Riihimäen malli hallitusohjelmaan

Kerrottakoon heti kättelyssä, että Jouni Eholla ei ole taikasauvaa takataskussa eikä sirkuskania silinterihatussa saati foliohattua päässä tai ketunhäntää kainalossa.

Eho ei siis yritäkään esittää, että hänellä olisi valmis resepti Riihimäen elinvoimaisuuden varmistamiseksi tai kaupungin tulevien talouspaineiden purkamiseksi. Hän kuitenkin uskoo, että kun pari keskustan kehityshanketta saadaan liikkeelle, Riihimäki pystyy lunastamaan strategialupauksensa ja muuttumaan ”vastustamattomaksi vartin kaupungiksi” – eli asuinympäristöksi, jossa kaikki tarvittavat palvelut löytyvät säällisen kävely- tai pyöräilymatkan päästä. Parilla kehityshankkeella Eho viittaa muun muassa Voimalaan, Veturitalleihin ja radanvarren uuteen sotekeskukseen.

Pientä asennemuutosta Eho kuitenkin kaupunkilaisilta toivoo. Hänen korvassaan kuulemma särähtää, kun niin moni riihimäkeläinen piirtää jakolinjan vanhan kivijalkakeskustan ja asemanseudun väliin.

”Meidän pitäisi luoda käsitteistö, jossa keskustaa ja asemanseutua ei tarkastella erikseen vaan yhtenä ehjänä kokonaisuutena”, Eho sanoo.

Eholla on kaksi viestiä myös Arkadianmäen suuntaan.

”Riihimäellä on tehty ennakkoluulotonta kehitystyötä robotiikan opetuksen suhteen. Siksi hallitusohjelmaan pitäisi kirjata Riksun malli, jolla robotiikkakoulutusta juurrutetaan laajemmin Suomeen ja miksei kansainvälisestikin. Meillä on jo valmis sabluuna siihen, miten robotiikka voidaan integroida opetussuunnitelmiin.”

Toinen Ehon viesti liittyy puolustusteollisuuteen. Riihimäeltä löytyy poikkeuksellisen vahvaa puolustusalan tietotaitoa ja tuotantoa jo nyt, ja niitä voitaisiin kehittää ja kasvattaa hänen mukaansa niin, että kaupunkiin muodostuisi alan valtakunnallinen osaamiskeskus.

Vuosi yhtä vuoristorataa

Harvassa ovat ne kuntajohtajat, jotka ovat vaihtaneet työpaikkaa niin monta kertaa niin lyhyessä ajassa kuin Jouni Eho vuonna 2022.

Ensimmäisen siirtonsa hän teki heti tammikuussa. Hän irtisanoutui Pyhtään kunnanjohtajan tehtävistä ja siirtyi toimitusjohtajaksi paikalliseen lentokenttäyhtiöön Redstone Aeroon.

Viitisen kuukautta myöhemmin, kesäkuun puolenvälin paikkeilla, Eho näki Kuntalehdessä ilmoituksen, jossa Riihimäen kerrottiin etsivän edelleen uutta kaupunginjohtajaa paikkansa jättäneen Jere Penttilän tilalle.

Eho soitti ensin pari taustapuhelua ja otti sitten yhteyttä hakuprosessia vetäneeseen headhunteriin. Kohta hän istui kaupunginhallituksen tentattavana Riihimäellä. Siitä ei mennyt viikkoakaan, kun kaupunginvaltuusto nimitti hänet uudeksi kaupunginjohtajaksi – ja vieläpä täysin yksimielisesti.

Kyynisempi saattaisi epäillä, että noin vikkeläliikkeinen ihminen ei voi olla sitoutunut työhönsä sataprosenttisesti. Eho kuitenkin huomauttaa, että hänellä ei ollut minkäänlaista työntöä Pyhtään kunnanjohtajan tehtävistä ja että hän piti myös lyhyeksi jäänyttä visiittiään lentokenttäyhtiön johdossa mielenkiintoisena ja hyödyllisenä kokemuksena.

”Viihdyin Pyhtään kunnanjohtajana erinomaisesti. Olin kuitenkin indikoinut, että aion toimia tehtävässä kolmesta viiteen vuoteen, ja kun tuli mahdollisuus hypätä kolmen ja puolen vuoden kohdalla lentokenttähankkeeseen, päätin tarttua tilaisuuteen. Arvostan suuresti Redstone Aeroa ja sen vetäjiä. Yhtälö ei vain osaltani toiminut, ja siksi irrottauduin siitä omasta aloitteestani jo muutaman kuukauden jälkeen.”

Eho vakuuttaa, että hän haki Riihimäen kaupunginjohtajan paikkaa tosissaan ja että hän on aidosti tyytyväinen päästyään takaisin julkisen sektorin töihin. Hän aloitti virassaan syyskuun alussa, >>

Jouni Eho

Kuka: Riihimäen kaupunginjohtaja

Syntynyt: Utsjoella 1979

Koulutus: Bachelor in Political Science (valtiotieteiden kandidaatti), Davidson College, Pohjois-Carolina, USA 2004 ja yhteiskuntatieteiden maisteri, Joensuun yliopisto (nyk. Itä-Suomen yliopisto) 2007

Työura: Kymenlaakson ammattikorkeakoulun projektipäällikkö 20062010, Cursor Oy:n ohjelmapäällikkö

2010-2012, Oxford Research Oy:n toimitusjohtaja 2012-2015, Cursor Oy:n palvelujohtaja 2015-2018, Pyhtään kunnanjohtaja 2018-2022, Redstone Aero Oy:n toimitusjohtaja 2022, Riihimäen kaupunginjohtaja alkaen

1.9.2022

Koripalloura: Rovaniemen NMKY vuoteen 1998, Lahden NMKY 19981999, Vantaan Pussihukat 1999-2000 (22-vuotiaiden Suomen mestaruus), Davidson Wildcats, USA 2000-2004 (Southern Conferencen mestaruus 2002), Joensuun Kataja 2005 (SM-pronssi), KTP-Basket 2005-2008, lisäksi 6 A-maaottelua 2001-2003

Perhe: Vaimo, 3 lasta, 2 koiraa ja kissa

Asuu: Riihimäellä ja Kotkassa

Harrastaa: Liikuntaa, pohdiskelua, lukemista, musiikkia, konsertteja, teatteria ja hän sanoo, että tähänastiset kokemukset ovat vastanneet odotuksia täysin: ”Ilmapiiri on kaupunginhallituksen kollektiivissa erinomainen, ja toiminta täällä on todella mutkatonta ja ammattimaista.”

Urheilu-ura avasi maailman

Jouni Eho on pohjoisen poikia. Hän syntyi kirkkoherraperheeseen Utsjoella ja sai kasteensa Tenossa. Kun isälle avautui sairaalapapin paikka Lapin keskussairaalassa, perhe muutti Rovaniemelle. Poika oli silloin kolmen.

”On sanottu, että mies voi lähteä Lapista, mutta Lappi ei lähde miehestä. Kai minuunkin on maalattu lappilainen sielunmaisema. Se näkyy tyyneytenä: turha tässä on mihinkään hötkyillä.”

Nuori Eho pelasi koripalloa Rovaniemen NMKY:n paidassa ja eteni juniorien maajoukkuetasolle asti. Hän vietti yhden lukiovuoden vaihto-oppilaana Illinoisin osavaltiossa Yhdysvalloissa ja palasi vielä yhdeksi vuodeksi Rovaniemelle. Eho kuitenkin tiesi, että Rovaniemellä hän ei voisi kehittyä enää yhtään paremmaksi koripalloilijaksi. Niinpä hän kävi viimeisen kouluvuotensa Salpausselän urheilulukiossa Lahdessa.

Kirjoitusten jälkeen Eho suoritti ensin varusmiespalveluksen Puolustusvoimien urheilukoulussa Hennalassa ja otti sitten kiinnityksen Vantaan Pussihukkien koripallojoukkueeseen. Siellä hän tutustui valmentaja Pekka Salmiseen, joka on alansa ehdottomia ykkösnimiä Suomessa, ja seuran puheenjohtajaan John Simoniin, joka teki siviiliuransa Koneen viestinnässä ja tuli tunnetuksi Pekka Herlinin loistavan elämäkerran kirjoittajana.

Salmisen ja Simonin ansiota oli pitkälti se, että Eho sai urheilustipendin Davidson Collegeen Pohjois-Carolinaan. Se oli onnenpotku jo siksi, että yksi lukuvuosi yhdysvaltalaisessa huippuyliopistossa maksaa noin 70 000 dollaria. Ehon stipendi kattoi kaikki opiskelumaksut ja asumiskulut neljän lukuvuoden ajalta. Onnenpotku oli sekin, että Eho tuli opiskelleeksi kansainvälistä politiikkaa juuri vuosina 2000-2004. Se oli ajanjakso, jolloin geopoliittiset mannerlaatat liikkuivat järisyttävällä voimalla. Siihen mahtui George W. Bushin ja Al Goren farssimaiset presidentinvaalit, syyskuun 11. päivän terrori-iskut, Yhdysvaltojen sukellus Lähi-idän loputtomiin sotiin ja vaikka mitä.

USA:sta palattuaan Eho pääsi jatkamaan opintojaan Itä-Suomen yliopistoon ja pelaamaan koripalloa Joensuun Katajaan.

Katajasta hän siirtyi KTP-Basketiin Kotkaan ja ryhtyi rakentamaan siviiliuraa Kymenlaakson suunnalla. Hän työskenteli kahteen otteeseen Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiössä Cursor Oy:ssä ja työskenteli siinä välissä aluekehitykseen erikoistuneessa konsulttitoimistossa Oxford Researchissa.

Oxford Researchin pestiä Eho hoiti sekä etänä kotona Kotkassa että pendelöimällä Kotkan ja Helsingin väliä. Niihin vuosiin mahtui monta vaativaa ja näyttävääkin työtehtävää – esimerkiksi ne vaikuttavuusselvitykset, joita hän teki Helsingin kaupungille Guggenheimin museohankkeen tiimoilla.

Kaiken kukkuraksi Väestöliitto kanonisoi hänet Vuoden isäksi vuonna 2014.

”Yle tuli tehneeksi minusta jutun otsikolla Yritysjohtaja laittaa perheensä työn edelle Väestöliitto oli bongannut haastattelun ja halusi nimetä minut siitä hyvästä Vuoden isäksi. Putosin persauksilleni. En ollut sellaisesta palkinnosta kuullutkaan.”

Kaikki elinvoimatekijät paikoillaan

Eho sanoo, että lappilainen DNA on hänessä ”edelleen yllättävän isossa roolissa”. Se näkyy esimerkiksi niin, että hän on valmis tarttumaan uusiin ja vaikeisiinkin tehtäviin huolimatta siitä, että hän on ollut usein altavastaajan asemassa.

”Jo se, että lähdettiin aikoinaan rakentamaan koripallouraa Rovaniemeltä, oli vastoin kaikkia odotuksia. Altavastaajan asemassa oltiin myös päähän potkitussa Kymenlaaksossa, jossa ryhdyttiin houkuttelemaan Googlen palvelinkeskusta rakennemuutoksen tyhjentämään paperitehtaaseen Haminaan.”

”Jotakin pientä altavastaajan piirrettä näen myös Riihimäessä. Kaupungin brändi ei ole miinuksella, mutta ei se ole vahvasti plussallakaan. Riihimäki voi kuitenkin nousta yllättäjäjoukkueeksi, sillä kaikki sen elinvoimaisuuteen liittyvät kulmakivet ovat paikoillaan. Nyt vain tarvitaan ripaus lisää nälkää ja uskoa siihen, että voimme olla kokoamme suurempia pelaajia.”

Riihimäki

Perustettu: 1922, kaupungiksi 1960

Väkiluku 31.12.2022: 28 588

Kunnallisvero 2023: 7,86 prosenttia

Talousarvion ylijäämä 2023: 14,2 milj. euroa

Kaupunginvaltuusto: 43 paikkaa, joista Kok. 11, SDP 9, Vas. 8, PS 7, KD 3, Vihr. 3, Kesk. 1 ja Liik. 1

Valtuuston puheenjohtaja:

Miia Nahkuri

Hallituksen puheenjohtaja:

Riku Bitter

Kaupunginjohtaja: Jouni Eho