadina lähteä saman tien sotaa pakoon yhdessä alle kouluikäisen tyttärensä kanssa. Matka Suomeen taittui autolla halki Euroopan ja kohdemaa valikoitui täällä asuneen serkun suosituksesta, mutta myös ammatillisista syistä.

Yhdyskuntasuunnitteluun erikoistuneen arkkitehdin ko tiutumista on helpottanut koulutusta vastaava työpaik ka arkkitehtitoimistossa sekä lapselle saatu hoitopaikka päiväkodista.

Stanislava Belandina

”Itse asiassa kaikki on mennyt paremmin kuin ennakkoon ajattelin. Samalla on alkanut harmittaa se, että emme teh neet mieheni kanssa muuttopäätöstä jo aiemmin.”

Kondratyukin tavoin Stanislava oli päättänyt työllistyä mah dollisimman nopeasti. Hän teki heti keväällä lukuisia työha kemuksia, kunnes sai Startup Refugeesin yhteyshenkilöltä listan ukrainalaispakolaisia palkkaavista täkäläisistä arkki tehtitoimistoista.

Hakemusrumba jatkui ja AW2-arkkitehtien kohdalla tärppäsi. Toukokuussa tuli kutsu työhaastatteluun ja kesäkuun alussa allekirjoitettiin työsopimus.

Tarvittavat luvat saatiin kuitenkin kuntoon vasta paria kuu kautta myöhemmin ja Helsingissä asuva Stanislava pääsi aloittamaan työt elokuussa. Täkäläinen viranomaisbyrokratia onkin seikka, joka Suomeen saapuvan kannattaa Balandinan mukaan pitää mielessä.

”Tämä prosessi kaipaisi kyllä sujuvoittamista. Monet asiat hoituvat sähköisesti, mutta byrokratiaa on silti aika tavalla. Etenkin se, että tilapaisen suojelun piirissä olevat eivät saa pankkitunnuksia, aiheuttaa monia käytännön ongelmia.”

Työ kotouttaa kotimaahan

Castren & Snellman ja AINS Groupiin kuuluva AW2-arkkitehdit ovat esimerkkejä suomalaisyrityksistä, jotka ovat päättäneet kantaa oman osuutensa sotaa pakenevien ukrainalaisten auttamisessa.

”Ukrainan sota ei ole ohi ja työpaikan tarjoaminen on var masti yksi parhaista keinoista auttaa kokonaisvaltaisesti. Mahdollisuus oman ammatin harjoittamiseen muutenkin epävarmassa tilanteessa tuo varmasti turvaa”, toteaa johtava arkkitehti Liisa Tuohimaa AW2-arkkitehdeiltä.

Castrén & Snellman on tukenut Ukrainaa sodan alusta läh tien mm. lahjoitusvaroin ja ukrainalaisten auttaminen on yritykselle tärkeä tavoite.

”Olemme iloisia, että voimme auttaa myös tarjoamalla työtä. Samalla saimme huipputekijän ja hommat hoituvat”, vas tuullisuusjohtaja Anna Kuusniemi-Laine kertoo.

Startup Refugees

Startup Refugees tukee pakolaisia, turvapaikanha kijoita ja muita maahanmuuttajia työllistymisessä ja yrittäjyydessä. Verkosto uskoo työn ja oman toi meentulon olevan parhaita keinoja kotoutua yhteis kuntaan. Startup Refugees on vuodesta 2015 alkaen välittänyt yli 1 400 työpaikkaa, tarjonnut yli 10 000 erilaista kouluttautumismahdollisuutta sekä tukenut yli 600 aloittelevaa yrittäjää.

Startup Refugees kartoittaa vasta maahan muutta neiden osaamisen, ammatilliset tavoitteet sekä tuen tarpeen. Osaamisprofiilit kerätään Match Made in Startup Refugees -sovellukseen, jonka avulla voidaan yhdistää eri alojen ammattilaiset sopivien yritysten ja työtehtävien kanssa.

Yli 7000 osaamisprofiilin joukossa on runsaasti eri alojen ammattilaisia: kokkeja, hitsaajia, IT-alan työn

tekijöitä, siivoajia, rakennusalan ammattilaisia jne. Startup Refugees toimii työnantajan suuntaan kuin monikielinen henkilöstöpalvelu, joka etsii sopivat työntekijät, esihaastattelee heidät ja toimii tukena rekrytoinnin eri vaiheessa. Jokainen Startup Refu geesin kautta työllistynyt suorittaa myös suomalai seen työelämään perehdyttävän Working Life in Fin land -koulutuksen.

Startup Refugees tarjoaa osallistumismahdollisuuk sia myös muille, kuin työvoimaa palkkaaville yri tyksille. Toiminnassa on mukana laajasti eri alojen yrityksiä, yhteisöjä, julkisen sektorin tahoja ja yksi tyishenkilöitä. Verkostossa toimijoita yhdistää halu tehdä jotain konkreettista turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja maahanmuuttajien työllistämiseksi ja yrittäjyyden edistämiseksi.

Mitä on vastuullisuus ja miksi se kannattaa?

Vastuullisuudesta on puhuttu suurella tunteen palolla ja paatoksella viimeiset vuodet. Jopa niin, että vastuullisuuden sisältö on meinannut välillä keskuste lusta unohtua. Mistä me puhumme, kun puhumme vastuullisuudesta? Vastuullisuu della tarkoitetaan yritystoiminnan vaiku tuksia ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskun taan. Vaikutukset voivat olla negatiivisia tai positiivisia, joista ensiksi mainittuja tulisi minimoida ja jälkimmäisiä vahvistaa.

Toinen keskustelusta usein unohtuva näkö kulma on vastuullisuuden hyödyt yrityk selle. Miksi vastuullisuus kannattaa? Tämä on tärkeä kysymys jo vastuullisuustyöhön sitoutumisen kannalta, mutta myös johdon vastuun näkökulmasta.

Useimmat tutkimukset ja selvitykset osoit tavat, että vastuullisuudella on mahdollista saavuttaa selkeitä taloudellisia hyötyjä kuten esimerkiksi kustannussäästöjä energiansäästön tai parannetun työturval lisuuden myötä. Esimerkiksi tutkimuksissa

on arvioitu, että jokainen työterveyteen ja turvallisuuteen panostettu euro tuottaa 2,20 euroa.

Vastuullinen toiminta ja taloudellinen kannattavuus näyttää muutoinkin kulkevan käsikädessä tuoreessa kansainvälisessä metatutkimuksessa (NYU Stern), jonka mu kaan valtaosa tutkimuksista näyttää vas tuullisuuden tuottavan parempaa (58%) tai vähintäänkin neutraalia (13%) taloudellista tulosta. Lisääntyvä vastuullisuussääntely muun muassa ohjaa rahoitusta jatkossa vahvemmin vastuulliseen toimintaan ja hankkeisiin.

Kannattaa siis ennakkoluulottomasti ja etukenossa lähteä edistämään vastuul lisuutta omassa liiketoiminnassa, kun tulevaisuudessa lainsäädäntökin siihen velvoittaa. Starttipaketiksi voin suositella Keskuskauppakamarin kaksi kertaa vuo dessa järjestettävää Yritysjohdon vastuul lisuusvalmennusta, josta saa tarvittavia eväitä matkalle.

ANNE VANHALA

VASTUULLISUUSASIANTUNTIJA KESKUSKAUPPAKAMARI

ENNAKKOTIETO: Kauppakamarin yritysvastuullisuusvalmennus 27.4.2023.

Asiantuntijana Anne Vanhala.

| puhelin 010-666 9030 | | etunimi.sukunimi@kekkonenvuorento.fi |

Hyvä ruoka kantaa pitkälle

TEKSTI: RAVINTOLAPÄÄLLIKKÖ SANNI LAITILA, KUVA: VUOROPÄÄLLIKKÖ MINKA LAHTELIN

”Meillä Sundström Ravintolat Oy:llä on jo neljännesvuosisadan historia hyvin kääläisenä ravintolayrityksenä. Vuosiin mahtuu paljon monenlaista ravintolatoi mintaa. Yhtiön tarina alkoi Medicin Manin keittiön vastaavana toimijana syksyllä 1996 ja jatkoi tehtävässä aina kevääseen 2004 asti.

Vuosituhannen vaihteessa 1999–2000 olimme osakkaana Hyvinkään golfra vintolassa sekä Sääksin rantakahvi lassa. Ravintola Obelix avasi ovensa joulukuussa 2003 Torikadulla, kunnes kauppakeskus Willaa alettiin rakenta maan toimitilojemme paikalle. Siirsimme ravintolatoiminnan henkilö kuntineen Riihimäen rauta tieasemalle. Siellä Asema X -niminen ravintola ehti toimia reilu kymmenen vuotta.

Hyvinkäällä ravintoloitam me edusti vuodesta 2008 lounasravintola Kaapelin Kanttiini, kunnes Hyvinkään Ravintola Obelix avattiin uudelleen 2013 Villatehtaalle. Ensi vuonna Obelixissa viete tään jo 10-vuotisjuhlavuotta. Hyvinkään Golfravintola oli osa konsernia yhden kauden verran 2017. Riihimäki sai oman Obelixin 2018.

Asema X:ssä aloimme val mistamaan Chef X -ruoka tuotteita kauppoihin myytä väksi syksyllä 2019. Koronan iskiessä toimintaa alettiin laajentaa, sillä halusimme taata työpaikat ravintolahen kilökunnallemme. Asema X:n keittiö kävi pieneksi laajene misen myötä hyvin pian, joten päätimme lopettaa ravinto latoiminnan rautatieasemalla

ja siirtää Chef X -toiminta Hyvinkäälle vanhalle VR-konepajalle. Uusi keittiö olikin meille ennestään tuttu samoissa tiloissa pitämästämme henkilöstöruoka lasta vuodesta 2012 aina VR-konepajan toiminnan loppumiseen asti.

Näin sai alkunsa Chef X Oy, jonka pieni ruokatehdas työllistää tällä hetkellä 15 henkilöä. Chef X tuottaa ravintolakokkien valmistamia annosruokia, salaatteja, välipaloja ja jälkiruokia vähittäistavara kauppoihin myyntiin. Chef X -tuotteilla haluamme tarjota ihmisille helpotusta arjen kiireisiin mausta ja laadusta tin kimättä. Perheyrityksen uusin tulokas

luottaa käsityöhön, niin ruoan valmistuk sessa, pakkaamisessa kuin tuotteiden brändäyksessä. Muutamasta kaupasta liikkeelle lähtenyt toiminta on laajentunut muutamassa vuodessa yli 30 myyntipis teeseen Uudellemaalle sekä Hämeeseen ja tavoitteenamme on tuplata tämä mää rä seuraavan kahden vuoden aikana.

Kaapelin Kanttiini Sahanmäessä toimii pääasiassa lounasravintolana, mutta tilauksesta iltaisin ja viikonloppuisin ko kous- sekä juhlatilana. Lounas tarjoillaan buffetpöydästä 10.30-13.30 välillä. Kanttii ni palvelee Sahanmäen teollisuusalueen työntekijöitä sekä autoilevaa lounasasia kasta hyvien parkkipaikkojen kera.

Ravintola Obelixissa tarjoam me klassista simppeliä ruokaa nykypäivän twistillä. Meille on lähtökohtaisesti tärkeää, että tuotteemme ilahduttaa asi akkaitamme maukkaudellaan ja raaka-ainoiden parhaat puolet tulevat esille jokaises sa annoksessa. Ruokafilosofi aan lisäämme rennon, iloisen ja asiantuntevan palvelun tukemaan meidän visiotam me. Jos me voimme luoda asiakkaillemme hyvän fiiliksen ja he lähtevät Ravintola Obe lixista hymyssä suin, olemme onnistuneet työssämme.

Pari viime vuotta on tuonut monia vaikeita hetkiä meille ja koko alalle, mm. korona rajoitukset, rekrytointivaikeu det ja nyt uusimpana sodan tuomat haasteet. Uskomme silti, että pitkä historiamme, meistä välittyvä aitous ja halu tehdä hyviä tuotteita kantaa pitkälle.”

Ravintola Obelix Riihimäellä valmiina palvelemaan asiakkaita.

Metsäkeskustelu kaipaa aitoa dialogia

Metsänomistajat, metsäteollisuus ja luontoväki ovat taittaneet viime aikoina peistä vastuullisesta metsätaloudesta, kestävistä hakkuumääristä ja EU:n ennallistamisvaatimuksista. Metsä Groupin ilmasto- ja kiertotalousjohtajan Maija Pohjakallion mielestä vilkas metsäkeskustelu on tervetullutta. Parempiin tuloksiin kuitenkin päästäisiin kokoontumalla saman pöydän ääreen ja keskittymällä aitoon kehitysdialogiin, sillä Suomi elää metsästä myös tulevina vuosikymmeninä.

TIMO SORMUNEN KUVAT: METSÄ GROUP

Suomea on perinteisesti pidetty yhtenä vastuullisen metsäteollisuuden mallimaana, jossa panostetaan metsien talouskäytön kestävyyteen ja pidetään sa malla huolta myös alati tärkeämmistä luontoarvois ta. Metsäteollisuus on investoinut mittavasti uuteen tuotantoteknologiaan, mikä entisestään parantaa ympäristösuorituskykyä.

Moni onkin jäänyt ihmettelemään EU:n tuoreita met sä- ja ilmastolinjauksia, joissa kehujen ja kiitosten sijaan on jaettu enemmänkin moitteita täkäläisistä hakkuumääristä. Myös näkemys siitä, onko esimer kiksi nuoren metsän hoidosta saatava ja jalostukseen heikosti soveltuva pieniläpimittainen puu ylipäätään laskettavissa uusiutuvaksi energiaksi, poikkeaa Brys selin byrokratiakäytävillä omasta tulkinnastamme.

Sekava tilanne ja epämääräiset tulkinnat harmittavat myös Metsä Groupin ilmasto- ja kiertotalousjohtaja Maija Pohjakalliota.

”Metsään ja metsien käyttöön liittyvää säädöstöä tulee nyt todella monesta suunnasta, ja valitetta vasti siitä puuttuu holistinen kokonaisnäkemys. Nyt pykälien takana on esimerkiksi taksonomiaa, ennal listamista sekä Fit For 55-säädöksiä, jotka ovat osin

ristiriitaisia. Kestävän kehityksen ja kiertotalouden edistämiseksi tarvittaisiin tieteellistä systeemistä ajattelua”, tekniikan tohtori toteaa.

Hänen mielestään on silti hyvä, että EU piirtää myös metsiin liittyville arvoketjuille keskeisiä suuntaviivoja.

Nyt regulaatio on kuitenkin monessa kohtaa jo liian yksityiskohtaisella tasolla, eikä se jätä riittävästi ti laa kansallisille tulkinnoille ja uusille innovaatioille.

”Eroja on myös määritelmissä, mikä on esimerkiksi primääristä tai sekundääristä biomassaa ja mikä lo pulta uusiutuvaa tai fossiilista energiaa. Muovikin on määritelty EU komissiossa eri tavalla kuin globaa leissa standardeissa”, Pohjakallio toteaa.

Metsäasioille oma pyöreä pöytä

Asia ei ole yhdentekevä ja riskinä on, että epäsel vien määritelmien myötä päätöksille haetaan fakto jen sijaan poliittisia perusteluja. Se puolestaan lisää kierroksia myös julkisessa keskustelussa – puolesta ja vastaan.

Pohjakallion mukaan viime aikojen vilkas mielipi teenvaihto kertoo siitä, että meillä on metsiin edelleen

TEKSTI:

varsin tiivis suhde. Keskinäisen väittelyn sijaan eri osapuolten kannattaisi kuitenkin istua yhteisen pöy dän ääreen, sillä tavoite ja visio on kaikilla lopulta sama eli metsien hyvinvointi.

”Muutos on tässä kohtaa myös mahdollisuus. Erilais ten näkemysten, tutkimuksen ja rakentavan dialogin kautta on varmasti löydettävissä tasapainoinen rat kaisu”, tutkijataustan omaava Pohjakallio tähdentää.

Mallia voisi kuulemma ottaa ilmastopolitiikan pyöre ästä pöydästä tai muovitiekartan yhteistyöverkostos ta. Niissä eri toimialojen asiantuntijat ja valtionhal linnon, alueiden sekä ympäristöjärjestöjen edustajat istuvat säännöllisin väliajoin yhteen pohtimaan ajan kohtaisia asioita.

”Kun meillä on yhteinen näkemys, sitä on helpompi viedä myös EU:n suuntaan. Luontaisiin puulajeihin perustuva pohjoinen metsätalous on maankäyttö muotona varsin ainutlaatuinen ja vastuullinen tapa hankkia raaka-aineita – ja pitää metsistä laajemmin myös hyvää huolta”, Pohjakallio painottaa.

Yksi perusongelmista onkin juuri se, ettei EU:ssa ole riittävästi kirkastunut täkäläisen metsäteolli suuden, sen yhteistyöverkostojen sekä tuotanto- ja arvoketjujen koko vastuullisuuskuva. Samalla sää döskeskustelu kiertyy liiaksi vain puunkäyttöön ja ilmastokysymyksiin, kun sitä pitäisi laajentaa koko naisvaltaisemmin hiilenkiertoon ja erilaisiin puu- ja biopohjaisiin tuotteisiin, joilla korvataan esimerkiksi muovin kaltaisia fossiilisia aineita.

”KÄYTÄNNÖSSÄ JOKAISESTA KAADETUSTA PUUSTA HYÖDYNNETÄÄN KAIKKI MAHDOLLISET OSAT JOKO UUSIEN TUOTTEIDEN RAAKAAINEENA TAI ENERGIANA”

”Käytännössä jokaisesta kaadetusta puusta hyödyn netään kaikki mahdolliset osat joko uusien tuotteiden raaka-aineena tai energiana. Myös tuotannon sivu virrat hyödynnetään tarkasti ja viimeistenkin osalta tehdään jatkuvaa tutkimus- ja kehitystyötä potenti aalisten kumppanien kanssa”, hän muistuttaa.

Metsä Group on 30 maassa toimiva metsäteollisuuskonserni, joka työllistää kaikkiaan noin 9500 henkilöä.

Vastuullisuus on metsäteollisuuden myyntivaltti

Oman energia- ja materiaalitehokkuuden jatkuva parantami nen onkin ollut yksi suomalaisen metsäteollisuuden keskei sistä kilpailuvalteista, joka kantaa nyt hedelmää myös alati kiristyvien vastuullisuusvaateiden kautta. Toisena tärkeänä tekijänä on metsien korkea sertifiointiaste ja puuraaka-ai neen jäljitettävyys.

”Kolmas valtti ovat teolliset symbioosit, joiden myötä meil lä on muun muassa integroituja sellu- ja kartonkitehtaita. Valitettavasti meiltä puuttuu edelleen lainsäädännölliset mittarit, jotka kannustaisivat luomaan näitä kiertotalouden mukaisia teollisia symbiooseja lisää. Usein kiertotaloutta mitataan vain yksittäisen ainevirran kierrätysasteella tai käytetyn kierrätysraaka-aineen osuudella.”

Myös metsien biodiversiteettiin kiinnitetään Pohjakallion mukaan koko ajan enemmän huomiota. Metsä Groupin puunhankinnassa se näkyy mm. siinä, että metsiin jätetään lahopuita sekä pihlajaa, tuomea ja raitaa – lajeja, jotka ta kavuosina miellettiin liki arvottomiksi.

Tuoreen linjauksensa mukaisesti Metsä Group jättää monimuotoisuudelle arvokkaat kotimaiset lehtipuut metsiin eikä osta niitä energiahakkeeksi. Suomessa yhtiö ostaa ainoastaan mäntyä, kuusta, koivua sekä alle 40-senttistä haapaa.

Lehtometsille Metsä Group suositellaan luonnon hoitoa tai vapaaehtoista suojelua.

Metsä Groupissa kestävä kehitys on jo osa jokaisen työtekijän henkilökohtaisia vuositavoitteita. Yhtiön pidemmän aikavälin vastuullistavoitteissa vuosi 2030 on rajapyykki, jolloin mm. sen tuotteiden ja tehtai den pitäisi olla fossiilittomia, tuotannon sivuvirrat sataprosenttisesti käytössä ja metsiin jätettävän la hopuun määrä kasvanut entisestään

”Vastuullisuus ja kiertotalous ovat metsäteollisuudes sa kestävän liiketoiminnan olennaisia osia. Poikkeus oloista viisastuneena vastuullisuusketjuun kannattaa lisätä entistä tärkeämpinä osina myös materiaali- ja energiaomavaraisuus sekä huoltovarmuus. Näissäkin kysymyksissä metsäteollisuuden rooli on keskeinen”, Pohjakallio lisää.

Maija Pohjakallio

Ikä: 54 vuotta

Kotipaikka: Espoo

Työ: Metsä Groupin ilmasto- ja kiertotalous johtaja. Työskennellyt aiemmin mm. Sulapacin vastuullisuusjohtajana. VTT:llä, Kemianteolli suus ry:ssä ja Aalto-yliopistolla.

Koulutus: Tekniikan tohtori, väitös fysikaalisen kemian alalta 1996 (Teknillinen korkeakoulu, nyk. Aalto-yliopisto)

Perhe: aviomies ja kaksi aikuista tytärtä

Harrastukset: Kirjapiiri, kuntoilu ja kilpacheer leadingin seuraaminen

Uudenmaan liitto rakentaa tulevaisuutta 1,7 miljoonan asukkaan Uudellamaalla

uudenmaanliitto.fi

Vastuullisuudesta kilpailuetua

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari on valinnut vastuullisuuden osaksi kolmen vuoden toimintastrategiaa. Koemme, että yritysten liiketoiminta sopii hyvin maapallon kestävyyden rajoihin ja vastuullisuudella luodaan yritykselle lisäarvoa. Erilaisia ratkaisuja on ja niitä tehdään jo tänään, usein jopa huomaamatta.

• kestävän kehityksen toimintatapojen hyödyntäminen

TAVOITE

• kiertotalouden ja hiilineutraaliuden edistäminen

• sosiaalisen vastuun huomioiminen

Tuemme yrityksiä löytämään oman tapansa toimia kestävästi ja lisäämään ympäristöystävällisten ratkaisujen käyt töä. Päästöjen vähentäminen, energian säästö ja tehokkaat liiketoimintamallit tuovat taloudellisia etuja. Maailmantilan teesta johtuva energiakriisi ja yhteiskun nalliset tavoitteet luovat yrityksille myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Matka kohti kestävää kilpailukykyä alkaa kevään 2023 aikana. Autamme pk-yri tyksiä löytämään uusia mahdollisuuk sia ja lisäämään ymmärrystä uusien päästövähennystavoitteiden taustasta. Miten hiilijalanjälkeä voidaan pienentää ja kiertotaloutta edistää kilpailuedun synnyttämiseksi.

Haastamme yrityksiä yhteiseen tekemi seen, tarkastelemaan käytössä olevia raaka-aineita ja sivuvirtoja sekä raken tamaan uusia yhteistyömahdollisuuksia. Tiedotamme ja koulutamme toiminnois ta, jotka tukevat liiketoiminnan kehit tämisestä. Yritykset saavat analyysin kehitysmahdollisuuksistaan ja stepeistä, joilla edetä kohti tavoitetta.

Haluamme, että talousalueemme on vuonna 2025 kestävän yhteiskunnan suunnannäyttäjä.

Tämän kehitystyön käynnistämisen mahdollistaa Uudenmaan liitto, yhteis työssä Riihimäen-Hyvinkään kauppaka marin ja Syklin kanssa.

Lisätietoa antaa: Marja Heinimäki 040 547 8563

Projektipäällikkö Riku Mustonen Projektiasiantuntija Joonas Raaska

• 38-, 48- ja 59-paikkaiset linja-autot

• 16-, 19- ja 22-paikkaiset pikkubussit

• Yritysten ajoihin uusi 19+1+kulj. VIP-bussi!

• luokkaretket ja leirikoulut

• pelimatkat ja uimahallikyydit

• lentokenttä- ja satamakulje tukset

• Hämeen Matkamyynnin ryhmämatkat kotimaassa

Seuraava HHJ-kurssi järjestetään 2.3.- 30.3.2023 Hyvinkäällä

HHJ-kurssi antaa kurssilaiselle kattavan tietopaketin hallitustyösken telystä. Se käsittelee hallituksen kokoonpanoa, roolia, vastuita, riskejä sekä työskentelytapoja. Kurssi on hyvin käytännönläheinen ja pitää sisäl lään yritys- caseja.

Hyvä hallitustyö ja yrityksen hallitustyöskentelyn kehittäminen vaativat osaamista ja muutoskykyä hallituksen jäseniltä. Kurssi soveltuukin eri tyisesti hallitustyöskentelyn kehittämiseen ja aktivoimiseen. Erityisesti kurssi suositelaan hallitustyötä jo tekeville henkilöille tai sitä harkitsevil le sekä hallitusammatilaisen urasta kiinnostuville. Kurssi soveltuu myös kuntajohtajille, jotka hyödyntävät hallitustyöskentelyä entistä tehok kaammin omassa työssään.

HHJ (Hyväksytty hallituksen jäsen) kurssi kansainvälisesti tunnustettu ja palkittu konsepti, joka tehostaa ja uudistaa hallitustyötä. Tavoitteenam me on innostaa yhä uusia ihmisiä sen pariin. Samalla haluamme tarjota uusia näkökulmia ja toimintatapoja hallitustyöskentelyn uudistamiseen.

Sinustako isäntä meidän HHJ-kurssille?

Kurssi-isäntänä saat näkyvyyttä kauppakamariverkostoon, saat lo go-paikan kaikkiin kurssin materiaaleihin ( kotisivu, esitteet, some-ka navat) sekä puheenvuoron kurssin päätösjaksolla yrityksesi liiketoiminan esittelyyn. Isäntäyrityksenä saat ilmoittaa kurssille yhden osallistujan maksutta. Isäntänä huolehdit kurssin tila- ja tarjoilukustannuksista.

Ohjelma:

1. jakso: Hyvä hallintotapa ke 2.3. klo 11.45 - 17.50

2. jakso: Hallituksen ja hallitustyön or ganisointi to 9.3. klo 11.45 - 17.20

3. jakso: Strategiatyö to 16.3. klo 11.45 - 17.10

HHJ-ryhmätyö to 23.3 klo 12 - 16.30

4. jakso: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus to 30.3. klo 11.45 - 19.00

Jokaiseen päivään liittyy yritys-case päivän aiheesta – sopivasti teoriaa ja käytäntöä.

Osallistumismaksu: Kurssin normaalihinta 2350 € + alv 24 %, kauppakamarin jäsenetuhinta 1950 € + alv 24 %.

Lisätiedot: Pirjo Kurki puh. +358 40 197 9823 pirjo.kurki@rihykauppakamari.fi

Lisätiedot koulutuksista ja tapahtumista www.rihykauppakamari.fi

Rekrytointiosaaminen on strateginen investointi

Rekrytointiprosessin tulee perustua yrityksen osaamistarpeisiin ja strategisiin tavoitteisiin. Sidos liiketoimintaan ja strategiseen koko naisuuteen on merkittävä.

Rekrytointi on vahva osa yrityksen työnantajaimagoa. Työ alkaa kauan en nen rekrytoinnin tarvetta, eikä varsinai sesti pääty. Sen pohja on strategiassa, nykytilatarkastelussa ja tulevaisuuden osaamistarpeissa.

Suomessa alalle ei ole minimivaati muksia rekrytoijan taitojen varmista miseksi. Alalle tulon kynnys on matala ja rekrytointiosaaminen sattumanva raista. On aika edellyttää tunnistettavaa näyttöä osaamisesta ja koulutuksesta.

HRA - Hyväksytty rekrytoinnin asian tuntija -koulutus käsittelee rekrytointia kokonaisuutena, jonka kivijalka on eet

tisten ja juridisten pelisääntöjen nou dattaminen. Neljän moduulin koulutus alkaa rekrytoijan itsetuntemuksesta, jatkuu strategian, juridiikan, valinnan ja analysointityön kautta onnistuneeseen onboardingiin.

SFS:n 30405 -standardiin nojaava koulutus on käytännönläheinen, auttaa ymmärtämään rekrytoinnin strategisen roolin ja ohjaa toimimaan juridisesti oikein. Koulutuskokonaisuus on sijoitus yritykselle.

Osaamisen todentavan tutkinnon läpimenoprosentti on noin 70, ei siis mikään läpihuutojuttu. Läpäisy antaa

oikeuden käyttää nimikettä HRAHyväksytty rekrytoinnin asiantuntija ja velvoittaa noudattamaan rekrytoinnin eettisiä periaatteita.

”Ala tarvitsee minimivaatimukset ja HRA- Hyväksytty rekrytoinnin asian tuntija tarjoaa sellaisen ensimmäisenä Suomessa”, toteaa Riihimäen-Hyvin kään kauppakamarin toimitusjohtaja Marja Heinimäki.

HRA-koulutuksen uudet tuulet

HRA, Hyväksytty rekrytoinnin asian tuntija -koulutus pilotoitiin touko kuussa 2021. Siitä lähti käyntiin HRA:n tarina.

Vuosi 2022

Kiinnostus HRA -koulutukseen on kasvanut kahden vuoden aikana. Vuonna 2022 lisäsimme koulutusten määrää neljään koulutukseen vuo dessa. Kaikki koulutukset ovat olleet verkkokursseja, ja ne ovat toimineet hyvin. Koulukseen osallistujat pääse vät verkostoitumaan alan kollegojen kanssa ympäri Suomen.

Rekrygaala finalisti

Lokakuussa saimme tunnustusta, kun HRA nousi Rekrygaalan Vuoden rekrytointialan kehittäjä -fina listiksi. Duunitorin järjestämässä Rekrygaalassa palkitaan vuosittain rekrytointialan parhaita tekoja ja teki jöitä. Koska HRA jatkoi kasvamistaan, perustimme koulutukselle omat verkkosivut ja somekanavat.

Seuraavat koulutukset

HRA 31.1.-21.3.2023

• Moduuli 1: Orientaatio ti 31.1.

• Moduuli 2: Rekrytoinnin yleiset periaatteet ja prosessi ti 14.2.

• Moduuli 3: Rekrytoinnin juridiikka ti 28.2.

• Moduuli 4: Analysointi ja pää töksenteko ti 21.3

HRA 25.4.-13.6.2023

• Moduuli 1: Orientaatio ti 25.4.

• Moduuli 2: Rekrytoinnin yleiset periaatteet ja prosessi ti 9.5.

• Moduuli 3: Rekrytoinnin juridiikka ti 23.5.

• Moduuli 4: Analysointi ja pää töksenteko ti 13.6.

Lisätiedot: Pirjo Kurki puh. +358 40 197 9823 pirjo.kurki@rihykauppakamari.fi

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Rekrygaalassa. Vasemmalta Pirjo Kurki, Tuija Hämäläinen, Marja Heinimäki ja Oona Paukkola.

JURIDIIKKA KANSAINVÄLISTYMINEN

6.3. Osakassopimus Verkkokoulutus tai Helsinki

MYYNTI JA MARKKINOINTI

7.2. Tietoturvakriisit ja viestintä Verkkokoulutus

12.4. Incoterms® 2020 -toimituslau sekkeet ja logistiikan pullonkaulat Verkkokoulutus

13.4. Näin onnistut yrityskaupassa Verkkokoulutus tai Helsinki

9.5. Minimoi logistiikkasopimuksiin ja -ketjuun liittyvät riskit Verkkokoulutus tai Helsinki

HENKILÖSTÖHALLINTO JA JOHTAMINEN

25.1. Palkka ja työkorvaus verolain säädännössä Verkkokoulutus

26.1. Tehokoulutus: Etä- ja hybridityö Verkkokoulutus

31.1. Työpaikan keskeiset henkilös tösuunnitelmat Verkkokoulutus

9.3. Asiakassuhteen hoitaminen Teamsilla Verkkokoulutus tai Helsinki

23.3. Juhana Torkki: Miten syntyy vetoava tarina Verkkokoulutus tai Helsinki

4.5. Totti Karpela: Hallitse häiriökysyntää ja paranna asiakaspalvelua Verkkokoulutus

TALOUSHALLINTO

24.1. Vuosilomapalkkojen laskennan erikoistilanteet Verkkokoulutus

25.1. Tilinpäätöksen tulkinta ja tunnuslukuanalyysi -tuloslaskelman näkökulmasta Verkkokoulutus tai Helsinki

27.1. Tilinpäätöksen tulkinta ja tun nuslukuanalyysi -taseen näkökul masta Verkkokoulutus

9.2. Johtoryhmätyön valmennus Verkkokoulutus

10.2. Tehokoulutus: Kaikki koeajasta Verkkokoulutus

3.2. Ratkaisuja kirjanpito- ja tilinpäätösongelmiin Verkkokoulutus

2.2. Remburssit kansainvälisessä kaupassa Verkkokoulutus tai Helsinki

4.4. Vientikaupan keskeiset asiakirjat Verkkokoulutus

8.2. Yhdistysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kirjanpito- ja tilinpäätöspäivä Verkkokoulutus

31.1.-21.3. HRA, Hyväksytty rekrytoinnin asiantuntija Verkkokoulutus

9.2. HRA: Henkilöarviointi Kankurinkatu 4-6 Hyvinkää

24.5.-13.6. HRA, Hyväksytty rekrytoinnin asiantuntija Verkkokoulutus

HRA HHJ

2.3. HHJ-kurssi Helsinki

12.10. HHJ-kurssi Hyvinkää

21.2. Uusi vuosi, uudet ansat - älä mene halpaan vuonna 2023 Hyvinkää

27.3. Tietosuojavastaavien ajankohtaispäivä Hyvinkää

Lisätiedot koulutuksista ja tapahtumista www.rihykauppakamari.fi

Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo, valokuvaaja Voitto Kivi

Kauppakamari kohti juhlavuotta

Urho Kekkonen Hyvinkään messuilla Kolsan tiilitehtaan pisteellä elokuussa 1967. Messujen järjestäjänä toimi vuonna 1953 perustettu Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari puheenjohtajansa kauppaneuvos K. A. Vakkurin johdolla.

Helsingin kauppakamarin alaisen osaston perustamisen valmistava ko kous pidettiin Hyvinkäällä 18.4.1951. Hankkeen takana oli Helsingin Verka tehdas Oy:n aktiivinen toimitusjohta ja ja omistaja, lakitieteen lisensiaatti Isac Nemes. Kokouksessa Helsingin kauppakamarin asiamies, ekonomi Rolf Biese selvitti kauppakamarin tehtäviä ja Hämeenlinnan kauppakamariosaston asiamies, maisteri Rinne kertoi oman kamarinsa toiminnasta.

Halu itsenäistyä oli kasvanut voimak kaasti jo vuonna 1952, jolloin kauppa kamarin toimikunta esitti kauppaka mariosaston ylimääräiselle kokoukselle saman vuoden marraskuun 11. päivänä, että toiminnan tehostamiseksi olisi eduksi, jos kauppakamariosasto muo dostaisi itsenäisen kauppakamariyhdis

tyksen. Kokous päättikin yksimielisesti perustaa Riihimäen-Hyvinkään kaup pakamariyhdistyksen sekä hyväksyi sa malla yhdistykselle säännöt.

Aikanaan käytiin keskusteluja siitä, mikä oli itsenäisen Riihimäen-Hyvin kään kauppakamarin toiminnan alka misajankohta. Helsingin kauppakamarin toimintakertomuksessa vuodelta 1953 todetaan:

” Kertomusvuoden aikana oli Riihimä en-Hyvinkään kauppakamariosastos

sa alkanut ilmetä yhä voimakkaampaa pyrkimystä itsenäistymiseen. Sittem min osasto tekikin anomuksen itsenäi seksi kauppakamariksi pääsemisestä. Eri välivaiheiden jälkeen valtioneuvosto vahvisti Riihimäen-Hyvinkään kauppa kamarin säännöt lokakuun 29 päivänä 1953, joten tällä päivämäärällä mainitun osaston on katsottava lakanneen ole masta Helsingin kauppakamarin alai nen osasto.”

Koska tarkempaa päivämäärää ei ole osoitettavissa, voidaan 29.10.1953 pi tää itsenäisen Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin perustamispäivänä. Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin sääntöjen vahvistaminen 29.10.1953 oli päätös prosessille, joka oli käynnistet ty hyvinkin pian kauppakamariosaston perustamisen jälkeen.

TERVETULOA

Uudet jäsenet

• FS Wellness Studio Oy, Hyvinkää

• Suomen Käyttötarra Oy / Finn-Opasteet, Hyvinkää

• Luuwe Kodit Oy, Hyvinkää

• Comfyhome Oy / Hyvinkään Puustelli, Hyvinkää

• Jousi Sähkö Oy, Riihimäki

• Betonifabriikki Oy, Hyvinkää

• Asola Excellence Oy, Riihimäki

• Eiro Works Oy, Riihimäki

• Kuljetus Janne Ruponen Oy, Hyvinkää

Jäsenille maksuttomat neuvontapalvelut käytössäsi

Kauppakamarin Jeesaajat Kauppakamarin Jeesaajat ovat ko keneita, aktiivisesti liike-elämässä toimivia henkilöitä, jotka haluavat jeesata Riihimäen-Hyvinkään kaup pakamarin jäsenyrityksiä kasvun polulla.

Kauppakamarin jäsenyys kannattaa!

Kauppakamarin jäsenenä voit olla muka na vaikuttamassa ja kehittämässä yhdessä yrityksille tärkeitä asioita niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Jäsenenä saat myös käyttöösi monipuoliset jäsenedut ja -palve lut. Asiakkaillesi ja yhteistyökumppaneille kauppakamarin jäsenyys viestii vastuullises ta yritystoiminnasta.

Jos et vielä ole jäsen, liity nyt!

rihykauppakamari.fi

KUUKAUDEN SITAATTI:

Johanna Hamro-Drotz Sinituote

Kauppakamarin First Aid tarjoaa jäsenistölleen oman asiantuntijaver kostonsa kautta ensiapua puhelimit se erilaisissa ongelmatilanteissa.

Lakimies- ja asiantuntijapalvelu Tarvitsetko lakineuvontaa verotuk sesta, taloushallinnosta, työsuhde asioista tai vaikka yritysken kaup pasopimuksista. Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntijat ja laki miehet vastaavat kysymyksiisi.

”Mihin tahansa työpaikkaan en menisi. Yrityksen arvomaailman ja oman ajattelutapani on kohdattava toisensa.”

Sopimustyökalu Varmuutta sopimusten tekemiseen. Tarjoamme jäsenmaksun suoritta neille jäsenillemme ”koneellisen so pimusjuristin” jäsenetuhintaan!

Lue lisää palveluistamme: rihykauppakamari.fi

Hyvää Joulua!

Lehti 1/2023

Seuraava Kauppakamari-lehti ilmestyy maa liskuun alussa 2023.

Kauppakamari-lehden voi lukea myös koti sivuiltamme rihykauppakamari.fi

Pasi Helminen Asiakkuuspäällikkö, Lounea Oy, jeesaa IT ja ICT alan asioissa.

Rekrytointiosaamisen kasvattaminen on investointi