Res Judicata 1/2022

RES JUDICATA 1/2022

OIKEUSTIETEEN YLIOPPILAIDEN YHDISTYS JUDICA RY:N AINEJÄRJESTÖLEHTI

ITÄ-SUOMEN SUURIN ASIANAJOTOIMISTO

- JA LAKIASIASI ON HYVISSÄ KÄSISSÄ -

www.asianajotoimisto.com Kauppakatu 17 B, 80100 Joensuu asianajotoimisto@kontturi.fi 013 120 731

SISÄLLYSLUETTELO RES JUDICATA 1/2022

2 3 5 6 10 13 15 17 21 23

Sivu 8: VAIHDOSSA KOLMESTAAN: ANTWERPEN

PÄÄKIRJOITUS P U H E E N J O H TA J A N TERVEHDYS KOPON KULMA RES JUDICATAN TOIMITUS 2022 HAASTATTELU: TYÖSKENTELY TYÖOIKEUDEN OPETUS- JA TUTKIMUSAVUSTAJANA

Sivu 12: KOLUMNI: KEVÄTAURINKOA JA MAAILMANTUSKAA

LIIKUNTA JA STRESSI

KULTTUURIKULMA KOLUMNI: IRTI SUORITUSKESKEISESTÄ HYVINVOINNIN TAVOITTELUSTA

Sivu 18:

RESEPTIPALSTA

ALUMNIPALSTA

RES JUDICATA TESTAA: KERUBIN GRILLI

RES JUDICATA Päätoimittaja Frans Haavisto projektivastaava@judica.fi Toimittajat Elias Eronen, Elisa Mikkonen, Erika Virtanen, Juho Mela, Katariina Kaario, Marika Honkanen, Olivia Salonen, Reetta Mantere, Roosa Romppanen Kannen kuva Kaisla Honkanen Julkaisija Judica ry PL 111 Oikeustieteet / Itä-Suomen yliopisto 80101 Joensuu

Ilmoitusmyynti Otto-Petteri Kinnunen yhteistyovastaava@judica.fi Paino Picaset Oy Painosmäärä: 50 kpl Sähköinen versio www.issuu.com/resjudicata www.judica.fi ISSN 2670-0085 (painettu) ISSN 2670-0093 (verkkojulkaisu)

Res Judicata

1

PÄÄKIRJOITUS

V

uoden vaihtuessa uuteen ja keväisen maan noustessa lumisesta haudastaan on tärkeää muistaa pitää huolta sekä omasta että läheistensä hyvinvoinnista. Kevät on usein hektistä aikaa, jolloin loman jäljiltä arkeen palaaminen voi olla haastavaa, kun uusi vuosi ja rutiinit pyrkivät asettumaan raiteilleen. Etenkin tänä keväänä on uusi vuosi tuonut uudet haasteensa matkassaan. Uuden opintotietojärjestelmä Pepin käyttöönotto on ollut pitkä prosessi ja opiskelijat ovat joutuneet opettelemaan uudelleen järjestelmän käytön perusteista asti. Ajoittain tämä on johtanut myös siihen, että opiskelijat ovat joutuneet myös taistelemaan keskeneräistä järjestelmää vastaan päästäkseen haluamilleen kursseille. Perinteinen alkuvuoden kesätyöhakuprosessi on jälleen aiheuttanut harmaita hiuksia opintojen aiheuttaman stressin ohelle. Ainejärjestöissä valta on vaihtunut ja uusi hallitus, toimihenkilöt, toimikuntalaiset sekä muut vastuuhenkilöt ovat ottaneet tehtävänsä vastaan ja hiljalleen totutelleet täyttämään edeltäjiensä saappaat. Pahentunut koronatilanne on myös iskenyt kapuloita rattaisiin ainejärjestöille ja useat ovat joutuneet viettämään arkensa opiskelijayksiön neljän seinän väliin vangittuna. Edes kevään loskaiset säät eivät ole olleet otolliset ulkoiluun. Kehon ja mielen hyvinvoinnin tärkeyttä ei näissä olosuhteissa voi tarpeeksi korostaa. On helppo jäädä jumiin tähän karuselliin, jossa stressi ei anna tilaa rentoutua. On helppo syyttää vastoinkäymisistä toisia. Tämä on ikävä trendi, jonka yleisyys näyttää olleen vain kasvussa. Sen sijaan vaatii luonnetta ymmärtää muidenkin olevan samassa veneessä. Tämä vene pysyy pinnalla vain jos kaikki yhdessä ottavat ämpärit käteen sen sijaan, että ampuu pohjaan lisää reikiä. Yleisen maailmantilanteen

2

Res Judicata

ollessa raskas, läheisetkin ystävät saattavat ajoittain vaikuttaa etäisiltä. Usein nämä läheiset ovat kuitenkin vain yhden viestin tai soiton päässä ja kuuntelevat mielellään huolenaiheet. Vastaavasti myös uudet tuttavuudet voivat olla kysymistä vailla valmiit kukoistaakseen. Stressi ja yksinäisyys eivät ole hyvää seuraa. On siis tärkeää etsiä aikaa oman hyvinvoinnin ylläpitoon ja vaalia niitä ihmissuhteita, jotka tätä edistävät. On tärkeää tiedostaa oma roolinsa vastavuoroisessa ihmissuhteessa ja olla valmis tekemään aloitteita. Jokainen toteuttaa omaa hyvinvointia omalla tavallaan. Toiset nauttivat yksin luonnon keskellä mietiskelystä, toiset railakkaista illoista ystävien kesken. Joskus voi olla myös kohdallaan pysähtyä pohtimaan, mikä on juuri se asia, mitä omassa elämässään todella kaipaa. Pohjimmiltaan tärkeintä on muistaa olla armollinen itselleen ja muille. Yhdessä ja toisemme huomioimalla voimme selvitä näistä hektisistä ajoista yli. Frans Haavisto Judica ry:n päätoimittaja

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS

Hyvinvointi vaakalaudalla

V

uotta 2022 on kulunut tätä kirjoittaessani liki täsmälleen kaksi kuukautta, ja jälleen kerran on pyörähtänyt uusi ainejärjestövuosi toiveikkaasti käyntiin. Edelleen jatkunut koronatilanne on varjostanut alkuvuoden ainejärjestötoimintaa. Vihdoin alkaa kuitenkin tuntua siltä, että tunnelin päässä alkaa näkyä valoa normaaliin paluusta. Koronan sivutuotteina on syntynyt kuitenkin useita positiivisia lieveilmiöitä, kuten esimerkiksi etäopiskelumahdollisuuksien parantuminen sekä yhdessäolon arvostuksen lisääntyminen; enää kasvokkain tapaamista ei pidä täysin itsestäänselvyytenä. Newtonin kolmannen lain mukaan voima vaatii kuitenkin itselleen aina vastavoiman, eikä negatiivisilta lieveilmiöiltä ole voitu välttyä. Näistä varmasti näkyvimpänä ja ajankohtaisimpana on syytä nostaa esiin (opiskelijoiden) mielenterveys ja siihen liittyvät ongelmat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen joulukuussa 2021 julkaiseman korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan mielenterveyspalveluiden kysyntä kasvoi ensimmäisenä koronavuotena 26 %. Vuonna 2021 kasvu jatkui yhä kovempana, ja tammi-marraskuussa 2021 mielenterveyspalveluiden kysyntä oli kolminkertaista vuoden 2020 vastaavaan aikaan verrattuna. Vuoden ensimmäisen Res Judicatan teemaksi on valikoitunut hyvinvointi ja se on varsin sopiva teema varsinkin näin uuden vuoden alulle. Vasta

viime vuoden loppupuolella alettiin valtamediassa kiinnittämään huomiota myös (korkeakoulu)opiskelijoiden hyvinvointiin, ja esimerkiksi YTHS:lle on myönnetty vuosille 2021–2022 valtionavustusta koronan aiheuttamien haittojen lieventämiseen. Onkin ilo huomata, että opiskelijoiden hyvinvointi saa edes pienen murusen sen ansaitsemasta huomiosta. On kuitenkin syytä muistaa, että hyvinvointia voi edistää monelta eri taholta ja parhaiten siinä onnistutaan, kun kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Yliopisto, ylioppilaskunta, ainejärjestö, yksilö; jokaisella on tärkeä rooli ja pienetkin teot ovat tärkeitä: kuulumisten kysely, tervehtiminen, hymy. Näillä pienillä asioilla voi olla suuren suuri merkitys hyvinvoinnin kannalta. Kannustankin meitä kaikkia huomioimaan ympärillänne olevat ihmiset ja pitämään toisistamme huolta.

”Onkin ilo huomata, että opiskelijoiden hyvinvointi saa edes pienen murusen sen ansaitse masta huomiosta.” Lopuksi haluankin kääntää katseen johonkin aivan muuhun. Kuten edeltäjäni – Jarkko, Roosa, Saara ja Jussi – ovatkin jo omissa tervehdyksissään huomioineet, Judican ehdoton valtti on se, että Judican toiminta kehittyy edelleen ja jokaisella on mahdollisuus tuoda esiin uusia ideoita, ja niiden toteuttaminen on huomattavasti helpompaa kuin sellaisessa ainejärjestössä, jonka perinteet ovat juurtuneet todella syvälle. Jussi on antanut Res Judicatan numerossa 1/2021 ehkä hieman kliseisen, mutta mielestäni ehdottoman todenmukaisen

Res Judicata

3

kuvauksen Judicasta, joka pätee edelleen: ”Judica on nuori, muttei valmis.” Ainejärjestömme on kasvanut huimasti muutamassa vuodessa, ja tällä hetkellä meitä Judisteja onkin jo yli 300 ja tuo luku kasvaa kasvamistaan. Vaikka olemmekin edelleen se nuorin oikisainejärjestö, emme todellakaan se pienin ja tämän kasvun mukana tulee sekä uusia mahdollisuuksia että haasteita. Haluankin siis kannustaa jokaista jäsentä lähtemään mukaan Judican toimintaan ja tällä tavoin tulla mukaan luomaan rakkaasta Judicastamme entistä upeampaa ja kokonaisvaltaisempaa ainejärjestöä, josta jokainen löytäisi oman paikkansa. Oi Judica!

4

Res Judicata

”Vaikka olemmekin edelleen se nuorin oikisainejär jestö, emme todellakaan se pienin ja tämän kasvun mukana tulee sekä uusia mah dollisuuksia et tä haasteita.”

Jesse Sironen Judica ry:n puheenjohtaja

KOPON KULMA

Uusi vuosi, uudet kujeet?

K

opon roolin kannalta suurin lisämauste menneeseen vuoteen verrattuna lienee mahdollisuus päästä hyödyntämään Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) oikeustieteellisen alan korkeakoulutuksen arviointia edunvalvonnan työkaluna. 2021 marraskuussa valmistuneessa arvioinnissa laitoksemme vahvuuksiksi katsottiin mm. opiskelijalähtöisten opiskelutapojen ja ohjauksen kehitystyö sekä kehittämismyönteinen ilmapiiri ja opetussuunnitelmaprosessi. Kehittämissuosituksina sen sijaan nostettiin esiin esimerkiksi arvioinnin linjakkuus ja tasapuolisuus erilaisten opintojaksojen ja suoritusmuotojen välillä, avoimen yliopiston opiskelijamäärän kasvun vaikutusten arviointi osaamistavoitteiden näkökulmasta, sekä yleisten työelämävalmiuksien opettamisen integroiminen opintojaksoihin. Viime joulukuussa pääsin ottamaan pienen varaslähdön hallituspestiin osallistumalla puheenjohtaja Sirosen tutkaparina oikeustieteen laitoksen laitoskokoukseen. Vilkasta keskustelua kokouksen osallistujien kesken herätti erityisesti edellä mainittu työelämärelevanssi; täyttyykö se riittävästi oikeudenalojen yleisten oppien ja oikeudellisen argumentaation opettamisen myötä, vai onko konkreettisten työelämätaitojen, kuten asiakastilanteissa toimimisen tai yleisten juridisten asiakirjojen laatimisen opettaminen tämän kannalta tarpeellista? Kysymys vielä erikseen on se, että onko jälkimmäisenä mainittujen kouluttaminen edes laitoksen vastuulla? Ainejärjestömme viimeisimmän opintokyselyn perusteella jäsenistön kanta vaikuttaa tämän suhteen kovin selvältä – käytännön työelämävalmiuksien lisäämistä opintoihin peräänkuulutettiin toistuvasti.

otettu uusi opiskelijarekisteri, Peppi. On aiheellista todeta, että vaihdos uuteen on näyttänyt sivustakatsojalle vähintäänkin hätiköidyltä; ongelmia on esiintynyt aivan käytännön asioiden suhteen, kuten kursseille ja tentteihin ilmoittautumisessa ja suoritusten kirjaamisessa rekisteriin, osalla on saattanut jopa siirtyä opintosuoritukset väärälle opinto-oikeudelle. Tilanne on ollut kokonaisuudessaan turhauttava ja alustan yleisessä toimivuudessa on vielä paljon parannettavaa, mutta uskallan väittää, että sumun hälvettyä valoa tulee näkymään tunnelin päässä Pepinkin suhteen. Kaiken kaikkiaan kulunutta alkuvuotta on leimannut tietynlainen epävarmuus ja turhautuneisuus monella elämän osa-alueella; niin opintomaailmassa, kuin sen ulkopuolellakin. Pandemiarumban hiljennyttyä usko paluusta normaaliin on kuitenkin hiljalleen palannut, ja turhautuneisuus sekä epävarmuus on alkanut jälleen vähitellen kääntymään odottavaisuudeksi ja toiveikkuudeksi – nähtäväksi kuitenkin jää, miltä tämä uusi normaali tulee muutosten myötä näyttämään. Konsta Hänninen Judica ry:n varapuheenjohtaja & koulutuspoliittinen vastaava

Toinen hieman kärkkäämpi lisämauste sekä opiskelijoiden että henkilöstön arjessa yliopistossamme on ollut vuodenvaihteen tienoilla käyttöön

Res Judicata

5

RES JUDICATAN TOIMITUS 2022 Elisa Mikkonen Moikka! Olen Elisa, toisen vuosikurssin opiskelija ja kotoisin Joensuusta. Opiskelun ja ainejärjestöhommien ohella tykkään viettää aikaa ystävien kanssa ja liikuntaa harrastaen. Olen myös kulttuurin suurkuluttaja; erityisesti musiikki sekä live-keikat ovat lähellä sydäntä. Odotan innolla tulevaa vuotta toimituksessa!

Elias Eronen Moikka! Oon Elias, 21-vuotias ja opiskelen kolmatta vuotta oikiksessa. On tosi siistiä päästä kirjoittamaan judisteille kiinnostavia juttuja.

Erika Virtanen Moikka! Mä oon Erika, kolmannen vuoden opiskelija ja oon tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana Ressun toimituksessa. Ainejärjestötoiminta on ollut mulle iso osa opiskelijaelämää, joten ajattelin nyt kokeilla tätäkin. Vapaa-ajallani tykkään katsoa kännykästä kuvia ja videoita mun vanhempien koirista.

Juho Mela Moro! Nimi on Juho Mela ja olen kolmannen vuosikurssin setäkokelas. Aiemmin olen Judicassa vaikuttanut vaikka ja missä. Viime vuosi Res Judicatan toimituksessa oli sen verran antoisa, että päätin pitkän pohdinnan jälkeen jatkaa journalistin hommia. Pääsette siis myös vuonna 2022 nauttimaan esimerkiksi asiapitoisista kolumneistamme ja syväluotaavista haastatteluista!

Katariina Kaario Moikka! Olen Katariina (tuttavallisemmin Kata), toisen vuoden Judisti Helsingistä. Joensuun hektistä opiskeluarkea ja töitä tasapainotan viettämällä runsaasti aikaa ystävien kanssa - tosin tänä vuonna hommia on tehty enimmäkseen etänä Aasiasta ;)

6

Res Judicata

Marika Honkanen Olen Marika Honkanen, neljännen vuoden judisti. Asustelen Espoossa ja pyörähdän Joensuussa kampuksella aina tarpeen vaatiessa. Opintoja tasapainottaa työt asianajotoimistossa sekä kotosalla meidän Manu-koira. Hienoa päästä jatkamaan toista vuotta osana ressun toimitusta!

Roosa Romppanen Moi! Mä oon ensimmäisen vuoden judisti alun perin Vantaalta. Joensuussa parasta on lyhyet välimatkat ja liikuntamahdollisuudet. Ressun toimituksessa vastaan reseptipalstasta. Vaikka ruoanlaitto ja leipominen on kivaa, ei se aina mene ihan niin kuin strömsössä t. Palohälyttimen suurkuluttaja

Reetta Mantere Moikka! Olen kolmannen vuosikurssin opiskelija ja nyt toista vuotta Ressun toimituksessa. Tänä vuonna keskityn toimituksessa erityisesti alumnien mitä mielenkiintoisempien uratarinoiden esiin nostamiseen. Tällä hetkellä työt ja Vis Moot -oikeustapauskilpailu vievät suurimman osan ajastani, ja näiden hektisyyden tasapainotan liikunnan ja kavereiden parissa.

Olivia Salonen Heippa! Olen Olivia Salonen, kolmannen vuoden judisti Helsingistä. Olin viime vuonna mukana Res Judicatan toimituksessa ja siitä innostuneena halusin jatkaa toimituksessa olemista tänä vuonna. Opintojen ohessa nautin erityisesti kuntosalilla treenaamisesta ja hyvien kirjojen lukemisesta. Odotan innolla tätä vuotta toimituksessa! Kuva: Minea Paatelma

Res Judicata

7

Vaihdossa kolmestaan: Antwerpen Idea lähteä kolmestaan vaihtoon syntyi keväällä 2020 Jokiasemalla kahvitellessamme. Olimme kaikki hautoneet ajatusta vaihdosta jo jonkin aikaa, mutta lopullinen päätös ja rohkaisu lähdölle saatiin ideasta lähteä yhdessä. Vaihtoon liittyy kaikenlaista käytännön asioiden hoitamista ja tietysti paikan päällä sopeutumista, joten oli helpottavaa, kun vaihdon aikana ei tarvinnut pohtia ja selvitellä asioita itsekseen. Tämä oli selkeä plussa yhdessä vaihtoon lähtemisessä.

kästään tenteille. Kaikkien tenttien aikataulutus tammikuulle mahdollisti reissailun ja opiskeluiden kannalta rauhallisemman syksyn, ja aloitettiinkin tentteihin pänttääminen oikeastaan vasta joulukuussa. Tämä ei osoittautunut ihan parhaaksi mahdolliseksi taktiikaksi, mutta ainakin syksyllä pääsi nauttimaan muista jutuista vähän rennommalla mielellä.

Aluksi epäilimme itsekin, että mitenköhän meille kaikille järjestyisi samasta yliopistosta vaihtopaikka. Hieman epävarmoina laitoimme laitoksemme vaihtokoordinaattorille Mia Kilpeläiselle viestiä. Mia oli kuitenkin ihanan innostunut ja rohkaiseva ideaamme kohtaan ja alkoi aktiivisesti selvittelemään kanssamme, miten saataisiin suunnitelma toteutettua. Meille kaikille kolmelle avautui lopulta paikka Belgian Antwerpenista syyslukukaudelle 2021–2022. Meillä tärkein kriteeri oli päästä vaihtoon yhdessä, eikä kohteella ollut niin väliä, joten olimme tuossa vaiheessa oikein tyytyväisiä ovien auetessa Antwerpeniin.

Kurssien vaatima työmäärä tuli meille vähän yllätyksenä. Meidän suorittamistamme kursseista suurin osa oli 3 nopan kursseja, jotka vastasivat meidän kokemuksemme mukaan työmääriltään vähintään 5 nopan Suomen kurssia. Kursseilla piti suorittaa tenttien lisäksi esim. moot courteja ja viikkokohtaisia tehtäviä. Tentit olivat joko suullisia tai kirjallisia ja muutama tentti oli myös niin sanottu ”open book”, eli materiaaleja sai olla tentissä mukana. Etenkin suulliset tentit kuulostivat etukäteen melkein ylitsepääsemättömän pelottavilta, mutta loppujen lopuksi taidettiin kaikki tykätä tuosta tenttijärjestelystä. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten monet ennakkoluulot osoittautuivat lopulta aika vääriksi. Vaihtokokemuksen parhaita puolia olikin se, miten omia kynnyksiä sai ylitettyä ja kerrytettyä lisää rohkeutta monessa asiassa.

Opiskeluarki Antwerpenissa erosi Suomen käytännöistä erityisesti siten, että meillä oli joka päivä luentoja. Tämä vaati aluksi hieman totuttelua, sillä Suomessa oli jo ehtinyt tottua siihen, että kalenterissa on viikoittain enemmän aikaa itsenäiselle opiskelulle. Toinen iso ero oli lukukauden rakenne. Kaikki kurssit pyörivät samanaikaisesti ja tammikuu oli varattu pel-

Myös korona vaikutti meidän vaihtokokemukseemme jonkin verran. Alkusyksy saatiin opiskella ilman rajoituksia kampuksella, baarit olivat auki ja Erasmus järjesti paljon tapahtumia. Loppusyksystä koronarajoitukset tiukentuivat ja luentoja oli mahdollista seurata etänä. Vaihtareiden, ja no kaikkien muidenkin keskuudessa jylläsi korona aika tehokkaasti, eikä

8

Res Judicata

mekään siltä vältytty. Tiukkoja kokoontumisrajoituksia ei kuitenkaan meidän aikanamme Belgiassa onneksi ollut, ja saatiinkin aika normaalisti tavata kavereita ja muita vaihtareita koko vaihtoajan. Meidän kokemuksemme perusteella ei siis kannata jättää vaihtoa koronan takia väliin! Kaiken kaikkiaan Antwerpen vaihtokohteena ei lopulta sen kummemmin säväyttänyt. Etukäteen olimme kuulleet, että Antwerpen on kaunis Euroopan muotipääkaupunki ja tunnettu esim. timanteistaan. Meille kaupunki näyttäytyi kuitenkin ydinkeskustan paria vilkasta katua lukuun ottamatta melko tylsänä. Toki tähän näkökulmaan vaikuttanee myös se, että opintotukia ja apurahoja ei välttämättä ole tarkoitettu timanttien tai designmuodin shoppailuun.

vai hakea kohteeseen yhdessä, jolloin mukava kokemus on ehkä varmempi, kun on kaverit koko kokemuksen ajan rinnalla. Jos vaihtoon lähtemistä edes pyörittelee päässä, kannattaa lähteä, yhdessä tai yksin! Oikeusnotaarit, Ella Kairtamo, Nella Laitinen ja Tania Kokkala

Joitain hyviä puolia Antwerpenissäkin kuitenkin oli, muun muassa kaupungin koko. Esimerkiksi yöllä kotiin pääsi helposti ja nopeasti pyörällä tai kävellen, kun etäisyydet eivät olleet pitkiä. Myös Belgian sijainti saa meiltä ison plussan, koska esim. Ranskaan, Hollantiin ja Saksaan pääsi bussilla nopeasti ja halvalla. Matkat naapurimaihin maksoivat edestakaisin muutaman kympin. Myöskään belgialainen ruokakulttuuri ei säväyttänyt bissejä lukuun ottamatta. Belgiassa on yli 1 500 eri olutmerkkiä, joita maisteltiinkin niin paljon kun ehdittiin. Bisse onkin yks niistä harvoista asioista, joita Belgiasta jää ikävä. Vaikka suurempaa ylistystä Belgiaa kohtaan ei meiltä heru, näemme kuitenkin aika paljon arvoa myös sillä, että kokemus avasi silmät sille, kuinka hyvä paikka Suomi on asua ja opiskella. Uskomme, että vaihtoon lähtö kolmestaan erosi aika paljon siitä, jos matkaan olisi lähtenyt yksin. Vaikka vaihdossa on melkeinpä pakko astua oman mukavuusalueen ulkopuolelle, ei tätä kuitenkaan tarvinnut tehdä ihan samalla mittakaavalla, kuin jos olisi ollut reissussa yksin. Myös kämppisasumisessa ystävien kanssa on hyvät ja huonot puolensa, joita myös on syytä harkita tarkkaan etukäteen. Kahdelle meistä yhdessä asuminen sopi oikein hyvin, yhdellä taas meni välillä hermo pahemmankin kerran. Mahdollisuus ottaa kimppakämppä oli kuitenkin suuri etu asuntoa etsiessä ja lisäksi oli kiva, kun ei tarvinnut asua 15 neliön kopperossa, jollaisia monet opiskelijakämpät Antwerpenissa oli. Vaihtoa miettiessä kannattaa harkita sitä, haluaako haastaa itseään ja lähteä yksin,

Res Judicata

9

Haastattelu: työskentely työoikeuden opetus- ja tutkimusavustajana Kevät etenee kovaa vauhtia, ja työnhaku on varmasti polttavana puheenaiheena opiskelijoiden huulilla. Eräs vuosittain opiskelijoiden keskuudessa suosittu polku on hakea töihin yliopistolle tutkimus- tai opetusavustajaksi. Tässä numerossa haastattelimme viidennen vuoden opiskelijaa Petra Pynnöstä, joka työskenteli tutkimus- ja opetusavustajana eri työoikeuden kursseilla. Toimittanut: Oikeustieteen ylioppilas Erika Virtanen Miten hakuprosessi eteni? Bongasin Yammerista hakuilmoituksen itseäni kiehtovan työoikeuden opetus- ja tutkimusavustajan tehtävään ja laitoin hakemuksen vetämään. Hakuajan päättymisen jälkeen sain Teams-kutsun työhaastatteluun, ja valinnasta ilmoitettiin aika pikaisesti rennon haastatteluhetken jälkeen. Miltä näyttää tyypillinen työviikkosi? Tyypillistä työviikkoa on vaikea kuvailla, sillä tehtävät vaihtelevat paljon. Opetuspuolen hommissa kalenterini mukailee kurssien aikatauluja ja monipuoliset työtehtävät ovat sisältäneet mm. ohjeiden laatimista, eri oppimisalustojen ja taulukoiden kanssa nikkarointia sekä opiskelijoiden viesteihin vastailua. Tutkimuspuolella työtehtävät ovat koostuneet pitkälti tutkijoita tukevasta tiedonhausta – viimeisimmäksi olen kolunnut kaikista yleissitovista työehtosopimuksista sukupuolten positiiviseen erityiskohteluun viittaavia määräyksiä. Osallistun myös muun henkilökunnan tavoin oppiainepalavereihin ja laitoskokouksiin.

10

Res Judicata

Mitä taitoja tai ominaisuuksia olet päässyt hyödyntämään opetus- ja tutkimusavustajan työssä? Työssä pääsee hyödyntämään monia juristille tulevaisuuden kannalta tärkeitä työelämätaitoja ja ominaisuuksia; tiedonhakutaidot, ongelmanratkaisukyky sekä tarkkuus, muutamia mainitakseni. Kirjoitus- ja viestintätaitojen osalta mainittakoon, että selkeän viestinnän merkitys tuskin tulee jäämään epäselväksi. Lisäksi erilaiset käännöstehtävät ovat pitäneet huolen kielitaitojen verestämisestä. Millä osa-alueella koet kehittyneesi eniten? Oikeudellisen ajattelun ja substanssiosaamisen ohella pesti on kehittänyt erityisesti vastuunottokykyä sekä valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn ja päätöksentekoon. Työtehtävien hoitaminen on pääasiassa hyvin itsenäistä, mutta apua saa kyllä aina sitä tarvittaessa ja laitoksen henkilökunta on helposti lähestyttävää. Mikä on miellyttävin työtehtävä, jota olet työssäsi päässyt tekemään? Haastavin ja samalla palkitsevin yksittäinen työtehtävä oli laatia European Trade Union Institutelle kartoitus erilaisten psykososiaalisten kuormitustekijöiden (PSR), kuten stressin ja liiallisen työkuorman, huomioimisesta Suomessa. Kartoitus tuli osaksi EU27-mailta kerättyä tausta-aineistoa erityistä PSR-direktiiviä varten ja oma tehtäväni oli esitellä aiheen tiimoilta Suomen kansallisen sääntelyn tilaa. Tämän urakan parissa pääsi maistamaan tutkijan arkea ja tekemään merkitykselliseltä tuntuvaa työtä.

Mitä olisit halunnut tietää työstä ennen sen alkamista? Ainejärjestöhistoriani myötä olin siinä määrin kärryillä, ettei tule mieleen mitään yksittäisiä asioita, mitä olisin toivonut jonkun kertoneen. Itse laitoksella työskentely on yllättänyt positiivisesti, esimerkiksi työn yhteensovittaminen opintoihin on käynyt rennon vaivattomasti, sillä laitoksella halutaan aidosti pitää huoli opintojen etenemisestä suunnitellusti. Mikä on yllättänyt sinut opetus- ja tutkimusavustajan työssä? Vapauden määrä; töitä voi tehdä oikeasti aika lailla milloin vain ja missä vain. Yllättävää on myös ollut se, kuinka hyvin avustajan työssä on päässyt vaikuttamaan tuomalla esiin opiskelijanäkökulmaa mm. kurssien toteutustapoihin. Toimin laitoksen sisällä ikään kuin kaksoisroolissa, yhtäältä osana henkilökuntaa ja toisaalta opiskelijana. Millaiselle persoonalle suosittelisit opetus- ja tutkimusavustajaksi hakemista? Itseohjautuvalla ja tiedonjanoisella luonteella pääsee tehtävässä pitkälle, sillä työtehtävät sisältävät paljon uuden oppimista – koski se sitten uuden teknisen taidon omaksumista taikka tieteellisen tutkimuksen aihetta. Mikäli jatko-opinnot sekä mahdollinen opetustyö ja tutkijan ura kiinnostavat, opetus- ja tutkimusavustajan pesti tarjoaa loistavan näköalapaikan yliopistomaailmaan. Psst! Syksyllä alkavat pestit ilmestyvät loppukeväästä Yammeriin haettavaksi.

Petra Pynnönen, Työoikeuden opetus- ja tutkimusavustaja 5. vuosikurssin oikeusnotaari

Res Judicata

11

KOLUMNI Kevätaurinkoa ja maailmantuskaa 3.3.2022

A

lkukesä on monelle judistille stressaavaa ja kiireistä aikaa. Valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun, informaatio-oikeudesta tuli jo kolmas hylätty, KideApp hidasteli, joten jäit ilman haalaribilelippua, Res Judicatan kolumnin deadline painaa päälle ja eilen tuli taas vedettyä pää täyteen. Kuulostaa varmasti ainakin jossain määrin tutulta? Eikä maailman nykytilanne, sotineen kaikkineen, ainakaan oloa helpota. Oikeustieteen ylioppilaan jokseenkin arkiset ongelmat saattavat tuntua maailman mittakaavassa mitättömiltä, mutta oman hyvinvoinnin ja jaksamisen tärkeyttä ei kannata koskaan väheksyä. Kenelläkään ei varmastikaan ole helppo kevät tulossa, mutta siitä huolimatta asiat pitää hoitaa. Ei auta jäädä tuleen makaamaan. Vaikka tuntuisi siltä, että olisi helpompi vaan antaa negatiivisille tunteille valtaa, on hyvin tehdyn työn jäljiltä mieli valoisampi. Mitä tässä nyt sitten voi oikein ihminen tehdä? Miten päästä yli näistä negatiivisista tunteista ja jatkaa siitä huolimatta eteenpäin? Mikä on se ”just do it” – salaisuus, jolla saa asiat hoidettua? Kehtaisimme melkein väittää, ettei maailmantilanne tällä hetkellä ole paras mahdollinen. Monet varmasti potevat pelkoa, ahdistusta tai muuta pahaa oloa tästä johtuen. Vaikka se kuinka vaikealta tuntuisi, mielestämme näitä maailman ongelmia ei pidä ottaa omakseen. Pakonomainen uutisten seuraaminen ja Twitterin selaaminen ei auta yhtäkään hädässä olevaa. Maailmassa on aina

12

Res Judicata

ollut ja tulee aina olemaan tajunnallemme käsittämätön määrä kärsimystä ja hätää. Auttaa toki voi, ja pitääkin, mutta geopolitiikan suurten rattaiden pyöriessä yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Näin siis asettamalla oman hyvinvoinnin riippuvaiseksi koko maailman hyvinvoinnista, tuomitsee itsensä ahdistukseen ja masennukseen. Emme voi sulkea silmiämme maailman tapahtumilta, muttemme myöskään antaa oman onnellisuutemme riippua ulkoisista tekijöistä. Kirjoittajien ykkösneuvo on löytää jokin harrastus tai intohimo, jonka avulla saa mielen muualle. Toiselle sopii painonnosto, toiselle virkkaaminen. Ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. Etsi oma juttusi. Jotain, jonka tekemistä todella rakastat ja johon voit turvautua silloinkin, kun elämä suistuu jossain määrin raiteiltaan ja taivas kuvainnollisesti tippuu niskaan. Toinen vinkki, joka ainakin näille kolumnisteille on ollut eri elämän vaiheissa kullan arvoinen, on rutiinien rakentaminen. Vaikeina aikoina arjen kiintopisteet auttavat. Yksinkertaiset asiat kuten viikoittainen saunailta tai vaikkapa päivittäinen aamukahvi. Tämän lisäksi esimerkiksi meditaatio voi auttaa ketä vaan käsittelemään ikäviä tunteita ja parantamaan keskittymiskykyä. Edellä mainitut vinkit ovat hyviä, mutta ennen niiden toteuttamista on myös yksi takuuvarma keino, joka toimii ensiapuna ahdistukseen. Mene ulos, tai avaa ainakin sälekaihtimet, vedä syvään henkeä ja nauti täysin rinnoin kevätauringon säteistä. Kertauskutsu saattaa kolahtaa postiluukusta jo ensi viikolla. Oikeustieteen ylioppilaat Elias Eronen & Juho Mela

Liikunta ja stressi Täällä kirjoittelee Judican tuore liikuntavastaava. Stressaavatko kesätyöt, opintopisteet ja kurssiarvosanat? Kaverisi sai juuri harkkapaikan lakifirmasta ja itse sait hylätyn viime tentistä? Korona, Ukrainan kriisi, ilmastonmuutos, you name it. Meidän kuuluu stressata. Vai kuuluuko? Olen huomannut, että vaikka en itse edes stressaisi ja ajatukset olisivat luottavaiset ja positiiviset tulevaisuuden suhteen, stressi tarttuu. Tämä on varmasti yleistä oikkareiden piireissä, jossa stressi, kilpailu ja paine on normalisoitu ja hyväksytty osaksi arkea. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, ettei stressiä kannata haalia itselleen, vaan sen tulisi olla asia, jota pyrkiä vähentämään. Pitkittyessään stressi voi olla kohtalokasta ja aiheuttaa psyykkisiä oireita kuten jännittyneisyyttä, ärtymystä, aggressiota, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Vakavassa stressitilassa seuraavat uniongelmat ja riski burn-outista. Liikuntavastaavana ja stressin välttelyn ammattilaisena tahdonkin muistuttaa erinomaisesta

keinosta välttää ja vähentää stressiä: nimittäin liikunnasta. Kuten me kaikki varmasti tiedämme, liikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat erinomaisia keinoja sekä stressin hoidossa että sen ehkäisyssä. Liike on aivojen lääke. On kuitenkin muistettava, että kaikki vaikuttaa kaikkeen – liikunta myös uneen ja toisin päin. Koska uni on äärimmäisen tärkeää palautumisen ja oppimisen kannalta, tulee siihen kiinnittää erityisen paljon huomiota niin laadullisesti kuin määrällisestikin. Ukkini tapasi sanoa, että nukkuminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Kun nukkuu riittävästi, jaksaa arjessa myös harrastaa liikuntaa päivittäin. Liikunnan vaikutus stressiin perustuu kortisolitasoihin. Niin stressi kuin fyysisesti raskas liikunta erittävät hormonia, kortisolia. Liikkuessa sekä stressatessa kortisolitaso nousee. Liikuntasuorituksen jälkeen kehon kortisolitaso kuitenkin laskee matalammaksi, kuin mitä se oli ennen liikkumisen aloittamista. Pitkäaikainen liikunnan harrastaminen edesauttaa, että kortisolia erittyy aina vain vähemmän ja pitoisuudet laskevat levon aikana yhä alemmaksi. Tämän seurauksena kortisolin määrä nousee entistä vähemmän myös silloin, kun stressireaktion aiheuttaa jokin muu kuin liikunta. Liikunta siis tavallaan opettaa aivoille, ettei Res Judicata

13

stressiin kannata reagoida vahvasti. Näin ollen hyvä säännöllinen liikunta ja siitä seurauksena tuleva fyysisen kunnon kehitys ovat parhain työkalu stressin kontrolloimiseen. Ei siis välttämättä riitä, että liikkuu määrällisesti ”oikein”, vaan liikunnan tulisi myös olla säännöllistä ja kuntoa kehittävää, jotta siitä olisi apua stressiin. Olen itse myös huomannut, kuinka liikunnasta saadut onnistumisen tunteet, tavoitteiden saavuttaminen ja kehityksen näkeminen tuovat hyvää oloa ja antavat kontrollin tuntoa elämään. Kontrollin tunteen ansiosta asioiden stressaaminen on jäänyt toissijaiseksi, kun psyyke kertoo jo alkuun, että kaikki kyllä järjestyy. Kaikki liikunta ei kuitenkaan sovi stressin kanssa yhteen, sillä liian raskas treenaaminen voi kuormittaa stressitilaa entisestään ja hidastaa palautumista. Siksi liikunnan tulee olla monipuolista ja rasittavuudeltaan juuri sellaista kuin itsestä parhaalta tuntuu. Omaa hyvinvointia ja jaksamista on hyvä kuunnella, vaikka tavoitteena olisikin kehittyä. Tässä yhtälössä myös itse liikuntavastaavalla on ollut haasteita. On tärkeää myös muistaa huoltaa kehoa. Stressi, ahdistus sekä jän-

14

Res Judicata

nitystilat kuormittavat ja jumittavat mielen lisäksi usein myös fyysisesti, mikä voi ilmetä erilaisina fyysisinä oireina, kuten pää- ja lihassärkynä. Tässä liikunta, mutta erityisesti kehonhuolto, auttavat kehoa ja lihaksia rentoutumaan. Haluaisin vielä lopuksi muistuttaa, että liikuntavuorot sekä lajikokeilut järjestetään edistämään jäsenistön hyvinvointia. Osallistumalla niihin edesautat omalta osaltasi myös ainejärjestömme yhteisöllisyyttä ja tuet näin hallituksen tämän vuoden tavoitteita. Lajikokeilut vaativat osallistujia, jotta niitä on myös tulevaisuudessa mahdollista järjestää. Mikäli koet kynnystä osallistumiseen, haluaisin saada siitä palautetta, jotta voisin tehdä muutoksia jäsenistön eduksi. Otathan rohkeasti yhteyttä ja annat kehitysideoita, mikäli sellaisia on! Stressitöntä kevättä kaikille! Neeni Huttu Judica ry:n liikuntavastaava

Res Judicata

13

KULTTUURIKULMA

Kevään lukuvinkit Kevään siintäessä edessä on mainio tilaisuus ennen kesän tuloa kehittää itseään! Nauti siis aurinkoisista päivistä samalla oppien uutta unen tärkeydestä sekä elämän merkityksellisyydestä. Toimittanut: oikeustieteiden ylioppilas Olivia Salonen

Matthew Walker: Miksi nukumme – Unen voima (Tammi 2019) Tiesitkö, että joka ilta sinulla on mahdollisuus tehdä miellyttävän helppo valinta elämänlaatusi parantamiseksi? Valinnasta seuraavia huimia etuja ovat suunnattomat vaikutukset niin oppimiskykyyn, jaksamiseen ja mielialaan kuin myös vakavien sairauksien ennaltaehkäisemiseen sekä työtehon ja tuottavuuden kasvamiseen. Etujen käyttöönottoon riittävät tarpeeksi pitkät – eli noin kahdeksan tunnin yöunet. Matthew Walker on neurotieteen ja psykologian professori, joka keskittyy unen terveydellisiin vaikutuksiin. Kirjassaan Walker kertoo, miten teollistuneissa yhteiskunnissa ihmisten nukkuminen on historiallisen huolestuttavalla tasolla. Ihmiset nukkuvat huonommin ja vähemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vähäisiksi jääneiden yöunien seuraukset ovat kovia – riittämättömät yöunet näkyvät esimerkiksi leikkauspöydällä sekä liikenneonnettomuuksissa. Tutkimusten mukaan nimittäin

14

Res Judicata

rattijuopumusrajalle alkoholia nauttineen henkilön aivot vastaavat neljän tunnin yöunet nukkuneen ihmisen aivoja. Näin ollen liian lyhyet yöunet vaikuttavat myös esimerkiksi oikkarin opiskelu- ja työpäivään merkittävällä tavalla. Nukkumattomuuden seurauksien ja elintärkeiden terveysvaikutusten lisäksi kirjassa syvennytään tarkemmin muun muassa unen eri vaiheisiin sekä unien näkemiseen. Myös konkreettisia vinkkejä nukahtamiseen sekä parempaan unenlaatuun on sisällytetty mukaan. Vinkit ovat hyödyllisiä, sillä jatkuvilla vähäisillä yöunilla on selkeä syy-yhteys esimerkiksi Alzheimerin tautiin. Syvä uni nimittäin vakiinnuttaa muistoja sekä huuhtoo kuona-aineita, joiden puute voi johtaa Alzheimerin taudin kehittymiseen. Miksi nukumme tarjoilee tietokirjojen parasta – uusin kiehtova tutkimustieto kietoutuu viihdyttävällä tavalla hauskoihin Walkerin tarinoihin. Tämän jälkeen yöunista ei tee enää mieli tinkiä.

Res Judicata

15

Jay Shetty: Think Like a Monk: Train Your Mind for Peace and Purpose Every Day (HarperCollins UK, 2020) Neljättä kertaa peräkkäin Suomi on maailman onnellisin maa YK:n onnellisuusraporttien mukaan. Maailman onnellisin kansa saa nauttia muun muassa korkeasta terveydenhuollon tasosta ja erinomaisista julkisista palveluista. Silti ihmiset tuntevat huomattavasti enemmän merkityksettömyyden tunnetta Suomessa kuin paljon köyhemmissä maissa. Jay Shetty on sosiaalisen median vaikuttaja, elämäntapaguru sekä kansainvälisesti äärimmäisen suositun podcastin juontaja. Shettystä piti tulla munkki ja kirjassaan hän purkaa munkkien opetuksia käytännön neuvoiksi kenelle tahansa modernin yhteiskunnan paineessa menestymiseen. Kirjan pääidea on selkeä: ihmisen käyttäessä aikansa ja energiansa oman kutsumuksen tai tarkoituksensa elämiseksi saa hän kokemuksen omien parhaiden kykyjensä käyttämisestä sekä maailman hyväksi tehdyistä merkityksellisistä teoista. Nykyajan yhteiskunnassa merkityksellisyys ja onnellisuus painavat vaakakupissa aikaisempaa enemmän. Sosiaalinen media on pullollaan vinkkejä onnellisuuteen sekä onnellista hehkutusta. Tosiasiassa elämästä arvokkaan tekee se, että tekee itsestään merkityksel-

Vinkki: Jay Shettyn sekä hänen haastattelemiensa vieraiden oivalluksia voi kuunnella myös podcast-muodossa hänen On Purpose -podcastin kautta! Podcast löytyy esimerkiksi Spotify-palvelusta.

16

Res Judicata

lisen muille ihmisille, eli auttaa toisia ihmisiä omasta hyvästä tahdostaan. Shetty tarjoaa kirjassaan harjoitteita oman tarkoituksen löytämiseksi ja sitä kautta elämänsä merkitykselliseksi tekemiseen.

Viktor E. Frankl: Man’s Search for Meaning (Ebury Press, 2011) Klassikko, vaikuttava ja menestysteos. Näillä sanoilla voi kuvailla holokaustista selviytyneen kuuluisan neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Viktor Franklin kirjaa, joka on sijoitettu Yhdysvalloissa kymmenen vaikuttavimman kirjan joukkoon. Kirjassaan Frankl kertoo, kuinka hän löysi oman elämäntarkoituksensa keskitysleirin äärimmäisissä olosuhteissa ja millaisia ajatuksia keskitysleirillä oleminen sekä sieltä vapautuminen herättivät vangituissa. Frankl pyrki säilyttämään positiivisen asenteen koko vangittuna olemisen ajan sen sijaan että hän olisi muuttunut välinpitämättömäksi tai kostonjanoiseksi. Välinpitämättömyys ja kostonjanoisuus johtivat helposti siihen, että nämä ihmiset joutuivat keskitysleirien rappeuttavan vaikutuksen uhreiksi. Ne jotka pääsivät vaikeiden olosuhteiden yläpuolelle puolestaan muuttivat näistä kokemuksista henkilökohtaisia voittoja ja siten onnistuivat selviytymään. Vankan ihmisoikeudellisen aspektin lisäksi teos antaa oikkarille hyödyllisiä neuvoja oman elämän arvokkuuden lisäämiseksi sekä omien selviytymismekanismien kehittämiseksi. Teoksesta saatavia oppeja voi hyödyntää esimerkiksi oman mielen rauhoittamiseen vallitsevassa maailmantilanteessa. Kaiken kaikkiaan Man’s Search for Meaning on koskettava teos toivon säilyttämisestä vaikeina aikoina.

KOLUMNI Irti suorituskeskeisestä hyvinvoinnin tavoittelusta: Hyvinvointikoordinaattorit opiskelijoiden ja yliopiston välisenä linkkinä paremmin voivan yhteisön vuoksi.

A

lussa oli suo, kuokka ja Jussi. Nyt on Nocco, Edilex ja oikkari. Suorittaa on pitänyt alusta asti. Kiiltokuva oikeustieteen opiskelijasta on loputtomasti sykkivä akateeminen saavuttaja, joka näyttää hyvältä ja saa asiat tehtyä. Se on kuitenkin vuosien saatossa tarkkaan rakennettu illuusio. Vaikka on totta, että paineensietokyky, tehokas palautuminen, ja viisas aikatauluttaminen ovat yleisesti tärkeitä taitoja, eivät ne ole mitään ilman armollisuutta itseään kohtaan ja kestäviä tunteiden säätelykeinoja. Todellinen hyvinvointi ei ole yhteiskunnan keino puristaa yksilöstä enemmän irti. Siinä ei ole kyse toiminnan tehostamisesta, resurssien optimoinnista, eikä edes vain burnoutin välttämisestä. Ajatus ihmisestä ikuisesti parannettavana ja optimoitavana työkoneena on aikamme ehkä haitallisimpia uskomuksia. Yksilön hyvinvoinnista huolehtimisen todellinen olemus on tasapainon, rauhan ja itseluottamuksen ottaminen oman elämän keskiöön. Mikä tärkeintä, hyvinvointi ei ole työkalu optimaalisemman tekijän työkalupakkiin, eikä aitoa hyvinvointia voi suorittaa. Tämä on vaikea muistaa, sillä suoritusmentaliteetti on syvällä yhteiskuntamme rakenteissa ja korostuneen esillä hakupainealoilla. Onneksi tämän tuomiin ongelmiin on pikkuhiljaa herätty ja hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeys on alettu ymmärtää.

sen välillä ja auttaa luomaan paremmin voivaa yliopistoyhteisöä. Tämä voi näkyä esimerkiksi työpajojen järjestämisenä, henkilökohtaisena tukena ja neuvontana ja turvallisten kohtaamisten järjestämisenä. Tavoitteena on ollut löytää keinoja kuulla yksilöiden tarpeet ja pyrkiä luomaan ympäristö, joka auttaa vastaamaan tarpeisiin sekä myötävaikuttamaan niiden todelliseen täyttymiseen. Maailma on ankara paikka, emmekä halua ihmisten siirtyvän työelämään jo valmiiksi uupuneina, mutta vielä oleellisemmin meidän tulisi tehdä kaikkemme, ettemme palkitse ajattelua, jossa ihmisen arvo mitataan tämän kyvyssä tehdä töitä. Ihmisyys on luovuutta ja uuden kehittämistä; se on sosiaalisuutta ja oppimista, eikä mitään tätä voi tapahtua äärirajoilleen vedetyissä mielissä. Kehitysaskelten tuleekin olla määrätietoisia ja tiedostettuja valintoja, sillä ilman niitä emme ole vain menettämässä kokonaista ikäpolvea työkyvyttömyyteen johtavalle uupumukselle ja ajamassa yhteiskuntaamme kestämättömään resurssipulaan, vaan riskeeraamme todellisuudessa kaiken sen mikä ihmisyydessä on kaunista ja tärkeää. Aino Kronqvist 2. vuoden oikeustieteiden ylioppilas Opetus- ja tutkimusavustaja, Hyvinvointikoordinaattori Itä-Suomen yliopisto, Oikeustieteiden laitos

Kuten aina, siellä missä on markkinarako, on myös pääoma ja bisnes. Wellness-ala onkin yksi aikamme suurimmista kaupallisista markkinoista. Tämä on johtanut monessa tapauksessa ilmiön oikean tarkoituksen unohtumiseen. Maailma pursuaa koulutuksia siitä, kuinka saada itsestään tai alaisistaan kaiken irti, ja tehojuomia, joilla jokaisen jumin ja päänsäryn saa katoamaan. Onkin ollut helpotus huomata Itä-Suomen yliopiston tunnistavan opiskelijoiden todelliset tarpeet jaksamisen tueksi, edellä mainittujen suorituskeskeisten lähestymistapojen sijaan. Vastuu yhteisön hyvinvoinnista onkin myös rakenteiden luojilla, kuten yliopistoilla ja ainejärjestöillä. Rakenteellinen muutos armollisempaan ympäristöön luodaan yhdessä. Kyse on uuden sisäisen puheen ja ajattelumallin opettelusta ja lempeämmän ulkoisen ilmapiirin luomisesta. Näin yhteisö kohtaa yksilön ja yksilö mahdollistaa yhteisön muutoksen. Juuri yksilön ja yhteisön välisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi hyvinvointikoordinaattorin työtehtävät perustettiin. Koordinaattorin tehtävänä on toimia linkkinä opiskelijoiden, ainejärjestöjen sekä oikeustieteenlaitokRes Judicata

17

ALUMNIPALSTA

”Oikis on ihmisen parasta aikaa”, mutta millaista on elämä opintojen jälkeen? Res Judicatan toimitus on tässä numerossa haastatellut Medialiitossa työmarkkina-asiantuntijana työskentelevää Judica ry:n alumnia Eljas Ryhästä. Toimittanut: Oikeustieteen ylioppilaat Reetta Mantere ja Olivia Salonen

Kerro hieman itsestäsi. Olen Eljas Ryhänen, 26-vuotias Judican alumni. Aloitin opiskelut Joensuussa syksyllä 2015 ja samalla muutin pois Lappeenrannasta, josta olen kotoisin. Oikeustieteen maisteriksi valmistuin syksyllä 2020 ja tässä välissä ehti tapahtua vaikka mitä. Nykyään asun Helsingin Lauttasaaressa. Miten olet ollut mukana Judican toiminnasssa? Opintojen ohella tykkäsin olla paljon mukana Judican toiminnassa ja sieltä onkin paljon hyviä muistoja. Kaikki taisi lähteä liikkeelle vuonna 2017 Ilmari Salon tapahtumatoimikunnasta. Vuonna 2018 toimin Judican hallituksen opintovastaavana ja puheenjohtaja Kuva: Medialiitto

18

Res Judicata

Jarkko Kontiaisen varamiehenä. Saman hallituksen kanssa polkaistiin käyntiin tämä kyseinen lehti, jota tällä hetkellä luet. Silloisen projektivastaavan Olli Tirrin kanssa päätimme, että jo hetken puheissa ollut ainejärjestölehti olisi toteutettava. Olli otti vastuulleen päätoimittajan roolin, opetteli lehden taiton ja saimme koottua hyvän toimituksen asiaa edistämään. Lähinnä meitä kahta saa myös syyttää tai kiittää lehden nimestä, vaikka sille toki haettiin myös laajempi hyväksyntä. Ei ollut hirveästi tietoa, että millainen lehti olisi hyvä ja miten se pitäisi tehdä. Tai mikä on mediakortti, kun eräs yhteistyökumppani pyysi sellaisen lähettämään. Pienellä toimituksella homma kuitenkin saatiin kasaan ja itse asiassa monet vakituiset palstat ensimmäisestä numerosta ovat säilyneet mukana. Ilokseni myös huomaan, että monet asiat ovat menneet eteenpäin. Eräänlainen ympyrä siis sulkeutuu, kun itsekin tein lehteen juttuja ja haastatteluja kahden vuoden ajan. Mikä on Jury ja mitä alumnitoiminta merkitsee sinulle? Jury – Judican alumnit ry on Itä-Suomen yliopistosta oikeustieteen maisteriksi valmistuneiden, Judican

alumnien, alumniyhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia jäsentensä yhteisenä verkostona ja tukea näiden yhteistyötä ja ammatillista kehittymistä. Olen ollut kohta vuoden yhdistyksemme hallituksessa. Tavoitteena on ollut ennen kaikkea kasvattaa jäsenmäärää ja järjestää mahdollisuuksia kokoontua yhteen sopivin väliajoin. Uuden yhdistyksen toimintaan on kuulunut myös sääntöjen hiomista. Jäseniä on tällä hetkellä noin 50, mutta se on viimeisen vuoden aikana lähes tuplaantunut ja saman kehityksen suomme jatkuvan. Suurimpana tapahtumana järjestimme ensimmäiset alumnien yhteiset pikkujoulut. Alumnitoiminnan kasvattaminen tulee olemaan pitkäjänteistä toimintaa ja halukkaille tekijöille tulee varmasti olemaan tilaa. Itse näen alumnitoiminnalla monia eri ulottuvuuksia: yhteydenpito valmistuneisiin Judisteihin, uusien ihmisten tapaaminen, vertaistuen saaminen ja tarjoaminen, opiskeluaikojen muistoille nauraminen, vapautuvien työpaikkojen välittäminen, erilaisten vapaa-ajan tapahtumien järjestäminen, yhteys Judican toimintaan ja niin edelleen. Esimerkiksi moni meidän jäsenistämme on tällä hetkellä auskultoimassa ja siihen liittyvien kokemusten jakaminen on koettu hyödylliseksi alumnitoiminnan kautta. Missä työskentelet tällä hetkellä? Olen marraskuusta 2020 lähtien työskennellyt Medialiitossa työmarkkina-asiantuntijana. Tehtävä on sellainen, josta haaveilin muutamat viimeiset opiskeluvuodet. Medialiitto on media-alan ja graafisen teollisuuden yritysten edunvalvontajärjestö. Työnantajaliittona neuvottelemme alan työehtosopimukset ja tämä myös työllistää juuri nyt. Työtehtäväni koostuvat lisäksi pääosin jäsenyritystemme työehtosopimuksiin ja työoikeuteen liittyvästä neuvonnasta, erimielisyystilanteiden hoitamisesta, kouluttamisesta ja työehtosopimuksiin liittyvästä kehitystyöstä. Jos löytyy kiinnostusta työoikeutta ja työmarkkinoita kohtaan,

työmarkkinaliitot ovat hyvä valinta. Mitä kurssia tai seminaaria suosittelet käytävän samoista tehtävistä kiinnostuneelle? Entä kuinka päädyit nykyisiin tehtäviisi? Fuksina mikään oikeudenala ei tuntunut erityisen kiinnostavalta, vaikka opinnot olivat sinällään ihan mielekkäitä. Työoikeuden kurssista sitten huomasin helpotuksekseni, että se voisi kiinnostaa enemmänkin. En ajatellut sen jälkeen oikein muita vaihtoehtoja. Kaikista työoikeuden kursseista on hyötyä nykyistä tehtävääni ajatellen, kollektiivisen työoikeuden seminaari eniten ytimessä. Toisaalta kaiken oppii kyllä tekemällä ja suosittelenkin keskittymään opinnoissa itselleen mielekkäisiin kursseihin. Nykyisiin tehtäviini päädyin erilaisten työoikeuteen liittyvien työkokemusten kautta, joita ehti kertyä yllättävän monta. Kerro ensimmäisestä oman alan työpaikastasi. Kolmannen opiskeluvuoden jälkeen muutaman kuukauden harjoittelu Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun Sotella. Työ oli projektiluontoinen ja koski pääosin virantäyttöprosessin kehittämistä ja rekrytoinnista vastaavien kouluttamista. Silloinen koulutuskokemus on osoittautunut erittäin hyödylliseksi! Koitko painetta oman alan työpaikan saamisesta opiskeluaikoina? En lopulta. Aiemmat kesät hyllytin päivittäistavaraa Lappeenrannan Prismassa, hyvä kesätyö sekin! En myöskään aiemmin tiennyt kovin tarkkaan, että mitä edes haluaisin tehdä. Ehkä paineita olisi ollut enemmän, jos olisin jo aiemmin ollut kartalla suunnastani.

Res Judicata

19

Entä koitko opiskelujen ja töiden yhdistämisen haastavaksi? En oikeastaan, priorisointiahan se sitten on. Työskentelin osa-aikaisena muutaman viimeisen opiskeluvuoden. Muutenkin tuntui, että opinnot helpottuivat, mitä pidemmälle niissä eteni. Sen sijaan opiskelijarientojen ja työn yhdistäminen voi olla välillä hankalampaa. Onko jotain sellaista, mitä olisit halunnut vielä kokea opiskelija-aikoina? Jos jotain, niin kenties vaihto-opiskelu. Ei se mitenkään jäänyt harmittamaan, mutta monet opiskelukaverit kokivat sen todella hienoksi kokemukseksi. Ehkä minulla ei sitten lopulta ollut edes niin palavaa halua siihen. Kuinka yhdistät työn ja vapaa-ajan? Tämä onnistuu minusta hyvin. Näkisin kaiken lähtevän itsensä tuntemisesta ja toimimisesta sen mukaisesti. Ihmisillä on myös erilaisia elämäntilanteita ja keinot voivat vaihdella, mutta tuskin on olemassa mitään taikatemppuja. Tällä hetkellä koiran lenkittäminen kuulokkeet korvilla toimii hyvänä päivittäisenä nollauskeinona. Terveiseni judisteille: Nauttikaa opiskeluajoistanne! Kyseinen elämänvaihde on kuitenkin isossa kuvassa erittäin poikkeuksellinen ja täynnä mahdollisuuksia. Ei kannata miettiä vielä liikaa tulevaa. Judica ry:n alumni OTM Eljas Ryhänen

20

Res Judicata

Viisi nopeaa: 1) Nimeä kolme mieleenpainuvinta muistoa oikisajoilta. • Fuksiviikot ja sen tajuaminen, että näiden ihmisten kanssa edessä on todella hienot opiskeluvuodet. • Kaikki vuosijuhlaviikonloput jääneet mieleen, niitä riitti erityisesti hallitusvuonna. • Vauhtipäivä vuodesta riippumatta. 2) Jos saisit valita itsellesi supervoiman, minkä valitsisit? • Haluaisin kyllä usein ymmärtää, mitä koiramme yrittää minulle sanoa. 3)

Lempilounas(paikka)?

• Vaihdellut todella paljon. Vastaan, että ei ainakaan (vanha) Carelia. 4) Etänä kotona vai toimistolla paikan päällä? • Enemmän toimistolla, mutta jonkinlainen harkittu hybridi. 5)

Joensuusta kaipaan erityisesti….

• Jollain tasolla opiskelu- ja Judica-kuplaa. Se oli melko yksinkertaista hauskaa aikaa, lähes kaikki päivät kuluivat ystävien seurassa ja pyöräillen kaikki tarvittava oli lähellä.

RESEPTIPALSTA

Tällä kertaa keksitään uusia hyödyntämistapoja tutuille raaka-aineille, ja valmistetaan tuttuja ruokia uusilla tavoilla. Joka aamuinen kaurapuuro muuntuu moneen muotoon, ja tortillaillalta ylijääneitä lettuja voi käyttää vaikka missä. Uuniriisipuuro Riisipuuro ei ole pelkästään joulusesongin herkku, vaan Jos kaurapuuron keittäminen ei houkuta, tai teet sitä aina sopii nautittavaksi ympäri vuoden. Tämän reseptin kanssa hieman liikaa, ota nämä vinkit talteen. ei tarvitse stressata maidon palamista pohjaan. Tuorepuuro Linkki alkuperäiseen reseptiin: https://www.myllynparas. fi/reseptit/uuniriisipuuro Tuorepuuro on kiireisten aamujen pelastaja, sillä sen voi tehdä edellisenä iltana valmiiksi jääkaappiin. Nyrkkisään- Tarvittavat aineet: tönä tuorepuuroon kannattaa lisätä 2 desilitraa nestettä ja 0,5 l maitoa 1 dl kaurahiutaleita sekä oman maun mukaan mausteita 1 dl puuroriisiä ja marjoja. Suolaa Voita Mustikkapiirakan makuinen tuorepuuro Linkki alkuperäiseen reseptiin: https://www.myllynparas. 1. Voitele uunivuoka ja lisää maito, puuroriisi ja suola. fi/reseptit/uuniriisipuuro 2. Kypsennä uunissa 175-asteessa vajaa 1,5 tuntia. Sekoita kypsennyksen välissä. Tarvittavat aineet: 2 dl (kaura)jogurttia Vinkki: Kantapään kautta opittuna uunivuoan alle kannat1 dl kaurahiutaleita taa laittaa uunipelti. Ylikiehunutta puuroa voi olla ikävä 1 dl mustikoita puhdistaa uunin pohjasta… 1 rkl hunajaa Kardemummaa Vinkki 2: Jäähtyneen ylijääneen riisipuuron sekaan voi Vaniljasokeria lisätä vaahdotettua vispikermaa ja vaniljasokeria. Näin syntyy itsetehty riisifrutti, jota kannattaa syödä hillon kans1. Sekoita kulhossa jogurtin joukkoon hunaja, mausteet, sa. mustikat ja kaurahiutaleet. 2. Laita puuro jääkaappiin tekeytymään. Jos kuitenkin mieli halajaa perinteistä kaurapuuroa, hyö3. Lisää aamulla tuorepuuron päälle esimerkiksi mustikoi- dynnä sen jämät sämpylöissä tai paista jäähtynyttä puuta ja turkkilaista jogurttia tai omia täytteitä. roa lämpimällä pannulla. Paistetun puuron kanssa sopii jogurtti ja hillo, marjat tai vaikka kinkkuviipaleet ja juusto.

Puuro

Tortillaletut

Fish tacos Trendaavien ruokien kärjessä tällä hetkellä on kalatacot, jotka tuovat kivaa vaihtelua täytteisiin. Tarvittavat aineet: Kalapuikkoja 1 prk Santa Maria Mango Papaya Salsaa 1 prk crème fraÎchea Kurkkua Avokadoa Tomaattia Chiliä Sitruunamehua Suolaa Pippuria

1. Paista kalapuikkoja uunissa 225 asteessa noin 15 minuuttia. 2. Kuori ja halkaise avokado. Poista siemen. Leikkaa avokado pieniksi kuutioiksi. Pilko kuutioiksi myös tomaatti. Sekoita avokado ja tomaatti. Mausta chilillä, sitruunamehulla, suolalla ja pippurilla. Guacamole on valmis. 3. Pilko kuutioiksi myös kurkku. 4. Täytä tortillat crème fraÎchella, mangosalsalla ja guacamolella. Lisää päälle kurkkukuutiot ja kalapuikot. Nauti! Vinkki: Tässä reseptissä mangosalsan voit myös tehdä itse tai guacamolen ostaa valmiina. Ruoka on siis helppo toteuttaa myös nopeasti tai pidemmän kaavan mukaan. Res Judicata

21

Tortillalasagne Perinteiseen lasagneen saa uutta lisätwistia, kun lasagnelevyt korvataan tortillaletuilla. Lasagne kannattaa tehdä pyöreään vuokaan, niin letut asettuvat sinne nätisti. Tarvittavat aineet: Enchiladas 400 g jauhelihaa Jauheliha- tai tacomaustetta Tortillaburritot valmistuvat nopeasti uunissa. Tämä resepti 1 prk tomaattimurskaa tai pastakastiketta on helppo muuttaa täytteen ansiosta moneen ruokava1 prk Valio Koskenlaskija Ruoka & Dippi cheddaria tai lioon sopivaksi. vastaava Linkki alkuperäiseen reseptiin: https://www.valio.fi/re1 ¼ dl maitoa septit/kasvisburritot/ Tortillalettuja Juustoraastetta Tarvittavat aineet: 1 sipuli 1. Paista jauheliha, ja mausta se. Lisää joukkoon to- 1 tlk papuja maattimurska. Anna seoksen kiehahtaa. Siirrä sivuun 2 paprikaa levyltä. Sekoita Koskenlaskija ja maito astiassa. Kirsikkatomaatteja 2. Voitele vuoka. Laita pohjalle hieman jauhelihakas- 1 prk tomaattimurskaa tiketta, ja päälle cheddarseosta. Aseta tortillalettu 1 prk crème fraÎchea seoksen päälle. Tee uusia ohuita kerroksia kastik- 8 tortillalettua keesta ja tortillaletuista. Ripottele pinnalle juustoraastetta. 1. Huuhtele pavut kylmän veden alla. 3. Paista uunissa 225 asteessa keskitasolla 10–15 mi- 2. Kuullota pilkotut sipulit, paprikat ja tomaatit. Lisää nuuttia. pannulle tomaattimurska ja anna kiehua pari minuuttia. Lisää sitten pannulle pavut ja crème fraÎche. Sekoita täyte. 3. Täytä tortillat papuseoksella, ja rullaa ne kiinni. Nosta rullat voideltuun uunivuokaan saumapuoli alaspäin. Ripottele pinnalle juustoraastetta. 4. Paista uunissa 225 asteessa keskitasolla noin 10 minuuttia. 5. Nauti!

Näiden reseptien lisäksi kokeile hyödyntää tortillalettuja esimerkiksi pannulla paistettuina nutellan ja banaaniviipaleiden kera. Lämmin herkku vie makean nälän taatusti. Vielä hieman juoksevan munakkaan päälle painettuna tortillalettu ja munakas tarttuvat kiinni toisiinsa, ja lettu on helppo kääntää. Väliin sopii esimerkiksi fetajuusto, paprika, kirsikkatomaatit ja sriracha. Ylimääräiset tortillaletut kannattaa säilyttää pakastimessa; ne sulavat erittäin nopeasti eivätkä kuivahda.

22

Res Judicata

RES JUDICATA TESTAA

Res Judicata testaa – Kerubin Grilli Kevätlukukauden ensimmäinen numero ei luonnollisestikaan ole täydellinen ilman arvovaltaisen Res Judicatan toimituksen arviota Joensuun ravintolamaailmasta. Tällä kertaa toimitus suuntasi Kerubin Grilliin, jonka antimet maistuivat varsin hyvin grilliruokaan opiskelijaelämän lomassa tutustuneille arvostelijoille. Kerubin Grilli sijaitsee punaisessa kontissa Joensuun paraatipaikalla, Ilosaaren laguunissa. Talviaikoina paikka toimii paremmin noutoruuan hakemiseen, kun taas säiden lämmetessä miljöö on, tunnetusti, miellyttävä ulkona ruokailuun. Kerubin Grilli on tunnettu astetta paremmasta grilliruuasta, ja myös kasvis- ja vegaanivaihtoja on hyvin tarjolla.

Monosen uppeemmat makkaraperunat

Veken burgeri (vegaaninen)

Kaikkien tuntemat makkaraperunat oli Kerubissa osattu tosiaan tehdä tavallisia upeimmiksi! Annoksesta löytyi tavallisen ketsupin ja sinapin lisäksi muun muassa pekonimurua, fetakastiketta, chilimajoneesia ja kevätsipulia – kuivista makkaraperunoista ei siis ollut tässä annoksessa tietoakaan.

Mehevä vegaaninen burgeri saapui niin ikään suuren määrän ranskalaisia kanssa. Välillä voi olla vaikeaa löytää maukasta vegaaniruokaa, mutta Kerubin Grillin kohdalla tämä ei ilmennyt ongelmaksi. Mainitsemisen arvoinen Veken burgeri olikin harvinaisen hyvä kasvisburgeri ja erityisesti maukas pihvi ja vegaaninen pekoni erottivat sen massasta.

Chilimajoneesi toi annokseen potkua, joka saattaa jonkun suuhun tuntua kovinkin tuliselta, joten virvokkeen tilaamista ei sovi unohtaa! Annos oli reilun kokoinen, ja tyydytti suuremmankin nälän. Mukana saapui myös raikas sivusalaatti, joka tasapainotti kokonaisuutta.

Ranskalaiset olivat ihan hyviä, mutta olisivat ehdottomasti kaivanneet jotain mihin dipata, kuten härkäburgerissakin. Siten suosituksena on ottaa dippi ranskalaisten kanssa tai edes pyytää ketsuppia mukaan.

Arvosana: 4 / 5

Arvosana: 4,5 / 5

Härkäburgeri

Hattusen Fish and Chips

Härkäburgeri koostui härkäpapupihvistä, mehevästä häränlihahampurilaisesta ja mainittavan hyvästä annoksesta ranskalaisia. Häränliha oli makuuni sopivan mureaa ja mikä tärkeintä – sipulia ei ollut meikäläisen makuun yhtään liikaa tai liian vähän. Kerubin majoneesi ja pekonimuru täydensivät kokonaisuuden.

Kerubissa Fish and Chips -annos oli makkaraperunoiden tapaan tehty pienellä twistillä. Annoksen kala oli friteerattua järvikuhaa, joiden kyljestä löytyi ranskalaisia ja remouladekastiketta. Mukana tuli myös pippuriketsuppia, sitruunaa ja rucolaa, mitkä piristivät annosta mukavasti. Kuha oli herkullista ja erityisesti tartar -kastiketta muistuttava remouladekastike sopi annokseen todella hyvin. Aivan kuten burgereissakin, oli perunaa annoksessa reilusti, ehkä jopa hieman liikaa suhteessa kalan määrään. Kokonaisuutena kuitenkin hyvä annos.

Kuten arvata saattaa, sämpylöiden välissä oli sen verran tavaraa, että kokonaisuus oli lopussa hajota käsiin, mutta tämä ei itseäni tai makuelämystäni haitannut. Ranskalaisiin suosittelen ehdottomasti ottamaan kylkeen Kerubin dippiä, joka jäi itseltäni tällä kertaa ottamatta.

Arvosana: 3,5 / 5

Arvosana: 4,5 / 5

Res Judicata

23

NoKanaranet (vegaaninen)

bin pippurikastiketta, tomaattia ja kevätsipulia.

Vegaaniset NoKanaranet oli ruokaisa annos, joka selvästi on haluttu tuoda ranskalaisten ja Fish and Chips -annosten rinnalle. Annos sisälsi NoChicken -kanaa, ranskalaisia perunoita, chilimajoneesia, fetamurua, basilika-tomaattia sekä kevätsipulia.

Mielestäni annos oli erittäin onnistunut; herkulliset ranskalaiset monilla lisukkeilla, ja tuote sopii varmasti perheen kaikenikäisille herkkusuille lapsesta vaariin. Annos sopii erinomaisesti jonkin muun tuotteen kylkiäiseksi, mutta toimi myös lisukkeiden tuoman ruokaisuuden vuoksi ihan omana annoksenaan.

Itse vegaaninen kana annoksessa oli todella maukasta, ja sekä koostumus että maku olivat paikallaan. Tomaatti, basilika ja feta sopivat annokseen ja toivat makukokonaisuuteen vaihtelevuutta. Ranskalaiset olivat maukkaita, mutta hiukan kuivia, joten majoneesia olisi voinut olla enemmän. Kokonaisuutena maut sopivat hyvin yhteen ja annos oli oikein hyvä. Kuten muidenkin arvioissa, joudun toteamaan, että annos oli hieman kuiva, minkä olisi voinut korjata lisädipillä. Arvosana: 3,5 / 5 Uppeemmat fetaranet Monosen uppeempien makkaraperunoiden lisäksi listalta löytyi myös uppeemmat fetaranet, jotka herättivät heti kiinnostukseni. Annos sisälsi nimensä mukaisesti ranskalaisia perunoita, fetakastiketta ja pekonimurua sekä Keru-

24

Res Judicata

Pippuriketsupin, tomaatin ja kevätsipulin yhdistelmä toimi salsan tyyliin mausteisena dippinä, ja fetajuusto antoi viimeisen erittäin onnistuneen silauksen. Annosta voisikin kuvailla makumatkana Meksikoon… Pyytämällä erikseen pekonimurun pois, annoksesta saa kasvisversion ihan käden käänteessä. Arvosana 4,5 / 5 Res Judicatan toimitus kiittää lämpimästi Kerubin Grilliä maukkaasta yhteistyöstä!

Vakuutussopimuslain, vesiliikennelain ja anniskelulain asiantuntijapalvelut

Kerubin kantiskortti ilmaiseksi koodilla resjudica

kerubi.fi • @ravintolakerubi • @kerubinkellari

judica VA L M E N N U S

#MEAUTAMME #SINÄONNISTUT www.judica.fi/valmennus

Judica-valmennus

@judicavalmennus

Judica-valmennus