Lehti 1/2024

Piritta Asunmaa: Vastuuta ja velvollisuuksia

Antti Häkkänen:

Turvallisuusteollisuudesta talouden tukijalka

Hyrian turvallisuusalan koulutuspäällikkö Mikko Rasimus:

Hyria ottaa yritykset mukaan koulutussuunnitteluun

Kotimaisen Air Termiicon avulla ikkunan hukkalämppö ja aurinkotehot talteen

Parempi ilmavaihto energiatehokkaasti

Air Termico tuloilmaikkunaventtiili voidaan asentaa ikkunaan täysin ilman jyrsintätyöstöjä, soveltuu sekä uusiin että vanhoihin ikkunoihin, kuin painovoimaiseen ja koneelliseen poistoilmavaihtoon.

Air Termico tuloilmaikkunaventtiilissä säätö tapahtuu automaattisesti ulkolämpötilan mukaan. Talvella tuloilma lämpenee ikkunalasien välissä luonnollisesti ikkunan kautta poistuvan hukkalämmön avulla tehokkaasti, -20 asteessa jopa 20 astetta ja auringossa vieläkin enemmän. Kesällä puolestaan ilmavirrat ohjautuvat ilman esilämitystä.

Air Termicon avulla saadaan siis otettua hukkalämpö talteen tehokkaasti ja täysin ekologisesti, mikä parantaa huoneistojen energiataloudellisuutta ja energialuokitusta luoden merkittäviä säästöjä kalliisiin lämmityskustannuksiin.

Valitsemalla Air Termicon, valitset kotimaisen lämpöä talteenottavan energiaa säästävän venttiiliratkaisun

Kotimaisesta Air Termico -tuloilmaikkunaventtiileistä löytyy erittäin kattava määrä luotettavaa tutkimustietoa, niin VTT:n kuin muidenkin tutkimuslaitosten toimesta sekä omasta laboratoriosta.

Hukkalämmöstä ja auringosta saatava hyötysuhde on jopa 60 %

Riittävä korvausilma- parempi sisäilma ja asumismukavuus

Jatkuvaa tutkimustyötä ja tiivistä yhteistyötä

Haluamme tarjota laatua ja luotettavuutta, siksi teemme jatkuvaa tutkimustyötä ja toimimme tiiviissä yhteistyössä eismerkiksi suunnittelutoimistojen, tukimuslaitosten ja isännöitsijöiden kanssa.

Riihimäen-Hyvinkään KAUPPAKAMARI

www.rihykauppakamari.fi

PÄÄTOIMITTAJA

Marja Heinimäki

TOIMITUSSIHTEERI

Inka Hakala

TAITTO

Inka Hakala

PALAUTTEET

inka.hakala@rihykauppakamari.fi

ILMOITUSMYYNTI

Inka Hakala

Norcall

JULKAISIJA

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Kankurinkatu 4-6

05800 Hyvinkää

ILMESTYMINEN

Neljä kertaa vuodessa

PAINO

Japeri Oy, Hyvinkää

JAKELU

800 kpl

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO www.rihykauppakamari.fi

ISSN 2670-3394 (painettu)

ISSN 2670-3408 (verkkojulkaisu)

Henkilöstö, joustavuus ja teknologiset ratkaisut yritysten kilpailuetuina

Pyysimme jäsenyrityksiämme mainitsemaan yhden asian, joka heidän mielestään antaa heidän yritykselleen kilpailuedun. Kolmasosa yrityksistä pitää osaavaa henkilöstöä kilpailuetuna, kymmenesosa teknologisia ratkaisuja ja alle puolet mainitsee joustavuuden merkittävänä kilpailuetuna.

Yrityksissä tunnistetaan, että menestys tai kasvu eivät synny ilman ammattitaitoista ja sitoutunutta henkilöstöä. Neljännekselle vastaajista ammattitaitoisen työvoiman puute rajoittaa yritystoimintaa. Syksyllä 2023 tekemämme osaajakyselyn mukaan yli 79 prosenttia yrityksistä kertoi työvoiman saatavuuden rajoittavan kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä.

Työikäisen väestön väheneminen vaikeuttaa tilannetta, ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari vaatii hallitukselta toimenpiteitä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Koulutusjärjestelmän on vastattava uusiin osaamistarpeisiin. Osaamissisältöjen ja koulutusmäärien pitää vastata olemassa olevaa tunnistettua alueellista tarvetta. Kohtaanto syntyy, kun sisällöt ja määrät on määritetty yhdessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Lisäksi maahanmuuton rajoittamisen ja hallinnan sijaan tulisi keskittyä helpottamaan osaamisperusteista maahanmuuttoa.

Työttömyyden nousu jatkuu, mutta työllisyys säilyy kohtalaisena vastoin ennakko-odotuksia. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli tammikuussa noin

MARJA HEINIMÄKI

TOIMITUSJOHTAJA

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN KAUPPAKAMARI

2000 enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Vaikka pitkään jatkunut heikko suhdannejakso on lisännyt työttömyyttä, uusi työväki tukee työllisyyskehitystä.

Työttömyysaste on edelleen korkea, vaikka tilanne ei ole niin synkkä kuin pelättiin. Työttömiä oli tammikuussa 231 000, mikä on 20 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä ei ole parantunut viime kesän jälkeen, mikä on huolestuttavaa.

TE-toimistoihin ilmoitettiin tammikuussa 91 200 uutta työpaikkaa, mikä on laskua edellisvuodesta. Keskuskauppakamarin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan avoimien työpaikkojen määrä on kuitenkin yllättävän vahva, mikä antaa toivoa vaikeina aikoina.

Koti Hämeessä

Koti on siellä, missä sydänkin. Pidetään yhdessä huolta kotiseutumme elinvoimasta – Hämeen sydämessä.

Katso uuden OP Hämeen edut oheisella koodilla tai osoitteessa op.fi/hame.

Seuraa sivuillamme mitä teemme tänä vuonna kotiseutumme hyväksi.

Meillä on jotain yhteistä

Hyria ottaa yritykset mukaan koulutussuunnitteluun

Turvallisuus on kaikille yrityksille kriittinen asia. Hyvin suunniteltu ja toteutettu turvallisuuskoulutus kytkeytyy organisaation muuhun toimintaan.

TEKSTI JA KUVAT VESA KEINONEN

Hyvinkään-Riihimäen alueella sijaitsee yksi maamme merkittävimmistä turvallisuusalan kouluttajista. Hyria koulutus Oy toimii usealla Etelä-Suomen paikkakunnalla, sen pääkampukset ovat Hyvinkäällä ja Riihimäellä.

Hyrian turvallisuusalan koulutuspäälliköllä Mikko Rasimuksella on monipuolinen tausta turvallisuuden parissa. Hän aloitti kenttätyössä yksityisessä turvallisuusalan yrityksessä ja toimi myöhemmin palveluesimiehenä. Hyrian palvelukseen Rasimus tuli vuonna 2009. Koulutuspäällikkönä hän toiminut lähes kaksi vuotta.

Turvallisuus ei ole irrallinen osa

Turvallisuudesta puhutaan nykyisin paljon. Rasimuksen mukaan noin kymmenisen

vuotta on ollut nähtävillä, että yritykset tunnistavat turvallisuuden olennaisena toimintaan kuuluvana asiana. ”Aiemmin seurattiin työtapaturmien määrää. Nyt ymmärretään turvallisuuden olevan työpaikalla laajempi jokaista koskettava asia.”

Merkitystä korostavat viime aikojen maailmantapahtumat. Yksi keskeinen vaikuttava tekijä on Ukrainan sota, ja sen myötä kiristynyt tilanne Venäjän kanssa.

”Turvallisuutta koskevissa asioissa viranomaiset ovat olleet valppaana. Nyt viimeistään erityisesti kriittisen infrastruktuurin parissa työskentelevien yritysten on pitänyt herätä asiaan.”

Rasimus huomauttaa, että kriittinen infrastruktuuri tulee käsittää tässä yhteydessä

Mikko Rasimus

Kuka: Hyrian turvallisuusalan sekä media-alan ja kuvallisen ilmaisun koulutuspäällikkö

Syntynyt: Hämeenlinnassa vuonna 1978

Koulutus: Kasvatustieteen kandidaatti

Ura: 11 vuotta yksityisellä turvallisuusalalla, jonka jälkeen Hyrialla vuodesta 2009

Perhe: Puoliso ja kaksi lasta

Asuu: Helsingissä

Harrastaa: Pyöräilyä ja monipuolisesti muutakin liikuntaa

laajasti. ”Siihen sisältyvät myös alihankintaverkoston yritykset. Niidenkin tulisi suhtautua hyvin vakavasti esimerkiksi erilaiseen hybridivaikuttamiseen ja muuhun häirintään.”

Koulutussisällöt vaativat joskus paljon pohdintaa

Hyrian koulutustarjonta yrityksille on hyvin kattavaa. Rasimuksen mukaan osa siitä on niin sanottua määrämuotoista koulutusta. Sellaista ovat esimerkiksi lupakorttikoulutukset työturvallisuuskorttia, tulityökorttia tai sosiaali- ja terveysalan turvallisuusosaajakorttia varten.

”Näissä meillä on avoin koulutustarjonta jatkuvasti auki. Yritykset ilmoittavat koulu-

tuksiin usein yksittäisiä osallistujia. Ja jos yrityksellä on näihin liittyen isompia koulutustarpeita, niin sitten heille voidaan toteuttaa erillisiä koulutuksia. Se voi tapahtua myös koulutuksen tilaajan omissa tiloissa.”

Korttikoulutuksen lisäksi Hyria tuottaa yritykselle paljon myös räätälöityä turvallisuuskoulutusta.

Prosessi menee usein niin, että yrityksessä on ensin tunnistettu jotakin turvallisuuteen liittyvää osaamisvajetta.

”Näissä tapauksessa yritys on usein suoraan yhteydessä meihin. Yrityksen kanssa aletaan sitten käymään yhdessä läpi, millainen osaamisen kehittämisen tarve oikeastaan onkaan.” Joskus pitää käyttää aika paljonkin aikaa yrityksen koulutustarpeiden

hahmottamiseen. Toisinaan avuksi otetaan henkilöstökysely.

”Meillä on toki myös sellaista koulutusta, jossa yrityksen väki pääsee yhdessä pohtimaan turvallisuuteen liittyviä asioita. Haluamme synnyttää keskustelua, ja sitouttaa sitäkin kautta koulutussisältöjä yrityksen toimintaan.”

Rasimus huomauttaa vielä, että yrityksellä on luonnollisesti omasta alastaan vahvin osaaminen, siihen rooliin Hyria ei yritäkään astua. ”Tehtävämme on tuoda kokonaisuuteen turvallisuusosaamisen näkökulmaa, sekin yhdessä yrityksen kanssa.”

Turvallisuuskulttuuria pitää muuttaa laajemmin

Rasimus kertoo, että aika usein turval-

lisuuskoulutuksen tarpeeseen herätään yrityksissä vasta sitten, kun on sattunut vahinkoja tai läheltä piti -tilanteita.

”Jos halutaan puuttua yrityksen turvallisuushaasteisiin, niin se vaatii organisaation turvallisuuskulttuurin muuttamista laajemmin. Sitä ei tehdä pelkästään yhdellä koulutuksella, vaikka se onkin yksi työkalu tietoisuuden ja ymmärryksen parantamiseen.”

Perinteinen haaste syntyy ajatuksesta, että kun on annettu ohjeet tai määräykset ja parin tunnin koulutus, asia olisi sillä hoidettu.

”Näinhän ei oikeastaan missään asiassa tapahdu. Ihmiset pitää saada ensin sisäistämään asia, sitten ymmärtämään sen tärkeys ja lopuksi alkaa toimimaankin uudella tavalla.”

Jo vuodessa voi tapahtua suurta muutosta

Hyrian turvallisuuspäällikkö arvioi turvallisuuskoulutuksen usein hyväksi investoinniksi. Huolella suunniteltu ja hyvin toteutettu koulutus voi tuottaa huomattavia tuloksia jo aika lyhyessäkin ajassa. Hyria järjesti taannoin erään yrityksen esihenkilöille koulutusta heille ajankohtaisesta turvallisuusteemasta. Vastaava koulutus uusittiin noin vuoden päästä saman organisaation toiselle esihenkilöryhmälle.

”Kun kävimme keskustelua jälkimmäisen ryhmän kanssa, niin kävi ilmi, että kyseisessä asiassa oli tapahtunut jo vuoden aikana todella iso muutos. Esihenkilöt olivat siis onnistuneet viemään asiaa eteenpäin todella hyvin työntekijätasolle.”

Mikko Rasimuksen mukaan turvallisuus on alettu yrityksissä sisäistää olennaisesti organisaation toimintaan kuuluvana asiana.

Hyria koulutus Oy

Mikä: Monialainen ammatillinen oppilaitos. Tuottaa koulutus-, valmennus- ja kuntoutuspalveluita nuorille, aikuisille ja organisaatioille

Perustettu: Vuonna 2009. Hyria-konsortioon kuuluvat Hyria koulutus Oy, Hyria-säätiö sr, Hyvia Business Institute Oy ja Hyria palvelut Oy

Toimipisteet: Pääkampukset Hyvinkäällä ja Riihimäellä. Toimintaa lisäksi Helsingissä, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Mäntsälässä, Karkkilassa, Hausjärvellä ja Lopella

Omistajat: Hyria-konsortion omistavat Hyvinkään kaupunki, Riihimäen kaupunki, Hausjärven kunta, Lopen kunta sekä Hyria-säätiö

Henkilöstö: Noin 530

Liikevaihto: 39,4 milj. euroa Liikevoitto: 557 000 euroa

Rasimus kertoo, että räätälöityä turvallisuuskoulutusta tilaavat toisinaan myös pienemmät yritykset. ”Niiden tarpeisiin vastaavat usein mainiosti korttikoulutuksemme. Yritykset voivat lähettää vaikka yksittäisiä henkilöitä koko ajan avoinna olevaan koulutukseen.”

Etenkin pienemmissä yrityksissä on kuitenkin syytä pohtia myös jatkuvuutta. Yhdestä henkilöstä tulee helposti avainhenkilö turvallisuusasioissa. ”Jos hän ei sitten jostakin syystä olekaan käytettävissä, niin silloin yritys voi olla suurissa ongelmissa.”

Ison talon resurssit mahdollistavat asioita

Kysymykseen kilpaileeko Hyria yksityisten turvallisuuskouluttajien kanssa, Rasimus vastaa ”kyllä ja ei”. Suomessa on paljon eri kokoisia yrityksiä, jotka tarjoavat turvallisuuskoulutuksia. Hyrian vahvuus on laajassa koulutustarjonnassa.

Hyria pystyy monialaisena oppilaitoksena tuotta-

maan koulutuksia myös yli alarajojen. ”Olemme toteuttaneet esimerkiksi koulutuksia, jotka ovat pitäneet sisällään sekä palvelutyön-, että turvallisuuden koulutusta.”

Hyrialla on yritysten näkökulmasta turvallisuuskouluttajana useita konkreettisia etuja. Sillä on käytettävissä laajasti erilaisia resursseja, erilaisia tiloja sekä kalustoa.

Mikko Rasimus antaa käytännön esimerkin tilanteesta, jossa Hyrian monipuoliset kalustopuolen resurssit näkyvät. ”Meille on mahdollista järjestää alkusammutuskoulutusta omalla sammutusautollamme. Tarvittaessa jopa 120 hengen ryhmän koulutus saadaan vedettyä läpi yhdessä päivässä.”

Hyria pystyy oppilaitoksena tarjoamaan asiakkailleen myös tutkinto- ja osatutkintokoulutusta. ”Voimme toteuttaa kumppanina yrityksille pitemmän tähtäimen osaamisen kehittämistä.”

Kouluturvallisuus lähtee ennalta ehkäisemisestä

Hyrian turvallisuusjohtaja Matti Kymäläinen näkee suomalaisten oppilaitosten turvallisuuden yleisesti ottaen varsin hyvänä.

”Toki kouluja on hyvin eri kokoisia sekä eri luonteisia, ja vaihtelua asiassa on. Tukea saa tarvittaessa kunnalta ja viranomaisilta, mutta koulullakin on tietysti turvallisuusasioissa oma vastuunsa.”

Kymäläinen ei kannata sitä joskus esille nousevaa ajatusta, että oppilaitosten turvallisuutta lähdettäisiin parantamaan metallinpaljastimet käyttöön ottamalla.

”Suomalaisen koulun lähtökohtana on avoimuus ja se on hyvä asia. Jos toteutettaisiin järjestelmä, jossa opiskelija pääsisi tunnille vain metallinpaljastimien ja lukittujen ovien kautta, niin se loisi ahdistavan ilmapiirin.”

Turvallisuusjohtaja korostaa erilaisten ennalta ehkäisevien keinojen merkitystä. Mitä aikaisemmin kipeisiinkin asioihin päästään kiinni, sitä todennäköisemmin ne saadaan ratkaistua.

Koulussa opiskelevien lasten ja nuorten saatavilla tulisi olla riittävästi kuuntelevia aikuisia.

”Opettajien ja kuraattorien on otettava matalalla kynnyksellä kontaktia, jos esimerkiksi havaitaan oppilaan olleen viime aikoina kovin vetäytynyt.”

Kymäläinen on tyytyväinen siitä, että turvallisuusasiat ovat nykyisin varsin kattavasti esillä koko koulupolun ajan. Asioita myös harjoitellaan, mikä luo osaltaan hyvää turvallisuuskulttuuria.

”Jos esimerkiksi Hyrian kaltaisessa toisen asteen oppilaitoksessa ilmoitetaan tulevasta poistumisharjoituksesta, niin opiskelijat tietävät valmiiksi mistä on kyse. Niitä asioita on käyty läpi jo alakoulusta saakka.”

henkilöiden puhdistaminen, niin kävelevät kuin myös paaripotilaat.

 CBRN iskuissa ja -tilanteissa saastuneiden henkilöiden puhdistaminen.

 Biologisten tartuntatautien/vast. leviämisen estämiseen liittyvät henkilöstön puhdistamiset.

 Öljyntorjuntaan osallistuneiden ja/tai siitä saastuneiden henkilöiden/eläinten puhdistaminen.

 Yllä mainittujen/vast. tilanteisiin osallistuvien ensivastetoimijoiden puhdistautuminen.

 Pitkäkestoisiin tilanteisiin (mm. metsäpalot ja kansainväliset tehtävät) osallistuvan henkilöstön kenttähygienia (peseytyminen ja viilentyminen).

Keittiöstä työpisteisiin

Kaikki kalusteet toimitiloihisi

Varaa ilmainen suunnitteluaika!

noblessa.fi

Noblessa Riihimäki

Lasitehtaantie 39, p. 050 471 8818

Noblessa Hyvinkää

Kauppalankatu 3–5, p. 010 440 1500

Avoinna: ma–to 10–17, pe 10–15

Sveitsi Seasons - kokouselämys

Sveitsissä kokoukset ovat kokonaisvaltaisia elämyksiä, mutta Seasons tuo kokemukset omaan luokkaansa.

Seasons-kokoustilat ovat suunniteltu inspiroimaan ja haastamaan perinteistä kokousmuotoa.

Lisätiedot: hotelsveitsi.fi/seasonskokouselamys

HYÖDYNNÄ KEVÄÄN KAMPANJA

Seasons elämyskokous -10%

Tarjous koskee uusia kokousvarauksia (Kettu, Jänis, Siili ja Lintu).

Tarjous voimassa 30.4.2024 mennessä toteutettaviin tilaisuuksiin.

HOTEL SVEITSI Härkävehmaankatu 4, 05900 Hyvinkää +358 (0)293 200 420 | reception@hotelsveitsi.fi | www.hotelsveitsi.fi

Puhelun hinta 3,02 snt/min + pvm/mpm

Ammattitaidolla

ESD-lattiat laattatyöt mattotyöt pinnoitustyöt

www.epa-lattiat.fi

2x

Tuoretta tietoa

YRITYKSET KANNATTAVAT LAAJASTI HALLITUKSEN TYÖLLISYYSTOIMIA

Kauppakamarien tuoreen talouskyselyn mukaan hallituksen suunnittelemat työllisyystoimet saavat laajaa kannatusta yrityksiltä. Kauppakamarien kyselyyn vastanneista yrityksistä 74 prosenttia sanoo, että hallituksen pitäisi toteuttaa suunnittelemansa työllisyystoimet sellaisenaan. Kyselystä selviää myös, että ammattiyhdistysliikkeen helmikuulle suunnittelemat lakot haittaisivat 45 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä.

Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja

NAISTEN OSUUS PÖRSSIYHTIÖIDEN JOHTORYHMISSÄ ENNÄTYSTASOLLA

Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on tänä vuonna ennätyksellisellä 28 prosentin tasolla, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta.

First North -yhtiöissä naisten osuus johtoryhmien jäsenistä on peräti 31 prosenttia. Myös naistoimitusjohtajien määrä on ennätystasolla. Kokonaisuudessaan naisten osuus toimitusjohtajista ja liiketoimintojen johtajista on kuitenkin edelleen vähäinen.

Ville Kajala, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija

6,2 mrd. €

Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2024 on yhteensä 6,2 miljardia euroa. Vuodelle 2024 ennustetusta bruttokansantuotteesta puolustusmenojen osuus on 2,3 prosenttia. Puolustusbudjetti panostaa puolustuskyvyn vahvistamiseen, Nato-jäsenyyteen ja Ukrainan tukemiseen. (Lähde: Valtioneuvosto)

2,3 mrd. €

Suomi tukee Venäjän hyökkäyssodan kohteeksi joutunutta Ukrainaa sekä sen sodasta kärsiviä naapurimaita monin tavoin. Vuoden 2022 jälkeen Suomi on osoittanut Ukrainan tukemiseen 2,3 miljardia euroa. (Lähde: Ulkoministeriö)

x4

Kyberhyökkäysten määrä Suomessa on kasvanut Nato-jäsenyyden myötä. Esimerkiksi kiristyshaittaoleminen määrä on nelinkertaistunut. (Lähde: Kyberturval-

Yritysasiakkaanamme saat meiltä henkilökohtaista palvelua.

Tutustu asiantuntijoihimme osoitteessa saastopankki.fi/lammin-yrityspankki

Perunahiutaleita tuottavan yhtiön hallituksen jäsenet tuomittiin ympäristörikoksesta. Hallitus oli jättänyt ympäristöasioiden hoidon ja valvonnan toimitusjohtajalle eikä ollut organisoinut niiden käsittelyä hallituksessa.

Hallituksen jäsenet tuomittiin maksamaan yrityksen antamat ja luottotappioiksi jääneet lainat. Lainat oli annettu osakeyhtiölain säädösten vastaisesti. Sillä, ettei hallituksen jäsenet olleet tietoisia lainan osakeyhtiölainvastaisuudesta, ei ollut asian kannalta merkitystä.

Hallitus oli ollut tietoinen yhtiön tilanteen kriittisyydestä ja oman pääoman negatiivisuudesta. Hallituksen jäsenet eivät olleet osoittaneet menetelleensä huolellisesti ja osakeyhtiölain mukaisesti, ja olivat korvausvastuussa velkojien luottotappioista.

Hallituksen jäsenen vastuu voi olla raju

TEKSTI ANTTI LINNA, ASIANAJOTOIMISTO FENNO

Osakeyhtiön toiminnasta vastaa omistajien sijasta yhtiön johto. Johdon tehtävänä on edistää yhtiön ja osakkeenomistajien etua. Hallituksen jäsen toteuttaa näitä tehtäviään jatkuvalla päätöksenteko- ja valvontaprosessilla, jossa epäonnistuminen saattaa johtaa henkilökohtaiseen vastuuseen. Vastuu voi syntyä huolimattomana pidettävästä päätöksestä, osakeyhtiölain määräyksen rikkomisesta tai yhtiön rikollisesta toiminnasta. Vastuu ei edellytä tietoisuutta toiminnan virheellisyydestä. Myös passiivisuus voi aiheuttaa vastuun.

Huolellisuusvelvoite

Vuoden 1895 osakeyhtiölain mukaan hallituksen jäsenen tuli ”kaikella ahkeruudella ja huolella hoitaa yhtiön asioita”. Nykyisen osakeyhtiölain mukaan ”Yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua”.

Huolellisuusvelvoite edellyttää, että hallituksen jäsen tekee parhaansa, jotta yritys tuottaa voittoa ja omistajat saavat osinkoa. Huolellisuusvelvoitteeseen sisältyy myös lojaliteettivelvoite. Sen perusteella päätökset ja toimet eivät saa olla ristiriidassa yhtiön tai sen osakkeenomistajien edun kanssa, eikä esteellinen hallituksen jäsen saa osallistua päätöksentekoon.

Toiminnan asianmukaisuuden valvonta Korvausvastuu voi syntyä myös osakeyhtiölain tai muunkin yrityksen toimintaa määrittävän lain säännöksen rikkomisesta.

Määräys hallituksen yleisistä tehtävistä. OYL 6:2 §:n perusteella hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä ja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Säännöksen perusteella hallituksella on yleistoimivalta ja päävastuu yhtiön organisaatiosta ja sen asianmukaisuudesta.

Määräys oman pääoman negatiivisuuden rekisteröimisestä. OYL 20 luvun 23 §:n perusteella, mikäli hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, on hallituksen viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus. Hallituksella on velvollisuus tarkkailla oman pääoman tilannetta. Tämä velvollisuus korostuu, mikäli tilanne on tiukka. Osakeyhtiölain rikkomiseksi rinnastetaan pääsäännön mukaan myös tilanne, jossa on rikottu kirjanpito- tai tilintarkastuslakia.

Määräys voitonjaosta. OYL 13 luvussa on määritetty tilanteet ja perusteet, joilla yhtiöstä voidaan jakaa varoja. Mikä tahansa muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa. Varoja ei saa myöskään jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden.

Velvollisuus hakeutua yrityssaneeraukseen tai konkurssiin. Hallituksen jäsenen korvausvastuu voi aktualisoitua myös tilanteessa, jossa hallitus viivyttelee perusteetta yrityksen maksukyvyttömyysmenettelyyn hakeutumisessa. Mikäli viivyttelylle ei ole hyväksyttäviä perusteita, ja esimerkiksi velkojien luottotappiot kasvavat viivyttelyn seurauksena, voi hallituksen jäsen joutua korvausvastuuseen yrityksen velkojalle.

Rikosvastuu

Hallituksen jäsenen rikosoikeudellinen vastuu syntyy pääsääntöisesti tilanteissa, jossa hallitus on laiminlyönyt huolellisuutta ja yleistoimivaltaa koskevia velvoitteitaan, ja laiminlyönti on johtanut rikollisen toiminnan mahdollistumiseen tai jatkumiseen. Tavanomaisia rikosnimikkeitä ovat velallisen rikokset, työturvallisuusrikokset, ympäristörikokset, verorikokset, avustuspetokset, kirjanpitorikokset sekä tietosuojarikokset. >>

Hallituksen jäsenen toimien arviointiperusteet

Business judgment rule. Huolellisuusvelvoitteen noudattamista ja sallitun riskinoton perusteita arvioidaan tapauskohtaisesti ja jälkikäteen. Tulkinnan avuksi on kehitetty ns. business judgment rule-, eli hyvä liiketoimintapäätös -periaate. Se huomioi sekä laissa säädetyt velvollisuudet että liiketaloudelliset realiteetit ja määrittää, milloin hallituksen päätöksentekoprosessi on ollut huolellinen ja asianmukainen. Mikäli hyvä liiketoimintapäätös -periaatetta on noudatettu, ei hallituksen jäsenelle synny vastuuta, vaikka päätöksestä aiheutuisikin tappioita. Edellytyksenä on, että:

1) päätös on rationaalinen ja liittyy yhtiön toimialaan ja toimintaan;

2) päätös on tehty hyvässä uskossa yhtiön eduksi, eikä hallituksen jäsen ole tavoitellut omaa etuaan, eikä hallituksella ole ollut asiassa muutakaan intressiristiriitaa ja se on ollut riippumaton muista tahoista;

3) päätökset on tehty huolellisesti eli ne on valmisteltu ja perusteltu ja hallitus on hankkinut riittävän ja asianmukaisen informaation ennen päätöksentekoa ja päätökset ovat sääntelyn mukaisia;

4) hallitus on huolehtinut päätöksen toteuttamisen riittävästä valvonnasta.

Huolellisuuden vaatimus kasvaa, kun päätökseen tai toimeen liittyvä riski kasvaa sekä silloin, kun vastapuolena on lähipiiriin kuuluva taho. Tällöin harkinnan perusteena olevan tiedon riittävyydelle ja laadulle sekä päätöksenteon taustojen ja vaikutusten huolelliselle selvittämiselle asetetaan korostuneita vaatimuksia.

Vastuu päätöksen perusteiden selvittämisestä ja lainmukaisuuden varmistamisesta. Hallituksen jäsenellä ei ole oikeutta luottaa vaikkapa puheenjohtajan,

toimitusjohtajan tai konsultin päätösesitykseen. Hallituksen jäsen on vastuussa päätöksen perusteiden henkilökohtaisesta selvittämisestä ja arvioimisesta. Hallituksen jäsenen on hankittava, tai vaadittava nähtäväkseen ja perehdyttävä itse päätöksenteon tausta-aineistoon ja tehtävä arvio päätöksen säännösten- sekä yrityksen edun mukaisuudesta. Hallituksen jäsenten oletetaan olevan selvillä yrityksen toimintaa sääntelevästä lainsäädännöstä. Vastuu saattaa syntyä, vaikka toimitusjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja olisi ilmoittanut jonkin toimen olevan sääntelyn ja yhtiön edun mukainen, jos sittemmin ilmenee, ettei näin ollutkaan.

Vastuu päätösten valvonnasta. Huolellisuusvelvoite sisältää velvoitteen valvoa ja arvioida myös aikaisemmin tehtyjä päätöksiä. Tämä koskee myös sellaisia päätöksiä, joita ei ole itse ollut tekemässä. Tilanteet voivat muuttua ja aikaisemman päätöksenteon perusteet voivat osoittautua virheellisiksi.

Vastuu itsenäisestä päätöksenteosta.

Vaikka hallituksen jäsen toimii yrityksessä tietyn omistajan nimeämänä, on hänen toimittava kaikissa tilanteissa itsenäisesti ja ensisijaisesti yrityksen edun mukaisesti. Mikäli omistaja pyytää hallituksen jäsentä

päättämään jotakin, joka ei ole yhtiön edun mukaista tai johtaa osakkeenomistajien väliseen epätasa-arvoon, ei omistajan pyyntöä tule noudattaa. Hallituksen jäsen ei voi mennä hänet hallitukseen valinneen osakkeenomistajan selän taakse, vaan kantaa itse vastuun hallituksessa tekemistään päätöksistä.

Pöytäkirjojen merkitys. On hallituksen jäsenen vastuulla tarvittaessa osoittaa, että toiminta tai päätös on noudattanut Business judgment rule -periaatetta. Tämä ei onnistu, mikäli huolellisuutta ei ole dokumentoitu. Pöytäkirjat ja sähköpostit ovat siksi keskeisessä asemassa hallituksen jäsenen huolellisuutta arvioitaessa.

Kirjoittaja asianajaja Antti Linna on hoitanut useita merkittäviä osakeyhtiön johdon korvausvastuuseen liittyviä oikeudenkäyntejä. Linna toimii pk -yritysten neuvonantajana ja avustaa yrityksiä sekä hallitustyöskentelyyn että riidanratkaisuun liittyen.

Helsinki | Jyväskylä | Järvenpää | Keuruu | Lahti

Salo | Seinäjoki | Tampere | Turku | Äänekoski

Haluamme tehdä arjestasi helpomman

Aito lisäarvo syntyy kumppanuudesta. Sovinto- ja ratkaisuhakuinen toimintatapamme tähtää lopputulokseen, joka säästää aikaasi sekä helpottaa arkeasi.

www.fennolaw.fi

Vastuuta ja velvollisuuksia

Suomi sujahti viime keväänä Naton jäseneksi ennätysvauhtia. Piritta Asunmaan mukaan edessä on entistä yhteisvastuullisempi arki ja oppimisprosessi, mikäli haluamme äänemme kuuluviin myös Nato-pöydissä.

TEKSTIT TIMO SORMUNEN

Suomen historiaan kirjoitettiin viime vuonna tärkeä luku lisää, kun Suomen pitkä Nato-kumppanuus ja paljon puhuttu Nato-optio muuttui puolustusliiton täysjäsenyydeksi. Turkin ja Unkarin viivytyksistä huolimatta Suomen jäsenyysprosessi sujui lopulta nopeammin kuin yhdelläkään aiemmalla hakijamaalla.

Nato-mielipiteiden ja samalla koko ulko- ja turvallisuuspolitiikan nopeaa käännöstä seurasi tuolloin tarkasti myös pitkän työuran EU- ja Natoasioiden parissa tehnyt diplomaatti Piritta Asunmaa. Näin nopea jäsenyysprosessi oli hänellekin yllätys.

”Siinä näkyi selvästi meidän liki 30-vuotinen Nato-kumppanuutemme ja aiempi yhteistyö. Me tunsimme puolustusliiton toimintatavat ja Natossa tunnettiin meidät. Suomi ja Ruotsi nähtiin puolustusliitossa tärkeinä uusina turvallisuudentuottajina, jotka kaiken lisäksi sijaitsevat strategisesti tärkeällä alueella”, toteaa Suomen Nato-edustuston päällikkönä Brysselissä viime syyskuusta lähtien työskennellyt Asunmaa.

Kansalaismielipiteen muutos oli sen sijaan helposti ennakoitavissa. ”Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti suomalaiset huomaamaan, että itänaapuri voi olla edelleen myös sotilaallinen uhka. Ja siihen voitiin vastata vain liittoutumalla.”

Kysymykseen siitä, kuinka paljon Venäjän hyökkäys vaikutti hänen omaan Nato-kantaansa, saadaan jo diplomaattisempi vastaus. >>

”Muiden suomalaisten tavoin katsoin, ettei meillä ollut muita vaihtoehtoja. Toki työn kautta oli kertynyt myös ymmärrystä siitä, mihin olemme jäsenyyden myötä menossa”, Asunmaa toteaa.

Mallioppilaalla on myös opiskeltavaa

Suomea on pidetty monessa suhteessa Naton mallioppilaana, josta muu Eurooppa voisi ottaa oppia etenkin puolustuskyvyn ja huoltovarmuuden osalta. Asunmaan mukaan olemme vahvasti turvallisuustietoinen kansa, joka on huolehtinut omasta puolustuskyvystä ja huoltovarmuudesta myös kylmän sodan jälkeen.

”Pidimme yllä hyviä naapuruussuhteita, mutta samaan aikaan varustauduimme myös mahdollisia uhkia vastaan. Tätä pidetään nyt Euroopassa suurena viisautena”, kokenut Nato-diplomaatti toteaa.

Hän painottaakin Suomen olevan kokoaan suurempi jäsenmaa, jonka näkemyksillä on merkitystä.

”Nyt on vain opeteltava toimimaan tavalla, jolla saamme äänemme kuuluviin. Samalla on sisäistettävä, että jäsenyys tuo meille myös velvoitteita muita kohtaan. Enää emme voi toimia yksin ja omin päin ja poimia pullasta pelkkiä rusinoita.”

Oppia kannattaa ottaa EU-pöydistä, joissa Suomi on tehnyt vuosien saatossa varsin sujuvaa ja myös tuloksekasta yhteistyötä erilaisten yhteenliittymien kanssa.

”Natossakin kannattaa panostaa verkostoitumiseen ja yhteistyöhön. Tätä työtä helpottaa se, että valtaosa keskeisistä EU-kumppaneistamme on myös Naton jäseniä”, Asunmaa muistuttaa.

Kiitettävän aktiivista Nato-keskustelua

Nato-jäsenyyden vaikutuksia on puitu keväästä 2022 lähtien liki taukoamatta ja se nousi myös yhdeksi presidentinvaalien keskeiseksi teemaksi.

Kansalaiskeskustelukin on ollut Asunmaan mukaan kiitettävän vilkasta – ja samalla varsin tasokasta.

”Nato-jäsenyyttä on vatvottu meillä vuosikymmenet ja nyt kun se on realismia, niin totta kai siitä riittää puhetta. Todennäköisesti suomalaiset tuntevat Naton jo paremmin kuin sen vanhat jäsenmaat”, hän naurahtaa.

Edessä on kuitenkin vielä useita poliittisia päätöksiä, joiden myötä Suomi irtaantuu entistä selkeämmin aiemmasta ulkoja turvallisuuspolitiikan perinteestä.

”Listalla ovat esimerkiksi rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtävät, osallistuminen ilmavalvontaan, pysyvien merivoimaosastojen toimintaan sekä sotilaalliseen läsnäoloon Naton itäisissä jäsenmaissa. Tämä on sitä vastuunkantoa ja taakanjakoa, johon jäsenyys meitä velvoittaa.”

Kansainvälisyys koukuttaa

Asunmaa on ollut pian 32 vuotta ulkoministeriön palveluksessa. Diplomaatiksi häntä veti halu kansainvälisiin tehtäviin.

”Kun valmistuin vuonna 1990, olivat vaihtoehdot kansainvälisen uran suhteen aika vähissä. Käytännössä niitä oli tarjolla lähinnä ulkoministeriössä”, Asunmaa toteaa.

Asunmaan aloitellessa uraansa oli ulkoministeriön johtotehtävissä vain kourallinen naisia. Nyt heitä on puolet suurlähettiläistä. Oman työuransa kohokohtaa Asunmaa joutuu jo hetken pohdiskelemaan. Vanhaa iskelmää mukaillen hän ei kuitenkaan vaihtaisi päivääkään pois.

”Parikymmentä vuotta takaperin olin poliittisena neuvoksena Washingtonissa, ja silloin kyllä tunsi olevansa maailmanpolitiikan ytimessä”, hän toteaa.

Entä missä arkiset kiireet kaikkein parhaiten unohtuvat?

”Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin perustamassa kirjakerhossa. Kokoonnumme noin kuukausittain yhtäaikaisesti sekä Brysselissä että Helsingissä.”

Asemapaikkana Bryssel

Piritta Asunmaa on työskennellyt viime syyskuusta lähtien Suomen Brysselissä sijaitsevan Nato-edustuston päällikön tehtävissä.

Talo on hänelle jo ennalta tuttu, sillä ensimmäinen komennus alkoi vuonna 2005. Edellinen päällikköpesti puolestaan päättyi vuonna 2019.

Vaikka miljöö on tuttu, on edustuston arki jotain aivan muuta kuin takavuosina.

”Naton neuvoston suurlähettilästason kokouksia on 3–4 kertaa viikossa, joista jokainen vaatii huolellista valmiste-

KUKA: Piritta Asunmaa, Suomen Natoedustuston päällikkö. Toiminut Suomen Nato-edustuston suurlähettiläänä 2015–2019. Työskennellyt muun muassa Amerikan ja Aasian osaston osastopäällikkönä, Brysselissä Suomen edustajana EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa sekä apulaisosastopäällikönä ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosastolla. Ollut lähetystöissä myös Washingtonissa ja Pariisissa.

KOULUTUS: Valtiotieteiden maisteri

PERHE: Kaksi aikuista lasta

HARRASTUKSET: Kirjallisuus, liikunta, ruoanlaitto

lua, pohjatyötä ja raportointia. Myös edustuston toimenkuva on muuttunut: nyt emme enää seuraa Naton kehitystä, vaan osallistumme sen päätöksentekoon”, Asunmaa kertoo.

Nato-edustusto on Suomen toiseksi suurin ulkomaanedustusto, jossa työskentelee ulkoministeriön lisäksi myös puolustusministeriön ja puolustusvoimien väkeä.

”Yhteensä henkilöstöä on viitisenkymmentä. Se on yli kolme kertaa enemmän kuin kumppanuusvuosina”, Asunmaa kertoo.

Ammattitaitoista LVI-osaamista vuodesta 1973 Riihimäen Öljypoltinhuolto Oy

Putkityöt saneeraus- ja uudiskohteisiin • Kaukolämpökeskusasennukset • Öljypoltinhuollot ja -myynti

• Öljysäiliöiden tarkastukset • Asbestin purkutyöt

Soita 010 6667 910 I www.roph.fi

Tulevaisuuden megatrendit

Megatrendit muovaavat globaalia poliittista ja taloudellista maisemaa. Nämä trendit haastavat yrityksiä, poliitikkoja ja hallintoja sopeutumaan ja integroimaan ne osaksi päätöksentekoa.

Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailu kiristyy, mikä näkyy teknologioiden eriytymisenä ja kansainvälisen kaupan esteiden kasvuna. Esimerkki tästä on Huawein ja muiden kiinalaisten verkkotoimittajien käytön kieltäminen länsimaissa. Tämä johtaa erillisiin teknologisiin ekosysteemeihin, mikä vaikuttaa yhteentoimivuuteen ja innovointiin. Globaalit jännitteet kasvavat ja voivat johtaa jopa sotilaallisiin konflikteihin, mikä korostaa puolustusteknologioiden kehityksen merkitystä. Teknologisen innovaation vauhti jatkaa kasvuaan eksponentiaalisesti. Tämä voi johtaa nopeisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja jatkuvaan sopeutumistarpeeseen eri sektoreilla. Tekoälyn käytön kasvu tuo mukanaan tuottavuuden parannuksia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tekoäly myös ravistelee perinteisiä markkinajohtajia ja luo tilaa uusille toimijoille.

Tiedonsiirtostandardeissa 6G:n kehitys on jo käynnissä, vaikka investoinnit 5G -teknologiaan ja sen käyttöönottoon ovat vielä meneillään. Se lupaa entistä nopeampaa ja luotetta-

vampaa tiedonsiirtoa tulevaisuudessa. Kysymys on, kenen ehdoilla ja teknologioilla seuraava loikka standardeissa otetaan? Tämä vaikuttaa siihen, kuka teknologiaa hallitsee ja siihen, miten standardit ja käytännöt määritellään globaalisti.

Kvanttilaskenta tuo mukanaan valtavan potentiaalin laskentatehossa, mikä voi mullistaa monia aloja. Kvanttilaskennan kehittyminen asettaa esimerkiksi nykyiset salausmenetelmät uhan alle, mikä luo tarpeen kehittää uusia, kvanttiturvallisia salausmenetelmiä. Tekoälyn ja kvanttilaskennan yhteisvaikutuksella odotetaan myös syntyvän uusia innovaatioita useilla aloilla. Tämä voi sisältää läpimurtoja esimerkiksi energia-, terveys- ja ympäristöteknologiassa. Tämän päivän valinnoilla osin määritetään, mitä aloja uusi teknologia disruptoi.

Seuraavaksi vastuullisuuden megatrendiksi nousee yritysten sosiaalinen vastuu. Se, miten luot laajempaa hyvää työntekijöille, asiakkaillesi ja ympäröivälle yhteiskunnalle, voi muodostua tulevaisuuden kilpailueduksi.

Megatrendit vaativat uusia strategioita ja skenaarioita sekä yrityksiltä että yhteiskunnilta. Sopeutuminen muutoksiin on avainasemassa tulevaisuuden menestykselle.

JUHO ROMAKKANIEMI

TOIMITUSJOHTAJA, KESKUSKAUPPAKAMARI

Turvallisuusteollisuudesta talouden tukijalka

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) haluaa turvallisuusteollisuudesta Suomelle uuden kasvualan ja puolustusministeriöstä aktiivisen vienninedistäjän. Kauppasuhteet itänaapuriin saavat sen sijaan odottaa seuraavaa vuosikymmentä.

TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MIKKO MÄNTYNIEMI

Kun puolustusministeri Antti Häkkästä pyytää tiivistämään Nato-jäsenyytemme keskeiset hyödyt, tulee reservin luutnantin vastaus kuin apteekin hyllyltä.

”Jokainen sentti ympäri Suomea on nyt vahvasti suojattu ja meillä on myös pidäke Venäjää vastaan”, Häkkänen toteaa Kauppakamarilehdelle.

Samalla hän painottaa, ettei Nato tarjoa pelkästään sotilaallista ja maanpuolustuksellista turvaa, vaan antaa turvatakuut myös täkäläiselle elinkeinoelämälle. Suomalaisyrityksillä on nyt aiempaa vakaampi ja turvallisempi toimintaympäristö, olipa sijaintipaikka Siuntio tai Suomussalmi.

”Tästä eteenpäin Suomen eri alueet ovat turvallisuuden osalta entistä tasa-arvoisempia, ja tällä tulee olemaan iso merkitys niiden elinvoimalle ja kehittymiselle. Nyt myös Itä-Suomeen voi jälleen investoida”, Häkkänen huomauttaa.

Haastatteluhetki osui tammikuulle ja päivään, jolloin istuva hallitus oli tekemässä päätöstä itärajan täyssulun jatkamisesta kuukaudella eteenpäin. Edellispäivänä puolustusministeri oli torpannut venäläisten virittelemät kiinteistökaupat Itä-Suomessa.

Häkkäsen mukaan tiukka asenne itänaapuriin ei lipsu jatkossakaan – eikä Naton tuoreella jäsenmaalla ole siihen myöskään varaa.

”Ennen Ukrainan sotaa vallinneeseen kanssakäymiseen ja kauppaan ei yksinkertaisesti ole paluuta. Edessä on Neuvostoliiton hajoamistakin isompi muutos, joka voi kestää vuosikymmeniä. Nyt alkaa uusi aikakausi, jossa kiikarit pitää suunnata muualle”, Häkkänen toteaa.

Nato avaa myös uusia vientiovia

Ulkomaankaupasta, toimivista yhteyksistä ja kitkattomista kumppanuuksista elävän Suomen onkin ministerin mukaan löydettävä uusia kasvualoja, jotka tukisivat kansantaloutta ja auttaisivat katkaisemaan valtion alati pahenevan velkaantumiskierteen.

”Nyt tarvitaan uusia työllistäviä vientiyrityksiä, mikäli haluamme saada Suomen talouden kuntoon ja säilyttää elintasomme”, Häkkänen muistuttaa.

Yksi tällainen kasvusektori ja talouden pelastusrengas voi hänen mukaansa löytyä puolustusteollisuudesta ja turvallisuusteknologiasta, jossa suomalaisyrityksillä on paljon huippuosaamista. Suomalainen insinööritaito ja tekninen etevyys on auttanut tarjouskilpailuissa loppusuoralle, mutta mittavampi läpimurto vientimarkkinoilla on jäänyt useimmilla vielä haaveeksi.

Nyt olisi aika näyttää, että Pohjolan perukoilla osataan tehdä muutakin kuin panssariautoja ja ammuksia.

”Nato-jäsenyys avaa uusia ovia liittolaismaihin. Vaikka

kyse on puolustussopimuksesta, se antaa mahdollisuuden myös muulle yhteistyölle ja kaupankäynnille. Naton ja DCA-sopimuksen myötä olemme Pentagonin hyväksymä yhteistyökumppani”, Häkkänen muistuttaa.

Turvallisuusteollisuuden tukemiseen ja kasvattamiseen lisätäänkin nyt panoksia, josta taannoinen ammustuotannon tuplaamispäätös on puolustusministerin mukaan vain yksi esimerkki. Yhteistyötä puolustusvoimien, kotimaisen elinkeinoelämän ja yrityskentän kanssa tiivistetään selvästi aiemmasta, mikä on monille yrityksille tervetullut uutinen.

”Tavoitteena on suosia hankinnoissa kotimaisia vaihtoehtoja niin pitkälle kuin se kilpailulainsäädännön osalta vain on mahdollista. Tätä kautta myös alan yritykset saavat tärkeitä referenssejä. Jos jokin heidän tarjoamansa tuote tai palvelu kelpaa ääriolosuhteiden Nato-Suomelle, se

todennäköisesti kiinnostaa muitakin jäsenmaita”, Häkkänen toteaa.

Vientiin otettava uusi vaihde

Puhevauhtiin päästyään ministeri harmitteleekin, että puolustus- ja turvallisuusteollisuuteen on suhtauduttu Suomessa vuosien saatossa aivan liian häveliäästi.

”Siihen satsaamista on pidetty jopa eettisesti arveluttavana”, Häkkänen huokaa.

Terveisiä lähtee toisaalta myös EU:n suuntaan, joka on rajannut puolustusteollisuuden kestävän rahoituksen ulkopuolelle. Ukrainan sodan myötä on toki havahduttu siihen, että turvallisuus on yksi kestävän yhteiskunnan peruspilareista.

”Moni maa on tehnyt näillä toimialoilla sumeilematta bisnestä, kun meillä Suomessa on oltu pidättyväisiä. Harva >>

on samalla tullut ajatelleeksi, että Suomi voisi menestyä turvallisuuden tuojana myös tällä sektorilla.”

Puolustusministerillä onkin tässä kohtaa aivan toinen ääni kellossa. Eri puolilta Suomea löytyy alan huippuosaamista ja siihen liittyvää teknologiaa, jolla on nyt viimeinkin aika hakea pitävämpää jalansijaa vientimarkkinoilta. Suunnannäyttäjinä voisivat toimia esimerkiksi televerkot sekä satelliitti- ja paikannusteknologia.

”Maailman talouden suursäätila on kääntynyt turvallisuuspainotteiseksi ja sen myötä huoltovarmuus, oma puolustuskyky ja yleinen turvallisuus ovat entistä useamman maan agendalla. Näillä segmenteillä riittää nyt kysyntää”, Häkkänen huomauttaa.

Myös alan ulkopuolella toimivien yritysten kannattaa ministerin mukaan aktivoitua ja kohdistaa myyntiponnisteluja myös turvallisuus- ja puolustussektorin suuntaan. Esimerkiksi kelpaa vaikkapa Kiteen suksitehdas, jonka Natolta saama mittava tilaus tuplasi tehtaan tuotannon ja toi myös lisää työpaikkoja.

”Vastaavaan on mahdollisuuksia monilla muillakin, kun vain lähdetään rohkeasti liikkeelle.”

Kriittinen infra omiin käsiin

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä Suomessa on tulevina vuosina satsattava entistä enemmän omavaraisuuteen ja sinivalkoisen omistuksen vahvistamiseen. Yritysjärjestelyissä, kiinteistökaupoissa ja kriittisen infran kohdalla on puolestaan mietittävä alati tarkemmin turvallisuusnäkökohtia.

”Televerkkoja ja kriittistä infraa ei saa päätyä vääriin käsiin”, Häkkänen painottaa.

Nato-jäsenyys tuo suomalaisyrityksille turvaa, mutta myös velvoitteita. Niiden on pysyttävä yhteisessä ruodussa ja oltava aina ajan tasalla kulloinkin voimassa olevista vientirajoituksista.

”Yhteisten pelisääntöjen suhteen on oltava entistä tarkempi ja samalla on huolehdittava, ettei mahdollisia pakotteita todellakaan kierretä. Jatkossa meidän on muutoinkin vähennettävä riippuvuuttamme autoritäärisistä maista, joten pelikentälle tulee rajausta myös tätä kautta.”

DCA-kynä pääsee kehyksiin

Suomi on allekirjoittanut vuoden kuluessa kaksi sopimusta, jotka jäävät historiankirjoihin myös tuleviksi vuosikymmeniksi.

Edellisen hallituksen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) nappasi taannoin talteen Nato-kynän, kun hän oli allekirjoittanut sopimuspaperit Brysselissä. Moni jäikin miettimään, tekikö puolustusministeri Antti Häkkänen vastaavan tempun joulukuussa Washingtonissa, kun Suomen ja Yhdysvaltojen välinen DCA-sopimus oli sinetöity.

Ministeri tunnustaa, että kynä on tallessa ja se päätyy kehystettynä puolustusministeriön seinälle.

”Kynän kotiuttaminen annettiin tuossa tilaisuudessa kenraali Sami Nurmen vastuulle. Se pääsee hyvään seuraan, sillä samassa puolustusministeriön kokoushuoneessa ovat myös kartat, joiden ääressä Mannerheim teki aikoinaan puolustussuunnitelmia”, Häkkänen paljastaa.

LOGISTIIKKAPALVELUT PAIKALLISELTA OSAAJALTA!

• Maailmanlaajuiset meri- ja lentorahtipalvelut

• EU-alueen rekkarahdit (FTL, LTL, Groupage)

• Tullaus- ja huolintapalvelut

• Varastointipalvelut

OTA YHTEYTTÄ:

HOLSHIP Suomi Oy

Kerkkolankatu 17 05800 Hyvinkää

www.holship.com jom@holship.com

HOLSHIP GROUP GLOBAL TRANSPORT - LOCAL SERVICE

LUKUSUOSITUS Kauppakamarien talouskatsaus

Kauppakamarien talouskatsauksessa käydään läpi yritysten näkemyksiä suhdannekehityksestä. Oletettavasti näkemykset olivat edelleen synkkiä, mutta myönteisten lasien läpi tilannetta voi tulkita niin, että suhdannesyklin pohjakosketus koettiin viime vuoden loppupuolella.

Jukka Appelqvist, Keskuskauppakamarin pääekonomisti

Keskuskauppakamarin Ranska-maakatsaus

Keskuskauppakamarin neljännesvuosittain julkaistavassa maakatsauksessa tarjotaan ajankohtainen tietopaketti yrityksille eri maista. Tämä maakatsaus keskittyy Ranskaan, globaaliin suurvaltaan, vahvaan Euroopan unionin jäsenmaahan, jolla on tarjota huomattavia liiketoimintamahdollisuuksia.

Päivi Pohjanheimo, Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja

Lue lisää kauppakamari.fi

HYVINKÄÄ

Palvelut yrityksille ja yrittäjille 50 vuoden kokemuksella

• Yrityskaupat ja -järjestelyt

• Yrityksen sukupolvenvaihdos

• Vahingonkorvausasiat

• Työoikeusasiat

• Sopimusasiat

• Verotus

• Juridinen konsultointi Ota yhteyttä ja sovi maksuton alkuneuvottelu.

Asianajotoimisto Kinanen & Co Oy Helsinki | Hyvinkää | Tampere Puh. 019 450 370 info@tapiokinanen.com www.tapiokinanen.com

www.tts.fi

Työnantaja!

Autamme löytämään ja kouluttamaan uusia osaajia yrityksiin. Olemme kouluttaneet ammattilaisia jo 100 vuotta.

Hyödynnä oppisopimusta tai RekryKoulutusta työntekijöiden rekrytoinnissa tai uudelleenkouluttamisessa.

Koulutamme yrityksille osaavia työntekijöitä sekä työnjohtajia kuljetus-, rakentaminen-, ajoneuvot ja työkone- sekä metsä- ja puutarha-aloille.

Lisätietoja: Minna Karppinen minna.karppinen@tts.fi

Nurmijärvi | Vantaa | Turku

Viisi vastuullisen liiketoiminnan vinkkiä yritysjohdolle 2024

Vuoden alku on aina hedelmällinen hetki ennakoida vuoden puheenaiheita ja trendejä. Näin on myös vastuullisuuden ja kestävän kehityksen saralla. Erilaisiin ennustuksiin ja listauksiin onkin voinut sukeltaa vuoden ensimmäisten viikkojen aikana. Mihin erityisesti yritysjohdon kannattaisi kiinnittää huomiota vuonna 2024 kestävän kehityksen ja vastuullisuuden saralla?

1. Yritysten ylin johto perehtyy vastuullisuuteen

Kestävyysraportointi ajaa yritysten ylimmän johdon koulun penkille. Tänä vuonna voimaan tulevat kestävyysraportointistandardit edellyttävät, että ylimmällä johdolla on tarvittava asiantuntemus kestävän kehityksen asioissa. Opiskelumotivaatio on varmasti korkeampi niissä yrityksissä ja johtajilla, jotka hakevat inspiraatiota ja oppia siihen, miten kestävä kehitys parantaa kilpailuasemaa ja avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia verrattuna niihin, jotka kouluttautuvat, koska on pakko.

2. Kestävä kehitys strategian ohella mukaan kaikkiin prosesseihin ja arjen tekoihin

Yritysten ylin johto on jo tottunut mainitsemaan puheissaan, että vastuullisuus on yrityksen DNA:ssa ja/tai strategiassa. Versiossa 2.0 kestävä kehitys viedään yrityksen prosesseihin ja arjen tekoihin. Tällä matkalla vastuullisuus konkretisoituu teoiksi jokaisessa liiketoiminnossa ja tehtävässä. Yksi keskeisimmistä teoista vastuullisuuden arkipäiväistämisessä on viedä se osaksi yrityksen tuote- tai palvelukehitystä.

3. Vihreästä siirtymästä oikeudenmukaiseen siirtymään

Vihreän siirtymän osalta Suomessa ja maailmalla on jo tunnistettu sen tuoma valtava liiketoimintapotentiaali. Vihreän siirtymän huumassa on hyvä ainakin hetkittäin ottaa helikopteriperspektiivi kokonaisvaikutuksiin. Jos katsomme siilomaisesti vain hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ratkaisuilla, suljemmeko silmät toiminnan muilta ympäristövaikutuksilta esimerkiksi vesistöihin tai maankäyttöön liittyen. Puhumattakaan toiminnan ihmisoikeusvaikutuksista ja työoloista kaivoksissa, tehtailla ja muilla työmailla.

4. Kestävyysdata ja sen hyödyntäminen

Kiristyvä kestävyysraportointisääntely asettaa kestävyystiedolle ja -järjestelmille aiempaa korkeammat vaatimukset. Vaikka raportointivelvollisuus koskee vain olennaisimpia seikkoja, datapisteitä on standardien mukaan yli tuhat. Edessä onkin mittava tiedonkeruu- ja -kokoamisharjoitus. Mittava harjoitus antaa yritykselle merkittävästi tietoa liiketoiminnasta ja sen vaikutuksista ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Osa resursseista on hyvä varata kerätyn tiedon analysointiin. Data mahdollistaa tietoon perustuvat liiketoimintapäätökset ja vastuullisten toimintojen kehittämisen.

5. Yhteistyö kestävän kehityksen haasteiden edessä

Kestävän kehityksen tavoitteet lanseerattiin vuonna 2015. Kyseessä on maailmanlaajuinen to do -lista viheliäisiä ja haastavia ongelmia ratkottavaksi viimeistään

ANNE VANHALA

VASTUULLISUUSASIANTUNTIJA, KESKUSKAUPPAKAMARI

vuonna 2030. Kestävän kehityksen tavoitteiden arvioidaan sisältävän 12 biljoonan dollarin liiketoimintapotentiaalin. Olemme ylittäneet puolivälin aikajanan, mutta vain 15% tavoitteista on saavutettu. Tekemistä siis riittää. Ongelmien ratkaisu edellyttää innovaatioita ja yhteistyötä yrityksiltä ja muilta toimijoilta. Vastuullisuuden vuosi 2024 edellyttää yritysjohtajilta paitsi johtajuutta ja innovatiivisuutta myös kykyä suunnistaa kiristyvän vastuullisuussääntelyn keskellä. Johdon osaamisen kehittäminen, arjen kestävyysteot ja -prosessit, oikeudenmukainen siirtymä, datajärjestelmät ja -analysointi ovat keskeisiä tekijöitä menestyksekkäässä vastuullisuusstrategiassa, kun samanaikaisesti liiketoimintaympäristö muuttuu entistä vaativammaksi. Yritysjohdon taitava navigointi ei ainoastaan täytä sääntelyvaatimuksia vaan luo kestävää kilpailuetua markkinoilla.

RTA-Yhtiöillä ja sen henkilöstöllä on 100% vastuu työturvallisuudesta

TEKSTI NINA LINDSTRÖM, RTA-YHTIÖT

OY

RTA-Yhtiöt on asettanut strategiseen prioriteettiin turvallisen työympäristön. Määritämme vuosittain yhteiset tavoitteet ja mittarit varmistaaksemme turvallisen työympäristön toteutumisen. Olemme työkavereistamme riippuvaisia ja toteutamme turvallisuuskulttuuria, joka on vastavuoroista.

Yhteiset tavoitteet ja tahto kehittää työturvallisuuskulttuuria jatkuvasti on välttämätöntä niin pienten infrahankkeiden kuin suurten teollisuushankkeiden rakentamisessa.

Vain osallistavalla ja konkreettisella päivittäisellä työturvallisuustyöllä voimme ehkäistä tapaturmien syntymistä.

Työturvallisuuden eteen tehdään työmaalla työtä päivittäin. Rakennustyömaalla työntekijöille tehdään työmaaperehdytys, jokaiselle työmaalle erikseen. Perehdytyksessä varmistetaan, että työntekijä ymmärtää juuri tämän kohteen turvallisuusriskit ja miten riskejä voi hallita turvallisesti.

Jo ennen työmaalle tuloa, työntekijällä on oltava riittävät turvallisuuskoulutukset. Työnantaja vastaa oman henkilöstönsä kouluttamisesta työntekijän ammattinimikkeen vaatimusten mukaisesti.

Keskeistä ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä on eri työvaiheiden vaarojenarvioinnit. Yhdessä työntekijän kanssa tehty arviointi auttaa niin työturvallisuudesta vastuussa olevaa kuin työntekijää tunnistamaan ja välttämään vaaratilanteet työmaalla.

Viikoittainen työmaan turvallisuustarkastus. Työmaan johtovelvollisuuksista vastaava urakoitsija, eli työmaan päätoteuttaja, tekee päivittäisen turvallisuustyön lisäksi kerran viikossa työmaan turvallisuustarkastuksen. Turvallisuustarkastus tehdään usein MVR- tai TR-mittarilla. Työturvallisuustason mittaaminen ja mittaustulosten läpi käyminen työmaaorganisaation kanssa viikoittain pysäyttää konkreettisesti tekemisen työturvallisuuden äärelle.

Avoin vuorovaikutus ja hyvä tiedonkulku. Jatkuvan valvonnan lisäksi työntekijät tekevät työmaalla itsenäisesti turvallisuushavaintoja. Kaikki havainnot ja ilmoitukset käsitellään työntekijöiden kanssa avoimesti. Havaintoja tekemällä voidaan välttää turvallisuusriskien aiheuttamien tapaturmien syntymistä ja oppia tehdyistä virheistä. Tärkeää on tehdä havaintoja myös positiivisista työturvallisuuttaa edistävistä teoista.

Työmaan päätoteuttaja on suuressa vastuussa oikean tiedonkulun järjestämisestä työmaan eri toimijoiden välillä. Työmaalla on omien työntekijöiden lisäksi aliurakoitsijoita, materiaalin toimittajia, tilaajan edustajia, suunnittelijoita ja ulkopuolisia tarkastajia. Osa näistä on työmaalla päivittäin ja osa vain kerran käymässä. Pääurakoitsija vastaa jokaisen työmaan käyttäjän turvallisuudesta. Turvallisesti päivittäin kotiin on päämäärä, josta ei voi tinkiä.

RTA-Yhtiöt Oy on hyvinkääläinen infra- ja teollisuusrakentamista harjoittava yritys. Yritys on toiminut Riihimäki-Hyvinkää talousalueella jo yli 50 vuotta. Yhtiön liikevaihto on yli 40 milj. euroa ja omaa henkilöstöä yhtiöllä on noin 100 työntekijää.

Riihimäen-Hyvinkään kauppamarin

jäsenille maksuton neuvontapalvelu

Neuvontapalvelu on käytössäsi arkisin klo 8.00 – 16.00. Neuvontapalvelu koostuu Helsingin seudun kauppakamarin juristeista ja asiantuntijoista. Muistathan aina asioidessasi neuvontapalvelussa ilmoittaa, että yrityksesi on Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin jäsen. Tavoitat asiantuntijat puhelimitse, verkkolomakkeella tai sähköpostin kautta. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@helsinki.chamber.fi Lisätiedot www.rihykauppakamari.fi/lakineuvonta

Työsuhde-, palkanlaskenta- ja henkilöstöasiat

Mika Lahtinen

JURISTI

09 2286 0316

Sopimus, yhtiöoikeus- ja työsuhdeasiat, EU-asiat ja yritysten kansainvälistyminen

Kati Mattinen

JURISTI

09 2286 0313

Työsuhde-, palkanlaskentaja henkilöstöasiat, escrow

Kirsi Parnila

JOHTAVA JURISTI

09 2286 0231

Työsuhde-, palkanlaskentaja henkilöstöasiat

Reetta Riihimäki

JURISTI

09 2286 0229

Työsuhde-, palkanlaskenta ja henkilöstöasiat, escrow

Verotus, yhtiöoikeus, sopimusasiat, ulkomaankauppa

Marko Silen

JOHTAJA

09 2286 0233

Sopimusasiat, yhtiöoikeus

Mika Olli

VEROASIANTUNTIJA

09 2286 0363

Jukka Koivumäki

VEROASIANTUNTIJA

09 2286 0303

Yritysverotus, yritysjärjestelyt ja yritystensukupolvenvaihdokset

Maija Kärkäs

PÄÄLLIKKÖ

09 2286 0301

EU-oikeus ja EU-rahoitus

Mika Lahtinen

JURISTI

09 2286 0316

Sopimus, yhtiöoikeus- ja työsuhdeasiat, EU-asiat ja yritysten kansainvälistyminen

Johanna Niemistö

ASIANTUNTIJA

09 2286 0238 kansainvälistyminen, maa- ja markkinatieto ja kansainväliset yrityskontaktihaut

Jukka Säikkälä

ULKOMAANKAUPAN

ASIANTUNTIJA

09 2286 0001

Vientikaupan asiakirjat

Maija Pussinen

JURISTI

09 2286 0019

Kansainvälinen työvoima, työsuhde-, palkanlaskentaja henkilöstöasiat

Taloushallinto

Teija Kerbs

KIRJANPIDON

ASIANTUNTIJA

09 2286 0469

Käytännön kirjanpito ja taloushallinto

Johanna Marin-Hyppönen

ASIANTUNTIJA

09 2286 0306

Kansainvälistyminen, maa- ja markkinatieto, EU-rahoitus ja kansainväliset yrityskontaktihaut

Outi Toivanen-Visti

VASTUULLISUUSASIANTUNTIJA

045 3518 807 Enterprise Europe Network

Neuvontapalvelun artikkelit: Usein kysyttyjä kysymyksiä

Sopimusoikeus: Saako henkilön kuvaa käyttää markkinoinnissa?

Vastaus: Jos henkilö on tunnistettavissa mainoksesta tai muusta markkinointimateriaalista, on markkinoijalla oltava asianomaisen henkilön suostumus. Suojan piirissä niin julkisuuden henkilöt, yksityishenkilöt kuin lapsetkin. Jos henkilön kuva on hankittu kuvapankista, kuvan käyttäjän on syytä selvittää voiko kuvaa käyttää kaupallisesti.

- Marko Silen

Immateriaalioikeudet: Voiko aineettomista oikeuksista olla hyötyä rahoituksen saamisessa?

Vastaus: Aineettomien oikeuksien omistaminen parantaa startuppien rahoituksen saamisen mahdollisuuksia.

Euroopan patenttiviraston (EPO) ja Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) selvityksen Patents, trade marks and startup finance: Funding and exit performance of European startups mukaan jo varhaisessa vaiheessa aineettomia oikeuksia rekisteröineet startupit saivat Venture capital -rahoitusta jopa 10 kertaa todennäköisemmin. Patenttien vaikutus oli merkittävämpi kuin tavaramerkkien.

- Maija Kärkäs

Kansainväliset asiat ja vienti: Mihin voin ilmoittaa kaupanesteistä?

Vastaus: Mikäli kaupanesteitä havaitaan ulkomaankaupan yhteydessä, niistä olisi hyvä ilmoittaa, jotta korjaavia toimenpiteitä voitaisiin tehdä. Kaupanesteitä voivat olla muun muassa eri maiden määräykset ja toimenpiteet, jotka hankaloittavat kohtuuttomasti kaupankäyntiä.

EU-sisäkaupan osalta kaupanesteistä voi ilmoittaa työ- ja elinkeinoministeriöön ja EU:n ulkopuolisissa maissa kohdatuista esteistä ulkoministeriöön.

Sisämarkkinoilla kohdatuista ongelmista voi ilmoittaa myös Enterprise Europe Network -verkoston asiantuntijoille, jotka toimivat Helsingin seudun kauppakamarissa

- Jukka Säikkälä

Lisää kysymyksiä ja vastauksia www.rihykauppakamari.fi/ lakineuvonta → neuvontapalvelun artikkelit

Ohjelmistoratkaisut

“Parempaa puhtautta joka pyyhkäisyllä” p. 050 5527461 tai polarwipe@polarwipe.com

www.kekkonenvuorento.fi

| puhelin 010-666 9030 | | etunimi.sukunimi@kekkonenvuorento.fi |

ASIAKASLÄHTÖISTÄ SUUNNITTELUA

Tammi VIESTINTÄ

Graafinen suunnittelu ja taittotyöt, verkkosivujen suunnittelu ja toteutus sekä webhotelli- ja verkkotunnuspalvelut

- Ota yhteyttä!

info@tammiviestinta.fi - puh. 040 5497 143 - www.tammiviestinta.fi

HRA®, Hyväksytty Rekrytoinnin Asiantuntija -koulutus

HRA, Hyväksytty rekrytoinnin asiantuntija -koulutus auttaa sinua katsomaan rekrytoinnin tavoitteita, juridisia lähtökohtia sekä päätöksentekoa eri näkökulmista. Koulutus on jaettu moduuleihin, joita käydään asiantuntijoiden johdolla läpi keskustellen. Olitpa sitten pienyrittäjä, joka hoitaa rekrytoinnin itse tai suuren organisaation henkilöstöpäällikkö, rekrytointikoulutuksemme on erinomainen keino kehittää rekrytointiosaamistasi.

Kauppakamareiden jäsenet saavat HRA-rekrytointikoulutuksen jäsenetuhintaan.

”Muutos ajattelussa, kasvua rekrytoijana” ”Ryhmää osallistava, luonnollinen ja avoin ote aiheeseen” ”Uusia näkökulmia ja vahvistusta omalle tekemiselle”

”Hyvin asiansa osaavat luennoitsijat”

”Täydensi omaa tietotaitoa ja osaamista todella paljon”

Seuraava koulutus alkaa 09.04.2024

Vielä

ehdit mukaan!

puuttui yleisesti tunnustettu rekrytoinnin sertifiointiohjelma, jonka käynyt henkilö olisi tietoinen hyvästä ammattikäytännöstä ja aiheeseen liittyvästä lainsäädännöstä.

Tärkeintä minulle oli, että koulutettava ammattikäytäntö perustuu ajantasaiseen tietoon laista ja asetuksista, tieteellisesti tutkittuun tietoon ja kansainvälisen standardisoimisjärjestö ISO:n standardeihin - tässä tapauksessa 30405:een. Ei niinkään kenenkään yksittäisen henkilön mielipiteisiin (edes minun).

Erityisesti rekrytointiin liittyvän lainsäädännön tuntemuksessa oli puutteita. Monet rekrytoinnin ammattilaisetkin rikkovat päivittäin rekrytointiin liittyvää lainsäädäntöä, kuten työsopimuslakia, lakia yksityisyyden suojasta työelämässä tai yhdenvertaisuuslakia. Myös eurooppalainen tietosuoja-asetus GDPR on entisestään lisännyt rekrytoinnissa vaadittavan tietotaidon määrää.

Uskon ja toivon, että ammattimainen rekrytointi on tulevaisuudessa oleellinen ja tärkeä osa kaikkien itseään kunnioittavien organisaatioiden toimintaa. Hyvä tapa varmistua tästä on kouluttaa rekrytoinnista vastaavat työntekijät HRA-koulutusohjelmassa.

Milloin sinä olet viimeksi kouluttautunut rekrytointiin liittyen?

- Rekrytointikouluttaja Juho Toivola

TERVETULOA

Uudet jäsenet

• Tekoälykeskus Oy

• Riihimäen Asuntokeskus Oy LKV

• UnelmaTupa LKV Oy

• Tmi Tomi Arjanka / K-Market Martti

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarissa tapahtuu keväällä 2024

22.03.2024 Omistusjärjestelyjen veronäkökulma

09.04.2024 HRA®, Hyväksytty Rekrytoinnin Asiantuntija -koulutus

rihykauppakamari.fi

KUUKAUDEN SITAATTI:

Mikko Rasimus

Hyria koulutus Oy

”Aika usein turvallisuuskoulutuksen tarpeeseen herätään yrityksissä vasta sitten, kun on sattunut vahinkoja tai läheltä piti -tilanteita.”

17.04.2024 Kauppakamarimme naisverkoston tapaaminen

16.05.2024 HRA-webinaari: Rekrytoinnin viheliäiset ongelmat

22.05.2024 Mahdollisuudet ja sudenkuopat arvonlisäverotuksessa

24.04.2024 Työoikeusriidatmenettely ja välttäminen

17.05.2024 Kauppakamarimme sääntömääräinen kevätkokous

30.05.2024 Vientiasiakirjat.fi -käyttäjien aamutilaisuus

Rohkea organisaatio – turvallinen työyhteisö menestyy

Rohkea organisaatio - turvallinen työyhteisö menestyy (Alma Talent 2021) on Nina Rinteen kirjoittama teos, joka käsittelee psykologisen turvallisuuden ja rohkeuden merkitystä osana organisaatioiden toimintakulttuuria ja liiketoimintaa.

Kirja sisältää runsaasti esimerkkejä, harjoituksia, kysymyksiä ja vinkkejä, jotka auttavat lukijaa soveltamaan kirjan oppeja omaan työhönsä ja elämäänsä. Kirja on hyödyllinen niin yksilöille, tiimeille kuin koko organisaatioille, jotka haluavat rakentaa rohkeampaa ja turvallisempaa työyhteisöä ja menestyä nykyisessä nopeasti muuttuvassa ja kompleksisessa toimintaympäristössä.

Tutustu meihin ja tuotteisiimme: sako.global

Olisiko

2024

se vuosi, kun päätät viimein kehittää rekrytointiosaamistasi?

www.hra.fi

HRA®, Hyväksytty Rekrytoinnin Asiantuntija -koulutus perustuu SFS:n 30405 standardiin, joka keskittyy rekrytoinnin tärkeimpiin prosesseihin ja käytäntöihin. Koulutuksesta saat kokonaisvaltaisen käsityksen erilaisista rekrytointimenetelmistä ja -tekniikoista sekä opit taklaamaan rekrytoinnin haasteita.

Seuraava koulutus alkaa 09.04.2024 – vielä ehdit mukaan!