Issuu

RES JUDICATA 1/2019

Judica V -juhlajulkaisu

Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Judica ry:n ainejärjestölehti

judica VA L M E N N U S

#meautamme #sinĂ¤onnistut

Sisällysluettelo 8 2

PÄÄKIRJOITUS

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS

KOPON KULMA

6 14 19

JUDICA VIIDEN VUOSIKURSSIN SILMIN RES JUDICATA SURVIVAL PACK – VUJUVIIKONLOPPU KOLUMNI

JUDISTIEN MAAILMA

KUVIA VUOSIEN VARRELTA

TARINA JUDICAN TAKANA

Teuvo Pohjolainen ja Tapio Määttä avaavat tutkinnonanto-oikeuden saamista Itä-Suomen yliopistoon. Myös Judican 2. puheenjohtaja Emmi Nykänen avaa Judican alkuaskelia järjestötoimijan silmin.

16 HENKILÖKUNTA TUTUKSI Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen vastaa kysymyksiimme muunmuassa vaiheriikkaasta urapolusta ja medianäkyvyydestä.

22 ANONYYMIT ONNITTELUT Annoimme lukijoillemme mahdollisuuden lähettää omat onnittelut rakkaalle Judicalle. Käy kurkkaamassa parhaat palat!

RES JUDICATA Päätoimittaja Saara Penttilä projektivastaava@judica.fi Avustajat Olli Tirri, Janne Hänninen, Eljas Ryhänen, Annika Ritala, Veera Tirinen, Heidi Vihersaari, Nathalie Noth, Riina Manninen, Tiina Räsänen, Jussi Kataja, Piia Riutta, Jasmin Metwally, Emmi Nykänen Kannen kuva Annika Ritala Julkaisija Judica ry PL 111 Oikeustieteet / Itä-Suomen yliopisto 80101 Joensuu

Ilmoitusmyynti Angeliina Paananen yhteistyovastaava@judica.fi & Marianne Smolander yrityssuhdevastaava@judica.fi Paino Picaset Oy Painosmäärä: 50 kpl Sähköinen versio www.issuu.com/resjudicata www.judica.fi

Res Judicata

PÄÄKIRJOITUS

yksyllä 2017 aloitin pienenä fuksina Judicassa. Suoraan lukion penkiltä istutettuna AU100saliin kaikki tuntui suurelta, hämmentävältä ja osin ehkä pelottavaltakin. Nämä tunteet kuitenkin kaikkosivat lähes yhtä nopeasti kuin ne olivat syntyneet, sillä huomasin olevani keskellä yhtä suurta perhettä, jossa jokaisella on varmasti paikkansa. Oma paikkani löytyi vuoden 2018 projektitoimikunnasta ja samalla myös tämän lehden ihka ensimmäisestä toimituksesta. Kolumnin kirjoittaminen ja muiden juttujen ideoiminen Res Judicatan ensimmäisiin numeroihin oli kunnia. Sekä toimituksessa että toimikunnassa vallitsi hyvä tekemisen meininki, mikä teki työstä miellyttävää ja helppoa. Seuratessani nöyrästi vierestä päällikkö Tirrin toimia päätoimittajana ja projektivastaavana, päässäni kaikui ajatus: ehkä joskus minäkin. Nyt, vuoden 2019 projektivastaavana ja päätoimittajana olen saanut tuekseni mitä mahtavimman toimikunnan ja toimituksen. Tänäkin vuonna lehden toimituksessa on idearikkaita ja toimeliaita judisteja neljältä vuosikurssilta. Mukaan on saatu houkuteltua myös muutamia fukseja, mikä välittää positiivista viestiä lehden tulevaisuudesta: oikeusvoimainen Res Judicata on ja pysyy. Vuosikurssien kirjo toimituksessa kertoo myös siitä, että lehti on osa jäsenistömme vuorovaikutusta. Tämän lehden tarkoitus on olla jäsenistömme ääni sekä toisillemme että perheemme ulkopuolelle. Tänä vuonna Res Judicatasta julkaistaan neljä numeroa, joista ensimmäisenä käsissänne oleva Judica V-juhlajulkaisu. Tähän julkaisuun halusimme kerätä muistoja kuluneilta vuosilta ja ajatuksia perheestämme kaikkien vuosikurssien silmin. Mukaan mahtuu myös asiaa ja kallisarvoisia elämänohjeita vuosijuhlaviikonlopusta selviytymiseen. Lisäksi tämän lehden sivuilla palataan ajassa taaksepäin historiamme alkujuurille, mutta ollaan myös ajan hermolla seuraamassa erään Judistin seikkailuja Espanjan lämmössä. Judica on lehtensä nimen mukaisesti saavuttanut jäsenistönsä ansioituneella työllä oikeusvoimansa. Tämän on mahdollistanut perheessämme vallitseva yhteishenki, jota tuskin voi liiaksi korostaa. Uskon ja tiedän, että määrätietoinen työ sekä pyyteetön kaverista huolehtiminen ovat tarunhohtoisen matkamme jatkamisen avaimet. Onnitteluni rakkaalle Judicalle ovat, kuten talousvastaavaamme sen sanoisi, ”yhtä lyhyet kuin me ollaan nuori”: Onnea, sinä olet nuorin ja kaunein! Saara Penttilä Judica ry:n päätoimittaja

Res Judicata

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS

aaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna kokoonnumme taas sankoin joukoin juhlimaan ikääntyvää Judicaa, joka täyttääkin tänä vuonna jo viisi vuotta!

Erityisesti näin vuosijuhlien alla itselläni on tapana fiilistellä judicalaisuutta ja sitä miten ylpeä olenkaan siitä, että saan olla osa tätä nuorta ja elinvoimaista ainejärjestöä. Virittäytyäkseni tunnelmaan olen jo kaivanut ainejärjestönauhani ja Judican logolla varustetun taskumattini pöydälle odottamaan viikonloppua. Rakkaat bolognanpunaiset haalarit ja Judica-huivi odottavat myöskin jo eteisessä sunnuntaista silliaamiaista. Selailen puhelimen kansioista kuvia ja videoita vuosien varrelta ja muistelen kaikkia ikimuistoisia tapahtumia missä olemme judistijoukolla temmeltäneet menemään vailla huolta huomisesta. On vaikeaa olla hymyilemättä kun mietin, että mitä kaikkea olisikaan jäänyt kokematta ja näkemättä jos en olisi muutamien mutkien kautta päätynyt Joensuuhun ja osaksi Judicaa. Ajoittain pohdin myöskin, että miten olemmekaan saaneet näin paljon aikaiseksi vain viidessä vuodessa. Vastaus tähän kysymykseen on kuitenkin selvä: olemme tehneet yhdessä. Yhdessä on kehitelty ja toteutettu Judicalle toinen toistaan mahtavampia tapahtumia, yhdessä on puolustettu judistien etua opintojen saralla ja yhdessä on tehty Judicasta sellainen yhteisö, johon jokainen uusi fuksi on tervetullut. Judicalla on vielä paljonkin tekemättä ja saavuttamatta, mutta uskon vakaasti siihen, että myös tulevaisuuden judistit osaavat tehdä asioita yhdessä ja viedä Judicaa aina vaan eteenpäin. Ainejärjestömme kehitys on ollut hurjan nopeaa, mutta onneksi aina ei tarvitse kuitenkaan kiirehtiä eteenpäin. Välillä tekee todella hyvää vaan pysähtyä ja ihailla aikaansaannoksiaan. Tulevana vuosijuhlaviikonloppuna suosittelen teitäkin pysähtymään, pukemaan hymyn huulille ja nauttimaan tunnelmasta, sillä onhan meillä täällä Judicassa nyt aivan käsittämättömän hyvä meininki! Roosa Eskola Judica ry:n puheenjohtaja

Res Judicata

KOPON KULMA

Läsnä etänä

tätentit, etäopiskelu, etätyöt, etäsuhteet – uhka vai mahdollisuus? Nopeasti kehittyvän tekniikan ansiosta edellä mainitut ovat kasvattaneet suosiotaan vuosi vuodelta. Monelle on tärkeää opiskelutai työpaikan valinnassa joustavuus, jota tarjotaankin juuri etämahdollisuuksien avulla. Skypepalaverit ja Moodle-tentit ovat tulleet jäädäkseen myös Itä-Suomen yliopistoon. Oikeustieteen laitos Itä-Suomen yliopistossa on koko Judican viiden vuoden taipaleen ollut erittäin etäopiskelijaystävällinen, sillä uusia suoritustapoja ja tenttimismahdollisuuksia on kehitetty jatkuvasti vastamaan tasapuolisesti kaikkien opiskelijoidemme tarpeita. Aluksi tietenkin seurasimme vanhempien oikeustieteellisten esimerkkiä perinteisistä tenteistä suurissa saleissa ja läsnäolopakkoa kielikursseilla. Laitos on kuitenkin jatkuvasti kehittänyt etäopiskelumahdollisuuksia opiskelijoiden toiveiden pohjalta - pienin askelein eteenpäin. Pidän tätä hyvänä kehityssuuntana, koska Judican jäsenistöstä iso osa asuu kauempana susirajalta.

Res Judicata

Haasteena etäopiskelun kehittämisessä on tiedottaminen ja sosiaalisten suhteiden muodostaminen. Laitoksemme opinto-oppaat ja nettisivut ovat täynnä tietoa. Tiedon määrään hukkuu helposti, jos ei ole varma omasta ongelmastaan tai henkilöstä, joka osaa tarjota oikeaa apua. Judicassa on tehty paljon töitä tiedottamisen kehittämisen eteen, jotta ajankohtaiset asiat tulevat jäsenistön tietoon huolimatta siitä, asuuko muualla kuin Joensuussa. Nettisivujamme sekä somekanavia päivitetään jatkuvasti ja maanantaipöllö herättelee jäsenet uuteen viikkoon. Etäopiskelu antaa myös eväitä tulevaisuuden työelämään. Suurin osa juristin työtehtävistä tehdään tietokoneella, mihin ei välttämättä tarvita fyysistä läsnäoloa työpaikalla. Monet ottavatkin etäpäiviä konttorilta ja tekevät päivän tehtävät milloin mistäkin sohvan nurkasta. Etätyöskentely luo työpaikkoihin joustavuutta, mutta mittaa samalla omaa itsekuria.

Itse tein koko viime syksyn töitä, joissa fyysinen työpaikkani sijaitsi Espoossa. Luonnollisesti en voinut junailla Joensuu – Espoo väliä joka viikko, joten tein työt pääosin etänä. Koin etätyöskentelyn todella hyvänä työmuotona, koska halusin olla mahdollisimman paljon läsnä Joensuussa ja keskittyä myös opintoihini. Ainoa asia, jota jäin kaipaamaan Espoon konttorilta, oli tietysti mahtavat työkaverit. Sosiaaliset suhteet ja verkostoituminen ovat erittäin suuressa roolissa myös yliopistoaikana. Kannustankin kaikkia etäopiskelijoita aika ajoin käymään omalla yliopistopaikkakunnallaan ja osallistumaan erilaisiin opiskelijoille suunnattuihin tapahtumiin. Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka tuleva työparisi olisi vanha judisti. Annika Härkki Judica ry:n opintovastaava ja varapuheenjohtaja

Res Judicata

Judica viiden vuosikurssin silmin 5- vuotiaalla Judicalla vuosikursseja on jo kuusi, joista jotkut onnekkaat ovat jo astuneet työelämään valmistumisen tuolle puolen. Juhlavuoden kunniaksi halusimme kerätä näkemyksen Judicasta jokaiselta vuosikurssilta. En tiennyt oikeastaan mitään Judicasta, kun tulin tänne. Myönnän, että ensimmäiseksi täytyi katsoa kartasta, että missä Joensuu tarkalleen sijaitsee. Kuitenkin jo fuksiviikkojen ensimmäisinä päivinä huomasin, että Judistit ovat huipputyyppejä ja tänne mä kuulun. Kaikki olivat helposti lähestyttäviä ja nopeasti opin tietämään nimeltä kaikki kanssafuksit ja sain ystäviä. Parasta Judicassa on myös se, että on niin pieni kynnys päästä mukaan toimintaan. En olisi ikinä uskonut kesän lopussa, että vuoden vaihteessa olen Judican hallituksessa. Olen erittäin iloinen, että saan olla mukana kehittämässä rakasta ainejärjestöämme ja olla edustamassa Judicaa ympäri Suomen. Mielestäni se on suuri rikkaus, että jokaisella on mahdollisuus jollain tapaa osallistua Judican toimintaan jo opintojen alussa. Aktiivisten Judistien joukko on sopivan tiivis, jotta kaikissa tapahtumissa näkee aina paljon tuttuja. Tämän ansiosta meno on aina huikea! Jasmin Metwally, 1. vuosikurssi

En ollut lukiossa koskaan kiinnostunut opiskelijakunnan hallituksesta tai muusta vastaavasta toiminnasta, mutta jokin Judicassa sai minut innostumaan lähtemään ainejärjestötoimintaan mukaan. Vuosijuhla- ja tapahtumatoimikunta houkuttelivat minut mukaan, koska Judicalla on upeat vuosijuhlat ja monipuolinen kirjo erilaisia tapahtumia. Tuutoriksi taas ryhdyin siitä syystä, että halusin tutustuttaa uudet fuksit niin ainejärjestön toimintaan kuin ennen kaikkea myös mahtaviin judicalaisiin. Mielestäni Judicassa tärkeintä onkin juuri itse judistit ja meidän yhteishenki, mikä tulee esimerkiksi tapahtumissa esiin. Judicasta löytyy jokaiselle judistille jotain – oli se sitten jokin tapahtuma, ainejärjestölehti tai vaikka excu. Minulle Judica esiintyykin aktiivisena ainejärjestönä, jonka jäsenet ovat ihan huippu tyyppejä ja joiden kanssa tapahtumissa on varmasti hauskaa. On ollut ilo olla mukana jatkamassa Judican perinteitä, ja Judica on opettanut myös minua löytämään uusia puolia itsestäni. Piia Riutta, 2. vuosikurssi

Res Judicata

Vuosikurssi 2016 muistaa varmasti rakkaan fuksivuotemme, kun kaikki oli uutta, jännittävää ja hauskaa. Sekoilimme eläkeläisinä fuksiaisissa, verkostoiduimme sen minkä excu-kohteiden skumpalta kerkesimme ja kuumottelimme ympäristöoikeuden kurssia, jonka professori Määttä oli kertonut vaativan kymmeniä ellei satoja työtunteja. Osa meistä on kasvanut tässä matkan aikana aikuisiksi ja alkaa tänä keväänä pullautella notaareitaan ulos uunista. Meillä toisilla taas ”kolmas kerta ei totta sanonut” opintojen suhteen ryhdistäytymisessä, vaan olemme päätyneet opintojen ohella töihin, opiskelijavaihtoon tai sitten vain Ilonan karaokelavalle. Opiskelua vältelläkseni olen kehitellyt uraa Judicassa muun muassa tuutorina sekä projektitoimikunnassa. Näistäkin hetkistä ikimuistoisia olette tehneet juurikin te, arvon opiskelutoverit! Laiskan miehen viimeisenä ohjeena: muistakaa jatkossakin osallistua Judican toimintaan ja tapahtumiin! Tietysti pitääksenne hauskaa, mutta myös siksi, ettette kaikki valmistu maistereiksi kahta vuotta ennen meitä nautiskelijoita! - Jussi Kataja, 3. vuosikurssi

Kun vertaan vuoden 2015 muisteloita omista fuksiajoistani tähän päivään, Judican toiminnassa on huomattavissa huima kehityspolku. Yhdistyksen jäsenen näkökulmasta Judica on pystynyt kehittämään toimintaansa esimerkiksi uusien mukaansatempaavien tapahtumien myötä. Kukapa ei muistaisi legendaarista ensimmäistä Vauhtipäivää, Viihdemaailma Ilonan täyttä tanssilattiaa Tonttuapprolla, tai kun vuosijuhlien jatkoilla raikasi sanat ”my ding ding dong” useammankin Judistin kurkusta? Lisäksi Judica-kulttuuria on kehitetty joka vuosi mahtavilla Judican oheistuotteilla, joista yhtenä vain mainittakoon silmiä hivelevä Judicium-laulukirja, josta myös muut ainejärjestöt ovat ottaneet mallia. Ei kuitenkaan tule unohtaa oleellista yhdistyksen tehtävää, edunvalvontaa. Vielä näin vuodenkin jälkeen Auroran käytävät kaikuvat hurraa-huudoista, kun meillä Joensuussakin saatiin arvosanojen pisterajat muun Suomen kanssa samalla tasolle. Hurraa! Vaikka näiden vuosien aikana on paljon muuttunut, Judisteille ominainen yhteisöllisyys on pysynyt järkkymättömästi läsnä. Se huokuu yhtä vahvana sekä tällaisessa vanhassa jäärässä kuin fuksissa vm. 2018. Siispä olen täysin varma, että myös tulevat vuodet ovat yhtä ikimuistoisia kuin menneetkin. Olli Tirri, 4. vuosikurssi

Judicasta Judican tekevät judicalaiset – se joukko opiskelijoita, joka saapuu ympäri Suomea susirajalla lakikirjojen pariin. Judicalaiset ovat luoneet Joensuuhun ainutlaatuisen yhteisöllisen hengen, jonka osana olen saanut ja onneksi saan olla vielä mukana. Uskon, että tämä yhteisöllinen Judican henki on saanut judicalaiset aina lomien jälkeen palaamaan Joensuuhun opintojen ja erityisesti tapahtumien pariin. Opintojeni aikana olen nähnyt ja kokenut Judican nousujohteisen kehittymisen osaksi oikkariyhteisöä sekä yhdeksi suurimmaksi joensuulaiseksi ainejärjestöksi. Ensimmäisen opiskeluvuoteni tapahtumissa en olisi edes voinut kuvitella, kuinka paljon viidessä vuodessa Judica tulee kehittymään eteenpäin. Viiden opintovuoteni aikana olen kerryttänyt tuhansia muistoja yhdessä judicalaisten kanssa. Vaikka viimeisien opintovuosien aikana Judican toiminta Joensuussa ei ole enää ollut mukana päivittäisessä elämässäni, ovat kuitenkin judicalaiset olleet osa sitä. Tiina Räsänen, 5. vuosikurssi

Res Judicata

MITEN KAIKKI ALKOI?

Tutkinnonanto-oikeuden saaminen Itä-Suomen yliopistoon

– Tarina Judican takana

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos vietti 20-vuotisjuhliaan viime joulukuussa, mutta tutkinnonanto-oikeus oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintoon yliopistolla on ollut kuitenkin vasta syksystä 2013 saakka. Valmiita oikeustieteen maistereita on kuitenkin lähtenyt maailmalle jo 60 kappaletta. Tutkinnonanto-oikeuden saaminen oli monien mutkien ja vaiheiden takana ja kirjoituksen tarkoituksena onkin esitellä niistä keskeisimmät. Hanke on taannoin herättänyt suuriakin tunteita sekä puolesta että vastaan. Prosessin eri vaiheita esittelevät tässä kirjoituksessa omasta näkökulmastaan ensimmäisen vaiheen osalta professori emeritus Teuvo Pohjolainen ja toisen vaiheen osalta nykyinen oikeustieteiden laitoksen johtaja Tapio Määttä, josta heille valtavan suuri kiitos. Seuraavien käänteiden myötä meillä on nyt 3.2.2019 ilo juhlia 5-vuotiasta oikeustieteen ylioppilaiden yhdistystä Judica ry:tä.

HANKKEEN ENSIMMÄINEN VAIHE 2000-LUVUN KÄÄNTEESSÄ Yhteishanke silloisen Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kanssa Perttu Vartiaisen ja Teuvo Pohjolaisen valinta Joensuun yliopiston rehtoraattiin vuonna tarjosi mahdollisuuden vaikuttaa tehokkaasti oikeustieteiden kehittämiseen Joensuussa. Julkisoikeuden laitos perustettiin 1.8.1998, minkä jälkeen käynnistettiin oikeustieteiden alan opetuksen voimakas laajentaminen ja siihen liittyen resurssien määrätietoinen lisääminen.

Teuvo Pohjolainen.

virkamiehet ja poliittiset toimijat, kuten Sirkka-Leena Hörkkö, Tapio Kosunen ja Anita Lehikoinen. Ministeriön koulutus- ja tiedepolitiikanosaston ylijohtaja Arvo Jäppisen kanssa käytiin avoimia ja hedelmällisiä keskusteluja eri yhteyksissä. Jo silloin kävi ilmi, että Jäppinen oli myönteinen Joensuun yliopiston oikeustiedehankkeelle, mutta suhtautui epäilevästi siihen, että myös Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu saisi tutkinnonanto-oikeuden.

Ministeriöstä kuitenkin pyydettiin hanke-esitystä arvioitavaksi. Muodollisesti pyynnön esitti tuolloinen poliittinen valtiosihteeri Tapio Kosunen. ”Ensimmäinen ajatus Ensimmäiset tunnustelut oikeusTapio Määtän tultua professoriksi tieteellisen alan tutkintonimikvuonna 2000 ja Matti Ilmari Nieoli rakentaa tutkinto keen saamiseksi tehtiin yhteismen siirryttyä vuonna 2001 profesverkostomallilla työssä Lappeenrannan (tuolloin) soriksi Lappeenrantaan meillä oli jo teknillisen korkeakoulun kanssa. hyvät resurssit suunnitella yhteistä jonkin olemassa olevan Ensimmäinen ajatus oli rakentaa oikeustieteellisen yksikön tutkinnonanto-oikeushakemusta. tutkinto verkostomallilla jonkin Ensimmäinen hankesuunnitelma olemassa olevan oikeustieteelliesitettiin ministeriössä tulosneuvotkanssa.” sen yksikön kanssa. Pohjolainen telussa keväällä 2001 ja 30.10.2001 kävi asiasta vuonna 1999-2000 keskusteluja Lapin ylilähetettiin Lappeenrannan ja Joensuun yhteinen hankeopiston tuolloisen rehtorin Esko Riepulan kanssa, joka hakemus. Se pohjautui ajatukseen, että Lappeenrannan suhtautui ajatukseen myönteisesti, sillä sehän olisi merteknillinen korkeakoulu olisi vastannut yksityisoikeuden kittävästi vahvistanut Lapin yliopiston asemaa oikeustiealan koulutuksesta ja Joensuu kaikesta muusta. Kun keteellisen alan koulutuskentässä. Lappeenranta kuitenkin vään 2002 tulosneuvotteluissa oli selkeästi ilmaistu, ettei vastusti tällaista mallia. Oikeustiedehankkeesta oli kesLappeenrannan ja Joensuun yhteishanke tule ministekusteltu suoraan rehtoraatin ja ministeriön välillä useaan riössä hyväksytyksi, rehtorit Markku Lukka ja Perttu otteeseen vuoden 2001 alusta alkaen. Näytti siltä, että Vartiainen sopivat, että yhteishankkeesta luovutaan. Sen hankkeeseen suhtautuivat myönteisesti useat keskeiset sijaan kumpikin yliopisto voisivat sopimuksen mukaan 8

Res Judicata

ajaa omaa itsenäistä hankettaan oikeustieteiden kehittämiseksi. Joensuun yliopiston oma hanke Joensuussa oli valmius omaan hankkeeseen. Joensuussa syksyllä 2003 Joensuun yliopiston oma oikeustiedehanke sisällytettiin maakunnan koulutusstrategiaan. Tällä tavalla hanke sai maakunnan vahvan tuen. Helmikuussa valmistauduttaessa kevään 2003 tulosneuvotteluihin esitettiin ministeriölle ehdotus tutkintotavoitteiden siirrosta eri oppiaineiden välillä siten, että osa yhteiskuntatieteellisen alan tutkintotavoitteista siirrettäisiin oikeustieteen alalle.

”Tarvittiin yhä uusia ja uusia selvityksiä, joiden jälkeen ratkaisu luvattiin. Jos selvitys oli myönteinen, katsottiin tarvittavan taas joku uusi selvitys.”

Tulosneuvotteluissa vuodesta 2003 lähtien OPM:n yliopistoyksikön johtaja Markku Mattila kuitenkin kieltäytyi keskustelemasta tutkinnonanto-oikeudesta vedoten siihen, että kysymyksessä on poliittisen harkinnan asia. Samaan aikaan käytiin aktiivista lobbausta hanketta vastaan mm. Lakimiesliiton toimesta, joka käytti harhaanjohtavia tietoja Joensuun yliopiston hankkeen luonteesta ja toteutumisen mahdollisuuksista erityisesti mitä tuli koulutuksen laatuun, tarvittaviin resursseihin, aluevaikutuksiin ja merkitykseen lakimieskoulutuksen kokonaismäärässä. Näiden virhetietojen oikaisemiseen käytettiin paljon aikaa ja voimavaroja. Siitä huolimatta virhetiedot pyörivät koko ajan mukana aina lopulliseen ratkaisuun asti. Samanaikaisesti kehitimme koulutuksen sisältöä jatkuvasti lähemmäksi oikeustieteellisen alan yleistutkintoa, vaikka pyrkimyksenä olikin samalla uudistaa alan koulutusta siten, että Joensuussa voitaisiin päästä opinnoissa myös syvemmälle valituilla oikeudenaloilla. Marraskuussa 2003 hanke oli virallisesti esillä sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä, jossa päätettiin selvittää oikeustieteellisen alan koulutuksen käynnistäminen Joensuun yliopistossa. Tämä merkitsi ensimmäistä selvää positiivista signaalia hankkeelle. Siltä ainakin silloin tuntui. Myöhemmin huomasimme, että asiaa voitiin pitkittää vetoamalla yhä uusiin selvityksiin, joita tulisi odottaa ennen asian viemistä ratkaistavaksi. Oikeusministeriö halusi olla informoitu koulutuksestamme. OM:n suhtautuminen oli ollut jatkuvasti myönteistä. Saimme tilaisuuden käydä selostamassa siellä koulutuksemme sisältöä ja kehittämissuunnitelmia tammikuussa 2004. Vastaavaa tilaisuutta ei Markku Mattila koskaan sallinut opetusministeriössä. Sen sijaan, Mattila valitsi ratkaisun jarrutuslinjan. Tarvittiin yhä uusia ja uusia selvityksiä, joiden jälkeen ratkaisu luvattiin. Jos selvitys oli myönteinen, katsottiin tarvittavan taas joku uusi selvitys.

Res Judicata

Hankkeen politisoituminen Joulukuuhun 2004 tultaessa näytti ilmeiseltä, että tuolloinen opetusministeri Tuula Haatainen oli puolensa valinnut. Yritimme saada avointa keskustelua hänen kanssaan, laihoin tuloksin. Meillä oli kuitenkin epätietoisuutta sen suhteen, milloin ratkaisu olisi tulossa. Arvo Jäppiseltä sain suullisen viestin, että ”kyllä te sen tutkinnonanto-oikeuden saatte”. Saimme epävirallisen tiedon myös siitä, että lupaus siitä oli kirjoitettu luultavasti Anita Lehikoisen valmistelemaan ministerin puheeseen, joka pidettiin Kuopion yliopistossa, mutta Markku Mattila oli onnistunut poistamaan asian puheesta. Tiedossa oli, että sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä keskustan ministerit tukivat hankettamme. Asia siten politisoitui. Asia jäikin sivistyspoliittisessa työryhmässä 21.12.2004 pöydälle. Asia tietysti kiinnosti paikallisia sanomalehtiä. Karjalainen oli saanut ministeri Haataiselta haastattelun, jossa tämä jo verraten suoraan esitti kielteisen kantansa. Sivistyspoliittinen työryhmä käsitteli 28.1.2005 uudelleen Joensuun yliopiston tutkinnonanto-oikeushanketta. Ryhmää varten laadittiin taas kerran muistio, jossa selvitettiin yliopiston näkemystä ja sitä, millä tavalla yliopisto oli kehittänyt hankettaan vuonna 2003 tapahtuneen käsittelyn jälkeen ja miten resursseja oli edelleen huomattavasti lisätty. Sivistyspoliittinen ministeriryhmä päätyi kuitenkin tammikuussa kielteiselle kannalle tutkinnonanto-oikeusasiassa vedoten opetusministeriössä laadittuun virkamiesmuistioon (Markku Mattila). Täyden tyrmäyksen sijaan sivistyspoliittinen työryhmä päätti vielä yhden selvityksen hankkimisesta. Opetusministeriö

asetti 1.3.2005 työryhmän (Aarnion työryhmä), jonka tehtäväksi annettiin selvittää Suomessa annettavan oikeustieteellisen koulutuksen nykytila ja kehittämistarpeet. Työssä tuli ottaa huomioon aiemmat oikeustieteellisen alan kehittämistä koskevat selvitykset. Aarnion työryhmä antoi mietintönsä 14.10.2005. Sen ajateltiin ja ehkä toivottiin olevan viimeinen niitti tutkinnonanto-oikeushankkeessa. Työryhmä ei vieraillut Joensuussa, eikä pyytänyt Joensuun yliopistolta tietoja työnsä pohjaksi. Aikataulusyistä työryhmä oman ilmoituksensa mukaan nojautui mietinnössään Lakimiesliiton ja oikeustieteellisten tiedekuntien antamiin tietoihin ja lausuntoihin. Tulos ei siten voinut olla Joensuun kannalta myönteinen, vaikka osa oikeustieteellisten tiedekuntien dekaaneista osoittikin jo tässä vaiheessa ymmärrystä hankkeellemme. Selvitystyöryhmä lähti lakimiesten koulutustarvetta arvioidessaan niistä näkökohdista, joita Helsingin, Turun ja Lapin oikeustieteellisten tiedekuntien samoin kuin Suomen Lakimiesliiton lausunnoissa on esitetty. Tämän vuoksi todettiin, että ”kaikki selvitystyöryhmän hankkimat tiedot osoittavat näin ollen, että lakimiesten koulutusmääriä ei tule lisätä uusia koulutusyksiköitä perustamalla tai myöntämällä tutkinto-oikeuksia muille kuin nykyisille oikeustieteellisille tiedekunnille”. Asia oli kuitenkin tulossa vielä kerran päätöksentekoon opetusministeriössä (opetusministerinä edelleen Tuula Haatainen ja ylijohtajana Markku Mattila). Nyt oli kuitenkin viimein saatu selvitys, johon nojautuen voitiin antaa kielteinen päätös asiassa vuoden 2005 lopussa. Tämän jälkeen viriteltiin vielä verkostoyliopistohankkeita sekä

Oikeustieteiden laitoksen henkilökunta Mekrijärvellä 6.9.2018. Kuva: Oskari Korhonen

Res Judicata

”Olennaista esityksessä oli se, että ministeriöltä ei pyydetty rahaa vaan päinvastoin yliopisto lupautui toteuttamaan ministeriön toteuttamaa rakenteellista kehittämistä ilman lisärahoitusta.” Lapin että Turun yliopiston kanssa, mutta niihinkään ei opetusministeriössä taivuttu. Katse kohti Itä-Suomen yliopistoa Markku Mattilan siirtyminen ministeriöstä Suomen Akatemian pääjohtajaksi vuoden 2007 alusta avasi uuden mahdollisuuden keskustella tutkinnonanto-oikeudesta. Kun vuoden 2008 puoleen väliin tultaessa näytti siltä, ettei oikeustiedehanke pyrkimyksistämme huolimatta tulisi Joensuun yliopiston toiminta-aikana toteutumaan, keskitimme suunnitelmamme Itä-Suomen yliopiston valmisteluun. Tiesimme, että tällä hankkeella oli opetusministeriön vahva tuki – sehän oli käynnistettykin ministeriön asettaman ns. Vihkon-työryhmän mietinnön pohjalta, kuitenkin Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhteisestä aloitteesta. Strategiamme oli se, että Itä-Suomen yliopiston perustamisella saadaan kaikille pyrkimyksillemme uudenlaista sympatiaa (ja rahoitusta) opetusministeriöstä. Jo valmisteluvaiheessa laadimme muistion, johon kirjasimme toiveemme, kun uusi yliopisto perustettaisiin. Siinä keskeisinä ajatuksina oli kauppatieteellisen koulutuksen oman tutkinnonanto-oikeuden saaminen ja hammaslääketieteellisen koulutuksen palauttaminen Kuopion kampukselle. Tasapainon vuoksi ajateltiin, että Joensuun kampukselle voitaisiin tämän jälkeen saada yhtä vetovoimainen koulutusala ja sellaiseksi kaavailtiin oikeustieteellisen alan tutkintokoulutusta. Konkreettisesti viimeksi sanotun hankkeen uudelleen käynnistyminen tuli ajankohtaiseksi vasta Itä-Suomen yliopiston käynnistettyä toimintansa vuoden 2010 alussa. Teuvo Pohjolainen HANKKEEN TOINEN KIERROS 2010-LUVUN ALUSSA Uusi yritys, uusi suunnitelma Kun yliopistot valmistautuivat vuosia 2013–2016 koskeviin tulossopimusneuvotteluihin, ministeriö odotti yliopistoilta ns. rakenteellista kehittämistä. Ministeriö toivoi mm., että yliopistot vähentäisivät yhteiskuntatieteellisen alan koulutuspaikkoja. Silloinen rehtorimme Perttu Vartiainen näki tässä mahdollisuuden rakenteellisen kehittämisen kautta saada oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeus. Suunnitelma oli, että vähentäisimme ministeriön toivomalla tavalla yhteiskuntatieteellisen alan koulutusta supistamalla julkisoikeuteen HTK/HTM-tutkintoihin valittavien määrää ja saisimme tilalle oikeuden

antaa ON/OTM-tutkintoja. Tämä strategia osoittautui viisaaksi. Yliopiston hallitus päätti esittää lokakuun lopussa 2011 ministeriölle, että Itä-Suomen yliopistolle myönnetään oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeus. Tämä edellytti yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) liitteen muuttamista. Rehtori oli pohjustanut esitystä ministeriön suuntaan sekä viranhaltijoiden kanssa että poliittisella linjalla. Ajatukseen oli suhtauduttu myönteisesti ja alusta alkaen yliopiston johdolla oli vahva usko esityksen toteutumiseen. Koulutus esitettiin alkamaan elokuussa 2013, mikä sittemmin toteutuikin. Laitos oli kasvanut huomattavasti ensimmäisen esityksen jälkeen. Laitoksen sisäänottoja oli kasvatettu erityisesti laajentamalla avoimen yliopiston väylää, mistä perinteiset oikeustieteelliset tiedekunnat eivät olleet kiinnostuneita. Laitokselle otettiin tuolloin lähemmäs 200 opiskelijaa vuodessa julkisoikeuden HTK/HTM-tutkintoja suorittamaan. Tämä mahdollisti kaupankäynnin julkisoikeuden koulutuksella siten, ettei sitä kuitenkaan tarvinnut lakkauttaa. Myös laitoksen tutkimus oli vahvistunut ja sitä oli profiloitu ministeriön toivomalla tavalla. Olennaista esityksessä oli se, että ministeriöltä ei pyydetty rahaa vaan päinvastoin yliopisto lupautui toteuttamaan ministeriön toteuttamaa rakenteellista kehittämistä ilman lisärahoitusta. Näitä lähtökohtia kuvattiin alkuperäisen esityksen taustamuistiossa näin: ”Itä-Suomen yliopisto ei tarvitse oikeustieteellisen alan tutkintojen antamiseen uusia voimavaroja. Yliopistolla on koulutukseen tarvittavat resurssit, rakenteet ja osaaminen. Oikeustieteiden laitoksella on jo tällä hetkellä tarjolla osana juridiikan erikoisaloille pätevöittäviä HTK- ja HTM-tutkintoja lähes kaikki pakolliset opintojaksot, joita oikeustieteellisissä tutkinnoissa tarvitaan. Oikeustieteiden laitoksella työskentelee tällä hetkellä 36 päätoimista oikeustieteen opettajaa ja tutkijaa, heistä 17 on väitelleitä (pääosin oikeustieteen tohtoreita). Syksyyn 2013 mennessä oikeustieteiden laitokselle palkataan joka tapauksessa vielä muutama väitellyt opettaja lisää.”

Res Judicata

Hankkeen käännekohdat Esitykseen alusta alkaen myönteisesti suhtautunut opetusministeri Jukka Gustafsson ilmoitti julkisuudessa jo keväällä 2012 esittävänsä tutkinnonanto-oikeutta. Tiedotteessaan 30.3.2012 hän muotoili asian näin: ”Ministeri tulee esittämään Itä-Suomen yliopistolle oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeutta ensi vuoden elokuusta lähtien. Yliopisto on tehnyt asiasta vakuuttavan esityksen ja esittänyt myös oman koulutustarjontansa uudelleen suuntaamista, jolla se vapauttaa voimavarat oikeustieteellisen vahvistamiseen. Oikeustieteilijöille on suuri työmarkkinatarve, Itä-Suomen yliopiston laadullinen perusta on hyvä ja yliopisto on sitoutunut rekrytoimaan lisää henkilökuntaa laadun varmistamiseksi ja tutkinnon laaja-alaisuuden turvaamiseksi.” Myös silloinen ylijohtaja Anita Lehikoinen oli ratkaisevassa roolissa. Ilman hänen myötävaikutustaan esitys tuskin olisi toteutunut. Tätä ennen ja tämän jälkeen käytiin vilkasta keskustelua akselilla Suomen Lakimiesliitto – ministeriö – yliopisto. Asiasta keskusteltiin julkisuudessa, mutta ennen kaikkea luottamuksellisesti näiden toimijoiden kesken useissa tapaamisissa ja erilaisten muistioiden muodossa. Lakimiesliitto yritti osoittaa, ettei yliopistolla sittenkään ole samanlaisia valmiuksia kuin vanhemmilla tiedekunnilla. Ministeriö edellytti yliopiston tarkentavan suunnitelmaansa. Ministeriölle lähetettiin 17.4.2012 tarkennettu suunnitelma, jossa vastattiin Lakimiesliiton esittämiin huoliin. Lakimiesliitto oli ollut erityisesti huolissaan yksityisoikeuden vakanssien vähäisyydestä Itä-Suomen yliopistossa. Tarkennetussa suunnitelmassa yliopisto sitoutui rekrytoimaan perhe- ja jäämistöoikeuden professorin, kauppaoikeuden professorin ja työoikeuden yliopistonlehtorin. Nämä oppiaineet lisättiin samalla OTM-tutkinnon syventäviksi oppiaineiksi. Yliopisto ilmoitti toteuttavansa rekrytoinnit omin varoin. Käytännössä rehtori antoi oikeustieteiden laitokselle tätä varten kolmena vuotena 100 000 euron lisärahoituksen näihin rekrytointeihin. Lakimiesliiton sparraus oli jälkeenpäin arvioiden laitoksen kannalta hyödyllistä ja vahvisti laitoksen resursointia merkittävästi. Lopullinen päätös Valtioneuvosto teki päätöksen asetuksen liitteen muuttamisesta 28.6.2012. Perusteluissa todettiin mm., että oikeustieteiden tutkimus Itä-Suomen yliopistossa on monitieteistä ja yhteistyötä on laajasti eri tieteenalojen kanssa. Tutkinnonanto-oikeuden todettiin vastaavan juristikoulutuksen valtakunnalliseen lisäystarpeeseen ja tukevan yliopistolaitoksen tasapuolista alueellista kehittämistä turvaten juristien saatavuuden myös Itä-Suomen alueella. Itä-Suomen yliopiston tulossopimukseen vuosille 2013– 2016 tutkinnonanto-oikeus kirjattiin seuraavassa muodossa: ”Tavoitteena on, että osana Itä-Suomen yliopiston koulutusrakenteiden kehittämistä yliopistolle annetaan 12

Res Judicata

tutkinnonanto-oikeus oikeustieteelliseltä alalta 1.8.2013 lukien. Aloituspaikkamäärä olisi 1.8.2013 alkaen vuosittain 40 ja koulutus toteutettaisiin samanaikaisesti vähentämällä yhteiskuntatieteellisen alan aloituspaikkoja 70 vuoden 2011 tasosta. Tutkinnonanto-oikeus ei edellytä lisäresursseja.” Tapio Määttä

Takaisin tähän päivään Oikeustieteiden laitoksella työskentelee jo yli 90 henkilöä, joka kuvastaa hyvin nykyistä positiivista kehityssuuntaa. Myös Judica ry on kehittynyt valtavasti viidessä vuodessa. Se ei olisi kuitenkaan ollut mahdollista yksin. Judica ry:n ensimmäinen puheenjohtaja Paula Lehmusjärvi avasi Res Judicatan ensimmäisessa numerossa (1/2018, s. 6) Judican alkuvaiheita. Hänen mukaansa juurikin Lakimiesliitolla oli merkittävä ja ratkaiseva rooli ainejärjestön syntymisessä ja alkuun avustamisessa, kun kampuksella vallitsi erimielisyys uuden ainejärjestön tarpeesta. Tämän lisäksi muut oikeustieteelliset ainejärjestöt ovat auttaneet Judicaa hienolla tavalla alkuhaasteiden selvittämisessä ja ottaneet Judican osaksi Oikkari-perhettä. Paikallisista Legio Ostiensis ry oli varsinkin alkuvuosina elintärkeä kumppani tapahtumien järjestämisen mahdollistamisessa ja Optimi ry jakoi heidän toimistotilastaan osan Judica ry:n käyttöön. Mitä uusi ainejärjestö on tuonut Joensuun opiskelijaelämään? Tutkinnonanto-oikeus tarjosi mahdollisuuden Judican lisäksi myös toisen järjestön perustamiselle. ELSA Joensuu perustettiin syyskuussa 2013 ja on tarjonnut unohtumattomia valtakunnallisia ja kansainvälisiä kokemuksia sekä Judican että Legion jäsenille. On myös helppo todeta, että Judican aktiivinen tapahtuma- ja tuotekehittely potki myös muita paikallisia ainejärjestöjä entistä laadukkaampaan työskentelyyn. Siihen kaikkeen, mitä Judica on tehnyt ja saanut aikaan näiden vuosien aikana, ei ole valitettavasti tilaa tämän kirjoituksen yhteydessä. Se on jonkin suuremman historiikin ensimmäinen luku. Toimittanut Eljas Ryhänen, oikeusnotaari

MITEN KAIKKI ALKOI?

As time goes by Sanotaan, että aika menee nopeasti, kun on hauskaa. En voi olla kyseisen lausahduksen kanssa muuta kuin samaa mieltä, kun tajuan kirjoittavani jo viisi vuotta täyttävän Judica ry:n omaan lehteen. Ja juuri sitä Judica on minulle vuosien varrella merkinnyt; iloa, naurua, hauskuutta ja ennen kaikkea ystävyyttä. Kuten Judican entinen puheenjohtaja Paula Lehmusjärvi kirjoitti Res Judicatan ensimmäisessä numerossa, syksy 2013 oli historiallista aikaa, kun laitoksellemme saapuivat 40 ensimmäistä OTM-opiskelijaa ja Judica ry sai alkunsa. Olin yksi seitsemästä onnekkaasta, joka valittiin Judica Ry:n ensimmäiseen hallitukseen ja onnekseni sain myös toimia myöhemmin Judican puheenjohtajana. Näin, yli viisi vuotta myöhemmin, pidän päätöstäni lähteä mukaan ainejärjestötoimintaan elämäni toiseksi parhaimpana päätöksenä. Kenelläkään meistä seitsemästä ensimmäisen hallituksen jäsenestä ei ollut aikaisempaa kokemusta ainejärjestötoiminnasta ja päänvaivaa aiheuttivat ensimmäisen syksynä ja vuotena niin yhdistyksen talouden vakauttaminen kuin erilaisten tapahtumien järjestäminen. Kovasta työmäärästä huolimatta tuolta ajalta parhaiten mieleeni ovat kuitenkin jääneet silloin luodut uudet ystävyydet ja heidän kanssaan vietetty aika. Pieni opiskelijoiden sisäänottomäärä mahdollisti sen, että meistä kaikista judicalaisista muodostui erittäin tiivis yhteisö jo heti alusta asti. Juuri noina ensimmäisinä vuosina onnistuin luomaan Judican ansioista uusia ystävyyssuhteita, jotka ovat kestäneet vuosien ajan, vaikka minä ja ystäväni asummekin nykyään kaikki eri puolilla suomea. Näiden ystävien kanssa olen mökkeillyt kolilla, itkenyt, laulanut karaokea melkein tyhjässä baarissa, nauranut, bilettänyt läpi yön, lukenut tentteihin, hakenut töitä ja nauttinut kesäisestä Joensuusta Ilosaarirockissa. Opiskeluaika ilman ystäviä olisi ollut paljon tylsempää ja raskaampaa, minkä vuoksi olen erittäin kiitollinen siitä, että sain viettää sen yhdessä ystävieni ja ”Judica-perheen” kanssa. Opiskeluaikana luodut suhteet voivat kestää koko elämän ajan ja ainejärjestötoiminta on paras tapa saada uusia ystäviä. Tämän takia kannustankin kaikkia tätä lehteä lukevia lähtemään innokkaasti mukaan Judican hallitukseen, toimikuntiin, tapahtumiin ja muihin aktiviteetteihin. Judican toiminta on laajentunut viidessä vuodessa niin huimasti, että jokaiselle löytyy varmasti mieluista puuhaa. Näin valmistuneena judistina on ilo huomata, että vaikka Judican toiminta ja jäsenmäärä on vuosien aikana kasvanut, on Judicalle ominainen yhteisöllisyys edelleen säilynyt. Näin lopuksi haluan muistuttaa teitä, että opiskeluaika kestää vain hetken, joten muistakaa nauttia siitä. Vaalikaa opiskeluaikana löytämiänne ystäviä ja ainejärjestössä luomianne suhteita myös tulevaisuudessa. Lisäksi haluan toivottaa erittäin paljon onnea 5 vuotta täyttävälle Judicalle. Jatkakaa samaan malliin! Ps. Jos mietit, mikä se elämäni paras päätös oli, niin se oli päätökseni hakea opiskelemaan oikeustieteitä juuri Joensuuhun. Emmi Nykänen Judica ry:n 2. puheenjohtaja

Res Judicata

Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Judica ry täyttää tänä vuonna ruhtinaalliset 5 vuotta. On syytä juhlaan! Nämä juhlat ovat siis ainejärjestömme arvokkain ja juhlavin tapahtuma. Mutta miten tästä koettelemuksesta selviää suuremmitta vammoitta ja siten, ettei tili näyttäisi aivan pyöreätä nollaa eikä tarvitsisi kasvojansa menettää? Tästä syystä, tähän kirjoitukseen on koottu pieniä vinkkejä, joiden avulla selviät tästä viikonlopusta vaivoitta läpi. Yleisistä ohjeista: Tämä onkin tehty vuosijuhlille osallistujalle helpoksi. Ota haltuun Judican internet-sivuilta ”Jäsenelle”pudotusvalikosta itsellesi esille vuosijuhlien tapaohje ja pukeutumisetiketti. Sisäistä niistä ilmenevä rivien väliin kirjoitettu viesti: käyttäydy tahdikkaasti ja kohtele muita asiaankuuluvalla kohteliaisuudella ja kunnioituksella. Näin vältyt suuremmilta kommelluksilta ja juhliminen on tasapuolisesti mukavaa.

Res Judicata

Juhlapuvusta ja frakista: Katso jo hyvissä ajoin, että juhla-asusi on kunnossa. Mikäli et pukua omista, vuokraa se tarpeeksi ajoissa ja nouda se hyvissä ajoin, jotta puku varmasti sopii ja sinulla on tarpeeksi aikaa sovittaa sitä yllesi. On varsin epämukavaa, mikäli vuosijuhla-aamuna alkaa sovittaman asua päälleen vain todetakseen, että puku on ”pienentynyt pesussa”.

”Mummo soittaa!” Juhlahumun keskellä ei saa unohtaa pitää yhteyttä lähimmäisiinsä! Tästä syystä tulee povitaskuun tai käsilaukkuun pakata mukaan vetoisuudeltaan noin 1 dl suuruinen litteähkö nesteenkantoväline, jolla yhteydenpito rakkaimpiin onnistuu vuosijuhlien tauolla. Minglailu: Vuosijuhlissa on oiva tilaisuus tutusta henkilöihin, joita et entuudestaan tunne. Nyt jos koskaan kannattaa tutustua toisen ainejärjestön edustajiin. Lähesty rohkeasti toista juhlivaa ihmistä ja kohtaa hänet tämän luonnollisessa ympäristössä. Älä jää seinäruusuksi, sillä tämä on verkostoitumista parhaimmillaan. Puhujista ja esiintyjistä: Älä hyvä ihminen syö, juo, huuda, melua, härvää tai muutenkaan häslää, kun joku pitää puhetta. Keskity siihen, mitä tällä on sanottavaa ja vasta puheen päätyttyä jatka sitä mitä ikinä teitkään. Esiintyjän osalta taasen käytä pelisilmää. Mikäli esiintyjän aikana on soveliasta keskustella tai lähteä pöydästä tanssimaan, niin silloin tee näin. Muutoin toimi samoin kuin puhujan kohdalla.

Narikka: PIDÄ SE NARIKKALAPPU VARMASSA TALLESSA! Aamuneljältä harmittaa, kun ei olekaan päällystakkia lämmittämässä pienessä pakkasessa. Akateeminen silliaamiainen: Iltajuhlasta on ilmeisesti nyt selvitty ilman sen suurempia mittatappioita. Hyvä näin. Nyt onkin aika nousta uuteen päivään, kietaista yksi Mimosa aamupalaksi ja suunnistaa kohti sillispaikkaa/-bussia. Syö, juo, laula ja juhli! Eftereftereftereftersillis: Onnea ja menestystä valitsemallesi tielle. Olet valinnut teistä vaikeakulkuisimman. Mikäli selviät sillikseltä jatkoille, jatkojen jatkoille ja jatkojen jatkojen jatkoille, on se todiste siitä, että olet osallistunut vuosijuhlille joskus aikaisemminkin.

Oikeustieteen ylioppilas Janne Hänninen

Res Judicata

HENKILÖKUNTA TUTUKSI

On jälleen aika tutustua laitoksemme henkilökuntaan. Tällä kertaa vuorossa on rikosja prosessioikeuden professori, mediastakin monelle tutuksi tullut Matti Tolvanen. Toimittanut: Oikeustieteen ylioppilas Annika Ritala, Kuvat: Varpu Heiskanen

Hei! Kiitos paljon, kun tulit haastateltavaksi. 1. Mitä sinulle kuuluu ihan yleisesti? Päivitän parasta aikaa kahta kirjaa ja kirjoitan kolmatta, toki yhdessä muutaman muun kirjoittajan kanssa. Muutama artikkelikin on tekeillä. Juuri äsken tulin lumitöistä. 2. Kerro hieman urapolustasi ja kuinka olet päätynyt Itä-Suomen yliopistoon? Tutkinnon suoritin Turun yliopistossa, samoin kuin kaikki jatkotutkintonikin. Ensimmäinen työpaikkani valmistumisen jälkeen oli reilun vuoden sijaisuus silloisen Tuupovaaran piirin nimismiehenä (toimenkuvana poliisitoimen johtaminen, syyttäjän tehtävät, ulosotto ja yleinen hallinto). Sotaväen jälkeen auskultoin Ilomantsin tuomiokunnassa, minkä jälkeen työskentelin yhteensä liki viiden vuoden ajan lääninoikeudessa ja lääninverovirastossa. Syyttäjän töitä tein lähes 17 vuoden ajan, sinä aikana myös oikeustieteen tohtoriksi väitellen. Syytäjänä kuuluin kansainvälisten avainsyyttäjien ryhmään ja pääsin/jouduin varsin usein erinäisiin kansainvälisiin projekteihin. Joensuun yliopistossa aloitin tuntiopettajana vuoden 2001 alussa. Professorin tehtävät aloitin 1.3.2003,

Res Judicata

ensin määräaikaisena ja vuodesta 2005 vakituisena. Yliopistoon päädyin vararehtori Teuvo Pohjolaisen ja professori Matti Myrskyn aloitteesta. Yliopistoon tarvittiin rikosja prosessioikeuden osaamista, kun pyrkimyksenä oli laajentaa oikeustieteen opetusta yliopistossa. Muun työn ohella olen sivutoimisena muun ohella järjestänyt valtiollisia vaaleja ja ollut jäsenenä erinäisissä verotuksen muutoksenhakuelimissä. Muitakin luottamustoimia on riittävästi, muun muassa ortodoksisen kirkon kirkollishallituksen jäsenyys ja Itä-Suomen yliopiston hallituksen jäsenyys. Tärkein toimi on kuitenkin kirkonkellojen soittajan toimi syntymäkylässäni sijaitsevassa Pyhän Hannan kirkossa. Tein lyhyen työkierron myös hallinto-oikeudessa. 3. Uskoitko opiskeluaikoinasi urasi etenevän juuri näin kuin se on edennyt vai oliko sinulla muita suunnitelmia? Alun alkaen olin ajatellut jäädä Turun yliopistoon. Sitten minulle tarjottiin reiluksi vuodeksi töitä nimismiehenä ja sille tielleni jäin Joensuuhun. Toki se minulle sopi, kun olen syntyisin Tuupovaarasta ja tullut ylioppilaaksi Ilomantsin lukiosta. Perustutkintoa suorittaessani kuvittelin itselleni yliopistouraa,

joka sitten varsin pitkän käytännön työelämäjakson jälkeen toteutuikin, tosin ei sellaisena kuin olin ajatellut. 4. Näyt paljon mediassa. Kuinka tärkeäksi koet juristien medianäkyvyyden ja mitä tärkeitä asioita haluat itse nostaa julkisen keskustelun kohteeksi ja minkä takia? On hyvä kertoa ihmisille, miksi lakia sovelletaan niin kuin sitä sovelletaan. Medianäkyvyys on tärkeä osa juristin, erityisesti yliopistotutkijan työtä. Rangaistavan käyttäytymisen ala ja rangaistustaso ovat ominta alaani ja siksi minulle tärkeitä aiheita. Ne ovat myös yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita. 5. Mediassa vääristellään joskus sanomisia, miltä se tuntuu ja kuinka olet oppinut ilmaisemaan itseäsi medialle niin, että sanojasi voitaisiin vääristellä mahdollisimman vähän? Ei se tietenkään mukavalta tunnu, vaikka itse en ole kovin usein kokenut tulleeni väärin tulkituksi. Paras tae väärin ymmärretyksi tulemisen estämiseksi on se, että tuntee toimittajat. Joihinkin voi luottaa täysin, toisten suhteen joutuu olemaan varovainen. Ensin mainittujen tekstejä en pyydä tarkastettavaksi, jälkimmäisten pyydän. Ei myöskään kannata olla yliherkkä sen suhteen, mitä kirjoitetaan. Mediataidot minulle opetti eräällä kurssilla aikanaan toimittaja Esko Tommola, joka luki vuosikymmenet Kymmenen uutisia ja teki sitä ennen loistavia ulkomaan reportaaseja. Eskolle olen ikuisesti kiitollinen.

ajatella, että ”onpa kiinnostavaa” sen sijaan, että ajattelisi ”onpa tylsää enkä minä tätä tule koskaan työssäni tarvitsemaan”. Positiivinen ja utelias asenne on hyvä apu opiskelussa. 8. Entä mikä on arvokkain itse saamasi neuvo? Professori Allan Huttusen neuvo, että kiperässä oikeuspulmassa kannattaa asettua lain kannalle eli lakikirja on hyvä oikeuslähde (nykyisin tietysti Finlex). Toki lukion historian opettajan neuvo ”Viisas mies ei virtsaa vastatuuleen” on kantanut myös pitkälle. Eli ei kannata puskea tuulta päin aallokossa, parempi on luovia. 9. Jos sinun täytyisi nyt vaihtaa alaa, minkä alan valitsisit? Vaihtoehtona oli aikoinaan historian opiskelu ja olin tullut hyväksytyksikin sitä opiskelemaan, mutta juridiikka veti pidemmän korren. Historian tutkijan tehtävä kiinnostaisi yhä, jos alaa pitäisi vaihtaa.

6. Mitkä ovat suosikkimuistosi opiskeluajoiltasi? Rikosoikeuden tenttiin valmistautuminen, tentti ja siitä professori Raimo Lahdelta saamani palaute. Raimo oli sitten monia vuosia myöhemmin vastaväittäjänäni, mikä tietysti oli meille molemmille erityisen mieluisa kokemus. 7. Mitä neuvoja antaisit tällä hetkellä oikeustieteitä opiskeleville? Jokaisesta opiskeltavasta oikeudenalasta kannattaa

Res Judicata

10. Minkä koet suurimmaksi saavutukseksesi? Oikeustieteen alalla sen, että saan yhdessä kollegani Jussi Tapanin kanssa jatkaa rikosoikeuden oppikirjojen kirjoittamisen pitkää perinnettä. Enpä olisi uskonut Honkasalon rikosoikeuden kirjoja lukiessani itse kirjoittavani vastaavia teoksia. Minä suuresti kunnioitan rikosoikeuden perinteitä, niin kotimaisia kuin ulkomaisia ja on todella suuri kunnia olla omalta vähäiseltä osaltaan tätä perinnettä jatkamassa. 11. Mitä tykkäät tehdä vapaa-ajallasi? Hiihdän, talvella suksilla ja kesällä rullasuksilla. Aiemmin juoksin paljon, mutta juokseminen piti pari vuotta sitten jättää ohjelmasta vasemman polven ongelmien takia. Luen, harrastan klassista musiikkia, kalastan, teen metsätöitä. 12.Pidätkö Joensuun kylmästä talvesta vai pakenetko ennemmin talvella lämpimään? Talvi ei ole minulle ongelma enkä säikähdä pakkasia. Etelässäkin voi käydä, mutta en pidä rantalomista. Olen kaupunkilomien ystävä, hyvä ruoka ja kulttuuri ovat parasta ulkomaan matkojen antia. 13. Suosikkiruokasi yliopistolla? Lihakaalilaatikko. 14.Jos voisit kumota minkä tahansa lain tai muuttaa sitä, mikä se olisi ja miksi? Sakkolain (laki sakon ja rikesakon määräämisestä) voisi kumota, se on niin sekava. Professori Pekka Viljanen löysi laista yli 30 epäselvää kohtaa, mikä lienee tällä alalla ennätys, kun ottaa huomioon, ettei laki ole kovin pitkä. Tilalle pitäisi säätää laki, jota poliisin olisi helpompi soveltaa. 15. Mikä tekee Itä-Suomen yliopiston oikeustieteellisestä hienon paikan opiskella ja mitkä ovat sen tulevaisuuden näkymät? Monipuoliset opetusmenetelmät, työelämälähtöisyys, mahdollisuus opiskella juridiikan ohella sivuaineita, motivoitunut henkilökunta ja lahjakkaat opiskelijat. Yksikkö on juuri sopivan kokoinen, opettajat tuntevat opiskelijansa ja kanssakäyminen on luontevaa. Tulevaisuuden näen valoisana, menestykselle on luotu hyvä pohja. Innovatiivinen ote on avain menestykseen jatkossakin. 18

Res Judicata

Suosikki... Laki: Tietysti rikoslaki, kuinkas muuten. Elokuva: Vertigo – Punainen kyynel, loistava Alfred Hitchcockina ohjaus. Kirja: Seitsemän veljestä Kaupunki: Rooma Juristi: Tässä on kolme tasavahvaa: Alf Ross, Johs. Andenaes ja Claus Roxin. Norjalainen Andenaes voittaa suksen mitalla, niin kuin norjalaisten tapana on. Juoma: Koskenkorva. Herkku: Reeses-pähkinävoisuklaa.

KOLUMNI

Tue paikallista yritystä!

ämä on oodi kaikille Joensuun paikallisyrityksille, jotka pitävät rakkaan yliopistokaupunkimme elinvoimaisena. Meistä jokainen on varmasti jossain vaiheessa kierrellyt kaupungilla etsimässä sopivaa sitsirekvisiittaa tai viime hetken tupari-/synttärilahjaa, jolloin tärkeää on ollut, että ostokset saa heti mukaansa. Näissä tilanteissa on mielettömän helpottavaa, kun tarjontaa on vieläpä niin runsaasti, että on valinnanvaraa valita useamman yrityksen tarjonnasta. Puhumattakaan siitä, miten paljon mielekkäämpää on kierrellä kauppoja päästen arvioimaan tarjontaa reaaliajassa kaikilla aisteilla. Tuotteiden hypistely, kokeilu ja sovittelu heti paikan päällä, jo ennen ostopäätöstä, on asia mitä nettikauppa ei tarjoa. Tämä kaikki on meille mahdollista, ainakin vielä, koska Joensuusta löytyy yrittäjiä, jotka ovat tehneet päätöksen haluta tarjota meille palveluita ja tuotteita, koska uskovat toimintansa kannattavuuteen. Itä-Suomen yliopistossa opiskelee yli 15 000 opiskelijaa. Moni opiskelija ei välttämättä tule ajatelleeksi, miten suuren ostovoiman opiskelijayhteisö muodostaa paikallisalueen yrityksille. Savonlinnassa opettajaopiskelijoiden lähdön vuoksi yrityksiä ajautui lopettamaan toimintansa, sillä ostovoimaa ei yksinkertaisesti ollut enää riittävästi. Me voimme omalla kulutuskäyttäytymisellämme vastata joensuulaisten yrittäjien ottamaan riskinottoon ja luottamukseen. Hyvin menestyvä yritys tuo vieläpä kotikunnalle verotuloja, jotka käytetään yleiseen hyvään ja hyötyyn julkisten palveluiden muodossa.

Nettikauppojen helppous hintaseurannan, palautusten ja aukioloaikojen osalta on houkutteleva kokonaisuus, mutta joskus on hyvä palautella mieliin perinteisten kivijalkaliikkeiden iloja, joihin nettikauppa ei yllä. Kivijalkaliikkeessä palvelu voi olla yksilöllisempää, kun parhaimmillaan saa palvelua tutulta myyjältä. Ompelija tai suutari tekee ammattilaisena mittaustyön, säästäen sinut mittanauhan kanssa arvuuttelulta oikean koon suhteen, mikä pahimmillaan johtaa useamman eri koon tilaamiseen netistä, pelkästään oikean koon selvittämistä varten. Liikkeessä käyminen voi myös parhaimmillaan olla elämys, kun visuaaliseen esillepanoon on panostettu, ja pääsee samalla osallistumaan maistajaisiin ja arpajaisiin. Yrityksen tarjoamien hyödykkeiden kysynnän kasvaessa menestyvä yritys vastaa kysyntään laajentumalla tai lisätyövoimaa palkkaamalla. Näin ollen tukemalla joensuulaisia yrityksiä, tuemme samalla myös omia työllistymismahdollisuuksiamme. Pienissä yrityksissä omistaja ei ole yhtä kasvoton kuin isoissa yrityksissä, vaan parhaimmillaan hiustenleikkuusi hoitaa kampaamon omistaja, jonka intresseissä on varmasti tyytyväisen asiakkaan saaminen. Jokaisen asiakkaan tärkeys heijastuu asiakaspalvelun laatuun. Kuinka moni meistä on kokenut joskus elämässään mieleenpainuvan asiakaspalvelukokemuksen – tapahtuiko se chat-robotin vai kasvotusten asiakaspalvelijan tuottamana? Kivijalkaliikkeitä ei monesti osata arvostaa, ennen kuin on liian myöhäistä. Nathalie Noth Oikeustieteen ylioppilas

Res Judicata

JUDISTIEN MAAILMA

Valencia Espanja

Teksti ja kuvat: Oikeustieteen ylioppilas Noora Korpelainen Moikka ja terveiset aurinkoisesta Valenciasta!

omia lukioaikojani luokkahuoneineen ja liitutauluineen. Positiivista kursseissa olivat pienet ryhmäkoot, keskusteleva ilmapiiri sekä opettajien aito kiinnostus opettamiseen.

Olen Noora ja vietin neljännen opiskelusyksyni palmujen katveessa Espanjan Valenciassa, sangrian, paellan sekä kilometrien pituisten hiekkarantojen Sopeuduin espanjalaiseen elämänrytmiin erittäin luvatussa kaupungissa. Opiskelin Valencian suuhyvin. Luennot alkoivat aikaisintaan yhdeltätoista ja rimmassa yliopistossa Universitat de Valenciassa lounaaksi syötiin kolme ruokalajia, mitä seurasi palukuisten muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa. Väkiluvultaan Valencia on Espanjan ”Saharassa dyynin kollinen siesta. Yhdeksältä illalla koystäviemme kanssa jokolmanneksi suurin kaupunki heti päällä maatessani koonnuimme honkin läheisistä ravintoloista viinin Madridin ja Barcelonan jälkeen ja ja tähtitaivasta sekä tapaksien ääreen. Perjantait puoopiskelijoita kaupungissa on väkikatsellessani elämä lestaan vietimme poikkeuksetta ranlukuun suhteutettuna vähintäänkin tuntui erittäin nalla rantalentopallon ja surffauksen yhtä paljon kuin Joensuussa – eli paloptimaaliselta.” parissa. Viikonloput pyhitimme matjon. kustamiselle. Puolen vuoden aikana ehdin vierailla kahdeksassa eri valtiossa sekä kiertää myös hiukan Opiskelin Universitat de Valenciassa oikeustiedettä Espanjaa. Mieleenpainuvin matka oli ehdottomasti 20 opintopisteen edestä. Opintoni koostuivat niin 10 päivän reissu Marokkoon, jonka aikana vietimoikeusfilosofian kuin kansainvälisen kauppaoikeume valehtelematta satoja tunteja bussissa. Saharassa denkin kursseista ja opetus tapahtui englanniksi. dyynin päällä maatessani ja tähtitaivasta katsellessani Tosin roomalaisen oikeuden opettaja taisi käyttää elämä tuntui erittäin optimaaliselta. opetuksessaan enemmän latinaa kuin englantia. Yliopisto-opetus Espanjassa muistutti hyvin paljon 20

Res Judicata

Vapaa-ajan aktiviteetteja Valenciasta löytyi runsaasti ja ihmisiin tutustuminen oli vaivatonta jopa suomalaiselle. Poskipusut sujuivat jo ensimmäisen viikon jälkeen. Vinkkinä teille muille: Espanjalaiset vaihtavat tullessa sekä lähtiessä kaksi poskipusua, lattarit puolestaan vain yhden ja tietyissä osissa ranskaa pussataan kolmesti, mutta aloitetaan eri poskesta. Yllätyin vaihdossa siitä, kuinka läheisiä ihmisistä voi tulla lyhyessäkin ajassa ja kuinka vaikealta lähteminen voikaan tuntua intensiivisen vaihtojakson päätteeksi. Erasmus is not a year in one life, but a life in one year. Vaikka naurahdinkin kyseiselle lausahdukselle saapuessani Valenciaan, on se pitänyt harvinaisen hyvin paikkansa. Noora Korpelainen

Res Judicata

ANONYYMIT ONNITTELUT

Tentit voi uusii, bileit ei - Eräs viisas Judisti

Hei ystävä pyyhi kyyneleet, aivan turhaan niitä teet - Ilonan karaoke 02.57 Parasta onnea Judica! - Paras_onnittelu147

Hälsningar från soliga Åbo! - Åbobor_95

Meillä Judicasta jengi eniten juo, Susirajan lössi Judica, I love you! - SAKKE

Res Judicata

Onnittelut 4-vuotta täyttävälle mandoliinikerholle! - Mandoliinin kantaja

J U D I C A

ohtava upumaton ominoiva kuinen harmikas ktiivinen

R akas Y hteinen Onnea 5-vuotiaalle Judicalle! - Rantakylän pimeä taksi

Perheen annoit mulle Karjalasta, Paluumuuttajalle sitä kaikkein parasta. Löysin ystäviä monia, Elämänkestäviä kuomia. Paljon onnea rakkaalle Judicalle! - Ex Paljon onnea nuorin ja kaunein Judica! Oon viisi vuotias, Sitsaamaan innokas, Sain nimen hauskimman Judica, On paljon tehtävää, Excut ja sitsejä, Puuhailee touhuissaan Judica, Fuksit varttuu, niin minäkin, Oppaiksi hallitukset värväsin, Odotan vappua, Uusia fukseja, Ehdin ilmottautuu Raastupaan, Judica, Judica, Oon Judica Hi hihi hi Hei vaan!

Paljon onnea kotiin ja pahoittelut katoamisestani. Vappu 2017 ei lobu, eli en ole vieläkään palaamassa kotiin enkä myöskään raitistumassa. - Karannut ja alkoholisoitunut Judi Pöllö Res Judicata

Kerran vuodessa saa, Judicaa taas juhlistaa! Tovereit’ tääl on monta Eikä muuten haise sonta. Juhlinta jatkuu koko viikon, luultavasti pilaa myös joidenkin liiton. Perjantaina juhlakansa sitsaa yöhön, Pistetääs ne toimikuntalaiset kerrankin työhön! Hallitusta stressaa huomisilta, vältytäänkö tänä vuonna varoituksilta? Röyhkeä meno ketään ei haittaa, Lauantailta se vaan terää taittaa! Lauantaina mennään Esalle ryyppää, Metallinurkan antia voi cockareiden kuosista syyttää. Vastuusta vapauta ei harmaa juoma, Taitaa olla itse paikan toimarin luoma. Bussilla päästäis hotellille asti, taksilla kulkee Espoon ”parempi” kasti. Juhlatilat kerrassaan upealta näyttää, Henkilökunta ei tykkää jos meinaa mattia käyttää. Pöytiin huojuu judistit ylväät, Tukea antaa toverit ja pylväät. Lippujen saapuminen on komea marssi, jalustaan laitto vaan on taas kerran farssi. Juhlakansan koosta mitään sanoa osaa en, tarjoilijat hikoilee vegaaneja vihaten. Anni ja Janne juontaa illan, Rynnäkkökännin jälkeen ne päätyy alle sillan. Marsalkat uutta seremoniasauvaa käyttää, tiesittekö, ne halus senkin viinalla täyttää?! Pöydistä tanssilattialle juhlijat vaappuu, Valssit ja tangot judisteilt’ taittuu. Jatkoille suuntaa toveri ja weli, loppuilta onkin sitten muistipeli. Sunnuntaina vuorossa on sitten sillis, Juomaa virtaa taas läpi sun pillis. Heikoimpia hyydyttää jo päivä kolmas, Äärimmilleen viedään fuksi sun voimas. Tällaista aikaa ei oo monta, Judica - mulle oot jotain unohtumatonta! - Runolimetti 24

Res Judicata

Judicalta kaiken sain (säv. san. Tony Mac Aulay, Roger Greenaway, Roger Cook suom. Veikko Salmi, Markku Johansson) Mä Judicalta kaiken sain, Poppiin sinut vien, kun ilta koittaa. Kaksin käymme tien ja känni voittaa. Lupaan sulle sen. Mä Judicalta kaiken sain, taskumatin voin, jo tänään antaa. Huiviasi noin, saat kohta kantaa. Lupaan sulle sen. Sun synttärit on tänään taas Ei vertaistasi löydy päältä maan. Mun mielestäin et mee milloinkaan Mä lupaan sen, Lexiin vaihda en! - Pieni viina jossa on omenaa J alo U nelmoiva D ynaaminen I hmisläheinen C arjalalainen A varakatseinen Parhaimmat onnittelut 5-vuotispäiväänsä viettävälle nuorimmalle sisarellemme! Olkoon yhteinen opiskelutaipaleemme täynnä unohtumattomia hetkiä ja riemukkaita muistoja. - Pykälä <3 Judica Res Judicata

Vuodet kuluu, perhe pysyy

Res Judicata

Ota urallasi loikka ylöspäin. Haluaisitko saada mielenkiintoisia työtehtäviä mukavassa työympäristössä ja olla osa sitoutunutta ja kansainvälisesti arvostettua tiimiä?

Veikko Myller: ”The Bull”

Olemme Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja ja etsimme jatkuvasti joukkoomme opintojensa eri vaiheissa olevia opiskelijoita. Jos kiinnostuit, lue lisää ja lähetä hakemus osoitteessa www.ww.fi/careers Autamme sinua ottamaan loikan kohti huippuammattilaisuutta.

www.ww.ﬁ

RES JUDICATA Onnittelee 5-vuotiasta Judica ry:tĂ¤! #JudicaV