Vastuullisuudesta ja vihreästä siirtymästä uutta kasvua sekä kilpailuetua

Vastuullisuus ja kestävä kasvu ovat seuraavien vuosien ja vuosikymmenien kehityksen merkityksellisin tekijä. Lainsäädäntö ja regulaatio edistävät muutosta. Ilmastomuutokseen liittyvän investointitarpeen arvioidaan olevan globaalisti satojatuhansia miljardeja. Euroopassa ja koko maailman laajuisesti yritykset etsivät kumppania ympäristöllisen kestävyyden parantamiseksi. Aika on mahdollisuus Suomelle, se luo erinomaisia yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Suomen etuina ovat korkea osaaminen, digitalisaatio ja prosessitehokkuus.

Käynnissä oleva muutos edellyttää resurssien tehokkaampaa käyttöä, taloudellisesti kilpailukykyisempiä ja vaikuttavimpia toimenpiteitä, uusien energiaratkaisujen käyttöönoton tutkimista ja tarkastelua. Vauraana ja osaamisintensiivisenä maana meillä on kaikki mahdollisuudet edetä päästövähennystavoitteissa nopeasti ja luoda niiden pohjalta investointeja, työpaikkoja ja vientituloja.

Vihreä siirtymä on ympäristöasioiden huomioimista perusarjessa ja koko liiketoimintaketjussa. Tavoitteena on toimia hiilineutraalisti ja kehittää sekä tuottaa ympäristöystävällisempiä tuotteita ja palveluja että vähentää toiminnassa syntyviä ympäristövaikutuksia.

Kauppakamarimme ja alueen kuntien yhteistyöllä syntyi Syklin kanssa

Marja Heinim Ki

tehtävä Vastuullisuudesta kilpailuetua -valmennusohjelma, jossa rahoittajana toimii Uudenmaan Liitto. Tavoitteena on auttaa pk-yrityksiä löytämään uusia mahdollisuuksia ja lisäämään ymmärrystä uusien päästövähennystavoitteiden taustasta.

Huhtikuussa tarjoamme yritysvastuu tietoiskun, aiheena yritysvastuu pk-sektorin näkökulmasta, vastuullisuusraportoinnin lakimuutos ja lisäksi saat vinkkejä, mitä on ainakin tiedettävä ja huomioitava.

Toukokuussa Energia-tapahtumassa tarjoamme tietoa erilaisista uusista energiamuodoista ja niiden kehittämisestä sekä tilanteesta Euroopassa.

Vapautumassa

10 000 m² MUOKATTAVAA

Teollisuustilaa Hyvink Ll

Kesällä 2024 vapautuu aktiivisella Sahanmäen teollisuusalueella yrityksesi tarpeiden mukaan muuntautuva kohde moneen eri käyttötarkoitukseen. Tilojen korkeudet 4-8 metriä.

RENTTO.FI/NIINISTONKATU8-12

SOITA: EEVA VANHATALO 040 7070 868

Hallitilaa Tulossa Vuokralle

Kaksi kaavoitettua rakennuspaikkaa Sahanmäessä, rakentamisen voi aloittaa nopeasti.

Toimitilaa n. 4000-4250 m 2 per halli.

RENTTO.FI/RAATALOIDYT-TOIMITILAT SOITA: ARTO HÄGG 044 2598 797

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN KAUPPAKAMARI

Lehti 1/2023 3 6 8 17 22 29 33

PÄÄKIRJOITUS

Kauppakamarin toimitusjohtaja

Marja Heinimäki

KAUPPAKAMARIN VUOSIKYMMENET

RIIHIMÄEN MALLI HALLITUSOHJELMAAN

Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho

TEOLLISUUSPOLITIIKAN UUSI AIKAKAUSI

Nordic West Officen toimitusjohtaja

Risto E.J. Penttilä

EDUSKUNTAVAALIT

Kuuden suurimman mittelö

KOULUTUS

ILMOITUSTAULU

8

JÄSENEN KYNÄSTÄ:

15

JACQUET FINLAND

Toimitusjohtaja Ilkka Jauhiainen

1975

Hyvinkää ja Riihimäki muuttuivat kauppaloista kaupungeiksi vuoden 1960 alussa. Kyltit vaihtuivat juhlallisesti rajalla (kuva vas.).

Moottoritien avajaiset 19.10.1990. Hyvinkään ja Riihimäen välisen osuuden avajaisissa Kauppakamaria edusti puheenjohtaja Martti Löf.

Riihimäen kaupunginmuseo

Kansainväliset Erämessut aloitusvuonna 1972. Kunniavieraina olivat Itävallan liittopresidentti Franz Jonas (edessä vas.) sekä taustalla keskellä asteleva presidentti Urho Kekkonen. Jonoa johdattelee messutoimikunnan puheenjohtaja Arvi Paloheimo.

Kauppakamarin aseman vakinaistumista osoitti että 1975 palkattiin ensimmäinen päätoimitoimitusjohtaja, majuri evp. ennen asiamiehet olivat johtaneet käytäntoimintaa. Heistä useimmat olivat alueen pankinjohtajia.

Er Messuista Vetonaula

jäkymmenvuotinen menestyksekäs taival osoittaa, että metsästyksen ja kalastukottaminen messujen alkuperäiseksi yhteisteemaksi 1972 oli onnistunut ratkaiKun niihin vielä lisättiin luonnonsuojelu ja luonnossa liikkuminen, messuista kiinnostuneiden määrä lisääntyi. Kauppakamari on ollut alusta lähtien mukana messujen järjestelyissä. Suomalaiset söivät 1972 jo miljoona litraa jogurttia. Sitä maistettiin ensimmäikerran Osuuskunta Tuottajain Maidon meijerin vihkiäisissä kuusikymmentäluvun lopulla Herajoella. Suurmeijerin paikasta kilpaili myös Hyvinkää, mutta Riihimäki vei voiton. Rentto Oy teki kenkiä Hyvinkäällä yhdeksänkymmentäluvun alkuun asti. Kaapelitehdas irrottautui siitä omaksi yhtiökseen jo kuusikymmenluvun puolivälissä alkoi menestyä 1970-luvulla. Nykyään Reka Kaapeli Oy on sijoitusyhtiö Neo Industrialin kokonaan omistama tytäryhtiö ja yksi suurimmista kaapelinvalmistaSuomessa. Tehtaat ovat Hyvinkäällä, Riihimäellä ja Keuruulla sekä Venäjällä. Molempia kaupunkeja rakentanut Teräskiila ja tytäryhtiö Peruskiila menivät konkurssiin 1971. Oikeusprosessit kestivät pitkälle 1980-luvulle. Teräskiila urakoi muun muassa Hyvinkään uuden kirkon.

köysi, jota voidaan nostaa tai poistaa kokonaan”. Paloheimo oli kaikki kaikessa, kun Riihimäen Erämessut perustettiin. Monipuolisena kulttuurivaikuttajana hän oli taustalla myös Suomen lasimuseon ja Metsästysmuseon synnyttämisessä.

Vuoden 1978 kevätkokouksessa talousneuvos Väinö Virkille (oik.) myönnettiin Kauppakamariplaketti. Luovuttajana puheenjohtaja Timo Rentto. Kuvassa keskellä Mauri Alitalo ja vasemmalla Arvi Paloheimo.

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin valmistava kokous pidettiin Hyvinkäällä 18.4.1951. Hankkeen takana oli Helsingin Verkatehdas Oy:n aktiivinen toimitusjohtaja ja omistaja, lakitieteen lisensiaatti .

Varsinainen perustava kokous pidettiin Hyvinkäällä 17.5.1951. Johtoon asetettiin 36-jäseninen toimikunta ja puheenjohtajaksi Nemes. Tavoitteena oli alusta alkaen osaston itsenäistyminen omaksi kamariksi.

Automaatti teki pullon poikineen, sekin sammui viimein Riihimäen Lasi Oy:ssä. Riihimäki tunnettiin vuosikymmenet kristallikaupunkina. Riihimäen Lasi ja Kumela pitivät lasiteollisuuden mainetta yllä vuosikymmenet. Kaupungille oli iso isku, kun molempien toiminta loppui, Kumelan 1985 ja Riihimäen Lasin 1990.

Ongelmajätelaitoksen, nykyisen Ekokemin, sijoittuminen Riihimäelle herätti aluksi suurta vastustusta 1980-luvun alussa. Epäilykset ovat vuosikymmenten kuluessa kaikonneet. 2013 Ekokemin jätevoimalat tuottivat yhdeksänkymmentä prosenttia Riihimäen ja seitsemänkymmentä prosenttia Hyvinkään kaukolämmöntarpeesta.

1980

Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi kauppakamarin toimitusjohtajaksi valittiin ekonomi Anja Eerikäinen

1986 sähköinen paikallisviestintä teki tuloaan. kauppakamari oli aktiivisesti perustamassa hyvinkäälle kaapelitelevisioyhtiötä, joka syntyi 1986. hyvinkää-televisio Oy:ssä olivat mukana suurimpina osakkeenomistajina paikalliset lehtiyhtiöt, hyvinkään sanomalehti Oy ja hyvinkään uutiset ky. se yhdistyi pian Riihimäelle perustetun Riihimäki-vision kanssa hyvinkään ja Riihimäen kaapeli-tv Oy:ksi. toiminnasta ei tullut kannattavaa, ja omistajien ristiriidat johtivat yhtiön alasajoon ja kauppakamarin irtautumiseen siitä. keuksissa. Tilanne johti siihen, että perinteikkäiden Riihimäen Lasin ja Hyvinkään villatehtaan tuotannollinen toiminta loppui 1990. Riihimäen toinen lasitehdas, Kumela, meni konkurssiin jo 1985. Paloheimo-yhtiöt luopui tiiliteollisuudestaan vuosikymmenen lopulla. Paloheimo joutui luopumaan Riihimäen Lasin pääomistajuudesta, kun korkein oikeus purki Arvi Paloheimon tekemät osakekaupat. Lasi siirtyi A. Ahlström Oy:lle, jonka lasivillatehdas käynnistyi Hyvinkäällä 1980-luvun alkupuolella. Ahlström lopetti vähän myöhemmin Riihimäellä toimintaan lähteneen kilpailijan, Lasin Ilvesvillan. Ongelmajätelaitos, nykyinen Ekokem, sijoittui Riihimäelle vuosikymmenen alussa, kiivaan vastustuksen säestämänä. Kaupunkien välinen radanvarsitie valmistui 1986, ja sen varrelle suunniteltiin vaikka mitä, kuten yhteistä paloasemaa, kaupallista keskusta ja rekkaterminaalia.

1988 talousalueella aloitti paikallisradio pikku-päkä.

Marraskuussa 1952, esitettiin toiminnan tehostamiseksi kauppakamarin itsenäistymistä. Valtioneuvosto vahvisti Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin säännöt lokakuun 29 päivänä 1953, joten tätä päivämäärää voidaan pitää Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin itsenäistymisen päivänä.

MUUTAMA VUOSI TULLAUSTA Kauppakamarin pitkään ajama hanke toteutui, kun Hyvinkään tulliterminaali avautui 1982. Järkevän toiminnan esteenä oli taas lääninraja. Tarvittiin byrokraattinen lausuntokierros, ennen kuin valtioneuvosto päätti siirtää Riihimäen, Hausjärven ja Lopen Tampereen tullipiiristä Helsingin piiriin.

Toiminta-alueen muodostivat Loppi, Riihimäki, Hausjärvi, Hyvinkää, Hyvinkään mlk., Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää ja Kerava. Kauppakamarin kotipaikaksi vahvistettiin Hyvinkää.

Kaupunki tuli pääomistajaksi Hyvinkään Tulliterminaali Oy:öön, jonka osakkaita olivat myös kauppakamari sekä huolinta- ja kuljetusliikkeitä. Ensimmäiset tulliterminaalin tilat olivat Koneen Heveksen kiinteistössä. Vuosikymmenen lopulla tuli siirto Hyvinkään rahtiaseman yhteyteen. Kovin kauan terminaali ei ehtinyt toimia, kun lamavuodet tulivat eteen. Huolintaliikkeet keskittivät toimintojaan raja- ja rannikkokaupunkeihin. Tulliterminaali-yhtiön toiminta päättyi 1994 lopussa. Tosin vielä syyskesällä kauppakamarin teettämä kysely osoitti, että omaa tullia tarvitsee kaksi kolmasosaa alueen yrityksistä.

Kauppakamarin puheenjohtajaksi valittiin Nemes Hyvinkäältä. Varapuheenjohtajaksi valittiin lakit. lisensiaatti ja Riihimäen piirin nimismies Niilo Eerola sekä toimitusjohtaja Johan Manninen Järvenpäästä. Hallituksen jäseniksi tulivat mm. perustajajäsenet, toimitusjohtaja Tapani Häti ja toimitusjohtaja Väinö Virkki Riihimäeltä ja dipl.ins. Onni K. Rentto Hyvinkäältä.

Kauppakamari perustettiin ajankohtana, jolloin huomattiin, että alue muodostaa oman kokonaisuuden, jonka alueella toimivalla elinkeinoelämällä ja hallinnollisilla viranomaisillakin on samankaltaisia kysymyksiä ratkaistavana ja yhteisiä puutteita poistettavana.

Vuonna 1961 Helsingin kauppakamarin esityksestä Kerava, Järvenpää, Tuusula ja Nurmijärvi irrotettiin Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin toimialueesta ja liitettiin Helsingin kauppakamariin. Mäntsälän kunta liitettiin Helsingin kauppakamarin alueeseen vuoden 1998 alusta.

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin toimialue käsittää tänä päivänä Hyvinkään ja Riihimäen kaupungit sekä Hausjärven ja Lopen kunnat. Kauppakamarilla on jäseniä myös lähikuntien alueilta.

Vaikka kauppakamarin toimialue on voimakkaasti supistunut perustamisajankohdastaan, on sillä tänä päivänä selkeä tehtävänsä yhtenä keskeisenä toimijana kehittää metropolialueen rinnalla olevaa, elinkeinopohjaltaan riittävän suurta kasvukeskusta.

Kauppakamarin tehtävänä on ollut ja on toimia alueensa kaikinpuolisen kehittämisen hyväksi. Merkitys on kasvanut metropolialueen työntäessä teollisuutta pois pääkaupunkiseudulta. Sijainti ja sujuvat liikenneyhteydet tarjoavat edelleen erinomaisen sijaintivaihtoehdon elinkeinoelämälle.

Jouni Eho sanoo hakeneensa Riihimäen kaupunginjohtajan paikkaa tosissaan ja olevansa aidosti tyytyväinen päästyään takaisin julkisen sektorin töihin.

Kuvat Riihimäen kaupunki